PELIALALLE OSAAJIA OULUSTA :: 6

BUSINESS KITCHENISSÄ SPARRATAAN KASVUYRITTÄJYYTTÄ :: 10

O U L U N S EU D U N A M M AT T I KO R K E A KO U LU N S I D OS RY H M Ä L EH T I 2 :: 2012

2 3

4 Nina luottaa laadukkaisiin raaka-aineisiin Masterchef-kilpailijan Aito-menu.

6 Oma kiinnostus tärkeintä Oululaislähtöinen yrittäjä Anton Gauffin kertoo pelialalla pärjäämisestä.

8 Energiatehokkuus näkyy rakentamisessa Mittaustulokset kiinnostavat omakotitalorakentajaa.

9 Stoppi tiedon hukkaamiselle

10 Keittiöstä uutta pöhinää Business Kitcheissä sparrataan kasvuyrittäjyyttä ja kansainvälistä liiketoimintaa.

16 Vesistöt kuntoon yhteistyöllä Nallikarin ja Kalimenjoen veden laatua ja lähiympäristöä parannetaan.

18 Internetistä viides valtiomahti

19 Ohjelmistoyritys pyydysti kansainvälisen työntekijän Kiinalaisen Yini Wangin harjoittelu johti työpaikkaan. 20 Arkea aidoimmillaan

lmassa on kevättä ja po-sitiivista pöhinää. Se tar-koittaa ainutkertaisuutta, merkityksellisyyttä ja ta-

voitteellisuutta. Pöhinän happo-testi on erään määritelmän mu-kaan kolme yytä: yksinkertainen, yllätyksellinen ja yhteisöllinen.

Parhaat asiat ovat useimmi-ten yksinkertaisia perusasioita, kuten hyvä ruoka, kertoo Nina Ki-viniitty. Masterchef-kisassa vii-denneksi sijoittunut Oamkista valmistunut sairaanhoitaja suun-nitteli Aito-lehden lukijoille oman menun. Intohimo ruokaan on vie-mässä Ninaa Australiaan opiske-lemaan kokiksi.

Anton Gauffin todistaa omalla esimerkillään, että pöhinää syn-tyy, kun ihminen saa rohkeasti to-teuttaa vahvuuksiaan. Kiinnostus peleihin ja yrittäjän DNA ovat vie-neet hänet pelialan menestyjäk-si Piilaaksoon. Oamk on tarttu-nut rohkeasti alueen tarpeeseen ja aloittaa pelialan koulutuksen pi-lottina ensi lukuvuonna.

Yhä selvemmin huomataan, että teknologialla on vain väli-nearvo. Kaikki lähtee ihmisistä. Suurin voimavara työyhteisöissä ovat erilaiset ihmiset omine ideoi-

Pois turhat kontrollit

Mielipiteesi on tärkeä. Kysy, kerro ja kommentoi:jouko.paaso@oamk.fi

SISÄLLYS ::

neen ja vahvuuksineen. Business Kitchenissa kohtaavat ihmiset ja ideat. Syksyllä avattavassa kas-vuyrityskeskuksessa on luvassa apua niin mielessä pyörivän liike-idean kuin jo toimivan yrityksen kehittämiseen ja kansainväliseen kasvuun.

Jokin aika sitten osallistuin mielenkiintoiseen seminaariin, jossa keskusteltiin muun muassa nykypäivän johtamisesta ja todet-tiin, ettei se voi olla negatiivista kontrollia vaan luovuuden, inspi-raation ja yhteisöllisyyden tuke-mista. Erilaisuutta pitää pystyä hyödyntämään ja hallitsemaan. Tulisi luoda niin sanottuja hallit-tuja kolareita. Erilaisuus sisältää kansainvälisen ulottuvuuden, eri toimialojen yhteistyön hyödyntä-misen ja ikäpolvien osaamisen yhdistämisen.

Annetaan luovuuden rohkeasti kukkia. Inspiroivaa ja yhteisöllistä alkukesää!

REHTORI JOUKO PAASO

Me oamkilaiset olemme aitoja ja rohkeita pohjoissuomalaisia. Meidät tunnetaan luovuudesta, edelläkävijyydestä ja arkipäivän yrittäjyydestä.

Annamme innostumisen ja osaamisen näkyä kaikessa, mitä teemme. Meillä jokaisella on lupa olla oma itsensä.

Oulun seudun ammattikorkeakoulun sidosryhmälehti, Kiviharjunlenkki 1 B, PL 222, 90101 OULU, toimitus@oamk.fi

Vastaava päätoimittaja Jouko PaasoPäätoimittaja Anne-Maria HaapalaJulkaisuneuvosto Risto Kimari, Irene Iso-hanni, Anne Anttinen, Allan Perttunen

Toimituspäällikkö Anne AhoAD, kuvatoimittaja Riina KansanojaKansien kuvat Tiia SantavirtaPainos 3 000 kpl, Erweko Oy

Paperi Munken PureVuoden 2012 toinen numero, seuraava numero ilmestyy syksyllä.

4 5

Nina luottaa laadukkaisiin raaka-aineisiin

Masterchef-kisassa viidenneksi sijoittuneen oululaisen Nina Kiviniityn kolmen lajin Aito-menussa yhdistyvät Oamkin oranssi väri sekä lähiruoka.

Alkuruokaan Nina on käyttänyt porkka-naa, ja pääruuaksi hän valitsi hailuotolais-ta ahventa suoraan kauppahallista. Kaikki reseptit ovat neljälle hengelle.

Ninan innostus kokkaamiseen on kul-kenut mukana lapsesta saakka.

– Olen aina saanut kotona hyvää ruo-kaa, vaikkei kukaan perheestämme ole alalla. Kun on hyvälle tottunut, on täytynyt itsekin ruveta kokkaamaan. Laadukkaat raaka-aineet ovat kaiken a ja o. Käytän paljon luomua ja lähiruokaa, Nina kertoo.

– Jälkiruuassa käytetty tyrni sopii ate-riakokonaisuuteen paikallisuutensa ja värin-sä puolesta.

Nina valmistui Oamkista vuonna 2010 sairaanhoitajaksi ja on työskennellyt sii-tä lähtien OYS:n päivystyksessä. Tämä on jäämässä taakse, sillä intohimosta on tu-lossa hänen uusi ammattinsa.

– Lähden Australiaan opiskelemaan ko-kiksi. Se vaatii paljon paperihommia, joi-den valmistuttua tiedän, lähdenkö kesällä vai syksyllä. Koko maa ja erityisesti Syd-ney kiinnostaa minua todella paljon.

PAAHdETTU PORKKANAKEITTO1/2 kg porkkanoitarypsiöljyäsuolaa ja pippuria2 pientä sipulia hienonnettuna1 valkosipulin kynsi viipaloituna100 g kirnuvoita1/2 l kasvislientä2 dl kuohukermaa

Lämmitä uuni 200 asteeseen. Kuori porkka-nat ja leikkaa paksuiksi viipaleiksi. Laita viipa-leet uunipellille leivinpaperin päälle ja pirsko-ta päälle öljyä. Mausta suolalla ja pippurilla. Kypsennä uunin alaosassa noin 30 minuut-tia. Kuullota sipulia, valkosipulia ja paahdet-tuja porkkanoita voissa kattilassa miedolla

PALA AITOUTTA :: TEKSTI SAARA KÄRKI, KUVAT JUSSI TUOKKOLA

OLEN AINA SAANUT KOTONA HYVÄÄ RUOKAA.

lämmöllä 15 minuuttia. Lisää kasvisliemi ja kerma. Anna kiehua hiljalleen, kunnes pork-kanat ovat kypsiä. Soseuta hieman jäähtynyt keitto silkkiseksi tehosekoittimessa tai pienis-sä erissä sauvasekoittimella. Tarkista maku. Saat halutessasi keittoon kirkkaan oranssin värin parilla lusikallisella punajuurilientä.

LEIVITETTYÄ HAILUOdON AHVENTA, mAALAISRANSKALAISET JA TOmAATTIKASTIKE

noin 2 ruodotonta ahvenfilettä perruokailijaruisjauhojasuolaa ja valkopippuriakirnuvoita paistamiseen8 perunaarypsiöljyä1–2 rkl tilliä hienonnettunasuolaa ja pippuria400–500 g kypsiä tomaattejarypsiöljyä2 valkosipulin kynttä viipaloitunamuutama timjamin oksahöyrytettyä parsakaalta ja tilliä koristeluun

Valmista ensin tomaattikastike. Lämmitä uuni 190 asteeseen. Halkaise tomaatit ja mausta leikkauspinnat suolalla ja pippurilla. Aseta to-maatit leikkauspinta alaspäin uunipellille leivin-paperin päälle. Pirskota päälle öljyä ja mausta. Laita valkosipuliviipaleet ja timjamin oksat to-

maattien päälle ja paahda uunissa 45–60 mi-nuuttia. Anna jäähtyä hieman. Poista kuoret, timjami ja valkosipuli ja soseuta sauvasekoitti-mella tomaatit ja pannuun valunut öljy tasaisek-si. Pidä lämpimänä tarjoiluun saakka. Pese pe-runat ja leikkaa reiluiksi ranskalaisiksi. Lorauta perunoille öljyä ja mausta tillillä, suolalla ja pip-purilla. Kypsennä uunissa noin 200 asteessa 30–45 minuuttia, kunnes perunat ovat kypsiä ja kauniin värisiä. Pyyhi ahvenfileet talouspape-rilla. Kaada lautaselle ruisjauhoja ja mausta jau-hot suolalla ja pippurilla. Pyörittele ahvenfileet jauhoissa ja paista voissa, kunnes pinnat ovat kauniisti ruskistuneet. Tarkista suola.

TYRNI-KERmAVANUKAS

5 dl kuohukermaa8 rkl sokeria2 rkl liivatejauhetta4 rkl vettä1–1,5 dl tyrnimehuajuoksevaa lähihunajaa1 tl liivatejauhetta1 rkl vettäminttua koristeluun

Sekoita pienessä kulhossa liivatejauhe ja vesi. Lämmitä kattilassa kerma ja sokeri. Kuumen-na, kunnes sokeri on liuennut kerman jouk-

koon. Älä keitä. Nosta kattila pois lämmöltä ja lisää joukkoon liivate. Sekoittele, kunnes liiva-tepaakut ovat hävinneet. Kaada hieman jääh-tynyt kerma annosvuokiin tai laseihin. Anna jähmettyä jääkaapissa 1–2 tuntia. Lämmitä kattilassa tyrnimehu. Lisää joukkoon hunajaa maun mukaan. Marjakerros saa jäädä hieman hapokkaaksi, sillä kermavanukas on melko makea. Nosta mehu pois liedeltä ja lisää jouk-koon vedessä turvotettu liivate. Anna jäähtyä. Kaada tyrnimarjaseos jähmettyneiden vanuk-kaiden päälle ja anna marjakerroksen hyytyä jääkaapissa 1–2 tuntia. Koristele mintun leh-dillä.

Nina Kivini ityn Aito-menun vi imeistelee tyrni -kermavanukas.

6 7

LÄHIKUVASSA :: TEKSTI SUSANNA SOLAJOKI, KUVA MARK PAPAS

SE mITÄ TEET, RIIPPUU ITSESTÄSI JA

AKTIIVISUUdESTASI.

Oululaislähtöinen Anton Gauf f in on peliyritys Gamelion Studiosin perustaja ja ohjelmistoke-hitysyritys BLStreamin johtaja. Pelialan yritys-toiminta vei miehen Puolan kautta maailmalle, ja nyt Anton yrityksineen työskentelee Kalifor-nian Piilaaksossa.

Anton on aina nauttinut peleistä ja aloit-ti varhaisella iällä pelaamisen Commodore 64 -kotitietokoneella. Oman yrityksen perustami-nen oli haaveissa pitkään. Anton opiskeli Jy-väskylän yliopistossa kauppatieteitä ja elekt-ronista liiketoimintaa sekä pelasi paljon, kun vuonna 2002 asiat loksahtelivat kohdilleen, ja studio pistettiin pystyyn.

– Gamelion on käytännössä toinen yritykse-ni. Jostain syystä sain yrittäjän DNA:n ja olen pie-nestä pitäen pitänyt bisneksestä, Anton kertoo.

Gamelionin kasvu ja strategiset valinnat saivat yrityksen perustamaan tytäryhtiön Puo-laan vuoden 2005 lopulla. Muutama vuosi meni Keski-Euroopassa, jonka jälkeen tuli aika ja mahdollisuus panostaa Yhdysvaltoihin.

– Omat juureni ovat Oulussa, mutta ei arki lopulta muutu paljoa paikkaa vaihtamalla. Bis-nes Piilaaksossa on erilaista, sillä yrityksiä, yrit-täjiä ja rahoittajia on enemmän. Kehityspuolel-la on paljon mahdollisuuksia, ja se, mitä teet riippuu enemmän itsestäsi ja omasta aktiivisuu-destasi.

KUN PALIKAT OSUVAT KOHDILLEEN– Alkuajatus oli, että tehdään pelejä, julkais-taan ne ja tienataan miljoonia, Anton kuvailee yrityksensä alkutaivalta.

Eihän se todellisuudessa niin yksinkertaista ollut. Gamelionin Doodle Fit -pelissä tarkoituksena on sijoittaa Tetriksestä tutun muotoisia palikoita rajattuun alueeseen, mutta kesti hyvän aikaa en-nen kuin palikat loksahtivat tosielämässä kohdil-leen ja pelin lopullinen, toimivin muoto löytyi.

– Joskus on helpompaa pysähtyä, hylätä koko idea ja siirtyä eteenpäin. Tässä tapauk-sessa kuitenkin kannatti olla tekemättä niin. Keskityimme siihen, mikä pelissä toimi, ja kar-simme loput pois. Karsiminen oli edistystä.

Doodle Fit julkaistiin lokakuussa 2010, ja peli myi mukavasti. Toden teolla alkoi tapahtua kuitenkin vasta, kun peli sai premium-version rinnalle maksuttoman version.

– Myimme kolmessa päivässä enemmän kuin kolmessa kuukaudessa.

Pelin tuotot kääritään vihjeistä, joita käyt-täjät voivat ostaa päästäkseen pelissä eteen-päin. Doodle Fit on koukuttanut käyttäjänsä, ja vihjeille on kysyntää.

– Käyttäjät on saatava ensin koukkuun il-maiseen peliin. Nokkela keksii sen jälkeen ta-van tienata pelillä.

MITÄ TULEVAISUUS TUO TULLESSAAN

Gamelionin uusin peli, iPhonelle ja iPadille ke-hitetty Crazy Kangaroo, on vastikään julkais-tu. Muitakin pelejä on tulossa, ja päällä on

Oma kiinnostus tärkeintäPeliala vei Anton Gauffinin aina Piilaaksoon asti.

hyvä tekemisen syke. – Olen yrittäjä, ja tarkoitus ei ole vähään

aikaan jäädä eläkkeelle.Tärkeintä on pitää toiminta mielenkiintoise-

na. Jos kyllästyminen iskee, pitää keksiä jota-kin uutta mukavaa tekemistä.

– Työn vastapainoksi urheilen, kilpailen ja olen hiljattain aloittanut lentoharrastuksen.

Kilpailuhenkisyyden lisäksi hyvä ymmärrys tuotteista ja käyttäjäkokemuksista ovat autta-neet Antonia pelialan yritystoiminnassa.

– Yleisesti koen, että pelialalla tärkein asia on kiinnostus peleihin. Jokaisen kannattaa pa-nostaa omiin vahvuuksiinsa ja niiden kautta yrittää löytää oma erityisosaaminen.

Anton toivoo uusien pelialan opintojen li-säävän alan kasvua Oulussa. Hänen mukaansa alalla on kyllä kysyntää hyville designereille, kehittäjille ja pelisuunnittelijoille.

– Helppo toimiala tämä ei ole, sillä kilpai-lua ja tunkua alalle on todella paljon. Pelkkä hyvä ei enää riitä, jos haluaa menestyä.

Pelien luomisen ja kehittämisen lisäksi yhtä tärkeää on markkinointi. Gamelionilla on jo olemassa käyttäjäpohja, jolle pelejä mark-kinoidaan. Anton lupaa apua aloitteleville peli-kehittäjille.

– Meillä on fantastinen tiimi, joka voi aut-taa kehittäjiä lisäämään arvoa. Tutustumme mielellämme uusiin peleihin. Oamkissa alkaa syksyllä uusi pelialan opinto-

kokonaisuus. Lue lisää: oamk.fi/pelikoulutus

Strategia elää ajassaOamkin vuosille 2010–2015 laadit-tua strategiaa päivitetään. Vuoden 2009 jälkeen moni asia on muut-tunut, ja tuleva uuden Oulun kun-taliitos, ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen, aloituspaikkojen vähentäminen sekä muutokset Ou-lun seudun elinkeinorakenteessa ja ympäristön tilassa edellyttävät

strategian täsmentämistä ja tar-kentamista. Opiskelijat ja henkilöstö voivat osal-listua ja kommentoida strategia-luonnosta sosiaalisessa mediassa. Oamkin hallitus saa muutosehdo-tukset asialistalleen toukokuun lop-puun mennessä. Ylläpitäjä Osekkin hallitus käsittelee asiaa touko- ja kesäkuun kokouksissaan.

UUTIS-VIRTA

”Kitendawili!”Ammatillisen opettajakorkeakoulun opiskelija Aija Saari kirjoittaa blo-gissaan vapaaehtoistyömatkastaan Tansaniaan. Tansanialaiset rakas-tavat tarinoita ja arvoituksia, joiden kertominen aloitetaan otsikon lau-sahduksella – arvoitus! Lue lisää osoitteesta blogit.oamk.fi ja tutus-tu myös muihin Oamkin blogeihin.

diginuottikirjastossa1 400 nuottiaDiginuottikirjasto on Oamkin kult-tuurialan kirjaston ja musiikin kou-lutusohjelman tuottama, vapaas-ti käytettävissä oleva digitaalinen nuottikokoelma. Nuottikirjasto lie-nee maailman ainoa tässä formaa-tissa toimiva. Nuotit on järjestetty kirjastoluokituksen mukaisesti ja

niitä voi tulostaa, kuunnella ja transponoida eli muuttaa itselleen sopivaan sävellajiin. Nuottikirjastoa voi käyttää kuka tahansa, ja transponointiominai-suutensa vuoksi se palvelee eri-tyisesti musiikinopiskelijoita. Ko-koelmasta löytyy 1 400 nuottia osoitteessa www.e-concerthouse.com/fi/kirjasto/nuottikirjasto.

Anton Gauf f in i l la on yri t tä jän DNA, e ikä hän a io vähään a ikaan jäädä eläkkeel le.

8 9

Energiatehokkuus on yksi tämän päivän ra-kentamisen avainasioista. Lasse Kouva ra-kentaa energiatehokasta omakotitaloa Oulun Ritaharjun ekokortteliin, jonka seitsemän ta-loa toimivat käytännön testauskohteena IEEB-hankkeelle (Increasing Energy Efficiency in Buildings). IEEB:ssä tutkitaan ja kehitetään ra-kennusten energiatehokkuuteen liittyviä mene-telmiä. Talot täyttävät vähintään kesällä 2012 tulevat uudet energiatehokkuusmääräykset.

– Olimme katselleet puolisoni kanssa tont-tia samalta alueelta aiemmin. Työpaikkani Lammi-Kivitalot Oy on yhteistyössä hankkeen kanssa, joten tontti tarjoutui kohdalleni sopi-vasti. Koen talojen energiatehokkuuden tär-keänä, Lasse kertoo.

Kiviomakotitalo on noin 150-neliöinen.– Taloon tulee muun muassa aurinkoke-

räimet, joilla lämmitetään käyttövesi kesäisin. Talvella pääasiallinen lämmönlähde on läm-mönvaihtimella varustettu tulisija, josta saa-tava lämpö ohjataan varaajan kautta vesikier-

Energiatehokkuus näkyy rakentamisessaRitaharjuun omakotitaloa rakentava Lasse Kouva odottaa energiamittaustuloksia mielenkiinnolla. Kun työntekijä lähtee työpaikasta, me-

netetään hänen mukanaan valtavat mää-rät hiljaista tietoa. Se on osaamista, jota on hyvin vaikeaa tai mahdotonta siirtää eteenpäin työpaikan sisällä.

– Pitkään töissä ollut ihminen tuntee talon tavat ja ihmiset, ja hänellä on laajat verkostot. Kun työntekijä vaihtuu, ei uusi ole heti kärryillä näistä asioista, SILVER-hankkeen projektipäällikkö Teppo Räisä-nen kertoo.

SILVERin tavoitteena onkin luoda työ-kalupakki, joka kehittää sukupolvien välis-tä oppimista. Loppuvuonna 2011 alkanee-seen ja marraskuussa 2013 päättyvään hankkeeseen osallistuu Oamkin lisäksi korkeakoulut Hollannista, Saksasta, Krei-kasta, Skotlannista ja Romaniasta.

Työkalupakki kootaan kolmessa vai-heessa, ja jokainen korkeakoulu vastaa eri vaiheesta. Ensimmäinen on tietouden lisää-misen ohjelma, jossa yritykset ja organisaa-tiot pyritään saamaan tietoiseksi siitä, miten sukupolvien välisestä oppimisesta voi hyö-tyä. Toisessa vaiheessa tehdään ohjeistuk-

Stoppi tiedon hukkaamiselle

sia siitä, miten oppimista voisi edistää.Oamk on päävastuussa kolmannesta

vaiheesta, joka on web-pohjaisen, suku-polvien välistä oppimista edistävän pelin kehittäminen. Näillä näkymin sen kehittä-minen alkaa kesäkuussa, sillä työn pariin päästään vasta, kun kaksi ensimmäistä vaihetta on saatu valmiiksi.

– Meidän täytyy ensin nähdä niiden tu-lokset voidaksemme tehdä pelin, joka toi-mii ja edistää oikeasti oppimista, Teppo selventää.

SILVER keskittyy jokaisessa maas-sa eri alan sukupolvien väliseen oppimi-seen. Suomessa paino on ICT-alalla. Sen alan partnereita hankkeelle aletaan etsiä syksyllä.

– ICT on haastava ala, sillä se on nuo-ri eikä alalla juuri ole vielä tullut sukupol-venvaihdoksia. Siksi sukupolvien väliseen oppimiseen ei ehkä siellä ole käytetty niin paljoa tarmoa kuin muualla.

Kiinnostaako sinua osallistua hankkeeseen?

Ole yhteydessä Teppo Räisäseen:

teppo.raisanen@oamk.fi

OAmK KEHITTÄÄ :: TEKSTI ANNE AHO, KUVA JUSSI TUOKKOLA

VOIN HYVIN, KOSKA OLEN ENTINEN SAI-RAANHOITAJA.

toiseen lattialämmitykseen. Ilmanvaihtoon on liitetty maapiiri, joka lämmittää ja viilentää il-manvaihtokoneelle tuleva ilmaa. Lasse odot-taa talon mittaustuloksia mielenkiinnolla.

– Kivitalo on tunnetusti kesällä viileä ja tal-visin puolestaan varaa lämmön hyvin, joten nyt on mielenkiintoista saada puolueettomia mitta-ustuloksia. Jos aikatauluun ei tule muutoksia, pääsemme muuttamaan taloomme elokuussa.

EDISTYNYTTÄ MITTAUSTEKNIIKKAA

IEEB:ssä rakennusalan osaamista on Suomen lisäksi mukana Ruotsista ja Norjasta. Jokaisen maan mukana olevalla korkeakoululla on vas-tuullaan oma työpaketti.

– Meillä on vahvaa osaamista mittaustek-niikassa ja rakennusfysikaalisissa laskelmissa, joten me vastaamme niistä. Ruotsin Luulajan teknillisen yliopiston puurakentamisen osaa-minen on vuosia Suomea edellä, joten heidän työpakettinsa keskittyy monipuolisesti puu-talojen energiatehokkuuteen. Norjan Narvikin

Norut-tutkimuslaitos vastaa puolestaan beto-nirakennusten energiatehokkuuteen liittyvistä tutkimuksista. Ruotsin Uumajan yliopisto huo-lehtii eri Pohjoismaiden energiatehokkuuteen keskittyvien rakentamismääräyksien ja -käy-täntöjen sekä mittausmenetelmien vertailusta ja tulosten koostamisesta, hankkeen projekti-päällikkö Ant t i Haapalaht i kertoo.

Vertailukelpoisen tiedon saamista vai-keuttaa se, että maiden energiatehokkuuden rakennusmääräykset, laskentamenetelmät ja mittaustavat ovat erilaisia. Hankkeen yri-tyksille halutaankin tarjota käytännönläheis-tä osaamista mittaustiedon keräämisessä ja analysoinnissa. Ritaharjun korttelin taloihin asennetaan Oamkin vastuulla olevat edistyk-selliset mittausjärjestelmät. Niillä seuratataan muun muassa energiankulutusta ja rakentei-den rakennusfysikaalista toimintaa reaaliaikai-sesti usean vuoden ajan. Mittausjärjestelmien tasossa on pyrkimys päästä kansalliseen kär-kikastiin.

– Taloja päästään suunnitelmien mukaan mittaamaan kevään aikana. Saatuja tuloksia voidaan käyttää hyödyksi jatkossa suunnitel-taessa ja rakennettaessa energiatehokkaita ja jopa passiivitason taloja, hankkeen sisäl-löstä vastaava projektipäällikkö, yliopettaja Kauko Tu l la sanoo.

Yksi hankkeessa mukana olevista valmis-taloyrityksistä on Kastelli-talot Oy. Asiakas-palvelupäällikkö Heikki Hanni lan mukaan yritys odottaa mielenkiinnolla teoreettisen laskennan ja taloista saatavien mittaustulos-ten vertailua.

– Odotamme saavamme tietoa esimer-kiksi rakenteiden sisäisistä lämpö- ja kos-teusmittauksista kohteessamme ja näiden tulosten vertailusta laskentateoriaan.

Hänen mukaansa asiakkaat eivät tällä hetkellä vaadi kodilleen rakentamismääräyk-siä korkeampaa energiatehokkuutta. Kastel-li-talot ovat määräystasoa parempia.

– Passiivitalojen kysyntä on kohtuullisen harvinaista. Ympäristöministeriön asettami-en energiamääräysten kiristyminen parantaa rakennusten energiatehokkuutta, mutta tuo lisäkustannusta osaan rakennuksista.

Heikin mukaan asiakkaat saattaisivat ha-luta energiatehokkaan talon, mutta kun pää-tökset tehdään kukkarolla, päädytään kuiten-kin usein tavalliseen taloratkaisuun.

VERTAILUTIETOA SAATAVILLE

Talojen energiankäyttöön on kiinnitetty enemmän huomiota, sillä Eurooppa 2020 -kasvustrategian yksi tavoite on parantaa energiatehokkuutta 20 prosentilla. Tällä het-kellä kaikesta ihmisten käyttämästä energi-asta 40 prosenttia kuluu rakennuksissa. Ri-taharjun lisäksi myös Ruotsissa ja Norjassa mitataan energiankulutustietoja ja rakennus-fysikaalisia suureita lukuisista taloista. Tie-dot tallennetaan BuildMeOn-nettitietokan-taan.

– Tietokanta palvelee ensisijaisesti hankkeita, mutta sen laajempaa julkistamis-ta harkitaan. Sen avulla energiatehokasta ta-loa miettivä voisi saada vertailutietoa omaa taloaan varten. Näin tarkalle tasolle vietyä käyttökelpoista palvelua ei tietojemme mu-kaan vielä ole, hankkeen mittausasioita koor-dinoiva lehtori Kimmo I l l ika inen kertoo.

Hankkeessa saatavaa tietämystä siirre-tään myös opetukseen. Oamkissa alkaakin syksyllä 2012 uusi energiatekniikan koulu-tusohjelma. Opiskelijat pääsevät oppimaan suoraan hankkeessakin, sillä he tekevät osia tutkimus- ja kehitysselvityksistä. Osa opiske-lijoista voi myös mahdollisesti laajentaa sel-vitykset kokonaisiksi opinnäytetöiksi.

Lue lisää: oamk.fi/ieeb

TEKSTI DANIEL WALLENIUS, KUVA KA ISA T IR I

TALOON TULEE AURINKO-ENERGIAKERÄImET JA LÄmmöNVAIHTImELLA

VARUSTETTU TULISIJA.

Lasse Kouva rakentaa energiatehokasta

omakotitaloa.

Teppo Räisänen luotsaa SILVER-hanketta.

10 11

KEITTIöSTÄ

Business Kitchenissä sparrataan kasvuyrittäjyyttä

tukea yrittämiseen

saman katon alta

ASIAN YT ImESSÄ : : TEKSTI PÄ IV I MÄKINEN, KUVAT KA ISA T IR I

UUTTA PöHINÄÄ

ja kansainvälistä liiketoimintaa.

12 13

Technopoliksella on parissakin toimistotilassa ilmassa niin paljon intoa, että jos tulitikun rää-päisisi, koko toimisto räjähtäisi. Kolmannessa kerroksessa Oikian Solutions Oy:n toimitusjoh-taja Mikko Lietsa lmi ja markkinointijohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Sami Halonen visi-oivat, mitä Business Kitcheniin mukaan lähte-minen tuo tullessaan. Mikolla on sellainen fiilis, että nyt alkaa tapahtua.

Business Kitchen on Kansankatu 47:ään, vanhaan SOK:n rakennukseen syksyllä avatta-va kasvuyrityskeskus, jossa toimii muun mu-assa aloittavia yrityksiä, yrityshautomoita ja niille suunnattuja palveluja. Sieltä saa apua niin mielessä pyörivän liikeidean kuin jo toimi-van yrityksen kehittämiseen ja kansainväliseen kasvuun. Tarkoitus on, että ihmiset ja ideat kohtaavat toisensa ja oululaiseen yritysmaise-maan saadaan syntymään uudenlaista pöhi-nää. Business Kitchen toimii Oulun yliopiston taloustieteiden tiedekunnan ja Oamkin Liiketa-louden yksikön toteuttaman Oulu Growth Ven-turing -hankkeen alla. Hankkeen rahoittaa Eu-roopan aluekehitysrahasto EAKR.

ITSESTÄÄN SELVÄ KANSAINVÄLISYYS

Oikian on Mikon, Samin ja Pasi Pikkara isen perustama markkinointialan yritys. Sen tuote on maailman ainoa mobiiliratkaisu, jossa mai-nos voidaan kytkeä osaksi kauppaa.

– Tähän asti yrittäjä maksoi ensin mainok-set ja jäi odottamaan, tehoavatko ne. Ratkai-summe avulla pystytään kytkemään tehty os-tos tiettyyn mainokseen, ja yrittäjä maksaa mainonnasta vain sen verran kuin mainos on tuonut asiakkaita, Mikko kertoo.

Viime lokakuussa perustettu Oikian on suunnannut kansainvälisille markkinoille alusta alkaen. Asiat ovat edenneet vauhdilla. Ensim-mäinen asiakas saatiin tammikuun lopussa ja helmikuussa vireille pantiin ensimmäinen Eu-roopan laajuinen patenttihakemus. Yritys on

esittäytynyt messuilla ja kongresseissa, ja yh-teistyökumppaneita on kevään edetessä alka-nut löytyä maailmalta. Tavoitteena on tehdä palvelusta oikeasti iso juttu.

– Tänä vuonna kehitetään tuotetta. Oulu ja Suomi ovat laboratorio, jossa testataan, toi-miiko se. Jos kaikki menee hyvin, ensi vuon-na kansainvälistytään kunnolla, Mikko suunnit-telee.

Kansainvälisyys on ollut miehille pitkään arkipäivää. Kaikilla on takanaan pitkä ura Noki-alla, ja erilaiset kulttuurit, kansallisuudet ja vie-raalla kielellä vieraissa maissa toimiminen ovat tulleet tutuiksi. Siksi kansainvälistymisen haas-teita ei ainakaan pelätä eikä yritys tarvitse ul-komailla toimimiseen yhtä paljon vetoapua kuin toisenlaisella taustalla aloittava. Business Kitchenistä he eivät halua jäädä pois mistään hinnasta.

– Jos on mahdollista käyttää oman toimin-nan kehittämisessä apuna Oulun yliopiston ja Oamkin terävimpiä aivoja kohtuulliseen hin-taan, niin sehän on ihan mahtava juttu, Sami sanoo.

Oikian toimii nyt Technopoliksella. Välillä Samista ja Mikosta kuitenkin tuntuu, että ym-pärillä pitäisi olla enemmän ihmisiä ja pöhinää. Kontaktien saamisen ja oman yrityksen kehit-tämisen lisäksi he odottavat Business Kitche-nistä tulevan jotain, joka tuo hyvää koko Oulul-

Johanna Bluemink, Mikko Lietsalmi, Sami Halonen ja Pasi Pikkarainen nauttivat keittiön antimista Kansankatu 47:n kattoterassilla, jossa joukkio suunnittelee pitävänsä myös Business Kitchenin tupaantuliaiset syksyllä.

KAIKKI ON KIINNI IHmISISTÄ.

OULUN KESKUSTASSA

SIJAITSEVALLA

14 15

le ja herättää myös kansainvälisen huomion. Kaikki on Samin mielestä nyt kiinni ihmisistä: teknologialla ei tätä nykyä ole kuin välinearvo.

Heidän mielestään kamalinta, mitä voisi tapahtua, olisi että toiminta osoittautuisi tur-han byrokraattiseksi tai että eri osapuolet vain odottaisivat, mitä ylhäältä annetaan.

KOHTAAMISIA JA IDEOITA

Myös OGV-hankkeen projektipäällikkö Terho Jylhälehto on saman rakennuksen toisessa kerroksessa toimistossaan intoa täynnä. Busi-ness Kitchen tulee olemaan huhtikuussa alka-neen hankkeen näkyvin osa-alue. Kansankadun tiloihin muuttavat ainakin Oamkin yrityshauto-mo, Tippi-hanke, Oulun yliopiston ja Oamkin opiskelijoiden yrittäjyysyhteisö OuluSES, start up -yritysten yhteisö Starttaamo ja joitakin Bu-sinessOulun toimintoja. Luvassa ei ole 2 200 neliötä neutraalia toimistolabyrinttia, vaan jo-tain ihan muuta.

– Kaikki ovat jo järjestäneet yrittäjyyteen liit-tyviä tapahtumia ja koulutusta omilla tahoillaan, mutta yhteinen paikka päivittäiselle kohtaamisel-le on puuttunut. Kun syntyy kohtaamisia ja pöhi-nää, syntyy myös jotain uutta, Terho kertoo.

Vastaavanlaisia paikkoja Suomessa on jo Espoossa Aalto-yliopiston Aalto Venture Gara-ge ja Tampereella Uuden tehtaan Protomo ja Demola. OGV-hankkeeseen kuuluu myös yritys-kehitys. Oulun yliopiston ja Oamkin asiantunti-jat auttavat yrityksiä kasvuliiketoiminnassa ja -yrittäjyydessä. Terhon mukaan joissakin ta-pauksissa Suomen markkinat saattaavat riit-tääkin, mutta kotimaa on markkina-alueena lopulta aika pieni. Kasvua on silloin haettava kansainvälisiltä markkinoilta.

Tarkoitus on myös perustaa yritysrinke-jä, joissa eri alojen yritykset voivat oppia toi-siltaan ja sparrata toisiaan. Esimerkiksi kan-sainvälistymiseen liittyvät haasteet ovat usein alasta riippumatta samanlaisia, ja yhden koke-muksista voi olla korvaamatonta apua jollekul-le toiselle.

AITOA KORKEAKOULUYHTEISTYöTÄ

OGV-hankkeen toinen projektipäällikkö Johan-na Bluemink Oulun yliopistolta kertoo, että yhtä näkyvää yrittäjyyttä ja yritystoimintaa tukevaa toimintaa yliopistolla ei ole aiemmin ollut.

– Toivon, että tämän avulla pystytään pal-velemaan monipuolisesti ja auttamaan opis-kelijoita, tutkijoita ja henkilökuntaa heidän yri-tysideoidensa kanssa, lisäämään tietoisuutta yrittämisestä yhtenä työskentelymahdollisuu-tena, kehittämään tutkimuksesta liikeideoita ja olemaan myös muiden asiakasryhmien apuna.

Johanna uskoo, että kun saman katon alle saadaan useita yrittämistä tukevia toimijoita, syntyy uusia ideoita ja uusia tapoja toimia yh-dessä.

mUKANA ON mONIPUOLINEN

PORUKKA, JOLLA ON HYVÄ fIILIS

JA TAHTO TEHdÄ YHdESSÄ.

– Yliopisto ja ammattikorkeakoulu tekevät nyt konkreettisesti työtä yhdessä, hän sanoo.

Terhon mielestä merkittävintä hankkeessa on juuri korkeakoulujen ponnistelu yhteisen hy-vän eteen. Johanna naurahtaa, että hänessä ja Terhossa kulminoituvat yliopiston ja ammatti-korkeakoulun erilaiset profiilit: ammattikorkea-koulu on käytännönläheinen ja toimelias, mietis-kelevä ja pohdiskeleva yliopisto puolestaan ei heti innostu suoraan toimintaan. Yliopiston on hänen mielestään hyvä oppia Oamkilta jotain toiminnasta, Oamk taas saa yliopistolta syvyyt-tä ja näkökulmaa omaan tutkimustyöhönsä.

Yrittäjä miettii tavallisesti tarkkaan, mihin rahansa ja aikansa kohdentaa ja mitä niiden vastineeksi saa. Terho lupaa, että mukaan läh-teminen kannattaa. Myös ”keittiön takana” ol-laan nimittäin valmiita laittamaan itsensä täy-sillä likoon.

OGV-hankkeen projektipäällikkö Terho Jylhälehto (vas.) ja muu porukka puhkuvat intoa

Business Kitchenin mahdollisuuksista.

TÄÄLLÄ OLLAAN VALmIITA

LAITTAmAAN ITSENSÄ

TÄYSILLÄ LIKOON.

16 17

Nallikari on kehittynyt kansainvälisesti merkittäväksi paikaksi. Pelkästään alu-een majoitusliikkeissä yöpyy vuositasol-la noin 200 000 henkilöä – puhumat-takaan muista kävijöistä. Vierailijoille halutaan tarjota laadukasta ja monipuo-lista palvelua. Päällimmäinen huolenaihe viime aikoina on ollut meriveden laatu, joka ei ole täyttänyt kaikissa mittauksis-sa veden laadun määritteitä.

– Meneillään oleva rantaveden ruop-paus sekä loppukesällä alkava ranta-alueen kunnostus ovat osa suurempaa kaavoitustyötä Hietasaaren matkailu-alueen kehittämiseksi. Ruoppauksen jäl-keen vesi pysyy kohentuneen virtauk-sen ansiosta laadukkaampana, kertoo Oulun kaupungin Nallikarin Liikelaitok-sen johtaja Sirpa Walter.

Mukana yhteistyössä on myös Oamk, josta suunnitteluhortonomiksi valmistunut Anne Määttä laati Liikelai-toksen tilauksesta Nallikarin ranta-alu-een yleissuunnitelman opinnäytetyönä. Sirpalla oli hyviä kokemuksia yhteis-työstä Oamkin kanssa, sillä hän oli jo aiemmin teettänyt ammattikorkeakou-lulla hoitosuunnitelman Nallikarin lei-rintäalueen viheralueesta. Anne toimi opinnäytetyön opponenttina.

Suunnitelmaa laatiessaan Anne huomioi toimijoiden, kuten Hietasaa-ren yritysten ja harrastusyhdistysten

tarpeet sekä Oulun kaupungin suunni-telmat alueen kehittämiseksi. Suunnit-telutyössä korostui hiekkarannan suo-jaaminen tuulieroosiolta.

– Hiekkarajan ja muun alueen väliin rakennetaan matala suojamuuri, joka toimii samalla istuintasona. Muuriraken-teen vierellä kulkee uusi hitaamman lii-kenteen kulkureitti, Anne kertoo.

Rantaa ei oleellisesti muuteta isoilla rakenteilla. Uutta rakennettaessa huo-mioidaan rakennelmien monikäyttöi-syys ja rannan helppohoitoisuus. Ranta-alueen yleissuunnitelmassa nostettiin esille myös tyhjillään olevan ravintolan kunnostaminen tuuliliikuntakeskuksek-si. Aika näyttää, meneekö suunnitel-ma läpi.

– Emme olisi tässä ilman Annen suunnitelmaa. Opinnäytetyön pohjalta laadittiin kunnostushankkeen projekti-suunnitelma, jolla haettiin EU-rahoitus-ta, Sirpa iloitsee.

Tyytyväinen on Annekin, joka sai valmistuttuaan työtä Oulun kaupungin katu- ja viherpalveluista ja pääsee jatka-maan projektia työnsä kautta.

OAMKIIN LUOTETAAN

Kalimenjoki on arvokas pienvesistö, jonka jokisuisto edustaa Perämerellä harvinai-seksi käynyttä luontotyyppiä. Kellon kylä-läisiä on huolettanut joen kunto pitkään.

– Monet muistavat, kun joessa ka-lastettiin ja uitiin. Nyt joki on maatunut, kertoo Kellon kyläyhdistyksen puheen-johtaja Reijo Tiri.

Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunni-telmassa joen kunto todettiin välttäväk-si, kun sen vuoteen 2015 mennessä pi-täisi olla hyvä.

– Kukaan ei näyttänyt tekevän asi-alle mitään, joten perustimme kyläyh-distyksen. Alkutavoitteenamme oli saada perusselvitys, koska ilman fakta-tietoa rahoitusta on vaikea saada.

Kyläyhdistyksen etsiessä yhteistyö-kumppaneita esiin nousi Oamk.

– Tiesimme entuudestaan, että Oamkille annetut projektit valmistuvat aikataulussa ja sovitulla tavalla, Rei-jo sanoo.

Kalimenjoen perusselvitys teetet-tiin yhdessä ELY-keskuksen ja Oam-kin kanssa opinnäytetyönä vuosina 2010–2011. Luonnonvara-alan yksikös-tä projektissa on ollut mukana opiske-lijaryhmiä maaseutuelinkeinojen ja mai-semasuunnittelun koulutusohjelmista. Opiskelijat ovat tehneet myös jäkälä-kartoitusta, ja alueesta on laadittu tee-makartat. Muita yhteistyökumppaneita ovat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuk-sen lisäksi Haukiputaan kunta, Oulun kaupunki, Kellon jakokunta, maanomis-tajat sekä Suomen ympäristökeskus.

Vesistöt kuntoon yhteistyölläOulun Nallikarin ja Kalimenjoen veden laadun ja lähiympäristön parantamiseksi tehdään töitä.

Jonne Laitala testasi purjeliidokkiaan, ja Menni Pesonen (kesk.) on rannalla iltakävelyllä. Suunnitteluhortonomi Anne Määttä esittelee rakennusvaiheessa olevaan Nallikariin tulevia muutoksia.

YHTEISTYö POIKII OPINNÄYTETöITÄ.

HEDELMÄLLINEN MAAPERÄ

– Oamkin ansiosta saimme perusselvi-tyksen tehdyksi ja hankkeelle rahoitus-ta. Tutkimus osoitti, että vesi on ajoit-tain liian hapanta ja rautapitoista. Nyt perusselvitys toimii pohjana kunnostus-suunnitelmaa varten, Reijo kiittää.

Yhteisten ideapalaverien ja työpa-jojen lisäksi yhteistyö on poikinut kak-si aiheeseen liittyvää opinnäytetyötä, ja kolme on suunnitteilla. Lisäksi yksi opinnäytetyö on tehty Tekniikan yksi-kössä laboratorioalan puolella.

– Tavoitteenamme on ollut saada alueella olevat toimijat ja ihmiset tietoi-siksi Kalimenjoen nykytilasta ja siitä, miten veden laatua voidaan parantaa ja kuinka aluetta voi kehittää maisemalli-sesti ja virkistyskäytön näkökulmasta, Outi Laurinen Luonnonvara-alan yksi-köstä toteaa.

– Seuraava vaihe on konkretisoida toimenpiteet, joista ensimmäisinä koh-teina ovat Hekkalanlahti ja Lahdenoja. Hankkeelle on saatu Oulun kaupungin tukea, Reijo kertoo.

mUKANA ARJESSA :: TEKSTI JAANA SKYTTÄ, KUVAT KA ISA T IR I

18 19

os valta yhteiskunnassa keskit-tyy yhdelle taholle, syntyy helposti hirmuhallinto Libanonin ja Syyrian tapaan. Siksi Montesquieu esit-ti jo 1700-luvulla niin sanotun val-lan kolmijako-opin, jonka mukaan

vallan väärinkäytön estämiseksi lainsäädän-tövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta on erotettava toisistaan. Valtiomahtien kuuluu vahtia toisiaan ja puuttua toistensa väärinkäy-töksiin. Tämä oppi tulikin demokratian perus-pilariksi.

Samaisella 1700-luvulla alettiin puhua myös lehdistöstä ”neljäntenä valtiomahtina” (The Fourth Estate). Pressin tehtäväksi näh-tiin kaikkien vallankäyttäjien valvominen. Vii-me vuosikymmeninä journalismi on omaksunut yhä vahvemmin ”vallan vahtikoiran” ja epäkoh-tien paljastajan roolin.

Kuitenkin myös median itsensä valta yh-teiskunnassa on kasvanut niin, että sen rum-muttamat skandaalit kaatavat vallanpitäjiä kuin heinää. Kuka siis vahtii neljättä valtiomahtia ja estää sen väärinkäytökset?

Nyt esiin on noussut ”viides valtiomahti”, joka valvoo mediaakin. Termin ”The Fifth Es-tate” on painokkaimmin tuonut esiin Oxfordin yliopiston Internetin tutkimuksen professori William H. Dutton. Kyseessä on kansalaisten harrastama valvonta Internetissä tai sosiaali-sessa mediassa.

KOLUmNI ::

Internetistä viides valtiomahti

Ihmisillä on nyt väline nostaa meteli myös journalistien toiminnasta. Vuoden 2012 Journa-lismikritiikin vuosikirjassa verkkomaineen tutki-ja Salla-Maaria Laaksonen kuvaa Facebookis-sa syntynyttä ”Aamulehti boikottiin” -sivustoa. Kriittinen sivusto pystytettiin, kun lehden toi-mittaja oli epäsuorasti syyllistänyt nuoria nai-sia Norjan joukkomurhaajan sairastuttamisesta. ”Hateholdereiden” kiukkuisuutta netissä lisäsi-vät entisestään Blockfest-musiikkitapahtuman järjestyshäiriöistä uutisoiminen ja järjestäjien kirjoittamasta vastineesta kieltäytyminen.

Aamulehden päätoimittaja Jouko Jokinen kertoo vuosikirjassa, että lehti kyllä pahoitte-li kolumnia useampaan kertaan. Mutta Block-festin tapauksessa kyse oli totuuden kertomi-sesta, mistä ei saa luopua painostuksenkaan edessä. Samaa asennetta kuulutti myös Ka-levan päätoimittaja Markku Mantila selostaes-saan lehtensä pedofiiliuutisointia vuosikirjan artikkelissa.

Aamulehden tapaus kertoo, että vahtikoi-raa itseäänkin on alettu vahtia. Siksi myös median täytyy toimia oikein, laadukkaasti ja perustella entistä paremmin menettelyjään. Muuten on vaarana maineen menetys. Maine on sitä, mitä kansan parissa mainitaan ja mitä Internetissä kerrotaan. Maineessa on mukana arvio siitä, onko kohde toiminut hyvin vai huo-nosti. Hyvän maineen pohjalle syntyy luotta-mus, mitä ilman on vaikeaa toimia.

TEKSTI ERKKI KARVONEN

Oululaisessa ohjelmistoyritys Koodiviidakossa ajatus kansainvälisten harjoittelijoiden pestaa-miseen lähti yrityksen halusta kansainvälistyä. Työn alla on iso Venäjälle suuntautuva projek-ti, ja ulkomaalaisten opiskelijoiden läsnäolo on ohjannut englannin kielen käyttöön työpaikalla.

– Yhteistyömme Oamkin kanssa on toimi-nut hyvin, ja harjoittelijat löytyvät tutun yhte-yshenkilön kautta. Toki toivomme myös yhtey-denottoja suoraan opiskelijoilta meille päin, toimitusjohtaja Samul i Tursas sanoo.

Yksi Koodiviidakossa harjoittelun suorit-taneista on kiinalainen Yin i Wang. Hän pää-si aloittamaan harjoittelun pian työhaastatte-lun jälkeen.

– Harjoittelupaikan löytäminen ei ollut vai-keaa, mutta se vaati aikaa ja sinnikkyyttä. Ha-kemuksia piti lähettää jatkuvasti, ja työnanta-jien vastausten odottaminen kesti välillä, Yini sanoo.

Yinillä ei ollut aikaisempaa työkokemusta alalta, joten viisi kuukautta kestänyt harjoitte-lu opetti paljon.

– Perehtymisen jälkeen pääsin työskente-lemään oikeissa projekteissa. Vastuuta ja teh-täviä on tullut koko ajan lisää.

KANSAINVÄLISTÄ :: TEKSTI SUSANNA SOLAJOKI, KUVA PEKKA KALLASAARI

OAmKILAINEN ARVOITUS :: Löydätkö ruudukosta kymmenen Oamk-aiheista sanaa? Sanat voi-vat olla pysty- tai vaakasuorassa.

Lähetä ratkaisu osoitteeseen toimitus@oamk.fi 8.6. mennessä. Oikein vastanneiden kesken arvomme yllätyspalkinnon.

Samulin mukaan opiskelijoiden taidot vaih-televat, mutta tärkeimpiä ovat harjoittelijan harrastuneisuus ja motivaatio. Käytännön pro-jektit antavat arvokasta ymmärrystä työelä-män vaatimustasosta.

– Ulkomaalaiset opiskelijat ovat tunnollisia ja motivoituneita, ja heillä on aito halu oppia uutta, Samuli kiittelee.

Kun opiskelija tulee Koodiviidakossa tutuk-si harjoittelun aikana, hänelle voidaan tarjota vaikkapa opinnäytetyön aihetta. Harjoittelu on hyvä tapa saada jalka työelämän oven väliin, ja tuttu harjoittelija voi päätyä työntekijäksi yri-tykseen. Näin kävi Yinille, joka työskentelee Koodiviidakossa osa-aikaisena työntekijänä. Työn ja opintojen yhteensovittaminen on onnis-tunut hyvin, ja Yinin opinnot Business Informa-tion Technology -koulutusohjelmassa ovat lop-pusuoralla.

– Haluaisin jäädä työskentelemään Suo-meen muutamaksi vuodeksi, mutta mikään ei ole vielä varmaa, Yini kertoo.

Haluatko kansainvälisen harjoittelijan yritykseesi? Katso

lisätietoja: www.beglobal.fi/fi/osaamista-korkeakouluis-

ta/oulun-ammattikorkeakoulu

Ohjelmistoyritys pyydysti kansainvälisen työntekijän

Yini Wang sai harjoittelunsa päätteeksi töitä Koodiviidakosta, jonka toimitusjohtaja Samuli Tursas toivookin opiskelijoilta yhteydenottoja.

S P O C O U T N I O U R S Y E S R U U K A F O L K J A M T E H E T S Ä Y P O L U E P O O K I E S E T N E M M A T S U R Y S E E G H E T T Y M I J T U T K I N T O H O R T O N O M I M O D I R N I R E R U I V U J A I T O E S T E S E Y K A R N S A T O H T K E S T Y J U S U T A E S U R A A R T Y S M A V A

Erkki Karvonen, YTT, on Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen ja viestinnän professori, tiedeviestinnän maisteriohjelma TIEMAn vetäjä. Erkki on laaja-alainen viestinnän tutkija, joka on tunnettu muun muassa imagojen ja politiikan viestinnän tutkimuksista.

20

Esiintyminen on arkipäivää oululai-selle Niina Kähöselle, joka opiskelee

Oamkin musiikin koulutusohjelman pop- ja jazzmusiikin suuntautumis-

vaihtoehdossa. Niina oli yksi tämän vuoden Idols-finalisteista.

– Esiintyessäni haluan kertoa ihmisille tarinoita laulujen tekstien kautta. Pyrin pääsemään vuorovaikutukseen yleisön kanssa, sillä haluan viihdyttää ja herät-tää kuuntelijoissa tunteita. Valmistau-

dun keikkaan rauhoittumalla ja opette-lemalla laulujen sanat hyvin ulkoa, jotta voin antaa yleisölle enemmän tulkites-

sani niitä. Jännitän jonkin verran ennen keikkaa, mutta se hälvenee kyllä. Esiin-tyminen on minulle myös hauskanpitoa ja saan itselleni hyvän fiiliksen etenkin

silloin, jos saan yleisön mukaani. Mi-nuun vetoaa karismaattinen ja rauhal-linen esiintyjä, jonka ei tarvitse juok-sennella pitkin lavaa. Omaan uraani

on vaikuttanut Michael Jackson, josta olen pitänyt jo lapsesta saakka. Hän oli

herkkä persoona, ja pidän hänen lau-lusoundistaan todella paljon.

Onko sinulla juttuidea tälle palstalle? Kerro se meille: toimitus@oamk.fi

ARKEA AIdOImmILLAAN ::