oulun seudulla asuvien mielikuvia...
TRANSCRIPT
OULUN SEUDULLA ASUVIEN MIELIKUVIA HENKILÖNNIMISTÄ
Suomen kielen
kandidaatintutkielma
Oulun yliopisto
11.1.2017
Kati Ala-Poikela
SISÄLLYS
1. JOHDANTO 1
1.1. Tutkimuskysymykset ja hypoteesit 1
1.2. Keskeiset käsitteet 1
2. TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT 3
2.1. Nimistöntutkimus ja sosio-onomastiikka 3
2.2. Aiempi tutkimus 5
2.3. Nimien mielikuvat 6
3. TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT 7
3.1. Aineisto 7
3.2. Menetelmät 8
4. ANALYYSI 10
4.1. Asuinpaikkaan liittyvät mielikuvat 10
4.1.1. Pohjois-Suomeen liitetyt nimet 11
4.1.2. Etelä-Suomeen liitetyt nimet 14
4.1.3. Keski-, Itä- ja Länsi-Suomeen liitetyt nimet 16
4.2. Ikään liittyvät mielikuvat 19
5. PÄÄTÄNTÖ 26
LÄHTEET 30
LIITE
1. JOHDANTO
1.1. Tutkimuskysymykset ja hypoteesit
Tässä kandidaatintutkielmassa tutkin Oulun seudulla asuvien ihmisten mielikuvia henki-
lönnimistä. Tutkimuksessani haluan selvittää, minkälaisia ikä- ja asuinalueassosiaatioita
ihmisillä syntyy kymmenestä keksimästäni etunimi + sukunimi -yhdistelmästä. Tutki-
muskysymykseni ovat seuraavat:
- Miten tietoisia vastaajat ovat siitä, mihin alueisiin tietyt sukunimet yhdistyvät?
- Miten tietoisia vastaajat ovat siitä, milloin tietyt etunimet ovat olleet suosittuja?
- Kuinka samankaltaisia vastaajien mielikuvat ovat?
Hypoteesini perustuvat Jaana Heinosen (2008) pro gradu -tutkielmaan, josta kerron
enemmän luvussa 2.2. Hypoteesini on, että vierasperäiset nimet mielletään eniten Etelä-
tai Länsi-Suomeen. Erityisen hyvin tunnistetaan omalla asuinalueella oleva yleinen su-
kunimi. Jos nimi ei ole yleinen omalla asuinalueella, se mielletään mahdollisimman kau-
kana asuvien ihmisten nimeksi. (Heinonen 2008: 115.) Lisäksi aikaisemman tutkimustie-
don perusteella voidaan sanoa, että kielenkäyttäjät osaavat melko hyvin yhdistää tietyn
nimen tiettyyn ikäluokkaan ja he ovat selvillä siitä, millaisia nimiä nykyään suositaan.
Syynä tähän on kokemusperäinen tieto siitä, että tietyt nimet liittyvät yleensä tiettyyn
ikäryhmään. Jos jokin nimi on ollut suosittu tietyllä vuosikymmenellä, niin vastaajilla
syntyy nimenkantajan iästä hyvin samansuuntaisia mielikuvia. (Kiviniemi 1982: 14.) Ni-
men harvinaisuus ja vakiintumattomuus nimistöömme sekä toisaalta nimen yleisyys voi-
vat vaikuttaa siihen, että nimestä assosioituu eri-ikäisiä nimenkantajia (Heinonen 2008:
113).
1.2. Keskeiset käsitteet
Nimiin liittyviä keskeisiä käsitteitä tutkimuksessani ovat henkilönnimi, nimenkantaja,
etunimi ja sukunimi. Henkilönnimi on henkilöä tarkoittava erisnimi, joka kattaa etuni-
met, sukunimet, sukunimen tavoin käytetyt lisänimet ja puhuttelunimet (Kiviniemi, Pit-
känen, Zilliacus 1974: 16). Länsimaisessa kulttuurissa henkilönnimijärjestelmät ovat
melko yhdenmukaisia, sillä yleensä kaikilla on 1−4 etunimeä sekä sukunimi (Kiviniemi
2
2006: 14). Tässä tutkimuksessani viittaan henkilönnimillä vain etu- ja sukunimiin, koska
muut nimet eivät ole tutkimukseni kannalta olennaisia.
Aluksi ihmisillä on ollut vain yksi nimi eli niin sanottu yksilönnimi. Yksilönnimen rin-
nalla on käytetty aikoinaan lisänimiä, jotka ovat ajan saatossa muuttuneet periytyviksi
sukunimiksi. (Mikkonen & Paikkala 2000: 13−14.) Lisäksi Mikkosen & Paikkalan (2000:
18) mukaan on esitetty, että lisänimi voidaan katsoa sukunimeksi silloin, kun se on esiin-
tynyt samassa suvussa kolmessa perättäisessä polvessa. Nimenkantaja taas tarkoittaa hen-
kilöä tai paikkaa, jolla on nimi (Kiviniemi ym. 1974: 31). Tutkimuksessani viittaan ni-
menkantajalla mielikuvan taustalla olevaan nimenhaltijaan. Eli nimenkantajalla tarkoitan
mielikuvaa ihmisestä, joka puheena olevasta nimestä assosioituu.
Lisäksi tärkeitä termejä tutkimukseni kannalta ovat mielikuva ja assosiaatio. Kielitoi-
miston sanakirjan mukaan termi mielikuva määritellään olevan sisäinen, psyykkinen kuva
jostakin. Assosiaatio selitetään yhtymäksi, yhteenliittymäksi tai mielleyhtymäksi. (KS
2016.) Tutkimuksessani käytän termejä assosiaatio ja mielikuva synonyymisesti viitates-
sani vastaajien mielikuviin.
Olen aloittanut tutkielmani esittelemällä tutkimuskysymykset sekä hypoteesit. Lisäksi
olen kertonut tutkielmaani liittyvistä keskeisistä käsitteistä. Seuraavassa luvussa käsitte-
len tutkimukseni teoreettisia lähtökohtia. Niihin kuuluvat aikaisemman tutkimuksen, ni-
mistöntutkimuksen ja sosio-onomastiikan sekä nimistä syntyvien mielikuvien esittely.
Luvussa 3 kerron tarkemmin tutkimusaineistostani ja siitä, miten olen käsitellyt aineis-
toni. Analyysini tulokset raportoin luvussa 4, jossa esittelen jokaisesta nimenkantajasta
syntyneet ikä- ja asuinalueassosiaatiot erilaisten kuvioiden avulla. Päätän tutkielmani ko-
koamalla analyysini yhteen, vastaamalla tutkimuskysymyksiin ja pohtimalla jatkotutki-
musta luvussa 5.
3
2. TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT
2.1. Nimistöntutkimus ja sosio-onomastiikka
Nimistöntutkimus eli onomastiikka on kielitieteen ala, joka tutkii erisnimiä (Ainiala, Saa-
relma, Sjöblom 2008: 12). Tutkimisen kohteena ovat siis kaikki nimet: ihmisten, paikko-
jen, eläinten, kasvien ja niin edelleen. Tavallisesti nimistöntutkimuksessa puhutaan vain
henkilönnimistöntutkimuksesta eli antroponomastiikasta ja paikannimistöntutkimuksesta
eli toponomastiikasta. Nämä taas jakautuvat moniin eri ryhmiin. (Nissilä 1962: 46.) Pai-
kannimistöä on tutkittu eniten, sillä monet hallitukset, kansalliset ja kansainväliset elimet
sekä lukuisat yksittäiset tutkijat ovat omistautuneet paikannimistöntutkimukseen (Bram-
well 2011: 17).
Tieteenalana nimistöntutkimus on kuitenkin melko nuori, sillä se syntyi 1800-luvun
alussa aputieteeksi erityisesti kielihistorian, historian ja arkeologian tutkimukseen. Ni-
mistöntutkimus on jo kauan sitten profiloitunut kielitieteelliseksi tutkimusalaksi, mutta
se kytkeytyy vahvasti moniin muihinkin tieteenaloihin kuin kielitieteeseen. Nimet kiin-
nostavat eri syistä esimerkiksi kansatieteilijöitä, maantieteilijöitä, kirjallisuuden tutki-
joita, psykologeja ja niin edelleen. (Ainiala ym. 2008: 14−15.) Nimistöntutkimus on ko-
kenut viime vuosikymmeninä maailmanlaajuisesti suurta kehitystä. Tutkijoiden määrä on
lisääntynyt, ja alalta julkaistaan runsaasti uusia tutkimuksia. Nimistöntutkimuksen kas-
vavasta suosiosta kertovat yhä useammin järjestettävät konferenssit, sekä lisääntynyt alaa
käsittelevien kotisivujen luominen. (Hoffmann 2015: 150.)
Viime aikoina kansainvälistä nimistöntutkimusta on tehty monista eri aiheista. Muun mu-
assa Alice Crook on tarkastellut nimenantokäytänteitä vuosien 1680–1840 Skotlannissa.
Nykyaikaista henkilönnimistöntutkimusta on tutkinut muun muassa japanilainen Masa-
hiko Mutsukawa, jonka aiheena ovat olleet sukupuolineutraalit etunimet Japanissa. Mo-
dernia nimistöntutkimusta on tutkinut puolestaan venäläinen Katarzyna Aleksiejuk. Hä-
nen aiheenaan on ollut, miten verkkoyhteisöjen venäläiset käyttäjät tuovat virtuaalisen
identiteettinsä esille nimissään. (Hämäläinen, Eskola, Kallio 2014: 590−591.)
4
Oma tutkimukseni edustaa sosiolingvististä nimistöntutkimusta eli sosio-onomastiikkaa.
Termiä sosio-onomastiikka on käyttänyt ensimmäisenä Hans Walter vuonna 1971 (Kun-
nas 2016). Sosio-onomastisessa tutkimuksessa otetaan huomioon sosiaalinen ja tilantei-
nen kenttä, jossa nimiä käytetään. Sosio-onomastinen tutkimus on lähtenyt Suomessa liik-
keelle paikannimistöntutkimuksesta, mutta 1980-luvulta alkaen on alettu tehdä myös hen-
kilönnimistön puolella sosio-onomastista tutkimusta. (Ainiala ym. 2008: 75.)
1980-luvulta lähtien sosio-onomastisessa tutkimuksessa sosiolingvistinen näkökulma on
tullut vahvemmin esiin. 1982 on ilmestynyt Eero Kiviniemen teos Rakkaan lapsen monet
nimet: suomalaisten etunimet ja nimenvalinta, jossa on selvitetty suomalaisten tuolloin
käytössä ollutta etunimistöä, etunimien valintaa sekä nimien suosionvaihteluita. Samaa
tutkimusotetta edustavat myös myöhemmin ilmestyneet Kiviniemen etunimikirjat Iita
Linta Maria: etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen (1993) ja Suomalaisten etunimet
(2006). Lisäksi suomalaisissa yliopistoissa on valmistunut useita opinnäytetöitä, jotka
keskittyvät näihin teemoihin. (Ainiala ym. 2008: 77.)
Kansainvälisesti sosio-onomastiikkaa on tutkittu monista eri aiheista. Esimerkiksi Willy
Van Langendock on tutkinut erisnimien teoriaa ja typologiaa teoksessaan Theory and Ty-
pology of Proper Names (2007). Paul L. Leslie ja James K. Skipper ovat puolestaan tut-
kineet lempinimien teoriaa artikkelissaan Toward a Theory of Nicknames: A Case for
Socio-Onomastics. Lempinimiä ovat tutkineet myös Sharon Black, Brad Wilcox ja Brad
Platt artikkelissaan Nicknames in Prison: Meaning and Manipulation in Inmate Moni-
kers, jossa he ovat keskittyneet vankien lempinimiin.
Sosio-onomastista tutkimusta on myös kansanlingvistinen tutkimus. Kansanlingvistisessä
tutkimuksessa tarkastelun kohteina ovat maallikoiden suhtautuminen nimiin sekä nimiin
liittyvät asenteet. Maallikolla tarkoitetaan siis henkilöä, joka ei ole saanut kielitieteellistä
koulutusta. Tällaista tutkimusta on tehnyt esimerkiksi Paula Sjöblom (2007), joka tarkas-
telee kaupallista nimistöä kansanlingvistisestä näkökulmasta. (Ainiala ym. 2008: 77.)
Sjöblomin artikkeli (2007) on melko lähellä omaa tutkimustani, sillä siinä hän selvittää,
mitä mielikuvia ihmisillä herää yrityksen toimialasta pelkän yritysnimen perusteella. Tut-
kimukseni ei kuitenkaan ole varsinaisesti kansanlingvististä tutkimusta, koska en voi olla
täysin varma, ovatko kaikki aineistoni vastaajat maallikoita.
5
2.2. Aiempi tutkimus
Saksalainen Gerhard Eis on mahdollisesti yksi ensimmäisistä tutkijoista, joka on syste-
maattisesti tutkinut nimiin liittyviä mielikuvia. Hän on käyttänyt aineistonaan henkilön-
nimiä kokonaisuudessaan eli etunimi + sukunimi -yhdistelmiä, kuten minäkin olen tutki-
muksessani käyttänyt. (Kiviniemi 1982: 19.)
Suomessa aikaisempaa tutkimusta henkilönnimien mielikuvista on tehnyt Jaana Heino-
nen pro gradu -tutkielmassaan Nimi kertoo kaiken (2008), jossa hän on tutkinut keskisuo-
malaisten henkilönnimiin liittyviä stereotypioita. Tutkimukseni eroaa Heinosen (2008)
tutkimuksesta siten, että tutkimukseni vastaajina ovat Oulun seudulla asuvat ihmiset ja
tutkimusaineistoni on pienempi. Lisäksi Heinonen (2008) on tarkastellut laajemmin myös
muita nimistä syntyviä mielikuvia.
Sosio-onomastinen tutkimus on jonkin verran keskittynyt kansan käsityksiin nimistöstä.
Heinosen (2008: 8) mukaan sosio-onomastista tutkimusperinnettä edustaa Tiina Aallon
pro gradu -tutkielma Osoitteena Osmankäämintie: Vantaan Tikkurilan kasviaiheiset ryh-
mänimet (2001). Lisäksi Sanna Lauri on tehnyt pro gradu -tutkielman (1998), joka käsit-
telee Kemin ja Nivalan etunimistöä sosio-onomastisesta näkökulmasta.
Lisäksi Suomessa on tehty joitakin opinnäytteitä muun muassa etunimien valintaperus-
teista ja kirjallisuuden henkilönnimistä, jotka sivuavat omaa tutkimustani. Esimerkiksi
Saara Tikkalan pro gradussa Nimet ja mielikuvat – Anni Swan nuorisokirjojensa henkilö-
hahmojen nimeäjänä (2005) käsitellään Anni Swanin nuorisokirjojen henkilöhahmojen
nimiä ja niihin kytkeytyviä yhteiskunnallisia, ajallisia ja semanttisia mielleyhtymiä. Etu-
nimien valintaperusteista pro gradu -tutkielmia ovat tehneet muun muassa Reetta Tuppu-
rainen (2005) ja Kaija Turunen (2006).
6
2.3. Nimien mielikuvat
Etenkin etunimi on ihmisen yksilöllisin ulospäin suuntautuva tiedottaja ja ikään kuin hä-
nen ominaisleimansa (Vilkuna 1990: 7). Eero Kiviniemen (1982: 11) mukaan nimet he-
rättävät meissä aina joitakin mielikuvia, vaikka emme itse sitä tahtoisikaan. Ihmiset sa-
maistavat itsensä ainakin osittain nimiensä sisältöön, esikuviin ja jopa siihen kuvaan, joka
yhteisössä on juuri omaan nimeen liittyvänä tyypillinen (Kiviniemi 1982: 22). Nimet vai-
kuttavat meihin, koska ne ovat olennainen osa yksilöllisyyttämme.
Nimiin kytkeytyvät sivumielteet jaetaan kielensisäisiin ja kielenulkoisiin. Kielensisäiset
sivumielteet liittyvät nimeen sellaisenaan ja sen asemaan kielen systeemissä. Kielenul-
koisissa assosiaatioissa taas on kyse nimenkantajiin liittyvistä mielikuvista. Kielellisiä
assosiaatioita on erilaisia. Ne voivat esimerkiksi perustua äänteellisiin seikkoihin, kirjoi-
tusasuun tai nimen rakenteeseen. Lisäksi assosiaatiot voivat olla semanttisia eli nimien
sisältöön ja äänteellisesti läheisten ilmausten merkityksiin kytkeytyviä. (Kiviniemi 1982:
13.)
Etunimiin liittyvät mielikuvat kuvitteellisista nimenkantajista voivat olla joko yksilöllisiä
tai myös yhteisiä. Samassa kieliyhteisössä äänteelliset ja nimien sisältöön perustuvat as-
sosiaatiot ovat usein samansuuntaisia. Lisäksi yhteisiä voivat olla sellaiset sivumielteet,
jotka yhdistävät nimen tiettyyn kieleen, ikäryhmään tai sosiaaliryhmään. (Kiviniemi
1982: 14.) Tutkielmassani haluankin selvittää, liittyykö keksimiini henkilönnimiin sa-
mankaltaisia mielikuvia nimenkantajien iästä ja asuinpaikasta.
Tässä luvussa olen käynyt läpi tutkimukseni teoreettisia lähtökohtia. Seuraavassa luvussa
esittelen tarkemmin tutkimusaineistoa ja -menetelmiä. Luvussa 3.1. kerron, minkälainen
aineistoni on ja miten olen kerännyt sen. Lopuksi luvussa 3.2. käyn läpi, miten olen käsi-
tellyt aineistoni.
7
3. TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT
3.1. Aineisto
Olen kerännyt tutkimusaineistoni sähköisellä kyselylomakkeella, jonka olen tehnyt
Webropol-verkkokyselytyökalun avulla. Olen valinnut aineistonkeruutavaksi sähköisen
kyselylomakkeen, koska olen halunnut tavoittaa helposti ja nopeasti Oulun seudulla asu-
via ihmisiä. Kyselylomakkeen avulla voi kerätä laajojakin aineistoja tehokkaasti, joten se
säästää tutkijalta sekä aikaa että vaivaa (Alanen, Dufva, Kalaja 2011: 160).
Vastaajien asuinpaikan olen rajannut Oulun seudulle, johon kuuluu siis seuraavat kunnat:
Oulu, Tyrnävä, Liminka, Hailuoto, Muhos, Kempele ja Lumijoki. Kyselylomakkeen le-
vittämisessä olen hyödyntänyt Facebookin Puskaradio Oulu -ryhmää, joka on tarkoitettu
Oulun seudulla asuville Facebookin käyttäjille. Lisäksi olen levittänyt kyselylomaketta
omille Oulussa asuville tuttavilleni. Olen saanut vastauksia yhteensä 500 kappaletta,
joista olen suodattanut 50 ensimmäistä aineistoksi tutkimukseeni. Olen kerännyt aineistoa
enemmän kuin kandidaatintutkielmaani tarvitsen, koska jatkan mahdollisesti tutkimus-
tani laajemmassa pro gradu -tutkielmassa.
Lomakkeessa (ks. liite) on kymmenen keksimääni etunimi + sukunimi -yhdistelmää. Vas-
taajien tehtävänä on ollut kertoa, minkälaisia asuinpaikkaan, ikään ja koulutukseen liitty-
viä mielikuvia nimiyhdistelmistä syntyy. Lisäksi vastaaja on voinut halutessaan kertoa
nimestä syntyviä muita mielikuvia sekä perusteluita vastauksilleen. Muut mielikuvat voi-
vat olla esimerkiksi nimenkantajan harrastuksia tai ulkonäköä koskevia seikkoja. Tässä
tutkielmassani olen hyödyntänyt kuitenkin vain vastaajien mielikuvia nimenkantajien
asuinpaikasta ja iästä, koska muuten tutkielmasta olisi tullut liian laaja.
Nimiyhdistelmien keksimisessä olen ottanut huomioon etunimien suosionvaihtelun eri
vuosikymmenillä. Olen valinnut nimiyhdistelmiin suosittuja miesten ja naisten nimiä
1960-luvulta 2010-luvulle, koska olen halunnut selvittää, ovatko vastaajat tietoisia, mil-
loin tietyt etunimet ovat olleet suosittuja. Apunani olen käyttänyt Eero Kiviniemen teok-
sia Suomalaisten etunimet (2006) ja Iita Linta Maria: etunimiopas vuosituhannen vaih-
teeseen (1993). Etunimien määriä koskevia tietoja olen saanut Väestörekisterikeskuksen
8
internetsivujen nimipalvelusta. Kyselylomakkeessa on mukana esimerkiksi eri aikojen
muotinimiä.
Sukunimien muodostamisessa olen ottanut huomioon niiden alueellisen vaihtelun. Tutki-
muksessani haluan selvittää, kuinka hyvin vastaajat osaavat yhdistää tiettyjä sukunimiä
tiettyihin alueisiin. Valitsin Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet (2000) teok-
sesta tietyille alueille tyypillisiä sukunimiä. Suomalaisten nimiyhdistelmien lisäksi jou-
kossa on yksi ruotsalainen ja yksi maahanmuuttajataustainen nimi. Lisäksi sukunimien
joukossa on yksi karjalainen sukunimi.
Olen kerännyt aineistoni lokakuussa 2016. Aineistoni 50 vastaajasta lähes kaikki ovat
ilmoittaneet asuinpaikakseen Oulun. Yksi vastaaja on ilmoittanut tarkemmaksi asuinpai-
kakseen Tyrnävän, yksi Oulunsalon ja yksi Haukiputaan. Aineistoni vastaajista 37 on
naisia ja 13 miehiä, ja suurin osa heistä on iältään 20−40-vuotiaita. En voi olla täysin
varma vastaajieni koulutustaustoista, koska kyselylomakkeen taustatiedoissa otan huomi-
oon vain vastaajan iän, sukupuolen ja asuinpaikan. Oletan kuitenkin, että suurin osa vas-
taajista ei ole saanut kielitieteellistä koulutusta. Kaikki vastaajat eivät ole vastanneet ky-
selylomakkeeni jokaiseen kohtaan, joten vastauksia ei ole kaikkien nimenkantajien koh-
dalla tasan 50:tä.
3.2. Menetelmät
Olen käsitellyt aineistoni kvantitatiivisesti. Ensimmäiseksi olen laskenut, mihin osaan
Suomea jokaista nimenkantajaa on assosioitu eniten. Tämän jälkeen olen koonnut vas-
taukset yhteen taulukkoon. Vastaajat eivät ole saaneet päättää nimenkantajan asuinpaik-
kaa mielivaltaisesti, vaan olen rajannut asuinalueen Pohjois-Suomeen, Etelä-Suomeen,
Keski-Suomeen, Itä-Suomeen, Länsi-Suomeen tai kohtaan ”Jokin muu”. Rajaaminen on
helpottanut ja nopeuttanut aineiston analysointia. Lisäksi olen eritellyt vastaukset jokai-
sen nimenkantajan kohdalla havainnollistaviin kuvioihin. Kuvioista näkyy, kuinka moni
vastaaja on assosioinut mitäkin asuinaluetta.
Olen käyttänyt kuvioita myös havainnollistamaan nimenkantajien ikäassosiaatioita. Ku-
vioissa nimenkantajien ikävuodet on käsitelty kymmenen vuoden välein: 0–9, 10–19 ja
9
niin edelleen sataan ikävuoteen asti. Jos vastaaja on esimerkiksi assosioinut jonkun ni-
menkantajan iäksi 27, niin olen laskenut assosiaation kuuluvan 20−29-vuotiaiden ikäryh-
mään. Lisäksi olen merkinnyt kuvioon kohdan ”tyhjiä”, jossa näkyy, kuinka moni vas-
taaja on jättänyt vastaamatta, tai vastaus on ollut liian laajalla alalla. Laajalla alalla tar-
koitan sitä, että nimenkantaja on mielletty esimerkiksi 30−60-vuotiaaksi, jolloin se ei sovi
kymmenen vuoden ikäjakaumaan.
Tässä luvussa olen kertonut keräämästäni aineistosta ja siitä, miten olen käsitellyt aineis-
toni. Seuraavassa luvussa kerron, minkälaisia tuloksia olen aineistollani saanut. Ensim-
mäiseksi käsittelen vastaajissa syntyneitä asuinalueassosiaatioita. Olen aloittanut analyy-
sin kertomalla ensiksi Pohjois-Suomeen liitetyistä nimistä luvussa 4.1.1. Luvussa 4.1.2.
käsittelen nimiä, jotka on liitetty Etelä-Suomeen. Keski-, Itä- ja Länsi-Suomeen liitetyt
nimet käsittelen kaikki yhdessä luvussa 4.1.3. Lopuksi käyn läpi vastaajissa syntyneet
ikäassosiaatiot luvussa 4.2.
10
4. ANALYYSI
4.1. Asuinpaikkaan liittyvät mielikuvat
Tässä luvussa analysoin vastaajien mielikuvia nimenkantajien asuinpaikasta. Tavoitteena
on vastata tutkimuskysymykseeni eli siihen, miten tietoisia vastaajat ovat siitä, mihin alu-
eisiin tietyt sukunimet yhdistyvät. Taulukosta 1 selviää, mihin asuinalueelle jokaista ni-
menkantajaa on assosioitu eniten.
TAULUKKO 1. Kullekin asuinalueelle eniten assosioidut nimiyhdistelmät.
Pohjois-
Suomi
Etelä-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi
Tuula
Lämsä
Oliver
Laitinen
Markku
Ilomäki
Johanna
Ihatsu
Camilla
Stenholm
Mikko
Närhi
Ali
Shirzad
Laura
Pirilä
Aino
Sireeni
Juhani
Kettunen
Taulukosta 1 nähdään, että nimistä on assosioitunut eniten Pohjois-Suomessa ja Etelä-
Suomessa asuvia nimenkantajia. Heinosen gradun (2008: 115) tutkimustulokset ovat ver-
rattain samanlaiset, sillä keskisuomalaiset liittivät nimiä eniten Keski-Suomeen eli lähelle
omaa asuinaluetta ja Etelä-Suomeen. Aineistossani Länsi-Suomeen, Itä-Suomeen ja
Keski-Suomeen on assosioitu kaikkiin saman verran eli yksi nimenkantaja.
Lähes jokaisen nimenkantajan kohdalla mielikuvat jakautuvat yhden tai kahden asuinalu-
een kesken. Joidenkin nimenkantajien kohdalla mielikuvat eivät ole yhtä yksimielisiä,
sillä vastaajien asuinalueassosiaatiot voivat jakautua lähes kaikkiin asuinalueisiin. Lu-
vussa 4.1.1. erittelen tarkemmin Pohjois-Suomeen liitettyjä nimiä ja luvussa 4.1.2. Etelä-
Suomeen liitettyjä nimiä. Länsi-, Itä- ja Keski-Suomeen mielletyt nimet käsittelen yh-
dessä luvussa 4.1.3.
11
4.1.1. Pohjois-Suomeen liitetyt nimet
Lämsä on aineistoni ainoa vanha pohjoissuomalainen sukunimi. Siitä on tietoja Kuusa-
mosta ainakin 1730-luvulta alkaen. Kuusamon lisäksi nimeä esiintyy Alatorniolla, Kola-
rissa, Kestilässä, Pudasjärvellä, Vaalassa, Säräisniemellä ja Kiuruvedellä. (Mikkonen &
Paikkala 2000: 326.) Kuviosta 1 käy ilmi, miten aineistoni vastaajien mielikuvat Tuula
Lämsän asuinalueesta ovat jakautuneet kaikkien asuinalueiden kesken.
KUVIO 1. Tuula Lämsä -nimiyhdistelmästä syntyneet asuinpaikan assosiaatiot.
Kuviosta 1 selviää, että 31 vastaajaa assosioi Tuula Lämsän olevan pohjoissuomalainen
henkilö. Nimeä ei ole assosioitu ollenkaan Etelä-Suomeen. Heinosen (2008: 115) mukaan
vastaajat tunnistavat erityisen hyvin omalle alueelle tyypillisen sukunimen. Tutkimustu-
lokseni tukee kyseistä väitettä, sillä Lämsä-sukunimeä on mielletty selvästi eniten Poh-
jois-Suomeen. Lämsä on ilmeisesti tuttu sukunimi Oulun seudulla asuville, sillä neljä vas-
taajaa on tiennyt sen olevan kuusamolainen sukunimi.
Myös Mikko Närheä on assosioitu eniten Pohjois-Suomeen. Mikkosen ja Paikkalan
(2000: 415) mukaan Närhi on tavallinen sukunimi Keski-Suomessa ja Mikkelin lähis-
töllä. Kuviosta 2 näkyy, miten vastaajien mielikuvat Mikko Närhen asuinalueesta ovat
jakautuneet kaikkien asuinalueiden kesken.
12
KUVIO 2. Mikko Närhi -nimiyhdistelmästä syntyneet asuinpaikan assosiaatiot.
Kuviosta 2 nähdään, että 21 vastaajaa on assosioinut Mikko Närhen pohjoissuomalaiseksi
henkilöksi. Toiseksi eniten vastaajat ovat assosioineet hänen asuvan Keski-Suomessa,
missä nimeä tyypillisesti esiintyykin. Kolme vastaajaa on kertonut Närhen kuulostavan
pohjoispohjalaiselta sukunimeltä, mutta väitettä ei ole perusteltu sen tarkemmin. Yksi
vastaajista on perustellut mielikuvansa näin: ”Tuntemani Närhet ovat Lapista.” Väite pi-
tää paikkansa, sillä tiedän omasta kokemuksestani ainakin Rovaniemellä asuvan ihmisiä,
joiden sukunimi on Närhi.
Aineistoni vastaajat ovat assosioineet Laura Pirilän Pohjois-Suomeen. Pirilä-sukunimeä
tapaa kuitenkin eri puolilla Länsi-Suomea, kuten Vakka-Suomessa (Varsinais-Suomen
länsiosa), Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Oulun seudulla (Mikkonen & Paikkala
2000: 473). Kuviosta 3 nähdään, miten asuinpaikan assosiaatiot ovat jakautuneet vastaa-
jien kesken Laura Pirilä -nimiyhdistelmän kohdalla.
KUVIO 3. Laura Pirilä -nimiyhdistelmästä syntyneet asuinpaikan assosiaatiot.
13
Kuviosta 3 käy ilmi, että 19 vastaajaa on assosioinut Laura Pirilän pohjoissuomalaiseksi
henkilöksi. Niin kuin Mikko Närhenkin kohdalla, myös Laura Pirilä on assosioitu toiseksi
eniten Keski-Suomeen. Kuusi vastaajaa on assosioinut nimen eteläsuomalaiseksi ja toiset
kuusi länsisuomalaiseksi. Viisi vastaajaa on assosioinut hänet Itä-Suomeen. Pirilästä ei
ole kerrottu tarkempia perusteluita nimenkantajan asuinpaikkaa koskien, mutta voisi olla
mahdollista, että Kempeleen Pirilä-nimet1 ohjaisivat Oulun seudulla asuvia ihmisiä as-
sosioimaan nimen juuri Pohjois-Suomeen.
Edellisten lisäksi myös Juhani Kettunen assosioidaan vastaajien keskuudessa pohjoissuo-
malaiseksi. Kettunen on ollut yleinen 1500-luvulta lähtien Karjalassa ja Savossa. Se on
ollut sata vuotta sitten Savon yleisempiä sukunimiä, ja 1970-luvulla tehtyjen laskelmien
mukaan se on edelleen tyypillinen savolainen nimi. 1600-luvun alusta lähtien Kettunen
on ollut myös kainuulainen sukunimi, ja nykyään se on yleisempiä Kainuun sukunimiä,
esimerkiksi Kajaanissa. (Mikkonen & Paikkala 2000: 219.) Lisäksi valtaosa nen-loppui-
sista sukunimistä on itäsuomalaisia (Paikkala 2004: 110).
Heinosen gradun (2008: 115) tutkimustulosten mukaan kaikkien Itä-Suomeen mielletty-
jen nimenkantajien sukunimet ovat olleet itäisiä, eli keskisuomalaiset henkilöt tunnistivat
hyvin itäsuomalaisia sukunimiä. Omat tutkimustulokseni poikkeavat Heinosen (2008) tu-
loksista, sillä Juhani Kettusen on liittänyt Itä-Suomeen vain seitsemän vastaajaa 47:stä.
Kuviossa 4 esittelen tarkemmin, miten Juhani Kettusen asuinpaikan assosiaatiot jakautu-
vat aineistoni vastaajien kesken.
KUVIO 4. Juhani Kettunen -nimiyhdistelmästä syntyneet asuinpaikan assosiaatiot.
1 Pirilä-nimisiä paikkoja Kempeleessä ovat muun muassa Piriläntie, Pirilän lava ja Pirilä-sali.
14
Kuviosta 4 näkee, että 19 vastaajaa on assosioinut Juhani Kettusen asuinpaikan Pohjois-
Suomeen. Keski-Suomi on toisena kolmellatoista vastauksella ja kolmantena vasta Itä-
Suomi seitsemällä vastauksella. Yksi vastaajista on pohtinut, että sukunimen yhdistämi-
nen johonkin tiettyyn alueeseen on ollut vaikeaa, koska sukunimi ei ole tuttu. Lisäksi yksi
vastaajista on kertonut sukunimen esiintyvän hänen mielestään Lapissa päin. On mahdol-
lista, että Kettunen on itäisyydestään huolimatta assosioitu Pohjois-Suomeen, koska vas-
taajilla voi olla kainuulaisia tuttuja, jotka ovat nimenkantajia.
4.1.2. Etelä-Suomeen liitetyt nimet
Oliver Laitinen on assosioitu aineistossani eteläsuomalaiseksi henkilöksi. Sukunimenä
Laitinen on kuitenkin suosituin Savossa, Pohjois-Karjalassa, Pohjanmaalla ja Keski-Suo-
messa (Mikkonen & Paikkala 2000: 287). Kuviosta 5 käy ilmi, kuinka Oliver Laitisen
asuinpaikan assosiaatiot jakaantuvat vastaajien kesken.
KUVIO 5. Oliver Laitinen -nimiyhdistelmästä syntyneet asuinpaikan assosiaatiot.
Kuvio 5 osoittaa, että enemmistö on assosioinut Oliver Laitisen eteläsuomalaiseksi. Ni-
men itäisyydestä huolimatta vain kolme vastaajaa on assosioinut nimen Itä-Suomeen.
Kuusi vastaajaa on assosioinut nimen keskisuomalaiseksi, vaikka nimeä tapaa tyypilli-
sesti myös Keski-Suomessa. Vastaajat ovat kommentoineet Oliver Laitisen etunimeä
huomattavasti enemmän kuin sukunimeä. Yksi vastaajista on perustellut Laitisen olevan
melko neutraali sukunimi, joten sen voisi yhdistää mihin päin Suomea tahansa. Lisäksi
toinen vastaaja on kommentoinut Laitisen kuulostavan helsinkiläiseltä nimeltä, mutta
15
mielipidettä ei ole perusteltu sen tarkemmin. On mahdollista, että etunimen kansainväli-
syys sekä nimen muodikkuus ovat voineet luoda vastaajille mielikuvan eteläsuomalai-
sesta henkilöstä.
Myös maahanmuuttajataustainen Ali Shirzad on assosioitu Etelä-Suomeen. Tämä asuin-
alueassosiaatio on odotuksenmukainen, sillä Heinosen (2008: 115) mukaan uudet ja vie-
rasasuiset nimet liitetään yleensä Etelä-Suomeen. Väestörekisterikeskuksen internetsivu-
jen mukaan Shirzad on nykyisenä nimenä 22 ihmisellä, joten kyseessä on melko harvi-
nainen ja monille suomalaisille varmasti vieras sukunimi. Kuviosta 6 selviää, miten vas-
taajien mielikuvat Ali Shirzadin asuinalueesta ovat jakautuneet kaikkien asuinalueiden
kesken.
KUVIO 6. Ali Shirzad -nimiyhdistelmästä syntyneet asuinpaikan assosiaatiot.
Kuviosta 6 nähdään, että 31 vastaajaa on assosioinut Ali Shirzadin Etelä-Suomeen. Ku-
kaan vastaajista ei ole assosioinut nimeä Itä-Suomeen, ja Keski-Suomenkin on assosioi-
nut vain yksi vastaaja. Yksi vastaajista on perustellut vastauksensa sillä, että hänen mie-
lestään Etelä-Suomessa voisi olla eniten ulkomaalaistaustaisia asukkaita.
On odotettavaa, että nimi on mielletty Etelä-Suomeen, koska siellä asuu eniten maahan-
muuttajia. Toisaalta on yllättävää, että nimeä on assosioitu niin vähän Pohjois-Suomeen,
koska vuoden 2015 aikana Suomeen on tullut ennätysmäärä turvapaikanhakijoita muun
muassa Tornion kautta. Suomessa on tehty vuonna 2015 yhteensä 32 476 turvapaikka-
anomusta ja samalla on aukaistu 120 vastaanottokeskusta, joista osa on perustettu myös
16
Pohjois-Suomeen. Tornio on noussut keskeiseksi paikaksi myös sinne perustetun järjes-
telykeskuksen ansiosta. (Maahanmuuttovirasto.) Tästä syystä olisi luonnollista, että Ali
Shirzadia olisi assosioitu enemmänkin Pohjois-Suomeen.
Aino Sireeni -nimiyhdistelmää on assosioitu aineistossani eniten Etelä-Suomeen. Mikko-
sen ja Paikkalan (2000: 609) mukaan Sireeniä tapaa eniten lähinnä Suomen eteläosissa.
Kuviosta 7 nähdään, miten aineistoni vastaajien mielikuvat Aino Sireenin asuinalueesta
ovat jakautuneet kaikkien asuinalueiden kesken.
KUVIO 7. Aino Sireeni -nimiyhdistelmästä syntyneet asuinpaikan assosiaatiot.
Kuviosta 7 selviää, että enemmistö vastaajista on assosioinut Aino Sireenin eteläsuoma-
laiseksi henkilöksi. Kukaan vastaajista ei ole tarkemmin perustellut, miksi nimi kuulos-
taisi juuri sopivalta sinne alueelle, mihin vastaaja on hänet assosioinut. Ainoastaan yksi
vastaajista on kertonut, ettei Sireeni kuulosta edes oikealta sukunimeltä. Nimen vieraus
voisikin olla yksi syy sille, että nimi on assosioitu mahdollisimman kaukana asuvien ih-
misten sukunimeksi.
4.1.3. Keski-, Itä- ja Länsi-Suomeen liitetyt nimet
Markku Ilomäki on ainoa nimenkantaja, jota on assosioitu aineistossani eniten Keski-
Suomeen. Kaikkiaan Ilomäki ja muut Ilo-alkuiset asutusnimet ovat tavallisia eri puolilla
Suomea (Mikkonen & Paikkala 2000: 152). Kuviosta 8 nähdään, miten mielikuvat ovat
jakautuneet vastaajien kesken eri asuinalueille.
17
KUVIO 8. Markku Ilomäki -nimiyhdistelmästä syntyneet asuinpaikan assosiaatiot.
Kuviosta 8 ilmenee, että enemmistö vastaajista on assosioinut Markku Ilomäen keskisuo-
malaiseksi henkilöksi. Kaksi vastaajaa on kertonut Ilomäen kuulostavan eteläpohjanmaa-
laiselta sukunimeltä. Toinen heistä on perustellut Ilo-alkuisen sukunimen luovan kyseisen
mielikuvan. Lisäksi eräs vastaaja on sanonut mäki-päätteisten sukunimien tulevan hänen
mielestään yleensä Pohjanmaalta, etenkin Keski-Pohjanmaalta. Yksi vastaajista on käyt-
tänyt nimestä syntyneen mielikuvan perusteluna nimen vierautta: ”Ilomäki ei ole tuttu
sukunimi, joten en laittaisi sitä pohjois- tai keskisuomalaiseksi.”
Enemmistö vastaajista on liittänyt Johanna Ihatsu -nimiyhdistelmän Itä-Suomeen. Ihatsu
on karjalainen sukunimi, johon sisältyy Laatokan ympäristön nimistölle tyypillinen -tsu-
johdin (Mikkonen & Paikkala 2000: 148). Olen merkinnyt kuvioon 9, miten vastaajien
mielikuvat Johanna Ihatsun asuinpaikasta jakautuvat eri asuinalueiden kesken.
KUVIO 9. Johanna Ihatsu -nimiyhdistelmän asuinpaikan assosiaatiot.
Kuvio 9 osoittaa, että nimiyhdistelmä on assosioitu useisiin asuinalueisiin. 13 vastaajaa
on assosioinut nimen itäsuomalaiseksi, 12 keskisuomalaiseksi, 10 pohjoissuomalaiseksi,
18
6 eteläsuomalaiseksi ja 4 länsisuomalaiseksi. Lisäksi kaksi vastaajaa on assosioinut asuin-
paikaksi jonkin muun. Toinen heistä on kertonut assosioineensa Ihatsun ihan yleisesti
ulkomaille, ja toinen on kertonut yhdistävänsä nimen Venäjälle.
Tutkimukseni osoittaa, että ihmiset ovat yllättävän tietoisia siitä, että karjalaisia asuu Suo-
messa muuallakin kuin pelkästään Itä-Suomessa. Niina Kunnaksen (tulossa) mukaan Ou-
lussa asuu tuhansia karjalaistaustaisia henkilöitä, joten mahdollisesti tästä syystä nimeä
on yhdistetty melko runsaasti myös Pohjois-Suomeen.
Länsi-Suomeen on yhdistetty vain yksi nimi, joka on Camilla Stenholm. Marianne Blom-
qvistin (1993: 275) mukaan Stenholm kuuluu tuhannen tavallisimman ruotsalaisen suku-
nimen joukkoon Suomessa. Nykyisenä nimenä Stenholm on Suomessa 381 ihmisellä, jo-
ten kovin yleisestä sukunimestä ei ole kyse (Väestörekisterikeskus). Sukunimestä synty-
neet asuinalueassosiaatiot näkyvät kuviossa 10.
KUVIO 10. Camilla Stenholm -nimiyhdistelmän asuinpaikan assosiaatiot.
Kuviosta 10 selviää, että reilu enemmistö vastaajista on assosioinut Camilla Stenholmin
Länsi-Suomeen ja Etelä-Suomeen. Heinosen (2008: 115) mukaan ruotsinsuomalaiset ni-
met on liitetty yleensä näille alueille, joten tutkimukseni tukee Heinosen tuloksia. Kukaan
aineistoni vastaajista ei ole assosioinut nimeä Pohjois-Suomeen eikä Itä-Suomeen. Use-
ampi vastaaja on kertonut kyselylomakkeessa, että Camilla Stenholmista herää mielikuva
suomenruotsalaisesta naisesta, joten nimen ruotsinkielisyys määrittää pitkälti asuin-
alueassosiaatioita. Kaksi vastaajista on tarkentanut, että heidän mielestään henkilö ni-
meltä Camilla Stenholm voisi asua Vaasassa.
19
4.2. Ikään liittyvät mielikuvat
Tässä luvussa analysoin vastaajien mielikuvia nimenkantajien iästä. Tavoitteena on vas-
tata tutkimuskysymykseeni eli siihen, miten tietoisia vastaajat ovat siitä, milloin tietyt
etunimet ovat olleet suosittuja. Olen analysoinut aineistoni laskemalla, kuinka moni vas-
taaja on assosioinut nimenkantajan mihinkin kymmenen vuoden ikäryhmään.
Ensimmäiseksi olen laskenut vastaajien ikäassosiaatiot nimestä Markku Ilomäki. Kuvi-
osta 11 nähdään, miten vastaajien ikäassosiaatiot ovat jakautuneet eri ikäryhmien kesken.
KUVIO 11. Markku Ilomäki -nimiyhdistelmästä syntyneet ikäassosiaatiot.
Kuviosta 11 käy ilmi, että valtaosa on assosioinut Markun 40−49-vuotiaaksi. Nimen ikä-
assosiaatiot eivät jakaudu suurelle alalle, vaan keskittyvät 30 ja 69 ikävuoden välille. Vä-
estörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Markku on ollut erityisen suosittu nimi
1940-luvulta 1980-luvulle asti. Kaikista suosituin nimi on ollut vuosina 1940−1959, jol-
loin sen on saanut nimekseen 29 422 miestä (Väestörekisterikeskus). Siispä tutkimushet-
kellä nimenkantajia on ollut eniten 57−76-vuotiaiden joukossa. Näin ollen vastaajat ovat
arvioineet Markku-nimenkantajan olevan nuorempi kuin valtaosa Markuista itse asiassa
on.
Camilla Stenholm -nimiyhdistelmästä assosiaatiot jakaantuvat melko suurelle alalle,
vaikkakin monen ikäryhmän kohdalla on vain yksi tai kaksi vastaajaa. Olen merkinnyt
kuvioon 12, miten vastaajien ikäassosiaatiot ovat jakautuneet eri ikäryhmien kesken.
6
28
14
1 10
10
20
30
40
50
0−9 10−19 20−29 30−39 40−49 50−59 60−69 70−79 80−89 90−99 100-> tyhjiä
VA
STA
UK
SIEN
LU
KU
MÄ
ÄR
Ä
NIMENKANTAJIEN IKÄ
Markku Ilomäki
20
KUVIO 12. Camilla Stenholm -nimiyhdistelmästä syntyneet ikäassosiaatiot.
Kuten kuviosta 12 nähdään, eniten Camilla Stenholmia on assosioitu 30−39-vuotiaaksi ja
20−29-vuotiaaksi. Vastaukset jakautuvat laajalle alalle, sillä ainoastaan kolme vanhinta
ikäryhmää on jäänyt kokonaan vastaajilta assosioimatta. Camilla on ollut kaikkein suosi-
tuimmillaan 1960−1979 ja 1980−1999. Kumpanakin ajankohtana nimen on saanut hie-
man yli 2 000 naista, joten erikoisen suositusta naisen nimestä ei ole kyse. (Väestörekis-
terikeskus.) Kyselyhetkellä nimenkantajia on ollut siis eniten 17−36-vuotiaiden ja 37−56-
vuotiaiden joukossa, joten vastaajien mielikuvat Camilla-nimisten iästä vastaavat melko
hyvin todellisuutta.
Kolmantena otan tarkastelun kohteeksi Oliver Laitisen. Kuviosta 13 selviää, miten Oli-
verin ikäassosiaatiot ovat jakautuneet vastaajien kesken.
KUVIO 13. Oliver Laitinen -nimiyhdistelmästä syntyneet ikäassosiaatiot.
Kuviosta 13 selviää, että eniten Oliveria on assosioitu 10−19-vuotiaaksi. Ikäassosiaatiot
eivät jakaudu kovinkaan laajalle alalle, vaan lähes kaikki vastaajat ovat mieltäneet hänet
0−39 ikävuoden väliin.
1 2
15
22
2 2 1 1 40
5
10
15
20
25
0−9 10−19 20−29 30−39 40−49 50−59 60−69 70−79 80−89 90−99 100-> tyhjiä
VA
STA
UK
SIEN
LU
KU
MÄ
ÄR
Ä
NIMENKANTAJIEN IKÄ
Camilla Stenholm
6
29
10 3 20
10
20
30
40
0−9 10−19 20−29 30−39 40−49 50−59 60−69 70−79 80−89 90−99 100-> tyhjiä
VA
STA
UK
SIEN
LU
KU
MÄ
ÄR
Ä
NIMENKANTAJIEN IKÄ
Oliver Laitinen
21
Oliverin suosio etunimenä on kasvanut 2000-luvulta alkaen. Vuosina 2000−2009 nimen
on saanut 5 333 miestä ja vuosina 2010−2016 sen on saanut nimekseen 6 939 miestä
(Väestörekisterikeskus). Sillä hetkellä, kun aineistoni vastaajat ovat täyttäneet kyselylo-
maketta, nimenkantajia on ollut eniten 0−16-vuotiaiden ikäryhmässä, joten melko moni
vastaajista tiedostaa Oliverin olevan nykyään muotinimi. Kuusi vastaajaa on kertonut Oli-
verin olevan heidän mielestään melko uusi nimi tai ainakin kuulostavan nuoren ihmisen
nimeltä.
Vastaajien assosiaatiot eivät jakaudu laajalle alalle myöskään Johanna Ihatsu -nimiyh-
distelmän kohdalla. Kuviosta 14 selviää, kuinka assosiaatiot ovat jakaantuneet eri ikäryh-
mien kesken.
KUVIO 14. Johanna Ihatsu -nimiyhdistelmästä syntyneet ikäassosiaatiot.
Kuviosta 14 nähdään, että eniten Johannaa on assosioitu 30−39-vuotiaaksi. Vastaajien
ikäassosiaatiot keskittyvät 10 ja 49 ikävuoden väliin. Suomalaisten naisten nimenä Jo-
hanna on ollut 1900-luvulta asti suosittu. Suosituimmillaan nimi on ollut 1960−1979,
jolloin sen on saanut nimekseen 51 761 naista. Nimi ei ole heti menettänyt suosiotaan,
sillä vielä 1980−1999-luvuilla 44 769 naista on nimetty Johannaksi. (Väestörekisterikes-
kus.) Tutkimushetkellä nimenkantajia on ollut eniten 37−56-vuotiaiden ikäryhmässä, jo-
ten vastaajien mielikuvat vastaavat melko hyvin todellisuutta. Assosiaatiot eroavat todel-
lisuudesta siinä, että nimeä ei ole assosioitu lainkaan yli 50-vuotiaiden ikäryhmään. Kaksi
vastaajaa on perustellut kyselylomakkeessa ikäassosiaationsa sillä, että Johanna on ollut
melko yleinen nimi 80-luvulla. Väite pitää paikkansa, sillä Väestörekisterikeskuksen mu-
kaan nimi tosiaan on ollut silloin toiseksi suosituin naisten nimi.
2
14
22
9 30
5
10
15
20
25
0−9 10−19 20−29 30−39 40−49 50−59 60−69 70−79 80−89 90−99 100-> tyhjiä
VA
STA
UK
SIEN
LU
KU
MÄ
ÄR
Ä
NIMENKANTAJIEN IKÄ
Johanna Ihatsu
22
Seuraavaksi olen laskenut Mikko Närhestä syntyneet ikäassosiaatiot. Olen merkinnyt ku-
vioon 15, kuinka vastaajien ikäassosiaatiot ovat jakautuneet ikäryhmittäin.
KUVIO 15. Mikko Närhi -nimiyhdistelmästä syntyneet ikäassosiaatiot.
Kuviosta 15 käy ilmi, että aineistoni vastaajat ovat eniten assosioineet Mikon 30−39-vuo-
tiaaksi. Assosiaatiot eivät jakaudu laajalle alalle, vaan kaikki vastaajat ovat mieltäneet
Mikon 20 ja 59 ikävuoden väliin. Suosituimmillaan nimi on ollut 1980−1999-luvuilla,
jolloin sen sai nimekseen 19 902 miestä (Väestörekisterikeskus). Vastaajien mielikuvat
ovat vastanneet hyvin todellista tilannetta, sillä tutkimushetkellä Mikkoja on ollut eniten
17−36-vuotiaiden ikäryhmässä.
Kuudentena nimenä tarkastelen Tuula Lämsää. Kuviosta 16 selviää, miten aineistoni vas-
taajien ikäassosiaatiot ovat jakautuneet.
KUVIO 16. Tuula Lämsä -nimiyhdistelmästä syntyneet ikäassosiaatiot.
Niin kuin kuviosta 16 nähdään, suurin osa vastaajista on assosioinut Tuulan 50−59-vuo-
tiaaksi. Enemmistö vastaajista on mieltänyt nimen 40 ja 69 ikävuoden väliin, mutta kaksi
15
20
8 4 30
5
10
15
20
25
0−9 10−19 20−29 30−39 40−49 50−59 60−69 70−79 80−89 90−99 100-> tyhjiä
VA
STA
UK
SIEN
LU
KU
MÄ
ÄR
Ä
NIMENKANTAJIEN IKÄ
Mikko Närhi
1 9
21
15
1 30
5
10
15
20
25
0−9 10−19 20−29 30−39 40−49 50−59 60−69 70−79 80−89 90−99 100-> tyhjiä
VA
STA
UK
SIEN
LU
KU
MÄ
ÄR
Ä
NIMENKANTAJIEN IKÄ
Tuula Lämsä
23
vastaajaa on assosioinut Tuulan hieman nuoremmaksi ja vanhemmaksi. Väestörekisteri-
keskuksen mukaan Tuula on ollut suosituimmillansa 1940−1959, jolloin sen on saanut
nimekseen 29 205 naista. Sittemmin nimen suosio on vain laskenut vuosi vuodelta. Sillä
hetkellä, kun aineistoni vastaajat ovat täyttäneet kyselylomaketta, nimenkantajia on ollut
eniten 57−76-vuotiaiden ikäryhmässä, joten vastaajien mielikuvat osuvat hyvin siihen ai-
kaan, jolloin Tuula on ollut suosittu nimi. Toisaalta osa vastaajista on assosioinut nimeä
myös jonkin verran nuoremmaksi.
Ali Shirzadin ikäassosiaatiot eivät myöskään jakaudu laajalle alalle. Kuviosta 17 nähdään,
miten ikäassosiaatiot ovat jakautuneet vastaajien kesken.
KUVIO 17. Ali Shirzad -nimiyhdistelmästä syntyneet ikäassosiaatiot.
Kuvion 17 mukaan vastaajien ikäassosiaatiot jakaantuvat 10 ja 49 ikävuoden välille.
Kaikkein eniten Alia on assosioitu 30−39-vuotiaiden ikäryhmään. Nimenä Ali on ollut
Suomessa suosituimmillaan vuosina 1980−1999, jolloin sen sai nimekseen 1 624 miestä
(Väestörekisterikeskus). Tutkimushetkellä nimenkantajia on ollut siis eniten 17−36-vuo-
tiaiden ikäryhmässä. Vaikka Ali ei olekaan Suomessa kovin suosittu nimi, vastaajien mie-
likuvat vastaavat silti hyvin todellisuutta. Eräs vastaajista on kommentoinut nimeä näin:
”Eksoottinen nimi, joka on kuitenkin niin yleinen, että edes alkuperämaata tai ikää on
hyvin vaikea arvata. Voi yhtä hyvin olla kolmevuotias tai satavuotias.”
Kaikista nimenkantajista Laura Pirilä on synnyttänyt aineistoni vastaajissa eniten saman-
kaltaisia ikäassosiaatioita. Kuviosta 18 selviää, miten assosiaatiot ovat jakautuneet eri
ikäryhmiin.
4
1620
5 50
5
10
15
20
25
0−9 10−19 20−29 30−39 40−49 50−59 60−69 70−79 80−89 90−99 100-> tyhjiä
VA
STA
UK
SIEN
LU
KU
MÄ
ÄR
Ä
NIMENKANTAJIEN IKÄ
Ali Shirzad
24
KUVIO 18. Laura Pirilä -nimiyhdistelmästä syntyneet ikäassosiaatiot.
Kuviosta 18 näkee, että reilu enemmistö on assosioinut Lauran 20−29-vuotiaaksi. Ku-
kaan vastaajista ei ole assosioinut nimeä alle 10-vuotiaaksi tai yli 39-vuotiaaksi. Väestö-
rekisterikeskuksen mukaan Lauran suosion huippukohta on ollut vuosina 1980−1999,
jolloin sen on saanut nimekseen 17 438 naista. Tutkimushetkellä nimenkantajia on siis
ollut eniten 17−36-vuotiaiden ikäryhmässä. Vastaajien assosiaatiot ovat vastanneet Lau-
ran kohdalla varsin hyvin todellisuutta.
Päinvastoin kuin Lauran kohdalla Juhani Kettunen -nimiyhdistelmä on synnyttänyt vas-
taajissa monia eri ikäassosiaatioita. Kuviosta 19 käy ilmi, kuinka laajalle vastaajien ikä-
assosiaatiot ovat jakautuneet.
KUVIO 19. Juhani Kettunen -nimiyhdistelmästä syntyneet ikäassosiaatiot.
Kuten kuviosta 19 nähdään, ikäassosiaatiot jakautuvat laajalle alalle, mutta eniten Juha-
nia on assosioitu 50−59-vuotiaaksi. Juhani on suosioltaan vakaa nimi, sillä se on ollut
1940-luvulta 2016-luvulle asti kaikista suosituin miesten nimi, kun nimien suosiota ver-
rataan vuosikymmenittäin. Nimen jatkuva suosio selittää hyvin sen, miksi assosiaatiot
ovat jakaantuneet niin laajalle. Suosituimmillaan Juhani on kuitenkin ollut 1940−1959,
7
34
7 20
10
20
30
40
0−9 10−19 20−29 30−39 40−49 50−59 60−69 70−79 80−89 90−99 100-> tyhjiä
VA
STA
UK
SIEN
LU
KU
MÄ
ÄR
Ä
NIMENKANTAJIEN IKÄ
Laura Pirilä
2 26
1113
6 61 3
0
5
10
15
0−9 10−19 20−29 30−39 40−49 50−59 60−69 70−79 80−89 90−99 100-> tyhjiä
VA
STA
UK
SIEN
LU
KU
MÄ
ÄR
Ä
NIMENKANTAJIEN IKÄ
Juhani Kettunen
25
jolloin nimen on saanut jopa 135 490 miestä. (Väestörekisterikeskus.) Silloin kun vas-
taajat ovat täyttäneet kyselylomaketta, nimenkantajia on ollut eniten 57−76-vuotiaiden
ikäryhmässä. Enemmistö vastaajista on assosioinut Juhanin juuri näihin ikäryhmiin.
Viimeiseksi analysoin Aino Sireeni -nimiyhdistelmästä syntyneitä ikäassosiaatioita. Ku-
ten Juhanin kohdalla, myös Ainosta syntyneet ikäassosiaatiot jakaantuvat laajalle alalle
vastaajien kesken. Kuviosta 20 nähdään, kuinka ikäassosiaatiot ovat jakaantuneet.
KUVIO 20. Aino Sireeni -nimiyhdistelmästä syntyneet ikäassosiaatiot.
Kuviosta 20 ilmenee, että Aino on assosioitu kaikkiin muihin ikäryhmiin paitsi 90 ikä-
vuodesta ylöspäin. Eniten Ainoa on assosioitu 20−29-vuotiaaksi. Nimi on ollut suosittu
1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa, mutta sen jälkeen nimi on alkanut vähitellen
menettää suosiotaan. Nimen suosio on lähtenyt uudelleen nousuun 1980-luvulta alkaen,
joten Aino on perinteinen, uudelleen suosioon tullut nimi. (Kiviniemi 1993: 40.) Koska
Aino on ollut suosittu eri aikoina, on luonnollista, että mielikuvat jakaantuvat laajalle
alalle.
Väestörekisterikeskuksen mukaan Aino on ollut suosituimmillaan 1900−1919-luvuilla,
jolloin sen on saanut nimekseen 19 038 naista. Tutkimushetkellä nimenkantajia on löyty-
nyt siis eniten 97−116-vuotiaiden ikäryhmästä, jos kaikki Ainot eläisivät niin vanhoiksi.
Todellisuus ei siis ihan täysin vastaa vastaajien ikäassosiaatioita. Tutkimukseni perus-
teella ihmiset eivät ole kovinkaan helposti assosioineet nimenkantajia vanhoiksi, sillä yk-
sikään vastaaja ei ole assosioinut ketään nimenkantajaa yli 89-vuotiaaksi.
1
8
13
3 5 16 6
3 40
5
10
15
0−9 10−19 20−29 30−39 40−49 50−59 60−69 70−79 80−89 90−99 100-> tyhjiä
VA
STA
UK
SIEN
LU
KU
MÄ
ÄR
Ä
NIMENKANTAJIEN IKÄ
Aino Sireeni
26
5. PÄÄTÄNTÖ
Tämän tutkimukseni tarkoituksena on ollut selvittää Oulun seudulla asuvien mielikuvia
henkilönnimistä. Olen keskittynyt erityisesti tutkimaan nimistä syntyviä ikä- ja asuin-
alueassosiaatioita. Tavoitteenani on ollut selvittää, kuinka hyvin Oulun seudulla asuvat
ihmiset osaavat yhdistää tiettyjä sukunimiä eri asuinalueisiin ja kuinka hyvin ihmiset ovat
tietoisia siitä, milloin tietyt nimet ovat olleet suosittuja. Lisäksi olen pohtinut tutkimuk-
sessani vastaajien mielikuvien samankaltaisuutta. Tutkimukseni aineisto koostuu 50 ou-
lulaisen ihmisen vastauksista, jotka olen kerännyt sähköisellä kyselylomakkeella. Olen
käsitellyt aineistoni kvantitatiivisesti ja esitellyt tulokset erilaisten kuvioiden avulla.
Kaiken kaikkiaan tutkimukseni kahdeksasta suomalaisesta sukunimestä kolmea ei ole as-
sosioitu eniten niille tyypillisille asuinalueille. Nämä sukunimet ovat Kettunen, Laitinen
ja Närhi. Sukunimistä Ilomäki on tavallinen eri puolilla Suomea, joten sitä ei voida yh-
distää vain yhteen tiettyyn alueeseen. Lämsä, Pirilä, Sireeni ja Ihatsu ovat sukunimiä,
jotka ovat tutkimuksessani assosioitu eniten niille alueille, joissa nimeä tyypillisesti esiin-
tyy. Lämsän ja Pirilän pitäisi olla tuttuja Oulun seudulla asuville ihmisille, joten tutki-
mukseni osoittaa, että erityisen hyvin tunnistetaan omalle alueelle tyypilliset nimet. Si-
reenin kohdalla mielikuvat saattavat perustua johdannossa mainitsemaani hypoteesiin,
jonka mukaan oudoksi mielletty sukunimi assosioidaan mahdollisimman kaukana asu-
vien sukunimeksi. Muutama vastaaja on kertonut sukunimen kuulostavan erikoiselta, jo-
ten ehkä siksi nimi on assosioitu Etelä-Suomeen. Koska vastaajat ovat assosioineet Ihat-
sun Itä-Suomeen, voidaan tutkimukseni perusteella yleistää, että Oulun seudulla asuvat
ihmiset tunnistavat karjalaisen sukunimen. Idän lisäksi Ihatsua on assosioitu kohtalaisen
paljon Pohjois-Suomeen, joten vastaajat lienevät tietoisia siitä, että myös Oulun seudulla
asuu runsaasti karjalaistaustaisia henkilöitä.
Lähes kaikki nimet ovat synnyttäneet vastaajissa hyvin samankaltaisia assosiaatioita ni-
menkantajien asuinpaikasta. Tyypillistä on se, että mielikuvat jakaantuvat yhden tai kah-
den asuinalueen kesken. Vain Ihatsu-sukunimi jakaa selvästi näkemyksiä melko tasaisesti
eri seutujen välille. Nimen karjalalaisuus voi aiheuttaa vastaajissa mielikuvien jakaantu-
misen, koska sitä voi olla vaikea assosioida vain yhteen tiettyyn asuinalueeseen.
27
Aineistoni perusteella vaikuttaa siltä, että enemmistön mielestä suurin osa nimistä on poh-
jois- tai eteläsuomalaisella nimenkantajalla. Olettamukseni on, että Oulun seudulla asuvat
ihmiset tuntevat eniten toisia pohjoisessa asuvia ihmisiä, joten siksi nimiä on assosioitu
eniten pohjoiseen. Heinosen (2008) samankaltaisessa tutkimuksessa myös keskisuoma-
laiset henkilöt ovat assosioineet nimiä eniten lähelle omaa asuinaluettaan ja Etelä-Suo-
meen. Etelä-Suomeen nimiä saatetaan assosioida helposti sen takia, koska se on ikään
kuin koko Suomen keskus, jossa asuu myös eniten ihmisiä. Esimerkiksi median välityk-
sellä muualla asuvat ihmiset saavat paljon tietoa eteläsuomalaisista − myös heidän nimis-
tään.
Tulokseni tukevat hypoteesia, jonka mukaan maahanmuuttajataustaisia ja ruotsalaisia ni-
miä assosioidaan Etelä- ja Länsi-Suomeen. Stenholm-sukunimeä on aineistossani assosi-
oitu eniten Länsi-Suomeen erityisesti nimen ruotsalaisuuden takia. Maahanmuuttajataus-
taiset sukunimet assosioidaan yleensä Etelä-Suomeen, koska siellä ajatellaan asuvan eni-
ten maahanmuuttajia. Toisaalta maahanmuuttajataustaista Shirzad-sukunimeä olisi ollut
luonnollista assosioida enemmän myös pohjoiseen, koska Oulun seudulla asuvat ihmiset
ovat varmasti tietoisia siitä, että pohjoiseen on saapunut viime vuosina ennätysmäärä tur-
vapaikanhakijoita. Ihmiset ovat saattaneet tottua ajatukseen, että lähes kaikki maahan-
muuttajat asuvat etelässä, eikä pakolaiskriisi ole päässyt ainakaan vielä muokkaamaan
näitä mielikuvia.
Lisäksi tulokseni tukevat hypoteesia, jonka mukaan kielenkäyttäjät osaavat hyvin yhdis-
tää tietyn nimen tiettyyn ikäluokkaan. Vastaajien ikäassosiaatiot vastaavat hyvin todelli-
suutta, sillä ainoastaan Markkua ja Ainoa on assosioitu eri-ikäiseksi kuin Väestörekiste-
rikeskuksen mukaan nimi on ollut suosituimmillaan. Markku on assosioitu hieman nuo-
remmaksi kuin Väestörekisterikeskuksen mukaan valtaosa Markuista on ollut tutkimus-
hetkellä. Tämä voisi johtua siitä, että vastaajat tuntevat nuorempia Markkuja, sillä asso-
siaatioiden taustalla on usein elävä esikuva, joka voi olla kielenkäyttäjän omasta tuttava-
piiristä (Heinonen 2008: 116). Ainon kohdalla on mielestäni ihan luonnollista, ettei nimeä
ole assosioitu niin vanhaksi kuin Väestörekisterikeskuksen mukaan suurin osa Ainoista
on ollut tutkimushetkellä, sillä 97−116-vuotiaita Ainoja ei liene kovinkaan paljon. Lisäksi
olettaisin tutkimukseni perusteella, että vanha nimi, joka on tullut uudelleen suosioon,
assosioituu erityisesti nuorilla niin selkeästi uuden sukupolven nimeksi, että sitä ei enää
osata edes yhdistää aiempiin sukupolviin.
28
Suurimmassa osassa aineiston nimistä mielikuvat nimenkantajan iästä eivät jakaudu ko-
vinkaan laajalle alalle, joten mielikuvat nimenkantajien iästä ovat samankaltaisia aineis-
toni vastaajien kesken. Tyypillistä on se, että mielikuvat keskittyvät kolmelle tai neljälle
peräkkäiselle kymmenen vuoden jaksolle. Näin on käynyt seuraavien aineistoni nimien
kohdalla: Johanna, Markku, Ali, Oliver, Tuula, Laura ja Mikko. Aineistoni nimistä Aino,
Juhani ja Camilla jakavat selvästi enemmän ikäassosiaatioita.
Hypoteesini mukaan nimen harvinaisuus ja vakiintumattomuus nimistöömme sekä toi-
saalta nimen yleisyys voivat vaikuttaa siihen, että nimestä assosioituu eri-ikäisiä nimen-
kantajia. Camillan harvinaisuus ja vakiintumattomuus ovat todennäköisiä syitä aineistoni
vastaajien assosiaatioiden jakaantumiseen. Toisaalta taas Juhani on ollut pitkään suosittu
nimi, joten sen yleisyys on voinut vaikuttaa siihen, miksi nimestä on assosioitu paljon eri-
ikäisiä nimenkantajia. Aino puolestaan on perinteinen, uudelleen suosioon noussut nimi,
joten sitäkin voi olla vaikea assosioida vain yhteen tiettyyn ikäryhmään.
Tutkimukseni perusteella voin yleistää, että Oulun seudulla asuvien nimitietous on melko
hyvä. Mielenkiintoista on se, että aineistoni vastaajilla syntyy useasta nimenkantajasta
hyvin samankaltaisia ikä- tai asuinalueassosiaatioita, vaikka assosiaatio ei aina vastaisi-
kaan todellisuutta. Vastaajien sama asuinpaikka voisi nimenomaan olla yksi syy saman-
kaltaisille mielikuville, sillä Kiviniemen (1993: 40) mukaan esimerkiksi nimien suosion-
vaihtelussa on varsinkin aiemmin ollut selviä alueellisia eroja.
Olen tutkimuksessani keskittynyt nimien ikä- ja asuinalueassosiaatioihin, joten jatkotut-
kimuksen tarkastelukohteena voisivat olla mielikuvat nimenkantajien sosiaalisesta ase-
masta ja muista assosiaatioista. Olen jo tämän tutkimuksen kyselylomakkeessa kysynyt
nimenkantajien koulutukseen liittyviä mielikuvia sekä antanut vastaajille mahdollisuuden
kertoa vapaasti muista nimistä syntyneistä mielikuvista, joten minulla olisi jo valmiiksi
aineisto esimerkiksi pro gradu -tutkielmaan. Tässä kandidaatintutkielmassani vastaajien
määrä on melko pieni, joten olisi mielenkiintoista nähdä, minkälaisia tuloksia saisin laa-
jemmalla aineistolla. Pienen aineiston takia tuloksia ei voida yleistää kovinkaan laajalti.
29
Lisäksi jatkotutkimuksessa voisi tutkia sukupuolen tai iän vaikutuksista syntyviin mieli-
kuviin, kuten Heinonen (2008) on tehnyt. Heinosen (2008: 114) mukaan ainakaan vas-
taajan ikä ei vaikuta ratkaisevasti syntyviin mielikuviin, kun vastaajina ovat olleet keski-
suomalaiset ihmiset. Näiden lisäksi voisi olla mielenkiintoista perehtyä siihen, olisivatko
esimerkiksi itäsuomalaisten tai eteläsuomalaisten vastaajien mielikuvat keskenään yhtä
samankaltaisia kuin pohjoisessa asuvien ihmisten.
Toisaalta nimien synnyttämien mielikuvien tutkimisessa aineistonkeruutapa voisi olla eri.
Luulen, että haastattelemalla voisin saada vastaajilta syvällisempiä perusteluita mieliku-
vien synnylle. Toki haastattelut tuovat omat haasteensa, kuten esimerkiksi sen, että vas-
taaminen ei ole yhtä anonyymia kuin sähköisellä kyselylomakkeella. Tällöin vastaajat
eivät välttämättä kerro mielikuviaan yhtä rehellisesti ja suoraan kuin anonyymina kirjoit-
taessa. Tutkijan kannalta haastatteleminen vaatii enemmän aikaa ja vaivaa kuin sähköinen
kyselylomake.
30
LÄHTEET
AINIALA, TERHI − SAARELMA, MINNA – SJÖBLOM, PAULA 2008: Nimistöntutkimuksen pe-
rusteet. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
ALANEN, RIIKKA 2011: Kysely tutkijan työkaluna. – Paula Kalaja, Riikka Alanen & Han-
nele Dufva (toim.), Kieltä tutkimassa. Helsinki: Finn Lectura.
BLACK, SHARON − WILCOX, BRAD − PLATT BRAD 2014: Nicknames in Prison: Meaning
and Manipulation in Inmate Monikers. Names 62.3: 127−136.
BLOMQVIST, MARIANNE 1993. Personnamnsboken. Helsinki: Finn Lectura.
BRAMWELL, ELLEN SAGE 2011: Naming in society: a cross-cultural study of five commu-
nities in Scotland. PhD thesis. University of Glasgow.
HEINONEN, JAANA 2008: ”Nimi kertoo kaiken”: Keskisuomalaisten henkilönnimiin liitty-
vät stereotypiat. Pro gradu -tutkielma. Joensuun yliopiston suomen kielen laitos.
HOFFMANN, ISTVÁN 2015: Fokuksessa suomalainen nimistöntutkimus − Virittäjä 1/2015
s. 150−156.
HÄMÄLÄINEN, LASSE − ESKOLA, KSENIA − KALLIO MAIJA 2014: Kansainvälinen nimis-
töntutkimus laajasti esillä Glasgow’ssa. Virittäjä 4/2014 s. 589−593.
KIVINIEMI, EERO – PITKÄNEN, RITVA LIISA – ZILLIACUS, KURT 1974: Nimistöntutkimuk-
sen terminologia. Castrenianumin toimitteita 8. Helsinki.
KIVINIEMI, EERO 1982: Rakkaan lapsen monet nimet. Espoo: Weilin+Göös.
KIVINIEMI, EERO 1993: Iita Linta Maria. Etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen. Suo-
malaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 590. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuu-
den seura.
KIVINIEMI, EERO 2006: Suomalaisten etunimet. Helsinki: Suomalaisuuden Kirjallisuuden
Seura.
KS = Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen julkaisuja 166. Helsinki:
Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone 2012. http://mot.kieli-
kone.fi/mot/OUYO/netmot.exe (3.10.2016).
KUNNAS, NIINA 2016: Nimistön kurssin luennot Oulun yliopistossa syksyllä 2016.
KUNNAS, NIINA (tulossa): Karjalan kieli Oulun seudulla. Artikkelin käsikirjoitus.
LESLIE, PAUL L. − SKIPPER JR, JAMES K 2013: Toward a theory of nicknames: A case for
socio-onomastics. Names.
31
MAAHANMUUTTOVIRASTO 2016: Vuoden 2015 turvapaikkatilastot.
http://www.migri.fi/tietoa_virastosta/tilastot/turvapaikka-_ja_pakolaistilastot
(17.11.2016).
MIKKONEN, PIRJO – PAIKKALA, SIRKKA 2000: Sukunimet. Helsinki: Otava.
NISSILÄ, VILJO 1962: Suomalaista nimistöntutkimusta. Helsinki: Suomalaisen Kirjalli-
suuden Seura.
PAIKKALA, SIRKKA 2004: Se tavallinen Virtanen. Suomalaisen sukunimikäytännön mo-
dernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921. Helsinki: Suomalaisuuden Kirjallisuu-
den Seura.
VAN LANGENDOCK, WILLY 2007: Trends in Linguistics. Theory and Typology of Proper
Names. Walter de Gruyter.
VILKUNA, KUSTAA 1990: Etunimet. Helsinki: Otava.
VÄESTÖREKISTERIKESKUS. www.vrk.fi (7.11.2016)
LIITE. Sähköinen kyselylomake.
Oulun seudulla asuvien mielikuvia henkilönni-
mistä
Vastaajan taustatiedot
Tämä kysely on tarkoitettu kaikenikäisille Oulun seudulla asuville henkilöille. Ky-selyyn vastataan anonyymisti, mutta ilmoitathan taustatietoihin ikäsi, sukupuo-lesi ja asuinpaikkasi. Tähdellä merkityt kohdat ovat pakollisia. Oulun seutuun kuuluvat kunnat: Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Tyrnävä ja Oulu
Ikä *
________________________________
Sukupuoli *
Mies
Nainen
Asuinpaikka *
________________________________
Oulun seudulla asuvien mielikuvia henkilönni-
mistä
Henkilönnimet
Seuraavaksi näet kymmenen erilaista henkilönnimeä. Kerro kunkin nimen koh-dalla, minkälainen mielikuva sinulle tulee henkilöstä, jolla kyseinen nimi olisi. Vastaa ainakin henkilön ikää, asuinpaikkaa ja koulutusta koskeviin kohtiin. Muita mielikuvia -kohdassa voit kertoa, jos sinulle tulee nimestä mieleen muutakin henkilöön liittyvää, esimerkiksi ulkonäköön tai harrastuksiin liittyviä mielikuvia. Lopussa on vielä tilaa mielikuviesi perusteluille. Asuinpaikaksi voit valita jonkin näistä vaihtoehdoista: Pohjois-Suomi, Etelä-Suomi, Keski-Suomi, Itä-Suomi, Länsi-Suomi tai jokin muu. Koulutukseen voit valita jonkin näistä vaihtoehdoista: peruskoulu, ammattikoulu, lukio, korkeakoulu tai jokin muu.
Oulun seudulla asuvien mielikuvia henkilönni-
mistä
1. Markku Ilomäki
1. Ikä
________________________________
2. Asuinpaikka
Pohjois-Suomi
Etelä-Suomi
Keski-Suomi
Itä-Suomi
Länsi-Suomi
Jokin muu
3. Koulutus
Peruskoulu
Ammattikoulu
Lukio
Korkeakoulu
Jokin muu
4. Muita mielikuvia
________________________________________________________________
________________________________________________________________
________________________________________________________________
5. Perustelut
________________________________________________________________
________________________________________________________________
________________________________________________________________
Oulun seudulla asuvien mielikuvia henkilönni-
mistä
2. Camilla Stenholm
1. Ikä
________________________________
2. Asuinpaikka
Pohjois-Suomi
Etelä-Suomi
Keski-Suomi
Itä-Suomi
Länsi-Suomi
Jokin muu
3. Koulutus
Peruskoulu
Ammattikoulu
Lukio
Korkeakoulu
Jokin muu
4. Muita mielikuvia
________________________________________________________________
________________________________________________________________
________________________________________________________________
5. Perustelut
________________________________________________________________
________________________________________________________________
________________________________________________________________
Oulun seudulla asuvien mielikuvia henkilönni-
mistä
3. Oliver Laitinen
1. Ikä
________________________________
2. Asuinpaikka
Pohjois-Suomi
Etelä-Suomi
Keski-Suomi
Itä-Suomi
Länsi-Suomi
Jokin muu
3. Koulutus
Peruskoulu
Ammattikoulu
Lukio
Korkeakoulu
Jokin muu
4. Muita mielikuvia
________________________________________________________________
________________________________________________________________
________________________________________________________________
5. Perustelut
________________________________________________________________
________________________________________________________________
________________________________________________________________
Oulun seudulla asuvien mielikuvia henkilönni-
mistä
4. Johanna Ihatsu
1. Ikä
________________________________
2. Asuinpaikka
Pohjois-Suomi
Etelä-Suomi
Keski-Suomi
Itä-Suomi
Länsi-Suomi
Jokin muu
3. Koulutus
Peruskoulu
Ammattikoulu
Lukio
Korkeakoulu
Jokin muu
4. Muita mielikuvia
________________________________________________________________
________________________________________________________________
________________________________________________________________
5. Perustelut
________________________________________________________________
________________________________________________________________
________________________________________________________________
Oulun seudulla asuvien mielikuvia henkilönni-
mistä
5. Mikko Närhi
1. Ikä
________________________________
2. Asuinpaikka
Pohjois-Suomi
Etelä-Suomi
Keski-Suomi
Itä-Suomi
Länsi-Suomi
Jokin muu
3. Koulutus
Peruskoulu
Ammattikoulu
Lukio
Korkeakoulu
Jokin muu
4. Muita mielikuvia
________________________________________________________________
________________________________________________________________
________________________________________________________________
5. Perustelut
________________________________________________________________
________________________________________________________________
________________________________________________________________
Oulun seudulla asuvien mielikuvia henkilönni-
mistä
6. Tuula Lämsä
1. Ikä
________________________________
2. Asuinpaikka
Pohjois-Suomi
Etelä-Suomi
Keski-Suomi
Itä-Suomi
Länsi-Suomi
Jokin muu
3. Koulutus
Peruskoulu
Ammattikoulu
Lukio
Korkeakoulu
Jokin muu
4. Muita mielikuvia
________________________________________________________________
________________________________________________________________
________________________________________________________________
5. Perustelut
________________________________________________________________
________________________________________________________________
________________________________________________________________
Oulun seudulla asuvien mielikuvia henkilönnimistä
7. Ali Shirzad
1. Ikä
________________________________
2. Asuinpaikka
Pohjois-Suomi
Etelä-Suomi
Keski-Suomi
Itä-Suomi
Länsi-Suomi
Jokin muu
3. Koulutus
Peruskoulu
Ammattikoulu
Lukio
Korkeakoulu
Jokin muu
4. Muita mielikuvia
________________________________________________________________
________________________________________________________________
________________________________________________________________
5. Perustelut
________________________________________________________________
________________________________________________________________
________________________________________________________________
Oulun seudulla asuvien mielikuvia henkilönni-
mistä
8. Laura Pirilä
1. Ikä
________________________________
2. Asuinpaikka
Pohjois-Suomi
Etelä-Suomi
Keski-Suomi
Itä-Suomi
Länsi-Suomi
Jokin muu
3. Koulutus
Peruskoulu
Ammattikoulu
Lukio
Korkeakoulu
Jokin muu
4. Muita mielikuvia
________________________________________________________________
________________________________________________________________
________________________________________________________________
5. Perustelut
________________________________________________________________
________________________________________________________________
________________________________________________________________
Oulun seudulla asuvien mielikuvia henkilönni-
mistä
9. Juhani Kettunen
1. Ikä
________________________________
2. Asuinpaikka
Pohjois-Suomi
Etelä-Suomi
Keski-Suomi
Itä-Suomi
Länsi-Suomi
Jokin muu
3. Koulutus
Peruskoulu
Ammattikoulu
Lukio
Korkeakoulu
Jokin muu
4. Muita mielikuvia
________________________________________________________________
________________________________________________________________
________________________________________________________________
5. Perustelut
________________________________________________________________
________________________________________________________________
________________________________________________________________
Oulun seudulla asuvien mielikuvia henkilönni-
mistä
10. Aino Sireeni
1. Ikä
________________________________
2. Asuinpaikka
Pohjois-Suomi
Etelä-Suomi
Keski-Suomi
Itä-Suomi
Länsi-Suomi
Jokin muu
3. Koulutus
Peruskoulu
Ammattikoulu
Lukio
Korkeakoulu
Jokin muu
4. Muita mielikuvia
________________________________________________________________
________________________________________________________________
________________________________________________________________
5. Perustelut
________________________________________________________________
________________________________________________________________
________________________________________________________________
Kiitos vastauksistasi! Painathan lopuksi Lähetä.