SISÄLLYSLUETTELO

SISÄLLYSLUETTELOPUHEENJOHTAJAN PALSTA

Markku O. Kuorilehto 3

LIMINGAN KRANKAT K.J. STÅHLBERGIN ESIVANHEMPAIN TAULUSSAAarno Strömmer 4

60-VUOTIAS OULUN MAAKUNTA-ARKISTOVuokko Peltola 9

El MITÄÄN UUTTA AURINGON ALLAHeikki Suitiala 12

JUURIEN ETSINTÄ 13

TURUN SUKUMESSUILLAMaija Liisa Pukinkorva 14

LUMIJOEN HAUTAMUISTOMERKKIEN HENKILÖTIEDOTJukka Vaarnanen 17

KAINUUN KARJALAISPERÄISIÄ VESISTÖNIMIÄAlpo Räisänen 22

OULUJOKIVARTEEN 1700-LUVULLA PERUSTETUT UUDISTILATMatti Enbuska 25

SYYSRETKI RAAHEENTytti Miettunen 32

KUKA TIETÄÄ KONST-/KUNST-NIMISTÄKalervo Törmänen 34

HAAPAVEDEN HANHINEVAN PERHEEN JÄLKELÄISETMatti Heiniemi 35

UUTTA KIRJALLISUUTTAAarno Strömmer 36

UUSIA JÄSENIÄ 37

KUVITUS - Kansilehden on Oulun Sukututkijalle lahjoittanut kuvaamataidon opettaja lehtori Mirjam Kinos. Kuva on vuonna 1939 piirretystä sarjasta, jonka Mirjam Kinos, tyttönimeltään Huhta, on lahjoittanut Keskipohjanmaan rintamasotilaille. Postikortteja painoi paikallinen kirjapaino 2000 kpl ilmaiseksi rintamasotilaille lähinnä Kannaksen suunnalle tervehdyksen lähettämiseksi kotiin.

ISSN 0784 - 6037

Sivunvalmistus ja painopaikka: Pikapaino RoiOffset Ky, Rovaniemi, 1992

Sisällysluettelo

2

Markku O. Kuorilehto

PUHEENJOHTAJAN PALSTA

PUHEITSENÄINEN SUOMI JA SUKUTUTKIJA

Yleisen historian tuntemus on Suomessa varsin hyvä, mutta henkilöhistoriallinen tuntemus keskuudessamme on jäänyt taka-alalle. Henkilöhistoriatutkimus jää myös tulevaisuudessa taka-alalle, jos tutkimustyöhön ja sen tekemisen edellytyksiin ei panosteta riittävässä määrin. Ongelmana on tietenkin osittain raha, mutta pääongelmana on kuitenkin tahto edistää sukututkimusta harrastuksena tai ammattina.

Kaupunkimainen sisäänpäinsuuntautunut "kerrostalokulttuuri" on lyönyt itsensä läpi. Nykyihminen tuntuu olevan herkkä "hipiästään". Hän ei näytä suvaitsevan ollenkaan muiden tietävän itsestään. Henkilön tietojen suojaamiseksi on kehitetty liian pitkälle viety henkilörekisterilaki. Viranomaisetkin ovat alkaneet rajoittaa tutkijoiden tiedon saantia. Matrikkelien ja sukujulkaisujen tekemättömyydellä ei ainakaan edistetä ammatti-, oppilaitos- eikä sukuyhteisöjen sisäistä yhteenkuuluvuutta.

Tunteeko tulevaisuuden ihminen henkilö- ja sukuhistoriaansa? Siinä on kysymys, jota jokaisen tulisi miettiä ja keskustella siitä myös muiden kanssa. Mitä muuta meidän sukututkijoiden tulisi tehdä näin Suomen itsenäisyyden juhlavuonna ja tulevinakin vuosina? Vastaus edelliseen: Sukututkijan tulee TAISTELLA oikeuksiensa ja sukututkimuksen puolesta.

Suomen itsenäistymisestä tulee kuluneeksi joulukuun kuudentena päivänä 75 vuotta. Sukututkijalle 75 vuotta on lyhyt aika ohitsekiitävien sukupolvien välillä. Sukututkijoita moititaan usein liian rajoittuneesta näkökulmasta, mutta jos sukututkijaa vertaa esimerkiksi televisiotoimittajaan, niin sukututkijalla on hyvin laaja näkökulma Suomen vuosisataisesta kehityksestä. Nimittäin televisiotoimittajat näyttävät tietävän ja haluavan esittää Suomen historiaa vain 75 vuotta taaksepäin.

Tietenkin me sukututkijat voimme laajentaa näkökulmaamme sijoittamalla tutkimamme henkilöt heitä ympäröivään yhteiskuntaan ja lakata tuijottamasta pelkästään henkilön nimiin ja sukuihin. Emme ehkä ymmärrä täysin kaikkia historiallisia tapahtumia, kuten esimerkiksi Suomen itsenäistymistä vuonna 1917. Suomen itsenäistymisen historiaa on tutkittu "virallisen historian" puitteissa. Meiltä on kuitenkin huomaamatta jäänyt tutkimatta eräs sektori, johon sukututkijat voivat panostaa voimavarojaan ennen kuin on myöhäistä. Suomen itsenäistymisen historian mikrohistoria on tutkimatta sukujen ja perheiden osalta. Jokaisen sukututkijan tulisikin selvittää oman sukunsa kohdalta tämä "valkoinen läiskä". Pystymme vielä selvittämään tuon aikakauden, sillä meillä on vielä henkilöitä, jotka muistavat Suomen itsenäisyyden alkuvaiheet ja nimenomaan miten itsenäisyys on vaikuttanut suvun kehityskulkuun. Suomen itsenäisyyden ajan sukuhistoriaa voimme tallentaa haastattelemalla elämänkokemusta omaavia henkilöitä. Sukututkijoina voimmekin sanoa Suomen itsenäisyyden ajan olevan huipennus suomalaisen kansakunnan kehityshistoriassa.

Sisällysluettelo

3

Limingan Krankat kuuluvat KJ. Ståhlbergin esivanhempien tauluun

Aarno StrömmerTeoksessaan "K. J. Ståhlberg - valtiomieselämäkerta" (1969) Yrjö Blomstedt kirjoittaa

Ståhlbergin esi-isien olleen parhaasta päästä Pohjois-Pohjanmaalla ja etenkin Kainuussa toimineita virkamiehiä ja pappeja, jokunen soturikin joukossa. Suvut olivat vedentuomia. Nimet Ståhlberg, Castren, Snellman, Cajan(us), von Essen, Planman, Högman, Elfving Ståhlbergin lähimmissä esivanhempien polvissa "olivat kaikki arvostettuja pohjan perillä Lappia myöten, mutta Elfvingejä lukuun ottamatta olivat suvut kauempaa etelästä tai lännestä tulleita".

Martti Kerkkosen tutkimustyön ja limin kalaisen nuoren polven sukututkijan Markku Kuorilehdon tuoreiden arkistopoi- mintojen ansiosta on nyttemmin mahdol- lista täydentää Ståhlbergin kaukaisempien esivanhempien luetteloa myös saksanläh- töisillä Limingan Kranckoilla, 1500-luvun lopun vanhan vihan ja nuijasodan talon- poikaissotureilla.

Osmo Durchmanin 1923 julkaisemassa Ståhlbergin esivanhempien taulussa on puhdasta äitien linjaa edeten V polven äitinä Hedvig Kranck (Beckman), s. 1697. Hänen puolisonsa on Mathias Strömmer, Kajaanin kihlakunnan henkikirjoittaja, s. 1690. Strömmerien genealogiassa (1964) Yrjö Blomstedt mainitsee Kranck-nimen esiintymisestä Hedvigin kohdalla Kajaa- nin henkikirjassa 1736 todeten kuitenkin hänen sukunimekseen Bäck, "isä luult. kapteeni Adam Bäck Lohtajalta; tiedon mukaan manttaalikomissaari Zacharias Scheidenburgin tytärpuoli".

Martti Kerkkosen tutkimuksesta "Li- mingan Krankat" (1983) tulee vastaan kiintoisa tieto. Raahen tullinhoitajana vuodesta 1652 ja sitten kotipitäjänsä ni- mismiehenä 1680-luvulta lähtien toimi-

neella Karl Kranckilla oli kaksi tytärtä, heistä "Malin (Magdalena) meni naimisiin Zachris Schedenburgin kanssa, josta tuli Li- mingan nimismies Karl Kranckin jäl- keen".

Kaarlo Juho Ståhlberg (1865-1952)Suomen tasavallan presidentti 1919-1925, Oulun lyseon "Spes nostratium et decus" - meikäläisten toivo ja kaunistus.

Sisällysluettelo

4

Jaakko Ilkan tavoin Hannu Krankkakin joutui huovien vangiksi, Ilkka Nokialla, Krankka Santavuoren taistelussa Ilmajoella 24.2.1597. Ilkka mestattiin Kyrön kirkon edustalla tammikuun lopulla 1597, Krankka kuljetettiin lähimpine alipäälliköineen Turun linnaan. Sieltä hän vapautui seuraavana syksynä linnan jouduttua Kaarle herttuan käsiin. (Kuva Eeli Jaatisen ja Tauno Kuosan teoksesta Suomen historia kuvina. WSOY 1957.)

Pitäjän henkikirjat ja kirkonarkisto ker- tovat lisää. Maakapteeni Adam Bäck- (man)in vaimo Malin ilmestyy isänkotiin Limingan Snikkarilaan (uuteen Krank- kalaan) Pohjan sodan vuonna 1704, on leski 1709 ja vuodesta 1710 lähtien Zacharias Scheidenburgin vaimo. Malin Kranck kuolee vuoden 1730 vaiheilla, minkä jälkeen Scheidenburg solmii avioliiton Anna Yrjöntytär Hämelian kanssa.

Voidaan pitää selvitettynä, että Hedvig Bäck, K. J. Ståhlbergin V polven äiti, oli äitinsä puolelta Limingan Kranck-sukua. Hänen miehensä, vaasansyntyinen Mathi- as Strömmer oli tullut kirjurintöihin Liminkaan 1704, oli pitäjänkirjuri kun 1714 oli lähdettävä vainolaisen tieltä Ruotsiin. Pakovuosina ennen Suomeen paluuta ja Kajaaniin muuttoa 1722 perhe koki värikkäät vaiheet. Mathias liittyi armeijaan ja oli monessa mukana, mm. Armfeltin surkealla Norjan retkellä, johon

osallistumistaan hän tarkoin kuvasi 1729 laatimassaan palvelustensa luettelossa. Miehensä kuoltua Kajaanissa 1760 Hed- vig muutti vanhuuden päivikseen kruu- nunvouti-poikansa Johanin luokse Pietar- saareen.

Hedvig Backin äidinisän Karl Kranckin isoisä ja isä olivat historiasta tunnetut pohjoispohjalaisten talonpoikien johtajat Erkki ja Hannu Krankka. "Heistä on Poh- janmaan maakunta- ja kaupunkihistori- oissa sekä nuijasodan aikaa ja tapahtumia koskevissa asiakirjajulkaisuissa ja tutki- muksissa paljonkin kerrottu", toteaa Mart- ti Kerkkonen, vuonna 1990 kuollut professori ja entinen valtionarkistonhoi- taja, joka myöhäisellä iällään innostui sel- vittämään äitinsä suvun juuria.

Erkki Krankka mainitaan asiakirjoissa ensi kerran 1562 Pohjanmaan voudin apu- laisena, kaksi vuotta myöhemmin jo tär- keässä lohivoudin virassa. Kammottavina

Sisällysluettelo

5

vanhan vihan vuosina 1570-luvulla hän käytännössä hoiti nostojoukkoineen Poh- jois-Pohjanmaan puolustuksen. Venä- läisten hävitysretkiin oli vastattava. Kesäl- lä 1579 Erkki Krankka sai surmansa par- tiohyökkäyksessä Rukavaaran varustuk- sen kimppuun. Vaimo Sigfrid Antintytär jäi alaikäisine lapsineen asumaan (vanhaa) Krankkalaa, jonka venäläiset 1589 Limin- kaan tunkeutuessaan polttivat Linnukan- mäen kirkon ja muun kylän mukana. Uu- delleen rakennetun Krankkalan isännäksi tuli 1592 Hans Erikinpoika Kranck.

"Hannu Krankka joutui käymään isänsä jalanjälkiä niin sotaisissa kuin rau- hanomaisissa tehtävissä", kirjoittaa Martti Kerkkonen. Hänestä tuli kuten isästään talonpoikaisjohtaja, jolle näyttää alusta pitäen periytyneen samanlainen luotta- musasema.

Täyssinän rauha 1595 rauhoitti olot ra- jaseuduilla, mutta syksyllä 1596 puhkesi nuijasota, talonpoikien nousu Turun lin- nan herraa Kaus Flemingiä vastaan. Etelä- pohjalaisten yritys päättyi Jaakko Ukan ja hänen alipäälliköittensä teilaamiseen ja mestaukseen. Tappiolliseen Santavuoren taisteluun Ilmajoella helmikuussa 1597 päättyi myös Hannu Krankan johtamien ja Kaarle herttuan yllyttämien pohjois- pohjalaisten retki. Hannu Krankka lähim- pine kumppaneineen vietiin Turun lin- naan. Klaus Fleming kuoli pian, ja vangit pääsivät syksyllä vapauteen, kun Turun linna joutui Kaarle herttuan valtaan.

Hannu Krankan osalta sota johti Kaarle herttuan, vuodesta 1604 kuningas Kaarle IX:n suosioon ja tärkeisiin tehtäviin. Kus- taa II Aadolf uusi Krankkalan verova-

pauden nimenomaan sen isännän ansioista rajakahakoissa. Krankka oli maakuntansa talonpoikien edustajana valtiopäivillä ja mukana myös vuoden 1617 ns. kruunaus- valtiopäivillä. Hän kuoli vuoden 1630 vaiheilla.

Tuloksekas toimen mies, tarvittaessa tappelijakin, näyttää olleen myös Hannu Krankan poika Karl Kranck, Raahen tul- linhoitaja. Martti Kerkkonen löysi Oulun raastuvanoikeuden pöytäkirjoista värik- käät vieraskestit Oulun pappilassa 1675. Tullinhoitajan ja Oulun pormestarin Jöran Zadlerin välille nousi riita. Pormestari löi tullinhoitajaa kaksi kertaa korvalle ja uh- kasi panettaa tyrmään. Tämä kiivastui ja huitaisi kynttilänjalalla viisi veri-haavaa ja yhden mustelman pormestarin päähän. Kranck sai sakkoja 144 talaria hopeassa, pormestari vähemmän tuloksekkaana 6 talaria kummastakin korvapuustista. Kerk- kosen mielestä tarina tarjoaa "vähäisen näkymän pohjalaisten porvarien ja hallin- tomiesten keskinäiseen seurusteluun ja ehkäpä Karl Kranckin henkilökuvaankin".

K. J. Ståhlbergin varhaiset sukujuuret työntyvät Krankkalan ohella myös Limin- gan pappilaan. Erik ja Hannu Krankan aikalaiset Henrik Laurinpoika ja Josef Henrikinpoika Lithovius, Limingan kirk- koherrat 1575-1648, kuuluvat niin ikään Ståhlbergin esivanhempien tauluun. Jopa kaksi muutakin tasavaltamme presidenttiä, P. E. Svinhufvud ja Carl Gustaf Manner- heim on jäljitetty näiden ensimmäisten Li- mingan Lithoviusten jälkeläisiksi.

Lähteet:

Blomstedt, Yrjö, K. J. Ståhlberg.

Sisällysluettelo

6

Valtiomieselämäkerta. Otava. Helsinki 1969.

Durchman, Osmo, Tasavallan Presidentin Kaarlo Juho Ståhlbergin 32 esivanhempaa. Suomen Sukututkimusseuran vuosikirja VII. Helsinki 1923.

Hirvonen, Jaakko, Kolmen presidenttimme yhteiset juuret Limingan pappilassa. Yhteishyvä 23,1982.

Kerkkonen, Martti, Limingan Krankat. Scripta Historica VIII. Oulun historiaseuran julkaisuja. Oulu 1983.

S t r ö m m e r, M a t h i a s , U n d e r d ä n i g Förteckning uppå mina Meriter och giorde Tienster.K a j a a n i 2 0 . 2 . 1 7 2 9 . R u o t s i n v a l t i o n a r k i s t o , C i v i l a Meritförteckningar 1729-1740, voi 4.

Strömmer. Toimittaneet Aarno Strömmer, Kari-Mikael Strömmer ja Yrjö Blomstedt. Uusi Sukukirja IE. Neljäs vihko. Helsinki 1964.

Teräsvuori Kaarlo, Ståhlbergin suku. Kaarlo Juho Ståhlbergin juhlakirja 1940. Helsinki 1940.

Vahtola, Jouko, Liminkalaisten historiaa. Liminka 1477-1977. Oulu 1977.

Ylikangas, Heikki, Nuijasota. Otava. Helsinki 1978.

Lisäksi: Markku Kuorilehdon arkistomuistiinpanot (1991) Kranck- ja Scheidenburg-perheistä Limingassa 1600- ja 1700-luvuilla (mm. läänintilit, tuomiokirjat ja kirkonarkistot).

Sisällysluettelo

7

Jälkeläisiin ja nuijasodan (1596-97) pohjoispohjalaisten päälliköstä Hannu Krankasta Suomen tasavallan ensimmäiseen presidenttiin Kaarlo Juho Ståhlbergiin

Sisällysluettelo

8

60-vuotias Oulun maakunta-arkistoVuokko Peltola

Oulun maakunta-arkisto on useille suku- tutkijoille tuttu paikka. Kun maakunta-ar- kisto lisäksi täytti viime tammikuussa 60 vuotta, lienee paikallaan esitellä niin pit- käaikaisille kuin aloittelevillekin sukutut- kijoille maakunta-arkistoa myös Sukutut- kija-lehden palstoilla

Oulun maakunta-arkisto on valtion piiri viranomainen, jonka toimialueena on Ou- lun ja Lapin läänit eli pinta-alaltaan noin puoli Suomea. Keskusvirastona on val- tionarkisto, joka puolestaan on opetusmi- nisteriön alainen. Meitä OMAlaisia on kaikkiaan 14. Arkistolaitoksen on tarkoi- tus siirtyä tulosjohtamiseen vuonna 1994.

Maakunta-arkiston tehtävät voidaan jakaa arkistohallinnollisiin sekä asia- kirjojen säilytys- ja tutkimuslaitostehtä- viin.

Näistä ensiksi mainittu lienee sukutut- kijalle oudoin ja ehkä yllättäväkin teh- täväkenttä, vaikka arkistolaitoksen (= val- tionarkisto + 7 maakunta-arkistoa) toimin- nan painopiste olikin arkistohallinnolli- sissa tehtävissä koko 1980-luvun. Vuoden 1983 alusta voimassa olleen arkistolain- säädännön mukaan maakunta-arkisto ohjaa, neuvoo, valvoo ja tarkastaa valtion viranomaisten, kuntien ja kuntainliittojen arkistotoimen hoitoa. Käytännössä tämä OMA:n kohdalla tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vuosittain maakunta-arkiston johtaja ja ylitarkastaja tekevät n. 30-40 tarkastuskäyntiä virastoihin (OMA:n alu- eella on n. 400 tarkastuskohdetta) ja päi-

vittäin vastaavat useisiin puhelintiedus- teluihin arkistoinnista ja arkistokelpoisuu- desta asiakirjojen seulontaan ja luetteloin- tiin asti. Tavoitteena on saada viranomais- ten asiakirjahallinnon ja arkistotoimen hoito rationaaliseksi ja suunnitelmalliseksi - mm. päällekkäisen työn karsimiseksi - ja valvoa, että arkistotoimen hoitoa koskevia määräyksiä noudatetaan. Näin virastoista siirretään aikanaan kunnossa olevaa ja siten välittömästi tutkijoiden käytettävissä olevaa arkistoaineistoa maakunta-arkis- toon.

Perinteisesti arkisto on ollut se paikka, jossa on säilytetty vanhat asiakirjat. Tänä päivänä kuitenkin asiakirjoja, niin perin- teisiä paperimuotoisia kuin esimerkiksi atk-pohjaisia kertyy niin paljon, että kaik- kea ei yksinkertaisesti ole varaa säilyttää. Joka vuosi viranomaisille kertyy n. 60 kilometriä lisää asiakirjoja, joten on selvä, että kaikkea ei voida eikä ole järkevää- kään säilyttää. Tutkimuksen kannalta tärkeät asiakirjat, joita on korkeintaan 20 % kaikesta kertyvästä asiakirja-aineksesta, säilytetään pysyvästi eli maailman lop- puun asti. Seulonnan ja hävittämisen asi- anmukainen toteuttaminen virastoissa ja laitoksissa onkin siten yksi arkistoammat- tilaisten keskeisiä tehtäviä tänä päivänä. On laskettu, että tehokkaalla seulonnalla ja vain tärkeiden asiakirjojen säilyttämi- sellä voidaan säästää vuosittain n. 60 mil- joonaa markkaa.

Lisäksi arkistohallinnollisia tehtäviä ovat esimerkiksi arkistotilojen hyväksy-

Sisällysluettelo

9

minen käyttöönotettavaksi ja arkistoalan koulutus, joka suunnataan pääasiassa vi- rastojen ja laitosten arkistovastuu- henkilöille ja jonka osuus maakunta-ar- kiston johtajan ja ylitarkastajan työajasta on viime vuosina kasvanut. Asiakirjojen säilytystehtävä on sukututkijan helposti mieltämä maakunta-arkiston tehtävä. Kaikkien pohjoissuomalaisten valtion vi- ranomaisten yli 50 vuotta vanhat pysy- västi säilytettävät asiakirjat ovat periaat- teessa maakunta-arkistossa. Valtion viran- omaisten on arkistolain perusteella pakko siirtää vanhimmat asiakirjansa maakunta- arkistoon. Lisäksi maakunta-arkistossa on 63 seurakunnan yli 120 vuotta vanhat alkuperäiset väestörekisteriasiakirjat. Tä- män hetken 9,2 hyllykilometristä puo- lestaan n. 1,5 hyllykilometriä on yksityisiä arkistoja eli yksittäisten henkilöiden, su- kujen, seurojen, yhdistysten ja liikelai- tosten arkistoja.

Maakunta-arkisto ottaa mielellään säilytettäväkseen yksityisarkistoja, jotka usein muutoin olisivat vaarassa tuhoutua, sillä ne ovat osa pohjoissuomalaista asia- kirjallista kulttuuriperintöämme. Tämän vuoksi jokainen sukututkijakin voi luovut- taa hallussaan olevia asiakirjoja maakun- ta-arkistoon, joka ottaa mielellään niitä säilytettäväkseen ja kaikkien kiinnostu- neiden käyttöön asetettavaksi. Tilaon- gelmaa yksityisarkistot eivät OMA:lle ai- heuta: tyhjillään olevaa hyllytilaahan maa- kunta-arkistossa on tällä hetkellä n. 15 hkm. Yksityinen luovuttaja voi halutes- saan määrätä käyttörajoituksen luovutta- malleen arkistolle. Arkisto voi olla esi- merkiksi vain hänen suostumuksellaan käytettävissä tai tutkijoiden käytettävissä

vasta esimerkiksi vuonna 2000. Maakun- ta-arkisto sitoutuu noudattamaan luovutta- jan tahtoa.

Suppea katsaus maakunta-arkistossa säilytettäviin arkistoihin löytyy yleisluet- telosta. OMA:n uutta yleisluetteloa ei ole vieläkään muutaman vuoden odottelun jälkeen saatu painosta, mutta asiakkaiden käytössä on tutkijaintiloissa atk:lta tu- lostettu versio yleisluettelosta, josta sel- viävät OMA:ssa säilytettävät arkistot. Periaatteessa jokaisesta arkistosta on arkistoluettelo, jonka avulla tutkija tilaa tarvitsemansa asiakirjat käyttöönsä. Lisäksi on laadittu erilaisia kortistoja ja muita hakemistoja helpottamaan ja jouduttamaan tutkijapalvelua. Näitä on syytä aloittelevankin sukututkijan rohke- asti ja sitkeästi opetella käyttämään aikaa ja vaivoja säästääkseen alkuun pääsee päivystäjältä kysymällä.

Paitsi asiakirjojen säilyttäjänä maakun- ta-arkisto toimii tutkimuslaitoksena, joka tarjoaa asiakirjat kiinnostuneiden tutkitta- vaksi. Vuosittain maakunta-arkistossa on viime vuosina käynyt n. 5 500 tutkijaa, joista huomattava osa on sukututkijoita (tutkijakorttien perusteella vuonna 1991 n. puolet kaikista tutkijoista oli sukututki- joita). Muita suuria ryhmiä ovat erilaisten opinnäytetöiden tekijät sekä paikallishis- torian tutkijat.

Maakunta-arkiston asiakirjat ovat tut- kittavissa vain tutkijainsalissa, joka on avoinna talviaikaan maanantaisin klo 8-16.15, tiistaista perjantaihin klo 8-17.45 ja lauantaisin klo 8-12.45 (1.6.-31.8. ma-pe klo 8-16.45). Iltapäivystyksen ja lauantaipäivystyksen aikana ei ole mah-

Sisällysluettelo

10

dollista saada makasiineista asiakirjoja, joten jos aikoo lauantaina tutkimaan, asi- akirjat pitäisi tilata etukäteen valmiiksi varaushyllylle. Etukäteen on mahdollista myös varata mikrofilmien lukulaite käyt- töönsä (p. 311 7066/päivystys).

Päivystäjän tehtävä on mm. neuvoa ja opastaa tutkijoita asiakirjojen jäljille sekä valvoa, että asiakirjoja kohdellaan asian- mukaisesti. Päivystäjän tehtävänä ei sen sijaan ole esimerkiksi tehdä sukututkijan kanssa yhdessä tai hänen puolestaan suku- selvitystä.

Asiakirjoista, vaikkapa esi-isän perukir- jasta, on periaatteessa mahdollista saada valokopioita. Periaatteessa siksi, että jos kyse on huonokuntoisesta asiakirjasta tai henkikirjasta, maakirjasta ja kirkonarkis- ton alkuperäisestä väestörekisteriasiakir- jasta, ei kopioita anneta. Maakunta-arkis- ton tehtävä on säilyttää asiakirjat maail- man loppuun asti, joten jos asiakirja ei kestä rikkoutumatta kopioimista, ei ko- piota saa. Maakunta-arkiston tulee säi- lyttää asiakirjat myös tuleville polville. Asiakirjojen konservoiminen on kallista.

Maakunta-arkiston valokopioista ja tut- kimuksista perimät hinnat perustuvat ase- tukseen. Tällä hetkellä niteestä otettu ko-

pio maksaa 3,70 mk ja irrallisesta asia- kirjasta 1,20 mk ja paperikopio mikrofil- mistä 2,50 mk. Kun tulee itse maakunta- arkistoon tutkimaan vaikkapa sukuaan, ei tutkiminen maksa mitään. Sen sijaan jos teettää maakunta-arkistossa sukututki- muksen, siitä peritään maksuperustease- tuksen mukainen korvaus, joka tällä het- kellä on 100 mk/tunti. Sukuselvityksiä laaditaan maakunta-arkistossa kymmeniä vuosittain ja tilaajan on syytä varautua odottamaan jonossa vuoroaan n. 1 /2 vuot- ta.

Erilaisten selvitysten ja tutkimusten lisäksi maakunta-arkisto antaa oikeaksi todistettuja jäljennöksiä asiakirjoista. Tavallisimpia näistä ovat lainhuuto- ja kiinnekirjat, perukirjat, koulutodistukset, testamentit jne, jotka toimitetaan asiak- kaille ympäri maata postiennakolla.

Se, mitä havaintoja tavallinen sukutut- kija maakunta-arkiston tutkijainsalissa työskennellessään tekee OMAlaisten työ- päivän kulumisesta, ei siis kerro koko to- tuutta: asiakas- ja tutkijapalvelu on vain yksi - vaikkakin tärkeä - osa maakunta- arkiston tehtäväkenttää.

Tervetuloa juuria selvittämään!

Sisällysluettelo

11

Ei mitään uutta auringon allaHeikki Suitiala

Vuonna 1728 kesäkuun 11. ja 12. päi- vien välisenä aikana käveli kaksi oulu- laista porvarispoikaa, Zacris Bongen (1661-1738) poika Elias (1703-1777) ja Jakob Henrikinpoika Niskan (1688-1753) poika Henrik (1709- 1739), Iin Haminassa eli markkinapaikalla. Ja kun punaliitua sattui olemaan käsillä, niin tulivatpa kir- joittaneeksi vänrikki, kauppaporvari Petter Hollenderin (1695-1775) aitan oveen sanat "Hoorborgs slätt" ja vielä jonnekin "Kutters Cammar" sekä "Nya Fächtsalen".

Ei ihme, että vänrikki hirmustui ja haas- toi pojat Kemin kihlakunnanoikeuteen. Siellä hän ankarasti vaati pojille ran- gaistusta heidän kirjoittelustaan. Hol- lender vetosi erityisesti siihen, että kirjoi- tetut sanat olivat aiheuttaneet lähiympä- ristön ihmisten taholta pilkkaa ja juoruja, varsinkin ne olivat kauhistuttaneet hänen perheensä naisia, joten rangaistus olisi määrättävä erittäin ankaraksi. Ei vain Bongelle ja Niskalle hyvin ansaituksi ran- gaistukseksi vaan myös muille yhtä ajat- telemattomille varoitukseksi.

Pojat puolustautuivat selittämällä, ettei heidän tarkoituksensa ollut kirjoituksil- laan kuvata vänrikkiä tai hänen omaisi- aan, he olivat vain kuljeksineet joutilaina ja nuoruuden vimman ja hulluuden tähden tehneet tekosensa. He olisivat myös heti pyyhkineet jälkensä, jos se olisi voitu teh- dä ovia ja seiniä vahingoittamatta. Bong vetosi vielä siihenkin, että Hollenderin

vaimo (Brita, o.s. Pilkar, 1705-1765) ja hän olivat sisarusten (Daniel Pilkar, 1673- 1719 ja Magdalena Bonge o.s. Pilkar, 1677-1740) lapsia, eikä sukuhaarojen vä- lillä koskaan ole ollut mitään riitaa tai erimielisyyksiä, mikä olisi voinut aiheut- taa tahallista ilkeyttä. Päinvastoin hän ilmoitti tietävänsä vänrikin perheestä vain hyvää. Näin ollen pojat pyytävät, ettei heidän tekosiaan arvosteltaisi niin anka- rasti kuin vänrikki vaatii.

Hollender puolestaan toistaa vaatimuk- sensa ja kysyy, miksei Bong voinut piirtää oman aittansa oveen, eikä lankonsa. Hän muistuttaa myös, että Elias Bongen veli puolestapuhujien ja omien anomisiensa avulla oli päässyt rangaistuksetta, vaikka oli levittänyt häväistyskirjoituksia. Ja oli- han Oulussa piirtänyt epäsiveellisiä kirjoi- tuksia portinpieliin, kuka, ei vielä tiedetä.

Niska ja Bonge, väiteltyään ensin kes- kenään siitä, kumpi oli tehnyt sitä ja kumpi ehdottanut tätä, ilmoittivat sitten, että Hollenderin aitta oli niin paljon poi- kennut edukseen muista, että täytyihän sille antaa nimi. Ja vakuuttivat, etteivät olleet halunneet tuottaa vänrikille häpeää, vaan kirjoittaneet mitä mieleen tuli ja mitä olivat jostain kuulleet. Lopuksi he pyysi- vät anteeksiantoa.

Hollender luopuikin varsinaisesta kan- teestaan, kunhan poikia jotenkin näpäytet- täisiin. Nimismies Johan Bäck (1690- 1764) vaati kirkolle hyvitystä poikien

Sisällysluettelo

12

pyhäpäivinä harjoittamasta irvailusta. Lopuksi vänrikki Hollender vielä vaati itselleen korvausta oikeudenkäyntiku- luistaan.

Päätöksensä aluksi kihlakunnanoikeus filosofoi, että sanat tulee arvioida niiden tarkoituksen mukaan ja tarkoitus sanojen laadun mukaan. Koska Bong ja Niska eivät olleet tarkoittaneet loukata Hollen- deria ja hänen väkeään ja koska vänrikki oli luopunut asianomistajan oikeuksistaan, ei poikia voitu pitää häväistyskirjoituksen tekijöinä. Vaan koska he olivat vähät välit- täneet hyvistä tavoista ja tehneet suurta ärtymystä herättäneen teon, tuomittiin hei- dät maksamaan 40 hopeataalarin sakko tai vaihtoehtona kärsimään kolmen päivän vankeus vedellä ja leivällä.

Hollender ilmoitti kuluikseen 12 taala- ria kuparirahaa. Joka merkittiin.

Vs. kihlakunnantuomarina oli Johan Orrström (1707-1740), jonka käsialaa tuo vähän arvoituksellinen tuomion johdanto- lause, alkukielellä "Såsom om orden bör dömmas efter upsåtet och om upsåtet efter ordens beskaffenhet" siis lienee. Ja maa- ilma on pieni: 1737 Orrström vihittiin (toiseen) avioliittoonsa Petter Hollenderin tyttären Margaretan (1723-1738) kanssa.

Lähteet: Tärkein lähde on Kemin kihla- kunnanoikeuden Iin ja Pudasjärven kärä- jillä 26.-29.6.1728 pidetty pöytäkirja, Oulun maakunta-arkisto, Kemi 60, sivut 128-132. Syntymä- ja kuolinvuodet on poimittu painetuista lähteistä, mm. Kojonen: "Sursillin suku", 1971 ja Georg Luther: "Släkten Hollender ridder", Genos 1992-1.

Heikki Suitiala on laatinut jäsenten käyttöön kirjoitukseen sanaston ja kone- kirjoitustekstin alkuperäisestä tekstistä ruotsiksi. Tekstit ovat seuran kirjastossa.

Juurien etsintäSuomalaisen juhlavuoden 1992 eräänä tärkeänä

osateemana oli juurien etsintä. Vuoden tapahtumia olivat mm. sukututkimusmessut Turussa 28.-31.7., valtakun- nalliset kotiseutupäivät Ala- järvellä 10.-12.7., lukuisat sukukokoukset, suku- tutkimuskurssi Etelä-Pohjan- maalla 22.6.-3.7. sekä pääjuhla ulkosuomalaisille Helsingin jäähallissa 1.-2.8.1992.

Juhlavuoden kuvallinen tunnus ilmentää vuoden pääteemoja luontoa (puiden lehvästö, vihreä), kulttuuria (fagotin ääni, sininen) ja hyvinvoinnin portaita (violetti).

Suomi 75 vuotta

Sisällysluettelo

13

Turun sukumessuilla 30.7.-1.8.1992Maija Liisa Pukinkorva

Oulusta lähdettiin kaatosateen saatte- lemana kattoa myöten täyteen pakatulla autolla kohti Turkua. Sukumessut olivat ensimmäiset aihepiirissään ja siksi varus- tautuminen oli ollut melkoisen ongelmal- lista. Oululaisille tuli vielä matkan pituus- kin haitaksi, sillä yhdellä kertaa oli vie- tävä kaikki mitä mukaamme mielimme.

Matkasta tuli hidas ja rasittava. Sade seurasi melkein Turkuun asti ja liikenne oli nihkeää koko matkan. Perille tulimme paljon myöhemmin kuin olimme suunni- telleet ja saimme todeta myöhästyneemme lehdistötilaisuudesta sekä varsinaisesta osastojen pystytyksestä ja esittelystä.

Muut messuesittelijät olivat rakentaneet vanhojen huonekalujen, taulujen, kirjojen ja muiden sukukalleuksien varaan oikein kauniita näyttelyosastoja. Meillä ei olisi ollut tilaa enää yhdellekään rekvisiittaesi- neelle autossamme. Me olimme varustau- tuneet seuramme tuotteilla näille messuil- le. Niistä meidän oli kiireellä rakennettava oma osastomme.

Paperilla esitetyt tiedot ja niiden poh- jalta tehdyt suunnitelmat eivät sitten pai- kanpäällä olleetkaan niin käyttökelpoisia kuin olimme odottaneet ja viimehetken ideat ja improvisoinnit olivat tarpeen. Seuraavana aamuna ennen ovien avautu- mista oli jo "täysillä" meno päällä. Vii- meisiä teippikiinnityksiä tehdessämme oli pöytiemme ympärillä jo väkeä naapuri-

osastojen messuesittelijöistä tuotteisiimme tutustumassa. Siitä ne messut sitten alkoi- vat.

Meillä oli sukututkimuksesta aidosti kiinnostuneita henkilöitä jatkuvasti ympä- rillämme. Messuyleisö etsi tietoja ja apua omiin ongelmakohtiinsa tutkimuksissaan. Niistä keskusteleminen oli erittäin antoi- saa, monelle löytyi seuramme tuotteista vastaus kysymyksiin ja oli todellinen ilo esitellä tuotteitten sisältöä, kun se tosi hyväksi heti havaittiin.

Julkaisumme saivat ansaitun huomion ja kiitokset yleisöltä. Sukututkijan sanasto oli aivan painomustetuore tuote ja lähes yhtä uusi oli Kajaanin, Sotkamon ja Pal- tamon kuulutettujen luettelo. Nämä saivat uutuutena huomionsa ja yhdessä Sotka- mon kolmen vanhimman rippikirjan kans- sa muodostivat pohjan myyntimenestyk- sellemme.

Lumijoki-projektimme herätti ihmetystä ja ihailua. Muille sukututkimusseuroille annoimme puolestamme tehtäväksi saman työn heidän alueittensa ongelmaseurakun- tien osalta. Suoralta kädeltä siihen ei tullut myöntyvää lupausta keneltäkään. Sen si- jaan saimme melkein poikkeuksitta vasta- kysymyksen "miten seuranne motivoi jä- senistönsä tällaiseen työhön?" sekä pyyn- töjä samaan projektityöhön muiden seu- rakuntien kohdalla. Lupasimme jatkoa, totta kai. Ja helppoa oli luvatakin kun tie- dossa oli Tyrnävän julkaisun valmistumi-

Sisällysluettelo

14

nen ja artikkeli tähän lehteen lumijokisten tutkijoille lisätiedoksi.

Hyvin usein meille esitettiin kysymyk- siä kuka-tutkii-sitä-tai-tätä-henkilöä tai onko tätä-ja-tätä-sukua-tutkittu-valmiiksi. Messuilla saatoimme vain ohjata kysyjää lähettämään sihteerillemme kirjalliset kysymykset tarkkoine tietoineen, sillä ai-

noat tutkimustietomme saimme lehdis- tämme uusien jäsenten ilmoittaessa tutki- muskohteitaan.

Hyvät seuramme noin 500 jäsentä, il- moittakaa toki saavutetut tutkimustulokset suvuistanne, sillä niistä ollaan kiinnostu- neita ympäri Suomea. Seuraaville mes- suille tämä tieto olisi todella tarpeen.

Sukututkimusseurallemme saimme tuli- aisiksi kokonaisia sukututkimuksia pohja- laisista suvuista. Kiitimme lahjoittajia jo messuilla ja kiitämme vielä kerran. Lah- joitukset ovat seuramme jäsenten käytössä kirjastossamme.

Uusia jäseniä liittyi myös seuraamme. He totesivat jäsenyyden olevan tarpeel- lisen vaikka asuvatkin etelä-Suomessa. Julkaisumme ja lehtemme antavat heil-

lekin kaivattuja tietoja. Oulun Sukutut- kimusseura on eturivin seura Suomessa mitä tulee tutkimuksiin ja julkaisuihin. Tämän hetken tilanteen kun olemme to- denneet, niin toivotamme kaikki jäse- nemme tervetulleiksi projektitalkoisiin ol- laksemme samalla eturivin paikalla jat- kossakin. Seuraaviin messuihin tarvitsem- me myös enemmän henkilökuntaa - mes- suilla oli todella hauskaa keskustella asi-

Sisällysluettelo

15

aan paneutuneiden kanssa, mutta olisi myöskin ollut hyödyllistä saada kotiin tuomisia luennoilta ja muista tapahtu- mista, tutustua muihin esittelijöihin paremmin ja ehtiä syödäkin rauhassa.

Ensimmäiset sukumessut loppuivat lau- antaina 1. elokuuta. Pakkasimme tavaram- me autoon ja lähdimme Pohjanmaata

kohti. Kotiin palaaminen on aina posi- tiivista. Näin oli tälläkin kertaa. Julkai- sujen myynti oli sujunut hyvin, raskas las- timme oli keventynyt, näkyi jo takalasis- takin aurinkoiset lakeudet.

Olimme ylpeitä sukututkimusseuras- tamme ja messutuloksestamme.

Sisällysluettelo

16

Lumijoen hautamuistomerkkien henkilötiedotJukka Vaarnanen

Luettelo perustuu Ragnar Eklundin tekemään Lumijoen hautausmaan hautamuistomerkkien inventointiin. Tämä luettelo on julkaistu Suomen Sukututkimusseuran vuosikirjassa v. 1943. Alla olevaa luetteloa on muutettu. Tietoja on täydennetty "Lumijoen rokotusluetteloita 1811-1903" -kirjan tietojen pohjalta.

Ala-Petäjä Liisa! 15.6.1836! 27.10.1896 Alalauri Greta Antint.! 4.11.1821! 15.5.1875 talonemäntäAlapetäjä Juho Jaakonp.! 1832! 1889 55vllk7p elatusmiesAlapetäjä Kalle Gustun! 1887! 1892 4v3k2pAlapetäjä Soffija! ! 1882 isä GustuAlardt Anna Helena! ! 13.M.1894 lv2k isä Herman tal.Alardt Frans! ! 7.-.---- 18vl0k21p isä JuhoAlardt Juho! ! 8.6.1895 60v7k22p isäntäAnteroinen Jaakko Juhonp.! 28.2.1815! 2.12.1877 isäntäAnttila Anna! 18.9.1892! 16.9.1892 Anttila Anna! 29.11.1829! 7.1.1886 Anttila Hilja Maria! 1889! 1892 3vlkllp isä Jaakko taAnttila Juho Eeronp.! 23.6.1820! 21.2.1899 Bergstedt Johan Erik! 18.12.1791! 10.9.1854 pastoriBergstedt Lovisa Margareta 25.5.1795! 12.11.1847 pastorin vaimoDaavettila Matts! 1820! 1891 elatusmies isä HenrikDaavittila Anna Samueldr.! 1830! 1884 mies MattsEngwist Priita Liisa! 30.3.1847! 20.6.1873 isä Juho mies Isak taErikkilä Greta Tanelint.! 5.6.1840! 8.10.1893 talonemäntäErkkilä Juho Risto! ! 1901 62v5kFonselius Charlotta! 12.-.1809! 7.2.1878 Friiman Jenni Maria! 8.1.1889! 1897 äiti Anna, loinenGranlund Brita Magdalena! 20.3.1825! 27.2.1900 talonemäntäGranlund Henrikki! 22.2.1864! 9.12.1864 isä Anders talol.Granlund Mariat ! ! 1868 57v8k mies AndersGranlund Maria Elisabet! 26.6.1846! 18.9.1897 emäntäGranlund Matti! 27.5.1840! 3.10.1906 maanviljelijäGranlund Matti! 3.12.1876! 24.2.1900 maanvilj.poikaGranlundi Anders! 29.6.1826! 26.5.1866 isäntäGreus Iikka Kustunp.! 1877! 1897? Greus Lydia Magdalena! -.-.1863! 29.11.1876 isä tal. AukustiGreus Maria! 29.12.1867! 3.12.1874 isä tal. AukustiHaapala Anders Yrjö! 25.5.1888! 27.6.1899 talokkaan poikaHaapala Anters! 3.12.1822! 26.1.1873 isäntäHaapala Erika! ! ! 21p isä Anders tal.Haapala Gustu! ! 1865 12p isä Anders tal.Haapala Karle Olavi! 21.7.1897! 15.11.1897 Haapala Maria Mikontr.! 1823! 1891 talonemäntäHaapala Maria Emilia! 30.6.1893! 30.11.1897 isä Anders talol.Haapala Wilhelmiina! 6.12.1846! 26.6.1866 isä Anders talol.Heikkilä(Erikkilä) Johan! ! 1871 73vllk27p isäntäHeinula Maria Kaisa! 20.7.1827! 18.4.1898 ent. talonemäntäHekkala Antti! 11.7.1829! 18.7.1894 torppari

Sisällysluettelo

17

Hemmi Juho Matinp.! 27.7.1868! 30.7.1901 talonpoikaHemmilä Anna Greeta! 29.4.1814! 5.9.1895 ent. talonemäntäHerrala Anna Eufrosyte! ! ! lv6k isä KalleHerrala Anna Euhfrosyte! 11.2.1892! 17.8.1892 isä Kalle talokasHerrala Antti 1898 1899 3k isä KalleHerrala Greta Sofia 1859 1899 talonemäntäHerrala Katri Johanna 7k isä KalleHingula Greta Matint. 1.3.1801 23.12.1868 67v9k22p talonemäntäHinkula Iisakki Johaninp. 1873 lvlk28p isä tal.Hinkula Kustaf Antinp. 25.11.1813 8.8.1874 Hinkula Reeta Sofia 24.5.1839 29.8.1895 talonemäntäIsakka Heikki 1830 1892 62vllp isäntäIsokyrö Kaarle Eeranp. 1814 1886 71vllkkl2p elat.miesJaakkonen Fanny Maria 1888 1889 lv6kklp isä HeikkiJaakkonen Johan Henrikki 5kkllp isä HeikkiJackula ErickiJackula Kreeta Liisa Eriksdr. 1842 1861 18v9kl6p isä talokasJunkkonen Jaakko Anselm 1898 5k23p äiti PridaJunkkonen Maria 16.9.1900 43v8k20p talonemäntäJunkkonen Prida Liisa 1.11. 1829 23.2.1898 kuoli leskenäJunno Jaakko Juusonp. 21.1. 1842 19.2.1881 isäntäJunno Jakob Henrik 1879 10.9.1879 Junno Maria Helena 16.11.1853 1879 talonemäntäK..sijärvi Juho Juhonp. 1824 1888 63v2kkl0p isäntäKaakinen Liisa Karoliina 1852 4.3.1898 s. Oulunsalo emäntäKäärinen Johan 13.8.1817 14.1.18-- isäntäKaikkonen Juho Juhonp. 1826 1890 61v9k3p isäntäKaikkonen Pekka Juhonp. 1853 1890 37v4kk9p talonpoikaKamula Jaakko Iikanp. 16.11.1821 28.3.1893 torppariKamula Maria 8.6.1900 76v9k25p torp.vmoKamula/Ollakka Annakreeta 20.5. 20.5.1833 13.11.1896 leski, isä SamuelKanniainen HeikkiKanniainen JohannaKarjala Juuso 1.1.1828 22.10.1884 talollinenKarppanen Walpuri 10.8.1900 79v6kl2p talonemäntäKauppi Kustu Aatu Juhonp. 22.8.1823 2.11.1884 "torpan vanhus"Kauppi Liisa 24.2.1830 26.4.1899 torpan vanhus leskiKeinänen Antti 18-- -- talokasKeinänen Antti Matinp. 7.3.1826 17.11.1883 isäntäKeinänen Maria 10.9.1824 14.9.1901 talon vanhaemäntäKerola August 20.9.1818 11.6.1875 ent. isäntäKerola Johan Artthur 2.11.1891 25.9.1892 isä Juho talokasKerola Liisa Juhont. 1.-.1820 18.5.1854 Keskitalo Saimi Martha 15.12.1898 13.2.1899 Kilpua Jaakob 13.1.1864 21.7.1898 Kiwimäki Johan Hentrikki 14.6.1894 21.6.1894 isä Juho itsellinenKleemo Jaakko Anselm 15.1.1891 3.5.1892 isä Kustu talokasKleemo Jaakko Juhonp. 1817 1888 70v9kk22p isäntäKleemola Anna Maria 27.11.1871 20.1.1892 talontytärKleimo Kustaa Anselm 1892 1896 isä Kustaa talokasKleimo Maria 15.5.1821 7.9.1896 ent. talonemäntäKnuutila Maria Liisa 1817 1885 67v5kl7p elatusKoivukari Betty 20.2.1899 16.3.1903 Koivukari Jaakko 30.7.1884 9.8.1898 Kokko Antti 1878 Kokko Elli E. 24.9.1900 27.10.1900 Komula Maria Margareeta 12.8.1890 27.8.1900Kouckula Elisabeth 10.3.1872 43 v talonemäntäKoukkula Matti Matinp. 2.4.1870 8.4.1870 Koukkula os. Laurell Flora 2.5.1825 13.6.1891 s. Kainuussa emäntäKulju Kaisu 29.7.1851 1.3.1892 talonemäntäKulju Lyyti Maria 2p äiti Kaisu?Kurikka Elisabet 27.5.1835 26.5.1900 tal. vanhaemäntäKuukkala Kalle Kallenp. 5.1.1805 2.9.1891 ent.isäntä

Sisällysluettelo

18

Kuukkala Liisa 23.1.1837 13.11.1893 talon tytärKyrö ---- 1874 1885 lOv isä AbramKyrö Jaakko Jaakonp. 10.11.1815 18.10.1855 talollinenKyrö Johan 28.7.17-6 8.-.186- isäntäKyrö Kaisa Kreta 7.8.1871 26.4.1872 isä Erikki isäntäLagus Johan Gabriel 22.3.1816 21.3.1870 kappalainenLahdenperä G. Sofia 1.7.1842 18.8.1901 Leimo Hetwik Eliisabet 20.3.1899 26.3.1899 isä Kustu talokasLempinen Anna Kaisa 2.5.1833 1.4.1901 kuoli leskenäLiimatta Liisa 30.12.1845 12.7.1892 opettajan vmoLumikari Maria Pekant. 35v9k2p talonemäntäLusti Yrjö Kustaa 21.9.1889 23.1.1890 Lämsä Greta Juhanint. 6.12.1801 8.8.1872 talonemäntäLämsä Henrik 31.-.1810 isäntäLämsä Kaisa Reeta 8.3.1898 77vl0klp k.leskenäLämsä Kreta -.6.1865 26.8.186- isä Iisakki talol.Lämsä Kustaa 28.2.1895 60v8k22p torppariLämsä Maria 30.5.1845 27.6.1926 Lämsä Matti 11.5.1846 15.1.1900 Lämsä Saara Johanna..t. 15.11.1842 20.11.1868 talonemäntäMaijala Kaisa Kreeta 25.12.1878 18.11.1897 talollisen tytärMaijala Liisa Matint. 18.2.1814 18.12.1894 talonemäntä leskiMaijala Sofia 29.8.1884 14.9.1885 isä PekkaMalmström Jenni Sofia 2.7.1896 3.4.1898 Marttila Fanny Katariina 30.6.1891 1895 isä HeikkiMarttila Heikki Pietarinp. 23.8.1837 7.1.1873 torppariMarttila Jaakko Johannes 14.12.1896 1897 isä Heikki tal.Marttila Magdaleena 28.2.1833 talonemäntäMattila/--- Briita 1801 1892 90v7k3p elatusleskiMellenius Abraham 1797 1870 kersanttiMikkola Jaakko 12.4.1880 12.12.1901 Mikkola Jakop 2.3.1810 24.6.1863 isäntäMikkola Johan 1839 1892 Mikkola Johanna Katariina 6.4.1879 27.4.1889 Mikkola Klaara 21.41800 9.9.1866 elatusleskiMikkola Kustaa 3.5.1870 4.2.1900 Mikkola Priita 1812 4.10.1896 Mikkola Sofia 22.11.1861 28.6.1863 isä Jakob talol.Mikkola Susanna 16.11.1855 1.12.1929 isä Jakob talol.Moukka Liisa 2.2.1815 21.1.1899 Mällinen Hedvik 16.4.1838 16.9.1911 Mällinen Iikka Matinp. 70v3k27p ent.isäntäMällinen Karl Kustaf 29.11.1875 3.8.1898 Mällinen/Ofren August 3.11.1832 16.2.1889 talon isäntäOhlberg Anders 25.3.1867 41v7k5p lukkariOhlberg Isak 15.6.1866 23.7.1868 isä Anders lukkariOhlberg Karl 29.8.1863 26.7.1868 isä Anders lukkari01lakka Aappo 20.7.1826 2.1.1897 isäntäOllakka Antti Alfred 12.4.1893 18.6.1893 isä Jaakko torppariOllakka B. L. 6.11.1872 22.1.1894 Ollakka Henrik Henrikinp. 1870 1890 isä torppariOllakka Maria 18.3.1826 8.3.1895 talonemäntäPehtola Heikki 15.6.1886 21.9.1887 isä Jaakko PehtolaPelkonen Antti Adolf 1848 1891 42vlkk2p talokasPelkonen Maria Juhanint. 1.7.1814 4.6.1867 talonemäntäPellonpää Ewa Johanna 1889? 1890 isä talokas HeikkiPenttilä Isak 28.11.1820 5.10.1876 isäntäPenttilä Liisa 13.1.1822 6.6.1872 talonemäntäPerälä Antti Selim 17.5.1899 21.2.1900 Perälä Liisa Karoliina 12.10.1852 10.5.1899 talonemäntäPerälä Liisa Matintytär 26.5.1816 17.1.1874 talonemäntäPerälä Maria Magdalena 1871 1895 isä Michel tal.Perälä Mikko 6.8.1839 23.7.1901 isäntäPesola Anna Maria -.-.1882 29.4.1882 isä Pekka talol.

Sisällysluettelo

19

Pesola Juho Pietari 22.2.1883 18.2.1885 isä Pekka talol.Pesola Kaisa Sofia 8.9.1884 31.10.1884 isä Pekka talol.Petäjä Marja 17.8.1826 7.11.1899 emäntäPieti Matinp. 1813 1888 ent. isäntäPieti Anna 11.1.1818 23.8.1898 talonemäntäPoro Antti 18.4.1829 30.7.1901 Poro Kaisakreeta 2.5.1835 1.2.1902 isä Johan talol.Pottala Anna Matint. 6.1.1795 24.6.1887 mies Pekka PottalaPottala Juho Jaakko 10.8.1825 17.12.1900 isäntäPottala Pekka Samulinp. 5.11.1821 14.10.1886 talokasProkko Kaisastiina 1821 13.7.1866 talonemäntäProkkola Maria Henriksdr. 23.10.1841 15.1.1886 talonemäntäPöksy Ida 25.9.1892 9.11.1895 Raappana Anna 20.9.1894 77v4k20p talonemäntäRaappana Antti 27.5.1878 59v2kl9p isäntäRaappana Lydia Sofia 2.8.1877 31.12.1891 äiti SofiaRautio Juho (Johannes) 10.10.1877 22.1.1901 isä Gustaf talol.Riikola Otto Waldeman 2.8.1899 11.2.1900 Riikola Wanni Matilta 25.5.1887 7.8.1892 isä Jaakko talokasRisto Anna 21.11.1828 18.2.1892 talonemäntäRisto Gustaf Gustawinp. 18.-.1806 8.-.---- isäntäRunttila Maria Johanna 1896 22v4kl5pRäinä Elsa 1.1.1828 3.21.1892 Räinä Kaisa Matleena 16.11.1828 28.11.1888 talonemäntäRäinä Matti 1832 1897 isäntäRäinä Matti Jaakonp. 29.7.1900 67v3klp torppariRäppälä Kaisastiina 23.3.1821 29.11.1876 talonemäntäSallinen Anna Liisa 4.8.1804 2.10.1890 mies Antti Paavonp.Sallinen Antti Paavonp. 19.3.1799 6.4.1865 Sallman Juho Heikinp. 11.1.1854 22.2.1874 Simuna Hemmi 23.9.1869 8.1.1893 isä JaakkoSippa Ida 17.3.1881 25.4.1892 isä Iikka talol.Sippa Iikka Heikinp. 27.2.1836 16.2.1890 isäntäSippa Matti Iikanp. 12.2.1876 -.7.1884 Soinila Henrik 25.1.1823 19.9.1870 isäntäSoronen Brita 15.2.1810 5.3.1896 Soronen Fanny Maria 30.7.1892 30.8.1893 isä Iisak torppariSoronen Heikki 1833 1901 Sutela Aappo 18.12.1863 18.5.1893 ylioppilasSutela Hilja 10.1.1889 7.4.1890 Sutela Maria 1.4.1863 21.1.1895 emäntäSutela Siiri Helena 19.9.1893 18.10.1894

synt. kaksosena, isä Pekka Junnon isäntä, äiti MariaSutela Wäinö 19.10.1886 21.6.1889 Säikkälä Kustaa (kaksonen) 23.3.1894 4.3.1896 isä Antti talol. Säisä Eino Johannes 1883Säisä Eino Valdemar 1885Säisä Elisabeth 1888 lukkarin emäntäSäisä EmilSäisä Emil AntonSäisä Heikki 22.12.1838 27.1.1921 director cantusSäisä Hilja 11.8.1879 1.8.1911Säisä Lydia 11.3.1871 19.10.1898 isä Henrik kanttoriSärkioja Johan Zachrisdr. 1868 1877 9v7p isä talol.Särkioja Katariina (kaks.) 8.3.1883 13.6.1888 isä Matti talol.Särkioja Marka Greeta (") 8.3.1883 13.6.1888 isä Matti talol.Taavita Juho 17.3.1843 21.8.1900 talonisäntäTakala Aina Maria 7.12.1887 22.6.1892Tapanila Elisabeth Juh.t. 15.9.1827 7.8.1866 talonemäntäTapanila Jaakko Eeranp. 1817 1891 73v2k5p isäntäTapanila Kaisa 18-- 1878 isä Johan talol.Tapanila Maria Josefina 28.9.1900 10kl5p isä Ero tal.Toikka Kustafv 10.5.1897 29.5.1897 äiti Sofia ToikkaToikka Sofia 7.5.1871 10.5.1897 emäntä

Sisällysluettelo

20

Tukki Antti 4.3.1869 10.8.1898 isä Anders talol.Tuohimaa Hiskia 22.4.1900 74v8kl5p torppariTyni Kaisa 1886 1888 isä Henrikki tal.Tyni Antti Heikinp. 6.7.1797 13.2.1874 ent. isäntäUkura Aili Johanna 9.1.1892 15.2.1895 isä Kalle torppariUkura Albert 16.9.1891 1892 6k23p isä AlpertUkura Daniel 1899 77v6p torppariUkura Kustaa Juhonp. tapaturmaisesti 6.7.1900 43v7kl7p ent.tal.Ukura Maria Kaisa 1869 1892 22vllk3p talontytärUkura Martti llp isä AlpertUkura Taneli Juhonp. 12.2.1865 27.1.1893Wiikman Aino Johanna 10.10.1894 1895 4k isä Antti tal.Wiikman Brita Sofia 1880 1887 6vllkl2p isä AnttiWiikman Hilda Kaarina 1892 8v9kl6p isä AnttiWlikman Juho Antinpoika 1885 1890 4vl0klp isä tal.Wiikman Kalle Kustaus Antinp. 1895 17v3kl6p isä tal.Wikman Anna Sofia Antintr 1885 1888 2v5k6p isä tal.VJitander Greeta Liisa 3.9.1840 10.11.1901Wuoti Sofia 6.3.1877 9.1.1888 äiti Anna WuotiWuoti Yrjö Isak 14.5.1891 27.5.1896Yli-Härmä Juho Juhonp 16.7.1880 28.11.1894 hukkui LumijokeenYlilauri Juho 28.8.1841 21.7.1893 isäntäYlilauri Matti Kaarlenp. 23.2.1812 16.9.1873 isäntäYlilauri Riita 21.1.1899 85v2kl5p talonemäntäÖsterblad Emil 1.10.1876 30.7.1878Österblad Hilda 21.6.1880 8.3.1881 isä Josef pastoriÖsterbladh Uno 26.3.1875 1.11.1875Agren Greta 1832 1895 63v ent.talonemäntä------Liisa Matintytär 5.2.1822 25.8.1873 talonemäntä

Sisällysluettelo

21

Kainuun karjalaisperäisiä vesistönimiäAlpo Räisänen

Tiivistelmä Kainuun esihistorian ja historian kurssilla Suomussalmella kesäkuussa 1992 pidetystä esitelmästä

Karjalaisten tunnettu idäntie kulki keski- ajalla ja vielä 1500-luvulla Laatokalta Pielisjärven ja Sotkamon järvien kautta Oulujärvelle ja Pohjanlahdelle. Venäjän Karjala on Kuhmon itäpuolella ollut raja- naapurina aina. Vuoteen 1617 ulottui Venäjän Karja- laan kuulunut Käkisalmen lääni Kuhmon ja osaksi Sotkamon ete- lärajalle saakka.

Vanhassa nimistössä on havaittavissa kolme selvää kerrostumaa: lappalainen, pohjalainen ja karjalainen. Lukumääräi- sesti suurin osa Kainuun nykyisestä pai- kannimistöstä on syntynyt vasta 1500- ja erityisesti 1600-luvulta alkaen, kun pää- asiassa Savosta tullut väestö asettui maa- kuntaan, asuttaen aluetta näihin päiviin asti. Pysyvä asutus ja siihen liittyvät elinkeinot ovat vuosisatojen aikana synnyttäneet myös metsä- ja suomaisemille verrattain tiheän nimistön.

Iivantiira, suuri järvi ja kylä Kuhmos- sa. Kartassa 1650 Ifuandira. 1682 tuomio- kirjassa on mainittu uudistila Juandiran- niemi. Nimen alkuosa on lähtöisin risti- mänimestä Iivana (ven. Ivan).

Jormanen ja Jormasjärvi, suuri järvi ja kylä Sotkamossa. Asiakirjoissa 1610 Jor- mas Järff ja 1641 Jormasby. Jormua, kylä Kajaanin pohjoispuolella. Jormuanlahti, suuri lahti Oulujärven itäpäässä, asiakir- jassa 1641 Jormaslax. Vuoden 1577 kym- menysveroluettelossa Sotkamon Jormas- järvi on mainittu asussa luormuaierffwi ja Kajaanin Jormuanlahti asussa Jormaslax.

Nimimuodot ovat päinvastoin kuin nykyi- sin. Nimien alkuosana on sukunimi Jor- manen (karj. ristimänimi Jorma, ven. Jeremija).

Kauronjärvi ja Pieni Kauro, kaksi jär- veä Kuhmon itäosassa; kartassa 1650 Kaura Jerfui, tuomiokirjoissa 1676 Kau- rojärvi. Taustalla karjal. miehennimi Kaura, Kauro (ven. Gavrja, Gavril).

Kesselinjärvi ja Kesselinjoki, järvi ja joki Kuhmon Saunajärven kylässä; kartassa 1650 Keseli Jerfui, tuomiokirjas- sa 1681 Keseli Jåki. Lähtökohtana karjal. sana kesseli, "kontti".

Kevättijärvi, 3 km pitkä järvi Suo- mussalmen Vuokin kylässä; kartassa 1650 Kevati Jerfui. Taustalla karjal. sana kevät- teä, "harjoittaa kevätkalastusta". Kainuun murteissa ei verbiä käytetä.

Kiimanen, 20 km pitkä järvi Sotkamos- sa. Limingan kalaveroluettelossa 1563 Kimas träsk, kartassa 1650 Kimas Jerfui, tuomiokirjassa 1692 Kijmas Jerfwi. Nimi voi perustua karjalaiseen miehennimeen K(i)ima (ven. Kima, Jevdokim), mutta se voi pohjautua myös sanaan kiima, jolla on tarkoitettu kana lintujen, erityisesti teeren, soidinta sekä Karjalassa että Suomessa.

Kuomanjärvi, 3 km pitkä järvi Suo- mussalmen itäosassa; kartassa 1650 Komo Jerfui. Taustalla karjal. sana kuo- ma, "kummi", "ystävä".

Lentiira (murt. lentiera), suuri järvi ja kylä Kuhmossa. Kartassa 1650 Lendira,

Sisällysluettelo

22

maakirjassa 1673 Lendiraby. Suomen alueelta ei tunneta toista Lentiiraa, mutta Karjalan Repolassa on kylä nimeltä Len- tiera. Lentua (murt. lentuo), suuri järvi ja kylä Kuhmossa. Limingan veroluettelossa 1562 Lentå trask, maakirjassa 1624 Len- dua. Nimiin sisältyy ilmeisesti karjalainen miehen nimi Lentu, Lenti, joka on afe- reesimuoto venäjän Melentij-nimestä. Vienassa on Melentjev-suku ollut taval- linen näihin päiviin saakka.

Miinoanjärvi, kilometrin pituinen järvi Sotkamon pohjoisosassa. Lähellä Miinoan- niemi ja Miinoansuo. Tuomiokirjoissa on mainittu 1676 Minansuo (niitty) ja 1698 Mi- najärfvvi. Nämä nimet pohjautuvat karjalai- seen miehennimeen Miina (ven. Minä). Vie- nan puolella on kylä nimeltä Miinoa.

Mikitänjärvi ja Mikitänjoki, suuri järvi ja joki Hyrynsalmen itäpäässä. Kartassa 1650 Mikito Jerfui, tuomiokirjoissa 1681 Miki- täjoki ängh. Vrt. karjal. miehennimi Mikittä, Mikittä (ven. Nikita ja Mikita).

Moisiovaara, vaara ja kylä Hyrynsalmella. Nimen kansanomainen äänneasu moisseen- voara osoittaa, että siihen sisältyy venäläis- karjalainen miehennimi Moissei. Viralliseen käyttöön nimi on vakiintunut väärässä muo- dossa, kun se on yhdistetty länsisuomalaiseen moisio-sanaan. Nimi esiintyy ensi kertaa asia- kirjoissa (tuomiokirjat) 1682 asussa Måisen- wara hemman.

Ontonen, suuri järvi Kuhmossa. Järvestä laskee Ontojoki Sotkamon puolelle Kiimas- järveen. Asiakirjoissa jo 1500-luvulla: 1554 Ondoierui, 1560 Åndo Järffui tresk, 1650 Ondo Jerfui. Kuhmon nimelle ei ole Suomen puolella aivan täsmällistä vastinetta, mutta lähellä Vienan Rukajärvellä on Ontojärvi (ve. Ondozero). Kuhmon ja Rukajärven nimet kuuluvat selvästi yhteen. Koska Itä-Kai- nuussa monen suuren järven nimeen sisältyy karjalainen miehennimi, tekee mieli yhdistää

Ontonen nimeen Anton, josta karjalan kieles- sä on tullut tavallisesti Ontto(i).

Ruotinjärvet, kolme pientä järveä Kuh- mon Saunajärven kylässä; kartassa 1622 Rot- zinjervi, 1650 Rotzin Jerfui. Nimeen sisältyy karjalan kielen sana ruottsi, "suomalainen", joka sitten Kainuun murteissa on saanut muo- don ruohti, ruotin.

Sumsajärvi (murt. sumpsajärvi), järvi Sot- kamossa Sumsan kylässä ja toinen Kuhmon itälaidalla. Kumpikin on mainittu kartassa 1650 asussa Sumpsa Jerfui. Vrt. karjalaiseen sanaan sumttsa, "laukku". Sumtsa on venä- läinen, kahden puolen olkaa pidettävä laukku. Kumpikin Kainuun Sumsajärvistä on keskeltä kapea, joten järvet ovat kaksiosaisia. Nimeä- minen on ilmeisesti perustunut muotoassosi- aatioon.

Timoniemi, suuri Lentuajärven niemi ja kylä Kuhmossa, kartassa 1650 Timoniemi. Luultavasti jotakin Timoniemen seudun jär- veä tarkoittaa Limingan kalaveroluettelossa 1562 mainittu Timo träsk. Ristimänimi Timo on tullut Suomeen sekä Bysantin että Roo- man kirkon välityksellä. Kuhmon Timoniemi on selvästi karjalaisten jättämä nimi.

Hypäsjärvi Suomussalmella, 1650 Hyp- pelambi, 1764 Hypä. Vrt. sukunimi Hyppänen ja Hyppönen, jota tavataan 1500-luvulla Kar- jalan kannaksella ja Laatokan Karjalassa. Sukua lienee varhain kulkeutunut Vienaankin, koska sitä ei Kainuussa tunneta. Muita Hypäs-nimiä ei ole nimiarkiston kokoelmissa, mutta etenkin Karjalan kannaksella on sel- laisia paikannimiä kuin Hypänmaa (Kirvu), Hypönlahti (Kaukola) ja Hypönmäki (Rääk- kylä Pohjois-Karjalassa).

Lounaja, 1650 Lånat Jerfui. Nykyisin jär- ven nimessä on johdinaines -ja, mutta nimi- rypääseen kuuluvat lisäksi Lounatkoski (murt. lounakkoski), Lounatlahti, Lounatkapea ja Lounatvaara. Vuoden 1650 kartassa järven nimi on siis lounat-alkuinen kuten pesyeen muut nimet nykyisin. Kainuun murteissa ei

Sisällysluettelo

23

käytetä lounas-, lounat-sanaa, mutta Vienan karjalaismurteissa lounat tunnetaan merkityk- sessä (ilta)päiväateria; ilmansuunta, jossa au- rinko on iltapäiväaterian aikaan. Vrt. Kannel- järvi Lounatjoki, Koivisto Lounatkangas.

Joukojärvi, 1650 Joukå Jerfui. Vrt karj. Jouhki, Jouko (ven. Jevka, Jefim).

Kukkuri, kartassa 1650 Yllen Kuckurj. Nimen motiivina on epäilemättä järven itä- sivulla oleva korkea vaara, Kukkurivaara. Kainuun murteissakin tunnetaan adverbi "kukkurillaan". Parempi lähtökohta on kui- tenkin Vienan murteiden substantiivi kukkuri, "vaaran laki", "jyrkkä mäki". Vuoden 1650 kartassa nimessä on vielä määreenä karjalan kielelle tyypillinen adverbi ylen. Kuusamossa ja Ristijärvellä on Kukkuri-niminen mäki ja Kuhmossa Kukkurisaari, kumpuna kohoava saari. On vaikea ehdottomasti sanoa, ovatko nämäkin Vienan karjalan nimeämiä, sillä kuk- kuri-nimiä on siellä täällä pitkin Itä-Suomea (esim. Ristiina, Ruokolahti, Pielisjärvi).

Pistojärvi, 1650 Pisto Jerfui. Nimi voisi olla suomalaistenkin antama, mutta Vie- nassa on Kuusamon kohdalla suuri Pisto- järvi. Vienan veroluettelossa vuodelta 1597 esiintyy Suopaissalmella miehenni- mi Vaska Pistojev.

Perankajärvi, kartassa 1650 Perango Jerfui, tuomiokirjoissa 1653 Perängäjoki (niitty). Perankajärvi on koko Perangan reitin pääjärvi, josta Perankajoki alkaa. Perankajärvi on idästä Vienan suunnasta tultaessa "perällä", takana. Nimi johtuu sanasta perä eli "takaosa" ja johtimesta

-nka, joka on seudulla hyvin yleinen nimistön johdin. Suomessa ei ole muita Peranka-nimiä, mutta Rovaniemellä on Perunkajärvi.

Miten erämaa-alueen nimistö välittyy väestöryhmältä toiselle. Tuntuu luonnolli- selta, että varsinkin pienten ja vähämerki- tyksisten paikkojen nimistön säilyminen edellyttää läheisiä kontakteja tai pysyvää asutusta. Sen vuoksi todennäköisesti Kuh- mon Nurro-nimet ja Suomussalmen Runt- ti-nimi ovat syntyneet vasta 1600-luvun alussa, kun uudisasukkaita oli tullut jo Itä-Kainuuseenkin.

Perangan reitin järvet on nimetty Claes Claessonin kartassa yllättävän tarkoin. Kun kartan teon aikaan oli jo uudistalo sekä Perankajärven että Pistojärven ran- nalla, vienalaisten antama nimistö on ilmeisesti juuri näiden talojen asukkaiden kautta välittynyt sekä kartoittajalle että myöhemmille sukupolville. Kiintoisa on myös Perangan reitin vienalaisperäinen nimistö ja siinä varsinkin rinnakkais- niminä esiintyvät Parvajärvi ja Lavajärvi. Parva (lapp.) ja Lava (karj.) tarkoittavat verkkojen ja muiden kalanpyydysten kuivaustelineitä tai lihan ja kalan kuivuu- ja säilytyslavoja. Tuo nimipari kertoo siitä, että lappalaiset ja karjalaiset ovat ehkä jo 1400-luvulla mutta ainakin 1500- luvulla joskus tavanneetkin toisensa Lava- järven seudulla, ehkäpä juuri Lavajärven- saaressa.

Sisällysluettelo

24

Oulujokivarteen 1700-luvulla (1723-1804) perustetut uudistilat

Matti Enbuska

Sukututkimusseuran tilaisuudessa Oulu- jokilaakson asukkaista 1700- ja 1800-lu- vulla pitämäni esitelmän yhteydessä esitettiin toivomuksia, että julkaisisin kirjallisesti luettelon Oulujokivarteen 1700-luvun kuluessa perustetuista uudis- tiloista. Olen laatinut tiivistetyn luettelon silloisiin Muhoksen ja Oulun pitäjiin perustetuista tiloista maakirjakylittäin yläjuoksulta alkaen. Tiedot perustuvat lähinnä kyseisten pitäjien henkikirjoihin sekä Oulun lääninkonttorin arkiston uudistiloja koskevaan materiaaliin. Tiedot eivät voi olla täydellisiä ja virheettömiä, siksi otankin ilahtuneena vastaan sukutut- kijoilta korjauksia ja täydennyksiä jatka- essani tutkimuksia uudistilojen parissa.

Luettelossa on mainittu tilan yhteydessä aluksi vuosiluku, joka tarkoittaa ennen vuotta 1776, Oulun läänin perustamista, tilan asuttamis vuotta, ja vuoden 1776 jäl- keen vuotta, jolloin maaherra on vahvis- tanut tilan perustamisen. Tila on siis voi- nut olla asuttuna aikaisemminkin. Nimen

yhteydessä suluissa on mainittu myös myöhemmät tilannimet. Manttaaliluku tar- koittaa perustamisen yhteydessä annettua arvoitua manttaalia, joka kyllä yleensä myös tuli tilan manttaaliksi vapaavuosien jälkeen. Lopuksi on perustajan tai ensim- mäisen asukkaan nimi.

Vaikeutena Oulujokilaakson tilojen tar- kastelussa on 1700-luvun lopulta lähtien käynnistynyt isojako, jonka yhteydessä erityisesti nimet ja manttaalit muuttuivat. Isojakoprosessi kesti joissakin jakokunnis- sa aina 1800-luvun puoliväliin saakka. Kokonaisuutena voidaan todeta, että 1700-luvulla syntyi voimakas uudisasu- tusaalto, jonka seurauksena Oulujoki- varrenkin kylissä tilaluku moninkertaistui. Asutuksen vahvuutta kasvattivat myös lukuisat tilojen halkomiset, jotka eivät kuitenkaan heti suoranaisesti nostaneet tilalukua, uudisasutuksen mahdollisti laajat asumattomat selkoset, kun taas rannikolla tilaa oli jo niukemmin. Siellä kasvu kanavoituikin tilojen halkomisiin ja torppariasutukseen.

SÄRKIJÄRVI1752-1756! Häikiö! -! Thomas Häikiö

1758! Pinoniemi (- Kalla)! 1/16! Pehr Jurvanen

1759! Peltoniemi (- Niemi)! 1/12! Anders

1759! Kurimus (- Kurimo)! 1/12! Olof

1772/1777! Naamanaho (- Naamala)! 1/12! Anders

1775/1778! Jurva! 1/12! Anders Jurva

1786! Karhuntörmä (- Niska)! 1/8! Henrik

1786! Ahola (- Korpela)! 1/8! Johan Peltoniemi

1788! Juurikka (- Jurkko)! 1/4! Lars Wikman

1789! Itäpää (- Itälä)! 1/4! Anders Peltoniemi

Sisällysluettelo

25

1795/1796! Lamminaho tai Lampela! 1/4! Pehr Lampela

1797! Hautala eli Hauta! 1/8! Johan Hautalainen

1798/1804! Polvela! 1/4! Anders Adamsson tai vmo Brita

JUORKUNA1734-1736! Holmdorf! -! sotilas Påhl Holmdorf (Hiltusia?), sotilastorppa

1761! Kauniskangas (- Kaunis - Kangas)! 1/12! Matts (1758mäkit.)

1780/1781! Taikina-aho (Taikina)! 1/8! Jakob

1783! Kemilä! 1/8! Matts Mattson Väyrynen

1786! Kauniskangas (- Kannisto eli

Hongisto - Hongisto)! 1/8! Adam Andersson

1788/1790! Hamari! 1/4! Johan Hamari

1789! Nissilä! 1/8! Thomas Påhlsson

1798! Polvenkangas! 1/4! Anders Nikkinen

VUOTUNKI1760! Ämmänpää! 1/12! Kari

1795! Inkala! 1/4! Matts Karlsson Ämmälä

1795! Lampela! 1/4! Thomas Andersson Hiltunen

SÄRKIJÄRVI1758! Määtänniemi (- Niemi)! 1/12 Erik

1758! Rasinmäki (- Rasila)! 1/12 Claes

1759! Taivalmäki (- Taival)! 1/12 Henrik

1781! Tervola (- Tervo)! 1/8 Samuel Holappa

1785! Vähämäättä ?! - Johan

1790! Kaarteenaho (- Kaarre)! 1/8 Matts Väänänen

1790! Musta eli Hiltunen! 1/6 Jacob Hiltunen

1790! Ojanperä (- Koskela)! 1/4 Henrik Kuosmanen

1790! Vuohinki eli Vuotunki! 1/4 Jacob Vainikangas

1790! Isola! 1/4 Zachris Määttä

1790! Pirttikoskenniska eli Pirtti

(-Koskenniska)! 1/8 iPehr

1790! Ylitalo! 1/4 Claes Tihinen

1790! Niemelä! 1/4 Samuel Aspegren

1793! Määttä (- Hiltula)! 1/4 Abraham Määttä

1793! Palosaari tai Palovaara! 1/4 Jacob Tihinen

1795! Kominaho (- tuonela - Kömpi)! 1/4 (Abraham Pehrsson Seppänen

1795! Sakaranaho (- Puirova)! 1/4 Pehr Holappa

1796! Pikkarainen tai Ojanperä (- Potku)! 1/4 Isak Johansson Wäärä

1802! Bildola eli Pilto! 1/4 Mats Bildo+pojat Pehr, Zacris

1802! Huosiolampi eli Huoseuslampi! 1/6 Pehr Kinnunen

1802! Syvariia (- Niva)! 1/6 Johan Taivalmäki

NISKA1745! Kampman (- Koskenniska)! 1/8! Hans Kampman (1736 torppa)

1756! Hjerppe (- Hovi)! 1/12! Abraham Hjerppe (1755 mäkit.)

1757! Puhakka! 1/8! Eskil Puhakka (1748 mäkit.)

Sisällysluettelo

26

1759! Lamminparras (- Lammi -

Lamminaho)! 1/12! Waselius Salmen eli Pyykkö (1754 Raappanan tilan mäkit.)

1761! Kettula! 1/12! Anders

1762! Oilinginniemi (- Otiinki)! 1/12! Matts

1762! Lohipainua (- Lohela)! 1/12! Erik

1763! Kukkoaho (- Aho)! 1/12! sotilas Matts Skätt

1763! Vaala! 1/24! Anders

1767! Polvi! 1/12! Jonas

1771! Korva! 1/16! Hennk

1778! Myllyranta! 1/8 Abraham Henriksson

1779! Vähäoja (- Lassila)! 1/8 Lars!1782! Kauvonniska! 1/8! Hans Larsson Kettunen

1786! Palo-oja! 1/8! Jöran Valtonen

1789! Pellikka eli Pirilä! 1/4! Pehr / Hans Johansson Pellikka

1789! Sormula! 1/6! Matts Fält

1792! Mannermaa (- Mantere)! 1/6! Anders Thomasson Määttä

1792! Kukko-oja! 1/4! Henrik Koukkari

1794! Kemppaala eli Kemppainen! 1/16! Bertil Kemppainen

1795! Ahmala! 1/4! Matts ja Eskil Larsson Puhakka

1795! Nuojula (- Heikkinen)! 1/4! Lars Heikkinen

1795! Saarenpää! 1/4! Johan Johansson Saarenpää

1796! Järvelä (- Järvi)! 1/4 Michel Simonsson Kokko

1797! Puhakka (- Kulma)! 1/8 Matts Larsson

1801! Tikkala! 1/8 Anders Holm

1804! Pettersoorg (- Susilahti)! 1/4 Henrik Hansson Hyrylä

AHMAS (JA KYLMÄLÄ)1755-1759 Hiltunen! -! Matts Hiltunen (alk. makrt.)

1758-17591 Klemettilä (-Vesasenaho?)! -! Erik Klemettilä (Erik Klemet?)

1759/60! Keskiaho! 1/12! Johan

1759/60! Portaankorva (- Portan)! 1/12! Olof

1759! Akanen (- Teirioja - Teiri)! 1/12 Elias Akanen!1760-17651 Kivioja! - Elias

1760! Vesasenaho (- Vesanen)! 1/12 Erik

1767! Karhi! - Johan (autioitui, liitetty 1779 tilaan n:o 13)

1768! Kukkohovi! 1/12 Johan

1768! Kalaoja! 1/12 sotilas Matts Jäger

1776! Kiviharju! 1/8 Henrik Tomperi

1777! Kaakinen! - Johan Kaakinen (tila vain vuoden 1777)

1777! Väliaho! 1/8 Iisak Portaankorva

1778-1779! Jurkkinen! - Isak (tila vain vuodet 1778-1779)

1778! Nykäsenoja! 1/8 Påhl

1780 Mertaniemi! 1/8 sotilas Johan Portan

1780 Kangala! 1/8 Bengt

1789 Lähtevänoja (- Halota)! 1/4 Gustaf Halonen

1790 Kylmäoja! 1/6 Johan

1791 Isoniemi! 1/4 Matts Korhonen

Sisällysluettelo

27

1792 Petäjäniemi! 1/4 leski Margeta Seppänen/ Abraham Kolehmainen

1795 Pieniniemi! 1/4 Anders Hansson Smed

1797 Saarela! 1/8 Josef Henriksson Kolehmainen

1803 Suorsa! 1/6 Jacob Suorsa

UTAJÄRVI1759! Aitamurto (- Aita)! 1/8! Erik

1759! Kallioharju (- Kallio)! 1/12! Pehr

1762! Ristiniemi! 1/12! Olof (1761 torppa)

1764! Piirala! 1/12! Matts

1767! Honkanen! 1/8! Johan

1767/1776! Uksila eli Okseta! 1/8! Anders

1772! Niemelä! 1/8! Simon

1778! Aitamurto! 1/8! Elias Nurro

1779! MarttHa! 1/2! maanmittari Hackzell (liit. myöh. Lukkarin tilaan)

1779! Lukkarin tila eli Orava! 1/8! Erik Jurvelin

1781! Italahti! 1/8! Simon

1781! Kontioniemi eli Kontio! 1/16! Erik

1790! Utalahti eli Lesola! 1/8! Henrik

1790! Utostahtj! 1/4! Johan Blink

1794! Isola! 1/4! Mats Honkanen

1795! Rantala! 1/4! Matts Jakobsson Pelkonen

SOTKAJÄRVI1741 Anström (Anström-Juppola)! 1/12! sot. Georg Anström (1734 torppa); liit. tilaan n:o 14

1741! Ojala! 1/16! Pehr Mattson Ojala (1738 mäkit.)

1758! Kutilainen (- Kotila - Kotila &

Myllyniemi)! 1/12! Pähl Kutilainen

1759! Viitaniemi! 1/12! Pehr

1760! Raatinniemi! 1/12! Lars

1764! Pyhänniska! 1/12! Samuel

1781! Taivatoja! 1/8! Simon

1788! Myllyaho! 1/8! Hans Kylmänen

1790! Tomperi! 1/8! Olof

1801! Kukkola! 1/8! Hans Kylmänen

1804! Aittokoski! 1/4! Matts Mattson Aittokoski

MUHOS1744! Rouhiainen (- Rautio)! 1/8! Lars Rouhiainen

1744! Karjalainen! 1/8! Matts Karjalainen (torppana jo ennen v:tta 1723)

1754! Karhusaari! 1/8! Staffan

1755-1757! Koukkari! -! Anders Koukkari

1757! Mäkelä! 1/8! Påhl

1759! Lotvonen! 1/8! Leski Elin / Erik

1759! Säkkilänoja! 1/12! Henrik

1760! Pesola! 1/12! Erik

1760! Rantakangas! 1/12! Henrik

1760! Halsinaho! 1/12! sotilas Hans Enberg

Sisällysluettelo

28

1760! Karhusaari! 1/12! Johan

1760! Lehtola! 1/12! Pehr

1767! Leppiniemi! 1/16! Johan

1768/1777! Purala! 1/16! sotilas Johan

1771! Aittaoja! 1/12! sotilas Henrik Leijon

1771/1777! Similä! 1/8! Robert

1772! Mustonen! 1/12! sotilas Henrik Kagg

1773! Pekkala! 1/8! Isak

1777! Honkalanoja! 1/8! Pehr

1783! Sipola! 1/8! Anders Kutilainen

1783! Syväys! 1/8! Pehr Nykyri

1784! Vitikka(la) eli Mustikkakangas! 1/8! Henrik Torkko

1790! Komula! 1/8! Erik Pesola'

1792! Takalo! 1/4! Johan Haapanen tai Honkanen

1793! Honkasenaho! 1/6! Johan Pehrsson Tuppurainen

1794! Korkala! 1/4! Brita Leppiniemi

1795! Karhula! 1/4! Henrik Karhusaari

1800! Raudankangas / Rantakangas! 1/8! Abraham Henriksson Karhu

LAITASAARI1741-1755! Starck! 1/8! Michel Starck (autioituu 1748)

1744! Jurvakainen! 1/12! sotilas Matts Jurvakka (mäkit. 1736)

1759! Arola! 1/8! Lars

1759! Kallila! -! Zachris (tila vain tämän vuoden)

1760! Hangaskangas (- Hangas)! 1/12! Zachris

1760! Tyllinoja! 1/12! Henrik

1763! Halonen! 1/16! Henrik

1763! Putaala! 1/12! Påhl

1764! Karppila! 1/8! Mårten

1767! Holappa! 1/12! Thomas

1767! Halkovaara! 1/12! Gabriel

1768! Tuohino! 1/12! Olof

1768! Siekkinen! 1/8! Påhl

1771! Antero! 1/12! Johan

1773! Vauhkola! 1/6! Pehr

1774! Lusikka! 1/12! Jakob

1775! Väntilä! 1/16! Karl

1777! Pienivainikangas (- Pienikangas -

Vainio - Pienivainio - Vainiokangas)! 1/8! Jakob

1777! Penninkangas tai Peninkangas! 1/8! Matts

1777! Pesola! 1/8! Lars

1778! Ritokangas! 1/8! Johan

1778! Hangaskankaanlaita eli Hangas-

kangas (- Hangaslaita - Hangas)! 1/8! Matts

1781! Rovala! 1/8! Henrik Mikkonen

1780! Lumiais! 1/8! Johan (tila asumaton)

1781! Kotikangas eli Niemi! 1/8! Olof

Sisällysluettelo

29

1783! Kärmet eli Käärmekangas! 1/8! Pehr Karjaluoto / Henrik

1784! Viinikanoja! 1/6! Hans Pelkonen

1788! Pöytäkangas! 1/4! Anders

1789! Ylitalo! 1/4! Henrik Mikkonen

1790! Päätalo! 1/6! Pehr Remes

1791! Tuohino! 1/6! Johan

1796! Pikkarainen! 1/4! Isak Johansson

1798! Keskiaho! 1/8! Thomas Pählsson Piirainen

1800! Saunakangas! 1/6! Pehr Mattson Greus

1803! Isokangas! 1/8! Johan Kärnä

1803! Paasimaa! 1/6! Anders Viitanen

OULUNSUU1744-1752! Tornefeldt! 1/8! Matts Tornefeldt

1750! Korpela! 1/8! Michel Korpela

1751! Sankilampi! 1/16! Johan

1754! Erkkola! 1/12! Matts

1755-1759! Ikonen! -! Matts Ikonen

1758! Hulkkonen! -! Marten Hulkkonen (tila vain tämän vuoden)

1759! Koivukari! 1/16! Henrik

1759! Vasa la! 1/12! Adam Vasala

1760! Jäälinoja! 1/16! Ivar

1760! Ojakangas! 1/12! Isak

1760! Holtinkoski! 1/12! Olof

1760! Pekkala! 1/12! Jakob

1761! Ylikorpela! 1/12! Johan

1762! Sanginniemi! -! Johan (tila vain tämän vuoden)

1764! Hekanaho! 1/12! Henrik

1764! Ollila! 1/12! Lars

1764! Myllykoski! 1/12! Bengt

1764! Hiltunen! -! Olof

1767! Polven! 1/8! Gustaf

1768! Vaara! 1/8! Lars

1768! Syväjärvi! 1/12! Johan

1768! Laukkala! 1/4! Vrsentius

1771! Hepokangas! 1/12! Isak

1773! Saviharju! 1/8! Nils

1774! Oritpudas! 1/8! Johan

1775! Kontiokoski! 1/16! Pehr

1776! Heikkilä! 1/16! Johan Heikkilä

1778-1782! Marieholm! 1/12! Kauppias Buchtin teski Oulussa

1778! Liikanen (- Lappi)! 1/8! Johan Liikanen

1780! Tapanila! 1/8! Påhl Påhlsson

1786! Viitajylhä! 1/8! Johan

1787! Päätalo! 1/4! Anders

1790! Majala! 1/8! Johan Påhlsson

1790! Karjalainen / Järvenkorpi! 1/6! Simon

Sisällysluettelo

30

1802! Pirttikoski! 1/4! Henrik Holtinkoski

1802! Koskela! 1/4! Pehr Galla?

1802! Natista! 1/4! Johan Hotti

1804! Mikkola! 1/8! Johan Kinnunen

1804! Kotimäki! 1/8! Christer Gisselkors

1804! Vasankangas! 1/8! Abraham Laho

1804! Alatalo! 1/4! Matts Haataja

OULUNSALO1761! Örn! 1/12! sotilas Christer Örn!1764! Varjakka! 1/12! Anders

Sisällysluettelo

31

Oulun Sukututkimusseuran syysretki Raaheen 26.9.1992

Tytti Miettunen

Matkalle lähti 33 henkilöä ja matka on- nistui sataprosenttisesti. Markku Kuori- lehto toimi ansiokkaasti matkan johtajana ja sihteereitä oli mukana useampia, Paula, Arja ja Kaisu. Sää suosi ja satelemaan rupesi vasta kun palailtiin Ouluun. Ruska juhlisti matkantekoa, mutta haikailtiin kyllä maamiehen pulmia, kun pelloilla oli vettä ja viljaa laossa pitkin matkaa. Men- nessä ajeltiin pääteitä, ja takaisin tultiin Siikajoen ja Lumijoen kautta. Komeat oli maisemat ja jokien vesi korkealla.

Raahen kaupunkiin tutustuttiin ohjel- man puitteissa siten, että ensin tehtiin opastettu kävelyretki vanhaan kaupunkiin. Raahella on esittää mahtava menneisyys merenkulun ja kaupan alalla, vaan has- summalta ei näytä nykyisyyskään. Vanha ja uusi lyövät mukavasti kättä puukau- pungissa, missä vanhanaikaiset kyltit ker- tovat vanhojen talojen uudesta käytöstä. Kuuntelimme Raahen kaupungin historiaa kahdellakin torilla, vanhalla ja uudem- malla, Pekka-torilla. Torien laidoilla ja muuallakin on niin kauniita ja puhut- televia kartanoita, että olimme myytyjä. Muuan tyhjä tonttikin innosti oppaamme kertomaan meille tarinaa kaupungin muinaisesta piirilääkäristä, Karl Robert Ehrströmistä, jonka talo oli sijainnut tontilla ja josta oli merinäköala, niin kuin niin monesta raahelaisesta talosta. Kau- punkihan sijaitsee mäellä, ja luonto merel-

lisine näkymineen ja kauneuskanavineen ja vehreine alueineen on lähellä. Tämä piirilääkäri perusti Raaheen museon 130 vuotta sitten. Raahe on ollut aikanaan maan suurin purjelaivakaupunki, joten oli- han oululaistenkin tietoisuuteen kiirinyt raahelaisten porvareitten nimiä ja tari- noita.

Raahen kirkkoon tutustuimme myös tällä kävelyretkellä. Kirkkohistoriaa Raa- hella on tosi pitkältä ajalta. Tietäneekö kukaan tarkkaan, kuinka pitkä on Salois- ten pitäjän ja kirkon historia. Saloinenhan sijaitsee Raahen välittömässä läheisyy- dessä ja on ollut jo 1300-1400 luvulla samanlainen suuri emäpitäjä kirkkoineen ja käräjineen, satamineen ja markkinoi- neen kuin Kemi ja Liminka. Saloisten vanhasta puukirkosta pelastuneita puu- veistoksia saimme ihailla museolla myö- hemmin.

Ohjelmassa seurasi opastettu linja- autoretki ja sillä retkellä täytyi todeta, että Raahessa kelpaa asua. Puolet raahelaisista asuu omakotitaloa, eivätkä omakotialueet ole kaukana keskustasta, Antinkangas esi- merkiksi vain kahden kilometrin päässä. Lapaluodon omakotialue meren äärellä on viehättävä ja Mestauskallion ja Ollinsaa- ren alueet historioineen mukavannäköisiä. Kouluja oli jos mistä sortista. Maan ensimmäinen naiskäsityökoulu, Lydecker, toimii edelleen, samoin maan vanhin

Sisällysluettelo

32

kauppaoppilaitos. Seminaarista on jäljellä tilat, joissa toimii ATK-alan oppilaitos. Oulun yliopiston laitoksiakin on täällä toiminnassa.

Rautaruukkihan se on hallitseva tämän päivän Raahessa. Se on perustettu 1960- luvun alkupuolella ja on Pohjoismaiden suurin terästehdas 4000:ine työntekijöi- neen tuottaen kylmävalssattuja teräslevyjä mm. laivanrakennukseen. Ennen Rauta- ruukin perustamista kaupungin väkiluku oli n. 5000, nykyään 18 200 henkeä. Sa- tamatoimintakin on vilkasta. Kävimmekin Lapaluodon satamassa. Koetimme kuvi- tella, että purjelaivoja on muinoin Raa- hessa rakennettu peräti viidellä varvilla. Nykyajan liiketaloja Raahessa nousee n. 1 vuodessa. Vaikutuksen tekivät erityinen "Yritysperä" ja loihakat urheilupuistot ja kentät. Kulttuuritilat ovat "unohtuneet".

Kerrottiin, että vireälle kuorolaulutoi- minnalle löytyy koulujen juhlasaleja niin, että raahelaiset kuorot eivät tahdo osata laulaa muuallakaan ilman puolapuita.

Kauppaklubilla nautitun lounaan jäl- keen, sokerina pohjalla, oli käynti Wanhan ajan museossa ja Soveliuksen talossa asi- antuntevana oppaan museonjohtaja Aulis Forss, jolle suurkiitos. Merimuseo on van- ha tullirakennus 1840-luvulta ja sen suo- jista löytyi kyllä vaikka mitä. Edellä mai-

nitut Mikael Baltin tekemät puuveistokset edustavat katolista barokkitaidetta ja niitä on koottu jo lukumäärältään vaikuttava kokoelma kirkkosaliksi.

Sukututkijoita kun ollaan, niin kerrotta- koon, että tämä ranskalaissyntyinen Mika- el Balt, joka veisteli näitä taideteoksiaan Saloisten kirkkoon 1650-luvulla, on puo- lisoni esiäidin Caisa Jurvelinin, s. 1778, isänisän äidinisä ja Caisa taas on mieheni äidinäidin isänisän äiti, että sillä lailla.

Raahen museoon palataksemme sieltä löytyy täydellinen kultasepän verstas ja merimiehen koti ja porvarinkin koti ja lukematon määrä merimiesten tuomaa museotavaraa ja tietenkin "Raahen Wanha herra" eli kuuluisa vasikannahkainen su- kelluspuku 1700-luvulta. Samalta sata- luvulta on peräisin Soveliuksen vihreä talo rannalla torin laidalla. Sitä on entisöity pieteetillä ja suurella vaivannäöllä ja tulosta on näkyvillä. Toinen kerros on ka- lustusta vaille se laivanvarustaja Fredrik Soveliuksen koti, mitä se oli 1800-luvun alussa. Tapetit on tehty käsin vanhojen mallien mukaan silkkipainotekniikalla ja erilaiset eri huoneisiin, tietty. Laivanva- rustajan työhuoneen mustan ja kullanku- kertava tapetti seitsemine väreineen jäi mieleen. Kaakeliuunit ja kattokruunut ker- toivat omaa kieltään ajasta silloin ennen.

Sisällysluettelo

33

Kuka tietää Konst-/Kunst-suvuista?

Oulun Sukututkija -lehdessä 1/92 kysel- tiin hollantilaisen sukuseuran KFA:n pyynnöstä tietoja Konst-suvusta. Vastasin tuohon tiedusteluun sen johdosta, että esi- isäni ylitorniolaisen Juho Pekanpoika Hei- kan (1838-1914) isoäiti oli Kreeta Kaisa Juhontytär Konst, s. 1791 Ruotsin Pajalan Kongäsessä.

Kirjeeseeni sain todella kysymysryö- pyn. Kyseisen sukuseuran -Konst Familie Archief-puheenjohtaja Thomas G. Konst vetosi norjan kielellä, että sukuseura ha- luaa erityisesti tietoja Tornion ja Oulun seutujen sukuyhteyksistä. Sukuseuralla on oma talo "Konstgaarden" Haagissa lähellä kuningatar Beatrixin residenssiä. Sukua esiintyy kuulemma ympäri Eurooppaa Konst- ja Kunst-nimillä ja niistä muun- netuilla nimillä. Sukua on kaikissa poh- joismaissa ehkä Tanskaa lukuun ottamatta.

1600-luvulla eteläisen Ruotsin kaivok- siin tuli valloneja Belgian Flanderista. Näitä ruotsalaistuneita valloneja siirtyi myös 1640-luvulla perustettuun Pajalan Köngäsen rautaruukkiin. Siellä löytyivät mm. vallonisuvut van der Speet ja Servio. Edellä mainitun Thomas G. Konstin mu- kaan Torniossa vaikutti kauppaporvari Anders Konst (1625-1685). Hän oli mah- dollisesti syntyisin Hollannista, joka sil- loin kuului Saksaan. Torniossa oli samaan aikaan myös porvari Olof Konst, s. 1620 ja hän oli ilmeisesti Andersin veli tai veli- puoli. (Kummallista kyllä, en löytänyt näiden nimiä Tornion kaupungin pesäluet- teloista 1666-1800). Näitä Tornion yhte- yksiä 1650-luvulta ja myöhemmiltä vuosi- kymmeniltäkin nyt kaivataan.

Em. Andersin poika Michael Andersson Konst (1645-1709) oli Pajalan Köngäsen ruukin saarnamiehenä (brukspredikant). Hän meni siellä v. 1678 naimisiin valloni- lähtöisen Maria van der Speetin kanssa. Marian isä oli vasaramestari Jacob van der Speet. Avioparille syntyi kymmenen lasta. Näiden jälkeläisistä KFA:lla on hyvät tiedot.

Mainitun Andersin veli tai velipuoli Petter Andersson Konst syntyi 1670 ja kuoli v. 1708 Oulussa. Jostain syystä pe- sänselvitys tehtiin vasta 1738. Petterin puoliso oli Brita Bonge, kuoli v. 1739. (Pesänselvitys 12.10.1739). Puolisoilla oli poika Jakob (s. 1703), poika Anders (s. 1700) (muutti Oulunsaloon) sekä tytär Katarina (s. 1705), joka meni Tornioon. Tytär Brita (s. 1707) kuoli ilmeisesti nuo- rena, koska häntä ei mainittu v. 1738 pesä- luettelossa. Andersin puoliso oli Brita Tuderus. Heillä oli poika Daniel, joka ilmeisesti oli merimies, "som vistats på utländska resor". Näistä Oulun seudun Konst-nimisistä henkilöistä ja jälkeläisistä kaivataan myös tietoja.

Pyydän niitä, jotka mahdollisesti tutki- muksissaan ovat tavanneet nimiä Konst, Kunst, Komstenius, Consteen tai Kori- steen, ottamaan yhteyttä allekirjoitta- neeseen. Sukuyhdistys KFA:n kirje tuntui niin vetoavalta, että jotakin pitäisi vastata.

Kalervo TörmänenKontiorinne 390240 Oulupuh. 981-571 974

Sisällysluettelo

34

Haapaveden Hanhinevan perheen jälkeläisetMatti Heiniemi

Onko kukaan Oulun seudun sukutut- kijoista sattunut törmäämään Haapave- dellä eläneiden Antti ja Maria Hanhinevan jälkeläisiin? Haapaveden kirkonarkistojen surkean kohtalon vuoksi tietoni tästä su- vusta ovat rajoittuneet yksittäisiin henki- kirjamainintoihin ja siksi kaikki sukua koskevat tiedot olisivat hyödyllisiä.

Antti ja Maria Hanhinevalla (eli Vähä- hanhinevalla) oli kolme poikaa, Juho (s. 26.6.1815), Abraham (s. 23.5.1817) ja Mikko (s. 28.9.1827). Juhon jälkeläiset asuivat Haapaveden Haapajärvenkylän Koirikivessä ja ilmeisesti muuttivat ni- mensä Koirikiveksi. Juholla oli Juho-ni- minen poika (s. 20.4.1847) ja tällä ainakin lapset Matti (s. 1869), Frans (s. 1871), Esko (s. 1880), Juho (s, 1882) ja Iita (s. 1885), joista Frans ja Esko on henkikir- joitettu Koirikivessä perheineen ainakin vielä v. 1909.

Abraham Vähähanhinevan eli Rahjan perhe eli kerjäläisinä lähinnä Ainalin ky- lässä. Aabrahamin lapsia olivat: Maria (s. 3.11.1843), Juho (s. 19.11.1844), Kaisa Loviisa (s. 9.2.1851), Kreeta (s. 9.2.1851) ja Anna Valpuri (s. 20.3.1859). Aabraham itse kuoli v. 1860 ja sen jälkeen on tie- dossa vain muutamia epävarmoja henki- kirjamerkintöjä hänen nuorimmista lapsis-

taan. Anna-tytär saattoi olla naimisissa Aabraham Rasva -nimisen rengin kanssa.

Mikko Hanhineva eli Pullola asui Haa- pajärvenkylän Pentinpurossa. Hänen jäl- keläisensä käyttivät joko nimeä Pullola tai Pentinpuro. Mikolla oli lapset Antti (s. 7.7.1853), Herman (s. 29.1.1857) ja Fred- rika (s. 13.3.1863). Antin lapsia olivat Herman (s. 1876), Antti (s. 1878), Kreeta (s. 1880), Emil (s. 1885) ja nimeltä tun- tematon poika. Perhe asui Pentinpurossa vielä vuosisadan vaihteessa.

Näiden hanhinevalaisten sukulaismies oli Markus Matinpoika Laitila (s. 14.11. 1821), joka oli henkikirjoitettu Haapajär- venkylän Mannilassa Jatkolan torpassa yhdessä vaimonsa Annan ja tyttärensä Augustan kanssa vielä v. 1868, mutta ei enää v. 1872. Myös heidän myöhemmistä vaiheistaan olisin kiinnostunut.

Otan ilomielin vastaan kaikki pienim- mätkin tiedot, jotka voisivat tuoda lisäva- laistusta yllämainittujen henkilöiden tai heidän jälkipolviensa vaiheisiin.

Matti HeiniemiJoupinrinne 4 A 2102760 Espoop. 90-614 2339 (työ) 90-805 1148 (koti)

Sisällysluettelo

35

Uutta kirjallisuuttaAarno Strömmer

Castren-suku 1992. Toimittanut Klaus Castren. Castren-suku r.y:n julkaisu. Hel- sinki 1992. 94 s.

Sukuhakemisto - Släktregister - Family Index. Koonnut Leif Mether. Suomen Sukututkimusseura. Helsinki 1992. 166 s.

Kajaanin pormestarista Matthias Cast- reenista (1693-1771) polveutuva Castren- suku on saattanut sukukalenterinsa ajan tasalle. Kantaisän syntymän lähestyvä merkkivuosi on antanut aiheen hankkeel- le. Tiedoton koottu sukuneuvoston voi- min suvun arvostetun genealogin Klaus Castrenin ohjauksessa. Hän on myös uuden kalenterin toimittaja, kuten edel- lisenkin 20 vuotta sitten ilmestyneen jul- kaisun Castren-suku 1972. Sukukalen- tereiden tavoin kirja käsittää suvun elossa olevat jäsenet ja kuolleista ne, joista elos- sa olevat polveutuvat. Varsinaiset elämä- kerralliset tiedot eivät kalenteriin sisälly. Kalenteri on tarkoitettu ennen muuta su- vun jäsenille. Se on arvokas tietolähde muillekin, esimerkiksi niille, jotka halu- avat seurata, mitä suvussa on tapahtunut sitten Heikki Soininvaaran Castren genea-

logioiden ilmestymisen (1947,1982). - Suurlähettiläs Klaus Castrenin lahjoituk- sena kalenteri on Oulun sukututkijoiden käytettävissä sukututkimusseuran kirjas- tossa.

Leif Mether on tehnyt arvokkaan palve- luksen sukututkijoille Sukuhakemistol- laan. Kuten julkaisun esipuhe toteaa, hän on "käymällä sitkeästi läpi kirjallisuutta useiden vuosien ajan laatinut uuden ja täy- dennetyn hakemiston suomalaisia sukuja koskevasta kirjallisuudesta". Aikaisempi Gunnar Sivenin Suomalainen Sukuhake- misto (SSS:n julkaisu 15) ilmestyi jo 1943. Mukaan on otettu kirjallisuus kol- mea pääsääntöä seuraten: selvityksessä on tietoja vähintään kolmesta sukupolvesta, suvulla on sukunimi, suvun jäsenet ovat eläneet ja vaikuttaneet Suomessa. Myös on edellytetty, että julkaisut ovat painet- tuja tai muulla tavoin monistettuja ja yleisesti saatavilla kirjastoissa ja arkis- toissa. - Kirjallisuuden luettelo käsittää 3426 nimikettä, sukuhakemisto on 63 si- vun mittainen. Esimerkiksi suvun Castren (Castrenius, Linna) kohdalle on merkitty 21 kirjallisuusnimikettä.

Sisällysluettelo

36

Uusia jäseniä 1.1.1992-30.9.1992/Paula Kesti

Ahonen LeaOmat esivanhemmat Pudasjärvi 1800 -luvulta taaksepäin

Alaräihä TapaniOmat esivanhemmat Ii, Oulu nykyajasta taaksepäin- Åström- Räihä -nimen alkuperä

Goman Leo- Goman -suku Oulu, Kuivaniemi 1820-1940- kupariseppä Fredrik Goman Harg. ?, 1/3 1768- Goman taaksepäin ja eteenpäin Raahe, Oulu 1700-luvun loppu 1820

eteenpäin

Harita os. Alalauri KyllikkiKettunen Bertil Olofinp. s. 1802 Muhos, Hyrynsalmi, ym. taaksepäin ja

eteenpäinvmo Susanna Johanintr. s. 1796

miniä Kaisa Greta Henrikintr. Auma-Aho s. 1837

- Väisänen Lars s. 1727 Puolanka, Väyrylä eteen- ja taaksepäinvmo Elin Reinikka s. 1731 - Väisänen Henrik s. 1870 Muhos, Puolanka eteen- ja taaksepäinvanhemmat - Kanniainen Johan s. 1736 Hyrynsalmi eteen- ja taaksepäinvmo Carin Kerätär s. 1747 Oterma - Kinnunen Simon s. 1779 Puolanka, Auho eteen- ja taaksepäinvmo Maria Stina Karppinen/ Määttä s. 1783 - Mäntynenä Oskar Benjam s. (1871 Ylitomio.Kainuunkylä, 1500- eteen- ja

Ylitornio, Kainuunkvlä) suku Nuotioranram Alkkula ym. taaksepäin- Lauri Hilma Karoliina (s. 1869 Ylitornio, Kainuunkvlä, 1500- taaksepäinRuotsin Vitsaniemessä) suku Vitsaniemi, Tengeliö, ym. - Sundbom - Potila - Alalauri Henrik Ruotsin Hietaniemi ym. eteen-ja taaksepäin,

Adilfinp. (s. 1831 Vitsaniemi) veljet ja sisaret eteenpäin

- Laurin tilan (Kainuunkvlä n:o 22) historia 1800-luvulta taaksepäin- Muhoksen Laitasaaren kylän asukkaat 1300-1937- Omat esivanhemmat Kainuussa sekä Oulu- ja Torniojokilaaksossa.

Sisällysluettelo

37

Harju os Lahdenperä Elina- Saloisten - Raahen Lahdenperän Raahe. Saloinen. Pattijoki. 1763 nykyaikaansuku. Kantaisä Tällä hetkellä Olkijoki. Liminka. LumijokiEric Ericinp. Ruuth-Pamp, Joensuu, Lahdenperä. Ruotusotamies Limingassa (s. 1763) - Limingan Grip-Aarnio -suku. Hailuoto, Oulu. Liminka 1764 nykyaikaanKantaisä tällä hetkellä Henric Kanin-Grip (s. 1764) Limingan ruotusotamies. - Paavolan Karhu-Honkamaa -suku. Paavola 1701 nykyaikaanKantaisä Matts Olotinp. Karhu (s. 1701) + Matela, Lievonen, Mällinen.

Heiska Anne- Pirttisalo. Veivo Kärsämäki. Haapavesi 1700 alkaen-->- Partala, Viinala Haapavesi 1690 alkaen-->

Hiukka Alpo- Esivanhemmat Rovaniemi 1600-luvulta- Vaimon isän suku Lapinlahti - Paltamo

Huovinen Aira- Huovinen Juho Tyrnävä. Kempele. Kemi. 10.1.1896.Tyrnävä Oulu- Piippo Helli Susanna Tyrnävä. Kempele. Oulu 1.7.1902. Liminka

Huttunen JoukoOmat esivanhemmat, joista taaksepäin:- Huttunen Paavo Kajaanin mlk. s. 4.4.1866- Schroderus Maria Kajaanin mlk. s. 8.1.1876- Tervonen Albert Kajaanin mlk. s. 26.9.1886- Mankinen Johanna Kajaanin mlk./ Paltamo s. 4.8.1891

Jokela Jaakko- Kittilän Jokelan -suku. Mikko Kittilän Könkäänkylä- Mikonpoika Jokelan, s.25.3.1756, jälkeläiset

Julin (Poropudas) Sisko- Poropudas Posio taaksepäin- Lahtela - Määttä Posio taaksepäin- Sotaniemi - Karvonen Posio taaksepäin

Sisällysluettelo

38

- Vaarala Kuusamo taaksepäin- Julin Keuruu taaksepäin

Jurvansuu os. Kantola Ritva- Jurvansuun suku Pudasjärvi. Heteiärvi v. 1600- 1900- Pätsi eli Jurvanen -suku v. 1600 - 1900

Kamula os. Riekki Inkeri- Erik Matinp. Huotarin suku Kuhmo, muuttanut Pohj.- s.-1855 (= äidin isoisä) Norjan kautta Petsamoon- Kaisa Veteläinen s. 13.12.1861 Kuusamo kk - Petsamo (= äidin isoäiti) vanhempien suku 1800-luv. taaksep.- Utelin Poropudas-Veteläinen Kuusamo 1800-luv. taaksep.- Anna Brita Granroth s. 1816 Kuusamo sisarukset ja suku 1800-luv. eteenp.

Kamula-Kummu MarjaanaOmat isovanhemmat suku henkilöistä

- Antti Kamula s. 1890 Säräismemi-Oulu-Tornio taaksepäin Liisa (Elisabet ?) Häikiö s.1889 Muhos-Oulu-Tornio sisarukset ja suku

- Jaakko Riekki (äidin isoisä) s. 1.11.1858, Ylikiiminki taaksepäin Briitta Härmä (äidin isoäiti) s. 12.10.1867, Temmes

- Kummu, Alatalo, Arpi, Jussila, Alatornio v.1600- 1800 Juusola, Töyrä Nedertorneå, Ruotsi

Kangas Jorma- Väyrynen Kalle Kestilä. Martti 1887-1959 (elinaika) suku taaksepäin Pulkkila. Kestilä. Puoianka 1887 ->- Junttola Saimi Maria Pulkkila Launola 1891-1985 (elinaika) suku taaksepäin Pulkkila 1891 ->- Kangas Juho Kustaa Alavus 1872-1960 (elinaika) suku taaksepäin Alavus 1873 .->- Tastula Huida Otiilia Alavus 1877-1955 (elinaika) suku taaksepäin Alavus 1877 ->

Kari MaunoOmat esivanhemmat:-Adolf Lukkaris. 8.12.1850 Sotkamo eteen- ja taaksep..

(oma esi-isä) pääosin tehty - Tiina Turunen s. 15.4.1860 Nurmes eteen- ja taaksep.. po. tehty- Jaakko Silvennoinen s. 26.7.1860 Sortavala mlk. eteen- ja taaksep.. po. tehty- Pekka Kohonen s. 14.8.1828 Sortavala mlk. eteen- ja taaksep.. po. tehty

Sisällysluettelo

39

- Juho Tietäväinen s. 13.4.1861 Sortavala mlk. eteen- ja taaksep.. po. tehty- Katri Silvennoinen s. 1.8.1830 Sortavala mlk. eteen- ja taaksep.. po. tehtyVaimon esivanhemmat: - Jalmari Jansson s. 8.12.1889 Sotkamo, Paltamo eteen- ja taaksep.. po. tehty- Riitta Liisa Karhu s. 10.8.1871 Paltamo taaksep.. pääosin tehty- Juho Matti Huusko s. 8.12.1851 Sotkamo eteenp.. pääosin tehty- Eeva Stina Sirviö s. 2.8.1847 Sotkamo eteenp.. pääosin tehty- Johan August Korhonen s. 10.10.1841 Sotkamo eteenp.. pääosin tehty- Anna Helena Komulainen s. 6.7.1846 Sotkamo eteenp.. pääosin tehty

Keskitalo Seppo- Keskitalo Tvrnävä- Eskola Tvrnävä- Similä Tvrnävä- Holappa Muhos

Komula VeikkoOmat esivanhemmat:- Komuia Oulu. Oulunsuu. Tyrnävä, v. 1800 - 1700- Väänänen Säräisniemi. Kuhmo- Piirainen- Olsbo

Kukkurainen Juha- Kukkurainen Jääski: Järvenkylä v.1600-

Ruokolahti; Salosaari

Kyllönen ReijoOmat esivanhemmat Suomussalmi. Sotkamo v. 1700- 1900

Majava-Luomanmäki os. Majava Kaisu- Juho Kaaponp. Luomanmäki Lapua s.17.5.1882 taaksepäin- Joonas Poukkula Kalajoki s. 8.4.1882

Muhola ReijoOmat esivanhemmat Sievi, Veteli

Nikula osPoukkula Leena- Poukkula Kalajoki nykyajasta taaksep.- Nikula (Sipilä-Pirttinen) Hailuoto, Kalajoki

Nuorala Jouko- Nuoralan suku Ylivieska, Niemelänkylä- Savelan suku Ylivieska, Ojakylä- Tuomaalan suku Haukipudas Kello

Sisällysluettelo

40

- Raappanan suku Haukipudas Kello- Kolun suku Jyväskylän mlk.

Nurmela os. Salakivi ent. Stenius VirpiOmat esivanhemmat:- Leena Hyttinen Puolanka- August Albin Stenius Pudasjärvi

Nuutinen Kerttu

Oilinki os. Rotonen Annikki- Rotonen Vienan Karjala v. 1750 - 1922- Rohkimainen Pistojärven pitäjä - Kiriloff Suvannon kylä

Ollila Katariina- Ollila, Saarela. Turkka, Kaakinen Oulujoki 1600-luv. alkaen- Hurtig, Koskela. Pietilä, Skopa. Kempele, Liminka 1700-luv. Sankilampi - Haapakoski. Kantola, Haikola. Ylivieska: Kantokyiä 1600-luv.Ängeslevä, Jyljä-Ollila, Simelius, Anttila, Mattiin - Vähäkangas, Kangas, Sorvisto, Ylivieska: Kankaankyiä 1500-iuv.Soukka, Kontio, Koski, Somero. Kivioja - Mäkelä Oulainen 1700-luv.- Säätälä, Nygärd Lohtaja 1800-luv.- Jaara (Antikainen) Alakiimmki 1600-luv.- Laukka Haapajärvi, Pyhäjoki 1800-luv.- Viitala (Isomaa) Alavus, Kuortane 1800-luv.

Pussinen os. Pietarila Leena- Pietarila Pudasjärvi - Kaarre Pudasjärvi - Räty Oulu, Pyhäjärvi - Tuohino Oulu, Muhos - Sauvolainen Hailuoto - Pussinen Vaala - Leinonen Säräisniemi (Manamansalo)

Puurunen Mauno- Kipinä- Kollajan suvut

Pyhtilä Marja- Heikki Stetaninp. Kaniin Siikajoki s. 17.12.1850 k.

Sisällysluettelo

41

09.02.1922- Höyhtyä Haukipudas 1800-luv. taaksep

Röninki Aarre- Rönigin suku Pyhäjoki. 1700-luv. Rovaniemi 1800-luv.

Saarenpää os. Malmberg Mai-BrithIsän sukua:- Malmberg Johan Fredrik Porvooed. poika William Bertill Porvoo s. 3.8.1894edellisitä taaksepäin k. 1953Äidin sukua:- Jaklin 1. Mansikka Henrik Henrikinp.Alaraumo s. 1796 k. 5.3.1874ed. poika Pehr Henrikinp. s. 15.5.1829 k. 13.4.1904ed. poika Juho Pekanp. s. 21.4.1856 k. 22.10.1918- Haka Hilda Jaakontr. Alatornio s. 6.10.1873 k. 21.1.1951

Salmela os. Pikkarainen Anneli- Antti Pikkarainen Kiuruvesi s. 1838- Salmela Liminka, (Pudasjärvi)

Sarkkila Neija- Poukkula Kalajoki, Saloinen- Sipponen - Pietilä Pattijoki- Sipola Pattijoki

Seppänen os. Pietarila Pirjo- Pietarila Pudasjärvi

Snellman Eero- Helena Elisabet Johanintr. Tyrnävä s. 23.6.1717 Hedraeus k. 1771pso. Peter Snellman s. 31.12.1713 k. 30.7.1785- Elisabet Simonintr. Lind

Stålnacke os. Juvonen Eeva- Juvoset ja Karvoset Tohmajärvi v. 1850 taaksep.- Stalnacket ja Vaaraniemet Ylitornio v. 1890 taaksep.

Tampio Keijo- Tampio Kuhmo ja sen ympäristö. --> nvkyisyyteen

Sisällysluettelo

42

Kuhmosta muuttaneiden nykyiset olinpaikat.- Kylen Tyrnävä, Naantali -> nykyisyyteen- Merkkiniemi Ranua, Pudasjärvi, - --> nykyisyyteen Rovaniemi, ed. paikoista muuttaneiden nykyiset olinpaikat.

Turunen os. Pelkonen Eija Omat esivanhemmat: - Impola Siikajoki- Lind Saloinen, Palonkylä?- Pelkonen (ent. Karppanen) Savolahti (Saloinen, Kuusamon tienoo- Kauppila (aik. Yli-Kauppila)

Törmänen Kalervo- Heikka-Törmänen Övertoneå/Ylitornio v.1500- 1900- Bucht-Hannukkala- Koivisto Hollola/Övertorneå/ v.1599- 1900 Ylitornio

Uutinen AimoOmat esivanhemmat

Verkasalo Elias- Verkasalo, Ollila Vihanti, Saloinen. Paavola 1600-luv. alkaen (Alatalo, Heilala, Honkala, Häkkilä, Oulainen, Haapavesi, Raahe. Klemetti. Koivikko, Kotila. Lattula. Pulkkila, USA Lehtola, Lumiaho, Mikkelä, Mämmelä, Pyöriäsaari, Ristoin, Salo, Taskila, Yypänaho)

Virranniemi os Jacklin ElviOma suku:- Henrik Henrikinp. Jaklin Alatornio, Alaraumo s. 1796 k. 5.3.1874vmo Greta Liisa Hansintr. Toppila s. 1796 k. 16.3.1974- Pehr Henrikinp. s. 15.5.1829 k. 13.4.1904 2.vmo Eeva Karoliina Aho s. 29.5.1828 k. 28.5.1904- Juho Pekanp. s. 21.4.1856 k. 22.10.1918vmo Hilda Jaakontr. Haka Sp. Haaparanta s. 6.10.1873- Mikko Mikonp. Turunen Vaalan srk. s. 17.2.1833 k. 5.6.1901 vmo Emma Loviisa Mikkonen Vaalan srk. s. 21.8.1834 seurakuntajaossa Vuolijoen seurakuntaan.

Sisällysluettelo

43

OULUN SUKUTUTKIMUSSEURA ry

HALLITUS:

PuheenjohtajaMarkku O. Kuorilehto Kiiskiläntie 5 (981)449 160 91900 LIMINKAVarapuheenjohtajaSamuli Onnela Karjaportintie 10 (981)332 549 90140 OULURahastonhoitajaMaija-Liisa Pukinkorva Lämsäntie 36-38 as 2 (981) 337 566 90230 OULUJäsensihteeriPaula Kesti Juolavehnäntie 9 B 2 (981)364 304 90580 OULUSihteeriArja Justander Virkakatu 3 G 345 90570 OULU

Kaisu Sarkkinen Hintantie 17 A 5 (981)543 117 90500 OULU

Matti Enbuska Virkakatu 3 G 345 90570 OULUSukututkija-lehden toimituskunta:Maija-Liisa Pukinkorva, toimituskunnan vastaava, Tytti Miettunen, Mikko Moilanen, Maija-Liisa Starck, Aarno Strömmer

Aineiston vastaanottoAarno Strömmer Kirkkokatu 67 B 23 (981)3115282 90120 OULUJulkaisusihteeriTimo Sarkkinen Pakkahuoneenkatu 17 A 1 (981) 374 086 90100 OULUJulkaisujen myyntiJukka Vaarnanen Kaislatie 3 Q 45 (981)339 778

PankkiyhteysKOP 110750-783000Oulun Sukututkimusseuran kaikki muut pankkitilit on lopetettu pankkimaksujen takia.

Oulun Sukututkijassa julkaistujen tutkimusten oikeellisuudesta vastaa artikkelin kirjoittaja henkilökohtaisesti.Toimitus

Sisällysluettelo

44

Oulun Sukututkijalehdessä

julkaistaan sukututkimukseen liittyviä kirjoituksia; toimitus arvioi sille toimitetut kirjoitukset. Käsikirjoitusten on oltava viimeisteltyjä, kahdella rivinvälillä kirjoitettuja, noin 30 riviä A 4-liuskalla ja valmiiksi otsikoituja, sivut numeroituja. Tekstiä saa olla vain yhdellä puolella liuskaa.

Mukaan on liitettävä erilliselle liuskalle kirjoittajan nimi, osoite ja mahd. puhelinnumero. Toimitus varaa oikeuden tarpeen vaatiessa kieliasun pieniin korjauksiin. Kirjoittajat vastaavat artikkelinsa sisältämien tietojen paikkansapitävyydestä. Lähdeviittaukset ovat tervetulleita, samoin maininta esim. siitä, että tiedot ovat suvun suullista tarinaa. Kirjoituksen alkuun tehty lyhyehkö tiivistelmä nopeuttaa ja helpottaa toimituksen työtä, samoin selkeä kappalejako.

Sisällysluettelo

45