perhepalveluiden työryhmän raportti 30.6...sisällys 1. johdanto 2. perhepalveluiden työryhmän...

Sisällys

1. Johdanto 2. Perhepalveluiden työryhmän tavoitteet 3. Perhekeskusmalli matalan kynnyksen palveluna alle kouluikäisille, kouluikäisille ja nuorille 4. Vaativan erityisosaamisen palvelut paikallisena, alueellisena ja maakunnallisena 5. Perhepalveluiden kohderyhmä ja rajaukset 6. Keskeisten pääprosessien kuvaukset 7. Sähköisten palveluiden strategia 8. Palvelupakettiajattelu 9. Sosiaali- ja terveydenhuollon rajapinnat 10. Uudet palvelukonseptit palveluintegraation mahdollistajina

LIITTEET

Perhepalveluiden työryhmän raportti 30.6.2016

1

Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus 0827616-7 pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin 017 550 1400 Kuopio, Suomi [email protected]

1. Johdanto Pohjois-Savon maakuntahallitus päätti kokouksessaan 30.11.2015 jatkaa suunnittelua Pohjois-Savon kun-tien tuotantomalliksi itsehallintoalueen/maakuntamallin pohjalta 30.6.2016 saakka. Pohjois-Savon tuo-tantokuntayhtymän (tässä mukana vielä Joroinen) asukkaita on 253 524. Arvolähtökohtina palvelujen tuottamiselle on tunnistettu ainakin yhdenmukaisuus, lapsi- ja perhelähtöisyys ja yksilöllisyys. Pohjois-Savon perhepalveluiden lähtötilanne on analysoitu 31.5.2015 loppuraportissa, jonka perusteella on todet-tu mm. palveluiden olevan hajallaan ja kohdentuvan pääosin korjaaviin palveluihin. Työryhmän toimeksiantona on ollut laatia konkreettinen Pohjois-Savon väestön asukaslähtöinen perhe-palveluiden tuotantomalli, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut on integroitu. Pohjois-Savon sairaanhoitopii-rin tuottavuustyöryhmien työ on integroitu osaksi valmistelua. Työryhmä on pohtinut myös uusia keinoja valtakunnallisen perhepalveluiden kärkihankkeen tavoitteisiin siinä, miten lasten ja nuorten fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja hyvinvointia edistetään sosiaali- ja terveys sekä koulutus- ja kasvatuspalveluissa. Erityisenä painopisteenä kärkihankkeessa on, miten lapsen etua ja vanhemmuuden tukemista voidaan vahvistaa ja miten poikkihallinnollinen yhteistyö sekä asiakkaan osallisuus toteutuu palveluissa. (Ks. lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma) Työryhmätyöskentely on toteutunut ajalla 29.1.2016 – 17.6.2016. Työryhmän toimeksianto päättyy 30.6.2016. Perhepalveluiden työryhmän jäseniä keväällä 2016 ovat Mari Antikainen (Kuopio, pj), Seija Kärkkäinen (Ylä-Savon sote, vpj) ja Eija Ruotsalainen (Varkaus, vpj), Leena Setälä (KYS), Sami Remes (KYS), Sirpa Hal-memies (Lapinlahti), Minna Pitkänen (Siilinjärvi), Anna-Liisa Väyrynen (Rautavaara), Mia Nyyssönen (Ta-lentia) ja Marja Leena Keinänen (Tehy), Eila Laukkanen (KYS), Kaarina Kemppinen (KYS), Katri Hollmén (Kysteri), Leea Keski-Nisula (KYS), Marketta Kolari (Kuopio), Hanna-Mari Tanninen (Kuopio) ja Liisa Pietilä (Kysteri).

2. Perhepalveluiden työryhmän tavoitteet Päätavoite keväälle 2016 on ollut kuvata

1. matalan kynnyksen perhe- ja nuorisokeskuspalvelut sekä niihin liittyvät tehostetun tuen palvelut

2. vaativat erityispalvelut ja niiden osaamisen tuki seudullisesti Valtakunnallisessa lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa (LAPE) eli hallituksen kärkihankkeessa so-siaali- ja terveysministeriö edellyttää kaikille lapsiperheille suunnatun perhekeskusmallin kehittämistä, jossa alle kouluikäisten ja kouluikäisten lasten ja perheiden palvelut (huomioiden myös nuoret 23-vuotiaaksi saakka) on koottu yhteen. Samassa yhteydessä huomioidaan myös erityisesti monikulttuuristen ja eroperheiden matalan kynnyksen palvelut ja vanhemmuuden tukeminen. Valtakunnallisessa lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa (LAPE) sosiaali- ja terveysministeriö edel-lyttää, että valtakunnallisesti luodaan alueelliset osaamis- ja tukikeskukset erityisen tuen ja avun tarpees-sa oleville, vaikeasti oireileville lapsille ja nuorille, joiden tarpeisiin nykyiset palvelut eivät vastaa. Valta-kunnallista tavoitetta tukien työryhmä mallintaa vaativien erityispalveluiden ja niiden osaamisen tukea seudullisesti. Pohjois-Savon lasten ja nuorten elinoloissa on erityispiirteitä, jotka tulee suunnittelussa ot-taa huomioon. Lapsen, nuoren ja vanhempien psykososiaaliset ja psyykkiset ongelmat kietoutuvat vah-

2


vasti yhteen ja ovat usein myös ylisukupolvisia. Työttömyys, huono-osaisuus ja jääminen syrjään ihmisten muodostamasta tukiverkosta on saattanut jatkua monen sukupolven ajan. Aikuisten mielenterveyden ongelmat ja monesta syystä johtuva jaksamattomuus heijastuvat lapsen, nuoren ja koko perheen arkeen ja päinvastoin, oman lapsen vaikeudet heikentävät aikuisten hyvinvointia. Sote-uudistuksessa toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon perus- ja erityistason palvelujen sekä ter-veydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelujen integraatio palvelujen asiakaslähtöisyyttä korostaen. Erityi-sesti painotetaan perustason vahvistamista ja palvelujen painopisteen siirtämistä ennaltaehkäiseviin sekä varhaisen tuen ja hoidon palveluihin, keinona muun muassa erityistason palvelujen tarjoaminen saumat-tomasti peruspalvelujen yhteydessä, jalkautuvien konsultaatiopalvelujen lisääminen ja digitaaliset konsul-taatio- ja yhteistyömuodot (ks. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma).

Tavoitteena on taata saavutettavat, riittävät ja alueellisesti tasa-arvoiset vaativat erityispalvelut, mallintaa toimivat palveluketjut sekä vahvistaa seudullisten tehostetun tuen palveluiden osaamista (konsultaatio-käytännöt, jalkautuvat työryhmät).

3. Perhekeskus matalan kynnyksen palveluna lapsille, kouluikäisille ja nuorille sekä perheille THL:n määritelmän mukaan perhekeskus on tapa järjestää lasten palvelut toiminnalliseksi monialaiseksi palve-lukokonaisuudeksi. Perhekeskukset toimivat yhteistyössä järjestöjen, seurakuntien, yksityisen sektorin ja per-heiden kanssa. Toiminta perustuu kunnittain tai alueittain sovittuun yhteistyörakenteeseen. Perhekeskus tar-joaa perheille ja lapsille avoimen kohtaamispaikan. Perhekeskuksen lähtökohtana on, että lapsen hyvinvoin-nilla ja vanhempien voimavaroilla on vahva keskinäinen yhteys. Vahvistamalla vanhemmuutta sekä vanhem-pana toimimista voidaan edistää lapsen hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta. Tarjoamalla lapsen kehityksen mukaista toimintaa ja tukea perhekeskus tukee vanhempia kasvatustehtävässään. Perhekeskustoiminta no-jautuu voimassaolevaan sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön. Lainsäädäntö korostaa, että äitiys- ja lastenneuvolassa, terveydenhuollossa, varhaiskasvatuspalveluissa, kouluterveydenhuollossa ja oppilashuolto-työssä tulee edistää lapsen ja nuoren kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tukea vanhemmuutta. Myös nuo-risolaki edellyttää palveluilta monialaista yhteistyötä. PoSoTen perhepalvelumallissa asukaslähtöisyyttä, varhaista tukea ja kustannustehokkuutta palvelujen tuot-tamisessa voidaan vahvistaa hyödyntämällä universaaleja, kaikille perheille suunnattuja yhtäläisiä palveluja kuten neuvolat, kouluterveydenhuolto ja opiskelijahuolto. Perusteena on, että lasta odottavien naisten ja perheiden, alle kouluikäisten lasten, oppilaiden ja heidän perheidensä sekä opiskelijoiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ot-tavia palveluja kunnallisessa terveydenhuollossa (neuvola-asetus). Äitiyshuollolla on suuri merkitys odottavien äitien kohtaamisessa ja hyvinvoinnin tukemisessa. Etuina nähdään, että mm. tavoittaessaan suurimman osan lapsiperheistä äitiys- ja lastenneuvolatoiminta ovat avainasemassa vanhemmuuden tukemisessa ja perheen psykososiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä. Saavutettavuutta, perheiden tarpeisiin vastaamista ja jousta-vuutta tulee vahvistaa. Tavoitteena on rakentaa uusi palvelukokonaisuus asukaslähtöisen/kuluttajalähtöisen viitekehyksen kautta ja välttää organisaatiokeskeistä tai perinteistä sosiaali- ja terveyspalveluiden lähestymis-tapaa palvelutuotannossa. Tämä merkitsee, että suunnittelussa lähtökohtaisesti uutta palvelukokonaisuutta suunnitellaan asiakkaan silmin, jolloin erityisesti asiakkaan omien voivavarojen vahvistaminen, valinnanvapa-us ja monialainen työskentely sekä professioiden väliset rajapinnat otetaan uuteen tarkasteluun. Kaikessa palvelusuunnittelussa otetaan huomioon kokonaisvaltainen palvelutarpeen arviointi ja sujuva asiak-kuus. Asiakasperheen palvelukokonaisuudessa tunnistetaan ja määritellään tärkeimmät tehtävät, joilla eri

3


vaiheessa olevien perheiden palvelutarpeeseen vastataan parhaiten. Palveluprosessien tarkoituksena on oi-kea-aikaisesti ja oikein mitoitetusti tarjota perheiden tarvitsemaa tukea. Tuottajan vastuulla on siten palve-luintegraatio, jossa perheen saama palvelu on kokonaisuus. Matalan kynnyksen palvelutuotannon suunnittelussa työryhmä mallintaa äitiys- ja lastenneuvolaverkos-toa/kouluterveydenhuolto/opiskeluterveydenhuoltoa tulevaisuuden perhe- ja nuorisokeskusten ytimenä. Suunnittelussa huomioidaan, että universaaleilla palveluilla tavoiteltu asukkaiden tasa-arvo näyttää osittain toteutuvan huonosti. Huomioidaan, että mikäli kaikille tarjotaan samaa peruspalvelua, on riskinä, että jatkos-sakin pidetään yllä perheiden välistä mahdollisuuksien epätasa-arvoa. Kaikilla perheillä ei ole samat lähtökoh-dat. Esimerkiksi huostaan otettuna olleet nuoret vanhemmat tarvitsevat vahvempaa tukea kuin perusneuvola. Heidän pitäisi pystyä käymään läpi oma hylätyksi tulemisen kokemus, kaltoin kohtelu, kannattelevien verkos-tojen vähäisyys jne. Esimerkiksi JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ”Meirän porukat yhyres” –hankkeen moniammatillisen varhaisen tukemisen indikaatioiksi arvioitiin vanhempien jaksamisen ongelmat, arjen hal-linnan vaikeudet, perheenjäsenen psyykkinen sairaus, äidin masennus, vuorovaikutukseen liittyvt ongelmat, yksinhuoltajuus, päihteiden käyttö, monilapsiperheet, sukupolvelta toiselle siirtyvät ongelmat, monikkoper-heet, teiniäidit, univaikeudet ja itkuisuus sekä lapsen pitkäaikainen sairaus tai vammaisuus. Erityispiirteenä myös isälähtöisen työskentelyn vahvistaminen nähdään merkittäväksi (Leinonen 2010). Lisäksi luodaan malli monialaiselle työskentelylle eli miten esimerkiksi yleisten perhepalveluiden tai perhe-neuvoloiden osaaminen tukee perhekeskusajattelua toimintatapana. Työryhmä ottaa myös kantaa mitkä ydinpalvelut tulisi sijoittaa myös fyysisesti yhteen kokonaisuuteen eri kokoisilla väestöpohjilla. Työryhmä mal-lintaa yhteistyötapoja, joiden avulla perheet saavat varhaista tukea ja heidän omia voimavaroja vahvistetaan. Tavoitteena on koota yhteen kumppanuusverkosto, jonka palveluiden avulla ehkäistään julkisten palveluiden tarpeiden kasvua. Lisäksi tavoitteena on koota sähköisesti sellainen yleinen informaatio, joka edistää perhei-den ja myös yksin asuvien nuorten itsehoitoa ja omaehtoista selviytymistä (vrt. https://www.perheaikaa.fi/ tai www.tukinet.net tai http://www.varjomaailma.fi/. Tavoitteena on taata saavutettavat, riittävät ja alueellisesti tasa-arvoiset perhekeskuspalvelut, joilla vahviste-taan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä, turvataan kasvua ja kehitystä sekä tehostetaan varhaista tukea. Lisäksi tavoitteena on laatia malli kumppanuuspalveluiden ja perhe- ja nuorisokeskuspalveluiden/ tehostettua tukea tarvitsevien / erityisen vaativia palveluita tarvitsevien joustavaksi asiakaspoluksi. Työryhmän erityisenä tavoitteena on pohtia, miten matalan kynnyksen palvelut järjestyvät myös niille nuorille, jotka eivät ole opis-kelijaterveydenhuollon piirissä?

Perhekeskusmallissa huolehditaan tiiviistä yhteistyöstä ja kumppanuudesta järjestötoimijoiden verkostoon, kuten esimerkiksi perheentalo –toimintaan. Perheentalot ovat järjestöjen verkostomaisesti ylläpitämiä yhtei-sötaloja, jotka toimivat moninaisten perheitä tukevien toimintojen sateenvarjona ja edistäen lapsiperheiden arjen sujumista ja vanhempien jaksamista sekä perheiden kokonaisvaltaista huomiointia. Toiminta tukee maakunnallisia perheiden palveluja, mutta ei toteuta lakisääteistä toimintaa. Perheentalon toiminnan avulla koordinoidaan järjestöjen, julkisen sektorin, seurakunnan ja muiden toimijoidenyhteistyötä matalan kynnyk-sen palveluna. Perheentalon toiminta koostuu mm. vertaiskohtaamisesta, vapaaehtoisesti ja ammatillisesti ohjatuista ryhmätoiminnoista, arjen hyvinvoinnin tukemisesta, erilaisista tilaisuuksista ja tapahtumista sekä vaikuttamisesta ja yhteisöllisyydestä.

Työryhmä esittää PoSoTe-alueelle väestön tarpeisiin perustuvana laaja-alaisten perhekeskusten (4) ja per-heasemaverkoston perustamista. Perhekeskukseen kuuluvat palvelut ovat esimerkiksi äitiys- ja lastenneuvola-toiminta, perhetyö, lapsiperheiden kotipalvelu, perheneuvola ja lastensuojelu. Ne ovat matalan kynnyksen paikkoja, joissa perheet voivat kokoontua ja joissa järjestetään vertaisryhmätoimintaa. Kuntien välillä voi olla

4


eroja toiminnan sisällöissä ja siellä työskentelevissä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisissa. Lisäksi tii-miin kuulua kouluterveydenhuolto ja varhaiskasvatus. Myös erikoissairaanhoito verkottuu perhekeskukseen luonnollisesti. Perhekeskukset toimivat yhteistyössä järjestöjen, seurakuntien, yksityisen sektorin ja perheiden kanssa. Perhekeskusten alla toimivat perheasemat ja hyvinvointiasemat. Valinnanvapauden määrittäminen edellyttää valinnanvapauslainsäädäntöä, joka mahdollistaa että käyttäjä valitsee julkisen, yksityisen tai kol-mannen sektorin tuottajan. Valinnanvapauden toimivuus edellyttää, että yksilöiden tukena on valinnan perus-taksi luotettavaa vertailutietoa, joka on laadittu yhtenäisillä laatukriteereillä ja että tietoa on helposti saatavil-la. Lainsäädännössä ja mahdollisimman yhtenäisin ehdoin säädetään julkisten ja yksityisten palvelun tarjoajien rekisteröinnistä tuottajaksi ja tuottajien valvonnasta. Valinnanvapauden osalta perhekeskusmalli toimisi ehjän kokonaisuuden kannalta parhaiten, jos valinnanvapaus sisältää vähintään monitoimisen keskuksen, joka sisäl-tää mm. äitiyshuollon ja kouluterveydenhuollon. Laajempi valinnanvapaus toteutunee, kun tilaaja määrittelee kriteerit tietyllä palveluun tulosyyllä. Valinnanvapauden haasteet ratkennevat, mikäli kyetään ratkaisemaan tiedon siirtyminen sähköisesti.

4 Vaativan erityisosaamisen palvelut paikallisena, alueellisena ja maakunnallisena 4.1 Perhekeskuksiin palvelua ja konsultaatioapua

Perustasolla perhekeskuksessa tulee tapahtua seulonta ja varhainen tuki. Tätä edistetään perustason henkilöstön kouluttautumisella huomaamaan ja soveltuvilla interventioilla tukemaan kasvun ongelmissa ja havaitsemaan häiriintyneen kehityksen merkit ja ohjaamaan hoitoon. Konsultaatioapu tulee erityispal-veluista, joka voi ehkäistä tarpeetonta lähettämistä erityispalveluihin. Perhekeskuksessa verkostoidutaan varhaiskasvatuksen, koulun, nuorisotoimen ja muiden lähipalveluissa toimivien toimijoiden kanssa. Alu-eelliset moniammatilliset työryhmät, keskinäinen konsultointi ja lapselle/perheelle nimetty yhteyshenkilö (case manager) edesauttavat perheitä ongelmien ratkaisuissa. peruspalveluiden tueksi luodaan konsultaa-tiojärjestelmä, joka on perhekeskustoimijoiden kannalta vaivaton ja mahdollistaa säännöllisesti yhtey-denpitoa eri toimijoiden kesken. Erityistason hoito aloitetaan yhteistyössä perkekeskusten kanssa. Jotta hoitoverkko voisi toimia suunnitel-lulla tavalla ja tapahtuisi mahdollisimman vähän asiakkaiden siirtymisiä yksiköiden välillä, tarvitaan lasten mielenterveyspalveluissa aktiivista LAPS/PikkuLAPS-lomakkeiden käyttöä ja niiden pohjalta moniammatil-lisesti laadittuja mahdollisimman hyvin lapsen ja perheen toimintakykyä ja huolia kuvaavia lähetteitä. Kun lapsen ja perheen toimintakyvyn ongelmien ja oireiden vaikeusaste on arvioitu jo lähetteen tekovaihees-sa, voidaan lapsi ja perhe ohjata oikeaan yksikköön ja pyrkiä hoitamaan asiakkaat pääsääntöisesti yhdessä lasten mielenterveyspalveluja tuottavassa paikassa, tarvittaessa toisen yksikön tuella. Siirtoja yksiköstä toiseen tehdään vain keskenään neuvotellen ja saattaen. Potilaat pyritään pääsääntöisesti hoitamaan yh-dessä paikassa, tarvittaessa toisen yksikön tuella. Tuottavuusohjelman ja tuottavuuden näkökulmasta keskeistä on ammattilaisten tietoisuus siitä, mitä mis-säkin yksikössä tai tasolla tehdään. Hoitopolkukuvaukset ovat työväline, joilla voidaan tiivistää yhteistyötä eri toimijoiden kesken ja näin ehkäistä mielenterveysongelmien paheneminen sekä ns. kalliisiin palvelui-hin siirtyminen. Yliopistosairaalatason palveluja käytetään vain tiettyjen hoidollisten kriteereiden täytty-essä (läheteohjeet).

5


Yhteinen tavoite on siirtyä lähettämisestä ja rinnakkain tekemisestä yhdessä tekemiseen. Hoidon vieminen lähelle lapsen ja perheen kehitysympäristöä on keskeistä. Konkreettisena tavoitteena on jalkautumisen lisääminen. 4.2 Case manager

Perhekeskuksessa nimetään vastuutyöntekijä, case manager, joka osallistuu lapsen ja perheen tukemi-seen ja tutkimusten, hoidon ja kuntoutuksen käynnistämiseen, työnjaon suunnitteluun ja seurantaan yh-teistyössä perustasolla. Case managerin tehtävä jatkuu myös, jos lapsi ohjataan edelleen tutkimuksiin ja hoitoon ja perustasolle palatessa. Palvelutarpeen arviointiin on oikeus sosiaalihuoltolain 36 §:n mukaan, kun kunnallisen sosiaalihuollon palveluksessa oleva henkilö on saanut tietää sosiaalihuollon tarpeessa olevasta henkilöstä. Sosiaalihuollon tarpeella tarkoitettaneen tässä ammatilliseen näkemykseen perustuvaa näkemystä mahdollisesta sosiaa-lihuollon tarpeesta. Palvelutarpeen arviointiin ei kuitenkaan ole oikeutta, jos arvioinnin tekeminen on il-meisen tarpeetonta. Ilmeisen tarpeetonta sen tekeminen on, jos vastaava arviointi on juuri tehty tai ky-seessä on selvästi tilapäinen tuen tarve. Ennen palvelutarpeen arviointiin ryhtymistä on huolehdittava, että henkilön kiireellisen avun tarve arvioidaan välittömästi. Lastensuojelulain 26 §:n mukaan lastensuojeluasian vireille tulon jälkeen sosiaalityöntekijän tai muun las-tensuojelun sosiaalityöntekijän on arvioitava välittömästi lapsen mahdollinen kiireellinen tuen tarve. Li-säksi on tehtävä sosiaalihuoltolain 36 §:n mukainen palvelutarpeen arvio, jollei arvioinnin tekeminen ole ilmeisen tarpeetonta. Palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä selvitetään lastensuojelun tarve, ellei asia ole selvästi luonteeltaan sellainen, ettei lastensuojelun tukitoimia tarvita.

4.3 Lähettäminen

Lähete erikoissairaanhoitoon tulee laatia moniammatillisesti. Tilanteen kartoitus tapahtuu yhteistyössä verkoston ja vastuuhenkilön kanssa. Nuoren kohdalla lähettäjänä voi olla perusterveydenhoidon/ neuvo-lan/ kouluterveydenhuollon lääkäri todettuaan lapselta, nuorelta, perheeltä ja yhteistyöverkostosta saa-mansa tiedon perusteella tutkimus ja/tai hoidon tarpeen. Hoidon aikana yhteistyö perustasoon case ma-nagerin välityksellä jatkuu vähintään puolivuosittain. Näin varmistetaan perustason jatkuva osallistuminen hoitoon ja paluu perustason palvelujen varaan on helpompaa.

4.4 Seututiimipalvelut

Alueellisen tasa-arvon lisäämiseksi lasten ja nuorten erikoissairaanhoidon palvelujen osittainen alueellis-taminen on tarpeen ja voitaisiin toteuttaa erikoissairaanhoidon seututiimien avulla. Alueellinen resursoin-ti tapahtuisi väestöpohjan mukaan. Hajanaiset lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut on keskitettävä riittävän isoihin yksiköihin sekä perheneuvoloissa että aluetiimeissä (minimi 6 työntekijää eli kolme työpa-ria). Näin voidaan taata työryhmien moniammatillinen osaaminen ja vähentää niiden haavoittuvuutta. Käytännössä palvelut voidaan kuitenkin viedä lähemmäksi perustasoa ja asiakkaita. Palvelujen tasavertais-ta suunnittelua hankaloittaa nykyisten resurssien epätasainen jakautuminen ja resurssien puute. Joiden-kin kuntien merkittävää resurssien puutetta ei voida korvata siirtämällä resursseja toimivasta ja riittävästi resursoidusta yksiköstä. Asiakkaan siirtyminen rajapinnalta/palvelusta toiseen on tapahduttava joustavasti ja eri palvelujen tulee niveltyä toisiinsa saumattomasti asiakaslähtöisesti. Yhteiset hoitopolut ja koulutukset ovat tässä avain-

6


asemassa. Tavoitteena on, että siirtymiset yksiköstä toiseen voitaisiin vähentää minimiin ja tarvittavat siirrot tehdään aina yhdessä neuvotellen. Vakavasti oireilevien, lähes nuorisoikäisten lähetteiden hoidon käynnistäminen pyritään ohjaamaan ensisijassa nuorisopsykiatrialle. Pediatrian, lastenneurologian, las-tenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian keskinäistä yhteistyötä sekä yhteistyötä perustason kanssa tulee ke-hittää, järjestää yhteisiä konsultaatioita ja vastaanottoja sekä laatia yhteisiä hoitoketjukuvauksia. Neuropsykiatristen häiriöiden osalta järjestetään lasten, nuorten ja aikuispsykiatrian kesken yhteinen neuvottelupäivä ja myöhemmin yhteinen koulutuspäivä. Tavoitteena on sopia yhtenäisistä linjoista diag-nostiikan, jatkohoidon ja kuntoutuksen sekä takaisin perustasolle siirtyminen järjestämisestä. Tavoitteena on, että tutkimusten ja akuutin vaiheen jälkeen neuropsykiatrisen potilaan hoidon ei tarvitse jatkua eri-koissairaanhoidossa eikä lastenpsykiatrisen hoidon jälkeen tarvitse aina siirtyä nuorisopsykiatriseen hoi-toon ja nuorisopsykiatrisen hoidon jälkeen aikuispsykiatrialle. Lisäksi selvitettävä, voidaanko ADHD:n diagnosointi toteuttaa osittain perusterveydenhuollossa ja lääkityksen seuranta siirtää koululääkäreille. Lääketieteen perusopiskelijoiden opetusta on jo kehitetty tähän suuntaan painottamalla ADHD:n diagnos-tiikkaa ja hoidon seurantaa opetuksessa. Pohjois-Savon etäisyydet ja väestöpohja huomioiden erityisesti nuorten kohdalla tavoitteena on kehittää mahdollisimman monipuoliset e-palvelut sekä hoitoon, konsultaatioon että yhdessä tehtävään työhön. Jo nyt sekä lastenpsykiatria että nuorisopsykiatria käyttävät aktiivisesti videoneuvotteluja hoitoneuvotteluis-sa, potilassiirroissa, konsultaatioissa, työnohjauksessa ja koulutuksessa.

4.5 Maakunnalliset palvelut

Kun lapsella ja nuorella on joko akuutteja tai pitkittyviä merkittävästi toimintakykyyn vaikuttavia oireita ja perheessä pitkittyviä ja/tai merkittävästi toimintakykyyn vaikuttavia vuorovaikutusongelmia tai tarvitaan vaikeiden diagnostisten ongelmien selvittelyä ja hoidon suunnittelua/hoitoa, tarvitaan erityisosaamista ja -palveluja. Keskitettynä tulee järjestää erityisosaamista/-resursointia vaativat erikoissairaanhoidon palve-lut kuten päivystys, osastotutkimus ja -hoito, neuropsykiatrinen erityisosaaminen, yleissairaalapsykiatria ja osastohoitoa korvaava intensiivinen avohoito. Psykoosin diagnostiikka ja hoidon suunnittelu ja usein myös hoidon toteutus ja sen koordinointi tulee keskittää. Valtakunnallisesti tai erva-alueittain keskitettyi-nä järjestetään mm. oikeuspsykiatriset palvelut ja vaikeahoitoisten osastopalvelut. Tutkimuksen ja seu-rannan, koulutuksen ja kehittämisen yksikkö on myös syytä keskittää. Tämän yksikön toimenkuvaan pitää määrittää kuuluvaksi myös henkilökunnan koulutuksesta huolehtiminen. Nuorisopsykiatrian osalta on sovittu keskitettäväksi 24/7 päivystys, osastohoito, vaativat syömishäiriöt, vaativat neuropsykiatriset tutkimukset, ensipsykoosit. Jatkotyöskentelyssä sovitaan muusta keskitettäväs-tä toiminnasta.Nuoruusikäisille päihde- ja käytöshäiriöisille tulisi laatia alueellinen moniammatillinen hoi-to- ja kuntou-tus/toimintamalli/hoitopolku, jossa huomioidaan em. asioiden lisäksi nuoren koulutus- ja työllis-tymisasiat. Toiveena on keskitetty valtakunnallinen kuntoutusta tarjoava yksikkö. Päihde- ja käy-töshäiriöisen nuoren hoitopolun tulisi olla aukoton ketju riippumatta nuoren asuinpaikasta. Eri toimijoi-den roolit, tehtävät ja toiminta tulisi sovittaa saumattomasti yhteen. Tuotannon suunnittelua tulisi hankkeistaa ja projektoida pienempiin kokonaisuuksiin. Annetussa aikatau-lussa ei vielä ole ollut mahdollisuutta kuvata kaikkien palveluiden yksityiskohtaisia prosesseja, eikä palve-lutuotannon organisointia/johtamista. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota toimintamallei-hin kuntien kanssa tehtävästä terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöstä (rajapinnat).

7


4.6 Tiedotus ja koulutus

Kaikkien toimijoiden kesken tarvitaan tiedotuksen tehostamista mm. uusista laeista, toiminnan muutok-sista, yhteystiedoista ja niiden muutoksista. Nuorisopsykiatria on toteuttanut kuntakierrokseen ja vuosit-tain yhteistyö-/koulutuspäivän yhteistyökumppaneille. Lastenpsykiatria toteuttaa kuntakierroksen kevääl-lä 2016. Mielenterveystalo.fi –sivusto on jo vuodesta 2014 sisältänyt aikuisten ja nuorten osioit ja helmi-kuussa 2016 on sivustolla avattu myös Lasten mielenterveystalo. Mielenterveystalo on lapsille, nuorille, aikuisille ja heidän perheilleen sekä ammattilaisille tarkoitettu sivusto, josta löytyy tietoja sekä häiriöistä, hoidoista että mielenterveyspalveluista. Nuorille soveltuvat osittain myös sieltä löytyvät nettiterapiat. Lasten mielenterveystaloon viedään Pohjois-Savon alueen palveluja koskevat tiedot elokuusta 2016 alka-en, Nuorten mielenterveystalosta alueen palvelut jo löytyvät (www.mielenterveystalo.fi ). Yhteistä alueellista koulutusta tarvitaan sekä perusasioista ja ajankohtaista teemoista (2/vuosi). Nuoriso-psykiatrialla menossa kaksi koulutusohjelmaa: Telaketjut- prosessikoulutus, jossa koulutetaan perustason työntekijöitä nuorten ongelmien havaitsemiseen, välineisiin auttaa perustasolla ja rakennetaan perusta-son työntekijöiden välistä yhteistyötä. Lasten-, nuoriso- ja aikuispsykiatrian yhteistä koulutusta suunnitel-laan sekä syömishäiriöiden että neuropsykiatristen häiriöiden osalta. Lastenpsykiatria järjestää lapsen ke-hitystä käsittelevän koulutuksen tammikuussa 2017.

5 Perhepalveluiden kohderyhmä ja rajaukset Tässä työryhmässä nuorten ikärajana on pääosin tarkasteltu alle 23-vuotiaiden palveluita. Esim. päivystys, kuntoutus, kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut –rajapinta on seuraavassa vaiheessa tarkasteltava yhteis-työssä yleispalveluiden kanssa. 6 Keskeisten pääprosessien kuvaukset Keskeiset alueelliset palveluprosessit on kuvattu liiteaineistoissa. Kuva 1. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluohjaus PoSoTe:ssa

Seudullinen perhekeskus, resurssikeskus Palveluohjaus Palvelutarpeen arvio Monipuolinen osaaminen ja kokemus Keskitettypalvelu Yhteistyötahojen konsultaatio, kollegiaalinen tuki

Asiakkaan palvelun tarve Huoli herää esim. Peruspalvelut Koulut ja

oppilaitokset Järjestöt Seurakunnat Poliisi

Puhelinpalvelut

Impulssi suoraan peruspalveluista/ Hakeutuminen palveluihin suoraan/ Asiointipaikka

Verkkopalvelut 24/7 - sähköinen hyvin-

vointi-selvitys (ODA-tuotteet)

- videot - linkit kolmannen

sektorin palvelui-hin

Perheasemat alueella, lähipal-velut

Pyydä Apua-nappi (1- 3 pvan sisällä)

Eri-tyis-pal-velut Seu-dulli-set työ-ryh-mät Konsul-taatio

Vaati-vat eri-tyis-pal-ve-lut Kon-sultaa-tio Lähete

8


K

Neuvolat/kouluth

-th & lääk.

CM

PuheterapeuttiFysioterapeuttiToimintaterapeuttiRavitsemusterapeutti

Kasvatus- ja perheneuvola

Tk-vastaanotto

Kolmas sektori

Seudullinenlastenpsyktyöryhmä

CM

Keskitetty avohoito-vaikeat häiriöt

Osastot

Intensiivinen perhetyö

Oikeus-psykiatria

Koti- ja akuuttihoito

Jalkautuvalastenlääkäri ja lastenneurologi

Lasten yleissair.psyk

CM

Poliisi

Sosiaalihuollon vireilletuloja arviointi

Sijaishuolto

Perheoikeudelliset palvelut

Aikuisten palvelut

Nepsy-vo

Päivä-hoito/Koulu

Lapsi ja

perhe

Koulutus, kehittäminen, tutkimus

Lastensuojelunavohuolto

Yleiset perhepalvelut

Perhekuntoutus

SOTE -päivystys

Koulupsykol/-kuraattori

Keskitetyt:lastentaudit jalastenneurologia

Kuva2.Lasten jalapsiperheiden palvelut

Yksityiset palvelut

Neuvola-psykologi

Kuva 3.

Laaja-alainen päivystys 24/7

9


7 Sähköisten palveluiden strategia Sähköisiä palveluja on käytössä; mielenterveyspuolella on käytössä mm. sähköinen mielenterveystalo-palvelu ja nettiterapiapalvelu. Lynciä tai videoneuvotteluja voidaan käyttää apuna myös konsultaatiossa. Syksyllä 2016 käynnistyvä eCAP-projekti kehittää lastenpsykiatrian sähköisiä konsultaatiokäytäntöjä. 8 Palvelupakettiajattelu

Pohjois-Savosta Kuopio, KYS, Kysteri ja Ylä-Savon SOTE ovat mukana Sitran palvelupakettipilotissa lasten, nuorten ja perheiden palvelupaketin osalta. Keskeistä on:

1. Miten muodostetaan tuotannon ohjaamisen, budjetoinnin ja tulosohjauksen työkalu, jolla palveluiden järjestämispäätös hallitaan konkreettisesti?

2. Miten rahoitus kootaan yhteen, mukaan lukien Kelan rahoitus sekä ennaltaehkäisevät palve-lut?

Lasten, nuorten ja perheiden palvelupakettiin kuuluvat: - hoidon ja huollon tarpeen arvio ja palveluohjaus (tämä varmaan etsii vielä muotoaan) - ennaltaehkäisevä toiminta (mm. äitiysneuvola, lastenneuvola, kouluterveydenhuolto, opiskeluterveyden-

huolto, lapsiperheiden kotipalvelu ja ennaltaehkäisevä perhetyö, nuorisotyö) - vertaisryhmätoiminta (yhdessä yhdistysten kanssa) - avohoito- ja huolto (mm. kuraattoritoiminta, lapsiperheiden sosiaalityö, kasvatus- ja perheneuvonta, las-

ten ja nuorten psykiatrinen avohoito ja avopediatriapalvelu, lastensuojelun avohuolto) - perhe- ja laitoshoito, psykiatrinen osastohoito ja päivystys - raskaus ja synnytystoiminta - lastenvalvojatoiminta Valtakunnassa on useita palvelupaketti-pilotteja, joiden yhteisenä tavoitteena on tukea kansallista sosiaali- ja terveyspalvelujen ohjauksen ja järjestämisen työkalun kehittämistä.

9 Sosiaali- ja terveydenhuollon rajapinnat

Lasten kohdalla kuntoutus on kasvun ja kehityksen tukemista, tavoitteellista elämään ja oppimiseen valmen-tautumista, joissa tärkeitä toimijoita ovat perhe, varhaiskasvatus, koulu ja muut lapsen elämään kuuluvat ta-hot. Kuntoutuksen on oltava luonteva osa lapsen kasvuympäristöä, osa toimivaa arkea ja kehitystä kohti nuo-ruutta ja aikuisuutta (Monialainen kuntoutus 2015, 18). Nuorten kohdalla kuntoutus ei ole pystynyt riittävästi vastaamaan ympäröivän yhteiskunnan muutoksiin, etenkään silloin kun nuorella on elämänhallinnan ongelmia, joiden taustalla ei ole yksiselitteistä diagnoosia. Myös psyykkisesti sairastuneiden nuorten kuntoutustoimet eivät ole riittäviä siten että ne johtaisivat itsenäis-tymiseen. Monet tulottomat, koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneet nuoret tarvitsisivat pitkäjänteistä tukea arjessa selviytymisensä tueksi (Monialainen kuntoutus 2015, 18). Palvelutuotannossa tulee vahvistaa sosiaalisen kuntoutuksen osaamista ja resurssien kohdentamista erityisesti nuorten kuntoutuksen kehittämi-seen. Uusi sosiaalihuoltolaki tukee tätä tavoitetta ja vahvistaa nuorten opiskelu- ja työllistymismahdollisuuk-sien tukemista. Nuorilla tulisi olla matala kynnys kuntoutustarvearvioon. Tarvitaan myös hyväksi havaittuja toimintamalleja, joilla varmistetaan, että ammattilainen tuntee asiakkaan kuntoutustarpeen ja että kuntou-tustarpeen arviointi on riittävän monialaista. Tämä vaatii ammattilaisten koulutusta. Tiettyihin asiakasproses-

10


seihin, kuten TYP-asiakkaat ja pitkäaikaiset sosiaalityön asiakkaat, suositellaan kuntoutusarvion sisältyvän au-tomaattisesti. POSOTEn palvelutuotannossa nuorelle olisi varmistettava nopea mahdollisuus päästä keskuste-lemaan tilanteestaan lähetteettömästi. Tässä tulisi hyödyntää myös mahdollisimman pitkälle verkkopalveluna toteutuvaa palveluohjausta ja ajanvarausta. Asiantuntijoiden edellytetään myös aktiivisesti käynnistävän kun-toutustarpeen arvion, etteivät nuoret jäisi palvelujen ulkopuolelle. Tästä syystä tulevassa sote-tuotannossa on sovittava selkeästi myös se, miten yhteistyöhön osallistutaan soten ulkopuolelta mm. Kelan, opetustoimen, nuorisotoimen, työ- ja elinkeinohallinnon osalta . Tarvitaan verkostotyön mallia ja verkostotyökalujen kehit-tämistä. Varhaisen tuen osaamista tulee vahvistaa kaikissa peruspalveluissa, kuitenkin niin, että nuori itse määrittää elämänsä tavoitteet (ks. Monialainen kuntoutus 2015, 19-20).

10 Uudet palvelukonseptit palveluintegraation mahdollistajina 10.1 Case 16-29 –vuotiaiden nuorten digitaalinen ja monialainen hyvinvointisuunnitelma

Sote-uudistuksessa on vahvana tavoitteena palveluintegraatio. Taustalla on erilaiset havainnot ja selvitykset (Oulun raportti) siitä, kuinka pirstoutuneita ovat eniten tukea tarvitsevien palvelut. Pirstoutuminen puoles-taan johtaa laatu- ja kustannusongelmiin. Juha Teperin (2.2.2016) mukaan palveluintegraatio edellyttää tieto-järjestelmien ja tiedolla johtamisen sosiaali- ja tervedenhuollon integraatiota. Teperin mukaan palveluinte-graatio onnistuu parhaiten, kun asiakas omistaa tietonsa ja ihmisen itsensä kokoama tieto mahdollistaa radi-kaalin palvelumuotoilun. Kuopiossa on ns. valtiovarainministeriön kuntakokeiluhankkeessa (2015-2016) kokeiltu 16-29 –vuotiaiden nuorten palveluissa digitaalista ja monialaista palveluintegraatiota. Kokeilun on mahdollistanut laki kuntien velvoitteiden ja ohjauksen vähentämistä ja monialaisten toimintamallien tukemista koskevista kokeiluista. Hankkeessa on mallinnettu uudentyyppistä palveluintegraatiokokeilua, joka perustuu sosiaali-terveys-oppilashuolto-nuorisopalvelut-päihde-mielenterveys -palveluissa asiakkaille laadittavien palvelusuunnitelmien yhdistämiseen ns. hyvinvointisuunnitelmaksi, henkilökohtaisen vastuutyöntekijän nimeämiseksi nuorille sekä sen avulla palvelujärjestelmän sisään integroituun ”yhden luukun” periaatteeseen. Kokeilu toteutetaan hyö-dyntämällä asiakkaan ja ammattilaisen yhteistä sähköistä palvelualustaa sekä organisaatioiden yhteinen säh-köiseen tietosanakirjaan perustuvaa ohjeistusta. Toimintamallia kutsutaan Integraattori-malliksi, joka perus-tuu jaetun asiakkuuden ja monialaisen asiakastyön periaatteisiin. Kokeilusta saatujen nuorten kokemusten mukaan asiakastyytyväisyys, vaikuttavuus ja kokonaisuuden hallinta paranevat, jolla on vaikutusta myös ko-konaiskustannuksiin. 10.2 Case Varkaus SOS-Lapsikylä on kehittänyt yhdessä Varkauden kaupungin kanssa uudenlaisen toimintamallin, jossa tavoit-teena on samanaikaisesti lisätä perheiden hyvinvointia ja vähentää perhepalveluiden kustannuksia. Perhei-den hyvinvoinnin edistämisellä tavoitellaan perheiden välisten hyvinvointierojen kaventamista. Kyseessä on iso yhteiskunnallinen haaste. Lapsiperheiden palvelujen kustannukset ovat nousseet vuosi vuodelta jo vuosi-kymmenten ajan. Keskeinen kustannusten nousuun vaikuttava tekijä on korjaavien palveluiden suuri tarve sekä palvelujärjestelmän pirstaleisuus. Kehitystyön pohjaksi on rakennettu hyvinvoinnin tukemisen viiteke-hys, joka kattaa kaikki ne osa-alueet, joilla tarvitaan uudenlaisia tekoja ja uutta ymmärrystä, jotta voidaan saavuttaa yhtä aikaa kestävästi lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääntymisen että lapsiperheiden palveluiden kustannusten taittamisen. Oleellista on ymmärtää, että lapsiperheiden palveluissa olevat resurssit tulee jakaa resurssien ohjauksen näkökulmasta kahteen koriin; ennustettaviin resursseihin ja niin sanottuihin ad hoc –resursseihin. Viitekehys tarjoaa alustan laajasti kunnan, soten, yritysten ja yhteisöjen resurssien hyödyntämi-seen. Varkauden mallissa nähdään tärkeäksi keskittää resurssien ohjauksen osalta lapsiperheiden tukemisen

11


erityisosaajat, kuten perhetyöntekijät, psykologit, sosiaalityöntekijät jne. Näin päästään ohjaamaan resurssi-en käyttöä perheiden ainutlaatuisista tarpeista käsin kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti.

10.3 Voimaperhe-hanke Kuopiossa on menossa määräaikainen preventiivinen Voimaperhe-hanke (vanhemmuuden tukeminen). Erilai-sia pelillisiä sovelluksia ollaan myös kehittämässä sekä vanhemmille että lapsille. Video-konsultaatiot ovat myös lasten puolella aktiivisessa käytössä hoitoneuvotteluissa. Kuopion kaupunki on mukana Sitran sähköis-ten palvelujen kehittämishankkeessa (ODA-hanke). Sähköisten omahoitopalvelujen tulisi keskustella myös po-tilas-/asiakastietojärjestelmien kanssa (sosiaalityö, peruspalvelut ja erikoissairaanhoito). ” LIITTEET Alatyöryhmä 1 raportti 17.6.2016: Matalan kynnyksen perhe- ja nuorisokeskus sekä perhelähtöiset tehoste-tun tuen palvelut Alatyöryhmä 2 raportti: POSOTE: Lasten, nuorten ja perheiden vaativat erityispalvelut ja osaamisen tuki seu-dullisesti - Alatyöryhmän raportti

POSOTE: Lasten, nuorten ja perheiden vaativat erityispalvelut ja osaamisen tuki seudullisesti -

Alatyöryhmän raportti

2

Sisällysluettelo

1. Erityispalvelujen ja vaativien erityispalvelujen tarve _______________________________________ 3

2. Palveluprosessien yleisiä periaatteita ___________________________________________________ 4

3. Case manager ______________________________________________________________________ 5

4. Palveluohjaus ______________________________________________________________________ 5

5. Sähköiset palvelut __________________________________________________________________ 5

6. Konsultaatiot ______________________________________________________________________ 6

7. Koulutus __________________________________________________________________________ 6

8. Lasten mielenterveyspalvelut _________________________________________________________ 6

9. Nuorten mielenterveyspalvelut ______________________________________________________ 13

10. Kehitykselliset häiriöt ja neuropsykiatria _______________________________________________ 19

11. Kiireellisen avuntarve ja päivystys ____________________________________________________ 20

12. Vanhemmuuden tukeminen _________________________________________________________ 21

13. Somaattisesti sairas lapsi ja nuori _____________________________________________________ 21

14. Perheoikeudelliset palvelut __________________________________________________________ 22

15. Lastensuojelun vaativa avohuolto ____________________________________________________ 22

16. Sijaishuolto _______________________________________________________________________ 23

17. Tulevaisuuden kehittämiskohteet ja haasteet ___________________________________________ 23

3

POSOTE: Lasten, nuorten ja perheiden vaativat erityispalvelut ja osaamisen tuki seudullisesti –

Alatyöryhmän raportti

Työryhmä käsitteli lasten, nuorten ja perheiden (0-23v) erityispalvelujen ja vaativien

erityispalvelujen järjestämistä palveluihin hakeutumisen syiden näkökulmasta ja kuuli mukaan

kutsuttuja aihealueen asiantuntijoita. Työryhmä kokoontui 11 kertaa (liite 1).

Erityispalvelut ja vaativat erityispalvelut tukevat peruspalveluja ja tarjoavat alansa

moniammatillista erityisosaamista. Vaativien palvelujen keskittämisellä osaamiskeskukseksi

pyritään turvaamaan tarvittava vaativa erityisosaaminen, eri erikoisalojen ja vaativan

lastensuojelun yhteistyö ja kehittäminen. Pohjois-Savon alueella on yliopistollinen sairaala, jossa

toteutuu sekä erityispalveluja että vaativan erityistason palveluja. Raportti käsittelee sekä

erityispalveluja että vaativia erityispalveluja ja näiden suhdetta matalankynnyksen palveluihin.

Työryhmä pitää erityisen tärkeänä, että lasten, nuorten ja perheiden palveluja tarkastellaan

kokonaisuutena, johon kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen lisäksi myös

varhaiskasvatuksen, koulutoimen ja oppilashuollon sekä nuorille suunnattujen

opiskeluterveydenhoidon ja ja nuorisotyön palvelut. Tavoitteena on, että maakunnassa ja sen

alueella sijaitsevissa kunnissa kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelujen yhteensovittaminen

lapsi-, nuori- ja perhelähtöiseksi palvelukokonaisuudeksi.

1. Erityispalvelujen ja vaativien erityispalvelujen tarve

Pohjois-Savon kunnissa väkiluku ja lasten ja nuorten määrä vaihtelee huomattavasti. Pienimmissä

kunnissa syntyy alle kymmenen lasta vuosittain ja Kuopiossa yli satakertainen määrä (1120 lasta v.

2015 ). Kuopiossa asuu tämän hetkisen kuntajaon mukaan lähes puolet Pohjois-Savon alle 18-

vuotiaista (Taulukko 1). Kaikilla lapsilla ja nuorilla ja heidän perheillään tulee olla yhtäläinen oikeus

palveluluihin. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen ongelmana ovat olleet hajanaisuus,

alueellinen epätasa-arvo, pienet, niukasti resursoidut, haavoittuvat ja osaamisen tasoltaan

vaihtelevat yksiköt sekä rekrytoinnin vaikeudet (KYSin tuottavuusohjelma, Lasten ja nuorten

avomielenterveyspalvelut, 2016). Pienissä kunnissa on haastavaa järjestää taloudellisesti

kannattavalla tavalla kattavat palvelut ja pitkät matkat vaikeuttavat keskitettyjen palvelujen

käyttöä. Erityispalveluja järjestetään jo nyt osittain yhteistyössä naapurikuntien kanssa.

Tulevaisuudessa palvelut järjestetään entistä enemmän yhteistyönä ja hyödyntäen sähköisiä

palveluja. Tämä asettaa haasteen laajalle yhteistyölle ja kokonaissopimiselle.

Tutkimusten mukaan 15-25%:lla lapsista ja nuorista on jonkin diagnoosin kriteerit täyttävä,

toimintakykyä rajoittava psyykkinen häiriö.

Pohjois-Savossa lapsia on sijoitettu kodin ulkopuolelle maan keskiarvoa enemmän (tauluko 1).

Vuonna 2015 kuopiolaisia lapsia oli avohuollon tukitoimena tai huostaan otettuna sijoitettuna oli

yhteensä 325 (1.9%) lasta. Pohjois-Savoon on sijoitettu paljon lapsia myös sairaanhoitopiirin

ulkopuolelta. Sijoitetut lapset ja nuoret tarvitsevat usein myös mielenterveyspalveluja. Keskeisenä

palvelujen uudistuksen tavoitteena on varhaisen tuen ja hoidon palvelujen vahvistaminen siten,

että tarve vaativiin lastensuojelun palveluihin vähenisi.

4

Taulukko 1. Lapset ja nuoret Pohjois-Savossa ja kodin ulkopuolelle sijoitetut v.2014.

Kunta 0-14v lapset 15-17v nuoret 18-23v nuoret Sijoitetut

0-17-vuotiaat

Iisalmi 3 421 732 1 491 65

Juankoski 584 149 214 13

Kaavi 419 121 123 10

Keitele 274 69 103 <5

Kiuruvesi 1 317 297 563 24

Kuopio 16 942 3 555 10 699 408

Lapinlahti 1 620 347 535 25

Leppävirta 1 440 344 436 24

Pielavesi 684 155 237 5

Rautalampi 459 86 149 <5

Rautavaara 200 37 61

Siilinjärvi 4 475 902 1194 82

Sonkajärvi 591 134 220 7

Suonenjoki 1 057 237 360

Tervo 156 48 56 5

Tuusniemi 334 67 90

Varkaus 2 899 696 1 219 73

Vesanto 251 58 98 <5

Vieremä 600 137 218 11

Pohjois-Savo 37 738 8 171 18 333

2. Palveluprosessien yleisiä periaatteita

Erityistason ja vaativan erityistason hoito toteutetaan yhteistyössä perhekeskusten ja/tai

seudullisen tason toimijoiden kanssa. Seudullisesti järjestettyjä erityistason palveluja ovat

erikoissairaanhoidon seudulliset tiimit/työryhmät, lastensuojelu ja perheoikeudelliset palvelut.

Seudullisten työryhmien sijainti ja resursointi suunnitellaan asiointialueiden väestöpohjan mukaan.

Työryhmien tulee olla riittävän suuria, että ne voisivat olla moniammatillisia eivätkä olisi liian

haavoittuvia.

Keskitetysti järjestettyjä palveluja ovat erikoissairaanhoidon vakavien somaattisten ja psyykkisten

sairauksien/häiriöiden avo- ja osastohoito, terveydenhuollon 24/7-päivystys,osa

sosiaalipäivystyksestä, sijaishuollosta ja perheoikeudellisista palveluista sekä koulutus, tutkimus ja

kehittämisen tukeminen ja linjaaminen. Perhekuntoutus ja erikoissairaanhoidon jalkautuvat

palvelut ovat osittain seudullisia ja osittain keskitettyjä. Edelleen 1-5 alueelle keskitettyjä vaativia

lastensuojelun ja terveydenhuollon erityispalveluja (esim. lastenpsykiatrian 24/7 päivystys, lasten

ja nuorten oikeuspsykiatria, erityisen vaikeahoitoisten yksiköt) ollaan valtakunnallisesti

suunnittelemassa.

5

Kolmannen sektorin toimijat ja yksityiset palvelujen tuottajat ovat osa seudullisten ja paikallisten

matalankynnyksen palvelujen kokonaisuutta.

3. Case manager

Kun lapsi, nuori tai perhe tarvitsee useita palveluja, nimetään perheen kanssa asioivien

perhekeskuksen toimijoiden joukosta vastuutyöntekijä (case manager CM), joka tukee lasta, nuorta

ja perhettä palveluprosessissa. Sosiaalihuoltolaki velvoittaa nimeämään vastuutyöntekijän

(sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja). Terveydenhuollossa usein luontevin vastuutyöntekijä on

neuvolan tai kouluterveydenhuollon terveydenhoitaja, mutta vastuu työntekijä voi löytyä myös

muusta lähiverkostosta.

4. Palveluohjaus

Erikoissairaanhoidon erityispalvelut ja vaativat erityispalvelut aloitetaan konsultaation ja

lastensuojelu palvelutarpeen arviointipyynnön tai lastensuojeluilmoituksen perusteella. Sujuvaan

yhteistyöhön tarvitaan kooste lapsen/nuoren ja perheen kehityshistoriasta, aiemmista

tutkimuksista ja interventioista. Palveluohjauksen kannalta on keskeistä selkeät palveluverkko- ja

hoitopolkukuvaukset. Palveluverkko- ja hoitopolkukuvaukset ovat työvälineitä, joiden avulla

voidaan tiivistää yhteistyötä eri toimijoiden kesken ja ohjata oikeisiin palveluihin.

Avun hakemisen aiheena voi olla lapseen/nuoreen (kehitys, käyttäytyminen, mielenterveys,

somaattinen terveys), vanhempiin ja/tai koko perheeseen liittyvät huolet. Apua tarvitsevien lasten

ja nuorten ikä ja kehitysvaihe vaikuttavat palvelun tarpeeseen. Apua voidaan tarvita heti esim.

nopean lääkärin vastaanoton kautta tai voi olla aikaa koota paras mahdollinen asiantuntemus jo

selvittelyjen alkuun.

Palveluohjaus voi tapahtua asiakkaalle joko henkilökohtaisesti tai sähköisten palvelujen kautta.

Tätä varten tarvitaan keskitetty yhteinen malli.

5. Sähköiset palvelut

Erikoissairaanhoidon konsultaatioita ja yhteisvastaanottoja tullaan tarjoamaan erityisesti

perustasolle, mutta myös seudulliselle tasolle videovälitteisesti. Lastenpsykiatrian klinikan ja Itä-

Suomen yliopiston kliinisen lääketieteen laitoksen lastenpsykiatrian oppiaineen ja hoitotieteen

laitoksen yhteistyönä toteutuu v. 2015 - 2018 kansainvälinen eCAP-projekti, jonka tavoitteena on

tukea erityisesti haja-asutusalueiden palveluja luomalla helppokäyttöinen videovälitteinen

konsultaatioyhteys ja varausjärjestelmä. Yhteyttä voidaan käyttää myös hoidon seurantaan,

moniammatillisen toiminnan kehittämiseen ja työnohjaukseen perustasolla. Sekä

lastenpsykiatriaan että nuorisopsykiatriaan kehitetään e-palveluja hyödyntäviä hoitomuotoja.

6

6. Konsultaatiot

Laadukas hoito edellyttää lähipalveluilta vahvaa preventiivisen työn ja menetelmien osaamista ja

korjaavien palvelujen ja hoidon tarjoamien mahdollisuuksien tuntemista. Tämän vuoksi tarvitaan

perhekeskuksissa toimijoiden keskinäistä konsultointia. Lisäksi seudulliset ja vaativat erityispalvelut

tarjoavat konsultatiivista tukea peruspalveluille ja muille matalan kynnyksen palveluille.

Erityispalvelujen tuottamat konsultaatiot voivat toteutua videovälitteisesti, tai jalkautuen

yhteisvastaanotoilla ja voivat olla joko suoraan potilaskäyntiin liittyviä tai työnohjauksellisia.

7. Koulutus

Varhaista ongelmien havaitsemista sekä oikein suunnatun tuen ja interventioiden toteutumista

edistetään moniammatillisen ja monialaisia henkilöstön yhteisellä kouluttamisella. Tarvitaan

nopeasti käynnistyviä, organisaatiomuutosta tukevia yhteisiä ja koulutuksia, jotka auttavat yhteisen

kielen ja toimintatavan löytämisessä. Koulutuksessa tulee hyödyntää e-palveluja. Lasten ja nuorten

terapiaosaamista on lisättävä alueella ja järjestettävä keskitetysti terapiakoulutusta.

8. Lasten mielenterveyspalvelut

Palvelujen tarve ja resurssit. Tutkimusten mukaan 10-15 %:lla lapsista on psykiatrista

erikoissairaanhoitoa vaativa häiriö. Lasten mielenterveyspalvelujen piirissä on noin 8% 8-9

vuotiaista lapsista - suurin osa asioi perheneuvolassa ja vain 1.6-3 % erikoissairaanhoidossa.

Perheneuvoloiden resurssit, henkilöstö ja tehtävänkuvat vaihtelevat eikä niiden toiminnasta ja

käynneistä ole saatavissa vertailukelpoisia tilastoja. Perheneuvolapalvelut ja perustason muut

lasten mielenterveystyön palvelut (Ylä-Savon soten lastenpsykiatrian poliklinikka, Kuopion LNMY:n

lastentyöryhmä, Varkauden Nikulan lasten mielenterveystyön työryhmä) yhteen laskien

kuntakohtaiset työntekijäresurssit suhteessa 0-13-vuotiaiden lasten määrään vaihtelevat

huomattavasti (Taulukko 2). Erikoissairaanhoito on tuottanut merkittävän osan joidenkin kuntien

lasten avomielenterveyspalveluista (Taulukko 3). Toisaalta osa kunnista ohjaa keskimääräistä

vähemmän lapsia erikoissairaanhoitoon. Perheneuvoloiden kaikki toimintayksiköt ovat pieniä,

keskimäärin noin kolme työntekijää (ilmoitettu vaihtelu 0.05-11).

Alueellisen tasa-arvon turvaamiseksi tarvitaan seudullista yhteistyötä. Avohoidon palvelut tulee

toteuttaa pääosin seudullisina. Tiimien tulee olla riittävän suuria (min. 6 työntekijää), että ne

voisivat olla moniammatillisia eivätkä olisi liian haavoittuvia.

Taulukko 2 Lasten määrä suhteessa perheneuvolan työntekijöiden määrään 2013

Kunta/kuntayhteenliittymä 0-13-vuotiaita

lapsia/työntekijä

Kuopio

1 326

Juankoski, Kaavi, Rautavaara 936

Lapinlahti* 740

7

Leppävirta 717

Pielavesi, Keitele, Tervo, Vesanto 682

Siilinjärvi 629

Tuusniemi 612

Varkaus 592

Suonenjoki, Rautalampi 479

Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Vieremä 356

8

Taulukko 3. KYS:n lastenpsykiatrian poliklinikan ja osastojen lähetteet, hoitopäivät 2015 (KYS,

tuloskortti) sekä kaikki erikoissairaanhoidon käynnit/yksi 0-12-vuotias (Sotkanet) kunnittain

Kunta 0-14v

lapset

Poliklinikka-

lähetteet

Osasto-

lähetteet

2753+2754

Hoitopäivät,

2753+2754

Esh

käynnit/

yksi 0-12v

2013

Esh

käynnit/

yksi 0-12

2014

Iisalmi

3 404

9

11

47+279

0,26

0,22

Juankoski 575 7 2 69+0 0,34 0, 22

Kaavi 428 7 2 20+55 0,18 0,39

Keitele 272 4 0 0,31 0,16

Kiuruvesi 1 295 8 3 0+34 0,21 0,15

Kuopio 17 339 255 29 517+753 0,38 0,50

Lapinlahti 1 581 10 3 19+17 0,24 0,13

Leppävirta 1 414 16 3 28+66 0,15 0,14

Pielavesi 698 9 2 172+105 0.15 0,11

Rautalampi 436 4 1 0+37 0, 07 0,19

Rautavaara 191 1 0 0+0 0,03 -

Siilinjärvi 4 492 43 2 35+76 0,14 0,19

Sonkajärvi 581 4 4 0+39 0,21 0,17

Suonenjoki 1 047 7 2 0+53 0,06 0,48

Tervo 163 1 0 0+0 0,58 0,65

Tuusniemi 322 7 0 0+0 0,38 0,39

Varkaus 2 818 20 10 45+ 0,16 0,17

Vesanto 238 9 2 0+41 0,20 0,30

Vieremä 575 1 3 10+63 0,21 0,25

Pohjois-

Savo

37 771 422 79 962+1962 0,27 0, 33

Koko maa 0,23 0, 25

Palveluprosessit. Lasten ja perheiden palvelujen perustana tulee olla laadukkaat ja riittävästi

resursoidut varhaiskasvatus ja koulutoimi sekä neuvola ja kouluterveydenhuolto (Kuva 1). Lasten

mielenterveyspalvelujen hoitoon ohjauksen avuksi on kehitetty LAPS- ja PikkuLAPS -lomakkeet,

joiden avulla kartoitetaan lasten ja perheiden toimintakykyä ja avun tarvetta.

- Kun huolet ovat vähäisiä, puheeksi ottaminen perustasolla riittää (LAPS<4).

- Kun huolet ovat kohtalaisia, perustason toimijoiden tulee järjestää keskinäinen

konsultaatio ja verkostoitua huolen fokuksen mukaan. (LAPS 5-7)

- Kun huolet ovat merkittäviä, on harkittava yhteydenottoa lasten mielenterveyspalveluihin

(LAPS >8): perheneuvolaan kun oireet painottuvat perheeseen ja lastenpsykiatrian

9

seudulliseen työryhmään kun oireet painottuvat lapseen. Tutkimus/hoito voi käynnistyä

perustason toimijoiden kanssa konsultaatiolla tai yhteisellä vastaanotolla.

Perheneuvolat. Perheneuvolat ovat osa lasten mielenterveyspalveluja ja matalan kynnyksen

palveluja. Ne toimivat tiiviissä yhteistyössä sekä perhekeskuksen palvelujen että erityispalvelujen

kanssa (Kuvat 2 ja 3). Perheneuvolat toimivat paikallisesti, mutta muodostavat neljä seudullista

kokonaisuutta. Isommat yksiköt mahdollistavat sijaistamisen ja työntekijöiden erityisosaamisen

hyödyntämisen. Lastenpsykiatrin työpanos perheneuvoloille voidaan jatkossa toteuttaa

seudullisten lastenpsykiatristen tiimien tai keskitettyjen palvelujen antamien jalkautuvien ja

videokonsultaatioiden avulla. Perheneuvoloiden tehtäväkuvaa tulee tarkentaa jatkotyöskentelyssä.

K

Neuvolat/kouluth

-th & lääk.

CM

PuheterapeuttiFysioterapeuttiToimintaterapeuttiRavitsemusterapeutti

Kasvatus- ja perheneuvola

Tk-vastaanotto

Kolmas sektori

Seudullinenlastenpsyktyöryhmä

CM

Keskitetty avohoito-vaikeat häiriöt

Osastot

Intensiivinen perhetyö

Oikeus-psykiatria

Koti- ja akuuttihoito

Jalkautuvalastenlääkäri ja lastenneurologi

Lasten yleissair.psyk

CM

Poliisi

Sosiaalihuollon vireilletuloja arviointi

Sijaishuolto

Perheoikeudelliset palvelut

Aikuisten palvelut

Nepsy-vo

Päivä-hoito/Koulu

Lapsi ja

perhe

Koulutus, kehittäminen, tutkimus



Perhekuntoutus

SOTE -päivystys

Koulupsykol/-kuraattori

Keskitetyt:lastentaudit jalastenneurologia

Kuva 1.Lasten jalapsiperheiden palvelut

Yksityiset palvelut

Neuvola-psykologi

.

Seudulliset lastenpsykiatrian työryhmät. Seudulliset työryhmät voidaan rakentaa jo toimivien

avohoidon lastenpsykiatrista hoitoa toteuttaneiden lasten mielenterveysyksiköiden ympärille

pohjoiselle, keskeiselle ja eteläiselle alueelle (Kuvat 2 ja 3). Pohjoinen ja eteläinen työryhmä olisivat

yleislastenpsykiatrisia, ja alueellisesti ja väestöpohjaltaan laajalla keskeisellä alueella toimisi

yleispsykiatristen työryhmien lisäksi osittain seudulliset ja osittain keskitetyt pikkulapsipsykiatrian

ja neuropsykiatrian työryhmät.

Seudulliset tiimit tarjoavat perhekeskuksissa verkostoituville neuvoloille ja kouluterveydenhuollolle

konsultaatioita ja konsultatiivisia yhteisvastaanottoja ja toimivat yhteistyössä perheneuvolan ja

kuntoutuksen erityistyöntekijöiden kanssa. (Kuva 3). Näin seudullisissa erityispalveluissa on

mahdollista tarjota kokonaisvaltaisia tutkimuksia ja jatkuvuutta asiakassuhteissa. Seudulliseen

erikoissairaanhoidon työryhmään potilaat ohjataan hoidonporrastuksen mukaan.

10

Lastenpsykiatrinen hoito tulee toteuttaa moniammatillisena integratiivisena hoitona ensisijassa

seudullisissa työryhmissä. Hoito voidaan toteuttaa myös ostopalveluna yksityisillä, keskitetysti

kilpailutetuilla palveluntuottajilla tai Kelan kuntoutuksena. Myös yksityisten palveluntuottajien

tulee tuottaa moniammatillista hoitoa ja/tai toimia tiiviissä yhteistyössä seudullisen työryhmän

kanssa. Vaikeasti häiriintyneiden lasten hoito tulee

Pikkulapsit.

Keskitetyt erityispalvelutHall, koul, kehitt.KonsultointiTyönohjausIntens.avoh:OsastotPäivystysOikeuspsykiatria

YleissairaalapsykiatrNeuropsyk .PikkulapsipsykNEPSY

Seudul-linentyör.

Seudullinentyör.

PENE

PENE

Kun-toutus

Kun-toutus

Perhekeskus

CM

Varhais-kasvatus ja koulu

ERITYISPALVELUT/ESH

KUVA 2.Keskitetyt ja seudullisetlasten mielenterveyspalvelut ja kuntoutus.

11

Perhekeskus

Perheasema

Koulu

Kolmas sektori

Koulupsyk.-kuraattori

Terv.kesk .vo

Kouluterv.h.

Perhe-neuvonta


Sos.h.vireilletuloja arv.


Neuvola-psykologi

Varhais-kasvatus

Neuropsyktyöryhmä

Toimintaterpia, puheter., fys.ter

Yksityiset palvelun tuottajat

-Keskinäinenkonsultaatio-Vastuu-työntekijä

-Konsultaatio-Yhteisvast.otto

Osaamiskeskus,vaativat

erityispalvelut

Hall, koul, kehitt.Työnohjaus

Vaativa avohOsastohoito

24/7 sote-päivystys

Sijaishuolto

Oik.psykiatria

Seudulliseterityispalvelut

LastentauditLastenneurologia

Lastenpsyk.tr--Perheoik. palv.

-Perhekunt.

AikuistenPäihde ja mtpalvelut

Poliisi

KUVA 3.Perhekeskukset, lasten seudulliset ja keskitetyt erityispalvelut ja niiden yhteistyö

Neuvola

toteuttaa julkisissa palveluissa ja osa keskitetysti vaativien erityispalvelujen yksikössä (esim. vaikeat

syömishäiriöt, psykoosit, vaikeasti traumatisoituneet lapset). Lievimmissä häiriöissä voidaan ohjata

yksityiseen terapiaan, mutta alueella on pula yksityisistä palvelujen tuottajista. - Hoitojen tulee olla

fokusoituja ja niitä tulee arvioida säännöllisesti.

Seudullisten tiimien tulee olla keskitetyn erikoissairaanhoidon osa, jotta resurssien jakautumista

voidaan säädellä ja turvata seudullisten tiimienjatkuvuus ja toimivuus. Tiivis yhteys erityisosaamista

ylläpitävään ja koulutusta tarjoavaan keskeiseen yksikköön helpottaa rekrytointia (vrt

kumppanuuslääkärit) ja vahvistaa osaamisen kehittämistä sekä työn jatkuvuutta. Näin myös

varmistetaan toimivat hoitoketjut, koulutus ja erikoissairaanhoidon aktiivinen tuki.

Seudullisissa tiimeissä tarvitaan moniammatillinen työryhmä, johon kuuluu lastenpsykiatreja, lasten

tutkimuksiin ja hoitoon perehtyneitä psykologeja, lasten psykoterapiaan kouluttautuneita

psykoterapeutteja sekä perheterapeutteja. Myös koulutuksessa olevia erikoistuvia lääkäreitä

kuuluu näihin työryhmiin

Pikkulapsipsykiatrian työryhmä toimii seudullisena tiiminä keskeisellä alueella läheisessä

yhteistyössä perhekeskusten alle viisivuotiaiden kanssa toimijoiden kanssa (Kuva 2 ja 3). Se tarjoaa

sekä jalkautuvia että videovälitteisiä konsultaatioita ja yhteisiä interventioita perustasolle, muiden

alueiden seudullisille tiimeille ja lisäksi myös sairaalan sisäisiä konsultaatioita.

Pikkulapsipsykiatrisessa työssä keskeistä on yhteistyö äitiys- ja lastenneuvolan, lasten

sairaanhoidon, sosiaalihuollon perhetyön, lastensuojelun sekä vanhempien

mielenterveyspalvelujen kanssa.

12

Lasten neuropsykiatrinen työryhmä toimii keskeisellä alueella seudullisena työryhmänä ja tarjoaa

konsultatiivista palvelua myös pohjoiselle ja eteläiselle alueelle. Vaikeat neuropsykiatriset häiriöt ja

kehitysvammaisuuteen liittyvä psyykkinen oireilu ja diagnostiset ongelmat vaativat

neuropsykiatrista erityisosaamista. - Ks. kohta 9. Kehitykselliset häiriöt ja neuropsykiatria

Keskitetyt lastenpsykiatrian erityispalvelut

Avohoito. Keskitetyissä avohoidon erityispalveluissa toteutuu vaikeiden häiriöiden tutkimus,

hoidon suunnittelu ja osittain myös hoidon toteutus (esim. psykoottisesti oireilevat ja vaikeasti

syömishäiriöiset). Keskitettyihin avohoidon palveluihin kuuluvat intensiivinen avohoito ja lasten

yleissairaalapsykiatria sekä osittain myös neuropsykiatria ja pikkulapsipsykiatria.

Lasten yleissairaalapsykiatria toimii välittömässä yhteistyössä vaativan pediatrian kanssa. Palvelua

tarjotaan koko erityisvastuualueelta tuleville lapsille. Seudulliset tiimit tarjoavat ensisijassa

somatopsykiatrian konsultaatiot perustasolle.

Noin 40 % pitkäaikaissairaista lapsista oireilee psyykkisesti ja tarvitsee psyykkistä tukea.

Yleissairaalapsykiatrinen työryhmä aktivoi perhekeskusten ja seudullisen tason toimijoita tukemaan

lasta ja perhettä. Perheet tarvitsevat usein lisäksi konkreettista esim. perhetyön tukea arkeen.

Vanhemmuuden tuki tulee antaa ensisijassa lasta hoitavasta yksiköstä mutta vanhemman oma

psykiatrinen hoito paikallisista aikuisten palveluista. Sopeutumisvalmennusta ja vertaisryhmiä

toteuttavat mm. potilasjärjestöt ja kolmas sektori ja harvinaisten sairauksien osalta myös

erikoissairaanhoidon erityisosaajat.

Syömishäiriöitä erikoissairaanhoidossa hoitaa lastenpsykiatrian ja lastentautien moniammatillinen

tiimi. Työryhmä huomio kokonaisvaltaisesti sekä yksilö- että perhekeskeisen näkökulman ja tekee

kotikäyntejä. Syömishäiriöissä tarvitaan nopeaa ja intensiivistä puutumista. Varhain alkaneet

anorektiset häiriöt ovat usein vaikeahoitoisia ja tarvitaan keskitettyä erityisosaamista.

Intensiivisen jalkautuvan avohoidon koti ja akuuttihoito työryhmän (KOTA–työryhmä) tavoitteena

on nopea, oikea aikainen puuttuminen siten, että lapsi voidaan vaikeassakin tilanteessa hoitaa

omassa elinympäristössä ilman osastohoitoa.

Intensiivisen perhehoito (PERHO) on perhe- ja avohoitopainotteinen vaihtoehto osastohoidolle.

Koko perhe osallistuu päiväosastotyyppiseen intensiiviseen hoitoon n. 15 päivän ajan. Hoito ja

käytännön järjestelyt tehdään yhdessä seudullisen työryhmän, osaston, sosiaalitoimen perhetyön ja

lastensuojelun kanssa.

Osastohoito. Lastenpsykiatriset 24/7 osastohoidot ja myös suuri osa viikko-osastoista on keskitetty

yliopistollisiin sairaaloihin. KYSin erva-alueella Keski-Suomen osastohoidot siirtyivät KYS:iin 4/2015

ja vain Pohjois-Karjalassa on viikko-osasto. Vuonna 2015 yhteensä 79 pohjoissavolaista lasta oli

osastohoidossa ja kriisiosastohoitopäiviä kertyi 962 ja tutkimus- ja hoito-osastopäiviä 1962

(taulukko 2). Pohjoissavolaisten lasten osastohoitojen määrä on vähentynyt intensiivisen avohoidon

työryhmien käynnistyttyä 2015. Erityisen vaikeahoitoiset potilaat hoidetaan keskitetysti TAYS:n tai

Niuvanniemen sairaalan EVA-yksiköissä.

13

Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikkö. Oikeuspsykiatrinen yksikkö tutkii lapsia

poliisin virka-apupyynnön perusteella, kun epäillään lapsen joutuneen fyysisen tai psyykkisen

kaltoinkohtelun tai seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi. Yksikössä tutkittiin v 2015 yhteensä 54

pohjoissavolaista lasta ja nuorta. Lisäksi yksikkö tuottaa palveluja koko KYS-erva-alueelle.

9. Nuorten mielenterveyspalvelut

Nuorilla on psyykkisiä häiriöitä ja sairauksia, joista osa on vakavia (esim. psykoosi tai

kaksisuuntainen mielenterveyshäiriö), n. 75 % aikuisten mielenterveyshäiriöistä näyttäytyy ennen

18 vuoden ikää. Nuorten mielenterveyspalveluiden kokonaisuuden perusta muodostuu

monipuolisista kaikkien nuorten saavutettavissa olevista perustason palveluista sisältäen myös e-

palvelut (esim. nuorten mielenterveystalo.fi) ja nuorten erityistason palveluista, jos nuorella ja/tai

hänen perheellään on perusselvitysten perusteella erityistason palveluiden tarve. Erityistason

palvelut voidaan jakaa vaativan- ja peruserikoissairaanhoidon palveluihin hoidon

osaamisvaatimusten ja ongelman harvinaisuuden ja/tai vakavuuden perusteella.

Peruserikoissairaanhoito toteutuu seudullisesti, lähellä nuorta. Sekä erikoissairaanhoidon että

vaativan erikoissairaanhoidon palveluista jo nyt osa jalkautuu tavoitteena yhdessä tekeminen.

Tulevaisuudessa e-psykiatrian kehittäminen parantaa syrjässä asuvien nuorten mahdollisuuksia

tarvitsemaansa hoitoon. Palvelukokonaisuus on kuvattu kuvioissa 1 ja 2.

Pohjois-Savoon on syntynyt sekä nuorten tarpeesta että päättäjien tahtotilasta johtuen eri tavoin

organisoituneita seudullisia mielenterveyspalveluita, jotka ovat lähellä nuoria: Ylä-Savossa

(nuorisopsykiatrian pkl), Leppävirralla (mielenterveysneuvola), Lapinlahdella

(mielenterveysneuvola), Sisä-Savon kansanterveystyön kuntayhtymässä (terveyskeskuksessa 2

työntekijää), Varkaudessa Nikulassa. Kuopion kaupungissa toimii SIHTI (matalan kynnyksen

vastaanotto 13–22 vuoden ikäisille) ja lasten ja nuorten mielenterveysyksikössä

15

nuorten työryhmä. Kuten taulukosta ilmenee, näihin palveluihin hakeutuu nuoria.

Palvelukokonaisuuden jatkokehittämisessä nämä muodostavat hyvän suunnitteluperustan.

Palveluihin hakeutuneiden nuorten määristä saa käsityksen taulukosta kolme ja neljä. KYSin

nuorisopsykiatria tuottaa eniten nuorisopsykiatrian avohoidon perus- ja vaativan

erikoissairaanhoidon palveluita 14–19 vuoden ikäisille nuorille. Avohoidon toimipisteet ovat

Kuopiossa ja Siilinjärvellä (avohoitokäyntejä toteutuu vuodessa n. 15 000). Yksikkö tarjoaa myös

avohoidon konsultaatioita (päivystävä sairaanhoitaja) perustason toimijoille ja yleissairaalaan. Osa

työstä on nuoren kotiin ja peruskuntiin jalkautuvaa. Avohoitopalvelut ovat koko Pohjois-Savon

nuorille ja sovitussa määrin KYS erityisvastuualueen nuorille.

Avohoidon henkilöstö on jaettu pienempiin, erikoisosaamistiimeihin: psykoosi/psykoottinen

masennus/transsukupuolisuus; ahdistus/lyhythoito; syömishäiriö/yleissairaalapsykiatria/masennus;

neuropsykiatriset häiriöt; tehostettu avohoito ja jatkossa myös nuoren kuntoutustutkimus.

Työnjaon tavoitteena on sisällöllisen tiedon ja laadun ylläpito.

16

Nuorten osastohoito. Kaksi nuorisopsykiatrista, alaikäisten suljettua osastoa (20 ss) Julkulassa

hoitavat sekä Pohjois-Savoa että erityisvastuualueen nuoria. Päivystys 24 h on yhdessä

aikuispsykiatria kanssa Julkulan sairaalassa. Nuorisopsykiatrian osaston hoitopäivät Pohjois-Savon

kunnittain on esitetty alla olevassa taulukossa. Samaan taulukkoon on otettu Sotkanetin tilastoista

sijoitettujen 0-17 vuoden ikäisten määrä, tavoitteena kuvata vakavaa avun tarpeessa olevia

alaikäisiä.

18–22-vuotiailla on suuri psykiatrisen hoidon tarve. Yli 18-vuotiaat osastohoitoa tarvitsevat

nuoret hoidetaan aikuispsykiatrian osastoilla Kuopiossa, Iisalmessa ja Varkaudessa, ikäryhmässä

18–22 vuotta on runsaasti sairaalahoidon käyttöä, joka kertoo psyykkisestä huonovointisuudesta.

Vuonna 2015 tälle ikäryhmälle kertyi Iisalmessa, Varkaudessa ja Kuopiossa yhteensä 5 457

hoitopäivää psykiatrisissa sairaaloilla Pohjois-Savossa. Katso alla olevat taulukot. Esimerkiksi v. 2015

Kuopion psykiatrikeskuksen avohoitokäynneistä 24 % kohdistui 18–22-vuotiaisiin.

19

10. Kehitykselliset häiriöt ja neuropsykiatria

Kehityksellisiin häiriöihin liittyvä moniongelmaisuus edellyttää usein monialaista yhteistyötä.

Lapsen kehitykseen liittyvät ongelmat nousevat usein esille neuvolassa, päivähoidossa tai

viimeistään kouluiässä. Selvittelyihin osallistuu neuvolan ja kouluterveydenhuollon lisäksi

kuntoutuksen työryhmä ja koulupsykologi. Myös alle esikouluikäisten palveluissa tulee olla

psykologin työpanos. Koska kysymyksessä on yleinen häiriöryhmä, suuri osa diagnostiikasta ja

kuntoutuksesta tulee tehdä perusterveydenhuollossa ja vain vaikeimmat ohjataan

erikoissairaanhoitoon. Tavoitteena on varhainen diagnostiikka, mutta ennen kaikkea varhaisen

kuntoutuksen käynnistäminen koulussa, päiväkodissa ja kotona jo ennen tarkkaa diagnostiikkaa.

Avoterveydenhuollossa on todettu erityisesti lastenneurologisen ja lastenpsykiatrisen konsultaation

tarve. Pääsääntöisesti kehityksellisiin häiriöihin kuluvat pulmat ovat lastenneurologian alaa, mutta

kun niihin liittyy merkittäviä käyttäytymisen, vuorovaikutuksen pulmia ja/tai psyykkistä oirehdintaa

tarvitaan lisäksi lastenpsykiatrian tai nuorisopsykiatrian asiantuntemusta.

Seudullisesti tarvitaan lääkärijohtoinen neuropsykiatrinen työryhmä, joka toimii yhteistyössä

kuntoutustyöryhmien kanssa ja konsultoi tarvittaessa lastenneurologia tai lastenpsykiatria. Tämän

20

työryhmänyhtenevä aluejako seudullisen lastenpsykiatrian työryhmän kanssa, mahdollistaisi

luontevan yhteistyöverkoston ja sujuvat palvelut lapsille ja perheille.

Osalla lapsista neurologisen kehityshäiriön / oppimisvaikeuden diagnostiikka ja / tai kuntoutus

viivästyy ja voi olla mahdollista, että tutkimuksiin ja hoitoon ohjaudutaan vasta nuorisoikäisenä.

Nuoren ohjautuessa nuorisopsykiatrian palveluihin hänellä todetaan kehityksellisten ongelmien

lisäksi psyykkinen häiriö. Palveluissa on aukko yli 20-vuotiaiden osalta. Neuropsykiatrisesta

häiriöstä kärsivälle, aikuistuvalle nuorelle ei ole tarjolla systemaattista kuntoutusta tai tukea ja

heistä moni syrjäytyy koulun ja työelämän ulkopuolelle. Näiden nuorten aikuisten jatkuvan

ohjauksen tarve tulee varmistaa neuropsykiatrisen työryhmän tuella. .

Keskitetyissä erityispalveluissa toteutuu vaikeiden ja monimuotoisten neuropsykiatristen häiriöiden

laaja-alainen diagnostiikka, lääkehoidon sekä kuntoutussuunnitelman laatiminen. Vaativien

häiriöiden diagnostiikka ja hoito tapahtuu yhteistyössä lastenpsykiatrian, nuorisopsykiatrian,

lastenneurologian ja foniatrian kanssa, joten tarvitaan yhteinen hoitoketjumalli, alueellisesti

yhtenäiset kuntoutuksen periaatteet ja keskitetty rahoituksen suunnittelu ja valvonta. Yhdessä

sosiaali- ja terveydenhuollossa laadittu kuntoutussuunnitelma tulee olla kuntoutuksen lähtökohta.

Kuntoutus toteutuu osittain julkisissa palveluissa, osittain ostopalveluina yksityis- tai kolmannella

sektorilla.

Lasten ja nuorten kehitysvamma diagnostiikka toteutuu pääasiassa erikoissairaanhoidossa, jonka

jälkeen palvelut järjestetään erityishuoltolain mukaisesti perusterveydenhuollossa. Keskitettyjen

erityispalveluiden neuropsykiatriset työryhmät (lapset ja nuorten) tarjoavat tarvittaessa

konsultaatiota tai yhteisvastaanottoja mikäli kehitysvammainen lapsi/ nuori oireilee vaikea-

asteisesti psyykkisesti.

11. Kiireellisen avuntarve ja päivystys

Yhteispäivystysasetus tulee voimaan v. 2017 koskien myös sosiaalipäivystystä. Yhteispäivystyksen

toimialueena on koko maakunta ja se järjestetään KYSin Puijon sairaalassa. Lastenpsykiatrinen

24/7-päivystys ja kriisiosastohoito toteutuvat KYSin yhteistoiminta alueella vain KYSissä.

Nuorisopsykiatrinen päivystys toteutuu Julkulassa yhteistyössä aikuispsykiatrian kanssa.

Myös päivystyksellisissä tilanteissa tarvitaan yhteistyössä arviota, onko kyse lääketieteellisen ja/vai

lastensuojelullisen avun tarpeesta. Päivystyksellistä lasten- tai nuorisopsykiatrista apua tarvitaan

erityisesti, kun lapsi tai nuori on vaarallinen itselleen tai ympäristölleen. Lähetteen

päivystykselliseen erikoissairaanhoitoon tekee lääkäri, joka samalla arvioi tahdosta riippumattoman

avun tarpeen.

Sosiaalityön kiireellistä ja välttämätöntä päivystyksellistä apua tarvitaan perheiden

lastensuojelutilanteisiin, nuorten kriisitilanteiden hoitamiseen sekä perheväkivaltatilanteisiin

poliisin toimenpiteiden rinnalla. Myös onnettomuudet, katoamiset tai laajat suuria ihmisryhmiä

koskevat häiriötilanteet aiheuttavat sosiaalisen avun tarvetta vuorokauden ajasta riippumatta.

Sosiaalipäivystystyössä päivystäjällä tulee olla mahdollisuus lähteä arvioimaan tilannetta myös

21

paikan päälle esim. asiakkaan kotiin. Työssä on oltava laajat päätöksenteko-oikeudet. Vaativaan

sosiaalipäivystykseen pitää olla mahdollista ottaa suoraan yhteyttä.

Psykososiaaliselle kriisityölle on jo luotu organisaatio sekä verkosto perusterveydenhuollon

toimijoiden, KYSin psykiatrian klinikan ja Kriisikeskuksen yhteistyönä.. Myös

suuronnettomuustilanteet on suunnitelmissa otettu huomioon. Lastenpsykiatria ja

nuorisopsykiatria osallistuvat kriisityöhön ikäryhmäjaon mukaisesti Suunniteltu laaja

sosiaalipäivystys täydentää hyvin aiemmin sovittuja toimintasuunnitelmia.

12. Vanhemmuuden tukeminen

Perheen aikuisen psyykkinen sairaus, vakava somaattinen sairaus, päihdeongelma tai muu

vanhemmuutta kuormittava taakka verottaa vanhemman voimavaroja ja ihmissuhdetaitoja, mikä

näkyy vanhemmuudessa ja perheen vuorovaikutuksessa. Vanhemman sairauksiin liittyen perheissä

on myös usein muitakin vaikeuksia kuten työttömyyttä, taloudellisia vaikeuksia, avioeroja jne.

Näissä perheissä lapsilla on lisääntynyt riski sairastua psyykkisesti. Kun huoli perheen lapsista herää

aikuisten palveluissa, tulee kutsua lasten tai nuorten palvelut mukaan yhteistyöhön. Kotipalvelu ja

perhetyö ja muut matalan kynnyksen palvelut ovat keskeisiä perheen ja vanhemmuuden tukemisen

muotoja myös silloin, kun hoito muilta osin tapahtuu erityis- tai vaativissa erityispalveluissa. Lasten,

nuorten ja aikuisten palvelujen yhtäaikainen apu voidaan toteuttaa yhteisillä vastaanotoilla ja

tarvittaessa hoitoa vuorotellen/jaksottaen. Myös perheitä kohdattaessa lasten ja nuorten

yksilölliset tarpeet ja huolet pitää tulla kuulluksi.

Pitkittyneissä perheen ongelmatilanteissa työn tavoitteena voi olla ylisukupolvisen ketjun katkaisu.

Erityisen hyödyllisiksi lapsen kehityksen kannalta ja taloudellisesti kannattaviksi on todettu

raskauden aikaiset ja pikkulapsivaiheeseen suunnatut interventiot ja nämä vaiheet ovat myös

otollisimpia vanhempien oman motivaation kannalta.

Myös lasten somaattiseen pitkäaikaiseen sairastamiseen, käyttäytymiseen tai tunne-elämään

liittyvät vaikeudet kuormittavat vanhemmuutta ja voivat vaarantaa lasten tarpeiden huomiointia.

Erityistä tukea tarvitsevat keskosten ja vammaisten lasten ja nuorten perheet. Keskeisinä

tukimuotoina ovat tukihenkilöt ja –perheet, sopeutumisvalmennus ja vertaistuki ja muut

kolmannen sektorin palvelut, mutta myös erityispalvelujen tukea tarvitaan tuentarpeen

selvittelyssä ja kriisivaiheessa.

13. Somaattisesti sairas lapsi ja nuori

Lasten ja nuorten somaattisten sairauksien avohoito perustuu vahvaan erikoissairaanhoidon

tertiääritason yksikköön (KYS Lasten ja nuorten klinikka) sekä siihen kiinteästi liittyviin

avopediatrisiin yksiköihin. Pediatrisia avohoitopalveluja tuotetaan tällä hetkellä sekä KYSin lasten ja

nuorten klinikassa (mm. KYS lastentautien pkl) että seudullisissa avopediatrian yksiköissä (nykyinen

Kuopion kaupungin avopediatrian pkl, VAS lastentautien pkl, ISA lastentautien pkl).

Seudullisissa avopediatrian yksiköissä avopediatrit vastaavat mm. lasten kroonisten sairauksien

hoitoketjujen toimivuudesta, perustasolle siirtyvien pitkäaikaissairaiden lasten jatkohoidon

22

järjestämisestä ja näiden lasten peruspalvelujen toimivuudesta, osallistuvat perhetyön verkoston

luomiseen ja kehittämiseen omilla alueillaan sekä toimivat tiedonkulun linkkeinä erityistason ja

perustason välillä. Avopediatrien tulisi toimia osana erikoissairaanhoitoa. Heidän toiminnalleen

tulee olla ominaista tiivis yhteys erityistason klinikkaan (ammattitaidon ylläpito, jatkokoulutus,

erityistason konsultaatiot) ja sieltä tapahtuva jalkautuminen perustasolle (konsultaatiotoiminta,

perustason jatkokoulutuksen järjestäminen ja osaamisen vahvistaminen, yhteydenpito sosiaali- ja

sivistystoimen kanssa, ennaltaehkäisevä työ). Avopediatri seuloo oman alueensa lähetteistä

erityistason arviota tarvitsevat lapset (portinvartija) ja toimii asiantuntijana mm.

kouluterveydenhuollon ja lastensuojelun ongelmatapauksissa. Tällainen toimintatapa parantaa

erityistasolta perustasolle siirtyvien potilaiden turvallista hoitoa perustasolla sekä parantaa

erityistason palveluja tarvitsevien lasten pääsyä erityistason palvelujen piiriin. Avopediatrien lisäksi

jalkautuva lastenneurologi tekee oman erikoisalansa osalta vastaavaa työtä.

Valtakunnallisella tasolla avopediatrian roolia perustason tukena ollaan vahvistamassa (mm.

Varsinais-Suomen SHP:ssä perustettu v. 2015 3 uutta avopediatrin virkaa). Yksityissektorilla on

joissain osissa Suomea (mm. pääkaupunkiseutu, Varsinais-Suomi) merkittävä rooli lasten

somaattisten avohoitopalvelujen tuottajana. Valtakunnalliset SOTE ratkaisut vaikuttavat myös

näiden seikkojen muotoutumiseen PSSHP:n alueella.

14. Perheoikeudelliset palvelut

Perheoikeudellinen neuvonta ja ohjaus on kiinteä osa varhaista perhesosiaalityötä ja sen tulee

toimia seudullisissa tiimeissä, esim. seudullisissa perhekeskuksissa. Perheoikeudellisten palveluiden

yhteys sosiaalihuoltolain mukaiseen perhesosiaalityöhön ja lastensuojeluun on säilytettävä.

Eroneuvonnan ja eropalvelujen sekä perheasiain sovittelun järjestäminen on selvitettävä.

Perheoikeudellisissa palveluissa toimivat lastenvalvojat voivat muodostaa maakunnallisen tiimin,

joka konsultoi keskenään ja vahvistaa osaamistaan. Isyyden tunnustaminen ja selvittäminen,

huolto-, asumis- ja tapaamissopimusten vahvistaminen, valvottujen tapaamisten järjestäminen

sekä olosuhdeselvitykset tuomioistuimille tuotetaan maakunnallisesti keskitetysti hallinnoituina

kuitenkin siten, että palveluita viedään lähipalveluiksi. Seudullisia toimipisteitä tulisi olla ainakin

Iisalmessa, Varkaudessa, Kuopiossa. Valvottujen tapaamisten järjestämiseen tarvitaan yhteiset

linjaukset ja käytännöt. Juristin palveluja tarvitaan lastenvalvojien työn tueksi; ja palvelu voisi olla

keskitetysti tuotettua ja koko maakunnan käytössä.

15. Lastensuojelun vaativa avohuolto

Tarvitaan toimiva vaativien palveluiden keskitetty koordinaatio ja tuki (esimerkiksi

erityissosiaalityöntekijöitä) lastensuojelun avohuoltoon ja huostaanottojen valmisteluun ja

sijaishuoltoon. Nämä erityistyöntekijät voivat vahvistaa ja tukea lastensuojelun työntekijöiden

osaamista.

Tarvitaan lasten mielenterveystyön osaamisen tuominen tiiviisti mukaan lastensuojelun tiimien

työhön ja tiimirakenteen uudistaminen hyödyntämällä esim. Englannissa kehitettyä Hackneyn

23

mallia. Lapsikeskeisnen, perheitä voimavaraistava malli jäntevöittäisi perheiden kanssa tehtävää

työtä ja vähentäisivät tuen sirpaleisuutta. Mallin ydin on moniammatillinen yhteistyö

sosiaalihuollon toimijoiden sekä terapeuttista osaamista omaavien ammattilaisten välillä.

Ostopalveluina hankittavien lastensuojelun avohuollon tukitoimien kilpailutus tulee toteuttaa

maakunnallisesti. Perhekuntoutusta tulee järjestää maakunnallisesti yhdenmukaisesti esim.

maakunnallisessa perhekuntoutusyksikössä, josta käsin on mahdollista myös tehostetun perhetyö

ja kotiin vietävän perhekuntoutuksen tekeminen ja koordinointi. Ensikotipalveluiden tarve ja

järjestäminen on kartoitettava ja selvitettävä voiko ensikotitoimintaa tehdä myös

perhekuntoutusyksikössä.

16. Sijaishuolto

Hoidollisen ja kuntouttavan sijaishuollon palvelut järjestetään maakuntatasoisesti sisältäen

perhehoitajien ja tukiperheiden rekrytoinnin, sijaisperheiden valinnan, valmentamisen, arvioimisen,

sukulaissijaisperheiden valmentamisen, perhehoidon ja tukiperhetoiminnan tukipalvelujen

järjestämisen, perhehoidon ja tukiperhetoiminnan koordinoinnin ja käytettävissä olevien

sijaishuoltopaikkojen hoitopaikkarekisteriin, tarvittavien tietojen kokoamisen ja paikkatilanteiden

tietopankkina toimimisen sekä sijoitustyöskentelyssä mukana olon. Viidelle alueelle Suomessa

voidaan rakentaa osaamiskeskuksia. Eri maakuntien sijaishuollon kehittämisyksiköistä olisi

mahdollista muodostaa perhehoidon ja tukiperhetoiminnan kehittämisyksikkö, jonka toiminnan

piiriin kuuluvat myös esim. vammaisten lasten perhehoito ja tukiperhetoiminta.

Sijaishuoltoon kuuluu myös laitoshoito, joka on suurimmaksi osaksi ostopalvelua. Tarvitaan

lastensuojelun asiantuntijatyöryhmä maakuntatasoisesti. Lastensuojelun avohuollon tukitoimena ja

huostaan otettuina sijoitettavien lasten lastensuojelulaitospaikkojen kokonaisuutta tulee

tarkastella alueellisesti (oma tuotanto ja ostopalvelu). Julkishallinnon laitospaikat tulee profiloida

jatkossa ja alueella sijaitsevia laitospaikkoja tulee hyödyntää niiden erityisosaamisen mukaan.

Maakunnassa on todettu uudenlaisen sijaishuoltopaikan tarve nuorille, joiden laitoshuoltoon

sijoittamisen perusteena ovat sekä psyykkiset vaikeudet/psyykkinen sairaus että

lastensuojelutoimia edellyttävä huolenpidon tarve. Samoin on todettu jatkohoitoa antavan

kuntoutuskodin tarve tälle samalle ryhmälle. Yksikkö voisi palvella maakuntaa suurempaakin

aluetta.

17. Tulevaisuuden kehittämiskohteet ja haasteet

- Tarvitaan keskitettyä, monialaista yhteistoiminta-alueen kattavaa yhteistyötä palvelujen ja

hoitopolkujen suunnittelussa ja järjestelyn organisoinnissa

- Ammattilaisten saatavuus, koulutus ja alalla pysyminen täytyy varmistaa erityisvastuualueella.

Keinoina ovat systemaattinen erityisosaamisen ja menetelmien koulutus, riittävä työnohjaus ja

konsultaatiot. Osaamisen varmistamista edesauttavat keskitetysti organisoidut seudulliset

työryhmät, konsultaatiot, kumppanuusvirat ja erityisosaajapoolit sekä koulutuksen

järjestäminen. Vastuu koulutusten järjestämisestä on osaamiskeskuksella.

24

- Tarvitaan moniammatilliseen käyttöön sopiva tietojärjestelmä, joka huomioi tietojen

suojaamisen tarpeet.

- Yhdenvertaisuutta palveluissa parannetaan e-palveluilla, jotka sisältävät hoitoon ohjausta,

konsultaatioita hoidon seurantaa sekä myös nuorten psykiatrista hoitoa.

- Sekä lasten että nuorten mielenterveyspalveluista tulee muodostaa koko sote-alueen kattava

yhdenvertainen kokonaisuus, jossa palvelut tuotettaan hajautetusti. Kokonaisuus sisältää

perustason mielenterveystyön, erikoissairaanhoidon palvelut, vaativan erikoissairaanhoidon

palvelut, psyykkisesti sairastuneiden lasten ja nuorten kuntoutuksen ja perusterveydenhoidon

palvelut. Lasten mielenterveyspalveluissa alueellinen yhdenvertaisuus toteutettava huolimatta

nykyisten resurssien epätasaisesta jakautumisesta. Perheneuvonnan järjestäminen

selkiytettävä.

- Kuntien sivistystoimi otettava mukaan palvelujen suunnitteluun ja varhaiskasvatuksen,

koulutoimen, koulupsykologien ja koulukuraattorien rooli sote-yhteistyössä on selvitettävä.

Oppilashuoltoa ei voi jättää hallinnollisesti erilleen sote-palveluista. - Erityisesti nuorille

matalan kynnyksen oppilashuollonvastaanotot ovat tärkeitä ja kustannustehokkaita.

- Varhainen puuttuminen on taloudellisesti kannattavinta ja merkittävintä lapsen kehityksen

kannalta. Äitiyshuollon ja lastenneuvolan, varhaiskasvatuksen, lastensuojelun, sosiaalitoimen

perhetyön, pikkulapsipsykiatrian, aikuispsykiatrian ja kolmannen sektorin toimijoiden tulee

tehdä matalan kynnyksen saumatonta yhteistyötä, ja lisäksi on tarjottava riskiryhmille

intensiivisiä erityispalveluja. Erityisesti on huomioitava vakavasti sairaiden ja keskosvauvojen

perheet.

- Oppimisvaikeudet tulee kartoittaa ennen koulun alkua, viimeistään kouluiässä. Myös alle

esikouluikäisille tulee olla perhekeskuksissa psykologin palveluja Nuorisopsykiatrialle

ohjautuu edelleen nuoria, joilla on diagnosoimattomia laajoja oppimisvaikeuksia.

- Perustasolle tarvitaan lääkärijohtoisia seudullisia neuropsykiatrisia työryhmiä, jotka

huolehtivat lievien häiriöiden varhaisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta sekä

vaikeiden häiriöiden jatkohoidosta ja seurannasta. Vakavista häiriöistä kärsiville lapsille ja

nuorille tarvitaan systemaattista ohjausta ja kuntoutusta. Yli 20-vuotiaat nuoret tarvitsevat

peruspalvelujen apua myös aiemmin saadun kuntoutuksen jälkeen.

- 18- 22-vuotiaat nuoret eivät saa tällä hetkellä riittävästi tarpeisiinsa vastaavia

mielenterveyspalveluita, kuntoutusta tai sosiaalista tukea. On syytä harkita

nuorisopsykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen ikärajan nostamista 22-vuoteen ja nuorten

aikuisten oman psykiatrinen osaston tarvetta.

- Nuorten ja pienten lasten vanhempien, erityisesti odottavien äitien päihdekäyttöön on

tartuttava tehokkaammin. Tarvitaan nuorten päihdepalveluja.

25

- Sijoitettujen lasten, heidän biologisten vanhempien ja sijaisvanhempien tuki on riittämätön ja

sitä tulee kehittää yhteistyössä. Jälkihuollossa olevat nuoret ja sijoitetut nuoret itse

vanhempina tarvitsevat erityistä. monialaista tukea.

- Erityisen vaativan lastensuojelun on tarkoituksenmukaista olla lähellä vaativaa

lastenpsykiatrista ja nuorisopsykiatrista päivystystä ja hoitoa.

- Tarvitaan vaativan erityistason palvelumalli vaativimpien lastensuojelupalveluiden organisointi

viidelle yhteistyöalueelle sisältäen kaikkein vaativimman lastensuojelun laitoshoidon ja

päihderiippuvuuden hoitoon erikoistuneiden ensikotien toiminnan hallinnoinnin. Tulee myös

pohtia julkisen palvelujärjestelmän lastensuojeluyksikköä nuorille, joille nyt ei löydy sopivaa

paikkaa.

26

LIITE 1: POSOTE Lapset, nuoret ja perheet - Vaativat erityispalvelut ja niiden osaamisen tuki seudullisesti,

kokoukset

Kokonaiskuvan hahmottaminen

Aika keskiviikko 23.3.2016. klo 12.30 - 16

Osallistujat Kaarina Kemppinen, osastonylilääkäri, lastenpsykiatria, KYS, puheenjohtaja

Siru Kinnunen, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, KYS

Eila Laukkanen, ylilääkäri, nuorisopsykiatria, KYS

Sami Remes, osastonylilääkäri, KYS

Tarja Pajunen, psykologi, KYS

Marketta Kolari, lastensuojelupäällikkö, Kuopio

Marja Kesti, ylilääkäri, Ylä-Savon sote (klo 14:ään)

Helena Lindman, lapsiperheiden palvelujen esimies, Ylä-Savon sote

Ritva Pääkkönen, sosiaalityön päällikkö, Ylä-Savon sote

Riitta Mentula-Hyvärinen, palvelualuepäällikkö, Varkaus

Raakel Laukkanen, terveyskeskuslääkäri, Nilakka, Kysteri (Liisa Pietilän

tilalla)

Kristiina Nerg, hankesuunnittelija, KYS, sihteeri

Lapsen/nuoren somaattinen sairastaminen, psykosomatiikka, syömishäiriöt

Aika keskiviikko 29.3.2016. klo 8.00– 11.00



Eila Laukkanen, ylilääkäri, nuorisopsykiatria, KYS (klo 8 -10)


Tarja Pajunen, psykologi, KYS, sihteeri


Helena Lindman, lapsiperheiden palvelujen esimies, Ylä-Savon sote

27


Liisa Pietilä, terveyskeskuslääkäri, Nilakka, Kysteri

Virpi Vauhkonen, lastenpsykiatri, -neurologi, KYS

Marita Venäläinen, osastonhoitaja, KYS

Saija Rankinen, sos.tt, Kuopion kaupunki , lapsiperhepalvelut

Tiina Huttunen, erikoislääkäri, Ylä-savon Sote / Nuorisopsykiatrian pkl

Virve Kekkonen, KYS, nuorisopsykiatrian pkl

Merja Ålander, osastonhoitaja, KYS, nuorisopsykiatrian pkl

Lapsen/nuoren kehitykselliset ongelmat ja neuropsykiatria

Aika maanantai 4.4.2016. klo 8 – 11

Osallistujat Kaarina Kemppinen, osastonylilääkäri, lastenpsykiatria, KYS, pj.


Sami Remes, osastonylilääkäri, pediatria, KYS

Virpi Vauhkonen, lastenpsykiatrian ja neurologian erikoislääkäri, KYS


Virve Kekkonen, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, KYS

Helena Lindman, lapsiperheiden tukipalveluiden esimies, Ylä-Savon sote




Kristiina Nerg, hankesuunnittelija, KYS, siht.

Muut asiantuntijat Jarkko Kirjavainen, ylilääkäri, lastenneurologia, KYS

Mari Qvarnström, apulaisylilääkäri, foniatria, KYS

Jukka Ollikainen, erikoislääkäri, Kuopio

Jaana Jerkku, erityisluokanopettaja, Kuopio

Maija Roine, kuntoutuspäällikkö, Kuopio

Taisto Leppäsaari, neuropsykologi, KYS

Anita Puustjärvi, apulaisylilääkäri, KYS

Erja Välisalo-Leinonen, psykologi, KYS

28

Ronkainen Tuomo, erikoislääkäri, KYS

Minna Rytkönen, projektikoordinaattori, Vamos-hanke (Kuopio)

Sote-malleja

Aika tiistai 5.4.2016. klo 8.00 – 11.00




Virpi Vauhkonen, erikoislääkäri, lastenpsykiatria, neurologia, KYS







Muut asiantuntijat Kati Palsanen, Sos-lapsikylä, videoyhteys

Sanni Penttilä, Siun sote

Anne Frimodisg, Siun sote

Lapsen/nuoren somaattinen sairastaminen, psykosomatiikka, syömishäiriöt

Aika maanantai 11.4.2016. klo 9 - 12








Muut asiantuntijat Anu Jääskeläinen, erikoislääkäri, lastenpsykiatria, KYS

29

Krista Koivula, psykologi, KYS

Erja Hänninen, erikoislääkäri, nuorisopsykiatria, KYS

Tuula Pesonen, osastonylilääkäri, psykiatria, KYS (klo 11:een saakka)

Päivi Neuvonen, kl. erikoistunut hoitaja, nuorisopsykiatria, KYS

Jutta Airaksinen, koululääkäri, kouluth, Kuopio

Ismo Makkonen, erikoislääkäri, lastenneurologia, KYS

Soile Hiltula, palveluesimies, lastensuojelun perhetyö, Kuopio

Kaija Kröger, sairaanhoitaja, Varkaus

Akuutti oireilu/huoli ja päivystyksellinen tuki

Aika maanantai 11.4.2016. klo 13.15 – 15.30

Paikka luentosali, 2. krs, rak. B2, Alava

Kutsutut osallistujat Kaarina Kemppinen, osastonylilääkäri, lastenpsykiatria, KYS, puheenjohtaja











Kutsutut asiantuntijat Saija Rankinen, sosiaalipäivystys/päiväaikainen päivystys; Kuopio

Tiia-Riikka Tuunanen, erikoislääkäri, lastenpsykiatria, KYS

Arja Paukkeri, osastonhoitaja, lastenpsykiatria, KYS

Mia Jussila, erikoislääkäri, intensiivinen avohoito, KYS

Anne Puurunen, psykologi, intensiivinen avohoito, KYS

Jyrki Airola, sosiaalityöntekijä, nuorisopsykiatria, tehostettu avohoito ja kuntoutus, KYS

30

Jukka Paappanen, osastonhoitaja, yleissairaalapsykiatria, päivystys, KYS

Virpi Laukkanen, erikoislääkäri, yleissairaalapsykiatria, KYS

Huoli vanhemmuudesta ja vanhemman psyykkinen sairastaminen

Aika tiistai 12.4.2016. klo 13.15 – 15.30








Marja-Liisa Korhonen, perhesosiaalityön esimies, Ylä-Savon sote (Ritva Pääkkösen tilalla)



Muut asiantuntijat Pasi Kuosmanen, ylihoitaja, psykiatria, KYS

Pekka Peura, psykologi, aikuispsykiatria, KPK

Sirpa Ovaskainen, sosiaalityöntekijä, lastenpsykiatria, pikkulapsitiimi, KYS

Minna Pölkki, psykologi, lastenpsykiatria, pikkulapsityöryhmä, KYS

Helena Karp, palveluesimies, perheneuvola, Kuopio

Päivi Rasinmäki, sosiaalityöntekijä, nuorisopsykiatria, KYS

Pitkäjänteinen tuki: kuntoutus, pitkät hoidot, opiskelu, kuntouttava asuminen, työvoimapalvelut, perhekuntoutus

Aika maanantai 18.4.2016. klo 10 – 12.00





31







Muut asiantuntijat Saija Roine, apulaisylilääkäri, LNMY, Kuopio

Marja Dogruyol, sosiaalityöntekijä, lastenpsykiatria, KYS

Outi Rytkönen, terveyskeskuslääkäri, psykiatri, Kysteri

Tuuli Pieviläinen, opiskelijahuollon koordinaattori, Savon koulutusky

Asta Pääkkönen, tiimipäällikkö, Kela

Johanna Rouvinen, ratkaisuasiantuntija, KELA

Merja Ålander, osastonhoitaja, nuorisopsykiatria, KYS

Raija Pietarinen, psykologi, nuorisopsykiatria, KYS

Mervi Heikkinen, sosiaalityöntekijä, nuorisopsykiatria, KYS

Perheoikeudelliset palvelut, lastenvalvoja, sijaishuolto ja perhehoito

Aika tiistai 19.4.2016. klo 8.00 – 12.00








Muut asiantuntijat Marja Dogruyol, sosiaalityöntekijä, lastenpsykiatria, KYS

Marja-Liisa Korhonen, perhesosiaalityön esimies, Ylä-Savon sote

Juha Asunmaa, lastenvalvoja, Kuopio

Hanna Leinonen, va. palveluesimies, sijais- ja jälkihuolto, Kuopio

32

Marena Paahto, palveluesimies, perhepalvelut ja lastensuojelun avohuolto, Kuopio (klo 9.40 lähtien)

Koosteen työstäminen 1

Aika tiistai 11.5.2016. klo 8.00 – 11.00










Raakel Laukkanen, terveyskeskuslääkäri, Nilakka, Kysteri (Liisa Pietilän tilalla)

Koosteen työstäminen 2

Aika tiistai 13.6.2016. klo 8.00 – 10.00







33

LIITE 2: Hyviä käytäntöjä

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Koulutiimit (koulupsykologit, kuraattorit, psyykkari, nuorten päihdetyöntekijä,

kouluterveydenhoitaja sekä sovitusti nuorisopsykiatrian poliklinikan erikoistuva lääkäri) Tiimi

toimii matalalla kynnyksellä, suunnittelee yhdessä koululaisten / opiskelijoiden palveluja

oppilaan ja vanhemman luvalla..

Neuvolatiimit alle kouluikäisille (terveydenhoitaja, neuvolalääkäri, psykologi, perheohjaaja ja

perhesosiaalityöntekijä)

Lähipalvellun työntekijät tuottavat ryhmäpalveluja varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa.

Lastensuojelun perhesosiaalityöntekijät toimivat lähipalvelussa kunnittain, muodostavat

yhdessä seudullisen tiimin, jota johdetaan keskitetysti. Tiimin jäsenet konsultoivat toisiaan ja

toimivat työn tukena. Tiimissä toimi sijaishuollon vastuusosiaalityöntekijä, jonka hoitaa

yhteistyötä lastensuojeluyksiöihin, tietää yksiköiden paikkatilanteet ja on tukena

sosiaalityöntekijöille sijoitustilanteessa. Perheoikeudellisissa palveluissa toimii kaksi

sosiaalityöntekijää seudullisena palveluna ja he osallistuvat seudullisen lastensuojelun tiimin

työskentelyyn.

Varkaus

kumppanuuslääkäritoiminta KYSin kanssa (nuorisopsykiatria, lastenneurologia)

erityispalveluiden jalkauttaminen peruspalveluiden yhteyteen tarkoituksena madaltaa avun

hakemisen ja saamisen kynnystä

neuvolan ja aikuispsykiatrian poliklinikan yhteistyö perheterapeuttisissa interventioissa

neuvolan ja päihdeklinikan sekä aikuispsykiatrian yhteistyö perhevalmennuksessa

paikallinen moniammatillinen työryhmä tukea tarvitsevien lapsiperheiden palveluiden

suunnittelemiseksi

Huomaa lapsi –ryhmä vuosittain päihdeperheille (päihdeklinikka, Nikula, srk)

perhepalveluiden sosiaalityöntekijän jalkautuminen neuvolaan

koulupsyykkari-toiminta yläkouluilla (psykiatrinen sairaanhoitaja)

työnjako lastensuojelun ja sosiaalihuoltolain mukaisen perhepalvelun välillä

perhekumppanimallin kokeilu

useita palveluita käyttäville perheille annetaan rinnalle kulkijaksi perhekumppani, joka tuo

esille perheen tarpeita ja toiveita perheen tarvitseman tuen järjestämiseksi

moniammatillinen ratkaisutiimi –mallin kokeilu perheiden palveluiden järjestämiseksi

KYSTERI, Nilakka

Toimiva lapsi ja perhe –työn menetelmät: Lapset puheeksi –keskustelu, - perheinterventio, -

neuvonpito. Työmenetelmiin on koulutettu useita terveys- ja sosiaalityön asiantuntijoita. Se on

mahdollistanut yhä varhaisemmin alkavan vanhemmuutta voimaannuttavan ja lasta kuulevan

yhteistyön yli sektorirajojen. Lapset puheeksi –keskustelu tehdään Pielavedellä kaikille 2-

vuotiaiden vanhemmille ikäkausitarkastuksen yhteydessä ja syksystä -16 alkaen myös

34

Keiteleellä. Keiteleen sivistystoimi on tehnyt päätöksen Lapset puheeksi –koulutuksesta

päivähoidon työntekijöille sekä opettajille.

Kuopio

Sote-työskentelyä ennakoiden sosiaalitoimessa on siirrytty yleisten perhepalvelujen ja

lastensuojelun sosiaalityössä tiimimalliin.

Kiire- ja selvitystiimi, huolehtii ohjauksesta ja neuvonnasta, palvelutarpeen arviointipyyntöjen

ja lastensuojeluilmoitusten kirjaamisesta ja vireillepanosta sekä nopean tuen järjestämisestä

lapsille ja perheille.

Muutostiimit tekevät palvelutarpeen arvioinnit ja työskentelevät pidemmissä asiakkuuksissa.

Kaikissa tiimeissä on sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen osaamista.

Kuopiossa toimii ammattilaisohjattuja vertaisryhmiä (Huomaa lapsi). Ohjaus toteutetaan

julkisen, yksityisten, seurakuntien ja järjestöjen yhteistyönä.

Vamos Kuopio on matalankynnyksen toimintaa 16-29-vuotiaille nuorille, jotka ovat ilman työ-

tai opiskelupaikkaa. Tarkoituksena on yhdessä nuoren kanssa rakentaa oma polku kohti

mielekästä tulevaisuutta. Hankkeen tarkoituksena on yhdessä kunnan toimijoiden kanssa

rakentaa saumatonta palvelukokonaisuutta.

17.6.2016 Pohjois-Savon Liitto PERHEPALVELUT Alatyöryhmä 1

Matalan kynnyksen perhe- ja nuorisokeskus sekä perhelähtöiset tehostetun tuen palvelut

SISÄLTÖ

1 TYÖSUUNNITELMAN TAUSTA, ALATYÖRYHMÄN JÄSENET JA AIKATAULU

1.1 Työsuunnitelman tausta 1.2 Alatyöryhmän jäsenet 1.3 Alatyöryhmän työskentelyn aikataulu

2 ALATYÖRYHMÄN TARKOITUS JA TAVOITTEET

2.1 Tarkoitus 2.2 Tavoitteet

3 YHTEISTYÖTAHOJEN KUULEMINEN

3.1 Järjestöjen ja seurakuntien kuuleminen 3.1.1 Yhteenvetoa järjestöjen ja seurakuntien kuulemisesta 3.1.2 Yhteenvetoa evankelisluterilaisen seurakuntien kuulemisesta 3.2 Kuntien asiantuntijoiden kuuleminen

4 ALATYÖRYHMÄN KANNANOTTOJA JA NÄKEMYKSIÄ TULEVAISUUDEN LAPSIPERHEPALVELUISTA POSOTE-ALUEELLA

4.1 Millainen palveluverkosto Pohjois-Savossa on vaikuttava, laadukas ja kustannustehokas 4.2 Onko Pohjois-Savon alueella tai valtakunnallisesti löydettävissä toimivia palvelutuotantomalleja tai hyväksi

havaittuja käytäntöjä, joita voidaan suoraan ottaa käyttöön PoSoTessa (esim EKSOTE, Kainuu) 4.2.1 EKSOTE-malli (diat) 4.2.2 Kainuun malli

Liite 1 Liite 2

1. TYÖSUUNNITELMAN TAUSTA, ALATYÖRYHMÄN JÄSENET JA AIKATAULU

1.1 Työsuunnitelman tausta

Pohjois-Savon maakuntahallitus päätti kokouksessaan 30.11.2015 jatkaa suunnittelua Pohjois-Savon kuntien tuotantomalliksi itsehallintoalueen/maakuntamallin pohjalta. Pohjois-Savon perhepalveluiden lähtötilanne on analysoitu ja raportoitu 31.5.2015 loppuraportissa. Tulosten perusteella on todettu, että palvelut ovat hajallaan ja ne kohdentuvat pääosin korjaaviin palveluihin.

1.2 Alatyöryhmän jäsenet Alatyöryhmän jäsenet nimettiin Perhepalveluiden kokouksessa 26.2.2016

- Hanna-Mari Tanninen, Kuopio, terveydenhoidon palveluesimies, työryhmän vetäjä - Seija Kärkkäinen, Ylä-Savon SOTE, Hyvinvointijohtaja - Hannele Vesterlin, Ylä-Savon SOTE, perhekeskuspäällikkö (terveydenhoidon asiantuntija) - Taina Lehtoranta, Siilinjärvi, sosiaalityöntekijä (sosiaalityön asiantuntija) - Katri Hollmén, Siilinjärvi, va. johtava lääkäri (lääkäripalvelujen asiantuntija) - Sari Itkonen, Varkaus, johtava sosiaalityöntekijä - Soile Hiltula, Kuopio, lastensuojelun perhetyön palveluesimies (perhetyön asiantuntija)

1.3 Alatyöryhmän työskentelyn aikataulu

Alatyöryhmä sopi työskentelyn alussa työskentelyaikataulusta. Tapaamiset järjestettiin Kuopiossa, Tulliportinkatu 15 H, 4. krs, kh 446. Alla työskentelyn ajankohdat ja sisältö:

- 3.3.16 klo. 12-14 - 30.3.16 klo. 14-16 - 12.4.16 klo. 9-11 - 27.4.16 klo. 9-11 - 9.5.16 klo. 8.30-11.30 (järjestöjen ja seurakuntien kuuleminen) - 26.5.16 klo. 9-11.30 (kuntien asiantuntijoiden kuuleminen) - 13.6.16 klo. 9-11 ja työryhmä klo. 12-15.15

2 ALATYÖRYHMÄN TARKOITUS JA TAVOITTEET 2.1 Tarkoitus

Alatyöryhmän Matalan kynnyksen perhe- ja nuorisokeskus sekä perhelähtöiset tehostetun tuen palvelut tarkoituksena oli mallintaa neuvolaverkostoa/kouluterveydenhuolto/opiskeluterveydenhuoltoa tulevaisuuden perhe- ja nuorisokeskusten ytimenä. Lisäksi tarkoituksena oli luoda malli monialaiselle työskentelylle, eli miten esimerkiksi yleisten perhepalveluiden tai perheneuvoloiden osaaminen tukee perhekeskusajattelua toimintatapana. 2.2 Tavoitteet Lapsiperheiden työryhmän puheenjohtaja Mari Antikaisen saate 4.3.2016: Alatyöryhmän työskentelyssä pyydetään tuottamaan alustava näkemys

1. Millainen palveluverkosto Pohjois-Savossa on vaikuttava, laadukas ja kustannustehokas?

alueen lasten ja nuorten tarpeiden perusteella alueen lasten ja nuorten lukumäärä huomioiden kohtuullisten liikenneyhteyksien perusteella luonnollisena maantieteellisenä kokonaisuutena ilman kuntaraja-ajattelua muulla asuin- ja elinympäristöön perustuvalla syyllä

2. Onko Pohjois-Savon alueella tai valtakunnallisesti löydettävissä toimivia palvelutuotantomalleja tai hyväksi havaittuja käytäntöjä, joita voidaan

suoraan ottaa käyttöön PoSoTessa? (esim EKSOTE, Kainuu) 3 YHTEISTYÖTAHOJEN KUULEMINEN Alatyöryhmän tehtävä oli kuulla työskentelyn aikana PoSoTe-alueen järjestöjen ja seurakuntien edustajia sekä kuntien asiantuntijoita. Edustajia pyrittiin tavoittamaan ja saamaan aktiivisesti mukaan, jotta tulevaisuuden lapsiperhepalveluista saadaan näkemyksiä mahdollisimman kattavasti ja laajasti esille. Kuulemiset järjestetään Kuopiossa, osoitteessa Tulliportinkatu 15 H, 4. krs, kh 446. Tapaamisissa edetään alatyöryhmässä ennalta sovittujen pääteemojen mukaisesti.

Pääteemoja tapaamiselle:

1. Alatyöryhmän lyhyt esittely Perhekeskusmallista 2. Kuullaan järjestöjen ja seurakunnan isoa osuutta, kun perheille suunnattuja matalan kynnyksen palveluja mietitään koko Pohjois-Savon alueella

a. Mitä mietteitä PoSote herättää? b. Minkälaisia ideoita toimivan palveluverkoston järjestämiseksi teillä nousee?

3. Yhteistyö tulevaisuudessa a. Millainen on toimiva yhteistyö tulevaisuudessa?

3.1 Järjestöjen ja seurakuntien kuuleminen PoSoTe-alueen järjestöjen ja evankelisluterilaisen seurakuntien kuuleminen pidettiin ma 9.5.16. Järjestön edustajat kokoontuvat alatyöryhmän jäsenten kanssa klo. 8.30-9.30 ja seurakunnan edustajat klo. 9.30-10.30. Edustus on esitelty Taulukossa 1. Taulukko 1. PoSoTe alueen järjestöjen ja seurakunnan edustajat ja aikataulusuunnitelma

Järjestöt klo. 8.30-9.30

MLL Eila-Mari Väätäinen Mirja Lavonen-Niinistö

Pelastakaa Lapset ry Anne-Maria Saaristo Jaana Tuupanen

Kuopion Ensikoti Pirjo Pehkonen ja Kaisu Pitkänen

Iisalmen Perheentalo Sinikka Roth

Seurakunnat klo. 9.30-10.30

Kuopio ev.lut Riitta Immonen

Siilinjärvi Virpi Rissanen, Helena Mattinen

Kuulemistilaisuuden jälkeen alatyöryhmä jatkoi yhteenvedon työstämistä klo. 10.30-11.30.

3.1.1 Yhteenvetoa järjestöjen kuulemisesta Järjestöjen edustajien yhteinen näkemys oli, että perheet kaipaavat tukea oikea-aikaisesti ja varhaisessa vaiheessa niin, etteivät ongelmat pääse kärjistymään liian pitkälle. Perheiden on joskus vaikea hakea apua ajoissa tai heidän on vaikea tunnistaa omia tuen tarpeitaan. Toiveena oli, että toiminnoissa tuetaan perheen olemassa olevia voimavaroja ja niitä hyödynnetään aikaisempaa paremmin. Edustajat pitivät tärkeänä perheen omien sosiaalisten tukiverkostojen vahvistamista, jossa juuri järjestöillä on hyvät mahdollisuudet. Järjestöjen näkemys oli, että he voisivat keskittyä perheiden sosiaalisten tukiverkostojen vahvistamiseen jatkossa. Pohdittiin, tarvitseeko kuntien jatkossa keskittyä ja kehittää vertaistukitoimintaan, sillä järjestöt pystyvät tarjoamaan monipuolisia palveluja perheille. Järjestöt ovat ”ketteriä” ja ne taipuvat hyvin perheiden tuen tarpeisiin. Järjestöjen ja kuntien olisi hyvä yhdistää tulevaisuudessa voimavaroja ja kohdistaa osaamista oikein. Lisäksi perheiden osallistamista ja lasten kuulemista pidettiin tärkeänä. Keskeisenä toiveena esitettiin eri tahojen toiminnan sisältöjen tuntemista ja asiakkaiden sujuvaa palveluohjausta. Palveluvalikko olisi hyvä olla jatkossa myös verkossa kaikkien saatavilla. Keskustelussa nostettiin esille myös näkökulma ”uusi kolmas sektori”, joka ei perustu ensisijaisesti vapaaehtoisuudelle, intressi- ja identiteettipolitiikalle tai kansalaisyhteiskunnan aseman vahvistamiselle. Niiden sijaan kolmannen sektorin uusia arvoja ovat muun muassa julkisella sektorilla määriteltyyn palvelutarpeeseen vastaaminen sekä kilpailukyky ja sen edellyttämä organisatorinen tehokkuus. Toisin sanoen kolmatta sektoria määritellään entistä enemmän julkisen sektorin ja markkinoiden kielellä sekä niiden odotusten mukaisesti. Uusi kolmassektori (http://kans.jyu.fi/sanasto/sanat-kansio/uusi-kolmas-sektori) Tulevaisuuden toiminnassa pidettiin tärkeänä myös lapsivaikutusten arviointia. https://www.julkari.fi/handle/10024/80048 Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on työkalu ja menetelmä, jolla toimintaa ja päätöksentekoa punnitaan lasten edun näkökulmasta. Lapsilla tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkia alle 18-vuotiaita. Tavoitteena on tarkastella päätöksentekoa lapsen ja nuoren näkökulmasta ja pyrkiä löytämään heidän hyvinvointinsa kannalta parhaita ratkaisuja. Lapsivaikutusten arviointi edistää ja vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia, osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia. Se toimii myös suunnittelun ja päätöksenteon apuvälineenä (https://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/johtamisen_tueksi/miten_arvioida/lapsivaikutusten_arviointi) Vaikutuksia voi arvioida ennalta joko nopeasti kolmivaiheisena tai tavanomaisesti Lapsivaikutusten arvioinnissa prosessi on samanlainen kuin kaikkiin ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa. Lapsiin kohdistuvia vaikutuksia voi arvioida ennalta kahdella tavalla, joko nopeana kolmivaiheisena tai tavanomaisena ennakkoarviointina. Molemmissa tavoissa vaikutukset käsitetään laajasti ja ne voivat olla muodoltaan rahassa mitattavia (kustannukset/säästöt), kappalemääräisiä (indikaattorit) tai laadullisia, verbaalisesti ilmoitettavia. Sisällöllisesti vaikutusta voi tarkastella tavoitteen toteutumisen, väestöryhmien ja hyvinvoinnin ja terveyden osatekijöiden kautta. Vaikutukset esitetään taulukossa omina riveinään, eikä niitä yhteismitallisteta. Nopea kolmivaiheinen ennakkoarviointi

http://kans.jyu.fi/sanasto/sanat-kansio/uusi-kolmas-sektori

https://www.julkari.fi/handle/10024/80048

https://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/johtamisen_tueksi/miten_arvioida/lapsivaikutusten_arviointi

Kolmivaiheinen ennakkoarviointi on kehitetty lautakuntapäätösten arvioimiseen. Valmistelija yhdessä sisältöasiantuntijan kanssa tunnistaa erilaiset ratkaisuvaihtoehdot, arvioi valmisteltavan päätöksen vaikutuksia ja

vertailee eri vaihtoehtojen vaikutuksia taulukoimalla päätösvaihtoehdot ja niiden vaikutukset. Arvioinnin voi toteuttaa muutamassa tunnissa, työkokouksen aikana tai yhtenä päivänä. Ennakkoarviointi liitetään lautakunnan esityslistaan ja esittelijä käyttää sitä perusteluna omalle päätösehdotukselleen. Lautakunta voi

tarvittaessa käsitellä ennakkoarviointia. Tavanomainen ennakkoarviointi

Käytetään ohjelmien, suunnitelmien ja strategioiden valmistelussa. Arviointia voi tehdä laajempi työryhmä. Prosessiin liittyy useita työvaiheita, kuten vaikutusten kohteena olevien sekä muiden alojen toimijoiden kuulemista ja osallistumista sekä

muuta tiedon keruuta. Vaikutusten hyvyyttä arvioidaan vertailemalla erilaisia ratkaisuvaihtoehtojen vaikutuksia keskenään. Tyypillisesti ennakkoarviointia tehdään ohjelman valmistelun yhteydessä ja ennakkoarviointi kestää ohjelman valmistelun ajan. Tavanomainen ennakkoarviointi on nopeasti tehdyn ennakkoarvioinnin tavoin julkinen; arviointi liitetään ohjelma-asiakirjoihin.

3.1.2 Yhteenvetoa evankelisluterilaisten seurakuntien kuulemisesta Siilinjärven malli: Palvelumuotoja ovat diakoninen perhetyö, kirkon perheasiainkeskus, vertaisryhmätoiminta esim. erityislasten vanhemmille, parisuhdeillat, leirit kohderyhmille, retket, sosiaalipedagoginen hevostoiminta, neuropsykiatrinen valmentaja-koulutus alkamassa. Työ on suurelta osin ennaltaehkäisevää työtä kuten lapsityöpäiväkerhot, toukkatuvat (ensimmäisen lapsensa saaneille perheille), perhekerhot, iltapäiväkerhot, perheleirit, perheretket, perhekahvilat. Siilinjärvellä on 5 alueellista diakoniatyöntekijää, joista 1 työntekijä on irrotettu lapsiperhetyöhön, joka ei ole terapiaa, ei sielunhoitoa, vaan jossa kartoitetaan tilannetta ja keskustellaan perhetilanteesta. Perhetapaamisia ei kirjata kuin vain keskustelu käyty (kirkkolaki suojaa, lastensuojelulaki menee yli). Toimintaa ohjaa diakonian eettiset ohjeet ja toiminnassa lapsivaikutusten arviointi päätöstenteon yhteydessä

Perheillä tuen tarvetta esim. saada lapset tottelemaan/uskomaan, saada puhua, tyhjyyttä, tarkoituksettomuutta, sairautta, työttömyyttä, sosiaalista huono-osaisuutta jo monessa polvessa, juurettomuutta muuttojen myötä, tarvetta ”vara-isovanhemmille”. Parisuhteissa some-kulttuuri on tuottanut ongelmia, esim. viestintä vain somessa kotonakin, myös nettipettämistä ollut Kuopio: Kuopiossa seurakunnalla on monipuolista palvelua ja toimintaa lapsiperheille esim. kotikäyntejä, kohdennetut leirit ja retket, avoimet leirit ja retket, kesäkerhot, kesäkahvilat, iltapäiväkerhot, joissa vahvana lapsidiakoninen näkökulma sekä eroryhmät, keskusteluryhmät ja isäryhmät. Perhekerhotoimintaa on myös pienillä kylillä, jos vain lapsia niihin riittää. Lisäksi on erilaisia tapahtumia perheille. Yhteistyökuviot ja yhteistyöryhmä järjestöjen ja kaupungin kanssa, kuten neuvolayhteistyö toimii. Kunnan kannalta merkittävää esim. on mahdollisuus ohjata parisuhdetyöhön, vertaisryhmiin. Palvelut täydentävät kunnan palveluvalikoimaa. Tämän vuoksi on tärkeää tuntea toinen toisensa palveluita. Perheen kannalta on oleellista saada palvelua ja tukea varhaisessa vaiheessa. Palvelun tuottajalla ei tässä vaiheessa niin merkitystä perheen kannalta. Perheiden tuen tarve näyttäytyy monella tapaa kuten vanhempien väsymyksen tunteena. Lapsiperheidenperheillä on juurettomuutta, jota aiheuttaa vilkas muuttoliike ja vanhempien opiskelut vieraalla paikkakunnalla. Kotona tehtävälle perhetyölle on selvästi kysyntää ja tarvetta. 3.2 Kuntien asiantuntijoiden kuuleminen PoSoTe-alueen kuntien asiantuntijoiden kuuleminen pidettiin to 26.5.16 klo. 8.30-10.30. Edustus on esitelty Taulukossa 2. Taulukko 2. PoSoTe-alueen kuntien asiantuntijat

Kuntien asiantuntijoiden kuuleminen klo. 8.30-10.30

Kuopio terveydenhoidon palvelupäällikkö Kristiina Mäki, Kasvun ja oppimisen tuen johtaja Juha Parkkisenniemi

Ylä-Savo päivähoidon johtaja Sinikka Hyvärinen, Iisalmi; rehtori Minna Lilja, Kiuruvesi

Varkaus varhaiskasvatusjohtaja Anne Kumpulainen

Siilinjärvi nuoriso- ja kulttuuritoimen johtaja Tuula Pärnänen

Kuulemistilaisuuden jälkeen alatyöryhmä jatkoi yhteenvedon työstämistä klo. 10.30-11.30.

Kuopio Kristiina Mäki: Maantieteellinen kasvu haasteena, arjen toimintojen haasteet, miten maaseutupisteet, ovatko asiakkaat tasa-arvoisessa asemassa? Tasalaatuiset? Tähän pyritään, toimintamalli on samanlainen ja palveluvalikko, mutta päivittäisen palvelujen turvaaminen on haasteellista, kun välimatkat ovat pitkiä. Tarvitaan keskitettyjä palveluja. Mitkä ovat lähipalveluja jatkossa: neuvolapalvelut, oltava joka kunnassa. Kuopio Juha Parkkisenniemi: Ei valittamista, ovat ok. Kaupungin kasvaminen tuo haasteita koko ajan. Perhekeskusmalli, ei ole fyysistä perhekeskusta olemassa vielä. Perheentalo on lähdössä käyntiin, mihin voisi integroida kaupungin palveluja enemmän. Kuraattori- ja psykologipalvelut lähipalveluina (laki). Perheneuvolapalvelut ovat mietityttäneet. Juankoski tulee mukaan. Keskitetty malli sittenkin jatkossa parempi. Varkaus Anne Kumpulainen: Opinpolku ja oppilashuoltopalvelut ovat vieneet energiaa. Rajapinnoilla seisomista. Yhteistyötä on eri tahojen kanssa paljon ja lähentymistä on tapahtunut. Resurssit on kerätty ja Sos.lapsikylä ollut toimintojen kehittämisen tukena, joka toimii vuoteen 2020 saakka. Lasten – ja nuorten hyvinvointisuunnitelma ollut työn alla. Osaamiskeskusta /resurssikeskusmallia ollaan tuottamassa, jossa palveluohjaus on keskiössä. Iisalmi Sinikka Hyvärinen Yhteistyö oli pari vuotta haasteellista, nyt toiminta parempaa. Yhteistyö toimii hyvin sekä Soten puolelle että hyvin. Palavereja ja kokouksia alussa oli paljon, yhteistä pohdintaa. Toimintojen uudelleen mallintamista. Jotkut palvelut keskitettyjä ja osa paikallisesti. Ihmiset alussa vaihtuivat ja epätietoisuutta oli alussa paljon. Tiedottaminen nousee muutostilanteissa keskeiseksi. Tieto ei saa jäädä liian ylätasolle, vaan myös käyttäjille. Keskittämisessä on etunsa. Rekrytointia houkuttaa, kun isompi yksikkö, mutta palvelut jalkautuvat kuntiin. Uhkana: Terapia on jäänyt lapsella saamatta, kun vanhemmat eivät ole päässeet kuljettamaan lasta palveluihin. Työntekijöille resurssoidaan aikaa yhteistyöhön ja yhdessä tekemiseen. Kasvokkain tapahtuvat tapaamiset. Työntekijät olisivat pitkäaikaisia. Ennaltaehkäisi ja nopea reagointi asioihin, jos oppilas alkaa oireilla, mistä saadaan nopeasti apua.

Sähköinen maailma: Pitää rohkaistua kokeilemaan uusia mahdollisuuksia. Kuopio on Voimaperheet -hankkeessa mukana: puhelin ja netin käyttö keskeistä, ei face-to-face tapaamisia. Palvelu on suunnattu 4-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Kuopiossa Kuntakokeilu-hanke, taustalla määräaikainen laki, palvelusuunnitelmia on lupa yhdistää hankkeen aikana. Nuoria on mukana noin 40. saavat vastuutyöntekijän mukaan, samalla tehdään asiakkaan kanssa sähköinen hyvinvointisuunnitelma. Pyritty rakentamaan tietopankkia, jossa on eri alojen työtä kuvattu. Lainsäädäntömuutoksia valmistellaan, jotta tietojen yhdistäminen on mahdollista. Pyrkimyksenä poistaa päällekkyyksiä. Siilinjärvi: Seudullista yhteistyötä ja paljon on verkossa ja etsivän työn malli myös käytössä toisen asteen kouluissa käytössä. Kuntarajatonta etsivää työtä nousee keskeisemmäksi, jotta saadaan nopeasti kiinni ja pureutumaan ongelmaan. tarvitaan yhtenäinen malli, ettei kaikki kunnat tee omiaan. Koulupudokkaiden ennaltaehkäiseminen myös tärkeää huomioida palveluissa. Järjestöjen ja seurakunnan kanssa tehtävä yhteistyö: Siilinjärvellä yhteistyö on selkeää ja yhteistyö on hyvä. Ennakointi on tärkeää. Kristiina Mäki: Hyvää toimintaa on paljon, osataanko riittävästi käyttää? Palveluohjaus on keskeistä. Pitäisi käyttää yo. tuottamia palveluja tehokkaammin. Perhekeskuksissa pitäisi huomioida järjestö kenttä. Asiakasraadit puuttuvat Kuopiossa, jossa asiakkaat saisivat äänensä kuuluville. Tosin vanhuksille on olemassa foorumi, jossa saadaan asiakkaan ääni kuuluville. Toinen on nuorisoraadit. Varkaus: Asiakasraati pidettiin n. 4-5 vuotta sitten, tavoitteena saada asiakas mukaan palvelujen tuottamiseen. Iisalmessa on Perheentalon kanssa tehty kovasti yhteistyötä. Päällekkäisyyttä on saatu karsittua minimiin jo. Yhteistyö on tärkeää. Potentiaalinen resurssi, jota pitäisi käyttää enemmän. Kuopio Juha Parkkisenniemi: Sektoriutunut palvelukenttä. Kuopiossa on haasteellista, kun eri tahot ei tiedä toistensa toiminnoista. Koordinointi on hankalaa. Sotessa koordinointi otettava huomioon. Rahan liikkuvuus ja kokonaisstrategian hallitseminen tulee olemaan haasteellista. Kumppanuussopimuksia vai mitä? Mistä tieto saadaan? Kolmannen sektorin toimijat nettisivuille koottuna jatkossa.

Siilinjärvi: Rakenne puuttuu vielä työryhmistä, jotta hyödynnetään järjestöjen osaamista ja palvelumahdollisuuksia kunnan palveluissa. Asiakkaiden tuen tarpeet: Vanhemmuuden tukemisen tarpeet, havaittavissa puutteita vanhemmuudessa. Vanhemmat ei välttämättä halua itse mitään, mitä he voisivat vastaanottaa. Koulupudokkaat yläkoulun puolella. Vanhempien väsyminen, uupuvat täydellisen vanhemmuuden tavoitteluun. Ahmon koulu 7.-8.luokkalaislle kyselytulokset: koulukiusaaminen, reaaliajassa tarvitaan vastauksia. Osallistaminen on tärkeää. Perheet haluavat tehdä itse asioita, kokeilla erilaisia vaihtoehtoja. Vertaistukea kaivataan. Voimaantuminen. Työryhmän yhteenvetoa 26.5. käydystä keskustelusta: Keskustelussa nousi hyvin samanlaisia ajatuksia kuin alatyöryhmän, järjestöjen ja seurakunnan edustajien välisessä keskustelussa. Osa palveluista on jäänyt vähemmälle huomiolle, kuten varhaiskasvatus ja kasvun ja oppimisen tuen palvelut. 4 ALATYÖRYHMÄN KANNANOTTOJA JA NÄKEMYKSIÄ TULEVAISUUDEN LAPSIPERHEPALVELUISTA POSOTE-ALUEELLA 4.1 Millainen palveluverkosto Pohjois-Savossa on vaikuttava, laadukas ja kustannustehokas

a. Matalan kynnyksen ja tehostetun tuen palveluissa - alueen lasten ja nuorten tarpeiden perusteella

Alatyöryhmä esittää PoSoTe-alueelle Perhekeskuksien ja Perheasemien perustamista. Perhekeskuksella tarkoitetaan palvelukokonaisuutta, johon lapsiperheiden lähipalvelut on koottu yhteen, saman katon alle. Perhekeskus on avoin kaikille lapsiperheille. Perhekeskus edistää lasten ja perheiden hyvinvointia ja terveyttä, joissa työskentelee moniammatillinen henkilöstö vastaten perheiden tuen tarpeisiin varhaisessa vaiheessa ja oikea-aikaisesti. Perhekeskusten alla toimivat perheasemat. (Kuvio 2.) Perhekeskustoimintamallilla (Ks. Kuvio 2) tarkoitetaan lähipalvelujen kokonaisuutta, joka sisältää lapsille ja perheille suunnatut hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävät sekä varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Perhekeskus palvelee kaikkia lapsia ja perheitä ml. monimuotoiset perheet, vammaisen lapsen perheet ja maahanmuuttajat. Kyseessä on uusi tapa verkostoida nykyisin hajanaiset lasten ja perheiden palvelut ja sovittaa ne yhteen synergiaetuja

tuottavasti ja lapsi- ja perhelähtöisesti siten, että jokainen lapsi ja perheet saavat tarvitsemansa tuen ja avun. Tulevaisuudessa perhekeskukseen kuuluu sekä maakuntien että kuntien järjestämiä palveluita ja järjestöjen sekä seurakuntien palveluita ja toimintaa. (STM 2016) Perhekeskukseen kuuluvat palvelut ovat äitiys- ja lastenneuvolatoiminta, oppilas- ja opiskeluhuolto (sis. myös psykologi ja kuraattori, psyykkari), ravitsemussuunnittelu, seksuaaliterveysneuvonta, tartuntataudit ja rokotukset, maahanmuuttajien terveydenhoito, perhetyö, lapsiperheiden kotipalvelu, perheneuvola, perhesosiaalityö ja lastensuojelu. Ne ovat matalan kynnyksen paikkoja, joissa perheet voivat kokoontua ja joissa järjestetään vertaisryhmätoimintaa. Perhekeskus toimii tiiviissä yhteistyössä kuntoutuksen sekä kehitysvamma- ja vammaispalvelujen kanssa. Myös erikoissairaanhoito verkottuu perhekeskukseen luonnollisesti. Kuntien välillä voi olla eroja toiminnan sisällöissä ja siellä työskentelevissä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisissa. Lisäksi tiimiin kuuluvat varhaiskasvatus, koulutoimi ja nuorisotyö. Perhekeskukset toimivat yhteistyössä järjestöjen, seurakuntien, yksityisen sektorin ja perheiden kanssa. Eri järjestöt ja seurakunnan edustajat ovat kuntien peruspalveluille tärkeä yhteistyökumppani esim. ryhmätoiminnot, perhevalmennukset ja Perheentalot. KUVA- ohjausprosessista (Kuvio 1.) Perhekeskustoiminnan kuvaus:

Peruspalvelujen vahvistaminen

Osallisuus ja omahoito

Varhaisen vaiheen tuki ja oikea-aikaisuus, ei pompottelua

Perheet ohjataan saattaen oikean tahon piiriin

Palvelut ja palveluohjaus toimii moniammatillisesti, monialaisesti, verkostotyö -> toisen työhön tutustuminen tärkeää tuntemisen ja asiakkaan ohjaamisen vuoksi

Palveluihin ei tarvitsisi lähetteitä -> lähetteettömyys madaltaa ja nopeuttaa palvelujen saatavuutta

Toiminnassa näkyy Sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalityö (ennaltaehkäisevätyö), ensiyhteyden (ensikontaktin helppo saatavuus) tärkeyden huomioiminen

Järjestöjen ja seurakuntien mukaan ottaminen (virtuaalisesti tai paikan päällä) o Avoimet päiväkodit -> vertaistuki ja sosiaalisten verkostojen vahvistaminen

Palveluvalikko on laaja: vastaanotto, ohjaus ja neuvonta (sähköinen/puhelin), kotikäynnit, ryhmätoiminna

Perhekeskus ja Perheasema- palvelut: Lasten ja nuorten ennaltaehkäisevät palvelut:

- Äitiys- ja lastenneuvolat - Psykologi (neuvolaikäiset) - Oppilas- ja opiskeluhuolto (mm. terveydenhoitajan, lääkärin, psykologin, kuraattorin ja psyykkarin= psykiatrinen

sairaanhoitaja) - Perheneuvolat - Ravitsemussuunnittelu - Seksuaaliterveysneuvonta - Tartuntataudit ja rokotukset - Maahanmuuttajien palvelut - Perhesosiaalityö - Lapsiperheiden kotipalvelu - Perhetyö - Tukihenkilöt ja tukiperheet - Perheneuvolat

Lasten ja nuorten erityistason palvelut: Tutkimukselliset ja hoidolliset palvelut:

- Lastentaudit - Lastenneurologia - Lastenpsykiatria - Nuorisopsykiatria - Kuntoutuspalvelut (puheterapia, fysioterapia, toimintaterapia)

Lastensuojelu: - Avohuolto - Sijaishuolto - Jälkihuolto

Perheoikeudelliset palvelut: - Elatusasiat

- Huolto- ja tapaamisoikeusasiat

- Isyysasiat - Eroneuvottelu - Perheasiain sovittelu - Adoptioasiat

Päätökset Perhekeskuksien sijoittumisista ja koosta tehdään asiakasmäärät ja liikenneyhteydet huomioiden, sekä varhaiskasvatus ja vanhuspalvelut huomioiden palvelujen tuottamisen kokonaissuunnittelussa. Sähköiset palvelut

Turvataan myös sähköiset / virtuaalipalvelut, niiden kehittäminen (esim. sähköinen palvelutilaus ”Pyydä APUA-nappi”, ajanvaraus, asiakkaan neuvonta ja ohjaus)

o ajan tasalla olevat selkeät verkkosivut

Sähköisen asioinnin ja Asiakastietojärjestelmien kehittäminen toimintaa tukevaksi (Kanta, Kansa, ODA) o ajanvaraus/peruutus o sähköinen ilmoittautuminen o lomakkeet

palvelutarpeenkartoitus esitietolomakkeet mittarit

o omahoidon tukeminen o Järjestöjen ja valtakunnallisten e-palvelujen hyödyntäminen jatkossa

Liikkuvat palvelut pyörien päällä - alueen lasten ja nuorten lukumäärä huomioiden ja kohtuullisten liikenneyhteyksien perusteella - luonnollisena maantieteellisenä kokonaisuutena ilman kuntaraja-ajattelua - palvelut tuotetaan väestöpohja ja asiointiliikenteen mukaan - muulla asuin- ja elinympäristöön perustuvalla syyllä

4.2 Onko Pohjois-Savon alueella tai valtakunnallisesti löydettävissä toimivia palvelutuotantomalleja tai hyväksi havaittuja käytäntöjä, joita voidaan suoraan ottaa käyttöön PoSoTessa (esim EKSOTE, Kainuu)

Alatyöryhmä on hyödyntänyt PoSoTe- alatyöryhmän työskentelyn tukena EKSOTE:n mallia ja Kainuun SoTE- perhepalvelujen mallia. Alatyöryhmällä on ollut hyödynnettävissä myös Pohjanmaa-hankkeen pikkulapsiperheiden palveluista tuotettu materiaali. Tietoa on kerätty pääosin internetistä. Työskentelyssä on hyödynnetty myös KASTE- seminaariaineistoja. Alatyöryhmä nosti esittelyyn kaksi keskeisempää mallia: EKSOTE:n ja Kainuun-perhepalvelujen mallit.

4.2.1 EKSOTE- malli (diat) 3.11.2015/ Raija Kojo

https://www.thl.fi/documents/605877/2242509/kojo.pdf/c377d425-7319-49ee-988f-ebbf8cae01ca

Perhepalvelujen organisoinnin toteutus maakunnassa

Yleinen tuki o Ohjaus ja neuvonta o Määräaikaiset terveystarkastukset o Laajat terveystarkastukset o Terveyskysely o Neuvolan perhetyö o Lapsiperheiden kotipalvelu o Lapsiperheiden neuvontapiste o Perhevalmennus

Tehostettu tuki o Neuvolan perhetyö, psykologi, terveydenhoitajat, lääkärit, kuraattorit, psyk.sairaanhoitajan ja seksuaalineuvojan palveluja

Erityinen tuki o Lasten ja nuorten talon palvelut

Palvelutarpeen arviointi Lyhytkestoinen hoidollinen interventio ja kriisityö Kehitystutkimukset ja kuntoutus lasten- ja nuorten psykiatria

o Somaattinen sairaanhoito Opisk.th vastaanottopalvelut Lääkärinvastaanottopalvelut Erikoispoliklinikat ja sairaala

o Aikuisten psykososiaaliset palvelut

https://www.thl.fi/documents/605877/2242509/kojo.pdf/c377d425-7319-49ee-988f-ebbf8cae01ca

Perhetiimi Psykososiaalinen kuntoutus

Lähipalveluna on tuotettu neuvolatoiminta ja neuvolan perhetyö sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitaja- ja lääkärityö. Liikkuvana palveluna on tuotettu oppilas- ja opiskeluhuollon sekä lastensuojelun alueelliset tiimit Lasten ja nuorten talossa ja Talli on virka-aikainen päivystys alle 18v. sekä mielenterveys että lastensuojelu (tarvittaessa liikkuen): avohuolto, sijaishuolto, lasten- ja nuorten mielenterveys ja päihdepalvelut, TuKeVa Toiminnassa mukana myös opiskeluhuolto, järjestöt, seurakunta, somaattinen erikoissairaanhoito

4.2.2 Kainuun malli http://sote.kainuu.fi/perhekeskukset

Kainuun Perhekeskukset ja -asemat kokoavat lapsiperheiden palvelut

https://issuu.com/kainuunsote/docs/perhekeskus_6s

Kainuussa monialainen perhekeskus on osa maakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän palvelurakennetta. Jokaisessa kunnassa on perhekeskus tai perheasema. Perhekeskus kokoaa lapsiperheiden lähipalvelut yhteen. Perhekeskukseen kuuluvat palvelut ovat neuvolatoiminta, perhetyö, lapsiperheiden kotipalvelu, perheneuvola ja lastensuojelu. Ne ovat matalan kynnyksen paikkoja, joissa perheet voivat kokoontua ja joissa järjestetään vertaisryhmätoimintaa. Kuntien välillä voi olla eroja toiminnan sisällöissä ja siellä työskentelevissä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisissa. Lisäksi tiimiin voivat kuulua kouluterveydenhuolto ja varhaiskasvatus. Myös erikoissairaanhoito verkottuu perhekeskukseen luonnollisesti. Perhekeskukset toimivat yhteistyössä järjestöjen, seurakuntien, yksityisen sektorin ja perheiden kanssa.

Perheasema on perhekeskusta pienempi yksikkö.

Perhekeskus on avoin kaikille lapsiperheille. Perhekeskus edistää lasten ja perheiden hyvinvointia ja terveyttä ja tarjoaa vanhemmille ja lapsille varhaista tukea ja apua.

Kainuun perhekeskukset ja–asemat:

Kajaanin perhekeskus, Paltamon ja Ristijärven perheasemat Toiminnasta vastaa perhekeskusvastaava

http://sote.kainuu.fi/perhekeskukset

https://issuu.com/kainuunsote/docs/perhekeskus_6s

Kuhmon perhekeskus Perhekeskusvastaavana toimii lastenneuvolan terveydenhoitaja oman toimensa ohella Sotkamon perhekeskus Perhekeskusvastaavana toimii oman toimensa ohella koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä neuvolatoiminnan tulosyksikköpäällikkö Hyrynsalmen perheasema Suomussalmen perhekeskus Perhekeskusvastaavana toimii oman toimensa ohella perheneuvolan sosiaalityöntekijä

Liite 1

Kuvio 1. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluohjaus PoSoTe:ssa

*Perheoikeudellisiin palveluihin sen erityispalveluluonteesta riippumatta voi hakeutua suoraan Liite 2 Kuvio 2. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukuvaus PoSoTe alueella

Seudullinen perhekeskus, resurssikeskus Palveluohjaus Palvelutarpeen arvio Monipuolinen osaaminen ja kokemus Keskitettypalvelu Yhteistyötahojen konsultaatio, kollegiaalinen tuki

Asiakkaan palvelun tarve Huoli herää esim. Peruspalvelut Koulut ja

oppilaitokset Järjestöt Seurakunnat Poliisi

Puhelinpalvelut

Impulssi suoraan peruspalveluista/ Hakeutuminen palveluihin suoraan/ Asiointipaikka

Verkkopalvelut 24/7 - sähköinen

hyvinvointi-selvitys (ODA-tuotteet)

- videot - linkit kolmannen

sektorin palveluihin

Perheasemat alueella, lähipalvelut

Pyydä Apua-nappi (1- 3 pvan sisällä)

Laaja-alainen päivystys 24/7

Erityis-palvelut / Seudulliset työryhmät Konsultaatio

Vaativat erityis-palvelut Konsultaatio Lähete Virka-apupyyntö

Erityispalvelut ja Vaativat erityispalvelut (osaamis- ja tukikeskus) - mm. lastenpsykiatria, lastensuojelun erityispalvelut, lasten erikoissairaanhoito

Perhekeskus

Perhekeskus Perhekeskus Perhekeskus

Perheasema Perheasema Perheasema Perheasema

Var

hai

skas

vatu

s, k

ou

lu ja

op

pila

ito

kset

, nu

ori

soty

ö

järj

estö

t, S

eura

kun

nat

yrit

ykse

t ja

han

keyh

teis

työ

Jalk

autu

vaty

ö

- ko

nsu

ltaa

tio

-

vid

eon

euvo

ttel

ut

- lii

kku

vat

pal

velu

t

Valinnanvapaus voimassa olevien säännösten mukaisesti

perhepalveluiden työryhmän raportti 30.6...sisällys 1. johdanto 2. perhepalveluiden työryhmän...

Documents