Seuranta - kerran vuodessa - aikasarja Kommunikointi - kommentointi, argumentointi - dialogit, keskustelut Uudistaminen - ajankohtaiset kiistakysymykset - mittarien uudistaminen Laajentaminen ja keskustelut - opettajat, koulut - vanhemmat, kunnat - media, kokeilu, tutkimus Muistin kartuttaminen

Barometrin jatko

paneelit

opettajat

koulu ja oppilaat

vanhemmat

media

Vaikutuskehät

barometri-seuranta

keskustelu

uusi kiista-kysymys

kokeilut

opettajat ja koulut

keskustelu

vanhemmat ja kunnat

OPS-työ

media mukaan

tutkimus

Barometrirotaatio

Arvot, päämäärät ja tavoitteet

Toiminta- ympäristö

Arvot ja tavoitteet

Toiminta, yhteisö, koulu

Tieto, taito, oppiminen

Barometriteemat

Haetaan trendikehityksen takaa epäjatkuvuuksia

Heikot signaalit - muutoksen ensioire

Trendimurtumat - kiista-keskustelu-ratkaisu -dialaktiikka

Laadullinen lähestymistapa - kommentit, argumentit, dialogi

Prosessinäkökulma - seuranta, laajentaminen, keskustelut, muisti

Laadullinen ennakointi

ULKOISTETTU  OPETUS  

”Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat opetuspanokset keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on sidottu opetussuoritteisiin, opettajan osaamiseen, maineeseen ja kykyyn neuvotella sopimuksensa.”

Selite Vuonna 2030 kollegiaalisesti opettajainhuoneisiin organisoitunut opettajakunta on purkautunut, kun mahdollisuudet toimia perinteisiä kansallisia ja kansainvälisiä rajoja -- organisaatio, kieli, luokka, koulu, koulumuoto -- ylittäen ovat lisääntyneet. Opettajat tarjoavat osaamistaan rajojen yli ja kilpailevat keskenään niin hinnalla kuin osaamisen laadulla. Samalla kuntien taloustilanne ja kustannussäästöt ovat johtaneet siihen, että pysyvien opettajavakanssien määrä on vähentynyt.

Tulevaisuusteesi

Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030

Ulkoistettu opetus 2030

Teesi ja kiistakysymys

Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030

Teesi ja kiistakysymys

ei-todennäköinen

ja toivottava

todennäköinen ja toivottava

ei-todennäköinen ja ei-toivottava

todennäköinen ja ei-toivottava

Puolesta Vastaan

Kilpailu tulee myös kouluihin, ja tulokset ratkaisevat. Huonot palveluntuottajat karsiintuvat ja opetuksen ostajat määrittelevät tavoitteet.

Ei kuulu reaalimaailmaan perusopetuksessa. Pieni koululainen tarvitsee oman ja pysyvän opettajan, joka voi rauhassa keskittyä kasvatukseen ja opetukseen vailla "suorituspaineita".

Väittämä on kovin arvolatautunut, mutta idea sisällä ihan hyvä. Itse en usko 2030 meille kellekään yhteen professioon (esim. vain ope) tai yhteen malliin – palkkatyö ja yrittäjyys lomittuvat ja värjäytyvät. Tämä on hyvä tulevaisuudenkuva!

En kannata missään tapauksessa. Ruotsissa on esimerkkejä, joissa koulujen tuottama voitto menee pääomasijoittajille. Koululaitoksen pitää olla yhteiskunnan peruspalvelua, ei yritystoimintaa!

Ostettujen opetuspanosten kohdalla on suuri riski opetuksen laadun ja toisaalta pysyvien opettaja-oppilaskontaktien säilymisen kannalta. Toisaalta ostetut opetusjaksot voivat parhaimmillaan nostaa oppilaiden opiskelumotivaatiota ja todella rikastuttaa oppimisympäristöä ja tilanteita.

Stor risk för att skolan därefter skulle vara mycket ojämlik och inte kunna garantera en likvärdig grundutbildning för alla. Mindre orter skulle lida mest. Finlands befolkning skulle än mera koncentreras till Nyland och huvudstads-regionen samt några få andra större orter ! Icke önskvärt - skulle medföra betydligt större samhälleliga problem.

Argumentaatio

Teesien kolmijako

Koulu ja oppiminen

Oppiminen ja yhteiskunta

Koulu ja yhteiskunta

Paneelit

• koulu • opetus

sisä

• tieto • taito • oppiminen

yhteinen • ympäristö • yhteiskunta

ulko

1. Kouluopetuksen ainejakoisuus (r) 2. Koulusta toimintakeskus (r) 3. Metataitojen arviointi (d) 4. Oppivat ryhmät (k) 5. Hitaan oppimisen tila (d) 6. Oppimistulokset (k) 7. Yhtenäinen opettajakoulutus (k) 8. Yleissivistyksen näyttö (d) 9. Monialainen opetustiimi (r) 10. Koulu ympäristönsä kehittäjänä (d)

I Koulu ja oppiminen

1. Ilmastonmuutos (k) 2. Tiedonvälitys (d) 3. Euroopan integraatio (d) 4. Demokratia (k) 5. Älymanipulaatio (k) 6. Osallistuva oppiminen (d) 7. Elinkeinoelämä ja koulut (k) 8. Kansalaisvelvollisuus (k) 9. Uskonto (d) 10. Kollektiivinen älykkyys (d)

II Koulu ja yhteiskunta

1. Oppivelvollisuus 2. Lahjakkuus 3. Yhteinen aika 4. Suomen kieli 5. Monimuotoisuus 6. Virtuaalimaailma 7. Ulkoistettu opettajuus 8. Alueellinen tasa-arvo 9. Oppimisympäristöt 10. Jatkuva oppiminen 11. Eläkeläiset kouluun 12. Kotikoulu 13. Relevantti tieto 14. Sosiaalinen media 15. Itseoppiminen 16. Opettaja sivistysagenttina

III Oppiminen ja yhteiskunta

Koulun päätavoite on tasa-arvon sijaan jokaisen lapsen lahjakkuuden esillekaivaminen ja tukeminen.

Lahjakkuus

Merkittävä osa jokapäiväisestä koulunkäynnistä tapahtuu virtuaali-todellisuudessa.

Virtuaalimaailma

Vuoden 2030 koulussa dynaaminen ja staattinen tieto on erotettu toisistaan. Ensinmainittu on tietoa ilmiön tai oppi-aineen keskeisistä käsitteistä ja niiden keskinäisistä suhteista. Jälkimmäisessä on kyse tiedettävistä tapahtumista ja asioista kuten siitä, että Luang Prabang on kaupunki Mekong-joen rannalla Pohjois-Laosissa. Opetuksen ja opettajan ensisijaisena tehtävänä on huolehtia dynaamisen tiedon välittymisestä ja prosesseista, joiden avulla staattinen tieto tarttuu ja karttuu omaksuttuun dynaamiseen käsite- ja tietokarttaan.

Relevantti tieto

Sisä- ja ulkopaneelin erot

1. Kiistakysymykset 2. Keskustelukysymykset 3. Ratkaistavat kysymykset 4. Systeeminen analyysi 5. Skenaariot 6. Diskurssit (CLA)

Analyysit

Ratkaisuteesit

Ainejako: suppea systeemikuvaus

kiista

dialogi

ratkaisu ainejako

kollektiivinen älykkyys

tulos virtuaali-maailma

lahjakkuus

äly-manipulaatio

opettajain-koulutus