Q OUTOKUMPU 0 K MALMINETSINTX

Tapio KoistinenLHEK

TUTKIMUSRAPORTTI

POLVIJXRVI: KYLYLAHDEN PROFIILIMALLI

4224 02, 03,

Sijainti 1 : 400 000

Q O U T O K U M P U OY 0 K MALMINETSINT~

Tapio Koistinen/HEK 5.3.1986 2 (23)

1. JOHDANTO

Ty6 liittyi Kylylahden kxynnissg oleviin malmitutkimuksiin (F Hakanen). Tat2 kirjoitettaessa viimeksi on kairattu reika Oku-803.

Tarkoituksena oli avustaa Kylylahden kairausoperaatiota ana- lysoimalla kohteen rakennegeologiaa ja e~itt6rr~211.2 sellainen profiilimalll, mills olisi kaytt6S kohteen kairaussuunnitte- lussc.

Koska kohdealueella cri vain muutama paljastum~, on ollut pakko odottaa kairauksen edistymistz edes auttavaan vzihee- seer, jotta em. mallin luorrLinen tuli mahdolliseksi hyedylli- sell8 tarkkuudella. Lzajalla alueelia vuosien zikana teht>-- jen tektocisten peru3selvitysten ansiosta tyCn aloituksessa ei ~'uutoir. cllut onselnia. Kohteer, tektcni:ler analyysi aloi- tettiin tarr,rr%ikuussa.

Tzktcninen arLalyysi tarkoittaa tEss5 t~*-? - ,,,, c = z regicxaalisen yleistiedon, ~zikallisen kairaustiedcn ja geofl;siil<zn nait- .. .. tamiste keske~zar:. T Rekola on tarkastEr.ct. cj~cfysiLkan hue- n-ioimisen tyi:~. eri vaiheissa. Gr?.vimetrisen nittauksen pro- fiilitulkints. (T;ekoia/Salminen) cr, viei5 osaksi keskener2l- nen, nutta avainprofiilien gra~~lncetrii-ien informaatic cr, tss- sS raportissa jo huomioitu (4 C). A Karppanen p i i r s i p ~ h - taaksi uudet kuvat.

TyCn zlkaessa tehtiin seuraavat olettarnukset:

- Kylyiahzen rakennekombinaatio kocstuu aikaiserrmin regionaallsesti todetuista rakenne-eieneriteistZ,

- Kylylahden malmi on tai ei ole Reretti-Vucnos- Perttilahti-malmiutuman suoranainen jatke.

- Keretti-Vuonos-Horsmanaho-tyyppinen rakennekorbi- naatio (thrusting + pzaas. F ) ei jatku sellaise- naan t . yksinomaisena mainitlavasti kauemmas itlzn, vazn

se saa pE2lleen lisZrzkenteita, joita ovat Kylylah- ti-synform ja K-S-suuntainen, katkaiseva defomaa- tiovy6hyke H~rsmanahc~n ja Kylylahden valissa (ra- porit TJKj21.3.1983 ja TJK/15.5.1984).

Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX

Tapio Koistinen/HEK 5.3.1986 3 (23)

4. TULOKSET

4 A: Kylylahden asema ymparistC8nsa nzhden

Fiuistutetaanpa aluksi H Vayrysen (1939, p. 87) aika profee- tallisista sanoista: "...In the neighbourhood of the church of Polvijarvi boulders have been found, in which pyrite is the only sulphide mineral, an2 by their ore type they seem to indicate that the two ore boulders discovered in 1919 in the village of Selkie in the parish of Kontiolahti, 45 km SE of Polvijarvi, consisting of copper ore with 3 8 Cu in addi- tion to pyrite, derive from this region."

Jo Vayrysen (1939, 1954) ja sittemmin Vzhatalon ja Dislerin mukaan Outokumpu-jakso kaartuu Polvij2rvellZ synkliinin (synformin) muotoiseksi. Tzmankaltainen kasitys on asiasta muodostunut my6hemminkinI mutta sit2 on tiismennetty totea- malla synfornin muodostus vain osaksi pitkallisempaa ja kompleksista tektonista evcluutiota.

Kylylahden asema ymp2ristGEnsZ nzhden Gn esitetty oheisilla kuvilla 1 - 4, joista 1 ja 2 ovat ctteita erLtisist& raFor- teista ja 3 jz 4 uusia kuvia. KylylahdeK cijainti on kuviin 1 - 3 selvennetty nuoleila.

Kuvassa 1 Kaavin alue on piirretty p2Easiassa pzitsi A Huh- man myGs A Parkin mukaan, ja kuva 2 cn A Parkin (Park r Bcwes 1983) tekena profiili.

Profiilin (kuva 2) alimmista ylity8nt6pinnoista (D ) jokin 2 tai jotkin jatkuvat Viinijzrven synformin alitse tullakseen yl6s PolvijZrven puolella (rap. TJK/15.5.1984) , todennzkdi- sesti monistuneina (kuva 4, itzosa) . Isoissa puitteissa al- kaa nSyttZ8 silts, etta PolvijSrven puolta voi pita5 Kaavin imbrikaatiovyChykkeen vahaisempan: analogiana, ja nsiden vyghykkeiden vhliin jaa megakiilaksi se alue, missz cn rim. Keretti-Kylylahti.

Ruva 3 on hahnotelma Horsmanahon ja Kylylahden v8lissZ ti- hentyvan, n. N-S-suuntaisen deformaatiovyahykkeen selityk- seksi. Sen olemassaolosta varoitettiin raportissa TJK/21.3. 1983 kairausten siirtyess9 Perttilahdesta idemmaksi, ja se konkretisoituikin ns. Karnukan profiilissa y = 207.000 (1984). VyChykettS voi lucnnehtia termili: 'contractional block structure', mikg on er2s 'flower structure'.

Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA

A F : K y l y l z h d e n p r o f i i l i m a l l i n k e h i t t e l y

G t t a e n huomioon l ~ h t ~ o l e t t a r n u k s e t ( 3 ) - j o t k a e i v z t o l e m i - t a Z n fantasias - j a k o k e i l e m a l l a u s e i t a e r i l a i s i a r a t k a i s u - v a i h t o e h t o j a a i n o a k s i 1 6 y d e t y k s i m a l l i k s i , j o k a t o t e u t t a a a l u e e l l i s e t h a v a i n n o t , g e o f y s i i k a n jc k z i r a u k s e n , j z i j z l - j e l l e kuvan 5 e s i t t 2 r r L 5 r a k e n n e . K u v i o on r a z ' a s t i k a a v a m a i s - t e t t u j a o s i t t a i n y k s i n k e r t a i s t e t t u mnt. j Z t t Z r n S l l 2 hucr r . io t t a t e k t o n i s i a l i u k u m i a , k o s k a muuten y d i n a s i o i d e n v i s u a a l i s u u s o l i s i k z r s i n y t . Kuva t o t e u t t a a E Kakasen a l k u k e s k u s t e l u i s s a e s i t t z r n a n f u n d a m e n t a ~ l i s e n o l e t t a x u k s e n , j c ~ k a mukaan Hors- nanahor i ja K y l y l a h d e n n iuodos tu rn i l l a o n y h t e y s . V a i h t c e h t o a t z l l e a j a t u k s e l l e e i a n z l y y s i s s a a i n a k a a n l c y t y n y t .

- t i o r s n a n a h o n r a k e ~ t e e r i (F ) a l i m a n o s a n ( A , k u v a 5 ) 1 p i n t a a n p a l u u s t a Kylyl?.hc.er. s y r i f o r r r ~ i r (F,) i t z p u o -

1eI.l.z ei l c y d y t o d i s t e i t a . bYc~- i i a ~ i a v i i f t a a s i i - h e n , e t t 2 i d Z s s Z o n t & p a Y L t u n u t i n t e n s i i v i s t 2 . t e k - t c n i s t a p i i k k c u t u r n i s t a , j~ n 2 i n o l i e r ! m a j - n i t t u a l i n o s a o n i lmeises t i j o u t ~ r ~ ~ t s e n u h r i k e i . S e ~ i k2pp2.- l e i t a s a a t t z a e s i i ~ t y z t c s s a k i n k i r k o n k y i Z c s e u z u s - s a (A s u l u i s s a , kuva 5 ) . S i k z l i k ~ i ~ . K y l y l a h d e r 2 ir.almi ~ T L F e r e t t i - V u c n c s - P e r t t i l a h d e n s u o r a ~ a i s t z j s t k e t t z t a i sen l 2 , h ~ i n e n h a a r a , v a i k k a p a e p * j a t k u v a n a k i z ~ u o ~ c s t u m ~ r i z , seri cri v a l i l l 2 k i e r r e t t z v ; . - : l a k y l j e l t E ( s i i s a l u e e l t a A , k u v a 5 ) k e s k i k y l j e l l e ( K , k u v e 5 ) v o i d a k s e e n t u l l a K y l y l a h d e c s a e s i i n e l i v z l t t y g k s e e n e m . p l l k - k o u t u ~ ~ i s e l t a . A i k a m o n i r n u t k a i s t a , m u t t a g e o l o g i s e s - t i r e a l i c t i s t a s i k z l i , e t t 9 pr i rnEi+r i p u r k a u s r a k o ja F 1 - a k s e l i v o i v a t o l l a j u u r i s z r n a n s u u c t a i s e t v a i n s a t t u m a l t a . TBssS t a p a u k s e s s a p u r k a u s r a o l t a e d e l l y - t e t S E n F t2 i se rnp22 s u u r ~ t a a k u i n F - a k s e l i l t a . Muu 1 v a i h t o e h t o o l i s i , e t t S R y l y l a h d e n malmi e i o l e erL- t i s e n t u n n e t u n rn~lrr i iuturnan j a t k e . K y l y l a h d e n d e t a l - j i t u t k i m u s t e n k a r L n a l t a s i l l 2 e i k u i t e i i k a a n l i e n e r a t k e i s e v a a n . e r k i t y s t Z .

9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA

4 C: K y l y l a h d e n p r o f i i l i s a r j a

HyBdyntSmZllE e s i t i e t o ( 3 , 4 P. - E), p a i k a l l i n e n g e o f y s i i k k a j a k a i r a u s t u l o k s e t u u d e n 1 : 4 G C C - m i t t a k a a v a i s e n a v a r u u s - m e l l i n E Z r e s s X p r o f i i l i e n h a h r m t u s k 2 v i r n ~ h d c l l i s e k s i myGs muodostuman r , i i s c Z o s i s s a , r r , i s t E e i o l e k 2 y t e t t Z v i s s ; i s u o r a a t i e t o a (= k a i r c u s t i e t o a ) . P r o f i i l i e n s y v i m p i e n o s i e n p i i r t Z p . i s t 2 v a r t e n k z y t e t t i i n a - FUTia e r g i d e n s v a i n p r o f i i l i e n g r a v i m e t r i s e n m i t t a u k s e n t u l - k i n t a a . S i t 2 v a r t e n t e h t i i n a l u s t a v i a p r o f i i l i k u v i a . T u l k i n - t a t u l o k s e n rcukzan p i i r r e t t y y n g e o l o g i s e e n s y s t e m a t i i k k a a n e i t s r v i n n u t t e h d 2 k o r j a u s t a , v a a n a i n o a s t a z n e r g s t v o l y y m i t o l i s o v i t e t t a v a ~ i t t a u s t u l o k s i i n . T u l k i n t a a r l t a a tZhZn men- n e s s z t u l k i t c i l l e p r o f i i l e i l l e h i u k a n pienenunzn syvyyden k u i n n i i t 2 o n o l l u t g e c l o g i s i n p e r u s t e i n r r a h d o l l i s t a p i i r t 3 2 . T a r - k e r b p i l a u s u R t o t u l e e t u l k i n n a n k c k o n a a n v a l n i s t u t t u a g e o f y y - s i k ~ l t a .

F r c f i i l i k u v z t ( p i e n e n n ? , ~ 1 : L! 0CO:sta 1 : 1 C 0 0 0 : e e n RX:? x x i t t a t a r k k u ~ d e l l a ) c n t i i v i s t e t - t y c h e i s e k s i k u v a s a r 2 h k s F : kcvs 6/71.OQG - 74.SCO s e k z 6 / y = 203 .000 ( s i ~ c c t 11 - 1 9 ) .

K;/ l :~l~. l- ,2~n t a r k a r . g e c l o g i s e r ! p i n t s k u v z r ; t c i s t a i s e k s i p u u t t ~ - e s s a p r c f i i ; i s c r j a r e t e l Z i s i r f i - , S r ( 7 1 . 0 0 0 ) j a p ~ h ~ c , - l s l r r x . a n f a s e n e n ( 7 4 . 5 0 6 ) s F j ; i i ~ t i o n m e r k i t t y -- k u v a a n 4 .

E t e l Z i s i n p r c . f i i l i (71 .00C) o n 1 ; l ;he l lS s i t 2 k o h t a a ( n . 7 0 . 6 0 0 ) , miss3 muodostuma p a s t t y y e r o c s i o t a s o l l a t e k t c n i s t e n e p g j a t k u - v u u k s i e n ra jo i t taniar - -a .

F o h j o i s i n p r o f i i l i ( 7 4 . 5 0 0 ) o n l Z h e l l 2 muocicstuman k o i l l i . s p 6 3 - t X , m i s s 2 s y n f c r m i ~ (F2) p c h j a Rousee y l F s j a p o i m u t t u n u t F 1 - k z r k i m e l k e i n e h t i i l a n g e t Z F 2 - s y n f o r n i n i t h k y l j e l l e .

M a l ~ i n p i t u u s s u u n t a , s i k g l i k u i n s i l l 2 o n s e l k e Z ~ i t u u s s u u n t a , e i o l e v i e 1 3 h y v i n h a l l i n n a s s a . A n a l o g i a s y i s t 5 s e l l a i s e k s i v c i o l e t t a a n . KE-SW, j o l l o i n se v o i s u k e l t ~ a a i k a j y r k z s t i k c h t i F - ' p u s s i n 1 p c h j a o s i a , n y k y a s e n n c s s a a n i t g k y l j e l l x n .

2 N-S-suuntaa k o h t i v Z S n t y n e e n 2 .

Jos ~ i t u u s s u u n t a e i o l e s e l k e 2 , t s . jos p r i m s i i r i k e r r o s t u m i s - a i i c s k i n o n o l l u t k o r n p l e k s i ~ e n ( v r t . L ie tukka-maln i io - P o i k a s - m a l m i o Kere t i sss ) , r n a l m i v o i o l l a h a a r o i t t u v a . Cn p z n t a v a m e r k i i i e p r o f i i l i e n t o i s t a i s e k s i t i l a v a t t . v . t - k i n a t t ~ r r ~ z t o s a t k a i r a u s s y v y y C e l l 2 . k i n .

E r 2 5 t s y v s t r e i Z t o v a t k o n e e n k a p a s i t e e t i s t z t a i k i v i e n k e h - n o u d e s t a j o h t u e n h a r m i l l i s e s t i p z g t t y n e e t , kun e d e s c 2 o l i s i v i e 1 3 c l l u t t a r k i s t e t t a v a a .

K a i r a u s s u u ~ n a n v a l i n t a e i o l e a i v a n o n g e l m a t o n t a i t E i s e n se i - nSn12.n m u t k i k k u u d e c v u o k s i .

M a s s i i v i s e s t i m o b i l o i t u n u t t a malmia F e r e t i n ja V u ~ n o k s e n t a - p a a n e i o l e v i e i E t a v a t t u . MissZpE se l i e n e e ?

Kuva 1. Ote raporttikartasta TJK/15.5.1984; Kylylahden sijainti merkitty nuolella. AlkuperKinen kartta on geologisen tiedon ja matalalento- mittausten tulkinta.

A U T O C H T H O N A L L O C H t H O N

I A S ~ M ~ N T GNEISS I.) K A L L V I A N M L T A S E D I M I N T

IATULIAN ME I A S L D l M f N t ouroruvru A S S ~ M I L A C ~

C] K A L L V I A N M f T A S f D l M L N T - A - T H O U S T 5

Kuva 2. Profiilikuva Kaavi - Polvijarvi, Park & Bowes (1983); Kylylahti on tamzn profiilin takana suunnilleen nuolen osoittamassa paikassa. It2iosassa, missa on F -synformimuodostusta, on my8s sit3 2 nuorempi F -efekti (ks. kuva 3).

3

\ \ \ / / /

B i

10 k n

Moar~anvaoro Miihkoli D, Kylylahti -__/__-.

Juolo rv~

\ \

,\:\' = Pohjan gneissi

,' = Outokumpu-assoriaatia

/ a DZ (Juojirrvi) c3 / = Dzc : SS= Suvasvesi- Savonranta

f ,/= D3 ( Sotkuman seutu)

Kuva 3. Kehitelmz Horsmanahon ja Kylylahden vSliss3 sijaitsevan n. N-S-suuntaisen deformaatiovytjhykkeen selitykseksi (D3). Tapahtuma vahvistanee Viinijgrven synformia (vrt. kuva 2). Huom. mahdollinen lantinen kalteva haarake Kerettiin (vrt. kuva 8).

I olompi KVT pohfogneirri

Xuva 4 . Geologinen kartta geologisen tiedon j a geofysi ikan mastomittauksen vtiris8vykartan 1 : 20 000 (JA) mukaan.

Kuva 5. ErittSin paljon kaavamaistettu rakennemalli Kylylahden tut- kirnuksia ohjaavaksi kehykseksi. Punainen katkoviiva: arvioi- tu malmikriittisyyden sijainti siinz tapauksessa, etta Kyly- lahden malmi on Keretin - Vuonoksen - ~erttilahden jatkeel- la.

I I

I I I

I I I

I I i I I I

f 1 I

I 1

I i

1 !

i i

1 i . \

i Kuva 6.. Profiilisarja 71.000 - 74.500 sek3 y = 209.000 (s. 11 - 191,.

n. 1 : 10 000 (RX).

Malmigeologisesti kiinnostava muodostumanosa on tsrnsnhetki- sen tiedon mukaan oikealla olevan, muodostumaa kiillelius- ketta vasten rajoittavan mustan liuskeen (varitetty) vasem- malla (W-) puolella. Siit% vasemmalle on vtiritetty mybs yl- hS2iltS pistSv8 musta~iuskek~rki (on vain profiileissa 72.300 - 73.100). Profiilien BBret on niin ik33n vtiritetty. Suurin osa Wrien sisusta on vailla suoraa tietoa ja on siksi j k i - tetty avoimeksi.

Y113 etelsisin profiili (71,000), muut jSljemp3n3.

X-- malmin syvyys?

jne.

X = malmia

T = talk kilouhos

764,768 1766 769

N W SE

'\

Profiili y = 209, kairaussuunta 321° ja 141°.

Koska tZm3 profiili on edellX oleviin , it3-lzntisiin, nshden 51°:een kulmassa, se leikkaa niit3 usean profiilin alueella. Rei3t 764 ja 768 ulottuvat profiilien 72.800 - 73.100 vasempaan osaan ja reikien 768 ja 769 alapZat menev3t 72.400:n lgheisyyteen saakka. Avaruusmalli te- kee oikeutta tzlle profiilille. ja sen arvolle muiden profiilien lzn- siosien kannalta, millti alueella ei ole 764:n ja 766:n lissksi muita reikiz.

Reign Oku-768 loppupga on must- liusketta. ReiZn taytyy olla taipu- nut profiilin taakse lavist3Skseen siell3 muodostuman reunan mustaa liusketta. Se alittaa ylhaZltB pist3v3n mustaliuskekielekkeen (F1, vrt. kuva 7) vain sen ohuita k3rki3 koskettaen.

Pohjoisesta p3in than profiilin oikeaan laitaan tultaessa malmi- kriittinen muodostumanosa on jo saattanut pudota yll3 n3kyvZn 'pus- sin' pohjalle ( ? ) .

9 O U T O K U M P U O Y 0 K MALMINETSINTA

T a p i o K c i s t i n e n / B E K 5 . 3 . 1 9 8 6 20 ( 2 3 )

R a p o r t i n p z a o s a n (1 - 4 C ) t i i v i s t e t y n n u ~ d o n v u o k s i tZh- t e e k s i j::' a d n e i t 2 a s i a - z s s o s i e a t i o i t a s o p i n e e k i r j a t a t a 2 i l l Z .

Kuvz 7 ( s e u r . s i v u ) h a v a i n n o l l i s t a a pEXllemerkint i ; - jen a v u l l a p r o f i i l i e n a j a t e l t u a l o g i i k k a a . A v a r u u s m a l l i s t a (Oku) p i i r - t e e t o v a t n Z h t S v i s s 2 k ~ l m e s s a u l o t t u v a i s u u d e s s a .

D , - y l i t y i j n t E ~ i n r ~ o i s t a m a i n i t t a k c o n , e t t Z v a i k k a n e k a l l i o n h 6 i k k o u s k o h t i r L a e i v z t rile t a v a l l i s e s t i p a l j a s t u n e i n a , n i i t s o n o r , c i s t - u t t u nskemagn mi. K a a v i l l a ( P a r k ) , P e t r o v a a r a s s a , M i i h k a l i n s e u d u s c a ja nuii. S o l a n e t e l 2 p u c l e l l a . K i i s s a on The- t a n c r f i s i a ~ i n e r a a l e j z . , k i i l i e l i u s k e e s s a t a v a l l i s e s t i b i c - tiitti-mu~koviittika~autumar~a, r r ~ u t t a my6he~:r;lSn r e a k t i v o i t u - r ~ i s e n v u o k s i r.e c v a t m e k a a n i s e s t i s i i t g k i n h e l k e n t y n e e t . S i - k L l i k u i n t u l e e olemazr. a i h e t t a r:er.nZ maan s l l e , t Z r n 8 c~ s y y t Z ~ i t 2 : ; m i e l e s s 2 .

.. .. A i k e i s e r r x , i n r a p c r t o i r . l a t t o ~ : a ! - ! a z c l z r : e r:;l;;.ttZS n y t . v 3 i s t Z r . c ; t t c - r .Elt2. , ~ t t Z a l u ~ ~ r ~ C , - l r l i t y P n t T r L : i t c j ~ ~ k e h i t t y m i n e n o n l u o -

L - k i t e l t a v a F , - ~ ~ i ~ . ~ l l i l f i ~ c ~ j ~ t ~ i c ' t 3 v :ik;^;r- E ~ C l t S v ? . k s i t e p a h t u m a k s i , .. .. n : x t t z e i j u d r l e r i s t r e s s - k ~ r ; t E s a Z . D, nE7;ttz.z s i i s F y l y l a l i - clessz. j z k a u t u v a r : eii:al:ir; ' e a r l y - D , : ks:' j a ' late-5,: ksi' . A . l n s t a v a s t i t c d ~ t t a k c c r . , e t t E t ~ i f : h a v a l r - l n c l l z c c L v a s t i r . e l t ~ I c u R a a r v . ~ z n a , r L i q n a t i ict i 2 . i u e ~ l l a j a !\ii-v>-Chy!:Xeeil?. , r r ~ u t t a y7- , . ; .e lZkir , k o ~ - r . ~ l e k s i s e r : ~ : ~ . i ; s s a rniicScss?. . P:y ly l&heen 1 Z n s i p u o l e l l z t i h e ~ t y v Z s s Y F3-vy i 'hykkeess2 ( k c v a t 3 j a 4) c n t 2 l l Z k c r k e - c l s e l l a vZl-.Zn p a l 2 a s t u r r , i z , m u t t a vZP.52 ~ c h j o i s e m p a r ~ n ja etelF.nipSr.2 n i i t Y cr, ser: v e r r a n , e t t i F3-poi- m u r a k e n t e e n t o d e t a a n s i i n 2 e s i i r L t y v 2 n y l e i s e r ? ( e s i m . £15. 7 e , f, TJF-81) . TZmG cc syy, n i k s i k c k o v y C h y k e t t a s a a t t a a p i t Z Z j u u r i p a i k a l l i s e n a D - d e f o r m a a t i o n k o n s e n t r o i t u m a n a .

3

Kuva 8 ( s . 22) o n p e r z i s i n a l l e k i r j o i t t a n e e n m u i n a i s i l t a k ~ i - v o s q e o l o g i v u c s i l t a . K u v a s s ~ nSkyv5 p0irr.c s y n t y i y l i t y B r x F ~ . . s u u n t a u t u e s s a l 2 ~ t e e n p z i n ; r a k e n n e s l l s k a t k a i s e e rnalmin, j c k a o n N E - 9 : - ~ u u n t a i r ~ e n . S e n a i k a r : a t a p a h t u i k u p a r i - j a T L Z ~ -

n e e t t i k i l s u r . r r l o b i l o i t u r i s t a jEykerxnin k S y t t 4 y t y v F . n k v a r t s i i t i n r i k k o u t u m i s k o h t i i n s e m e n t o i v a k s i t s y t t e e k s i , k c n t a a s macsz- rnairlen k u p a r i k i - i s u - r ; , a g n e e t t i k i i s u m a l r r ~ i ( ~ y r i i t t i m a l m i a ~i t 2 l l Z a l u e e l l a o l e ) d e f o r n c i t u i v z i l l i t s e v i s s a m e t a n o r f i s i s s a o l o s u h t e i s s a t z y s i n p l z s t i s e s t i . Ky6hen:!min, ' s a v i l u s t a v a i h e e s - s z ' , s i i r r o s l i i k c n t o u u s i u t u i a i h e u t t z e n p a i k a R n e k a a n i s e n h e i k k c u d e n .

Kunpu- j a Ligtzkkz-rr.all71ot. t : c . i s i s t a a n e r o t t a l T z s i i r r o s o n tEnian s i i r r o k s e n 2 n a l c s i . u .

Ruvan 3 r a k e n t e l u v a i h e e s s a a s s o s i o i t u i m i e l ~ e n m a h d o l l i s u u s ~ S i d e n s i i r r c s t e n k u ~ l u = i s e s t a erF.Fn2 sivul- .z; irautumana D - v y i > h y k k e e s e e n ( 7 ) . 3

icuvaan 8 on n ; e r k i t . t y k c h t u ' v a l o k u v a l i i t e ' . C s a s i l t s o n f i q . 7 A , E c c n . G e o 1 . / 7 8 s i v u l l z 472 , m u t t 2 s e l i t y s o n j c s t a i n s y y s - t a v i r h e e l l i n e n ( n n . ' p y r i t i c o r e ' s i j a s t a p i t Y i s i o l l a ' q u a r t z i t e ' ) .

Kuva 7. Kylylahden paikallisrakenne esimerkkiprofiilin (72.300) avulla havainnollistaen (ks. myas 4 D) . T = Oku-jakson 'tulotie' KY = Kylylahden muodostuma P = Oku-jakson 'poistumistie' muodostumasta K = tulokyljen kappaleita DZ-ty8ntC)pintojen valissl (hypo-

teettinen kuvio) D3(?) - Dzc ( ? ) = jompikumpi rakennevaihtoehto selittgii itii-

kyljells olevan rypistymsn.

Oku-jakson poistuttua (P) muodostumasta se idernpzna joutuu D -tybntbpintojen vaikutuspiiriin ja sits kautta hautautuu afemaksi esiintyakseen nyt eroosiopinnassa mm. Sola-synfor- missa ja kiiloina koillisimmassa tunnetussa esiintym2ssS Viitaj3rvellB saakka (kuva 1) .

Outokummun kaivos

serpcnliinikiri serpent iinikivi, ~foiornt l~tgr ,mcn dolOfnlif li

!.."..".." f

.arlsiclli. kvartslllfi. - rrsrptl otncn Cuk-Fck-prrofc . . ! volokuwfllfr

Kuva 8. Lietukka- ja Kumpu-malmiot toisistaan erottavan si irroksen analogia Keretin Y-alueella; n3mZ voivat olla kuvassa 3 esitetyll8 tavalla W-Kyl-ylahden blokkirakenteen haarautumia.