N:o 3/2011 n Tarkastettu levikki 68 225 n Kesäkuun 15. päivänä 2011

Eeri Hyrkkö juhlapuhujana Turussa: Palveluita veteraaneille pitää kehittää ja parantaa (sivu 9).

Haastattelussa sotaveteraani Väinö Vilponiemi sivut 14-15

Jatkosota-sarja jatkuu sivut 16-23

Aitoja rautasormuksia saatavana sivu 33

Hengellisen työn virikepäivät Nokialla sivu 34

Kansallisen veteraanipäivän pääjuhla kokosi 2600 juhlavierasta Turkuun. Tilaisuutta kunnioitti läsnäolollaan tasavallan presidentti Tarja Halonen puolisoineen.

Kouvolassa järjestettiin lentopallokisat 25. kerran. Kisojen suojelija, everstiluutnantti Markku Hutka palkitsemassa kou-volalaista Onni Sarilampea. Hän oli ainoa pelaaja ensimmäi-sessä ja viimeisessä kisassa.

Veteraanipalkinto kolmelle sivu 3

Suomen-poikien juhla Luumäellä sivu 4

Naisjärjestön sisarpäivät Turussa sivu 7

Onni Toljamo vapaalle sivu 10

Kooste veteraanien tärkeistä asioista sivut 12-13

3/11 k e s ä k u u n 15. pä i vä n ä 2011 | s o t a v e t e r a a n i • k r i g s v e t e r a n e n2

Helsingissä 15. kesäkuuta 2011

Tätä kirjoittaessani neuvotellaan tulevan hallituksen ohjelmasta. Portugalin tuki näyttää olevan päättäjiemme suurin huo-li. Niin oli myös vaalikeskusteluissa. Mo-net kotimaan asiat jäivät eu-puheiden alle. Sotaveteraanien asiat eivät ylittäneet me-dian uutiskynnystä. Se oli pettymys sota-veteraaneille ja heidän läheisilleen. Puo-lisoille, lapsille, lastenlapsille, ystäville ja liittomme tuhansille kannattajajäsenille.

Sotaveteraaniliitto pitää aktiivises-ti yhteyttä puolueisiin, ehdokkaisiin ja mediaan. Lehtemme vaalinumero tarjo-si puoluejohtajille palstatilaa. Näin kolme suurinta sotaveteraaneille lupasi.

Puheenjohtaja Jyrki Katainen: ”Kaikil-le veteraaneille tulee laatia yhdessä sosi-aali- ja terveydenhuollon ammattilaisen, veteraanin itsensä ja hänen niin halutes-saan myös hänen läheistensä kanssa pal-velutarpeen arviointi, jonka perusteella jokainen veteraani saa räätälöidyn palve-lukokonaisuuden”.

Kataisen mukaan hallitusohjelmas-sa tulee huomioida veteraanien asema ja palvelut omana kohtanaan.

Puheenjohtaja Jutta Urpilainen: ”Avo- ja kotikuntoutuksen, joka perustuu katta-vaan, vuosittaiseen tarpeiden arviointiin, on otettava huomioon veteraanin yksi-lölliset tarpeet. Omassa kotiympäristössä asumisessa tarvitaan arjessa monenlaista

Puoluejohtajat lupasivat tukea sotaveteraaneille

apua. Myös auttaja, puoliso, muu lähei-nen omainen tai hoitaja, tarvitsee tukea ja lepoa”.

Urpilainen painottaa, että hallitus-ohjelmassa on taattava riittävät resurssit veteraanien palveluiden ja toimeentulon turvaamiseksi.

Puheenjohtaja Timo Soini: ”Valtion veteraanikuntoutukseen myöntämiä määrärahoja tulee lisätä kolmella miljoo-nalla eurolla, koska määrärahat eivät täl-lä hetkellä riitä, vaan jää kuntien päätet-täväksi, miten hyvin sotaveteraanit saavat kuntoutusta. Kuntoutuksen hakumenet-telystä on siirryttävä terveyskeskusme-nettelyyn, koska on kohtuutonta vaatia keski-iältään 87-vuotiailta veteraaneilta hakumenettelyä”.

Soinin mielestä on yhteiskunnan vel-vollisuus huolehtia sotaveteraaneista eikä jättää asiaa pienten tukikorotusten tai palvelusetelijärjestelmän varaan.

Pidetään puoluejohtajien lupaukset esillä ja seurataan niiden toteutumista. Päätöstä sotaveteraanien riittävästä tuke-misesta ei voi siirtää neljän vuoden pää-hän. Puolet noin 50 000 sotaveteraanista on silloin jo poissa ja yhteiskunnan kun-niavelka heille jää maksamatta.

Erkki Heikkinen Lehdistöneuvos, FM

Sotaveteraaniliiton toimisto on suljettu 11. – 29.7.

henkilökunnan lomien vuoksi.

Kesä-, heinä- ja elokuussa liiton toimisto on avoinna

perjantaisin kello 8.30 – 15.00, muina päivinä kello 8.30 – 16.00.

Tarvittaessa voitte ottaa yhteyttä:toiminnanjohtaja Markku Seppä puh. 0400 921 332

tai sosiaalisihteeri Anni Grundström puh .040 822 3998

Henkilökunta toivottaa lehtemme lukijoille aurinkoista kesää.

Sotaveteraanityö on viime vuosi-kymmenen aikana ollut monella ta-paa muutoksessa ja muutos jatkuu. Haastetta on toimijoille ja tukijoille eikä vanhenevaa sotaveteraania saa unohtaa.

Vuonna 2001 sotaveteraaniyhdis-tysten puheenjohtajista 80 % oli varsi-naisia jäseniä. Vuonna 2009 kolman-nes puheenjohtajista oli varsinaisia jä-seniä. Siitä osuus on edelleen laskenut.

Tehtävien hoitoon ei enää ole ol-lut halukkaita sotaveteraaneja. On-neksi laajassa, nuorempien kannat-tajajäsenten joukossa on ollut sopi-via, päteviä ja halukkaita tekijöitä ja vastuunkantajia. Sotaveteraaneille järjestettyihin tilaisuuksiin osallis-tujien määrät ovat vähentyneet. Sil-ti tapahtuman järjestäminen vaatii lähes saman työpanoksen, järjeste-täänpä tapahtuma pienelle tai vähän suuremmalle joukolle. Vasta kun voidaan jonkin tapahtuman järjes-täminen lopettaa, vähenee tältä osin myös työmäärä.

Toukokuun lopulla järjestettiin Sotaveteraanien lentopallokisat 25. kerran. Kisaan osallistuvia joukku-eita oli enää kolme. Liiton liikunta- ja kisatoimikunta linjasi jo aiemmin, että lentopallokisoja järjestetään niin

pitkään, kun on vähintään neljä jouk-kuetta kisaamassa. Näin lentopalloki-sat jäivät historiaan. Sama muutos on ollut parissa muussakin lajissa. Hiih-to lienee viimeinen laji ja se voi jatkua muutamien vuosien ajan. Kisoja eikä muutakaan toimintaa järjestetä, ellei-vät sotaveteraanit, heidän puolisonsa ja leskensä osallistu niihin.

Suurelle yleisölle ja tukijoillemme on jatkossa kyettävä kertomaan, että sotaveteraanien hyväksi tehdään vielä vuosia työtä ja että työ tarvitsee tukea. Vetovastuu vain on vaihtunut. Teh-dään samaa työtä kuin aikaisemmin-kin, mutta nuoremmat tekevät sen.

Mikä tehtävä kestää pisimpään? Sotaveteraaniliitto, piirit ja yhdis-tykset ovat tulevaisuussuunnitel-massaan sitoutuneet tukemaan so-taveteraaneja, heidän puolisoitaan ja leskiään niin kauan, kun heillä on tuen tarvetta. Tämä tehtävä jatkuu vielä 2020-luvulla. Konkreettisesti ja pienimmillään tämä tuki tarkoit-taa, että veteraaniin pidetään yhteyt-tä ja kysymällä, voimmeko jotenkin auttaa. Yhteyden pitäminen mones-ti yksinäiseen sotaveteraaniin onkin parasta tukitoimintaa.

Markku Seppä

Muutos on pysyvää

Puolustusvoimien lippujuhlan päivän paraati järjestettiin Rovaniemellä. Ohimarssin ottivat vastaan Maa-voimien komentaja, kenraaliluutnantti Ilkka Aspara, Suomen Sotaveteraaniliiton puheenjohtaja Aarno Strömmer ja Rintamaveteraaniliiton puheenjohtaja Onni Toljamo. Veteraanijärjestöjen lippulinnan joh-tajana toimi Lapin Sotaveteraanipiirin toiminnanjohtaja Martti Koskela. Kuva: Pekka J Heikkilä

33/11 k e s ä k u u n 15. pä i vä n ä 2011 | s o t a v e t e r a a n i • k r i g s v e t e r a n e n

Tämän vuoden Veteraa-nipalkinnon saajat jul-kistettiin 27. huhtikuu-

ta. Veteraanipalkinto annetaan tunnustuksena poikkeukselli-sen merkittävästä pitkäaikai-sesta työstä veteraanien hyväk-si.

Palkinnon suuruus on 2 000 € ja tänä vuonna sen saivat:

Veteraanipalkinnot kolmannen kerran Opettaja Matti Aalto Hä-meenlinnasta sotiemme veteraanien tuki-henkilönä ”veteraania ei jätetä” -hengessä tehdystä pyyteettö-mästä ja esimerkillisestä työstä.

Aalto (s. 1948) on vuodes-ta 1994 lukien toiminut sotave-teraanien tukihenkilönä ja va-paaehtoisauttajana: käynyt lu-

kemassa veteraaneille lehtiä veteraanikodissa ja ulkoilutta-nut pyörätuolissa olevia.

Piirityönjohtaja Taito Löf-backa Ylivieskastaesimerkillisestä ja suuriarvoi-sesta työstä varojen hankkimi-seksi sotaveteraaniveljien ja -si-sarien avustamiseksi.

Löfbacka (s. 1920) on vuodes-ta 1982 organisoinut rautaro-mun keräyksen ja vuosittaisella 200 tonnin rautaromun myyn-nillä hankkinut merkittävää tuloa Ylivieskan sotaveteraani-yhdistykselle. Hän on organi-soinut myös paikallisen Sotave-teraanin Joululehden ilmoitus-hankinnan ja näin vaikuttanut keskeisesti piirin varainhankin-taan.

Vanhempi konstaapeli Jouni Rainto Espoostasotiemme veteraanien muistoa kunnioittavasta esimerkillises-tä vapaaehtoisesta työstä sekä kentälle jääneitä etsittäessä että

Ylivieskassa luovutettiin veteraanipalkinto Taito Löfbackalle 2. toukokuuta. Vasemmalta Keski-Pohjanmaan Sotaveteraanipiirin toiminnanjohtaja Seppo Yli-Norppa, puheenjohtaja Matti Isomaa, I varapuheenjohtaja Mauno Jämsä, Taito Löfbacka ja Ylivieskan Sotaveteraanien puheenjohtaja Erkki Kangaskortet, Ahti Sirkiä ja Aarno Strömmer.

Veteraanipalkinnon saajat (vas.) Jouni Rainto Espoosta ja Matti Aalto Hämeenlinnasta. Palkinnot jaettiin Helsingissä Sotaveteraa-niliiton valtuuston kokouksen aluksi 5. toukokuuta.

veteraaneja viimeiselle matkal-le saatettaessa.

Rainto (s. 1934) on vuodesta 1996 organisoinut Espoon So-taveteraanien havuseppeletoi-minnan ja itse laskenut 1200 ti-laisuudessa seppeleen. Hän on ollut 1990-luvun alusta lukien kymmenillä matkoilla etsimäs-sä ja hakemassa kentälle jää-neiden jäänteitä.

Palkittavat ovat omalla esi-merkillään näyttäneet, miten veteraanien elämässä voidaan toteuttaa vanhaa asennetta, että veljeä ei jätetä ja heikom-masta pidetään huolta. Palkit-tuja ovat ehdottaneet maam-me neljä veteraanijärjestöä ja heidän valintansa on vahvista-nut Kaatuneiden Muistosääti-ön hallitus.

Neuvottelukunnan ko-kous pidettiin Helsin-gissä 3.5. Puheenjoh-

tajana toimii Jukka Viinanen ja varapuheenjohtajiksi valittiin vuosille 2011-2012 Irmeli Lem-berg ja Jukka Paarma.

Tammenlehvän Perinne-liiton toiminnanjohtaja Pertti Suominen alusti aiheesta ”Ke-hittyvä perinnetyö”, yhteistyön näkökulmasta Suomen Sotave-teraaniliiton kanssa. Veteraa-nien perintö on kertomus uh-rautuvaisuudesta, sitkeydestä, lähimmäisen huomioonottami-sesta, velvollisuudentunnosta ja tulevaisuudenuskosta ”(Perin-netyön adressi 27.4.2005)

Jäsenet pohtivat perinnetyön kannalta sitä, millainen Suomi on vuonna 2020 ja mikä on se kohderyhmä, millä saadaan viesti kulkemaan ja sotiemme veteraanien perinne säilymään. Liiton tärkein tehtävä on edel-leen veteraanien, heidän puo-lisoidensa ja leskiensä parissa tehtävä huoltotyö. Liiton kent-täorganisaatio on kuitenkin vahvasti mukana perinnetyön suunnittelussa siten, että aika-naan muutos tapahtuu halli-tusti siirryttäessä perinneai-kakauteen.

Anni Grundström

Neuvottelukunta pohti tulevaisuutta ja perinnetyötä Helsingissä

Asioita voidaan käsitellä leppoisasti hyvässä yhteishengessä. Neuvottelukunnan jäsenistä kuvassa vasemmalta Hannes Berner, liiton puheenjohtaja Aarno Strömmer, Pentti Kuronen, Jukka Paarma, Pekka Paatero ja Erkki Puumalainen.

VR 1 rintatähden ja miekkojen kera kenraaliluutnantti Ilkka Erkki Sakari Aspara VR 1 miekkojen keralippueamiraali Georgij Alafuzoffkenraalimajuri Juha Heikki Holma (12.5.2011) VR 2 miekkojen keraeversti Kim Erkki Akseli Jäämerieversti Pekka Juhani Toveri 

Vapaudenristin Ritarikunta on myöntänyt kunniamerkkejä 4.6.2011 seuraaville henkilöille:

VR 3 miekkojen keramajuri Mikko Kristian Kurko majuri Timo Tapio Liene everstiluutnantti Seppo Emil Lindénkomentajakapteeni Mika Sakari Raunueverstiluutnantti Pasi Tapio Välimäki VR 4 miekkojen kerayliluutnantti Patrick Anders Bertelson Bagge luutnantti Efosa Eelis Erharuyikapteeniluutnantti Heikki Johannes Harinen

yliluutnantti Ossi Samuli Hildenkapteeni Jussi Keskitalokapteeni Mikko Juhani Kuokka VM 1ylivääpeli Pekka Yrjö Anssi Jylhäylikersantti Jarno Esa Kainulainen ylirajavartija Mika Emanuel Kourialikersantti Mika Jarmo Tapani Orkolakersantti Ossi Kristian Viemerö 

VR am 1sihteeri Gülzar Bedretdin VR am 2varastonhoitaja Erkki Olavi Nieminen 

3/11 k e s ä k u u n 15. pä i vä n ä 20114

SANAItsenäisyyspäivänä vuonna

2000 sotaveteraanijärjestöt antoivat Suomen lukioille pella-vakankaalle painetun ja koivus-ta tehdyn viestikapulan sisälle käärityn Vapauden viestin.

Viesti alkaa historiallisella selonteolla: ”Suomi oli lä-

hes 100 vuotta Ruotsin vallan alla ja yli 100 vuotta Venäjän alamainen. Vuodesta 1917 Suo-mi on ollut itsenäinen, suoma-laistan oma maa. Marraskuus-sa 1939 Suomi joutui väkival-taisen hyökkäyksen kohteeksi. Yksimielinen kansa ei taipu-nut. Ensin talvisodassa, sitten vuosia kestäneessä jatkosodas-sa maa säilytti itsenäisyytensä. Itsenäisyyden hinta oli kallis: 91 000 kaatunutta, yli 280 000 haavoittunutta ja yli 400 000 kotinsa menettänyttä.”.

Vieraillessaan eräässä luki-ossa ja Vapauden viestiä

luovuttaessaan sotarintamal-la ollut veteraani kertoi, mi-ten hän itse oli ollut vain muu-tamia vuosia vanhempi kuin nämä lukiolaiset. Opiskelu oli alullaan, elämä oli täynnä va-loisia suunnitelmia. Kutsu tal-visotaan syrjäytti kaikki omat unelmat, halu puolustaa kotia, uskontoa ja isänmaata meni kaiken muun edelle. Piti puo-lustaa sitä, mikä oli meidän.

Kiitollisena hän totesi, ettei-vät he taistelleet turhaan.

Viisi vuotta isänmaan puolesta taistellessa antoi meille vapaan isänmaan ja kaiken sen, mikä on meille kallista. Sotaveteraa-nin iltarukouksessa toistui kol-me kiitoksen aihetta. Ensim-mäisenä tietoisuus siitä, että saan elää, viimeisen iltahuudon aika ei ollut vielä tullut. Toisek-si kiitän, että minulla on leipää.

Vapauden viestiSodan vaikeimpina vuosina ei ollut aina kylliksi ruokaa, ei edes leipää. Nythän meillä on. Kolmanneksi kiitän, että saan mennä omaan sänkyy-ni peiton alle nukkumaan. Sodassa oli vain teltta, havu-patja tai korsun laveri ja rep-pu päänalusena.

Sotiemme veteraanit halu-avat tällä Vapauden vies-

tillä kertoa Suomen nuori-solle ne tosiasiat, mitä sota oli ja mitä se meiltä vei. Toi-vomme hartaasti, ettei tei-dän tarvitse koskaan kokea sitä, mitä me koimme. Me pyydämme siihen teille ja koko Suomen kansalle Kor-keimman tukea ja siunausta ja sitä samaa varjelusta, mitä me koimme sodan päivinä.

Viesti jatkuu: ”Silloin. kun me nykyiset sotaveteraa-

nit olimme nuoria, meidän tunnuslauseemme oli: Veljeä ei jätetä. Tämän viestin myö-tä me haluamme jättää yhä uusille sukupolville vetoo-muksen: Nuoria ei unohdeta .

Toivomme ja uskomme, että tämä viesti siirtyy

joka vuosi ylimmiltä kou-luikäluokilta seuraavalle, niin kuin isänmaamme va-pauden vaaliminen on kul-kenut vahvana verenperin-tönä väistyvältä sukupolvel-ta nousevalle.

Nuorisossa on itsenäisen maan, vapaan kansan

tulevaisuus. Pitäkää huolta maanpuolustustahdon säi-lymisestä, puolustusvoimis-ta ja omasta fyysisestä kun-nostanne.”

Kyllikki Falbén

Suomen Sotaveteraaniliiton valtuusto kokoontui kevät-kokoukseen Helsingissä 5.

toukokuuta. Kokoukselle esiteltiin liiton tilinpäätös vuodelta 2010, joka sisälsi tuloslaskelman, taseen, toimintakertomuksen ja tilintar-kastuskertomuksen. Valtuusto vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille.

Liiton vuoden 2010 tulot olivat 1  966  099,61 €, liiton kulut 2  273 973,58 €. Avustuksia liitto myön-si 1  130  873,79 €. Liiton tase oli 1 737 113,47 € ja tulos -8 837,97 €

Keskustelutilaisuus aamupäivällä Kokouspäivä aloitettiin Kaatunei-den Muistosäätiön myöntämän kahden veteraanipalkinnon luo-vuttamisella. Liiton tulevaisuus-suunnittelun tämänhetkisestä ti-lasta kertoi hallinnon rakenneryh-män puheenjohtaja Finn-Göran Wennström.

Valtuusto kokoontui

Valtuuston kokouspäivää johdatteli liiton puheenjohtaja Aar-no Strömmer.

Kokouspäivän alussa valtuutetut keskustelivat (vas.) Paavo Köngäs Kemistä, Heikki Talvela Tuusulasta ja Väinö Vilponie-mi Porista.

Elokuun 27. päivänä ko-koontuvat Suomen-po-jat, heidän tukijansa ja

ystävänsä Luumäelle muiste-lemaan 20 vuotta sitten tapah-tunutta JR 200 muistomerkin paljastamista. Paikalle odote-taan satoihin nousevaa vieras-joukkoa. Suomen-poikia pai-kalle on lupautunut tulemaan 30. Samoin virolaisen perin-neyhdistyksen väkeä saapuu ai-nakin saman verran.

Juhlapäivä alkaa lauantai-na klo 10.00 kunniakäynnillä

sankarihaudalla. JR 200 muis-tomerkillä kokoonnutaan klo 11.00. Mäntykodin palveluta-lossa on mahdollisuus ruokai-luun 11.30-13.00.

Kunnantalolla on esillä Suo-men-poikia esittelevä valoku-vanäyttely lauantaina 10.45-19.00.

Koulukeskuksen juhlasa-lissa pidettävä päiväjuhla al-kaa klo 14.00. Tuntia ennen on kahvitarjoilu koulukeskuksen ruokalassa. Juhlapuheen pitää kenraalimajuri Jukka Penna-

Suomen-poikien juhla Luumäellä

Luumäellä paljastettiin JR 200 muistomerkki 19.8.1991. Muisto-merkin paljastamisen 20-vuotisjuhlaa vietetään 27.8.2011.

Raul Kuutman kirjan julkistaminen Raul Kuutma on kirjoittanut kir-jan Kaksikymmentä vuotta Viron-Suomen sillalla. Kirja julkistetaan elokuun loppupuolella ja sitä on saatavana koulukeskuksessa juh-lapaikalla. Raul Kuutma on ollut rakentamassa siltaa ja kirjassa esitellään laajasti suomalaisten ja Suomen-poikien yhteistoiminnan rakentamista.

nen. Musiikista vastaa Viron puolustusvoimien soittokunta ylikapellimestari Peeter Saa-nin johdolla.

Luumäen kunnantalon osoi-te on Linnalantie 33, Taavetti

Luumäen koulukeskuksen osoite on Koulutie 4, Taavetti

Rintamaveteraaniliiton Laukaalla 8. kesäkuu-ta pidetyssä XXV liitto-

kokouksessa valittiin liiton pu-heenjohtajaksi ministeri Matti Louekoski (70) Helsingistä ja val-

Rintamaveteraaniliitto uusi johtonsatuuston puheenjohtajaksi ken-raaliluutnantti Antti Simola (68) Tuusulasta. Toimikausi on seu-raavaan kahden vuoden kulut-tua pidettävään liittokokoukseen asti. Valinnat olivat yksimielisiä.

Suomen Sotaveteraaniliit-to onnittelee uusia puheenjoh-tajia ja toivoo rakentavan työn sotiemme veteraanien hyväksi jatkuvan.

Sotainvalidien Veljesliiton Kuopiossa pidetyssä 62. liittokokouksessa valit-

tiin liiton ja valtuuston puheen-johtajana jatkamaan varatuo-mari Juhani Saari (64) Helsin-

Sotainvalideilla jatkaa Juhani Saarigistä. Valinta oli yksimielinen.

Suomen Sotaveteraaniliitto onnittelee valittua puheenjoh-tajaa ja toivoo rakentavan työn sotiemme veteraanien hyväksi jatkuvan.

53/11 k e s ä k u u n 15. pä i vä n ä 2011

Onnittelemme

Kahden sodan vete-raani, opetusneuvos Veikko Talvi täyttää

100 vuotta 21.6. Kouvolassa. Vuonna 1932 ylioppilaaksi valmistunut Veikko Talvi oli perustamassa Kymenlaak-son Osakuntaa vuonna 1933. Suoritettuaan filosofian kan-didaatin tutkinnon 1938 hän toimi lehtimiehenä Sippolas-sa, Kouvolassa ja Valkeakos-kella. Eläkkeelle hän jäi Kymi Oy:n tiedotuspäällikön toi-mesta.

Talvi oli ennen kaikkea historioitsija. Hänen kymme-nistä tutkielmistaan laajin on vuonna 1953 julkaistu Kou-volan historian I osa.

Maisteri Talvi sai ope-tusneuvoksen arvonimen jo Kymi Oy:n tiedotuspäällik-könä ollessaan.

Talvisodan taisteluissa Talvi toimi joukkueenjoh-tajana. Jatkosodassa hän oli ensin II/ JR 25:n adjutant-

Veikko Talvi 100 vuotta

ti ja sodan loppuvaiheessa Pohjois-Kymenlaakson Suo-jeluskuntapiirin adjutantti ja valistusupseeri. Kapteeni Talven kunniamerkit: VR 3, VR 4 (2) ja molempien sotien muistomitalit.

Päivänsankarin kunniaksi on 21.6. kahvitilaisuus Kau-nisnurmen Palvelukeskuk-sessa klo 14-16.

Erkki Vitikainen

Eino Rautiainen syntyi 17.8.1911 Äänekoskella. Hänet tunnetaan paperi-

alan ammattilaisena. Hän pal-veli paikallista paperiteollisuut-ta yhteensä 52 vuotta. Ennen so-tia hän kävi läpi paperiprosessin monet eri tehtävät aina koneen-hoitajaan asti. Sotien jälkeen hän jatkoi samassa yhtiössä invalidi-teetistä johtuen trukinkuljetta-jana jääden eläkkeelle 1976.

Hän toimi talvisodassa tais-telulähettinä ja tähystäjänä 8./JR 28:ssa Taipaleessa. Jatkosodassa Eino toimi konekivääriampujana

JR 50:ssä. Hänen sotatiensä kulki mm. Lehtomäen, Prolanvaaran ja Hännänlammen kautta Hautavaa-raan, jossa hän haavoittui 20.8.1941 erittäin vaikeasti. Hänellä oli hyvää onnea päästä Tukholman Karolii-niseen sairaalaan hoitoon.

Eino on palkittu monilla so-danajan ja sodanjälkeisillä kun-niamerkeillä. Hän viettää tyy-tyväisenä vanhuuden päiviään Sotainvalidien sairaskodissa Jy-väskylässä ja on ikäänsä nähden hyvin pirteässä kunnossa.

Markku Louekari

Eino Rautiainen 100 vuotta

Suomen Sotaveteraa-niliiton Viron yhdis-tyksen puheenjohtaja

Uno Järvela täyttää 85 vuot-ta 20. kesäkuuta Tallinnassa. Elämäntyönsä emerituspro-fessori Järvela teki musiikin parissa. Hän valmistui Tal-linnan konservatoriosta pro-fessori Gustav Ernesaksin oppilaana vuonna 1952. Uno Järvelan ura huipentui Viron Musiikki- ja Teatteriakatemi-an professorina ja kuorolau-luosaston johtajana. Hänen johtamistaan monista kuo-roista on suomalaisille tullut tutuimmaksi Suomen-poiki-en mieskuoro, joka perustet-tiin 1991. Kuoro lopetti var-sinaisen konsertoimisensa vuonna 2005 lähes 15 vuo-den toiminnan jälkeen, mut-ta kuoron jäseniä osallistui 14.3.2010 sotaveteraanikuo-rojen suurkonserttiin Helsin-gin Jäähallissa.

Suomen-poika Uno Järvela sai sotilaan peruskoulutuk-sen Porokylässä ja Taavetis-sa. Tuolloin 17-vuotias nuo-rukainen osallistui JR 200:n riveissä Kannaksen torjun-tataisteluihin kesä-elokuussa

Uno Järvela 85 vuotta

Viipurinlahdella ja Vuoksel-la. Sotilaallisista ansioistaan hänet ylennettiin korpraa-liksi ja palkittiin 2. luokan vapaudenmitalilla. Suomen-poikien hyväksi tekemästään työstä Järvelalle on vuon-na 2002 myönnetty Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan ritarimerkki.

Suomen Sotaveteraanilii-ton Viron yhdistyksen halli-tuksen jäsenenä Uno Järvela on toiminut vuodesta 1993 ja yhdistyksen puheenjohtajana vuodesta 2000.

Finn-Göran Wennström

Toivo Anttila 100 vuottatää 100 vuotta kesäkuun 21. päi-vänä Hollolan Salpakankaalla. Koko elämäntyönsä hän on teh-nyt maatalouden parissa.

Toivo Anttila suoritti asevel-vollisuutensa Viipurissa Huolto-pataljoona 2:ssa, jossa hän kävi aliupseerikoulun. Vuosina 1928- 1931 hän oli Hollolan suojelus-kunnan jäsen, jolloin hän suorit-ti järjestön pioneerikurssin.

Kesällä 1939 Toivo Antti-la osallistui Karjalan kannak-sen linnoitustöihin. Hänel-le on myönnetty VM1 ja VM2. Osuusmeijeritoimintaan liitty-

Ruotsin Sotaveteraanipiirin sihteeri Kirsti Pekari täyttää 70 vuotta 14. kesäkuuta. Hän

on syntynyt 14.6.1941. Piirin sihteerin tehtävässä hän on

ollut vuodesta 2008 jäätyään eläkkeel-le Outokumpu Oyj:stä. Tehtävissään Kirsti on tunnollinen ja hyvässä yhteis-toiminnan hengessä toimiva henkilö.

Suomen Sotaveteraaniliitto ja sen Ruotsin piiri onnittelevat Kirstiä merkkipäivänä ja toivottavat terveyttä sekä jaksamista työssä sotiemme vete-raanien hyväksi.

Heikki Lirberg

Kirsti Pekari 70 vuotta

vistä luottamustoimista hänel-le myönnettiin Pellervo-seuran hopeinen Gebhard-mitali.

Jatkosodan kynnyksellä Toi-vo Anttila avioitui Kyllikki Kin-narin kanssa. Heille syntyi kak-si lasta. Kyllikki ja Toivo Anttila muuttivat vuonna 1997 Hollo-lan kuntakeskukseen. Hollolas-sa Toivo Anttila on osallistunut sotaveteraanitoimintaan, mistä hänelle on myönnetty Sotavete-raanien ansioristi.

Markku ja Kalevi Anttila Kuva: Kari Mustonen

Säkylän kunnan vanhin asukas, sotaveteraani ja – invalidi Toivo Aaltonen

täytti 100 vuotta 9. toukokuuta.Kotitalossaan Säkylän Ka-

tinhännässä yksin asuva Aal-tonen on pirteä vanhus. Lää-kärissä hän ei ole käynyt kym-meneen vuoteen. Myöskään lääkepurkkeja ei ole tarvinnut tähän mennessä suuremmin availla. Riittää, kun pitopalve-lun tyttöjen ruokahuolto pelaa, pyykit pestään ja kotisairaan-hoito käy kerran viikossa ras-vaamassa rintamalla menete-tyn jalan tynkää.

Toivo Aaltonen 100 vuottaPäivittäistä ajanvietettä

Yläneen Nummiojalla syn-tynyt tervaskanto ammentaa Raimo-poikansa säännölli-sistä vierailuista. Ajankohtai-sista asioista veteraani pysyy perillä lehtiä lukemalla sekä radion ja television ohjelma-tarjontaa tiiviisti seuraamal-la. Turusta aikoinaan hankit-tu huuliharppu soi myös edel-leen komeasti. Toivo Aaltonen menetti jalkansa Suunujoen asemalla astuttuaan miehis-tövaunusta suoraan miinaan. Vaikeasta sotavammastaan huolimatta Aaltonen teki pit-kän ja monipuolisen työuran mm. Säkylän sokeritehtaan perustamistöissä sekä varas-tomiehenä Värtsilän telakal-la. Eläkkeelle hän jäi Huovin-rinteen varuskunnan lämmit-täjän tehtävästä.

Teksti: Jarmo Metsänranta Kuva: Pia Mattila-Lonka

Kolmen sodan (talvi-, jat-ko- ja Lapin sota) vete-raani Toivo Anttila täyt-

3/11 k e s ä k u u n 15. pä i vä n ä 20116

Suurlähettiläs Aleksi Här-könen ja puolisonsa Taru Härkönen järjestivät

28.4. vastaanoton viime sodis-samme taistelleille Suomen-pojille. Heitä oli saapunut ti-laisuuteen runsaat 50 henkeä. Suurlähettiläsparin lisäksi ti-laisuutta isännöivät puolus-tusasiamies, everstiluutnant-ti Erkki Pekonen puolisonsa Nina Nordströmin ja avusta-jansa Ari Harjulan kanssa.

Suurlähettilään toivotettua päivän arvovieraat tervetul-leiksi tarjolla oli runsassisältöi-nen buffet, jota veteraanit sai-vat nauttia katetuissa pöydissä leppoisasti istuen.

Lämminhenkisen juhlapu-

heen piti kenraaliluutnantti Hannu Herranen. Hän kertoi kuulijoille, että hänen isoisänsä oli talvisodan veteraani, isänsä jatkosodan veteraani ja hän itse tehnyt elämäntyönsä rauhan vallitessa veteraanisukupolven meille nuoremmille perinnöksi jättämässä vapaassa isänmaas-sa.

Tervehdyksensä tilaisuudes-sa esitti Varsinais-Suomen So-taveteraanipiirin toiminnan-johtaja Osmo Suominen ja al-lekirjoittanut Suomen-poikien perinneyhdistyksen edustaja-na.

Nyyrikki Kurkivuori

Tallinnassa vietettiin kansallista veteraanipäivää

Kuolleita

Pirkanmaalla tunnet-tu veteraanityön uran-uurtaja Sulo Rantavaa-

ra nukkui pitkällisen sairauden jälkeen Kangasalla 10.5.2011.

Sulo Rantavaara syntyi Ikaa-lisissa. Hän liittyi partioon, so-tilaspoikiin ja suojeluskuntaan. Nuoruusvuodet kasvattivat Sulo Rantavaaran maanpuolus-tustahtoa ja rakkautta isänmaa-han.

Talvisodan hän palveli Ikaa-listen palokunnassa. Kesällä 1940 hänet kutsuttiin armeijaan, jossa koulutettiin ensin jalkavä-kimieheksi, mutta pian hän sai siirron Autokomppaniaan Hel-sinkiin. Sieltä hänen tehtävänsä johti rintamalle Sairasautokom-ppaniaan, jossa hän palveli jat-kosodan loppuun saakka.

Sodan päätyttyä Sulo Ran-tavaara opiskeli metallialaa ja toimi yrittäjänä. Myöhemmin hän koulutti itsensä valoku-vaajaksi ja perusti 1961 valoku-vausliikkeen Kangasalle.

Sulo Rantavaara toimi Kan-gasalan Sotaveteraanien pu-heenjohtajana 27 vuotta alka-en 1971. Samaan aikaan hän oli Pirkanmaan Sotaveteraa-nipiirin puheenjohtajana 21 vuotta. Suomen Sotaveteraa-niliiton hallitukseen hän kuu-lui 13 vuoden ajan. Mittavasta työstään Sulo Rantavaara kut-suttiin Pirkanmaan Sotavete-raanipiirin ja Kangasalan Sota-veteraanien kunniapuheenjoh-tajaksi.

Sulo Rantavaara 1920 – 2011Kangasalan Sotaveteraanien

toiminta oli hänen johdollaan monipuolista, oli varainkerä-ystä, talkoita ja oltiinpa vete-raanien asemaa kohentamassa mielenosoitusmarssilla Helsin-gissä. Yhteistyö Rintamamies-veteraanien kanssa alkoi hä-nen puheenjohtajakaudella. Yhteistyö reserviläisjärjestöjen kesken sai myös sinetin, kun velvoitesopimus veteraanipe-rinteen säilyttämisestä ja vaali-misesta allekirjoitettiin.

Vahva isänmaallisuuden henki ja itsenäisyyden kun-nioittaminen sekä sen puo-lustaminen olivat hänen per-heessään ja teoissaan voimak-kaasti esillä. Vielä viimeisinä vuosinaankin Sulo Rantavaa-ra osallistui sotaveteraanien ti-laisuuksiin ja käytti mielellään niissä puheenvuoroja.

Sydämissämme ja ajatuk-sissamme elää luja ja valoisa muisto sotaveteraani Sulo Ran-tavaarasta.

Ansioistaan sotaveteraani- ja maanpuolustustyöstä Sulo Rantavaaralle on myönnet-ty useita kunniamerkkejä mm. VR 4 , SLR sekä Sotaveteraani-en kultainen ansioristi.

Sulo Rantavaaraa jäivät kai-paamaan puoliso, neljä lasta perheineen sekä laaja sukulais-ten, ystävien ja tuttavien jouk-ko.

Risto Mattila

Jätettyään tasavallan pre-sidentin tehtävät 1946 marsalkka vetäytyi Sveit-

siin, missä hän asui lähinnä Montreux’ssa Valmont’in kli-nikalla. Marsalkka Mannerhei-min kuoli 28.1.1951 Lausannes-sa Sveitsissä.

Mannerheimin muistoa kunnioitetaan Sveitsissä vuo-sittain myös kesäkuun ensim-mäisenä lauantaina. Tämä ti-laisuus järjestetään Geneve-järven rannalla Montreux’ssa, jossa on jo vuonna 1955 Man-nerheimille pystytetty muisto-patsas.

Paljastustilaisuus kokosi paikalle arvokkaan yleisönPaljastustilaisuus alkoi avaus-nauhan leikkuulla, jonka suo-rittivat suurlähettiläs Alpo Rusi ja Montreux’n kaupungin-johtaja Pierre Salvi. Tämän jäl-keen muistolaatalle laskettiin Sveitsin ja Suomen värien mu-

Mannerheimin muistolaatta paljastettiin SveitsissäSuomen Marsalkka C.G.E. Mannerheimin muistolaatta paljastettiin lauantaina 21.5. Valmont’n klinikalla Montreux’ssa Sveitsissä. Laattahankkeen toteuttivat yhteistyössä Suomen Sveitsin suurlähetystö, sveitsiläis-suomalainen upseeriyhdistys, Mannerheimin muisto-säätiö, Montreux’n kaupunki, Valmont’in klinikka ja Suomen Luganon kunniakonsuli. Juhlavaan tilaisuuteen osallistui yli 150 henkilöä.

Muistolaatan paljastustilaisuuden yleisöä.

kaan kootut kukkalaitteet. Suurlähettiläs Rusi koros-

ti puheessaan Mannerheimin monipuolista uraa kansakun-nan eheyttäjänä, sotien yli-päällikkönä ja humanitäärisen työn edistäjänä. ”Mannerheim oli ennen kaikkea eurooppa-lainen valtiomies”. Kaupun-ginjohtaja Salvi toi esille Man-nerheimin suuren arvostuksen, jota marsalkka nauttii Sveit-sissä ja etenkin Montreux’ssa. Sveitsiläis-suomalaisen upsee-riyhdistyksen puheenjohta-ja eversti Luc Monnier koros-ti Mannerheimin merkitystä suomalaisen tahdonlujuuden esikuvana. Sveitsin maavoi-mien komentaja, kenraaliluut-nantti Dominique Andrey loi puheessaan katsauksen Man-nerheimin sotilasuraan. Man-nerheimin perinnesäätiön pu-heenjohtaja, kenraalimajuri Sami Sihvo nosti esille Man-nerheimin merkityksen suo-malaisen puolustustahdon lu-

jittajana. Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiön kunniapuheenjohtaja, kenraa-liluutnantti R.W.Stewen sekä puolustusvoimien komento-päällikkö, prikaatikenraali Sa-kari Honkamaa kunnioittivat tilaisuutta läsnäolollaan puoli-soidensa kanssa.

Kutsuvieraslounaalla aikalaisen kertomuksiaMuistolaatan paljastustilaisuu-den jälkeen nautittiin suurlähe-tystön ja Montreux’n kaupun-gin tarjoama lounas marsalkka Mannerheimin suosikkiravin-tolan hotelli Victorian teras-silla. Lounaan aikana kuultiin mm. sodan ajan tiedustelupääl-likön ja Mannerheimin todelli-sen luottomiehen, eversti Ala-dar Paasosen Strasbourgissa asuvan pojan, Henry Paaso-sen pitämä puhe. Henry Paa-sonen korosti, miten Manner-heim aidosti rakasti kotimaa-taan ja suomalaisia sotilaita, mitä ei aina ole oikein ymmär-retty. Hänen isänsä, Aladar Paasonen, kirjoitti Mannerhei-min kanssa tämän muistelmia Montreux’ssa.

Teksti ja kuva: Janne Kosonen

Käy katsomassa Sotaveteraaniliitoninternet-sivut ja verkkokauppa.

www.sotaveteraaniliitto.fi

73/11 k e s ä k u u n 15. pä i vä n ä 2011

Suomen Sotaveteraaniliiton Naisjärjestön 21. sisarpäi-vät järjestettiin tänä vuon-

na yksipäiväisenä tapahtumana 26.4. Euroopan kulttuuripää-kaupungissa Turussa. Joka toi-nen vuosi ovat sisaret vuodesta 1971 lähtien kokoontuneet si-sarpäiville. Turku oli jo kerran aiemminkin, vuonna 1991 päi-vien pitopaikkana. Tällä ker-ralla ajateltiin, että sisarpäivät ikään kuin jatkuisivat seuraava-na päivänä Turussa vietettävil-lä Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallisilla juhlallisuuk-silla. Sisarpäivän tilaisuuksiin Turun Messu- ja Kongressikes-kuksessa osallistui 700 henkeä.

Tervehdyssanoissaan Nais-järjestön puheenjohtaja Pirkko Kuorehjärvi tähdensi sisarten merkitystä sodan ja maan jäl-leenrakentamisen aikana. Nyt tarvitaan nuorempien apua työmme jatkamisessa. Hän to-tesi myös, että nämä sisarpäi-vät ovat valtakunnallisena ta-pahtumana viimeiset. Sisarten ikääntymisen vuoksi tulee har-kittavaksi alueellisten sisarpäi-vien järjestäminen.

Turun Sotaveteraanilaulajat esittivät lähes 40 miehen voi-

”Yhdessä kulkien – toisiamme tukien”malla Samuli Hakkaraisen joh-dolla sodan ajan naisille omiste-tun laulun Kodin vartijat ja Niin minä neitonen sinulle laulan.

Juhlapuheen piti valtioneu-vos Riitta Uosukainen. Hänen puheensa otsakkeena oli Vuosi-sadan rakkaustarina.

- Riitta Uosukainen koros-ti sodan ajan naisten merkitys-tä sekä sotatoimialueella että kotirintamalla. Ilman naisia Suomi ei olisi selviytynyt so-dasta. Naisten tuli osallistua lähes kaikkeen työhön ja toi-mintaan kotirintamalla. So-tatarviketeollisuutemme oli-si lamaantunut ilman naisten työpanosta. Se auttoi vapaut-tamaan teollisuudesta 40  000 sotilasta. Lisäksi noin 30  000 naista työskenteli jo entuudes-taan sotaponnistuksia tuke-neessa teollisuudessa. Naisten vastuulle jäivät tietenkin lasten kasvatus ja huolehtiminen van-huksista; kaikki arjen työt vaa-tivat naistekijänsä.

Tervehdyksiä esittivät pu-heenjohtaja Aarno Ström-mer, komentaja Kari Mäki-nen ja kaupunginjohtaja Aleksi Randell.

Laivaston soittokunta esiin- Juhlasali oli täynnä kuulijoita.

tyi juhlassa musiikkikomen-tajakapteeni Timo Kotilaisen johdolla.

Juhlan toinen osa jatkui ke-vyemmissä merkeissä. Matruu-si Juhani Kotilaisen säestyk-sellä kaikuivat salissa yhteis-laulut.

Vanhustyön tutkijan, pro-fessori Vappu Taipaleen esi-telmä Suomalainen nainen on uskomaton herätti ihastus-ta sisarten joukossa. Hän ker-toi mm. tutkimuksesta ”Gamla kvinnor i Norden”. Siinä nousi-vat suomalaiset naiset erityises-ti esille. He olivat kokeneet so-dan. Muut pohjoismaiset naiset valittivat enemmän kuin suo-

Lähes kahdeksan vuotta vapaaehtoistyötä

Tutustuminen Tukholman vanhaan kaupunkiin kävellen verotti voimia, joita palauteltiin levähtä-mällä kuninkaan linnan edustalla.

Rauhan puolesta järjes-tetään kävelytapahtu-ma Maailman Veteraa-

nijärjestöjen toimesta yli 80 maassa. Suomessa kävelyta-pahtuma on ajoitettu mahdol-lisimman lähelle YK:n julista-maa rauhanpäivää 21.9. Jo yli 40 paikkakuntaa on ilmoittau-tunut tapahtuman järjestäjäksi.

Erityisesti panostetaan per-heiden, koululaisten, urheiluse-urojen aktiivisuuteen kannus-tamaan nuoria liikkumaan.

Kävelytapahtuman valta-kunnallinen avaus tapahtuu Kuopiossa 18.9. klo 12-16 Val-keisenlammella yllätysohjel-malla. Sotiemme veteraaneille ja saattajille tarjotaan mahdol-lisuutta ilmaiseen linja-auto-kuljetukseen tapahtumapaikal-le.

Koululaiset voivat suorittaa rauhanpäivänkävelyn koulujen liikuntapäivinä tai liikuntatun-neilla aikavälillä 12.–24.9.2011.

Rauhanpäivänkävelyn oh-jelma on erilainen eri paikka-kunnittain. Kuopiossa Valkei-senlammen ympärikävelyn li-säksi lähtöalueella järjestetään erilaisia oheistapahtumia mm.

Kävelytapahtuma syksylläSuomen Rauhanturvaajaliiton soittokunta, alkujumppa, So-tilaskotisisaret, tutustuminen Sotaveteraani museoon, mu-siikkiesitykset, melonta, ka-lastus, verenpaineenmittaus, palonsammutus, turvallisuus ja rauhanhölkkä sekä vierai-lut sotiemme veteraanien luo-na. Edellisen vuoden kokemus ulkoiluttaa liikuntarajoitteisia sai positiivisen vastaanoton ja lapsille järjestetään myös ohjel-maa.

Viime vuonna tapahtumaan osallistui reilut 6 000 kävelijää kun tavoitteena oli yltää 10 000. Tavoitteista jäätiin mutta nyt on taas uudet mahdollisuudet parantaa tavoitteita.

Lisätietoja: Koulutuspäällik-kö Heikki Pietilä, puh 040 5345 696 tai heikki.pietila@rauhan-turvaajaliitto.fi ja Kuopion ta-pahtuman koordinaattori Tuo-mas Oinonen, puh 044 5180 937 tai tuomas.oinonen@jos-set.fi

Sotaveteraanipiirien sosi-aalineuvojien neuvottelu-päivät pidettiin 12.–14.5.

Vuonna 2004 aloitettu toiminta on jatkunut vireänä vuosia. Kes-ki-Pohjanmaata, Kanta-Hämettä ja Södraa lukuun ottamatta kai-kissa piireissä toimii sosiaalineu-voja ja reilussa 200 yhdistyksessä on nimetty veteraaniyhdyshen-kilö. Sitoutuminen pitkäjännit-teiseen vapaaehtoistyöhön sota-veteraanien parissa on ollut mer-kittävä panostus heiltä kaikilta.

Veteraanien ikääntyessä tar-vitaan yhä enemmän ohjausta

ja neuvontaa ihan käytännön päivittäisessä selviytymisessä. Omaiset kääntyvät kysymyksi-neen sosiaalineuvojien puoleen samoin kuntien kanssa tehtävä yhteistyö lisääntyy ja varsinkin kotipalvelujen suhteen tarvi-taan vuoropuhelua.

Neuvottelupäivät järjestetään vuosittain. Päivien merkitystä lisää yhteisten kokemusten ja-kaminen sekä vuosien varrelta tutuksi tulleiden ihmisten ta-paaminen. Joku heistä kuvasi yhteisiä päiviä kipinän sytyttä-miseksi ja näin se varmasti on.

malaiset. Suomen naiset eivät ehkä saaneet opiskella niin pal-joa kuin olisivat halunneet. Ar-kipäivän tapahtumat antavat voimaa tavalliselle naiselle.

Esityksessään professori Tai-pale sanoi, että naiset ylläpitä-vät kulttuuria. Hän myös heh-kutti isovanhemmuuden mer-kitystä.

- Ihmiskunnan kulttuurin paras tae ovat mummot.

Isovanhempien ja lasten-lasten sekä vielä seuraavankin polven suhdetta hän vertasi lei-jan lennättämiseen ja ohjaami-seen. Isovanhempien tulisi an-taa juuret lapsille ja nuorille.

Joel Hallikainen lauloi it-

sensä kaikkien sydämiin. Olen kiitollinen, Tyttö pien ja Kuu-rankukka. Juhlan juonsi Ossi Helin.

Lämpimät kiitokset Varsi-nais-Suomen Sotaveteraanipii-rille, sen naistoimikunnalle ja kaikille sisarille sykähdyttäväs-tä sisarpäivästä Turussa. Järjes-telyt toimivat, ohjelma oli täysi-painoista ja tunnelma lämmin. Kahden vuoden uurastuksem-me ei mennyt hukkaan. Jälleen saimme voimaa jaksaa eteen-päin.

Teksti: Irja Lohjama Kuva: Kauko Ihanaranta

Tukholmassa tutustuim-me Suomalaisen seurakunnan kirkkoon ja laskimme kukat Suomen sodissa kaatuneiden veteraanien ja Karjalaan jää-neiden muistolaatoille. Hetken yhteinen hiljentyminen kaiken keskellä tuntui rauhoittavalle ja antoi toivottavasti voimia jat-kaa yhdessä eteenpäin veteraa-nien ja heidän läheistensä rin-nalla.

Teksti: Anni Grundström Kuva: Leena Pesonen

3/11 k e s ä k u u n 15. pä i vä n ä 20118

Pääjuhlan juontaneen, pe-rinneaikakautta edus-tavan toimijan, Varsi-

nais-Suomen sotaveteraani-piirin toiminnanjohtaja Osmo Suomisen mukaan tunnus ku-vaa kokonaisuutta. Kun run-sas vuosi sitten pohdimme teemaa, nousi veteraanien pe-rinteen vaaliminen esille. Kol-mesta esillä olleesta vaihtoeh-dosta päädyimme esittämään päätoimikunnalle esillä ollut-ta teemaa, joka hyväksyttiin.

”Viesti kulkee–vetovastuu vaihtuu” 

Katse tulevaisuuteenValtakunnallisesti 25. kertaa vietetyn Kansallisen veteraanipäivän tunnus ”Viesti kulkee – vetovastuu vaihtuu”, ”Budskapet förs vidare – vi yngre tar över” sekä pysäytti että haastoi nuoret ikäluokat ottamaan vastuuta ja ylläpitämään veteraaniperinnettä ja -perintöä tulevaisuudessa.

Kysymys on kokonaisen sukupolven perinnöstä ja arvomaailmasta. Nuorempien tehtävänä on viimeistään nyt viedä veteraanien viestiä eteenpäin, ja varmistaa se, että sodan kokeneen sukupolven kokemukset ja tarinat – aineellinen ja henkinen perintö sekä arvot – säilyvät pitkälle näkymättömään tulevaisuuteen.

Teema kertoo kokonaisuuden, mistä on kyse. Sen ruotsinkieli-nen versio kertoo sen ehkä vie-läkin paremmin.

Mittava kakkuTammenlehvän Perinneliitossa, jonka valtakunnalliset veteraani-järjestöt perustivat vuonna 2003 niiden perinnettä vaalimaan, on mukana 23 jäsenjärjestöä. Kai-kille näille on alustavissa suun-nitelmissa kaavailtu jotakin osaa tästä mittavasta kakusta.

Nykyinen Suomen Sotavete-raaniliitto muuttaa sääntöjään ja nimeään sillä tavalla, että uusituilla säännöillä se tulee hoitamaan alueellista perinne-työtä ja verkostoituu sitä varten aikanaan tarvittavalla tavalla perinnetyön asettamien vaati-musten mukaan. Sotaveteraa-niliitto on parhaillaan käymäs-sä keskustelua Tammenlehvän Perinneliiton kanssa alueelli-sen perinnetyön ohjauksesta.

Juhlava ohjelmaTurun messu- ja kongressikes-kuksessa järjestetyn ohjelman musiikista vastasi Laivaston soittokunta musiikkikomen-tajakapteeni Timo Kotilaisen johdolla, Turun Sotaveteraani-kuoro johtajana Samuli Hak-karainen, Puolalanmetsän musiikkilukion kuorot johtaja-na Essi Hirvonen. Tervehdyk-siä esittivät puolustusvoimain

komentaja Ari Puheloinen, kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin, kaupunginjoh-taja Aleksi Randell ja nuorten edustajana lukiolainen Janne Valve.

Juhlapuheen piti maanvilje-lysneuvos Eeri Hyrkkö Nousi-aisista.

Auli Kumpunen

Asemiesillan ohjelma oli rakennettu meriaiheiseksi.

Kutsuvieraiden joukossa istuneen Suomen Sotaveteraaniliiton ja valtuuston puheenjohtajan Aarno Strömmerin mukaan (toinen oikealta) liiton, sen piirien ja yhdistysten ykköstehtävä on edel-leen veteraanien tukitoiminta, joka tulee jatkumaan vielä monta vuotta eteenpäin.

Juhlan juonsi Varsinais-Suomen sotaveteraanipiirin toiminnanjoh-taja Osmo Suominen.

Tammenlehvän Perin-neliito on myöntänyt vuoden 2010 Perinne-

työn tunnustuspalkinnon 14. Divisioonan perinneyhdistys ry:lle osoituksena yhdistyksen ansioista sotiemme 1939-1945

Perinnetyön tunnustuspalkinto 14.D:n perinneyhdistykselleveteraaniperinteen hyväk-si tehdystä arvokkaasta ja esi-merkillisestä työstä. Tunnus-tuspalkinnon kunniakirja luo-vutettiin yhdistykselle liiton vuosikokouksessa 15.4.

14. Divisioonan perinneyh-

distys perustettiin vuonna 2006 vaalimaan jatkosodan Rukajärven suunnan taisteli-joiden perinteitä ja siirtämään niitä eri tavoin nuorten kes-kuuteen.

Yhdistyksen näkyvimpänä toimintamuotona ovat olleet vuodesta 2006 lähtien yhdessä päivien kulloistenkin pitopaik-kojen koulujen kanssa vuosit-tain järjestetyt veteraani-, nuo-riso- ja perinnepäivät. Päiviä on järjestetty vuorovuosina jat-kosodan 14. Divisioonan rek-rytointialueilla Kainuussa, Ylä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Vuonna 2010 Iisalmessa pidet-tyjen päivien teemana oli Hy-väkuntoinen nuoriso ja korpiso-turien perinteet.

Kulloinkin päivien järjes-

Perinnetyön tunnustuspalkinnon luovutti liiton puheenjohtaja Ei-no Siuruainen. Vastaanottajina olivat yhdistyksen puheenjohtaja Sakari Honkamaa (keskellä) ja hallituksen jäsen Jukka Valkeajärvi.

telyvastuussa olleiden paikka-kuntien kouluissa on kyseisen vuoden kuluessa järjestetty ve-teraaniaiheisia teematapahtu-mia veteraanien vierailuista ja haastatteluista erilaisiin kult-tuuri- ja liikuntatapahtumiin, joiden kautta veteraanien pe-rinnettä on siirretty nuorille. Päivien yhteydessä on julkais-tu myös divisioonan rintama-lehden nimeä kantavaa Kor-ven Kaiku -tiedotuslehteä, jota on jaettu jopa 25 000 kappaleen painoksena kouluihin, päivien osanottajille ja järjestelyjä tu-keneille yhteisöille. Historia-tietojen ohella lehdissä on ollut sekä veteraanien että nuorten kirjoituksia.

Perinneyhdistyksen toimin-ta nuorison tavoittamiseksi ja

veteraaniperinteen siirtämi-seksi on laajuudeltaan ja vai-kuttavuudeltaan esimerkillistä.

Perinneliiton vuosikokousTammenlehvän Perinneliiton vuosikokouksessa 15.4.2011 va-littiin liiton hallituksen ero-vuoroiset jäsenet Aura Korppi-Tommola, Matti Niemi, Pekka Pitkänen ja Risto Voipio jat-kamaan tehtävässään toiminta-kauden 2011-2012.  Heidän va-rajäsenikseen valittiin uutena Pirkko Kuorehjärvi sekä entisi-nä jatkamaan Erkko Kajander, Aulis Harju ja Risto Ikäheimo. Hallituksen varajäseneksi teh-tävästään eroa pyytäneen Onni Toljamon tilalle vuodeksi 2011 valittiin Matti Louekoski.

93/11 k e s ä k u u n 15. pä i vä n ä 2011

Rouva Tasavallan presi-dentti, arvoisat kutsu-vieraat, aseveljet ja so-

tasisaretMelkein kaikissa veteraani-

en tilaisuuksissa viime vuonna muisteltiin ja kerrottiin kun-niakkaan talvisodan tapahtu-mista 70 vuoden takaa. Tal-visota oli kunniakas, ei yksin siitä syystä, ettei maahamme hyökännyt vihollinen marssi-nut kahdessa viikossa Helsin-kiin, kuten olivat päättäneet, vaan kunniakas myös siksi, että täällä olikin vastassa laaja puolustus- ja vapaudentahto ja kansa oli lähes yksimielinen ta-voitteista. Oli itsestään synty-nyt ”Talvisodan henki”.

Maanpuolustustahto ja vapausSilloin ulkomaita myöten ih-meteltiin, kuinka vahvoja oli-vatkaan ne arvot, joiden puo-lesta koko Suomen kansa syk-syllä 1939 oli henkisesti valmis ryhtymään epätoivoiselta näyt-tävään puolustustaisteluun uhkaavaa suurvaltaa vastaan. Kuten jo mainitsin, se oli puo-lustustahto, se oli maamme it-senäisyyden puolesta. Mutta epätasaisen taistelun tulos oli tuntematon, epävarman me-nestymisen mahdollisuudet vähäiset. Sisäisesti kansam-me oli silloin valmis taisteluun, muissa suhteissa ei. Voidaan sanoa, sokeasti, mutta luotta-vasti ja tinkimättä lähdettiin sisimpien vaistojen turvin isien tietä taisteluun kunnian ja va-pauden puolesta.

Tiedämme nyt, että se tie oli oikea, mutta tiedämme myös mitä taloudellisia uhrauksia ja puolustusvalmisteluja talviso-taa edeltävät ajat olisivat vaa-tineet. Rauhan aikana tällaiset päätökset on sellaisen kansan tehtävä, jolla puolustustahto on korkealla ja jolle vapaus on pyhä. Viimeaikaiset kannan-otot puolustusmäärärahoista ja miesvahvuuksista muistuttavat

Maanviljelysneuvos Eeri Hyrkön juhlapuhe XXV kansallisen veteraanipäivän pääjuhlassa Turussa

hämmästyttävästi 1930-luvun lopun keskusteluja, jotka hyvin muistan. Hyvä ja vahva puo-lustusvalmius on ikään kuin kansakunnalle vakuutus siitä. etteivät kriisitilanteessa kut-sumattomat vieraat koe maa-tamme liian houkuttelevak-si. Tällainen vakuutus meillä puolustusvoimissa on, eikä sitä vakuutusta voi hetkessä uusia.

Tuntuu siltä ja se on hyvä asia, että kansalaisilla on säilynyt puolustustahto, sillä suuri enemmistö pitää nykymuotoista puolustusjärjestelmää parhaana. Ei uskota palkka-armeijaan ja tarvittaessa koko maan puolus-tamista pidetään tärkeänä. Myös mahdollisimman suuri ja koulu-tettu reservi on välttämätön.

Olen usein korostanut puo-lustustahdon merkitystä ja teen sitä tässäkin. Talvisodan lisäk-si puolustustahto pelasti Suo-men miehitykseltä myös ke-sällä 1944. Näin silloin tapah-tui kaikilla rintamalohkoilla ja kun itse osallistuin Ihantalan ratkaisutaisteluun, voin koke-muksesta ja myös nojaten siel-lä olleiden kahdentuhannen sotilaan haastatteluun perus-tuvaan tutkimukseen näin va-kuuttaa. Parempien aseiden li-säksi, mutta myös kaatuneiden ja haavoittuneiden vähennys riveistä mielessä, sillä harven-tuneella joukolla täytyi syn-tyä sisäisesti merkittävä ajatus, tähän asti, mutta ei edemmäs. Ja näin vihollisen eteneminen kaikkialla pysäytettiin, ja etu-linjan poteroissa pysyttiin rau-han tuloon asti.

Puolustustahto syntyy, kun ihmisellä on jotain minkä hän kokee puolustamisen arvoi-seksi. Useimmiten kyse ei ole niinkään omaisuudesta, vaan henkisistä arvoista, läheisistä ihmisistä, kodista, fyysisestä koskemattomuudesta, vapau-desta, itsenäisyydestä, perus-oikeuksista ja kansanvaltaisen

järjestelmän vaikutusmahdol-lisuuksista. Päinvastoin kuin muut eurooppalaiset, suurin osa suomalaisista uskoo pysty-vänsä puolustamaan maataan. Kansalaisten puolustustah-to Suomessa rajoittuu omaan maahan, muihin puolustusvel-voitteisiin suhtaudutaan epä-röiden. Sotilaallisen liittoutu-misen pelätään vetävän meidät mukaan selkkauksiin, jotka ei-vät perimmältään koske meitä.

Perinnetyö tosissaan alkamassaTutussa laulussa ovat sanat: ”Kohta poissa on veljet”, ja siksi on epäilty maanpuolustushen-gen murenevan näiden veljien poistuttua. Tämän johdosta, mutta myös siksi kun veteraa-nijärjestöjen toiminta loppuu, järjestöt ovat perustaneet Tam-menlehvän Perinneliiton. Sen tehtävänä on ohjata erilaista perinnetoimintaa ja erityisesti säilyttää tuona vaikeana aikana todeksi koettua henkistä perin-töä. Sitä ollaan jo siirtämässä nuoremmille, siksi tämän vete-raanipäivän tunnus on ”Viesti kulkee – vetovastuu vaihtuu”. Tähän mennessä on jo kerät-ty talteen erittäin paljon kaik-kea sitä tietoutta, mitä sotilaat rintamalla, lotat eri tehtävissä ja kotirintaman väki pystyivät saamaan aikaan sotien aikana ja sen jälkeisenä jälleenraken-nuskautena.

Ei tätä työtä ole tehty sankari-tarinoiden säilyttämisen vuoksi, vaan tarkoituksena kertoa nuoremmille polville, että koko 1940-luku on Suomen itsenäi-syyden raskain, mutta tärkein vuosikymmen.

Kun perinnetiedon keräämi-sen yhteydessä sain itsekin lu-kea sota-ajan kirjeitä, huoma-sin että niissä toistui vahvasti sama asia, niissä tuli esille ru-koileva Suomi. Kesäkuun lo-pulla 1944, jolloin uhka maam-

me yli oli suurimmillaan, ta-savallan presidentin puoliso osoitti esimerkkiä kehoitta-en kansaa rukoilemaan, ja ru-koili itsekin julkisesti radiossa. Tästäkö suomalaiset sotilaat ja koko kansa saivat voimaa kes-tää sodan koettelemukset?

Onko veteraaneilla kaikki hyvin?Maassamme pitäisi nyt olla kaikki hyvin. Periaatteessa ja yleisesti sekä tilastojen mu-kaan kaikki onkin. Otan kui-tenkin esille yhden asian, jos-ta veteraanijärjestöt ovat teh-neet esityksiä, mutta tuloksia on tullut hyvin vähän. Niissä ehdotuksissa ei ole esitetty ke-neltäkään mitään pois. Iän ja vaivojen kasvaessa on toivottu joitakin etuuksia veteraaneil-le, jotka eivät sodassa saaneet ruumiin vammaan, monet kyl-lä henkisen, sillä olihan heistä moni siellä vuoden, kaksi, kol-me, neljä ja jopa viisikin vuot-ta. Nämä niin sanotut ohiam-mutut ovat kyllä saaneet arvos-tusta, mutta sitä arvostusta on tullut pääasiassa juhlapuheissa.

Puolitoista vuotta sitten ark-kiatri Risto Pelkonen puhui täs-tä asiasta. Puheen otsikko oli: ”Onko sotaveteraanien maail-massa kaikki hyvin”? Saanen ottaa siitä lainauksen.

”Kotona asuva veteraani tarvitsee hyvin toimivia kodinhoitopalve-luja, kotisairaanhoitoa ja koti-sairaalatoimintaa. Niitä pitäisi kehittää ja parantaa.

Pahin este kunnallisten maksuttomien avopalvelujen järjestämisessä on vaatimus vä-hintään 20 prosentin sotavam-masta. Tätä vaatimusta on vai-kea perustella lääketieteellisin syin. Siksi kysyn, eikö yksilöl-lisesti arvioitu hoidon, kuntou-tuksen ja muun tuen tarve ole tärkeämpää kuin yksiulottei-nen prosentti, joka on aikanaan luotu aivan eri-ikäisiä ihmi-

siä varten. Pieni haitta nuorel-la ihmisellä voi olla suuri asia ikäihmisellä. Jotta lain henki ja kansa tahto sotainvalidien ja kaikkien veteraanien oikeuk-sista toteutuisi, olennaista on vain arvioida hoidon, hoivan ja muun tuen tarve, sekä luo-da taloudelliset edellytykset jo-kaiselle tarvitsevalle. Tämä on reilun kumppanuuden koetin-kivi, vahvan kansalaisyhteis-kunnan ydin ja perusta. Kysy-mys on hyvästä tahdosta, aut-tavista käsistä ja tottahan myös rahasta. Rahan tarve ei ole yli-voimaisen suuri ja pienenee sitä mukaa kun joukko vähenee. Mutta tiedän, että valtion bud-jettiesitykset ovat olleet vete-raaneille pettymys”. Näin ark-kiatri Pelkonen.

Hyvät kuulijatKäytän tilaisuutta hyväkseni, ja kiitän meidän kaikkien vete-raanien puolesta kaikkia, jotka ovat vuosien varrella auttaneet meitä monin tavoin ja osoitta-neet myötätuntoa. Erikoisesti haluan kiittää Puolustusvoimia läheisestä yhteistyöstä, tärkeäs-tä avusta suurten tilaisuuksi-en järjestämisessä ja keräystoi-minnassa. Kiitän eri kansalais-järjestöjä hyvästä yhteistyöstä. Yhdistyksissämme naiset ja nuoret tukijat ovat tehneet ja tekevät hyväksemme tärkeää työtä. Emme unohda kiitoksis-samme tietenkään myös kan-san karttuisaa kättä.

Vaikka veteraanina olen täl-laisena globalisaation, maapal-loistumisen myötäilyn ja Eu-roopan Unionin asioiden jat-kuvan esillä olon vuoksi ja itsemääräämisoikeuden kaven-tuessa huolestuneena, mutta kuitenkin toivoa luoden, halu-an tämän puheeni päättää tun-netun laulun sanoihin: ”Tämä maa ei koskaan sortua saa. Elä-köön tämä muistojen toivojen maa. Kauan eläköön Suomi”.

KUUNTELE RADIO DEI taajuus kaapelissaOulu 106,9 94,1Rovaniemi 93,4 96,0Lahti 106,4 99,1Helsinki 89,0 101,9Turku 107,3 99,4Tampere 97,2 87,5Lohja 107,2Kokkola 104,3 88,9Keski-Suomi 94,1 93,4

taajuus kaapelissaHämeenlinna 105,9 103,6Pohjanmaa 89,4 102,7Kuopio 106,1 103,3Satakunta 95,7 94,4Pohjois-Karjala 107,4 89,5 Mikkeli 87,8 105,0Savonlinna 91,3Lappeenranta ja Imatra 96,0Kouvola 96,2

USKO AINOASTAAN JEESUKSEEN PELASTAA

3/11 k e s ä k u u n 15. pä i vä n ä 201110

Rintamaveteraaniliiton puheenjohtaja, kunnal-lisneuvos Onni Tolja-

mo ilmoitti ennalta järjestöl-leen, ettei ole käytettävissä va-littaessa puheenjohtajaa kesän 2011 liittokokouksessa. Näin liitto sai uuden puheenjohta-jan ja Onni saattoi päästä hel-pommille päiville 87-vuotiaa-na. Hänen hoidossaan on edel-leen yhä tärkeitä veteraanityön luottamustehtäviä, muun mu-assa Rintamaveteraanien Ou-lun piiriyhdistyksen puheen-johtajuus.

Onni Toljamo liittyi jäse-neksi Pulkkilan Rintamamies-

Onni Toljamo vaihtaa melkein vapaalleveteraaneihin 1995 ja tuli heti valituksi osastonsa puheenjoh-tajaksi. Paikkakunnalle ei ole perustettu sotaveteraaniyhdis-tystä. Rintamamiesveteraa-niliiton varapuheenjohtajaksi Onni Toljamo valittiin 1998 ja puheenjohtajaksi 1999. Tämän jälkeen on luottamusta tullut monista eri paikoista.

Onni Toljamo on keskeisesti ollut vaikuttamassa Suomen ve-teraaniliittojen valtuuskunnan (VEVAN) syntymiseen ja toimi-nut kiertoperiaatteen mukaan sen puheenjohtajana. Veteraa-nijärjestöjen yhteisen varain-hankinnan käynnistäminen ja

Kiittäminen ja palkitseminen on yksi puheenjohtajan tehtävistä. Onni Toljamo on vuorollaan palkitsemassa Finnairin rosvopaisti-tapahtumissa mukana olleita. Palkittavana 17.10.2006 Rosita Ait-tokorpi.

Veteraanijärjestöt käyvät vuosittain syyskuussa tapaamassa eduskuntaryhmien edustajia. Vevan puheenjohtajana Onni Toljamo on käyttänyt järjestöjen pääpuheenvuoron.

Vevan kokouksessa syyskuussa 2010 on Onni Toljamo saanut kä-siinsä uuden Sotaveteraani-lehden ja Aarno Strömmer vastavuo-roisesti paperin Onnilta.

Veteraanijärjestöt tapaavat tarvittaessa myös ministereitä. Vevan puheenjohtajavuorollaan Onni Toljamo 3.7.2008 selkeyttämässä veteraanijärjestöjen kantaa sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hys-sälälle (vas.) ja peruspalveluministeri Paula Risikolle.

Onni Toljamo yhdessä puolisonsa Karinin kanssa on tuttu näky myös Sotaveteraaniliiton liittokoko-uksissa. Kuva Kuopiosta 9.6.2010.

organisointi on ollut Onnin sy-däntä lähellä. Reippaat mielipi-teet ovat usein myös nuorem-malle antaneet ajateltavaa.

Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa on entisestään parantu-nut Onni Toljamon puheenjoh-tajakaudella. Hän on vankku-maton sotiemme veteraanien ja liittonsa puolestapuhuja.

Suomen Sotaveteraaniliitto kiittää veljesjärjestön puheen-johtajaa hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä sekä toivottaa vi-reitä vuosia tästä eteenkinpäin.

Aarno Strömmer Markku Seppä

Risteilyt Bengtskäriin ja lähi-saaristoon Hangon Itäsatamasta

M/S Summersea - M/S Anna

Varaukset:� 0400-536 930www.marinelines.fi

www.marinelines.fi Korkeavuorenkatu 10 B 11, HANKO +358 400 536 930

113/11 k e s ä k u u n 15. pä i vä n ä 2011

Sotiemme veteraanien seutukunnallinen kirkkopäivä sunnuntaina 4.9. Savonlinnan Tuomiokirkossa Ohjelma:

klo 10.00 Messu

klo 11.15 Lounas seurakuntakeskuksessa

klo 13.00 pääjuhla (ohjelma avoin)

ilmoittautumiset torstaihin 25.8. mennessä yhdistyksittäin: Jaakko Lindell, savonlinnan seudun sotaveteraanit ry, veteraanikuja 1, 57100 savonlinna puh. (015) 272 031 tai 050 526 7799.

Tervetuloa savonlinnan, enonkosken, Rantasalmen, sulkavan, kerimäen ja punkaharjun seudun sotiemme veteraanit, heidän puolisonsa ja leskensä sekä naisjaostojen jäsenet.

kirkkopäivätoimikunta

kunniamerkit

Varsinais-Suomen veteraanien maakunnallinen kirkkopyhä sunnuntaina 4.9. Halikossa”kiittäkää, Herra hoivaten kantaa”

klo 10.00 Messu Halikon kirkossa

klo 12.00 Lounas Armfeltin koululla

klo 13.00 päiväjuhla Armfeltin koululla

klo 14.00 päätöskahvit Armfeltin koululla

ilmoittautumiset yhdistyksittäin/osastoittain 15.8. mennessä varsinais-suomen sota-veteraanipiirin toimistoon, puh. (02) 233 3602.

Lisätietoja: rovasti erkka nurmi, puh.040 587 6510, Reino Läärä, puh.045 231 2611 tai Osmo suominen, puh. 0400 908 314.

Suur-Savon sotiemme veteraanien seutukunnallinen kirkkopäivä sunnuntaina 4.9. Varkauden pääkirkossa (Savontie 1)klo 10.00 messu ja seppelpartion lähettäminen, saarna emeritus lääninrovasti Reino eskelinen

klo 11.30 lounas pääkirkon seurakuntasalissa

klo 13.00 pääjuhla, juhlapuhe piispa Wille Riekkinen, veteraanin puheenvuoro Otto Malkki

savon sotilassoittokunta

ilmoittautumiset to 25.8. mennessä: Riitta-Leena Heinonen, kauppakatu 63 as 12, 78200 varkaus, p. 044 372 3919 tai 044 372 6941, riittaleena.heinonen@suomi24.fi

Tervetuloa!

varkauden, pieksämäen ja Joroisten sotiemme veteraanit

varkauden seurakunta

Etelä-Pohjanmaan seutukunnallinen kirkkopäivä tiistaina 20.9. Kuortaneen Urheiluopistollaklo 11.00 Messu, saarna rovasti väinö salokorpi, liturgi kirkkoherra kyösti elo

Lounas kuortanehallissa

klo 13.30 päiväjuhla

seppelpartiot

Juhlapuhe, piispa simo peura

pohjanmaan sotilassoittokunta

nurmon veteraanikööri

päätöskahvi

kunniamerkit

Tervetuloa

sä autoit valoon tämän maan”

Uudenmaan sotiemme veteraanien seutukunnallinen kirkkopäivä lauantaina 3.9. Porvoossaklo 10.00 Messu porvoon tuomiokirkossa, saarnaa piispa Björn vikström

klo 12.30 Ruokailu porvoon ammattiopisto Amistossa (perämiehentie 6)

klo 14.00 päiväjuhla porvoon ammattiopisto Amistossa, juhlapuhe ministeri elisa-beth Rehn

ilmoittautuminen 15.8. mennessä: erkki pihlapuro, p. 044 367 7175, (019) 666 755 tai Tapani Mäki-panula, p. 0400 717 372, (019) 524 3820.

Sotiemme veteraanien Pohjois-Pohjanmaan pohjoisten jokialueiden seutukunnallinen kirkkopäivä tiistaina 13.9. Oulussaklo 11.00 Jumalanpalvelus Oulun tuomiokirkossa, saarnaa rovasti Jaakko Granlund

seppelpartion lähettäminen

klo 12.45 Ruokailu Oulun seudun ammattiopiston Myllytullin yksikössä

klo 14.00 päiväjuhla Oulun tuomiokirkossa, juhlapuhe piispa Olavi Rimpiläinen

pohjan sotilassoittokunta, Oulun sotaveteraanikuoro

Tervetuloa kirkkopäivään Ouluun!

Juhlatoimikunnat

Siika-, Pyhä- ja Kalajokilaaksojen tammenlehvä- sukupolven kristillis-isänmaallinen kirkkopyhä sunnuntaina 7.8. Haapavedelläklo 10.00 sanajumalanpalvelus Haapaveden kirkossa, saarna kenttärovasti Jouni parviainen

kunniakäynti sankarihaudoilla

Ruokailu Haapaveden Ammattiopistolla ja norassa

klo 14.00 päiväjuhla Haapaveden kirkossa, juhlapuhe professori Aarno strömmer

puolustusvoimien tervehdys eversti Jussi Mäki

veteraanikuoro, kantele, oppilaskuoro ja vaskiorkesteri

sydämellisesti tervetuloa!

Haapaveden sotaveteraanit, seurakunta ja kaupunki

Lapin veteraanien seutukunnallinen kirkkopäivä keskiviikkona 17.8. Sodankylän kirkossaklo 10.00 – 10.45 tulokahvi seurakuntatalolla

klo 11.00 – 12.15 viikkomessu kirkossa, seppelpartion lähettäminen

klo 12.30 – 13.45 ruokailu seurakuntatalolla

klo 14.00 – 15.15 juhla kirkossa

klo 15.15 lähtökahvi seurakuntatalolla

ilmoittautuminen yhdistyksittäin 3.8. mennessä: veijo kyllönen, Rovaniemi, puh. (016) 312 903 tai

pekka J, Heikkilä, sodankylä, puh. 040 504 1794.

Sotiemme veteraanien seutukunnallinen kirkkopäivä sunnuntaina 4.9. Mikkelin TuomiokirkossaOhjelma:

klo 10.00 Messu ja seppelpartion lähettäminen

klo 11.30 kahvit seurakuntakeskuksessa

klo 12.30 pääjuhla (ohjelma avoin)

ilmoittautumiset keskiviikkoon 10.8. mennessä piiriin: suursavo.svp@surffi.fi tai (015) 162 722.

Tervetuloa Mikkelin, Juvan, Ristiinan, Mäntyharjun, pertunmaan, puumalan, suomenniemen, Hirvensalmen ja kangasniemen seudun sotiemme vete-raanit, heidän puolisonsa ja leskensä sekä naisjaostojen jäsenet.

kirkkopäivätoimikunta

Kunniamerkit

Käy katsomassa Sotaveteraaniliitoninternet-sivut ja verkkokauppa.

www.sotaveteraaniliitto.fi

3/11 k e s ä k u u n 15. pä i vä n ä 201112

Kesällä vietetään usein aikaa yhdessä läheis-ten ja omaisten kans-

sa. Seuraavaan artikkeliin on koottu niitä veteraaneja koske-via asioita, joita liitosta, piireis-tä ja jäsenyhdistyksistämme usein kysytään juuri omaisten taholta. Eikä asioiden kertaa-minen liene pahaksi yleisesti-kään.

Kaikissa veteraania, hänen puolisoaan ja leskeään koske-vissa asioissa saa ”ensiaputie-toa” Sotaveteraanipiiristä, yh-distyksestä tai oman alueen sosiaalineuvojalta. Piirien ja sosiaalineuvojien yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.sota-veteraaniliitto.fi Sieltä on luet-tavissa myös veteraanietuudet 2011.

Taloudellista tukea veteraanille, puolisolle ja leskelleJos lääke- ja hoitokulujen oma-vastuut ovat kohtuuttoman suuret tai silmälasit joudutaan uusimaan tai katto vuotaa, on taloudellista tukea mahdolli-suus hakea ja saada oman jär-jestön kautta. Joskus omaiset kysyvät, mihin me varoja käy-tämme? Me käytämme nii-tä erilaisiin henkilökohtaisiin avustuksiin ja kotona tarvitta-vien palvelujen järjestämiseen. Hoito- ja toimeentulovastuuta veteraanijärjestöllä ei ole mah-dollisuutta ottaa, eikä se tie-tysti voi olla järjestön tehtävä-kään. Mutta järjestöömme on oltava yhteydessä, että saamme tietoomme avun ja tuen tarvit-sijat. Liitossamme on 30 000 tunnuksen omaavaa jäsentä, ja noin 13  000 puoliso- ja leski-jäsentä, joten emme voi tuntea heidän henkilökohtaista taus-taansa yksilöllisesti. Veteraa-nisukupolvi on tottunut selviä-mään ja pärjäämään omillaan, joten heidän oma avunpyyn-tönsä voi jäädä tulematta. Siksi on hyvä, jos omaiset tai läheiset todetessaan avun ja tuen tar-peen lähtevät sitä myös hake-maan.

Avustusten myöntäminenTaloudellista tukea myönne-tään veteraanille, hänen puoli-solleen tai leskelle.

Tuloraja on 1 050 euroa kuu-kaudessa brutto. Poikkeuk-sia tehdään niissä tapauksissa, joissa on kysymys esim. josta-kin pitkäaikaissairaudesta, jol-loin lääke- ja hoitokustannuk-set ovat jatkuvasti isot.

Sotaveteraanin vierelläHakijan on oltava liiton so-

taveteraaniyhdistyksen jäsen.Hakemuslomakkeita saa

omasta jäsenyhdistyksestä sekä internet-osoitteesta www.so-taveteraaniliitto.fi/aineisto-pankki

Hakemuksen liitteeksi tar-vitaan verotodistus tai Kelan todistus ylimääräisestä rinta-malisästä sekä kuitit tai niiden kopiot aiheutuneista kustan-nuksista.

Henkilökohtaisen avustuk-sen suuruus vaihtelee 200 – 700 euroon riippuen aiheutuneista kustannuksista.

Avustus on kertaluontoinen, eikä maksusitoumuksia myön-netä.

Avustukset ovat mahdollisia eri säätiöiden tuen ja keräysva-rojen turvin.

Sotainvalideille, joiden so-tainvaliditeetti on 10 % tai yli, avustusta ei myönnetä järjes-tömme kautta.

Kotona asumista helpottavat kodin muutostyötVanhustyön Keskusliiton alu-eelliset korjausneuvojat ovat käytettävissä kaikissa asunnon muutos- ja korjaustöitä koske-vissa asioissa. He auttavat tar-vittaessa muutostöiden kar-toittamisessa, suunnittelussa ja korjausavustusten hakemi-sessa. Heidän palvelunsa ovat maksuttomia. Usein tarpeelli-sia muutostöitä ovat mm. pe-sutilojen muuttaminen käyt-tökelpoisiksi ja portaiden tai turvakaiteiden uusimiset. Yh-teystiedot: www.vanhustyon-kekusliitto.fi tai korjausneu-vonnan päällikkö Jukka Laak-so, (09) 3508 6036.

KotipalvelutKotipalvelujen kysyntä kas-vaa koko ajan, varsinkin siivo-us- ja asiointiapua tarvitaan. On kuntia, joissa kotipalvelut on hyvin järjestetty ja useat yh-distykset ovat mukana erilai-sissa hankkeissa, joiden kautta kotipalveluja on mahdollisuus saada, mutta käytäntö on hy-vin kirjavaa. Peruspalveluita ja niiden saatavuutta kannattaa aina ensimmäisenä tiedustel-la omasta kunnasta. Yksityisiä palveluntuottajia on runsaasti ja heistä saa tietoa omasta kun-nasta. Kannattaa varmistaa, että palvelujen tuottajat kuu-luvat ennakkoperintärekiste-riin. Kotitalousvähennystä saa kotitalous-, remontti- ja tieto-tekniikkatöistä, jotka tehdään

henkilön tai hänen puolisonsa vanhempien tai isovanhempi-en kotona tai vapaa-ajanasun-nolla. Henkilön on kuitenkin maksettava itse kustannukset, jos hän haluaa vähennyksen omaan verotukseensa. Van-hemmat tai isovanhemmat ei-vät voi niitä tällöin maksaa.

PalveluasunnotAsumisen kustannukset palve-lutalossa koostuvat vuokrasta ja muista asumiskustannuksis-ta, perusmaksusta, ateriamak-suista sekä palvelumaksusta, mikä kattaa hoito- ja hoiva-maksut sekä tukipalvelumak-sut. mm. siivouspalvelut ja tur-vapuhelinpalvelut jne. jos ne ei-vät sisälly johonkin muuhun ryhmään. Asiakkaan maksa-maan hintaan vaikuttaa myös sopimuksen luonne. Kunnan ostopalvelusopimuksella pal-velutaloon sijoitettu asukas maksaa palvelutalolle vuokran ja ateriat ja kunnalle tulojensa perusteella määräytyvän sum-man. Yksityiseen palvelutaloon voi hakeutua myös maksamal-la koko maksun itse. Itse mak-savan ei kannata tuijottaa pelk-kää hintaa, vaan selvittää, mitä hintoihin sisältyy. Sopimukset on syytä lukea tarkkaan. Eri-tyisesti on hyvä selvittää, miten toimitaan, jos palveluja tarvi-taan enemmän kuin alkuperäi-sessä sopimuksessa on määri-telty.

Sotaveteraaneille ei ole eri-tyisetuutta palvelu- ja hoivata-lojen asumis- ja hoitokustan-nuksissa.

Kuinka haetaan kuntoutukseen?Kuntoutukseen haetaan oman kunnan terveysaseman kaut-ta. Kuntoutus on tunnuksen omaavalle veteraanille maksu-ton ja veteraanin aviopuoliso voi osallistua yhdessä veteraa-nin kanssa laitoskuntoutuk-seen. Nykyisin käytössä ole-vat kuntoutusmuodot ovat lai-toskuntoutus, päiväkuntoutus, avokuntoutus ja kotikuntou-tus. Veteraanin leskellä ei ole lakisääteistä kuntoutusoikeut-ta. Kuntoutuksen matkakulut maksetaan Kelan kautta.

Hammashoidon kustannuksetKela korvaa hammashuollon kustannuksia rintamaveteraa-neille, joilla on rintamasotilas-tunnus, rintamapalvelustunnus, rintamatunnus tai veteraanitun-nus. Korvausta saavat myös mii-

nanraivaajat, joilla on Sota-ar-kiston myöntämä todistus.

Hoitoa aloitettaessa kannat-taa selvittää hammaslääkäril-tä kustannusarvio sekä Kelan korvaus tulevista kustannuk-sista. Näin vältytään joskus yllättävänkin suurilta omavas-tuuosuuksilta.

Korvausta ei saa implanttien laittamisesta.

Terveydenhuollon muut korvauksetVeteraanilla ei ole lakisääteisiä etuuksia sairaala- tai muihin hoitomaksuihin.

Useimmissa kunnissa ter-veyskeskusmaksut on pois-tettu veteraaneilta ja sairaan-hoitopiirit ovat poistaneet po-liklinikkamaksut tunnuksen omaavilta sotaveteraaneilta.

Sosiaalihuoltolaki palvelutarpeen arviointiOmaiset voivat turvautua myös sosiaalihuoltolakiin, jos on epätietoisuutta vanhempien selviytymisestä arkipäivässä. 75 vuotta täyttäneillä on sub-jektiivinen oikeus (SHL 40 a§) palvelutarpeen arviointiin.

Muissa kuin kiireellisissä ta-pauksissa kunta on velvollinen järjestämään 75 vuotta täyttä-neelle pääsyn sosiaalipalvelujen

tarpeen arviointiin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sii-tä, kun hän taikka hänen lail-linen edustajansa tai omaisensa taikka muu henkilö tai viran-omainen on ottanut yhteyttä sosiaalipalveluista vastaavaan kunnan viranomaiseen palve-lujen saamiseksi. Käytännössä otetaan yhteyttä oman kunnan sosiaali- tai terveydenhuollon henkilökuntaan. (Ei edellytä tunnuksen olemassaoloa). Kii-reellisissä tilanteissa kaikkien palvelujen tarve on iästä riip-pumatta arvioitava viipymättä.

TarkistaTäysi takuueläke on 1.3.2011 alkaen 687,74 e/kk. Sen voi saa-da vain silloin, kun ei ole lain-kaan muita eläkkeitä. Jos elä-ke on takuueläkettä pienempi, tarkista asia ottamalla yhteyttä Kelaan. Takuueläkettä voi ha-kea myös ilman hakemusloma-ketta soittamalla Kelan eläke-asioiden palvelunumeroon 020 692 202 maanantaista perjan-taihin klo 8–18.

Veteraanilisä kuuluu niille veteraaneille, jotka saavat Ke-lasta ylimääräistä rintamali-sää sekä korotettua tai ylintä eläkettä saavan hoitotukea.

Hakemuksia ei tarvita, kos-ka lisän maksamisen edelly-

Rintamapalvelustunnuksen omaavaa Kerttu Honkasta tervehtii Hirvensalmella Karoliina Ruotsalainen.Kuva: Antero Teittinen

133/11 k e s ä k u u n 15. pä i vä n ä 2011

tykset ovat Kelan tiedossa. Lisä perustuu vammaisetuuksista annettuun lakiin, ja se makse-taan osana eläkettä saavan hoi-totukea.

Veteraanilisän määrä on 50,20 e/kk. Se on verotonta eikä se pienennä eläkkeensaa-jan asumistukea.

Tarkista, onko veteraanilla oikeus Kelan hoitotukiin.

Kuoleman kohdatessaJos veteraani on kuulunut evan-kelis-luterilaiseen seurakun-taan, kotiseurakunta myöntää maksuttoman hautapaikan. Jos veteraani on halunnut tulla siunatuksi muualle, esim. syn-nyinseutunsa kirkkomaahan, seurakunta perii yleensä silloin normaalit hautamaksut.

Mistä voi tarkistaa, onko tunnus?Tarkistakaa ensin, löytyykö so-tilaspassi ja sieltä leima tun-nuksen myöntämisestä tai nai-silta todistus myönnetystä rin-tamapalvelustunnuksesta.

Jos henkilöllä on kuvallinen Kela-kortti ja sen kääntöpuo-lelle on merkitty iso R-kirjain, on se merkkinä tunnuksen ole-massaolosta. Jos näitä asiapa-pereita ei ole, rintamasotilas-tunnuksen olemassa olon voi varmistaa Puolustusvoimien aluetoimistoista, rintamapalve-lustunnuksen puolustusminis-teriöstä ja rintamatunnuksen sekä ulkomaalaisen rintamaso-tilastunnuksen Kansallisarkis-ton Sörnäisen toimipisteestä.

Kuvallisella Kela-kortilla voi pankeissa, posteissa ja aptee-kissa todistaa henkilöllisyyten-sä ja sillä veteraani saa aptee-kista myös 10 % lääkealennuk-sen.

Saako veteraani hautausavustusta?Hautausavustusta veteraanille, hänen puolisolleen tai leskel-leen ei ole. Jos leski jää talou-dellisiin vaikeuksiin veteraanin kuoltua esim. hänen sairaala- ja hoitomaksujensa takia, voi hän anoa niihin taloudellista tukea (katso avustukset). Perikun-nalle avustusta ei myönnetä.

Muistaako oma veteraaniyhdistys muistotilaisuudessa?Omaisten toivomuksesta useimmat yhdistykset kun-nioittavat veteraaniveljen tai -siskon muistoa laskemalla havuseppeleen vainajan siu-naustilaisuudessa. Omaisten

toivotaan olevan tässä tapauk-sessa yhteydessä yhdistykseen.

Mihin kunniamerkit?Olisi toivottavaa, että vanhem-pien kunniamerkit kulkisivat suvussa perintönä ja muisto-na heidän tekemästään arvok-kaasta työstä. Mutta jos tähän ei ole mahdollisuutta ja ne ha-lutaan luovuttaa muualle säily-tettäväksi, voi asiaa tiedustel-la sotaveteraaniyhdistyksestä. Useat kotiseutumuseot ja eri-laiset perinneyhteisöt ottavat vastaan kunniamerkkikokoel-mia.

Suomen Tykistömuseo ottaa vastaan sotiemme veteraanien kunniamerkkejä. Museo sijoit-taa ne Pro Patria - Kunnia Isän-maa -salin vitriineihin. Museo toivoo, että omaisilta saataisiin lisäksi kunniamerkkien luovu-tusasiakirjat, sotilaspassi sekä valokuva veteraanista.

Museon yhteystiedot ovat; sähköposti toimisto@tykisto-museo.fi, postiosoite Suomen Tykistömuseo, Linnankasarmi, 13100 Hämeenlinna.

Missään tapauksessa kirp-putori tai kaatopaikka ei ole kunniamerkkien paikka.

Mistä saa hautakivimerkin?Hautakivimerkin voi tilata So-taveteraaniliiton myyntitoi-mistosta, sotaveteraanipiireistä tai yhdistyksistä.

Merkin kiinnittämisestä huolehtii hautakiven tekijä tai sen voi kiinnittää kiveen myös itse tai kysyä neuvoja yhdistyk-sestä.

Mikä merkki kuolinilmoitukseen?Omaisten halutessa tai vete-raanin oman toivomuksen mukaan kuolinilmoitukses-sa voidaan käyttää sen järjes-tön tunnusta, johon veteraani on kuulunut tai sitten tammen-lehvätunnusta, johon on oikeus kaikilla tunnuksen omaavilla veteraaneilla.

Anni Grundström

Den oförkortade svenska texten fås från Vasa Krigsveterandistrikt och dess medlemsföreningar samt från Södra Finlands Krigsve-terandistrikt.

www.orion.fi

VIRTSANKARKAILUUNpestävät ja kertakäyttöiset alushousut

Turuntie 4-6, 13130 Hämeenlinnafax 03-6125 353

SLIP SICLA lievään virtsankarkailuun

STRONG runsaaseen virtsankarkailuun

- 100% puuvillaa- haaraosa hengittävää erikoiskangasta- muita suojia ei tarvita, käytetään kuten tavallisia alushousuja

- 100% puuvillaa- haaraosassa tasku erilliselle imevälle suojalle- huomaamaton ja helppokäyttöinen

Lisää tuotteita: www.linctus.fi

TIEDUSTELUT JA TILAUKSET:Linctus Oy, p. 03-6125 355

Meiltä saat myös:- täydellinen valikoima TENAN virtsankarkailutuotteita- vuodesuojia sekä pestäviä että kertakäyttöisiä- virtsapullot ja alusastiat- kysy myös muita apuvälineitä esim. kävelykepit, suihkutuolit, rollaattorit

3/11 k e s ä k u u n 15. pä i vä n ä 201114

Käytyään kansakoulun kotikunnassaan oli po-jalla edessä tosi miehi-

nen työ, isänsä saamassa ha-lonhakkuu-urakassa. Jo muu-taman viikon jälkeen hänelle löytyi kevyempi työ paikalli-sen apteekin juoksupoikana ja myöhemmin Rosenlewin laa-tikkotehtaan naulapoikana, josta jatkoi huonekalutehdas Ekvall Oy:n remonttityössä.

1940-luvun alussa kotikyläl-

Vastuun ja menestyksen täyttämä elämäntyöPorilainen sotaveteraani Väinö Vilponiemi syntyi yrittäjäperheeseen Porin Noormar-kussa 1925. Kolmekymmentäluvun lamavuosien pyörteissä Vilponiemien perheyritys ajautui vararikkoon ja niin Väinönkin tausta muuttui työläisperheeksi.

Poliittisesti valveutunut Väinö Vilponiemi sai kutsun piirisihteeriksi Poriin 1954 ja siltä paikalta hänet valittiin kansanedustajaksi vuosiksi 1962–1975 ja monien valtion omistamien suuryritysten tilintarkastajaksi. Eduskuntatyön jälkeen työ jatkui Porin kaupungin henkilöstöpäällikkönä, josta tehtävästä hän jäi eläkkeelle 1988. Sotavete-raanityöhön Väinö Vilponiemi tuli mukaan 1993, valittiin Suomen Sotaveteraaniliiton valtuustoon sen varapuheenjohtajaksi 2008. Satakunnan Sotaveteraanipiirin puheen-johtajana hän on ollut vuodesta 2005.

läni pidettiin suuret sotaharjoi-tukset, jotka sinänsä olivat nuo-relle pojalle mielenkiintoista seurattavaa, Väinö Vilponiemi muistelee. Miesten lähdettyä jat-kosotaan oli kylällä runsaasti va-paana rengintöitä, joita hänkin teki ainakin kahdella eri tilalla.

Asevelvolliseksi HyryläänKutsunnoissa 13.10.1943 Väi-nö Vilponiemi sai määräyk-sen ilmoittautua asevelvolli-

seksi Hyrylään. Alokaskou-lutuksen jälkeen oli vuorossa aliupseerikoulutus Nummen-kylässä. Koulutus oli tuolloin nopeaa ja tehokasta, sillä jo keväällä 1944 nuoret aliker-santit lähetettiin Käkisalmeen henkilöstötäydennyskeskuk-seen. Puna-armeijan aloitet-tua suurhyökkäyksensä Karja-lan kannaksella oli Väinölläkin nopea lähtö juna- ja autokulje-tuksella Viipurin kautta Uudel-lekirkolle.

Ensimmäinen taistelukoske-tus saatiin Kaukjärvellä. Olim-me juuri saaneet kaivettua ase-mat valmiiksi, kun etulinjasta saapui repaleinen joukko suo-malaissotureita, eikä heillä kai-killa ollut edes aseita. Heiltä saimme hälyttävän tiedon, että heidän takaansa on tulossa pu-na-armeijan joukot, Vilponie-mi kuvailee. Pian aukean lai-taan ilmestyikin 21 panssari-vaunua. Kaksi vaunuista jatkoi kohti asemiamme, mutta kään-tyivät pian takaisin ja palasivat toisten vaunujen luokse.

Pienen tuokion jälkeen vau-nut avasivat tulen ja lähtivät

ampuen ajamaan kohti ase-miamme. Suomalaisten lähtö perääntymismatkalle oli niin nopea, että monelta jäi reppu-kin asemaan. Pitkä ja rasittava marssi oli alkanut, Väinö Vil-poniemi muistelee.

Marssimme useita tunteja ja saavutimme Summan maise-mat. Marssia oli kuitenkin jat-kettava, koska vihollinen eteni kohti Viipuria kahden valtatien suunnasta niin, että me olim-me jäädä niiden välissä mot-tiin. Summassa kuitenkin eh-dimme pakata tavaramme kul-jetukseen ja siinä yhteydessä survoin muonatupakat taskuu-ni, Vilponiemi kertoo.

Taskuissani tupakka-askit kuitenkin hajoilivat, joten pää-tin tarjota ne kavereitteni käyt-töön. Silloin tunsin tehneeni toisen maailmansodan merkit-tävimmän työn, Väinö ilmen-tää. Tuossa vaiheessa huomasin itsekin alkaneeni tupakoida, kun aikaisemmin olin lähettä-nyt muonatupakkani isälleni.

Seuraava joukkoyksikön taistelupaikka oli Säiniö ja sen jälkeen Ylä-Sommee. Perään-tymistä kuitenkin jatkettiin kohti Viipuria Havin vallien suunnalta. Joukkoyksikkömme ohitti pyöreäntornin, ylitimme linnasillan, jonka jälkeen silta räjäytettiin, Vilponiemi selvit-tää. Asetuimme viimein Juus-tilaan, Saimaan kanavan var-relle. Retkemme etulinjaan oli kestänyt vain 10 päivää.

Sodan viimevaiheetJuustilasta siirryimme Vila-niemeen puolustamaan Viipu-rinlahden saaria. Vilaniemes-tä oli siirto Säkkijärven kautta Miehikkälään, Kylmälän pa-rakkikylään ja sieltä marssien Virojoen kautta Mäntlahteen, lähelle Haminaa. Mäntlahdes-sa yksikkö sai ilmoituksen sii-tä, että 1.1.1945 alkaa rauhan-aikainen palvelujakso, joka kestää 350 vrk. Meistä nuorista sotureista muodostettiin viral-linen joukkoyksikkö, Krh.K./JR 9., Väinö Vilponiemi toteaa.

Ensimmäinen komennus tuli keväällä 1945 Kyminlin-naan huoltamaan rannikkoty-kistön aseita sekä varastoimaan niitä ja ammuksia Kyminlin-nan muureihin ja Langinkos-ken kalliovarastoihin. Tehtä-vämme jatkuivat Lapissa, jossa keräsimme sodan jäljiltä aseita ja muuta armeijalle kuuluvaa tavaraa. Kotiuttaminen tapah-tui Haminan kautta 16.12.1945. Sota oli osaltani kestänyt 2 vuotta, 2 kuukautta ja 2 päivää.

Siviilitöiden pariinSyvällinen halu paneutua yh-teiskunnallisiin asioihin johti Väinö Vilponiemen opiskelun pariin, Työväen Akatemiaan ja Ammattiyhdistysten Kiljava -opistoon. Opiskelun jälkeen hän sai työpaikan Vuokralais-ten Keskusliiton järjestösih-teerinä. Vuoden työrupeaman jälkeen Väinö siirtyi häntä ko-vasti kiinnostavan politiikan

Sodan päätyttyä Haminan Mäntlahteen majoitetut porilaiset so-tilaat perustivat Mäntlahden rengas -yhdistyksen. Kuva on yhdis-tyksen 50-vuotisjuhlasta, johon yhdistyksen toiminta myös päät-tyi. Vasemmalla edessä Väinö ja Ilona Vilponiemi.

Hanskitrans OyAlavus

Ossi Masalin OyAskola

ElopuuAskola

Nurmen Sora KyAura

Matkailuautojen vuokraukset

LYKOPE OYAura, Puh. 0400-720 248

Oy Lindlog AbDragsfjärd

Söderlångvik GårdDragsfjärd

Metsäpalvelu Turunen OyEno

KakerakEno

Rakennus Tammi OyEspoo

Steripolar OyEspoo

Sun Chemical OyEspoo

Hovila OyEspoo

Haglund Netrworks OyEspoo

153/11 k e s ä k u u n 15. pä i vä n ä 2011

Väinö Vilponiemelle myönnettyä Vapaudenristiä luovuttamassa (vas.) ritarikunnan hallituksen jä-senet Olavi Jäppilä, Ilkka Ranta, Gustav Hägglund ja Antti Simola.

pariin, piirisihteeriksi Poriin. Piirisihteerin työ oli näkyvää ja avasi mahdollisuudet menestyä myös valtakunnallisessa poli-tiikassa.

Kansanedustajaksi Väinö Vilponiemi valittiin ensikertaa SDP:n listalta 1962 ja työ edus-kunnassa jatkui aina vuoteen 1975. Saamansa äänimäärän perusteella hänellä olisi ollut hyvät mahdollisuudet edelleen-kin jatkaa, mutta: Aikansa ku-takin, oli hän todennut. Edus-kuntatyön ohessa Vilponiemi toimi monien valtion yritysten tilintarkastajana sekä Vuokra-laisten Keskusliiton puheen-johtajana. Hänen puheenjoh-tajakaudellaan saatiin aikaan myös kaksi merkittävää lakia, huoneenvuokralaki ja asumis-tukilaki.

Eduskuntatyön jälkeen Vil-poniemestä tuli Porin kaupun-gin henkilöstöpäällikkö, jos-ta virasta hän siirtyi eläkkeelle 1988. Nyt työ jatkui harrastuk-senomaisena järjestötyössä, esimerkiksi Porin Eläkeläisten puheenjohtajana.

Mukaan sotaveteraanitoimintaanPorin sotaveteraaniyhdistyk-sen jäseneksi Väinö Vilponiemi liittyi vuonna 1993. Pian hänet valittiin yhdistyksen hallituk-seen ja siitä puheenjohtajaksi. Piirin puheenjohtajaksi Väinö valittiin 2005, jota tehtävää hän edelleen hoitaa. Vuosina 2005–2007 Vilponiemi toimi myös liiton hallituksen jäsenenä. Vuonna 2008 hänet valittiin Sotaveteraaniliiton valtuustoon ja sen varapuheenjohtajaksi. Li-

Porin sotaveteraaniyhdistyksen kävelypäivän yhteydessä istutettiin Kirjuriluotoon ”Veteraanipuu”. Lapiomiehenä Väinö Vilponiemi.

säksi hän on myös Kaatuneiden Muistosäätiön kunniapuheen-johtaja.

Vilponiemi osallistui laajasti myös muuhun yhteiskunnalli-seen toimintaan. Kansanedus-tajuuden (1962–1975) lisäksi hän toimi muun muassa Porin kaupunginvaltuustossa (1961–1975) sekä useissa kuntaliitois-sa ja tilintarkastajana monissa valtakunnallisissa suuryrityk-sissä, esimerkiksi Outokum-pu Oy:ssä ja Suomen Pankis-sa. Myös Keskuskauppakamar-toiminta ja teatteri kuuluivat läheisesti hänen toimintansa piiriin.

Naimisiin Väinö Vilponiemi meni Porin ”pumpulitehtaan tytön”, Ilona-neidon kanssa vuonna 1954. Perheeseen syn-tyi poika ja tyttö. Lastenlapsia on kaksi ja lastenlastenlapsia yksi. Ilona ja Väinö asuvat kah-den rivitalossa Porin keskustan tuntumassa ja harrastavat in-tensiivisesti teatteria, lukemista ja kuntoliikuntaa.

AnsiomerkitTyöstään yhteiskunnallisten asioiden hoidosta Väinö Vipo-niemelle on myönnetty useita eri tahojen ansiomerkkejä. Täs-sä niistä muutama:

Vapaudenristin Ritarikun-nan III lk Vapaudenristi, Suo-men Valkoisen Ruusun Ritari-kunnan 1 luokan ritarimerk-ki, Suomen Sotaveteraaniliiton kultainen ansioristi, Suomen Teatteriliiton kultainen ansio-merkki.

Matti Värri

Hyvää Kesää! Tradeware 2000 OyEspoo

Schiedel Savuhormistot OyEspoo

Taxiline Koskinen OyEspoo

Evenflow OyEspoo

A. Seppälä Total Quality OyEspoo

www.astq.fi

Ris-Esset Ab OyEsse

Euran Yritystilit OyEura

Suunnittelutoimisto Hannu Viitala

Forssa

Agro-Tilit OyForssa

Traktorikonehuolto Liuska Ky

Haapajärvi

Maansiirto Koskinen OyHaarajoki

Maansiirto Perala OyHalikko

Kaakon Rakennus OyHamina

Kuljetus Simo Iitti KyHartola

3/11 k e s ä k u u n 15. pä i vä n ä 201116

Kesäkuun alussa 1941 sodan enteet väreili-vät ilmassa. Talvisodan

veteraanit aavistivat rintaman kutsuvan taas ja olivat oikeassa. Saksalaisten voimakas läsnäolo ja liikekannallepano ei voinut merkitä muuta kuin uuden so-dan pikaista syttymistä.

Nuoremmille kutsu armei-jan harmaisiin tuli sittenkin yl-lätyksenä. Sodasta toki puhut-tiin, mutta sen merkkejä ei ol-lut luettavissa sanomalehdissä – mitä nyt Pohjois-Afrikassa sekä Balkanilla oli taisteltu kii-vaasti. Ne vain tuntuivat niin kaukaisilta sodilta.

Aikaa ihmettelyyn ei ol-lut. Mobilisaation oli arvioitu kestävän vain joitakin päiviä. Niinpä kutsutut saivat lentävän lähdön: yksikön perustamis-paikkaan oli saavuttava aikai-

Jatkosodan rintamamiehet – sotaanlähtöTästä numerosta alkavassa artikkelisarjassa yritetään hahmottaa, millaisena jatkosota näyttäytyi rintamamiesten ja naisten silmin. Ilon ja surun hetkiä, kuolemaa ja pelkoa mutta myös niitä arkisia askareita, joiden pariin voitiin paeta sodan kovaa todellisuut-ta. Keskiössä on rintamaelämä kaikkinensa kotijoukkoja unohtamatta. Ilman koti-rintaman ja läheisten tukea sodankäynniltä olisi murentunut henkinen pohja ennen aikojaan. Sodan kokemuksista ei ole yhtä yhtenäistä tarinaa, niitä on tuhansia ja taas tuhansia. Vain veteraanit itse voivat kertoa ja sisimmässään tuntea, ”millaista se oli”. Mutta tavalla toi toisella yhteisiä tuntemuksiakin oli – kärsimystä, stressiä, ikävää, turtumusta, ajoittaista riehakkuuttakin, kaipausta ja ennen kaikkea menetettyjä vuosia ja mahdollisuuksia siellä jossakin. Näistä kokemuksista muun muassa pyrin kertomaan.

lematta. Tässä rytäkässä joilta-kin jäi häät väliin, juhannuk-sen vietosta puhumattakaan.

Kutsu tuotiin myös Hilja Ilo-na Melton perheeseen. Siinä oli sulattelemista:

Äiti kulkee kotona huolis-saan, kun veljistäni kolme on saanut kutsun yleisiin kertaus-harjoituksiin. Neljäs veljeni on merillä. Kaikki veljeni säilyivät hengissä talvisodassa, niin ko-vissa paikoissa kuin olivatkin. Jos tilanne kärjistyy, saan minä kutsun lottiin.

Ero läheisistä oli haikea, ras-kaskin: Minun mies lähti so-taan. Me pidettiin toisiamme hyvästi ja itkettiin ja se meidän pikkuinen vauva oli siinä mei-dän välissä. Semmonen se oli se lähtö.

Kouluille, seurojen- ja työ-väentaloille sekä suojeluskun-

tien pääpaikoille tulvi reservi-läisiä. Kaupunkien kadut tyh-jenivät nuorista miehistä. Jos poliisi tavoitti siviilipukuisen nuorukaisen, lähetettiin mies kiireesti lähimpään kokoontu-mispaikkaan.

Valtaenemmistö määräyk-sen saaneista noudatti kutsua. Karjalaispojilla oli into kova, edelliskerrasta oli jäänyt kosolti hampaankoloon: Kyllä mie olin sitä mieltä, että kun koti oli jää-nyt rajan taakse, ja kun saksa-laisetkin oli nyt mukana, että jos se sieltä saataisiin takaisin pois. Et jos saatais se Karjala takaisin.

Karjalan takaisin saaminen innoitti laajemminkin suoma-laisia. Etenkin kun puhuttiin lyhyestä kesäsodasta, ettei ihan läpihuutojutusta – olivathan saksalaiset kiitäneet voitosta voittoon.

Miehille jaettiin aseita ja va-rusteita. Ne olivat toista tasoa kuin talvisodassa. Jokaisel-le taistelijalle voitiin nyt jakaa henkilökohtainen ase. Jo se val-voi itseluottamusta ja menes-tyksen odotuksia.

Sotamiehen aseita olivat ki-vääri, konepistooli, pikakivää-ri, konekivääri, kranaatinheitin sekä panssarintorjunta-aseet. Erityisen suosittu oli Suomi-konepistooli, painavammat aseet taas raskauttivat taival-lusta pitkillä marssitaipaleilla.

Myös teräskypäriä oli nyt enemmän. Sota-asuja ja saap-paita riitti kaikille, joskaan ei aina priimatavaraa. Parantu-neet varusteet kohottivat mieli-alaa kaikin puolin.

Satsauksia puolustusvalmiuteenKoko armeijan varustukseen oli satsattu ennen näkemättö-mästi. Valtion budjetista puo-lustusmenoihin meni 64 pro-senttia. Rahat oli käytetty en-tistä suuremman armeijan kaikinpuoliseen varustami-seen. Kaksivuotinen asevelvol-lisuus, maailman pisin tuol-loin, ei ollut ehtinyt vielä pur-ra, mutta kenttätykistöön ja viestijoukkoihin oli koulutettu 40 000 uutta miestä.

Joukot majoitettiin nopeas-ti koottuihin parakkikyliin itä-rajan tuntumaan. Varusteiden tultua jaetuksi marssittiin ja harjoiteltiin hyökkäystaistelun eri vaiheita. Se vihjasi, mitä oli odotettavissa.

Nämä sodan alkuvalmistelut ovat syöpyneet kansakunnan muistiin Edvin Laineen Tunte-maton sotilas -elokuvasta.

Hikeä ei säästetty, miesten oli opittava paljon ja nopeasti. Sota voisi alkaa milloin hyvän-sä. Marssiharjoituksissa kävi ilmi, että toisten miesten fysii-kassa oli toivomisen varaa. Ku-riin sopeutuminenkaan ei kai-kilta käynyt kivutta.

Harjoiteltaessa Salpa-linjaan kuuluvien betonibunkkerien valtausta toiset kauhistelivat, miten siinä tositilanteessa kä-visi. Korpimetsässä hyttysetkin koettiin pahaksi riesaksi. To-dellisuudessa se taisi sitten olla vitsauksista vähäisimpiä.

Liikekannallepanon jälkeen Suomen armeijan vahvuus oli miltei puoli miljoonaa mies-tä ja siihen tuhannet rintaman läheisyydessä palvelevat lotat päälle. Aseisiin oli kutsuttu iso joukko niitä, joilla ei ollut talvi-sodan kokemustaustaa ja joille armeijan käskyvaltasuhteetkin olivat vieraat.

Ennen talvisotaa oli jätetty kouluttamatta suuri määrä ase-kelpoisia miehiä. Tätä puutetta oli koetettu paikata sodan ai-kana annetulla pikakoulutuk-sella, mutta etenkin teknisissä aselajeissa se oli riittämätön.

Varusmiehet ja talvisodan veteraanit kyllä pärjäisivät, mutta entä kokemattomammat ja iäkkäät miehet? Tästä kantoi-vat huolta reserviläisten kou-luttajat. Miten yli neljäkymppi-set pärjäisivät fyysisesti tai jak-saisivat toimia iskuryhmissä, joissa eivät kaikki nuoremmat-kaan selviytyneet. Niiden kans-sa kuolee, jos tosi paikka tulee, muuan luutnantti tokaisi iäk-käämmistä koulutettavistaan.

Oltiin erilaisessa tilantees-sa kuin talvisotaan lähdettäes-sä – silloin kaikki oli ollut niin selvää. Puolitoista kuukautta kestäneen YH:n aikana oli syn-tynyt ainutlaatuinen yhteen-kuuluvuuden henki. Maanpuo-lustuksellinen tehtävä oli ollut itse kullekin kristallinkirkas.

Ennen jatkosotaa valmis-tautumisaika jäi turhan lyhy-

Kesäkuussa 1941 evakuoitiin 70 000 rajaseutujen asukasta Sisä-Suomeen. Kaikki pääsivät palaamaan syksyyn mennessä Suomen ar-meijan nopean hyökkäyksen johdosta. Kuvassa kaupunkilaisevakoita Lappeenrannan seudulta odottamassa pohjoiseen matkaavaa junaa Riihimäen asemalla heinäkuun alussa 1941.

Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944

173/11 k e s ä k u u n 15. pä i vä n ä 2011

eksi, eikä sodan mielekkyydes-tä saatikka tarkoituksestakaan vallinnut rikkumatonta yksi-mielisyyttä. Oltiin joko innos-tuneita, epäuskoisia tai pahaa aavistavia.

Sota alkaaSota syttyi 22. kesäkuuta. Tah-dottiinpa tai ei, Suomi oli va-linnut turvallisuuspoliittisek-si selkänojakseen Saksan ja oli nyt sen kanssa sodassa Neu-vostoliittoa vastaan. Suomen menetys oli sidottu monin kyt-köksin Saksan menestykseen. Niistä tavallinen suomalainen sotilas tiesi tuskin mitään. Hä-nen odotettiin vain täyttävän velvollisuutensa tinkimättö-mästi kuin talvisodassa.

Joukoille jaettiin tuntolevyt ja kovat piippuihin. Sen jälkeen noustiin autoihin tai junavau-nuihin. Keskitysmarssi kohti itärajaa oli alkanut.

Urakka oli mittava. Esimer-kiksi Ilomantsin pohjoispuolel-le kenraaliluutnantti Hägglun-din komentama 19. Divisioona tarvitsi 45 junaa materiaali- ja miehistökuljetuksiin. Päälle

päätteeksi miehet saivat vielä marssia 100 kilometriä.

Tunnelmat oli kaksijakoiset. Talvisodan käyneet ottivat asi-at rauhallisemmin. Uhoakin esiintyi – että nyt otetaan me-netykset korkojen kanssa takai-sin. Useimmat olivat kuitenkin vakavia, matkasivat kohti tun-tematonta ajatuksiinsa vaipu-neina. Toiset rukoilivat, jotkut itkivätkin. Lohtuna oli kor-keintaan, ettei Suomi nyt tais-telisi yksin. Mutta entä se oma henkikulta…

Neuvostokoneet pelasti-vat 25. kesäkuuta valtiojohdon hyökkääjän leimalta. Mutta ei tavalliselle sotamiellekään jää-nyt epäselväksi, että Saksan rinnalla taistellen Suomi pyrki korjaamaan talvisodan vääryy-den kuin myös kukistamaan bolševismin niin ettei se enää uhkaisi maan kansallista ole-massaoloa. Tähän viittasi myös presidentti Ryti puheessaan, jossa totesi Suomen taas olevan sodassa.

Presidentin puhetta kuun-neltiin huolellisesti joukkojen keskityspaikoissa rajan pinnas-

Helsinkiläisiä kiiruhtamassa pommisuojaan heinäkuussa 1941. Talvisodan kokemusten perusteella pommituksiin suhtauduttiin alusta alkaen vakavasti.

Kenttäarmeijan ja kotirintaman ponnisteluista huolimatta Suomi oli viljahuol-lossaan Saksan toimittaman viljan varassa. Tässä korjataan venäläisten kylvämää ruista Karjalan kannaksella 7.8.1941. Miehillä on kypärät miinavaaran vuoksi.

sa. Siihen paneuduttiin teltois-sa, kanttiineissa, parakeissa, kesätaivaan alla. Suomen mah-dollisuudet selviytyä tässä toi-sessa puolustustaistelussa, niin kuin hän sitä kutsui, olivat ai-van erilaiset kuin talvisodassa. Silloin Suomi oli seisonut yk-sin idän suuren jättiläisenpu-ristuksessa.

Ryti puhui jatkosodasta, vaikkei tätä määrettä silloin vielä käytetty. Alkavaa sotaa kutsuttiin kesäsodaksi, Saksa kun oli luvannut kukistaa Neu-vostoliiton muutamassa kuu-kaudessa. Tällainen visio vetosi sotilaisiin. Kun vielä eetteristä kaikui jatkuvasti tietoja saksa-laisten etenemisestä, oli helppo sanailla: Vanhoille rajoille työn-netään vihollinen ja sitten hei-nää tekemään.

Toiveikkuutta ja optimismiaKaikki eivät suinkaan olleet yhtä optimistisia, mutta toi-veikkuus pikaisesta ratkaisus-ta oli vallalla. Ja sotilaiden mie-lestä se ratkaisu oli ennen muu-ta Viipurin ja vanhojen rajojen

palauttaminen. Siihen päättyi-si suomalaisten osuus. Toivee-na oli myös päästä pian tosi-toimiin, muonitus ei toiminut kaikkialla ja sen taso oli heik-ko. Kevätkylvöt oli tehty, mutta viljasta alkoi olla pulaa.

Päivät kuluivat, mutta mi-tään ei tapahtunut. Eivät hyö-känneet venäläiset eivätkä suo-malaiset. Kannaksen suunnalla tyydyttiin ensimmäisen sota-kuukauden aikana puolustuk-seen ja parempien hyökkäys-asemien valmisteluun. Saksa-laisten vallattua Leningradin Viipuri lankeaisi suomalaisille kuin tarjottimella.

Päähyökkäyksen piti tapah-tua Laatokan pohjoispuolella, mutta vasta kun saksalaiset oli-sivat murtaneet Väinäjoen lin-jan Baltiassa.

Odotus kuuluu olennaisesti sodan luontoon. Kuka odottaa muona-annosta, kuka kirjettä rakkaalta, kuka junaa joka vie seuraavaan paikkaan tai par-haassa tapauksessa lomalle.

Piinallisinta lienee hyök-käyskäskyn odotus. Kun rivi-miehellä ei yleensä ole käsitys-

tä, missä mennään, mitkä ovat esikuntaportaan aivoitukset ja suuremmat kuviot, huhut tup-paavat rehottamaan villeinä ja kärsimättömyys lisääntyy.

Kesä-heinäkuun vaihtees-sa 1941 miehet odottivat, kuka missäkin tunnelmissa, hyök-käyskäskyä. Toimettomuus oli pahasta, niin päätteli jo talvi-sodassa pystyvyytensä neu-vostopanssarien torjunnas-sa osoittanut luutnantti Valde Hämäläinen. Laatokan Karja-lan karttoja jaettiin ja suunta oli selvä, mihin ollaan menos-sa. Mutta koska?

Saksalaiset kuuluivat ete-nevän väellä ja voimalla, mut-ta Hämäläisen Saaren lohkolla vaikutti siltä, että lotat hyök-käävät ensimmäisenä rajan yli – he kun olivat vieneet kanttii-ninsa kaksi kilometriä lähem-mäs rajaa missä etummaiset sotilasyksiköt majailivat.

Odotus päättyi 10. heinä-kuuta.

Teksti: Ari Uino Kuvat: SA-kuva

Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944

YK-Asennus OyHauho

Hauhon Myllärit OyHauho

Qualitas Fennica OyHelsinki

Söderkullan Kaivin OySipoo

Puidenhoitajien OyHelsinki

Tamitek OyHelsinki

Genoscoper OyHelsinki

KPP Impex Ltd OyHelsinki

Strategisen henkilöstöohjauksen edelläkävijä www. arctechno.com

Puh. 09 4242 990

3/11 k e s ä k u u n 15. pä i vä n ä 201118

Jatkosodan poliittista taus-taa ovat Sotaveteraanin si-vuilla tähän mennessä tar-

kastelleet Ohto Manninen ja Göran Lindgren. Tämä artik-keli koskettelee melkein yksin-omaan sitä, miten maamme valmistautui sotaan sotilaalli-sesti.

OrganisaatiotarkistuksetTalvisodan taistelijat kotiu-tettiin/lomautettiin hitaas-sa tempos sa. Armeijan vah-vuus oli talvisodan päättyes-sä noin 345 000 miestä, kesällä 1940 noin 110 000 ja seuraavan vuoden alussa runsaat 100 000 miestä. Moskovan rauhan ai-kana koulutet tiin uusiin. teh-täviin ja uusien aseiden käyt-töön lähinnä kenttätykistössä ja viestissä noin 40 000 mies-tä. Varusmiespalvelus aika pi-dennettiin 1941 kahdeksi vuo-deksi ja palvelukseen astumis-ikä alennettiin 20 ikävuoteen. Miehiä oli siis koulutuksessa runsaasti: 1919–1921 syntyneet alokkaat, kertausharjoituksiin kutsutut sekä palvelukseen hy-väksytyt nostomiehet.

Talvisodan raskaat divisi-oonat pienenivät prikaateiksi, jotka ryhmittyivät pääosin itä-rajan tuntumaan. Koska suu-ri osa varuskunnista oli jäänyt luovutetulle alueelle, uudet oli rakennettava korpeen. Miehet laskettiin syksyllä 1940 ja kun aseitakin oli saatu lisää, voitiin kesän 1941 liikekannallepanos-sa perustaa 16 divisioonaa, kol-me prikaa tia sekä runsaas-ti aselaji- ja erikoisjoukkoja. Niinpä lippujen alle voitiin kut-sua noin 475 000 sotilasta, kun heitä oli syksyl lä 1939 noin 337 000.

AseistuksestaSaksasta ostettiin viitisen sa-taa erilaista panssarintorjunta- asetta. Oma panssarintorjun-takivääri, ”norsupyssy”, saatiin vihdoin joukoille, mutta jo aut-tamattomasti vanhentuneena. Raskaita kranaatinheittimiä valmis tettiin 160 ennen sotaa. Suomi-konepistooleita valmis-tettiin noin 10 000. Tykistöm-me oli tehokkaampaa kuin tal-visodassa, patteris toja oli 83, ja yli 25  % oli raskasta yli 100 mm:n kalustoa, Kun talviso-dassa oli taktillisessa mielessä patteristo noin neljää pataljoo-naa kohti, oli kesällä 1941 patte-

Kun Suomi sotaan lähti...

risto noin kahta ja puolta patal-joonaa kohti. Divisioonamme tulivoima olikin hankintojen ansiosta ainakin kolminker-taistunut talvisodan ajalta.

Ilmavoimat sai moder-neja hävittäjiä, Brewsterei-tä USA:sta, Fiat eja Italiasta ja Moraneja Ranskasta. Kesäl-lä 1941 meillä oli 235 sotakel-poista konetta, 177 hävittäjää, 24 pommikonetta ja 34 muu ta konetta. Ongelmana oli huol-lon kannalta tyyppien runsaus. Me rivoimien runkona olivat edelleen kaksi panssarilaivaa ja viisi sukellusvenettä sekä mel-ko voimakas rannikkotykistö.

Strateginen tilannearvioTalvisodan tulos vaikeutti puo-lustusvoimiemme strategista tehtävää, valta kunnan puolus-tamista hyökkäyksiltä idästä. Prikaatit ryh mitettiin itärajan tuntumaan, ja Suomenlahdel-ta Kemijärven Joutsijärvel-le asti rakennettiin uusi varsin luja puolustuslinja (sittemmin nimeltä Salpalinja). Valtakun-nan sotilaalliset suunnitelmat oli laadittu pelkästään puolus-

tustaistelua varten. Wehrmach-tin epäonnistuttua Englannin tuhoamisessa Hitler suuntasi katseensa pohjoiseen: Ruijassa oli suomalaisilla ja saksalaisilla joukoista kosketuspinta ja vas-tassa Neuvos toliitto. Sotilaiden kontaktit Saksaan ja päinvas-toin lisääntyi vät ja sieltä ja tääl-tä saatiin vihjailuja tulevasta. Näiden takana oli Saksan tuleva isku itään ja Suomelle aukeava mahdollisuus saada talvisodas-sa menettämänsä Karjala takai-sin. Edessä oli meil läkin puo-lustuksellisten suunnitelmien muuttaminen hyökkäyksellisik-si. Mutta olipa Yleisesikunnassa kuinka päteviä suunnittelijoita tahansa, suunnitelmien muut-taminen puolustuksesta hyök-käykseen ei käynyt käden kään-teessä. Liityttyämme viimeis-tään toukokuussa 1941 Saksan vanaveteen aloitettiin suunni-telmien tar kistukset.

Huhti-toukokuussa pelat-tiin armeijakuntien esikunnis-sa sotapelejä, joissa testattiin eri hyökkäysvaihtoehtoja. Kun ne osoittautuivat positiivisik-si, puolustukseen tarkoitetut

joukot oli ryhmitettävä hyök-käykseen eli aloitettiin lopulli-nen suunni telmien hiominen. Kevään kuluessa maassamme kävi saksalainen ase-ekspert-tidelegaatio, jolle esiteltiin saa-liiksi saatua neuvostoliittolais-ta aseistusta. Saksalaiset olivat hyvin kiinnostuneita nimen-omaan aseiden tehosta.

Kesällä 1941, sitä mukaa kun poliittiselta johdolta saa-tiin valtuuksia, olivat vuoros-sa sotilaalliset ratkaisut, joista saksalaisten kanssa oli so vittu. Kuitenkin saksalaisille oli tehty selväksi, ettei Suomi automaat-tisesti lähde hyökkäykseen, vaan piti ratkaisun itsellään. Suomi ei tulisi poliittisesti liit-toutumaan, mutta olisi kiitolli-nen saksalaisten avusta, jos pu-na-armeija hyökkäisi.

Suomen liikekannallepano toimeenpantiin talvisodan ta-paan ylimää räisinä kertaushar-joituksina. Lkp oli suoritettava niin ajoissa, että lkp-koneisto pystyisi hoitamaan tehtävän-sä rauhan oloissa, ilman ilma-hyökkäysten uhkaa. Rajoitta-va tekijä oli se, että suurehko osa liikekannallepanolle tärke-ää rautatiekalustoa oli sidottu saksalaiskuljetuksiin. Toisaalta kohtuullisen varma tieto sodan syttymisestä ja lkp:n mahdolli-simman myö häinen alkaminen oli välttämätön, jotta Suomi ei provosoisi hyökkäystä ja jotta kevätkylvöt ehdittäisiin suorit-taa ennen sotaa. Näin tapahtui-kin.

Suomen armeijan varsinai-nen liikekannallepano alkoi viikko suo jajoukkojen lkp:n jälkeen. Ensimmäinen suori-tuspäivä oli 18.kesä kuuta. Ar-meija ryhmitettiin puolustus-suunnitelmien mukaisesti, sillä niiden tarkistaminen hyökkä-ystä varten oli vielä kesken. Kuljetusten aikana eräät joukot olivat saaneet käskyn varau-tua hyökkäykseen. Muutok set osoittavat, että ylipäällikön ai-komuksena oli hyökätä Laato-kalle kahdella armeijakunnalla ja katkaista neuvostojoukkojen yh teydet Karjalan kannaksen ja Laatokan Karjalan välillä. Ryh-mitys oli valmis kesäkuun lop-puun mennessä.

Saksalaiset saapuvatTapahtumat alkoivat vyöryä kohti sotaa. Saksalaisia jouk-koja al koi saapua maaham-

me 7. kesäkuuta ”divisioonien vaihtona”. Kesä kuun 10.päivä-nä kutsuttiin suojajoukkom-me ylimääräisiin harjoi tuksiin, ja 12.kesäkuuta piiloutui sak-salaisia sota-aluksia eteläran-nikkomme rikkonaiseen saa-ristoon. Kesäkuun 15. päivänä saivat Pohjois-Suomen reservi-läiset kutsun ylimääräisiin har-joituksiin. heidät (sodan ajan III Armeijakunta) alistettiin saksalaisten komentoon, ja näi-den komentoporras saapui Ro-vaniemelle.

Kun ”vaihdettavat divisioo-nat” kääntyivätkin yllättäen kohti Sallaa Rovaniemen itä-puolella, tieto siitä lähti heti Moskovaan ja Lontooseen. Naami ot oli riisuttu. Oli myös selvää, että saksalaiset johta-vat sotatoimia pohjoisessa. Jo 18. kesäkuuta saksalaiset ilma-kuvasivat Sallan aluetta ja 22. kesäkuuta he kuvasivat Muur-mannin rataa suomalaisten kielloista huolimatta. Saksa-laiset pommittivat illalla tuo-na päivänä Hangon laivasto-tukikohtaa antaen tahallaan sen kuvan, että koneet toimivat suomalaisilta kentiltä nopeut-taakseen suomalaisten sotaan yhtymistä.

Saksan armeija aloittani hyökkäyksen Neuvostoliittoon, Operaatio Barbarossan, aamu-yöllä 22. kesäkuuta. Samana yönä saksalaiset lentoko neet lensivät Leningradin suun-taan Suomen yli ja miinoittivat Kron stadtin väyliä. Palatessaan koneet tankkasivat Utissa aa-mutuimaan.

Saksan hyökkäys laukai-si tilannetta myös Suomen ar-meijan toimin noissa. Yöllä 22.kesäkuuta suomalaiset su-kellusveneet ja saksalai nen miinalaivaosasto kävivät sulut-tamassa merimiinoin Suomen-lahden etelärannikolla.

Neuvostokoneet pommitti-vat heti 22. kesä kuuta aamulla - tosin tuloksitta - panssarilai-vojamme, tykkivene Uusimaa-ta ja Alskärin rannikkolin-naketta Suomen lahdella. Ra-jalla Immolassa, Hangossa ja Pummangissa tapahtui suo-malaisten ja neuvostosotilai-den kesken ampumavälikoh-tauksia. Suomalaiset lähettivät vastoin puolueettomuuden va-kuutteluja räjäytyspartion illal-la 22. kesäkuuta Stalinin kana-valle saksalaisilla vesitasoilla.

Maavoimien yhtymien perustaminen ja keskittäminen tarkistet-tuun puolustusryhmitykseen.

Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944

193/11 k e s ä k u u n 15. pä i vä n ä 2011

Puna-armeija vastaaSamaan aikaan kun suoma-laiset keskittivät joukkojaan, neuvostoilma voimat tekivät virhearviointiin perustuneita ilmahyökkäyksiä Suo men alu-eelle. Kolmen päivän kuluttua - 25. kesäkuuta – ilman sodan-julistusta suoritettu laajamit-tainen asutuskeskusten pom-mittaminen oli tuhoisa. Pala-vat kaupungit, siviiliuhrit ja 23 neuvostokoneen alasampumi-nen Suomen alueella antoivat hallitukselle riittävät perusteet väittää, että maa oli jälleen jou-tunut Neuvostoliiton hyökkä-yksen kohteeksi.

Kiireestä johtuen armeijam-me oli itärajalla melko tasapak-sussa puolustusryhmitykses-sä sodan syttyessä. Reserveiksi

uusissa suunnitelmissa varatut divi sioonat olivat syvemmäl-lä selustassa, sillä Itä-Suomen heikohko poikittaistiestö olisi hidastanut nopeita ryhmitys-muutoksia.

Vasta 27.kesäkuuta - päiviä saksalaisten hyökkäyksen jäl-keen ylipäällikkö teki päätök-sen hyökkäyksestä. Sen mukaan Laatokan-Karjala oli vallattava, jotta tärkein eli Kannaksen val-taus voitaisiin tote uttaa. Hyök-käystä varten ylipäällikkö koko-si Karjalan Armeijan ja määrä si sen komentajaksi luottomiehen-sä kenraaliluutnantti Erik Hein-richsin. Samassa yhteydessä aloitettiin reservidivisioonien kes kittäminen hyökkäystä var-ten Ilomantsin-Pyhäjärven alu-eelle. Sak salaiset lähettivät Suo-

meen divisioonan, jonka tuli ot-taa Syväril lä yhteys Leningradin suunnalta hyökkääviin saksa-laisiin. Ryhmitykset olivat hei-näkuun alkupäivinä valmiit is-kuun itään. Vain ylipäällikön käskyä eivät joukot vielä saaneet.

Pohjoisessa saksalaiset hyökkäsivät kohti Murmans-kia jo 29. kesä kuuta päästen vain Litsajoelle. Sallassa saksa-lais-suomalainen hyökkäys al-koi 1.heinäkuuta edeten Vilma-joelle.

Yöllä 28/29. kesäkuuta 18. Divisioonan komentaja evers-ti Aaro Pajari käski keveiden joukkojensa miehittää teolli-suuspaikkakunta Enson. Suo-malaiset pääsivät helposti En-son keskustaan, mutta pu-na-armeijan vastahyökkäys

pakotti suomalaiset luopu-maan Ensosta. Taistelun seu-rauksena neuvostoliittolaiset tuhosivat Enson.

Valmiina iskuun itään...Heinäkuun alkupuolella kaik-ki oli siis valmista hyökkäyk-seen. Jou kot olivat hyökkäys-ryhmityksessä ja tulituki val-miina. Saksalaisten kanssa oli sovittu, että suomalaiset hyök-käävät silloin, kun Saksan ar-meija ylittää Baltiassa Väinäjo-en Leningradin suuntaan. Aika antoi myös neuvostojoukoille mahdollisuuden puolustuksen-sa te hostamiseen. Ajankohdan suuri uutinen oli hyökkäyksen 10.7. alkaessa julkaistu ylipääl-likön niin kut suttu miekan-tuppipäiväkäsky. Sen tulkittiin

tähtäävän Suur-Suo men luo-miseen ja säilyttämiseen. Vas-ta sen jälkeen oli aika panna miekka tuppeen.

Anssi Vuorenmaa

Lähteitä: Jatkosodan historia 1.osa, sotatL ja WsOY 1988, suomen sota 1941–1945 1.osa. sHistTutkL ja kustannus Oy sotateos 1965, Jari Leskinen-Antti Juutilainen toim., Jatkosodan pikkujättiläi nen, WsOY 2005, Wolf H. Halsti, kesäsota 1941. suomen sota 1939 -1945 osa 2, Otava, Mauno Jokipii, Jatkosodan synty, Otava 1987 (tutkimuksia saksan ja suomen sotilaallisesta yhteisötyöstä 1940–1941) ja suo-mi sodassa, talvi- ja jatkosota vii-kosta viikkoon, valitut palat 1998 (neljäs painos) sekä sota veteraani -lehden numerot 3/1991, 4/1991 ja 3/2001.

Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944

Tiedustelulla selvitettiin...

Tiedustelu eri tasoilla on aina ollut armeijoiden yksi tär-keimmistä ”työkaluista”.

Talvisodan päätyttyä tiedustelum-me pyrki selvittämään, oliko pu-na-armeijalla tarkoitus ja mahdol-lisuudet hyökätä uudelleen Suo-meen. Kun kevään 1941 kuluessa oli selvää Suomen liittyminen Sak-san vanaveteen, haluttiin tietää, mitä oli vastassa rajan takana. Tie-dustelumme painopiste ennen sak-salaisten tuloa oli erikoisesti Laato-kan koillispuolella, Uhtuan suun-nalla sekä Muurmannin alueella.

Tiedustelun kohteita olivat pu-na-armeijan joukot, aselajit, tei-den rakentaminen rajalle sekä linnoitustyöt. Viestitiedustelum-me pyrki selvittämään puna-ar-meijan käyttämät koodit radiolii-kenteessään sekä kuuntelemaan diplomaatt iradio-l i ikennettä. Partiotiedustelu hankki tietonsa partiomatkoilla sekä värväämällä erityisiä agentteja rajan takaa. Tie-

dustelumme eri keinot ja tavat sel-vittivät melko hyvin rajan takaiset varustelutyöt sekä rajoillamme ol-leet puna-armeijan joukot.

Yhteistyö saksalaisten kanssa te-hosti tietojen hankintaa kesän 1941 alkupuolella. Toisaalta tiedustelum-me kiihtyminen selvitti vastapuolel-le, mitä oli ehkä tulossa suomalais-

saksalaisen tiedustelun aktiivisuuden myötä. Suomalaisten tiedustelu ta-pahtui pääasiassa talvisodanaikaisten niin kutsuttujen alatoimistojen joh-dolla. Toimistot olivat Rovaniemel-lä, Kajaanissa, Joensuussa ja Lahdessa Moskovan rauhan aikana.

Anssi Vuorenmaa

3/11 k e s ä k u u n 15. pä i vä n ä 201120

Jatkosota alkaa ilmassaElettiin kuumia aikoja 25.6.1941. Saksa oli kolme päi-vää aikaisemmin hyökännyt Neuvostoliittoon ja ilmoittanut Suomen taistelevan sen rinnal-la. Lentolaivue 24:ssäkin oli kuultu juttuja salamyhkäisis-tä öisistä  saksalaispommitta-jista, jotka olivat 23.6. Lenin-gradin ja Kronstadtin  aluei-ta pommitettuaan poikenneet Utissa polttoainetankilla. Yksi laskussa nokilleen mennyt  Ju-88 kuulemma makasi kentällä selällään. Rytäkässä sen radis-ti olisi kuollut ... Liikekannalle-pano oli suoritettu 17. kesäkuu-ta, mutta sotaa ei oltu julistettu. Maassamme vallitsi epävar-muuden harmaa aika. Odotet-tiin venäläisten reaktioita. 

Vihollinen kaakon taivaaltaKymenlaakson taivaalta kan-tautui 25.6. aamulla pahaen-teisesti  satojen suurien lento-konemoottorien kumu. Lenin-gradin seudulta aamukuudelta alkanut pommituskoneiden kokoontuminen laivuelautoik-si oli käynnissä. Valmiit osastot kaartoivat kohti Etelä-Suomen alueita.  Pommituslentosuori-tuksia kertyi päivän mittaan lähes 500.

 Niin lähti myös everstiluut-nantti Fedor Panjushinin joh-tama 4. Lentodivisioonan 201. Pommituslentorykmenttiin kuuluva 27 koneen laivue kohti Suomea, kohti Heinolaa.  

Korpikentältä ilmataisteluunPari päivää Selänpään uudel-la korpikentällä, noin 25 kilo-metriä Kouvolasta pohjoiseen, majaillut Lentolaivue 24:n 2. Lentue oli majoittuneena Pik-kusalpausselän kankaalla kii-totien laidalla teltoissa. Uudet kahdeksan Brewster-hävittäjää oli naamioitu  läheisyyteen ha-vuilla. 

Lentueen organisaatio oli kevyt ja ketterä. Henkilövah-vuus oli vain 36 miestä. Oh-jaajakapteeni Leo Ahola johti lentuetta. Muut ohjaajat olivat luutnantti Jorma Sarvanto, lentomestarit Yrjö ”Pappa” Turkka, Veikko Rimminen, ylikersantti Eero Kinnunen

Untuvikkoalikersantti osoittautui taistelevaksi kotkaksi - Heimo Lampi

ja alikersantit Eino Peltola, Esko Myllymäki  sekä kuo-pus 21-vuotias Heimo Lampi. Kullakin koneella oli kaksi me-kaanikkoa. Kenttähuoltojouk-kueeseen kuului 12 miestä.   

Maamaalit vaihtuivat oikeiksi lentokonemaaleiksiOhjaajien kuopus, talvisodan aikana lentoaliupseerikurssin Kauhavalla käynyt  alikersant-ti Heimo ”Hemmi” Lampi (21) pohti helteisenä  kirkastuvan päivän puuhiansa. Hän oli op-pinut hyvin lentämään ja lii-kehtimään uudella hävittäjäl-lä. Suuri puute oli, ettei Lampi ollut ampunut laukaustakaan Brewsterillä. Tänään viritet-täisiin kentän laidalle maalit ja nuorukainen pääsisi  saamaan tuntuman aseiden käytöstä.

Puhelin pirahti vihaises-ti kello 7.10. Viesti oli lyhyt ja nuiva. Hälytys, venäläinen 27 koneen pommarilautta on suuntautumassa Selänpään länsipuolelta kohti Heinolaa. Olivat jo pommittaneet Inke-roisia. Korkeus 1500. Lentue il-maan. Teltoissa syntyi sutina. Muiden mukana Lampi tem-paisi saappaat jalkaan, aseta-kin kainaloon ja lentopäähine kädessä pinkoi koneelleen. Me-kaanikkojen valmisteleman, nimikko kuutosensa   Brewste-rin moottoria ei Lampi lämmi-tellyt, vaan takkia ja päähinet-tä pukien hän rullasi lähtöpai-kalle. Saman tien kaasu auki ja kaarto länteen venäläisiä vas-taan. 1000 metrissä hän kiin-nitti auki unohtuneet laskuvar-jon valjaat.

Niin alkoi oikea sotaVakaasti luoteeseen lentä-vä pommittajalautta putkahti esiin pilvien välistä. Vielä Lam-pea askarrutti,  mistä oli kyse, kun sotaakaan ei oltu julistettu. Hän lähestyi osaston jälkipäätä todeten koneiden olevan pu-natähtisiä SB-2 -keskiraskaita pommituskoneita. Asia muut-tui harvinaisen selväksi yhden niistä päästäessä pitkän valo-juovasarjan kohti.

Lampi väistää kaksoiskone-kiväärin tulta ja hakeutuu osas-ton oikealle siivelle. Ottaa pom-mittajan vasemman moottorin ”piikille”. Matkaa 100 metriä, joka on teoriaopetuksen mu-kaan liikaa.  Kokeilee sotansa ensimmäisen sarjan, mustaa savua ja liekkejä. Se on siinä. Siirtyminen  oikean moottorin taakse 50 metrin päähän. Peu-kalon painalluksella lähtevät 12,7 milliset luodit osuen jäl-leen maaliinsa. Pommikoneen ampuja yrittää raivokkaas-ti saada osumaa Brewsteriin, mutta eipä vain. Vielä suihku pommittajan kylkeen, jolloin se painuu palavana kohti maa-ta. Kello on 7.20. Häkeltyneenä ja hurmioituneena Lampi seu-raa  koneen räjähtämistä poh-joisen Valkealan Nisuksen ky-län tuntumassa.

Jatkosodan ensimmäiset vainajatHeimo Lampi kuulee vasta myöhemmin, että muuttunut maamaaliampumaharjoitus oli tuottanut jatkosodan ensim-mäisen ilmavoiton. Alas am-muttu pommituskone oli len-tueen päällikön luutnantti Ser-gej Kishitsenkon kone. 

Alikersantti Lampi hätään-tyy. Ennen Heinolaa on mah-dollisimman moni pommari saatava pudottamaan lastinsa. Niinpä hän kiireesti syöksyy vuoron perään koneiden taak-se, ampuu sarjan moottoriin, kone irtautuu lautasta pom-minsa pudottaen  ja kaartaa itään. Yhden pakenijan mat-kanpää osuu Selänpään vieres-sä Anttilan kylään luutnantti Jorma Sarvannon ampumana. Lampi onnistuu käännyttä-mään puolentusinaa pommit-tajaa tyhjin toimin takaisin.  

Raivokkaasti lentäen ja am-

puen pommittajalautan sisällä ei Lampi ole huomannut osas-ton kuroneen etäisyyksiä ja ole-vansa taka-ampujien ristitules-sa. Hän tempaisee Brewsterin ylös ja saa hetken mielijohtee-na ajatuksen ampua alas koko pommitusosaston johtoko-neen. Lautan kärjessä kolmion

ensimmäisenä etenee kärkiko-ne. Siinä on varmaan  osaston johtaja.

Lento-osaston johtaja tähtäinpiikilleLampi syöksyy pommittaja-osaston alle ja sieltä johtoko-neen taakse. Muiden pommit-

Julkkislentue:Luutnantti Jorma Sarvanto tuli kuuluisaksi talvisodassa ampumalla Utissa alas 4 minuutissa 6 vihollispommittajaa. Maailmanennätys on edelleen voimassa. 

Jatkosodan ensimmäisen ilmavoiton saavuttanut aliker-santti Heimo Lampi ampui ensi kertaa Brewsterillä kovia patruunoita. Sodan jälkeen hänen viimeisin virkansa oli Kou-volan hovioikeuden presidentti.

Heimo Lammen veli Aarno toimi Suomen Sotaveteraanilii-ton puheenjohtajana 1998-2004.

Kapteeni Leo Ahola oli kenraali Matti Aholan isä. Matis-ta tuli Ilmavoimien komentaja ja Puolustusministeriön kans-liapäällikkö.

Lentomestari Yrjö ”Pappa” Turkka oli Ilmavoimissa le-gendaarinen nuorten lentäjien ”isähahmo”, tukija ja kasvatta-ja.

BREWSTER 239USA:n laivasto tilasi Brewster -tehtaalta uusia yksitasoisia tu-kialushävittäjiä vuonna 1936. Palveluskäyttöön otetut koneet olivat onnistuneesta prototyypistä poiketen vaativia lennettä-viä. Niistä ei pidetty. Tilaus jäi n. 500 koneeseen.

Suomi osti Brewsterin ”nollasarja” -koneita 44 kpl. Ne olivat hyviä lentää. Koneet tuotiin laivalla Norjaan ja edelleen Ruot-siin, jossa ne koottiin Saabin tehtaalla. Brewsterit eivät ehti-neet talvisotaan. Jatkosodassa niillä hallittiin ilmatilaa parin vuoden ajan. - Pudotussuhde: 1:32. Yhtä ammuttua B:ä kohden pudotet-

tiin 32 vihollista.- Paino:  2400 kg-  Tähtimoottori 950 hv-  Suurin nopeus n. 450 km/h-  Lakikorkeus 9900 m-  Aseistus:  4 x 12,7 mm:n kk.

TUPOLEV SB-2 Keskiraskas pommituskone- prototyypit lensivät 1934-  toimitukset 1936-  Paino 7734 kg-  Moottorit 2 x 860 hv-  Suurin nopeus n. 350 km/h-  Lakikorkeus 8750 m-  Pommikuorma 750 kg-  Aseistus: 2 x 7,62 kk eteen. 2 x 7,62 kk taakse.

Lähteet:- Brewster-lentäjä Heimo Lampi- www.Heimo Lampi- kymen ilmasilta: verlan ilmataistelut- Haastattelut: Heimo Lampi, 28.9.1993. k Reiman Heimo siiropää, puh., 15.5.2011. k Reiman

Heimo ”Hemmi” Lampi, 2. Len-tueen kuopus, 21 v.

Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944

213/11 k e s ä k u u n 15. pä i vä n ä 2011

tajien taka-ampujat yrittävät vimmatusti saada häneen osu-maa. Lampi ampuu pommit-tajan vasemman moottorin sa-vuamaan, jolloin se pommi-kuormansa hylänneenä painuu jyrkkään syöksyyn, Heimo Lampi Brwsterillä perässä. Ai-van puiden latvoissa pommit-taja kääntyy vaakalentoon niin, ettei takaa hyökkääjä mah-du alle. Johtokoneen miehistö osaa temput. Lammen lähes-tyessä sitä on Brewster vähällä törmätä voimakkaasti hidasta-van pommittajan siipeen. Etäi-syyttä alle 30 metriä.  Samalla ”herää poissa ollut” taka-ampu-ja eloon, suuntaa kaksoiskone-

Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944

kiväärin Brewsteriin  aivan lä-hietäisyydeltä ja ampuu. Lampi tuntee osumien kolisevan kone-huoneessa ja samalla pelmahtaa voimakas bensiinin haju ne-nään. Nopea tempaisu ylös pe-läten  samalla kipinää joka rä-jäyttäisi koneen soihduksi.

Lampi pakottaa itsensä rau-halliseksi ja lähestyy pakenijaa suoraan takaa. Suivaantuneen alikersantin mielessä on yksi ajatus: ”Nyt joko se tai minä”. Hän  ampuu taka-ampujan aseeltaan, ampuu koneen tu-leen ja seuraa miten se syöksyy pieneen järveen räjähtäen. Nyt Lammella on hetki paikantaa sijaintinsa. Laivueen komenta-

ja everstiluutnantti Fedor Pan-jutinin viimeinen tehtävä päät-tyi Jaalassa Verlan tehtaasta kilometri etelään  Kamposen järveen.

Verisen päivän tulosEikä tässä vielä kaikki. Selän-päähän laskeutuessaan Lam-pi jarruttaa voimakkaasti sil-lä seurauksella, että Brewster ottaa suunnan kohti metsää ja on kaatua siivelleen. Ohjaamon lattia ja Lammen saappaat ovat täynnä lämmintä  bensiiniä. Luoti on katkaissut jarruput-ken. Vain reippailla otteilla oh-jaaja saa pideltyä koneen kiito-tiellä - eikä bensa syttynyt.

Näin  muuttui alikersantti Heimo Lammen maamaaliam-pumapäivän ohjelma. Hän ja Eero Kinnunen saivat 2 1/2 pu-dotusta ja Jorma Sarvanto yh-den. Yhteensä Lammelle kertyi jatkosodassa 14 pudotusta.  2. Lentueelle kertyi ilmavoittoja 25.6.1941 yhteensä 10.

Verlan ilmataistelut muistetaanVenäläiset pommittajamiehis-töt haudattiin kenttähautauk-sina kuolinpaikoilleen ja asiat lähes unohdettiin. Viime vuo-sina vainajien jäännökset on kaivettu ylös ja haudattu Kou-volan Lepolan hautausmaan

tuntumaan neuvostosotilaiden hautausmaalle.  

Kamposeen pudonneen ko-neen jäännöksistä löytyi 70-lu-vulla kasaan symmetrisesti ru-tistunut pellinkappale. Tai-teellisella silmällä jalustaan upottaen tuosta noin 20 senttiä korkeasta esineestä loihdittiin Ilmavoimiin Ilmasodan satoa -kiertopalkinto. Erikoinen pal-kinto sisältää aimo annoksen sotahistoriaa.

Teksti: Kalevi Reiman Kuvat: SA / Keski-Suomen

Ilmailumuseo

Suomen Cobra Systems OyHelsinki

Kiviveistämö Levander OyHelsinki

Tuomiston Kuljetus OyHelsinki

Maanrakennus MöllerHelsinki

Kuljetusrinki OyHelsinki

Pertti Heitto Consulting OyHelsinki

CarZone OyHelsinki

www.nettiauto.com/carzone

Kuljetus Oy SeraiHelsinki

The House of BjörnbergHelsinki

Suomen Varustamot ryHelsinki

Golder Associates OyHelsinki, Turku, Tampere

www.golder.fi

Räjäytyskonsultit OyHelsinki

S. Eklund-ConsultingHelsinki

Logistiikkayritysten Liitto ry

Aon Finland OyHelsinki

Rakennus Oy IsotaloHelsinki

Suomen Journalistiliitto Finlands Journalist Förbund ry

JR Urakointi OyHelsinki

Kumitukku OyHelsinki

Repliikki OyHelsinki

OPR-Vakuus OyHelsinki

www.tppt.fi Merkopaino OyHelsinki

Rail Partners OyHelsinki

Oy Konwell AbHelsinki

Vuosaaren Betonilattiat Oy

Hermannin Kuljetus OyHelsinki

Kontulan Kiinteistöt OyHelsinki

Lattiakolmio OyHelsinki

3/11 k e s ä k u u n 15. pä i vä n ä 201122

Artikkeli perustuu pit-kälti mielenkiintoi-seen Otavan vuon-

na 1962 julkaisemaan kirjaan, jonka nimi on Tienhaarassa, Syksyn 1940 tapahtumat Bar-barossa-suunnitelman taustaa vasten. Kirjoittaja on eversti-luutnantti evp Martti Vihtori Terä, jota olen kuullut mainit-tavan erääksi Suomen armei-jan terävimmäksi tulevaisuu-den lupaukseksi ennen soti-amme. Vuonna 1902 syntynyt Terä valmistui kadettikurssilta 7 kadettivääpelinä 1926, ja suo-ritettuaan Teknillisen korkea-koulun sotatieteellisen osas-ton ye-tutkinnon ja siten va-likoiduttuaan nimenomaan sotalaitoksen teknisen kehittä-misen linjalle yleni suhteelli-sen nopeasti everstiluutnantik-si 1941.

Samana vuonna hän kui-tenkin erosi vakinaisesta pal-veluksesta ja siirtyi yksityisen, asekauppaan erikoistuneen yrityksen palvelukseen. Lie-kö kyseessä ollut sen aikainen puolustusvoimien ”ulkoista-mistoimenpide”, jolla haluttiin varmistaa ongelmallisten tais-teluvälinehankintojen sujumi-nen myös kaupallisesti. Mie-lenkiintoista on se, että hänel-lä oli jo aktiiviaikanaan ollut tehtäviä yksityisissä asekaup-payrityksissä. Jo loppukesällä 1940 samana vuonna majuriksi ylennetty Terä toimi johtavassa asemassa yksityisessä asekaup-paa harjoittavassa yrityksessä Oy Dahlberg & Hilbert Ab:ssä.

Suomen tilanne loppukesällä 1940 Suomen joko ajautuminen tai tietoinen lähteminen mukaan Saksan rinnalle sotaan Neu-vostoliittoa vastaan 1941 jat-kosodan nimen saaneeseen sotaan, on paljon tutkimuk-sia, väittelyjä ja kannunvalan-toja aiheuttanut prosessi. Yksi sen ainakin näin jälkikäteen arvioiden varsin ratkaisevaksi osoittautunut tapahtumaketju olivat ne neuvottelut, jotka to-siasiallisesti avasivat tien Suo-men ja Saksan yhteistyöhön loppukesällä 1940.

Saksa oli Suomen suurek-si pettymykseksi ollut erittäin kylmäkiskoinen suhteessa tal-visodassa käytännössä yksin käymäämme henkiinjäämis-taisteluun. Meillä Saksan suh-

Veltjens – Kolmannen valtakunnan sanansaattaja, osa 1tautuminen koettiin erityisen loukkaavana, koska Suomen ja Saksan taloudelliset ja kulttuu-riset suhteet olivat erittäin pit-käaikaiset. Sotilaallinenkaan yhteistyö ei ollut vierasta. Kei-sarillinen Saksahan oli viimei-sillään ollut tukemassa Suomen itsenäistymistä vapaussodas-samme.

Syynä tähän Saksan uuteen suhtautumiseen oli 23.8.1939 solmittu Molotov-Ribbentrop -sopimus. Se palveli kumpaa-kin sopijapuolta rauhoittamal-la näiden suurvaltojen rajat ja määrittelemällä tulevat reviirit. Vielä kesällä 1940 ei Suomes-sa tunnettu tuon sopimuksen meille ja Baltian maille hyvin kohtalokkaan lisäpöytäkirjan sisältöä. Siinähän Suomi ja Bal-tian maat määriteltiin Neuvos-toliiton etupiiriin kuuluviksi.

Tämän lehden aikaisemmis-sa laajoissa artikkeleissa on yk-sityiskohtaisesti kuvattu niitä painostavia tunnelmia, joiden vallassa meidän päättäjämme talvisodan jälkeen ns. välirau-han aikana elivät. Suomi oli käytännössä yksin, kun Itäme-ri maailmanpalon edistyessä ja Saksan miehitettyä Tanskan ja Norjan oli kutistunut sisäjär-veksi, jolta kauppamerenkulul-lamme ei ollut ulospääsyä.

Kuka ihmeen Veltjens?Saksan ilmavoimien eversti-luutnantti Josef Veltjens oli syntynyt 1894. Hän oli kor-keilla kunniamerkeillä palkit-tu ensimmäisen maailmanso-dan hävittäjälentäjä ja Herr-man Göringin läheinen ystävä ja luottomies. Göringhän oli myös ensimmäisen maailman-sodan hävittäjälentäjä, joka oli ylennyt natsi-Saksan ilmavoi-mien komentajaksi ja valta-kunnanmarsalkaksi ja oli Sak-san diktaattori Adolf Hitlerin luottomies. Veltjens oli eron-nut vakinaisesta palveluksesta, mutta hänen läheinen suhteen-sa Göringiin ja natsihallintoon jatkui. Toisen maailmansodan sytyttyä hänet kutsuttiin uu-delleen palvelukseen. Näennäi-sesti Veltjens toimi kansainvä-lisenä asekauppiaana, mutta Saksan vallattua Keski-Euroo-pan, hänestä tuli Göringin apu-rina tärkeä toimija vallattujen alueiden talouksia Suur-Sak-saan integroitaessa. Göring oli Saksan ”Vierjahresplan”-orga-

nisaation johtajana vastuussa Saksan talouselämän ja ennen muuta sodankäynnin tarpei-den tyydyttämisestä. Tässä ku-viossa Suomi oli Saksalle tärkeä raaka-aineiden lähde. Puun-jalostusteollisuuden tuotteet sekä kupari ja Petsamon nikke-li olivat avainasemassa. Näis-tä taloudellisiksi kuvaamistaan intresseistä johtuen Saksa ei halunnut mitään häiriöitä Itä-meren alueella. Siksi se loppu-syksyllä 1940 torjui Neuvosto-liiton yritykset vedota vuoden 1939 reviirisopimukseen tar-koituksella tehdä tilit selviksi Suomen kanssa.

Yhteenvetona voidaan tode-ta, että Veltjens ei Suomeen lop-pukesällä 1940 ilmaantuessaan suinkaan ollut pelkkä asekaup-pias, kuten jotkut suomalaiset tutkijat ovat hieman halventa-vasti halunneet esittää. Hänel-lä oli erittäin keskeinen missio, joka tuli vaikuttamaan merkit-tävästi maamme kohtaloihin. Missio oli hyvin delikaatti, sil-lä se piti suorittaa ohi Saksan ulkoministeriön, Auswertiges Amtin organisaation ja sen tie-tämättä. Oli tärkeätä, että Sak-san virallinen ulkopolitiikka oli siinä vaiheessa edelleen vuoden 1939 sopimuksen takana.

Veltjens saa missionEverstiluutnantti Terän mu-kaan Veltjensin tehtävä käyn-nistyi Saksassa 14.8.1940 neu-vottelussa, johon Veltjens oli kutsuttu ja jossa olivat hänen lisäkseen läsnä Hitler ja Gö-ring. Neuvottelu oli erittäin sa-lainen. Saksalaisia oli järkyttä-nyt se, miten tiedot Suomesta olivat nopeasti vuotaneet Ruot-sin lehdistöön. Sitä haluttiin nyt välttää.

Tässä neuvottelussa Veltjens sai kaksi perustehtävää:

1. Hänen tuli tiedottaa suo-raan marsalkka Mannerhei-mille, että Saksa oli tietyin sa-lassapitoehdoin ja järjestelyin valmis heti toimittamaan Suo-melle sen toivomia sotatarvik-keita. Muodollisesti ja juridi-sesti olisi aluksi kyse niiden Suomelle tarkoitettujen sota-tarvikkeiden vapauttamises-ta ja korvaamisesta, joiden toi-mitukset Saksa oli pysäyttänyt hallitsemilleen alueille talviso-dan aikana.

2. Hänen tuli sopivaksi katso-mallaan tavalla tunnustella maa-

perää ja mahdollisesti hankkia periaatteellinen lupa rajoitettu-jen saksalaisten joukkojen kul-jettamiselle Suomen läpi Poh-jois-Norjaan. Kyseessä olisivat suhteellisen pienet joukot, ehkä noin rykmentin miesvahvuutta vastaavat. Myöhemmin tulisivat kysymykseen jatkuvat lomalais-ten ja sairaiden edestakaiset kul-jetukset. Veltjensiä oli kehotet-tu tähdentämään, että Ruotsin kanssa oli jo sovittu moninker-taisten joukkojen kauttakulusta. Hän saattoi myös vedota siihen, että Saksa tiesi Suomen neuvot-televan Neuvostoliiton kanssa kauttakulusta Hangon vuokra-alueelle. Saksalaisten kauttakul-ku voitaisiin siten nähdä Suo-men kannalta tasapainottavana tekijänä.

Vaikka näissä ohjeissa ei pu-huttu mitään Suomen mine-raalivarojen saannin varmis-tamisesta Saksan sotateollisuu-den käyttöön, on selvää, että tämä oli yksi käynnistettävän operaation päätavoitteista. Jo tässä vaiheessa Hitler myös ha-lusi varmistella suomalaisten mukanaolon tulevassa rinta-massa Neuvostoliittoon suun-tautuvassa hyökkäyksessä, joka oli suunnitteilla.

Näistä neuvotteluista ei teh-ty minkäänlaista pöytäkir-jaa, mutta Suomeen tullessaan Veltjensillä oli Terän mukaan niistä kuitenkin jonkinlai-sia muistiinpanoja. Hänellä oli myös jonkinlainen Göringin antama ja Hitlerin toimeksian-nosta allekirjoittama valtakir-ja. Siinä Veltjens valtuutettiin Suur-Saksan hallituksen sa-laisena lähettiläänä (Sondere-missar) käymään neuvotteluja Suomen korkeimman valtio-johdon kanssa. Sotamarsalk-ka Mannerheim ja neuvottelu-jen aihe mainittiin valtakirjas-

sa erityisesti. Niinpä Veltjens ei 17.8.1940 tullut Suomeen suin-kaan ”minään kaupustelijana ja pienen berliiniläisen toimi-nimen edustajana, vaan suur-vallan johdon valtuuttamana ja lähettämänä täysivaltaise-na edustajana”, kuten Terä kir-jassaan toteaa. Hänen toimek-siannossaan korostettiin Terän mukaan tehtävän ”yksityis-luontoisuutta”.

Tullessaan Helsinkiin Velt-jens tiesi, että samanaikaises-ti ulkoministeri Ribbentrop sai tehtäväkseen tiedottaa Suomen Berliinin suurlähettiläälle, mi-nisteri Kivimäelle, että Saksan hallitus oli päättänyt vapauttaa Saksan pidättämät asetoimi-tukset Suomeen ja harkita Suo-men mahdollisia toivomuksia aseiden ostamiseksi Saksasta. Tällä tiedolla oli saksalaisten raporttien mukaan hyvin posi-tiivinen vaikutus suomalaiseen osapuoleen. Kivimäelle tieto ei ollut täydellinen yllätys, sillä Veltjens oli jo 15.8.1940 tavan-nut hänet ja puhunut asetoimi-tuksista korostaen salassapidon merkitystä. Myös kauttakulku-oikeudesta puhuttiin.

Koko prosessi ilmeisesti käynnistyi Göringin suostu-teltua Hitlerin siihen. Aseiden, erityisesti uusien, Saksasta toi-

Everstiluutnantti Josef Veltjens

Veltjens 20. ilmavoittonsa jälkeen

Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944

233/11 k e s ä k u u n 15. pä i vä n ä 2011

mitettavien aseiden vientilu-valle tuli kuitenkin asettaa tiu-kat ehdot. Saksan arkaluontoi-sia Neuvostoliiton suhteita ei saisi vaarantaa. Siksi aseiden toimitusten tuli tapahtua täysin puhtaasti kaupallisten hankin-tasopimusten mukaisesti. Lai-vaukset tulisi hoitaa suomalai-silla laivoilla Ruotsin kautta ja Ruotsin aluevesiä pitkin kaap-pausvaaran vuoksi. Nämä reitit olivat Saksalle tuttuja jo Ruot-sista tapahtuvien malmitoimi-tusten myötä.

Yhteydenottojen valmistelut Suomessa tapahtuvien tapaa-misten ennakkovalmisteluun oli panostettu. Tavatessaan Ki-vimäen Saksassa Veltjens pyy-si Kivimäkeä ”sopivalla tavalla” valmistelemaan sotamarsalk-ka Mannerheimia ja varmista-maan, että häneltä saisi audi-enssin 18.8.1940. Kivimäki ym-märsi, ettei tässä tosiaan ollut kyse mistä tahansa ”kaupuste-lijasta” vaan kohteli Veltjensiä suurvallan erityisvaltuutettu-na. Luotettavan kuriirin, Ber-liinissä käymässä olleen vapaa-

herra Ernst Wreden välityksel-lä Kivimäki lähetti 17.8.1940 Mannerheimille henkilökoh-taisen kirjeen, jota ei saanut luovuttaa kenellekään muul-le. Kirjeessään Kivimäki pyy-si Mannerheimia 18.8.1940 ot-tamaan vastaan Göringin Hel-sinkiin lähettämän edustajan, eversti Veltjensin, joka oli tu-lossa neuvottelemaan sota-tarvikkeiden toimituksista ja kauttakulkuoikeudesta. Hän pyysi vielä erityisesti 17.8. päi-vätyllä sähkeellä Mannerhei-mia henkilökohtaisesti ot-tamaan vastaan vapaaherra Wreden tuoman kirjeen Mal-min lentokentällä hänen tul-lessaan Tukholman vuoro-koneella. Vaikka Veltjens oli Kivimäelle nimenomaan ko-rostanut, että hän on oikeu-tettu keskustelemaan yksin-omaan Mannerheimin kanssa, Kivimäki diplomaattina ja po-liitikkona näki kauttakulku-kysymyksen ulkoministeriön asiana. Niinpä hän kirjeessään Mannerheimille pyysi, että sen sisältöä ei saa missään tapauk-sessa antaa muiden kuin ulko-ministeri Wittingin ja puolus-

Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944

tusministeri Waldenin tiedok-si. Epäilemättä varmistaakseen diplomaattisen taustansa hän kirjoitti Veltjensin tulosta myös esimiehelleen, ulkoministeri Wittingille.

Sunnuntaina 18.8.1940 Mannerheimin piti matkustaa lentoteitse Jyväskylään, missä silloin oli Sotainvalidien veljes-liiton perustava kokous. Häntä seurasi lääkintäkenraali majuri Eino Suolahti. Sotamarsalk-ka oli edellisenä iltana saa-nut pyynnön, että hän odot-taisi Malmin lentokentällä en-nen lähtöään vapaaherra Ernst Wredeä. Tämän piti suunnil-leen samaan aikaan saapua len-toteitse Tukholmasta muka-naan tärkeä kirje Berliinistä. Mannerheim lykkäsikin läh-töänsä, kunnes Wrede oli saa-punut. Myös ulkoministeri Witting ja puolustusministeri Walden oli pyydetty paikalle. Ylipäällikön esikuntapäällik-kö Heinrichs oli samoin kut-suttu sinne ”siltä varalta, että ilmaantuisi jotakin sanottavaa ennen lähtöä”.

Lentokone Tukholmas-ta saapui määrättynä aikana.

Paronin ojennettua odotetun kirjeen marsalkalle, tämä ava-si kuoren, otti esille kirjeen ja silmäili sitä. ”Jaa”, sanoi Man-nerheim, ”jos meidän vuoron-perään on luettava tämä, huk-kaantuu paljon aikaa. Ehkäpä Heinrichs lukee kirjeen ääneen, niin saamme kaikki kuulla sen samalla kertaa”. Mutta vilkais-tuaan vielä kirjettä hän huu-dahti: ”Ei (för tusan) tässä on nimenomaan, että tämä on tar-koitettu ainoastaan Waldenille, ministeri Wittingille ja minul-le - niinpä minun täytyy pyy-tää kenraalia ja paronia suorit-tamaan pienen kävelymatkan sillä aikaa, kun me luemme tä-män.”

Kun Wrede, Heinrichs ja Suolahti olivat hyvän aikaa kä-velleet edestakaisin parvek-keella, heidät kutsuttiin sisään. Heidän saavuttuaan kääntyi marsalkka esikuntapäällikkön-sä puoleen lausuen: ”Tämä oli todella mielenkiintoista, niin, merkityksellistä, valitettavasti en voi kertoa enempää, en ai-nakaan toistaiseksi. Minä mat-kustan nyt joka tapauksessa, niin kuin oli päätetty, mutta

palaan jo tänä iltana.” Parhaimman kuvan siitä,

kuinka synkkänä vastuunalai-sessa asemassa olevat miehem-me tuona aikana näkivät tilan-teen ja maamme aseman ovat Waldenin sanat Heinrichsille heidän jäätyään kahden kesken marsalkan koneen lähdettyä: ”Nyt minä näen hyvin pienen valonsäteen pilkottavan pimey-destä.” Voimme olla varmoja, että myös Mannerheim tässä näki sen heikon valon, jota voi lähteä seuraamaan valtakun-nan pelastamiseksi uhkaavalta tuholta.

Göran Lindgren

Lähteitä:Lallukka, kyösti (toim.): Risto Rytin puolustus, Tietokalervo kY, Hel-sinki 1989suomen Marsalkan muistelmat, G. Mannerheimin muistelmien i – ii kansanpainos, Otava, kolmas painos, keuruu 2004Terä, Martti v.: Tienhaarassa, syk-syn 1940 tapahtumat Barbaros-sa-suunnitelman taustaa vastaan, Otava, keuruu 1962

SV-HuoltoHirvensalmi

Canncolor GroupHollola

Maanrakennus L&T OyHollola

Nastakiekko OyHyvinkää

Hyvinkään Kone ja Rautavälitys Oy

Hyvinkää

Hyvinkään Multajaloste OyHyvinkää

Eskon Työ- ja Kuljettajapalvelu

Hämeenkoski

Hämeen Erikoispuusepät OyHämeenlinna

Niemisen Sora OyHämeenlinna

Palvelutaksi Ylitalo OyHämeenlinna

Kuljetus Timo Hartikainen Oy

Iisalmi

Kiitokori OyIitti

Urakointi Kai JeskanenIlomantsi

Imatran Logo-paino KyImatra

Bonimare OyImatra

Rakennus ja Maalaus K. Tiippana

Imatra

LVIK-Insinööritoimisto Termoins Oy

Imatra

Imatran YH-Rakennuttaja OyImatra

Rakennuslaskenta Rautalahti Oy

Imatra

Ohjelmatoimisto DJ-Team Jouko Muikku Ky

JoensuuJoensuu

3/11 k e s ä k u u n 15. pä i vä n ä 201124

Huhtikuun lopussa avattiin Pärnun kau-pungin lähellä Torin

kirkossa talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden Suomen-poikien muistolaatta. Torin Pyhän Yr-jön kirkko on pyhitetty Viron sotilaiden muistokirkoksi ja siellä sijaitsevat muistolaatat eri sodissa kaatuneille virolaisille ja Viron puolella taistelleille ul-komaalaisille.

Suomen talvi- ja jatkosotaan osallistuneesta noin 200 kaatui. Heidän mottonsa kuului, Suo-men vapauden ja Viron kun-nian puolesta. Suomen-poikien muistolaatan vieressä sijaitsee Viron Vapausssodassa (1918-1920) kaattuneiden suomalais-ten vapaaehtoisten, Pohjan-poikien muistolaatta.

Tilaisuuteen osallistui-vat myös korkea-arvoisat vie-raat; Viron presidenti Toomas Hendrik Ilves, entinen presi-dentti Arnold Ryytel, arkki-piispa Andres Pöder, amiraali Andrus Öövel, kenraali Johan-nes Kert ja kultuuriministeri Rein Lang sekä Suomen Tallin-nan suurlähetystön ministeri-neuvos Vesa Vasara.

Muistolaatassa on teksti. Suomi kiittää ja muistaa Vi-

ron sotilaita Laatan paljastivat president-

ti Ilves ja Vesa Vasara. Puheessaan sanoi president-

ti tunteensa olevan vastakkai-set; ensinnäkin olen surullinen Viron silloisen hallituksen pu-olesta, joka päästi Neuvosto-

Suomen-pojille muistolaattaliiton sotilastukikohdat maa-han ja katsoi sivusta, miten puna-armeijan lentokoneet nousivat Kuusikun lentoase-malta Suomen kaupunke-ja pommittamaan. Toisaal-ta olen ylpeä Viron miehis-tä, jotka hallituksen kiusaksi lähtivät Suomeen talvisotaan avuksi. Naapurimaahan läh-teneet kansalaiset olivat roh-keampia kuin heidän oma hallituksensa. He valitsivat vastarinnan ja taistelun. Niin talvisodassa kuin myöhem-min myös jatkosodassa.

Vapaassa maassa kasva-neet nuoret arvostivat demo-kratian arvoja ja tiesivät mi-hin vievät totalitarismin po-lut. Tämä oli meidän kahden kansan liittolaissuhde Suo-melle vaikeana aikana, jolloin Viron itsenäisyys oli häviä-mässä tai oli jo mennyt. Tais-tellessaan Suomen puolesta, taistelivat he kuitenkin myös Viron puolesta totalitarismia ja vierasta valtaa vastaan, sa-noi presidentti Ilves.

Ministerineuvos Vesa Va-sara sanoi, että suomalaiset ja virolaiset ovat aina seisoneet rinnakkain. Meidän kiitolli-suutemme niille, jotka uhra-sivat oman elämänsä Suomen vapauden puolesta on ikui-nen. Hän muistutti marsalkka Mannerheimin sanoja elokuus-sa 1944, jolloin Suomen-pojat palasivat Viroon, taistellakseen puna-armeijaa vastaan koti-maansa rintamilla:

Kun nyt Eestin urhooliset vapaaehtoiset jättävät Suomen armeijan rivit miehuullisen tais-telun jälkeen, seuraavat heitä Yli-päällikön ja heidän suomalaisten aseveljiensä parhaat toivotukset – rakkaudella ja kiintymyksellä heidän ja heidän Isänmaansa kohtaloon.

Torin kirkko tärkeä veteraaneille

Vuonna 1852 rakennettu Torin kivikirkko tuhoutui sodan ai-kana. Kymmenen vuotta sitten

Paljastetun muistolaatan vierellä (vas.) Villem Ahas, Viktor Preiman, Elret Epner, Uno Järvela, Edgar Sinisalu ja presidentti Toomas Hendrik Ilves.

se jälleenrakennettiin. Kirkon 1749 valettu kirkonkellokin löysi tiensä paikalleen. Kirkolla on symbolinen merkitys Viron veteraaneille. Vuonna 1990, jolloin Viro oli vielä miehitetty, järjestettin Torissa ensimmäi-nen Viron veteraanien kokous, jonne odotettin kaikkia Viron vapauden puolesta taistelleita miehiä. Kokouksen estämisek-si lähetettiin paikalle venälaiset sotilasosastot, 13 panssariajo-neuvoa ja 28 kevyttä panssari-vaunua. Pärnun lentokentälle saapui yhdeksän erityisjouk-kojen OMON-in helikopteria

joukkoineen. Tori piiritettiin, eikä sinne päästetty ketään.

Viron veteraanit, jotka puoli vuosisataa sitten olivat taistel-leet puna-armeijaa vastaan, oli-vat neuvostojärjestelmälle vaa-rallisia. Venäjän jatkuvia pro-pagandahyökkäyksiä uskoen ovat ilmeisesti edelleenkin.

Teksti ja kuva: Henn Põlluaas suomen sotaveteraanien

viron yhdistyksen ja suomen-poikien perinneyhdistyksen

johtokunnan jäsen

KAINUUN ALUEVARTIOINTI OYPuh: 050 4144 166, 044 2924 922

• TURVALLISUUSPALVELUT Turvaa moneen tilanteeseen, mm. hälytysvalvonta ja piirivartiointi.

• KOULUTUKSET JA KONSULTOINNIT Monipuoliset koulutuspaketit, mm. tulityö- kortti- ja järjestyksenvalvojakoulutukset.

• TURVATEKNIIKKAA 2v/3v TAKUULLA Myös vuokraus! mm. rikosilmoitin- ja kamerajärjestelmät.

TÄYDEN PALVELUN TURVATALO

www.aluevartiointi.fiKAINUUN ALUEVARTIOINTI OYPuh: 050 4144 166, 044 2924 922

• TURVALLISUUSPALVELUT Turvaa moneen tilanteeseen, mm. hälytysvalvonta ja piirivartiointi.

• KOULUTUKSET JA KONSULTOINNIT Monipuoliset koulutuspaketit, mm. tulityö- kortti- ja järjestyksenvalvojakoulutukset.

• TURVATEKNIIKKAA 2v/3v TAKUULLA Myös vuokraus! mm. rikosilmoitin- ja kamerajärjestelmät.

TÄYDEN PALVELUN TURVATALO

www.aluevartiointi.fi

KAINUUN ALUEVARTIOINTI OYPuh: 050 4144 166, 044 2924 922

• TURVALLISUUSPALVELUT Turvaa moneen tilanteeseen, mm. hälytysvalvonta ja piirivartiointi.

• KOULUTUKSET JA KONSULTOINNIT Monipuoliset koulutuspaketit, mm. tulityö- kortti- ja järjestyksenvalvojakoulutukset.

• TURVATEKNIIKKAA 2v/3v TAKUULLA Myös vuokraus! mm. rikosilmoitin- ja kamerajärjestelmät.

TÄYDEN PALVELUN TURVATALO

www.aluevartiointi.fiKAINUUN ALUEVARTIOINTI OYPuh: 050 4144 166, 044 2924 922

• TURVALLISUUSPALVELUT Turvaa moneen tilanteeseen, mm. hälytysvalvonta ja piirivartiointi.

• KOULUTUKSET JA KONSULTOINNIT Monipuoliset koulutuspaketit, mm. tulityö- kortti- ja järjestyksenvalvojakoulutukset.

• TURVATEKNIIKKAA 2v/3v TAKUULLA Myös vuokraus! mm. rikosilmoitin- ja kamerajärjestelmät.

TÄYDEN PALVELUN TURVATALO

www.aluevartiointi.fiKAINUUN ALUEVARTIOINTI OYPuh: 050 4144 166, 044 2924 922

• TURVALLISUUSPALVELUT Turvaa moneen tilanteeseen, mm. hälytysvalvonta ja piirivartiointi.

• KOULUTUKSET JA KONSULTOINNIT Monipuoliset koulutuspaketit, mm. tulityö- kortti- ja järjestyksenvalvojakoulutukset.

• TURVATEKNIIKKAA 2v/3v TAKUULLA Myös vuokraus! mm. rikosilmoitin- ja kamerajärjestelmät.

TÄYDEN PALVELUN TURVATALO

www.aluevartiointi.fi

KAINUUN ALUEVARTIOINTI OYPuh: 050 4144 166, 044 2924 922

• TURVALLISUUSPALVELUT Turvaa moneen tilanteeseen, mm. hälytysvalvonta ja piirivartiointi.

• KOULUTUKSET JA KONSULTOINNIT Monipuoliset koulutuspaketit, mm. tulityö- kortti- ja järjestyksenvalvojakoulutukset.

• TURVATEKNIIKKAA 2v/3v TAKUULLA Myös vuokraus! mm. rikosilmoitin- ja kamerajärjestelmät.

TÄYDEN PALVELUN TURVATALO

www.aluevartiointi.fiKAINUUN ALUEVARTIOINTI OYPuh: 050 4144 166, 044 2924 922

• TURVALLISUUSPALVELUT Turvaa moneen tilanteeseen, mm. hälytysvalvonta ja piirivartiointi.

• KOULUTUKSET JA KONSULTOINNIT Monipuoliset koulutuspaketit, mm. tulityö- kortti- ja järjestyksenvalvojakoulutukset.

• TURVATEKNIIKKAA 2v/3v TAKUULLA Myös vuokraus! mm. rikosilmoitin- ja kamerajärjestelmät.

TÄYDEN PALVELUN TURVATALO

www.aluevartiointi.fiKAINUUN ALUEVARTIOINTI OYPuh: 050 4144 166, 044 2924 922

• TURVALLISUUSPALVELUT Turvaa moneen tilanteeseen, mm. hälytysvalvonta ja piirivartiointi.

• KOULUTUKSET JA KONSULTOINNIT Monipuoliset koulutuspaketit, mm. tulityö- kortti- ja järjestyksenvalvojakoulutukset.

• TURVATEKNIIKKAA 2v/3v TAKUULLA Myös vuokraus! mm. rikosilmoitin- ja kamerajärjestelmät.

TÄYDEN PALVELUN TURVATALO

www.aluevartiointi.fi

KAINUUN ALUEVARTIOINTI OYPuh: 050 4144 166, 044 2924 922

• TURVALLISUUSPALVELUT Turvaa moneen tilanteeseen, mm. hälytysvalvonta ja piirivartiointi.

• KOULUTUKSET JA KONSULTOINNIT Monipuoliset koulutuspaketit, mm. tulityö- kortti- ja järjestyksenvalvojakoulutukset.

• TURVATEKNIIKKAA 2v/3v TAKUULLA Myös vuokraus! mm. rikosilmoitin- ja kamerajärjestelmät.

TÄYDEN PALVELUN TURVATALO

www.aluevartiointi.fiKAINUUN ALUEVARTIOINTI OYPuh: 050 4144 166, 044 2924 922

• TURVALLISUUSPALVELUT Turvaa moneen tilanteeseen, mm. hälytysvalvonta ja piirivartiointi.

• KOULUTUKSET JA KONSULTOINNIT Monipuoliset koulutuspaketit, mm. tulityö- kortti- ja järjestyksenvalvojakoulutukset.

• TURVATEKNIIKKAA 2v/3v TAKUULLA Myös vuokraus! mm. rikosilmoitin- ja kamerajärjestelmät.

TÄYDEN PALVELUN TURVATALO

www.aluevartiointi.fiKAINUUN ALUEVARTIOINTI OYPuh: 050 4144 166, 044 2924 922

• TURVALLISUUSPALVELUT Turvaa moneen tilanteeseen, mm. hälytysvalvonta ja piirivartiointi.

• KOULUTUKSET JA KONSULTOINNIT Monipuoliset koulutuspaketit, mm. tulityö- kortti- ja järjestyksenvalvojakoulutukset.

• TURVATEKNIIKKAA 2v/3v TAKUULLA Myös vuokraus! mm. rikosilmoitin- ja kamerajärjestelmät.

TÄYDEN PALVELUN TURVATALO

www.aluevartiointi.fi

KAINUUN ALUEVARTIOINTI OYPuh: 050 4144 166, 044 2924 922

• TURVALLISUUSPALVELUT Turvaa moneen tilanteeseen, mm. hälytysvalvonta ja piirivartiointi.

• KOULUTUKSET JA KONSULTOINNIT Monipuoliset koulutuspaketit, mm. tulityö- kortti- ja järjestyksenvalvojakoulutukset.

• TURVATEKNIIKKAA 2v/3v TAKUULLA Myös vuokraus! mm. rikosilmoitin- ja kamerajärjestelmät.

TÄYDEN PALVELUN TURVATALO

www.aluevartiointi.fi

KAINUUN ALUEVARTIOINTI OYPuh: 050 4144 166, 044 2924 922

• TURVALLISUUSPALVELUT Turvaa moneen tilanteeseen, mm. hälytysvalvonta ja piirivartiointi.

• KOULUTUKSET JA KONSULTOINNIT Monipuoliset koulutuspaketit, mm. tulityö- kortti- ja järjestyksenvalvojakoulutukset.

• TURVATEKNIIKKAA 2v/3v TAKUULLA Myös vuokraus! mm. rikosilmoitin- ja kamerajärjestelmät.

TÄYDEN PALVELUN TURVATALO

www.aluevartiointi.fiPuh: 050 4144 166, 044 2924 922Turvatekniikkamyynti 0400 414 606

KAINUUN ALUEVARTIOINTI OYPuh: 050 4144 166, 044 2924 922

• TURVALLISUUSPALVELUT Turvaa moneen tilanteeseen, mm. hälytysvalvonta ja piirivartiointi.

• KOULUTUKSET JA KONSULTOINNIT Monipuoliset koulutuspaketit, mm. tulityö- kortti- ja järjestyksenvalvojakoulutukset.

• TURVATEKNIIKKAA 2v/3v TAKUULLA Myös vuokraus! mm. rikosilmoitin- ja kamerajärjestelmät.

TÄYDEN PALVELUN TURVATALO

www.aluevartiointi.fi

Oy Puhois Ab

253/11 k e s ä k u u n 15. pä i vä n ä 2011

Asesepänliike BR-Tuote OySahamyllynkatu 33, Joensuu, puh. 0500-925 066

www.brtuote.fi, email:markku@brtuote.fi

T:mi Juhani VänttinenJuva

Makeistukku M. Ranki Oy

Palokka

www.autovari.fiJyvässeudun

Kalustepalvelu OyJyväskylä

www.maanrakennuslehtonen.fi Remontointi K. HeikkiläJämsänkoski

Uudenmaan Kierrätysspesialistit

Järvenpää

Kuljetus ja Maanrakennus P. Salonen Oy

Järvenpää

Geohorisontti OyJärvenpää

Helkama Bica OyKaarina

Kaivinkoneyhtymä Hokkanen&Hokkanen

Piispanristi

Osuuskauppa MaakuntaKajaani

Kainuun Pultti OyKajaani

www.eko-kymppi.fiMaanrakennusliike

Kajaanin Rakennussora OyKajaani

Koneistamo Alm OyKajaani

Pahkalan Taksi / Markku KyöstiHimanka, puh. 0500-268 909 -myös inva-ja paarikuljetukset

Kone-Vahto OyKalkkinen

Kuljetuspalvelu Vatiala OyKangasala

Aprikoodi OyKangasala

Suurkiitos Teille Sotaveteraanit !!!

Raimo Hakkarainen OyMustijärventie 25, Ruutana, Puh.(03) 358 3100

Lukkopalvelu MäenpääPirkanmaa, 24 H / puh. 0400-877 611

Ourex OyKangasala

Sähköasennus SähkökepuKankaanpää

Karkkilan Toritaksi OyKarkkila

Finn-Savotta OyKarstula

Kuljetusliike Nummijoki OyKauhajoki

PR-Trukit OyKemi

Kemin Matto- ja Maalaustyöt V. Soini

Kemi

Insinööritoimisto Juha Kupari Oy

www.juku.fi

Leroman OyKemi

RP-Louhinta OyKeminmaa

Suomen Vibrakone OyKerava

Maanrakennustyö Hyttinen Oy

Kerava

JP-Konetyö OyKeuruu

Maa- ja Vesirakennus Tuohimaa Oy

Kiiminki

Kuljetusliike E. Kärkkäinen Ky

Kiuruvesi

Koneurakointi Veljekset Kemiläinen Ky

Kiuruvesi

LVI Jusa OyKlaukkala

Kometko OyKonnevesi

A ja T Myyry OyKontiolahti

Rakennustoimisto

INSINÖÖRILINJA OYKotka

Taittotalo PrintOneHelsinki

3/11 k e s ä k u u n 15. pä i vä n ä 201126

Yhdistys juhli 50-vuotis-ta taivaltaan historialli-sessa Suomenkasarmil-

la sijaitsevassa kerhoravintola Seiskassa. Varsinainen perus-tamispäivä on 23.4.1961. Merk-kivuotta juhlitaan kahdessa osassa: veteraaneille, heidän puolisoilleen ja leskilleen tar-jottiin huhtikuun 20. kakku-kahvit ja varsinainen juhla vie-tetään 21.9. Hotelli Aulangolla Panssarisoittokunnan juhla-konsertin yhteydessä.

Tervetulopuheessaan pu-heenjohtaja Veikko Mäkelä toi esille veteraanisukupolven ko-kemukset. He joutuivat raskai-den sotakokemusten jälkeen käytännössä rakentamaan Suo-men uudelleen pitkään kestä-neen pelon ilmapiirin vallites-sa. Sukupolvi onnistui tasa-painoilemaan – Suomi säilytti itsenäisyyden ja vahvistamaan asemansa itsenäisten kansa-kuntien joukossa. Veteraani-en tuntoja koeteltiin mielipitei-den radikalisoiduttua 1960- ja 70 luvuilla. Harvinaista ei ollut

Hämeenlinnan-Vanajan sotaveteraanit ry 50 vuotta

sanonta ”mitäs menitte” ja fa-sistiksi leimaaminen. Suomen kansa ei kuitenkaan unohta-nut näinäkään vuosikymmeni-nä veteraanien ansioita – kansa kunnioitti teitä! 1991 tapahtu-neen Neuvostoliiton luhistumi-sen jälkeen keskustelu avautui, veteraanien arvostus nousi ja heitä ryhdyttiin kutsumaan kunniakansalaisiksi. Lopuk-si Mäkelä totesi veteraanien yhdessä kotirintaman kanssa hankkineen Suomelle vapau-den.

Kahvitilaisuuden yhteydes-sä luovutettiin veteraanityös-sä ansioituneille Erkki Hapu-lille ja Pekka Joutsenelle Kan-ta-Hämeen Sotaveteraanipiirin myöntämä hopeinen ansio-merkki diplomin kera.

Teksti ja kuva: Seppo Tikkanen

Varhaiskesän aurinko kirkasti Kalevi (vas) ja Salli Virtasen sekä Pekka Aallon ja Aini Hirvan heidän lähes koko yhdistyksen toi-minta-ajan kattavia muistojaan toiminnastaan retki-ja viihdetoi-mikunnassa.

Lahden Sotaveteraanipii-rin ylimmässä johdos-sa tapahtui vuosikoko-

uksessa muutoksia. Piirin ai-kaisempi sihteeri Lauri Pastila halusi jäädä tehtävistä sivuun ja hänen tilalleen valittiin Tau-no Strengell. Lisäksi piirin ny-kyinen puheenjohtaja Eero Lehtonen ilmoitti jatkavan-sa puheenjohtajana vain me-neillään olevan vuoden. Ensi vuonna hänen tilalleen on va-littava uusi puheenjohtaja. Leh-tonen valittiin tehtävään yksi-mielisesti.

Piirin ensimmäiseksi vara-puheenjohtajaksi valittiin Sep-po Vohlonen ja toiseksi vara-puheenjohtajaksi Juhani Hon-

Muutoksia Lahden Sotaveteraanipiirin johtoon

kaniemi. Kokoussihteerinä toimii Liisa Holma ja rahaston-hoitajana Aarne Kumpulainen.

Piirikokous hyväksyi ta-lousarvioksi alkavalle vuodel-le 74  100 euroa. Jouluviestin osuudeksi muodostuu 19  000 euroa. Uuden Jouluviestin teko on jo aloitettu. Kokouksen yh-teydessä ilmoitettiin, että pii-rille on tehty 10 000 euron lah-joitus.

Kokouksen aluksi esittäytyi Hämeen Rykmentin uusi ko-mentaja eversti Mikko Myl-lykangas. Komentaja ilmoit-ti, että vanha yhteistyöperinne veteraanien kanssa jatkuu edel-leen.

Kokouksesta lähetettiin kol-

me havuristiä veteraanimuisto-merkeille. Rovasti Veikko Kor-honen piti lyhyen hartaushet-ken ja lähetti havuristipartiot matkaan.

Kokouksen yhteydessä luo-vutettiin SL:n ritarikunnan ri-tarimerkki pitkäaikaiselle ra-hastonhoitajalle Pentti Korpi-miehelle. Sotaveteraaniliiton erilaisin ansiotunnuksin pal-kittiin Kimmo Kuparinen, Hannu Koskinen, Kaija Laiti-nen, Jorma Alanne ja Yrjö Hä-mäläinen. Lauri Pastilalle luo-vutettiin sotaveteraanipiirin viiri.

Eino Järvinen

Pekka Heikkilä Sodanky-lästä jatkaa Lapin Sota-veteraanipiirin puheen-

johtajana. Sopuisa piirikokous valitsi myös entisen johtokun-nan jatkamaan tehtävässään.

- Piirin 44. toimintavuosi oli tapahtumarikas. Sotiemme veteraanit keräys onnistui jäl-leen  hyvin, vaikka edellisvuo-den ennätystuloksesta jäätiin-kin niukasti, tukea kertyi pii-riin hieman alle 100 000 euron, totesi Heikkilä avauspuhees-saan. 

Vuosi 2011 on alkanut pii-rissä  komeasti; Sotaveteraani-viikon valtakunnallista päätös-juhlaa  vietettiin maaliskuus-sa Kemissä piirin vanhimman yhdistyksen juhliessa 50-vuo-tista taivalta. Veteraanikeräys on jälleen hyvässä vauhdissa.

Pekka Heikkilä jatkaa Lapin sotaveteraanipiirin puheenjohtajana

- Puolustusvoimien lippu-juhlapäivän paraati ohimars-seineen on näyttävä tapahtuma Lapissa. Kesäkuun 4. päivä ot-taa laitoksen komentaja joukot vastaan Rovaniemellä. Tuon

Piirin kunniapuheenjohtaja Kauko Karhio (vas.) ja kokouksen van-hin osanottaja, 94-vuotias Martti Maikkunen, Sodankylän yhdis-tyksen kunniapuheenjohtaja.

juhlan kunniavieraita löytyy myös keskuudestamme, kertoi puheenjohtaja Pekka Heikkilä.

Teksti ja kuva: Kalevi Autio

Tarkennus

Artikkelissani Sotave-teraanin numerossa 2/2011 (20.4.2011) ”La-

puan liike - Mäntsälän kapina” oli erään tarkkaavaisen luki-jan mielestä virhe, joka loukka-si kenraalimajuri Kurt Martti Walleniuksen kunniaa. En ni-mittäin huomannut lisätä kir-joitukseen, että vaikka Wal-lenius vangittiinkin presidentti Ståhlbergin kyydityksestä jok-sikin aikaa, Korkein oikeus va-pautti hänet syytteestä. Mutta virkansa Wallenius menetti.

Anssi Vuorenmaa

Vanhustyön Keskusliitto Ry

Helsinkiwww.vtkl.fi

273/11 k e s ä k u u n 15. pä i vä n ä 2011

Lähes 20 vuotta Pirkan-maan Sotaveteraanipiiriä johtanut nokialainen Matti Viitanen asettautui vaihtopenkille Pirkanmaan piirikokouksessa 31.3. Ve-tovastuun otti harteilleen Valkeakosken-Sääksmäen Sotaveteraanien puheen-johtaja Eero Tamminen.

Matti Viitanen valit-tiin Pirkanmaan Sotaveteraanipiirin

kunniapuheenjohtajaksi.Kuten Matti pohjustuspu-

heenvuorossaan totesi, ”on aika nuorempien viedä Pirkanmaan veteraaniasiaa eteenpäin. Mi-nulla on ollut hienoa aikaa, kun olen saanut johtaa tätä tehtävä-kenttää ja piiriä. Siitä iso kiitos Pirkanmaan piirin yhdistyksil-le ja niiden toimijoille. Aika-kausi on kuitenkin vaihtumas-sa tulevina vuosina ja siksi on paikallaan, että vetäjänä siinä vaiheessa on verestä voimaa.”

Omassa puheenvuorossaan puheenjohtajan nuijan vastaan-ottanut Eero Tamminen kiitti lämpimästi piirikokousta valin-nastaan ja totesi, että ”olen nuo-

Pirkanmaalla vahdinvaihto

ri ja kokematon poikanen teidän kokemustenne rinnalla, mutta nöyränä tulen imemään kaiken sen hienon perinteen, joka auttaa minua täyttämään tehtävääni.”

Kokous pidettiin Ikaalisissa Käsi- ja Taideteollisuusoppilai-toksen auditoriossa. Kokousta johti talon entinen rehtori, ope-

Pirkanmaan Sotaveteraanipiirin uusi puheenjohtaja Eero Tammi-nen

tusneuvos Altti Lammi. Ko-kouksen päätyttyä tutustut-tiin joukolla oppilaitoksen mo-nipuoliseen ja kiinnostavaan opetustarjontaan.

Teksti ja kuva: Timo Tulosmaa

Pohjois-Pohjanmaan So-taveteraanipiirin maa-liskuinen piirikokous ja

45-vuotisjuhla pidettiin Lumi-joen koulukeskuksessa. Järjes-telyjen isäntänä toimi Limin-gan-Lumijoen Sotaveteraanit ry.

Päivä aloitettiin muistamalla poisnukkuneita yli 200 veljeä ja sisarta, heidän joukossaan pii-rin kunniapuheenjohtaja Gun-nar Laatio ja kuusi piirikoko-uksen vuosien saatossa kutsu-maa kunniajäsentä.

Aamupäivän kokouksen johdatteli Paavo Kurttila. Aar-no Strömmer jatkaa puheen-johtajana, niin ikään varapu-heenjohtajina Matti Jutila ja Paavo Pikkuaho. Piirin nais-toimikunnan johdossa jatkaa Nina Laitinen. Piirin toimin-tasuunnitelman mukaan vuo-den varrella järjestetään mm. kolme virkistysviikkoa Kalajo-ella.

Iltapäivän juhlan avaukses-saan puheenjohtaja Strömmer kosketteli piirin vaiheita alka-en Gunnar Laation johtamasta perustamiskokouksesta Oulai-sissa 30. tammikuuta 1966. Ve-

Piirikokous ja 45-vuotisjuhla Lumijoella

teraanijäsenten määrä piirin 21 yhdistyksessä oli suurimmil-laan, yli 5000, 1980-luvun lo-pulla. Nyt se on enää 1500. Uu-nituoreessa piirin historiikissa vuosilta 2006-2010 iloitaan tu-kivoimien kasvusta. Kannatta-jajäseniä on jo 1700 eli enem-män kuin varsinaisia veteraa-nijäseniä.

Liiton myöntämä ansiomi-tali ojennettiin lääkintäeversti Tapani Linnalle Oulusta. Kul-taisen ansioristin saivat Siiri Veikkola Oulusta ja Lauri San-gi Limingasta sekä ansioristin Maunu Veijola Iistä. Vuodesta 1989 lähtien myönnetyn sihtee-rin lautasen sai Erkki Marttila Haapavedeltä.

Arvokas ohjelma sisälsi puo-lustusvoimien, kunnan ja seu-rakunnan tervehdykset. Mu-siikkiannista vastasivat Pohjan Sotilassoittokunta, Temmeksen korsukuoro ja Lakeuden Lau-lumiehet. Lämminhenkinen ti-laisuus päättyi lähes 200-päisen yleisön laulamaan Marssilau-luun, Suomen Sotaveteraanilii-ton kunniamarssiin.

Martti Lamminaho

Onnistuneen kokous- ja juhlapäivän järjestelyhelteen kantaneet Limingan-Lumijoen Sotaveteraanien puheenjohtaja Seppo Pietilä ja sihteeri Tapio Junkkonen.

Satakunnan Sotaveteraa-nipiirin piirikokous pi-dettiin Euran Seurakun-

takeskuksessa. Kokous alkoi seppeleenlaskulla Euran san-karihaudalle, jonne veteraanien seppeleen laskivat puheenjoh-taja Väinö Vilponiemi, Veik-ko Lehtomäki ja Leila Kyttä. Puheenjohtaja Vilponiemi ava-si kokouksen, jonka jälkeen ko-koukselle toivat tervehdyksensä Euran kunta, Euran seurakun-ta, Euran sotaveteraanit ja Sota-veteraaniliiton hallitus. Ennen kokouksen alkua ojennettiin Elo Koivumäelle Suomen Sota-veteraaniliiton kultainen ansio-risti ja Matti Naskalille Suonen Leijonan ansioristi.

Kokouksen puheenjohta-jana toimi Seppo Juhola Eu-rasta. Piirihallituksen ja koko piirijärjestön puheenjohtajak-si valittiin edelleen Väinö Vil-poniemi. Naistoimikunnan edustajana jatkaa Leila Kyttä Punkalaitumelta. Naistoimi-kunta piti myös kokouksensa Seurakuntakeskuksessa.

Teksti ja kuva: Paavo Punkari

Väinö Vilponiemi johtaa Satakunnan sotaveteraaneja

Väinö Vilponiemi (oik.), Veikko Lehtimäki ja Leila Kyttä laskivat sep-peleen Euran sankarihaudalle.

Aselike Ace-Gun OyVarkaus

3/11 k e s ä k u u n 15. pä i vä n ä 201128

Varsinais-Suomen So-taveteraanipiirin vuo-sikokous valitsi yksi-

mielisesti everstiluutnantti evp. Tuukka Alhosen jatkamaan piirihallituksen puheenjohtaja-na. Loimaalla pidetyssä vuosi-kokouksessa alkuhartauden piti Loimaan seurakunnan Alasta-ron kappalainen Ari Pääkkö-nen. Loimaan kaupunginjoh-taja Jari Rantala loi katsauksen luotsaamansa kaupungin nyky-päivään. Piirin puheenjohtaja Tuukka Alhonen käsitteli ko-kouksen avauspuheessaan mm. veteraanimäärärahojen kehitys-tä viimeisten vuosien aikana.

Tuukka Alhonen jatkaa Varsinais-Suomen johdossa

Kuvassa etualalla Nousiaisten Sotaveteraanien johtokaksikko, vas. sihteeri Volmar Tammi vierellään puheenjohtaja Eero Laaksonen, oik.Tuure Heikniemi ja Jyrki Siura Raision Sotaveteraaneista.

Varsinaisessa kokouksessa puhetta johti Loimaan Seudun Sotaveteraanien puheenjohtaja Matti Vainio. Kokous hyväk-syi toiminta- ja tilikertomuk-set vuodelta 2010 sekä toimin-ta- ja taloussuunnitelmat vuo-delle 2011.

Piirin varapuheenjohtajiksi valittiin edelleen maanviljelys-neuvos Eeri Hyrkkö Nousiai-sista ja kunnallisneuvos Toivo Mattila Taivassalosta.

Teksti ja kuva: Osmo Suominen

Uudenmaan Sotavete-raanipiirin vuosijuh-laa vietettiin Pukki-

lassa 9.4.Vuosijuhlan alkuosuu-tena oli Pukkilan kirkkoherra Hannu Tiaisen suorittama kenttähartaus ja seppelpartion lähettäminen sankarihaudal-le. Pukkilan yhdistyksen pu-heenjohtaja Arto Luoman toi-votettua vieraat tervetulleek-si kutsuttiin Porvoon Seudun Sotaveteraanien puheenjoh-

Uudenmaan Sotaveteraanipiirin vuosijuhla

Salintäyteinen yleisö kuuntelemassa musiikkiesitystä. Yleisöä oli paikalla pukkilalaisten yhdistysten talkooväki mukaan luettuna noin 300.

taja Erkki Pihlapuro piirin kunniajäseneksi.Juhlapuhuja, kauppaneuvos Jukka R. Heino, oli monelle juhlavieraalle tuttu jo työuraltaan.

Pukkilan kunnan terveh-dyksen toi juhlaan kunnanhal-lituksen puheenjohtaja Jukka Lehtimäki ja seurakunnan ter-vehdyksen kirkkoherra Hannu Tiainen. Suomen Sotaveteraa-niliiton hallituksen tervehdyk-sen toi puheenjohtaja Finn-

Görän Wennström ja Puo-lustusvoimien Itä-Uusimaan aluetoimiston päällikkö evers-tiluutnantti Simo Antikainen. Pukkilalaisen nuoren terveh-dyksen esitti varusmiesker-santtina Karjalan Prikaatissa juhlan aikaan toiminut Jaakko Leino.Piirin vuosikokous pi-dettiin juhlan päätyttyä.

Teksti: Arto Luoma Kuva: Pertti Mäkelä

Etelä-Pohjanmaan piiri-kokous pidettiin 23.3. Il-majoella. Rovasti Väinö

Reinilän johdolla hiljennyttiin aluksi perinteiseen kokoushar-tauteen. Hartaudessa vietettiin hiljainen hetki 230 edellisvuon-na poisnukkuneen veteraanin muistolle. Ennen kokouksen alkua luovutettiin Sotaveteraa-niliiton myöntämät kultaiset ansioristit ja ansiomitalit.

Sopuisan ja nopean koko-uksen puheenjohtajana toimi

Perinnevaiheen suunnittelu alkaa Etelä-Pohjanmaalla

Ilmajoen Seurakuntasaliin kokoontui 120 kokousedustajaa.

everstiluutnantti Simo Järvi Il-majoelta.

Piirin puheenjohtajaksi va-littiin edelleen liikkeenharjoit-taja Ville Sointula. Uusina pi-rihallitukseen tulivat Oska-ri Rentola Evijärveltä, Kalevi Parkkamäki Jurvasta ja H a r -to Tuomisto Laihialta. Piirin perinnevastaavaksi nimettiin toimitusjohtaja Aki Kinnunen Seinäjoelta.

Pertti Kortesniemi

Rauman seudun Sotave-teraanit ry on vuosiko-kouksessaan kutsunut

Rauman seudun sotaveteraanien vuosikokous

Kunniapuheenjohtajat Ester Ruohonen ja Eino Nerg

yhdistyksen kunniapuheenjoh-tajaksi Eino Nerg´in ja yhdis-tyksen Naisjaosto kunniapu-

heenjohtajaksi Ester Ruohosen.Eino Nerg on ollut yhdistyk-

sen pitkäaikainen puheenjoh-taja ja hallituksen jäsen. Es-ter Ruohonen on ollut pitkään Naisjaoston puheenjohtaja ja yhdistyksen edustaja piirin Naistoimikunnassa.

Yhdistyksen vuosikokouk-sessa uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Ville Pertola.

Hallituksen erovuoroiset jä-senet Ester Ruohonen ja Kei-jo Vähä-Ettala valittiin uu-delleen. Uutena hallitukseen valttiin Jorma Perhe. Hallituk-sessa jatkavat Antti Högman, Reino Kuromaa, Jukka Nie-melä ja Antti Tuomi.

Teksti ja kuva: Jukka Niemelä

293/11 k e s ä k u u n 15. pä i vä n ä 2011

Piirin vuosikokous pidet-tiin 16. maaliskuuta Sa-vitaipaleella toimintakes-

kus Suvannossa. Järjestelyistä vastasi paikallinen sotaveteraa-niyhdistys. Läsnä oli kaikkiaan 37 osallistujaa. Avauksen suo-ritti piirin puheenjohtaja Erk-ki Pulli. Piirikokous käsitteli sääntömääräiset asiat, jotka hal-litus oli laatinut kokousta var-ten. Vastuuvelvollisille myön-nettiin vastuuvapaudet.

Etelä-Karjalan piiri jatkaa edelleen Erkki Pullin johdossa

Piirin puheenjohtajaksi va-littiin yksimielisesti edelleen Erkki Pulli Lappeenrannan yh-distyksestä.

Hallitukseen valittiin ero-vuoroiset uudelleen ja uudek-si hallituksen jäseneksi Matti Kujalan sijaan valittiin Taisto Hulkkonen Taipalsaarelta.

Vilho Malinen

Etelä-Karjalan alueen ve-teraanien kirkkopyhää vietettiin 3. huhtikuuta

Rautjärven kirkossa ja koulu-keskuksessa. Messussa saarnasi emerituspiispa Kalevi Toiviai-nen, liturgina rovasti Kari Luu-mi. Avustajina rovastit Mat-ti Tuomisto, Jorma Taipale ja Antti Vanhanen.

Seppeleenlasku suoritettiin kirkonmenojen jälkeen Sanka-ripatsaalla.

Päiväjuhla alkoi ruokailul-la. Juhlapuheen piti Kaakkois-Suomen Rajavartioston komen-taja eversti Pasi Kostamovaa-ra. Muusta ohjelmasta vastasi

Lappeenrannan Seudun Veteraanikuro musisoimassa

Veteraanit yhdessä Rautjärvellä

mm. Lappeenrannan Seudun Veteraanikuoro, Rautjärveläi-set koululaiset. Musiikkiesityk-sistä huolehti Rakuunasoitto-kunta. Päätössanat lausui Sota-veteraanipiirin puheenjohtaja

Erkki Pulli. Tilaisuuteen osal-listui noin 260 veteraania.

Teksti ja kuva: Vilho Malinen

Kanta-Hämeen Sotave-teraanipiiri järjesti yh-dessä muiden Kan-

ta-Hämeessä toimivien ve-teraanijärjestöjen kanssa jo kolmannen kerran seutukun-nallisen kirkkopäivänsä Hä-meenlinnan kirkossa 9.5. Juh-lajumalanpalveluksen liturgina toimi veljespappi, rovasti Jaak-ko Kauppila ja saarnan piti So-tainvalidien Veljesliiton pappi, rovasti Väinö Salokorpi. Kirk-kopäivän päiväjuhlassa ter-vehdyssanat lausui Kanta-Hä-meen Sotaveteraanipiirin uusi puheenjohtaja Esko Aaltonen, juhlapuheen piti professori Ve-li-Matti Huittinen ja päätössa-

Kaunis aurinkoinen sun-nuntai Pielavedellä otti vastaan noin 500 vete-

raania ja heidän läheisiään 15.5. Pohjois-Savon Sotaveteraani-

Keski-Pohjanmaan ve-teraaniväen seutukun-nallista kirkkopäivää

vietettiin 22.5 Vetelissä noin 300 hengen voimin. Tilaisuus aloitettiin jumalanpalveluksel-la Vetelin kirkossa, jossa saar-nasi Keski-Pohjanmaan So-tainvalidien luottamuspappi, lääninrovasti Heikki Niemelä. Jumalanpalveluksen päätteek-si sotaveteraanipiirin pappi ro-vasti Eero Palola lähetti seppe-lepartion sankarihaudalle, jos-sa  seppeleenlaskun suorittivat Erkki Laasanen ja Katri Pih-lajaharju.

Koulukeskuksessa tapahtu-neen ruokailun jälkeen siirryt-

Seutukunnallinen kirkkopäivä Hämeenlinnassa

nat lausui rovasti Uki Rautiai-nen. Kirkkopäivän päiväjuhlan musiikista vastasi Panssarisoit-tokunta, kuoroesityksistä vas-tasi Hämeenlinnan Mieskuo-ron Seniorit ja koululainen Mi-

kael Koskikunnas lauloi ”Mun isäin oli sotamies” soittokun-nan säestämänä.

Teksti: Pertti von Hertzen

Veteraanien viesti jatkuupiirin yhteiseen kirkkopyhään. Tilaisuus alkoi Pielaveden kir-kossa pidetyllä messulla. Pai-kallisten rippikoululaisten siu-naus tapahtui messun yhtey-

dessä; sukupolvien ketju viestin välittäjänä oli läsnä jo messun aikana.  Saarnassaan rovas-ti  Risto Lyytikäinen muistut-ti kirkkoon kokoontunutta vä-keä kodin, sydämen ja arvojen merkityksestä.  

Päiväjuhlassa puheen piti Pielaveden ”oma poika” kau-punkineuvos Pentti Hakuli-nen. Hän haastoi uudet  suku-polvet vakavasti miettimään omaa viestiään kansallisen eheyden nimissä  kansainvälis-tyneessä maailmassa. 

Oopperalaulaja Esa Ruuttu-nen sellisteineen antoi tilaisuu-dessa veteraaniyleisölle arvok-kaan kulttuurielämyksen.

Teksti: Leena Paldán Kuva: Väinö Väänänen

Aamuvarhain lähteneet, pitkänkin matkan tehneet juhlavieraat kirkkopyhän vietossa.

Kirkkopäivä Vetelissä

Seppeleenlasku sankarihaudalle, laskijoina Katri Pihlajaharju ja Erkki Laasanen.

tiin Liikuntakeskukseen, jos-sa päiväjuhlan tervehdyssanat esitti Vetelin kunnanvaltuus-ton puheenjohtaja Veijo Savo-lainen.

Juhlapuheen piti Sotain-validien Veljesliiton hengelli-sen työn johtaja, rovasti Väi-nö Salokorpi. Vetelin  Poika-kuoro esiintyi Simo Kankaan johdolla, jonka jälkeen Keski-Pohjanmaan Sotainvalidipii-rin puheenjohtaja Heikki Kan-kaanpää lausui tilaisuuden päätössanat.

Teksti ja kuva: Seppo-Yli-Norppa

Hämeenlinnan pääkirkko täyttyi ääriään myöten seutukunnallises-sa kirkkopäivän tilaisuudessa. Kuva: Jaakko Virtanen

Pirkanmaan Avo-Asunnot Oy

www.avoasunnot.fi

3/11 k e s ä k u u n 15. pä i vä n ä 201130

Puolisoja, leskiä ja omais-hoitajia eri puolilta Sa-takuntaa kokoontui Yy-

terin kylpylähotelliin 1. – 4.11. viettämään hemmottelulomaa. Loma oli nelipäiväinen. Mm. hemmottelua, hierontaa, bin-goa ja askartelua oli ohjelmas-sa. Totta kai kun kylpylässä oltiin, niin allaskävelyt ja ve-nyttelyt kuuluivat ohjelmaan. Hemmottelupäivien lomaoh-jaajana on koko ajan toiminut Liisa Hynninen Urjalasta ja emäntänä sosiaalineuvoja Rai-ja Hatanpää Satakunnan pii-ristä. Tämä oli jo neljäs kerta, kun naiset kokoontuivat Yyte-rin kylpylään. Jokaisella kerral-

la olemme pyytäneet palautet-ta lomasesta ja vastaus on ollut: tärkeintä on vertaistuki. Nai-sia on osallistunut keskimäärin 30 kerralla ja yhdistykset ovat kustantaneet loman keräysva-roistaan. Päivät pidetään myös tänä vuonna.

No, tammenlehvämiehet in-nostuivat myös hemmottelus-ta. He ovat kokoontuneet kak-si kertaa, viimeksi 8.- 9.3.2011. Miehiä oli 14. Myös näitä päiviä jatketaan edelleen.

Raija Hatanpää

Virkistystoimintaa Satakunnassa

Naiset luennolla kuuntelemassa sosiaalineuvojan esitystä.

Siikaniemeen oli kokoon-tunut taas lähes 100 ve-teraania ja veteraanityön

ystävää ja yhteistyökumppania perinteiseen virikepäiväämme. Aloitimme rovasti Veikko Kor-hosen alkuhartaudella ja sen jälkeen saimme kuulla Ari-Il-mari Iisakkalan esityksen ase-kätkennästä. Monille kuulijoil-le oli vieläkin uusi asia se, että asekätkijät pelastivat Suomen todennäköiseltä miehityksel-tä. Eihän aikaisempi vihollinen voinut olla laisinkaan varma siitä, mitä muita jekkuja suo-malaiset olivat keksineet.Vielä ennen lounasta saimme naut-tia musiikkiesityksestä. Meille oli tullut laulamaan Hollolan mieskuoron vahvennettu kvar-

Lahden Sotaveteraanipiirin Virikepäivä Siikaniemessä

Jouko Mäkelä taustallaan Siikaniemen kirkkosalin kallio

tetti.Yhdessä nautitun lounaan jälkeen kokoonnuimme kuun-telemaan Veteraanisoittokun-nan musiikkiesitystä.Iltapäi-vän esityksen aihe oli Jouko Mäkelän luento Neuvostoliiton harjoittamasta desanttitoimin-

nasta talvi- ja jatkosodan aika-na. Useille kuulijoille oli myös tämän toiminnan laajuus uutta ja ennen tuntematonta.

Teksti: Pertti Vesenterä Kuva: Veikko Koivula

Miesleskien virkistys-leiri pidettiin Lah-den seurakuntayhty-

män leirikeskuksessa Hollolan Siikaniemessä. Leirille osallis-tui tällä kerralla kahdeksan ve-teraanimiestä.

Rovasti Mauri Malkavaa-ra piti raamattutunnin pääsi-äisen merkityksestä. Sosiaa-lisihteeri Anni Grundström Sotaveteraaniliitosta kertoi ve-teraanietuuksista ja veteraani-en fysioterapeutti Soili Vierula veteraanien kuntoutuksesta ja liikunnan merkityksestä myös vanhemmalla iällä. Omakoh-taisia kokemuksia jaettiin ryh-mäkeskusteluissa ja myös iltai-sin oli ohjelmaa. Loppumes-sun torstaina piti sotilaspastori Risto Kaakinen Hämeen Ryk-mentistä.

Veteraanileskien virkistysleiri Siikaniemessä 18.-21.4.

Leiriläiset keväisessä luonnossa

Saunassa, ruokailussa ja mo-nessa muussa paikassa Seppo ja Pertti avustivat leiriläisiä. Ei myöskään sovi unohtaa johta-jiamme Sirkkua ja Vaulaa.

Neljän päivän jälkeen jäim-

me kaikki odottamaan luvat-tua kertausharjoitusta ensi syk-synä.

Teksti ja kuva: Pertti Vesenterä

Pohjois-Kymen Sotilas-poikien Perinnekilta ry ja Kouvolan seurakun-

ta järjestivät yhdessä 14. – 15.5. retken Kannakselle Piikin jäl-kiä seuraten. Piikki, JR 25, oli jatkosodan alussa pääosin Poh-jois-Kymenlaakson miehistä koottu yksikkö. Taisteluiden kuvaukset ja sotahistorian ker-toivat majurit (res.) Pertti Har-tikainen, Keijo Gärdström ja lääkintämajuri (res.) Kari Soi-

Perinne siirtyy - Sotilaspojat Piikin jäljillä

Perinne siirtyy, Seppeleenlasku Viipurissa. Laskijat Jari Innanen, Mikko Innanen (10 v) ja Terttu Pelkonen

ninen sekä kaupunginjohtaja Eero Mattila. Matkan johtajan toimi killan puheenjohtaja, val-tiopäiväneuvos Mikko Pesä-lä ja käytännön järjestelyt hoi-ti killan matkavastaava Kaarlo Kantokari. Matkaan osallistui noin 90 retkeläistä.

Teksti ja kuva: Roope Nieminen

Suupohjan yhdistysten seutukunnallista kirk-kopäivää vietettiin 25.5.

Kauhajoella. Jumalanpalvelus Kauhajoen kirkossa alkoi ris-tikulkueella. Messun liturgina toimi kirkkoherra Antti Ala-Opas.

Saarnan piti sotaveteraani Lauri Nurmela. Päiväjuhlassa seurakuntakeskuksessa juhla-puheen piti entinen kirkkoher-ra Eino Perälä. Hänen puheen-sa teema oli tuttu koti, uskon-

Kauhajoen seutukunnallinen kirkkopäivä

Kirkossa saarnasi sotaveteraani Lauri Nurmela

to ja isänmaa. Perälä muisteli myös huumorin sävyttämänä kirkkoherra aikojaan Kauhajo-ella. Kuulija koki, että aika oli ollut hänelle mieluista.

Kanttori Helena Ala-Prink-kilä esitti yksinlaulua. Suupoh-jan yhdistykset halusivat oman pienimuotoisemman kirkko-päivän.

Teksti ja kuva: Pertti Kortesniemi

313/11 k e s ä k u u n 15. pä i vä n ä 2011

Tallinnasta saapui 10 Suomen-poikien leskeä ja puolisoa Helsinkiin

26.4.Tällä kertaa matka jatkui

suoraan laivalta Turkuun ja si-sarpäiville. Vastaanotto siel-lä oli lämmin ja vieraat odo-tettuja. Vaikka päivälle tulikin pituutta, kaikki jaksoivat olla mukana juhlan loppuun saak-ka. Hyvin nukutun yön ja run-saan aamiaisen jälkeen osallis-tuimme Kansallisen Veteraani-päivän juhlaan 27.4. Ohjelma toi Suomen-poikien leskille mieleen monet asiat ja kohtalot, jossa he olivat eläneet elämään-

Suomen-poikien lesket ja puolisot perinteisellä kesävierailulla

sä Virossa ennen itsenäisyyttä. Juhlien jälkeen oli aikaa poi-

keta myös ostoksilla. Virossa heidän eläkkeensä ovat hyvin vaatimattomat. Keskimääräi-nen eläke on noin 300 euroa kuukaudessa, joten on ymmär-rettävää, että ostosreissut ei-vät ole tuhlailua. Ostetaan vain sitä, mikä on välttämätöntä ja edullista Viron hintatasoon nähden.

Retkillä on aina ollut hyvä yhteishenki ja matkasta selvi-tään toinen toistansa tukien, näin tälläkin kertaa.

Perinteeksi muodostuneil-la kesämatkoilla on aina ollut

ystävien niin henkinen kuin taloudellinenkin tuki välttä-mätöntä. Tällä kertaa kiitokset osoitetaan Lotta Svärd Säätiöl-le ja Viking Linelle, jotka talo-udellisesti mahdollistivat vie-railun. Naistoimikunnalle ja puheenjohtaja Pirkko Kuoreh-järvelle ja Varsinais-Suomen Sotaveteraanipiirille kiitokset kaikista järjestelyistä ja vie-raanvaraisuudesta.

Soome-poiste lesed toivotta-vati päikselist suve kõigile.

Anni Grundström

Kolmipäiväinen Joupis-ka Soi -tapahtuma Sei-näjoen Jouppilan vuo-

rella huipentui sunnuntaina 22.5. laulun ja kuorojen päi-vään. Musiikkijuhlan yhdek-si kohokohdaksi nousi Sota-veteraanikuorojen konsertti,

Eteläpohjalaisten Sotaveteraanikuorojen yhteiskonsertti

jossa oli mukana 150 esiinty-jää.

Päivän päätteeksi kuorot esittivät yhteisesti Finlandian opetusneuvos Pentti Lintalan johdolla.

Pertti Kortesniemi

Ruotsi-Suomi maaottelu-marssin 70-vuotismuisto-marssi käveltiin Keravalla 4.5. perinteitä kunnioitta-en. Tapahtuman 10 km:n mittaiseen yökävelyyn osallistui noin 40 kävelijää.

Toukokuun 4.-25. päivi-nä tuli kuluneeksi 70 vuotta Suomen kaikki-

en aikojen suurimmasta kun-taliikuntatapahtumasta, histo-riallisesta maaottelumarssista Ruotsia vastaan. Tempaus sai tuolloin liikkeelle yli 1,5 mil-joonaa suomalaista, lähes puo-let silloisen Suomen asukkais-ta! Suomi voitti maaottelun ylivoimaisesti, sillä seitsemän miljoonan asukkaan Ruotsis-sa marssijoiden määrä jäi alle miljoonan. Tapahtuma herätti suurta huomiota koko Euroo-passa.

Vuonna 1941 maaottelu-marssin ensimmäinen marssi-tapahtuma järjestettiin Kera-valla. Maaottelun valtakunnal-linen johtaja, keravalainen Olli Veijola halusi saada ensimmäi-senä suoritusmerkinnän, aloi-tettiin marssi Keravalla heti en-simmäisenä virallisena marssi-vuorokautena klo 00.01.

Alkuperäisen tapahtu-man mukaisesti lähtö Kera-van Urheilijoiden järjestämäl-le 70-vuotisjuhlamarssille ta-pahtui nytkin minuuttia yli puolen yön, kun Keravan kau-punginjohtaja Petri Härkönen ampui lähtölaukauksen. Osal-

Maaottelumarssin 70-vuotisjuhlaa vietettiin Keravalla

listujat kiersivät 10 km:n mer-kityn reitin kävellen, sillä alku-peräisessäkään tapahtumassa juokseminen ei ollut sallittua. Puolessa välissä reittiä oli kant-tiini, jossa suurin osa osallistu-jista piti pienen tankkaustauon. Kanttiinin tuotto lahjoitettiin tapahtuman hengen mukaises-ti sotainvalideille.

Nopeimmat kävelijät pala-sivat lähtöpaikalle vajaan pa-rin tunnin kävelyn jälkeen ja viimeiset tuntia myöhemmin. Kaikki osallistujat saivat osal-listumisestaan kunniakirjan ja Keravan kaupungin muistolah-jan.

Osallistujia oli huomattavas-ti vähemmän kuin aikaisem-milla kerroilla. Päällimmäi-senä syynä oli todennäköises-ti toukokuun neljännen päivän

Kävelijät valmistautumassa lähtöön Keravalla.

osuminen tänä vuonna keskel-le viikkoa. Tämänkaltaisen ta-pahtuman onnistumista ei mi-tata kuitenkaan vain osallis-tujamäärällä. Yhtä olennaista on pitää joitain perinteitä yllä ja tuoda esille lähihistorian ta-pahtumia. Ja aamuöisen jouk-kotapahtuman tunnelma oli ainutlaatuinen, painotti järjes-telyissä mukana ollut Keravan Urheilijoiden puheenjohtaja Pertti Syrjälä.

Kävelijöistä noin puolet oli keravalaisia. Myös Tuusula, Järvenpää ja Vantaa olivat hy-vin edustettuina. Kauimmai-set olivat tulleet Helsingistä, Espoosta, Hyvinkäältä ja Por-voosta.

Teksti: Elisa Aunola Kuva: Marjatta Virtanen

Vapaussodan Perinnelii-ton kesäpäivät Parolas-sa 21.-22. toukokuuta

olivat meille isänmaamme va-pauden arvoja kunnioittaville jälleen ikimuistoinen kokemus.

Veljesillalisen jälkeen oli mahtava todeta rynnäkkötyk-ki Ps 531-10.n päässeen ilta-valaistuksen keskipisteeksi. Ps 531-10 oli se joka Tali- Ihanta-lassa 1944 tuhosi eniten viholli-sen panssareita, yhdeksän.

Isänmaamme vapauden luo-

Ikäpolvet kohtasivat kesäpäivillä: Imatralainen nelivuotias Helmi Tiimonen, Elsa Vanhala 92v Lahdesta ja Eeva Lindqvist iältään sil-tä väliltä Keuruulta.

Perinteet velvoittavatjia, vapaussotureita, ei enää ole, mutta heitä kunnioittava muis-to elää. Veljesillaisilla oli yli 300 ja sunnuntain juhlassa Vanaja-salissa noin 700 henkilöä.

Valoisaa oli todeta myös nuorten osuus. Jo perinteeksi alkaa muodostua imatralaisen nelivuotiaan Helmi Tiimosen esitykset.

Teksti ja kuva: Raimo Laskujärvi

3/11 k e s ä k u u n 15. pä i vä n ä 201132

Sotavainajien muiston vaa-limisyhdistys ry:n vuosi-kokous pidettiin 31.3.2011

Veteraanitalon kokoustiloissa. Kokouksen puheenjohtajana toimi toiminnanjohtaja Mark-ku Seppä ja sihteerinä asiamies Markku Kiikka.

Yhdistyksen puheenjohtaja-na jatkaa hallitusneuvos Pek-ka Pitkänen ja muina jäseninä toimittaja Matti Hara, viestin-täjohtaja Jyrki Iivonen, ken-raaliluutnantti Pentti Lehti-mäki, toimitusjohtaja Sulo Leivo, toiminnanjohtaja Pert-ti Suominen sekä prikaatiken-raali Finn-Göran Wennström.

Vuosikokoukselle esitet-tiin vuoden 2010 tilinpäätös, joka sisälsi tuloslaskelman, ta-seen, tilintarkastuskertomuk-sen sekä toimintakertomuksen. Puolustusministeriön myön-tämä 96  000 euron suuruinen valtionavustus kattoi 84 % yh-distyksen toimintakuluista. Tilinpäätös oli ylijäämäinen 39  896,60 euroa. Suuri ylijää-mä johtui siitä, että siihen si-sältyy DNA-tutkimuksia var-ten myönnetystä 55 000 euron suuruisesta siirtomäärärahasta vuodelle 2011 siirtynyt osuus. Kokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi hallitukselle ja asia-miehelle vastuuvapauden vuo-den 2010 tilinpidosta.

Vuosikokous vahvisti vuo-delle 2011 suuruudeltaan 122 700 euroa olevan talousar-vion.

Vakiintunutta toimintaaYhdistyksen toiminta jatkui kentälle jääneiden etsintöinä, kenttähautausmaiden hoitami-

sena, sankarihautajaisten jär-jestämisenä sekä käynteinä so-tavankeudessa menehtyneiden suomalaissotilaiden muisto-merkeillä.

Kesän ja syksyn 2010 aika-na suoritetuissa maastoetsin-nöissä löydettiin 21 sankarivai-najan jäänteet, joista 19 löytyi Kannakselta ja kaksi Laato-kan Karjalasta. Enimmät löy-döt tehtiin Talin ja Vuosalmen taistelumaastoissa. Tuntolevyjä löytyi 11 kappaletta. Löydöistä kahdeksan oli suomalaisetsijöi-den tekemiä. Etsintöihin osal-listui yhteensä 26 vapaaehtois-etsijää.

Yhdistyksellä on hoidetta-vanaan Karjalankannaksella Summan, Säkkijärven, Taipa-leenjoen, Viipurin ja Äyrärä-pään kenttähautausmaat sekä Laatokan Karjalassa Kollaan ja Tuuloksen kenttähautausmaat.

Kannaksella olevia kent-tähautausmaita käytiin sulan maan aikana hoitamassa vii-teen eri otteeseen sekä Kollaan ja Tuuloksen kenttähautaus-maita kerran. Samoin Hatsi-nassa olevalla sotavankimuis-tomerkkialueella käytiin.

Yhdistyksen edustajat suo-rittivat tarkastus- ja muisto-käynnin Kazakstanissa sijait-sevalla Karagagandan Spasskin sotavankihautausmaalla.

Yhdistys järjesti 16.5.2010 Lappeenrannassa Maasotakou-lun ja Lappeenrannan seura-kuntayhtymän tuella 40 tun-temattoman ja yhden tun-nistetun sankarivainajan hautajaiset. Seitsemän tunnis-tetun sankarivainajan arkut kuljetettiin kotiseurakuntiensa

sankarihautausmaihin haudat-taviksi.

Kentälle jääneiden etsintö-jä jatketaan edellisvuosien ai-kana muotoutuneessa laajuu-dessa. Venäläisetsijöiden omis-sa etsinnöissään löytämien suomalaissotilaiden jäänteiksi varmistetut löydöt noudetaan kenttähautausmaiden hoito-matkojen yhteydessä.

Yhdistyksen omat etsijäryh-mät jatkavat tiedossa olevien kohteiden tarkistuksia. Lisäk-si yhdistys hoitaa Suomen puo-lella suoritettavien neuvostoso-tilaiden jäänteiden etsintöjen käytännön järjestelyt yhteistoi-minnassa venäläisten etsijäryh-mien sekä paikallisten poliisi- ja rajaviranomaisten kanssa.

Kenttähautausmaille opas-tavien tienviittojen kunnossa pysymistä huolehditaan ja py-ritään kohottamaan Summan kenttähautausmaan yleisilmet-tä. Yhteistoiminnassa Vojen-nye Memorial -järjestön kans-sa jatketaan kenttähautausmai-den ja muistomerkkialueiden hallinnan rekisteröintiä. Suori-tetaan tarkastuskäynnit Asbes-tin, Jeglan ja Shibotovon sota-vankihautausmaalle.

Tunnistettavat sankarivai-najat haudataan omaisten toi-vomalla tavalla joko kotiseu-rakuntien sankarihautoihin tai Lappeenrannan valtakunnal-liseen sankarihautausmaahan. Sinne haudataan myös tunnis-tamatta jäävät vainajat, seuraa-van kerran Kaatuneitten muis-topäivänä 20.5.2012.

Markku Kiikka

Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen vuosikokous

Toista kertaa varsinais-suomalaisten sotave-teraaniyhdistysten tu-

kijäsenille tarkoitettu koulu-tustilaisuus kokosi runsaat 40 henkilöä Lehmirannan Loma-keskukseen Saloon. Päivän ai-kana kurssilaiset saivat tuhdin tietopaketin mm. veteraanien sosiaalisista etuuksista ja nii-hin liittyvistä ongelmakohdis-ta, joista alusti Suomen Sota-veteraaniliiton sosiaalisihteeri Anni Grundström. Veteraa-nien kotiavustajatoiminnasta kertoi Varsinais-Suomen pro-

Varsinais-Suomi koulutti tukijäseniä

Kurssin osanottajat tarkkaavaisina. Etualalla Pertti Vesanto ja Mark-ku Laurinen Loimaalta, piirin sosiaalineuvoja Ritva Tammi sekä Jaakko Rantasalo ja Sirkka-Liisa Lattu Nousiaisista.

jektipäällikkö Pirjo Marttila ja asuntojen korjausneuvonnasta korjausneuvoja Antero Hiiles-vuo. Varsinais-Suomen Sota-veteraanipiirin asioista alusti-vat sosiaalineuvoja Ritva Tam-mi ja toiminnanjohtaja Osmo Suominen. Esillä näissä alus-tuksissa olivat piirin tuki yh-distyksille, piirin yhdistysten toiminta ja hieman raotettiin tulevaisuuden suunnittelua pe-rinnetyön osalta.

Teksti ja kuva: Osmo Suominen

Varsinais-Suomen So-taveteraanipiirin rin-nalla toimiva huolto-

ja tukiyhdistyksen perinteinen kesäretki tehtiin tänä vuonna Perniön ja Särkisalon merelli-siin maisemiin. Matkalla tu-tustuttiin paitsi alueen histori-

Varsinais-Suomen huolto- ja tukiyhdistys retkeili

aan myös nykypäivän toimijoi-hin. Kuvassa matkalaisia Omya Oy:n kalkinjalostustehdasta ihmettelemässä.

Kuva ja teksti: Osmo Suominen

Sotiemme Veteraanien yh-teistä varainhankintaa on nyt toteutettu viisi vuot-

ta. Neljän viimeisen vuoden ajan toimintaa on hoitanut ve-teraanijärjestöjen perustama Veteraanivastuu ry.

Veteraanivastuulla vuosikokousYhdistyksen vuosikokous pi-dettiin Pasilan veteraanitalos-sa 28. huhtikuuta. Kokouksen puheenjohtajana toimi toimin-nanjohtaja Rauno Loukkola.

Sotiemme Veteraanien varainhankinta jatkuu

Kokoukselle esitettiin toimin-takertomus, tilinpäätös ja tilin-tarkastajien kertomus sekä toi-mintasuunnitelma ja talousar-vio, jotka kokous hyväksyi.

Veteraanivastuun koko va-rainhankinnan tuotto 2010 oli 2 955 015,36 euroa. Varainhan-kinnan kulut olivat 21 %.

Veteraanivastuun hallituk-sen puheenjohtajana valittiin jatkamaan Aarno Strömmer (Suomen Sotaveteraaniliitto). Muiksi hallituksen jäseniksi va-littiin Juhani Saari (Sotainva-

lidien Veljesliitto), Matti Loue-koski (Rintamaveteraaniliitto), Kaarina Peltola (Rintamanais-ten Liitto) ja Mauri Niskakoski (Kaatuneitten Omaisten Liitto). Hallituksen jäsenet ovat myös varapuheenjohtajia. Hallituk-sen varajäseniksi valitut Mark-ku Seppä, Markku Honkasa-lo, Pirjo Jaakola, Soili Myllys ja Leena Mankkinen muodos-tavat työvaliokunnan. Varain-hankkijoina toimivat Sari Sal-pakari ja Kirsi Suojoki.

Maansiirto J. Salminen OyVihti

333/11 k e s ä k u u n 15. pä i vä n ä 2011

Arvokas muistosormus Sotiemme Veteraanit -keräyksen myyntiartikkelinaSuomen historiassa on menos-sa ankarien aikojen 70-vuo-tismuistojen sarja. Talviso-dan päättänyt Moskovan rau-ha 13.3.1940 oli nimenomaan ankara rauha. Karjalan mene-tys kirvelsi mieliä. Evakkojen vaellus vuosisataisilta kotiseu-duiltaan supistuneen isänmaan jäljelle jääneisiin osiin oli mur-heellinen näky. Äskeisen vihol-lisen jatkuva poliittinen ja ta-loudellinen painostus tuntui pysyvältä uhkalta niin arjen kuin pyhäpäivien ilmapiirissä: Se vaati Petsamon nikkeliä, se vaati nimeltä mainiten minis-terien eroa, se esitti kiellettyjen nimien listan ehdokkaista pre-sidentti Kyösti Kallion seuraa-jaksi, se kävi Berliinissä pyytä-mässä silloiselta aseveljeltään lupaa Talvisodassa kesken jää-

tettiin toimikunta, jossa olivat edustettuina Suomen Ilmapuo-lustusliitto, Lotta Svärd-jär-jestö, Sosiaalidemokraattinen Työläisnaisliitto sekä Suomen Pankki. Keräyspisteinä toimi-vat ympäri maata olevat pank-kien ja muiden rahalaitosten konttorit, jotka toimittivat lah-joitetut kultaesineet Suomen Pankin huostaan. Yleisradio ja lehdistö levittivät tehokkaalla tavalla tietoa keräyksestä, joka jatkui huhtikuun alusta 1940 helmikuun loppuun 1941. Jäl-kikeruu jatkui vuoden 1941 ke-vääseen asti. Kokoon saatiin yhteensä yli 300.000 kultasor-musta ja tuhansia muita kulta-esineitä.

Tammikuussa 1941 kerä-ystoimikunta luovutti ensim-mäisen erän tuotosta puolus-tusministeriölle, mutta Jatko-sodan sytyttyä pääosa kullasta jäi Suomen Pankin holveihin. Sieltä ”kulta-aarre” siirrettiin kaikessa hiljaisuudessa Suo-men Tukholman suurlähe-tystön kellaritiloihin ja siel-tä edelleen ruotsalaisen pan-kin holveihin. Sodan päätyttyä Suomen Pankki lunasti kullan valtiolta valuuttavarannon kar-tuttamiseksi ja myi sen Ruot-sin valtionpankille. Ankaran valuuttapulan aikana ja sodan-jälkeisessä suoranaisessa nä-länhädässä Suomen Pankki rahoitti saamillaan 4 miljoo-nalla Ruotsin kruunulla kan-sanhuollon välttämättömien tarvikkeiden, ennen muuta vil-jan oston.

Salpalinjan linnoituksia ei sodassa koskaan tarvittu. Suo-

men armeija piti taistelullaan huolen siitä, ettei vihollinen päässyt etenemään Salpalinjal-le asti. Myöskään kotirintaman kultakeräystä ei lopulta tarvittu armeijan aseiden hankintaan. Sen tärkeimmäksi saavutuk-seksi tuli voitokas taistelu so-dan rasittaman kansan nälän-hätää vastaan. Sodanjälkeisessä elintarvikepulassa ulkomaan valuutta osoittautui välttämät-tömäksi viljan maahantuontia maksettaessa.

Kultasormusten vastineeksi lahjoittajat saivat rautasormuk-set, joita oli kahta lajia, toises-sa vaakunaruusu, toisessa ”Il-mapuolustussormuksessa” il-mavoimien tunnus hakaristi tyyliteltyine siipineen. Näillä sormuksilla on suuren muisto-arvon ohella myös taiteellista arvoa. Ne suunnitteli tunnettu kuvanveistäjämme Mauno Oit-tinen (1896-1970). Hänen tun-netuimpia julkisia veistoksiaan ovat mm. Elias Lönnrotin pat-sas Kajaanissa, ”Kanali Helm” Raumalla, Suomesta siirtolai-siksi lähteneiden muistopatsas Hangossa, Nosturin hitsaajat Hyvinkäällä ja useita veistok-sia USA:n Houstonissa, mm. ”Miekannielijä”.

Sotiemme Veteraanit -va-rainhankinta myy erän aitoja rautasormuksia vuodelta 1940 sotiemme veteraanien hyväksi. Oman sormuksesi voit lunastaa Sotiemme Veteraanien verk-kokaupasta www.veteraanit.fi tai puhelimitse numerosta (09) 678 430.

100 €Sormuksen

hinta on

Tietokirjailija Paavo Suoninen:Kullasta rautaa - raudasta viljaa

Kultasormusta vaihdetaan rautasormukseksi. Kuva: SA-kuva

neeseen Suomen itsenäisyy-den murskaamiseen jne. Syväl-lä sielussa Suomen kansa ym-märsi, ettei sillä ollut todellista rauhaa. Elettiin välirauhaa. Sil-lä nimellä tuota 70 vuoden ta-kaista ajanjaksoa on totuttu muistelemaan.

Kohta välirauhan alettua ylipäällikkö Mannerheim otti päämajassaan kartat esille ja käynnisti suunnittelun maam-me historian tähän asti suu-rimmasta rakennustyöstä. Kai-ken varalta ryhdyttiin linnoit-tamaan uuden itärajan turvaksi Salpalinjaa Suomenlahden ran-nalta Virolahdelta Savukoskel-le ja siitä kevennettynä aina Petsamoon Jäämeren rannalle.

Toinen suuri ”kaiken va-ralta” -projekti sai alkunsa spontaanista yksityisaloittees-ta Talvisotaa edeltäneeltä Yli-määräisten Harjoitusten (YH) ajalta, vain kuukausi ja viisi päivää ennen sodan syttymistä.

Helsingin Sanomissa ja Uudes-sa Suomessa julkaistiin 25. päi-vänä lokakuuta 1939 vetoomus: ”Kultasormukset isänmaalle. Täällä kaukana kotoa tuumin yöllä päivystävänä upseerina isänmaan asiaa ja ehkä alkavia taloudellisia vaikeuksia. Ehdo-tan, että jokainen Suomen mies ja nainen, jolla on vasemman käden nimettömässään kulta-sormus, vaihtaisi sen teräksi-seen sormukseen jonka saisi vastineeksi. Kultasormuksis-ta saataisiin varmasti kokoon kymmeniä miljoonia maan-puolustukseen. Reservin vän-rikki Jussi Lappi-Seppälä”.

Kultakeräys käynnistettiin kevättalvella 1940, joten Talvi-sodan asevoimien puutteeseen sillä ei ennätetty tuoda helpo-tusta. Mutta ”henkisenä Sal-palinja-urakkana” se oli koko kansan yhteishanke aistittavis-sa olevan tulevan vaaran varal-le. Keräyksen johtoon muodos-

3/11 k e s ä k u u n 15. pä i vä n ä 201134

Professori Esko Kosken-vesa johdatti Virikepäi-vien teemaan ”Kahden

maan kansalaisina”. Kosken-vesa viittasi presidentti Mauno Koiviston käymään sota-ajan kirjeenvaihtoon isänsä kanssa Kirjeenvaihdosta hän on kir-joittanut ”Koulussa ja sodassa”- kirjassaan. ”Jouduin sen aja-tuksen eteen, että vain ihme voi minut pelastaa ja viedä tulevi-en vaarojen läpi hengissä. Aloin rukoilla niin kuin minulle oli opetettu”, presidentti muisteli. Hänen laillaan moni sotiemme veteraani, kukin omaa tietään, havahtui ajatukseen, että ”tais-telen ja toimin Suomen puoles-ta ja haluan kuulua myös Ju-malan kansaan. Siis ole turvani hyvä Jumala”.

Elämän suojavyöhykePiispa Eero Huovinen on tältä pohjalta pohtinut asiaa vähän toiseen suuntaan. Kirkossa pi-täisi olla jonkinlainen suoja-vyöhyke, jossa varsinkin nuor-ten miesten olisi lupa puhua ”uskonasioista vältellen”. Suo-javyöhyke on armon alue, jossa tehdään tilaa Jumalaan turvau-tumiselle. Siinä on aika ajoin vahvana viesti ja odotus: ”Tai-vaan isä, pidä huolta minus-ta. Nyt puurran ja kamppai-len näissä elämän hommissa, mutta olen myös taivaan kan-salainen”. Esko Koskenvesa: tä-hän armon alueeseen on kuu-lunut ja kuuluu myös melkoi-nen joukko sotiemme aikana ja sen jälkeen. Pälkäneen Sap-peen Hannulan talon emän-tä kirjoitti kesällä 1943 kirjeen rintamalla olevalle talonsa työ-miehelle – emännän puoliso oli kuollut kymmenen vuotta ai-kaisemmin, poika oli kaatunut talvisodassa ja toinen kadonnut jatkosodan aikana Summassa. Kirje kertoo kahden maan kan-salaisuudesta, miten kotityöt on hoidettu ja lopussa on kehotus kirjeen saajalle: ”Turvautukaa aina Jumalaan, jos vaikka sat-tuisi pommi putoamaan”. Täs-sä oli kyse kahden maan kan-salaisuudesta. Pari kuukaut-ta kului, kirjeen saaja katosi ja siunattiin poissa olevana. Kah-

den maan kansalainen elää ar-mon suojavyöhykkeellä, näky-västi ja kuuluvasti. Näin Kaija Pispan kirjoittamassa ja Jaakko Löytyn säveltämässä laulussa ”Kahden maan kansalainen”. Kahden maan kansalaisuuteen kuuluu tämä elämä ja elämä Ju-malan tykönä, myös voimak-kaasti tämä Suomi ja Jumalan iankaikkinen valtakunta.

Veteraanien jälkipolvet perinteen siirtäjinäTammenlehvän Perinneliiton toiminnanjohtaja Pertti Suo-minen kertoi alustuksessaan ”Veteraanien jälkipolvet perin-teen siirtäjinä” liiton suoritta-masta perinnetyöstä. Perinne-liittoon kuuluu tällä hetkellä 23 erilaista jäsenyhteisöä, 130 pii-riä ja 2750 yhdistystä. Toiminta on laajaa ja kehittyvää. Olem-me siirtymässä veteraanikau-desta perinnekauteen vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteena on veteraaniperinteen, perinne-työn ja Perinneliiton tunnet-tuus, toimivat valtakunnalli-sen ja alueellisen perinnetyön verkostot, kohdennettu ja toi-miva jäsenyhteisöjen verkos-to sekä talous, jolla turvataan toiminnan jatkuvuus. Alueel-lisessa perinnetyössä Sotave-teraaniliitto muodostaa perin-netyön rungon. Miksi perinne-työtä tarvitaan? Lähtökohta on veteraanien tahto. Sen pohjalta

syntyi Tammenlehvän Perin-neliitto. Veteraanien sanoma jälkipolville on ”Veteraanien perintö on kertomus uhrau-tuvaisuudesta, sitkeydestä, lä-himmäisen huomioonottami-sesta, velvollisuudentunnosta ja tulevaisuuden uskosta”. ”Te ette turhaan taistelleet” sisäl-tää henkisen ja aineellisen pe-rinteen turvaaminen. Haaste on historian hämärtyminen, ”historiattomuus”. Veteraani-en perintöön kuuluu henki-nen perinne ja myös hengelli-nen. Alustaja kysyi, löytyykö kirkon piirissä hengelliselle pe-rinnölle jatkajaa ja veteraanien arvomaailman välittäjää? On olemassa eettisen, moraalisen ja hengellisen perinnön tarve. Vastausta haetaan seurakun-tien toiminnasta. Kirkon päät-täjillä on tässä mahdollisuus siirtää veteraanien hengellinen perintö jälkipolville.

Kommenttipuheenvuoros-saan rovasti Juhani Husa kiin-nitti huomiota siihen, kun ve-teraaniyhdistyksissä päätyö on

jäsenten huolehtiminen toi-nen toisistaan, samalla teh-dään myös perinnetyötä. Pu-heenvuorojen pohjalta käytiin vilkas keskustelu. Kuultiin ko-kemuksia ja havaintoja perin-netyöstä eri puolilla Suomea. Kysyttiin, löytyykö perinne-työlle uusia siirtämisen tapo-ja? Kouluissa on hyvä pohja pe-rinnetyölle, seurakuntien rip-pikoulu- ja nuorisotyössä on luontevia liittymäkohtia vete-raanien perinteen säilyttämi-selle.

Opetusneuvos Pentti Ta-pio muistutti avauspuhees-saan: emme halua museoida perinnettä, vaan siirtää se jäl-kipolville. Pirkanmaan piirin tervehdyksessä piirin kunnia-puheenjohtaja Matti Viitanen kertoi Pirkanmaan vahvoista veteraaniperinteistä myös hen-gellisen työn kohdalla, johon tänä päivänä kuuluu erityises-ti seutukunnallisten kirkkopäi-vien jatkuminen. Nokian sota-veteraaniyhdistyksen terveh-dyksen toi puheenjohtaja Ahto

Kahden maan kansalaisina

Hengellisen työn virikepäivät NokiallaVuodesta 1991 lähtien on Sotaveteraaniliiton hengel-linen toimikunta kutsunut liiton ja piirien edustajat keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja saamaan virikkeitä piirien ja yhdistysten hengelliselle työlle. Nokian seurakunnan leirikeskus Urhattu Pyhäjärven rannalla muodosti tämän vuoden kokoontumiselle hyvät puitteet.

Ennen virikepäivien alkamista kahvittelivat (vas.) Timo Kökkö Sastamalasta, Pertti Suominen Helsin-gistä ja Ahto Rintala Nokialta.

Hengellisen työn virikepäivät järjestettiin Nokialla 6.-7.4.

Rintala ja Nokian seurakun-nan tervehdyksen kirkkoherra Lauri Salminen.

Keskeiset arvotVirikepäivien päätöstilaisuu-den puheessa tuomiorovasti Olli Hallikainen liittyi psal-min 78 sanomaan: Jumala on uskollinen eikä hylkää kan-saansa. Oman maamme histo-rian vaiheissa ovat olleet kes-keisiä arvoja Jumalan ja lä-himmäisen rakastaminen, rukoileminen ja työn tekemi-nen. Päätössanoissa rovasti Timo Kökkö lausui: ”Kun vete-raanit ovat koolla, menneisyys on läsnä. Kun puhumme us-kosta, pitäisi puhua Jumalasta. Veteraanit ovat näkyjen kansa uskon varassa”.

Seuraavat virikepäivät tul-laan järjestämään Kuopiossa 18.-19.4.2012 Kuopion seura-kuntien Rytkyn leirikeskukses-sa.

Seppo Väätäinen

353/11 k e s ä k u u n 15. pä i vä n ä 2011

sosta Onni Sarilampi ja Hel-singistä ottelun vanhin pelaa-ja, (92) Jaakko Estola. Käsioh-jelman toimittaneen Scanetto Oy:n toimitusjohtaja Pentti Virta oli lahjoittanut kolme kolmen päivän hemmottelu-pakettia veteraanin lähimpää kylpylään. Hän perusteli lahjo-tuksensa neljällä sanalla ”Kii-tos vapaasta Isänmaasta, Vete-raanit”. Kylpyläpaketin saivat Kyösti Hämäläinen Varsinais-Suomesta, Otto Virkki Ky-menlaaksosta ja Erik Gran-berg Helsingistä. Valinnan oli-vat joukkueet tehneet itse.

Ensimmäisen mestaruuden 1987 voittaneesta joukkueesta oli vielä kisassa mukana kouvo-lalainen Onni Sarilampi. Hän sai osallistumisestaan erikois-pokaalin.

Kymenlaakson piiri luovut-ti toiminnanjohtaja Markku Sepälle puisen taulun johon oli kiinnitetty kaksikymmen-tä neljä laatta. Kahdeskymme-nesviides toimitetaan heti kun päivän otteluntulos saadaan kaiverretuksi. Laattaan on kai-

verrettu jokaisen ottelun pito-paikkakunta ja aika, sekä voit-taneen joukkueen nimi.

Kilpailun avasi Kymenlaak-son piirin puheenjohtaja, evers-ti Arto Mikkonen. Itä-Suomen Sotilasläänin esikuntapäällik-kö eversti Pekka Tynkkynen oli seuraamassa otteluita. Tuo-maristo oli Kouvolan yhdistyk-sen kannattajajäseniä.

Viimeisenkö kerran? Tus-kin. Varsinais-Suomen joukku-een kapteeni kiitti järjestäjiä ja esitti lopuksi. ”Jos te järjestätte jossain pippaloita, jonka ohjel-maan sopii lentopallo, niin il-moittakaa. Pelaillaan, vaikka ei mestaruudesta oteltaisikaan.”

Roope Nieminen

Pallo lensi – viimeisenkö kerran?

Joukkueet ryhmittyneenä huoltajineen yhteiskuvaan ennen ottelua. Eturivissä, Kymenlaakson jouk-kue, toisessa Varsinais-Suomen ja kolmannessa Helsingin joukkue.

Helsingin joukkueen Jaakko Estola (92) oli kisojen vanhin pelaaja.

Varsinais-Suomen joukkueen taidonnäytettä.

Sotaveteraaniliiton lento-pallomestaruus ratkais-tiin ensimmäisen kerran

1987 Forssassa. Kouvolassa 25.5.2011 pelattu 25:s ottelu jää viimeiseksi. Otteluihin osallis-tui kolme joukkuetta, Helsinki, Kymenlaakso ja Varsinais-Suo-mi. Vuodet ovat tehneet teh-tävänsä. Veteraanit eivät jaksa matkustaa ja osallistua fyysistä kuntoa vaativiin otteluihin.

Ensimmäinen ottelu Ky-menlaakson ja Helsingin välil-lä oli jännittävä. Ensimmäisen erän voitti Helsinki, toisen Ky-menlaakso. Kolmas erä ratkaisi voittajaksi Kymenlaakson. Var-sinais-Suomi voitti toisen pelin Kymenlaaksoa vastaan suoraan kahdessa erässä, samoin kun kolmannen ottelun Helsinkiä vastaan. Varsinais-Suomi voitti mestaruuden, Kymenlaakso oli toinen ja Helsinki kolmas.

Hieman haikein tunnoin muisteltiin aikaisempien vuo-sien otteluita: Ensimmäisen, 1987 Forssassa kisatun otte-lun voitti Kymenlaakso. Se on-kin ainoa voitto joukkueel-

le. Helsinkiläiset ovat vieneet mestaruuden kymmenen ker-taa, Varsinais-Suomi kuudesti, Pohjois-Savo neljästi ja Pirkan-maa kolmasti. Kymenlaaksolla ja Oululla on yksi mestaruus.

Palkintojen jaon suoritti kil-pailujen suojelija Kymenlaak-son Aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Markku Hut-ka. Joukkue- ja henkilökoh-taisten mitalien ja pokaalien li-säksi, jaettiin erikoispalkintoja.

Jokaisen joukkueen paras veteraanipelaaja sai pokaalin. Varsinais-Suomen joukkuees-ta Antti Kaivola, Kymenlaak-sosta Lauri Turkia ja Helsin-gistä Lauri Silander. Ottelun tuomaristo oli valinnut jouk-kueen parhaan pelaajan. Kou-volan joukkueen huoltaja Rai-mo Kinnunen oli lahjoittanut tekemänsä palkeet periaatteel-la ”Puhalletaan yhteen hiileen”. Joukkueet valitsivat keskuu-destaan pelaajan, jota voitaisiin kutsua joukkueen hengenluo-jaksi, sieluksi. Varsinais-Suo-men joukkueesta palkeet sai Reino Suominen, Kymenlaak-

Lotta Svärd -järjestön perus-tamisesta, sen vaiherikkaasta taipaleesta ja kevään 90-vuo-tisjuhlista kerrotaan Vaasan

Vuosilehtiperinne jatkuu kahdessa piirissäSotaveteraanipiirin Kustvete-ranen-Rannikkoveteraanissa. Lotat kokivat vuonna 1985 lot-tapatsaan pystyttämisen Lap-peenrantaan julkisena tunnus-tuksena heidän tekemästään työstä – aiemmin koetun kiel-teisen julkisuuden jälkeen. Mi-ten siirtää veteraanien perintöä jälkipolville, pohtii Sten Pet-tersson kirjoituksessaan. Huo-lenpito veteraaneista, heidän puolisoistaan ja leskistään on tärkeä osa perinnetyötä, hän toteaa. Piirin järjestämän aine-kirjoituskilpailun satoa on abi-turientti Laura Ylikosken vete-raaneja ja isänmaata korkealle arvostava kirjoitus. Hän kehot-

taa nuoria ottamaan mallia ve-teraaneista ”puolesta hengen ja heimon ja maan” -hengessä.

Pohjois-Pohjanmaan lehdessä on julkaistu presidentti Martti Ahtisaaren Kuopion liittopäivil-lä kesäkuussa 2010 pitämä puhe. ”Puolustuskykyä ei koetella vain sodan olosuhteissa. Myös rauhan aikana on tärkeää, että ulkovallat tietävät meillä olevan sekä tahtoa että kykyä puolus-taa maatamme”, Ahtisaari tote-aa. Välirauhan ajasta kirjoittaa Teo Sorri ja mainitsee siirtovä-en asuttamisen olleen kiperin kysymys Suomen sisäpolitiikas-sa tuona aikana. Talvisodan jäl-

keen taisteluhenkeä kohotettiin monin kansalaistempauksin, esimerkkinä siitä toukokuussa

1941 järjestetty maaottelumars-si Ruotsia vastaan. Perinteiseen tapaan lehdessä on kattava ku-vakavalkadi ”Vuoden varrelta”, jossa esitellään virallisia mutta myös vapaamuotoisia tapahtu-mia. Lukuisat ilmoittajat ovat tukeneet lehteä.

Lehdet tiedottavat piirinsä ta-pahtumista ja kertovat luon-nollisesti sota-ajan vaiheista ja kokemuksista. Myös ”oman ky-nän” tuotoksia löytyy lehdistä. Perinteen siirtäminen on kes-keisellä sijalla.

Marja Riukka

3/11 D e n 15 J u n i 201136

I skrivande stund förhandlar man om den kommande regeringens program. Stödet för Portugal förefaller att vara be-slutsfattarnas största bekymmer. Så var det ju också i valdiskussionerna. Många av vårt eget lands ärenden hamnade i skuggan av eu-talen. Krigsveteranernas ärenden nådde inte medias nyhetströs-kel. Det blev en besvikelse för makorna/makarna, barnen, barnbarnen, vännerna och för vårt förbunds tusenden stödande medlemmar.

Krigsveteranförbundet håller aktivt kontakt till partierna, kandidaterna och till medierna. Vår tidning bjöd i sitt val-nummer spaltutrymme åt partiledarna. De tre stora gav löften åt krigsveteraner-na:

Ordföranden Jyrki Katainen: ”För alla veteraner bör tillsammans med social- och hälsovårdsyrkeskunniga uppgöras en bedömning av veteranernas servicebehov och om han/hon så önskar, även tillsam-mans med de anhöriga. På basen av den-na bedömning får varje veteran ett skräd-darsytt helhetsservice-paket.”

Enligt Katainen bör i regeringspro-grammet som särskild punkt beaktas ve-teranernas situation och serviceformer för dem.

Ordföranden Urpilainen: ”Öppen och hemma-rehabiliteringen skall basera sig på heltäckande årlig bedömning av ve-teranens individuella behov. I hemma boendet erfordras i vardagen hjälp av många slag. Även en medhjälpare, hus-

Partiledarna lovade stöd åt krigsveteranerna

trun, annan anhörig eller vårdare behö-ver stöd och vila.”

Urpilainen understryker att i reger-ingsprogrammet bör garanteras tillräck-liga resurser för att tillförsäkra veteraner-na service och utkomst.

Ordföranden Timo Soini:” Anslaget för av staten beviljad rehabilitering bör ökas med tre miljoner euro, då de nuva-rande anslagen inte räcker till, utan kom-munerna blir tvungna att besluta om på vilket sätt krigsveteranerna skall kun-na få rehabilitering. Förfarandet att an-söka om rehabilitering bör överföras till hälsocentralerna, emedan det är oskäligt att fordra att veteranerna, vilkas medel-ålder är 87 år, själva skall ombesörja an-sökningen.”

Enligt Soini är det samhällets skyldig-het att ha omsorg om veteranerna och inte lämna deras ärenden att begränsas till små bidragsförhöjningar eller bara skapa servicesystem.

Vi skall hålla partiordförandenas löf-ten på bordet och följa med hur de för-verkligas. Besluten om tillräckligt stöd åt krigsveteranerna kan inte framskju-tas fyra år. Då är hälften av de ungefär 50 000 krigsveteranerna redan borta och samhällets hedersskuld till dem blir obe-tald.

Erkki Heikkinen pressråd, FM

Översättning Holger strandberg

Krigsveteranarbetet har under det senaste årtiondet på många sätt varit under förändring och förändringen fortsätter. Funktionärerna och stöd-kåren har utmaningar och de åld-rande krigsveteranerna får heller inte glömmas. År 2001 var 80 % av ordfö-randena i krigsveteranföreningarna ordinarie medlemmar. År 2009 var en tredjedel av ordförandena ordina-rie medlemmar och andelen har yt-terligare sjunkit.

Det har inte längre funnits huga-de krigsveteraner till dessa uppdrag. Till all lycka har det bland den vida, yngre stödande medlemskåren fun-nits lämpliga, kompetenta och vil-liga funktionärer och ansvarsbära-re. Antalet deltagare i de tillfällen, som arrangerats för krigsveteraner, har minskat. Ändå behövs det unge-fär samma arbetsinsatser oavsett om man ordnar sammankomster för en mindre eller en större grupp. Först sen, när man kan upphöra med att ordna en sammankomst, då minskar arbetsinsatserna till denna del.

I slutet av maj arrangerades Krigs-veteranernas volleybolltävlingarna för 25:te gången. Deltagarlagen var nu endast tre. Förbundets motions- och tävlingskommitte hade redan ti-digare beslutat, att volleybolltävlingar ordnas så länge minst fyra lag deltar. Nu gick alltså volleybolltävlingarna till historien. Samma väg har även ett

Förändringen fortsätterpar andra grenar gått. Skidåkning är den sista grenen, som ännu kan fort-sätta några år. Tävlingar, ej heller an-nan verksamhet, ordnas längre, då inte veteraner eller deras makor/ma-kar eller änkor/änklingar deltar.

För den stora allmänheten och för våra stödgrupper bör vi i fortsätt-ningen kunna berätta, att vi nog ännu i många år skall arbeta för krigsvete-ranernas bästa och att detta arbete behöver stöd. Ledaransvaret har bara bytt. Samma arbete görs som förut, men det är yngre, som nu gör det.

Vilka arbetsuppgifter varar längst? Krigsveteranförbundet, dess distrikt och föreningar har i sina framtids-planer förbundit sig att stöda krigs-veteranerna, deras makor/makar och änkor/änklingar sålänge dessa har behov av stöd. Detta arbete fortsät-ter ännu in på 2020-talet. Konkret och i minsta tänkbara form betyder stödet kontakttagande till veteranen med frågan ”kan vi hjälpa på något sätt?” För mången ensam krigsvete-ran är upprätthållande av kontakten det bästa stödet.

Markku Seppä Översättning Holger strandberg

KC_IC_Marketing_SVL_v1.indd 1 25.5.2011 16.49

ISÄNNÖINTI • HUOLTO • SIIVOUS JA KORJAUSPALVELUT

Juvankatu 10, 33710 Tamperewww.kaukajarviok.fi

373/11 k e s ä k u u n 15. pä i vä n ä 2011

KT-Center OyKotka

Autosalpa OyMetallisorvaamo

M. Hakala OyKouvola

Kuumic OyKuusankoski

www.kuumic.fi

KS-Sähköasennus OyKouvola

Maansiirtoliike R. Heiskanen Oy

Kuopio

SMV Rakennus OyKuopio

Rakennussuunnittelutoimisto Nylund Oy

Kuopio

Maanrakennus Juho Karjalainen

Kuopio

Kuopion Woodi OyKuopio

Kuljetusliike Kari Pohjolainen Ky

Syväniemi

Maalaus- ja saneeraus Konttinen Oy

Kuopio

Kuopion Konepaja OyKuopio

Experant OyKuopio

Kuljetusliike Järvimäki OyKurikka

Kuusamon Suurpetokeskus Saparola OyKylmäkoski

Jokke Pet OyKälviä

JPT-Jaskari OyKöyliö

Hyvää Kesää! Kuljetus Timoset OyLahti

Hyvää Kesää! Ipa-Pesu OyLahti

Amitec OyLaitila

Kuljetus Risto Salomaa KyLammi

T:mi Kari KauvoLapinjärvi

Automaalaamo Jukka&Hytti Oy

Lappeenranta

High-Byte OyLappeenranta

Elokuva Luotola OyLappeenranta

Conexpress OyLappeenranta

Etelä-Karjalan KTK OyLappeenranta www.ekaktk.fi

Northwest Tyres OyLappeenranta

Teleko OyLappeenranta

Pintapekat OyLempäälä

Leppävirran Tilausliikenne Oy

Leppävirta

Kuljetusliike Esko Kosunen Ky

Leppävirta

Ilkan Ikkuna&Puu OyLeppävirta

Saajos OyLohja

NäsegårdLoviisa

Hoffes El AbLoviisa

Tilitupa Henry Friman KyLoviisa

Luumäen Kaivu ja Kuljetus Ky

Luumäki

Vakka-Suomen Maalauspalvelu Oy

Masku

Jorma Hasanen KyMikkeli

Maansiirto Asko Hyvärinen Oy

Muhos

3/11 k e s ä k u u n 15. pä i vä n ä 201138

Tilausliikenne A. Kainulainen OyMuurame, puh. 014-373 1051

Wallius Hitsauskoneet OyMuurla

Lounais-Suomen Hakelämpö Oy

Mynämäki

Pihkis OyMänttä

www.pihkis.com

LTT-Tekniikka OyNaantali

Naantalin Energia OyNaantali

JE Leino OyNaantali

LL-Asennus OyNaantali

Nakkilan Sihuma OyNakkila

Priocon OyNastola

LVI-PokkoVillähde

Naficon Liitin OyNauvo

Laattatyö Wikman OyNokia

Masara OyNousiainen

Nummelan Aluelämpö OyNummela

KJH-Teollisuuspalvelu OyNummela

Päälirakenne ja Huoltopalvelu Sandberg Matti

Nummela

Nurmijärven R. S Rakennus Oy

Nurmijärvi

Nordcontact OyNurmijärvi, -käännöspalveluja, -Suomi, Ruotsi, Englanti ja Venäjä,

Puh. 044-271 1429

Comarcon OyNurmijärvi

Kuljetus Ilkka Kosunen OyNurmijärvi

Kuljetus T. PeräkyläOjakkala

Orimattilan Lämpöasennus Oy

Holetec Industrial OyOrivesi

Sähkö-Arktia OyOulu

Oulun Teollisuusputkitus OyKempele

Katterla OyOulu

Felox Finland OyOulu

Haurun JäteautoOulu

Hyvää Kesää!

Sorpo Södergård Oy AbParainen

Ska-Plan Oy AbParainen

Nuohouspalvelu Kari Hämäläinen

Pattijoki

Veljekset J&J HalonenPerniö

Pieksämäen Autokunta KTK

Pieksämäki

Kuljetusliike S. Simpanen OyPielavesi

Lehti Group OyPirkkala

Aritalo OyPirkkala

Porin Puutuote OyPori

Höglund&Höglund ÖbPorvoo

Vartioliike Edström Oy AbPorvoo

www.mouldin.fiToivotamme kaikille hyvää kesää!

, Noormarkku

Rouskutie 1,90650 OULUPuh. 08-530 7068,Fax. 08-530 6679

393/11 k e s ä k u u n 15. pä i vä n ä 2011

Veikko Heinonen OyPunkaharju

Kuljetus Taponen A. OyPusula

Koneurakointi EJM Markula Oy

Pöytyä

Autokoulu Ajomestari OyPöytyä

Kenfix Oy AbRaasepori

www.kenfix.fi

Rakennus ja Saneeraus Kiviniemi Oy

Fiskars

Deltamarin OyRaisio

Rauman Sähköpalvelu OyRauma Cata Oy

Rauma www.raumacata.fi

RTK Palvelu OyRauma

TL-RAKRauma

HF-Autohuolto OyRiihimäki

Ilves-Halli OyRiihimäki

Asianajotoimisto Isomaa&Kinnunen

Rovaniemi

Tili- ja Perintäpalvelu Briitta Kolehmainen Ky

Rovaniemi

Maanrakennusliike Manninen Ky

Ruovesi

Kourukeskus Paappanen OyRusko

Maalaus- ja Rakennuspalvelu Ramitek

Rusko

Saarijärven Ilmastointi OySaarijärvi

Valhojan Maansiirto OySalo

www.valhojanmaansiirto.fi

T:mi Janne ValaskariSalo

Rakennustyö Reijo HituriSastamala

Metsäurakointi Kilpi OySavitaipale

Kaivu ja Kuljetus Terävä OySavonlinna

MPT Kuljetus OySavonlinna

Itä-Suomen Rakennuskuivaus Oy

Savonlinna

Pohjanmaan Tutkimuskeskus Ky

Seinäjoki

Maakunnan AutoSeinäjoki, Kauhajoki

Plantool OySeinäjoki

www.plantool.fi

Jamppeeri OySeinäjoki

sähköasennukset, www.jamppeeri.fi

Seinäjoen Keskustaksi OySeinäjoki

Pameto OySeinäjoki

Toivalan Konepaja OySiilinjärvi

Tilipuusti OySiilinjärvi

KoneNeliö OySiilinjärvi

Kuljetus Nupponen OySipoo

Louhintaliike Marjoniemi OySiuntio

Sorat ja Murskeet

Kourla OySomerniemi, puh.0400-635 797

T:mi Napis Palvelut Arja Sirviö

Sotkamo

Suonenjoen Purkuosapalvelu

Suonenjoki

Artic Machine OySuonenjoki

Scanrex OySuonenjoki

LVI-Suunnittelu Robert Malmberg Oy

Tammisaari

Tampereen Messut OyTampere

Puhallinsoitinkorjaamo Jarmo Parkusjärvi

Tampere

3/11 k e s ä k u u n 15. pä i vä n ä 201140

Tulokset, veteraanitSIJA NIMI TULOS PIIRI1 Masanti Martti 849 Lahti2 Pajunen Aarne 830 Pirkanmaa3 Tirkkonen Kauko 750 Suur-Savo4 Mikkonen Niilo 747 Helsinki5 Raatikainen Kalevi 737 Suur-Savo6 Markio Leif 713 Helsinki7 Syrjänen Risto 709 Lahti8 Leppilampi Veikko 708 Keski-Pohjanmaa9 Aaltonen Aarne 702 Suur-Savo10 Laasonen Yrjö 699 Satakunta11 Javanainen Veikko 692 Satakunta12 Laitinen Tauno 643 Pirkanmaa13 Miettinen Ola 627 Helsinki14 Vierimaa Kalervo 600 Keski-Pohjanmaa15 Kemppainen Pertti 580 Pohjois-Savo16 Kauhanen Olavi 571 Suur-Savo17 Mantere Pauli 561 Lahti18 Hurri Into 556 Kanta-Häme19 Virkki Otto 537 Etelä-Karjala20 Suojanen Pentti 526 Pirkanmaa21 Löfbacka Taito 515 Keski-Pohjanmaa22 Roto Pentti 421 Kanta-Häme

Tulokset, kannattajajäsenetSIJA NIMI TULOS PIIRI1 Löfbacka Kari 835 Keski-Pohjanmaa2 Jokinen Eero 740 Suur-Savo3 Blomster Reino 697 Satakunta4 Ylitalo Erkki 493 Kanta-Häme

Tulokset, joukkuekilpailuSIJA PIIRI TULOS1 Lahti 21192 Satakunta 20883 Helsinki 20874 Suur-Savo 20615 Pirkanmaa 19996 Keski-Pohjanmaa 18237 Kanta-Häme 1470

Ilmapistooli 1 Veikko Lind Keski-Suomi 3372 Heimo Kohijoki Helsinki 3313 Arvo Huttunen Helsinki 3144 Kunto Jortikka Helsinki 2895 Pauli Kettunen Kymenlaakso 2876 Aarto Hämäläinen Helsinki 2867 Martti Partanen Lahti 2738 Väinö Rantio Helsinki 2649 Kauko Kaukanen Lahti 26510 Uuno Ström Lahti 24111 Unto Ilmevalta Lahti 230

Ilmakivääri 1 Veikko Lind Keski-Suomi 3242 Heimo Kohijoki Helsinki 3093 Mikko Kauppinen Helsinki 2754 Raimo Elonsalo Helsinki 2405 Matti Partanen Lahti 238 2 kymppiä6 Kauno Viljaniemi Lahti 238 1 kymppi7 Unto Ilmevalta Lahti 2298 Kalle Väänänen Lahti 209

Suomen Sotaveteraaniliiton keilamestaruskilpailut 20.4. Mikkeli

Suomen Sotaveteraaniliiton ilma-asemestaruuskilpailut 2011

Ilmapistooli joukkuekilpailu1 Helsingin seutu 934

Heimo Kohijoki 331Arvo Huttunen 314Kunto Jortikka 289

2 Lahti 779Martti Partanen 273Kauko Kaukanen 265Uuno Ström 241

Ilmakivääri joukkuekilpailu1 Helsingin seutu 824

Heimo Kohijoki 309Mikko Kauppinen 275Raimo Elosalo 240

2 Lahti 705Matti Partanen 238Kauno Viljaniemi 238Unto Ilmevalta 229

Järjestäjänä Keski-Suomen Sotaveteraanipiiri.

413/11 k e s ä k u u n 15. pä i vä n ä 2011

Kesäkuun krypto

SanakilpaLehdessä 2/2011 kilpailusanana oli ”Ratsumies”. Hyväksyttyjä sanoja löytyi 111 kpl, jotka ovat alla olevassa luettelossa:

Airut, aresti, aristus, asetus, aste, asteri, asuste, atrium, auer, aussi, (10)Essu, etsaus, (2)Imuri, irstaus, ismi, itse, (4)Maireus, mari, marssi, marsu, masi, massi, mas-su, masu, matsi, mauri, mauste, meri, merta, mesi, messi, messu, mesta, mestari, mestaus, metsuri, mies, misu, mitra, mura, musa, muste, muta, mutsi, (28)Rasi, rasite, rasitus, rassi, rassu, rasti, ratsu, rei-ma, reissu, remu, ressu, reti, reuma, riemu, riesa, rima, rimssu, risa, risaus, rissa, risu, rita, ritsa, ruis, (24)Sameus, sari, sars, satsi, satu, seita, sermi, setri, seura, siemaus, siera, siesta, sima, siru, sisar, sisu, sitra, suma, sumeri, suora, surma, susi, suti, (23)

Taru, tase, tassi, tassu, tasuri, taus, teras-si, termi, terssi, tesma, teuras, tiera, tisu, tuma, turma, tursas, tussari, tussi, (18)Urea, utare, (2)

Kaikkien osallistujien kesken arvottiin kolme silkkisolmiota. Palkinnon saa-vat: Esteri Aaltonen, Nummijärvi, Väi-nö Hiivala, Parkano ja Veijo Martikai-nen, Espoo. Seuraava kilpailusanamme on ILTARUSKO. Lähettäkää vastauksen-ne perjantaihin 19.8. mennessä kirjeessä tai postikortilla: PL 600, 00521 HELSNKI, faksilla numeroon (09) 6126 2020 tai säh-köpostilla osoitteeseen toimitus@sotave-teraaniliitto.fi. Vastaukseen kirjoitetaan lähettäjän nimi ja osoite, kirjekuoreen li-säksi ”Sanakilpa”. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kolme Martta Wendeli-nin kuvittamaa osoitekirjaa.

Virkistä muistiasi1. Musta härkä mulleroinen, syö puita, juo vettä korvollisen. Mikä? 2. Yhdestä ovesta sisään mennään, kahdesta ulos tullaan. Mikä se on? 3. Elää maailman alusta maailman loppuun, eikä koskaan viittä viikkoa täytä. Mikä?4. Kaksi tupaa ja kymmenen miestä sisällä?5. Kannettava väsyy, mutta ei kantaja, mikä?6. Isää vasta synnytetään ja lapset jo taivaalla lentelevät?

Oikeat vastaukset sivulla 47

Berner OyHelsinki

Hertz Autovuokraamo.Sotaväen sopimustoimittaja.

Tiedustelut ja varaukset:Hertz Varauspalvelu � 0200 11 22 33

3/11 k e s ä k u u n 15. pä i vä n ä 201142

Kirjat

Turun sotaveteraaniyhdistys on tehnyt hienon kulttuuriteon ko-koamalla ja julkaisemalla his-toriasta kiinnostuneille ja mat-kailijoille erinomaisesti sopivan kirjan ” Suomen Turun sotilas- ja sotamuistomerkkejä”.

Kirjaan on koottu kaupunkia halkovan Aurajoen itä- ja länsi-puolelta kuusikymmentä koh-detta, jotka tarjoavat aikamat-kan Suomen sodan vuosista tal-vi- ja jatkosotaan, joiltakin osin jopa myöhempäänkin aikaan. Mukana on muistomerkkien ja muistolaattojen ohella myös muita kiinnostavia kohteita, ku-ten Turun monet kasarmialueet sekä alueen sotahistoriasta ker-tovia linnoitusrakenteiden jään-teitä.

Esiteltävistä kohteista kirjaan on sisällytetty perustiedot nii-den aikaansaamisesta ja lyhyet kuvaukset kohteiden henkilöis-

tä, tapahtumista tai muista vai-heista. Erilaisin symbolein on myös kerrottu muistomerkkien pystyttäjien ja kohteiden raken-tajien kansallisuuksista: suoma-laisista, ruotsalaisista, saksalai-sista ja venäläisistä. Kirjan teks-tiosuuksia täydentävät hyvin valikoidut valokuvat.

Kirjassa on tietoisesti tultu myös aivan nykypäivään otta-malla mukaan valokuvia Mik-kolanmäen ilmatorjunta-ase-mien graffitimaalauksin verho-tuista betonijalustoista. Mennyt ja nykyisyys kohtaavat toisensa tässä ”Itäharjun urbaanissa tai-denäyttelyssä.

Kirjan käyttökelpoisuutta matkailijan käsissä lisäävät eril-linen karttaliite sekä tarkat osoi-tetiedot, jotka tarvittaessa voi syöttää gps-paikantimeen tutus-tumiskierrokselle lähtiessä.

”Muistomerkit eivät hehkuta

ja julista, vaan ne henkivät ar-vokkaasti Suomen olemassaolon juurista. Ne kuiskivat uskolli-suudesta ja sitkeästä maanpuo-lustusperinteestä. Ne ovat osa kansallista identiteettiä ja kol-lektiivista muistiamme. Ne ovat kansallista ja kulttuurihistori-allista pääomaa”. Näihin Turun sotaveteraaniyhdistyksen pu-heenjohtajan Antti J. Näsin sa-noihin on helppo yhtyä kirjaan tutustuttuaan.

Varsinaisen työn kirjan koko-amisessa tehneet Pertti Huttu-nen ja Matti j. Paavola ansaitse-vat suuren kiitoksen lopputulok-sesta. He ovat tehneet monelle muullekin paikkakunnalle esi-merkiksi kelpaavan kulttuurite-on.

Pertti Suominen

Carl-Fredrik Geust: Talviso-ta ilmassa, kirja kuluu jul-kaisusarjaan Red Stars, n:o 7, Apali Oy, Tampere 2011, ISBN 978-952-5877-04-5, teksti myös englanniksi, runsas kuvitus

Tunnettu ilmasotahistorioitsija Calle Geust on saanut valmiik-si uusimman Neuvostoliiton il-mavoimia käsittelevän kirjan-sa Talvisota ilmassa. Talvisota-tutkimusta ei Neuvostoliitossa juuri harrastettu eikä kai se ole

Neuvostoliiton ilmaylivoima talvisodassa murskaava

ollut kovin laajaa nyky-Venäjäl-läkään. Geust on tehnyt kirjas-saan todella tarkkaa ja perus-teellista tutkimusta ja uskon, että kirja voi olla myös venä-läisestä näkökulmasta peruste-os; tuskin heidän omat sotahis-torian tutkimuslaitoksensa ovat pystyneet samaan tarkkuuteen. Kirja perustuu nimittäin laa-joihin arkistotutkimuksiin Ve-näjän lisäksi myös Suomessa ja useista taistelutapahtumista esi-tetään sekä venäläinen että suo-malainen versio. Erillinen läh-de- ja arkistoluettelo olisi ollut kuitenkin paikallaan, vaikka tekstin yhteydestä pääosin ilme-neekin, mistä tieto on peräisin.

Suomalaisesta näkökulmas-ta on mielenkiintoista, joskin ehkä arvattavissa, se että puna-ilmavoimat näyttävät omissa il-moituksissaan suurennelleen tuhottujen suomalaiskoneiden määrää. Venäläisten oman il-moituksen mukaan he tuhosivat yli 300 lentokonetta. Luku ei voi olla oikea, koska Suomen ilma-voimien konemäärä ei edes yltä-

Kulttuuriteko Turusta

nyt tuohon määrään.Kirjassa on kattava selvitys

venäläisistä lentoyksiköistä, ko-netyypeistä, surmansa saaneis-ta, Neuvostoliiton Sankarin ar-vonimellä palkituista lentäjistä ym:sta. Siitä minkälainen ilma-armada talvisodassa oli Suomea vastassa, kertoo jotakin se, että erillisiä ja eri nimisiä lentoyksi-köitä oli yli 100 ja neuvostoko-neiden lukumäärä oli talvisodan alkaessa yli 2350 ja huolimatta suurista tappioluvuista oli mää-rä sodan päättyessä noussut jopa 3700 koneeseen. Noin 1000 ko-neen menetyksistä puolet syntyi taistelutilanteissa, toinen puo-li tuhoutui erilaisissa onnetto-muuksissa, kuten epäonnistu-neissa nousuissa tai laskuissa.

Ei tainnut olla talvisodan syttyessä suomalaisten tiedos-sa hyökkäävän puna-armeijan tukena olevien lentokoneiden suuri määrä. Ehkäpä niin olikin parempi.

Esko Vuorisjärvi

Suomen sotien Tarton pii-rin veteraanit kertovatTrykikoda Paar, TartuISBN 978-9949-21-491-4

Toissa vuonna ilmestynyt kir-ja täydentää Suomen-pojista ai-emmin ilmestyneiden teosten kertomusta virolaisten veteraa-niveljien elämästä ja kohtalois-ta. Niistä ei kuitenkaan koskaan voida kertoa kyllästymiseen saakka. Niinpä tämänkin kirjan sisältö on kuin suolaa haavoihin.

Muistelijoiden keski-ikä on yli kahdeksankymmenen, van-hin on syntynyt 1918 ja nuo-rin 1926. Heidän muistinsa on tallella ja kerrontakin sujuvaa tekstiä. Heidän kokemuksensa ovat karmaisevia. Neuvostolii-ton pidätykset ja rangaistukset pahimmillaan 25+5 vuotta il-mentävät vallassaolijoiden syvää vihaa virolaisia kohtaan. Metsä-veljen pidätys 15.1.1948, vapau-tuminen 1961 mutta vasta 1974 pääsy Viroon oli arkipäivää. Ko-kemukset usean maan armeijas-sa ensin puna-armeijassa, sitten saksalaisten palveluksessa ja vii-meksi Suomen armeijassa ovat kuin dekkarista mutta valitet-tavasti täyttä totta. Kirjassa 22 ”poikaa” kertoo elävästi monen-laiset kokemuksensa, joita ei tie-tenkään tässä voida toistaa. Esi-merkkinä kuitenkin Jan Jakob

Suomen-poika muistelee

Freidkes. Hän on 6.11.1920 syn-tyjään puolalainen, joka pääsi 1937 vaihto-opiskelijaksi Rans-kaan. 1939 hän palasi Puolaan, siellä 3.9 44 jalkaväkirykment-tiin. Puna-armeijan puristuk-sessa rykmentti siirtyi Liettu-an puolelle, jossa se internoitiin. Monen vaiherikkaan seikkai-lun jälkeen hän pääsi Suomeen 18.2.1940.

Talvisodassa hän haavoittui. Sotilassairaalassa toipumisen jälkeen seikkailija pääsi Tallin-naan 4.4.1940. Sieltä monien vai-heitten jälkeen hän kävi 1942 ja 1943 tapaamassa äitiään. Tällöin hän sai kuulla isänsä kaatuneen El-Alameinissä 6.12.1944. Jan pidätettiin ja lennätettiin pom-mikoneella Moskovaan. Van-kileiriltä hän vapautui 8.3.1951.Sen jälkeen työskenteli Tartossa, jossa asuu edelleen.

Näitä sitkeitä Suomi-poikia on ihaillen ylistettävä. He aset-tivat elämänsä pelimarkaksi oman isänmaansa hyväksi. Lei-reillä he kärsivät nälkää, vilua, epäinhimillistä kohtelua ja sel-visivät hengissä. Kirja kertoo heistä. Se on terveellistä luetta-vaa etenkin nuoremmille sotaa kokemattomille polville. Suosit-telen erittäin lämpimästi.

Olli Vuorio

KÄRCHER OY

Skog Racing Service OyVihti

433/11 k e s ä k u u n 15. pä i vä n ä 2011

Kimmo Sorko: Sillanpään Patteristo Taipaleen taiste-luissa 1939-40ISBN 978-952-92-8496-2. Omakustanne, Saarijärvi 2011

Neuvostoliiton keskittäessä Suo-men rajoille melkoisen sotavoi-man, toteutettiin Suomessa so-dan ajan armeijan liikekannal-lepano lokakuussa 1939. Näin Keski-Suomessakin perustettiin 10.Divisioona komentajanaan aluksi eversti Viljo Kauppila sit-temmin everstit Aarne Blick ja Einar Vihma.

Ko. divisioonaan kuuluivat jalkaväkirykmentit 28, 29 ja 30 sekä kenttätykistörykmentti 10. Tämän tykistörykmentin I pat-teristo on yllämainitun kirjan aiheensa. Patteristo oli Jyväsky-lässä perustettu paikallisista re-serviläisistä. Upseereista n. 50 % oli Jyväskylästä, 30 % Helsingis-tä, loput muualta. Aliupseerit ja miehistö olivat Sorkon mukaan paikallisia pääasiassa vasem-mistoa äänestäviä.

Vastoin eräitten ennusteita koko joukko taisteli suurta ur-heutta noudattaen. Itsenäinen Suomi oli tehnyt paljon kaikki-en kansalaistensa hyväksi. Siinä

eräs mielialaan vaikuttanut seli-tys. Toisaalta Stalin eli vielä vuo-den 1918 hengessä - mikä virhe! Myös näkyvin sotilaamme so-tamarsalkka Mannerheim pu-heessaan 16.5.1933 sanoi: ”Mei-dän on lopetettava puheet, missä itse kukin oli vuonna 1918. Nyt rakennamme yhteistä kotimaa-tamme Suomea”.

Patteristoa johti kaptee-ni Tauno Siltanen ja pattereit-ten päällikköinä luutnantit Ei-lif Sandström (1940 => SALLA-MAA) Yrjö Soini, Bo Rechard ja Eelis Aspo. Päälliköt, jotka Soi-nia lukuun ottamatta olivat ak-tiiviupseereita, osoittautuivat kaikki korkealuokkaisiksi joh-tajiksi.

Patteriston tykistökalusto oli 1 ja 2. patterissa 76 K 0 2 ja 3. patterissa 122 H 10 eli 2 patteria toimi kanuunakalustolla ja kol-mas haupitsitykein. Kalusto oli jo ikääntynyttä, mutta osoittau-tui Taipaleen taisteluissa erittäin käyttökelpoisiksi.

Lähtö tulevalle sotatoimialu-eelle tapahtui lokakuussa 1939 ja perillä Taipaleenjoella oltiin 13.10.1939. Valtakunnanrajan ja Taipaleen välisellä alueella oli ns suojajoukot - muutamia jalkavä-kipataljoonia.

Joulukuussa 1939 saavutettiin torjuntavoitto 17.12. mennessä ja venäläiset menettivät paljon so-tilaita tuloksettomissa hyökkä-yksissä.

1.1.1940 rykmentin numero vaihdettiin. Nyt se oli I/KTR7. Tällä toimenpiteellä yritettiin hämätä vihollista.

Puna-armeija aloitti 19.1.1940 uuden hyökkäyksen, joka torjut-tiin.

Jälleen uusi hyökkäys 8.2.1940 ja nyt puhuttiin helve-tin viikoista, sillä taistelut olivat kovia. Eikä se ollut ihme, sillä suomalaisia vastassa olivat pu-na-armeijan 49, 142.D ja 39.PsPr ja 150 divisioonat. Tykistöryk-menttejä ”syydettiin” Taipaleen rintamalle suuresti. Ylivoima oli moninkertainen.

Sorkon teos kertoo tästä kai-kesta toisaalta sotahistorian nä-kökulmasta toisaalta yksityisten tykistötaistelijoitten näkövink-kelistä tapahtumia valottaen.

Patteriston perustaminen ja siirto Taipaleenjoelle,Taipaleen taistelut, kokijoitten kertomana. Liitteitä kirjassa on paljon, jot-ka antavat lisävalaistusta tapah-tumiin.

Tämä kaikki tykistön näkö-kulmasta tarkastellen. Kirjassa

tunnustetaan aivan edessä olevi-en jalkaväkiyksiköiden hanka-la rooli, mutta yhdessä he kaik-ki tykistö, jalkaväki, pioneerit, viestimiehet ja huollon sotilaat mahdollistivat rintaman py-symisen suomalaisten käsissä rauhan tuloon asti. Tappiot oli-vat suuret, mutta vastustajien tappiot kaatuneina olivat yli 10 000, kun suomalaisten vastaava luku oli n. 2 000. Ei ihme, että Yrjö Jylhä kirjoitti kirjan Tai-paleen taisteluista. Vastaavasti NL:n Jevgeni Dolmatovski kir-joitti koskettavan runon Taipa-leenjoesta.

Kirjassa on selkeä kuvaus taisteluista tykistön näkökul-masta ja yhden patteriston ko-kemana. Kirjassa on yllättävän runsaasti valokuvia rintamalta jopa patterien päälliköistä. Va-lokuvaus oli kielletty yleensä joi-takin poikkeuksia lukuun otta-matta. Tekstiä tukevia karttoja on runsaasti ja kirjan lopussa on erinomainen 46 sivun mittainen värikavalkadi Taipaleen maise-mista tänään. Aika ja luonto on korjannut runneltua maisemaa upeaksi verraten Talvisodan va-lokuvia.

Kimmo Sorko on saanut ai-kaan hyvän pston historian. Se

on oikeastaan ihme, sillä pston sotapäiväkirja on kateissa ja lä-hes kaikki avainhenkilöt ovat poissa. Pston komentaja evl Tau-no Siltanen kuoli 2.9.47, Eilif Sallamaa (ent. Sandström) kaa-tui majurina ja KvPsto 21:n ko-mentajana 2.7.44 Soutjärvellä, Bo Rechard kaatui kapteenina ja KvPsto 13 komentajana 23.8.1941 Suojoella, Eelis Aspo selvisi so-dasta hengissä ja yleni reservissä majuriksi kuollen 20.2.1985. On-neksi pston riveissä oli sotilaita, joitten muistiinpanot ovat ol-leet hyvänä apuna Kimmo Sor-kon kirjoittaessa pston historiaa. Heille lämmin kiitos.

Eräs asia ällistytti lukijaa. Si-vulla 4 on seuraava teksti: ”Tu-kea pyydettiin TULOKSETTA kolmelta säätiöltä ja Jyväskylän kaupungilta.” Noloa luettavaa ulkopuolisille. Näinkö vähän arvostetaan omien sotilaitten te-koja ?

Yleiskuva patteriston vaiheis-ta on hyvä kiitos kirjoittajan ja häntä tukeneitten sotaveteraa-nien.

Tapio Skog

Kirjaa voi tilata Kimmo Sorkolta puh. 040 815 1703

Eero Elfengren-Matti Kosonen-Einar Laidinen: Vihollisen selustassa. Päämajan tiedustelu Neuvosto-Karjalassa 1939-1944. Otava 2010. Sivuja 400, kuvia, kartat etu- ja taka-aukeamilla, liitteet, (3), luettelo alan keskeises-tä kirjallisuudesta, henki-löluettelo.

Vihollistiedustelun onnistumi-nen taistelukentällä on aina ol-lut komentajan ja päällikön me-nestyksen yksi keskeisistä voi-ton perusedellytyksistä. Ilman tehokasta tiedustelua menetyk-set voivat jättää menestykset pa-hastikin varjoonsa. Siksi Suo-menkin armeijan Päämaja teki melkein kaikkensa pysyäkseen selvillä neuvostoarmeijan aiko-muksista molempien sotien ai-kana ja varsinkin niitä ennen. Vastaavasti vastapuolella tehtiin parhaansa sen estämiseksi ja omien toimintojen salaamiseksi.

Mitä enemmän tiedät - sitä vähemmän menetätTiedustelusta ei ole juuri teh-

ty laajoja tutkimuksia asian arka-luonteisuuden takia. Lisäksi jat-kosodan jälkeisissä oloissa tuhot-tiin valtava määrä tiedustelumme saamista tiedoista, kun niitä ei haluttu paljastaa. Raimo Heiska-nen, Matti Kosonen, Lassi Sares-salo ja eräät muut ovat toki tutki-neet tiedusteluamme, mutta nyt esiteltävä tutkimus selvittää myös venäläisen näkemyksen. Kauko-partiomiehemme (heidän jälke-läisensä) ovat kirjoitelleet muis-telmiaan sammakkoperspek-tiivissä, mutta laaja yleisteos on puuttunut. Elfvengrenin, Koso-sen ja Laidisen tutkimus poistaa puutetta. Laidinen on venäläi-nen tutkija. ”Pojat” ovat jakaneet kohteensa siten, että Elfvengren tarkastelee tiedusteluamme ylei-sellä tasolla, Kosonen tiedustelua kentällä ja Laidinen suomalais-ten tiedustelun vaikeuttamista ja estämistä. Kuvaan kuuluu myös agenttitoiminta, värväystoimin-ta sekä silloinen ”elektroninen

tiedustelu” lentokuvauksineen, kuuntelu- ja radiotiedusteluineen 1930-luvulta alkaen painopisteen ollessa luonnollisesti sotien ai-kana nimenomaan alueellisesti Neuvosto-Karjalassa.

Teksti jakaantuu tiedusteluun ennen sotia, talvisodan aikaan, välirauhan aikaan sekä jatko-sotaan, jota viimeksi mainittua tarkastellaan vajaalla 300 sivul-la. Jäsentely on lukemista hel-pottava, sieltä löytyy tietyt ko-konaisuudet. Varsin suuren osuuden tutkijat antavat suoma-laisten tiedustelukouluille, joissa koulutettiin partiomiehiä, mut-ta ennen kaikkea asiamiehik-si värvättyjä sotavankeja sekä paikallisia asukkaita Itä-Karja-lassa. Tutkijoiden mukaan tämä koulutus ei kuitenkaan muodos-tunut kovinkaan laajaksi, sil-lä asiamiehet yleensä ilmoittau-tuivat viranomaisilleen melkein heti siirryttyään toiminta-alu-eelleen. Tiedustelijan kohtalo oli useimmissa tapauksissa kova,

vaikkei sillä tutkimuksessa juu-ri herkutellakaan. Suomalaisten tiedusteluosastot tekivät hartia-voimin työtä neuvostojoukkojen selustassa, joskus onnistuen, jos-kus taas epäonnistuen. Esillä on myös tiedusteluyhteistyö saksa-laisten kanssa.

On sanottava, että tieduste-lutoiminta 60 vuotta sitten oli rankkaa hommaa. Ei ollut käy-tettävissä nykyajan tekniikkaa; oli turvauduttava pääasiassa sil-min ja korvin tehtyihin havain-toihin. Ja tämä taas edellytti tunkeutumista kohteen lähelle. Se taas helpotti vastustajan kan-nalta tiedustelun paljastumista. Tutkimuksen mukaan tieduste-lu sotien ajalta oli melkoista kis-

Sillan patteriston historia

sa-hiiri leikkiä, jonka panokse-na oli oman henkikullan säilyt-täminen.

Tutkimuksessa on niin paljon mielenkiintoista yksityiskohtaa tiedustelustamme, ettei niiden tarkastelu lyhyessä referaatissa ole mahdollista. Totean lopuksi, että tiedustelusta kiinnostunei-den kannattaa tutustua tähän jopa poikkeukselliseen tutki-mukseen Suomen ja Neuvosto-liiton ”kilpailuun” tiedustelun alalla, suomalaisten yrittäessä selvittää, mitä oli rajan takana ja venäläisten pyrkiessä sitä es-tämään.

Anssi Vuorenmaa

Äänekosken Louhinta ja Timanttiporaus Oy

Äänekoski

3/11 k e s ä k u u n 15. pä i vä n ä 201144

Kassatieto OyTampere

Oy Hesal LtdTampere

Honkoliini Professional OyTampere

Envex OyTampere

Pienkonetyö Pietilä Oy-pihatyöt, maankaivuu, multamyynti

Pirkanmaan alueella, puh.0500-638 337

Näsin Vesijohtoliike OyTampere

Migmen OyTampere

www.migmen.fi

Rakennus Jari Kupiainen OyTampere

Sähkö OKTampere

Kuljetusliike PG-Trans OyTampere

Kiinteistöhuolto Untamo Selamo

Tervo

S-J Kiviranta KyTesjoki

Kilsa Tools OyToijala

Atlas-Sped OyTornio

Triumph International OyTurku

Isännöinti-Saarto OyTurku

www.oversol.fi MK-Kassamasiina OyTurku

Turun Kenttärakentajat OyTurku

T:mi Tapsa ServiceTuulos

Poincool-Service OyTuusula

Seepsula-YhtiötTuusula

Pelti-Expert OyTuusula

J. Laakso OyTuusula

T:mi T. FlinkTuusula

Juha Snell OyTuusula

Sevrik OyTuusula

Jousiteos OyTuusula

Rautarakenne S. Lipponen Oy

Kalanti

Käätyjärven Lämpö OyUusikaupunki

Vaasan Maalaustyö Reinisalo&Co

Vaasa

PRISMAVaasa

Johansson Tooling Oy AbVaasa

Hyvää Kesää! RG LineVaasa

Hyvää Kesää!

Oy Hartman Rauta AbVaasa

Kymen IV-Valmistus OyValkeala

PR-Logisticar OyVantaa

Pillari-Osat OyVantaa

Lean Solution Consulting Oy

Vantaa

Uudenmaan Pikakuljetus OyVantaa

Suomen Runkopalvelu OyVantaa

Hyvää Kesää! www.alco.fi

453/11 k e s ä k u u n 15. pä i vä n ä 2011

Maanrakennus Hynynen OyVihti

TK-Vilmet OyVilppula

Via Feenix OyVirrat

Jita OyVirrat

www.jita.fi

OR-Wellness OyVirrat

JTK Power OyVöyri

Rautapohja OyYlivieska

West-Tronic OyYlivieska

Yhtymä-Tahlo OyYlöjärvi

Powernet OyÄänekoski

Konehuolto P. Orenius Oy

Suolahti

SarjatMiehet LP/scr/18, sotaveteraaniyhdistysten varsinaiset jäsenet, mestaruuskilpailu.Pb/18 sotaveteraaniyhdistysten varsinaiset jäsenetNaiset Pb/18 sotaveteraaniyhdistysten puoliso-, leski- ja naisjaostojen varsinaiset jäsenet, mestaruuskilpailu

KannattajajäsenetYleinen sarja Pb/18, ei mestaruuskilpailu

JoukkuekilpailuLP/scr/18, kolmen ennen kilpailua ilmoitetun varsinais-en jäsenen tulos. Joukkuekilpailuun pelaajat on nimet-tävä etukäteen. Piirillä voi olla useampikin joukkue.

Pelattava teePunainen kaikissa sarjoissa

Pelipäivän ohjelmaKlo 09:30 IlmoittautuminenKlo 10:30 KilpailuinfoKlo 10:40 Lipun nostoKlo 11:00 1. lähtöKlo 16:00 RuokailuKlo 17.00 Palkintojen jako

IlmoittautuminenKytäjä Golfin caddie masterille viimeistään 29.7.2011 mennessä puh (019) 456 5700, fax (019) 456 5750, email caddiemas-ter@kytajagolf.fi tai postitse Kytäjä Golf Oy, Kytäjäntie 1265, 05720 Hyvinkää.

Kilpailukutsu

Suomen Sotaveteraaniliiton SM-golf 2011

IlmoittakaaSotaveteraanipiiri ja -yhdistys, golftasoitus, kotiseura, sarja ja yhteystietonne.

Kilpailumaksu50,00 e / henkilö. Sisältää kilpailun, tulospalvelun, kil-pailunjohtajan ja päivän buffetlounaan.

Lähtölista Lähtölista ja kilpailutulokset julkaistaan internetissä www.kytajagolf.fi sekä kilpailutulokset Sotaveteraani –lehdessä.

TasoitusKilpailupäivän mukaisesti. Kilpailussa hyväksytään max. tarkkatasoitus 30,0 (miehillä punaisen teen slope 30 ja naisilla 35). Tasatulokset ratkaistaan Pb -sarjoissa slopemenetelmällä (pienempi slopetasoi-tus). Scr -sarjoissa käytetään matemaattista menetelmää (ns. parempi paluu).

Lähimmät yöpymispaikatRantasipi Sveitsi, Hyvinkää puh 019 45881Cumulus, Hyvinkää puh 019 429 100Varausta tehdessäsi muista mainita, että olet tulossa pelaamaan Kytäjä Golfiin, niin saat majoituksen erikoishinnalla.

LisätiedotKentästämme löytyy tietoja osoitteesta www.kytajagolf.fi ja muihin tiedusteluihin vastaa Sari Tani puh 050-376 2790 tai Juha Repo 050-305 5755

Tervetuloa!Kytäjä Golf Oy

3.8.2011 alkaen klo 11:00Kytäjä Golf, South East Course, Hyvinkää

TUNISIA

ALANYA JA ANTALYA:

SOUSSE

alk. 929e

47 vrk (n. 7vkoa), Alanya, lähtö 2.1., Kleopatra TowerDDD+hsto

alk. 869e

6.1. Hotelli Kaiser DD+, aamiainen

siellä missä aurinko paistaa !

detur.fiParhaat tarjoukset netistä

P. 0207 850 850avoinna

ma-pe klo 8:30-17

TURKKI

Lähtöpäivät: 12. ja 19.11. & 2.1.Kesto: 47 vrk sekä 13 ja 14 vkoa

Lankapuhelimesta: 8,28 snt/puh. + 7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh. + 17 snt/min.

Lähtöpäivät: 23. ja 30.12. & 6.1.Kesto: 6, 7 ja 8 vkoa

TalviVälimerellä:

3/11 k e s ä k u u n 15. pä i vä n ä 201146

Kokoonnutaan 13/JR 57 ns. Ala – Peijarin KRH – komppanian asevel-jet vaimoineen, saattajineen ja aseveljien lesket. Terve-tuloa viettämään päivää muistojen merkeissä Nokial-le. Kokoonnumme 6.7. klo 12.00 Ravintola Pepperis-sä, Välikatu 18 Nokia. Ilmoittautumiset 2.7. mennessä: Esko Heikkilä Välikuja 2 as. 17, 37100 NOKIA, puh.(03) 341 1194.

* * * * *RUK 83 ja RUK 85, tervetuloa tapaamiseen Lahteen torstaina 1.9. Isäntänä Hämeen Rykmentti, osanotto-maksu 140 € bussikuljetuksella Helsinki-Lahti-Hel-sinki tai 100 € ilman bussikuljetusta maksetaan 10.8. tilille RUK 83, 200118-134663. Osanottomaksu sisäl-tää lounaan muonituskeskuksessa, kahvit sekä päiväl-lisen Lahden Upseerikerholla. Lähtö Helsingistä Rau-tatientorin tilausbussilaiturista 1.9. klo 7.30. Ilmoittau-tuminen osanottomaksulla. Tiedustelut Asko Harmia, puh. 040 546 5719, Mauno Rinne, puh. 0400 442 356, Matti Jääskinen, puh. (09) 637 384, matti.jaaskinen@pp.inet.fi. Tapaamisiin Lahdessa!

* * * * *RUK 60 kurssitapaaminen perjantaina 9.9. klo 12.00 Katajanokan kasinolla. Ilmoittautumiset puh. (09) 6128 6300 kasinolle suoraan. Valle Ojaniemi, Pekka Unkila.

* * * * *Hyvät Laatokan ystävät!Laatokan Puolustuksen Perinneyhdistys kokoontuu Mikkelissä 13. – 14.8.2011. Tilaisuuteen ovat tervetul-leita kaikki Laatokan veteraanit, heidän omaisensa ja ystävänsä sekä kaikki Laatokan puolustuksen kalliista perinnöstä kiinnostuneet. Osallistuminen ei edellytä yhdistyksen jäsenyyttä.OHJELMALAUANTAI 13.8.Kokoontuminen Mikkelin rautatieasemalla klo 14.00 junien saavuttua

Opastettu linja-autokierros Mikkelissä käsittäen mm. vanhan kasarmialueen, torin sekä mahdollisia muita kultuurihistoriallisia muistomerkkejä. 

Kierros Päämajamuseossa. Kierroksen kesto on noin 1-1.5 tuntia, jossa läpi käydään mm. maavoima-toimisto, sotavuosien siviilielämän esittely sekä kesän vaihtuva näyttely 

Kierros Viestikeskus Lokissa Klo 17.00 Bussilla Porrassalmen taistelun muisto-

merkille ja ajo museotietä pitkin. Siirtyminen Kyyh-kylän kartanoon ja sijoittuminen majoitustiloihin 

Klo 19.00 Illallinen, jonka aluksi henkilökunta ker-too lyhyesti kartanon historiasta mm. Vapaussodan Invalidien Liiton invalidikotina sekä Sotainvalidien

Liiton käytössä invalidi- ja sairaskotina ja myöhem-min Kyyhkylän kuntoutussairaalana.SUNNUNTAI 14.8.8.00 Aamiainen 9.30 Yhdistyksen kokous 12.00 Huoneiden luovutus, lounas 14.00 Lähtö Mikkeliin, jossa tutustuminen Jalkaväki-museoon 16.30 Seppeleen lasku ja hartaushetki Velvollisuus pat-saalla Mikkelin maaseurakunnan sankarihautaus-maalla, joka on muistomerkki 1939-1945 sodassa kaa-tuneille.Rautatieasemalle klo 17.30 mennessäKUSTANNUKSETMajoitus kaikkine ruokailuineen kartanohotelli Kyyhkylässä 2 hengen huoneissa 101 euroa/hlöBussi ja opastukset 35 - 45 euroa/hlö osallistujamää-rästä riippuen.   Kaikki maksetaan käteisellä paikan päällä.ILMOITTAUTUMINENIlmoittaudu yhdistyksen sihteerille Raili Jantuselle unikeonpäivään eli 27.7. mennessä puh 040 843 2189 YHTEISKULJETUS TURUSTALähtö Turusta, Aurakatu 2, 13.8. klo 08.00Ajo reittiä Forssa - Riihimäki - Lahti - Heinola - MikkeliIlmoittautuminen yhteiskuljetukseen Erkki Marttilal-le, puh 050 351 8111Tervetuloa!Erkki Marttila Seppo Vainikka Raili Jantunen050 351 8111 050 541 0118 040 843 2189

* * * * *UK 55:n oppilaat kokoontuvat veljeslounaalle muis-telemaan 69:n vuoden takaisia Niinisalon ja Korian aikoja Helsingin Suomalaiselle Klubille perjantaina 23.9. klo 12.00. Kokouksessa päätetään mm. kurssin 70-vuotisjuhlasta ja samalla kokoontumisten lopet-tamisesta. Tilaisuudessa on myös esitys kentälle jää-neiden sankarivainajien hautojen etsimistoiminnasta. Ilmoittautuminen 22.8.-19.9. Klubin eteisvahtimesta-rille, puh.(09) 586 8830. Maksut ravintolahenkilökun-nalle. Saattajat tervetulleita mukaan. Tumma puku ja kunniamerkit. Jos satuitte lukemaan tämän ilmoituk-sen ja tiedätte vaarinne tai isänne olleen UK 55:n kurs-silla, kertokaa hänelle tästä tilaisuudesta.

Järjestelytoimikunta, Åke Gagneur.

* * * * *1736.isk. Antrean ja Vuoksenrannan komppanian veteraanit puolisoineen. Kokoonnumme perjantaina 16.9. klo 12.00 Marskin majalla Lopella veljestapaami-sen ja ruokailun merkeissä. Ilmoittautumiset 9.9. men-nessä puh. (03) 672 3179 tai 0400 728 922.

Mauri Jantunen

* * * * *Sodanajan rajamiehet kokoontuvat Immolassa per-jantaina 19.8.Kaikki sodanajan rajajoukoissa palvelleet veteraa-nit saattajineen toivotetaan tervetulleiksi Immolaan perjantaina 19.8. Tilaisuuden järjestelyistä vastaavat Kaakkois-Suomen rajavartiosto sekä Raja- ja merivar-tiokoulu.Ohjelma08.00 – 09.00 Aamupalamahdollisuus ruokalassa09.00 – 10.00 Mahdollisuus tutustua rajamuseoon10.30 – 11.30 Raja- ja merivartiokoulun varus-miesten valatilaisuuteen osallistuminen11.30 – 12.30 Valalounas12.30 – 13.30 Kasarmirakennukseen ja koulutus-välineistöön tutustuminen

473/11 k e s ä k u u n 15. pä i vä n ä 2011

JulkaisijaSuomen Sotaveteraaniliitto ry–Finlands Krigsveteranförbund rf

Suomen Aikakauslehtien liiton jäsen

Päätoimittaja Markku Seppä

ToimitusKellosilta 4 C00520 Helsinkipuh. päätoimittaja (09) 6126 2012sähköposti markku.seppa@sotaveteraaniliitto.fitai toimitus@sotaveteraaniliitto.fi faksi (09) 6126 2020 internet www.sotaveteraaniliitto.fi

Osoitteen muutokset Sotaveteraaniliiton jäsenet ilmoittavat osoitteen muutoksista omaan yhdistykseensä tai liittoon Riina Lillforsille, PL 60000521 Helsinkipuh. (09) 6126 2015sähköposti riina.lillfors@sotaveteraaniliitto.fi

Lehden tilaukset ja hinnatSotaveteraaniliittoon kuulumattomat voivat tilata Sotaveteraani-lehden liiton toimistosta puh. (09) 6126 2015 /Riina Lillfors. Lehden vuosikerran hinta on 15 euroa. Irtonumero maksaa 4 euroa.

ToimitusneuvostoPuheenjohtaja Finn-göran WennströmSaramäentie 37 A 200670 Helsinkipuh. 040 593 0521sähköposti wennstrom@saunalahti.fiJäsenet: anni grundström, antti Henttonen, olavi karttunen,Pirkko kuorehjärvi, göran Lindgren, Pertti nieminen,Markku Seppä, Aarno Strömmer, Eeva Tammi, Jyrki Vesikansa,sihteeri Marja Riukka

Toimitus ei voi vastata pyytämättä lähetetystä aineistosta.

Ilmestyminen 20111/11: 23. helmikuuta • 2/11: 20. huhtikuuta 3/11: 15. kesäkuuta • 4/11: 14. syyskuuta 5/11: 26. lokakuuta • 6/11: 14. joulukuuta

Ilmoitushinnat1,60 euroa/pmm. Väri- ja määräpaikkailmoituksista sovitaan erikseen.

Lehti CD-levynäSotaveteraani-lehden pääsisältö on kuunneltavissa CD-levynä (ns. Daisy-äänite), jonka vuosikerran hinta on liiton jäsenille 8,50 euroa ja muille 17 euroa. Näkövammaisten Keskusliitto lainaa kuunteluun tarkoitettuja Daisy-soittimia. CD-levyjä voi tilata Sotaveteraaniliiton myyntitoimistosta PL 600, 00521 Helsinki, puh. (09) 6126 2015, sähköposti riina.lillfors@sotaveteraaniliitto.fi

IlmoitusmyyntiMedia-ammattilainen Adspace OyMikkolantie 2000640 Helsinkipuh. (09) 877 6136, 040 735 7531faksi (09) 726 1306 Isto Valkeapää puh. 040 735 7571

TaittoTaittotalo PrintOneMekaanikonkatu 700880 Helsinkipuh. 050 320 8972sähköposti minna.komppa@printone.fi

PainopaikkaSuomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula 2011ISSN 0782-8543

Krypton ratkaisu

13.30 – 14.30 Perinneyhdistyksen kokous ja tarvittaessa Rajapataljoo-nien kokoukset14.30 – Lähtökahvit sotilaskodissa15.00 – Paluukuljetukset rautatieasemalle

Kaakkois-Suomen rajavartiosto järjestää kuljetukset Imatran rauta-tieasemalta juhlapaikalle ja takaisin. Pitkämatkalaisilla on mahdollisuus myös majoitukseen ja aamupalaan.Kaakkois-Suomen rajavartiosto toi-voo saavansa ilmoittautumiset (mikäli mahdollista pataljoonittain/vast.) 31.7. mennessä. Ilmoittautumiset pyydetään osoittamaan esikuntasih-teeri Anne Saviojalle puhelimitse p. 07187 22005, telekopiona p. 07187 22009, sähköpostina anne.savioja@raja.fi tai kirjeitse osoitteeseen Kaak-kois-Suomen rajavartiosto, Niskapietiläntie 32 E, 55910 Imatra. Ilmoit-tautumisessa pyydetään tuomaan esille seuraavat asiat: nimi, pataljoona /osasto jossa on palvellut, osallistuminen ruokailuihin (päivällinen, ilta-pala, aamupala, lounas), kuljetus- ja majoitustarve sekä saattajien nimet.

RajavartiolaitosRaja- ja merivartiojoukkojen perinneyhdistys

* * * * *21.Prikaatin Perinneyhdistys ry vuosikokouskutsu21.Prikaatin Perinneyhdistys ry:n vuosikokous pidetään Askaisissa per-jantaina 26.8. Marskin synnyinkodin tiloissa. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 13 §:ssä mainitut asiat sekä hallitukselle mahdol-lisesti jätetyt aloitteet.

Ohjelma: Klo 12.00 lähtö Turun linja-autoasemalta, klo 12.10 rautatieasema ja ajo Askaisten Ritaripuistoon. Kunnianosoi-tus Marskin hautapaadella ja kierros Marskin synnyinkodissa. Klo 15.00 vuosikokous ja ateria kokouksen jälkeen. Paluu Turkuun ko-kouksen jälkeen.

Ajo-ohjeet: lisäohjeita Osmo Suominen, puh. 0400 908 314 tai ojs@luuk-ku.com. Ilmoittautumiset Raimo Riikoselle, puh. 040 835 2907 tai Osmo Suomiselle. 18.8. mennessä. Puolisot ja lähiomaiset ovat tervetulleita.Hallitus

* * * * *Piikkirykmentin 70-vuotisjuhla lauantaina 18.6. klo 12.00. Kokoonnu-taan Piikin patsaalla Kouvolan kirkkopuistossa. Juhla jatkuu seurakun-takeskuksen Maria-salissa. Kahvitarjoilu.

Piikkiläiset ja sotilaspojat omaisineen tervetuloa. Tumma puku. Kun-niamerkit.

Järjestäjä Pohjois-Kymen Sotilaspoikien perinnekilta

Virkistä muistia oikeat vastaukset:

1. Kiuas2. Housut3. Kuu4. Kädet kintaissa5. Vene ja soutaja6. Seppä tekee tulen ja kipi-

nät lentelevät taivaalle.

Ilomantsin Hattuvaaran muistopäivät Hämeen Ratsurykmentin veteraanit, Hämeen Ratsu-jääkäripataljoona ja Ratsumieskilta viettävät heinä-kuun 30. päivänä 1944 käydyn Hattuvaaran taistelun muistoa Hattuvaarassa 30.7 – 31.7.2011 perinteiseen tapaan:

Lauantaina 30.7. klo 17.30 on Ratsumieskilta ry:n Joensuun Eskadroonan lipunnaulaus ja vihkimistilai-suus. Kahvitarjoilu tilaisuuden jälkeen.

Hattuvaarasta voi varata majoitustilaa soittamalla viimeistään 15.7. puh. 0400 173 607 tai postitse Tais-telijan Talo, 82967 Hattu.

Tilaisuuksiin ovat lämpimästi tervetulleita kaikki Ratsuväkiprikaatissa palvelleet sekä ratsuväen perin-neyhdistysten jäsenet omaisineen ja ystävineen. Myös nuorison läsnäoloa toivotaan. Asu on vapaa. Ensiapu-ryhmä on paikalla.

TervetuloaRatsumieskilta ry Hämeen RatsujääkäripataljoonaTuija Helminen, 029 9446-203, 040 548 534

3/11 k e s ä k u u n 15. pä i vä n ä 201148

✂

TILAUSKORTTISuomen Sotaveteraaniliitto PL 600 00521 HELSINKI

Nro ................ kpl ...................

Nro ................ kpl ...................

Nro ................ kpl ...................

Nro ................ kpl ...................

Nro ................ kpl ...................

Nro ................ kpl ...................

Nro ................ kpl ...................

Nro ................ kpl ...................

Nro ................ kpl ...................

Nro ................ kpl ...................

Nimi (tekstaten):

................................................................

Lähiosoite:

................................................................

Postinumero ja -toimipaikka:

................................................................ 3/11

sotaveteraaniliiton myyntitoimisto palvelee

Täytä ja postita oheinen tilauskuponki tai tilaa puhelimitse

25 VeteraanivyöLaadukas kotimainen kääntövyö, nahkaa väri musta/viininpunainen. Soljessa liiton tunnus.Hinta 23 euroa

Liitto välittää veteraanivyötilaukset toimittajalle, joka myös laskuttaa tilauksen.

Liiton tunnuksin varustetut solmiot15 Tummansininen, raidalliseen kuosiin kudottu malli.16 Tummansininen solmio, jossa tunnuk-sen ylä- ja alapuolella punai nen, sininen ja harmaa vinoraita. Hinta 15 euroaSaatavana myös ku-minauhakiinnityksellä.

KÄYNTIOSOITE: Kellosilta 4 C, Itä-Pasila. Raitiovaunu 7 B kulkee Kellosillan pysäkille.

6 Suomen lippu Hinta 25 euroa

33 KaulaliinaLaadukas, vuorillinen kaulaliina. Hinta 23 euroa

4 Liiton standaari Hinta 30 euroa

Liitto välittää solmiotilaukset toimittajalle, joka myös laskuttaa tilauksen.

Liitto välittää kaulaliina ja keppien tilaukset toimittajalle, joka myös laskuttaa tilauksen.

9 Tammenlehvä- hautakivimerkkiKorkeus 90 mmHinta 20 euroa.

8 Liiton virallinen hautakivimerkkiHalkaisija 60 mm. Myös uurnamerkkinä.Hinta12 euroa

5 Isännänviiri Kotipihalle tai mökille. Sinivalkoisen viirin pituus neljä tai viisi metriä. Hinnat 55 ja 65 euroa.

29 KävelykeppiJääpiikillä ja rannelenkillä va-rustettu kävelykeppi. Sotavete-raanien käsityönä valmistama. Tilatessasi ilmoita pituutesi.Hinta 55 euroa

12 Uusi juhla-DVDSotaveteraani- ja perinnekuorot Helsingin Jäähallissa 14.3.2010.Arvokas uusi DVD Talvisodan muisto-juhlasta.Hinta 25 euroa

43 Sama kaiku on askelten -CDKymmenen sotaveteraani-kuoron ja Haminassa sotaveteraanien konsertissa taltioiduista äänitteistä on koottu 38 laulua sisältävä tupla-CD. Uusi painos Hinta 20 euroa

31 Yrjö Jylhä: KiirastuliRunokokoelmaTalvisodan runoutta vuodelta 1941. Kuvitettu.Hinta 25 euroa.

26 KynttilänjalkaKultakeskuksen perinteinen malli vuodelta 1918. Korkeus 77 mm. Varustettu liiton tunnuksella. Hopeaa.Hinta 125 euroaLiitto välittää kynttilänjalkati-laukset toimittajalle, joka myös laskuttaa tilauksen.

Käy talossa tai soita Helenalle puh. (09) 6126 2014. Toimisto on avoinna ma–pe klo 8.30–16.00Sähköposti: helena.hornborg@sotaveteraaniliitto.fi

Verkkokauppa palvelee osoitteessa: www.sotaveteraaniliitto.fiMyyntitoimisto on suljettuna 11.7. – 5.8.2011.

2 JäsenmerkkiMyös kannattajajäsenille. 10 euroa.

1 Sotaveteraani mitali Myös kannattajajäsenille. Hinta 15 euroa.

Uusi uurnamerkkiKorkeus 30 mmHinta 20 euroa