PERUSTULO – Mikä se onja miten se voidaan toteuttaa?

SYL:in seminaari 22.4.2013

Otto LehtoBIEN Finland - Suomen perustuloverkosto,

Sihteeri

Otto@perustulo.org

asdf

Mitä on perustulo? Vapautta byrokratiasta. Työnteon kannustimien parantamista. Ihmisarvon kunnioittamista.

Ja 2000-luvun tärkein hyvinvointivaltion uudistus, jossa opiskelijaliike voi olla vahvasti eturintamassa.

Basic Income Guarantee

Guaranteed Minimum Income

Citizen Dividend

Kansalaispalkka

Perustulo

etc....

BIEN Finland – Suomen perustuloverkosto

- osa kansainvälistä BIEN (Basic Income Earth Network) -verkostoa

- Kansalaisaloite 1.2.2013 -> kuusi kuukautta aikaa kerätä 50.000 nimeä (jonka jälkeen, jos nimiä on tarpeeksi, eduskunnan on pakko ottaa asia käsittelyyn)

- Ideologisesti riippumaton: sekä oikeistoa että vasemmistoa edustettuna, puoluekartalta lähes kaikki puolueet edustettuina

- Suomessa muodosti itsensä järjestöksi marraskuussa 2012.

- Edistää perustulosta käytävää keskustelua ja ajaa perustuloa

BIEN Finland – Suomen perustuloverkosto

- - Ylioppilasliike vahvasti mukana: kansalaisaloitetta ovat virallisesti tukemassa 6 ylioppilaskuntaa: AYY, HYY, Taideyliopisto, Tamy, TYY ja JYY.

- - HYY liittyi keväällä 2012. AYY liittyi syksyllä 2012. Taideyliopisto ilmoitti tukensa talvella 2013.

- - Suomen perustuloverkoston jäseniä ovat 5 ylioppilaskuntaa.

BIEN Finland – Suomen perustuloverkosto

● - Kaikki kansalaisaloitetta (22.4.2013) tukevat järjestöt: Tampereen yliopiston ylioppilaskunta, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Aalto-yliopiston ylioppilaskunta, Turun yliopiston ylioppilaskunta, Taideyliopiston ylioppilaskunta, Keskustaopiskelijat, Keskustanuoret, Piraattipuolue, Piraattinuoret, Vasemmistonuoret, Vasemmisto-opiskelijat, Vasemmistolinkki, Kallion Vasemmistoliitto, Vihreä Liitto, Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto, Vihreät yrittäjät, Suomen Attac, Parecon Finland, Keski-Suomen kirjailijat

KANSALAISALOITTEEN TEKSTI:“Me tämän aloitteen allekirjoittajat esitämme, että Suomessa otetaan käyttöön vähintään

nykyisen perusturvan vähimmäisetuuksien suuruinen, kaikille täysi-ikäisille maassa pysyvästi asuville maksettava perustulo. Perustulo pitää toteuttaa siten, ettei se heikennä pieni- tai

keskituloisten tuloja tai etuuksia.

Yleinen ja yhtäläinen perustulo tekee taloudellisesta toimeentulosta ilman tarveharkintaa toteutuvan kansalaisoikeuden ja yksinkertaistaa sosiaaliturvaa. Perustulon avulla voidaan

turvata perustuslain 19§:ssä mainittu ihmisarvoinen toimeentulo, johon Suomi on sitoutunut myös kansainvälisin sopimuksin. Perustulo takaa kattavan toimeentulon kaikille ja kaikissa

tilanteissa, jolloin väliinputoajaryhmiä ei synny, mitä myös eduskunnan perustuslakivaliokunta on edellyttänyt käsitellessään nykyisen perustuslain pohjana olevaa perusoikeusuudistusta.

Perustulo maksetaan automaattisesti kaikille henkilön muista tuloista tai elämänvalinnoista riippumatta. Suurituloisilta perustulo peritään käytännössä takaisin verotuksessa. Perustulon käyttöönotolle on välitön tarve, koska työmarkkinoilla vallitseva rakenteellinen epävarmuus,

kuten lyhyet ja osa-aikaiset työsuhteet sekä itsensä työllistäminen, on yleistynyt. Lisäksi syyperusteisen sosiaaliturvan eri etuudet ovat huonosti yhdistettävissä muihin etuuksiin, ansiotuloihin ja yrittäjyyteen. Ansiotyö ja nykyinen sosiaaliturva eivät enää tarjoa riittävää

jatkuvuutta toimeentuloon. Perustulolla voidaan rakentaa nykyistä tasa-arvoisempi ja oikeudenmukaisempi hyvinvointivaltio.

Vaadimme, että eduskunta ryhtyy perustulon käyttöönottoa koskevan lainsäädännön valmisteluun.”

(www.perustulo.org)

Terminologiaa

- Perustulo (osittainen/täysi)

- Negatiivinen tulovero

- Kansalaispalkka

- Sosiaalinen osinko

Mistä perustulomalleissa on kyse? Pyritään takaamaan tietty kuukausittainen

summa toimeentuloon kaikille Yleensä tuloverotus muuttuu vastaavasti Periaatteet: henkilökohtaisuus, yhdenvertaisuus,

vastikkeettomuus (myös poikkeuksia)

Perustulomalleja jakavia piirteitä Tuloverotus: tasavero vai progressio?

Muut rahoitusratkaisut

Perustulon rinnalla säilyvät etuudet

Suhde työmarkkinoihin: sääntely vai markkinoiden vapaus?

Tavoitteet: työmarkkinoille kannustus vai niiltä irrottaminen?

Tuloerojen tasaus vai säilyttäminen ennallaan?

Saajat (ei-kansalaiset, lapset, eläkeläiset?)

Perustulomallien yleisiä tavoitteita Byrokratian vähentäminen, loukkujen purkaminen

Pienituloisten aseman parantaminen

Sosiaaliturvan leimaavuuden vähentäminen

Työn ja sosiaaliturvan parempi yhteensovittelu (kannustavuus)

Väliinputoajien estäminen

Holhouksen ja kontrollin vähentäminen, taloudellinen autonomia

Työajan ja työnteon tapojen joustavuus

Luovuuden ja yritteliäisyyden tukeminen

Millainen muutos asenteisiin?• Nyt sosiaaliturvassa (myös opintotuessa) lisätään kontrollia ja

ehdollistamista• Perustuloehdotus on linjan muutos kohti autonomiaa• Perustulon välitön vaikutus:

mahdollistaa osa-aikaisen ja freelance-tyyppisen työn; opiskelijoille täyspäiväisen opiskelun

nostaa osan toimeentulotuesta riippuvia pois ”sossuluukun” riippuvuudesta ja nöyryytyksestä

elinehto monille, jotka stigman vuoksi eivät hae toimeentulotukea vaikka kipeästi tarvitsisivat

mahdollistaa elämäntilanteeseen perustuvia ratkaisuja, joista ihminen itse tietää parhaiten

Opiskelijoiden perustulo?

Opiskelijoiden perustulo: Esimerkki 1: AYY:n malli

• AYY esitti oman perustulomallinsa syksyllä 2012 osana sosiaalipoliittista linjapaperiaan (http://ayy.fi/wp-content/uploads/2012_09_L8_Linjapaperi_toimeentulosta_hyvaksytty.pdf

”AYY kannattaa perustuloa, joka koostuu seuraavista elementeistä:

1) kiinteä perusosa, joka kattaa niukat asumis- ja elinkustannukset.

2) tarveharkintainen osa/osia, jotka takaavat esim. sairas- ja

vanhemmuusajan toimeentulon.

3) opintolaina/muu sosiaalinen mikrolaina, jonka avulla opiskelija/ihminen voi täydentää toimeentuloaan […]. ”

Opiskelijoiden perustulo: Esimerkki 1: AYY:n malli (jatkuu)

• ”AYY kannattaa esittämänsä mallin mukaista perustuloa, sillä se yksinkertaistaa byrokratiaa säilyttäen kuitenkin sosiaaliturvan perusmerkityksen turvaverkkona. AYY kannattaa perustuloa, joka toteutetaan kustannusneutraalisti.”

• ”Perustulo eli kaikille kansalaisille maksettava kuukausittainen rahasumma kannustaa osa-aikatyöhön ja parantaa työllisyyttä matalapalkkaisilla aloilla. Opiskelijanäkökulmasta se selkeyttää toimeentulon järjestelemistä ja nostaa sen tasoa etenkin perheellisien opiskelijoiden osalta. Perustulo mahdollistaa joustavan siirtymisen opintojen parista työelämään.”

• ”Perustulomalliin siirtymisen ensiaskeleina sosiaaliturva tulee yksilöllistää: asumistuen, toimeentulotuen ja työmarkkinatuen tulee olla henkilökohtaisia ja riippumattomia puolison tuloista.”

Opiskelijoiden perustulo: Esimerkki 2: Tamyn malli

• ”Tamy on kannattanut vuodesta 2008 perustuloa parhaana keinona järjestää opiskelijoiden toimeentulo pitkällä aikavälillä. Tamy on yhdistysjäsenenä BIEN Finland –verkostossa.” (http://www.tamy.fi/perustulo)

• Runsasta analyysiä perustulosta: ”Opiskelijoiden perustoimeentulon turvaamiseksi esitämme perustuloksi vähintään 600€ kuukaudessa. Perustuloa maksettaisiin ympärivuotisesti ja se olisi vastikkeetonta. Perustulon tulisi olla sidottu elinkustannusten nousua seuraavaan indeksiin, jotta sen ostovoima säilyisi hintojen noustessa. Perustulon määrän olisi välttämätöntä olla suurempi kuin toimeentulotuen perusosa (vuonna 2010 417,45€), jotta se vähentäisi toimeentulotuen tarvetta ja todellisuudessa selkiyttäisi sosiaaliturvajärjestelmää.” (http://www.tamy.fi/tamypedia/index.php?title=Perustulopaperi)

Vihreiden perustulomalli 2007/2011 2007 perustulo 440 € → 2011 korotettiin 540 €

kaikki maassa asuvat täysi-ikäiset kansalaiset

perustulon rinnalla säilyisivät asumistuki, toimeentulotuki ja ansiosidonnaiset etuudet

perustulon ylittäviä ansiotuloja verotettaisiin 39 % tasaverolla (alle 5000 € kk tulot) ja 49 % (yli 5000 € kk tulot). Lisäksi pieni korotus pääomatuloveroon sekä ympäristöverotuksen kiristäminen (joista jälkimmäinen on jo toteutunut viimeisimmässä hallitusohjelmassa)

Laskettu Kelan mikrosimulaatiomallilla (Jutta)

Kustannusneutraali, tulonjako ei olennaisesti muuttuisi nykyisestä (suurituloisten verotus kiristyisi aavistuksen, 1mrd sisään ympäristöveroilla)

Vihreiden perustulomalli 2007/2011

Vasemmistoliiton perustulomalli 2011/2012

Työryhmän keskusteluasiakirja 2011, puoluevaltuusto hyväksyi marraskuussa 2012

Perusturvan korottamisella ja yhtenäistämisellä vähitellen kohti perustuloa

620 € kaikille maassa pysyvästi asuville täysi-ikäisille ei-eläkeläisille + 130 € harkinnanvarainen yhtenäistetty perusturva (työttömyys, sairaus, lasten kotihoito, opiskelu ym.) = 750 €

perustulon rinnalla säilyisivät asumistuki, toimeentulotuki ja ansiosidonnaiset etuudet

Perustulon ylittäviä ansio- ja pääomatuloja verotettaisiin 30-57 % progressiivisella veroasteikolla

Laskettu Kelan mikrosimulaatiomallilla (Jutta): tuloeroja tasaava

Perustulo ym. mallit 1980-2012 (Mattila 2002, Koistinen & Perkiö 2013)

1984 Jaakko Outila & Paavo Uusitalo: kansalaispalkka ja sapattivapaa

Mahdollisuus sapattivapaaseen kansalaispalkalla 10 v. välein

1987 Matti Virtanen: perustulo ”Tehtaasta studioon”, 3000 mk perustulo, väh. palkoista

1988 Jan Otto Andersson: kansalaistulo Vihreän vasemmiston visio, 3000 mk työik., väh. palkoista

1989 Pekka Korpinen: kansalaistulo Korkea perustulo ja julkiset palvelut markkinoille. Työnteko vap. eht., työntekijäomistuksen lisääminen. Tasavero 30%

1992 SYL sihteeri Ilpo Lahtinen: perustulo Nimekkään työryhmän malli osittaisesta perustulosta

1994 Osmo Soininvaara: perustulo Matalapalkkatyön kannustavuus, työttömyyden ratkaisu

1997 Kati Peltola: pohjatulo ja kansalaistyö Kuntien tarjoama yleishyödyllinen kansalaistyö

1998 Nuorsuomalaiset: perustulo Matala perustulo kannustamaan matalapalkkatyötä

1998 Keskusta: perustulo ja työreformi Syyperusteinen perustulo, työmarkkinoiden jousto

2002 Anita Mattila: soviteltu perustulo 1 Työttömille ja pienituloisille kohdennettu

2002 Anita Mattila: soviteltu perustulo 2 Sosiaaliturvaa ja työtuloja saaville kohdennettu

2007 Vihreät: perustulo 440/540 € perustulo, 2-portainen tasavero

2011: Vasemmistoliitto: perustulo 620 + 130 €, ansio- ja pääomatulovero 30-57 %

Perustulon historia Suomessa- Poliittinen ja akateeminen keskustelu alkoi 1980-

luvulla aktiivisena, tyrehtyi 1990-luvun laman jälkeen. Kannatusta puoluekentän laidasta laitaan.

- Vasemmistoliitto 1990: ”Perusturvasta kansalaistuloon”; Vihreiden Soininvaaran kirjoitukset.

- Vuosituhannen vaihteessa hiljaista lukuunottamatta Nuorsuomalaisten esitystä 1999

- Uusi keskustelupiikki noin vuodesta 2007 alkaen: mm. Vihreiden malli, prekariaattiliike, Suomen perustuloverkosto, poliittiset nuorisojärjestöt, opiskelijat…

Mikään rangaistus ei estä ihmisiä varastamasta, jos se on ainoa tapa saada ruokaa.

Olisi paljon järkevämpää taata kaikille varoja elämiseen.

Myös heille, jotka ovat tuhlanneet rikkauksiaan holtittomalla elämällä

- ...... -tulisi antaa ruokaa, sillä kenenkään ei

pitäisi kuolla nälkään

Turvattu toimeentulo voisi katkaista pääoman ylivaltaa suhteessa työhön.

Thomas Paine, published

Agrarian Justice in 1797, where he advocated the

use of an estate tax and a tax on land values to fund a universal old-age

and disability pension, as well as a fixed sum to be paid

to all citizens on reaching maturity.

Thomas Paine ehdottaa kirjassaan Agrarian Justice (1797) maatilojen ja maan arvon

verottamista, jolla rahoittaa yleistä ja toimintarajoitteisten eläkettä ja myös kiinteä summa kaikille ihmisille

täysi-ikäiseksi tulleessaan.

Luokka, joka valtasi maatiloja,on velkaa sille väestöluokalle,

joka siitä kärsi vähintään riittävän summan.

Tulojen siirrossa tietty minimi on ensin osoitettavajokaiselle yhteiskunnan jäsenelle hänen toimeentuloaanvarten, riippumatta siitä, onko hän työkykyinen vai ei.

Anarkismin etu on vapaudessa, sosialismin suhteessa työnteon kannustimiin.

Emmekö voi löytää metodia, jolla yhdistää nämä hyödyt?Mielestäni voimme.

Perustulon historia ulkomailla• USA:ssa 1970-luvulla negatiivisen tuloveron kokeiluja

pienituloisille perheille• Alaskassa ollut 1970-luvulta asti käytössä öljytuloihin

perustuva rahasto, josta jaetaan vuosittainen osinko kaikille kansalaisille

• Namibialaisessa kylässä aloitettiin 2008 perustulokokeilu, jossa 12 dollarin suuruista kuukausittaista perustuloa maksetaan kaikille kyläläisille. Tulokset erittäin positiivisia.

• Brasiliassa Bolsa familia, joka sisältää perheille velvoitteita mm. lasten koulutukseen liittyen. Myös perustulosta keskusteltu.

• Iranissa 80 dollaria / 2 kk• Intiassa 2013-2014 laaja ”cash transfer”-sosiaaliturvauudistus• Perustulokeskustelu edennyt pitkälle ainakin Belgiassa,

Hollannissa, Saksassa, Espanjassa ja Kanadassa.

Esimerkkejä: Käytettävissä olevat vähimmäistulot 2011

• Yksin asuva eläkeläinen 1009 asumismenojen jälkeen 587

• Yksinasuva työtön ja sairaus- ja vanhempain vähimmäispäivärahalla elävä (+at+tt) 850, asumismenojen jälkeen 419

• Yksinhuoltaja ja lapsi, kotihoidon tuki (+at+tt+ lapsilisä ja elatustuki) 1282, asumismenojen jälkeen 683

• Opiskelija (+at+tt) 550, asumismenojen jälkeen 119 ilman lainaa

Vähimmäisetuudet 2011

• Takuueläke 688• Työmarkkinatuki 553• Vähimmäismääräinen sairaus- ja

vanhempainraha 553• Kotihoidon tuki + hoitolisä 458• Toimeentulotuen perusosa

yksinasuvalla 419• Opintoraha 298

Esimerkki: Vasemmistoliiton perustulo

• 620 euroa kaikille 18 v. täyttäneille maassa asuville• syyperusteiseen perusturvaan oikeutetuille 130 (eli

750 - 620) euron lisäys• ansiosidonnaista turvaa saavien etuus säilyy• alueellisesti ja ajallisesti rajattu kokeilu on hyvä

ajatus• tämä on perustulon ensimmäinen vaihe

Vasemmistoliiton malli: yhdenmukaistettu perusturva = askel kohti perustuloa

750 euron perusturva• työmarkkinatuki ja työttömän peruspäiväraha,• takuueläke,• sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempain

vähimmäismäärä,• kotihoidon tuen hoitoraha ja hoitolisä

yhteenlaskettuna,• itsenäisesti asuvien opintoraha ja• yrittäjien starttiraha

Toimeentulotuki 620 euroon ja ehtoja lievennys

Esimerkki: Vasemmistoliiton mallin kustannukset

• 750 euron perusturva maksaa 1,2 mrd €• Perustulo edellyttää verojärjestelmän muutosta: 620

euron perustulo on veroton ja sen ylittämistä tuloista progressiivisesti 30 – 57 %:n vero

• Perustulossa keskituloisten asema ennallaan, pienituloiset voittaisivat ja suurituloiset häväisivät

Negatiivinen tulovero (= perustulo)- Negatiivinen tulovero on yksi perustulon

toteuttamisen tapa: lopputulos on sama.

- NT perustuu verotuksen ja sosiaaliturvan yhdistämiseen siten, että tietyn tulorajan alle jäävät saavat (ennakoivia) veronpalautuksia eli ”maksavat” negatiivista tuloveroa.

- NT:n popularisoi Milton Friedman 60-luvulla.

- Suomessa negatiivista tuloveroa on kannatettu mm. Keskustassa, Kokoomuksessa, Nuorsuomalaisissa ja RKP:ssä.

Milton Friedman (1)

Negatiivisen tuloveron ”isä”:

Capitalism and Freedom (1962) -

Chapter XII – The Alleviation of Poverty

Milton Friedman (2)

Milton Friedman (3)

“First, if the objective is to alleviate poverty, we should have a program directed at helping the poor. There is every reason to help the poor man who happens to be a

farmer, not because he is a farmer but because he is poor.

[...] Second, so far as possible the program should, while operating through the market, not distort the market or impede its functioning. This is a defect of price supports,

minimum-wage laws, tariffs and the like.”

Milton Friedman (4)

“The arrangement that recommends itself on purely mechanical grounds is a negative income tax.

[...] Under the proposal, if [one's] taxable income [fell below a certain level], he would pay a negative tax. i.e. receive a subsidy. [...] The rates of subsidy could, of course, be graduated just as the

rates of tax above the exemption are. In this way, it would be possible to set a floor below which no man's net income (defined

now to include the subsidy) could fall -- in the simple example $300 per person. The precise floor set would depend on what the

community could afford.”

Milton Friedman (5)

“The advantages of this arrangement are clear. It is directed specifically at the problem of poverty. It gives help in the form most useful to the individual, namely, cash. It is general and could be substituted for the host of special measures now in effect. It makes explicit the cost borne by society. It operates

outside the market. Like any other measures to alleviate poverty, it reduces the incentives of those helped to help

themselves, but it does not eliminate that incentive entirely, as a system of supplementing incomes up to some fixed

minimum would. An extra dollar earned always means more money available for expenditure.”

F. Hayek

"There is no reason why in a society which has reached the general level of wealth which ours has attained the

first kind of security [of which he uses "minimum income" as an example] should not be guaranteed to all without endangering general freedom," and, "there can be no

doubt that some minimum...can be assured to everybody."

(The Road to Serfdom, p.148)

F. Hayek (2)

“[T]he danger from foreign enemies (or possibly internal insurrection) is not the only danger to all members of society

which can be effectively dealt with only by an organization with compulsory powers. [...] The assurance of a certain minimum income for everyone, or a sort of floor below which nobody

need fall even when he is unable to provide for himself, appears not only to be a wholly legitimate protection against a risk common

to all, but a necessary part of the Great Society in which the individual no longer has specific claims on the members of the

particular small group into which he was born."

- Friedrich A. Hayek (1979). Law, Legislation, and Liberty vol. 3. Taylor and Francis, pp. 54-55.

Bertrand Russell

“Stated in more familiar terms, the plan we are advocating amounts essentially to this: that a certain small income, sufficient for necessaries, should be secured to all, whether they work or not, and that a

larger income – as much larger as might be warranted by the total amount of commodities produced – should be given to those who are willing to engage in some work

which the community recognizes as useful…When education is finished, no one should be compelled to work, and those who choose not to work should receive a bare

livelihood and be left completely free.”

(< "Roads to Freedom," 1918)

Miten perustulo voidaan rahoittaa?

Mikä on hyvä perustulon suuruus?

Otetaan konservatiivinen luku 500 € /kk (lähellä vihreiden mallin tasoa).

Oletetaan, että eläke säilyy ennallaan, ja lapsilisiin, elatusmaksuihin yms. ei kosketa, eli perustuloa maksetaan kaikille yli 18 v. Maassa pysyvästi asuville työikäisille. Myös asumistuki säilyisi ennallaan.

Tämä tulisi maksamaan: 500€/kk x 12kk x 3000000 ihmistä = 18 miljardia / vuosi -> Onko tämä paljon vai vähän?

Perustulon rahoitus (2)

Valtion budjetti 2011 = 52,4 miljardia

-> Perustulo kyetään vaikka heti rahoittamaan nykyisen budjetin sisällä korvaamalla muita tukimuotoja ja uudistamalla verotusta.

Ks. Vihreiden ja vasemmistoliiton mikrosimulaatiot.

Kohtalainen perustulo maksaisi siis n. 20 miljardia, jos rakentaisimme sen tyhjästä. Kuitenkaan meidän ei tarvitse rakentaa sitä tyhjästä, koska sosiaaliturva on jo keksitty. Raha on jo olemassa.

Vähän perspektiiviä

- Valtion budjetti 2011 = 52,4 miljardia

- Suomen sosiaalimenot 2011 = 56,8 miljardia (josta sosiaaliturvan osuus 45 miljardia)

- 550 euron perustulo: 20 miljardia

Perustulon rahoitus (3)

Mihin rahaa valtion budjetissa tällä hetkellä käytetään?

- opintotuki 1 miljardi

- työttömyysturva, peruspäiväraha ja ansiopäiväraha 2 miljardia

- toimeentulotuki 0,7 miljardia

- työkyvyttömyyseläke (kuntoutusraha jne.) n. 1 miljardi

Perustulon rahoitus (4)

Rahansiirtoja on näiden lisäksi mm.:

- Suorat yritystuet 1,7 miljardia; epäsuorissa muodoissa, verohelpotukset muk.luk. ~ 7,7 milj.

- Maataloustuet n. 2 miljardia

-> yht. n. 10 miljardia tukea teollisuudelle

(= osa epäsuoraa sosiaaliturvaa yhteisöjen tukemisen kautta?)

Sosiaalimenot ja perusturvan rahoitus”Suomen sosiaalimenot olivat:

54,6 miljardia euroa vuonna 2010;

56,8 miljardia euroa vuonna 2011 (arvio).

...

Suomen sosiaaliturva rahoitetaan seuraavasti (vuonna 2010):

1) työnantajien maksuilla 36 prosenttia

2) vakuutetut maksavat 12 prosenttia

3) valtion rahoituksesta 28 prosenttia

4) kuntien rahoituksella 18 prosenttia."

- http://www.stm.fi/stm/toiminta_ja_talous/sosiaalimenot

Sosiaalimenot ja perusturvan rahoitus- Yhden luukun periaatteessa on selviä hyötyjä kansalaisten

tasavertaisuuden ja rahoituspohjan yhtenäistämisen kannalta.

- Valtion osuus sosiaaliturvan rahoituksesta on vain 28 prosenttia. Jos sosiaaliturvaa yhtenäistettäisiin, voitaisiin työnantaja-, vakuutus- ja kuntarahoitusta osittain siirtää valtiollisen perusturvan piiriin.

- Ansiosidonnaiset tuet ja eläkerahastot olemassaolollaan vähentävät perustulon tarvetta, mutta eivät tee sitä tarpeettomaksi, koska kaikki eivät ole näiden palveluiden piirissä.

- Valtion rahoittama (vaikkakin esim. yhteistyössä kuntien ja työmarkkinaosapuolien kanssa toteuttama) perustulo on ainoa tapa taata kaikille kansalaisille perusturva ilman väliinputoajia.

- Nykyinen sosiaaliturva on usean tuottajan ja usean etuuden tilkkutäkki. Jos asiantuntijat eivät sitä hallitse, eivät kansalaisetkaan!

Mihin tästä eteenpäin...? Perustulon lukuisten

historiallisten kannattajien joukossa oli myös Martin Luther King, joka kirjoitti perustulon puolesta vähän ennen kuolemaansa, viimeisessä kirjassaan ("Where do we go from here: Chaos or Community?", 1967)…

"I am now convinced that the simplest approach will prove to be the most effective -- the solution to poverty is to abolish it directly by a now widely discussed measure: the guaranteed income. [...] A host of positive psychological changes inevitably will result from widespread economic security. The dignity of the individual will flourish when the decisions concerning his life are in his own hands, when he has the assurance that his income is stable and certain, and when he knows that he has the means to seek self-improvement. [..] The time has come for us to civilize ourselves by the total, direct and immediate abolition of poverty.“ – Martin Luther King, Jr