Pankkien häiriönsietokyvyn parantaminen II

Kriisinratkaisua koskevat ehdotukset

Rahoitusmarkkinaosasto

Eduskunnan talousvaliokunta U 17/20167vp

24.2.2016 Jaakko Weuro ja Katri Aho

Pankkiunionin syventäminenECOFIN 17.6.2016: ”Pidemmälle meneviä askelia on otettava rahoitusalan riskien

vähentämisen ja jakamisen suhteen, asianmukaisessa järjestyksessä”

Pankkiunioni

Vakavaraisuus

Kriisinratkaisu

Talletussuoja

Yhteinen valvonta

Yhteinen kriisinratkaisu

Yhteinen talletussuoja?

ECOFIN: “Neuvottelutpoliittisella tasolla

käynnistyvät heti, kun on saavutettu riittävääedistymistä riskien

vähentämistä tarkoittavissatoimissa”

Yhteisvastuu pankkikriisien kustannuksista-> Yhteiset rahastot-> Viimekätinen julkinen tuki rahastoille (?) ”backstop”ECOFIN: “Voidaan päättää, riskien vähentämistoimet huomioiden, että backstop-järjestely otetaan käyttöön ennen siirtymäajan päättymistä”

Yhteinen sääntökirja

(EU28)

Uuden kriisinratkaisusääntelyn tausta ja tavoitteet

Ennen • Valtion tuki kriisipankeille

merkittävä– Vuosina 2008—2011 EU:n jäsenmaat

ottivat käyttöön noin 1 600 miljardin euron edestä erimuotoista pankkitukea eli noin 13 prosenttia EU:n BKT:sta.

• Pankkeja pelastettu veronmaksajien varoilla– EU:ssa yli 450 miljardia euroa.

• Pankkien ja valtioiden välinen kohtalonyhteys vahvistui yhä finanssikriisin aikana.

• Kotivaltion taloudellinen tilanne vaikuttaa pankkien rahoitus-kustannuksiin.

Jälkeen

• Pankkisektori sisäistää mahdollisen kriisitilanteen kustannukset.

• Implisiittinen valtiontuki poistuu.

• Markkinakuri paranee moraalikadon pienentyessä.

• Rahoituskustannukset heijastavat paremmin luottolaitoksen riskiä.

• Ennustettavuus paranee.

3Lähde: RVV

Uusi kriisinratkaisusääntely on valtava regiimimuutos

Lähde: RVV

Uudet kriisinratkaisuviranomaiset ja eurooppalainen mekanismi valvojien rinnalle.

Julkisten varojen käytön minimointi tulevissa pankkikriiseissä.

Tappioiden kattamiseen varat omistajilta ja sijoittajilta pakollisella velkojen alaskirjaus- ja/tai konvertointimenettelyllä (bail-in). Velkojat eivät kuitenkaan kärsi suurempia tappioita kuin jos pankki asetettaisiin konkurssiin. Ongelmiin ajautuneen pankin hallittu ja tarvittaessa nopea alasajo samalla varmistamalla kriittisten toimintojen jatkuvuus rahoitusmarkkinoiden vakautta vaarantamatta.

Koordinoidut ja tehokkaat välineet myös rajat ylittävien konsernien toiminnan uudelleenjärjestämiseksi (kv. ryhmiä varten perustettavat kriisinratkaisukollegiot).

Kriisinratkaisun rahoitusta koskevan eurooppalaisen järjestelmän perustaminen.

4

Valmistelevat ja ennalta ehkäisevät

toimenpiteet

Varhaisen vaiheen toimenpiteet

Kriisinratkaisu

Valvojat ja uudet kriisinratkaisuviranomaiset yhteistyössä

kriisien ennaltaehkäisyssä

Elvytyssuunnitelmien mukaiset toimet

Laajennetut raportointi- ja julkistamisvaatimukset

Strategian ja oikeudellisen rakenteen muuttaminen

Johdon vaihtaminen Asiamiehen asettaminen

Välineet:• liiketoiminnan myynti• siltapankki• omaisuudenhoito-

yhtiö• bail-in

Rahaston varojen käyttö tarvittaessa

Elvytyssuunnitelmien laadinta (valvontaviranomainen hyväksyy)

Kriisinratkaisusuunnitelmien laadinta

MREL- vaatimus Rahaston kerryttäminen

Kynnys: ”institution is in breach or is likely to be in breach of any of the requirements..”

Kynnys:”institution is failing or likely to fail”

EKP tai kansallinen valvontaviranomainen

SRB tai kansallinen kriisinratkaisuviranomainen

Pankit

SRB tai kansallinen kriisinratkaisuviranomainen

5Lähde: RVV

Pankin alasajo tai uudelleenjärjestely suunnitellaan jo etukäteen

Konkurssi vs. kriisihallinto

- yksinkertais-tetut velvoitteet

Jatkuvuuden ja purettavuuden

arviointi

Päätökset (tappiopuskurit

ja purettavuuden

esteet)

Strateginen liiketoiminta-

analyysi

Kriisinratkaisusuunnitelmat laaditaan ja päivitetään vuosittain

Kriisinratkaisu-

strategia ja sen

toimivuus eri

skenaarioissa

Elvytyssuunnitelma

6Lähde: RVV

Mikä sijoittajanvastuu? Mikä MREL?

• Uuden kriisinratkaisusääntelyn yhtenä keskeisenä tavoitteena on sijoittajanvastuun toteuttaminen.

• Sijoittajanvastuulla tarkoitetaan sitä, että pankin omistajat ja velkojat kantavat vastuun pankin tappioiden kattamisesta.

• EU:ssa ns. MREL-vaatimus asettamisella varmistetaan että laitoksella on riittävä määrä varoja ja velkoja sijoittajanvastuun tehokkaaseen toteuttamiseen.

• Globaalisti (G20) sovittu maailmanlaajuisten suurien pankkien omasta tappionsietokykyvaatimuksesta

7

Vakuudelliset velat

Korvattavat talletukset

Suuret talletukset(pk-yritykset ja yksityishenkilöt)

Vakuudettomat velat ja suuret talletukset

(suuryritykset)

Omistaja– ja sijoittajanvastuun toteuttaminen käytännössä

8

Huonompi-etuoikeudelliset velat

1.

2.

3.

SijoittajanvastuuTappioiden kattamisjärjestys/erien leikkaus- Kukin luokka katettava ensin täysimääräisesti ennen seuraavaan luokkaan siirtymistä

Esimerkkipankin tase (vastattavaa)

Omistajavastuu

Sijoittajanvastuun ulkopuolella

4.

Oma pääoma

Harkinnanvaraiset poikkeukset mahdollisia

Lähde: RVV

Omistaja– ja sijoittajanvastuun toteuttaminen käytännössä

• Alennetaan oman pääoman ja velkojen nimellisarvoa ja/tai muunnetaan velkaa vakavaraisuuspääomaksi riittävälle tasolle pankin toimintaedellytysten varmistamiseksi.

• Oman pääoman ehtoisiin eriin sijoittaneet kantavat aina ensisijaisesti vastuun tappioista.

• Velkaerien alentamisjärjestys määritelty tarkasti lainsäädännössä –yleinen konkurssioikeudellinen etusijajärjestys asettaa reunaehdot (ei saa loukata).

• Samaan velkaerään sijoittavia kohdellaan yhdenmukaisesti. Sijoittaja-asiakkaan luokittelu (ammattimainen / ei-ammattimainen) tai sijoittajan kotivaltio ei ole peruste toteuttaa sijoittajanvastuuta erilaisella tavalla.

• Poikkeukset kattamisjärjestykseen sallittuja viranomaisen luvalla vain poikkeustilanteissa - taloudellinen tappio (konkurssiin verrattuna) kompensoitava sijoittajalle.

• PANKKIPAKETIN EHDOTUKSILLA VARAUDUTAAN NÄIHIN POIKKEUKSIIN9

Lähde: Finanssivalvonta

Pankkipaketin kriisinratkaisua koskevat ehdotukset (I/II)

• Luodaan maksunsaantijärjestyksessä uusi erityinen velkaluokka eräille pankkien veloille (BRRD)– Tavoitteena sijoittajavastuun toteuttamisen

helpottaminen mm. suhteessa harkinnanvaraisiin poikkeuksiin

• Suurimmille (G-SII, 13 kpl) pankeille erityinen tappionsietokykyvaatimus (CRR)– Lakisääteinen minimivaatimus

– Osa tästä katettava erityiseen velkaluokkaan sisältyvillä instrumenteilla (ns. subordinaatio)

Pankkipaketin kriisinratkaisua koskevat ehdotukset (II/II)

• Kaikkien pankkien tappionsietokykyvaatimusta täsmennetään (BRRD+SRM)– Viranomaisten harkintavaltaa rajoitetaan– Mahdollisuus edellyttää mm. subordinaatiota– Vaatimuksen täyttäminen ryhmän sisällä (entity vs.

group)– Mahdollisuus myöntää poikkeuksia tytäryhtiöille?

• Uusi toimivaltuus valvojalle ja kriisinratkaisuviranomaiselle maksujen keskeyttämiseen (moratorio-oikeus) (BRRD)

Avoimia kysymyksiä

• Ehdotuksen tosiasialliset vaikutukset?

– Vähennetäänkö vai lisätäänkö riskejä?

– Uuden velkaluokan ja lakisääteisen tappionsietokykyvaatimuksen merkitys? Tuleeko lattia vai katto?

– Nykyisen vaatimusjärjestelmän muuttamisen hyödyt? Kenen kustannuksia minimoidaan?

– Maksunsaantijärjestysehdotuksen ja muiden muutosten käsittely ja voimaantulo erikseen?

Valtioneuvoston kannasta

• Kyllä, mutta…

– Toimenpiteiden tehokkuus varmistettava kaikkien pankkien osalta (soveltamisala, taso)

• Kytkentä pankkiunionin syventämiseen

– Ei merkittävää riskien vähentämistä

– Vaikutukset voidaan arvioida vasta, kun ehdotukset hyväksytty ja voimassa.