Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2017

2

- LIPPUKUNTALEHTI -

47. vuosikerta

JULKAISIJA

Partiolippukunta Kalevan Karhuthttp://www.kalevankarhut.net

Kalevan KarhutLiisanpuisto 1, 33540 Tampere

Lippukunnan til inumero:FI18 1509 5000 0093 84

Tuki ry:n tilinumero:FI24 1277 3000 1153 84lahjoitusviitenumero 1261

Meille saa antaa rahaa ihan vapaasti...

PäätoimittajaJuhis Pietilä

Lemminkäisenkatu 10 A 1433540 Tampere040-7267030

juhis@kolumbus.fi

ToimitussihteeriAntto Hautamäki

Toimittajat:Marjo Rikkinen, Jouni Turunen, Topi

Saarenoja, Kirsti Nurminen

Valokuvat:Jouni Turunen, Kirsti Nurminen

Taitto:Juhis Pietilä

TÄSSÄ NUMEROSSA

Ä-tervehdys................................................3Partio ja puoluepolitiikka .........................4Lupauksenantojuhla ..................................5Itsenäisyyspäivä.........................................6Penturetki ...................................................7Lumikon reissu ..........................................9Äitikerho 50 vuotta .................................10Ällikällä lyöty ............................................12

Lippukunta vuokraa Luosunkämppää Ylläksellä.Hinta on talvisaikaan alkaen10 euroa / hlö / vrk ja kesäaikaanalkaen 7 euroa / hlö / vrk.Lippukunnan jäsenet pääsevät vie-läkin halvemmalla. Yli 20 hengenryhmät neuvotellaan erikseen.Tilaa riittää noin 50:lle hengelle.Varustelu on 50-luvun tasoa.

Tiedustelut: Jaakko Kuningas 045-1336451

3

Ällikkä astuu uuteen aikaan.Jatkossa lehti ilmestyy ainoas-taan sähköisenä, mutta uudista-essakin on pidetty mielessä eräänApollo -kuuohjelman ohjelmoi-jan ohje: tämän päivän parhaatosat ovat huomisen tekniikoita.

Tässä muutoksessa muuttuusiis ainoastaan jakelumuoto,kaikki muu pysyy ennallaan,kuten numeropohjainen ilmesty-minen.

Pelkästään sähköisen ilmes-tymisen myötä jatkossa onhelpompaa ehkä julkaista use-

ampia lehden numeroita vuo-dessa.

Kevään korvalla on taas eri-laisia partiotapahtumia tulossa,kuten esimerkiksi Reissu 20177.5., joka on Tampereella jaohjelmasta tulee lisätietoa myö-hemmin.

Alkanut vuosi tuo mukanaanmyös Suomen 100-vuotisjuhla-vuoden. Partiokin osallistuujuhlan viettämiseen. Paljon on-nea Suomelle!

Antto Hautamäki

4

Gilwell-mies Takku haastoi lukijoitakaksintaisteluun Ällikän edellisessänumerossa siteeraamalla SP:n peruskir-jan määritelmää partiosta kasvatustoi-mintana, jonka päämääränä on “kunnol-linen” kansalainen. Partiomaisuuteenkirjoittaja yhdisti osallistumisen tuleviinkunnnallisvaaleihin ja kaikkeen siihen,mitä äänestäminen mukanaan voi tuoda,esimerkiksi kunnalliseen luottamusteh-tävään.

Seuraamatta partiojärjestön viimeaikaisia ohjelmapyrintöjä haluan koros-taa sitä partioihannetta, joka on lausuttujulki 1970-luvun puolivälissä tapahtu-neen poika- ja tyttöpartioliittojen yhdis-tymisen yhteydessä. Ainakin silloin vieläpartioihanteena oli:- kehittää itseään ihmisenä- kunnioittaa toista ihmistä- auttaa ja palvella muita- tuntea vastuunsa ja velvollisuutensa- rakastaa ja suojella luontoa- olla uskollinen ja luotettava- rakentaa ystävyyttä yli rajojen- etsiä elämän totuutta.

Partiokasvatuksen menetelmiä ovatmm. tekemällä oppiminen, vastuunantaminen nuorelle ja toiminta luonnos-sa. Eräretket ja partiotaitokilpailut ovatoivallinen tapa koulutuksen käytäntöönsaattamisessa.

Kirjoittajan toivomus aktiivisesta“partiomaisesta” kunnallisvaaleihin osal-listumisestä herättää enemmän kysy-

myksiä kuin vastauksia. Nykyinen po-liittinen ilmasto ääriliikkeineen ei olekovin kaukana sodan jälkeisestä Suo-mesta. Tuolloin partiojärjestön toimin-nanjohtaja Lauri Vuolasvirta joutui ero-amaan tehtävästään mm. Partiojohtaja-lehden kohua herättäneen “vaalinume-ron” johdosta. Vuonna 1945 Vuolasvir-ta oikestaan vain korosti kansalaistenvaaleissa vaikuttamisen tärkeyttä, kutennimimerkkikirjoittaja nyt. Kirjoitteluherätti tuolloin monissa partiolaisissapahennusta, koska poliittisesti sitoutu-mattoman järjestön ei tule tehdä vaa-lityötä. Seurakunnan lippukuntana voisiehkä kiinnostua kirkollisista vaaleista,kun siellä tunnukset eivät ole puolue-poliittisia. Mihinkään puoluesuuntauk-seen perustuvia lippukuntia ei tarvita!

1980-luvulla SP:n puheenjohtajanatoiminut Pekka Koskinen on todennutpartioliikkeen yhteiskunnallisesta vaikut-tamisesta seuraavasti:

Yhteskunnallinen vaikuttaminentarkoittaa esim. sitä, että saatammepäättäjien – poliitikkojen ja virkamiesten– tietoon edes perusfaktat partiostakasvatusjärjestönä ja tiedot tämän toi-minnan rahoittamisesta. “Tämä yhtey-denpito on nimenomaan järjestön joh-don tehtävä!”

60-luvulla Karhuihin liittynyt, par-tioihanteissa kilvoitteleva seniori

Partio ja puoluepolitiikka

5

Juhlan tuntua ilmassa, miten iltaonnistuu, kaikkia taitaa vähän jännittää.Hyvin kaikki lähtee kuitenkin käyntiin,kaikki lupauksenantajat saapuvat pai-kalle. Kalevan Karhut -lippukunnantämän vuoden lupauksenantojuhla onalkamassa Kalevan kirkon kirkkosalis-sa.

Jouluisessa lupauksenantojuhlassamukana oli 34 sudenpentua, joista 17oli uusia partiolaisia ja antoivat ensim-mäisen partiolupauksensa, eli suden-pentulupauksen. Monen sudenpennunvanhemmat ja muut läheiset olivat myöstulleet mukaan juhlavaan hetkeen jasitähän se aina on. Vasemmalla kädelläkiinni lupausköydestä, oikea käsi par-tiotervehdykseen ja sitten se lupaus,vaan miten se menikään? Kaikkimuistivat hienosti lupauksen. Sittenlupausmerkit ja vihdoin Karhujen vih-reävalkoinen huivi solmitaan uusiensudenpentujen kaulaan.

Lupauksen antoi myös yksi uusiseikkailija, rohkea sellainen, kun yksintuli kirkkosalissa kaikkien eteen ja

antoi reippaasti lupauksensa. Seikkai-lijoita hänen lisäkseen mukana oli kolme.Tarpojia olimme innostaneet syksynpäätösjuhlaan kuusi ja samoajia pai-kalla oli kaksi. Johtajia tämän tilaisuu-den järjestelyissä oli kymmenen. Joh-tajista Matti Hirvoselle luovutettiin juh-lassa Suomen Partiolaisten hopeinenansiomerkki. Lisäksi joulukampanjassaansioituneita, eli eniten adventtikalente-reita ja joulukortteja myyneitä palkit-tiin. Tänä vuonna näille palkinnoillenousivat Kim Palomäki, Emil Polvinen,Jere Leino ja Daniel Connel.

Lupauksenantojuhlan jälkeen siir-ryimme ala-aulaan, missä Äitikerhonäidit tarjoilivat meille maittavaa riisi-puuroa sekä kahvit torttuineen ja pi-pareineen. Läheisiä juhlassa oli todellamukavasti, laskimme heitä olleen pai-kalla satakunta. Tästä oli itse kunkinhyvä siirtyä ansaittua joululomaa viet-tämään.

Marjo Rikkinen

Kalevan Karhujenlupauksenanto- japuurojuhla 12.12.2016

6

Itsenäisyyspäivän kunnianosoitusti-laisuus järjestettiin Kalevankankaanhautausmaalla 6.12.2016.

Kalevan Karhujen edustajat AnttoHautamäen johdolla kokoontuivatKalevankankaan hautausmaan pääpor-tille klo. 11.30. Myös muut yhteisötkokoontuivat samaan paikkaan. Kello11.45 siirryimme marssiosastona san-karihautojen läheisyyteen, odottamaantilaisuuden alkua. Kello 12.00 siirryim-me muiden osastojen kanssa sankari-hautojen edustalle, jääden avoriviinseisomaan.

Kunnianosoitustilaisuus kesti sanka-rihaudoilla noin puoli tuntia, jonkajälkeen osastot siirtyivät marssienKalevantie – Salhojankatu - Kalevanpuistotie – Sammonkatu - Liisanpuisto-reittiä Kalevan kirkolle, jossa kello13.00 alkoi Itsenäisyyspäivän jumalan-palvelus.

Kalevan Karhujen marssiosastoonkuuluivat sudenpennuista Arttu Aalto,Aleksanteri Rasila, Max Malmi ja hänenisänsä, sekä Teemu Turunen ja hänenisänsä Jouni “Jone” Turunen. Kalevan

Karhujen lippua kantoi Patrick Rintalaja Tampereen Partiolaisten lippua JuhisPietilä. Kirsti “Kippara” Nurminenosallistui myös tilaisuuteen.

Sää suosi ja aurinko paistoi pienes-sä talvipakkasessa.

En usko, että sudenpennut täysinymmärsivät mistä tilaisuudessa oli kyse,mutta sekin tulee pojille varmasti tu-levina vuosina vielä selville, viimeistäänkun he suorittavat varusmiespalveluk-sen.

“Itsenäisyys on meille kunnia asia jasiitä me olemme ylpeitä ja kiitollisia.Sotavuosina moni joutui antamaanhenkensä taistellessaan maamme itse-näisyyden säilyttämiseksi ylivoimaistavihollista vastaan. Periksi antamatto-muus, rohkeus ja tahdon voima ovatitsenäisyytemme perusta. Näitä uhra-uksia emme saa koskaan unohtaa.”

Kiitos! Itsenäisestä ja vapaastaSuomesta.

Jouni “Jone” Turunen

Itsenäisyyspäivänkunnianosoitukset

7

Einon isä vei minut Aitolahdenvanhalle pappilalle. Aivan ensimmäi-seksi nostettiin lippu. Sitten opeteltiinnuotiohommia, eli mikä paperi syttyyparhaiten. Paras oli puukangaspaperitai joku sellainen. Opittiin, missä alu-eella voidaan sytyttää nuotio: pikkui-sessa metsässä ihan siinä talon veressä.Nuotiojuttujen jälkeen varmistettiin vie-lä, mitä me opimme. Opin ainakin sen,ettei hirvennahka tai tavallinen kartonkipala. Sisällä vielä oli ainakin neljäpistettä, joissa kysyttiin ihan kaikki

asiat, jotka oli opittu.Kerrottiin, että akelan kaverin ka-

verilla oli palanut rasvakattila, ja sitäsammuttaessa sukkahousut olivat pa-laneet kiinni ihoon. Hän joutui kuukau-deksi sairaalaan.

Sitten mentiin syömään hernekeit-toa. Ruokailun jälkeen valittiin sängyt.Keiton jälkeen pidettiin matobileet. Setarkoittaa, että puetaan makuupussitpäälle ja etsitään huone, jossa hypitäänse makuupussi päällä.

Sitten mentiin vielä ulos. Siinä vie-

Sudenpenturetki

8

ressä oli punainen kirkko, jossa pidet-tiin iltahartaus.

Iltapalaksi oli karjalanpiirakkaa jamehua. Iltapalan jälkeen pestiin ham-paat ja mentiin nukkumaan. Sitten tuliyö, nukuin hyvin.

Aamulla heräsin siihen, että muutpojat käyttivät taskulamppuja. Tulim-me kaikki huoneesta ulos ja menimmepesemään hampaat. Aamupalaksi olipuuroa ja mehukeittoa. Otin vihreäämehukeittoa, olisi ollut myös punaista.Aamupalan jälkeen nostettiin lippu.

Lipunnoston jälkeen sisällä oli taasmatobileet. Sitten askarreltiin ongetpuukepeistä ja ihan tavallisesta siimas-ta. Puukeppiin naulattiin kiinni kelat.Koukut olivat valmiina siimassa.

Makaronilaatikon syömisen jälkeen

menimme ulos pilkille. Jone kairasineljä reikää. En saanut kalaa. Kukaanmuukaan ei saanut, syötit vaan lähtivät.Siellä järven jäällä oli myös pisteet,joissa pelattiin curlingia ja paistettiinvaahtokarkkeja. Sain savua silmiini.Paahdoin kaksi vaahtokarkkia ja söinyhden suoraan pussista.

Sitten menimme takaisin majoitus-paikalle. Silloin laskettiin lippu. Vihto-rin isä vei minut takaisin Kalevankirkolle.

Leirillä oli tosi kivaa. Parasta olikalastaminen, vaikka kädet jäätyivät.Harmi ettei saatu kalaa.

Teksti: Topi SaarenojaKuvat: Jouni Turunen

9

Tärkeä tiedotus lukijalle! Tässäjutussa käytetyt lihavoidut adjektiiviton keksitty täysin sattumanvaraisestiLumikko-joukkueen jäsenten toimes-ta ja heitetty mukaan tuomaan väriämuuten hieman tylsään tarinaan.Joukkue ei ota mitään vastuuta jutunsisällöstä eikä sen järkevyydestä.

Pullea Lumikko-joukkue teki no-peana maaliskuun viikonloppuna taian-omaisen retken Saarijärven hitaallekämpälle. Lähdimme matkaan makeal-ta Ilmarinkadun kololta. Tavarat kulki-vat perille asti Juhiksen suomalaisellaautolla, mutta Pihliksen seksikkäälläautolla ei ollut asiaa Rakkarintielle,joten jouduimme kävelemään loppumat-kan.

Jäiselle kämpälle päästyämme sy-tytimme kamiinan tulet. Teimme myössaastaisen avannon. Lounaaksi söim-me kipeää nakkisoppaa.

Seuraavaksi oli ohjelmassa nuotionsytyttämisen harjoittelua ruman Juhik-sen opastuksella. Sopivien sytykkeidenja polttopuiden löytäminen talvisestametsästä ei ollutkaan aivan yksinker-taista, mutta lopulta kaikki saivat nuo-tionsa syttymään. Nuotiolla paistoimmehelppoja paksukaisia, eli amerikkalaisia

pannukakkuja. Ne olivat oikein hyviä,suosittelemme!

Seuraavaksi pääsimme kokeilemaansuunnistamista kuolleen GPS-laitteenavulla. Se oli yllättävän helppoa jahakatut rastit löytyivätkin reitin varrel-ta nopeasti. Sitten harjoittelimme lipunnostoa ja laskua. Opettelimme myösviikkaamaan Suomen lipun oikeaoppi-sesti.

Päivälliseksi valmistimme kumistaooppaheijaa, jota söimme hyvällä ruo-kahalulla. Iltapalaksi paistoimme vielämakkaraa ja sitten menimme nukku-maan mustan kämpän sairaalle par-velle.

Aamulla heräsimme, söimme aamu-palaksi jumalaista puuroa ja pakkasim-me limaiset tavaramme teräviin rink-koihimme. Sitten teimme polttopuita jasiivosimme kämpän. Ehdimme myösharjoitella rinkkojen säätämistä. Lopuk-si söimme lounaaksi reikäisiä nuude-leita ja sitten riensimme jo kotia kohti.

Mukana retkellä olivat kalju Vanja,karvainen Jimi, kulmikas Tiitus, puu-mainen Veeti, pyöreä Juhis ja isoPihlis.

Lumikko-joukkue

Lumikko-joukkueenpartiomainen kämppäretki18.-19.3.2017

10

Kalevan kirkon kerhohuoneessakokoontui partiopoikien äitikerho kym-meniä vuosia. Tässä samassa salissajärjestettiin äitikerhon 50-vuotiskokous16.3.2017. Tieto tästä tilaisuudesta olitavoittanut muutamia äitikerholaisia erivuosikymmeniltä, jopa aivan alkuvuo-siltakin.

Talvella 1967 silloinen seurakunnanpoikatyöntekijä Kalevi “Kallu” Mäki-

nen oli tullut kyläilemään Wallininperheen luo ja keittiön pöydän ääressävaatinut Riittaa perustamaan lippukun-nalle äitikerhon. Perustamiskokouspidettiin Kalevan seurakuntatalolla17.3.1967. Läsnä oli muutamia partio-poikien äitejä.

Riitta Wallin toimi kerhon ensim-mäisenä puheenjohtajana kymmenkun-ta vuotta. Puheenjohtajia on kaikkiaan

Kalevan KarhujenÄitikerho 50 vuotta

Kalevan Karhujen äitikerho ry:n ensimmäiset myyjäiset Kalevan seurakunta-talolla. Myytävänä mm Annikki Pihkasen valmistamia nukkeja

11

ollut puolisen tusinaa ja osallistuviapartiolaisten äitejä vähintäänkin viisi-kymmentä. Nykyinen äitikerhon pu-heenjohtaja Mirjami Pietilä on toiminuttoistakymmentä vuotta.

Kalevan Karhujen Äitikerho ryrekisteröitiin heti, sillä tarvittiin viralli-nen omistaja uudelle leirialueelle suun-niteltuun saunakämppään. Myyjäisilläynnä muilla tavoilla äitikerho sai kerät-tyä varat saunarakennukseen ja senjälkeen moniin muihinkin tarkoituksiinlippukunnan hyväksi.

Nykyisinkin lippukuntalaisten äidittoimivat leirien, retkien ja muiden tilai-

suuksien huollossa ja varsinkin isänpäi-välounaan valmisteluissa. Lippukunnanverkkosivuilla on tietoja myös äitiker-hosta.

Kalevan Karhujen juhlavuosienketjussa ovat vuorossa Saarijärvenleirialueen viisikymppiset ja äitikerhonjo vietetty juhlakokous. Onnea jamenestystä edelleen!

Teksti: Kirsti NurminenKuvat: Äitikerhon arkisto ja KirsiNurminen

12

Topias HyytiäinenKoko nimi: Topias Matti Akseli Hyytiäinen

Syntymäaika: 23.01.00

Pituus: 171.5cm

Paino: 53 kg

Kengännumero: 42.5

Saappaannumero: 43

Lempinimet: Topsu, Topi, tietosanakirja

Kymmenen kiperää1.Asema Lippukunnassa: Näätä-vartion johtaja ja hallituksen jäsen.

2.Viimeisin partiotapahtuma: Kalevan Karhujen jouluinen lupauksenantojuhla.

3.Paras partiotapahtuma: Japanin Jamboree ja sen oheismatka.

4.Paras nuudelimerkki: Katoz.

5.Pisimmän pelaamasi shakkiotteluo:Pisin kesti 4h, mutta siirollisesti pisin oli 96 siirtoa.

6.Osaatko soittaa balalaikkaa: en.

7.Suurin partiosaavutuksesi: Suurimpana partiosaavutuksenani pidän vartion johtamista.

8.Toiveammatti: en ole varma, mutta tällä hetkellä parhailta vaikuttavat lakimies ja virkamies.

9.Paras lehti: Tieteen kuvalehti.

10.Tulevaisuus: Aion tulevaisuudessakin harrastaa partiota. Tulevaisuudessa haluaisin

omakotitalon ja kissan.

Pieni partiohistoriaAloitin partion 7-vuotiaana Helsingin Kotkissa ja osallistuin tänä aikana Helsinkin alueen

suurleirille. Kotkissa ollessani toinen partioleirini oli tähän asti vaikein. Räntää satoi koko

ajan ja kaikki vaatteeni paitsi pyjama olivat märkiä.

Muutin 8-vuotiaana Tampereelle ja jatkoin Karhuissa partion harrastamista. Vastaanotto

Karhuissa oli hyvä. Pääsin 15-vuotiaana Jamboreelle Japaniin, ja aloitin samana syksynä

Näätä-vartion johtamisen.