Perämeren raideliikenteen kehittämismahdollisuudet 2012

Perämeren joukkoliikenteen nykytilanne ja kehittämismahdollisuudet

21.3.2012

2

SISÄLLYSLUETTELO1. Tausta2. Työn tavoitteet3. Toimintaympäristön nykytila ja kehitysnäkymät

3.1 Väestö3.2 Elinkeinot ja työllisyys3.3 Opiskelu ja koulutusyhteistyö3.4 Matkailu3.5 Liikennejärjestelmä

4. Joukkoliikenteen nykytila ja kehitysnäkymät4.1 Linja-autoliikenne4.2 Raideliikenne

5. Rautatieinfrastruktuurin nykytila ja kehitysnäkymät Perämerenkaarella 5.1 Rataverkon kuvaus5.2 Perämerenkaaren rataosat 5.3 Kemi-Tornio alueen rautatieasemat ja seisakkeet 5.4 Asemien kehittäminen Ruotsin puolella

6. Toimijoiden näkemykset Perämeren raideliikenteen kehittämisestä7. Matkustajapotentiaali

7.1 Matka-aika Oulu-Tukholma7.2 Asemien saavutettavuus7.3 Matkustajapotentiaalin arvioiminen

8. Junaliikenteen käynnistämiseen tähtäävän toiminnan keskeiset toimenpiteet

3

1. TAUSTA• Perämerenkaarta kehitetään Pohjois-Euroopan toiminnallisesti yhdistyneimpänä raja-alueena ja Euroopan Unionin pohjoisimpana

teollisuuden tutkimuksen ja osaamisen keskittymänä• Rautatiestön merkitys alueen kehittymiselle suuri, niin matkailuliikenteen, elinkeinoelämän voimakkaassa kasvussa olevien

kuljetusten kuin kansainvälisten kehittämiskäytävien osalta• Alueen rataverkko on osa Bothnian Corridoria, jota on esitetty Suomen ja Ruotsin toimesta uudeksi hankkeeksi EU:n TEN-T

prioriteetteihin• Alueella käynnissä Bothnian Green Logistic Corridor-hanke BGLC (6/2011-3/2014), jonka tavoitteena on lisätä Bothnian Corridorin

yhteistä suunnittelua, käyttöä ja hyödyntämistä• Perämerenkaarelle laadittu liikennejärjestelmäsuunnitelma 2000-luvun alussa

• Joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen suunnitelman keskeinen kehittämiskohde• Junayhteyksien kehittämisestä on puhuttu pitkään • Bussiliikennettä kokeiltu yhden yrittäjän toimesta välillä Oulu-Luulaja – ei säilynyt elinvoimaisena

• Ruotsin puolella on suunniteltu Haaparannalle asti ulottuvaa junaliikenteen toteuttamista uuden radan valmistuessa• Henkilöliikenne Luulajasta Suomen rajalle käynnistyy vuonna 2014• Työmarkkinoiden alueelliset tarpeet

• Työvoiman liikkuvuutta yli rajojen pitää lisätä • Yritysten ja työnvälityksen yhteistyön lisääminen

• Kaupankäynnin ja matkailun edistäminen

• Suomen puolella keskeisen ongelman muodostaa radan sähköistyksen puute välillä Kemi – Tornio• Radan sähköistyksestä on puhuttu, mutta suunnitelmia ei ole• Ratkaisut kytkennässä mm. mahdollisiin kaivoskuljetuksiin

• Tornion Itäiselle seisakkeelle liikenne vähäistä • Matkailun sesonkiaikoina Kolariin useampia vuoroja päivässä, muina aikoina noin 3 vuoroa viikossa

• Junaliikenteen suosio Pohjois-Suomessa tullee kasvamaan Seinäjoki – Oulu radan perusparannuksen valmistuessa. Tällöin junamatka nopeutuu Oulusta Helsinkiin arviolta 1,5 tuntia Tarve pohtia junaliikenteen kehittämismahdollisuuksia myös Oulun pohjoispuolella

4

2. TYÖN TAVOITTEET

• Kartoittaa tarpeet ja mahdollisuudet Perämeren henkilöjunaliikenteen kehittämiseksi

• Analysoida toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten vaikutus joukkoliikenteen kehittämismahdollisuuksiin

• Analysoida ratakapasiteetin tilanne ja kehitysnäkymät

• Selvittää joukkoliikennetoimijoiden, kuntien ja viranomaistahojen näkemykset Perämerenkaaren joukkoliikenteen kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista

• Määrittää junaliikenteen käynnistämiseen tähtäävän toiminnan kehityspolun keskeiset toimenpiteet

5

3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT

3.1 Väestö3.2 Elinkeinot ja työllisyys3.3 Opiskelu ja koulutusyhteistyö3.4 Matkailu3.5 Liikennejärjestelmä

6

3.1 Väestö• Perämerenkaarella noin 710 000 asukasta

• Suomen puolella noin 460 500 asukasta• Oulun seutu, lähes 230 000 asukasta

• Ruotsin puolella 249 500 asukasta• Luulaja, noin 74 500 asukasta

• Alueen väestö on kasvanut v. 1998-2008 yli 4 %• Väestönkasvu jatkuu voimakkaana

• Väestönkehitys Pohjois-Suomessa 2010-2040• Väestönkehitys painottuu kaupunkialueille ja hyvien

liikenneyhteyksien varrelle: Oulu, Rovaniemi, Kemi-Tornio• Pohjois-Suomen harvaanasuttujen alueiden negatiivinen

väestönkehitys näyttää jatkuvan erityisesti Itä-Lapissa, Pohjois-Lapissa, Torniolaaksossa

• Kaivostoiminnan käynnistyminen ja uusien malmiesiintymien hyödyntäminen voi kääntää alueiden väestönkehityksen kasvuun

• Kittilä, Kolari-Pajala• Sodankylä

Lapin ja Pohjois-Pohjanmaanväestöennuste v. 2010-2040

7

3.2 Elinkeinot ja työllisyys• Perämerenkaari EU:n pohjoisin osaamisen ja teollisuuden keskittymä• Kemi-Tornio-Haaparanta

• Ostosmatkailun kasvu• IKEA noin 2,8 miljoonaa asiakasta vuodessa• Kauppakeskus Rajalla 2,3 miljoonaa asiakasta vuodessa• Valmisteilla olevassa Länsi-Lapin maakuntakaavassa alue osoitettu ostosmatkailun kehittämismerkinnällä

• Teollisuuspainotteinen elinkeinoelämä kärsinyt laskusuhdanteesta• Outokummun toiminnan kehittyminen

• 440 M€ investointiohjelma käynnissä• Inoxum-yrityskauppa vireillä Outokumpu maailman suurimmaksi ruostumattoman teräksen valmistajaksi

• Metsäteollisuus• Metsä-Botnia ja Stora Enso

• Kehitteillä energiahankkeita• Mm. Kemin biodieseltehdas ja Meri-Lapin useat tuulivoimahankkeet

• Kaivosteollisuuden välilliset vaikutukset, logistiikka• Tornionlaakso

• Matkailulla potentiaalia• Kaivosteollisuuden välilliset vaikutukset

• Tunturi-Lappi• Matkailun kasvu hidastunut talouden taantumassa, joillakin alueilla investoinnit jatkuvat • Kaivosteollisuuden luomat mahdollisuudet!

• Kittilä ja Kolari-Pajala Kaivostoiminnan käynnistyminen Kittilässä ja uusien malmiesiintymien hyödyntäminen Kolari-Pajala alueella muuttaa alueen elinkeino- ja väestörakennetta positiiviseen suuntaan

• Pohjois-Pohjanmaa ja Oulun seutu• Oulu kansainvälisen huipputeknologian, IT- ja hyvinvointiteknologian osaamiskeskus, • Vahva puu-, paperi- ja terästeollisuus• Panostetaan yhä enemmän monipuolisen liiketoiminnan kehittämiseen, logistiikkaan, tietotekniikkaan, sisällöntuotantoon ja mediaan,

hyvinvointiin sekä bio- ja ympäristöaloihin• Keski-Pohjanmaa

• Kemian alan suurteollisuus, metalli- ja konepajateollisuus• Vene- ja puutuoteteollisuus• Mineraaliesiintymät ja metsät

8

• Norrbotten• Elintarviketeollisuuden ja viennin voimakas kasvu• Matkailun kasvu• Kaivosteollisuuden luomat mahdollisuudet

• Alueella sijaitsevat Ruotsin suurimmat kaivokset• Rautamalmia, kuparia ja kultaa• Suunnitteilla useita uusia kaivoshankkeita

• Monipuolinen yliopistokaupunki Luulaja• Terästeollisuus, IT• Kaupan, matkailun ja palveluiden voimakas kasvu rajan tuntumassa • Kuljetus ja logistiikka

• Tavoitteena tehokas junaliikenne v. 2012-• Yhteydet Suomeen ja Venäjälle

• Västerbotten• Malmi-, metsä- ja vesivoima alueen kansantalouden perusta

• Skelleftefältet-kaivoskenttä Euroopan malmirikkaimpia alueita• Uumaja monipuolinen yliopistokaupunki• Uudet toimialat mm. elämysteollisuus ja taideteollinen muotoilu

9

Rajat ylittävä työssäkäyntiliikenne

• Yrityksillä paljon yhteistyötä yli rajojen• Rajat ylittävä työssäkäyntiliikenne:

• Haaparanta-Tornio välillä pendelöiviä noin 500-600• Pendelöinti välillä Tornio-Kemi-Keminmaa–Norrbotten noin 850 – 950• Koko Perämerenkaaren alueella noin 1000 rajat ylittävää

pendelöijää(v. 2009)• Suomen kunnista Torniosta eniten työmatkoja Ruotsiin

• Tornio, Ylitornio, Rovaniemi Haaparanta, Övertorneå, Luleå, Kiiruna• Haaparanta, Övertorneå, Luleå Tornio, Ylitornio

• Liikkuvuus kasvanut 1999-2009

• Moderni junaliikenne pienentää matka-aikoja ja laajentaa työssäkäyntialueita• Työmatka-alueiden laajeneminen Luulajasta Skellefteån, Kiirunaan ja

Haaparannalle. Oulusta Kokkolaan, Kajaaniin ja Tornioon sekä Tornio-Haaparannalta Rovaniemelle ja Kolari-Pajalaan

• Lisääntyvä kansainvälisyys Yritysten perustaminen ja työllisyys

Lähteet: Crossborder Tornadalen – arbetsmarknader och arbetskraftens rörlighet 2009, Nordisk Pendlinskarta 2009

10

3.3 Opiskelu ja koulutusyhteistyö• Perämerenkaaren koulutusyhteistyön lisääntyminen kasvattaa joukkoliikenneyhteyksien tarvetta

• Haaparanta-Tornio, koulunkäyntiä yli rajojen• Sopimus vapaasta koulukäynnistä yli rajan peruskouluissa v. 1978

• Rajanylinen toisen asteen ammatillinen koulutus

• Rajaton Kemi-Tornio ammattikorkeakoulu (KTAMK)• Interreg IVA Pohjoinen –ohjelman suurimpia toimijoita• Koordinoi yhdessä Luulajan teknillisen yliopiston (LTU) kanssa EU:n laajuista Process IT.EU innovaatio- ja osaamiskeskittymää, jossa kehitetään tutkimuksen

ja tuotekehityksen avulla uusia tuotteita ja palveluita teollisuuden PK-yrityksille• Aktiivista hankeyhteistyötä Perämerenkaaren toimijoiden kanssa Kokkolasta Skellefteåon • Käynnissä 15 kansainvälistä hanketta (3/2012)

• Osaamiskaari (Bothnian Arc of Knowledge) –suunnitelma• Tavoitteena alueen tutkimus- ja koulutusyhteistyön lisääminen

• Tavoitteena lisätä yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa, avata rajoja ja tehdä liikkuminen maiden välillä helpommaksi

• Oulun, Lapin ja Luulajan yliopistot ja ammattikorkeakoulut

• Käytännön tason yhteistyötä oppilaitosten välillä paljon• Esim. Nordic mining school, kaivosalan koulutusyhteistyö Oulun yliopiston ja Luulajan teknillinen yliopiston kesken

11

3.4 Matkailu

• Pohjois-Ruotsi• Norrbotten toiseksi suosituin suomalaisten matkailukohde Ruotsissa

• 11 % Ruotsiin suuntautuvista matkoista!• Ostosmatkailu ja wellness• Kansallispuistot, erämaasafarit, kalastus• Kulttuuri, saamelaiskylät• Tunturit (mm. Kebnekaise)

• Pohjois-Suomi• Lapin tunturialueet, mm. Levi ja Ylläs• Ostosmatkailu• Kemin lumilinna• Kansallispuistot, luonto- ja kalastusmatkailu• Joulupukinmaa ja Arktikum• Ranuan eläintarha• Kauttakulkumatkailu

• Kolarin radan jatkaminen Ylläkselle/Leville?• Tunturilapin maakuntakaavassa ohjeellinen merkintä radan jatkamiseksi

Ylläkselle Merkintä mahdollistaa ratalain mukaisen suunnittelun• Maakuntakaavassa selvitettävänä yhteytenä on osoitettu lisäksi kansainvälistä

matkailua tukeva raideyhteys Leville• Kasvavan matkailun tarpeet• Riippuu kaivoshankkeista

Yöpymiset perämerenkaaren alueella alueittain v. 2010 (majoitusliikkeet, mökit, retkeilymajat ja matkailuvaunupaikat)

Lähteet: Tilastokeskus, matkailutilasto 2011, Fakta om svensk turism 2010

Norrb

otten

Väster

botte

nLa

ppi

Pohjoi

s-Poh

janmaa

Keski-

Pohjan

maa0

500,000

1,000,000

1,500,000

2,000,000

2,500,000

2 milj.

1,5 milj. 1,5 milj

2,2 milj.

0,2 milj.

Yöpymiset v.2010

12

3.5 Liikennejärjestelmä• Liikenteellisesti Kemi-Tornio-alue on koko Lapin ja Ruotsin Norrbottenin

liikennejärjestelmän solmukohta• Rajaliikenne, matkailu, teollisuus, satamat, Kemi-Tornion lentoasema jne.

• Liikennejärjestelmän rungon muodostavat valtatiet 4, 21 ja 29• Tornion kautta kulkee Suomen ainoa rautatieliikenteen maayhteys Ruotsiin• Tornio-Haaparanta Suomen vilkkain raja-asema

• noin 14 miljoonaa henkilöä/vuosi

• Länsi-Lapin liikennesuorite noin 620 milj. autokilometriä• 1/3 koko Lapin liikennesuoritteesta• Tieliikennemäärät Oulun ja Kemin välillä kasvaneet koko 2000-luvun• Maantieliikenteen ennustetaan kasvavan Lapissa 20 % v. 2040 mennessä

(vrt. v. 2006)• Matkailun vaikutus liikennemääriin erittäin suuri, esim. VT 4:llä huhtikuussa

lauantain vuorokausiliikenne kasvoi 3150 hlöautoa/vrk

• Liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteet• Alueen saavutettavuuden parantaminen• Kemi-Tornion alueen kehittyminen Barentsin alueen logistiseksi keskukseksi• Elinkeinoelämän kehittymisen tukeminen, logistiikka (kaivoshankkeet,

teollisuus ja matkailu)• Joukkoliikenteen peruspalvelutason turvaaminen, työmatkaliikenne• Raideliikenteen kehittäminen

• Elinkeinoelämän kuljetukset• Henkilöliikenne, sujuvat liityntä- ja jatkoyhteydet• Ratayhteyden Kemi-Tornio-Haaparanta sähköistäminen

Lähteet: Länsi-Lapin liikenneselvitys 2011

13

2006 2007 2008 2009 20100

50000

100000

150000

200000

250000

300000

350000

Rajaliikenne Tornion raja-asemalla v. 2006-2010Henkilöautot ja pakettiautot (Rajaliikennetilasto)

Suomeen Ruotsiin

vuosi

Henk

ilö- j

a pa

ketti

auto

t

Huom!Liikenneviraston Rajaliikennetilastossa ei ole huomioitu Krannikadun liikennettä noin kolmasosa rajaliikenteestä jää tilastoimatta

Vuonna 2008 henkilö- ja pakettiautojen tilastoinnissa puutteita (laiteongelmat)

14

4. JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT

4.1 Linja-autoliikenne4.2 Raideliikenne

15

4.1 Linja-autoliikenne• Liikenne vahvasti yhteiskunnan tukemaa • Suomen sisäistä osto- ja linjaliikennettä• Rajat ylittävä linja-autoliikenne kasvanut viime vuosina

• Tornio – Haaparanta kaupunkilinja• Kemi – Haaparanta seutuliikenne• Oulu – Luulaja välillä ajettiin yhden yrityksen toimesta bussiliikennettä

ei säilynyt elinvoimaisena• Linja-autoliikenne välillä Oulu – Haaparanta

• Veljekset Salmela Oy• Oulu Haaparanta, ark. 7 vuoroa/vrk, 5:50-23:35• Haaparanta Oulu, ark. 3 vuoroa/vrk, 11:30-19:05

• Matkailun lisääntyminen edellytykset joukkoliikenteen kehittämiselle

• Haaparannan ja Tornion kaupungilla rakenteilla yhteinen matkakeskus• Sijainti valtakunnan rajalla Haaparannan puolella

2006 2007 2008 2009 20100

100200300400500600700800

Rajaliikenne Tornion raja-asemalla v. 2006-2010 Linja-autoliikenne

Suomeen Ruotsiin

linja

-aut

ot

Bussiyhteydet Ruotsista Suomeen

• Tapanis buss • Ajaa Torniosta Tukholmaan ja Tukholmasta Tornioon talvella kaksi kertaa

viikossa ja kesällä neljä kertaa viikossa• Länstrafiken Norrbotten

• Luulajasta Tornioon : ark. 6 vuoroa, la 5 vuoroa ja su 4 vuoroa (osa vuoroista Uumajasta asti)

• Torniosta Luulajaan: ark. 4 vuoroa, la 3 vuoroa ja su 3 vuoroa (osa Uumajaan)

16

17

4.2 Raideliikenne• Suomen sisäinen liikenne Tornion rautatieasemalle päättyi v. 1988• Suomen ja Ruotsin välinen henkilöliikenteen yhteys lakkasi v. 1992• Ruotsin henkilöliikenne Haaparannalle lakkautettiin v. 2000

• Tornio-Haaparanta alueen ainoa käytössä oleva henkilöliikenneterminaali on Torpissa sijaitseva Tornion itäinen seisake

• Henkilöliikennettä Tornion itäiselle seisakkeelle noin 3 krt/viikko, tiheämpää vuorotarjontaa joulu- ja talviloma-aikaan

• Matkustajamäärä Tornion Itäisellä seisakkeella 3 330 (vuonna 2011)• Tornion Itäisen seisakkeen vähäisen vuorotarjonnan takia torniolaiset käyttävät paljon

Kemin asemaa

• Rataosuuksilla Rovaniemi-Kemi-Oulu henkilöliikennettä huomattavasti enemmän

• Oulu-Kemi ja Kemi-Rovaniemi yhteysväleillä 7 vuoroa vuorokaudessa• Oulun asemalla 757 265 matkustajaa ja Kemin asemalla 160 650 matkustajaa v. 2011• Rovaniemen asemalla 369 098 matkustajaa vuonna 2011

• Ruotsi• Rataosuudella Luulaja-Kiiruna rajoitettua päivittäistä liikennettä• Boden-Kalix-Haaparanta, uusi linjaus avataan liikenteelle vuonna 2012• Vahva tahtotila pohjoisen raideliikenteen kehittämiseen olemassa

18

Rautateiden henkilöliikenne vuonna 2010

Lähteet: Länsi-Lapin liikenneselvitys 2011, Järnvägstrafik på Nordkalotten, Vision 2025

19

Henkilöjunaliikenteen matkustajamäärät 2035(Liikenneviraston PTS)

Vaihtoehto A: Päätettyjen hankkeiden lisäksi ei uusia hankkeita, joilla vaikutusta henkilöjunien matka-aikaan

?

Vaihtoehto C: Toteutettujen hankkeiden lisäksi toteutetaan Seinäjoki-Oulu ja Luumäki-Imatra-hankkeet, jotka vaikuttavat henkilöjunien matka-aikoihin

?

Matkustajaennuste Kemi-Tornio-Haaparanta?

20

5. RAUTATIEINFRASTRUKTUURIN NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT PERÄMERENKAARELLA

5.1 Rataverkon kuvaus5.2 Perämerenkaaren rataosat 5.3 Kemi-Tornio alueen rautatieasemat ja seisakkeet 5.4 Asemien kehittäminen Ruotsin puolella

21

5.1 Rataverkon kuvaus

Rataverkko, päällys-, rakenneluokat ja sähköistys (VR, Rataverkon kuvaus 1.1.2012)

22

Lähde: Liikennevirasto 2011

Ratojen sähköistys, Tilanne 31.12.2010Nopeusrajoitukset rataverkolla, Tilanne 31.12.2010

23

5.2 Perämerenkaaren rataosat

Rataosat Pohjois-Suomessa• Oulu – Laurila

• Sähköistetty v. 2004• Päällysrakenteen uusiminen käynnistynee

vuosikymmenen lopulla

• Laurila – Tornion rajaA) Laurila – Tornion asemaB) Tornion asema – Tornion raja• Rataosa sähköistämättä• Sähköistäminen riippuu kaivoskuljetusten

kehittymisestä (RHK)

• Tornio-Kolari• Kolarin radan päällysrakenteen uusiminen käynnissä varmistetaan henkilö- ja tavaraliikennöinnin jatkuvuus ja turvallisuus

• Laurila - Kemijärvi

• Sivuradat• Tornio – Röyttä• Kemi – Ajos

Rataosat Pohjois-Ruotsissa• Haaparanta-Kalix

• Uusi sähköistetty rata valmis 2012• Nopeus 250 km/h• Turvallisuussyistä tasoristeysten määrää vähennetty• Nopeuttaa työmatkoja• Ensimmäinen osa Perämerenkaaren raideliikennettä

• Kalix-Boden• Boden-Morjärv

• 90 km/h• Morjärv-Kalix

• 140 km/h• Kunnostetaan ja sähköistetään, valmis 2012

• Boden-Luulaja

• Boden-Kiiruna-Narvik

24

5.3 Kemi-Tornio alueen rautatieasemat ja seisakkeetKemi• Kemin rautatieasema - rautatieliikenteen solmukohta

• Asemalla pysähtyvät kaikki henkilöliikenteen junat• Laaja ratapiha jakaantuu henkilöliikenteen raiteisiin sekä tavararatapihaan• Ratapiha uusittu ja sähköistetty v. 2001-2004

Tornio • Pohjoinen seisake

• Liikennepaikka avoinna henkilöliikenteelle v.1986-2004• Seisakkeella pysähtyivät Kolarin suunnan henkilöjunat• Lakkautettiin vuonna 2004

• Itäinen seisake• Tornion kaupungin rautatieaseman itäpuolella Torpissa • Avattiin henkilöliikenteen käyttöön 10/2008• Palvelee Helsingin ja Kolarin välisiä henkilöliikenneyhteyksiä matkailun sesonkiaikoina

• Tornion rautatieasema• Liikennevirasto muutti 12/2010 Tornion osiin jaetuksi liikennepaikaksi, joka käsittää Tornio sekä Tornio-rajan liikennepaikat• Ei henkilöliikennettä• Lipunmyynti lopetettiin 11/2010

• Henkilöliikenteen aseman sijainti tulevaisuudessa?• Yhteinen henkilöliikenteen asema Haaparannan kanssa? Sijainti?• Rajat ylittävän henkilöliikenteen käynnistyessä Tornion aseman olisi palveltava sekä Kolariin että Ruotsiin suuntautuvaa liikennettä

25

Haaparanta• Rautatieaseman kehittäminen:

• Eteläinen läheisempi raide Ruotsin liikenteelle ja pohjoinen Suomen liikenteelle• Eteläistä laiturialueen madaltaminen

• Matkakeskuksen rakentaminen 2012 nykyisten toimintojen yhteyteen• Uutta infrastruktuuria: parkkialueet, kävely- ja pyörätiet, pyöräparkki ja bussipysäkit

Luulaja• Selvitetään koko ratapihan investointitarpeet

Boden• Laiturialueen korotus ja parantaminen

Kalix• Aseman kehittäminen:

A) Aseman uudelleen sijoittaminen keskustan pohjoispuolelleB) Aseman kehittäminen nykyisellä paikalla keskustan itäpuolella

5.4 Asemien kehittäminen Ruotsin puolella

26

6. TOIMIJOIDEN NÄKEMYKSET PERÄMEREN RAIDELIIKENTEEN KEHITTÄMISESTÄVR• Ei suunnitelmia Perämerenkaaren raideliikenteen kehittämiseksi• Vähäisien matkustajamäärien vuoksi intressi henkilöliikenteen kehittämiseksi vähäinen• Vanha kalusto poistuu hiljalleen ja aiheuttaa investointitarpeita• Tornion Itäinen seisake palvelee vain pitkänmatkaista liikennettä• Matkailua palvelevalle sesonkiaikaiselle liikennöinnille kysyntää pyritään myös tarjoamaan vuoroja

Suomalaisten rautateiden henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle mahdollistaa muiden liikennepalveluita tarjoavien operaattoreiden toimimisen henkilöliikenteen palveluiden tarjoajana vuodesta 2020 lähtien.

Liikennevirasto• Henkilöliikenteen kehittäminen voimakkaasti kytköksissä kaivoskuljetusten kehittymiseen ja suuntautumiseen

• Kaivosyhtiö Northland Resources AB valitsi Pajalan kuljetussatamaksi Narvikin kuljetusreitti Kemin kautta ei toteudu, Kolari-Kemi-kuljetusreitin suunnittelu päättynyt 2011

• Hannukaisen kuljetukset perämeren satamien kautta?• Kolarin radan päällysrakenteen uusiminen käynnissä• Oulu-Laurila radan päällysrakenteen uusiminen vuosikymmenen lopulla• Liikennepoliittinen selonteko valmisteilla (mm. TEN-verkon laajuus, rajaliikenne)

Lapin liitto• Lapin maakuntasuunnitelma ja Länsi-Lapin maakuntakaava korostavat rajat ylittävän henkilöjunaliikenteen tärkeyttä ja

mahdollistavat kaavamerkinnöillä joukkoliikennekäytävien kehittämisen• Perämerenkaari osoitettu maakuntakaavassa kehittämisperiaatemerkinnällä Luo edellytykset seudulliselle ja kansainväliselle

yhteistyölle• Joukkoliikenteen kehittämiseen liittyvät yhteystarpeet Perämerenkaarella, Länsi-Lapin ja Barentsin käytävillä osoitettu

kehittämisperiaatemerkinnällä• Alueidenkäyttö mitoitetaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä suosivaksi• Rautatieosuus Kyläjoelta Ruotsin rajalle on osoitettu maakuntakaavassa merkittävästi parannettavana rautatienä

27

7. MATKUSTAJAPOTENTIAALI

7.1 Matka-aika Oulu-Tukholma7.2 Asemien saavutettavuus7.3 Matkustajapotentiaalin arvioiminen

28

7.1 Matka-aika Oulu-Tukholma

7.2 Asemien saavutettavuus Suomessa

Alle 50 km Oulun, Kemin ja Tornion asemista :• Noin 293 000 asukasta• Noin 113 500

työpaikkaa

alle 50 km alle 100 km alle 150 km alle 200 km0

50,000

100,000

150,000

200,000

250,000

Työpaikkojen saavutettavuus tieverkolla Tornion, Kemin ja Oulun juna-asemilta

Työp

aika

t 20

10

alle 50 km alle 100 km alle 150 km alle 200 km0

100000

200000

300000

400000

500000

600000

700000

Asukkaiden saavutettavuus tieverkolla Tornion, Kemin ja Oulun juna-asemilta

Väes

tö 2

010

30

7.3 Matkustajapotentiaalin arvioiminen

• Väestö• Vuonna 2010 alle 50 km Oulun, Kemin ja Tornion asemista noin 293 000 asukasta• Väestön kasvu painottuu vahvasti Oulun kaupunkiseudulle• Kaivoshankkeiden vaikutus alueelliseen väestönkasvuun huomattava vaikutukset liikkumistarpeeseen

• Elinkeinoelämä• Toimintojen keskittyminen rajalle, rannikolle ja rautatieyhteyksien varsille

• Matkailuliikenne• Matkailun sesonkiaikoina Kolarin henkilöliikenteen junissa hyvä kuormitusaste

• Ongelmana kausiluonteisuus• Raideliikenteen matkustajapotentiaali riippuvainen pohjoisten matkakohteiden vetovoimaisuudesta

• Matkakohteiden ja yhteyksien markkinointi!• Pystyykö raideliikenne kilpailemaan matkustajista lentoliikenteen kanssa?

Rajat ylittävän opiskelu- ja työssäkäyntiliikenteen kasvu• Väestön vanhetessa/vähetessä kasvavat tarpeet työvoiman liikkuvuuden lisäämiselle yli rajojen• Rajat ylittävän koulutusyhteistyön lisääntyminen kasvattaa joukkoliikenneyhteyksien tarvetta (Oulu-Luulaja)• Moderni junaliikenne pienentää matka-aikoja ja laajentaa työssäkäyntialueita

Jatkotoimenpiteenä: Kemi-Tornio-Haaparanta -rataosan matkustajaennusteen laatiminen (VR)- Erilaisten kehitysskenaarioiden vaikutus rataosan henkilöliikenteeseen

8. RAJAT YLITTÄVÄN JUNALIIKENTEEN KÄYNNISTÄMISEEN TÄHTÄÄVÄN TOIMINNAN KESKEISET TOIMENPITEET

INFRASTRUKTUURIN KEHITTÄMINEN

Kolarin radan päällysrakenteen uusiminen, valmistuu 2012Turvataan liikennöinnin sujuvuus ja turvallisuus

Oulu - Laurila radan päällysrakenteen uusiminen vuosikymmenen lopullaTurvataan liikennöinnin sujuvuus ja turvallisuus

Kemi-Tornio-Kolari rautatien sähköistäminen*Käynnistetään Kemi-Tornio-rataosuuden sähköistämisen edellyttämät kannattavuusselvitykset ja suunnittelutyöt

Liikennöinnin järjestämisen periaatteiden tarkentaminen ja joukkoliikennepalveluiden yhteensovittaminen

Tornio-Haaparanta alueen asemaverkon kehittäminen

Liikennöinnin käynnistäminen v . 20XX

*riippuu kaivoshankkeista ja tavaraliikenteen suuntautumisesta

TAVOITTEENA SUOMEN JA RUOTSIN VÄLISET NOPEAT HENKILÖJUNALIIKENTEEN YHTEYDETPerämeren kaupunkiseutujen liikennejärjestelmiin luontevasti kytkeytyvä raideliikenne

EDUNVALVONTA

1) Bothnian Corridorista TEN-T-hankeLiikennekäytävää ehdotettu uudeksi hankkeeksi EU:n TEN-T-prioriteetteihin. Hanke on Suomen, Ruotsin ja Baltian liikenneministeriöiden priorisoima hanke.

2) Liikennepoliittinen selonteko 2012Pyritään kohentamaan Perämerenkaaren yhteyksien näkyvyyttä keväällä 2012 valmistuvassa Liikennepoliittisessa selonteossa

3) Länsi-Lapin maakuntakaavaNostetaan Kemi-Tornio-Haaparanta –raideliikenteen yhteys yhdeksi alueen keskeiseksi kehittämistavoitteeksi. Varaudutaan rata- ja asemaverkon kehittämiseen maankäytön tarpeet huomioiden.

4) Pohjois- ja Itä-Suomi ohjelmaPyritään vaikuttamaan kansalliseen päätöksentekoon nostamalla esille Perämerenkaaren raideliikenteen merkitys osana pohjoisten alueiden kuljetusketjuja. Ohjelma tullee ohjaamaan vahvasti sekä kansallisella että EU-tasolla tapahtuvaa alueellista kehittämistä vuonna 2014 alkavalla ohjelmakaudella.

Edunvalvonta suomalaisten ja ruotsalaisten viranomaisten yhteistyönä:Perämerenkaaren kunnat, BothnianArc, Kemi-Tornion alueen kehittämiskeskus, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELY-keskukset, Pohjois-Pohjanmaan, Lapin, Keski-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntaliitot , Norrbottenin ja Västerbottenin läänit, ministeriöt, EU

31

32

9. JATKOTOIMENPITEET JA SELVITYSTARPEET

• Kemi-Tornio-Haaparanta -rataosan matkustajaennusteen laatiminen • Selvitetään erilaisten kehitysskenaarioiden vaikutus Kemi-Tornio-Haaparanta rataosan

henkilöliikenteeseen

• Selvitys liikennöinnin järjestämisen periaatteista ja joukkoliikennepalveluiden yhteensovittamisesta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

• Henkilöjunaliikenteen yhteydet Haaparantaan käynnistyvät vuonna 2014 Tarve määritellä kehittämispolku ja toimenpiteet joukkoliikenneyhteyksien yhteensovittamiseksi ja henkilöjunaliikenteen käynnistämiseksi Suomen puolella

• Selvitetään mitä toimia joukkoliikenteen järjestämiseksi on tarpeen toteuttaa Suomen puolella heti kun henkilöliikenne Haaparantaan käynnistyy

• Määritellään kehittämispolku, toimenpiteet ja vastuutahot henkilöjunaliikenteen yhteyksien edistämiseksi Suomen puolella

• Rahoitus: Bothnian Green Logistic Corridor (06/2012 – 03/2014)?

• Lobbaus- ja markkinointimateriaalin laatiminen