Peremmälle!

Kom in!Ihana KotI Kunnostetussa vanhassa talossa

underbart hem I renoverat gammalt hus

Ulko­maalaUs

UtomhUs-

målning

märkätilat

VåtUtrYmmEn

lämmittäminEn

UPPVärmning

sisäPinnat

inomhUsYtor

ilmanVaihto

VEntilation

PihaPiiri

gårDsmilJÖ

lisä-

EristäminEn

tilläggs-

isolEring

sisällYs

16

18

20

22

24

26

28

30

4

6

8

10

12

14

32

35

36

VEsikatto­on­sääsUoJa­

PErUstUksEt­Paikan­mUkaan

hirsirUnko

rakEnnUstEn­UlkomaalaUs

talon­silmät

Vanhan­rakEnnUksEn­lisäEristäminEn

PErintEisEt­sisäPinnat

Viimeinen­hetki­­vaalia­vanhaa!

lämmittäminEn

PErintEisEn­hirsitalon­ilmanVaihto

VEsi­Ja­ViEmäri

sähkÖä­kaUniisti

märkätila

Vanha­PihamilJÖÖ

Vanhan­aJan­kasVit

silmU­ry

oVEt

YttErtak­gEr­skYDD

hUsEts­grUnD­anEFtEr­Plats

stockstommE

UtomhUsmålning

hUsEts­Ögon

tilläggsisolEring­aV­gamla­hUs

traDitionElla­Ytor­inomhUs

Byggnadsvård­i­sista­stund!

UPPVärmning

VEntilation­i­traDitionElla­stockhUs

VattEn­och­aVloPP

ElEktricitEt­VackErt

VåtUtrYmmEn

gammal­gårDsmilJÖ

gammElDagsVäxtEr

silmU­rf

DÖrrar

LISÄÄ TIETOA MERA KUNSKAP

YLEISIÄ OhjEITA | ALLMÄNNA Råd●­­Yrsa­cronhjort­et­al.:­Vanhan talon historia

ja hoito, Rakennusperintöä Turunmaan saaristossa

●­­maire­heikkinen­et­al.:­Talo kautta aikojen – Kiinteän sisustuksen historia­

●­­Panu­kaila:­Talotohtori●­­riikka­koskinen:­Kartanoita ja porvariskoteja●­­riikka­koskinen:­Säätyläiskoti Suomessa●­­anette­ringbom:­Rakennusapteekin käsikirja●­­hannu­rinne:­Perinnemestarin remonttikirja●­­risto­Vuolle-apiala:­Hirsitalon kunnostaminen●­­Yrsa­cronhjort­et­al.:­Att förstå ett gammalt

hus, vårt Åboländska byggnadsarv●­­göran­gudmundsson:­Byggnadsvård i

praktiken I–IV●gysinge­centrum­för­Byggnadsvård: Gysinges

Handbok●­­anette­ringbom:­Byggnadsapotekets

handbok­●­­sören­thurell:­Vårda och renovera trähus

●www.­gysinge.nu●­­www.nba.fi,­museoviraston­korjauskortisto­­●­­www.perinnemestari.fi●­­perinnerakentaminen.fi­/­byggnadsvard.fi●­­www.rakennusperinto.fi­/­www.byggnadsarv.fi●­­www.trkk.fi●­­www.tuuma.net

LISÄERISTÄMINEN | TILLÄggSISOLERINg●­­kati­lahtinen:­Viri ja valkee – Vanhan

rakennuksen lämpö- ja energiatalous­●­­göran­gudmundsson:­Byggnadsvård i

praktiken II – Värmen i gamla hus

IKKUNAT | FöNSTER●­­Juulia­mikkola­ja­netta­Böök:­Ikkunakirja●­­alf­och­Eva­stenbacka:­Renovera, restaurera

och underhålla gamla fönster

ULKOMAALAAMINEN | UTOMhUSMåLNINg●­­Panu­kaila:­Kevät toi maalarin, perinteinen

ulko maalaus●­­Panu­kaila:­Maalari maalasi taloa –

Julkisivuvärityksen historia

PIhAPIIRI I gåRdSMILjö●­­Eeva­ruoff:­Vanhoja suomalaisia puutarhoja●­­maunu­häyrynen­et­al.:­Hortus Fennicus­●­­ranja­hautamäki:­Portti puutarhaan,

historiallisten puutarhojen inventointiopas­●­­maria­Flink:­Historiska trädgårdar●­­christina­ilminge:­Bevara och sköta en

gammal trädgård­

●­­Puutarhataiteen­seura,­­ www.gardenartsociety.fi

YhdISTYKSET | FöRENINgARcuratio­­ turunmaan­korjausrakentamisyhdistys­ry,­­ Byggnadsvårdsförening­i­åboland­rf,­­ Parainen­(Pargas)Etelä-savon­rakennusperintöyhdistys,­

rantasalmirakennuskulttuuritalo­toivo,­Pori­(Björneborg)rakennusperinteen­Ystävät­ry,­turku­(åbo)

YRITYKSET | FöRETAgDomus­classica,­hämeenlinna­(tavastehus)haminan­rakennuspuoti,­hamina­(Fredrikshamn)kymin­palokärki,­sannainen­(sannäs)metsänkylän­navetta,­hämeenlinna­(tavastehus)Perinnerakentamisen­keskus­antiikkiverstas,­

halikkoPorvoon­Wanha­rautakauppa,­Porvoo­(Borgå)rakennusapteekki,­Pinjainen­(Billnäs)roseborg,­ruotsinpyhtää­(strömfors)salon­rakennusvaraosa,­salotamminaula,­nousiainentampereen­rakennuskulttuurikeskus,­tampere­

(tammerfors)tampereen­rakennustori,­tampere­(tammerfors)Varaosapankki,­Pori­(Björneborg)Wanhan­Wallankumous,­turku­(åbo)

NÄISTÄ PAIKOISTA LöYdÄT LISÄÄ OhjEITA jA RAKENNUSOSIA vANhAAN TALOON

hÄR hITTAR dU MERA Råd Och bYggNAdS TILLbEhöR FöR gAMLA hUS

innEhåll

Kansikuva: mommolan kartano, Pärmbild: mommola gård, www.mommolankartano.fi. Kuva / bild b. b-robertz

hYVä­lUkiJa!Vanhan talon kunnostaminen vaatii tietoa, taitoa ja asennetta. Tämä julkaisu on tarkoitettu vanhojen rakennusten ystäville, sekä sellaisille taloista vastaaville henkilöille, joilla ei ole perusteellisia tietoja perinteisistä rakennusmenetelmistä ja niihin sopivista korjaustavoista. Peremmälle! on Maaseudun kehittämisyhdistys SILMU ry:n Rakennusperinteen vaaliminen -hankkeen kokoaman tiedon yhteenveto, sadonkorjuu ja samalla uusien siementen kylvö perinnerakentamisen tulevaisuuteen.

Kysymykseen, kannattaako vanhaa ränsistynyttä taloa korjata, on monta vastausta. Laajemmin ajatellen vanhan kunnostaminen on ekologista, ympäristöystävällistä ja ylipäätänsä kestävää kehitystä. Vaalimalla vanhaa kunnioitetaan edellisten sukupolvien työtä ja ollaan omalta osaltaan vaalimassa rakennusperintöä. Lopulta rakennus siirretään hyvässä kunnossa eteenpäin seuraavalle vastuulliselle ylläpitäjälle.

Vanhassa talossa on oma tunnelmansa, rakennuksella on sielu, ja sen vanhat materiaalit vanhenevat arvokkaasti. Ei tarvitse kuitenkaan asua kuin museossa: vanhaa rakennusta voi modernisoida rakennuksen ehdoilla siten, että alkuperäinen säilyy uusien kerrosten rinnalla tai alla. Vaikeinta korjausrakentamisessa on löytää oikeat tavat rakentaa terveellisesti nykyajan materiaaliviidakossa ja löytää osaavat ammattilaiset. Rakennusperinteen vaaliminen -hankkeen yksi osa onkin ollut luoda tietoportaali perinnerakentaminen.fi / byggnadsvard.fi, josta löytää lisää tietoa alasta ja osaajista.

Kiitos kaikille tahoille, jotka ovat mahdollistaneet tämän lehden julkaisun. Näillä tiedoilla pelastetaan moni vanha rakennus historiasta tulevaisuuteen!

Bästa­läsarE!För att renovera ett gammalt hus krävs kunskap, hantverk och attityd. Denna skrift tillägnas vänner av gamla byggnader, samt till personer som sköter om gamla fastigheter, som inte har ingående kännedom om traditionella byggnadssätt och för det passande renoveringsmetoder. Kom in! är en sammanfattning och skörd av Landsbygdens utvecklingsförening SILMU rf:s projekt om Byggnadsvård, samt en nysådd av kunskapsfrön för traditionell vård av byggnader för framtiden.

Till frågan, om det lönar sig att renovera ett förfallet hus, finns många svar. Med ett större perspektiv är renovering av gammalt ekologiskt, miljövänligt och överlag hållbar utveckling. Genom att värna om gammalt, högaktas tidigare generationers arbete, där vi för vår del värnar om vårt byggnadsarv. Slutligen ges byggnaden vidare i gott skick till följande ansvariga förvaltare.

Ett gammalt hus har sin egen stämning, byggnaden har en själ och dess gamla material åldras med värdighet. Man behöver ändå inte bo som i ett museum; en gammal byggnad kan moderniseras på husets villkor, så att det ursprungliga bevaras intill eller under nya lager. Det svåra med att renovera är, att hitta rätt sätt att bygga utgående från vår material-djungel och att hitta kunnig professionell hjälp. Projektet för Byggnadsvård har därför skapat en kunskapsportal byggnadsvard.fi / perinnerakentaminen.fi där man hittar information om branschen och yrkesfolk.

Tack till alla berörda, som har möjliggjort att denna tidning har kunnat förverkligas. Med denna kunskap räddas många gamla historiska hus för framtiden!

3

rakenteissa.­Peltikatteen­minimikaltevuus­on­1:10­eli­noin­6­astetta.­Paksu­lumikerros­ja­ohut­eristyskerros­voivat­johtaa­peltikaton­lämpenemiseen,­minkä­seurauksena­katon­pinnassa­oleva­lumi­sulaa­ja­voi­aiheuttaa­loivilla­katoilla­saumojen­kautta­vesi­vuotoa.­Peltiä­uusiessasi­tulee­sen­alla­käyttää­aluskatetta,­vaikka­vanhoissa­ullakollisissa­taloissa­niitä­ei­ole­käytetty.­Pelti­taipuu­moniin­erikoisiin­kattomuotoihin­helposti.­

on­kate­mikä­tahansa,­vintillä­on­oltava­riittävä­tuuletustila.­avoin­ullakkotila­on­mitä­mainioin,­siellä­riittää­kuivattavaa­ilmaa,­ja­sieltä­on­helppo­tarkistaa­katon­eri­rakenteiden­kunto.­

●­sadevedet­talteennykyään­katon­rakenteisiin­liittyy­olennaise-na­osana­sadeveden­poisto­erilaisin­kouruin­ja­syöksytorvin.­

Peltikatteissa,­ja­joskus­huopakatteis-sakin,­on­käytetty­ns.­jalkaränniä,­joka­on­muotoiltu­katolle­räystään­päälle.­

aikoinaan­talot­rakennettiin­mieluusti­mäen­nyppylälle­ja­sorapohjalle,­joka­imee­hyvin­vettä­ja­pitää­rakennuksen­ympärystän­

V esikatto on rakennuksen tärkein suoja säätä vastaan, se on siis syytä pitää kunnossa ja huoltaa ajoissa.

Vuosittaiset tarkastukset ja puhdistukset antavat hyvän kuvan kattosi kunnosta. Säännöllistä huoltoa on pitää kate, kourut ja rännit puhtaina roskista ja sammaleesta. Perinteiset, yhä käytössä olevat katteet ovat huopa (kolmiorimalla), savitiili ja pelti, joka voidaan saumata koneella tai käsin.

Vesikatto on sääsuojakuivana.­näillä­paikoilla­ei­välttämättä­ole­koskaan­ollut­erillisiä­sadeveden­poisto-järjestelmiä,­vaan­sadevesi­on­tippunut­räystäältä­suoraan­maahan­imeytyen­siihen­ilman­mitään­ongelmia.­

kaava-alueilla­sadevedet­johdetaan­usein­kunnan­sadevesiviemäriverkkoon.­näistä­kannattaa­kysellä­kunnasta­lisä-tietoa.­haja-asutusalueella­on­rakennus-paikan­haltijan­mietittävä,­mihin­vedet­johtaa­aiheuttamatta­kuitenkaan­niistä­naapureille­haittaa.­

●­turvaa­katollemikäli­uusit­talosi­katteen,­tulee­sinne­nykymääräysten­mukaan­asentaa­myös­lapetikkaat­ja­kulkusillat­piipuille­pääsyä­varten­sekä­kiinteät­seinätikkaat.­tämä­helpottaa­ja­tekee­turvalliseksi­jokavuotiset­huoltotoimenpiteet.

Pia Rajala­on­vanhoihin­raken-nuksiin­hurahtanut­rakennus-

mestari­roseborg­oy:stä.

Y ttertaket är det viktigaste skyddet mot väder och vind, det är alltså skäl att ha taket i skick och under­

hålla det i god tid. Vid de årliga gransk­ningarna och rengörningarna ser du bra skicket på ditt tak. Regelbundet underhåll är att hålla takytan, rännor och rör rena från skräp och mossa. Traditionella, täck­material som ännu används är filt (med ribba), lerpannor och plåt som är falsade maskinellt eller för hand.

Yttertak ger skyddPia Rajala­är­byggmästare­

från­roseborg­ab­som­har­förälskat­sig­i­gamla­hus.

●­täckmaterial­anefter­takFör­tak­med­liten­lutning­passar­det­bäst­med­tak­av­filt,­tegel­används­för­brantare­tak.­tegel­läcker­vanligen­vid­fogarna­och­kräver­undertak­för­att­fungera.­tegel­väger­mera­än­plåt­och­filt,­vilket­man­bör­beakta­med­tanke­på­takets­konstruktioner.­minimi-lutning­för­plåttak­är­1:10­eller­6­grader.­om­snötäcket­är­tjockt­på­tak­med­tunn­isole-ring,­kan­det­leda­till­uppvärmning­av­plåten­och­smältvatten­kan­läcka­in­via­fogarna­på­lågsluttande­tak.­när­man­förnyar­plåttaket­bör­man­använda­undertak,­trots­att­man­inte­förr­gjorde­så­på­gamla­hus­med­öppen­vind.­Plåt­lämpar­sig­väl­för­tak­med­speciel-la­formationer.

Vad­man­än­använder­för­täckmaterial,­bör­det­vara­tillräckligt­utrymme­på­vinden­för­ventilering.­Öppen­vind­är­bäst,­för­där­är­den­upptorkande­luftvolymen­tillräcklig­och­där­är­det­även­lätt­att­kontrollera­skicket­på­takkonstruktionerna.

●­att­ta­till­vara­regnvattenEn­viktig­del­av­takkonstruktionernas­funk-tion­är­att­leda­bort­regnvatten­via­tak-­och­

stuprännor.­Fotrännor,­som­de­kallas­har­använts­på­plåttak­och­ibland­på­filttak­och­är­en­formation­vid­takkanten.

Förr­byggdes­husen­uppe­på­en­kulle­och­på­vattengenomsläpplig­grusmark­där­mar-ken­hölls­torr­kring­huset.­På­sådana­platser­har­inte­nödvändigtvis­behövts­något­skilt­dräneringssystem,­utan­regnvattnet­har­run-nit­rakt­ner­från­takkanten­och­sugits­direkt­in­i­marken­utan­några­problem.

På­planeområden­leds­regnvattnet­oftast­direkt­till­kommunens­regnvatten-nätverk.­om­detta­lönar­det­sig­att­fråga­mera­av­kommunen.­På­glesbygdsområdet­bör­byggnadsplatsens­innehavare­fundera­hur­vattnet­skall­ledas,­utan­att­förorsaka­olägenheter­för­grannarna.

●­säkerhet­på­taketifall­du­förnyar­taket,­måste­du­enligt­nutida­säkerhetsförordningar­installera­fasta­vägg-­och­takstegar­till­skorstenen.­Detta­under-lättar­och­tryggar­säkerheten­för­de­årliga­underhållsarbetena.

●­kate­katon­mukaanloiville­katoille­sopii­parhaiten­huopa-kate,­tiili­ainoastaan­jyrkemmille­katoille.­raoistaan­vuotava­tiili­vaatii­toimiakseen­aluskatteen.­tiili­on­peltiä­ja­huopaa­paina-vampaa,­mikä­tulee­ottaa­huomioon­katon­

4

1. vastaladottua pärekattoa, jolla kamman nostinlaudat ja räystäsohjuri ovat vielä katolla. vanhat päre-, paanu- ja lautakatot ovat palomääräysten myötä hävinneet varsinkin kaupunkikuvasta, joskin päre on kokenut uuden tulemi-sen lähinnä ulkorakennusten katteena.

2. Kolmiorimakattoa strömforsin ruukissa. Yläosassa on uutta metrin levyis-tä kattohuopaa. alemmassa lappeessa on vaakaan naulattu alushuopa, jonka päälle tulee puiset rimat ja päällyshuopa. leveää huopaa saa edelleen, kunhan tilaa sitä ajoissa rautakauppaan.

3. 1-kouruinen vanha tiilikate näyttää huonohkolta, mutta toimii edelleen, koska aluskatteena on vanha päre- tai liistekatto. tiilikatto ei ole koskaan täysin vedenpitävä, vaan vaatii aluskatteen.

4. Perinteisen saumatun peltikaton tekijöitä löytyy edelleen. tässä raken-nuspelti Jokinen Ky:n Petri Jokinen tekemässä loviisalaiseen taloon uutta vesikattoa.

1. nysatt pärttak, där kammens lyftbräder och riktbräder ännu är kvar. gamla pärt, spån- och brädtak har p.g.a. brandskyddsföreskrifterna försvunnit i synnerhet i stadsmiljöer, även om pärtor har kommit igen, närmast som takmaterial till gårdsbyggnader.

2. tak med trekantsribbor vid strömfors bruk. den övre delen har en meter bred ny takfilt. På den nedre delen finns underfilt som spikats vågrätt och där det ovanpå satts träribbor och ytterfilt. bred takfilt säljs fortfarande bara man beställer den i tid från järnhandeln.

3. enkupiga gamla tegelpannor ser inte så bra ut, men fungerar fortfarande, eftersom det finns gammalt pärttak under tegeltaket. tegeltaket är aldrig helt vattentätt och behöver undertak.

4. Plåtslagare som gör traditionellt falsat plåttak hittas fortfarande. här gör Petri Jokinen från rakennuspelti Jokinen Ky nytt vattentak på ett hus i lovisa.

1 2

3 4

5

Talot on läpi historian sijoitettu hyville rakennuspaikoille, jotka ovat luonnostaan kuivia, aurinkoisia ja riittävän tuulisia. Perustusten tärkeä tehtävä on myös suojata talo

maaperän kosteudelta. Mitä korkeampi perustus ja parempi tuu­letus talon alla, sitä kuivempana talokin pysyy.

Tove Hagman­on­Porvoossa­toimiva­arkkitehti,­jolla­on­

pitkä­kokemus­korjaus-­ja­lisärakentamisen­suunnitte-

lussa.­hän­on­toiminut­erilaisissa­luottamustehtävissä­edistämässä­vanhan­rakennuskannan­säilyttämistä.­hän­asuu­melkein­130­vuotta­vanhassa­talossa.

Perustuksetpaikan mukaan

●­kaikki­alkaa­maaperästäkun­rakentamista­on­tiivistetty­kaupunkien­kaavoituksessa,­rakennuspaikkoja­ei­ole­enää­sovitettu­yhteen­hyvien­rakennuspaik-kojen­kanssa,­vaan­tontteja­on­lohkottu­muilla­perusteilla.­huonon­rakennus-paikan­takia­olosuhteet­talon­perustuksille­saattavat­olla­epäedulliset.­kun­maaperä­on­syvää­savea,­tontti­märkä­ja­ilmansuunnat­epäedulliset,­ovat­edellytykset­rakennuksen­hyvän­kunnon­ylläpitämiseksi­huonot.­

Perinteinen­luonnonkiviperustuskaan­ei­toimi­huonolla­maalla­toivotulla­tavalla.­sekä­perustuksissa­että­rakennuksessa­voi­olla­halkeamia­tai­rakennus­voi­vajota.­

Perustusten­kunnon­takia­on­–­vanhaan­hyvään­tapaan­–­poistettava­rakennuksen­lähellä­olevat­puut,­huolehdittava­pinta-maan­kuivuudesta­ja­puhdistettava­katon­vesijärjestelmät.

●­katto­ja­perustukset­tuuletettava

talon­perustukset,­katon­kunto­ja­sen­rakenneratkaisut­sekä­maaperän­laatu­ovat­keskeisiä­talon­säilymisen­kannalta.­raken-nuksen­muut­osat,­jotka­ovat­näiden­välissä,­voivat­yleensä­odottaa­korjaamista­pitkään­ilman­että­rakennus­vaurioituisi­merkittäväs-ti.­muistakaa,­että­vintti­ja­perustukset­vaati-vat­tuulettumista!­Paremman­lämpimyyden­takia­taloa­tulee­tiivistää­vetoa­vastaan­lat-tiarakenteen­alla,­seinissä­ja­yläpohjassa,­ei­tukkimalla­katon­tai­perustusten­tuuletusta.­

●­seuraa­talon­liikettäkun­suunnitellaan­kallistuneen­talon­korjaustoimenpiteitä,­on­mahdollista,­että­rakennus­on­jo­lakannut­liikkumasta.­tämän­takia­talon­nykytilaa­tulisi­seurata­ja­kartoittaa­(kuvilla­ja­numerotiedoilla)­ennen­laajamittaisia­uusia­toimenpiteitä.­seurannan­aikana­–­ennen­mahdollista­uutta­salaojitusta­–­pitää­rakennuksen­suuntaan­valuva­pintavesi­ja­katolta­tuleva­sadevesi­kuitenkin­johtaa­muualle.­

●­saa­olla­vähän­vinoPerustuksia­korjattaessa­on­muistettava,­että­rakennus­joka­ei­enää­liiku,­on­turvalli-nen,­vaikka­olisikin­vähän­vino.­Jos­perus-tusten­liikkuminen­edelleen­jatkuu,­voivat­muutokset­olla­hyvin­pieniä­kymmenenkin­vuoden­aikana.­

talo,­jonka­perustusten­alla­on­puu-paaluja,­saa­edelleen­seisoa­”vedessä”,­koska­kuivuessaan­puupaalut­lahoavat­ja­talo­vajoaa­merkittävästi.­talon­alla­oleva­savikerros­saattaa­olla­niin­syvä,­että­nyky-aikainen­paaluttaminen­perustusten­alle­on­liian­kallista­talon­arvoon­nähden.­silloin­jonkinlainen­saven­päälle­tehty­”uiva­laatta”­saattaa­olla­järkevä.­toimenpiteissä­on­yleensä­edettävä­varovasti,­pienissä­osissa,­uusia­vahinkoja­aiheuttamatta.

1. Perustukset korjataan pienissä osissa, jottei koko rakennus romahda.

TALO EI vAjOA, MAA NOUSEE

Usein­ollaan­huolissaan­siitä,­että­talo­vajoaa,­mutta­usein­kyse­onkin­siitä,­että­maan­pinta­nousee­talon­ympärillä.­Vuosikymmenten­aika-na­kukkapenkki­ja­tuulen­heittämät­maatuvat­lehden­nostavat­maan­pintaa­niin­paljon,­että­matala­kivijalka­voi­peittyä­lähes­kokonaan.­samalla­vuorilaudoituksen­alapää­on­altis­roiskevedelle­ja­seinustalla­olevat­kasvit­vielä­lisäävät­seinän­kosteusrasitusta.­­­Jotta­talo­voisi­hyvin,­on­maata­poistettava.­seinänvieruskasvit­on­siirrettävä­muualle­tai­niiden­kasvua­on­jatkossa­hillittävä.­kaivin-koneella­on­kaavittava­maata­alkuperäiseen­tasoon­asti,­joskus­jopa­40­senttimetriä.

2. talo voi olla osittain tai mieluiten kokonaan pilareiden päällä. Jos maaperä on kalliota, ratkaisu on turvallinen ja hyvin tuulettuva. 3. erinomainen esimerkki kunnossa olevista perustuksista, jossa kivet lepäävät tukevasti toistensa päällä ilman kivien välissä olevaa laastia. 4. luonnonkivistä ladottu perustus voi olla yhtä lailla kestävä ja pitkä-ikäinen. Kasvillisuus on poistettava talon ja perustusten ympäriltä ja pidettävä maaperä kuivana.

1

2 3

6

Tove Hagman­är­­arkitekt­från­Borgå­med­lång­

erfarenhet­av­planering­av­reparations-­och­tilläggsbyg-

gande.­hon­har­också­genom­sina­förtroende­uppdrag­verkat­för­bevarandet­av­gamla­bygganader­och­bor­själv­i­ett­nästan­130­år­gammalt­hus.

1. då grunden repareras är det viktigt att fördela arbetet, så att inte hela byggnaden utsätts för risk att rasa.

Hus har genom historien byggts på bra byggnadsplatser, som av naturen varit torra, soliga och tillräckligt lufti­ga. Husgrundens viktiga uppgift, förutom att stötta, är

att skydda huset från markfukten. Ju högre sockel med god luft­växling under huset, desto torrare hålls även huset.

Husets grund anefter plats

●­allt­börjar­från­jordmånenDå­byggandet­har­blivit­tätare­i­och­med­städernas­planläggning,­har­byggnadsplat-serna­inte­längre­anpassats­efter­lämpligt­byggnadsläge,­utan­tomterna­har­styckats­av­annan­orsak.­En­dålig­byggnadsplats­ger­ofördelaktiga­omständigheter­för­husets­grund.­Då­jordmånen­består­av­djup­lera,­tomten­är­fuktig­och­med­olämpliga­väderstreck,­är­förutsättningarna­svårare­att­hålla­byggnaden­i­gott­skick.­En­traditionell­husgrund­av­natursten­fungerar­inte­på­dålig­mark­på­önskat­sätt.­Både­husgrunden­och­byggnaden­kan­få­sprickor­eller­kan­börja­sjunka.­För­att­hålla­husgrunden­i­skick­–­på­gammalt­gott­vis­–­bör­träd­för­nära­huset­avlägsnas,­marken­hållas­torr­och­takets­regnvattensystem­putsas.­

●­husgrund­och­tak­­ bör­ha­luftväxlinghusets­grund,­takets­skick­och­dess­bygg-nadssätt­samt­kvalitén­på­jordmånen­är­viktiga­med­tanke­på­bevarande­av­huset.­Övriga­delar­på­byggnaden,­som­finns­emellan,­kan­vanligtvis­vänta­längre­utan­att­byggnaden­tar­nämnvärd­skada.­kom­ihåg,­att­vinden­och­husgrunden­behöver­luft-växling.­För­en­bättre­värmehushållning­bör­huset­tätas­mot­drag­under­golvkonstruk-tionerna,­väggarna­och­övre­bjälklagret,­utan­att­täppa­till­luftväxling­i­taket­eller­vid­husgrunden.­

●­Följ­med­hur­huset­rör­på­sigDå­man­planerar­renovering­av­ett­hus­som­lutar,­är­det­möjligt,­att­byggnaden­redan­har­upphört­att­röra­på­sig.­Därför­bör­man­föl-ja­med­husets­nuläge­och­kartlägga­(med­bild­och­sifferuppgifter)­före­nya­mera­storskaliga­åtgärder.­Under­uppföljningen­–­före­möjlig­ny­dränering­–­bör­ytvattnet­som­rinner­mot­huset­och­regnvattnet­från­taket­ledas­någon­annanstans.

●­Får­vara­lite­snettDå­man­reparerar­husgrunden,­bör­man­minnas­att­byggnaden,­som­inte­längre­rör­på­sig­är­trygg,­även­om­den­är­lite­sned.­om­grunden­ännu­rör­på­sig,­kan­förändringarna­vara­mycket­obetydliga­även­i­tiotals­år.­

hus,­vars­grund­står­på­träpålar,­får­fort-sättningsvis­’stå­i­vattnet’.­För­om­pålarna­torkar,­börjar­de­murkna­och­huset­sjunker­märkbart.­lerlagret­under­huset­kan­vara­så­djupt,­att­pålning­på­modernt­vis­under­grunden­blir­för­dyrt­i­förhållande­till­husets­värde.­Då­kan­en­’bärande­platta’­på­ler-skiktet­vara­förnuftigt.­åtgärderna­bör­göras­försiktigt­i­små­etapper,­för­att­undvika­nya­skador.

SjUNKER hUSET ELLER STIgER MARKEN?

man­är­ofta­orolig,­att­huset­sjunker,­men­ofta­är­det­fråga­om­att­markytan­stiger­kring­huset.­Under­årtionden­kan­blombänken­och­omkring-flygande­löv­som­förmultnar,­höja­marknivån­så­mycket,­att­en­låg­sockel­kan­täckas­in­helt­och­hållet.­samtidigt­är­nedre­delen­av­bräd-fodringen­utsatt­för­stänk­av­regnvatten­­och­växtlighet­intill­väggen­ökar­ännu­ytterligare­fuktutsättningen.­­­­Jorden­bör­tas­bort­vid­huset­för­att­undvika­skador.­Växterna­intill­väggen­måste­flyttas­bort­eller­så­måste­tillväxten­tuktas­i­fortsätt-ningen.­marken­bör­putsas­med­grävmaskin­till­ursprunglig­nivå,­ibland­upptill­40­centimeter.

2. huset kan delvis eller helst helt stå på pelare. om grunden är berg, är detta en mycket säker lösning, där vädringen fungerar.

3. grunden är i skick och det är en utmärkt lösning, då stenarna ligger stadigt på varandra, även utan murbruk (kallmurad grund). 4. Även en löst lagt grund av natursten kan vara stadig och hålla länge. det är viktigt att ta bort växtlighet kring husgrunden samt hålla platsen torr.

4

7

1. hirsikorjauksen ajaksi kehikkoa nostetaan vauriokohdan yläpuolelta esimerkiksi tunkeilla.

2. laajakin hirsitalon korjaustyö on yleensä mielekästä, sillä hirsirunko on kestävä ja pitkäikäinen ja sen vaatima ylläpito ymmärrettävää ja yksin-kertaista.

3. savilaasti tehdään sa-vesta, hiekasta ja kuidusta, joka voi olla hevosen-lantaa, olkea, sahanpurua tai sanomalehtisilppua. savikerroksen paksuus on yhdestä viiteen sentti-metriä. Joustava ja hengit-tävä savirappaus pysäyttää tehokkaasti vedon.

4. alimman hirren jatko-liitoksena käytetään vetoa kestävää vinoa hammas-lapaa. muualla riittää yleensä suora tappiliitos. hirren pinnassa oleva vau-rio voidaan korjata puulla poskipaikkauksena.

1. under tiden skadan repa-reras lyfts stockstommen t.ex. med en domkraft.

2. Även en omfattande reparation av en stock-byggnad är oftast menings-full, för stockstommen är hållbar och långlivad samt underhållet är begripligt och enkelt.

3. lerbruket görs av lera, sand och fiber, som kan vara hästgödsel, halm, sågspån eller tidningsrem-sor. tjockleken på lerskiktet är mellan ett till fem centimeter. rappning med lera är elastiskt, andas och förhindrar drag.

4. då man skarvar den nedersta stocken används s.k. Z blixtskarv som tål påfrestning. På andra ställen räcker det med vinkelskarv med tappar. en skada som inte går djupt in i stocken, kan repareras med enkel lappning.

1

2

3

kuva

t­/­B

ilder

­1–2

­liv

ady

4

8

H irsirungon vauriot aiheuttaa lähes aina vesi. Korjaustyössä poistetaan ensin vaurion syy ja

huolehditaan siitä, että rakenteet pääsevät kuivumaan. Vaurioiden todellinen laa­juus paljastuu usein vasta vaurioituneita rakenteita purettaessa. Hirsirakenteen korjaaminen edellyttää kehikon toiminnan, kuormien jakautumisen ja hirsiseinän laskeutumisen, ymmärrystä. Rakenteen toimintatapa tulee säilyttää ennallaan sekä rakenteellisesti että kosteusteknisesti.

Hirsirunkoehtivät­aiheuttaa­vaurioita.

myös­korjaustyössä­käytettävien­mate-riaalien­tulee­olla­samalla­tavalla­kastuvia­ja­kuivuvia­eli­hengittäviä.­Eristykseen­ja­tiivistykseen­käytetään­vain­perinteisiä­ma-teriaaleja­tai­niiden­kanssa­yhteen­sopivia­tuotteita,­kuten­puukuitulevyjä.

●­toimintaperiaatteen­säilyttäminen

hirsitalon­hirret­on­varattu­toistensa­päälle­ja­sidottu­kehäksi­nurkkaliitoksilla.­lisäk-si­hirret­on­yleensä­kiinnitetty­toisiinsa­vaarnoilla­ja­aukkojen­pielissä­karoilla.­kehikkoon­kuuluu­myös­vastakkaisia­seiniä­toisiinsa­liittäviä­sidehirsiä.­ohje-nuorana­korjaamisessa­on,­että­hirsikehikon­toiminta­periaatetta­ei­muuteta.

tavallisimmin­joudutaan­vaihtamaan­alimmat­hirret­eli­kengittämään­talo.­Jotta­hirsiä­päästään­vaihtamaan,­on­rakennusta­nostettava.­Ennen­nostamista­poistetaan­paikoiltaan­ikkunat­ja­ovet,­ja­nostamisen­aikana­huolehditaan­siitä,­ettei­savupiippuja­vaurioiteta.

Vain­toisesta­päästään­vaurioitunutta­hirttä­ei­tarvitse­vaihtaa­kokonaan,­vaan­siihen­voidaan­tehdä­jatkos.­

●­tiivis­muttei­liian­lämminUlkoseiniä­ja­ylä-­ja­alapohjaa­ei­saa­eristää­liiaksi,­sillä­ne­pysyvät­kuivina­vain,­jos­niillä­on­riittävä­lämmönläpäisykyky.­rakenteet­tulee­kuitenkin­tehdä­ilmatiiviiksi,­jotta­väl-tytään­lämpöhukalta,­vedolta­ja­kosteuden­tiivistymiseltä.

Uuden­talon­hirret­tilkitään­esimerkiksi­pellavakuidulla.­kuivuttuaan­laskeutuneen­ja­vanhan­kehikon­tiiviyttä­voidaan­lisätä­huokoisella­puukuitulevyllä.­Erinomainen,­vaikkakin­nykyään­vähemmän­käytetty,­hirsiseinän­tiivistyskeino­on­sisäpuolinen­savirappaus.

Yläpohjan­ja­hirsiseinän­liitoksen­tiivistäminen­paperoimalla­vaatii­erityistä­huolellisuutta.­Perinteisesti­paras­ratkaisu­on­ollut­laipiolautojen­ja­seinän­välisen­raon­tiivistäminen­yläpuolelta­savilaastilla.

livadyssä­työskentelevä­arkkitehti­ja­restaurointimestari­Marko Huttunen­tekee­perinteisten­rakennusten­korjaus-­ja­

muutossuunnittelua­sekä­restaurointi-kirvestöitä.­samalla­hän­kirjoittaa­

tietokirjaa­Suomen talon-poikainen rakennusoppi.

Orsaken till skador på timmerstom­men är så gott som alltid vatten. Vid reparation avlägsnas först

orsaken till skadan och man bör se till att konstruktionerna får torka. Storleken på skadan framkommer först då man rivit det som är skadat. Att reparera en timmer­konstruktion förutsätter att man förstår stommens funktion, viktfördelningen och hur en timmervägg sätter sig. Konstruk­tionens ursprungliga funktion bör bevaras såväl byggnadsmässigt som fukttekniskt.

Stockstomme●­Våta­och­torra­­ konstruktionertraditionella­konstruktioner­tål­bra­att­ibland­bli­våta,­eftersom­materialen­binder­fukt­och­torkar­innan­rötsvamp­och­mögel­hinner­orsaka­skada.

även­material­som­används­vid­repa-rationsarbeten,­skall­på­samma­sätt­tåla­fukt­och­kunna­torka,­det­vill­säga­andas.­För­isolering­och­tätning­används­endast­traditionella­material­som­passar­ihop,­t.ex.­träfiberskivor.

●­Bevara­funktionsteknikenstockarna­i­ett­timmerhus­sitter­ihop­av­sig­själv­med­hjälp­av­de­huggna­knutarna.­med­knuttimring­binds­stockarna­så­att­byggna-den­bildar­en­stomme.­Vidare­är­stockarna­vid­stockvarven­vanligen­fastsatta­med­dym-lingar­och­vid­dörr-­eller­fönsteröppningar­med­gåtar.­till­timmerstommen­hör­också­bindestockar­som­förenar­motsatta­väggar.­som­regel­vid­reparationer­är,­att­funktions-tekniken­för­konstruktionen­inte­ändras.

Vanligtvis­är­det­de­nedersta­stocklagren­som­måste­bytas­ut­eller­således­skos­huset.­

För­att­kunna­byta­ut­stockar­måste­bygg-naden­lyftas.­Före­man­lyfter­huset,­måste­fönster­och­dörrar­tas­bort.­medan­huset­lyfts,­bör­man­se­till­att­inte­skada­skorste-nen.­En­stock­som­har­skada­i­ena­ändan­behöver­inte­bytas­i­sin­helhet.­Det­räcker­att­man­skarvar­där­det­behövs.

●­tät­men­inte­för­tättYtterväggar,­golv­och­mellanbjälklag­bör­inte­isoleras­för­mycket,­eftersom­de­hålls­torra­endast­om­tillräckligt­med­värme­kan­strömma­igenom.­konstruktioner­skall­ändå­byggas­lufttäta­för­att­undvika­värmeförlust,­drag­och­kondens.

stockarna­i­ett­nytt­hus­tätas­med­t.ex.­linfiber.­Efter­att­stommen­har­torkat­och­satt­sig,­kan­den­ytterligare­tätas­med­porösa­träfiberskivor.­Ett­utmärkt,­men­i­dag­sällan­använt­sätt­att­täta­stockväggen,­är­att­rappa­med­lera­inomhus.­att­täta­fogen­mellan­stockvägg­och­mellanbjälklag­med­papper­kräver­extra­noggrannhet.­Den­tradi-tionellt­bästa­lösningen­av­skarven­mellan­väggen­och­mellanbjälklag­uppifrån­har­varit­lerklining.

arkitekt­och­restaurerings-mästare­Marko Huttunen­

arbetar­vid­livady.­gör­renove-rings-­och­ändringsplaner­samt­

timmerarbeten­i­restaureringsbran-schen.­samtidigt­skriver­han­faktaboken­Suomen talonpoikainen rakennusoppi.

kuva­/­Bild­olli­helasvuo

●­kastuvat­ja­kuivuvat­rakenteet

Perinteiset­rakenteet­kestävät­hyvin­sen,­että­niihin­pääsee­joskus­vettä,­sillä­mate-riaalit­sitovat­kosteutta­ja­pääsevät­kuivu-maan,­ennen­kuin­lahosienet­tai­homeet­

9

1. rumasti hilseilevää vanhaa maalipintaa.

2. huolellinen kaavinta on edellytys uusien maali-kerrosten pysymiselle.

3. huolellisesti kaavitut pinnat on pohjamaalattu ja maalattu kahdesti pellava-öljymaalilla.

4. Julkisivupintojen maalaus-työ on aikaa vievää, sillä rakennuksen pinnat käydään läpi viiteen kertaan. Pohja-töinä ovat pesu ja kaavinta, joiden jälkeen tehdään pohjamaalaus, välimaalaus ja valmiiksimaalaus.

5. alkydimaalien muodos-tama kova kalvo hilseilee vanhetessaan lastuina.

6. muovisideaine on joustava, ja sen tarttuminen perustuu tarrautumiseen. Jos alusta on puutteellisesti puhdistettu, irtoaa maalikalvo helposti joustavina riekaleina.

7. Pellavaöljymaali kuluu vä-hitellen liituuntumalla. hyvin vanha pellavaöljymaalipinta muistuttaa keittomaalia.

1. Fult flagande gammalt färgskikt.

2. omsorgsfull skrapning är en förutsättning för att nytt färgskikt skall hållas på ytan.

3. efter omsorgsfull skrap-ning grundmålas ytorna och målas därefter två gånger med linoljefärg.

4. målning av fasadytor är tidskrävande, eftersom ytan gås igenom fem gånger. Först tvätt, sedan skrapning, därefter följer grundmålning, mellanstrykning och slutlig målning.

5. alkydfärgens hårda färgskikt lossnar som hårda flagor när den åldras.

6. Plastfärgens bindämne är elastiskt som baserar sig på att den klibbar fast i underlaget. om underlaget är bristfälligt rengjort, lossnar färgskiktet lätt i långa flagor.

7. linoljefärgen slits smånin-gom genom att krita av sig. mycket gammal linoljefärg påminner om slamfärg.

1 2 3

4

5 6 7

10

Rakennuksen julkisivupintojen maalikerros on tärkeä osa raken­nuksen ulkoasua. Kun maalikalvo

vanhenee, näyttää koko rakennus kulahta­neelta, vaikka runko ja pintamateriaalit olisivat täysin terveitä. Julkisivujen maali­kerrosten huollossa voi noudattaa samaa periaatetta kuin puuveneiden huollossa: mieluummin vähän ja useammin kuin harvoin ja kaikki kerralla.

maalataan.­Etenkin­vanhempien­rakennus-ten­rakenteet­edellyttävät­hengittäviä­eli­kosteut­ta­läpäiseviä­maaleja.­

modernit­muovi-­ja­alkydisideaineisiin­perustuvat­maalit­haittaavat­rakenteissa­liik-kuvan­kosteuden­haihtumista­ja­vanhenevat­usein­rumasti­hilseilemällä.­Perinteiset­pellava­öljymaalit­ovat­hengittäviä­ja­vanhe-nevat­kauniisti­kulumalla.­

●­Perinteiset­maalit­rakennukseen,­jonka­julkisivulaudoituksen­alla­ei­ole­tuuletusrakoa,­sopivat­parhaiten­hengittävät­maalit.­sellaisia­ovat­aidot­pellavaöljymaalit,­petrooliöljymaalit­sekä­keittomaalit­kuten­punamulta.­

Perinteisten­öljymaalien­sideaineena­toimiva­keitetty­pellavaöljy­eli­vernissa­ky-kenee­sitomaan­itseensä­kosteutta.­tämän­ansiosta­alustan­kosteus­pääsee­haihtu-maan­koko­maalipinnan­alalta.­

keittomaalit­eivät­muodosta­minkään-laista­kosteuden­kulkua­estävää­kalvoa.­

●­rakennuksen­huoltomaalaustyöt

huoltovapaata­maalia­ei­ole­olemassa.­kaikki­maalipinnat­vanhenevat­ja­edellyttä-

Rakennusten ulkomaalaus

Teppo Ruohtula­on­vanhempien­raken-nusten­erilaisiin­pintakäsittelytöihin­

erikoistuneen­porvoolaisen­maalausliike­Uustaas­oy:n­

perustaja­sekä­omistaja.

vät­jossakin­vaiheessa­huoltotoimenpiteitä.­maalityypin­valinnalla­voi­vaikuttaa­odotet-tavissa­olevien­huoltoöiden­määrään.­

nykyaikaiset­maalit­kestävät­hyvin­kulu-tusta,­mutta­vanhetessaan­maalikalvo­irtoaa­alustasta­hilseilemällä,­ja­huoltotoimenpi-teet­ovat­usein­työläitä.­

huoltomaalaustyöt­sisältävät­aina­kolme­vaihetta:•­ likaiset­pinnat­pestään.­hilseilevä­maali­ja­heikosti­kiinni­olevat­maalikerrokset­pois-tetaan­kaapimalla­•­ Puupuhtaat­pinnat­pohjustetaan­maalin­valmistajan­ohjeen­mukaan­•­ maalaustyöt­tehdään­maalin­valmistajan­ohjeen­mukaan­

Pohjatyöt­ovat­maalaustöiden­tärkein­(joskin­tylsin­ja­raskain)­osa,­joten­ne­täytyy­tehdä­erityisen­huolellisesti.­mikään­maali­ei­pysy­irtonaisen­vanhan­maalin­päällä.

Målfärgen utgör en viktig del av byggnadens utseende. När färgskikten åldras, kan

hela byggnaden se sjabbig ut, fast stommen och ytmaterialen skulle vara helt friska. Vid skötsel av fasadernas målfärgsskikt, lönar det sig att tillämpa samma princip som vid träbåtsvård: hellre mindre och oftare än sällan och allt på en gång.

UtomhusmålningDet­är­alltså­inte­likgiltigt­med­vilken­

färgtyp­man­målar­byggnaden.­i­synnerhet­äldre­byggnaders­konstruktioner­kräver­målfärg­som­andas,­dvs.­hindrar­inte­fukt­att­tränga­igenom.­

moderna­färger­som­baserar­sig­på­plast-­och­alkydbindämnen­förhindrar­avdunstning­av­fukt.­De­åldras­också­ofta­fult­genom­att­flaga.­traditionella­linoljefärger­andas,­och­åldras­vackert­genom­att­långsamt­slitas­bort.­

●­traditionella­­ målfärgerFör­en­byggnad­som­saknar­luftspalt­under­brädfodringen,­lämpar­sig­bäst­traditionella­färger­som­andas.­sådana­är­äkta­linolje-,­petroleumolje-­och­slamfärger,­såsom­röd-myllefärg.­

som­bindämne­i­den­traditionella­linol-jefärgen­används­kokt­linolja­vilken­binder­och­avger­fukt.­På­grund­av­detta­kan­fukt­avdunsta­från­hela­ytan.­

slamfärgen­bildar­ingen­hinna­alls­som­skulle­förhindra­fukt­från­att­avdunsta.­

●­UnderhållsmålningDet­finns­ingen­underhållsfri­målfärg.­alla­ytor­åldras­och­kräver­i­något­skede­under-hållsåtgärder.­Den­valda­färgtypen­inverkar­mycket­på­de­kommande­arbetena.­

moderna­färger­är­väldigt­tåliga­och­hållbara,­men­när­färgen­åldras­lossnar­den­oftast­i­flagor­och­underhållsarbetena­är­arbetsdryga.­

målningsarbetet­innehåller­alltid­tre­arbetsskeden:•­­ smutsiga­ytor­tvättas,­flagande­och­löst­sittande­färg­avlägsnas­genom­skrapning­•­­ trärena­ytor­grundas­enligt­målfärgstill-verkarens­instruktioner­•­­ målningsarbetet­görs­enligt­målfärgstill-verkarens­instruktioner­

grundarbetet­utgör­det­viktigaste­skedet­i­målningsarbetet­(fast­det­är­också­det­mest­tråkiga­och­tyngsta),­så­det­lönar­sig­att­utföra­dem­väl.­ingen­målfärg­hålls­på­underlag­som­sitter­dåligt­fast.­

Teppo Ruohtula­är­grundande­ägare­av­måleri-

företaget­Uustaas­ab­i­Borgå,­som­har­specialiserat­sig­på­

olika­ytbehandlingsarbeten­av­äldre­byggnader.­

●­Valitse­oikea­maali­Ellei­julkisivulaudoituksen­alla­ole­tuuletus-rakoa,­rakenteista­pois­pyrkivä­kosteus­voi­pysähtyä­huonosti­hengittävään­maali-kalvoon.­maalikalvon­alle­tiivistyvä­kosteus­voi­vaurioittaa­pintamateriaaleja­ja­pahim-massa­tapauksessa­rakennuksen­runkoa.­

rakennuksen­säilymisen­kannalta­ei­siis­ole­yhdentekevää,­millä­maalilla­se­

●­Välj­rätt­färgFukt­som­rör­sig­i­konstruktionerna­kan­stanna­under­ett­målfärgsskikt­som­andas­dåligt,­om­ingen­luftspalt­finns­under­brädfodringen.­Fukten­som­samlas­under­färgskiktet,­kan­skada­ytmaterialet­och­i­värsta­fall­byggnadens­stomme.­

11

1

3

Talon silmät

Maali hilseilee, kitti lohkeaa, puuosat ovat harmaan­tuneet ja helat ruostuneet. Onko nyt ikkunaremontin aika? Usein remontti tarkoittaa ikkunoiden vaihta­

mista uusiin. Useissa 1900­luvun alun taloissa on yhä alkuperäi­set ikkunat, joilla on ikää satakunta vuotta. Aikoinaan ikkunat tehtiin kestämään: puuaines valittiin huolella, vain tiheäsyinen ja luonnon itsensä kyllästämä, pihkainen puu kelpasi.

●­Vaali­vanhaa­Vanhat­ikkunat­ovat­sopusoinnussa­vanhan­rakennuksen­muiden­osien­kanssa,­siksi­niiden­kunnosta­kannattaa­huolehtia.­Jos­ikkunat­ovat­päässeet­hyvin­huonoon­kuntoon,­on­edessä­perusteellinen­korjaus.­Varsinkin­erikoisempien­puitteiden­korjaa-minen­on­kannattavaa.­

●­monenlaista­lasiasuomen­ensimmäinen­lasitehdas­perustet-tiin­Uuteenkaupunkiin­vuonna­1681.­Vanha­puhallettu­lasi­oli­vain­1,8–2,2­millimetriä­paksua.­­Vanhimmissa­ikkunoissa­oli­useita­pieniä­ruutuja,­koska­suurempia­ruutuja­opittiin­puhaltamaan­vasta­myöhemmin.­Pu-hallettua­lasia­seurasi­vetolasi,­jota­valmis-tettiin­valssaamalla­1950-luvulle.­myös­se­oli­hieman­epätasaista.­laakalasin­valmistus­alkoi­lahden­lasitehtaalla­vuonna­1927.­Jos­ikkunoiden­eläväpintainen­lasi­vaihdetaan­laakalasiksi,­talo­menettää­paljon­tunnel-mastaan.

kuusiruutuiset­ikkunat­olivat­kesto-suosikkeja­aina­1900-luvulle­asti.­tupla-ikkunat­ulko-­ja­sisäpuitteineen­yleistyivät­1800-luvun­loppupuolella.­

talon­iästä­kertovat­myös­ikkunoiden­helat:­kulmaraudat,­saranat­ja­erilaiset­haat.­­aivan­varmaa­iänmääritys­ei­ole,­sillä­kalliita­heloja­käytettiin­uudelleen­uusissa­rakennuksissa.­helat­voivat­siis­olla­taloa­vanhempia.

●­huurua­ja­jääkukkiahuurtuvatko­ikkunasi?­kun­lämmin­ilma­karkaa­ikkunoiden­väliin,­se­tiivistyy­ulkolasin­sisäpinnalle.­ikkunoiden­osuus­rakennuksen­lämpöhukasta­on­10–20­

prosenttia,­mutta­vanhatkin­ikkunat­voi­tiivistää.­tärkeintä­on,­että­sisäikkuna­on­tiivis.­Perinteinen­eristystapa­toimii­edel-leen:­puitteen­ja­karmin­väliset­raot­tilkitään­kangassuikaleilla­ja­liitoskohdan­päälle­lii-mataan­rullassa­myytävää­liimapaperia.­Jos­karmissa­ei­ole­huullosta­sisäpuitteelle,­voi­karmiin­ruuvata­kapean­listan,­johon­tiiviste­kiinnitetään.­­myös­karmin­ja­seinän­välinen­rako­on­tilkittävä.­

sisä-­ja­ulkopuitteiden­lasien­etäisyys­toisistaan­vaikuttaa­sekä­lämpö-­että­ääni­eristykseen.­mitä­suurempi­väli,­sitä­parempi­eristys.­äänet­kuuluvat­vaimeam-min,­jos­ulko-­ja­sisäpuitteeseen­valitaan­eripaksuista­lasia.

●­huolla,­vältyt­korjaamastaPyyhkäise­ikkunoita­pestessäsi­puitteen­pintaa­ja­katso,­jääkö­sormiisi­irtonaista­pigmenttiä.­Pigmentti­on­jäänyt­puitteen­pinnalle­öljyn­imeydyttyä­puuhun.­ota­pala­vaahtomuovia­ja­kasta­se­pellavaöljyvahaan.­levitä­vahaa­kaikille­puupinnoille.­kun­kor-vaat­puuttuvan­öljyn,­maalaamistarve­siirtyy­kauemmas­tulevaisuuteen.­

ikkunaentisöijä­Hannele Seppinen­on­valmistunut­

Yrkeshögskolan­sydvästin­kurssilta­2002.­hänen­yrityk-

sensä­Porvoon­ikkunaentisöinti­/­Borgå­fönsterhantverk­toimii­pääkaupunki-seudulla­ja­itä-Uudellamaalla.­opettajana­eripituisilla­ikkunaentisöintikursseilla.

MISTÄ LöYdÄT TEKIjÄN?ikkunaentisöijien­yhdistyksen­kotisivut:­www.ikkunaentisoijat.com

1. Ikkunoiden kunto näyttää usein huonommalta kuin se on. tässäkin puitteen maali ja kitti ovat lohduttoman näköiset. helat ovat ruosteessa ja osittain irronneet.

2. Ikkunaruudut ovat vanhaa puhallettua lasia. lasit irrotetaan ennen muita kunnostustoimia. Kittilamppu on paras väline kivikovan kitin pehmittämiseen.

3. vanha kitti ja maali on poistettu. helat on puhdistettu ja maalattu ruostesuojamaalilla. ruuvien kannat odottavat vielä maalausta. tarvitta-vat puukorjaukset on tehty, ja pellavaöljykitillä kitatut lasit ovat entisillä paikoillaan.

4. Ikkuna on kokenut täydellisen muodonmuutoksen. Pellavaöljymaali ulottuu pari millimetriä lasin päälle, jolloin sadevesi ei pääse valumaan kitin alle, niin kauan kun maalipinta on ehjä.

kuva­laura­iisalo

12

2

4

Husets ögon

Målfärgen flagar, kittet spricker, virket är grått och beslagen rostiga. Är det dags för fönsterrenovering? I stället för att renovera, byts fönstren ofta ut. Det

finns dock flera skäl att bevara de gamla fönstren. Förr tillverka­des fönster som skulle hålla länge. Virket valdes omsorgsfullt, det skulle vara tätvuxet virke med mycket kåda.

1. Fönstren ser ofta ut att vara i sämre skick än vad de är. det här fönstret behöver kitt och målfärg. beslagen är rostiga och sitter delvis löst.

2. glasrutorna är handblåsta. glasen tas bort före bågen skall renoveras. här har man nytta av en kittlampa som mjukar upp det stenhårda kittet.

Fönsterhantverkare Hannele Seppinen­blev­

färdig­från­Yrkeshögskolan­sydvästs­fönsterkurs­2002.­

Företag­Borgå­fönsterhantverk­/­Porvoon­ikkunaentisöinti.­Verksam­i­huvud­stadsregionen­och­östra­nyland.­kurslärare­i­fönsterrenovering.

vAR hITTAR jAg YRKESFOLK?Fönsterhantverkarna­rf:www.fönsterhantverkarna.com

●­Värna­gammaltgamla­fönster­och­gamla­byggnader­bildar­tillsammans­en­harmonisk­helhet.­även­om­fönstren­är­i­mycket­dåligt­skick­kan­de­räd-das­med­grundlig­renovering.­Det­lönar­sig­att­renovera­fönster,­i­synnerhet­sådana­som­inte­är­helt­vanliga­till­form­eller­storlek.

●­olika­glastyperFinlands­första­glasfabrik­grundades­i­nystad­år­1681.­Det­gamla­blåsta­glaset­var­endast­1,8–2,2­millimeter­tjockt.­De­äldsta­fönstren­hade­många­små­rutor,­först­senare­lärde­glasblåsarna­att­blåsa­större­rutor.­Följande­steg­efter­blåst­glas­var­draget­glas­som­tillverkades­med­valsar.­också­valsat­glas,­som­producerades­ända­till­1950-talet,­var­litet­ojämnt.­maskinell­tillverkning­av­planglas­kom­i­gång­i­lahtis­glasfabrik­år­1927.­om­fönsterglas­med­levande­yta­byts­ut­mot­planglas,­försvinner­en­stor­del­av­husets­stämning.

Fönster­med­sex­rutor­var­populära­ända­till­1900-talet.­Dubbla­fönster­med­inner-­och­ytterbågar­blev­vanliga­mot­slutet­av­1800-talet.­

Fönsterbeslagen,­hörn-­och­gångjärn,­handvarpor­och­stormhakar­berättar­om­husets­ålder.­helt­pålitlig­är­åldersbestäm-ningen­inte­eftersom­beslagen­var­dyra­och­återanvändes­i­nyare­byggnader.­Beslagen­kan­därför­vara­äldre­än­huset.

●­ imma­och­isblommorBlir­dina­fönster­immiga?­när­varm­luft­rym-mer­mellan­fönstren­bildas­kondens­på­insi-dan­av­ytterrutan.­Fönstren­står­för­10–20­procent­av­värmesvinnet­i­byggnaderna,­men­även­gamla­fönster­kan­tätas.­Det­vik-tigaste­är­att­innerfönstren­är­täta.­Det­tra-

ditionella­sättet­att­isolera­fungerar­också­i­dag:­springor­mellan­karm­och­båge­tätas­med­tygremsor­och­sedan­limmas­klister-papper­som­säljs­rullvis.­om­karmen­inte­har­en­fals­för­innerbågen,­kan­man­skruva­en­smal­list­på­karmen­och­på­den­sätta­en­tätningslist.­även­springor­mellan­karm­och­vägg­måste­tätas­till.

avståndet­mellan­glasen­på­inner-­och­ytterbågar­påverkar­både­värme-­och­ljudisoleringen.­Ju­större­avstånd­desto­bättre­isolerar­bågarna.­olika­tjocka­glas­i­ytter-­och­innerbågen­dämpar­ljud.

●­mera­underhåll,­­ mindre­renoveringnär­du­tvättar­fönster,­stryk­med­handen­över­bågen.­Fick­du­pigment­på­fingrarna?­Då­har­pigmentet­blivit­kvar­på­ytan­medan­oljan­sugits­in­i­virket.­ta­en­skum-gummibit­och­doppa­den­i­linoljevax.­stryk­vax­på­alla­träytor­då­och­då,­vilket­gör­att­fönstren­inte­behöver­målas­så­ofta.

3. Kittfärg och målfärg har skrapats bort. beslagen är rengjorda och målade. skruvskallarna väntar ännu på rostskyddsfärg. trälagningarna är klara. glasrutorna sitter på plats, kittade med äkta linoljekitt.

4. Fönstret ser helt annorlunda ut nu. linoljefärgen sträcker sig ca två millimeter ut på glaset och regvattnet kommer inte under kittet så länge som färgytan är hel.

Bild­laura­iisalo

13

V anhan talon lisäeristämiseen ohjaavat vaatimus energia­tehokkuudesta, säästötoiveet lämmityskuluissa ja koke­mus kylmästä talosta. Eristäminen vaatii kuitenkin

harkintaa. On ymmärrettävä rakennuksen toimintaperiaate sekä siihen sopivat materiaalit, jotta ei tehdä pahimmillaan asumis­terveyttä vaarantavia riskirakenteita. On monta tapaa säästää energiakuluissa, ja väärin tehty lisäeristäminen voi jopa laskea talon arvoa.

Vanhan rakennuksen lisäeristäminen

●­tunnista­talosi­toimintaperiaate

hengittävää­ja­höyrynsulkuista­rakennetta­ei­voi­lisäeristää­samoin­ohjein.­Ennen­1960-lu-kua­pientalot­rakennettiin­hengittäviksi,­mikä­tarkoittaa­sisäilman­kosteuden­pääsyä­kulkemaan­rakenteiden­läpi.­kosteuden­lisäksi­rakenne­tasaa­sisäilman­hiilidioksidia­ja­muita­kaasuja.­hengittävän­rakenteen­lisäeristäminen­on­tehtävä­maltilla,­koska­kasvattamalla­eristevahvuutta­liika­kosteus­voi­tiivistyä­rakenteiden­sisään.

●­Villaa­vintillelisäeristämisestä­on­eniten­hyötyä­ylä-pohjassa,­missä­eristys­on­usein­alun­perinkin­riittämätön.­Eristettä­on­myös­riskit-tömämpi­lisätä­ylös­kuin­seiniin,­kunhan­huolehditaan­riittävästä­tuulettumisesta.­lattian­tai­seinien­lisäeristäminen­ei­usein-kaan­maksa­itseään­takaisin,­ja­rakennuk-sen­arkkitehtoninen­arvo­laskee­ulkoasun­muuttuessa.­toki­jos­rakenteet­ovat­jo­jostain­muusta­syystä­auki,­on­maltillinen­lisäeristäminen­mielekästä.

Eristevahvuutta­merkittävämpi­vaikutus­lämpötalouteen­on­ilmatiiviydellä.­Veto­heikentää­sekä­asumismukavuutta­että­kul-jettaa­tehokkaasti­lämpöä­pois.­ilmatiiviyttä­voi­parantaa­tilkitsemällä­etenkin­raken-nuksen­liitoskohtia:­ikkunoita­sekä­lattian­ja­katon­liitoksia.­Vanhankaan­talon­ei­ole­tarkoitus­olla­vetoisa.

●­materiaalithengittävästä­rakenteesta­ei­ole­syytä­luopua,­mutta­se­edellyttää­oikeiden­materiaalien­käyttöä­–­jo­ulkoseinän­väärä­maalityyppi­tai­tapetin­muovipohjainen­liisteri­häiritsevät­hengittävyyttä.­sopivia­eristeitä­ovat­mm.­puru,­pellavaeriste,­huokoinen­puukuitulevy­ja­puukuituvilla.­näitä­voidaan­lisätä­vanhojen­eristeiden­päälle­ilman­höyrynsulkumuoveja.­liitos-kohtien­tiivistämiseen­käyvät­esimerkiksi­liisteröity­voimapaperi,­makulatuuri­tai­jopa­sanomalehti.­tilkkeeksi­rakoihin­voi­lisätä­pellavarivettä.

●­Vaihtoehtojamaltilliseen­energialaskuun­on­mahdollista­päästä­myös­muilla­keinoin.­Eniten­tähän­vaikuttavat­asumistottumukset.­Esimerkiksi­seinien­lisäeristämistä­vastaava­säästö­on­saatavissa­vaikkapa­perheen­suihkussa-käyntitottumuksia­tarkistamalla.­on­myös­hyvä­tiedostaa­vanhan­talon­realiteetit­–­aitoa­vanhaa­tunnelmaa,­matalaenergiata-loa,­+­24­°c­sisälämpötilaa­ja­rakenteiltaan­tervettä­taloa­on­vaikea­saada­mahtumaan­samaan­yhtälöön.

1. hengittäviin rakenteisiin sopivia eristeitä ovat muun muassa olki, sammal, pellava, sahanpuru-kutterinlastu sekä huokoinen puukuitulevy.

2. hengittävät eristeet toimivat ilman muoveja, kuten tämä 100 vuotta vanha rakenne. vanhoja kuivia eristeitä ei tarvitse poistaa, vaan päälle voidaan tarvittaessa lisätä uutta hengittävää eristettä.

3. Kierrätetystä sanomalehdestä valmistettu puhallettava puukuitueriste toimii kosteusteknisesti samalla tavalla kuin perinteiset eristeet.

Kati Lahtisen,­Fm,­raken-nuskonservaattori­(amk)­ja­

yrittäjä,­kirja­Viri ja valkee­–­Vanhan rakennuksen lämpö- ja

energiatalous­on­perusteellinen­tietopaketti­lisäeristämisestä.

1

2

kuva

t­1–2

­kat

i­lah

tine

n

14

Tilläggsisolering av gamla hus

T illäggsisolering av gamla hus påverkas av krav om ener­gieffektivitet, förhoppning om inbesparningar av värme­kostnader och erfarenhet av kalla hus. Isolering kräver

dock omdöme. Man måste förstå principen hur byggnaden fun­gerar och ha kännedom om passande material, för att undvika riskkonstruktioner som i värsta fall kan vara farliga för boende­hälsan. Det finns många sätt att spara energikostnader, men en fel gjord tilläggsisolering kan leda till värdeminskning av huset.

Kati Lahtinen,­Fm,­bygg-nadskonservator­(Yhs)­och­

företagare.­hennes­bok­Viri ja valkee – Vanhan rakennuk-

sen lämpö- ja energiatalous­är­ett­grundligt­paket­med­kunskap­om­tilläggs-isolering.

1. Isoleringsmaterial som passar till konstruktioner som andas är bl.a. halm, mossa, lin, såg- och kutterspån samt porös träfiberskiva.

2. Isoleringsmaterial som andas, fungerar utan plast, som i den här 100-år gamla konstruktionen. man behöver inte avlägsna gammalt isole-ringsmaterial, vid behov kan man fylla på med nytt material som andas.

3. blås- och sprutbar träfiberisolering, som är gjord av återanvända tidningar, fungerar fukttekniskt på samma sätt som traditionella isole-ringsmaterial.

●­lär­känna­husets­funktionsprincip­

man­kan­inte­isolera­konstruktioner­som­skall­vara­andningsbara­på­samma­sätt­som­fuktisolerande.­Före­1960-talet­byggde­man­hus­som­andades,­vilket­betyder­att­fukten­i­inomhusluften­kan­ta­sig­ut­genom­kon-struktionerna.­Förutom­fukten­jämnar­också­konstruktionerna­ut­inneluftens­koldioxid­och­övriga­gaser.­En­konstruktion­som­andas­skall­tilläggsisoleras­med­eftertanke,­eftersom­fukt­kondenseras­inne­i­konstruk-tionerna­om­isoleringsskiktet­görs­för­tjockt.

●­Ull­på­vindentilläggsisoleringen­gör­mest­nytta­i­mel-lanbjälklagret,­där­isoleringen­är­oftast­från­början­otillräcklig.­Det­är­också­mera­riskfritt­att­öka­isoleringen­uppåt­än­i­väggarna,­bara­man­har­tillräcklig­genomvädring.­tilläggs-isolering­av­golv­eller­väggar­är­oftast­olön-sam­och­byggnadens­arkitektoniska­värde­minskar­om­husets­utseende­förändras.­i­fall­konstruktionerna­öppnas­för­andra­ändamål­är­det­bra­att­lite­tilläggsisolera.­lufttäthe-ten­har­större­betydelse­för­värmehushåll-ningen­än­tjockleken­på­isoleringsskiktet.­Drag­minskar­boendekomforten­och­ökar­kännbart­värmeförlusten.­man­kan­minska­drag­genom­att­täta­huset,­i­synnerhet­vid­fogarna­vid­fönster,­golv­och­tak.­Det­är­inte­meningen­att­gamla­hus­skall­vara­dragiga.

●­materialDet­finns­inga­skäl­att­ta­bort­en­konstruk-tion­som­andas,­men­det­kräver­användning­av­rätt­material­-­redan­fel­sorts­målfärg­på­fasaden­eller­plastbaserad­tapetklister­stör­andningen.­lämplig­isoleringsmaterial­är­bl.a.­spån,­lin,­porös­träfiberskiva­och­träfi-berull.­Dessa­kan­läggas­ovanpå­de­gamla­isoleringsmaterialen­utan­ångspärr­av­plast.­För­tätning­av­fogar­passar­t.ex.­kraftpapper­med­klister,­makulatur­eller­t.o.m.­tidnings-papper.­som­drev­mellan­stockarna­kan­man­använda­lin.

●­alternativDet­finns­också­andra­sätt­att­få­en­måttlig­energifaktura.­Detta­beror­mest­på­boen-devanorna.­samma­nytta­som­man­får­av­tilläggsisolering­av­väggar,­kan­man­uppnå­med­att­familjen­ser­över­sina­duschvanor.­Det­är­också­bra­att­vara­medveten­om­realiteterna­med­gamla­hus.­Det­är­svårt­att­kombinera­äkta­gammal­stämning,­lågener-gihus,­+24­°c­inomhustemperatur­och­hus­med­friska­konstruktioner.

3

Bild

er­1

–2­k

ati­l

ahti

nen

15

Perinnerakennuksen ylläpidon tärkein asia on, että taloa kunnostetaan samoilla materiaaleilla, joilla se on alun perin rakennettu. Tämän ansiosta rakenteet pysyvät hen­

gittävinä ja talon henki säilyy. Nykyaikaisten muovia sisältävien pintamateriaalien käyttäminen voi aiheuttaa jopa lahovaurioita.

Perinteiset sisäpinnat

●­Pellavaöljymaali­­ sopii­kaikkeenkoska­puu­ja­pellavaöljy­ovat­luonnontuot-teita,­ne­sopivat­erinomaisesti­yhteen.­aito­hengittävä­pellavaöljymaali­toimii­erin-omaisesti­sekä­sisällä­että­ulkona,­sillä­voi­maalata­julkisivun­lisäksi­sisällä­listat,­ovet,­ikkunat,­lattiat­jne.­Pellavaöljymaali­sopii­myös­pelti-­ja­metallipinnoille.

Perinnemaali­ei­ole­synteettisen­kemian-teollisuuden­tuote­vaan­ekologisesti­kestävää­maalia,­jonka­pigmentit­pitävät­värisävynsä­auringonvalossa­paremmin­kuin­synteettiset­pastat.­luonnosta­saadut­vä-riaineet­ovat­pehmeitä­ja­sopivat­hämmäs-tyttävän­hyvin­toisiinsa,­vaikka­huoneessa­yhdisteltäisiin­runsaastikin­eri­sävyjä.

●­Pinkopahvi­pitää­pintansaPinkopahvittaminen­oli­seinä-­ja­katto-pintojen­yleisin­pintakäsittely­sadan­vuoden­ajan­aina­1950-luvulle­asti.­sotien­jälkeen­se­leimautui­pula-ajan­materiaaliksi,­ja­vauras-tumisen­myötä­pinkopahvin­käyttö­loppui.­tänä­päivänä­pinkopahvi­on­noussut­uuteen­suosioon­ekologisena­ja­pitkäkestoisena­hengittävänä­pintamateriaalina.­

Pinkopahvi­kiristyy,­koska­se­kostutetaan­ennen­kiinnittämistä.­kuivuessaan­pinta­ku-tistuu­tasaiseksi.­seiniin­käytettävän­pahvin­paksuus­on­noin­puoli­millimetriä,­kattoihin­on­ohuempaakin.

Pinkopahvin­päälle­ei­saa­kiinnittää­tapettia,­jossa­on­lakkaus.­oikeastaan­vain­aito­paperitapetti­sopii­pinkopahvin­päälle.­kun­kaksi­päällekkäistä­paperia­elää­samal-la­tavalla,­ne­pysyvät­toisissaan­kiinni.

Ennen­1800-luvun­puoltaväliä,­kun­ei­vielä­osattu­tehdä­rullapaperia,­seinäpaperi­valmistettiin­käsin­pellavalumpusta­arkkei-na.­seinistä­tuli­näin­tasaisen­ruudullisia.­sama­koristeellinen­vaikutelma­saadaan­tapetoimalla­alusta­harmaapaperitapetilla,­jota­saa­ostaa­arkkeina.

●­älä­hio­lattiaalattian­hiomista­on­vältettävä,­se­tuhoaa­kovan­ja­kestävän­pinnan.­samalla­menete-tään­lattian­patinoitunut­ulkonäkö.­Jos­teet­lattian­uudesta­puusta,­älä­hio­silloinkaan,­vaan­anna­pinnan­olla­hieman­elävä.­mah-dolliset­suuret­epätasaisuudet­voi­höylätä­pois­käsihöylällä.

lattioiden­öljyäminen­ei­ole­kovinkaan­vanha­tapa,­mutta­oikeanlaisella­lattiaöljyllä­tehtynä­se­on­varteenotettava­vaihtoehto­–­erityisesti­lakkauksen­sijaan.

maalatut­lattiat­olivat­yleisiä­jo­1700-luvulla.­lattia­maalataan­ohuesti­korkea-tasoisella­pellavaöljymaalilla,­joka­vanhe-nee­kauniisti­ja­antaa­kulutusta­kestävän­pinnan.­kaikki­puulattiat­voidaan­maalata,­mutta­maalaus­sopii­erityisesti­vanhoille­kulu-neille,­lustottuneille­ja­läikikkäille­pinnoille,­joi-ta­ei­voi­pelastaa­muilla­pintakäsittelyillä.

maalarimestari,­rakennus-konservaattori­ja­huonekalu-

entisöijä­Wilma Patomäen­Perinnerakentamisen­keskus­

antiikkiverstas­(www.antiikkivers-tas.com)­myy­perinteisissä­remonteissa­tarvittavia­materiaaleja.­Wilman­uusin­aluevaltauksensa­on­halikossa­toimivan­myymälän­yhteydessä­toimiva­perinne-maalitehdas.

3. laudoitetun seinän päälle on liimattu harmaita lumppupaperiarkkeja. tämä on esittelyseinä, jossa

paperiarkkeihin on maalattu pohjaväriksi neljä erilaista värikenttää. Kuvio on maalattu kahdella eri

sabluunalla: valkoisella ja punaisella.

4. Pinkopahvi voidaan kiinnittää lähes minkä tahansa pinnan päälle, kunhan vuodat saa naulattua reunoista kiinni alustaan. asennettaessa hieman kostea vuota kiristyy kuivuessaan. Pinkopahvi voidaan maalata tempera-, liitu- tai pellavaöljymaalilla. Pinkopahvitetut seinät voi maa-lata tai tapetoida.

1

2

4

kuva

t­1–3

­Wilm

a­Pa

tom

äki

1. huoneen kaikki pinnat on maalattu pellavaöljymaalilla. Kalkkikiveä jäljittelevä lattia on maalattu imitaatiomaalauksena pellavaöljymaalilla, värisävynä on käytetty vihreää umbraa.

2. maalaamisella voidaan synnyttää monenlaisia illuusioita. seinän rintapaneeli on maalattu, ei puusta tehty. lattiassa on yksivärinen pohja, jonka päälle on maalattu kehys. lattian viimeistelee roiskemaalaus.

16

Det viktigaste vid renovering av en traditionell byggnad är att använda samma material som användes ursprungligen då det byggdes. På detta sätt hålls

konstruktionernas andningsförmåga och husets själ bevaras. Användning av moderna ytmaterial som innehåller plast kan orsaka till och med rötskador.

3

Bild

er­1

–3­W

ilma­

Pato

mäk

i

Traditionella ytor inomhus

3. På en brädvägg har man limmat gråa ark av lumppapper. detta är en utställningsvägg, där man har målat på pappersarken fyra olika färgytor som grundfärg. mönstret är målat med två olika schabloner: vit och röd.

4. spännpapp kan fästas på nästan vilken yta som helst, bara man kan spika fast spännpappsvåderna i kanten på underlaget. våden som är fuktig, när den monteras, krymper då den torkar. väggar med spännpapp kan målas med tempera-, krit- och linoljefärg eller tapetseras.

målarmästare,­byggnads-konservator­och­möbel-

restaurerare­Wilma Pato­mäki har­Byggnads­vårdscenter­

antikverkstaden­(www.antiikki-verstas.com)­där­hon­säljer­traditionella­material.­hennes­senaste­områdeserövring­är­en­målfärgsfabrik­som­ligger­invid­­affären­i­halikko.

●­linoljefärg­passar­till­alltEftersom­trä­och­linolja­är­naturprodukter,­passar­de­utmärkt­ihop.­äkta­linoljefärg­som­andas­fungerar­perfekt­både­ute­och­inne,­med­den­kan­man­måla­förutom­fasaden­också­lister,­dörrar,­fönster,­golv­osv.­inom-hus.­linoljefärg­passar­också­på­plåt-­och­metallytor.

traditionell­färg­är­inte­en­syntetisk­kemi-industriell­produkt­utan­en­ekologiskt­hållbar­målfärg,­vars­pigment­håller­färgen­bättre­än­syntetisk­pasta.­Färgämnen­som­härstammar­från­naturen­är­mjuka­och­pas-sar­förvånansvärt­bra­ihop­med­varandra,­också­om­man­i­ett­rum­skulle­kombinera­många­olika­färgnyanser.

●­spännpapp­håller­sig­kvarspännpapp­var­det­mest­vanliga­ytmateria-let­för­väggar­och­tak­under­hundra­års­tid­ända­till­1950-talet.­Efter­kriget­började­man­betrakta­det­som­material­från­nödåren­och­efter­att­välståndet­ökade,­slutade­använd-ningen­av­spännpapp.­nu­har­det­igen­blivit­populärt­att­använda­spännpapp­som­ett­ekologiskt­och­långvarigt­ytmaterial­som­andas.

spännpapp­spänns­åt,­eftersom­det­fuk-tas­före­fastsättningen.­när­det­torkar­krym-per­ytan­och­blir­jämn.­till­väggar­används­spännpapp­som­är­ca­en­halv­millimeter­tjockt,­till­tak­finns­även­tunnare.

man­skall­inte­klistra­tapet­som­är­lackad­på­spännpapp.­Egentligen­är­det­endast­äkta­papperstapet­som­passar­på­spännpapp.­Då­två­lager­papper­rör­sig­

på­samma­sätt­på­varandra,­hålls­de­fast­i­varandra.

Före­mitten­av­1800-talet,­då­man­inte­ännu­kunde­tillverka­rullpapper,­tillverkades­väggpapper­som­ark­av­bomullslump­för­hand.­På­så­sätt­fick­väggarna­ett­jämnt­rutmönster.­samma­dekorativa­intryck­kan­skapas­genom­att­tapetsera­underlaget­med­gråpapperstapet­som­finns­att­köpa­arkvis.

●­slipa­inte­golvetman­skall­undvika­att­slipa­golvet,­det­förstör­den­hårda­och­hållbara­ytan.­samti-digt­går­man­miste­om­golvets­patinerade­utseende.­om­du­lägger­golv­av­nytt­virke,­slipa­det­inte­då­heller,­utan­låt­ytan­vara­lite­levande.­Eventuella­stora­ojämnheter­kan­hyvlas­bort­med­handhyvel.

att­olja­golv­är­inte­en­gammal­metod,­men­gör­man­det­med­rätt­sorts­golvolja,­är­det­ett­beaktningsvärt­sätt­att­behandla­golv­–­i­synnerhet­i­stället­för­lackat­golv.

målade­golv­var­vanliga­redan­på­1700-talet.­golvet­målas­tunt­med­högklas-sig­linoljefärg­som­åldras­vackert­och­ger­en­slitstark­yta.­alla­trägolv­kan­målas,­men­linoljefärg­passar­speciellt­för­gamla­slitna­golv­med­spår­av­årsringar­och­fläckiga­golv­som­inte­kan­räddas­med­annan­ytbehand-ling.

1. alla ytor i rummet har målats med linoljefärg. golvet som liknar kalksten har målats som imitationsmålning med linoljefärg, kulören är grön umbra.

2. med målning kan man skapa många sorters illusioner. bröst panelen på väggen är målad, inte gjord av trä. golvets bottenmålning är enfärgad, på vilken man målat en inramning. golvet har avslutningsvis stänkmålats.

17

kuva

­/­B

ild­n

icla

s­W

ariu

s

18

ViimEinEn­hEtki­­Vaalia­Vanhaa!

mUUttaminEn­Vanhaan­taloon­Voi­olla­alkU­UUDEllE­

ElämällE.­PErintEisEstä­rakEntamisEsta­Voi,­Ja­kannattaa,­

oPPia.­Jo­sE,­Että­talo­on­PYstYssä­satoJEn­VUosiEn­

JälkEEn,­on­toDistE­tästä.­mUtta­oPPiminEn­Vaatii­aikaa­Ja­

kärsiVällisYYttä.­Palkkana­on­tiEtoisUUs­siitä,­Että­kUn­

katsElEmmE­taaksEPäin,­katsElEmmEkin­EtEEnPäin.

koska­meillä­suomessa­on­niin­vähän­vanhoja­rakennuksia,­ovat­ne­harvat­jäljelle­jääneet­vieläkin­arvokkaampia.­tämän­takia­olisi­suotavaa,­että­

jokainen,­joka­hankkii­itselleen­vanhan­talon,­olisi­myös­kiinnostunut­sen­vaalimisesta­ja­säilyttämisestä.­monen­unelmana­on­suunnitella­itselleen­­aivan­uusi­talo­omien­tarpeittensa­mukaan.­mutta­jos­hankkiikin­vanhan,­aikaa­nähneen­talon,­tulisi­pysähtyä­miettimään,­minkä­takia­siihen­aluksi­ihastui.­Vaarana­on,­että­vanhaan­taloon­alkaa­huomaamatta­soveltaa­uuden­talon­ajatuksia.­tässä­tapauksessa­kaikki­häviävät:­asukas,­talo­ja­varsinkin­kulttuuriperintö.

tämä­on­tärkeää,­sillä­vain­se­mikä­jää­jäljelle­myös­säilyy.­se,­mikä­tulee­purettua­tai­hävitettyä,­sitä­ei­koskaan­saada­takaisin.­tämä­pätee­myös­vanhoihin­kerrostaloasuntoihin.

Usein­tätä­eroa­ei­ymmärrä,­mikäli­ei­anna­itselleen­eikä­talolleen­mahdol-lisuutta.­Vasta­taloon­tutustuttuaan­voi­sitä­alkaa­hitaasti­ymmärtämään.­sil-loin­myös­sen­oikea­olemus­on­löydettävissä.­silloin­alkaa­asioihin­kehkeytyä­historiallinen­näkökulma,­ja­vasta­silloin­alkaa­syntyä­enemmän­oikeita­kuin­vääriä­päätöksiä.­silloin­on­myös­talon­sielu­löytynyt.

näin­soisi­tapahtuvan­yhä­useammin.­Varsinkin­juuri­sen­takia,­että­meillä­on­niin­vähän­vanhoja­taloja­jäljellä.­Jokainen­niistä­on­arvokkaampi­kuin­voisi­olettaakaan.­aikaisempina­vuosikymmeninä­vanhojen­talojen­pahin­uhka­oli­purkaminen,­nyt­se­on­niiden­ylisaneeraus.­tämä­tulisi­pitää­mielessä.­muutoin­lopputuloksena­voi­olla­viehättävien­vanhojen­piirteiden­tuhoaminen­uudisrakennuksen­tieltä.­tätä­tulisi­kaikin­voimin­välttää.

toistaisin­tärkeimmät:­etene­hitaasti,­tutustu­taloon­ja­sen­historiaan,­mieti­enemmän­taloa­kuin­itseäsi,­kuuntele­asiantuntijoita­ja­ymmärrä,­että­sinulla­on­käsissäsi­osa­maamme­historiaa.­sinä­olet­vain­osa­talon­historiaa.

koska­talosi­on­jo­antiikkia,­niin­sen­välttämättömän­entistämisen­ja­­uudistamisen­osalta­olisi­hyvä­muistaa­ranskalaisen­taiteilijan­Bernard­Buffet’n­sanat:­kaikki­tässä­maailmassa­muuttuu­jonain­päivänä­antiikiksi!

Pidetään­siis­rima­korkealla.­kunnostetaan­hyvin­ja­nautitaan­matkasta!­silloin­myös­tulevaisuudessa­saadaan­nauttia­rikkaasta­rakennusperinnöstä.

BYggnaDsVårD­i­sista­stUnD!

att­FlYtta­in­i­Ett­gammalt­hUs­kan­BEtYDa­BÖrJan­På­Ett­nYtt­

liV.­man­kan­lära­sig­så­mYckEt­aV­traDitionEllt­BYgganDE.­

DEt­lÖnar­sig.­rEDan­DEt­FaktUm­att­hUsEt­står­kVar­EFtEr­

FlErE­hUnDra­år­är­Ett­BEVis­På­DEt.­mEn­DEt­tar­tiD­och­

kräVEr­tålamoD.­som­BElÖning­Får­man­En­mEDVEtEnhEt­om­

att­man­EgEntligEn­sEr­Framåt­Då­man­tittar­tillBaka.

Vi­har­väldigt­få­bevarade­gamla­hus­i­Finland­och­därför­är­varendaste­ett­så­värdefullt.­Därför­är­det­också­önskvärt­att­varje­köpare­av­ett­äldre­hus­skulle­vara­intresserad­av­byggnadsvård,­att­vårda­och­bevara­sitt­hus.­mångens­dröm­är­att­bygga­ett­nytt­hus­helt­enligt­sina­egna­behov.­men­om­man­köper­ett­gammalt­hus­borde­man­allra­först­sätta­sig­ned­och­komma­ihåg­allt­det­man­först­blev­förtjust­i.­Faran­är­nämligen­att­man­börjar­applicera­en­massa­idéer­som­hör­hemma­i­nyare­hus.­Det­leder­till­att­alla­parter­förlorar:­ägaren,­huset­och­i­synnerhet­kulturarvet.

Endast­det­som­blir­kvar­blir­bevarat.­man­får­aldrig­tillbaka­det­som­rivs­eller­förstörs.­Det­samma­gäller­gamla­höghuslägenheter.­

ifall­man­inte­ger­sig­själv­och­huset­tid­är­det­här­något­som­man­kanske­aldrig­förstår.­Det­är­först­då­man­blir­bekant­med­huset­som­man­börjar­förstå­dess­väsen.­Då­får­man­ett­histo-riskt­perspektiv­och­först­då­börjar­man­göra­rätta­beslut.­Då­har­man­funnit­husets­själ.

Det­här­är­så­viktigt­just­för­att­vi­har­så­få­gamla­hus­kvar.­Därför­blir­de­mer­värdefulla­än­vi­kanske­kunde­tänka­oss.­Under­tidi-gare­årtionden­hette­husens­värsta­fiende­rivning.­idag­stavas­det­översanering.­Det­

är­något­man­bör­undvika­in­i­det­sista­för­då­har­man­förstört­de­patinerade­ursprungliga­detaljerna­och­landat­i­ett­nybygge.­så­skall­det­inte­få­gå.

Jag­vill­poängtera­det­viktigaste:­skynda­långsamt,­bekanta­dig­med­huset­och­dess­historia,­tänk­mer­på­huset­än­på­dig­själv,­lyssna­till­experter­och­förstå­att­det­du­har­tur­att­äga­är­en­del­av­vår­gemensamma­historia.­Du­är­bara­en­länk­i­husets­långa­historia.

Eftersom­ditt­hus­redan­är­antikt­lönar­det­sig­att­inför­de­nödvändiga­reno-veringarna­ha­den­franske­konstnären­Bernard­Buffets­ord­i­minnet:­allt­här­i­världen­blir­en­dag­antikt!

låt­oss­alltså­hålla­ribban­högt.­låt­oss­göra­god­byggnadsvård­och­njuta­av­färden.­Då­får­man­också­i­framtiden­njuta­av­ett­rikt­byggnadsbestånd.

Pia Maria Montonen­är­ekonom­och­konsthistoriker.­gamla­hus­står­hennes­hjärta­nära.­hon­älskar­inredning,­träd-gårdsskötsel,­ikonmåleri­och­den­eviga­

keramiken.

Pia Maria Montonen­on­ekonomi­ja­taide­-historioitsija,­jonka­sydän­taiteen­ohella­sykkii­vanhojen­talojen­puolesta.­hän­rakastaa­sisustamista,­puutarhan­hoitoa,­ikonimaalausta­ja­ikuista­keramiikkaa.­

MUISTILISTA:

1.­mitä­oikeastaan­haluat?­­ Vanhaa­vai­uutta?2.­tutustu­hankkimaasi­taloon,­­ mieluiten­eri­vuodenaikoina­ja­­ eri­valo-olosuhteissa.3.­suunnittele­kunnostaminen­talon­

lähtökohdista,­ei­ainoastaan­omia­päämääriäsi­varten.

4.­Etene­hitaasti.­5.­tee­itse­tietojesi­ja­taitojesi­mukaan,­

­muuten­ota­yhteyttä­asiantuntijaan.6.­muista,­että­talosi­on­ainutlaatuinen­­ ja­arvokas.­nauti­siitä!

MINNESLISTA:1.­Vad­vill­jag­egentligen­ha?­­ nytt­eller­gammalt?2.­Bekanta­dig­med­ditt­hus,­helst­under­

olika­årstider­och­ljusförhållanden.3.­Planera­renovering­utgående­från­

huset,­inte­bara­dig­själv.4.­skynda­långsamt.5.­gör­själv­enligt­din­kunskap­och­­ skicklighet.­anlita­en­sakkunnig.6.­kom­ihåg,­att­ditt­hus­är­unikt­och­

värdefullt.­njut­av­det!

kuva

­/­B

ild­n

icla

s­W

ariu

s

19

1. savilaastilla muurattu perinteinen kaakeli uuni voidaan purkaa ja koota uudes-taan samoilla tiilillä ja kuppikaakeleilla. muurarilta menee työhön pari viikkoa. normaalissa käytössä olevan uunin savu-kanavat kestävät useita kymmeniä vuosia. uunia ei saa lämmittää liian kuumaksi, se murtaa savilaastin.

2. säännöllisessä käytössä olevat tulisijat nuohotaan kerran vuodessa, vapaa-ajan-asuntojen tulisijat kahden vuoden välein. nuohoaminen parantaa lämmön siirtymis-tä, sillä noki toimii eristeenä. nuohooja tarkistaa myös tulisijojen turvallisuuden.

3. Puun polttamisesta syntyy hiukkas-päästöjä, jos liekki ei ole tarpeeksi kuuma. Kun tuli sytytetään kasan päältä, palamis-kohta saavuttaa nopeasti niin suuren lämpö tilan, että savukaasuissa ei ole juurikaan epäpuhtauksia.

4. vanhaan taloon sopivat mustat rauta-putket ja metallipatterit. lämpö pattereihin tulee yhä harvemmin öljystä, joka on kor-vattu pannuhuoneessa hakkeella, pelletillä tai maalämmöllä.

1. Kakelugn murad traditionellt med lerbruk kan återuppbyggas med samma tegel och koppkakel. För en murare tar det ett par veckor. rökkanalerna i en ugn i normal användning håller många tiotals år. ugnen får inte upphettas för mycket, det spräcker lerbruket.

2. eldstäder som används regelbundet sotas en gång per år, i fritidsbostäder vart annat år. sotningen hjälper värmens fram-fart, då sot fungerar som isolering. sotaren granskar även eldstädernas säkerhet.

3. vid vedeldning uppstår partikelutsläpp, om lågan inte är tillräckligt het. när elden tänds uppifrån vedhögen, blir eldlågan så snabbt het, att rökgaserna inte innehåller några föroreningar alls.

4. I gamla hus passar svarta järnrör och värme element av metall. radiatorerna värms upp mer sällan med olja, som ersatts i pannrummet av flis, pellets eller jordvärme.

1

2 3 4

20

Lämmittäminen

Onko polttopuu yhä edelleen järke­vä lämmitysmuoto? Onko klapeil­la lämmittäminen edullista?

Voiko vanhan kaakeliuunin kunnostaa, jos se ei vedä tai lämmitä? Vastaus kaikkiin on kyllä. Ei voi silti sanoa, mikä on ainoa oikea tai paras lämmitystapa, se riippuu talosta ja asukkaasta.

rakosista­suoraan­piippuun.­nuohooja­voi­käynnillään­antaa­arvion­tulipesän­ja­savukanavien­kunnosta.­Pienet­vauriot­voi­korjata­uunia­purkamatta.

●­Polta­puhtaastiPuilla­lämmittäminen­on­hiilineutraalia.­kun­puu­kaadetaan­metsästä,­sen­paikalle­alkaa­kasvaa­uusi­puu,­joka­sitoo­itseensä­saman­määrän­hiiltä,­joka­polttaessa­vapautuu­ilmakehään.­kun­käytetään­kuivia­klapeja­ja­palaminen­saa­oikean­määrän­ilmaa,­­polttamisesta­ei­synny­juurikaan­hiukkas-päästöjä.

●­lämmitysjärjestelmän­uusiminen

oikea­lämmitysjärjestelmä­on­asukkaan­valinta:­jos­on­aikaa­ja­metsää,­voi­suositella­puu-uunien­lämmittämistä.­ostopuillakin­saa­melko­edullista­energiaa.­kiireinen­ja­mukavuudenhaluinen­nykyihminen­hankkii­taloonsa­mielellään­sähköpatterit.­ne­ovat­kätevät­ja­hyvällä­suunnittelulla­ne­saa­sijoitettua­kauniisti,­mutta­sähkö­on­kallista.­kompromissina­voidaan­tehdä­peruslämpö­sähköllä­ja­uunit­otetaan­avuksi­pakkasilla.­

●­keskuslämmityskeskuslämmityksessä­on­kaksi­erillistä­järjestelmää:­lämpö­tehdään­lämmitys-kattilassa,­josta­se­jaetaan­huoneisiin.­Vielä­parikymmentä­vuotta­sitten­lähes­jokaisessa­talossa­oli­öljykattila,­mutta­yhä­useammin­se­korvataan­maalämpöpumpulla,­joka­te-kee­osan­lämmöstä­ilmaiseksi.­Valurautaiset­lämpöpatterit­ja­-putket­kestävät­vuosi-kymmeniä,­monen­kattilan­iän.

lattialämmitys­ei­toimi­hyvin­vanhassa­talossa.­on­ylipäätään­riski­kuljettaa­vettä­piilossa.­lattialämmityksen­ideakaan­ei­toi-mi,­koska­lämpö­ei­siirry­paksujen­lankkujen­läpi.­ikkunatkin­pysyvät­paremmin­kuivina,­jos­niiden­alla­on­patterit,­joista­nousee­lämmintä­ilmaa­ylös.

KUINKA LÄMMITTÄÄ?lämmön­voi­”valmistaa”­monella­eri­tavalla,­ja­sitä­voi­jakaa­huoneisiin­monella­eri­tavalla.­Eri­lämmitysmuotoja,­niiden­perustamis-­ja­käyttö-kustannuksia­voi­vertailla­motivan-laskurin­avulla,­www.motiva.fi.

Hannu Rinteen­Perinnemestarin klapi-kirja kertoo­kaiken­puilla­lämmittämisestä:­

kuinka­puut­kaadetaan,­varastoidaan­ja­käytetään.­omaa­taloaan­hän­

lämmittää­klapeilla­ja­pelletillä.

Uppvärmning

Är vedeldning fortfarande ett vettigt uppvärmningssätt? Är det för­månligt att elda med vedklabbar?

Kan man renovera en gammal kakelugn, om den inte drar eller värmer? Svaret till allt är ja. Man kan ändå inte säga, vilket är det bästa uppvärmningssättet, det beror på huset och invånarna.

hUR vÄRMER MAN?Värmen­kan­’tillverkas’­på­många­olika­sätt­och­kan­distribueras­till­rummen­på­många­sätt.­olika­värmesystem,­installations-­och­brukskostnader­kan­jämföras­med­hjälp­av­motiva-kalkylator,­www.motiva.fi.

Hannu Rinne,­som­skrivit­boken­Perinne mestarin klapikirja­

berättar­allt­om­vedeldning:­hur­träden­fälls,­förvaras­och­används.­

Det­egna­huset­värms­upp­med­ved­och­pellets.

inte­röken­i­spisen­och­värme­rymmer­ut­via­springorna­rakt­ut­till­skorstenen.­mindre­reparationer­kan­göras­utan­att­riva­ugnen.

●­ren­förbränning­att­elda­med­ved­är­kolneutralt.­när­trädet­fälls­i­skogen,­växer­där­ett­nytt­igen,­som­binder­samma­mängder­kol,­som­det­frigörs­tillbaks­till­atmosfären.­när­man­använder­torra­klabbar­och­förbränningen­får­tillräck-ligt­med­luft,­uppstår­nästan­inga­partikel-utsläpp.

●­att­förnya­uppvärmningssystemet­

Det­rätta­uppvärmningssystemet­är­invåna-rens­val:­om­man­har­tid­och­skog,­kan­man­rekommendera­vedeldning.­Det­är­ännu­förmånlig­energi­med­köpt­ved.­

En­jäktad­och­bekväm­nutidsmänniska­skaffar­gärna­elradiatorer­till­sitt­hus.­De­är­behändiga­och­med­god­planering­kan­det­göras­snyggt,­men­el­är­dyrt.­En­kompromiss­är­att­ha­grundvärmen­med­el,­och­vid­hård­kyla­tas­spisarna­till­hjälp.­­

●­centralvärmecentraluppvärmningen­har­två­olika­system:­värmen­blir­till­i­en­värmepanna,­varifrån­den­sprids­ut­till­rummen.­ännu­för­tjugo­år­sedan­fanns­det­i­så­gott­som­varje­hus­en­oljepanna,­men­allt­oftare­har­den­bytts­ut­till­jordvärmepump,­där­en­del­av­värmen­är­gratis.­Värmeelement­och­rör­av­gjutjärn­håller­i­årtionden,­många­gånger­längre­än­pannan.

golvvärme­fungerar­inte­i­ett­gammalt­hus.­Det­är­överhuvudtaget­en­risk­att­dra­vattenrör­i­gömman.­golvvärmens­idé­fung-erar­inte­heller­i­ett­gammalt­hus,­eftersom­värmen­inte­kommer­igenom­de­tjocka­plankorna.­Fönstren­hålls­bättre­torra,­om­de­har­ett­värmeelement­under­sig­,­varifrån­värmen­stiger­uppåt.

●­sköt­om­eldstaden­spisar­som­magasinerar­värme,­där­rök-kanalerna­cirkulerar­inne­i­ugnen,­uppfanns­först­på­1700-talets­slut.­Ugnens­jämna­uppvärmningseffekt­baserar­sig­på­den­stora­massan,­som­upphettas­och­avger­värmen­långsamt.­spisen­får­inte­upphettas­för­mycket,­eftersom­den­avger­värmen­först­efter­en­tid,­när­spjällen­har­stängts.­­

om­rökkanalerna­har­vittrat,­cirkulerar­

●­huolla­tulisijaalämpöä­varaava­uuni,­joissa­savukanavat­kiertävät­uunin­sisällä,­keksittiin­vasta­1700-luvun­lopulla.­Uunin­tasainen­lämmi-tysteho­perustuu­suureen­massaan,­joka­kuumenee­hitaasti­ja­vastaavasti­luovuttaa­lämpöä­hitaasti.­Uunia­ei­saa­lämmittää­liian­kuumaksi;­lämpö­tulee­uunin­läpi­vasta­jon-kin­aikaa­sen­jälkeen,­kun­pellit­on­suljettu.

Jos­savukanavat­ovat­hapertuneet,­savu­ei­kierrä­uunin­sisällä­ja­lämmin­ilma­karkaa­

21

Helposti ajatellaan, että ilmanvaihdon suunnittelu liit­tyy vain moderneihin rakennuksiin. Vanhassa talossa on kuitenkin hienoviritteinen ilmanvaihto järjestelmä,

jonka osia ovat esimerkiksi uunit ja seinäräppänät. Jos uunit on purettu ja räppänät tukittu, on syytä huolestua talon ja asuk­kaiden terveydestä. Onneksi ilmanvaihto on yleensä helposti korjattavissa. Perinteisen ilmanvaihdon toimintaperiaate on yksin kertainen ymmärtää, koska se perustuu luonnonlakeihin, ei sähköllä toimiviin laitteisiin.

Perinteisen hirsitalon ilmanvaihto

●­Uuni­ja­hormit­­ vaihtavat­ilmaaPerinteisen­hirsitalon­ilmanvaihto­on­paino-voimainen.­Uunien­palamisilman­tarpeesta­syntyvä­veto­huolehtii­poistoilmanvaihdos-ta,­ja­korvausilma­tulee­ikkunarakojen­ja­ra-kennuksen­vaipan­epätiiviyskohtien­kautta.­1800-luvun­lopulta­lähtien­ovat­yleistyneet­erilliset­tulo-­ja­poistoilmakanavat.­

●­Vedon­parantaminenPainovoimainen­ilmanvaihto­on­toimiva,­edullinen­ja­luonnollinen­ratkaisu­hirsi-rakennuksessa.­mikään­määräys­ei­vaadi,­että­ilmanvaihto­pitäisi­uusia­koneelliseksi­edes­laajan­peruskorjauksen­yhteydessä.­muuratut­hormit­ovat­hyvä­perusta­poisto-ilmanvaihdolle,­sillä­niiden­veto­on­luonnos-taan­riittävä.­Piipun­päälle­on­syytä­asentaa­sadekatos,­joka­pitää­hormit­kuivina.­hormien­vetoa­voidaan­parantaa­helposti­ja­edullisesti­asentamalla­hormien­yläpäähän­­tuulihattu,­jonka­toiminta­perustuu­tuulen­synnyttämään­alipaineeseen.­märkätilan­kohdalla­voidaan­harkita­sähköistä­­puhal-linta,­jos­riittävää­vetoa­ei­muuten­synny.

●­rakennuksen­tiivistäminenikkunoita­ja­ulkovaippaa­tiivistettäessä­on­varmistettava­riittävä­ja­hallittu­korvaus-ilman­saanti.­mahdolliset­tukitut­räppänät­kunnostetaan­ja­uusia­rakennetaan­huonei-siin,­joissa­niitä­ei­ole.­huonetilan­luonnol-listen­painesuhteiden­takia­ilma­pyrkii­tunkeutumaan­sisään­huonetilan­alaosasta,­tyypillisesti­seinän­ja­lattian­liitoksesta.­Vaarana­on­alapohjan­ja­maaperän­epä-puhtauksien­ja­kosteuden­kulkeutuminen­huonetilaan,­mikä­johtaa­sisäilmaongelmiin.

●­ ilmalämpöpumppuilmalämpöpumppua­voidaan­käyttää­turval­lisesti­lämmittämiseen­ja­kesä-aikaiseen­viilentämiseen­hirsitalossa,­jossa­ei­ole­höyryn­sulkua.­Perinteinen­huonejako,­korkeat­huoneet­ja­kynnyk-set­tosin­haittaavat­ilmankiertoa,­minkä­vuoksi­ilmalämpö­pumppu­ei­yleensä­ole­tarkoituksenmukainen­vanhassa­talossa.­Ulkoyksikön­sijoittaminen­on­usein­ongelma­niin­ulkonäön­kuin­melunkin­takia.­Uunien­lämmittäminen­on­ilmalämpöpumppua­parempi­lämmityksen­tukimuoto­–­ilma­vaih-tuu­ja­hyötyliikunta­on­taattu­klapisavotan­merkeissä.

1. Kun korvausilma saadaan huoneen yläosasta räppänästä ja vas-taavasti ilma poistuu huoneen alaosasta tulipesän kautta, saadaan asuntoon puhdas, hajuton ja terveellinen sisäilma.

2. Poistoilmanvaihto toimii tehokkaammin muurattujen kuin kevyt-rakenteisten hormien kautta, etenkin kun hormit ovat lämpimät.

kirjoittaja­Pekka Saatsi­on­arkkitehti,­joka­on­omassa­

toimistossaan­yhdessä­Emilia­saatsin­kanssa­erikois-

tunut­vanhojen­rakennusten­ja­ympäristöjen­restaurointiin.­hän­opettaa­tampereen­teknillisessä­yliopistossa­arkkitehtuurin­historiaa­ja­perinteisiä­rakennustapoja.­työn­alla­on­väitöskirja­perinteisen­hirsitalon­korjaamisesta.

3. vanhoissa uuneissa on usein kaksi päällekkäistä peltiä. tähti-venttiilistä johtaa hormi näiden peltien väliin ja siitä suoraan savu-piippuun kiertämättä poskikanavien kautta. Kesäaikana kannattaa siis sulkea alempi ja avata ylempi pelti sekä kiertää tähtiventtiili auki. näin hormissa käy ainakin pieni veto, joka vaihtaa ilmaa ja pitää hormin kui-vana. tähtiventtiiliä käytetään myös tehostettuun ilmanpoistoon uunin lämmittämisen jälkeen.

4. Piipunhattu suojaa piippua kosteudelta. sateisena kesänä piipun alapää voi olla läpimärkä. harvoin käytetyn tulisijan päällä oleva piippu voi rapautua talvella, kun kostea piippu vuoroin jäätyy ja sulaa.

1

3

kuva

t­Pek

ka­s

aats

i

KONEEN vAI LUONNON vOIMIN? niin­kerros-­kuin­pientaloissakin­ilmanvaihto­oli­harvoja­poikkeuksia­lukuun­ottamatta­painovoimainen­1950-luvulle­asti.­koneelli-nen­poisto­yleistyi­erityisesti­kerrostaloissa­1960-luvulta­eteenpäin.­nykyisin­pientaloihin-kin­rakennetaan­yleensä­koneellinen­ilman-vaihto­varustettuna­lämmön­talteenotolla.­mik-si­pullikoida­suuntausta­vastaan?­koneellinen­ilmanvaihto­lisää­sähkönkulutusta­sen­lisäksi,­että­järjestelmän­rakentaminen­ja­huoltaminen­aiheuttaa­tuntuvia­kustannuksia.­Perinteinen­järjestelmä­hyvin­huollettuna­ja­oikein­käytet-tynä­sopii­vanhaan­taloon­ja­huolehtii­niin­rakennuksen­kuin­asukkaidenkin­terveydestä.

22

Man tar lätt för givet, att planering av ventilationen hör bara till moderna byggnader. I ett gammalt hus finns det ändå en finjusterbar luftkonditionering,

bestående av bland annat ugnar och väggventiler. Om ugnarna är rivna och ventilerna igentäppta, är det skäl för invånarna att bekymra sig om husets och sin egen hälsa. Till all tur kan genom­draget lätt korrigeras. Den traditionella ventileringens funktions­princip är enkel att förstå, för det grundar sig på naturens lagar, inte på apparatur som behöver elektricitet.

skribenten­Pekka Saatsi­är­arkitekt,­som­har­via­

egen­byrå­tillsammans­med­Emilia­saatsi­specialiserat­sig­

på­restaurering­av­gamla­hus­och­omgivningar.­han­undervisar­i­tammerfors­tekniska­högskola­i­arkitekturhistoria­och­traditionella­byggnadssätt.­Under­arbete­har­han­en­avhandling­om­att­reparera­traditionella­timmerhus.

Ventilation i traditionella stockhus1. när ersättande luft kommer in via övre ventilen och strömmar ut nere i rummet via eldstaden, får man till bostaden ren, luktfri och frisk inomhus-luft.

2. utgående luftväxling fungerar effektivare i murade än j lättkonstruerade rökkanaler, i synnerhet när de är varma.

●­Ventilation­genom­­ ugnar­och­rökkanalerDet­traditionella­timmerhusets­ventilation­fungerar­med­självdrag.­Draget­som­behövs­vid­eldning­i­spisen­sköter­om­avluftsflödet,­och­ersättande­luft­kommer­in­via­otäta­fönster-­och­andra­springor­i­byggnaden.­Från­slutet­av­1800-talet­har­skilda­till-­och­frånluftskanaler­blivit­mera­allmänna.

●­Förbättring­av­dragetsjälvdragsflödet­är­ett­fungerande,­förmån-ligt­och­en­naturlig­lösning­i­stockbyggnader.­inga­bestämmelser­fordrar­att­luftväxlingen­måste­förnyas­till­maskinellt­system,­inte­ens­vid­större­grundreparationer.­murade­kanaler­är­en­god­förutsättning­till­avluftsflö-det,­för­draget­i­dem­är­i­sig­redan­tillräckligt.­Ett­regnskydd­som­håller­rökkanalerna­torra­är­skäl­att­placera­på­pipan.­Det­går­lätt­och­förmånligt­att­förbättra­draget­i­skorstenen­genom­att­placera­i­ändan­på­rökkanalerna­en­vinddriven­snurra,­vars­funktion­baserar­sig­på­undertryck­som­skapas­genom­vind-draget.­i­våtutrymmen­kan­man­överväga­att­använda­en­eldriven­fläkt,­om­man­inte­får­tillräckligt­med­luftväxling.

●­ isolering­av­byggnadenVid­tätning­av­fönster­och­väggar­bör­man­försäkra­tillgången­till­tillräcklig­och­justerbar­ersättande­luft.­möjliga­täppta­ventilluckor­tas­i­bruk­och­nya­görs­i­rum­där­det­inte­finns.­i­naturliga­tryckförhållanden­i­rummet­strävar­ny­luft­att­strömma­in­via­rummets­nedre­del,­främst­via­fogar­mellan­väggar­och­golv.­Faran­är­att­oföroreningar­från­husbotten­och­marken,­samt­fukt­kan­komma­in­i­rummen,­något­som­kan­leda­till­inomhusluftproblem.

●­luftvärmepumparluftvärmepumpar­kan­användas­tryggt­för­uppvärmning­och­nedkylning­under­somma-ren­i­timmerhus­där­det­inte­finns­ångspärr­i­konstruktionerna.­traditionell­rumsför-delning,­höga­rum­och­trösklar­hindrar­luftcirkulationen,­därför­är­luftvärmepumpar­inte­ändamålsenliga­i­ett­gammalt­hus.­Placeringen­av­utomhusenheten­är­ofta­pro-blematisk­på­grund­av­apparatens­utseende­och­oljud.­som­extra­uppvärmning­är­eld­i­spisen­bättre­än­en­luftvärmepump­–­luften­cirkulerar­och­vedarbete­ger­garanterat­nyt-tig­motion.

3. I gamla spisar finns oftast dubbla spjäll. en kanal leder från stjärn-ventilen mellan dessa spjäll och vidare direkt till skorstenen utan att cirkulera via sidokanalerna. under sommaren lönar det sig att hålla nedre spjället stängt och det övre spjället öppet tillsammans med öppnad stjärnventil. då drar det lite i rökkanalen som växlar luften och håller pipan torr. stjärnventilen används också för att effektivera den utgående luften efter att spisen värmts upp.

4. Piphatten skyddar mot fukt. under regniga somrar kan nedersta delen av pipan vara genomvåt. det är sällan som en skorsten till en spis i an-vändning vittrar sönder under vintern, då en fuktig skorsten turvis fryser och tinar upp.

2

4

Bild

er­P

ekka

­saa

tsi

MEd hjÄLP Av MASKINER ELLER På NATURLIgT SÄTT? såväl­i­hög-­som­småhus­var­det­luftkonditio-nering,­förutom­några­undantag,­med­själv-tryck­ända­till­1950-talet.­maskinell­frånlufts-cirkulation­blev­allmän­speciellt­i­höghus­från­och­med­1960-talet.­nuförtiden­installeras­vanligen­i­småhus­maskinell­luftkonditio-nering­som­tar­tillvara­värmen.­Varför­streta­motströms?­maskinell­luftkonditionering­ökar­energiförbrukningen­och­därtill,­ytterligare­kännbara­kostnader­för­installationer­och­underhåll.­Den­traditionella­metoden­passar­i­gamla­hus,­väl­skött­och­rätt­använd,­vilken­gynnar­såväl­husets­som­invånarnas­mående.

23

V anhat valurautaviemärit ja kupa­riset kylmävesijohdot tulevat käyttöikänsä päähän olosuhteista

riippuen noin 50 vuodessa ja kupariset lämminvesijohdot 30 vuodessa. Mikäli talos sasi on tämän ikäinen tai vielä van­hempi putkisto, ne on hyvä ainakin tarkis­taa. Mikäli vesimittari pyörii, vaikkei vettä valuteta, on vesijohdossa vuoto. Viemäri­vuotoja on vaikeampi havaita, koska ne vuotavat pienellä paineella. Haju tai kosteus vaurio linjan lähellä auttaa löytä­mään mahdollisen vuodon.

●­Ei­vettä­ilman­viemäriä­Ensimmäiset­vesijohdot­ja­viemäröinnit­tulivat­helsinkiin­1800-luvun­lopulla,­viimei-simmät­maaseudulle­niinkin­myöhään­kuin­1970-luvulla.­tänä­päivänä­on­vaikea­kuvi-tella­normaalia­arkielämää­ilman­vesijohtoa­ja­viemäröintiä.­niiden­toteutus­vaatii­aina­rakennusluvan­sekä­suunnitelman­jäteveden­käsittelystä.­Putkien­tulo­taloon­ja­niiden­kulku­rakenteissa­on­suunniteltava­huolel-la,­jottei­vesijohto­tai­viemäri­jää­kylmään­tilaan,­jossa­on­jäätymisvaara.

Pahimmat­virheet­vesijohtojen­asennuk-sissa­on­tehty­tuomalla­vesijohto­taloon­puurakenteen­läpi­eristämättä,­jolloin­put-ken­pintaan­kondensoituva­vesi­on­aiheutta-nut­lahovaurioita­putken­ympäristössä.­

●­Vesijohdot­pintaanVesijohdot­vedetään­vanhan­talon­sisätilois-sa­mieluiten­pinta-asennuksena.­asennus-työtä­helpottaa­ja­vuotoriskit­vähenevät,­jos­vesipisteet­ja­lämminvesivaraaja­sijoite-taan­keskitetysti­lähelle­toisiaan.­samalla­

varjellaan­huoneiden­vanhoja­mittasuhteita­ja­tuodaan­selvästi­ilmi,­että­putket­on­jälki-asennettu.­seinien­roilotuksissa­menetetään­aina­vanhaa,­ja­putkilinjojen­koteloinnit­­eivät­kuulu­vanhaan­taloon.­tässäkin­asias-sa­on­hyvä­muistaa,­että­ihminen­sopeutuu­yllättävän­hyvin­pieniin­hankaluuksiin:­vessaa­ei­ole­pakko­olla­molemmissa­päissä­taloa.

●­Verkostot­ja­jätevesikunnilla­on­kaava-alueilla­omat­vesi-johto-­ja­viemäriverkkonsa,­joihin­liityt-täessä­on­käännyttävä­kunnan­vesihuollon­puoleen.­haja-asutusalueilla­saattaa­olla­vesi-­ja­viemäriosuuskuntia,­joiden­toiminta-­alueella­näihin­on­liityttävä.­näiden­lisäksi­on­kiinteistöjä,­joiden­tulee­järjestää­oma­jäteveden­käsittely;­puhdistamistarpeesta­ja­-tavasta­antaa­ohjeita­oman­kunnan­ympäristönsuojelu-­tai­rakennusvalvonta-viranomainen.

Brukslängden för gamla gjutjärns­avlopp och kallvattenledningar av koppar brukar vara slut efter ca 50

år och varmvattenledningarna av koppar efter ca 30 år, beroende på olika omständig­heter. Ifall du har så gamla eller äldre rör i ditt hus, är det åtminstone skäl att kontrol­lera dem. Om vattenmätaren snurrar, trots att man inte har vattnet att rinna, är det läckage i vattenledningen. Läckage i av­loppsrören är svårare att upptäcka, eftersom läckaget har mindre tryck. Lukt eller fukt­skada intill avloppslinjen hjälper att hitta möjliga läckage.

●­ inget­vatten­utan­avlopp­De­första­vattenledningarna­och­avloppen­kom­till­helsingfors­på­slutet­av­1800-talet,­så­sent­som­på­1970-talet­kom­de­sista­till­landsbygden.­i­dag­är­det­svårt­att­föreställa­sig­ett­normalt­vardagsliv­utan­rinnande­vatten­och­avlopp.­nyinstallationer­kräver­alltid­byggnadslov,­samt­planering­av­be-handlingen­av­avloppsvattnet.­indragning­av­rör­i­huset­och­i­bjälklagret­bör­planeras­om-sorgsfullt,­så­att­inte­vattenledningen­eller­avloppet­dras­genom­något­kallt­utrymme­som­leder­till­att­rören­fryser.

att­dra­rören­rakt­igenom­husets­träkon-struktioner­utan­att­isolera,­hör­till­de­värsta­felen­vid­installeringen­av­vattenledningar,­följden­kan­bli­rötskada­av­kondensvattnet­på­rörens­yta.­

●­Vattenledningar­på­ytanVattenledningar­inomhus­bör­helst­göras­som­ytinstallation.­installationsarbetet­underlättas­och­eventuella­risker­för­läckage­minskar,­om­vattenposter­och­varmvatten-

beredaren­placeras­centralt­nära­varandra.­samtidigt­bevaras­de­gamla­rummens­proportioner­och­det­visas­tydligt,­att­man­har­lagt­dit­rören­senare.­Fäller­man­in­vat-tenledningar­i­rörslitsar­i­väggen­förlorar­man­alltid­det­gamla.­inkapsling­av­rör­hör­inte­heller­till­gamla­hus.­Det­gäller­även­här­att­människan­anpassar­sig­överraskande­bra­till­mindre­olägenheter:­det­behöver­inte­vara­toaletter­i­bägge­ändorna­av­huset.

●­nätverk­och­avloppsvattenkommunerna­har­på­planeområden­sina­egna­vatten-­och­avloppsnät.­Vill­man­ansluta­sig­till­dem­skall­man­kontakta­kom-munens­vattenförsörjning.­På­glesbygden­kan­finnas­vatten-­och­avloppsandelslag­till­vilka­man­bör­ansluta­sig­om­man­är­inom­deras­verksamhetsområde.­Ytterligare­finns­det­fastigheter­som­måste­ordna­eget­system­för­behandlingen­av­avloppsvattnet;­direktiv­för­reningsbehovet­och­-sättet­fås­från­kommunens­naturskydds-­och­bygg-nadsinspektionsmyndigheter.

Vatten och avlopp

Vesi ja viemäri

Pia Rajala­on­vanhoihin­raken-nuksiin­hurahtanut­rakennus-

mestari­roseborg­oy:stä.

Pia Rajala­är­byggmästare­från­roseborg­ab­som­har­

förälskat­sig­i­gamla­hus.

24

1. Pinta-asennetut patteri- ja vesijohdot ovat turvalliset, koska mahdolliset vuodot huomaa heti. Johdot voi maa-lata seinän väriin sopiviksi.

2. useiden valmistajien mallistoissa on retrohenkisiä vesi kalusteita. amme on talon kannalta hyvä pesu-paikka, koska vesi ohjataan suoraan viemäriin.

3. vuonna 1889 rakennettuun taloon on tuotu nykyaikainen talotekniikka. allaskaappi on ahdas, mutta lopulta liitännät on saatu mahtumaan hanan lisäksi tiski- ja pyykki-koneelle.

4. valurautainen viemäriputki on näkyvillä, mutta painavan valmistusmateriaalin takia se on äänetön.

1. Ytinstallerade radiator- och vattenrör är trygga, då möjliga läckage upptäcks genast. rören kan målas, så de passar ihop med väggen.

2. de flesta tillverkarna av badrumsmöbler har produk-ter i retrostil. badkaret är med tanke på huset en bra tvättplats, för att vattnet leds direkt till avloppet.

3. till huset som är byggt år 1889 har satts modern husteknik. tvättställskåpet är trångt, men förutom koppling arna för kranarna har man ytterligare fått rum för disk- och tvättmaskin.

4. avloppsrör av gjutjärn är synligt, men på grund av det durabla tillverkningsmateria-let är det ljudlöst.

2

3 4

1

25

Perinnemestari­Hannu Rinne.­hänen­vanhoja­taloja­

käsittelevät­korjauskirjansa­antavat­yksinkertaisia­ja­maa-

laisjärkisiä­ohjeita.­”Vanhan­talon­korjaaminen­ei­ole­vaikeaa,­mutta­pitää­tietää­mitä­tekee.”

Sähköä kauniisti1. talon alkuperäinen valokytkin on edelleen käytössä. remontin yhtey-dessä se puhdistettiin, ja uudelleen asennettaessa sen taakse laitettiin muovilevy, koska avonaista rasiaa ei nykyään saa asentaa palavalle pinnalle. saman näköisiä uustuotannossa olevia kytkimiä saa perinne-rautakaupoista.

2. metallipintaista johtoa ei saa nykyään käyttää, mutta sähkömieheltä saa metallijohtoa, jonka päällä on suojamuovi. tällaisella jäykällä joh-dolla saa linjakkaan tyylikkäät asennukset. uudet asennukset tehdään maadoitettuna, mutta vanhaa maadoittamatonta järjestelmää saa edelleen käyttää.

3. vanhoissa kytkimissä on yleensä paikka kahdelle sähköjohdolle, joilla saa ohjattua yhtä valaisinta. nykyaikaisessa asennuksessa on mu-kana maadoitusjohto. Kytkimelle voi tulla kolme johtoa, ja siitä jatkaa valaisimelle kolme johtoa. uustuotannossa oleviin retrokytkimiin saa nykyaikaisen johdotuksen.

4. Perinteinen ulkovalo kunnostetun piharakennuksen oven päällä antaa lämpimän valon. vanhanaikainen estetiikka on usein vähäeleistä.

●­turvallisuussähköiskuun­voi­kuolla­ja­talo­voi­palaa­huo-nojen­–­vanhojen­tai­uusien­–­asennusten­takia.­korjaustarpeen­osaa­arvioida­sähkö-mies,­joka­voi­myös­mitata­sähkön­laadun.­Joskus­kunnostamiseksi­riittää­ruuvien­kiristäminen,­joskus­on­vaihdettava­kaikki­johdot­ja­kalusteet.

●­ Johdotsähköistyksen­suurin­riski­on­vanhoissa­joh-doissa,­erityisesti­niiden­hapertuvissa­eris-teissä.­niin­kauan­kun­asennuksiin­ei­koske,­ne­kestävät,­mutta­pistorasian­siirtäminen­tai­kattolampun­vaihtaminen­voivat­saada­aikaan­ketjureaktion,­jonka­takia­johto­on­uusittava­jakorasialle­saakka.­

hiirien­hampaisiin­voivat­joutua­myös­uudet­muovijohdot,­jotka­on­asennettu­eristeisiin­ilman­suojaputkea.

remontin­yhteydessä­johtojen­vetäminen­on­teknisesti­helppoa,­mutta­vaikeutena­on­säilyttää­vanhan­talon­tunnelma;­aikoinaan­huoneessa­on­ollut­yksi­kattolamppu­ja­pari­pistorasiaa.­Pistorasioita­tarvitaan­nykyään­runsaasti,­ja­johtojen­tuominen­niille­vaatii­hyvää­suunnittelua.­Jos­asunnossa­tehdään­muutakin­remonttia,­putkitukset­voidaan­viedä­talon­alle,­lattioiden­sisään,­jalka-listojen­taakse­tai­vintille.­ toisaalta­johtoja­ei­ole­pakko­piilottaa.­Vanhaan­taloon­sopivat­kangasjohdot,­jotka­kulkevat­posliinisten­puolien­varassa.­me-tallilla­vahvistetun­muovipintaisen­johdon­päälle­voi­tapetoida,­sekin­on­vanha­tapa.

●­kalusteetVuosikymmeniä­vanhat­jakorasiat,­pisto-rasiat­ja­valokytkimet­voivat­toimia­edelleen­hyvin.­niissä­on­käytetty­rautaa,­bakeliittia­ja­posliinia,­jotka­eivät­heikkene­vuosien­saatossa­tai­pala.­ikivanhat­pistorasiat­on­

muutettava­maadoitetuiksi,­mutta­useimmat­kytkimet­ovat­edelleen­käyttökelpoisia.­Uustuotannon­ansiosta­voit­hankkia­taloosi­sen­rakentamisaikaan­sopivat­sähkökalus-teet.­retrokalusteissa­on­rasiat­myös­anten-nille,­datayhteyksille­ja­himmentimille.

●­suunnittele­itsesähkötöitä­ei­saa­tehdä­itse,­mutta­suunni-tella­saa.­Piirrä­talosi­pohja­ja­merkitse,­mitä­sähkökalusteita­haluat­minnekin.­kaikkia­nykyajan­kotkotuksia­ei­tarvita,­jokaisella­nurkalla­ei­tarvitse­olla­liiketunnistimella­syttyvää­valoa.­kun­suunnitelmasi­on­valmis,­keskustele­siitä­sähköasentajan­kanssa.­hän­voi­sen­jälkeen­antaa­arvion­tarvikkei-den­ja­työn­hinnasta.

V anhan talon sähköt voivat olla teholtaan alimitoitetut: sulake kärähtää, jos paahtaa leipää samalla kun pyykin­pesukone on päällä. Arkea voi hankaloittaa sekin, että

pistorasioita on liian vähän. Kolmas syy aloittaa sähköremontti on asennusten vaarallisuus; siihen viittaavat vilkkuvat valot ja rätisevät kytkimet. Sähköasennusten kunnostaminen edellyttää huolellista suunnittelua, jotta vanhan talon tyyli säilyy ehjänä – kaikkea ei tarvitse uusia.

vANhOjA SÄhKöKALUSTEITA •­kunnosta­omat­vanhat­sähkökalusteet•­renova-sarja•­Perinnerautakaupoista­saa­kunnostettuja­

vanhoja,­aitoja­vanhoja­ja­uustuotannossa­olevia­sähkökalusteita

MITÄ SÄhKöTöITÄ SAA TEhdÄ ITSE•­www.tukes.fi

1

3

26

2

4

Elektricitet vackert

Elektriciteten i ett gammalt hus kan ha för låg effekt: säkringen går, om man rostar bröd samtidigt som tvätt­maskinen är på. Vardagen kan också bli besvärlig om det

inte finns tillräckligt många eluttag. Tredje orsaken att renovera elsystemet är gamla farliga installationer, om lamporna blinkar och strömbrytarna sprakar. Renovering av elnätet i gamla hus kräver noggrann planering, för att stilmässigt passa in i helheten – allt behöver inte bytas ut.

traditionsmästare­Hannu Rinne.­i­hans­böcker­om­re-

novering­av­gamla­hus­finns­enkla­råd­med­bondförnuft.­

”att­renovera­gamla­hus­är­inte­svårt,­men­man­måste­veta­vad­man­gör.”

gAMMAL ELUTRUSTNINg •­­renovera­gammalt•­­renova-serien•­­i­affärer­för­byggnadsvård­finns­renoverade­

gamla,­orginala­gamla­och­nytillverkade­eltillbehör

vILKA ELARbETEN FåR MAN göRA SjÄLv•­­www.tukes.fi

1. husets ursprungliga avbrytare är fortfarande i bruk. I samband med renoveringen rengjordes den och på baksidan placerades en plastskiva, eftersom det numera inte är tillåtet att montera en öppen dosa på en brandfarlig yta. likadana nytillverkade avbrytare säljs i byggnadsvårds-affärer.

2. ledningar med metallyta är inte längre tillåtna, men via elektrikerna får man ledningar överdragna med skyddsplast. med sådana styva ledningar skapas stiliga raka installationer. nya installationer skall vara jordade, men det gamla icke-jordade systemet får fortfarande användas.

3. I gamla avbrytare finns vanligen plats för två ledningar som styr en lampa. I moderna installeringar finns ytterligare en tredje jordledning. det kan komma tre ledningar till avbrytaren och tre ledningar fortsätter till lampan. I de nyproducerade retroavbrytarna är antalet ledningar enligt dagens krav.

4. en traditionell utomhuslampa ovanför dörren till den renovera-de gårdsbyggnaden ger ett varmt ljus. gammaldags estetik är ofta okonstlad.

●­säkerhetman­kan­dö­av­elstöt­och­huset­kan­börja­brinna­på­grund­av­dåliga­-­gamla­eller­nya­-­installationer.­En­elektriker­kan­uppskatta­renoveringsbehovet,­som­även­kan­mäta­mängden­el.­ibland­räcker­det­med­att­dra­åt­lösa­skruvar,­ibland­måste­alla­ledningar­och­installationer­bytas­ut.

●­ElkablarDen­största­risken­vid­elektrifieringen­är­gamla­ledningar­och­speciellt­isoleringsma-terialet­i­dem­som­kan­smulas­sönder.­så­länge­man­inte­rör­elinstalleringen,­håller­den.­redan­en­flyttning­av­eluttag­eller­utbyte­av­taklampa,­kan­förorsaka­en­ked-jereaktion,­där­hela­ledningen­måste­bytas­ut­ända­till­fördelningsdosan.­möss­kan­även­bita­sönder­nya­ledningar­av­plast­som­installerats­i­isoleringen­utan­skyddsrör.

Det­är­tekniskt­lätt­att­dra­elledningar­i­samband­med­renoveringen,­men­svårighe-ten­är­att­bevara­stämningen­av­ett­gam-malt­hus;­förr­fanns­det­en­taklampa­och­ett­par­eluttag­per­rum.­i­dag­behövs­det­många­eluttag­och­det­krävs­god­planering­att­dra­ledningarna­till­alla­uttag.­om­huset­renoveras­kan­el-rören­placeras­under­huset,­i­golvet,­bakom­fotlisterna­eller­på­vinden.

å­andra­sidan­är­man­inte­tvungen­att­gömma­ledningarna.­i­gamla­hus­passar­bra­tygbeklädda­tvinnade­elledningar,­isolatorer­och­kopplingsdosor­av­porslin.­En­metall-förstärkt­ledning­med­plastyta­kan­lämnas­under­tapeten,­som­man­ofta­gjorde­förr.

●­Elarmaturgamla­fördelningsdosor,­eluttag­och­avbrytare­kan­ännu­vara­helt­användbara.­Vid­tillverkningen­har­använts­järn,­bakelit­och­porslin­som­inte­försämras­med­tiden­

eller­brinner.­Urgamla­eluttag­bör­ändras­till­jordade,­men­de­flesta­avbrytarna­kan­åter-användas.­tack­vare­nyproduktion­kan­du­skaffa­elarmatur­som­motsvarar­tiden­då­ditt­hus­byggdes.­retro-elarmatur­har­också­do-sor­för­antenner,­data-­och­dimmersystem.

●­Planera­självDet­är­förbjudet­att­utföra­elarbeten­på­egen­hand,­men­inget­hindrar­att­planera­själv.­rita­bottenplanen­på­ditt­hus­och­märk­ut­elarmaturen,­vilka­och­var,­du­behöver.­alla­moderna­attiraljer­behövs­inte,­varje­husknut­behöver­inte­ha­lampor­med­rörel-sedetektorer.­när­du­har­planerat­färdigt,­se­på­ritningen­tillsammans­med­en­elektriker.­han­kan­sedan­uppskatta­kostnaderna­för­material­och­arbete.

27

Märkätilalla tarkoitetaan huonetta, jonka lattia joutuu tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiiksi ja jonka seinäpinnoille voi roiskua vettä. Kylpyhuone,

sauna ja pesuhuone ovat märkätiloja, WC, keittiö ja kodin­hoitohuone eivät ole. Perinteinen märkätila oli erillinen sauna­rakennus. Pientalojen sisään ei rakennettu märkätiloja, ennen kuin sodan jälkeen yleistyi tapa tehdä peseytymis­ ja aputilat betonirakenteiseen kellariin.

Märkätila

●­märkätilan­säädökset­ja­luvanvaraisuus

märkätilarakentamista­säätelee­rakenta-mismääräyskokoelman­osa­c2,­jossa­annetaan­määräyksiä­mm.­vedeneristeistä.­museoviraston­korjauskortissa­kk25­anne-taan­märkätilan­rakentamisesta­luotettavat­ohjeet­seuraavassa­esitetyin­tarkennuksin.­molemmat­ohjeet­löytyvät­netistä.­Pelkkä­kaavamainen­ohjeiden­seuraaminen­ei­riitä,­koska­tilanteet­ja­rakennukset­ovat­yksilöl-lisiä.­märkätilan­rakentaminen­vaatii­aina­rakennusluvan.­suunnittelussa­kannattaa­käyttää­vanhan­talon­rakennustavan­ymmär-tävää­ammattilaista.­ilman­lupaa­ei­pidä­ryhtyä­rakentamaan,­eikä­kosteusvahingon­sattuessa­vakuutuskaan­korvaa­luvatonta­rakentamista.

●­märkätilarakenteiden­­periaatteita

suihku­pitäisi­aina­sijoittaa­altaalliseen­suih-kukaappiin.­ilmaan­tulee­kosteutta­myös­pyykinkuivauksesta.­kosteuden­poistami-seksi­riittävä­ilmanvaihto­on­välttämätön.­korvausilma­märkätilaan­otetaan­muista­huonetiloista,­ja­ilma­voidaan­poistaa­vanhan,­muuratun­hormin­kautta­–­kylpy-huoneessa­voi­jopa­olla­tulisija.­tarvittaessa­käytetään­poistopuhallinta,­vaikka­raken-nuksen­ilmanvaihto­olisi­muuten­paino-voimainen.

märkätilaan­pitäisi­aina­asentaa­lattia-lämmitys.­lämmitys­lisää­käyttömukavuutta­ja­nopeuttaa­pintojen­kuivumista.­

huolettomin­tapa­on­toteuttaa­märkä-tila­höyrytiiviinä­kivirakenteisena­”kontti-na”­–­myös­puutalossa.­rakennuslevyihin­perustuvia,­vesieristettyjä­seinä-,­katto-­ja­lattiarakenteita­ei­voi­suositella.­levy-rakenteiden­ongelmana­ovat­saumat,­joiden­liikkuminen­rikkoo­vesieristeen.­Jos­pinnat­on­laatoitettu,­vaurio­etenee­katseilta­piilos-sa.­olennaista­on,­että­kontti­on­itsessään­

jäykkä.­seinät­ja­katto­tuetaan­kiinteästi­lattiana­toimivan­teräsbetonilaatan­varaan,­ei­ympäröiviin­rakenteisiin.

kevyemmässä­ratkaisussa­betonilattia­reunuksineen­muodostaa­vesitiiviin­altaan,­ja­seinät­ja­katto­tehdään­hengittävinä.­määräysten­mukaan­seinissä­pitää­olla­vedeneristys,­mutta­vanhan­rakennuksen­korjaus-­ja­muutostyössä­määräyksiä­voi-daan­soveltaa­jonkin­verran.­

●­ ilmarakoUusissa­ja­vanhoissa­ohjeissa­luotetaan­yleensä­ilmarakoon­märkätilakontin­ja­hirsiseinän­välissä.­rakoon­on­tarkoitus­syntyä­vetoa,­joka­kuljettaa­kosteuden­pois­uuden­ja­vanhan­rakenteen­välistä.­kun­uusi­kiviseinä­on­kauttaaltaan­vesieristetty,­ei­rakoon­pitäisi­päästä­kosteutta.­hyöty­on­näin­ollen­kyseenalainen.­raosta­saattaa­sen­sijaan­olla­haittaa:­syntyvä­veto­viilentää­hirsi­seinää,­mikä­lisää­kondensoitumis-riskiä.­ilma­rakoa­ei­pitäisi­toteuttaa,­vaan­vanhan­ja­uuden­rakenteen­välinen­rako­tu-lisi­täyttää­lämpöä­johtavalla­aineella­kuten­hiekalla­tai­savella.­näin­sisätilan­”hukka-lämpö”­pitää­hirren­kuivana.­mahdollinen,­joskin­epätodennäköinen,­kosteus­pääsee­siirtymään­hengittävässä­rakenteessa­ulospäin.

kirjoittaja­Pekka Saatsi­on­arkkitehti,­joka­on­omassa­

toimistossaan­yhdessä­Emilia­saatsin­kanssa­erikois-

tunut­vanhojen­rakennusten­ja­ympäristöjen­restaurointiin.­hän­opettaa­tampereen­teknillisessä­yliopistossa­arkkitehtuurin­historiaa­ja­perinteisiä­rakennustapoja.­työn­alla­on­väitöskirja­perinteisen­hirsitalon­korjaamisesta.

1. Kivikontti voidaan toteuttaa maanvaraisesti tai vahvistetun puu-palkiston päälle.

2. Puu, jonka hengittävyyttä ei ole pilattu tiiviillä pinnoitteilla, sitoo itseensä kosteutta ja luovuttaa sen turvallisesti. huolellisella detaljoin-nilla varmistetaan, että seiniä pitkin hetkellisesti valuva vesi ei pääse altaan taakse.

3–4. Koska märkätila on vanhassa talossa uusi – ja ajoittain uusittava – ratkaisu, voi se ilmeeltään olla luontevasti moderni.

1

2

kuva

t­Pek

ka­s

aats

i

28

●­regler­och­tillstånd­­ för­våtutrymmenFöreskrifter­om­att­bygga­våtutrymmen­finns­i­Byggbestämmelsesamlingens­del­c2,­där­man­ger­råd­om­bl.a.­fuktisolering.­i­museiverkets­renoveringskartotek­kk25­ges­trovärdiga­råd­om­byggandet­av­våtutrym-men­med­följande­precisering.­Bägge­råden­hittas­på­nätet.­att­bara­schematiskt­följa­råden­räcker­inte,­då­situationerna­och­byggnaderna­är­olika.­att­bygga­våtutrym-men­kräver­alltid­byggnadslov.­Vid­plane-ringen­lönar­det­sig­att­använda­sådan­pro-fessionell­hjälp­som­förstår­sig­på­byggsätt­från­förr.­Utan­lov­skall­man­inte­börja­bygga­och­vid­eventuell­fuktskada­ersätter­då­inte­heller­försäkringen.­­

●­Principer­för­att­bygga­våtutrymmen

Duschen­borde­alltid­placeras­i­ett­dusch-skåp­med­kar.­Fukt­i­luften­kommer­även­från­tvätt­på­tork.­För­att­avlägsna­fukten­är­det­viktigt­med­den­utgående­luftcirku-lationen.­tilläggsluften­tas­från­de­övriga­rummen­och­luften­kan­ledas­bort­via­en­mu-rad­kanal­–­man­kan­till­och­med­ha­eldstad­i­badrummet.­Vid­behov­kan­man­ha­fläkt,­trots­att­byggnadens­luftväxling­baserar­sig­på­självdrag.­

i­våtutrymmen­borde­alltid­installeras­golvvärme.­Det­höjer­användarkomforten­och­påskyndar­även­upptorkningen­av­utrymmet.

minst­bekymmer­är­att­bygga­våtutrym-met­som­en­ångtät­”kabin”­av­sten­–­även­i­ett­trähus.­Fuktisolerade,­så­kallade­fukttäta­byggnadsskivor­för­vägg-,­tak-­och­golvkonstruktioner,­kan­inte­rekommende-ras.­Problemet­med­skivkonstruktionerna­är­fogarna,­som­rör­på­sig­vilket­söndrar­fuktisoleringen.­om­ytorna­är­kaklade­kan­fuktskadans­framfart­ske­utom­synhåll.­Det­är­viktigt­att­kabinen­i­sig­själv­är­kompakt.­

Våtutrymmen

Med våtutrymmen menas rum, vars golv på grund av användningsändamålet är avsedda att utsättas för fukt och väggytorna bör tåla vattenstänk. Badrum,

bastu och tvättrum är våtutrymmen men det är inte WC, kök och hjälpkök. Det traditionella våtutrymmet var förr i en skild bas­tubyggnad. I småhus byggde man inte våtutrymmen förrän efter krigstiden, då det blev allmänt med skilda tvättrum och hjälpkök i källarutrymmet av betong.

skribenten­Pekka Saatsi­är­arkitekt,­som­har­via­den­

egna­byrån­tillsammans­med­Emilia­saatsi­specialiserat­sig­

på­restaurering­av­gamla­hus­och­omgivningar.­han­undervisar­om­arkitek-turens­historia­och­traditionella­bygg-nadssätt­i­tammerfors­tekniska­högskola.­Under­arbete­har­han­en­avhandling­om­att­reparera­traditionella­timmerhus.

1. stenkabinen kan förverkligas som jordfast eller på förstärkta träbjälkar.

2. trä, vars andningsförmåga inte har förstörts med för tätt ytskikt, binder ocgh avger fukten på ett tryggt sätt. med noggrann detaljering försäkras, att fukt som tillfälligt rinner längs väggen inte slipper bakom bassängen.

3–4. eftersom våtutrymmet i ett gammalt hus är nytt – och med tiden måste förnyas – kan lösningen utseendemässigt vara modern.

Väggar­och­tak­monteras­tätt­intill­en­stål-betongplatta­som­fungerar­som­golv,­inte­till­omgivande­konstruktioner.

En­lättare­konstruktion­är­ett­kantförsett­betonggolv­som­då­blir­en­vattentät­bas-säng,­där­väggar­och­tak­görs­av­material­som­andas.­Enligt­direktiven­bör­väggar­vara­fuktisolerade,­men­i­renoverings-­och­änd-ringsarbeten­av­gamla­hus­kan­direktiven­kringgås­i­någon­mån.

●­luftspringai­ny­och­gammal­rådgivning­har­man­vanligt-vis­luftspringa­mellan­våtutrymmeskabinen­och­stockväggen.­avsikten­är­att­det­uppstår­luftdrag­i­springan,­vilket­leder­bort­fukten­mellan­den­nya­och­gamla­konstruktionen.­när­en­ny­stenvägg­är­helt­igenom­fuktiso-lerad,­borde­det­inte­komma­fukt­i­springan.­nyttan­är­således­ifrågasatt.­springan­kan­å­andra­sidan­vara­till­skada:­draget­som­uppstår­kyler­ner­stockväggen,­vilket­ökar­risken­för­kondens.­man­bör­inte­bygga­med­luftspringa,­utan­springan­mellan­den­gamla­och­nya­konstruktionen­tätas­med­värme-isolerande­material­av­sand­eller­lera.­På­detta­sätt­håller­’spillvärmen’­stockarna­torra­inomhus.­möjligt,­fast­osannolikt,­är­att­fukt­kommer­ut­genom­konstruktionen.­

3

4

Bild

er­P

ekka

­saa

tsi

29

●­Vanhan­puutarhan­kunnostaminen

Pihan­kunnostamisessa­edetään­samalla­tavalla­kuin­vanhan­talon­entisöimisessä.­Ensimmäiseksi­selvitetään­pihan­käytön­tarpeet.­Esteettiset­lähtökohdat­pihan­muutoksia­varten­saadaan­kartoittamalla­ja­dokumentoimalla­historiaa.­kasvillisuus-kartoitus­tehdään­muutaman­kerran­kasvukauden­aikana,­mieluiten­muutaman­vuoden­välein,­jotta­puutarha­opitaan­tunte-maan­paremmin.­

maata­muokattaessa­voivat­vanhat­lepotilassa­olevat­siemenet­alkaa­itää.­myös­vanhoja­rakenteita­kuten­kivimuureja,­por-rastuksia­ja­käytäviä­voi­tulla­esiin.­käytävät­voivat­näkyä­nurmikossa­myös­pieninä­kohoumina­tai­ruohon­kasvu­on­niiden­koh-dalla­vähän­heikompaa.­maan­kerrostumat­ovat­tärkeä­informaationlähde,­joten­vanhaa­multaa­ei­saa­viedä­pois.­

Pihan­kunnostamistyössä­huomioidaan­myös­sellaiset­tekniset­asiat,­joiden­avulla­rakennukset­pysyvät­kunnossa:­maa­ei­saa­kallistua­taloon­päin­eikä­liian­lähellä­raken-nuksia­saa­olla­isoja­puita­tai­haitallista­kasvillisuutta.­

●­miten­pysyä­tyylissäPuutarha­ja­pihan­rakennukset­muodostavat­tyylillisen­kokonaisuuden,­jonka­yhden-mukaisuus­tulee­huomioida­uudistuksia­teh­täessä.­koska­historiallista­tunnetta­on­vaikea­luoda­jälkikäteen,­on­kunnostamises-sa­pyrittävä­säilyttämään­vanhaa­niin­paljon­kuin­mahdollista.­Vanhat­rosoiset­puut,­villiintyneet­pensaat­ja­sammaleiset­kivet­ovat­hitaasti­syntyneitä­arvokkaita­osia­

suunnitteluhortonomi­Barbro Bergman­Robertz­

on­erikoistunut­vanhoihin­kulttuurihistoriallisiin­piha-

ympäristöihin­oman­suunnittelu-toimiston­kautta­sekä­on­koordinoinut­silmU­ry:n­rakennusperinnehanketta.

Vanha pihamiljöö

V anhan talon ympärillä on lähes aina piha, joka kertoo omalta osaltaan paikan hengestä. Puutarha on talon jatke: siinäkin on huoneita, joilla on lattiat, seinät ja

katot. Kasvien avulla luodaan tunnetiloja: perspektiivinäkymiä, yllätyksiä tai juhlavuutta. Vanhassa villiintyneessä puutarhassa ei ehkä näe heti entistä huonejakoa, mutta kujanteista, aidoista, pensas­ ja lehtimajoista tai kukkapenkeistä voi löytyä jäänteitä.

puutarhan­arkkitehtuurissa,­siksi­muutok-setkin­on­tehtävä­hitaasti.­kun­kunnostuk-sessa­käytetyt­kasvit­ja­rakennelmat­ovat­sidoksissa­talon­ja­puutarhan­historiaan,­pihassa­säilyy­oikea­tunnelma.

●­Vanha­puutarha­2000-luvulla­Puutarhan­käyttötarkoitus­on­muuttunut­ajan­saatossa.­Usein­hyötypuutarha­on­pienentynyt­ja­hyötypuutarha­on­pienen-tynyt­ja­ongelmana­voi­olla­sen­korvaavan­käyttömuodon­tai­kevyemmän­hoitotavan­löytäminen.­Yksi­tapa­on­esimerkiksi­istut-taa­viljelypenkkeihin­niittykasvillisuutta­ja­hoitaa­hiekkakäytävät­nurmikkona,­mutta­samanlaisena­geometrisena­muotona­kuin­aikaisemmin.­

muutostöissä­on­huolehdittava­siitä,­että­modernit­materiaalit­ja­kasvit­sulautuvat­kokonaisuuteen­ja­vanhaan­ympäristöön.­kääpiömännyt,­matalat­hopeanväriset­havu-­ja­punalehtiset­kasvit­eivät­ole­tyypillisiä­vanhanaikaisessa­puutarhassa.­

Joillakin­kulttuurisesti­merkittävillä­alueil-la­pihankin­muutokset­voivat­edellyttää­viranomaislupaa.

1. gamla mariebergin kartanon karoliiniläistyylisten asuinrakennusten pihan sisääntulonäkymä n. vuodelta 1880, jossa pari-istutuksina portin kohdalla on lehtikuuset näkyvissä.

2. Pihan sisääntulonäkymä vuodelta 2011, jossa lehtikuuset ovat kasva-neet niin isoiksi, että ovat liian lähellä talon rakenteita.

3. Pelkistetty luonnos pihasuunnitelmasta (2013). uusvanha hedelmä-tarha 1950-luvulta säästettiin, eli uusi suunnitelma sisältää historiallisia kerrostumia eri vuosikausilta.

4. Pihan sisääntulonäkymä vuodelta 2014. Päärakennus on kunnostettu ja puutarhan vanhat pensaat on harvennettu, säilytettävät kasvit on istutettu takaisin kaivantojen jälkeen, pinnankallistukset korjattu ja pintavedet on ohjattu pois seinustoilta.

5. vanhat omenapuut ja punainen säleaita kuuluvat vanhaan pihapiiriin.Punainen säleaita valkoisella kolmiolla on jäänne barokin aika kaudelta. Punainen väri on kauniimpi vuoden ympäri verrattuna valkoiseen, kyl-mään väriin, jossa levä näkyy helpommin.

6. varsinkin puiden ikä kertoo ajan kulumisesta ja antaa historiallisen vaikutelman. Isot vanhat puut voi madaltaa kauniisti turvallisuuden vuoksi, ja näin niiden voi antaa kasvaa loppuun asti arvokkaasti.

1

3

5

KASvILLISUUTTA •­hyötykasviyhdistys­ry­(hyotykasviyhdistys.fi)•­maatiainen­ry­(www.maatiainen.fi)•­isoäidin­kasvit­oy­(www.isoaidinkasvit.fi)•­Exotic­garden­(www.exoticgarden.fi)

hYvIÄ NEUvOjA: liperi­(levisticum­officinale­)­istutettiin­ennen­seinustojen­viereen­rottia­ja­hiiriä­vastaan.

kuva

t­2–6

­B.­B

-rob

ertz

gam

la­m

arie

berg

,­ark

isto

­/­a

rkiv

.

30

●­att­rusta­upp­­ en­gamma­trädgårdlika­som­vid­renovering­av­gamla­hus­åtgär-das­upprustningen­av­gården,­där­man­först­klargör­användningsbehovet.­­

Före­gården­ändras­om,­klargörs­det­este-tiska­utgångsläget­genom­kartläggning­och­historisk­dokumentation.­Växtinventeringen­görs­några­gånger­under­växtsäsongen,­helst­under­flera­år­för­att­lära­känna­träd-gården­bättre.­

Vid­uppluckring­av­marken­kan­forna­vilande­frön­börja­växa,­även­gamla­anlägg-ningar­kan­komma­fram,­som­stenmurar,­trappor­och­gångar.­Forna­vägar­i­gräsmat-tan­upptäcks­som­små­nivåskillnader­i­marken­eller­att­gräset­växer­lite­sämre­där.­markens­jordlager­är­en­viktig­informations-källa­och­får­inte­forslas­bort.­

Vid­upprustningen­av­gården­uppmärk-sammas­först­sådana­tekniska­fel­som­kan­skada­husets­konstruktioner:­som­marklut-ning,­för­stora­träd­eller­planteringar­för­nära­huset.­

●­hur­bevara­stilenträdgården­och­gårdens­byggnader­bildar­en­stilmässig­helhet­som­bör­beaktas­vid­förnyelseåtgärderna.­historisk­känsla­är­svår­att­skapa­i­efterhand,­så­det­som­finns­kvar­är­väl­värt­att­bevara.­gamla­skrovliga­träd,­buskar­och­mossiga­stenar­är­värde-fulla­inslag,­därför­är­det­viktigt­att­skynda­långsamt­med­förändringarna.­med­inslag­av­växtlighet­och­konstruktioner,­som­påmin-ner­om­gårdens­forna­historia,­skapas­den­rätta­stämningen!

Gammal gårdsmiljö

Ett gammalt hus är oftast inramat av en gård, som för sin del förmedlar platsens känsla. Trädgården är en förläng­ning av huset med uterum: som har golv, väggar och tak.

Rumskänsla skapas med växter: som rymd, perspektiv, överrask­ning eller högtidlighet. I en gammal förvildad trädgård upptäcker man inte alltid forna rumsindelningar, men det kan finnas spår av alléer, häckar, bersåer, lövsalar eller blomsterrabatter.

●­En­gammal­trädgård­­ på­2000-talet­användningen­av­trädgårdarna­har­ändrats­med­tiden,­nyttoträdgårdarna­har­mins-kats­och­problemet­kan­vara­ersättande­användningsform­eller­behov­av­lägre­skötselintensitet.­Ett­sätt­är­att­t.ex.­ersätta­odlingsbäddarna­med­ängsblommor­och­sköta­sandgångarna­som­gräsmatta­som­motsvarar­den­forna­geometriska­formen.­

man­bör­se­upp­med­moderna­material­och­växter,­så­att­de­smälter­väl­in­i­helheten­och­den­gamla­miljön.­Dvärgtallar,­låga­sil-verfärgade­barr-­och­rödbladiga­växter­anses­inte­höra­till­gamla­trädgårdar.­

åtgärder­kräver­oftast­myndighetslov­i­historiska­miljöer­som­även­kan­gälla­gårds-området.­

Planeringshortonom­­Barbro Bergman­Robertz­

har­som­specialintresse­gamla­kulturhistoriska­miljöer­

via­egen­planeringsbyrå,­samt­har­fungerat­som­koordinator­för­silmU­rf:s­Byggnadsvårdsprojekts­förverkligande.

4

2

6

1. Infartsvyn till gårdsplanen vid gamla marieberg gårds bostadshus, byggda i karolinsk stil, från 1880-talet, där de parvist planterade lärkträden syns vid porten.

2. Infartsvy mot gården från år 2011, där de parvist planterade lärkträden har vuxit till sig och kommit för nära husets konstruktioner.

3. Förenklad skiss över gårdsplaneringen. den nygamla fruktträdgården från 1950-talet bevarades och således innehåller den nya planen histo-riska lager från olika tidevarv.

4. Infartsvy mot gården år 2014 efter renoveringen. de gamla buskarna har gallrats, bevarade växter som flyttats undan grävarbetena har plan-terats tillbaka till forna platser, marklutningen intill husen har korrige-rats och ytvattnet leds bort från husväggarna.

5. gamla äppelträd och rött spjälstaket hör till gammal trädgårdsmiljö.röda spjälstaket med vit triangel i toppen är ett arv från barockens tidevarv. röd färg är vackrare året om jämfört med kalla vita staket där algbeläggningen syns bättre!

6. speciellt trädens ålder ger tidssperspektiv och historisk känsla. stora gamla träd kan beskäras vackert, även för säkerhetens skull och de kan då åldras värdigt till livets slut.

vÄxTLIghET •­nyttoväxtföreningen­rf­(hyotykasviyhdistys.fi)•­Det­lantliga­kulturarvet­rf­(www.maatiainen.fi)•­isoäidin­kasvit­oy­(www.isoaidinkasvit.fi)•­Exotic­garden­(www.exoticgarden.fi)

gOdA Råd: libbsticka­(levisticum­officinale­)­planterades­förr­intill­husväggen­mot­råttor­och­möss.

Bild

er­2

–6­B

.­B-r

ober

tz

31

Puutarhaa voi hoitaa ja kunnostaa samassa hengessä kuin vanhaa rakennustakin. Monet vanhat puut ja pensaat voivat sinnitellä jopa vuosikymmeniä unohdettuina,

mutta hoitamalla niistä saa pihan kaunistuksen ja historiallisen muistuman.

Vanhan ajan kasvit

●­1700-luvun­kasvejaJos­halutaan­kokeilla­1700-luvun­tyyliin­kasvierikoisuuksia,­niin­tutkimusmatkailija­Pehr­kalmin­Pohjois-amerikan­matkalta­(1747–1751)­suomeen­tuomat­siemenet­ja­kasvit­tarjoavat­hyvän­lähtökohdan.­kalm­jakoi­kasveja­kokeiltavaksi,­ja­yksi­amerikan­siementen­saaja­oli­carl­Fredrik­norden-skiöld­mäntsälän­alikartanosta.­norden-skiöld­kirjasi­viljelykokemuksia­vuosina­1751­ja­1752.­hän­sai­esimerkiksi­kurpitsan­menestymään­ja­jakoi­siemeniä­ympäristön­kartanoihin.

monet­kasvien­nimet­ovat­vaihtuneet­1700-luvulta­nykypäiviin­tultaessa.­niinpä­kalmin­ja­nordenskiöldin­kuvaamien­kasvien­määritys­on­hankalaa.­kalm­kuvailee­kasveja­seikkaperäisesti­matkakertomuksissaan,­ja­näitä­voi­hyödyntää­kasvitunnistuksessa.­tärkeä­apu­tarkistettaessa,­mistä­kasvista­oikeasti­on­kysymys,­ovat­kalmin­kokoa-mat­herbaarionäytteet.­näitä­näytteitä­on­säilynyt­mm.­ruotsissa­Uppsalan­Evoluutio-museossa,­jossa­säilytetään­kalmin­vuonna­1754­kuningatar­lovisa­Ulrikalle­lahjoitta-maa­herbaariokokoelmaa.

kalmin­amerikan­kasvien­siemeniä­voi­yrittää­tilata­kotimaisten­erikoistaimistojen­(mm.­Vakka-taimi),­nettitaimistojen­(mm.­Exotic­garden),­kasvitieteellisten­puutarho-jen­ja­arboretumien­(mm.­mustila)­kautta.­­­

vINKKEjÄ vANhOjEN KASvIEN vALINTAAN jA hOITOONMuseopuutarha-kirjassa­kerrotaan,­kuinka­vanhoja­kasveja­hoidetaan,­mitä­tietoja­ja­tai-toja­tarvitaan,­kun­kunnostetaan­vanhaa­puu-tarhaa­tai­suunnitellaan­ja­rakennetaan­uutta.­lisäksi­opastetaan,­millaisia­vanhoja­kasveja­kannattaa­vaalia­ja­valita­ja­mitä­tietoja­niistä­on­hyvä­kerätä.­kirja­sopii­myös­historiallisten­puutarhojen­uudistamista­suunnitteleville­ja­kotipuutarhureille.­(heinonen,­m.­et­al.­2014.­Museopuutarha: perustaminen ja hoito.­mtt­kasvu­23.­91­s.)

geenivaratutkija­Maarit Heinonen­(mtt)­­pohtii­työssään­perinnekasvien­arvoa­ja­­edistää­niiden­käyttöä.museopuutarhuri­Aaja Peura­(English­garden­

Design)­työskentelee­historiallisten­puutarha-kasvien­parissa.

kielentutkija­Maria Lehtonen­työskentelee­Vanhan­kirjasuomen­sanakirjan­toimituksessa­kotimaisten­kielten­keskuksessa.

Forskare­av­genetiska­resurser­­Maarit Heino­nen­(mtt)­begrundar­i­sitt­arbete­om­de­traditio-

nella­växternas­värde­och­deras­användning.museiträdgårdsmästare­Aaja Peura­(garden­

­Design)­arbetar­med­historiska­trädgårdsväxter.språkforskare­Maria Lehtonen­arbetar­i­redaktionen­för­ordbok­över­äldre­finskt­skrift-språk­på­institutet­för­de­inhemska­språken.

●­tutki­puutarhan­kasveja­Puutarhan­kunnostaminen­kannattaa­aloit-taa­selvittämällä,­mitä­monivuotisia­vanhoja­kasveja­sieltä­löytyy.­Villiintynyt­vanha­puu-tarha­voi­osoittautua­kasvien­aarreaitaksi.­aloittelijakin­voi­hyvin­harjaantua­kasvi-kartoitukseen­käyttämällä­määritysoppaita,­ja­monet­kasvintuntijat­auttavat­mielellään­tunnistamisessa.

kasvikartoituksessa­puutarhan­kasvilli-suus­tunnistetaan,­luetteloidaan­ja­kasvien­sijainti­merkitään­karttapohjalle.­kartoitus-kohteeksi­voi­valita­jonkin­kasviryhmän,­ku-ten­puut­ja­pensaat,­tai­koko­kasvillisuuden.­kartoitettaessa­huomioidaan­myös­kasvien­kunto,­erityisesti­puiden­kuntotutkimus­on­tärkeää­turvallisuuden­ja­uudistamisen­takia.­Puutarhan­ja­sen­kasvien­historiasta­voi­saada­tietoa­erilaisista­dokumenteista­ja­haastattelemalla­sukulaisia,­naapureita,­entisiä­omistajia­tai­muita­alueen­ihmisiä.­Vanhoista­valokuvista­voi­tunnistaa­kasveja­ja­ajoittaa­monivuotisten­kasvien­ikää.

●­hanki­vanhoja­kasvejaPuutarhan­kasvimateriaalia­on­mahdollis-ta­myös­ennallistaa.­moderneja­lajikkeita­voi­vaihtaa­vanhoihin­hyviksi­havaittuihin­kasveihin­eli­perinnekasveihin,­jotka­ovat­pitkän­ajan­kuluessa­sopeutuneet­paikalli-siin­oloihin.­kasvien­tulisi­edustaa­lajiltaan­tai­lajikkeiltaan­samaa­aikakautta­kuin­rakennukset.­

kestävimmät­kasvit­levisivät­aikoi-naan­kartanoista­lähipihoihin­siemeninä,­sipuleina,­juurivesoina­ja­rönsytaimina.­näitä­perinne­kasveja­voi­saada­vanhaan­puutarhaan­etsimällä­niitä­lähiseudulta,­kuten­paikkakunnan­vanhojen­pihojen­omistajilta.­kasvit­leviävät­naapurilta­toisel-le­ja­sukulaisten­kesken­laajemmallekin.­niitä­voi­hankkia­myös­hyvin­varustetuista­taimi­myymälöistä­ja­niihin­erikoistuneista­siemenliikkeistä­sekä­yhdistyksistä.

Pukkilan kartanon päärakennus ja kalmilainen puutarha Kaarinassa.

kuva

­kar

i­Uot

ila­/

­muu

ritu

tkim

us­k

y

32

Gammeldags-växter

TIPS OM vAL Och SKöTSEL Av gAMLA vÄxTERi­boken­om­museiträdgårdar­Museopuutarha­finns­information­om­skötsel­av­gamla­växter­och­annat­man­bör­veta,­när­man­rustar­upp­en­gammal­trädgård­eller­planerar­och­anlägger­en­ny.­Ytterligare­berättas­om­hur­det­lönar­sig­att­bevara­och­välja­växter­mm.­Boken­passar­bl.a.­för­dem­som­planerar­att­förnya­historiska­trädgårdar.­(heinonen,­m.­et­al.­2014.­Museo-puutarha: perustaminen ja hoito.­mtt­kasvu­23.­91­s.)

Bild

­kar

i­Uot

ila­/

­muu

ritu

tkim

us­k

y

ALIKARTANOLLA KOKEILTUjA AMERIKAN KASvEjA:På FRUgåRd FöRSöKSOdLAdE AMERIKAvÄxTER:andromeda­(kalmia)­ kalmia­ kalmiaintiaanihamppu­ indianhampa­ apocynum­cannabinum­kurpitsoja­ pumpor­­ cucurbitaJerseyn­tee­ Jersey­té­ caenothos­americanussavikka­ målla­ chenopodiumcollinsonia­ collisonia­ collisonia­canadensismaissi­ majs­ Zea­maysmustamulperi­ svart­mullbär­ morus­nigravahapuu­(suomyrtti)­­ talgbusk­(pors)­ myrica­cerifera­(myrica­gale)mäntyjä­ tall­ Pinusluumu­ plommon­ Prunusvirna­ vicker­ tephrosia­virgiania­ ­ (Vicia­americana)viiniköynnös­ vinranka­ Vitisamerikanselja­­ amerikafläder­ sambucus­canadensis(kanadanselja)­ (kanadafläder)­kolmioka­ korstörne­ gleditsiavillikaura­ vildhavre­ Zizania­aquatica(luultavasti­intiaaniriisi)­(troligtvis­indianris)­­villi-indigo­ vild­indigo­ Baptisia­tinctoria

(määritys­martti­Blåfield,­aaja­Peuran­ja­maria­lehtosen­tarkennus)(växtbestämningen­martti­Blåfield,­granskning­aaja­Peura­och­maria­lehtonen)

Pukkila herrgård i st Karins med trädgård i kalmsk stil.

På samma sätt som man engagerar sig i att renovera gam­la hus, rustas också gamla trädgårdar upp. Många träd och buskar klarar sig länge, till och med årtionden, utan

vård. De kan omvandlas till vackra blickfång, som en historisk påminnelse.

●­1700-talsväxterom­man­vill­försöka­på­speciella­växter­från­1700-talet,­så­är­ett­bra­tema­växter­och­frön­som­naturforskaren­Pehr­kalm­hämtade­till­Finland­från­sin­resa­till­nordamerika­(1747–1751).­kalm­delade­ut­växter­till­försök­och­en­som­fick­av­fröna­från­amerika­var­carl­Fredrik­nordenskiöld­från­Frugård­i­mänt-sälä.­han­bokförde­sina­odlingserfarenheter­under­åren­1751­och­1752.­han­lyckades­odla­upp­fröna­av­pumpa­och­delade­vidare­frön­till­övriga­herrgårdar­i­nejden.

många­växtnamn­har­bytts­ut­sedan­1700-talet,­så­identifieringen­av­växterna­som­kalm­och­nordenskiöld­beskrev­är­svår.­kalm­beskriver­detaljerat­växterna­i­sina­reseberättelser­och­de­kan­användas­vid­växtidentifieringen.­Viktig­hjälp­vid­gransk-ningen­av­vilken­växt­det­är­fråga­om,­är­kalms­herbariesamlingar.­Dessa­har­sparats­bl.a.­i­Uppsala­Evolutionsmuseet.­Där­finns­kalms­herbariesamling­som­han­donerade­till­drottning­lovisa­Ulrika­år­1754.

Frön­av­kalms­amerika-växter­kan­man­försöka­beställa­från­inhemska­fröspecia-lister­(bl.a.­Vakka-taimi),­plantskolor­med­nätförsäljning­(bl.a.­Exotic­garden)­eller­botaniska­trädgårdar­och­arboretum­(bl.­a­mustila).

●­Undersök­växter­­när­man­renoverar­en­trädgård­börjar­man­med­att­undersöka,­vilka­fleråriga­gamla­växter­man­hittar.­särskilt­en­gammal­förvil-dad­trädgård­kan­visa­sig­vara­en­skattkam-mare­av­gammeldagsväxter.­En­nybörjare­kan­också­lära­sig­känna­igen­växter­genom­att­använda­identifieringsguider­och­många­växtkännare­hjälper­gärna­till.

Vid­kartläggningen­identifieras,­katalogi-seras­och­kartläggs­trädgårdens­växter­som­prickas­in­på­kartan.­man­kan­välja­någon­enskild­växtgrupp­vid­karteringen­t.ex.­träd,­buskar­eller­alla­växter.­Vid­inventeringen­uppmärksammas­också­växternas­skick­och­speciellt­viktigt­är­att­granska­trädens­till-stånd­med­tanke­på­säkerhet­och­förnyelse.­

Uppgifter­om­trädgårdens­historia­och­växter­kan­man­söka­via­olika­dokument,­ge-nom­att­intervjua­släktingar,­grannar,­forna­ägare­eller­andra­från­nejden.­På­gamla­fotografier­kan­man­känna­igen­vissa­växter­och­på­så­sätt­uppskatta­ålder.

●­använd­gamla­växter­trädgårdens­forna­växtsorter­kan­åter-planteras.­moderna­växtsorter­kan­bytas­ut­till­gamla­goda­beprövade­traditionella­växter,­som­har­anpassat­sig­under­långa­tider­i­trakten.­Växterna­borde­representera­samma­tidsperiod­som­byggnaderna.­

De­mest­tåliga­växterna­har­förr­spridits­från­herrgårdar­till­närbelägna­gårdar­genom­frön,­lökar,­rotskott­och­utlöpare.­Dessa­gammeldagsväxter­kan­man­skaffa­till­träd-gården­genom­att­leta­i­närområdet­eller­ge-nom­att­fråga­gårdsägare­på­orten.­Växterna­sprids­lätt­via­grannar­och­släktingar­längre­bort.­Växter­kan­även­skaffas­i­välförsedda­plantbutiker,­specialiserade­fröbutiker­och­via­föreningar.

33

V anhan talon ja pihan kunnostaja jatkaa vuosisataista käsityötaitoa ja perinnettä. Uutta ei tarvitse

keksiä, vanhojen mestareiden työt ovat loistavia esikuvia.

Den som rustar upp gamla hus och gårdar, uppehåller och för vidare månghundraåriga hantverks­

traditioner. Man behöver inte uppfinna något nytt, de gamla mästarnas arbete är utmärkta förebilder.

Kuv

at /

bild

er b

. b-r

ober

tz

maaseudun KehIttÄmIsYhdIstYs sIlmu rYVuonna­2007­perustetun­yhdistyksen­tarkoituksena­on­parantaa­maaseudun­vetovoimaa­ja­asukkaiden­elin-oloja.­Yhdistys­tukee­paikallisia­toimijoita­toteuttamalla­sekä­rahoittamalla­erilaisia­hankkeita.­silmU­ry­toimii­askolan,­lapinjärven,­loviisan,­mäntsälän,­myrskylän,­Pornaisten,­Porvoon,­Pukkilan­ja­sipoon­kuntien­alueel-la.­Yhdistyksen­myöntämällä­leader-rahoituksella­voi-daan­tukea­mm.­pienten­yritysten­perustamista,­kehittä-mistä­ja­investointeja­sekä­yleishyödyllisten­toimijoiden­koulutus-,­kehittämis-­ja­investointitoimenpiteitä.­ leader-toiminta­on­paikallisen­asiantuntemuksen­ja­osaamisen­hyödyntämistä­alueen­kehittämistyössä.­­

eteenPÄIn alueen tarve edellÄsilmU­on­myöntänyt­leader-rahoitusta­useille­yleis-hyödyllisille­investointihankkeille,­joissa­kunnostetaan­vanhoja­rakennuksia.­Yhdistyksen­hallituksessa­virisi­keskustelua­kunnostustoimenpiteiden­oikeaoppisuudes-ta­ja­toiveena­hankkeiden­toteuttajille­oli,­että­vanhoja­rakennuksia­kunnostettaessa­käytettäisiin­perinteisiä­materiaaleja­sekä­menetelmiä.­tämän­seurauksena­hanketoteuttajat­kyselivät­henkilökunnalta­tietoa­asiantuntijoista,­jotka­osaavat­neuvoa­kunnostamisessa.­

Yhteydenottojen­ansiosta­tunnistimme­alueen­tarpeet­ja­suunnittelutyö­rakennusperinnehanketta­varten­alkoi.

raKennusPerInnehanKehanke­toteutettiin­vuosina­2012–2014.­sen­tavoitteena­oli­lisätä­perinnerakentamisen­osaamista­sekä­yhteis-työtä­alan­toimijoiden­välillä,­välittää­tietoa­ja­helpottaa­tiedon­löytämistä­perinnerakentamisesta,­kannustaa­opiskeluun­ja­yrittäjyyteen­sekä­pitää­maaseutu­elävänä­ja­viihtyisänä.­hankkeen­aikana­järjestettiin­koulutusta,­työnäytöksiä,­teemaseminaareja,­opintomatkoja­ja­info-tilaisuuksia­sekä­tarjottiin­neuvontapalvelua.­hankkeen­kotisivuille­kerättiin­tietoa­alan­yrityksistä­ja­muista­toimijoista,­linkkejä­kiinnostaviin­kohteisiin,­alaa­koske-via­artikkeleita­sekä­tiedotetiin­tapahtumista.­hankkeen­aikana­selvitettiin­myös­toiminnan­jatkuvuus­hankkeen­päätyttyä.­hanke­päättyy­2014­ja­Perinnekeskus­kuggom­jatkaa­sivujen­yllläpitoa,­perinnerakentaminen.fi.

PErEmmällE!­

Julkaisija:­silmU­ry:n­rakennus-perinteen­vaaliminen­-hanke

Päätoimittaja:­Barbro­Bergman-robertz­

toimitussihteeri:­hannu­rinne

Ulkoasu­ja­taitto:­atelier­gragra­rinne&rinne

Paino:­Painotalo­tt-urex,­Porvoo,­2014­

kom­in!­

Utgivare:­silmU­rf:s­projekt­om­­Byggnadsvård

huvudredaktör:­Barbro­Bergman-robertz

redaktionssekreterare:­hannu­rinne

Design­och­layout:­atelier­gragra­rinne&rinne­

tryck:­Painotalo­tt-urex,­Borgå,­2014.

Julkaisu­jaetaan­silmU­ry:n­toiminta-alueella­ja­sähköisessä­muodossa­sivuilla­silmu.info­ja­perinnerakentaminen.fi

Publikationen­distribueras­inom­silmU­rf:s­verksamhetsområde­och­ut-ges­även­i­elektroniskt­format­på­sidorna­silmu.info­och­byggnadsvard.fi

landsbYgdens utvecKlIngsFörenIng sIlmu rFFöreningen­som­är­grundad­år­2007,­har­som­målsätt-ning­att­gynna­landsbygdens­möjligheter­och­dragning-skraft,­genom­att­stöda­lokala­aktörer,­förverkliga­samt­finansiera­olika­projekt.­silmU­rf:s­verksamhetsområde­är­askola,­Borgnäs,­Borgå,­lappträsk,­lovisa,­mäntsälä,­mörskom,­Pukkila­och­sibbo.­Föreningen­stöder­verk-samheter­med­beviljad­leader-finansiering:­grundandet­av­småföretag,­utveckling­och­investering­samt­för­allmännyttiga­aktörer­skolnings-,­utvecklings-­och­inves-teringsåtgärder.­­­ leader-verksamheten­utnyttjar­befintlig­lokalexpertis­och­­sakkunskap­för­utvecklingsarbetet­i­regionen.

utvecKlIng utgÅende FrÅn neJdens behovsilmU­har­beviljat­leader-finansiering­för­många­all-männyttiga­investeringsprojekt­för­renovering­av­gamla­byggnader.­Föreningens­styrelse­började­begrunda­över­rätta­renoveringsåtgärder.­En­önskan­till­projektaktörer-na­var,­att­vid­renovering­av­gamla­byggnader­skulle­det­användas­traditionella­material­och­metoder.­som­följd­av­detta­uppstod­frågor­om­sakkunniga­rådgivare­för­renoveringarna.­Förfrågningarna­ledde­till­planering­av­ett­nytt­byggnadsvårdsprojekt.­­­­­

bYggnadsvÅrdsProJeKtetProjektet­förverkligades­under­åren­2012–2014.­målsätt-ningen­var­att­öka­kunskap­om­traditionell­byggnadsvård­samt­samarbete­med­branschens­aktörer,­förmedla­kunskap­och­information­om­byggnadsvård,­uppmuntra­till­skolning­och­företagsamhet­samt­hålla­landsbygden­levande­och­trivsam.­Under­projektet­ordnades­skolning,­arbetsuppvisningar,­temaföreläsningar,­studieresor­och­informationstillfällen­samt­erbjöds­rådgivningstjänster.­Under­projektet­gjordes­en­hemsida­där­det­samlades­uppgifter­om­branschens­företagare­och­andra­aktörer,­länkar­till­intressanta­objekt,­byggnadsvårdsartiklar­samt­information­om­evenemang­inom­branschen.­Under­projektet­utreddes­även­hur­verksamheten­kunde­fortsätta­i­regionen­efter­projektets­slut.­Projektet­tar­slut­i­december­och­traditions­centrum­kuggom­tar­över­hemsidan­byggnadsvard.fi.

loviisa, Kuggomin koulu – uusi tuleva rakennus-perinnekeskus

lovisa, Kuggom skola, kommande nytt traditions-

centrum

Yleishyödyllisiä investointi-hankkeita – rakennus-perinteen säilyttäminen

allmännyttiga investerings-projekt – byggnadsvård

mäntsälän Pitäjäntupa – kulttuurin ja perinteiden vaaliminen

mäntsälä sockenstuga – bevarande av kultur och

traditioner

lapinjärvi, Kotiseutumuseo Kycklings – luonto- ja ympä-

ristöhankkeita, viihtyisän ja elävän maaseudun puolesta

lappträsk, Kycklings hem-bygdsgård – projekt om

natur och miljö, för en trivsam och levande landsbyggd

sIlmu ry, veckjärventie 1, 06150 Porvoosilmu.infoleader sIlmu myös Facebookissa

sIlmu rf, veckjärvivägen 1, 06150 borgÅsilmu.infoleader sIlmu även på Facebook.

silmU­ry

silmU­rf

Niklas Grönroos­on­koulutettu­puuveneveis-täjä­ja­puuseppä.­hän­on­yksi­Perinnekeskus­

kuggomin­aloitteentekijöistä­ja­jatkaa­rakennusperinteen vaaliminen­

-hankkeen­kehittämistä.

Niklas Grönroos­är­utbildad­träbåtsbyggare­och­snickare.­

han­är­en­av­initiativtagarna­till­traditions­centrum­kuggom­och­

fortsätter­att­utveckla­­byggnadsvård-projektet.

E J F L U

Ikkunaremontteja perinteisin menetelmin ja oikea-oppisesti

Fönsterrenoveringar på traditionellt sätt med rätta

metoder

rakennus perinteen vaaliminen

traditionell byggnadsvård

Katso OvET seuraavalla sivulla / Se döRRAR på nästa sida >

35

ulKo-ovI

taloon saapuva vieras kohtaa en-simmäisenä ulko-oven, siksi se on usein yksi rakennuksen hienoim-min tehdyistä yksityiskohdista. ulko-oven tekemiseen on käytetty aikaa ja vaivaa, joka näkyy värityk-sessä, vuorilaudoituksessa ja jopa erilaisissa kehysrakennelmissa oven ympärillä. Koska ulko-ovella on suuri merkitys talon ulkonäölle, on vanha ovi pyrittävä säilyttä-mään. Jos ovi on rakenteellisesti niin huonossa kunnossa, että se täytyy vaihtaa, on pyrittävä hankkimaan tilalle samantyylinen ovi. uuden puuoven valmistami-sessa on kiinnitettävä erityistä huomiota puun korkeaan laatuun, muuten oven toimivuuden kanssa tulee ennemmin tai myöhemmin ongelmia. vaikeinta on yhdistää oven vanha ulkonäkö ja modernit ominaisuudet – se on periaattees-sa mahdotonta. on valittava ne ominaisuudet, jotka ovat itselle tärkeitä.

sIsÄovI

sisäovet kertovat paljon talon iäs-tä. useimmat sisäovet ovat peili-ovia siitä yksinkertaisesta syystä, että kehärakenne pitää oven elämisen mahdollisimman pienenä ilmankosteuden vaihdellessa.

Peiliovissa on monia yksityis-kohtia, jotka auttavat iän määrit-telemisessä. vanhemmat ovet olivat matalampia ja leveämpiä kuin uudemmat. Parhaiten oven ikää voi arvioida peilien muodos-ta ja siitä kuinka ne sijoittuvat kehykseen. 1800-luvun puolivälin jälkeen ovien valmistuminen siirtyi puusepänverstaille, mikä mahdol-listi suuremmat vaihtelut peilien muotoilussa ja listojen profiileissa.

niin kuin monessa muussakin puusepäntyössä, turhamaisuus on vienyt muotia eteenpäin. uudet mallit löytyvät rikkaista kaupunki-taloista, kun taas vanhat mallit voivat elää pitkään maaseudulla.

Jos talon alkuperäiset ovet on jossain vaiheessa vaihdettu uudempiin, on todennäköistä, että vanhat ovet on siirretty ulko rakennukseen tai varastoon, mutta useimmiten ilman karmia. Kun karmi puuttuu, puuttuvat myös saranoiden vastakappaleet. mutta ei tarvitse vaipua epä-toivoon: taitava puuseppä tekee ovelle kuin ovelle uudet karmit, ja uustuotannosta löytää nykyään melko helposti vanhan tyyppiset saranat. haluaako kierrätetyt vanhat saranat vai uustuotetut, on paljolti oma arvovalinta – mikäli ei asu museossa.

Ytterdörren

Ytterdörren är det första en gäst kommer i kontakt med och därför har ytterdörren ofta varit det finas-te på ett hus. man satsade lite ex-tra på ytterdörren, vilket ofta kan ses på dess utseende, färgsätt-ning, foderbräden och även på att göra dekorativa inramningar runt dörren. Ytterdörren har en mycket stor betydelse för husets utseende och därför lönar det sig att bevara en gammal dörr ifall det är möjligt. måste man byta ut dörren av tek-niska skäl, så bör man sträva till att ersätta den med en tillverkad och stilenlig. det viktigaste med en nytillverkad trädörr är att virket är av hög kvalitet, annars har man fort problem med funktionen och tätheten. det svåraste är om man vill ha en gammal dörr med mo-derna egenskaper – det är så gott som omöjligt. då måste man själv avgöra vad man prioriterar.

Innerdörren

Innerdörrar berättar mycket om husets ålder. oftast är innerdörrar spegeldörrar av den enkla orsaken att den lösningen minimerar dör-rens rörelse vid fuktvariationer.

det är många detaljer på en mel-landörr som hjälper vid ålders-bestämningen. Äldre dörrar var lägre och bredare än nyare. den mest synliga åldersindikatorn är fyllningarnas eller speglarnas form och hur de är placerade i ramen. Från mitten av 1800-talet började dörrarna tillverkas på snickeri-fabriker som möjliggjorde mycket större variationer i utformandet av speglar och listprofiler.

Precis som med alla snickeriarbe-ten, så är det oftast människan få-fänga som fört modet framåt. nya modeller användes först hos mera förmögna husägare i städerna, medan äldre modeller förekommer längre på landsbygden.

om de ursprungliga dörrarna i huset har bytts ut mot modernare, så brukar originaldörrarna ofta finnas kvar i något uthus eller förråd, men då oftast utan karm. Är karmen borta, så brukar ofta också gångjärnens motstycken vara försvunna. ge inte upp – en skick-lig snickare kan tillverka en ny karm till vilken dörr som helst och nyproducerade gångjärn i gammal still finns det gott om idag. då det gäller frågan, ifall man skall använda sig av återanvända eller nyproducerade beslag i gammal stil. då är det främst frågan om att man själv skall leva med sitt beslut – om man inte bor i ett museum förstås.

Ovet DörrarOletko tullut ajatelleeksi, että talosi toivottaa sinut

tervetulleeksi joka kerta, kun tulet kotiin. Kun ovi on auki, se aivan kuin haluaa ottaa sinut syleilyynsä.

Har du någonsin tänkt på, att ditt hus välkomnar dig genom att hälsa på dig varje gång du kommer hem.

Står dörren öppen, så är den som en välkomnande gest som vill ta dig i sin famn.

muu

t kuv

at /

övr

iga

bild

er b

. b-r

ober

tz

Kuv

a /

bild

Pat

rik

hel

lste

nK

uva

/ b

ild h

anne

le s

eppi

nen

Kuv

a /

bild

tag

e li

ndbe

rg