palveluketjujen kehittäminen ja laadullisen vaikuttavuuden mittaaminen
DESCRIPTION
Palveluketjujen kehittäminen ja laadullisen vaikuttavuuden mittaaminen. Alueelliset työpajapäivät 12.11.2013 Oulu. Sosiaalisen vahvistamisen kehittämistoiminta 2012–2014 Reetta Pietikäinen, kehityspäällikkö Kristiina Lehmuskoski, asiantuntija. - PowerPoint PPT PresentationTRANSCRIPT
![Page 1: Palveluketjujen kehittäminen ja laadullisen vaikuttavuuden mittaaminen](https://reader031.vdocuments.pub/reader031/viewer/2022020718/56814670550346895db39383/html5/thumbnails/1.jpg)
Palveluketjujen kehittäminen ja laadullisen vaikuttavuuden
mittaaminen
Sosiaalisen vahvistamisen kehittämistoiminta2012–2014
Reetta Pietikäinen, kehityspäällikköKristiina Lehmuskoski, asiantuntija
21.04.23
Alueelliset työpajapäivät 12.11.2013 Oulu
![Page 2: Palveluketjujen kehittäminen ja laadullisen vaikuttavuuden mittaaminen](https://reader031.vdocuments.pub/reader031/viewer/2022020718/56814670550346895db39383/html5/thumbnails/2.jpg)
Kehitetään OKM:n sosiaalisen vahvistamisen palvelukokonaisuutta•Työpajatoiminta, etsivä nuorisotyö ja Nuotta-valmennus
Määrittely (tutkija)•Käsitteiden määrittely ja palveluiden yhteiskunnallinen asemointiYhteisen kielen vahvistuminen, vaikuttamistyön helpottuminen
Vaikuttavuus (asiantuntija & kehityspäällikkö) •Palveluiden laadullisen vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen: mittari•Tiedontuotannon kehittäminen: dokumentointi, tilastointiVaikuttavuuden osoittamisen helpottuminen
Yhteistyö (kehityspäällikkö & koordinaattori)•Palveluihin liittyvien yhteistyökäytäntöjen kehittäminen: haasteet ja kehittämistarpeetHyvien yhteistyökäytäntöjen leviäminen, palveluketjujen kehittäminen
21.04.23
Sosiaalisen vahvistamisen kehittämistoiminta 12/2012–12/2014 (OKM)
![Page 3: Palveluketjujen kehittäminen ja laadullisen vaikuttavuuden mittaaminen](https://reader031.vdocuments.pub/reader031/viewer/2022020718/56814670550346895db39383/html5/thumbnails/3.jpg)
Sosiaalisen vahvistamisen määrittelystä
Taustaa: 2006 nuorisolaki•Lainsäädäntöön sosiaalisen vahvistamisen käsite•Korvattiin syrjäytymisen ehkäisy
o Prosessi, jossa parannetaan asteittain nuoren elämäntilannetta ja -hallintaa
•Kokonaisvaltaista ja moniammatillista elämänhallinnan, hyvinvoinnin ja osallisuuden tukemista
o Tarkoituksena: yhteisölliseen toimintaan kiinnittäminen ja aktiiviseksi kansalaiseksi tukeminen (Mehtonen 2011)
o Tunnettu lähinnä nuorisotoimialalla
21.04.23
![Page 4: Palveluketjujen kehittäminen ja laadullisen vaikuttavuuden mittaaminen](https://reader031.vdocuments.pub/reader031/viewer/2022020718/56814670550346895db39383/html5/thumbnails/4.jpg)
Nuotta-valmennus työpajojen ja etsivän työn tueksi
• 9 nuorisokeskuksessa (vuodesta 2010)o OKM:n rahoittamaa
• Yleisin malli: 3 pv, yöpyminen nuorisokeskuksessa• Perustuu: toiminnallisuus, kokemuksellisuus, elämyksellisyys• Tavoitteena: voimavarojen löytäminen, itsetuntemuksen ja vuorovaikutustaitojen
vahvistuminen, arjenhallinnan kohentumineno Toiminnallisia aktiviteetteja: melonta, kiipeily, luonnossa liikkuminen,
jousiammunta, gps-suunnistus, ruuanvalmistus, kädentaidot• Maksuton työpajoille ja etsivälle nuorisotyölle
o Osallistuva taho vastaa matkakustannuksista
• Nuoret: itsensä ylittäminen, onnistumisen kokemukset, itseluottamus, oivallukset, motivaatio muutokseen
• Osallistuvat tahot: ryhmäytyminen, nuoren ja työntekijän suhteen syveneminen, nuorista esille uusia puolia, työkaluja omaan työhön
• Yhteys: www.snk.fi21.04.23
![Page 5: Palveluketjujen kehittäminen ja laadullisen vaikuttavuuden mittaaminen](https://reader031.vdocuments.pub/reader031/viewer/2022020718/56814670550346895db39383/html5/thumbnails/5.jpg)
Näkemyksiä palveluketjujen kehittämisestä / pajatoimijat
Pajoille ohjautumisesta•Parantunut alkuvuodesta, paikoin yhä heikkoa
o TE-hallinnon uudistus… -> huono saavutettavuuso Sosiaalitoimessa odotetaan usein liian pitkään pajalle ohjaamista
Tarvetta kuntouttavan työtoiminnan ja starttivalmennuksen lisäämiselleo Hyvä käytäntö: nimetyt pajayhteyshenkilöt, aktiivinen tiedotus
•Asiakaskunta yhä haasteellisemmissa tilanteissa – oikeat palvelut?o Tarvetta yksilövalmennuksen lisäämiselle
•Ristiriita: työkokeilujaksot lyhentyneet•Tutkinnon suorittaneille tarvitaan mahdollisuus työkokeiluun •Haaste: yhteistyö perustuu henkilösuhteisiin
o Hyvä käytäntö: sopimuksellisuus, tiedotusvastaavat, verkostotapaamiset •Etsivien ja pajojen yhteistyö toimii
21.04.23 ALU-aineisto
![Page 6: Palveluketjujen kehittäminen ja laadullisen vaikuttavuuden mittaaminen](https://reader031.vdocuments.pub/reader031/viewer/2022020718/56814670550346895db39383/html5/thumbnails/6.jpg)
Näkemyksiä palveluketjujen kehittämisestä / pajatoimijat
Pajajakson aikaisesta sidosryhmäyhteistyöstä•Ei TE-toimiston osoituksia pajajakson aikana•Nuorille räätälöityjä mielenterveys- ja päihdepalveluja tarvitaan lisää•Hyvä käytäntö: velkaneuvojan, terveydenhoitajan (mt) säännölliset vierailut / nimetyt työntekijät•Nuotta-valmennus tukenut hyvin toimintaa•Liian lyhyet jaksot hankaloittavat jatkopolkuihin panostamista•Hyvä käytäntö: opinnollistaminen ja osaamistodistukset
o Tutkintojen osien suorittaminen ja näytöt ilman, että opiskelija
21.04.23 ALU-aineisto
![Page 7: Palveluketjujen kehittäminen ja laadullisen vaikuttavuuden mittaaminen](https://reader031.vdocuments.pub/reader031/viewer/2022020718/56814670550346895db39383/html5/thumbnails/7.jpg)
Näkemyksiä palveluketjujen kehittämisestä / pajatoimijat
Jatkopoluista pajan jälkeen•Heikko työllisyystilanne: vaikeus löytää työpaikkoja – yhä harvemman tavoite
o Työnantajien odotukset suuria Seinätön valmennus (osatyökokeilu: (paja/yritys?) Vaatii aikaa: henkilökohtaiset suhteet Hyvä käytäntö: tukipapereiden hoito, yhteiset tapaamiset (valmennus) Alihankintatyöt, edelleensijoittaminen
•Hyvä käytäntö: sähköiset palvelukartat•Oppilaitosyhteistyö parantunut
o Hyvä käytäntö: etsivä tiedottaa vapautuneista opiskelupaikoista•Nuorten aikuisten osaamisohjelmaa ei voida hyödyntää: tiukat kriteerit•Tarvitaan joustavia työvaltaisia ja tuettuja koulutuspolkuja
o Aloitusmahdollisuus jatkuvao Opitun tunnustaminen, tuettu oppisopimus
21.04.23 ALU-aineisto
![Page 8: Palveluketjujen kehittäminen ja laadullisen vaikuttavuuden mittaaminen](https://reader031.vdocuments.pub/reader031/viewer/2022020718/56814670550346895db39383/html5/thumbnails/8.jpg)
Näkemyksiä palveluketjujen kehittämisestä / etsivät
• Työpajojen ja etsivien yhteistyö toimii
Mitä tarvitaan• Matalan kynnyksen kuntouttavia palveluja
o Nuorille räätälöityjä mielenterveys- ja päihdepalveluita sekä asumispalveluitao Toimintakeskustyyppisiä palveluita
• Etsivään työhön kytkeytyvää: ryhmätoimintaa ja starttivalmennusta• Vahvaa yhteyttä terveyspalveluihin• Kuntien välistä yhteistyötä ja monialaista yhteistyötä• TE-palvelut lähemmäs nuorta (vrt. harvennettu toimistoverkko, sähköiset palvelut)
Sosiaalisen vahvistamisen työotetta muihin palveluihino Aito, kohtaava tuki
21.04.23 Etsivän työn selvitys
![Page 9: Palveluketjujen kehittäminen ja laadullisen vaikuttavuuden mittaaminen](https://reader031.vdocuments.pub/reader031/viewer/2022020718/56814670550346895db39383/html5/thumbnails/9.jpg)
Nuorisotakuusta
• Rajautumassa hallitusohjelmaa ja alkuperäistä suunnitelmaa paljon kapeammaksi
• Palvelee huonosti niitä, joiden elämä ei ole edennyt tavanomaisena pidettyä reittiä
• Väliinputoajaryhmänä nuoret, jotka o ovat jo pudonneet palvelujärjestelmän ulkopuolelle tai/ja o tarvitsevat monialaisia palveluita
• Kuntoutuslupaus vailla katetta? Kermankuorintaa?
Etsivän työn ja työpajatoiminnan rinnalle nuorille räätälöityjä mielenterveys-, päihde- ja asumispalveluita, starttivalmennusta
Osaamisen kasvun tunnistamista ja näyttöjä varten tulee luoda mekanismi palvelemaan koulutusjärjestelmän ulkopuolella olevia
• Kaikkien nuorten nuorisotakuu?21.04.23
![Page 10: Palveluketjujen kehittäminen ja laadullisen vaikuttavuuden mittaaminen](https://reader031.vdocuments.pub/reader031/viewer/2022020718/56814670550346895db39383/html5/thumbnails/10.jpg)
Kristiina Lehmuskoski, TPYAlueelliset työpajapäivät Oulussa
12.11.2013
Sosiaalisen vahvistumisen mittaaminen työpajoilla
21.04.23
![Page 11: Palveluketjujen kehittäminen ja laadullisen vaikuttavuuden mittaaminen](https://reader031.vdocuments.pub/reader031/viewer/2022020718/56814670550346895db39383/html5/thumbnails/11.jpg)
Miksi?
• Vaikutusten arviointi pelkästään sijoittumisena koulutukseen tai työelämään on riittämätön ja yksipuolinen
• Työpaja-jaksolla paljon muita merkityksiä ja vaikutuksia nuoren elämänkulkuun
• Hyvän kehityksen näkyväksi tekeminen
21.04.23
![Page 12: Palveluketjujen kehittäminen ja laadullisen vaikuttavuuden mittaaminen](https://reader031.vdocuments.pub/reader031/viewer/2022020718/56814670550346895db39383/html5/thumbnails/12.jpg)
Miten mittari rakennetaan?• Nykytilan kartoitus• Sova-käsitteistä konkreettisiin kysymyksiin• Nuorten kuuleminen• Testiversio (nuoret, valmentajat)• Pilotointi• Asiantuntija-arviot• Valmis mittari (1. versio)• Mittarin jalkautus
21.04.23
![Page 13: Palveluketjujen kehittäminen ja laadullisen vaikuttavuuden mittaaminen](https://reader031.vdocuments.pub/reader031/viewer/2022020718/56814670550346895db39383/html5/thumbnails/13.jpg)
Nykytila• Käytössä mm. VAT, RAND, IMBA ja MELBA, jotka
toimivat parhaiten kuntoutusselvityksen ja diagnosoinnin apuvälineinä
• Pajoilla käytössä erilaisia arviointilomakkeita, joilla pyritään saamaan käsitys elämänhallinnan parantumisesta
• Ei kuitenkaan systematisoitua mittausta eri osa-alueista ja muutoksesta
21.04.23
![Page 14: Palveluketjujen kehittäminen ja laadullisen vaikuttavuuden mittaaminen](https://reader031.vdocuments.pub/reader031/viewer/2022020718/56814670550346895db39383/html5/thumbnails/14.jpg)
Vaikuttavuuden määritelmä sova-mittarissa
• Paja-jakso on interventio, jonka oletettu vaikutus on sosiaalinen vahvistuminen
• Alku- ja loppumittaukset• Sekä valmentautujan että valmentajan arvio• Väliin tulevia muuttujia ei pystytä eristämään• Kysytään asiakkaan kokemus muutokseen
vaikuttaneista syistä21.04.23
![Page 15: Palveluketjujen kehittäminen ja laadullisen vaikuttavuuden mittaaminen](https://reader031.vdocuments.pub/reader031/viewer/2022020718/56814670550346895db39383/html5/thumbnails/15.jpg)
Mittaamisen haasteet• Kokemuksen subjektiivisuus• ”Ihmiset ovat tunnetusti monimutkaisia” (Colin
Robson arviointitutkimuksesta sosiaalialalla)• Tunnettava ihmisten omat käsitykset itsestä ja
maailmasta• Työpajalle tuleva nuori on valmentajalle tabula
rasa
21.04.23
![Page 16: Palveluketjujen kehittäminen ja laadullisen vaikuttavuuden mittaaminen](https://reader031.vdocuments.pub/reader031/viewer/2022020718/56814670550346895db39383/html5/thumbnails/16.jpg)
Itsearvioinnin mahdollisuuden ja haasteet
• Tukee valmentautujan subjektiksi kasvamista
• Lisää realistista suhtautumista omiin kykyihin ja siten
• auttaa tavoitteiden asettamisessa ja saavuttamisessa
• Kyvyt ja potentiaali ovat ihmisen selän takana
• Omat taidot ja tahto täytyy tunnistaa ennen kuin niitä voi käyttää
• Tarvitaan kehityksen näkyväksi tekemistä – valmentajan rooli tärkeä!
21.04.23
![Page 17: Palveluketjujen kehittäminen ja laadullisen vaikuttavuuden mittaaminen](https://reader031.vdocuments.pub/reader031/viewer/2022020718/56814670550346895db39383/html5/thumbnails/17.jpg)
Sosiaalinen vahvistuminen• Minäpystyvyys (minäkäsitys, identiteetti, itsetunto)• Elämänhallinta (ulkoinen ja sisäinen)• Kontrolliodotus tai hallintakäsitys• Resilienssi l. pärjäävyys• Sosiaalinen pääoma (luottamus)• Osallisuus • Koherenssin tunne
21.04.23
![Page 18: Palveluketjujen kehittäminen ja laadullisen vaikuttavuuden mittaaminen](https://reader031.vdocuments.pub/reader031/viewer/2022020718/56814670550346895db39383/html5/thumbnails/18.jpg)
Koherenssintunteen teoria
• Aron Antonovsky, israelilainen terveyssosiologi• Mikä selittää sairauden puuttumisen?• Salutogeenisyys• Henkisen tason immunologinen järjestelmä• Osa-alueet: ymmärrettävyys, hallittavuus,
mielekkyys
21.04.23
![Page 19: Palveluketjujen kehittäminen ja laadullisen vaikuttavuuden mittaaminen](https://reader031.vdocuments.pub/reader031/viewer/2022020718/56814670550346895db39383/html5/thumbnails/19.jpg)
Koherenssin tunne, kokemus elämän eheydestä
• Lähikäsitteitä määrätietoisuus, tavoitteellisuus, sisäinen autonomia
• Kyky psyykkiseen työhön eli ongelmien käsittelyyn omassa mielessä
• Kokemus siitä, että ympäristön asettamat vaatimukset ja haasteet ovat sitoutumisen ja energian sijoittamisen arvoisia
21.04.23
![Page 20: Palveluketjujen kehittäminen ja laadullisen vaikuttavuuden mittaaminen](https://reader031.vdocuments.pub/reader031/viewer/2022020718/56814670550346895db39383/html5/thumbnails/20.jpg)
Koherenssin tunteen mittaaminen
• Paljon tutkimusta, Suomessa mm. nuorten ja työttömien parissa
• Mittaa kohtalaisen pysyvää asennetta, mutta• koherenssin tunteeseen voidaan vaikuttaa
interventioilla, erityisesti 30 ikävuoteen saakka
21.04.23
![Page 21: Palveluketjujen kehittäminen ja laadullisen vaikuttavuuden mittaaminen](https://reader031.vdocuments.pub/reader031/viewer/2022020718/56814670550346895db39383/html5/thumbnails/21.jpg)
Sova-mittariin sisältyy
• Erilaisia osioita, joista koherenssin tunne yksi • Sekä itsearviointi että valmentajien arviointi
tieto- ja taitoresurssein kasvamisesta• Työelämävalmiudet • Opiskeluvalmiudet• Etsivän työn ja Nuotta-valmennuksen osiot
21.04.23
![Page 22: Palveluketjujen kehittäminen ja laadullisen vaikuttavuuden mittaaminen](https://reader031.vdocuments.pub/reader031/viewer/2022020718/56814670550346895db39383/html5/thumbnails/22.jpg)
Sova-mittarin hyödyt
• Mahdollisuus luoda valtakunnallisesti vertailukelpoista vaikuttavuustietoa
• ”Mitä mitataan, sitä nähdään” – mittarin merkitys omalle työlle
• Vaikuttavuuden arvioinnin tärkein hyöty koituu aina asiakkaalle
21.04.23