pÄijÄt-hÄme 2017 · elinkeinoelämän kehittämistarpeiden mukaisesti rakennetaan toimialojen...

PÄIJÄT-HÄME 2017 Päijät-Hämeen maakuntaohjelma 2014-2017

PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO A213 * 2014

Maakuntahallitus 19.5.2014

Maakuntavaltuusto 16.6.2014

SISÄLLYS

PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO A213 * 2014 ISBN 978-951-637-218-4 ISSN 1237-6507

TIIVISTELMÄ .................................................................................................................................................................3

KANSAINVÄLISTYVÄ PÄIJÄT-HÄME .........................................................................................................................4

1. GLOBAALI ELINKEINOELÄMÄ JA OSAAMINEN ...............................................................................................5

1.1. Yritystoiminnan kilpailukyky .................................................................................................................................................6

1.2. Resurssitehokas teollisuus .....................................................................................................................................................7

1.3. Matkailun ja palveluiden uudet luovat ratkaisut ...........................................................................................................9

1.4. Vihreä talous ja materiaalitehokkuuden vahvistaminen ......................................................................................... 11

1.5. Kilpailukykyinen osaaminen .............................................................................................................................................. 12

1.6. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen ................................................................................ 13

1.7. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen ..................................................................................................... 14

2. HYVINVOIVA VÄESTÖ ........................................................................................................................................ 17

2.1. Hyvinvoinnin lisääminen ..................................................................................................................................................... 17

2.2. Kulttuurin monet mahdollisuudet ................................................................................................................................... 18

2.3. Hyvä työelämä ja liikunta työkyvyn kehittämisessä .................................................................................................. 19

2.4. Uudenlaiset käyttäjälähtöiset palvelut ja toimintamallit ........................................................................................ 21

3. KESTÄVÄ YMPÄRISTÖ ........................................................................................................................................ 22

3.1. Vähähiilinen elämäntapa eri aluetyypeillä .................................................................................................................... 22

3.2. Liikennejärjestelmän ja saavutettavuuden edistäminen ........................................................................................ 24

3.3. Luonnonvarojen kestävä käyttö ....................................................................................................................................... 25

4. PERUSTELUOSAT MAAKUNTAOHJELMAAN ................................................................................................. 27

4.1. Toimintaympäristö, SWOT ja tavoitemittareita ............................................................................................................ 28

4.2. Strategian edistäminen ........................................................................................................................................................ 31

4.3. Maakuntaohjelman 2011–2014 arviointia ................................................................................................................... 31

4.4. Älykäs erikoistuminen Päijät-Hämeessä ........................................................................................................................ 32

4.5. Lahden ja Heinolan seutujen erityispiirteitä ................................................................................................................ 33

4.6. Tavoitteellinen aluerakenne ............................................................................................................................................... 36

4.7. Yhteistoiminta-alueen toiminta ........................................................................................................................................ 36

4.8. Kansainvälinen edunvalvonta ........................................................................................................................................... 37

5. TOIMEENPANOSUUNNITELMA ....................................................................................................................... 38

6. RAHOITUS ........................................................................................................................................................... 40

7. LIITTEET ............................................................................................................................................................... 42

3

TIIVISTELMÄ

Päijät-Hämeen maakunnan aikaisemmat strategiset elä-mäntapatavoitteet ovat edenneet oikean suuntaisesti. Maa-kunnan vahvojen osaamisalueiden kärkiin ohjattiin men-neellä maakuntaohjelma ja EU-ohjelmakaudella runsaasti rahoitusta. Ympäristöliiketoiminnan kehittäminen, uusiu-tuvan energian hyödyntäminen ja muotoilun lisääminen ovat olleet keskeisiä innovaatio-osaamisen ohella. Monissa toimenpiteissä ei kuitenkaan syntynyt luvattuja välittömiä vaikutuksia. Työpaikkoja syntyi vähemmän ja tutkimus- ja professuurihankkeet tuottivat lähinnä välillisiä hyötyjä elin-keinoelämälle.

Päijät-Hämeen maakuntaohjelma 2017 mahdollistaa toi-mijoiden, kuntien ja alueviranomaisten yhteisen aluekehittä-mistyö jatkumisen vuosille 2014 - 2017.

Päijät-Hämeen visio on, että ” Päijät-Häme on ympäris-tö- ja hyvinvointiosaamisen maailmanluokan kumppa-ni” ja missiona on tehdä asioita yhdessä eli ”Meitin kans menestyt”.

Päijät-Hämeen maakuntaohjelma 2017 korostaa voimak-kaasti kansainvälistymistä ja kansainvälisesti kilpailukykyi-siä osaamisen verkostoja. Maakuntaohjelma yhdistää en-simmäisessä toimintalinjassa globaalin toiminnan haasteet, elinkeinoelämän ja osaamisen. Toinen toimintalinja keskit-tyy asukkaiden hyvinvointiteeman ympärille. Kolmas toimin-talinja nostaa esiin kestävän ympäristön teemoja. Järjestys kuvaa taloudellisesti tiukkaa tilannetta Suomessa ja EU:ssa, jossa vain globaalisti kilpailukykyisellä osaamisella voidaan synnyttää elinkeinoelämälle lisäarvoa, joka tuottaa hyvin-vointia maakuntaan, mutta kuitenkin luontoarvoja kestä-vämmin kohtelemalla.

Maakuntastrategian teemat:

• Kehittyvillä markkinoilla osaajana

• Venäjän ja Pietarin potentiaali

• Vapaa-ajan ja hyvinvointiliiketoimintaa

• Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen

• Sosiaalinen osallisuus

Maakuntaohjelman toimintalinjat:

• Globaali elinkeinoelämä ja osaaminen

• Hyvinvoiva väestö

• Kestävä ympäristö

Päijät-Hämeen menestyy, jos maakunnan elinkeinoelä-mä ja yrittäjyyshenkinen toimintapa menestyvät. Kasvuun kansainvälisille markkinoille tarvitaan monipuolista osaa-mista alueelta ja globaaleista verkostoista sekä ennakoivaa koulutuksen tuottamista. Maakunnan älykäs erikoistumisen nostaa osaamisen yhteisiksi työkaluiksi ympäristöosaami-sen (cleantech), muotoilun, toimijoiden innovaation ja hyvin-voinnin välineet. Hyvinvoinnissa korostuvat nuorison hyvin-voinnin parantaminen, päihteitten haittojen ehkäiseminen ja tapahtuma- ja terveysliikunnan edistäminen. Lahden MM 2017 – kisatapahtuma kuvaa hyvin sitä onnistumisprosessia, mikä liittyy myös koko aluekehittämisen tuleviin haasteisiin ja yhteiseen tekemiseen.

Maakunnan luonnonvarat ovat monipuoliset ja niitä tulee käyttää älykkäästi yhteisen hyvän tekemiseksi. Biotalouden vahvistuva rooli tukee Päijät-Hämeen maaseudun ja kylien elinvoimaisuutta. Alueen liikenneyhteydet ovat hyvät kan-sainväliselle lentokentälle, satamiin ja ratayhteyksien kehit-tämisessä on edelleen runsaasti mahdollisuuksia paikallisesti ja Venäjän suuntaan. Lahdessa keskusta tiivistyy ja osin laaje-nee asemanseudun ja radanvarren rakentamisen yhteydes-sä.

Etelä-Suomen maakunnat ovat valinneet yhteisiä kehittä-misen teemoja, joita viedään Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnissa eteenpäin.

Päijät-Hämeen maakuntaohjelman toimenpiteiden rahoi-tuksessa käytetään alueviranomaisten rahoituksen lisäksi kuntien, eri toimijoiden, yritysten, EU:n ja valtion rahoitusta.

4

KANSAINVÄLISTYVÄ PÄIJÄT-HÄME

Globaalissa taloudessa jokaisen yrityksen, organisaation ja maakunnan asukkaan on harkittava omalta osaltaan kansain-välistymisen merkitystä ja toimintansa kansainvälistymisen tasoa. Päijät-Hämeen maakuntastrategia 2040 ja siitä johdettu maakuntaohjelma 2017 korostavat voimakkaasti kansainvälistymistä ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä osaamisen verkostoja. Päijät-Häme on kansainvälisesti laajalle verkottunut eurooppalainen maakunta. Päijät-Häme ja sen keskuskaupunki Lahti ovat Itämeren alueen kasvualueita ja hyvin saavutettavissa. Vahva muutos digitalisoitumiseen ja vihreän talouden nousuun luo mahdollisuuksia maakuntaan menestyä.

Kansainvälisessä ja kansallisessa toiminnassa korostuvat perinteiset päijäthämäläiset keihäänkärjet ympäristöosaamises-sa, muotoilussa, hyvinvoinnissa ja käytäntölähtöisten innovaatioiden edistyksellisessä soveltamisessa. Päijät-Hämeestä on tavoitteena tehdä kansainvälisesti ainutlaatuinen älykkään erikoistumisen maakunta, joka verkottaa alueen osaamiskärkiä ja vahvoja elinkeinoelämän klustereita.

Päijät-Hämeen vahvuutena on hyödyntää monialaisen yliopistokampuksen, ammattikorkeakoulujen ja alueen kansainvä-listen yritysten huippuosaamista uusien ja uusiutuvien osaamiseen perustuvien liiketoimintojen käynnistämisessä ja uusien yritysten perustamisessa. Maakunnan vahvat klusterit antavat hyvän kasvualustan uusien teknologioiden hyödyntämiselle ja synnyttämiselle globaalilla, eurooppalaisella ja kansallisella tasolla.

Kansainvälistä verkostoitumista tehostetaan hyödyntämällä koko Lahden alueen elinkeinopoliittisen yhteistyöverkoston kansainvälisiä yhteyksiä. Elinkeinoelämän kehittämistarpeiden mukaisesti rakennetaan toimialojen välisiä yhteyksiä ja kyt-kentöjä maakunnan omiin osaamiskeskuksiin, valtakunnallisiin ja kansainvälisiin osaamiskeskuksiin, tutkimuskeskuksiin sekä koulutusjärjestelmiin. Verkostomaisella toiminnalla ja siinä erityisesti välittäjäorganisaatioilla on keskeinen rooli pk-yritysten liiketoimintaosaamisen sekä markkinoinnin ja kansainvälistymisvalmiuksien kehittämisessä.

Päijät-Häme vahvistaa osaamisrakenteita ja luo mahdollisuuksia hyödyntää paremmin kansallista tutkimus- ja kehittämisra-hoitusta alueellisesti. Lähtökohtana on tukea elinkeinoelämän tarpeista syntyvien alueellisten innovaatiorakenteiden kehittä-mistä sekä verkottaa ja hyödyntää kansallista ja kansainvälistä alueellista innovaatio- ja teknologiapolitiikkaa.

EU:n kansainväliset rahoitusohjelmat perustuvat EU2020 –strategiasta kansallisesti valittuihin prioriteetteihin ja Itämeren alueella toteutettavat rahoitusohjelmat noudattavat lisäksi EU:n Itämeren alueen strategian (EUSBSR) tavoitteita. EU:n kan-sainväliset rahoitusohjelmat tarjoavat erinomaisen instrumentin Päijät-Hämeen maakuntaohjelmaan kirjattujen tavoitteiden toteuttamiseen.

Maakuntavaltuuston puheenjohtaja

Eero Vainio

Maakuntahallituksen puheenjohtaja

Jari Salonen

Maakuntajohtaja Jari Parkkonen

Aluekehityspäällikkö

Juha Hertsi

5

1. GLOBAALI ELINKEINOELÄMÄ JA OSAAMINEN

Uusi EU:n rakennerahastokausi vuosille 2014–2020 kuvaa osuvasti suomalaisen kilpailukyvyn haasteita ja muutostar-peita. Myös tulevaisuusselonteko ja maakuntastrategia an-tavat viitteitä tulevasta, kun työelämä tulee muuttumaan monin tavoin. Digitaalitalouden muutos jatkuu ja työnteon kulttuuri muuttuu. Useilla aloilla työn ja opiskelun voi suunni-tella itse, mutta samalla vastuu työn- ja oppimisen tuloksista lisääntyy. Verkostojen merkitys ja yhteistyö lisääntyy kaikissa toimintaympäristöissä. Entistä useampi tekee töitä globaalis-ti yli kansallisten rajojen. Vaatimukset kansainväliselle osaa-miselle kasvavat.

Päijät-Hämeen yritysten on kyettävä toimimaan kansainvä-lisessä kilpailussa ja hyödyntämään kilpailuetuja. Suomen ja Päijät-Hämeen elinkeinorakenne on ollut hyvin teollisuusval-tainen, mutta käynnissä olevan nopean rakennemuutoksen seurauksena palvelujen merkitys on kasvanut. Päijät-Hämeen elinkeinoelämän rakenteet ovat pk-yrityksien ja muutaman suuryrityksen varassa. Moni pk-yritys on avannut vientikana-via kansainvälisille markkinoille. Päijät-Hämeen yritykset ovat toimineet suurelta osin hitaasti kasvavilla markkinoilla, joten markkina-aseman saavuttaminen on vaatinut pitkäjänteistä työtä. Päijät-Hämettä pitkään piinanneen rakennemuutoksen alkujuuret johtavat 1990-luvun vaihteen lamaan, suurtyöttö-myyteen ja idänkaupan romahtamiseen.

Lähde: http://www.tut.fi/verne/wp-content/uploads/ALLI_kehityskuvanakokulmat.pdf

KUVA 1. SUOMEN ALUERAKENTEEN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITYSKUVAN 2050 AIHIOPohja-aineistona ennakointiteemat, megatrendit ja alueelliset näkökulmat

Metropolialueen kansainvälinen kilpailukyky kasvaa

Digitalisaatio

Biotalous ja luonnonvarat

Arktisen alueenkasvu

Venäjän merkityskasvaa

Elinympäristönlaadun merkityskasvaa

Keskisuurtenkaupunkien kasvu

Muuttoliikemoninaistuu

6

Päijät-Hämeen maakuntastrategia haastaa tekemään entistä enemmän yhdessä ja kansainvälistymään!

1.1 YritYstoiMinnan kilPailukYkY

PK-yritysten kilpailukyvyn, kasvun ja kansainvälisyyden parantamiseksi Päijät-Häme toteuttaa aktiivista yritysten kehittämisavustuspolitiikkaa. Voimavarana ovat yritysten, kuntien, valtion ja EU:n resurssit. Kansalliset ohjelmat ja uusi rakennerahasto-ohjelma tukevat Päijät-Hämeen energia- ja materiaalitehokkuutta parantavia investointeja, uusien yri-tysten hautomotoimintoja ja yritysverkostojen kehittämisen ekosysteemihankkeita.

Päijät-Hämeen maakuntastrategia nostaa esiin infrastruk-tuuriteknologiat, puhtaan veden, ympäristön (cleantech), matkailun, terveydenhuollon ja koulutuksen vientituotteet.

Päijät-Häme tavoittelee laajasti yritysten toimintaedel-lytysten parantamista, sektorirajat ylittäen ja hyödyntäen

Toimenpiteitä Mittarit/seuranta Rahoituslähteitä

Yritysten lyhyen ja pitkän aikavälin kas-vu- ja kehittämishankkeet

uudet kasvuyrityshankkeet,kansainvälistymishankkeet,liikevaihdon kasvu

EAKR (tl 1), maaseuturahastokansallinen rahoitus, TEKES, Finn-veraEU:n kv. rahoitusohjelmat

Älykkään erikoistumisen kärjet yritys-toiminnan kehittämisessä

ympäristö-, muotoilu- ja innovaatiome-netelmiä tehostaneet yritykset


Vähähiiliseen teknologiaan ja talouteen aluetason kehitystyöllä: biotalous ni-menomaan alueellisena toimintamalli-na, ei vain yksittäisten yritysten kehitys-hankkeina

yritysryhmien hankkeet EAKR (tl 1), maaseuturahastokansallinen rahoitus, TEKESEU:n kv. rahoitusohjelmat

Uuden liiketoiminnan luominenKäytetään mm. uusia hautomomalleja ja edistetään investointeja ja yrittäjyyt-tä.

uudet yritykset (myötävaikutetut), uusi liiketoiminta, liikevaihdon kasvu,uudet työpaikat,


Pk-yritysten kansainvälisten myynti- ja kumppanuusverkostojen kehittäminen

kv-liiketoimintaa aktivoineet yritykset,uudet vientilaajennukset, viennin osuus yritysten liikevaihdosta


Pk-yritysten energiatehokkuuden pa-rantaminen

pk-yritykset, joissa energiatehokkuus on parantanut,säästetty energia

EAKR (tl 1), maaseuturahastokansallinen rahoitus, TEKESEU:n kv. rahoitusohjelmat

Muut?

Tavoitteen toteuttamisen vastuut:

Aloittavat ja kasvuhakuiset yritykset, yritysryhmät ja -verkostot, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutus-organisaatiot, yliopistot, kunnat ja muut julkisyhteisöt.

maakunnan profiloituja kärkiosaamisaloja uuden, innova-tiivisen yritystoiminnan ja uusien työpaikkojen syntymisen edistämiseen, nykyisen liiketoiminnan uudistamiseen ja yri-tysten kansainvälistymisen vauhdittamiseen.

Yritystoiminnan kehittämisessä tulee täysimittaisesti hyö-dyntää alueen ja verkostojen tutkimus- ja kehittämistyöstä johdettavat liiketoimintamahdollisuudet.

7

1.2 resurssiteHokas teollisuus

Kaupunkiympäristöistä ja teollisuuden uudistuksesta tu-lee löytää lisää voimavaroja elinkeinoelämän ja kuntien pal-veluiden tuottamisen prosesseihin. Teollinen prosessi on entistä enemmän palveluketjun pidentämistä ja osana yri-tysten kehittämistä kaupungit ottavat entistä enemmän vas-tuuta älykkäistä hankinnoista ja investointien toteuttamises-ta.

Tavaraliikenteen palvelutaso, tavoitetaso v. 2035

Erittäin hyvä

Hyvä

Tyydyttävä

Muualla perustaso

Maakuntakeskus

Seutukeskus

Iso kuntakeskus

Pieni kuntakeskus

KUVA 2. TAVARALIIKENTEEN PALVELUTASON TAVOITTEET VUOTEEN 2035

Lahden alueelle on laadittu joulukuussa 2013 valtion kans-sa kasvusopimus yhdessä 11 muun suurimman kaupunkiseu-dun kanssa. Sopimusten tarkoitus on luoda valtion eri toimi-joiden, kaupunkiseudun kuntien ja korkeakoulujen välille uudenlainen kumppanuus, jotta kasvun kannalta keskeiset asiat pystytään toteuttamaan yhteistyössä. Lahden seudun sopimuksen keskeiset painopisteet ovat: uudistava elinkei-

8

nopolitiikka, jossa korostuvat ympäristö, muotoilu ja käy-täntölähtöinen innovaatiotoiminta, vetovoimaa vahvistavat maankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisut sekä syrjäyty-misen ehkäiseminen ja työttömyyden vähentäminen. Toi-menpiteet ovat osa Päijät-Hämeen maakuntaohjelmaa.

Maankäytön osalla Lahden kaupunkiseudun sopimus ko-rostaa kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja mm. aseman seutu Lahdesta ja Henna Orimattilasta. Eteläisen kehätien suunnittelu ja joukkoliikenne sekä kaupunkiseudun sisällä että Lahden ja pääkaupunkiseudun välillä ovat sopimukses-sa sovittuja teemoja. Syrjäytymisen ehkäisemisessä kehite-tään toimintatapoja erityisesti pitkäaikais- ja rakennetyöttö-myyden hoitoon. Yhtenä kohteena on myös nuorisotakuun toteutumisen edesauttaminen.

Lahden kaupunkiseutu on partnerina Tampereen vetä-mässä INKA-ohjelman konsortiossa. Lähtökohtana on kau-punkiseudun teollinen rakennemuutos ja tulevaisuuden työpaikkojen synnyttäminen. Tavoitteena on muuttaa Lah-den kaupunkiseudun teollista perustaa niin, että cleantech ja muotoilu saavat jalansijaa. Lisäksi tavoitteena on synnyt-

tää uutta kansainvälisesti kilpailukykyistä liiketoimintaa hyö-dyntäen kaupungin nopeaa uudistumista uuden liiketoimin-nan ja innovaatioiden avulla. Lahden kaupunki voi toimia kehitysavausten tekijänä.

LADEC koordinoi ja hallinnoi ohjelmaa, yhteistyökumppa-neina ja hyödynsaajina ovat alueen yritykset, kunnat ja kor-keakoulut. LADEC on alustavasti vetovastuussa konsortiossa kahdesta työpaketista: ”Muotoilulla uutta arvoa liiketoimin-taan” ja ”Resurssiviisaat verkostot”.

Lahden kaupunkiseutu on aktiivisesti mukana sähköiseen liikenteeseen, älykkääseen rakentamiseen, kasvumarkkinoi-den avaamiseen ja uusiin innovaatioalustoihin liittyvissä työ-paketeissa. Ratkaisujen täytyy olla paikallisia, matkailijoita palvelevia sekä kestävän ja vihreän talouden mukaisia.

Uudistuvan teollisuuden tarpeisiin on löydettävä älykkään erikoistumisen tutkimuksen-, kehittämisen- ja innovaatiotoi-minnan ekosysteemeitä, joissa yritykset yhdessä luovat toi-silleen kansainvälisesti kestävää lisäarvoa ja liiketoimintaa. Toimenpiteiden tukirahoitukseen käytetään pääosin INKA-ohjelmarahoitusta, TEKES-rahoitusta ja EAKR-rahoitusta.

Sähköisen liikenteen

ekosysteemi

Yritykset

VastuuhenkilöEsa Ekholm

Temaattinenryhmä

Kunnat

INKA- teema-paketti

Älykäs liikenne

Korkea-koulut

Kestävän rakentamisen ekosysteemi

VastuuhenkilöVesa Ijäs

Temaattinenryhmä

INKA- teema-paketti

Tulevaisuuden talot ja tilat

Teollisten symbioosien ekosysteemi

VastuuhenkilöEsa Ekholm

Temaattinenryhmä

INKA- teema-paketti

Resurssiviisaat verkostot ja teolli-

set symbioosit

INKA- johtoryhmäLADEC, Lahti, LYK, LAMK, Päijät-Hämeen liitto, ELY, (yritykset)

Kasvusopimuksen ohjausryhmäKunnat, korkeakoulut, Päijät-Hämeen liitto, ELY, LADEC

Vastuuhenkilö Sari Alm

Teollisen muotoilun

ekosysteemi

VastuuhenkilöRiikka

SalokannelTemaattinen

ryhmä

INKA- teema-paketti

Muotoilulla uutta arvoa

liiketoimintaan

Uudistuvan teollisuuden ekosysteemi

VastuuhenkilöJuha MäättäTemaattinen

ryhmä

INKA- teema-paketti

Valmistavan teolli-suuden innovaa-

tioalustat

KUVA 3. INKA-OHJELMAN ORGANISOINTI LAHDEN KAUPUNKISEUDULLA

9

Lahden kaupunkiseutu kokoaa, kehittää ja koordinoi suo-malaisten cleantech-yritysten kasvurahoitusta ja -kiihdytys-tä tukevia kansainvälisiä verkostoja ja tapahtumia yhteistyös-sä Tekesin, Tesin ja Sitran sekä TEM:n cleantechin strategisen ohjelman kanssa.

Teollisen muotoilun ekosysteemin tehtävänä on kasvat-taa muotoilun tarjontaa ja hyödyntämiskykyä eri toimialoil-la sekä vahvistaa muotoilulla tuotettavaa lisäarvoa. Lahdessa on Suomen johtava teollisen muotoilun ekosysteemi.

Kasvusopimuksen tavoitteena on kehittää edelläkävijä-markkinoita testaamaan uusia markkinatoimisen hankinnan malleja. Kuntien innovatiivisia ja kestäviä julkisia hankinto-

ja sekä teollisuuden ja kaupan investointikohteita voidaan hyödyntää uusien ratkaisujen ja liiketoimintamallien pilo-toinnin, demonstroinnin ja kaupallistamisen mallikohteina. Edelläkävijämarkkinat keskittyy erityisesti energia- ja materi-aalitehokkaisiin rakennetun ympäristön, kaupunkien ekosys-teemin ja liikenteen ratkaisuihin. Teemat ovat myös Lahden kaupunkiseudun painopisteitä INKA-ohjelmassa.

Kaikissa Lahden kaupunkikonsernin hankinnoissa ja inves-toinneissa otetaan huomioon kaupungin ympäristö- ja ener-giatavoitteet vuoteen 2015 mennessä. Kaikissa merkittävis-sä hankinnoissa ja investoinneissa otetaan huomioon niiden yritysvaikutukset, mahdollisuudet synnyttää niiden avulla uusia liike-toimintamahdollisuuksia sekä edistää työllisyyttä.


Kestävän kilpailukyvyn kehittänen uudet liiketoiminta- ja palveluinno-vaatiot

INKA, EAKR, TEKESmaaseuturahastokansallinen rahoitusEU:n kv. rahoitusohjelmat

Edelläkävijämarkkinoiden uudet pilotit uudet avaukset INKA, EAKR, TEKESkansallinen rahoitusEU:n kv. rahoitusohjelmat

Teollisen muotoilun ekosysteemit uudet kansalliset- ja vientimallit INKA, EAKR, TEKESkansallinen rahoitusEU:n kv. rahoitusohjelmat

Cleantech yritysten kansainvälistyminen ja rahoitus

uudet avaukset kv-kauppoihin, liikevaihdon kasvu

INKA, EAKR, TEKES, Finnverakansallinen rahoitusEU:n kv. rahoitusohjelmat

Muut?



1.3 Matkailun ja Palveluiden uudet luovat ratkaisut

Maakunnan vetovoima on yksi keskeisimmistä tekijöistä, kun seudulle haetaan kasvua. Vetovoima perustuu mieliku-viin ja todellisuuteen mielikuvien takana, sekä seudun tunnet-tuuteen tavoiteryhmän keskuudessa. Maakunnan ja Lahden seudun vetovoimaa rakennetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Yhteistyön ja tavoitteiden linjauksia on tehty vuonna 2013 matkailun ja asumisen markkinoinnin Masterplan-työssä. Lahden seutu – Lahti Region Oy markkinointiyhtiö koordinoi ja vastaa maakunnallisen matkailun ja asumisen markkinoin-nin toteutuksesta.

Päijät-Hämeen matkailustrategia 2010-2015 visiona on, että Päijät-Häme on Suomen yhteiskuntavastuullisin hyvin-vointi- ja tapahtumamatkailun maakunta, joka tarjoaa asi-akkailleen monipuolisen palveluverkoston. Päijät-Hämeen matkailuelinkeino hyödyntää pääkaupunkiseudun vetovoi-maa ja Pietarin läheisyyttä. Päijät-Hämeen matkailustrategia 2010–2015 korostaa yhteiskuntavastuullista toimintatapaa osana matkailuyritysten arkea. Maakunnallisen matkailustra-tegian tehokas toteutus edellyttää entistä monipuolisem-man palveluverkoston rakentamista. Monipuolisella palve-

10

luverkostolla tarkoitetaan Päijät-Hämeen kattavaa yritysten, järjestöjen ja kulttuuritoimijoiden muodostamaa palvelun-tarjoajien saumatonta verkostoa, joka tuottaa sekä työsidon-naiseen että tapahtuma- ja hyvinvointimatkailuun liittyviä palveluja.

Liikuntatapahtumilla sekä urheilun kansallisen ja kansain-välisen statuksen tapahtumilla on merkittävä vaikutus alu-een profiiliin ja matkailutuloon. Tapahtumamatkailu on perin-teisten matkailupalveluiden yhdistämistä liikunnan, urheilun, kulttuurin tai viihdetapahtumien kanssa. Tapahtumat synnyt-tävät alueelle uutta osaamista ja uutta yritystoimintaa. Lahti on yksi Suomen viidestä suuresta messukaupungista. Uuden-aikaiset messu- ja tapahtumatilat mahdollistavat Lahdessa kansallisen ja kansainvälisen messu- ja tapahtumatoiminnan laajentamisen. Jokaisella Päijät-Hämeen kunnalla on hyvin tunnistettavat omat vahvuutensa matkailu- ja palvelutoimi-aloilla.

Alueen hyvinvointimatkailulta voidaan edelleen odottaa kasvua ja uusia palveluratkaisuja mm. venäläisten, keskieu-rooppalaisten ja aasialaisten matkailijoiden osalta.

Digitalisoituminen muuttaa yritysten toimintaympäristöä ja kilpailuasemaa. Digitalisoituminen luo palveluiden uusia mahdollisuuksia täysin uusille liiketoiminnoille ja uudelle an-sainnalle. Markkinat voivat muuttua hyvinkin nopeasti. Tule-vaisuusselonteon mukaan digitaalinen arvonluonti kasvaa yhtä suureksi kuin materiaalinen vuoteen 2030 mennessä. Fyysisen ja digitaalisen maailman yhdistyminen tulee vai-kuttamaan työn tekemisen tapoihin, palveluihin sekä osaa-mistarpeisiin voimakkaasti lähivuosina.

Julkisen sektorin palveluissa siirrytään entistä enemmän kestäviin ja innovatiivisiin hankintoihin, jolloin esimerkik-si kunnat voivat demonstroida paikallisia ratkaisuja hankin-noissaan. Esimerkkinä voivat toimia ruokapalvelut, joissa voidaan pilotoida uusia lähi-, luomu-, kasvis- tai sesonkituot-teita ja niiden kilpailutusta.


Digitalisoitumisen uudet avaukset uudet ICT-hankkeet ja työpaikat EAKR, ESR, maaseuturahastokansallinen rahoitus, TEKESEU:n kv. rahoitusohjelmat

Kehitetään julkisia ja yksityisen sek-torin palveluja työelämän, koulutus-organisaatioiden, tutkijoiden yhteis-työssä

uudet tai uudelleen tehdyt palvelupro-sessit

EAKR, ESR, maaseuturahastokansallinen rahoitus, TEKESEU:n kv. rahoitusohjelmat

Kestävät hankinnat uudet palvelut tai tuotteet,vähähiiliset uudet toimintapalvelut, energiatehokkaat uudet ratkaisut,

EAKR, maaseuturahastokansallinen rahoitus, TEKESEU:n kv. rahoitusohjelmat

Matkailutulon kasvattaminen, uudet verkostohankkeet

kävijämäärän kasvu, vähähiiliset toimet

kunnat, maaseuturahastokansallinen rahoitus, TEKESEU:n kv. rahoitusohjelmat

Julkisten palveluiden kehittäminen uudet palvelumallit EAKR, ESR, maaseuturahastokunnat, TEKES,

Kalastusmatkailu- ja vesistöliiketoi-minta mm. Päijänteen voimavarojen lisähyödyntäminen

uusia kalastusmatkailijoita maaseuturahasto, kunnat, yrittäjät

Vapaa-ajan asumisen liiketoiminta-konseptit

uusia vapaa-ajan palveluyrittäjiä ja yksi-köitä

maaseuturahasto, kunnat, yrittäjät

Muut?



11

1.4 viHreä talous ja MateriaaliteHokkuuden vaHvistaMinen

Päijät-Hämeen runsaita luonnonvaroja hyödynnetään ja kehitetään uutta, luonnonvarojen kestävään käyttöön pohjautu-vaa vähähiilistä liiketoimintaa, bioenergian tuotantoa, luontoon perustuvaa palveluliiketoimintaa ja paikallisiin raaka-aineisiin perustuvaa elintarviketuotantoa. Elintarviketuotannon arvoketjussa tulee edelleen nostaa lisäarvoa ja kasvattaa vientiä.

Vihreän kemian merkitys korostuu. Paikallista materiaalikiertoa kehitetään niin, että biopohjaiset jätteet ja muut sivuvirrat saadaan entistä paremmin muiden tuotteiden raaka-aineeksi. Näin edistetään suljettuun kiertoon perustuvaa liiketoimintaa ja teollisia symbiooseja. Maakunnassa on runsaasti puuosaamista – muun muassa puurakentamista, kalusteteollisuutta ja alan koulutusta, joiden avulla voidaan nostaa jalostusastetta.

Ekosysteemipalveluiden arvottaminen edistää myös luonnonvarojen kestävää käyttöä, kun erilaisia vaihtoehtoja voidaan punnita sen mukaan, mitä vaikutuksia niillä on ekosysteemipalveluiden tuotantoon.


Ruokatuotannon kehittämisohjelma maatilojen ja yritysten määrät, ruoka-sektorin BKT-osuus, investoinnit, liike-vaihdon kasvu, rahoituslähteitä

maaseuturahasto, TEKES, kansallinen rahoitus, MMM

Uudenlaiset bioenergiaratkaisut uudet bioenergiahankkeet EAKR, maaseuturahasto,kansallinen rahoitus, TEKES,EU:n kv. rahoitusohjelmat

Jalostusarvoa nostavat kehittämistoi-met mm. puun osalta

liikevaihdon kasvu maaseuturahasto, EAKR, TEKES, kansallinen rahoitus

Vesiliiketoiminta liikevaihdon kasvu maaseuturahasto, TEKES, EAKR, kansallinen rahoitus

Biomassan käyttö uuden liiketoimin-nan lähteenä

uudet biotaloushankkeet EAKR, maaseuturahasto,kansallinen rahoitus, TEKES,EU:n kv. rahoitusohjelmat

Älykkäiden ja kestävien kalusteiden kehittäminen

uudet kestävät kalusteratkaisut ESR, EAKR, maaseuturahasto,kansallinen rahoitus, TEKES,EU:n kv. rahoitusohjelmat

Muut?



12

1.5 kilPailukYkYinen osaaMinen

Maakunnassa ja sen keskuksessa Lahdessa on monipuo-lista osaamista. Lahden Yliopistokampus ja alueen ammat-tikorkeakoulut muodostavat verkostoineen kansainvälisesti monipuolisen toiminta-alustan Lahden Yliopistokampus ko-koaa ja linkittää yhteen maakunnan tarpeisiin eri yliopisto-jen vahvuuksiin ja toimijoiden omiin profiileihin perustuvan toiminnan. Lahden yliopistokampus profiloituu kestävään kehitykseen, kaupunkiympäristön monitieteiseen ja tietei-denväliseen ratkaisuhakuiseen tutkimukseen, opetukseen ja innovaatiotoimintaan. Toimintaympäristöön vaikuttavat kansallinen ja globaali kaupungistumiskehitys, muuttoliike ja ruuhkautuminen sekä niistä seuraavat sosiaaliset ja kult-tuuriset muutokset.

Lisäksi kestävä kehitys on osaamisen sekä innovaatio- ja kilpailukyvyn kannalta olennainen tekijä. Yritysten osaamis-ta ja toimintaa tukeva tutkimus on entistä tärkeämpää kan-sainvälisesti kilpailukykyisen toiminnan kannalta.

Päijät-Hämeessä ennakoidaan yhteistyössä työelämän muutosta ja osaamistarpeita kilpailukykyisen osaamisen koulutuksen suuntaamiseksi.

Sellu

Pakkaukset japainotuotteet Kierrätetty

kuitu

Puunkuori,ohenteet

Sähkö ja lämpö

Rakenteelliset tuotteet

Sahatavara

Kemikaalit ja energiatuotteet

Kierrätettypuu

BiojalostusKemikaalit

Energiatuotteet

Tekstiilit,komposiitit

Raakapuu

Värien selitykset:

Puu uutena raaka-aineena

Puu uutena raaka-aineenatällä hetkellä

PUU ON UUSI MUOVI!

KUVA 4. PUUN UUDET MAHDOLLISUUDET VTT 2014

Lähde: People in Biotechnology 2044 –julkaisu verkossa: http://www.vtt.fi/inf/pdf/visions/2014/V4.pdf

Lahden Yliopistokampuksella ja ammattikorkeakoululla on runsaasti vakiintunutta ja jatkuvasti kehitettävää yhteis-työtä infrastruktuurista tukipalveluihin, tutkimus- ja kehittä-mishankkeisiin sekä uusimpina avauksina myös opetukseen.

Päijät-Hämeeseen laaditaan maakuntaohjelmakauden alussa koulutuspoliittiset linjaukset. Koulutuksen ja tutki-muksen kehittämissuunnitelma 2011–2016 linjaa kansallis-ta koulutuspolitiikkaa. Opetushallitus on KESU:n linjausten rinnalla kannustanut kaikkia ammatillisen koulutuksen jär-jestäjiä tiivistämään keskinäistä yhteistyötä alueella. Päijät-Hämeessä on vähän korkeakoulutuksen perusopiskelun aloi-tuspaikkoja suhteessa kansalliseen määrään.

Lahden yliopistokampukseen kuuluvat yliopistot, Lahden ammattikorkeakoulu ja OKM tukevat Lahden alueen kehitty-mistä ympäristöosaamisen ja muotoilun kansainvälisen ta-son keskittymänä ja osana laajan metropolialueen innovaa-tioympäristöä.

Tavoitteena on vahvistaa korkeakoulujen ja LAMK:ia muo-toilu- ja ympäristöosaamisen kumppaneina, joilla on yhteis-

13

työssä yrityselämän kanssa erityinen rooli alueen kehityksessä. Niemen osaamiskeskittymä yhdistää korkeakoulutuksen ja yritystoiminnan samalle kampukselle. Alueelle keskitetään Lahden ammattikorkeakoulun toiminnot sekä valtaosa Lahdessa toimivien yliopistojen toiminnasta. Niemen osaamiskeskittymästä kehitetään uudenlainen käytäntölähtöinen innovaatio- ja oppimisympäristö.


Osaamiskeskittymien vahvistaminen. Alu-eelta valittujen kärkien elinkeinoelämää tai julkisen sektorin tuottavuutta tukevat tutkimus- ja kehittämishankkeet

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan uu-det työpaikat

ESR, EAKR, TEKESkansallinen rahoitus, OKMH2020

Monitieteiset tutkimusohjelmamallit, jot-ka tukevat älykästä erikoistumista

Monitieteiset tutkimushankkeet ESR, EAKR, TEKESkansallinen rahoitus, OKMH2020

Koulutuspoliittisen ohjelman tarkentami-nen

laaditaan 2014 lopulla kunnat,

Yhteiset koulutustuotteet uudet avaukset ESR, EAKRkansallinen rahoitus, OKMEU-ohjelmat

Korkea- ja toisen asteen uudet toiminta-mallit

uudet koulutuspaikat OKM, ESRkunnat, kansallinen rahoitus

Ennakointityön parantaminen itsearviointi ESR, kansallinen

Muut?


Elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yliopistot, korkeakoulut, kunnat ja muut julkisyhtei-söt.

1.6 uuden tiedon ja osaaMisen tuottaMinen ja HYödYntäMinen

EAKR-voimavaroja voidaan käyttää uuden tiedon ja osaa-misen tuottamiseen ja hyödyntämisen. Alueen yliopisto-toiminta on muutoksessa ja Helsingin yliopisto on vuonna 2013 päättänyt koota Lahden toiminnot yhteen ja vahvistaa läsnäoloaan alueella ja on perustanut Lahden tutkimus- ja opetusverkoston. Yhdistävänä tutkimusteemoina ovat kau-punkiympäristön ekosysteemipalvelut ja kestävä kehitys. Lappeenrannan teknillinen yliopisto on käynnistänyt vuon-na 2013 selvityksen LUT:in toiminnan laajentamiseksi Lah-dessa teknillisen tiedekunnan, erityisesti ympäristötekniikan, osaamispohjaan perustuen. Aalto-yliopisto on viime vuosien aikana vähentänyt toimintaansa Lahdessa ja maakunnassa, mutta sen odotetaan jatkavan alueella vaikuttamista hanke-kumppanuuksien kautta.

keskeisiä osaamisen-ohjelmia ovat mm. ympäristöä, muotoilua, hyvinvointia ja innovaatioita yhdistävät tutkimusohjel-mat, joilla on lisäarvoa elinkeinoelämän ja julkisen sektorin kehittämiseksi.

14

Esimerkiksi HY Palmenia, LUT Lahti School of Innovation, Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Vierumäen yksikkö ja Lahden ammattikorkeakoulu ovat yhteistyössä muiden alueen toimijoiden kanssa valmistelleet yhteisen ohjelmakokonaisuuden, jon-ka tavoitteena on luoda uudenlainen innovaatioympäristö palvelemaan terveysliikuntaan liittyviä tutkimus-, kehittämis- ja koulutustarpeita.

Päijät-Hämeessä rahoitetaan korkeatasoista, ratkaisuhakuista tutkimusta, joka tuottaa lisäarvoa palvelu- tai tuoteliiketoi-minnan kehittämiseen ja kansainvälistymiseen.


Soveltava tutkimus ja innovaatiotoiminta uudentyyppisine kyvykkyyksineen

uudet tutkimushankkeet ESR, EAKR,kansallinen rahoitus, OKMEU:n kansainväliset ohjelmat

Elinkeinoelämää uudistavan korkeakoulu-tuksen vahvistaminen maakunnassa

uudet aloituspaikat, uudet tutkimus-ohjelmat ja -hankkeet

ESR, EAKR,kansallinen rahoitus, OKMEU:n kansainväliset ohjelmat

Ympäristöteknologian uudet avaukset, cleantech, resurssitehokkuus haltuun ko-konaiskuvan kautta (aluelähtöisyys)

uudet ympäristö/cleantech -hankkeet ESR, EAKR,kansallinen rahoitus, OKMEU:n kansainväliset ohjelmat

Kestävä kehityksen ekosysteemin ja kau-punkikehityksen toimet

uudet toimintamallit julkisten toimin-tojen tehostamiseksi


Muotoiluosaamisen ja tuotekehityksen toimenpiteet

uudet muotoillut tuotteet ja palvelu-mallit


Hyvinvointia, terveysliikuntaa ja matkailua edistävät toimenpiteet

työpaikkojen kasvu,uudet toimintamallit


Verkostojen johtamisen kehittämisohjel-ma – tutkimuksesta toimeen

osallistuneet ESR, EAKR,kansallinen rahoitus, OKMEU:n kansainväliset ohjelmat

Muut?


Tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yliopistot, korkeakoulut, yritykset ja yritysryhmät, alueelliset kehittämisorganisaatiot, jul-kisomisteiset teknologia- ja osaamiskeskukset ja -keskittymät, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset.

1.7 koulutus, aMMattitaito ja elinikäinen oPPiMinen

Tilastojen mukaan syrjäytyneiden nuorten (15–29-vuotiaat) osuus oli vuonna 2010 Päijät-Hämeessä korkein kaikista Suo-men maakunnista (Päijät-Hämeessä 5,4 % ja koko maassa keskimäärin 3,7 %). Ammatillinen koulutus yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa on keskeisessä roolissa nuorisotakuun ja siihen kuuluvien koulutustakuun ja nuorten aikuisten osaamis-ohjelman toteuttamisessa.

Työelämän ja koulutusorganisaatioiden yhteistyön tavoitteena tulee olla jatkuva ja tuloksellinen oppimis-kehittämiskump-panuus, jonka tuloksena yritysten toimintatavat kehittyvät ja työelämä saa tarvitsemiaan osaajia.

15

Työurien pidentyminen sekä työelämän ja osaamistarpei-den nopea muutos korostavat elinikäisen oppimisen merki-tystä. Painopiste siirtyy entistä enemmän nuorten, vähän koulutettujen aikuisten osaamistason nostoon, työelämässä olevien aikuisten täydennys- ja uudelleenkoulutukseen sekä mm. maahanmuuttajien koulutukseen. Lisäksi tulee huomi-oida koulutusjatkumo perusasteelta toisen asteen ammatil-liseen koulutukseen ja sieltä edelleen korkea-asteelle erityi-sesti ammattikorkeakouluun.

Elinikäinen oppiminen, siihen liittyvä pedagoginen osaa-minen ja koulutustarjonnan kehittäminen muuttuvan työ-elämän tarpeisiin ovat Lahden seudulle keskittyneen yli-opistotoiminnan keskiössä. Alueelle on vaikea saada lisää yliopistotason aloituspaikkoja. Sikisi voimia tulee suunnata määrätietoisemmin uudenlaisiin aikuiskoulutuksen muotoi-hin ja koulutuspolkuihin, joilla voisi edetä myös tutkintoihin tai korkean statuksen sisältäviin erikoistumisopintoihin. Yh-teistyö Lahden ammattikorkeakoulun kanssa on tässä asia-kokonaisuudessa noussut yhä vahvemmin esiin Lahden yli-opistokampuksen toimijoiden kanssa.

Yhteistyössä kuntien kanssa kehitetään perusopetuksen päättävien nuorten nivelvaiheen ohjausta ja räätälöidään

uudenlaisia opintopolkuja vaille koulutuspaikkaa jääville nuorille ja aikuisille. Räätälöityjä uudet työpaikat syntyvät ensisijaisesti palvelualoille. Alueella uskotaan vahvaan ke-hitykseen erityisesti hyvinvointisektorin yritystoiminnan ja ympäristö- ja bioliiketoiminnassa. Myös teollisuuden toimin-tatavat kehittyvät palveluliiketoiminnan suuntaan.

Lahti on Suomen merkittävimpiä ympäristöliiketoiminnan alan tutkimuksen, koulutuksen ja yritystoiminnan keskitty-miä. Ammatillisessa koulutuksessa on kyettävä hyödyntä-mään entistä paremmin ympäristöliiketoiminnan mahdolli-suudet.

Koulutuksessa tuetaan siirtymävaiheita ja koulutuksel-lista tasa-arvoa tukevien palveluiden kehittämistä. Päijät-Hämeessä on etenkin kasvu- ja rakennemuutosalojen kou-lutuksen tarjonnassa ja laadussa jatkettava yhteisteistä kehittämistä elinkeinoelämän kanssa. Nivelvaihe on tärkeä siirryttäessä mm. peruskoulusta jatko-opintoihin.

Päijät-Hämeen yrittäjyyskasvatuksen strategiassa ja toi-menpideohjelmassa määritellään yhteinen yrittäjyyskasva-tuksen visio ja sitä konkretisoivat tavoitteet sekä toimen-piteet vuosille 2014–2020. Strategia on laadittu alueella laajassa yhteistyössä.

Päijät-Hämeen strategiset painopisteet yrittäjyyskasva-tuksen kehittämisessä

1. Yrittäjyyskasvatuksen pysyvän kehittämisverkoston

synnyttäminen ja johtaminen

2. Jokaisen kunnan jokaisen oppilaitoksen sitouttaminen mukaan

3. Voimaantumisen, innostumisen ja positiivisen yrittä- jyysilmapiirin kehittäminen.

Tavoitteet kuntatason ja oppilaitosten kehittämiseksi

1. Yrittäjyyskasvatuksen johtaminen on tavoitteellista

2. Oppilaitosten johtamisen kehittäminen

3. Oppilaitosten toimintakulttuurin radikaali kehittämi- nen

4. Opettajien osaamisen kehittäminen

KUVA 5. PÄIJÄT-HÄMEEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN PAINOPISTEET

16


Korkeakoulutus painopistealoille aloituspaikat ja tutkinnot ESR, EAKR, kansallinen rahoitus

Nivelvaiheen palveluiden sujuvat ratkai-sut. Toisen asteen jälkeiset palvelut ja välivai-heen minimointi

uudet ratkaisumallitnuorisotakuun piirissä olevat

ESR, EAKR, kansallinen rahoitus, TEKESEU:n kv. rahoitusohjelmat

Työelämän taitojen täydennyspolut yli 54-vuotiaat ESR, kansalliset, TEM

Yrittäjyyskasvatuksen toimenpideohjelma osana opetussuunnitelmia ESR, kansallinen rahoitus,Interreg

Pitkäaikaistyöttömyyden katkaiseminen pitkäaikaistyöttömien määrä ESR, EAKR, kansallinen rahoitus

Toiselta asteelta ammattikorkeakouluun, huippuammattilaisuuden kasvupolku”

siirtyneiden määrä ESR, kansallinen rahoitus

Muut?


Ylipistot, korkeakoulut, oppilaitokset, yritykset ja yritysryhmät, alueelliset kehittämisorganisaatiot, työvoimatoiminnan kehit-täjät, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset.

17

2. HYVINVOIVA VÄESTÖ

Maakunnassa lisätään hyvinvointia ja torjutaan syr-jäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia. Painotusta hy-vinvoinnissa lisätään ennaltaehkäisevien menetelmien ke-hittämiseen. Köyhyyden torjunnalla parannetaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työ- ja toiminta-kykyä kehittämällä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluita, sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja palvelujen asiakaslähtöi-syyttä.

Maakuntaohjelman työpajoissa on todettu, että meillä on oltava tahtotila ja välineet pitää kaikki mukana yhteiskunnan yhteisissä toiminnoissa. Maakunnan monipuoliset kulttuuri-palvelut ja luonto parantavat hyvinvointia. Maakunnassa voi nauttia huippukonserteista, kesäisistä näytelmistä, hienoista urheilutapahtumista tai vaeltaa pitkin opastettuja reittejä.

Päijät-Hämeessä on runsaasti rakennettua hyvinvointija liikuntapaikkaympäristöjä. Vain osa hyvinvointiin ja liikun-taan liittyvästä liittyy rakennettuun varta vasten rakennet-tuun ympäristöön. Esimerkiksi iso osa liikunnasta tapahtuu kävely‐ ja pyöräteillä, virkistysalueilla ja luonnossa.

lisää voimaa ympäristöstä?

Green Care tarkoittaa toimintaa, jossa luontoa käytetään tavoitteellisesti ihmisten hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja li-säämiseksi. Green Care -toiminta perustuu erilaisiin luon-tolähtöisiin menetelmiin, joita käytetään erilaisissa ympä-ristöissä, kuten metsässä, puutarhassa tai maatilalla, mutta myös kaupungeissa tai sisätiloissa.

2.1 HYvinvoinnin lisääMinen

Hyvinvointia voidaan maakunnassa parhaiten lisätä ehkäi-semällä syrjäytymistä. Se tarkoittaa työttömyyden vähentä-mistä etenkin nuorten keskuudessa, köyhyyden poistamista ja lisätään tulevaisuuteen suuntautuneisuutta. Syrjäytymisen ehkäisy maakunnassa vaatii useiden hallinnonalojen toimia ja yhteistyötä. Päijät-Hämeessä tulee vahvistaa eri kansalais-ryhmien yhdenvertaisuutta, edistää terveyttä vähentämällä terveyseroja, ehkäistä työstä ja työmarkkinoilta syrjäytymis-tä, parantaa pienituloisten asemaa, vähentää lasten ja nuor-ten syrjäytymistä, uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluja, pa-rantaa kansalaisjärjestöjen työn vaikuttavuutta. Erityisenä painopisteenä ovat lapset, nuoret ja lapsiperheet.

Syrjäytymisen ehkäisemiseksi jatketaan ja monipuoliste-taan etsivätoimintaa. Etsivätoiminta kohdistuu 15–29 -vuo-tiaisiin nuoriin, joilla ei ole opintopaikkaa, jotka ovat kes-keyttäneet opintonsa tai jotka ovat työttömiä. Tavoitteena on kehittää joustavaa ja jatkuvaa toimintaa, joka hyödyttää ja avaa polkuja nuorille. Etsivän toiminnan ohjaajat auttavat nuorta opiskelu- tai työpaikan haussa. Etsijät auttavat myös yhteyksissä viranomaisiin ja muihin keskeisiin sidosryhmiin. Alueella pilotoidaan ja otetaan käyttöön uudet toimintamal-lit ja poikkihallinnollisia toimintatapoja työttömyyden vä-hentämiseksi (LKS-kasvusopimus).

Maakuntaohjelman aikana voidaan aktivoida asukkaita omaehtoiseen kehittämiseen. Keskeisiä kumppaneita ovat jo olemassa olevat verkostot ja toiminnalliset ryhmät. Näitä ryh-miä ovat kyläyhdistykset, asukasyhdistykset ja muut kolman-nen sektorin toimijat yhdessä kehittämisorganisaatioiden kanssa.

Ikääntyvien kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin (sosiaalinen, fyysinen, psyykkinen) edistäminen ja tukeminen siirtävät raskaampien palvelujen tarvetta. Ikääntyvien palvelujen ke-hittämisessä keskeistä on siirtää laitospalvelun tarvetta myö-häisempään ikään ja purkaa laitosvaltaista hoitojärjestelmää nopeasti (VATT:n valmisteluraportti 20). Tämä tarkoittaa pa-nostusta eläkeikäisten ennaltaehkäiseviin palveluihin ja nii-den edelleen kehittämistä yhteistoimintamalleiksi niin, että yksityiset ja järjestötoimijat voivat olla aktiivisesti mukana palvelujen tuottajina ja tarjoajina.

Parannetaan maahanmuuton palveluita ja kotouttamisen yhteistä ohjausta. Maahanmuuttopolitiikan uudet linjaukset ja lainsäädännön muutokset tuovat uusia haasteita kunnille. Päi-jäthämäläisessä maahanmuuttotyössä tulee ottaa huomioon kuntien uudet velvoitteet mm. alkukartoituksista, kotoutta-misohjelman laatimisesta ja sen seurannasta. Lahden kaupun-gin sosiaali- ja terveystoimen hallinnoima, osittain Euroopan sosiaalirahaston rahoittama, Alipi-hanke on tähän mennessä vastannut Päijät-Hämeen maahanmuuttopoliittisen ohjelman koostamisesta, työryhmien koolle kutsumisesta ja ohjelman seurannasta. Päijät-Hämeen maahanmuuttopoliittinen ohjel-ma on tarkoitus päivittää vuosien 2014 - 2015 aikana.

Ehkäistään päihteiden etenkin alkoholin liikakäytöstä joh-tuvia haittoja. Alkoholi ja tupakka aiheuttavat puolet tervey-seroista. Alkoholisairaudet ovat työikäisten, sekä miesten että naisten yleisin kuolinsyy ja aiheuttaa merkittävät välit-tömät ja välilliset kustannukset. Liiallinen alkoholinkäyttö heikentää työkykyä, hyvinvointia, työturvallisuutta ja työn tuottavuutta.

18

Kunnat laativat lakisääteiset hyvinvointikertomukset ja laativat hyvinvointi suunnitelmat, joiden avulla pyritään tunnista-maan kuntien hyvinvoinnin haasteita ja nimeämään toimenpiteitä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kuntien suunni-telmista tulee rakentaa yleinen kuvaus maakunnan hyvinvointiteemoista ja mm. ikääntymisen haasteista.


Kuntien tuki- ja vuokra-asuntopalvelut kehitetään riittävälle tasolle

asunnottomien määrä Kansalliset, ARA

Etsivätoiminta ja nuorisotakuun toimen-piteet

tavoitettujen % etsivätoiminnassa OKM, ESR, kansalliset

Ikääntyvien hyvinvointia edistävät toi-menpiteet

ikääntyvien hyvinvointimittaukset ESR, EAKR, STM,Raha-automaattiyhdistys,

Kuntakokeilun toimenpiteet aktivoidut työttömät kunnat, TEM, ESR, kansallinen rahoitus,

Paikallistoiminnan vahvistaminen uudet paikallistoimintahankkeet Leader-rahoitus, ESR, kansallinen rahoitus

Ammatillinen koulutus, työttömät kunnat, ESR, kansallinen rahoitus, OKM, STM, SM

Kielikoulutus kielikoulutukseen osallistuneet kunnat, ESR, kansallinen rahoitus, OKM, STM, SM

Alkoholihaittojen ehkäisy

Liikenne- ja yleinen turvallisuusohjelma ohjelmakohtien toteutuminen kunnat, ELY-keskus, LVM, ministeriöt

Työyhteisöjen henkilöstön työhyvin-voinnin kehittäminen terveysliikunnan keinoin Päijät-Hämeessä

osallistuneet kansallinen rahoitus, ESR

Muut?


Yritykset ja yritysryhmät, alueelliset kehittämisorganisaatiot, työhallinto, sote-kehittäjät, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdis-tykset.

2.2 kulttuurin Monet MaHdollisuudet

Kulttuurin luovat alat keskittyvät keskuskaupunki Lahteen ja Heinolaan. Heinolassa verkostojen kokoamistyön lisäksi on löytynyt ratkaisuja yhteisten toimitilaratkaisujen käynnistymiseen. Lahdessa on useita kohteita, joissa luovien alojen verkos-tojen sijoittuminen yhteistyöhön voi tehostaa eri toimijoiden toimintaa. Pitkään kehittämiskohteena ollut Malskin kiinteistö on saanut uuden suunnitelman ja radanvarteen rakentuva asemanseudun täydennysrakentaminen luo myös mahdollisuuksia myös kulttuuripalveluiden sijoittumiselle.

Päijät-Hämeessä edistetään luovia aloja ja kulttuuriyrittäjyyttä, kulttuurimatkailua ja kansainvälistä kulttuurifoorumitoi-mintaa. Maakunnassa tehdään yhteistyötä alueellisten taidetoimikuntien kanssa. Päijät-Hämeen liikunta- ja taidekulttuuri ovat monipuolinen ilmentymä ja tarjoaa elämyksiä paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Menestyviä tuottajia ja ryh-miä kulttuurin ja liikunnan alalta ovat mm. Sinfonia Lahti, Lahden kaupunginteatteri, Heinolan kesäteatteri, FC Lahti, Pelicans, Namika Lahti ja Lahden hiihtoseura.

19

Sinfonia Lahden vuosittain järjestämä kansainvälinen Si-belius-festivaali Sibeliustalossa tulee olemaan merkittävä ta-pahtuma erityisesti Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuonna 2015.

Lahden MM-kisat 2017 tulee hyödyntää monipuolises-ti alueen markkinoinnissa alueen elinkeinoelämän tueksi ja osana Suomi 100 vuotta teematapahtumia.

Maaseudun ja kylien kehittämisessä kulttuurilla on iso merkitys, jota voidaan edelleen kehittää ohjelmatyön avulla.

Luoviin alojen kehittämissä painotusta on alueen osaamis-kärkiin liittyvissä aloissa kuten muotoilupalvelut, digimuo-

toilu- ja tuotanto, peliala, musiikki, teatteri, kädentaidot ja liikunta- ja elämyspalvelut.

Kulttuurin ja luovien alojen tutkimus- ja opetustoimintaa voidaan edelleen kehittää koulutuksen ja tutkimuksen orga-nisaatioiden kanssa. Lahden yliopistokampuksella (Helsingin ylipistolla) ja Lahden ammattikorkeakoululla voi olla uusia avauksia kulttuuritutkimuksen, soveltamisen ja elinkeinotoi-minnan kehittämiseksi.

Tulevissa kulttuuri- ja tapahtumarakentamisen ja palvelu-

ratkaisuissa tulee arvioida yritysvaikutukset.


Kulttuuri osana elinkeinopolitiikkaa – luo-vat alat kasvuun

luovien alojen uudet työpaikat ESR, EAKR, TEM, TEKES, maaseuturahastoEU-kulttuuriohjelmat

Kulttuuri- ja liikuntamatkailun monet mahdollisuudet

kulttuuri- ja liikuntamatkailun tulovai-kutus (MM 2017)

ESR, EAKR, TEM, TEKES, maaseuturahasto

Kulttuurialan kehittäminen etenkin luovi-en alojen liiketoiminnan osalta

tuotannon ja viennin lisääntyminen ESR, EAKR, TEM, TEKES, maaseuturahasto

Muut


Yritykset ja yritysryhmät, alueelliset kehittämisorganisaatiot, yliopistot, korkeakoulut, oppilaitokset, kulttuuritoiminnan kehit-täjät, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset.

2.3 HYvä tYöeläMä ja liikunta tYökYvYn keHittäMisessä

Päijät-Hämeessä tulee edistää nuorten ja muiden heikos-sa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistämistä (ESR-toiminta). Toimijoiden ja ELY-keskuksen tavoitteet saa-da nuorille nopeasti aktivointia eivät ole onnistuneet vielä riittävälle tasolle. Nuorisotakuuta tulee tehostaa sidosryh-mien yhteistyössä vaikuttavuuden parantamiseksi. Neuvon-ta-, koulutus- ja työllisyyspalveluiden kehittäminen on avain-asemassa maakunnan ja kuntien heikossa asemassa olevien henkilöiden syrjäytymisen ehkäisemisessä.

Parannetaan työhyvinvointia ja samalla tuottavuutta hankkeisiin osallistuvissa yrityksissä ja organisaatioissa. Toi-menpiteillä myös parannetaan yritysten, yrittäjien ja työnte-kijöiden sopeutumiskykyä erilaisiin muutostilanteisiin. Hank-keissa tuotetaan uusia työelämää kehittäviä toimintatapoja

esimerkiksi työn organisoinnissa, johtamisessa ja hyödynne-tään hyviä olemassa olevia malleja. Erityishuomiota kiinnite-tään osatyökykyisten työssä pysymiseen ja ennenaikaisten eläkkeelle poistuman ehkäisyyn.

Työelämä 2020 -hanke ja alueverkostot – Kohti Euroopan parasta työelämää, ovat Hämeen ELY-keskuksen alueella asettaneet yhteistyölupauksen toiminnalleen. Yhdessä on määritelty avaintavoitteiden määrittely, jolla pyritään kiteyt-tämään alueen toimijoiden toiminta laadun ja tuottavuuden parantamiseksi. Avaintavoitteisiin kytketyt keinot ovat vain murto-osa kunkin toimijan normaalia palveluja/tai tuoteva-likoimaa sekä strategiaa.

Maakunta toimii aktiivisesti valtakunnallisen Työelämä 2020 –hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteena

20

on nostaa Suomen työelämä Euroopan parhaaksi kuudessa vuodessa. Perusajatus on, että Suomen kilpailukyvyn perus-tana ovat hyvin toimivat, tulokselliset ja uutta työtä luovat työpaikat. Nämä teemat sopivat myös Päijät-Hämeelle.

Yli 54-vuotiaiden tuottavuuden ja työhyvinvoinnin paran-tamista tulee tehostaa, jotta työurat voivat jatkua kansallis-ten tavoitteiden mukaisesti. Työ- ja koulutusurien sukupuo-lenmukaisen eriytymisen lieventämiseen tarvitaan uusia toimintamalleja.

Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta yhdistyy Päi-jät-Hämeessä elinikäisen elintapa- ja liikuntaosaamiseen, joka tulee maakuntalaisille arjen hyväksi kumppaniksi oman elämän hallintaan. Liikunnan megamaakuntaan on luotu ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan terveysliikunnan palve-luketjuja. Toimintakyvyn ollessa rajoittunut tulee julkisen sektorin luoda välineet, joilla ihminen saadaan takaisin kohti henkistä ja fyysistä toimintakykyisyyttä. Liikunnalla on mo-ninaiset vaikutukset. Toimintakyvyn parantuessa itsenäisen liikunnan osuus kasvaa ja ratkaisuja löytyy avoimilta tai ylei-sistä väestölle tarkoitetuista palveluista. Jatketaan maakun-nan terveysliikuntakärjen ohjelma- ja hanketyötä ja tehdään

siitä edelleen liiketoimintaa kasvavassa määrin.

Tulevaisuuden työpaikat

Luottamusja yhteistyö

Työhyvinvointija terveys

Innovointija tuottavuus

Osaavatyövoima

Suomentyöelämä

EUROOPANPARAS

VUONNA 2020

KUVA 6. TYÖELÄMÄ 2020 STRATEGIA


Työelämä 2020 alueohjelman toteuttami-nen

Ohjelman lupaukset ja mittarit(36 – 54 -vuotiaat)

ESR, EAKR, STMkansallinen rahoitusTEKES

Nuorisotakuun tehostaminen nuorisotyöttömyys, tukitoimet,nuorisotakuun piirissä olevat tukityöl-listetyt, alle 25-vuotiaat

kunnat, TEMESR, kansallinen rahoitus,

Työhyvinvoinnin kehittäminen yli 54-vuotiaat kunnat, ESRTEM, kansallinen rahoitus

Ikääntyvien liikunnan ja liikkumisen mah-dollistaminen ikääntyvien aktiivisuus

ESR, EAKR, STMkansallinen rahoitusTEKES

Vuorovaikutteisen teknologian ja vertais-toiminnan hyödyntäminen palvelujen tuottamisessa

uudet palvelut ja niiden käyttö ESR, EAKR, STMkansallinen rahoitusTEKES

Nuorten liikuntatottumusten monipuolis-taminen

harrastajien määrä ESR, EAKR, OKMkansallinen rahoitus

Muut?


Yritykset ja yritysryhmät, alueelliset kehittämisorganisaatiot, työhyvinvoinnin kehittäjät, sote-kehittäjät, liikuntatoimijat, kun-nat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset.

21

2.4 uudenlaiset käYttäjäläHtöiset Palvelut ja toiMintaMallit

Maakunnassa on hyvää käyttäjälähtöistä kehittämisosaa-mista. Käyttäjälähtöisissä palvelumalleissa käyttäjät osallis-tuvat kehitystyöhön. Heidät haastetaan tuottamaan itse tie-toa ja kertomaan palvelukokemuksistaan. Tutkijat seuraavat palvelujen käyttäjien ja tarjoajien toimintaa huomaamatto-masti ja havainnoivat sitä. Palvelumuotoilu on osa laajempaa ilmiötä, jossa tuotekehitysprosessin painopiste on siirtynyt uusien ideoiden muokkaamiseen asiakkaiden kanssa tehdyn luovan työn pohjalta. Käyttäjälähtöisten palvelumallien tu-lee lisätä prosessien tuottavuutta ja asiakaskokemuksen pa-rantamista.

Maaseudun ja kylien asukkaiden tilanteen kehittämiseksi tulee kehittää uudenlaisia palveluita, jotka eivät ole paikkaan sidottuja. Samoista malleista voi syntyä kustannustehok-kuutta myös kaupunkiympäristöissä. Sosiaali- ja terveys-alan palveluihin tulee saada erityistä kustannustehokkuutta, mutta kuitenkaan palvelutason heikentymättä.

Green care –toiminnan ympärille voidaan rakentaa erilai-sia sosiaali-, terveys- ja kasvatuspalveluja, jotka tarjoavat toi-meentulomahdollisuuksia maaseutu- ja taajamayrityksille.


Uudenlaiset käyttäjälähtöiset palvelumal-lit hyvinvoinnin lisäämiseksi

asiakastyytyväisyys,työtyytyväisyys

ESR, EAKR, TEKESmaaseutuohjelma,kansallinen rahoitus,EU:n kv. rahoitusohjelmat

Prosessien parantaminen ja tehostaminen säästetty aika,kustannustehokkuus

ESR, EAKR, TEKESmaaseutuohjelma,kansallinen rahoitus,EU:n kv. rahoitusohjelmat

Creen Care hyvinvointipalvelualan uusi yrityksiä ESR, EAKR, TEKESmaaseutuohjelma,kansallinen rahoitus,EU:n kv. rahoitusohjelmat

Digitalisoituminen ja sähköiset palvelut uudet sähköiset palvelut ESR, EAKR, TEKESmaaseutuohjelma,kansallinen rahoitus,EU:n kv. rahoitusohjelmat

Muut?


Yritykset ja yritysryhmät, alueelliset kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja kehittäjätoimijat, yliopistot ja korkeakoulut, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset.

22

3. KESTÄVÄ YMPÄRISTÖ

Lahden kaupunkiseudun kunnat kehittävät kestävää, ener-gia- ja resurssitehokasta kaupunkikokonaisuutta, vahvistaen Nastolan, Lahden ja Hollolan keskustaajamien muodosta-maa nauhamaista kaupunkirakennetta sekä ohjaamalla asu-mista, työpaikkoja ja palvelutoimintoja kuntien keskusta- ja taajama-alueille sekä rautatieasemien ympäristöön. Kunnat painottavat kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä kaikissa maan-käyttö- ja kaupunkikehittämishankkeissa sekä kehittävät yh-dessä valtion kanssa seudullisesti yhtenäistä ja korkeatasoi-sesti hoidettua jalankulun ja pyöräilyn runkoverkkoa.

Lahden kaupunkiseudun uudet asuin-, työpaikka- ja palve-lualueet toteutetaan ekologisina, energia- ja resurssitehokkaan rakentamisen sekä kestävien liikenne- ja kaupunkiratkaisujen edelläkävijäalueina. Ensimmäisen vaiheen kehittämisalueik-si Lahden kaupunkiseutu on valinnut seuraavat alueet: Ranta-Kartano, Niemi ja Aseman seutu (Lahti), Henna (Orimattila), Ku-konkangas (Hollola), Villähteen aseman alue (Nastola).


Kasvusopimuksen mukaiset maankäyttö-hankkeet

uudet asuinalueet käyttöön Kunnat, valtio

Valtion vapaat maa-alueet käyttöön maanvaihdot, luovutukset, vuokratut Kunnat, valtio

MALPE-toteuttamisohjelma laadittu ohjelma Kunnat, ELY-keskukset,valtion toimijat

Ekosysteemipalveluiden kehittäminen hyvinvoinnin ja viihtyvyyden lisääntymi-nenluonnonvarojen kestävän käytön lisäänty-minen

ESR, EAKR, MMM, YM, TEMkansallinen rahoitusTEKES

Ekotehokkuuden sosiaaliset kytkennät muutokset kulutustottumuksissa

Pohja- ja pintavesien turvaaminen pohja- ja pintavesien tila

Muut?



3.1 väHäHiilinen eläMäntaPa eri aluetYYPeillä

Maakunnissa on sekä kaupunkimaisia että maaseutumaisia alueita. Uusittu kuntarajoista riippumattomien paikkatietoai-neisto mahdollistaa alueiden tarkemman tunnistamisen ja luokittelun. Eri aluetyypeillä on erilaisia tarpeita ja menetelmiä to-teuttaa vähähiilisyyteen tähtääviä toimenpiteitä.

Päijät-Hämeen maakunta ja kunnat ovat asettaneet tavoitteita vähähiilisen talouden edistämiseen. Suomen EAKR:n rahoi-tuksesta 25 prosenttia tulee kohdistua vähähiilisen talouden tukemiseen. Tämä tarkoittaa muun muassa toimia, jotka koh-distuvat uusiutuvan energian käytön lisäämiseen sekä uusien energia- ja materiaalitehokkaiden ratkaisujen kehittämiseen.

23

Vähähiilistä taloutta voidaan edistää lisäämällä teollisia sym-biooseja, lisäksi fossiilisia raaka-aineita vaihdetaan biomas-sapohjaisiin raaka-aineisiin.

Niukkuuden, säädösten ja hintaohjauksen avulla ihmiset muuttavat kulutuskäyttäytymistään. Maatalouden päästö-jen ennakoidaan pysyvän suunnilleen nykytasolla eikä lii-kenteen päästöt vähene kovinkaan nopeasti. Lähtökohta on, että tulevaisuudessa hyödykkeet tuotetaan eri tavalla ja lo-gistiikalla on entistä suurempi rooli kuluttajalle eettisesti ja taloudellisesti.

Valtiotoimijoiden yhteistyötä on tiivistetty perustamal-la yhteistyöelin valtion maa-alueiden toimenpiteiden koor-dinoimiseksi sekä kuntien kaavoituksen ja muun maankäy-tön suunnittelun vauhdittamiseksi. Tavoitteena on kehittää toimivia keinoja valtion omistamien valtiokäytöstä poistu-neiden tai poistuvien alueiden, erityisesti asemanseutujen kehittämishankkeiden suunnittelemiseksi ja toteuttamisek-si sekä maankäyttöhyötyjen kohdentamiseksi. Lahden ase-manseutu on yksi Päijät-Hämeen keskeinen alue.

Ohjelmakauden aikana laaditaan Päijät-Hämeen maakun-takaavan ja kuntien yleiskaavojen MALPE toteuttamisohjelma (LKS-kasvusopimus). MALPE toteuttamisohjelman tavoittee-na on yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, joukkoliikenteen edellytyksien parantaminen ja useamman ja eritasoisen kes-kuksen yhdyskuntarakenteen vahvistaminen. Ohjelmatyö tu-kee myös elinkeinoelämän edellytysten vahvistamista ja sijoit-tumista.

Ekosysteemipalveluiden tutkimus ja arvottaminen tarvit-sevat tuekseen tieteidenvälistä vuorovaikutusta yhdistäen luonnontieteellistä, sosiaalista, kulttuurista sekä taloudel-lista tietoa ja osaamista. Ekosysteemipalvelujen arvottami-nen antaa muun muassa mahdollisuuden arvioida ekosys-teemipalveluiden merkitystä ihmisten hyvinvoinnille. Lisäksi arvottaminen nostaa erilaiset näkökulmat päätöksenteko-tilanteessa näkyviksi ja punnittaviksi samalla lisäten päätök-

senteon avoimuutta.


Uusiutuvan energian uudenlaiset ratkaisu-mallit

uudet ratkaisuinnovaatiot EAKR, maaseuturahastokansalliset,TEKES

Materiaalitehokkuuden hankkeet materiaalin säästyminen, energian säästyminen

EAKR, maaseuturahastokansalliset,TEKES, SITRA

Teollisten symbioosien mahdollisuuksien selvittäminen maakunnassa

selvityksen valmistuminen, syntyvät symbioosit

EAKR, kansalliset, TEKES, SITRA, kv. ohjelmat?

Kasvusopimuksen mukaiset maankäyttö-hankkeet

uudet asuinalueet käyttöön ARA, kunnat,kansalliset

Valtion vapaat maa-alueet käyttöön maanvaihdot, luovutukset, vuokratut kunnat, kansalliset

MALPE-toteuttamisohjelma laadittu ohjelma kunnat, kansalliset

Ekosysteemipalveluiden kehittäminen hyvinvoinnin lisääntyminen (laatu) EAKR, ESR, TEM, YMmaaseuturahasto, TEKES

Ekotehokkuuden sosiaaliset kytkennät muutokset kulutustottumuksissa EAKR, ESR, TEM, YMmaaseuturahasto, TEKES

Muut?



24

3.2 liikennejärjestelMän ja saavutettavuuden edistäMinen

Päijät-Häme ja Lahden kaupunkiseutu on eteläisen Suo-men suurimpia kasvukeskuksia. Alueen sijainti tarjoaa etuja yrityksille ja asukkaille. Alueen saavutettavuus on monella mittarilla erinomaista tasoa ja kahden tunnin ajomatkan sä-teellä asuu yli puolet suomalaisista ja 3 tunnin säteellä 10 mil-joonaa ihmistä. Keskeinen sijainti kasvavien markkinoiden läheisyydessä tekee Päijät-Hämeestä erittäin houkuttelevan ympäristön sekä pienille että suurille yrityksille ja viihtyisälle asumiselle.

Edistetään joukkoliikenteen toimivuutta kaupunkiseudul-la, Lahden seudun ja Helsingin seudun välistä saavutetta-vuutta sekä työvoiman liikkuvuutta (LKS-kasvusopimus).

Lahden ja pääkaupunkiseudun välinen yhtenäinen lip-pujärjestelmä edistää työvoiman liikkuvuutta ja työmarkki-noiden joustoja. Seurauksena on, että pendelöinti kasvanee edelleen. Lahden ja maakunnan joukkoliikenteen valtion-avustuksilla turvataan kuntien ja maakuntien välisiä yhteyk-siä.

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmän kehittämiseksi on muo-dostettu yhteiset painopisteet tavoitteiden asettelutyön pe-rusteella. Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma on hyväksytty valtuustossa joulukuussa 2013. Lisäksi on huo-

mioitu liikennejärjestelmän ja sen toimintaympäristön ny-kytila-analyysi ja palvelutasotarkastelu, mielipidekysely lii-kennejärjestelmän osa-alueiden nykytilasta ja kehittämisen tärkeydestä, merkittävimmät alueelliset ja valtakunnalliset strategiset suunnitelmat ja kuntatapaamisissa esille nostetut painotukset.

Kiireellisyysluokan 1 hankkeista on valittu Päijät-Hämeen liikennejärjestelmän kehit-tämisen kärkitehtävät:

• Kävelynjapyöräilynasenteisiinvaikuttaminen (markkinointikampanjat)

• Lahdenmatkakeskuksentoteuttaminen

• Lahdeneteläisenohikulkutienrakentaminen(vt12)

• Aktiivisenliikenneturvallisuustyönvakiinnuttami- nen

• Lahdenydinkeskustankatujärjestelyjenkehittämi- nen

Lisäksi on korostettu valtatien 24 kehittämistä osuudella Lahti/Holma-Asikkala/Vääksy-Padasjoki-Kuhmoinen. Logistisen verkon hyödyntämiseksi on keskusteltu Salpausselän kehityskäytävähankkeesta tai matkailun näkökulmista myös HLP-hank-keen tehostamisesta (Helsinki-Lahti-Kouvola-Pietari). Yhteyksiä ja yhteistyötä Kymenlaakson ja Kaakkois-Suomen suuntaan tulee kehittää.


Lahden eteläinen ohikulkutien rakentami-nen (vt 12)

valmis tiesuunnitelma 2015 EAKR, kansallinen rahoitus,kunnat

Lahden matkakeskuksen toteuttaminen valmistuminen kunnat, kansallinen rahoitus

Aktiivinen liikenneturvallisuustyö vuositoimenpiteet kansalliset, kunnat

Lahden ydinkeskustan katujärjestelyjen kehittäminen

Lahden toriparkki, kävelykadut

kunnat

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen uudet pyörätiet ELY-keskus

Lippujärjestelmän kehittäminen kannustava lippujärjestelmä LVM, Liikennevirasto, kunnat

Maaseudun laajakaistatoimenpiteet uudet laajakaista-asiakkaat ja verkot maaseutuohjelma, MMMLVM

Muut?

25


Valtio, kunnat, yritykset ja yritysryhmät, alueelliset kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja kehittäjätoimijat, yliopistot ja korkea-koulut, muut julkisyhteisöt, yhdistykset.

KUVA 7. JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASON TARKASTELU, JOSSA VAHVENNETUT VIIVAT KUVAAVAT NYKYTILAA KORKEAMPAA PALVELUTASOA TAVOITETILANTEESSA

Palvelutason nostaminen alueella

Yhteistyö maakunnan rajojen ylipalvelutason nostaminen

Lähijunaliikenteen kehittäminen

Matkaketjun kehittäminenLahti: matkakeskusNastola ja Orimattila: liityntäyhteydet

Kuljetusten koordinointi, kehittäminen ja yhdistäminen

3.3 luonnonvarojen kestävä käYttö

Päijät-Hämeen monessa kunnassa on erinomaiset pinta- ja pohjavedet. Maakunnassa on merkittävässä määrin monipuolis-ta maaperää, jota voidaan hyödyntää maa- ja metsätalouden, asumisen, palveluiden ja teollisuuden hyväksi, kunhan käyttö-tapa ottaa huomioon ilmastopoliittiset ja kestävän kehityksen mukaiset tavoitteet. Yhdessä Hämeen maaseutusuunnitelman

26

2014–2020 kanssa toteutetaan luonnonvarojen tehokasta ja kestävää hyödyntämistä Päijät-Hämeessä ja maakuntien yh-teistoiminta-alueella.

Päijät-Hämeessä on muutamia erittäin soveltuvia paikko-ja kalojen vesiviljelyyn luontaisten kala- ja rapuvesien lisäksi. Näitäkin suurempaa on ollut pohja- ja pintavesien hyödyn-täminen asukkaiden ja pääkaupunkiseudun asukkaiden raa-kaveden lähteenä. Veteen perustuvaa liiketoimintaa voidaan edelleen kehittää uudessa maakuntaohjelmassa.

Päijät-Hämeen puuvaroja voi ja tulee hyödyntää entistä paremmin. Alueen metsien hoito- ja perusparannus, metsien monikäyttö ja metsien ekologinen monimuotoisuus on alu-eella turvattava. Maakunnassa on erittäin merkittävää met-sätalouteen liittyvä yritystoimintaa ja metsään liittyvää ja-lostusarvoa voidaan edelleen nostaa. Alueen metsäohjelma ja maaseutuohjelma tunnistavat hyvin maaseudun ja metsi-

en potentiaalin, jota voidaan monipuolisesti hyödyntää maa-kuntalaisten ja yritysten hyödyksi. Vaikuttavuus ei ole vain maaseudun asia, vaan jalostusarvon nosto ja tuotteiden ja-lostaminen on pitkälti kaupunkien elinkeinoelämän tehtäviä. Puun käytön edistämisen lisäksi tulee tutkia paikallisen maa-perän integroituja mahdollisuuksia mm. energiatehokkaassa rakentamisessa. Metsäbiomassoille on löytymässä monen-laisia uusia käyttömahdollisuuksia. Biomateriaalit ovat vas-taus maailmanlaajuiseen kestävän kehityksen tarpeeseen. Massoista saadaan uudenlaisia pakkausmateriaaleja ja bio-pohjaisia kemikaaleja. Teknologioita yhdistämällä, esim. po-lymerointi- ja modifiointiteknologiat ja nanokomponentit, sovellusmahdollisuudet ovat tunnistamattoman laajat.

Päijät-Hämeen maaperä on moreeni-, sora-, hiekka- ja savivaltaista. Soranotto on joissakin paikon merkittävää ja kallioainesta hyödynnetään mm. uusilta logistiikka-alueilta

murskaksi.


Biomassat uudet biomassavirrat ja sovellukset maaseutuohjelma, EAKR, kansalliset, TEKES, TEMEU:n kv. rahoitusohjelmat

Vesihuoltotoimet, pohja- ja pintavesien suojelu

uudet vesihuollon piirissä olevat asukkaat maaseutuohjelma, YM,MMM

Kalataloustoimet uudet kalastuskohteet,kalanjalostusmäärä

kalatalousohjelma,maaseutuohjelma,MMM

Alueellisen metsäohjelman edistäminen uudet suojelualueet, puun hankintamäärät

MMM, METSO

Vilja- ja elintarviketoimenpiteet lähiruuan tuotanto maaseutuohjelma,MMM, EAKR,ESR

Muut?


Yritykset ja yritysryhmät, alueelliset kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja kehittäjätoimijat, yliopistot ja korkeakoulut, kunnat ja muut julkisyhteisöt, valtio, yhdistykset.

27

1 www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140007

4. PERUSTELUOSAT MAAKUNTAOHJELMAAN

Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista1 on annettu Helsingissä 17 päivänä tammi-kuuta 2014. Siinä määritellään 32 § pykälässä, että maakun-nan liitto laatii maakuntasuunnitelmaan perustuvan määrä-aikaisen maakuntaohjelman.

Maakuntaohjelma sisältää maakunnan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin, kulttuuriin ja muihin erityispiirteisiin perustu-vat kehittämisen tavoitteet, kuvauksen maakunnan kehittä-misen kannalta keskeisistä hankkeista ja muista olennaisista toimenpiteistä, laadittavista yhteistyösopimuksista tavoit-teiden saavuttamiseksi ja tarvittaessa määrittelyn alueen kuntien yhteistyöalueista sekä suunnitelman ohjelman ra-hoittamiseksi.

Maakuntaohjelma valmistellaan yhteistyössä kuntien, val-tion viranomaisten ja alueiden kehittämiseen osallistuvien yh-teisöjen ja järjestöjen sekä muiden vastaavien tahojen kanssa.

Maakuntaohjelma laaditaan kunnanvaltuuston toimikausit-tain neljäksi vuodeksi. Maakuntaohjelman hyväksyy maakun-nan liiton ylin päättävä toimielin. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä maakuntaohjelmaa laa-dittaessa noudatettavasta sisällön rakenteesta, menettelystä ja aikataulusta.

Maakunnan liiton johdolla valmistellaan kahden vuoden vä-lein maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma maakun-nan yhteistyöryhmän hyväksyttäväksi. Suunnitelmaa voidaan tarvittaessa tarkistaa vuosittain.

YMvaltakunnalli-set suuntavii-vat alueiden

käytölle

mm. lainsäädäntö ja valvonta

TEM ja VMohjeet ja oh-jaus alueiden

kehittämisestä

mm. lainsäädäntö ja valvonta

MAAKUNTASUUNNITELMAVISIO -> TAVOITELTAVA KEHITYS

Kehittämislinjaukset ja strategiatavoitetilan vaatima aluerakenne

kuvaus muutoksesta ja strategiset hankkeet

MAAKUNTAOHJELMAkehittämistoimenpiteet

TOIMEENPANOSUUNNITELMAHANKKEET

Toteutumisen edistäminen, edellytysten luominenkehittämisen yhteensovittaminen, fyysinen yhteensovittaminen

aluekehitysrahoituksen ohjaaminen, ympäristöresurssien käytön ohjaaminen

ELY-strategia

MAAKUNTAKAAVAalueidenkäyttö

KUNTIEN MAANKÄYTTÖHANKKEET

KUVA 8. ALUEKEHITYKSEN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ

Päijät-Hämeen maakuntaohjelma 2014–2017 valmistelun prosessi käynnistyi Mdi-konsulttien pitämällä arviointipajalla 4.3.2013. Tilaisuutta oli jo edeltänyt aikaisemman maakunta-ohjelman väliarviointiprosessi. Arviointipajassa etsittiin mm. mahdollisuuksia tehostaa alueen yhteistä ohjelmapolitiikkaa.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja julkaistiin kommenteille kevään 2013 aikana. Vuoden 2013 aikana maa-kuntasuunnitelman laadinnan tilaisuuksissa kerättiin talteen maakuntaohjelmaan liittyviä näkemyksiä. Vuoden 2014 to-

teuttamissuunnitelmatilaisuudessa 4.9.2013 käytiin läpi vuo-den 2014 kärkiä ja ohjelman uudistamistarpeita. Kaikille avoin väylä on ollut liiton www-sivujen, facebookin tai twitterin li-säksi mindmeister-ohjelmalla tehty www-sivut, joista työpaja oli 4.9.2013. Eri ohjelmien kytkennöistä oli tilaisuus 2.10.2013.

Kevään 2014 avoimet työtilaisuudet olivat 5.2. ja 5.3. ja 2.4. maakuntaohjelman luonnoksesta. Maakuntavaltuusto käsit-telee asian 16.6.2014 kokouksessa. Lisäksi on ollut lukuisia muita ryhmätilaisuuksia mm. kuntajohtajien kokouksen kä-sittely maaliskuussa.

28

2 http://www.temtoimialapalvelu.fi/alueelliset_kehitysnakymat/alueelliset_kehitysnakymat_-julkaisut_2014/alueelliset_kehitysnakymat_1_2014_julkista- mistilaisuus.1016.news

4.1 toiMintaYMPäristö, sWot ja tavoiteMittareita

Maaseutu-ohjelma

Matkailu-strategia

Kasvusopimus INKA Kilpailu-kyky- ja elin-

keinostra-tegia

Liikenne

EU-ohjelmat

Ilmasto-ohjelmat

Kansallisetohjelmat Maakuntastrategia

ja uusi maakuntaohjelma

KUVA 9. MAAKUNTASTRATEGIA JA MAAKUNTAOHJELMA YHDISTÄÄ ALUEEN TAHTOTILAN JA OHJELMAT

Alueiden toimintaympäristön alueelliset kehitysnäkymät arvioidaan työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimassa pro-

sessissa puolivuosittain.2

Runsas määrä uusia rakentamisen aluekohteita tukee työl-lisyyttä alueelle. Uusien ja jatkavien yritysten määrää tulee edelleen aktivoida. Toimialoista mm. matkailun mahdolli-suuksia ei ole vielä hyödynnetty riittävästi. Alueella pitää siirtyä laajempaan yhteiseen markkinointiyhteistyöhön mm. venäläisten matkailupalveluiden tuottamiseksi.

Maakunnan sosiaali- ja terveysala ja kaupalliset palvelut menestyvät toistaiseksi kohtuullisesti, mutta näilläkin sekto-reilla on näkyvissä rakenteiden uudistaminen ja toimintojen sopeuttaminen yleiseen taloudelliseen tilanteeseen. Entis-tä vähemmällä työntekijämäärällä tulee päästä parempaan tuottavuuteen.

Maakunnassa on vahvaa puuteollisuutta ja puun jatkoja-lostuksen osana mm. puurakentaminen on nousussa uusien kerrostalokohteiden osalta. Maakunan mekatroniikkaklus-terin yritysten odotukset ovat positiivisia ja maltillista kasvua on odotuksissa. Vähittäiskaupan haasteista huolimatta Päi-jät-Hämeen viljaklusterin yrityksissä on tehty suuria inves-tointeja ja uusia innovaatioita.

Heinolan, Hartolan ja Sysmän alueella ovat rakennemuu-toshankkeiden viimeiset toteuttamisvuodet 2013–2014 li-sänneet kuntien ja toimijoiden aktiivisuutta. Hankkeet ovat tarjonneet paikallisille yrityksille uusia rakentamiskohteita, työvoiman kartoituksia ja yrityksille neuvontaa. Heinolassa laadittu uusi elinkeinostrategia korostaa ympäristöteknolo-gian kasvua sekä puurakentamisen ja -osaamisen kehittä-mistä.

Teollisuudesta työttömäksi jääneillä riski työttömyyden pitkittymiseen on todella suuri, mutta viimeaikainen lama on lisännyt nyt myös muiden toimialojen työttömyyttä.

Taulukko 1: Arviointi Päijät-Hämeen näkymistä helmikuussa 2014

Lahden seutukunta = Päijät-HämeTilanne nyt verrattu-na vuoden takaiseen

Tilanne 6 kk kuluttua verrattuna nykyhet-keen

Tilanne 12 kk kuluttua verrattuna nykyhet-keen

Elinkeinoelämä ja yritystoiminta - 0 +

Työttömyyden määrä ja rakenne - - 0

Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi

Maakunnassa tulee vahvistaa ammatillista uudelleen kou-luttautumista ja liikkuvuutta tarjotun työn perässä. Kou-lutustarjonnan määrään on tullut vahingollisia leikkauksia valtion toimesta. Etenkin nuorten työttömyyden kasvu on vakava ongelma maakunnassa.

Globaalien megatrendien, kansallisten kehitysnäkymien ja valtakunnallisten tavoitteiden perusteella Päijät-Hämeen keskeisimmät vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhkat ovat osin seuraavia. Oheiseen taulukkoon on nostet-tu joitakin keskeisiä kaudelle 2014–2017 vaikuttavia tekijöitä lähtökohtana maakuntasuunnitelmassa havaittuihin skenaa-rio ja tulevaisuustekijöiden tunnistamiseen.

29

Taulukko SWOT:

VAHVUUDET HEIKKOUDET NYKYTILA

Vahva kasvukeskus LahtiPk- teollinen osaaminen ja uudistuskykyOsaamisen kärjet työkaluina yli sektorirajojenLogistinen sijainti SuomessaLahden tiivis alue- ja yhdyskuntarakenneMonipuolisia asuinympäristöjäPinta- ja pohjavesien hyvä laatuOsa laajaa Metropolialuetta Tuottavat metsät ja pellotKulttuuri- ja vapaa-ajan monipuolisuusKansainväliset yhteydetMaakuntakeskustaan johtava joukkoliikenne

Energian tuotanto - kivihiiliNuorten ikäluokkien pienuusPalveluverkostojen kustannuksetPieni t&k-osuusMatala koulutustasoMatala BKT/asukas Valtiontalouden suuri nettomaksaja Työttömyyden rakenneSyrjäisten alueiden joukkoliikenne-palvelutOsin heikot kansainväliset valmiudetLaajakaistaverkko maaseudullaMajoituskapasiteetti ja matkailun ympärivuotisen vetonaulan puute

Perustuu teollisuuden rooliin alueellaTiivis maakuntakeskus rakentuu edelleenVähän korkeakoulutustaHyvät yhteydet

MAHDOLLISUUDET UHKAT TAVOITETILA

Lahteen sijoittuu lisää yrityksiä ja asukkaitaYmpäristö- ja energiaosaamisen kehittäminenMuotoilun ja luovan talouden vahvistaminen Materiaali - ja ekotehokkuuden lisääminen Itämeren ja Pietarin alueen potentiaalitKehittyvät markkinatTKI-ekosysteemit Vapaasta työvoimasta vetovoimaaKulttuurinen vetovoima yli rajojenTerveys- ja liikuntaosaamisen tuotteistaminen Uudet asuinympäristöt mm. Karisto ja HennaPalveluiden tuottamisen tehostaminen Luonnonympäristön hyödyntäminenPohja- ja pintavesien hyödyntäminenLahti MM 2017 ja Suomi 100

Aluepolitiikka, nettomaksut jatkuvatGlobaalit lamatekijät Työttömyyden pitkittyminen Erikoisalojen työvoiman puuteJulkisen sektorin lamaantuminenIlmastolliset ääri-ilmiötVäestön huoltosuhdeSosiaalisten erojen kasvuTurvattomuuden lisääntyminenPääkaupunkiseudun lähiörooli Maaseudun elinolotJulkisen liikenteen heikkeneminenMaaperän ja vesien pilaantuminen

Teollisuuden palveluketjut tuot-tavat tuloja maakuntaanPalvelutuotanto on tehokasta kunnilla ja yksityisellä sektorillaKaupunkiseudun aluerakenne on tiivistynyt kohti Lahden ase-manseutua ja radanvarttaKorkeakoulutuksen volyymi – ja laatu on parantunutNuorten hyvinvointi ja työllisyys on parantunutTyössäkäyvien ja ikääntyneiden terveys on parempiLiikennejärjestelmän tavoitteet edistyvät

Tavoitemittareita on kuvattu liitteessä 2.

Päijät-Hämeen virallinen väkiluku 31.12.2012 oli 202 548 henkilöä, joista miehiä oli 98 136 ja naisia 104 412. Väestökas-vu on ollut noin 0,2 % viimeisinä vuosina. Viimeisen kymme-nen vuoden aikana Päijät-Hämeen väestönlisäys on ollut yli 4 460 henkilöä. Kuntien tavoitearvot ovat kohtalaisen korkeita ja rakentamisen hyvä tilanne voi tulevina vuosina mahdollis-taa suuremmankin muuttajien määrän, jos alue tuntuu hou-kuttelevalta vaihtoehdolta.

Luonnollinen väestönkasvu eli syntyvien ja kuolleiden erotus on ollut negatiivista useina vuosina.

Nettomuutto on ollut positiivista ja noin 11,40 prosenttia asukkaista muutti maakuntaan tai pois vuoden 2012 aikana. Vanhushuoltosuhde kasvaa erittäin voimakkaasti tulevina vuosina.

Alueen bkt:n kehitys on ollut heikkoa viime vuosina lamas-ta johtuen. Ennusteissa on Suomelle ja alueelle pientä kas-vua tuleville vuosille. Liikevaihdon kasvu on myös ollut lai-meaa ja siihen odotetaan myös kasvua, jotta investointeja tapahtuisi. Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten suhde on pysynyt voitollisena. Kasvuyritysten määrän määrittelyyn ei ole yksikertaista välinettä. Lähinnä arviot perustuvat Hä-meen ELY-keskuksen ja LADECista saatuihin arvioihin. Maa-kunnan vientiyritykset ovat menettäneet prosenttiyksiköitä markkinatilanteesta johtuen, mutta vientiin odotetaan myös pientä kasvua.

Päijät-Hämeen kuntien taloutta voidaan tarkastella vuosi-katteen suhteellisena osuutena asukasta kohden.. Vuosikat-teen odotetaan hiukan kasvua, jolloin vuosikatteen odote-taan riittävän poistoihin.

30

Vuosittaiset muutokset vaihtelevat kunnittain suuresti, kun tarkastellaan vuosikate prosentteina poistoista -suhde-lukua. Vuoden 2012 tilinpäätöstietojen mukaan huonommat suhdeluvut olivat Hartolassa ja Kärkölässä, joissa suhdelu-ku oli peräti negatiivinen eli elettiin lainarahalla. Paras suh-deluku oli Sysmässä. Tilastokeskuksen laskelmien mukaan valtio rahastaa Päijät-Hämeestä runsaasti muiden maakun-tien valtion rahoittamien palveluiden ylläpitämiseksi. Val-tion suuressa politiikassa Päijät-Hämeeseen tulee vain noin 6000 euroa valtion toimiin rahoitusta asukasta kohden, kun esimerkiksi Ahvenanmaa saa asukasta kohden lähes 12 000 euroa ja Kainuu 9500 euroa. Hennalan varuskunnan lakkaut-taminen heikentää edelleen Lahden kaupungin ja Päijät-Hä-meen asemaa.

Tammikuussa 2014 korkeimmat työttömyysasteet olivat Päijät-Hämeessä Lahdessa (17,4 %) ja Heinolassa (17,1 %). Matalimmat työttömyysasteet olivat Kärkölässä ja Hämeen-koskella. Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna työttömyysaste laski Hartolassa ja Kärkölässä. Muissa Päi-jät-Hämeen kunnissa työttömyys nousi. Suurinta muutos oli Padasjoella (+4,1 %). Koko maassa työttömyysaste nousi 1,3 prosenttia viime vuoden tammikuusta. Alueen työllisyysaste on noussut. Nuorten työttömyys on ollut kasvussa. Työvoi-man ja työpaikkojen määrään odotetaan muuttoliikkeestä kasvua.

Päijät-Hämeen keskitulo on maan keskiarvoja matalam-pi. Päijät-Hämeen matalimpia keskituloja on alueen pienissä kunnissa, joissa on myös erittäin ikääntyneitä asukkaita. Päi-jät-Hämeen kunnista tulonsaajien keskimääräiset tulot olivat korkeimmat Hollolassa, jossa ylitettiin koko maan taso. Seu-raavaksi korkeimmat keskimääräiset tulot olivat Nastolassa ja Lahdessa.

Hollolassa koulutustaso sekä tutkinnon suorittaneiden osuus on korkeampi kuin muissa Päijät-Hämeen kunnissa tai Päijät-Hämeessä yhteensä. Yli 60 prosenttia 15 vuotta täyt-täneestä väestöstä on suorittanut peruskoulun jälkeisen tut-kinnon Hollolan ja Lahden lisäksi Asikkalassa, Heinolassa, Hä-meenkoskella, Nastolassa ja Orimattilassa.

Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy (PHJ) vastaanotti vuonna 2013 yhdyskuntajätettä kaikkiaan 88 059 tonnia ja siitä hyö-dynnettiin peräti 95 %. Kaatopaikalle päätyi viime vuonna enää 5 % hyödyntämiskelvotonta jätettä. Yhdyskuntajät-teen hyödyntämisaste kasvoi edellisestä vuodesta, jolloin se oli 91 %. Kaikkiaan PHJ vastaanotti vuonna 2013 jätteitä 209 218 tonnia, josta kaatopaikalle päätyi vain 11 % (14 % vuon-na 2012).. Eniten hyödynnettävästä kaatopaikkajätteestä oli kaatopaikkajätettä, joka hyödynnettiin energia- ja materiaa-lihyötykäyttöön (42 % ja 34 %), kompostointiin (17 %). Kaa-topaikkajätteitä kertyi suurelta osin elinkeinoelämän mate-riaalivirroista.

Asikkala

Hartola

Heinola

Hollola

Hämeenkoski

Kärkölä

Lahti

Nastola

Orimattila

Padasjoki

Sysmä

86

-99

105

25

32

-103

113

89

138

110

615

-300 -100 0 100 300 500 700 900 %

109

181

127

133

8

129

118

233

341

111

835

20122011

Lähde: Kuntaliitto, Kunnat

VUOSIKATE PROSENTTEINA POISTOISTA PÄIJÄT-HÄMEEN KUNNISSA VUOSINA 2011 JA 2012

Kuva 10. Eniten vuosikatetta on tehty Sysmässä vuosina 2011 ja 2012

Kuva 11. Yhdyskuntajätteen hyödyntäminen vuosina 2006–2012

450

400

350

300

250

200

150

100

50

02006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

91 %88 %89 %89 %54 %43 %39 %

Hyötykäyttöön kg/asukas Kaatopaikalle kg/asukas

PHJ:N KAUTTA KULKEVAN YHDYSKUNTAJÄTTEEN HYÖDYN-TÄMINEN 2006-2012, KG/ASUKAS

Yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste %

Maakunnassa materiaalitehokkuus on parantanut. Vuon-na 2011 laadittu GPI-indikaattorin pilotointi antoi positiivisen kuvan maakunnan kehityksestä ja mm. yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste on edelleen parantunut. GPI-indikaattoria on kuvattu ympäristöselostuksessa.

31

4.2 strategian edistäMinen

EU:lla on viisi yleistavoitetta vuodelle 2020 ja lippulaiva-hankkeet. Kansallisesti Suomella on korkeammat tavoitteet työllisyyden, tutkimuksen, ilmastomuutoksen ja kestävän energiapolitiikan osalta. Suomen kansallisena tavoitteena on nostaa 20–64 -vuotiaiden työllisyysaste 78 prosenttiin. Pi-tää korkeakoulututkinnon suorittaneiden 30–34 -vuotiaiden osuus 42 prosentissa ja pienentää 18–24 -vuotiaiden koulu-pudokkaiden osuus 8 prosenttiin sekä vähentää köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elävien määrää.

Maakuntastrategian ja suunnitelman tavoitteet on asetet-tu pidemmälle aikavälille kuin maakuntaohjelma. Strategian visio, missio ja tavoitteet on kuitenkin huomioitava maakun-taohjelman toimintalinjoissa, toimenpiteissä ja hankkeissa.

Päijät-Hämeen maakuntastrategia on hyväksytty maa-kuntavaltuustossa joulukuussa 2013. Maakuntien yhteinen skenaario- ja tulevaisuustyössä saatiin esiin teemoja, joista Päijät-Hämeen strategiset kärjet ovat valikoituneet alueen omista tarpeista johdettuna.

Maakuntaohjelman hankkeita edistäessä tulee arvioida myös aina, miten hanke tukee strategisia tavoitteita.

• Avaakoosaamisentaiyritystoiminnantoimenpi- de polkuja kehittyvillä markkinoille?

• HyödyntääkötoimenpideVenäjänjaPietarinpo- tentiaalia?

• Tukeekotoimenpidevapaa-ajanjahyvinvointilii- ketoiminnan kasvua?

• Käytetäänkötoimenpiteessämaakunnanja muunkin toiminnan luonnonvaroja kestävästi?

• Lisääköesitetyttoimenpiteethyvinvointiajasosi- aalista osallisuutta?

Hyvinvoiva väestö

Globaali elinkeinoelämä ja osaaminen

Kestävä ympäristö

Innovaatiot

YmpäristöCleantechBiotalous

Hyvinvointi Muotoilu

KUVA 12. PÄIJÄT-HÄMEEN STRATEGISET KÄRJET, ÄLYKÄS ERIKOISTUMINEN JA MAAKUNTAOHJELMA 2017

Kehittyvillä markkinoilla osaajina

Pietarin ja Venäjän potentiaali

Vapaa-ajan ja hyvinvointiliiketoimintaa

Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen

Sosiaalinen osallisuus

4.3 MaakuntaoHjelMan 2011–2014 arviointia

Päijät-Hämeen, Uudenmaan ja Kanta-Hämeen maakunta-ohjelmille tehtiin yhteinen väliarviointi 2013 kevään aikana. Arvioinnin toteuttajaksi valittiin MID kilpailutuksen jälkeen. Arvioinnista pidettiin työkokouksia ja samalla rakennettiin uuden ohjelman valmistelulle lähtöaineistoa. Arviointi on käyty läpi maakuntahallituksessa ja maakunnan yhteistyö-ryhmässä ja eri tapahtumissa vuoden 2013 aikana. Arvioin-nissa todettiin, että ”Päijät-Hämeen maakuntaohjelma on selkein kokonaisuus Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueella.”

Ohjelma sai kokonaisuudessaan hyvän arvosanan. Ohjel-man vahvuus oli tutuissa teemoissa, joiden murtamisen ja syventämisen kysymykset ovat keskeisiä ja ovat sitä edel-leenkin. Suosituksina todettiin mm. että ohjelman selkeyt-

tä ja tavoitteiden helpompaa omaksumista tulee parantaa. Vaikutuskeinoiksi nähtiin, että kyseessä on ensisijaisesti vies-tintä- ja vuorovaikutusasiat, mutta samalla myös valmistelu-prosessin entistä tarkemman ja laaja-alaisemman laajan osal-listumisen kysymys.

Edellä mainittu arviointipäätelmä vahvisti sitä käsitystä, että laaja-alaisuutta voidaan turvata valmistelemalla strate-giaprosessi- ja ohjelmaprosessi peräkkäin limittyen, jotta on riittävästi mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa maakunta-suunnitelman ja ohjelman rakentamiseen maakunnassa.

EAKR-ohjelman väliarviointi korosti onnistuneita hankeva-lintoja kärkiin, mutta loppukaudesta hankkeiden tulokselli-suuden arviointi Päijät-Hämeen aluekehityksen kannalta on

32

jäänyt kuitenkin odotuksia heikommaksi. Kärkien synergiat eivät ole yhdistyneet riittävästi tukemaan toistensa prosesseja, vientipalveluita tai pk-yrityksiä osin taantuman vaikeuttaessa yritysten kanssa tehtäviä yhteistyöhankkeita. Seuraavalla ohjel-makaudella tulisi hankkeilta odottaa ja vaatia selkeämpiä tuloksia, kun rahoituksen resurssit ovat entistä niukemmat.

1

11

1 6

7

2

3

5

8

10

1213

1

2

3

4

5

9

10

11 12

13

2

3

6

7

8610

8

117

12

13

594

9

4

MAAKUNTAOHJELMAN MERKITYS

TAVO

ITE

ON

TO

TEU

TUN

UT

SuuriPieni

Eritt

äin

hyvi

nEr

ittäi

n hu

onos

ti

1. Enemmän omaa energiaa ja vähemmän päästöjä (TL 1)2. Enemmän sähköisiä mahdollisuuksia ja vähemmän turhaa liikennettä (TL 1)3. Enemmän julkista liikennettä ja vähemmän yksityisliikennettä (TL 1)4. Enemmän puhdasta ympäristöä ja vähemmän ympäristön rasitusta (TL 1)

5. Enemmän mahdollisuuksia luovan potentiaalin kohtaamiseen ja vähemmän vajaakäyttöä (TL 2)6. Enemmän vetovoimaa ja vähemmän rajoja (TL 2)7. Enemmän tiivistämistä ja vähemmän asutuksen hajoamista (TL 2)8. Enemmän erikoistuvia kyliä ja vähemmän taantuvaa maaseutua (TL 2)

9. Enemmän osaamista ja vähemmän syrjäytymistä (TL 3)10. Enemmän erikoistumista, innovaatioita ja vähemmän massatuotantoa (TL 3)11. Enemmän tuottavuutta ja vähemmän työpanosta (TL 3)12. Enemmän terveyttä ja työuraa ja vähemmän uupumista (TL 3)

13. Tavoitteellinen aluerakenne (TL 4)

Muut kehitystoimijat (kehitysyhtiöt, tutkimuslaitokset jne.) Kuntatoimijat Maakunnan liitto ja ELY

KUVA 13. MAAKUNTAOHJELMAN 2011-2014 ARVIOINTI TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN JA MERKITYS

4.4 älYkäs erikoistuMinen Päijät-HäMeessä

Päijät-Hämeen vahvuutena on pitkäaikainen triple helix-malliin pohjautuva verkostomainen yhteistyö julkisen sekto-rin, yrityskentän ja eri emoyliopistojen ja muiden koulutus-organisaatioiden kanssa sekä vahva yhteinen näkemys siitä, minkälaisin voimavaroin ja osaamispohjan varaan alueen kilpailukyky tulee rakentaa. Päijät-Häme oli ensimmäinen maakunta, joka loi itselleen innovaatiostrategian 1990-luvun voimakkaan rakennemuutoksen jälkeen. Lahden alueella on toteutettu kansallisen innovaatiostrategian periaatteita jo useamman vuoden ajan. Maakunnan vahvuudeksi on nähty mm. vahvistuvat ja aiempaa tarkemmin profiloidut osaami-sen kärjet sekä innovatiivinen julkinen sektori. Älykkään eri-koistumisen on arvioitu edesauttaneen alueen kansainväli-sen aspektin vahvistumista.

Päijät-Hämeessä on jo vuosia tehty johdonmukaista kehit-tämistoiminnan keskittämistä maakunnan kärkialoihin. Kär-kialoiksi valikoitui ympäristöteknologia, muotoilu ja käytän-tölähtöinen innovaatiotoiminta.

Älykäs erikoistuminen on ollut maakunnassa jo vuosia käytetty termi puhuttaessa keskittymisestä alueen kilpailu-kyvyn ja elinvoimaisuuden kehittämisen kolmeen kärkeen.

Kaikki merkittävät alueelliset organisaatiot ovat lanseeran-neet kärjet omiin strategioihinsa ja älykkään erikoistumisen strategisiin tavoitteisiin pyritään painottamalla toiminnassa kärkien kehittämisen. Uusittu elinkeinostrategia nosti kär-keen myös hyvinvoinnin ja terveysliikunnan.

Alueella on ollut vetovastuu kansallisen ympäristötekno-logian osaamiskeskusohjelman koordinoinnista. Tämä on ollut merkittävä valtakunnallinen tunnustus ja tuki maakun-nassa toteutetun älykkään erikoistumisen linjauksille. Lap-peenrannan teknillinen yliopisto - Lahti School of Innovati-on on nostanut kansalliseen ja kansainväliseen tietoisuuteen käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan, jota on menestyk-sellisesti toteutettu eri menetelmiä käyttäen sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Työtä jatketaan yrityslähtöisesti mm. INKA-ohjelmassa 2014–2020 LADECin toimesta.

Lahden alueen päivitetty innovaatiostrategia sisältää eko-innovaatiokomponentin (eco innovation component), jonka avulla Päijät-Hämeessä kehitetään tällä hetkellä erityisesti kestävää rakentamista.

33

Päijät-Häme on liittynyt älykkään erikoistumisen S3-platform verkostoon, joka on suunnattu kaikille eurooppalaisille aluei-den edustajille. Alusta toimii kohtauspaikkana niin alueellisille toimijoille, kuin Euroopan komission ja tutkimuksen edustajille.

Ympäristö -Cleantech

Älykkäätverkostot

Muotoilu -Cleandesign

Hyvinvointi -Terveysliikunta

Innovaatiot -Ekoinnovaatiot

SoTe ICT

Mate-riaali

Kulttuuri

Rakenta-minen

Vilja

Kaluste

Mekatro-niikka

Muut

Kehittyvillä markki-noilla osaajana

Pietarin ja Venäjän potentiaali

Vapaa-ajan ja hyvin-vointiliiketoimintaa

Luonnonvarojen kes-tävä hyödyntäminen

Sosiaalinen osallisuus

Työkalut - innovaatio- ja elinkeinostrategiakärjet - maakuntaohjelma - maakuntasuunnitelma

KUVA 14. ALUEEN ÄLYKKÄÄN ERIKOISTUMISEN TYÖVÄLINEET TKI-EKOSYSTEEMIEN PALVELUKSESSA. TKI-EKOSYS-TEEMIEN NIMET JA MÄÄRÄT OVAT VAIN HAVAINNOLLISTAMISEEN LAADITTUJA

VISIOPäijät-Häme on hyvinvointija ympäristöosaamisenmaailmanluokan kumppani

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa aktivoi-daan ja rohkaistaan uusiin ja haasteellisiin kokeiluihin ensisijaisesti elinkeinotoiminnan, mutta myös julkisten palvelujen uudistamiseksi.

4.5 laHden ja Heinolan seutujen eritYisPiirteitä

Lahden kaupunkiseutu on maakunnan kasvukeskus. Lah-den keskustarakentaminen tiivistää kaupunkirakennetta ja luo pääkaupunkiseudun suuntaan hyviä sijoittumismahdol-lisuuksia. Lahden kaupunkiseudun kunnat, alueviranomaiset ja valtio ovat sopineet joulukuussa 2013 kasvusopimuksen. Kasvusopimus on luonteeltaan aiesopimus, jossa sovitaan valtion ja suurten kaupunkiseutujen kesken strategisista kehittämisen painopisteistä vuosille 2013–2015. Kasvusopi-muksen tavoitteena on Lahden kaupunkiseudun kilpailuky-vyn vahvistaminen, yhdyskuntarakenteen kestävä kehittä-minen sekä sosiaalisen eheyden vahvistaminen yhteistyössä valtion, seudun kuntien ja muiden toimijoiden kesken. Sopi-musosapuolet edistävät seuraavien strategisten painopistei-den toteuttamista:

• Lahdenkaupunkiseudunkehittäminenympäristöön, muotoiluun ja käytäntölähtöiseen innovaatiotoimintaan erikoistuneena innovaatiokeskittymänä

• Kilpailukykyäjavetovoimaavahvistavatmaankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisut

• Huono-osaisuudenkasautumisenjasyrjäytymiseneh- käiseminen sekä työttömyyden vähentäminen.

Kasvusopimuksen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteut-taminen on oleellinen osa Päijät-Hämeen maakuntaohjel-man toimeenpanoa. Ohjelmasopimus kattaa keskeiset ke-hittämis-hankkeet Hollolan, Lahden, Nastolan ja Orimattilan kunnista.

34

Päijät-Hämeen ja Lahden kaupungin asema tulee heikke-nemään edelleen, kun Hennalan varuskunta-alue lakkaute-taan vuoden 2014 lopussa. Valtion taloudellisen tutkimus-keskuksen mukaan Hennalan vaikutus on Päijät-Hämeeseen noin 350 työpaikan menetys. Tilastokeskuksen laskelmien mukaan varuskunnan kokonaisvaikutus on lähes 40 miljoo-naa euroa ja palkkojen arvo on noin 16 miljoonaa euroa vuo-dessa pois aluetaloudesta. Tämä lisää entisestään sitä kuilua, mikä alueelta syntyy valtiontalouden osalta. Päijät-Hämees-tä häviää jo nyt yli 100 miljoonaa euroa vuosittain muihin maakuntiin. Tämä johtuu pitkälti siitä, että Lahdessa on vä-hän valtion rahoittamaa korkeakouluopetusta ja valtion työ-paikkoja. Lahti suurista kaupungeista poiketen joutuu itse rahoittamaan merkittävästi korkeakoulutuksen toimijoita,

Viihtyisä ja houkutteleva elinympäristö

Lapsi-ystävällisyys

Näkyvä ja posi-tiivinen imago

Kävely-keskusta

Vihreys ja luonnon lähei-

syys

Kuntalaisten hyvinvointi Osallistuvat

asukkaat

Joukko- ja kevytlii-

kenneKestävä

yhdyskunta-rakenne

Julkiset hankinnat Teollisen

muotoilun eko-

systeemi

Cleantech: ko-keileminen,

demonstraatio ja kaupallista-

minen

Niemenosaamis-

keskittymä

Yritys-ystävälli-

syys

Ympäris-tötehokas rakentami-

nen

Uudet asuin- ja työpaikka-alueet

CO2-50%

Sopeutumi-nen ilmasto-muutokseen

T&Ktoiminta

Cleantech

Teollinen muotoilu

Käytäntölähtöi-nen innovaatio-toiminta

Elinkeinotoiminta

KUVA 15. LAHDEN KAUPUNGIN STRATEGIA 2025

jotta edes nykyinen tutkimus- ja koulutustaso saadaan yllä-pidettyä. Valtion pitäisi pikaisesti alueellistaa uusia toiminto-ja maakuntaan ja leikkausten sijaan vahvistaa alueen korkea-kouluopetusta.

Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n tavoite on rakentaa Lahdesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminnan ja -tut-kimuksen sekä CleanDesignin osaamiskeskittymä. LADEC aloitti toimintansa 1.1.2013, kun yhdistettiin Lahden seudun kolme aiempaa elinkeinotoimijaa: Lahden tiede- ja yritys-puisto Oy:n, pääosan Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy:n (Lakes) toiminnoista sekä Lahden alueen uusyrityskeskus ry:n toiminnot. LADEC on aktiivisesti toteuttamassa mm. Lahden asemanseudun kehittämistä ja rakennemuutos-hankkeita.

35

Maakunnallisen markkinointiohjelman tärkeimpänä tavoit-teena on koko maakunnan vetovoiman ja houkuttelevuuden kasvattaminen yhteisen imagon avulla. Tehtävänä on luoda erilaistava markkinointistrategia, jonka avulla parannetaan Päijät-Hämeen vetovoimaisuutta, kilpailukykyä ja tunnettuut-ta matkailukohteena ja asuinpaikkakuntana. Vaikuttavuus pit-källä tähtäimellä näkyy maakunnan vetovoimaisuutena, ar-vostuksen ja houkuttelevuuden kasvuna. Alue tunnistetaan tulevaisuudessa valittujen vahvuuksiensa kautta. Lahtivetoi-sen Päijät-Hämeen yhteismarkkinointiin kuuluvat Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila ja Pa-dasjoki. Yhteismarkkinointi käsittää alueen imagomarkkinoin-nin sekä matkailun ja asumisen markkinoinnin.

Markkinointistrategiatyön operatiivisesta toteutuksesta markkinointiyhtiö Lahden seutu – Lahti Region Oy.

Heinolan seutu oli rakennemuutosaluetta vuodesta 2009 alkaen ja viimeiset rakennemuutosrahoituksen hankkeet päättyvät vuoden 2015 alussa. Heinolan seudun kunnat tii-vistivät yhteistyötä äkillisen rakennemuutosohjelman aika-na. Lisäksi seudun kunnat osallistuivat tarvittavassa määrin alueellisiin ja maakunnallisiin yhteisiin toimenpiteisiin yh-teisten palveluiden ja rakenteiden uudistamiseksi. Heino-la Resort -hanke on koonnut Heinolan, Hartolan ja Sysmän toimintaa sähköiselle palvelualustalle. Heinolan kaupunki on onnistunut rakennemuutosrahoituksella saamaan kau-pungin pohjavesien selvittämiseen ja maankäytön suunnit-teluun lisää resursseja. Nyt kuntien haasteena on löytää yh-teinen toimintatapa jatkaa alueen kehittämistä yhteistyössä. Esiin on nostettu Itä-Hämeen yhteistyömallin uudelleen käynnistäminen.

Hartolan kunnassa on vahva työpaikkaomavaraisuus, teol-lisuuden keskittymä ja vapaa-ajan palveluita. Sysmän kun-nalla on vahvaa maaseutuyrittämistä, kulttuuriosaamista ja mahdollisuuksia tarjota laadukasta vapaa-ajan viettoa Päi-jänteen rannoilla.

Heinolan kaupunki määritellyt uuden elinkei-nostrategian, jossa korostuu viisi strategista kärkeä:

• Teollisuudenmenestysjakasvu.Työpaikkojenturvaami- nen

• Yritysystävällinen,seutukohtainen,metropolialueenkoh- dennus

• Asuminen,kakkosasuminen,vapaa-ajanasuminen

• Keskustanelinvoimanvahvistaminen.Arkiviihtyvyys

• Hyvinvointi,liikunta,terveys,kulttuuri,tapahtumat,matkailu

Strategiset osaamisen kärjetCleantech ja muotoilu

Uusien yritysten synnyttä-minen

Yritysten ja osaajien hou-kuttelu

Kaupunkiseudun ja kuntien strategiset kehittämiskohteet

Toimivien yritysten ja toimi-alojen uudistaminen/Käytän-tölähtöinen innvaatiotoiminta

ALUEMARKKINOINTI = ALUEBRÄNDI

ASUMISEN MARKKINOINTI

MATKAILUNMARKKINOINTI

KOKOUS-MATKAILU

TAPAHTUMA-MATKAILU

MATKAILUNKEHITYS

Alueen tunnettavuuden ja ve-tovoiman kasvattaminen

Alueen asukasmäärän kasvu

Matkailutulon ja matkailuelin-keinon kasvu alueella

Kokous-, kongressi- ja yri-tystapahtumapalveluiden myynti

Tapahtumien haku ja tapahtu-mapalveluiden myynti

Matkailutoimialan strategi-nen kehittäminen

KANSAINVÄLISTYMINEN- Pietari/Venäjä, Kiina, UAE

LIIKETOIMINNAN KEHITYS- Uudet arvoketjut, teollinen muotoilu

YRITTÄJYYSPALVELUT- Kasvun tukeminen, pääoma

LAHTI BUSINESS REGION- Kustannuskilpailukyky, lo gistiikka

INKA & KASVUSOPIMUS

KUVA 16. LAHDEN SEUDUN KEHITYS LADEC OY.N TOIMIN-TAMALLI 2014 JA STRATEGISET PAINOPISTEET

KUVA 17. LAHDEN ALUEEN MARKKINOINTITEHTÄVÄT LAHTI REGION OY

Elinkeinostrategian toteutuksen välineitä ovat maankäy-tön suunnittelu ja kaavoitus, clean-tech – puhdas teknologia, puuosaaminen ja -rakentaminen, ICT-teknologia, joukkoista-misen prosessointi, kokeileva ja kohdennettu toimintatapa ja osaaminen ja koulutus. Keskeinen valtion suuntaan edis-tettävä hanke on Kimolan kanavan uudistaminen. Oikoradan jatkaminen Lahdesta Heinolan kautta Mikkeeliin voi olla tu-levaisuudessa kannattava investointi.

36

Lahden kaupunkiseudun ja Heinolan seutujen ulkopuolis-ta kunnista Asikkala ja Padasjoki muodostavat mm. maa- ja metsätalouden virtoihin perustuvalle pk-teollisuudelle hyviä sijoittumisratkaisuja ja vesistöön liittyviä palveluita Päijänteen rannoilta. Kunnissa osataan korostaa terveysliikuntaa. Vääk-syn, Päijänteen kansallispuiston sekä Kullasvuori-Mainiemen alueen kehittäminen ja toteuttaminen tulisi kytkeä yhteen Ve-sijärvi-Päijänne -teeman yhteiseen kehittämiseen myös keski-suomalaisten kanssa. Valtatien 24 sujuvuutta tulee parantaa. Hämeenkoskella ja Kärkölällä on hyvä sijainti. Kärkölässä on ra-dan varressa vahvaa puutuoteteollisuutta ja Hämeenkoskella on tahtoa kehittää puhtaan veden tuotantoa.

4.6 tavoitteellinen aluerakenne

Maakunnan kehittäminen 225000 asukasta varten tapah-tuu alueella, jota palvelevan tavoitteellisen aluerakenteen ytimessä on keskuskaupunki Lahti ja hyvän palvelutason omaavat kuntakeskukset sekä vireät maaseutukylät. Aluera-kenteen maakuntasuunnitelmaa yksityiskohtaisempi tarkas-telu tapahtuu keväällä käynnissä olevassa maakuntakaavan yhteydessä. Valmisteilla oleva uusi maakuntakaava ja sen myötä tarkennetut kehittämisen kohdealueet otetaan huo-mioon maakuntakaavan valmistelun yhteydessä.

Päijät-Hämeen lainvoimainen maakuntakaava vahvistet-tiin 11.3.2008. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käy-tön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä alueellisen ke-hittämisen kannalta tarpeellisia alueita maakunnallisella tai seudullisella tasolla. Viranomaisten on pyrittävä edistämään maakuntakaavan toteuttamista.

Päijät-Hämeen vahvistettu maakuntakaava nosti esiin eri-tyiset kehittämisen kohdealueet. Maakuntakaavassa mer-kinnällä osoitetaan kaupunki- ja kuntavyöhykkeitä, joihin kohdistuu maakunnallisesti tai seudullisesti tärkeitä alu-eidenkäytöllisiä kehittämistarpeita: kk1 Orimattilan Palojoen - keskustan kehittämisen kohdealue, kk2 Kärkölän kehittämi-sen kohdealue, kk3 Hämeenkosken kehittämisen kohdealue, kk4 Miekkiön - Renkomäen - Pennalan kehittämisen kohde-alue, kk5 Hennan kehittämisen kohdealue, kk6 Vääksyn - Ve-sivehmaan kehittämisen kohdealue, kk7 Vierumäen kehittä-misen kohdealue, kk8 Heinolan - Tähtiniemen - Hevossaaren kehittämisen kohdealue, kk9 Heinolan Kirkonkylän kehit-tämisen kohdealue, kk10 Lahden kehittämisen kohdealue, kk11 Paimelan - Vesivehmaan kehittämisen kohdealue, kk12 Hartolan kehittämisen kohdealue, kk13 Nostavan - keskustan – Messilän kehittämisen kohdealue. Lisäksi kaavassa on esi-tetty maaseudun kehittämisen kohdealueita sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueita.

Näistä kohteista merkittäviä muutoksia on tapahtumassa mm. Lahden asemanseudun, Hollolan Kukonkangaksen ja Orimattilan Hennan kohteissa ja ne ovat sovittuja kohteita kaupunkiseudun kasvusopimuksessa.

Kehittämisen kohdealueille on tyypillistä, että niissä koh-taavat monet toiminnalliset tarpeet, joiden yhteen sovitta-minen edellyttää kehittämishankkeita ja investointeja. Täl-laisia yhteensovittamisen ja kehittämisen tarpeita syntyy esimerkiksi teollisuuden sijoittumisesta pohjavesialueille, kokonaan uusien neitseellisten alueiden tai uudistuvien alu-eiden kehittämisestä, toimivien liikenneverkon ratkaisujen kytkemisestä maankäyttöön, matkailun ja virkistyskäytön yhteensovittamisesta.

4.7 YHteistoiMinta-alueen toiMinta

Etelä-Suomen yhteistoiminta-alue koostuu laajasta metro-polialueesta, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan maakunnista. Laaja metropolialue muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jossa asumme, käymme töissä ja vietämme vapaa-aikaa.

Yhteistoiminta-alueella vahvistetaan maakunta- ja toimi-alarajat ylittävää yhteistyötä. Hämeen liitto, Päijät-Hämeen liitto ja Uudenmaan liitto toteuttivat vuonna 2012 yhteisen tulevaisuustarkastelun otsikolla Siivet ja Juuret. Tiiviissä työ-rupeamassa luotiin joukolla kuva tulevaisuudesta ja teema-suosituksia toimenpiteistä.

• Luonnonvarojenkestävähyödyntäminen(valmistelunve- tovastuu Hämeen liitto)

• Kestäväelämäntapaerialuevyöhykkeillä(Uudenmaan liitto)

• Sujuvatjaälykkäätmatkaketjut(Uudenmaanliitto)

• Cleantech-klusterinliiketoimintaohjelma(Päijät-Hämeen liitto)

• Venäjänosaamisenjaliiketoiminnanohjelma(Uuden- maan liitto)

Hankekokonaisuudet sisältyvät yhteistoiminta-alueen maa-kuntaohjelmiin.

Näiden teemojen lisäksi on keskusteltu ylimaakunnallista yhteishankkeista Päijänne -teemasta yhdessä Keski-Suomen toimijoiden kanssa ja Kaakkois-Suomen teemoista yhdessä Kymenlaakson kanssa. Kymenlaaksolla on keskeinen rooli

37

Länsi-Suomea yhdistävässä kasvukäytävässä raide- ja tielii-kenteen osalta poikittaisväylien osalta.

4.8 kansainvälinen edunvalvonta

Maakunta on aktiivisesti kehittänyt yhteyksiään Itämeren alueella, erityisesti läheisen Pietarin alueen ja Baltian maiden alueiden kanssa. Nopeasti kehittyvät kansantaloudet niin Venäjällä, Baltiassa, Puolassa ja Kiinassa luovat uusia mahdol-lisuuksia päijäthämäläisille toimijoille erityisesti elinkeinoelä-män ja koulutuksen saralla.

Yksi Päijät-Hämeen kansainvälisen toiminnan painopis-teistä on yleiseurooppalainen yhteistyö. Tässä työssä keskei-senä instrumenttina on Helsinki EU toimisto. Helsinki EU-toi-misto on Helsingin kaupungin, Uudenmaan liiton, Hämeen liiton, Kymenlaakson liiton, Päijät-Hämeen liiton, Aalto-yli-opiston, Helsingin yliopiston, Hanken Svenska handelshög-skolanin, FUAS:in ja Metropolia Ammattikorkeakoulun yhtei-nen toimisto Brysselissä.

Päijät-Hämeen liitto on ollut CPMR:n ja sen Itämeri-komis-sion jäsen vuodesta 2002. Eurooppalainen alueiden välinen yhteistyöjärjestö CPMR tekee yhteistyötä alueille tyypillisis-sä erityiskysymyksissä ja vaikuttaa EU:n instituutioihin sekä kansallisiin hallituksiin useilla eri politiikan ja aluekehityksen sektoreilla. Järjestöllä on huomattava asiantuntemus ja sillä on vahva asema jäsentensä edunvalvojana. On tärkeää, että Päijät-Hämeen aloitteet tulevat huomioon otetuiksi kan-sainvälisten alueiden välisten yhteistyöjärjestöjen erityisesti CPMR:n edunvalvonnassa.

Kunnille ja kaupungeille on tulevaisuudessa yhä tärkeäm-pää löytää temaattisia ja konkreettisia kansainvälsisiä yh-teistyömuotoja kuntatoimijoiden välillä joko kahdenvälisen tai monenkeskisen yhteistyön kautta. Kansainvälisen yh-teistyön tulisi myös kuntasektorilla muodostua osaksi arki-päiväistä toimintaa, jossa käytännön toimenpiteisiin ja toi-mintatapoihin voidaan tuoda malleja ja apua ulkomaisilta kumppaneilta. Yhteistyö ulkomaisten yhteistyöpartnereiden kanssa on verkostoyhteistyötä, jossa verkostojen verkos-toiden tunteminen ja hyödyntäminen on yhä tärkeämpää. Päijät-Hämeen kaupungit ja kunnat ovat tehneet aktiivista ystävyyskuntayhteistyötä vuosikymmenien ajan. Päijäthä-mäläisillä kunnilla on 35 ystävyyskuntaa eri puolilla Euroop-paa, joista vanhimmat yhteistyösopimukset on solmittu jo 1930-luvulla. Lisäksi maakunnan liitolla on yhteistyösopi-muksia maakuntatasolla.

Kansainvälisyys ja maailmanlaajuinen verkostoituminen korostuvat kaikessa toiminnassa. Kansainvälisessä toimin-nassa verkostot ovat tärkeitä ja niissä toimimalla saadaan li-sää painoarvoa omalle toiminnalle. Päijät-Hämeen liitto on myös aktivoinut uudelleen vuoden 2014 alusta kansainväli-sen verkoston toiminnan, jonka puitteissa maakunnan kaik-ki kansainvälisistä asioista kiinnostuneet voisivat kokoontua ja edistää tiedonvaihtoa sekä verkottumista. Verkoston toi-minta-ajatuksena ja lisäarvona on yhteistyön edistäminen niin maakunnassa kuin maakuntarajojen yli, hyödyntää mui-ta verkostoja ja resursseja tehokkaammin, aikaansaada suu-rempia hankkeita sekä nostaa osaamistasoa ja kehittää eri organisaatioiden välistä yhteistyötä. Toiminta perustuu ver-koston toimijoiden ja organisaatioiden vapaaehtoisuuteen sekä jokaisen jäsenen aktiivisuuteen.

38

5. TOIMEENPANOSUUNNITELMA

Lain mukaan (33 §) maakunnan liiton johdolla valmistel-laan kahden vuoden välein maakuntaohjelman toimeenpa-nosuunnitelma maakunnan yhteistyöryhmän hyväksyttä-väksi. Suunnitelmaa voidaan tarvittaessa tarkistaa vuosittain.

Suunnitelma sisältää keskeisiä maakuntaohjelmaa tote-uttavia hanke- ja toimenpide-esityksiä sekä kuvaukset niitä koskevista yhteistyösopimuksista, kannanoton rakennera-hasto-ohjelman valtakunnallisiin teemoihin kuuluvista han-kehauista ja -suunnitelmista ja alueen osallistumisesta niihin sekä painopisteet, joihin kansallista ja Euroopan unionin ra-hoitusta kohdennetaan. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan 18 §:ssä tarkoitettujen maakuntien yhteistoiminta-alueiden ja muut maakuntien yhteiset toimenpiteet ja keskushallinnolle tehtävät aloitteet.

Toimeenpanosuunnitelma valmistellaan yhteistyössä elin-keino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja muiden valtion viranomaisten, kuntien ja muiden maakuntaohjelman to-teuttamiseen osallistuvien tahojen kanssa. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä maakunta-ohjelman toimeenpanosuunnitelman sisällön rakenteesta, sitä laadittaessa noudatettavasta aikataulusta ja menette-lystä.

Viranomaisten tulee ottaa toiminnassaan huomioon maa-kuntaohjelmat ja niiden toimeenpanosuunnitelmat sekä edistää niiden toteuttamista.

Päijät-Hämeen toimeenpanosuunnitelma laaditaan syk-syksi 2014 ja rakennerahastojen osalta sen rahoitus käsi-tellään vuoden 2014 osalta jo keväällä 2014. Toimenpano-suunnitelman laadinnan ohjeet tulevat ennen kesä työ- ja elinkeinoministeriöstä. Toimeenpanosuunnitelman yhtey-dessä on mahdollista päivittää maakuntaohjelmaa.

Aloitteina on saatu, että kansainvälistyminen ja kilpailuky-ky- ja elinkeinostrategiat tulisi integroida osaksi maakunta-ohjelmaa ja sen toimeenpanosuunnitelmaa. Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategiaa 2009-2015 valmisteltiin vuoden 2008 aikana laajassa rintamassa elinkeinoelämän ja julkisten toimijoiden kanssa. Prosessissa syntyi yhteinen näkemys siitä, miten Lahden seutua kehitetään ja mitkä ovat elinkeinokehittämisen painopistealueet. Kuntajohtajien ko-kouksessa on esitetty, että Päijät-Hämeen maakuntaohjel-maa tarkennettaisiin sellaiseksi ohjelmaksi, joka korvaisi vuonna 2011 päivitetyn kilpailukyky- ja elinkeinostrategian. Näiltä perusteilta jatketaan maakuntaohjelman tarkastelua osana toimeenpanosuunnitelman laadintaa kesän ja syksyn

aikana. Samoin on keskusteltu, että Päijät-Hämeen liitto laatii yhdessä alueen toimijoiden kanssa päivitetyn kansainvälis-tymisohjelman ja sen toteuttamisen osaksi maakuntaohjel-man toimeenpanosuunnitelmaa.

Maaseutualueiden kehittämisen toimeenpano

Hämeen maaseutuohjelmaa rakennettiin laajassa yhteis-työssä kahdessa maakunnassa Hämeen ELY-keskuksen toi-mesta. Ohjelmaan tehdään tarkennuksia, kun Suomen maa-seutuohjelma on käsitelty EU:ssa.

Osana maaseudun kehittämisohjelman valmistelupro-sessia toimintaryhmät ovat osallistuneet Päijänteen valu-ma-alueen kalatalousohjelman laadintaprosessiin yhdessä Pohjois-Kymen kasvu ry:n ja keskisuomalaisten toimintaryh-mien kanssa. Toimintaryhmät ovat osallistuneet myös Päijät-Hämeen liiton ja ELY -keskuksen järjestämään tulevan ohjel-makauden rakennerahasto-ohjelmia ja kaupunkiseutujen paikallislähtöisen kehittämistä käsittelevään kuulemistilai-suuteen. Etpähä toimintaryhmän strategiassa on varauduttu Lahden kaupunkialueen paikallislähtöisen kehittämistoimin-nan käynnistämiseen ja tukemiseen.

Päijänne-Leader ry toimintaryhmän alueeseen kuuluu viis kuntaa Päijät-Hämeestä (Asikkala, Hartola, Heinola, Padas-joki, Sysmä) ja yksi kunta Etelä-Savon maakunnasta (Pertun-maa). Uuden strategialuonnoksen painopisteitä ovat pai-kallisuus, yhteisöllisyys, matkailu, maaseutuasumisen uudet muodot, yhteistyö- ja kansainvälisyys ja poikittaiset periaat-teet (nuoret, innovaatiot ja tiedotus).

KUVA 18. HÄMEEN MAASEUTUOHJELMAN PAINOTUKSET

Ruoka Metsä Matkailu Asuminen

Biotalous

Yrittäjyys

39

Eteläisen Päijät-Hämeen maaseudun kehittämisyhdistys Etpähä ry on viiden Lahden seutukuntaan kuuluvan kunnan alu-eella toimiva maaseudun kehittämisyhdistys. Ohjelman strategisten painopistealueiden rahoitus jakautuu seuraavasti: asumi-nen, ympäristö ja paikalliskulttuuri (40 %), yhteisöllisyys ja sosiaaliset innovaatiot (30 %) ja elinkeinotoiminnan kehittäminen (30 %).

Päijät-Hämeen kylät ry edistää alueen kylien omaehtoista kehittämistä yhteisellä viisi tulevaisuusikkunaa ohjelmatyöllä.3

Maaseudun kehittämisen EU:n rahoitus tukee maaseuturahastoa ja ohjelma tukee Hämeen maaseudun kehittämisohjel-maa. Hämeen maaseutuohjelman toimintaa koordinoi Hämeen ELY-keskus yhdessä maakunnan liittojen ja sidosryhmien kanssa. Maakunnan yhteistyöryhmän roolia kokonaisvaltaisen kehittämiseen tulee lisätä ohjelmakaudella.

3 http://www.phkylat.fi/ohjelmatyo_2015.php

40

6. RAHOITUS

Päijät-Hämeen maakuntaohjelman rahoitustaulukot on esitelty liitteessä 4.

Rahoitustaulukko on tarkistamaton ja sisältää runsaasti valtiotalouden momentteja, joiden kohdentamisen maakunnassa muuhun kuin momentin asiakohtaan ei ole mahdollista. Maakunnassa suurin liikkumavara on vain EU-rahoitukseen kytke-tyistä osuuksista, joista maakunnan yhteistyöryhmä voi tehdä linjauksia. Taulukko täsmentyy rahoituksen osalta kansallisten momenttien osalta rahoitusten määrän osalta toimeenpanosuunnitelmien laadinnassa.

Valtion talousarviosta koottu ja arvioitu rahoitustaulukko vuosille 2014-2017

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA, RAHOITUS 2012-20Tarkkuus 1000 euroa esim. 1,234 milj. euroa

Rahoituksen tyyppi ja hallin-non ala 2014 2015 2016 2017 Yhteensä

2014-2015

VM/SM 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000

OKM 2,500 2,500 2,500 2,500 5,000

MMM 23,043 23,242 23,242 23,242 46,285

TEM 30,164 30,198 30,198 30,198 60,362

STM 1,200 1,200 1,200 1,200 2,400

LVM 20,500 20,500 20,500 20,500 41,000

YM 2,375 2,580 2,580 2,580 4,955

EU:n rahoitus yhteensä 4,547 4,272 4,272 4,272 8,819

2014 2015 2016 2017 Yhteensä 2014-2015

EU:n rahoitus yhteensä 4,547 4,272 4,272 4,272 8,819

Valtion rahoitus yhteensä 75,235 75,948 75,948 75,948 151,183

Kuntien rahoitus yht. (arvio) 64,500 63,000 63,000 63,000 127,500

Julkinen rahoitus yhteensä 144,282 143,220 143,220 143,220 287,502

Yksityinen rahoitus yht. (arvio) 78,186 78,899 78,899 78,899 157,086

RAHOITUS YHTEENSÄ 222,468 222,119 222,119 222,119 444,588

Muita rahoituslähteitä:

Alueiden välinen yhteistyö (interregional) Interreg-ohjel-mat 2014-2020: Central Baltic Programme 2014-2020 (Keski-sen Itämeren ohjelma) 122 milj. euroa, Baltic Sea Programme 2014-2020 (Itämeren alueen ohjelma) 220 miljoonaa euroa ja INTERREG Europe (Euroopan laajuinen ohjelma) 359 miljoo-naa euroa sekä lisäksi Kaakkois-Suomen ja Venäjän välinen ENI CBC 2014-2020 rajaohjelma 100 miljjoonaa euroa. Keski-sen Itämeren ohjelmassa ja Kaakkois-Suomen ja Venäjän vä-linen ENI CBC 2014-2020 rajaohjelmassa Päijät-Häme on nk. rajoittuva alue. Pk-yritysten on mahdollista osallistua part-nereina kaikkiin alueiden välisiin ohjelmiin joko suoraan tai välillisesti välittäjäorganisaatioiden kautta.

Horisontti 2020 on EU:n kaikkien aikojen suurin tutkimuk-sen ja innovoinnin puiteohjelma. Ohjelmalla pyritään tuke-maan eurooppalaista tutkimusta, innovointia ja kilpailuky-kyä kasvun ja työllisyyden takaamiseksi. Ohjelman avulla vastataan Eurooppa 2020 -strategian lippulaiva-aloitteeseen innovaatiounionin luomisesta ja pyritään näin Euroopan kil-pailukyvyn turvaamiseen globaalilla tasolla. Ohjelman ta-lousarvio on noin 78 miljardia euroa, josta yli 15 miljardia euroa jaetaan kahden ensimmäisen ohjelmavuoden aikana. Rahoituksen avulla on tarkoitus vauhdittaa Euroopan osaa-mistaloutta ja ratkaista kysymyksiä, joilla on todellista mer-

41

kitystä kansalaisten elämässä. Pk-yritysten osallistuminen Horisontti 2020 -ohjelman hankkeisiin on mahdollista ja erittäin toivottavaa.

COSME-ohjelma on pk-yritysten kannalta merkittävä rahoitusinstrumentti Horisontti 2020 ohjelman ohessa. COSME kilpai-lukykyohjelma on suunnattu yrityksille ja pk-yrityksille. Ohjelman tavoitteena on yritysten kansainvälistymisen tukeminen. Ohjelman budjettiehdotus on 2,5 miljardia euroa, josta vähintään 1,4 miljardia euroa (55,5 %) osoitetaan rahoitusvälineisiin.

EUROSTARS on TEKESin ja Euroopan komission yhteisrahoitusohjelma. Komission ehdotus ohjelman rahoitukseksi on 619 milj. euroa. Ohjelman tavoitteena on tarjota apua ja asiantuntija-apua pk-yritysten tutkimus- ja kehitysprojekteihin (maksi-missaan 50 % projektikustannuksista). Ohjelma on suunnattu pk-yrityksille, joiden liikevaihdosta vähintään 10 % osoitetaan tutkimus ja kehitystoimenpiteisiin. Enintään kolmivuotisten projektien tulosten tulee olla markkinoilla parissa vuodessa pro-jektin päättymisen jälkeen.

Erasmus+ kokoaa yhteen EU:n jo olemassa olevat koulutus- ja nuoriso-ohjelmat (Comenius, Erasmus, Erasmus Mundus, Leo-nardo da Vinci ja Grundtvig -ohjelmat). Lisäksi urheiluala on mukana ensimmäistä kertaa.

EU:n Luova Eurooppa -ohjelma tarjoaa 1,46 miljardia euroa Euroopan kulttuurialan ja luovien alojen kehittämiseen.

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma tukee mm. ystävyyskunta-/aluetoimintaa, kansalaisyhteiskuntatoimintaa ja Euroopan ak-tiivista muistiperintöä.

Mahdolliset EU:n komission erillisaloitteet.

Muita kansallisia rahoituslähteitä: TEKES, Finnvera Oyj, Aluerahasto Vera Oy, Sitra, TEM

42

7. LIITTEET

liite 1

Ympäristöselostus ja vaikutusten arviointi

Maakuntaohjelman laadinnasta vastaavan maakunnan liiton tulee ohjelmaa laadittaessa tehdä lain viranomaisten suunni-telmien ja ohjelmien ympäristö-vaikutusten arvioinnista (200/2005. ns. SOVA-laki) mukainen ympäristöarviointi, jossa selvite-tään suunnitelman tai ohjelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen todennäköisesti merkittävät ympäristövaiku-tukset ja laaditaan ympäristöselostus. Viranomaistapaaminen on pidetty 4.4. ja sitä ennen on käyty työversioista keskusteluja. Maakunnan arviointiryhmä on käsitellyt ympäristöselostuksen ja vaikutusten arvioinnin kokouksessa 8.4.214.

3. Ympäristökaupunki lahti ja houkuttelevat kunnat

3.1. Vähähiilinen elämäntapa eri aluetyypeillä

3.2. Liikennejärjestelmän ja saavutettavuuden edistämi- nen

3.3. Ympäristökaupunki Lahti ja houkuttelevat kunnat

4. Perusteluosat maakuntaohjelmaan

4.1. Toimintaympäristö, SWOT ja tavoitemittareita

4.2. Strategian edistäminen

4.3. Maakuntaohjelman 2011–2014 arviointia

4.4. Älykäs erikoistuminen Päijät-Hämeessä

4.5. Lahden ja Heinolan seutujen erityispiirteitä

4.6. Tavoitteellinen aluerakenne

4.7. Yhteistoiminta-alueen toiminta

5. Toimeenpanosuunnitelma

6. Rahoitus

7. Liitteet

Tiivistelmä

1. Globaali elinkeinoelämä ja osaaminen

1.1. Yritystoiminnan kilpailukyky

1.2. Resurssitehokas teollisuus

1.3. Matkailun ja palveluiden uudet luovat ratkaisut

1.4. Vihreä talous ja materiaalitehokkuuden vahvistaminen

1.5. Kilpailukykyinen osaaminen

1.6. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntä- minen

1.7. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

2. Hyvinvoiva väestö

2.1. Hyvinvoinnin lisääminen

2.2. Kulttuurin monet mahdollisuudet

2.3. Hyvä työelämä ja liikunta työkyvyn kehittämisessä

2.4. Uudenlaiset käyttäjälähtöiset palvelut ja toimintamallit

Päijät-Hämeen maakuntaohjelman 2014-2017 sisältö:

43

Ympäristön nykytila, kehitysnäkymiä, keskeiset haasteet ja mahdolliset ympäristöongelmat

Maakunnassa on kolmentoista maisematyypin alueita. Näistä laajimmat ovat Heinolan järviseutu, Porvoonjoen viljelyseutu, Sysmän, Hartolan viljelyseutu ja Päijänteen vuorimaa. Valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista suurimmat ovat Por-voonjokilaakso Orimattilassa, Kastari - Hatsina - Kutajoki Hollolassa ja Kurhila - Pulkkila Asikkalassa. Päijät-Hämeen pohjoisosa on harvaan asuttua ja lähes kaikki maakunnan määritetyt ns. hiljaiset alueet sijaitsevatkin Salpausselkien pohjoispuolella.

Luonnon köyhtymisen pysäyttämisen ja luonnonvarojen kestävä käyttö ovat avainasemassa päijäthämäläisen luonnon moninaisuuden turvaamisessa. Luonnon monimuotoisuuden suojelussa Natura 2000 - ohjelma on keskeinen väline. Päi-jät-Hämeessä on Natura-kohteita useita kymmeniä 14 km2:n laajuisesta Päijänteen kansallispuistosta pienalaisiin perinne-biotooppeihin ja lehtokohteisiin. Metsien monimuotoisuutta pyritään turvaamaan vapaaehtoiseen suojeluun perustuvalla METSO-ohjelmalla, jonka toteutus on päässyt myös Päijät-Hämeessä hyvään vauhtiin: alueita on toteutettu 827 hehtaaria. METSO-kohteissa alueen rauhoitus on ollut suositumpaa kuin valtiolle myynti. Perinteisten suojelualueiden lisäksi tarvitaan kuitenkin nykyistä enemmän luontoarvojen huomioon ottamista kaikessa alueiden käytössä ja maankäytön suunnittelussa.

Haasteet ohjelman kannalta:

1. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen (tl 3)

2. Luonnonvarojen kestävä käyttö (tl 3)

Maisematyyppien ja luonnonsuojelun kannalta ei ole ohjel-man kannalta erityisiä ympäristöongelmia.

Etelä- ja keskiosien kallioperää hallitsee graniitti, pohjois-osien kiillegneissi ja granodioriitti. Maaperä on jääkauden seurauksena vaihtelevasti moreeni-, sora-, hiekka- ja savival-taista ja pinnanmuodot monin paikoin reunamuodostumien ja pitkittäisharjujen hallitsemia. Soranotto uhkaa tärkeiden pohjavesivarantojen puhtautta sekä harjujen luonto- ja mai-sema-arvoja. Kalliokiviainesten oton ympäristövaikutuksissa korostuvat melu- ja pölyhaitat. Maa-ainesten ottaminen on keskittynyt Päijät-Hämeen eteläosiin, josta kuljetetaan huo-mattavia määriä soraa ja hiekkaa myös Uudellemaalle. To-dennäköisesti ottomäärät tulevat jälleen lisääntymään, mi-käli rakentaminen kiihtyy lähivuosina.


1. Maa-aineksen kestävä käyttö (tl 3 vs. tl 1)

2. Harjujen suojelu (tl 2 ja tl 3)

Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ei lisää merkittävästi alueen maa-aineisten käyttöä maakunnassa, mutta resurssi-virrat maakunnasta ulos voivat kasvaa mm. Uudenmaan osal-ta.

Suomen tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupääs-töjä 80 % vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta. Käyttämällä laskennassa elinkaaripäästökertoimia saadaan maakunnan vuotuisiksi kasvihuonekaasupäästöiksi yhteen-

sä 3,02 miljoonaa tonnia, eli 15,0 tonnia per asukas. Liiken-teen osuus hiilidioksidipäästöistä on yli 40 %. Hiilidioksidin kokonaispäästöissä ei selkeää vähenemiskehitystä ole näh-tävissä, vaikka tavoitteita on asetettu. Lähes kaikkien ilman epäpuhtauksien päästöt ovat vähentyneet.


1. Tapahtuu kiihtyvä ilmastomuutos omista päästöjen vä- henemisestä huolimatta (tl 3)

2. Taajamien ilman epäpuhtaudet (tl 3 ja tl 2)

Ohjelma lisää ympäristötehokkaita ratkaisuja ja vähentää päästö ilmaan. Kaupunkikeskustan ilmapäästöjä ja maaperä-riskejä vähentää mm. eteläisen kehätien rakentaminen.

Suurin osa Päijät-Hämeestä kuuluu Kymijoen vesistöaluee-seen ja aivan maakunnan länsireuna Kokemäenjoen vesistö-alueeseen. I Salpausselän eteläpuoliset vedet purkautuvat Musti-, Porvoon-, Koskenkylän- ja Taasianjoen kautta Suomen-lahteen. Maakunnassa on noin tuhat järveä ja lampea sekä 2300 km virtavesiä. Vesipinta-alaa on 1440 km2 (20 % pinta-alasta) ja rantaviivaa 5500 km. Enemmistö Päijät-Hämeen suu-rimmista järvistä on erinomaisessa tai hyvässä tilassa. Useiden suurten järvien ekologista tilaa heikentää säännöstely. Useim-mat eteläisemmän Salpausselän eteläpuolella olevat luoki-tellut vesistöt ovat tyydyttävässä tai välttävässä kunnossa. Porvoonjoen latvaosan tilaluokka on laskenut hyvästä tyydyt-täväksi. Suurin yksittäinen pintavesiämme rasittava ravinne-päästölähde on maatalous. Pohjavedet ovat pääosin hyvälaa-tuisia ja kelpaavat sellaisenaan talousvedeksi. Päijät-Hämeen 147 pohjavesialueesta 48 % on vedenhankintaa varten tärkei-tä 1. luokan alueita.

44


1. Puhtaiden vesien turvaaminen (tl 2 ja tl 3)

2. Vesitaseen virrat maakunnasta ulos ilman korvauksia (tl 3)

Maakuntaohjelmalla voidaan luoda uutta vesiosaamista ja suojelutietoutta. Vesiliiketoiminta voi kasvaa maakunnasta ulos, kunhan se toteutetaan kestävästi ja maakunnalle lisä-arvoa tuottaen.

Päijät-Hämeessä yhdyskuntajätteestä hyödynnetään yli 90 %. Kahdessakymmenessä vuodessa jätehuolto on muut-tunut kaatopaikkatoiminnasta jäteteollisuudeksi. Kujalan jä-tekeskuksesta Lahdessa on kehittynyt jäteterminaali, jossa vastaanotetaan jätteitä koko maakunnasta ja kauempaakin. Päijät-Hämeen alueella syntyvän kiinteän yhdyskuntajätteen määrä on noin 100 000 tonnia/vuosi eli noin 500 kg asukasta kohden. Vuonna 2012 Päijät-Hämeen jätehuollon vastaanot-tamasta yhdyskuntajätteestä kierrätykseen meni 35 %, ener-giahyötykäyttöön 56 % ja kaatopaikalle 9 %.


1. Jätteiden hyötykäytön lisäämisen kustannustehokkuus (tl 3 ja tl 1)

2. Materiaaliosaamista ei osata muuttaa liiketoiminnaksi (tl 1)

Materiaali- ja resurssitehokkuus kehittyvät edelleen maa-kunnassa ja osaamisesta tehdään liiketoimintaa.

Päijät-Hämeessä toteutettu GPI-tarkastelu4 vuonna 2011 mittaa ja seuraa asioita, jotka ovat tärkeitä ihmisten hyvin-voinnin kannalta ja siten tärkeitä edellytyksiä yhteiskunnan kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. GPI-mittarin mukaan ih-misten taloudellisen hyvinvoinnin eli käytettävissä olevien kulutusmahdollisuuksien lisääminen sekä kansantalouden tasapainosta huolehtiminen, työttömyyden ja liikenneonnet-tomuuksien määrän alentaminen ovat tavoiteltavia asioita. Mittaamisessa ovat mukana myös tulevat korkeakoulutuksen, kotitalous- ja vapaaehtoistyön merkitys hyvinvoinnille sekä kestokulutushyödykkeiden pitkäikäisyys ja liikenneinvestoin-nit. Ympäristötavoitteita korostaa se, että tuotannon aiheut-tamien ulkoisvaikutukset huomioidaan rahamääräisinä. Tuo-tannon ja kulutuksen sivutuotteita kuten saasteita ja melua pystyttäisiin pienentämään entistä tehokkaammin. Yleiseen ympäristöpolitiikkaan verrattuna GPI korostaa luontoon ka-sautuvien ja pitkävaikutteisten ympäristövaikutusten merki-tystä.

vaikutusten arviointi

Ympäristönäkökohtien huominen maakuntaoh-jelman eri osissa

Globaali elinkeinoelämä ja osaaminen (tl 1) toimintalinjan tavoitteet tuottavat pääsääntöisesti ympäristönäkökulmien kannalta positiivisia vaikutuksia. Yritysten energiatehokkuus paranee ja osaaminen lisääntyy yksiköillä ja yhteisöillä.

Ilman ohjelmaa elinkeinoelämän resurssitehokkuus, ener-gian ja materiaalien säästäminen ei tehostuisi yhtä nopeasti. Resurssit osaamisen kehittämiseen luovat myös kykyä luoda ratkaisuja, joilla voi olla alueellisia, kansallisia ja kansainväli-siä positiivisia vaikutuksia.

Hyvinvoiva väestö (tl 2) toimintalinjan tavoitteet tukevat toimintaympäristön kehittämistä, jossa yksilöt voivat parem-min henkisesti ja fyysisesti. Henkisesti hyvinvoiva väestö hoi-taa myös ympäristöasioita eteenpäin ja luo ratkaisuja vaikka-pa ilmastomuutoksen hillintään.

Ilman ohjelmaa resursointi hyvinvoinnin lisäämiseksi jäisi huomattavasti suppeammaksi ja kulttuuriyhteistyö- ja edis-täminen jäisi vähemmälle huomiolle. Maakuntaan tahdo-taan lisää ennalta ehkäisevää toimintaa lasten, nuorten, ai-kuisten ja ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämiseksi.

Kestävä ympäristö (tl 3) toimintalinjan tavoitteet korosta-vat ympäristötavoitteita. Päijät-Hämeessä on monipuoliset luonnonvarat, joita vain hyvin suunniteltu aluesuunnittelu ja liikennejärjestelmä voivat tukea kestävämmin kuin hajalle ra-kentuva yhdyskuntarakenne. Uusi maakuntakaava ja liikenne-järjestelmä perustuvat ympäristötehokkaampiin ratkaisuihin.

Ilman ohjelmaa luonnonvarojen seuranta, kestävä käyttö ja vähähiilinen elämäntapa jäisivät vähemmälle huomiolle.

Vaikutukset väestöön, ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen

Päijät-Hämeen maakuntaohjelma lisää ihmisten terveyt-tä, asuinympäristöjen terveyttä ja hyvinvointia. Hyvinvoinnin lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy on yksi kanta teema toi-mintalinjassa 2.

Päijät-Hämeessä luodaan menetelmiä lasten, nuorison, työikäisten ja ikääntyneiden terveyden edistämiseksi mm. liikunnan avulla. Ikihyvä Päijät-Häme tutkimus on tuottanut terveydelle ja hyvinvoinnille runsaasti tutkimusaineistoa ja konkreettisesti muuttanut joidenkin osallistujien elämänta-poja terveellisemmiksi.

4 http://www.paijat-hame.fi/easydata/customers/paijathame/files/ph_liitto/tiedottaa/gpi-raportti__fi_nettiin.pdf

45

nejärjestelmäsuunnitelmaan. Maakuntaohjelma korostaa vä-hähiilisempää elämäntapaa, julkista liikennettä ja vähemmän kuluttavia ajoneuvoja. Liikenneturvallisuutta lisätään ja kevy-en liikenteen väylien lisäämistä yritetään lisätä. Maakunnan pendelöinti on kasvanut useana vuonna pääkaupunkiseudun suuntaan, mutta kasvu tapahtuu suurelta osin kestävästi juna-liikenteen avulla.

Päijät-Hämeen maakuntaohjelma 2017 perustuu maakun-nan ilmasto- ja energiatavoitteisiin. Tavoitteet ovat kansalli-sia tavoitteita suuremmat. Uusi rakennerahasto-ohjelma ko-rostaa uusia energiaratkaisuja ja vähähiilisyyttä.

Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, maise-maan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön

Maakuntakaava ja valmistelussa oleva maakuntakaava läh-tee siitä, että arvokkaat maisemat säilyvät Päijät-Hämeessä. Kaupunkikuvissa tapahtuu tiivistymistä, mikä valittu linja. Alueen kulttuuriperintöä ylläpidetään kunnissa ja maakunta-ohjelman kehittämishankkeilla on mahdollista luoda uuden-laisia kulttuuriperintöön liittyviä luovia palveluita ja elämyk-siä. Rakennusperintö ja muinaisjäännökset eivät vaarannu ohjelmatavoitteiden osalta.

Yhteisarviointi

Päijät-Hämeen maakuntaohjelma 2017 on yhteisvaiku-tuksiltaan ympäristöarvioinnin osalta positiivinen. Joissakin määrin on uhkatekijöitä maaperään, pohja- ja pintavesiin, mutta huolellisella valmistelulla ja uusien menetelmien käyt-tämisellä nämä uhkat minimoidaan. Lahden keskustan kan-nalta suurin uhka liittyy kaupungin läpi kulkevan auto- ja rai-deliikenteen päästöihin ja tai kuljetusten vahinkotilanteisiin.

Päijät-Hämeen kehitys, jos ohjelmaa ei toteuteta

Päijät-Hämeen kehitys jäänee monelta osin pienemmäksi positiivisten ympäristövaikutusten osalta, jos Päijät-Hämeen maakuntaohjelmaa 2017 ei toteuteta. Kunnat ja sidosryhmät ovat asettaneet hyviä tavoitteita ympäristön tilan ja ilmasto-muutoksen hillitsemiseksi.

Toimenpide-ehdotukset haitallisten vaikutus-ten ehkäisemiseksi

Monelta osin sekä ympäristöuhkana että yhdyskuntara-kenteen tiivistämisen kannalta on valtatie 12. Lahden kau-pungin läpi kulkeva valtatie heikentää alueen yhdyskunta-rakennetta ja on uhka pohjavesille ja maaperälle. Lahden

Ihmisten elinolot ja viihtyvyys tulee lisääntymään, kun työl-lisyys voi parantua. Asuinympäristöjen kehittäminen tuottaa ympäristön viihtyisyyttä. Monipuoliset luonto- ja kulttuuripal-velut tuottavat omille asukkaille, vapaa-ajan asukkaille ja vie-railijoille positiivista otetta elämään.

Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, eliöstöön ja kasvillisuuteen

Päijät-Hämeen maakuntaohjelma 2017 korostaa alueen vahvuuksia, joita on mm. ympäristöosaaminen, tutkimus ja koulutus alueella. Alueella tapahtuvan koulutuksen lisäksi korkeakouluilla on yhteydet kansallisiin osaamisyksiköihin ja monella on myös laajat kansainväliset verkostot. Kuntien ja maakuntaohjelman suhde ympäristötutkimukseen ja koulu-tukseen on erittäin positiivinen.

Vaikutukset maaperään, veteen ja ilmaan

Päijät-Hämeen maakuntaohjelma 2017 vaikuttaa positiivi-sesti luonnonoloihin. Väestön kasvu on hallittua ja ohjataan kaavassa osoitetuille kasvualueille. Yhdyskuntarakenteen hallinta säästää luonnonoloja. Maakunnassa arvostetaan hyviä luonnonoloja: puhdasta maaperää, puhtaita pohja- ja pintavesiä ja raikasta ilmaa. Maakunnan maaperään voi koh-dista uhkatekijöitä joissa teollisuusprosesseissa, kuljetuksis-sa. Myös pohja- ja pintavesiin voi syntyä uhkatekijöitä, mutta maakuntaohjelman toimenpiteillä on mahdollista tunnistaa uhkia ja vähentää riskejä. Edellisellä maakuntaohjelmakau-della tehtiin laajat maaperä- ja pohjavesiselvitykset. Pääs-töt ilmaan vähenevät, ilmanlaatu paranee ja ilmastomuutok-seen vaikuttaviin tekijöihin tulee hillitseviä toimia.

Vaikutukset ilmastotekijöihin ja yhdyskuntara-kenteeseen

Päijät-Hämeen maakuntaohjelma 2017 rakentuu yh-dyskuntarakenteeseen, jota on linjattu voimassa olevassa maakuntaohjelmassa ja laadinnassa olevassa maakuntaoh-jelmassa. Pääsääntöisesti toimenpiteet tukevat yhdyskun-tarakenteen tiivistämistä Lahden, Heinolan ja Orimattilan kaupungeissa ja muiden kuntien kuntakeskuksissa. Uusille elinkeinoelämän ratkaisuille löytyy sijoittumisvaihtoehtoja kaava-aluilta. Kyläalueiden tiivistäminen ja kylien elinvoimai-suus tehostaa myös omalta osaltaan yhdyskuntarakenteen maankäyttöä ja olemassa olevan infrastruktuurin käyttöas-teita.5

Päijät-Hämeen maakuntaohjelma 2017 perustuu vuoden 2013 joulukuussa maakuntavaltuustossa hyväksyttyyn liiken-

5 http://www.paijat-hame.fi/fi/tehtavat/aluesuunnittelu/maakuntakaava_2014/maakuntakaavaan_liittyvat_dokumentit

46

eteläinen kehätien tiesuunnittelu on käynnissä, mutta val-tionhallinnolta odotetaan, että toteuttaa uuden tien raken-tamisen heti uuden hallitusohjelmakauden alussa.

Esitys seurantaohjelmaksi

Päijät-Hämeen maakuntaohjelman ympäristövaikutuk-sia arvioidaan vuosittain maakuntaohjelman toimeenpa-nosuunnitelmassa. Kaikille maakunnille yhteisiä seuranta-mittareita tulisi edelleen kehittää yhdessä ministeriöiden ja aluehallinnon kanssa.

Muut vaikutusten arvioinnit

Taloudelliset vaikutukset

Maakunnan teollinen kulutus on ollut laskussa laman myö-tä. Teollisuuden kulutuksen ei uskota nousevan, vaikka nou-sua suhdanteista tulikin, sillä uudet ympäristötehokkaat me-netelmät ovat osa uutta tuotantoa ja maakuntaohjelmaa. Yksityinen kulutus on myös hiipunut taantumassa ja negatii-viset luonnonvaroihin vaikuttavat tekijät lisäävät mm. Aasian maiden tuotannon kustannuksia, mikä mahdollistaa ympä-ristön kannalta paremman tuotannon muualla ja lähempänä markkinoita.

Elinkeinoelämän, julkisen sektorin ja hanketoiminnan odotetaan tuottavan lisää taloudellista hyötyä maakuntaan. Valtion toimet ovat heikentäneet olosuhteita mm. Hennalan lakkauttamisen muodossa. Maakuntaohjelman tavoitteena on lisätä taloudellista hyvinvointia alueen ihmisille. Työttö-myyden ehkäisy luo osallisuutta. Hyvinvoinnin teemana ter-veysliikunta lisää kokonaisvaltaista hyvinvointia. Luonnonva-rojen kestävä käyttö lisää alueen taloudellisia resursseja.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus

Maakuntaohjelma ei luo erityisiä tasa-arvotavoitteita, mutta tunnistaa joillakin ammattialoilla olevia vinoumia. Ikä- ja eri kansalaisten yhdenvertaisuutta lisätään osana osaa-misen ja elinkeinoelämän kehittämistä. Maakuntaohjelman tavoitteina on lisätä syrjäytymisen ehkäisyä, vähentää asun-nottomuutta ja edistää ihmisten terveyttä. Vaikutukset ovat kaikilta osin positiivisia. Kestävä ympäristö kohtelee tasa-arvoisesti kaikkia ihmisiä. Suomalainen ja päijäthämäläinen kulttuuri lähtee yhdenvertaisista periaatteista kestävän ym-päristön osalta eikä sellaisenaan vaikuta toisia syrjivästi.

Yritysvaikutukset/yrittäjyys

Yrittäjyyden koulutus, arvostaminen ja kehittyvät. Toimin-tatavoitteet ja hankkeet luovat enemmän toimintamalleja julkiselle sektorille luoda ja vahvistaa yrittäjyyttä maakun-nassa. Yrittäjyys on yksi yksilön vaihtoehto elinkaaren aika-na. Luodaan ilmapiiriä ja toimintamalleja, joissa hyvinvointia voidaan kehittää ansio- ja yrittäjyystuloilla työikäisen väes-tön osalta. Luonnonvarat ja kestävä kehitys tarjoaa yrittäjil-le uusia mahdollisuuksia uudistaa paikallista, kansallista tai rajat ylittävää liiketoimintaa. Luonnonvarojen turvaamisen pelisäännöt pitää olla kaikille selvät ja yhteistyötä jatketaan esim. pohjavesiasioiden osalta.

Maaseutuvaikutukset

Maakuntaohjelma ja alueen maaseutuohjelma tuo Päijät-Hämeelle edelleen kohtalaiset resurssit. Riittävä resursointi mahdollistaa maa- ja metsätaloudesta uusia biotaloudelli-sia ja lisäarvoa tuottavia ketjuja. Monimuotoinen yrittäjyys voi kasvaa maaseudulla. Toimijaverkostot, kuten Päijät-Hä-meen kylät, aktivoivat ihmisiä omaehtoiseen toimintaan. Monipuolinen tarjonta ja sähköiset verkostot yhdistävät myös hyvinvoinnin leviämistä. Maaseutu elää luonnosta ja on luonnonvarojen monipuolisen ja kestävän käytön tukijal-ka. Laajakaistat voivat vähentää luonnonarojen ja liikenteen kulutusta, kunhan toimivuus saadaan maaseudun osalta pa-remmalle tasolle.

47

Arviointimatriisi

Vaikuttavuus SOVA-arvioitavat Muut arvioitavat

Vahva ++

Myönteinen +

Ristiriitaiset vaikutukset -+

Negatiivinen -

Vahva negatiivinen --

Ei vaikutuksia 0

Globaali elinkeinoelämä ja osaaminen ++ + + + + + + + + +

Yritystoiminnan kilpailukyky ++ -+ + -+ + + + ++ + +

Resurssitehokas teollisuus ++ -+ + -+ + + + ++ + +

Palveluiden uudet ja luovat ratkaisut ++ 0 + + + + + ++ + +

Luonnonvarojen jatkojalostamisen ja mate-riaalitehokkuuden vahvistaminen

++ -+ + + + + + ++ + +

Kilpailukykyinen osaaminen ++ + + + + + + ++ + +

Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

++ + + + + + + ++ + +

Työllisyys- ja työvoiman liikkuvuus ++ + + + + + + ++ + +

Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppi-minen

++ + + + + + + ++ + +

Hyvinvoiva väestö ++ + + + + + + + + +

Hyvinvoinnin lisääminen ++ + + + + + + ++ + +

Kulttuurin monet mahdollisuudet ++ + + + + + + + + +

Hyvä työelämä ja liikunta työkyvyn kehittä-misessä

++ 0 + + + + + ++ + +

Uudenlaiset käyttäjälähtöiset palvelut ja toi-mintamallit

++ 0 + + + + + ++ ++ ++

Kestävä ympäristö ++ ++ ++ ++ ++ ++ 0 + + ++

Vähähiilinen elämäntapa eri aluetyypeillä ++ ++ + ++ ++ ++ 0 + + ++

Liikennejärjestelmän ja saavutettavuuden edistäminen

++ + + + + + 0 + + +

Luonnonvarojen kestävä käyttö ++ ++ + ++ ++ ++ 0 + + ++

Vaikutu

kset v

äestö

ön, ihm

isten te

rvey

teen, e

linolo

ihin

ja vi

ihty

vyyteen

Vaikutu

kset l

uonnon monim

uotoisu

uteen, e

liöstö

ön ja ka

svilli

suute

en

Vaikutu

kset m

aaperä

än, v

eteen ja

ilmaa

n

Vaikutu

kset i

lmas

tote

kijöih

in ja

yhdys

kunta

rake

nteese

en

Vaikutu

kset

rake

nnettu

un ym

pärist

öön, mais

emaa

n, kau

punkikuva

an ja

kultt

uuriper

intö

önVaik

utuks

et luonnonva

roje

n hyö

dyntä

mise

en

Tasa

-arv

o yhdenve

rtaisu

us

Yritys

vaiku

tuks

et ja y

rittä

jyys

Talo

udelliset v

aikutu

kset -

bkt

:n ka

svu

Maa

seutu

vaiku

tuks

et

48

liite 2

Seurantamittarit

Päijät-Hämeen liitto 10.3.2014ALUEIDEN KEHITYSTARKASTELUSSA SEKÄ MAAKUNTAOHJELMIEN 2014-2017 SEURANNASSA KÄYTETTÄVÄT MITTARITTEM Alueiden kehitystarkastelussa käytettävien mittareiden jäsentely perustuu alueiden kehittämisestä valmistellun lain tavoittei-siin

Tavoitearviot Maakuntaohjelma1. MUUTTOLIIKE JA VÄESTÖ Lähtöarvo 2014* 2015* 2016* 2017*- väkiluku ja väestön muutos 2012-2013 0,2% tav. 1% 202548 203900 204573 204573 206619- kuntien 2013 ilm. tavoitemäärien mukaisena 202548 203999 205880 207474 209140- nettomuuttoosuus 2012 0,30 0,36 0,39 0,39 0,51- muuttoliikeosuus 2012 alueelle ja pois 11,40 11,40 11,40 11,40 11,40- luonnollisen väestönkasvun osuus 2012 -0,10 0,00 0,00 0,00 0,00- vanhushuoltosuhde yli 65 / 15-64 v. 32,00 38,00 39,00 40,00 41,00

2. KILPAILUKYKY Lähtöarvo 2014* 2015* 2016* 2017*- bkt/asukas (2010*) 27002 28000 28560 29131 29714- liikevaihdon kasvu 2011-2012 3,4 4 5 6 6- aloittaneet/lopettaneet yritykset 1,17 1,17 1,17 1,17 1,17- kasvuyritysten määrä (2011 t-online) 36 50 55 60 65- maakunnan viennin osuus (1 825 milj. euroa 2012 ) 3,2 3,3 3,4 3,5 3,6

3. TALOUDEN TASAPAINO Lähtöarvo 2014* 2015* 2016* 2017*- kuntien vuosikate euroa/asukas 2012 253 300 350 400 450- valtion menot asukasta kohden 2012 5997 5900 6018 6138 6261

4. TYÖLLISYYS Lähtöarvo 2014* 2015* 2016* 2017*- työttömyysaste (ELY-k 12/2012) 15,1 14,5 13,9 13,3 12,7- työllisyysaste 2011 65,3 66,1 66,9 67,7 68,5- nuorten työttömyys kaikista 2012 12,5 12,3 12,1 11,9 11,7- pitkäaikaistyöttömyys kaikista 2012 27,2 25,8 24,4 23,0 21,6- työvoiman määrä 2011 95022 93789 92760 91609 90498- työpaikkojen määrä 2011 79690 80222 80487 80487 81292

5. ALUEEN SISÄISET EROT Lähtöarvo 2014* 2015* 2016* 2017*- keskitulo maakunnassa 2011 25079 25581 26082 26584 27085- pienin kunnan keskitulo maakunnassa 2011 20623 21035 21448 21860 22273- suurin kunnan keskitulo maakunnassa 2011 29290 29876 30462 31047 31633- yli 65-vuotiaiden osuus maakunnassa 2011 21,4 22,0 23,0 24,0 25,0- yli 65-vuotiaiden pienein osuus kunnista 2011 17,8 18,0 19,0 20,0 21,0- yli 65-vuotiaiden suurin osuus kunnista 2011 33,6 37,0 39,0 41,0 42,0

6. OSAAMINEN Lähtöarvo 2014* 2015* 2016* 2017*- tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä 2011 64,7 65,2 65,7 66,2 66,7- peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat 25-29 vuotiaista (*) 2078 1999 1920 1841 1762- kolmen suurimman toimialan osuus työpaikoista 2013 47 46 45 43 42- julkisen sektorin osuus työpaikoista ¨2013 27 26 25 24 24

7. ELINYMPÄRISTÖN LAATU JA ALUERAKENNE Lähtöarvo 2014* 2015* 2016* 2017*- väestön määrän muutos aluetypologian 6 luokkaa erillinen taulukko ja kartta-aineisto- uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta 2010 35 37 38 39 40- teollisuuden ja yhdyskuntien fosforipäästöt vesistöihin 2011 7752 7400 7048 6696 6344

49

liite 3

Väestömuutos vuosina 2000–2012 kaupunki-maaseutuluokituksen alueilla

50

liite 4

Rahoitustaulukot

Minis-teriö

Momentti (numero ja nimi) Valtuus 2014 2015 2016 2017

SM 26.40.20 Paluumuuttajien muuttovalmennus Määräraha

SM 26.40.21 Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto Määräraha

SM 26.40.63 Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet Määräraha

OKM 29.10.34 Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomäärära-ha 3 v)

Määräraha 0,750 0,750 0,750 0,750

OKM 29.20.21 Ammatillisen koulutuksen kehittäminen Määräraha

OKM 29.30.21 Aikuiskoulutuksen kehittäminen Määräraha

OKM 29.30.31 Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen Määräraha

OKM 29.30.32 Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen Määräraha

OKM 29.30.33 Nuorten aikuisten osaamisohjelma Määräraha

OKM 29.80.34 Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (siirtomää-räraha 3 v)

Määräraha 0,250 0,250 0,250 0,250

OKM 29.80.52 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (arviomäärä-raha)

Määräraha

OKM 29.90.50 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edis-tämiseen (arviomääräraha)

Määräraha 0,500 0,500 0,500 0,500

OKM 29.91.50 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuorisotyön edistämiseen (arvio-määräraha

Määräraha 0,500 0,500 0,500 0,500

OKM 29.91.51 Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö (siirtomääräraha 2 v) Määräraha 0,500 0,500 0,500 0,500

MMM 30.10.61 EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (myöntövaltuus) Valtuus 1,822 1,822 1,822 1,822

MMM 30.10.62 Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (myöntövaltuus)

Valtuus 2,235 2,235 2,235 2,235

MMM 30.10.64 EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämi-seen (Uuden ohjelmakauden valmistelu)

Valtuus

MMM 30.20.40 Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) Määräraha

MMM 30.20.41 EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha) Määräraha

MMM 30.20.43 Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannol-liset investoinnit (siirtomääräraha 2 v)

Määräraha 12,150 12,150 12,150 12,150

MMM 30.20.44 Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v) Määräraha

MMM 30.20.46 EU:n osarahoittama ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Määräraha

MMM 30.20.47 Kansallinen ruokaketjun kehittäminen Määräraha

MMM 30.20.49 Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki, myöntämisvaltuus Valtuus 5,500 5,500 5,500 5,500

MMM 30.40.20 Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 2 v) Määräraha 0,100 0,100 0,100 0,100

MMM 30.40.43 Porotalouden edistäminen Määräraha

MMM 30.40.50 Riistatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

MMM 30.40.51 Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) Määräraha 0,200 0,200 0,200 0,200

MMM 30.40.52 Kalastuslupamaksujen palautukset ja saimaannorpan suojeluun liittyvät sopi-muspalkkiot

Määräraha 0,120 0,120 0,120 0,120

MMM 30.40.62 Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistäminen (siirto-määräraa 3 v)

Määräraha 0,200 0,200 0,200 0,200

MMM 30.40.77 Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet (siirtomääräraha 3 v) Määräraha 0,030 0,030 0,030 0,030

MMM 30.50.20 Vesivarojen käyttö ja hoito Määräraha 0,220 0,425 0,425 0,425

MMM 30.50.31 Vesihuollon ja tulvasuojelun tukeminen Määräraha 0,100 0,460 0,460 0,460

MMM 30.60.44 Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen Määräraha

MMM 30.60.45 Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Määräraha

MMM 30.60.47 Pienpuun energiatuki (siirtomääräraha 2 v) Määräraha

LVM 31.01.40 Eräät valtionavut Määräraha

LVM 31.10.20 Perusväylänpito Määräraha 19,000 19,000 19,000 19,000

LVM 31.10.50 Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen Määräraha 0,100 0,100 0,100 0,100

LVM 31.10.76 Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset Määräraha

LVM 31.10.77 Väyläverkon kehittäminen Määräraha 0,000 0,000 0,000 0,000

LVM 31.30.63 Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen Määräraha 1,400 1,400 1,400 1,400

LVM 31.30.64 Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen Määräraha 0,000 0,000 0,000 0,000

51

LVM 31.40.50 Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen Määräraha

TEM 32.20.40 Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen Määräraha

TEM 32.20.42 Innovaatiokeskittymien kehittäminen (siiromääräraha 3 v) Määräraha

32.20.43 Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin Määräraha

TEM 32.20.44 Valtionavustus yksittäisten yritysten hankevalmisteluun Venäjällä Määräraha

TEM 32.20.45 Yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelu Määräraha 0,300 0,300 0,300 0,300

TEM 32.30.45 Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen Valtuus 0,780 0,780 0,780 0,780

TEM 32.30.51 Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut Määräraha 21,840 21,840 21,840 21,840

TEM 32.30.64 Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin Valtuus 0,000 0,000 0,000 0,000

TEM 32.50.43 Maakunnan kehittämisraha (yhteensä) Määräraha 0,250 0,000

TEM 32.50.62 Maaseudun kehittäminen Määräraha

TEM 32.50.64 EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin

Valtuus 6,245 6,397 6,322 7,322

TEM 32.60.20 Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistäminen sekä energiatiedo-tus (siirtomääräraha 3 v)

TEM 32.60.28 Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Määräraha

TEM 32.60.40 Energiatuki Määräraha 1,200 1,200 1,200 1,200

TEM 32.60.41 LNG-terminaalien investointituki Määräraha

TEM 32.60.42 Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi Määräraha

TEM 32.60.43 Kioton mekanismit Määräraha

TEM 32.60.44 Uusiutuvan energian tuotantotuki Määräraha

TEM 32.70.03 Maahanmuuttajien kotouttamisen ja työllistymisen edistäminen (siirtomäärära-ha 2 v)

Määräraha

TEM 32.70.30 Valtion korvaukset kunnille Määräraha 1,822 1,822 1,822 1,822

STM 33.20.31 Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä Määräraha

STM 33.20.52 Valtionosuus työmarkkinatuesta Määräraha

STM 33.60.31 Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin ja eräisiin mui-hin menoihin

STM 33.60.32 Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen

STM 33.60.33 Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuk-sesta aiheutuviin kustannuksiin

STM 33.60.34 Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutki-muksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin

STM 33.60.35 Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin

STM 33.60.38 Valtionavustus kunnille vanhuspalvelulain toimeenpanoon (siirtomääräraha 2 v) Määräraha

stm 33.60.63 Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan Määräraha

STM 33.60.64 Valtion korvaus rikosasioiden sovittelujen järjestämisen kustannuksiin (siirto-määräraha 3 v)

STM 33.70.01 Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

STM 33.70.50 Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Määräraha 1,200 1,200 1,200 1,200

STM 33.70.51 Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheituviin kus-tannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Määräraha

YM 35.10.20 Ympäristövahinkojen torjunta Määräraha

YM 35.10.21 Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v) Määräraha

YM 35.10.22 Eräät ympäristömenot Määräraha 0,170 0,205 0,205 0,205

YM 35.10.61 Ympäristönsuojelun edistäminen Määräraha 0,100 0,475 0,475 0,475

YM 35.10.63 Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot Määräraha 0,000 1,800 1,800 1,800

YM 35.10.64 EU:n ympäristörahston osallistuminen ympäristö- ja luononsuojeluhankkeisiin (siirtomääräraha 3 v)

YM 35.20.01 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot Määräraha

YM 35.20.37 Avustukset kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen Määräraha

YM 35.20.55 Avustukset korjaustoimintaan Määräraha

YM 35.20.60 Siirto valtion asuntorahastoon Valtuus

YM 35.20.64 Avustukset rakennusperinnön hoitoon Määräraha 0,100 0,100 0,100 0,100

YHTEENSÄ 79,684 82,361 82,286 83,286

PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO

Hämeenkatu 9 A, PL 50, 15111 Lahti Puh. (03) 8719 40, fax (03) 8719 411 [email protected]

www.paijat-hame.fi

pÄijÄt-hÄme 2017 · elinkeinoelämän kehittämistarpeiden mukaisesti rakennetaan toimialojen...

Documents