1

perheyritys№ 1/2013 Perheyritysten liitto ry

hankenin uusi tutkimuskeskus keskittyy

perheyrityksiinSIVU 44

Berner oy sai työelämäpalkinnon

SIVU 30

Talviakatemiassa perehdytään jatkuvuuteen

SIVU 12

2

JUlKAisiJAPerheyritysten liitto ryMuseokatu 8 A 4, 00100 helsinkiwww.perheyritystenliitto.fi

PÄÄtoiMittAJAeveliina talvitie

tÄtÄ nUMeroA oVAt AVUstAneetJuuso enala, hanna ojanpää ja Kira schroeder

osoitteenMUUtoKsetjasenpalvelu@perheyritys.fi

tAittoemma hyökyvaara

KAnnen KUVAPetri Uutela

PAinoPAiKKAeura Print oy, eura

issn-tUnnUs1795-8075

yhteistyÖKUMPPAnit CapMan oyj, eera, Fennia, Finnvera oyj, Kauppalehti, Pohjola, PwC, roschier, seK

Perheyritys 1/2013

612202630343840

A-lehdet on juureva ja mukana muutoksessa.

Perhe & yritys: eke-yhtiöiden ja teknopowerin sisarukset kertovat yhteistyöstä.

talviakatemiassa tehtiin ennätys.

simo Valtti: oma pää - oma pääoma.

henkilökuva: George Berner on kohtuullisen itsepäinen.

työPaikka: Antell kiilasi kärkeen Great place to Work -tutkimuksessa.

sydän kädessä: Anders ja Urho Blom.

Matti Vanhanen tarjoaa kaksi ratkaisua yhteen vaatimukseen.

3

44

46

teknopowerissa tehtiin sukupolvenvaihdos.

A-lehdet täyttää 80 vuotta.

Peter ja George Berner ovat ystäviä, sukulaisia ja kollegoita.

Arja Partanen viihtyy Antellin palveluksessa.

VAKIOT:

hankenin uusi yrittäjyyden tutkimuskeskus tutkii perheyrityksiä /hankens centrum för entreprenörskap forskar i familjeföretag

Perintö: Johanna ikäheimo.

418334248

Pääkirjoitus

lyhyesti

Puheenjohtajan huomio

tulossa ja uudet jäsenet

Asiantuntijakirjoitukset

4

Pitkin hallituskautta työelämän pidentämiseen ja kohentamiseen liittyvät vaati-mukset ovat voimistuneet. siksi onkin iloista hahmotella vuoden ensimmäisen Perheyritys-lehden teemaksi hyvä työelämä ja kertoa perheyritysten tulokselli-sista ponnistuksista teemaan liittyen.

Berner oy (s. 28) palkittiin sitran ja sosiaali- ja terveysministeriön yhdessä myön-tämällä työelämäpalkinnolla. erityistä kiitosta sai yhtiön rakentama seniorioh-jelma, jonka tuloksena keskimääräinen vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikä on yrityksessä noussut 64,5 vuoteen. oulussa pääkonttoriaan pitävä Antell (s. 34) pärjäsi puolestaan hienosti Great Place to Work –kilpailussa lunastaen omassa sarjassaan neljännen sijan.

Arvokasta on myös se, että molemmat edellä mainituista yrityksistä ovat toimi-neet 130 vuotta. Jotta yritys pääsee tuohon ikään, sen on täytynyt selättää monta hankalaa suhdannetta ja osata luovia muuttuvassa toimintaympäristössä.

Juhlavuottaan niin ikään viettää Apu-lehti (s. 6), joka 80-vuotiaana vaikuttaa Antellin ja Bernerin rinnalla vielä melkoisen nuorekkaalta. lehti palaa juhlavuo-den kunniaksi juurilleen varsin yhteiskuntavastuullisella tavalla.

Perheyritysten liiton next Generation –toiminta elää mielenkiintoista vaihetta. osallistujia eri tilaisuuksissa on koko ajan enemmän ja verkosto vaikuttaa tiivis-tyvän hurjaa vauhtia. reportaasi (s. 12) nuorille suunnatusta vuoden päätapah-tumasta talviakatemiasta henkii tunteita, toivoa ja tulevaisuutta.

Ajat ovat muuttuneet, aivan kuten niiden pitääkin. lehteen haastateltu eKe-yhtiöiden riitta ekengren tiivistää (s. 20) saman ajatuksen seuraavasti: yleinen yrittäjäilmapiiri on muuttunut meidän lapsuudestamme. enää ei tarvitse kantaa porvarin taakkaa niskassaan. seuraavat sukupolvet saavat olla aidosti ylpeitä perimästään.

toivon, että huomaat Perheyritys-lehden uudistuneen. sivuja on parikymmentä enemmän ja sisältöä on jäntevöitetty. sähköinen versio on luettavissa verkko-sivuillamme ja Facebookissa. otamme mielellämme vastaan palautetta, jonka avulla pyrimme lehteä jatkuvasti kehittämään. sehän on se tapa, jolla perheyri-tyksetkin pysyvät menossa mukana.

eVeliinA tAlVitieeveliina.talvitie@perheyritys.fi

ylpeinä ilman taakkaa

Pääkirjoitus

PÄÄOMA + TYÖ = TYÖLLISTÄVÄ PÄÄOMA24.4.2013 klo 8.30 –17.30Finlandia-talo

Yhteistyössä:

Perheyritysten liitto on suomalaisten perheyritysten yhteistyö-, valmennus- ja edunvalvontajärjestö. Liitto edistää perheyritysten jatkuvuutta ja kasvollista omistajuutta.

Lisätietoa tapahtumasta ja ilmoittautumiset 10.4. mennessä www.perheyritystapahtuma.�

Teemana tänä vuonna on Pääoma + työ = työllistävä pääoma. Yrityksillä ja yritysten omalla pääomalla on yhteys työllisyyteen. Pääoman ja työn välisen liiton rakennusaineita puheenvuoroissaan kasaavat:

• Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma • Kirjailija Kalle Isokallio• Toimitusjohtaja Anne Kangas, Hoitokoti Päiväkumpu• Toimitusjohtaja Jyrki Mäki, Atoy Oy• Viestintäjohtaja Stefanie Brandt, Ab Otto Brandt Oy• Tutkimusjohtaja Mika Aaltonen, Aalto-yliopisto• Puheenjohtaja Pekka Laitinen, Perheyritysten liitto

Pääoman ja työn liitosta debatoivat Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen ja Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi.

Päivän juontajana toimii kirjailija, toimituspäällikkö Karo Hämäläinen.

Osallistumismaksu: Jäseniltä 375 euroa + alv. 24 % ja ulkopuolisilta 525 euroa + alv. 24 %. Hinta sisältää ohjelman, lounaan ja kahvitarjoilun.

Perheyrittäjät ja muut perheyrityksistä kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita suosittuun Perheyritystapahtumaan. Innostavan ohjelman lisäksi tilaisuudessa jaetaan kymmenes perheyrityspalkinto, joka Perheyritysten liiton perustajan mukaan kantaa nyt nimeä Peter Fazer -palkinto.

PERHEYRITYSTAPAHTUMA2013

6

A-mmattitaitoa, tunnejälkiä ja sitoutumista

TeksTi: Juuso enala | kuvaT: vesa laiTinen Ja a-lehTien arkisTo

80 vuotta perheyrittäjyyttä on kunnioitettava saavutus. erityisesti

alalla, jossa kaikki tuntuu muuttuneen muutamassa vuodessa.

7Olli-Pekka Lyytikäisellä, Anne Lyytikäinen-Palmrothilla ja Yrjö Lyytikäisellä on kaikilla oma tapansa kuvata tulevaisuutta.

8

A-lehdet sai alkunsa 80 vuotta sitten, kun alunperin ”rööperistä lähtenyt orpopoika” Yrjö Lyytikäinen perusti Apu-lehden, jota saivat myydä vain työttömät.

Juha Nummisen kirjoittamassa Avun historiikissa todetaan, että ”tietenkin voi sanoa, että yrjö lyytikäinen vaurastui olosuh-teissa, joissa vallitsi ankara työttömyys. siihen kannattaa lisätä, että lyytikäinen olisi vuorenvarmasti vaurastunut, vaikka maassa ei olisi ollut ainoatakaan työtöntä. hänen luonteellaan ei pystynyt eikä taidoillaan tarvinnut langeta keinotteluun ihmisten hädällä.”

Kireimpänä talvena 1931–32 työttömiä oli yhden kuukauden aikana yli 90 000. Avun ensimmäisenä ilmestymisvuonna työttö-miä oli vielä yli 44 000 henkilöä.

Voisiko Avun tarinan toistaa vuonna 2013, jolloin työttömien määrä on monikertainen?

-Kaikki menestyneet brändit perustuvat uutuusarvoon. Apu innovoi aikanaan täysin uudenlaisen jakelu- ja lanseerausrat-kaisun. nykyisessä mediaympäristössä paluu juurille ei ole enää mahdollinen, sanoo A-lehtien hallituksen puheenjohtaja Olli-Pekka Lyytikäinen.

OmATuNTO JA LAATuApu-lehdessä mietittiin idean herättämistä henkiin, kun lehti täytti 60 ja 70 vuotta. Byrokratia kuitenkin nitisti hyvän ajatuksen.

-emme silti ole unohtaneet juuriamme. sosiaalinen omatun-tomme on yhtä vahva kuin alkuvuosina. Juhlavuoden ajan yhtiö tekee yhteistyötä valtakunnallisen työpajayhdistyksen kanssa, lyytikäinen jatkaa.

Alkujaan Apu menestyi, koska onnistui luomaan vastapainoa 1930-luvulle ominaiselle poliittiselle propagandalle. lehti tarjosi ripauksen viihdettä ja romantiikkaa kurjuuden keskelle.

Mikä on Avun tehtävä nyt ja tulevaisuudessa?-Median olemassaolon oikeutus voi olla vain laadukas sisältö. Jos sisältö ei tyydytä, kukaan ei maksa tuotteesta, arvioi julkaisujoh-taja Anne Lyytikäinen-Palmroth.

Julkaisujohtajan määritelmän mukaan Apu-lehti on 80-vuoti-aanakin moderni viikkolehti, joka tarjoaa ajankohtaisia tarinoita, ajanvietettä, mutta ennen kaikkea laadukasta journalismia.

-Apu on vahvasti yhteiskunnallinen lehti. Apu on pienen ihmi-sen puolella, lyytikäinen-Palmroth tiivistää.

EI mIKääN ELäVä musEOJoku saattaa epäillä, että vanhalla sukuyhtiöllä on vaikeuksia pitää yllä kannattavaa liiketoimintaa. että se muuttuu vähitellen jonkin-laiseksi ”eläväksi museoksi”.

A-lehtien hallituksen puheenjohtajalla, julkaisujohtajalla ja erikoistoimittajalla on yhteinen visio, mutta kolme tapaa kuvata se.

Anne: A-lehdissä on 500 työntekijää. Meitä lyytikäisiä on tässä haastattelussa kolme. A-lehtien sielu on sen sitoutuneissa ihmi-sissä. emme katsele peruutuspeiliin. tunnemme historian, mutta meitä kiinnostaa tulevaisuus. ostimme Forman lehdet vuosi sitten. Kauppa oli hyvä ja voimme ostaa uusiakin lehtiä ja kehittää niiden konsepteja lukijoita ja mainostajia paremmin palveleviksi.

yrjö: Apu on tulevaisuudessakin konsernimme lippulaiva, mutta sen rinnalla on suuri määrä suomen johtavia erikoisleh-tiä. Dialogin kautta olemme johtava suomalainen asiakaslehtien tuottaja. Meillä on toimintaa myös Virossa. liiketoimintamme saa sisällöntuotannon ja kustannustoiminnan rinnalle uusia tukijal-koja.

olli-Pekka: olemme vahvoja sisällöntuottajia 10 vuoden päästäkin, jakelemme sisältöä aina ajanmukaisilla jakelualus-

anna aPu työttömälle – aPu-lehti Palaa juurilleen• yrityksille heitetään haaste tarjota nuorille

työtä tai harjoittelupaikkoja. Apu tekee juhlavuoden aikana aihetta käsitteleviä juttuja.

• hanke toteutetaan valtakunnallisen työpajayhdistyksen kanssa. työpajayhdistys etsii yrityksille sopivia harjoittelijoita ja työllistettäviä nuoria ja hoitaa käytännön järjestelyt.

• Perheyritysten liitto on mukana kampanjassa ja haastaa jäsenyrityksiään tarjoamaan työpajanuorille harjoittelu- tai työpaikkoja.

• Jos yritykselläsi on mahdollisuus työllistää työpajanuori, ota yhteyttä työpajayhdistykseen joko sähköpostitse tyopajanuorilletyota@tpy.fi tai puhelimitse 050 337 1009.

• lisätietoja: www.tpy.fi

9

10

Toimittaja markku Laitinen haas-tattelee Jasser Arafatia Ramalla-hissa vuonna 2003.

Lähetystöneuvos Heikki Brotherus ja valokuvaaja

seppo saves kävivät uuden Guinean viidakossa 1962. Valokuvaaja Joonas Brandt

todisti Lordin euroviisuvoi-ton Ateenassa toukokuussa

2006.

toilla. Uskon, että printillä on jatkossakin vahva asema. olemme merkittävä kustantaja, suomen suurin asiakaslehtien tekijä ja laajennamme toimintaamme asiakkaiden mukana lähialueille. Vahvojen brändiemme verkkosivustot tarjoavat jatkossa asiak-kaillemme myyvän kauppapaikan.

DuuDsON-TOImITTAJAN TuNNEJäLKIhuomiohakuisuus leimaa monella tapaa nykypäivää – niin ikään puhutaan huomiotaloudesta ja -journalismista. Apu oli huomio-journalismille jo 1950-luvulla matti Jämsän kaltaisten toimittaja-persoonallisuuksien kautta melkoinen suunnannäyttäjä.

Jämsää ei lyytikäinen-Palmrothin mielestä voi määritellä juorutoimittajaksi. sen sijaan kyseessä on esimerkki ”todellisesta journalistista”.

- Jämsä ei edustanut nykyajan paparazzi- ja juorukulttuu-ria. hän oli oman aikansa Duudson, jonka journalismi todella oli journalismia. se ei ollut salakuvia, ilkeilyä tai juoruilua. Aikakaus-lehtien tähtitoimittajien jutut jättävät lukijoihin tunnejäljen. ne tuovat päivänpolttaviin aiheisiin mielenkiintoisia näkökulmia, lyytikäinen-Palmroth kiteyttää.

hänen mukaansa hyvän toimittajan tunnistaa ammattitai-dosta, näkökulmasta, värikkäästä kielestä ja luotettavuudesta. toimittajiksi lyytikäinen-Palmroth laskee myös kuvaajat. Kuvan ja sanan suhde on hänen mielestään parhaimmillaan ”maaginen”.

toimittajan roolin pohtiminen nostattaa lyytikäinen-Palm-rothissa pintaan suuria tunteita. silmiin nousee erityinen hehku, kun hän puhuu laadukkaan journalismin tärkeydestä.

-Pidän sopulimaisuutena sitä, että median silmissä aikakaus-lehdet ovat oUt, ja sähköinen maailma on in. Kansa on aina luke-nut suomessa paljon suhteessa populaatioon. se on osa maamme

sivistystä ja kilpailukykyä. tosi-tV -buumi on nostanut julkkiksen nuorten toiveammatiksi. Juontaja ei ole toimittaja. hyvä toimit-taja on miltei yhtä harvoin hyvä juontaja.

TRENDI NOPEA – IHmINEN HIDAsJo 1970-luvulla keskusteltiin siitä, onko yleisaikakauslehtien väis-tyttävä erikoislehtien tieltä.

-Puutaheinää! ensin radion piti kuolla, sitten tv:n. trendit muuttuvat nopeasti, mutta ihmiset verrattain hitaasti, yrjö lyyti-käinen sivaltaa.

Perustaja yrjö lyytikäisen poika Olli Lyytikäinen totesi Apu-lehden täytettyä 40 vuotta vuonna 1973: ”suomalaisen aikakaus-lehdistön pahin epäkohta on yksilön oikeusturvan puute. yksityis-elämä on liian helposti loukattavissa.”

nyt – 40 vuotta myöhemmin –erikoistoimittaja yrjö lyytikäi-nen arvioi perinteisen aikakausmedian haasteeksi sen, että media itse ei näe edustamaansa lajityyppiä mediaseksikkäänä.

-Joskus tuntuu, että media on fasinoituneempi tekniikasta kuin sisällöstä. Monesti ilmoittajille tarjotaan medioita, joita tarjo-aja itse seuraa. samalla kuitenkin unohtuu, keiden ostovoima suomessa on paras: 50+ -kohderyhmä matkustaa, ostaa - ja lukee.

Avun kaltaisen perhe- ja yleisaikakauslehden konsepti ja rakenne ovat pysyneet melko samoina viimeiset 30 - 40 vuotta. A-lehdet on toiminut 80 vuotta ja Avun osuus on yhä 30 % liike-vaihdosta, kannattavuus hyvä ja lukijat säilyneet poikkeuksellisen uskollisina.

-Volyymi on laskenut kolmasosan huippuun verrattuna, mutta silti lehdellä on lähes 500.000 lukijaa joka viikko. se on merkittävä luku verrattuna vaikka television huippusarjoihin.

11

Avun löytö Anne Pohtamo, miss universum 1975, ja playboy

Jacques de la Fontaine.

Apu välitti yksinoikeu-della Lasse Virénin ja Päivi Kajanderin häät vuonna 1976.

Näin kaikki alkoi…• Apu syntyi, kun Kustannusosakeyhtiö teoksen

toimitusjohtajana työskennellyt Yrjö Lyytikäinen ryhtyi itselliseksi yrittäjäksi ja perusti vuonna 1933 Apu-lehden yhdessä vaimonsa Aune Lyytikäisen kanssa.

• Vuonna 1929 puhjennut yleismaailmallinen lama oli levittänyt suurtyöttömyyden myös maatalousvaltaiseen, hitaasti teollistuvaan suomeen.

• Apu perustettiin työttömien auttamiseksi. lehden irtonumero maksoi kaksi markkaa, mistä työtön myyjä sai 1,25 markkaa perheensä elättämiseen. lehteä saivat myydä vain työttömät.

• lehden tunnuslause oli: ”osta Apu, anna apu työttömälle”.

…sittemmin perheyrityksen tie on vienyt pitkälle• omistajat olli-Pekka lyytikäinen, Anne lyytikäinen-Palmroth ja

yrjö lyytikäinen• suomen 3. suurin aikakauslehtitalo• lähes 500 työntekijää• liikevaihto 72 miljoonaa vuonna 2012• Konsernin muodostavat A-lehdet oy, image Kustannus

oy, A-kustannus oy ja asiakasmedioiden tuottamiseen erikoistunut Dialogi oy

• A-lehdet oy:n brändejä ovat Apu, ApuKrypto, Apuristikot, Avotakka, Demi, eeva, Kauneus & terveys, Maku, Meidän Mökki, Meidän talo, soundi, tuulilasi, Urheilulehti, ViherPiha ja Voi hyvin sekä verkkojulkaisu lily.fi

• yrityskaupan myötä A-lehdet-konserniin huhtikuussa 2012 ostettu A-kustannus oy (entinen Forma Publishing Group oy) julkaisee Kotivinkkiä, trendiä ja Unelmien talo&Koti-lehteä. Kokonaisuuteen kuuluvat myös image, Matkailulehti Mondo sekä Mondon matkaoppaat.

aPu-lehti 80-vuotta

12

Tunteiden ja tarinoiden viikonloppu

TeksTi: PeTri Tuomela | kuvaT: PeTri uuTela Ja mikko Pellinen

talviakatemia keräsi ennätysmäärän nextejä suomen lappiin. Pyhälle kokoontui

liki 70 nuorta, jotka yhteinen kokemus ja tausta hitsasivat yhteen.

13

14

Vielä vuosi sitten ensikertalaisena ihmettelin, miten ihmiset ryntäilivät halailemaan toisiaan heti perille päästyään. enää ei tarvinnut ihmetellä. tuntui mahta-valta nähdä jälleen ihmiset, joiden kanssa oli ystävys-tynyt edellisessä talviakatemi-assa.

talviakatemia herätti minussa kiinnostuksen perhe-yrittäjyyteen ja omaan perhe-yritykseen. Pääsin muutaman päivän aikamatkalle muiden perheyritysten historiaan ja kuulin yritysten seuraajapolven kokemuksia.

Vuoden mittaan hehkutin talviakatemian erinomai-suutta tutuille perheyrittäjille ja kosiskelin heitä lähte-mään mukaan.

nyt edessä oli totuuden hetki. istuin alas Anne Jussilan, Asmo Votkinin, markus Isosaaren ja Paula Keinon kanssa ja laitoin nauhurin pyörimään.

mIKä ON NExT –TOImINNAN JA TALVIAKATEmIAN PIHVI?Anne: seminaarit toimivat hyvinä puheenavaajina. niissä tuli esiin paljon asioita, joita tulee mietittyä

itsekseen. tässä porukassa niistä pääsee puhumaan avoimesti.Paula: ilmapiiri on avoin ja luot-tamuksellinen. tunteet tulevat esiin voimakkaasti.

en tuntenut muita entuudes-taan, mutta kertaakaan ei tullut hetkeä, että olisi ollut yksin. Minut otettiin heti siipien alle ja kaikkien kanssa riitti juteltavaa.

markus: Vaatisi helposti vuosien tai jopa kymmenien vuosien syklin, että pystyisi rakentamaan tämmöisen verkoston, joka täällä rakentuu yhdessä viikonlopussa.

mILLE LuOTTAmus RAKENTuu? markus: Viime vuonna olin ensimmäistä kertaa

MarkUS ISoSaarIMsK Group oy• 27 vuotta, 3. sukupolvi• lapsuuden toiveammatti jäteauton

kuljettaja• KtM

anne JUSSIlalehtonen yhtiöt oy• 28 vuotta, 3. sukupolvi• lapsuuden toiveammatti: opettaja,

sairaanhoitaja, lääkäri, tanssija, asianajaja, jne.• yrittäjämerkonomi, nyt johtamisen opinnot

lapin yliopistossa meneillään

”Ihmiset on avoimia ja kaikesta voidaan

puhua ääneen, myös epäonnistumisista. ”

15

PaUla keInoMarket-Visio oy• 23 vuotta, 2. sukupolvi• lapsuuden toiveammatti

sisustussuunnitelija• Koulutus elintarviketieteiden yo

mukana ja seurasin vanhoja kävijöitä. huomasin, miten nopeasti ihmiset pystyvät heittäytymään. sen jälkeen oli itsekin helppo heittäytyä. on erittäin tärkeää, että mukana on kokeneempia persoonia, jotka tuovat tälle toiminnalle jatkuvuutta.Asmo: tuntuu, että porukka on tuntenut toisensa koko ikänsä. Paula: ihmiset on avoimia ja kaikesta voidaan puhua ääneen, myös epäonnistumisista. Poruk-kaan on helppo tulla. Vaikka yritysten koko ja toimiala vaih-televat, olemme kaikki samassa tilanteessa ja voimme luottaa toi-siimme. Voisi kai sanoa että ollaan yhtä perhettä, jolla on yhteinen tausta ja kokemukset. markus: täällä voi kertoa oman suvun yrityksen tarinaa muille ja olla vilpittömän onnellinen siitä, mitä suku ja perhe ovat saaneet aikaan.

mIKä TEITä YHDIsTää?Paula: Mietin tullessani tänne, kuulunko porukkaan. en edes tiedä, tuleeko minusta koskaan uutta toimitusjohta-jaa. täällä ollessa kuitenkin huomasin, että täällä on monta

muuta, jotka on samassa tilanteessa. Asmo: täällä on ihmisillä yhteinen tausta. Ainoa ero on liikevaihdon nollien ja henkilöstön määrässä.

mITä JäI KäTEEN?Paula: Perjantain seminaarin jälkeen olin täynnä virtaa ja päätin kirjoittaa isälle kirjeen ja kertoa hänelle tästä kokemuksesta. no se kirje jäi kirjoit-

tamatta, mutta huomenna varaan ajan isän neukkarista ja kerron mitä reissu on antanut.markus: Viikonloppun aikana huomaa perheyritysten todellisen arvon. täällä näkee ihmisten intohimon, palon ja poltteen, joka voi olla omaan yritykseen. Anne: talviakatemiasta saa uutta virtaa.

aSMo VoTkInlihatukku Veijo Votkin oy• 32 vuotta, 2. sukupolvi• lapsuuden toiveammatti: Pienestä pitäen on

lomat mennyt töissä, joten tämä perheyritys on ollut luonnollinen ratkaisu.

• Merkantti (koulun mielestä 1 opintoviikko vajaa, mutta todellisuudessa on 13 viikkoa yli...)

”Täällä näkee intohimon, palon ja

poltteen, joka voi olla omaan yritykseen. ”

16

Perheyritysten liiton toiminnan keskeisenä päämääränä on nuoren polven innostami-nen ja valmentaminen perheyrittäjyyteen. suotuisan toimintaympäristön lisäksi per-heyritysten jatkuvuuden edistämiseen tar-vitaan kyvykkäitä jatkajia. heidän on oltava valmiita kantamaan vastuuta perheyrityksen toiminnan jatkumisesta ja kehittämisestä - joko omistajina, operatiivisissa tehtävissä tai perheen jäsenenä. tämän valmiuden eväiksi liitto tarjoaa erilaisia tilaisuuksia ja valmen-nusohjelmia.

talviakatemia on next-toiminnan pääta-pahtuma, jossa jatkajapolven edustajat pääsevät keskustelemaan ja jakamaan koke-muksia. tapahtuman suosio on kasvanut vuosi vuodelta.

tänä vuonna akatemian osallistujien ikäja-kauma oli 20-40 vuotta ja keski-ikä 27 vuotta. Kokeneemmat nextit tuovat porukkaan jatkuvuutta ja luovat omalla kokemuksellaan ja heittäytymisellään ilmapiirin, johon kenen tahansa on helppo tulla mukaan. Monet nuoremmat nextit miettivät ja hakevat yhä omaa rooliaan perheyrityksessä. Keskuste-lut muiden nextien kanssa saattavat herät-tää kipinän perheyrittäjyyteen ja helpottaa keskustelun avaamista myös omassa perhe-yrityksessä.

talviakatemian seminaaripäivä pitää sisällään asiantuntijoiden ja perheyritysten nextien puheenvuoroja. esitykset toimivat pohjana ryhmätöille.

tänä vuonna ryhmätöissä käsiteltiin halli-tustyöskentelyä, perheyrityksen käytäntöjä sekä sukupolvenvaihdosta. Keskusteluna-vaajina ja puhujina toimivat next -työryh-män puheenjohtaja Vera Backström (Antti Ahlström Perilliset oy) Pekka suominen (raute oyj) sekä Toni Hukkanen (V. hukka-nen oy ). Puheenvuorot sisälsivät käytännön-läheisiä vinkkejä jatkuvuuden turvaamiseen, hyvään hallintoon ja perheenjäsenten työs-kentelemiseen yhdessä sekä johtamiseen.

talviakatemian ja muiden next -tapahtu-mien lisäksi Perheyritysten liitto tarjoaa jäse-nilleen valmennusohjelmia, jotka valmistavat jatkajapolvea perheyrittäjyyteen.

Valmennusta on tarjolla strategiseen johtamiseen, hallitustyöskentelyyn, perhe-neuvostojen toimintaan, sukupolvenvaih-doksiin ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Valmennukset on räätälöity perheyritysten erityispiirteet huomioiden.

talviakatemia on osa Pl:n next Generation - toimintaa

Onko omistajanvaihdosyrityksessäsi ajankohtaista?Finnvera voi rahoittaa yritysten omistusjärjestelyjäsekä lainoin että takauksin.

Finnveran rahoituksella eteenpäin!

Kysy lisää puhelinpalvelustamme 029 460 2580 tai katso www.finnvera.fi

18

KORKEIN HALLINTO-OIKEus ANTOI PääTöKsEN suKu-POLVENVAIHDOsHuOJEN-NuKsEsTA

EuROBAROmETRI 2012: suOmEssA TYöNTEKIJäT suOsIVAT PERHEYRITYKsIä TYöNANTAJINA

TuLEVAIsuuDEN VAIKuTTAJAT ON VALITTu

euroopan Komission toteuttama 2012 Flash Euroba-rometer on Entrepreneurship sisältää ensimmäistä kertaa perheyrityksiä käsitteleviä kysymyksiä. Baro-metri on selvittänyt vuosikymmenen ajan yrittäjyyden kehittymistä eU-maissa. tuore katsaus ”entrepreneur-ship in the eU and Beyond” sisältää 27 eU-maan lisäksi eeA/eFtA maat (norja, islanti ja sveitsi) sekä nyt myös esimerkiksi Brasilian, israelin, intian ja Venäjän.

Maakohtainen tulos osoittaa, että suomessa valta-osa työntekijöistä suosii perheyritystä työnantajana. Perheyrityksessä ilmoitti haluavansa työskennellä 47 prosenttia vastaajista, kun vastaavasti listattua yhtiötä piti parempana vain 42 prosenttia.Barometrin mukaan yleisimmät perusteet perheyhtiön suosimiselle olivat paremmat työolosuhteet ja yhtiön sitoutuminen paikalliseen yhteisöön.

saksassa, itävallassa, Kreikassa, ranskassa, Belgiassa ja luxemburgissa perheyhtiötä työnantajana suosi yli 50 prosenttia vastaajista.Kaikkien selvitykseen sisältyneiden maiden vastaajista 48 prosenttia kertoi haluavansa työnantajakseen muun kuin perheyrityksen. 41 prosenttia kertoi mieluiten työskentelevänsä juuri perheyrityksessä. Prosentit ovat osuuksia siitä osasta vastaajia, jotka yrittäjyyden sijaan haluavat työskennellä toisen palveluksessa.

selvitystä varten haastateltiin yli 42 000 vastaajaa.Koko raportti on luettavissa liiton verkkosivuilta: www.perheyritystenliitto.fi

Perheyritysten liiton uusi next Generationille suun-nattu tulevaisuuden vai-kuttaja- valmennusohjelma on tarkoitettu edunvalvon-nasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostu-neille nexteille. Valmennus-ohjelman tavoitteena on luoda osallistujille käsitys suomalaisen yhteiskunnan päätöksenteosta ja siihen vaikuttamisesta. lisäksi valmennusohjelma antaa valmiudet toimia tulevaisuu-dessa vaikuttajana Pl:n ja muiden järjestöjen luotta-mustehtävissä.

Valmennusohjelmaan valittiin 12 osallistujaa. ohjel-man valmennukset järjes-tetään keväällä ja syksyllä 2013.

Korkein hallinto-oikeus antoi 23.1.2013 päätöksen (Kho 2013:11) siitä, myönnetäänkö sukupolvenvaihdoshuojennus lahjaverosta, jos useat lahjan-saajat saavat yhteisomistukseen vähintään 10 % yrityksen osak-keista. Päätös oli myönteinen eli huojennuksen voi saada, vaikka esimerkiksi kaksi lasta saa yhteis-lahjana 10 % yrityksen osak-keista. lisäksi jokaisen lahjansaa-jan on jatkettava yritystoimintaa esimerkiksi hallituksen jäsenenä.

Uusi päätös helpottaa suku-polvenvaihdosten toteuttamista perheyrityksissä, joissa omistus on niin hajautunut, että perin-nön tai lahjan saaja ei voi yksin saada vähintään 10 %:n omis-tusosuutta yrityksessä. samalla ratkaisu kuitenkin osoittaa sen, kuinka paljon erilaisia tulkin-nanvaraisuuksia ja rajoituksia perintö- ja lahjaverotuksen suku-polvenvaihdoshuojennukseen liittyy. nämä ongelmat olisivat vältettävissä siirtymällä ns. ruotsin malliin, jossa perintö- ja lahjavero on korvattu myynti-voittoverolla.

Lyhyesti

€€

19

uusI LAsTENsAIRAALA 2017 -HANKKEEN VARAINHANKINTA ALKOI

ARKADIA 2015 -VALmENNusOHJELmA KäYNNIsTYI

KYsELYTuTKImus: JOKA KOLmAs PERHEYRITYs ON VAIHTAmAssA suKuPOLVEA

PL TEKEE YHTEIsTYöTä LIIKEsIVIsTYsRAHAsTON JA YLIOPIsTOJEN KANssA

Uusi lastensairaala 2017 -hankkeen tukiyhdistys on aloittanut varainhankinnan uuden valtakunnallisen las-tensairaalan rakennuttami-seksi. tavoitteena on kerätä 30 miljoonaa euroa lahjoituk-sina yrityksiltä ja yksityisiltä henkilöiltä. lahjoituksien avulla helsinkiin nousee uusi, lasten erikoissairaanhoitoon keskittynyt huippuyksikkö vuoteen 2017 mennessä.

Uusi lastensairaala tukiyh-distys 2017 ry:n hallituksen puheenjohtajana toimii Anne Berner.

lisätietoa: info@uusilas-tensairaala2017.fi

Perheyritysten liitto on yhteiskumppanina Arkadia- valmennusohjelmassa, joka avattiin maaliskuun alussa Finlandia-talolla. Valmen-nusohjelma on suunnattu yhteiskunnallisten asioiden ja elinkeinoelämän parissa toi-miville nuorille sekä tulevissa eduskuntavaaleissa ehdolle asettumistaan harkitseville, uuden polven vaikuttajille.

lisätietoa:www.arkadia2015.fi

yli kolmannes yrityksistä aikoo toteuttaa sukupolvenvaihdoksen seuraavan viiden vuoden aikana, selviää elinkeinoelämän keskus-liitto eK:n ja Perheyritysten liitto Pl:n toteuttamasta kyselytutki-muksesta.

Asia on ajankohtainen noin 17 000 yritykselle, mikä tarkoittaa 3 400 sukupolvenvaihdosta vuosit-tain. Aikomukset ovat entisestään lisääntyneet viimeisen vuoden aikana.

yrityskoon kasvaessa todennä-köisyys sukupolvenvaihdokselle lisääntyy. sukupolvenvaihdokset ovat ajankohtaisimpia teolli-suudessa (44 %) ja keskisuurissa yrityksissä (38 %).

sukupolvenvaihdosta suunnit-televista perheyrittäjistä noin 69 prosenttia piti perintö- ja lahjave-rotusta merkittävimpänä esteenä sukupolvenvaihdokselle.

Perheyrittäjät ovatkin tyytymät-tömiä erityisesti suomen hallituk-sen päätöksiin kiristää perintö- ja lahjaverotusta. tämä näkyy muun muassa siinä, että perheyrittäjät antavat hallitukselle muita yrityksiä heikomman arvosanan yrittäjyy-den edistämisessä.

Pl ja liikesivistysrahasto jär-jestävät yhdessä eri yliopis-tojen kanssa sidosryhmäse-minaareja.

turun kauppakorkea-koulussa tarkastellaan tieteellisen tutkimustyön ja elinkeinoelämän rajapintoja sekä tutkimustyön resursso-intia uudessa yliopistoympä-ristössä. Jyväskylän yliopis-tossa keskustellaan kasvusta, kansainvälistymisestä ja sukupolvenvaihdoksista. syksyllä lappeenrannan teknillisessä yliopistossa järjestetyn seminaarin teemana oli perheyrittäjyys etelä-Karjalan mahdollisuu-tena.

sekä turussa että Jyväsky-lässä puhujina ovat Pl:n toimitusjohtaja Matti Vanha-nen ja liikesivistysrahaston hallituksen puheenjohtaja Maarit toivanen-Koivisto. lisäksi seminaareissa on yrittäjien ja tutkijoiden puheenvuoroja.

lisätietoja: www.perhe-yritysasiantuntijat.fi

20

sopivasti samanlaisia

TeksTi: hanna oJanPää | kuvaT: vesa-maTTi väärä (koTro Ja arvonen) Ja hannele Tilen (ekengreniT)

Kun työkaveri tai pomo on oma sisar, pelisäännöiltä ja tavoitteilta vaaditaan erityistä kirkkautta. on myös osattava valita lapsista se,

joka sopii parhaiten vastuun kantajaksi.

NINA ARVONEN (38)• KtM, otM• toimitusjohtaja• Perhe: yrittäjämies, 6-vuotias tytär

ja 3-vuotias poika

21

sopivasti samanlaisia

JAANA KOTRO (46)• yo-merkonomi• hallituksen jäsen, johdon assistentti• Perhe: yrittäjämies, 20-vuotias tytär,

17-vuotias poika

22

Mitä siitä mahtaa tulla, kun seitsemän vuotta nuorempi sisko on lähin esimies? entä kun isä on omalla työllään luonut menestyvän yrityksen ja luovuttaa sen sit-ten tyttärilleen?

teknopowerin tapauksessa siitä syntyy tulosta, yhteistyön iloa ja paljon keskustelua.

siskoista vanhempi, Jaana Kotro, on hallituksen jäsen sekä johdon assistentti emoyhtiö teknopower oy:ssä ja tytäryh-tiöissä hallituksen sihteerinä. Pikkusisko, Nina Arvonen, on emoyhtiön toimitus-johtaja ja toimii tytäryhtiöissä hallituksen puheenjohtajana ja jäsenenä.

Varsinainen käänne yrityksen tarinassa tapahtui vuoden 2011 lopussa, kun sisarusten isä, Rauno mattila, lahjoitti

omat osakkeensa tyttärilleen. sukupolven-vaihdosta oli suunniteltu pitkään ja itse toteutuskin kesti kaikkiaan pari vuotta.

- ensimmäinen vaihe oli trafotek-konsernin pääomistuksen siirtyminen pääomasijoittaja interalle; toinen ellego Powertecin jakautuminen pois teknopo-wer-konsernista. näiden toimenpiteiden jälkeen teknopower keskittyi puhtaasti valaistukseen, nina täsmentää.

näin jälkikäteen sisaret toteavat kaiken mennen loistavasti.

- Meillä ei koettu suurta luopumisen tai vastaanottamisen tuskaa sen jälkeen, kun pelisäännöt oli tehty.

YHTEIsEN KAsVuN PAIKKAsisarusten aikana konserni on kasvanut kolmen yritysoston verran. työnjako on joissakin asioissa selkeä. ninalla on juris-tina esimerkiksi yrityskaupoissa ollut mer-kittävämpi rooli. Jaanan vastuulla ovat hr-asiat sekä juoksevat, emoyhtiön opera-tiiviset tehtävät. Monet asiat tehdään silti yhdessä. - sisaruuden heikkous ja samalla voima on se, että sisaren kanssa pystyy estottomasti ilmaisemaan mielipiteensä. Joskus tämä saattaa tarkoittaa sellaista äänen korotta-mista, mitä normaalissa työyhteisössä ei kuule. Mutta toisaalta mitään ei jää ham-paankoloon, nina pohtii.

Jaana vahvistaa ninan ajatukset.

- siskon kanssa on mukava tehdä töitä, ilmapiiri on avointa ja luottamus sata-prosenttista. Myös palautetta annetaan, puolin ja toisin. Vaikka pikkusisko onkin ”esimieheni”, ei se ole aiheuttanut ongel-mia. Pääasia on kuitenkin se, että työt tule-vat tehtyä!

OsA suuREmPAA KuVAAJaana toteaa, että yrittäjänä hän kantaa vastuuta työntekijöistään ja vastaa tekemi-sestään myös yhteiskunnalle. nina näkee vastuun myös suhteessa edeltävään suku-polveen, siihen mitä he ovat luoneet ja saaneet aikaan.

- Meillä on velvollisuus hoitaa yritystä niin, että se toimii ja tuottaa tulevaisuu-dessakin. ”lainassa lapsiltamme” -sanonta osuu mielestäni oikeaan, juuri siitä on pitkäjänteisesti ajatellen kysymys.

sisarukset korostavat perheyrityksien merkitystä työllistäjinä.

- yhteiskunnan pitäisi nähdä perheyri-tysten jatkuvuus ja työllistävyys tärkeänä ja kannustaa perheyhtiöitä myös verotuk-sellisesti. Pelkkä omistajuus ei vielä ole tae jatkuvuudelle. tarvitaan myös yhteiskun-nallisia kannustimia, Jaana tietää.

yleinen ilmapiiri yrittäjyydelle on ninan mielestä myös selkeästi parantunut.

- Perheyrityksillä itsellään tuntuu olevan hyvä pöhinä ja mielellään sitä itse-kin profiloituu perheyrittäjäksi. Perheyri-

TEKNOPOwER OY• Perustettu 2005• tytäryritykset:

teknoware oy lahti, Mica elektro oy, helsinki sekä Centaurea oy, seinäjoki

• Perheyrityksen historia juontaa vuoteen 1983, jolloin rauno Mattila osti trafotek-nimisen yrityksen

Jaana Kotro ja Nina Arvonen ovat olleet vuosien aikana monissa eri tehtävissä konsernin eri yksiköissä.

23

tyksiin liitettävä pitkäjänteisyys on positiivinen asia näinä kvartaalitalouden hulluina vuosina. olen ehdot-tomasti samaa mieltä Jaanan kanssa siitä, että yrittäjiä tulisi kannustaa sekä parantaa mahdollisuuksia suku-polvenvaihdoksiin. tämä toteutuisi esimerkiksi siten, että lahja- ja perintövero korvattaisiin myyntivoitto-verolla.

oman yrityksen tulevaisuus on vielä auki, mutta kumpikin toivoo, että nuoret kouluttautuisivat huolella.

- se on tärkeää, samoin oman alan löytyminen. ovet perheyritykseen ovat aina auki, mutta vasta osaamisen kautta, Jaana miettii.

Myös nina pitää tärkeänä, että koulut ja kokemuk-set tulisi hankkia ensin - kun sen aika tulee.

- omat lapseni ovat vielä niin pieniä, että toistai-seksi ammattitoiveet ovat suuntautuneet prinsessa/ritari -linjalle.

Myös serkukset ovat läheisiä toisilleen; nina ja Jaana ovat perheineen paljon tekemissä vapaa-ajalla, lomatkin he viettävät pääsääntöisesti yhdessä.

- Ja kun miehemmekin ovat yrittäjiä, niin puhe kääntyy väistämättä välillä työasioiden puolelle, kumpikin myöntää.

- yrittäjän työ on elämäntapa. työ ja siihen liittyvät asiat kiinnostavat ja niistä jaksaa keskustella vaikka töissä ei olekaan, nina vielä selventää.

sibelius-monumentti, 1  200 junavaunua Venäjälle ja junien älyjärjestelmiä ympäri maailmaa, Messukeskus, kokonaisia kyliä neuvostoliittoon ja viimeisimpänä sundsbergin asuinalue Kirkkonummella. listaa voisi jatkaa ja vielä silloinkin vain pieni osa eKen historiasta päätyisi paperille.

- Konserniin on kertynyt vuosien varrella monta toimialaa, mikä tarkoittaa myös paljon hallittavaa, Riitta Ekengren myöntää.

- Mutta jos menemme ajassa taaksepäin, niin isän vauhtiaikoina meillä markkinoitiin vielä sukkulalen-toja kuuhun ja tehtiin robotteja autotehtaille.

isä, Bertel Ekengren, perusti insinööritoimistonsa vuonna 1961. Äiti hoiti talouspuolta ja sunnuntaiaa-muisin isä piti viikkokatsauksen yrityksen asioista.

EKE-YHTIöT• emoyhtiö eKe-Finance oy• tytäryhtiöt eKe-rakennus oy,

eKe-elektoniikka oy, ooo eKe-engineering, iBe estonia ou, siA eKe latvia, ooo transway severo-Zapad (60 %, omistaa Pulkovo sky- bisneskeskuksen Pietarissa). eKe Buildning technology systems- liiketoimintayksikkö eKe-Finane oy:ssä

• Perustettu 1961 (insinööritoimisto Bertel ekengren Ky)

RIITTA EKENGREN (52)• luonnontieteiden yo ja kauppatieteiden yo• toimitusjohtaja eKe-Finance oy• Perhe: 19- ja 20 -vuotiaat lapset

24

- Usein viikonloppuretkien paluumat-kalla pysähdyimme jollekin työmaalle, Tea Ekengren-saurén muistelee.

- Meillä kävi myös tuohon aikaan paljon ulkomaalaisia vieraita ja meidän tehtävänä oli kalaverkkojen putsaus neuvostoliitto-laisvieraiden jäljiltä, siskoksista vanhempi riitta hymähtää.

- isä otti meitä myös usein mukaan reissuilleen, siperiat on siis nähty ihan konkreettisestikin, riitta muistelee yhteisiä työmatkoja, millä hän hoiti novosibirskin projektia ja tea markkinoi pienteurasta-moja pitkin tundraa.

KOHTALO PuuTTuu PELIINKumpikaan sisaruksista ei haaveillut jatka-jan uraa perheyrityksessä: riitta lähti luke-maan biologiaa turkuun, tea hotellialaa sveitsiin. tarve irtiotolle oli suuri.

- Meillä oli silloin valtavia projekteja meneillään ja mietin, kuinka ikinä osaisin johtaa sellaisia. Päätin opiskella ainetta, joka olisi mahdollisimman kaukana eken toiminnasta, riitta myöntää.

- Minuun taas ei nuorimpana edes asetettu samanlaisia odotuksia kuin vanhemmille sisaruksille, tea muistaa.

elämä ei kuitenkaan aina mene käsi-kirjoituksen mukaan, näin myös ekengre-neillä.

- isosiskomme oli perheyrityksessä töissä ja hänen varalleen oli varmasti myös suuria suunnitelmia. isosiskon sairastu-minen ja lopulta menehtyminen yhdisti perheen ja pian huomasimme olevamme molemmat töissä perheyrityksessä.

tea löysi pian itsensä kotimaan asunto-tuotannosta, riitta lähti mukaan neuvos-toliiton projekteihin. Välillä sisarukset tekivät myös yhteistä bisnestä keittiöka-lusteiden maahantuonnissa, opiskelivat kauppakorkeassa ja hoitivat lapsiaan.

- olemme ottaneet enemmän tai vähemmän vastuuta vuorotellen. omista-jia meistä tuli 90-luvun alussa. henkisesti olimme siis jo pitkään valmistautuneet sukupolvenvaihdokseen, mutta varmasti meille kaikille tuli yllätyksenä, kuinka vaikea isän oli lopullisesti luopua asemas-taan.

2000-luvun alusta lähtien sisaruk-set ottivat liiketoiminnat yksi kerral-laan vastuulleen, mutta kokonaisvastuu konsernista ja äänivalta siirtyi heille vasta vuonna 2009.

TEA EKENGREN-sAuRéN (48)• hotelli- ja ravintola-alan opintoja sveitsissä• Kauppatieteiden opintoja• toimitusjohtaja eKe-rakennus oy, hallituksen

puheenjohtaja eKe-Finance oy• Perhe: Avoliitossa, 23-vuotias poika

25

- Ja kyllä me jouduimme heti tositoi-miin, sillä vastuu tuli samanaikaisesti taantuman kanssa, riitta toteaa.

- elimme melkoisessa myllerryksessä koko 2000-luvun, ostimme ja möimme liiketoiminta-alueita ja rakensimme orga-nisaation uudelleen. riitta on tehnyt hyvää työtä ja pitänyt langat käsissään, tea kiittelee.

- tänä päivänä meillä on selkeät omat vastuualueemme, minun vastuullani on kotimaan ja Baltian rakentaminen, riitalla taas Venäjän- ja teknologialiiketoimin-nat, konsernitasolla teemme päätökset yhdessä.

Vaikka moni asia on sisarusten johdossa muuttunut, itänaapuri on ja pysyy.

- Pulkovo sky Pietarissa oli isän viimei-nen suuri rakennusprojekti. Kun isä sairastui vuonna 2008, minä otin siitä vetovastuun. edelleen se on Pietarin suurin bisneskeskus, riitta kertoo.

- toissa vuonna tapahtui suuri käänne, kun möimme Venäjän vaunubisneksen paikalliselle toimijalle. Moskovan matkat harvenivat, mutta nyt aloittelemme taas uutta projektia Pietariin.

OmAT KOTIPEsäTsen sijaan matka käy usein nauvon ulko-saaristoon, missä riitalla on toinen koti ja vapaa-ajan paikka.

- en pidä pitkiä lomia, mutta otan omaa aikaa sieltä täältä. onneksi voin tehdä saaristosta käsin myös etätöitä.

tea puolestaan pyrkii pitämään normaalit lomat.

- suuri haaveeni toteutui pari vuotta sitten, kun voitimme purjehduksen swan 45 -luokassa hopeamitalin. nyt kovin kunnianhimo suuntautuu työhön.

Vapaa-ajalla sisarukset välttä-vät työasioista puhumista. Jos tarve työpäivän jälkeen iskee, he sopivat siitä erikseen.

- Menemme vaikka kävelylle ja käymme samalla asioita läpi. Muuten koen tärkeäksi, että töihin osaa ottaa etäisyyttä ja tietokoneen laittaa kiinni, tea tietää.

sisarukset myöntävät, että vaikka välillä tunteet nousevat pintaan, toiselta saa aina tarvittaessa tukea.

- saatamme olla pienissä asioissa eri mieltä, mutta jaamme yhteisen tavoit-teen viedä yritystä eteenpäin.

JATKOA sEuRAAseuraavan sukupolvenvaihdoksen sisaret haluavat hoitaa omaa kokemustaan jou-hevammin: kolmas polvi on jo integroi-tunut yritykseen omistajina ja hallituksen jäseninä.

- toisaalta yleinen yrittäjäilmapiiri on radikaalisti muuttunut meidän lapsuu-desta. enää ei tarvitse kantaa porvarin taakkaa niskassaan vaan seuraavat suku-polvet saavat olla aidosti ylpeitä perimäs-tään, riitta pohtii.

- toivon, että serkukset hakevat koke-muksensa ja kannuksensa silti ensin jostain muualta. Perheenjäseniltä odote-taan väistämättä aina enemmän kuin muilta, siksikin tähän pitää olla valmis, tea tietää.

- Meillä oli aikanaan pakkotilanne, mikä sitten kääntyi ajan myötä ihan posi-tiiviseksi. omien lasten kohdalla haluan, että he valitsevat sydämellään. Vastuul-lisen omistamisen muotoja on monia, ei aina tarvitse olla mukana itse operatii-visessa toiminnassa. Perheyrittäjyys on kuitenkin usein tae jostain enemmästä, pitkäjänteisyydestä ja kasvollisuudesta.

Tea ja Riitta isänsä Bertel Ekengrenin

kanssa EKE-Yhtiöiden 50-vuotisjuhlissa

weeGee-talossa. Bretel Ekengren on suunnitel-

lut talon rakenteen.

26

Oma pää – Oma pääomaKuluvan vuoden kuuma kysymys on, mistä suo-melle kasvua. taloustieteen oppien mukaan hyödykkeiden ja palveluiden tuotannontekijöi-tä on työvoiman ja luonnonvarojen lisäksi pää-oma. ilman pääomaa ei ole taloudellista toime-liaisuutta eikä talouskasvua. Pääoma on kasvun tuotannontekijä.

Miten leipälajini verotus sitten kohtelee pää-omaa suomessa? epätasa-arvoisesti. otetaanpa esimerkki.

henkilöllä A on 100 rahaa. A:lle on tarjolla poik-keuksellisen hyvätuottoisia sijoituskohteita, joi-den väliltä hän valitsee: asunto, joukkovelkakir-jalaina ja serkun yritys. Jokaisesta sijoituksesta olisi tarjolla jopa 10 %:n vuosituotto. A pohdis-kelee sijoitusta huolellisesti monelta kantilta, ja yksi niistä on verotus.

Jos A sijoittaisi rahansa asuntoon, hän saisi asunnosta vuokratuottoa, josta peritään 30 %:n pääomatulovero. Käteen jäisi siis 7 rahaa. sa-moin käy velkapaperin kanssa.

Jos A sen sijaan sijoittaisi rahansa serkkunsa yrityksen omaan pääomaan, hänestä tulisi yri-tyksen osakkeenomistaja ja hän saisi sijoituk-selleen osinkotuottoa. silloin verojen jälkeisen tuoton laskenta on monimutkaisempaa, koska tuottoa verotetaan kahdella tasolla, ensin yhti-össä ja toiseksi omistajan kädessä. yhtiö maksaa liiketoimintansa voitosta 24,5 %:n veron ja jakaa loput osinkona. A:lle tulisi siis osinkotuloa 7,55 rahaa. osittain pääoma- ja osittain ansiotulona verotettavasta osingosta peritään A:n tapauk-sessa 30 % veroa. A:n käteen jää 5,3 rahaa. se on neljänneksen vähemmän kuin asunnosta tai velkapaperista kertyvä tuotto.

A tekee vertailustaan päivänselvän johtopää-töksen ja sanoo serkulleen, että sijoitan rahani yritykseesi, mutta teen sen antamalla lainaa. Kun yritys maksaa lainalle korkoa, se saa vähen-

tää koron verotuksessaan ja A maksaa korosta pääomatuloveron. A:lle jää tuottona 7 rahaa käteen.

yksinkertaista matematiikkaa ja yhdenkertaista verotusta. toisin on oman pääoman laita. sen verotus ei ole yhdenkertaista eikä yhdenvertais-ta. häviö muille sijoitusmuodoille on selkeä.

serkku puolestaan sanoo A:lle, että lainapää-oma ei hänen yritystään auta. yrityksen on nimittäin tarkoitus tehdä investointi, johon se tarvitsee A:n sijoituksen lisäksi pankkilainaa. Pankki on sanonut serkulle, että lainarahoitusta on tarjolla, jos yrityksellä on riittävän vahva oma pääoma. ei lainapääomaa ilman omaa. A:n ja serkun yrityksen tiet eivät kohtaa.

tämä oli vain yksittäinen tapaus, mutta sen rele-vanssi on siinä, että näitä A:ita on suomessa mil-joonia. rahaa suomalaisten pankkitileillä makaa lähes 85 miljardia euroa.

Pankkitili on käytännössä lainapaperi, jolle pankki maksaa (lähes nolla-)korkoa. yksisilmäi-sesti veromonokkelin läpi katsottuna suoma-laiset ovat fiksuja, kun sijoittavat rahansa koh-teeseen, josta kertyvä tuotto verotetaan yhteen kertaan. siihen verotus ohjaa. isomman riskin ottamisesta palkkiona sen sijaan tulee kovempi verotus.

Kun avaa toisenkin silmän, huomaa, että se raha ei päätynyt investointeihin eikä työllistämiseen. se ei tukenut kasvua lainkaan.

Muistan kouluajoiltani nuorten päihteidenkäyt-töä torjuvan valistuskampanjan iskulauseen ”oma pää – pääoma”. tässä ajassa se sopisi hie-man muunneltuna suomalaisen talouspoliitti-sen päätöksenteon ohjenuoraksi. Meidän päät-täjiemme omasta päästä on kiinni, otetaanko meillä vakavasti oman pääoman rooli kasvun tuotannontekijänä: oma pää – oma pääoma.

Simo ValttiKirjoittaja on Perheyritysten liiton

veroasiantuntija.

28

työelämäpalkittu Berner ja satavuotinen tarina

TeksTi: eveliina TalviTie | kuvaT: vesa laiTinen Ja Bernerin arkisTo

George Berner valmistautuu luopumaan toimitusjohtajuudesta. Vastuun kantajaksi on samaan aikaan

siirtymässä hänen mukaansa edellistä fiksumpi sukupolvi.

Berner-yhtiöiden pääkonttorissa etelärannassa sijaitsee yksi erityisen tärkeä huone, jota kut-sutaan ”peräkamariksi”. Kyseisestä kamarista yhtiötä on johdettu koko sen tähänastisen elinkaaren ajan - 130 vuotta. huoneessa istui aikanaan yhtiön perustaja, nykyisen toimi-tusjohtaja George ”hohe” Bernerin isoisoisä sören Berner.

samaisessa huoneessa ovat nyt parin vuosi-kymmenen ajan tehneet töitä George ja hänen serkkunsa Peter, joka toimi ensin hallituksen varapuheenjohtajana ja eläkkeelle siirtymi-seensä asti puheenjohtajana. Puheenjohta-jaksi hän nousi Georgen isän Harryn luovuttua paikasta vuonna 2004.

Jaetun työhuoneen tandem-malli kuvastaa niin yhtiön johtamistapaa kuin suvun sisäisiä suhteitakin.

Peterin äiti kuoli tämän ollessa 2-vuotias. isä muutti ulkomaille ja Peter kasvoi pienestä pitäen isoäitinsä ja enonsa perheessä. serkusta tuli erityisesti Georgelle hyvin läheinen.

– Peter on minulle kuin isoveli. olemme aina olleet äärimmäisen hyviä kavereita ja pystyneet keskustelemaan kaikesta, George Berner kertoo.

Kun yhtiön ”ykkös- ja kakkosmies” ovat

jakaneet saman työhuoneen, kokousta on ollut mahdollista pitää milloin vaan. samalla on varmistettu, että asioita pystyy varamie-henä tarvittaessa hoitamaan kumpi tahansa.

George Bernerin mukaan yhtiössä pyritään muutenkin siihen, että töitä tehdään työpa-reina.

POLTE PERHEYRITYKsEENGeorge Berner kertoo ottaneensa jo varsin nuorena tavoitteekseen perheyhtiön toimitus-johtajuuden. työt yrityksessä hän aloitti 1970-luvun alussa 24-vuotiaana. työpaikka jossain muualla kuin perheyrityksessä oli käväissyt mielessä, mutta syvempi ”polte” johdatti nuo-ren miehen ilman mutkia uralle perheyhtiöön.

Perheyritykseen oli kasvanut sisään jo hyvin pienestä. isä puhui paljon työasioista perheen kuullen ja asiakkaita tuotiin myös kotiin neuvotteluihin, jotka kuulostivat pienen pojan korvissa kiehtovilta.

tavoite toimitusjohtajan asemasta toteutui vuonna 1988, jolloin George oli 39-vuotias.

toinenkin suuri intohimo elämässä on työn lisäksi ollut. George pelasi omistautuneesti tennistä ja nousi maajoukkuetasolle asti. hän myöntääkin, että perhe-elämä tuli työn ja

29

30

urheilun jälkeen vasta kolmantena ja näin ollen kärsi isän jatkuvasta poissaolosta.

– Vaimoni sanoi minulle, että jos en jätä tennistä, hän lähtee. lopetin maajoukku-eessa vuonna 1980, mutta vaimo lähti joka tapauksessa, Berner toteaa ironisesti.

”iltatähtenä” syntyneen tyttären elämässä Berner on ollutkin jo enem-män. omien poikiensa isyyttä tämä viiden lapsenlapsen isoisä on seurannut ihmetel-len ja ihaillen.

– nythän on kaikenlaisia isyyslomia ja muutenkin poikani hoitavat vanhemmuu-tensa esimerkillisesti. eikä heidän elämäs-sään urheilu vie aikaa niin kuin minulla.

LATTARIHENKINEN OmIsTAJA-JOHTAJAGeorge Berner muistelee olleensa omista-jan poikana hyvin kriittisen luupin alla. töi-hin piti tulla aamulla ennen muita. Uskot-tavuutta saavuttaakseen hän oli valmis

ponnistelemaan erityisen paljon. – Myyntimiehet olivat varpaillaan ja

autoritäärinen isä antoi hyvin jyrkkää palautetta.

omistajan poika nousi toimitusjoh-tajaksi 1980-luvun lopulla, mutta isä jatkoi hallituksen puheenjohtajana vielä vuosikymmeniä – aina 84-vuotiaaksi asti. erityistä hienovaraisuutta tarvittiin, sillä häntä ei voinut muiden kuullen kritisoida, vaikka virheitä niin iäkkäälle miehelle olisi tullutkin.

toimitusjohtajana George Berner kuvailee olevansa erittäin suora ja avoin.

– teen päätökset salamannopeasti. yleensä alle minuutissa.

Berner arvioi, että päätöksen tekemi-sen mutkattomuus liittyy omistaja-johtaja-asemaan ja muistelee tämän tulleen erityi-sen hyvin esille isoisänsä Rolf Bernerin tavassa johtaa. tämä oli yhtiön toimitus-johtaja ja ainoa omistaja.

Argentiinalaistaustaiselta äidiltään George Berner kertoo perineensä lattarimentaliteettia, joka on pitänyt liikkeellä. toimitusjohtaja kiertelee paljon tehtaissa ja varastoissa työnte-kijöiden parissa.

– hallinnollinen työskentely ei minua niin paljon kiinnosta. en pistä asioita pumpuliin ja olen kohtuullisen itsepäinen.

Urheilussa Berner kertoo oppi-neensa häviämisen taidon. osa päätök-sistä osoittautuu aina huonoiksi, mikä harmittaa, mutta ei pitkään. on suun-nattava seuraavaan päämäärään.

KOHTI ELäKEPäIVIäGeorge Bernerin isä kuoli 89-vuoti-aana loppuvuodesta 2012 ja vaikutti konttorilla loppuun asti. toimitusjoh-taja itse on jättäytymässä eläkkeelle tämän vuoden syyskuussa. Uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu yhtiön palveluksessa 23 vuoden ajan työs-kennellyt Antti Korpiniemi.

Perheyhtiön viidennen sukupolven edustajat ovat samaan aikaan hakeu-tumassa perheyhtiöön. Berner kehuu kyseistä sukupolvea fiksummaksi kuin omaansa.

hänen nuorempi Richard-poikansa on työskennellyt Bernerillä jo kymme-nisen vuotta. Vanhempi, juristiksi

kouluttautunut Nicolas, haki vähän aikaa sitten isänsä tietämättä yhtiössä avoinna ollutta kehitysjohtajan paikkaa.

– Konsultti soitti ja kertoi hänen lähet-täneen hakemuksen. olin yllättynyt, koska nico oli aina vannonut, ettei koskaan tule perheyhtiöön.

omaan luopumisen hetkeensä Berner heräsi lopullisesti, kun poika kertoi hake-neensa paikkaa, koska arvioi isän olevan pian jäämässä pois. samaan aikaan hän ei tämän kanssa kuulemma olisi perheyhti-össä pitkään työskennellyt.

luopumista on voinut suunnitella rauhassa, mutta helppoa se työlle aina omistautuneelle ei ole ollut.

– onhan minulla pelko, että elämään tulee eläkkeelle siirryttyäni tyhjä paikka. Jos vaimoni ei jäisi samaan aikaan pois työelämästä, en varmaan olisi tähän päätökseen taipunutkaan, hallituksen jäsenenä jatkava Berner tunnustaa.

George ja Peter Berner jat-kavat molemmat yrityksen hallituksen jäsenenä.

31

• tunnustus annettiin Bernerin työhyvinvointia tukevista toiminnoista.

• toimintojen yksi osa-alue on senioriohjelma.• Bernerin senioriohjelman tuloksena keskimääräinen

vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikä vuonna 2012 nousi 64,5 vuoteen.

• senioriohjelmaan kuuluu esimerkiksi seuraajasuunnittelua, räätälöityä koulutustarjontaa, eläkevalmennusta, mentorointia ja tutorointia sekä ikäterveystarkastuksen yhteydessä laadittavia liikuntaohjelmia.

• ohjelman vaikutuksia mitataan vuosittaisilla kuntotesteillä.

• liikuntaohjelmaan sitoutuvalle seniorille alkaa 58 ikävuodesta lähtien kertyä ylimääräisiä työstä palautumiseen tarkoitettuja seniorivapaita.

• Berner tarjoaa eläkkeelle jääville työntekijöille myös eläkevalmennusta yhteistyössä eläkevakuutusyhtiön ja työterveyshuollon kanssa sekä järjestää vuosittain senioritapaamisia.

• eläkkeelle siirtyneet berneriläiset voivat halutessaan ilmoittautua työvoimapankkiin.

• suomen työelämäpalkinnon myöntää työelämäpalkinnon rahasto, jonka ovat perustaneet sosiaali- ja terveysministeriö sekä suomen itsenäisyyden juhlarahasto sitra.

• Aiemmin palkinnon ovat saaneet professori Juhani ilmarinen työterveyslaitokselta (2008) ja ruoka-saarioinen sekä teknologiateollisuus ry ja Metallityöväenliitto ry yhdessä (2010).

• Palkinnon suuruus on 40 000 euroa.

Berner oy Ab sai alkunsa vuonna 1883, kun George Bernerin isoiso-isä, norjalainen sören Berner saapui suomeen tutkimaan 40 000 asukkaan helsingin markkinoita. liiketoiminnan hän aloitti tuo-malla kaupunkiin silliä suoraan pyyntipaikalta stavangerista.

tukkukauppaa laajennettiin muilla kalatuotteilla ja vähitel-len erilaisilla jauhoilla sekä erityisherkuilla kuten lakritsilla ja kahvilla. 1930-luvulla mukaan tulivat kasvinsuojelu- ja voiteluai-neet, 1950-luvulla autot sekä kosmetiikka- ja hygieniatuotteet, 1980-luvulla siivous- ja sairaala-alan laitteet ja 1990-luvulla pesu-aineet. Vuosikymmenet vierivät ja yhtiö teki yrityskauppoja, jotka laajensivat tarjontaa muun muassa nokian jalkineisiin ja rajamäen etikkaan.

– Bernerillä on vieraillut konsultteja, jotka ovat neuvoneet meitä fokusoimaan yhteen alaan. olemme kuitenkin pitäytyneet alkupe-

räisessä ”sekatavarakaupan” bisnesideassa, George Berner toteaa. tämä ei tarkoita, ettei yhtiö olisi muuttunut. esimerkiksi aiem-

man 22 myyntiosaston sijaan Bernerillä on nykyään 6 myyntiosas-toa ja 3 tehdasta.

Vuonna 2013 yhtiö tulee toimineeksi 130 vuotta. yritys on vaka-varainen ja pärjännyt hyvin erilaisissa suhdanteissa. esimerkiksi taloudellisesti erittäin vaikeana vuonna 2008 yhtiö teki huipputu-loksen.

omistajia on tällä hetkellä 27.– tämä ei ole minun vaan koko suvun omaisuutta, johon liittyy

huikea vastuu. osa omistajista haluaa olla yrityksessä töissä. osa haluaa jatkaa omistajina, mutta työskennellä muualla.

– itse olen halunnut tehdä juuri tätä, yli 40 vuotta talossa viihty-nyt Berner summaa.

Berner - 130 vuotta sekatavarakauPPaa

Berner oy voitti työelämäPalkinnon 2013

Janne Pöysti,uutispäällikköHanki oma

sisäpiiriläinenTee Kauppalehti VIP-tilaus osoitteessa kauppalehti.fi/tilaaVIP-tilaajana saat käyttöösi kaikki Kauppalehden uutissisällöt ja -palvelut – myös pörssikurssit ja -uutiset niin painetussa lehdessäkuin reaaliaikaisesti verkossa.

Kauppalehti VIP-tilaus alk. 4,80 €/vko

Markkinauutiset,Uutisarkisto

ja Protestilista

Kauppalehden verkon uutiset

rajattomastiKauppalehti Optio ja

erikoisjulkaisutKauppalehden

näköislehti

33

Perheyritysten liiton tavoitteena on, että suomessa on euroo-pan parhaat edellytykset omistaa ja harjoittaa perheyritystoi-mintaa. tavoitteen toteutumista edistää korkeatasoinen per-heyrittäjyystutkimus sekä perheyritystutkijoiden aktiivinen osallistuminen perheyrittäjyyttä koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Pl haluaa rohkaista yliopisto-opiskelijoita perheyrittäjyyteen liittyvien opinnäytteiden tekemiseen ja julistaa haettavaksi joka vuosi jaettavan matti Koiranen pro gradu – palkinnon (2000 euroa) sekä kolmen vuoden välein jaettavan matti Koiranen väitöstutkimuspalkinnon (5000 euroa). PERHEYRITTäJYYsTuTKImusPALKINTOJEN KRITEERIT Korkeatasoinen perheyrittäjyystutkimus on teoreettisesti vah-vaa ja sen johtopäätöksillä on selkeä käytännöllinen arvo. Pal-kinnon saajaksi esitettyjen tutkielmien arvioinnissa painotetaan johtopäätösten arvoa perheyritysten toiminnan kehittämisessä ja/tai yhteiskunnallisen aseman parantamisessa. Muita arviointikriteereinä ovat:

• tutkija on tunnistanut ja tuonut selkeästi esiin epäsuh-dan tietämystarpeiden ja nykytiedon kesken.

• tutkija on määritellyt työlle selkeät tavoitteet, jotka liitty-vät tunnistetun tietämysaukon täyttämiseen.

• työn aineistot ja analyysit luovat perustan luotettaville ja uskottaville johtopäätöksille.

• työn viitekehys on tarkoituksenmukainen ja sitä on myös käytetty tarkoituksenmukaisesti.

• tutkimus tuottaa tieteellisesti uutta tietoa. • tutkimuksen tuottama tieto on käytännöllisesti hyödyl-

listä.•raportti on johdonmukainen ja hyvin kirjoitettu.

Palkinnon saajia voi ehdottaa tekijä itse tai hänen ohjaajansa. AIKATAuLuVuonna 2013 jaettavan palkinnon hakuun hyväksytään 1.1.2010 – 31.5.2013 valmistuneet tutkimukset. Pro gradu- ja väitöstutkimus on toimitettava sähköisesti 7.6. mennessä osoitteeseen jasenpalvelu@perheyritys.fi. Kolme parasta hakijaa kutsutaan esittämään tutkimustaan työryh-mälle syyskuussa. Palkinto jaetaan Pl:n syyskokouksessa 14.11. helsingissä.

Kuulin radiosta ohimennen sanan ”suurpääoma” ja havaitsin, että tuota ennen lähes kirosanana pidettyä käsitettä ei enää kovin usein kuule. oikeastaan olisikin aika liputtaa suo-malaisen suurpääoman puolesta ja kysyä, miksi ulkomaiset sijoitukset suomeen olisivat kotimaisia parem-pia. suomalainen pääoma työllistää kestävällä tavalla ja sen karttuminen hyödyttää koko yhteiskuntaa. näistä samoista syistä pääoman verokoh-telunkin pitää päästä samalle viivalle muiden rahoitusmuotojen kanssa. hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämi-seksi tarvitsemme suomessa talous-kasvua. Perheyritykset osaavat kasvaa ja työllistää, mutta siihen tar-vitaan rahoitusta, jota pankit eivät nyt tarjoa entiseen malliin. omaa pääomaa verotetaan tällä hetkellä rahoituslähteenä rankemmin kuin vierasta pääomaa. Kasvuun tulisi potkua, jos tässä päästäisiin yhden-vertaiseen asemaan. Pitkäjänteisesti toimivien perheyri-tysten kasvua ja investointeja vai-keuttaa myös se, että sukupolven-vaihdoksissa perintövero yleensä joudutaan kustantamaan yhtiön osingoista. Perheyritysten liitto esittääkin, että perintöveron sijaan maksettaisiin luovutusvoittoveroa. tässä mallissa yritystä verotettaisiin vasta yrityk-sen osakkeita myytäessä. silloin on rahaa, jolla veroja maksaa. näin jat-kuvuudesta ei rankaistaisi perintö-veroilla. Jatkuvuus on meille perheyrittäjille mainio motivaatiotekijä. se on arvo ja voimavara, joka tekee mielek-kääksi yritystoiminnan jatkamisen vaikeinakin aikoina. Päämäärää kir-kastaa seuraajapolvi, joka jossakin vaiheessa toivottavasti jatkaa toi-mintaa ja perinnettä sekä luo uutta.

PeKKA lAitinen

Puheenjohtajan

hUoMio!Pl palkitsee opinnäytetöitä ja väitöstutkimuksia

-mATTI KOIRANEN -PERHEYRITTäJYYs- TuTKImusPALKINNOT HAETTAVANA

34

ilkka ja pipu Lantto ovat pitäneet ovet avoinna

TeksTi: eveliina TalviTie | kuvaT: anTell arkisTo

Antell-konsernin menestyksen takana on strategiaa, rakkautta ja

kiinnostusta työntekijöihin.

35

36

Ilkka Lantto aloitti työt oman perheensä omistamassa yhtiössä jo naskalina, mikä tarkoittaa tässä yhteydessä alle koulu-ikäistä poikaa. hänen tehtävänään oli tuolloin toimia kolmirattaista lavapyörää ajavan asiapojan apulaisena.

– olen kasvanut kiinni perheyritykseen. Koti ja yritys olivat samassa yhteydessä, Ilkka Lantto muistelee.

lavapyöräasiapojan apulaisena aloitta-nut on kulkenut pitkän tien. Jo 1960-luvulla ilkka lantto nousi vuonna 1880 perustetun Katri Antell-yhtiön hallitukseen. Vuonna 1976 yhtiö siirtyi lanton perheen omistuk-seen.

tätä ennen oli saanut alkunsa rakkaus-tarina, joka jatkuu edelleen.

Kauppakorkeakouluopintojen aikaan ilkka lantto tapasi Pipun. naimisiin mentiin kesällä 1966, joten yhdessä on nyt eletty 47 vuotta.

Pipu on hänkin perheyritystaustainen. oli itsestäänselvyys ryhtyä työskentele-mään omassa yrityksessä, vaikka hän oli alun perin kouluttautunut sairaanhoita-jaksi.

– Perehdyin markkinointiin eri tavoin ja olen kokenut työn hyvin antoisaksi.

Antellilla pariskunnan työhuoneet ovat aina sijainneet vierekkäin ja yhteistyö suju-nut.

– Kaikki päivät eivät tietenkään ole

aurinkoisia eikä aina ihan hoksaa, mistä perhe alkaa ja mihin yritys päättyy. yritys on usein ollut viimeinen puhuttu asia illalla ja ensimmäinen aamulla, ilkka lantto pohtii.

mAHTAVA TYöPAIKKAyhtiön toimistossa johtoportaan huonei-den ovet ovat olleet aina auki. Pipu lanton mukaan tavoitteena on ollut tasavertainen ja välitön ilmapiiri.

– yhtiön aikaisempaa omistajaparis-kuntaa oli puhuteltu johtajaksi ja rouvaksi. ilkkaa ja minua on aina sinuteltu. olemme kaikki riippuvaisia toistemme työstä. senkin takia on tärkeää arvostaa toinen toista ja pitää ovet avoinna. tämä ei

antell-konserni• Perustettu vuonna 1880• Konsernin muodostavat

Antell-ravintolat oy, Antell-leipomot oy ja Katri Antell oy.

• työllistää 850 henkilöä.• liikevaihto vuonna 2012 oli

45 miljoonaa euroa.• Pääkonttori sijaitsee oulussa.

Annukka Lantto vetää kahvila- ja leipomotoimintaan keskittyvää Antell-Leipomot Oy:tä ja Tomi Lantto on valtakunnallisen, henkilöstöravintola-alalla toimivan Antell-Ravintolat Oy:n toimitusjohtaja.

tarkoita iholle tulemista vaan kunnioitusta, Pipu lantto kertoo.

– Asiakas on kuningas ja yrityksen sisällä olemme toinen toistemme asiakkaita. oikeudenmukaisuus ja avoin kanssakäymi-nen on tärkeää, ilkka lantto täydentää.

Antell-konserni nousi helmikuussa julkistetun valtakunnallisen Great Place To Work -työhyvinvointitutkimuksen (GPtW) suuryritysten sarjassa viiden parhaan yrityksen joukkoon sijalle neljä.

Antellin yrityskulttuurissa korostuvat tutkimuksen perusteella lämminhenki-syys, persoonallisuus ja aitous. tulok-sien mukaan työntekijät kokevat johdon helposti lähestyttäväksi ja arvostavat sitä, että työntekijöille annetaan paljon vastuuta.

niin ikään tutkimuksen mukaan Antel-lilla koetaan vahvaa yhteishenkeä ja kuulu-vuutta yhteiseen Antell-perheeseen. työn-tekijät myös kokevat työnsä tärkeäksi ja merkitykselliseksi.

– on luottamuksen osoitus, kun joku hakee yhtiöömme töihin ja heidän pitää valituksi tultuaan viihtyä. työntekijöistä on oltava kiinnostunut, Pipu lantto huomaut-taa.

hän muistuttaa, että suomalaisten työntekijöiden toivomusten ja tottumus-ten taso on noussut koko ajan.

– Palkka ei ole pääasia. ihmisten on saatava toteuttaa itseään. nuoret ovat hyvin koulutettuja. ihmiset, jotka tulevat meille töihin ovat myös käsityöläisiä ja omalla tavallaan taiteellisia.

LAPsIsTA POLVI PARANEEyrityksen yli 130 vuotta jatkunut toiminta tarkoittaa ilkka lanton mukaan jatkuvaa kehittämistä ja panostamista sekä periksi-antamattomuutta.

yhtiö on kokenut kaksi maailmansotaa. Myös 1990-luvun alkupuolen lama oli aika-moinen shokki.

– silloin mietittiin tarkkaan, millä stra-tegialla mennään. Pohdittiin, olisiko aika luopua. suunnittelun jälkeen päätimme kuitenkin sen sijaan laajentaa voimak-kaasti, ilkka lantto kertoo.

yhtiössä on toteutettu sukupolvenvaih-dos ja remmiin ovat astuneet pariskunnan lapset Tomi ja Annukka Lantto.

– Minulla on sellainen käsitys, että pojasta ja tyttärestä polvi paranee. heillä on toisenlainen maailmankuva ja valtavasti energiaa, Pipu lantto kuvailee.

37 kuva

: han

na le

PPän

en/s

k

Suurkeittiön lähettiläs

Porin Antell-ravintolan Arja Partanen palkittiin vuoden parhaana

suurkeittiön päällikkönä.

tampereelta kotoisin oleva Arja Partanen on työsken-nellyt viitisen vuotta Porissa toimivan Antell-ravintola technip offshore Finland oy:n ravintolapäällikkönä ja kertoo viihtyvänsä erinomaisesti.

Jo paikkaa hakiessaan hän tiedosti, että kyseessä on perheyhtiö ja odotti sen toteuttavan pehmeämpiä arvoja. yhtiön perheyritysmäisyyteen sai lähituntumaa ensim-mäisten koulutuspäivien yhteydessä.

– Kaikki tulivat kättelemään. tuntui siltä kuin olisi tullut kotiin. Minut otettiin hyvin henkilökohtaisella tavalla vastaan ja johtoportaan ihmiset tulivat lähelle. tiesin, että näille ihmisille uskaltaa tarvittaessa soittaa.

hän kertoo tavanneensa sekä Annukka että tomi lanton useita kertoja. Myös Pipu ja ilkka lantto on tullut tavatuksi kerran vuodessa järjestettävillä esimiespäivillä.

Perheyhtiön pitkä historia luo Partasen mukaan tietyn-laista turvallisuuden tunnetta. oulun pääkonttorilla hän kertoo ihastelleensa Katri Antellin kuvaa ja tunnista-neensa siinä samaa jalat maassa-mentaliteettia kuin itses-säänkin tietää olevan.

– yli sata vuotta toiminut yritys on kulkenut jo pitkän tien. työntekijä tietää, kuka yrityksen omistaa ensi viikol-lakin.

Valtakunnan parhaaksi suurkeittiön päälliköksi Aromi-lehden valtakunnallisessa kilpailussa noteerattu Partanen kertoo haluavansa olla suurkeittiön lähettiläs.

– Minulle on tärkeää, että suurkeittiötä arvostetaan. suurkeittiöiden kokit joutuvat ravintolakokkien tavoin tekemään pientä piperrystä, mutta myös valtavia määriä.

technip offshore Finlandin keittiössä valmistetaan päivittäin viisi ruokalajia 200-700 asiakkaalle.

– Antellilla kannustetaan muokkaamaan listaa omien asiakkaiden toiveita vastaavaksi. Käymme omien kokkien kanssa säännöllisesti läpi tarjontaa.

Partanen kertoo saaneensa työpaikassaan vastuuta ja kehittyneensä.

– esimerkiksi lukuja olen oppinut sisäistämään aivan eri tavalla. Analysoimme niitä syvällisesti viikoittain.

Partanen on otettu saamastaan tunnustuksesta, koska se kertoo samalla siitä, että hänen työtään arvostetaan.

– Kun tiedän, että tekemääni työtä arvostetaan, ei ole pakottavaa tarvetta pyrkiä koko ajan eteenpäin. olen sitoutunut Antelliin ja Poriin.

Puoliso on sitoutumisesta samaa mieltä. hän kutsuu Arjaa ”rouva Antelliksi” siitä syystä, että tämä on niin paljon töissä.

38

urho ja anDers Blom:eri reitit – yhteinen

lopputulos

uRHO BLOm (33)• Johtava konsultti• Valtiotieteiden maisteri

OLIKO sINuLLE ITsEsTääN sELVää TuLLA TöIHIN PERHEYRI-TYKsEEN?uRHO: ei. olen toki nuoresta pojasta lähtien tehnyt monenlaisia hommia eurofactsissä, mutta ratkaiseva askel oli silti pitkällisen pohdinnan tulos. omalta osaltani kaikki kulminoitui kevääseen 2010, kun Anders soitti ja pyysi minut tänne töihin. Kävin vielä sen-kin jälkeen tekemässä ulkopuolisella projektin, mutta itse suuri pää-tös oli jo tehty.

mITä sINuLLE mERKITsEE, ETTä TYöTäsI JATKAA OmA POIKA?ANDERs: Muutama vuosi sitten mietin, missä olemme 10 vuoden päästä. ei ollut vaikeata päätellä, että yrityksemme tarvitsee nuo-rennusleikkausta ja tähän minulla oli osaratkaisu lähellä. toki kai-kille kolmelle lapsellemme ovat ovet olleet avoinna, mutta Urhon koulutus ja oma kiinnostus sopivat tilanteeseen: sampolla on oma ict-palveluyritys ja tuulikki opiskelee sibelius-Akatemiassa. oma lapsi tai ei, asiantuntijayrityksessä oma paikka on lunastettava joka suuntaan. Pärjätäkseen on oltava hyvä.

mITä PIIRTEITä ARVOsTATTE TOIsIssANNE?ANDERs: Kykyä sietää konflikteja. Urho on paras ja ankarin arvoste-lijani työssä, ja tämä on pelkästään myönteinen asia. lisäksi hän on oppimishaluinen ja nöyrä. Pää pysyy kylmänä tiukoissakin paikoissa ja henkinen asento on kohdallaan. uRHO: yritteliäisyyttä, näkemyksellisyyttä ja selkeyttä. Andersilla on selkeät erot työ- ja vapaa-ajan minässään, mutta työteliäisyys kuvaa häntä molemmissa rooleissa.

mITä ARVOJA OLET HALuNNuT LAPsIL-LEsI OPETTAA?ANDERs: rehellisyyttä, tosiasioiden tunnis-tamista, perhekeskeisyyttä ja yritteliäisyyttä. elämä ei kodin ulkopuolella ole aina helppoa. Vaikeuksista voi selvitä, kun perusasiat ovat kunnossa. Kun katson omia lapsiani, uskon, että arvot ovat jossain määrin heihin myös tarttuneet.

Anders ja Urho Blomin yhteistyötä kuvaavat toisen kunnioittaminen ja

uskallus kyseenalaistaa.

Sydän kädessä -sarjassa perheyritysten äidit, yttäret, isät,pojat, isovanhemmat ja muut perheenjäsenet muis-

televat mennyttä ja miettivät tulevaisuutta.

TeksTi: hanna oJanPää | kuva: olli urPela

39

ANDERs BLOm (57)• toimitusjohtaja, perustaja• Valtiotieteiden maisteri

mITä OLET IsäLTäsI OPPINuT?uRHO: lisäisin mainittuun listaan myös oikeudenmukaisuuden, sen olen kummaltakin vanhemmaltani omaksunut.

KuINKA YHDEssä TYösKENTELY suJuu? mITKä AsIAT sIINä OVAT HAAsTAVImPIA?ANDERs: Kun puhumme asiakkaiden asioista, perheenjäsenyys ei näy. Joskus asiakastapaamisissa saatan ajatella, mitähän meistä ajatellaan: ”isä ja poika”. yleensä vastaanotto on ollut positiivista ja loppupeleissä teot puhuvat puolestaan. tässä työssä nuoremman ja vanhemman polven erilaisuuksista syntyy vahvuuksia, jotka ovat hyvin arvokkaita.uRHO: Minä en juuri mieti, mitä muut ajattelevat. olen isäni poika enkä voi kenenkään puolesta valita, mitä he meistä ajattelevat. Mitä tulee keskinäiseen yhteistyöhön, se on parantunut koko ajan ja pahimmat särmät matkan varrelle ovat hioutuneet. Vaikka saatam-mekin olla asioista eri mieltä, päädymme usein eri reittejä samaan lopputulokseen.ANDERs: yksityiskohtiin menemättä, elämänkoulua Urho on jo käynyt. Vastoinkäymiset kasvattavat, häneltä puuttuu vain iän tuo-maa kokemusta. se ”tauti” paranee ajan kanssa. eurofacts on hyvä näköalapaikka ja verkosto.uRHO: olen samaa mieltä, että kokemusta ei pidä koskaan vähek-syä, mutta silti oman laatikon ulkopuolelle voisi joskus katsoa ava-rammin.

PITääKö VALTA KAAPATA VANHEmmALTA suKuPOLVELTA?ANDERs: en suhtaudu tähän dramatiikalla, kaikella on aikansa. Kyse on enemmänkin henkisestä tilasta ja tilanteesta, luottamus-pääoman kasvattamisesta ja siitä, kuinka seuraava sukupolvi ottaa vallan ja vastuun kontolleen. tässä bisneksessä luottamuksella ja mainepääomalla on suuri merkitys. niitä pitää rakentaa määrätie-toisesti; oma vene ei saa keikkua liian paljon.uRHO: olen samaa mieltä. Pääasia tässä hetkessä on jalostaa eteenpäin sitä hyvää yhteyttä, minkä olemme saavuttaneet.

PIKA-ANALYYsI VALLITsEVAsTA POLIITTIsEsTA TILAN-TEEsTA (Anders ja Urho eivät kuulleet toistensa vastauksia)ANDERs: hallitus ei näytä pystyvän haluamiinsa suuriin linjaratkai-suihin; ilmassa on epävarmuutta ja ennustettavuus on vähentynyt. Poliittinen eliitti kulkee markkinaehtoista polkua, mutta kansallinen toiminta-ajatuksemme euroopassa ja elinkeinopoliittinen näkemys tarvitsevat linjavalintoja. Julkinen velkaantuminen ja sääntelyn määrä ovat lisääntyneet. nämä ovat suuria haasteita, mihin kaiva-taan yhteistä suuntaa. uRHO: hallituksella on omat kiistakysymyksensä ja se näkyy myös siinä, että merkittäviä päätöksiä ei ole tehty. taival kuitenkin jatkuu. henkilökohtaisesti kannatan veropohjan laajentamista. elinkeino-politiikassa minua hämmentää kasvuyrityksiin panostaminen, kun keskisuuret ja kansainväliset yritykset on jossain määrin unohdettu. työmarkkinakierroksesta en odota suuria, mutta kevät 2015 tulee olemaan mielenkiintoinen.

EuROFAcTs OY• Perustettu 1989• yhteiskunnallista viestintää

ja vaikuttamista• toimintaa suomessa,

eU-markkinoilla ja Venäjällä

40

tarjolla KAKsi rAtKAisUA yhteen vaatimukseen

41

Kirjoitan tätä kolumnia ennen hallituksen puoliväliriihtä. toivottavasti painettua lehteä luki-essamme yritysten rahoituskysymyksiin on saatu ratkaisuja.

Finanssikriisin seurauksena on maailmalla tehty järkeviä päätöksiä, joilla pankkien vaka-varaisuutta nostetaan ja velkavivutusta taloudessa vähennetään. Mutta ellei sen vastapai-nona paranneta edellytyksiä kartuttaa omaa pääomaa yrityksiin, menetetään vuosikausiksi investointimahdollisuuksia.

suomessa on herätty verraten hitaasti siihen, millä tavalla rahamarkkinoiden käyttäyty-minen muuttuu pankkisääntelyn myötä. on ajateltu, että pankkiveroa voidaan kerätä 170 miljoonaa euroa ja vaatia merkittäviä muutoksia pankkien omaan rahoitukseen ja vakava-raisuuteen ilman, että siitä olisi seurauksia. Kaikista näistä muutoksista on seurauksensa. yritysluotot ovat pankkien sisäisessä kontrollissa riskipainotetuimpia ja supistustoimet ovat kohdistuneet näihin.

Kuulin eräältä jäseneltämme, miten hän takavuosina sai yrityksensä laajentumiseen sata-prosenttisen lainan. seuraavaan kasvuhankkeeseen hän ei saa lainkaan lainaa. Muutama kymmenen suurinta yritystä saa joukkovelkakirjoilla rahoitusta suoraan ihmisiltä ja yhtei-söiltä, mutta kymmenille tuhansille muille yrityksille tällaista vaihtoehtoista rahoituskana-vaa ei ole markkinoilla olemassa. Aikanaan kansalaiset tottuivat ostamaan valtion obligaa-tioita. niiden tuotto ja varmuus tunnettiin. samanlainen tuote tarvitaan yritysrahoitukseen, mutta tällaisen uuden kulttuurin rakentaminen vie vuosia.

Maan hallituksessa on ennen puoliväliriihtä tiedostettu rahoitusongelmat. Valtion omat organisaatiot kuten Finnvera voivat hieman lieventää vaikeuksia, nekään eivät ole koskaan yksin rahoittamassa hankkeita vaan aina tarvitaan myös muita rahoittajia.

ennen puoliväliriihtä julkista keskustelua käytiin yhteisöveron tuntuvasta alentamisesta. se jättäisi yritykselle aiempaa enemmän tulorahoituksen kautta syntyvää omaa pääomaa. Mutta valitettava osa tätä keskustelua on koko ajan se, että alennuksen rinnalla olisi kiristet-tävä osinkoverotusta.

osalle yrityksistä osinkovero ei merkitse yhtä paljoa kuin suurimmalle osalle muita yksi-tyisomisteisia yrityksiä. yrittämiseen kuuluu se, että ”palkkaa” tulee riskinoton jälkeen myös osinkona. ellei tätä perusideaa ole, miksi meillä on yrittäjyyttä. Miksemme kaikki olisi vain palkansaajia? siksi koko ajan on riskinä se, että tehdään yksipuolisella arviolla kevennys yhteen veromuotoon ja laskutetaan siitä kiristämällä toista, joka heikentäisi entistä enem-män yrittäjän/omistajan motivaatiota. Ja pahimmassa tapauksessa kärjistetään yhä pahem-min sitä, että eri pääomatuloja verotetaan eri tavalla ja vahvistetaan trendiä siirtää sijoituk-sia kiinteistöihin ja korkorahastojen tyyppisiin instrumentteihin.

työllisyydestä, investoinneista ja kasvusta huolta kantavien pitää nyt tunnustaa uusi lähtökohta. yrityksillä on investointeihin ryhtyessään oltava aiempaan verrattuna omaa pääomaa selvästi enemmän. saatavan vieraan pääoman ehdot ovat lisäksi uuden ajan vaatimukseen aiempaa tiukemmat ja marginaali korkeampi. yksittäisiä kasvuhankkeita tarkastellaan entistä tiukemmalla seulalla. Parhaat yritykset pärjäävät lainamarkkinoilla kuten ennenkin, mutta monet yritykset saavat jopa ”ei oota” vastaukseksi.

Perheyritysten liitolla on kaksi systeemitason ratkaisua. Molemmilla keinoilla luodaan edellytykset pääoman kertymiselle yrityksiin ja lisätään omistajien kiinnostusta sijoittaa riskipitoiseen yritystoimintaan.

1. Perintö- ja lahjavero korvataan myyntivoittoverotuksella. 2. yhteisö-, osinko- ja pääomatuloverotus uudistetaan siten, että kaksi kriteeriä täyt-

tyy: yrityksiin jää tulorahoituksesta enemmän pääomaa ja omistajan kannalta eri pääomatulojen verotus muuttuu keskenään yhdenvertaiseksi. yhteisöveron ja osinkoveron kokonaisvaikutus on näin korkeintaan yhtä suuri kuin kulloinenkin pääomatuloveron taso.

matti Vanhanen

42

Uudet jäsenet

Beta neon oy on vuonna 1995 perustettu ulkomainonnan palveluyritys. yritys on yksi johtavista energiaa säästävien valo-mainosten ja ulkomainonnan tekijöistä ja asentajista. Beta neon oy on palkittu vuoden 2008 Keravan yrittäjäpalkinnolla.

• toimiala: valaistus• liikevaihto: 0,8 Meur• henkilöstö: 6• omistajasuku: hägg• Kotipaikka: Kerava• toimitusjohtaja: harri hägg

Ab nordic Cast sourcing oy on vuonna 2005 perustettu suomalainen perheyri-tys. toiminta alkoi kuitenkin jo vuonna 1986 Circes oy nimisenä. erikoisalana oli idän kauppa.

• toimiala: teollinen sopimusvalmistus

• liikevaihto: 4 Meur• henkilöstö: 7• omistajasuku: Blomstedt• Kotipaikka: helsinki• toimitusjohtaja: edward Blomstedt

Prt-Forest oy, eli silloinen Pyhännän rakennustuote oy, perustettiin vuonna 1967 Pyhännän kunnan teollistamislau-takunnan toimesta. tavoitteena oli luoda teollisia työpaikkoja väestökadosta kärsi-välle pienelle maaseutupaikkakunnalle. liiketoiminta käynnistettiin elementti-rakenteisten loma-asuntojen valmistuk-sella. • toimiala: puutaloteollisuus• liikevaihto: 147 Meur• henkilöstö: 833• omistajasuku: sydänmetsä• Kotipaikka: Pyhäntä• toimitusjohtaja: risto Mätäsaho

24.4.PERHEYRITYsTAPAHTumA järjestetään perinteiseen tapaan Fin-landiatalolla. teemana on tänä vuonna työn ja pääoman liitto. lisä-tietoa ja ilmoittautumiset tapahtuman verkkosivustolta www.perheyritystapahtuma.fi.

6.-7.6. KEVäTKOKOuKsEN Pl järjestää kesäkuussa tallinnassa. lisätietoa: www.perheyritystenliitto.fi.

9.-11.10. FBN summIT järjestetään tänä vuonna rio de Janeirossa. lisätie-toa ja ilmoittautuminen www.fbnsummit.org.

15.4.liitto järjestää PERHEYRITYsTAPAAmIsEN Vaasassa. seminaari kokoaa alueen perheyritykset ravintola il Bancoon ruokailemaan ja vaihtamaan kuulumisia. lisätietoa: petri.tuomela@perheyritys.fi.

11.-14.4.liitto järjestää KORKEAN PAIKAN xNx-LEIRIN lapissa. Päivien aikana kuullaan perheyritystarinoita, verkostoidutaan ja skimba-taan levin rinteillä. lisätietoa: krista.elo-parssinen@perheyritys.fi.

18.4.NExT INVEsTmENT –sijoitus tulevaisuuteen koulutuspäivänä nextit pääsevät tutustumaan Koneen pääkonttoriin. Päivä päättyy Bukowskin huutokauppaan. lisätietoa: petri.tuomela@perheyritys.fi.

21.-22.5.NExT OcH TRE KRONOR –tilaisuus vetää seuraajapolven edus-tajia tukholmaan. Kahden päivän ajan vieraillaan paikallisissa per-heyrityksissä ja kuullaan niiden tarinoita. lisätietoa: petri.tuomela@perheyritys.fi.

Tulossa

Uudet jäsenet

lisätietoa: jasenpalvelu@perheyritys.fi

neljäsosasivun ilmoitus 400 € + alv.Puolen sivun ilmoitus 750 € + alv.koko sivun ilmoitus 1500 € + alv.

Jäsenyritykset voivatostAA ilMoitUstilAA

Keskuskauppakamari, PL 1000, Aleksanterinkatu 17,00101 Helsinki, Puh. 09 4242 6200

HYVIN TEHTY TYÖ ANSAITSEE KIITOKSENKeskuskauppakamarin ansiomerkit ovat elinkeinoelämän virallinen tunnustus ja arvostettu perinne vuodesta 1929 lähtien.Keskuskauppakamarin ansiomerkki viestii yrityksen olevan ylpeä työntekijästä ja kertoo sen saajalle, että hänen panostaan ja sitoutumistaan arvostetaan.

Lisätiedot ja hakemukset:www.ansiomerkit.fi

”Ikinä en olisi uskonut, kun professorini kehotti minua graduni teon aikana hakemaan Orioniin kesätöihin, että löytäisin itseni samasta paikasta vielä yli 30 vuotta myöhemmin.”

ARJA VUORELAOrion Oyj:n tutkimustehtävissä vuodesta 1980, kultainen 30 vuoden ansiomerkki vuonna 2010.

44

hanken perusti helmikuussa uuden yrittäjyyteen keskittyvän tutkimuskeskuksen. Erling-Persson Centre for Entrepreneurship tulee keskittymään vahvasti perheyritysten tutkimiseen – touko-kuussa keskus järjestää kansainvälisen tieteellisen seminaarin perheyrityksistä.

– yhä useammat haluavat opiskella yrittäjyyttä. Monet hankenin opiskelijoista perustavat omia yrityksiä jo opiskeluaikoina, sanoo tutkimuskeskuksen johtaja professori martin Lindell.

–Valtiovaltakin peräänkuuluttaa uusia, kansainvälistyviä yrityksiä. Kun metsä- ja teknologiasek-torin isot yritykset supistavat henkilöstöään, vastavalmistuneiden pitää yhä enenevissä määrin luoda omat työpaikkansa.

hanken on tarjonnut yrittäjyyttä pääaineena noin kahdeksan vuoden ajan. Uuden tutkimus-keskuksen perustamisen mahdollisti h&M-suvun erling-Persson-säätiön 2,5 miljoonan euron lahjoitus osana hankenin varainhankintakampanjaa. tällä hetkellä tutkimuskeskuksessa työs-kentelee yhdeksän henkilöä.

tutkimuskeskuksen avajaisseremoniassa professori lindell nosti esiin perheyritykset tärkeänä tutkimuskohteena.

– Valtaosa suomen yrityksistä on perheyrityksiä, vaikka monet ovatkin pieniä. olisi ensisijaisen tärkeää, että perheyritykset onnistuisivat sukupolvenvaihdoksissa, jotta ne pystyisivät jatka-maan toimintansa.

lindellin mielestä isoimmilla perheyrityksillä on joskus vaikeuksia yhdistää perheen ja yritystoi-minnan tarpeet. hänen mukaansa perhe on yleensä kiinnostunut osingoista, vaikka iso osinko-jako ei aina ole yritystoiminnan kannalta viisasta.

– Jossain vaiheessa perheyrityksestä pitäisi tehdä pörssiyhtiö. tämä on monelle perheyritykselle vaikea, mutta tärkeä askel. Jotkut perheryitykset ovat päätyneet ratkaisuun, jossa osa yritystoi-minnasta pidetään pörssin ulkopuolella, lindell sanoo.

osaratkaisuksi perheen ja yrityksen intressien yhteensovittamiseen hän suosittelee perheneu-vostoa, jossa perhe voi kehittää yhtenäisen vision. lindell pitää perheneuvostojen suhteet yri-tysjohtoon kiinnostavana tutkimuskenttänä.

tutkimuskeskuksessa ei keskitytä pelkästään perheyritysten tutkimiseen. lindell on innoissaan niin kutsutusta neuro-entrepreneurship-tutkimuksesta, jossa tutkitaan yrittäjien aivotoimintoja riskitilanteissa.

onko esimerkiksi aloittelevan yrittäjän ja 5-10 vuotta yrittäjänä toimineen henkilön aivotoimin-noissa eroa?

–emme ole aivokuvien tulkinnan asiantuntijoita, joten teemme yhteistyötä Aalto-yliopiston ja aivotutkijoiden kanssa, lindell kertoo.

osa tutkimuskeskuksen henkilökunnasta työskentelee hankenin Vaasa-yksikössä, jossa tut-kitaan esimerkiksi pienten ja keskisuurten yritysten samanaikaisia keskinäisiä yhteistyö- ja kilpailustrategioita. toinen ajankohtainen tutkimusteema on yritysten Venäjän markkinoille suuntautuvat kansainvälistymisstrategiat, jossa voidaan hyödyntää johtamisen laitoksen venä-jänkielisten tutkijoiden osaamista.

HankenIn UUSI yrITTäJyyden TUTkIMUSkeSkUS TUTkII PerHeyrITykSIä

45

i februari grundades hankens nya forskningscentrum erling-Persson Centre for entrepreneur-ship. Forskning om familjeföretag står högt i kurs – i maj kommer man att ordna en internatio-nell vetenskaplig konferens på temat.

– Vi har fler och fler som läser entreprenörskap här på hanken. Det finns ett klart sug efter före-tagande bland studerande just nu – många av dem har egna företag redan under studietiden, säger professor martin Lindell som är direktör för centret.

– också statsmakten talar om att det borde finnas mer nya företag som växer och internationa-liseras. när stora företag inom skogs- och teknologisektorn rationaliserar bort människor gäller det för många nyutbildade att skapa sin egen framtid snarare än att hoppa in i existerande företag.

hanken har erbjudit entreprenörskap som huvudämne i ungefär 8 år. tack vare en donation på 2,5 miljoner euro från familjen ehrling-Perssons stiftelse i samband med hankens fundraising-kampanj kunde man i februari inviga det nya forskningscentret, som för tillfället sysselsätter nio personer.

i sitt anförande vid invigningsceremonin lyfte professor lindell särskilt fram familjeföretagen som ett centralt forskningsobjekt för centret.

– Majoriteten av företagen i Finland är faktiskt familjeföretag även om de är små. Det är ytterst viktigt att få familjeföretagen att leva vidare och klara generationsskiften, säger han.

när det gäller större familjeföretag ser lidell en utmaning i att kombinera företagets och famil-jens intressen. han konstaterar att familjen ofta vill ha dividender medan affärsverksamheten ibland skulle kräva annat.

– i något skede måste familjeföretag ofta börsnoteras, ett viktigt steg som inte är enkelt för familjeföretag att ta. Vissa familjeföretag har också valt att hålla en del av verksamheten utanför börsen.

en dellösning för att jämka samman familjens och företagets intressen är enligt lindell att inrätta ett familjeråd som utvecklar en familjevision. han ser familjerådens relation till företa-gets ledning och styrelse som ett intressant forskningsområde.

Men forskningscentret ägnar sig också åt annat än familjeföretag. ett nytt forskningsområde som inspirerar Martin lindell är så kallad neuro-entrepreneurship som innebär att man försö-ker se hur entreprenörer använder sin hjärna i risksituationer. Finns det t.ex skillnader mellan entreprenörer som startar upp sitt bolag och sådana som funnits för 5-10 år sedan i hur deras hjärnor fungerar?

– Vi är inte specialister i att tolka fotografier av hjärnan, så vi samarbetar med Aalto-universitetet och hjärnforskare, säger lindell.

en del av forskningscentrets personal jobbar vid hankens Vasa-enhet, där man sysslar mycket med små- och medelstora företag och hur de samtidigt utnyttjar både samarbets- och konkur-rensstrategier i förhållande till varandra. ett annat aktuellt forskningstema är internationalise-ringsstrategier speciellt gällande den ryska marknaden, där man har nytta av flera rysktalande hanken-forskare.

HankenS cenTrUM för enTrePrenörSkaP forSkar I faMIlJeföreTag

TeksTiT: kira schroeder / ouThouse media

46

Johanna ikäheimo• syntynyt vuonna1968• hallintotieteiden maisteri• lappset Group oy:n

hallituksen puheenjohtaja• 17-vuotiaan pojan äiti• Ajankohtaista: Vuoden

liikemies 2012

mitä olen saanut vanhemmiltani:Olen sisarusteni kanssa keskustellut siitä, miten hienolla tavalla vanhem-pamme ovat meidät kasvattaneet. Meitä ei ole kasvatettu tytöiksi ja pojiksi vaan ihmisiksi. Meitä ei ole opetettu erottelemaan asioita, joita pojat tekevät ja tytöt tekevät. Meitä on kannustettu tekemään niin kuin itse haluamme ilman että olisi ohjattu perinteisiin sukupuoliroo-leihin.

Elämän varrella olen törmännyt ihmisiin, jotka ovat kahlinneet itsensä koloihin, joista eivät pääse tavoit-telemaan asioita, joita haluaisivat. Meille on opetettu, että kaikki on mahdollista, jos vain oikeasti haluaa. Toisinaan se voi tosin viedä aikaa.

mitä haluan välittää lapsilleni:Haluaisin antaa perintönä lapselleni suurisydämisyyttä. Omalla isälläni on valtavan iso sydän. Niin suurta sydäntä minulle tuskin koskaan kasvaa, mutta haluan oppia häneltä tätä ominaisuutta ja viedä sitä eteenpäin.

Kaiken kaikkiaan nykynuori-solle on mielestäni hirveän tärkeää antaa kuria ja elämän yksinkertaisia perusasioita. Pitää ymmärtää se, että kunnioitus ja arvostus ansaitaan. Haluaisin, että lapseni oppisi käytös-tavat ja eläisi ihmisiksi.

Ennen muuta haluan, että hänestä tulee onnellinen ja hän tekee elämässään sellaisia asioita, joihin tuntee kiinnostusta ja intohimoa ja löytää oman paikkansa.

perintöPerintö- palstalla ihmiset kertovat, millaisen

henkisen perinnön ovat saaneet edelliseltä su-kupolvelta ja minkälaisen haluavat luovuttaa

seuraavalle.

kuva

: sam

i ral

le

Ulkomaankauppa on usein riskialtista ja yllätyksellistä. OP-Pohjolan Trade Finance -palveluiden avulla voit pienentää ulkomaankauppaan liittyviä taloudellisia ja poliittisia riskejä sekä nopeuttaa myyntisaatavien tuloutusta. Rahoitusratkaisumme tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia niin valmistusaikaisiin rahoitustarpeisiin kuin toimituksen jälkeiseen rahoitukseen. Kun tarvitset asiantuntevaa kumppania ulkomaankauppaan, vieraile osoitteessa pohjola.fi /ulkomaankauppa tai kysy lisää Trade Financesta: 010 252 2641 tai 010 252 2756.*

Ma–pe klo 9–16. Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 ¤/puhelu + 0,07 ¤/min (hinta ALV 23%). Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0828 ¤/puhelu + 0,17 ¤/min (hinta ALV 23%).

Hyödynnä ulkomaankaupan mahdollisuudet,vältä turhat riskit.

Yhdessä kohti kestävää kasvua

www.pwc.fi/perheyrityspalvelut

Kun toimintaympäristösi muuttuu, autamme yritystäsi tehostamaan ja kasvattamaan liiketoimintaa kestävin perustein. Jokainen päivä on meille tilaisuus lunastaa paikkamme parhaana asiantuntijanasi, kumppaninasi ja muutoksentekijänäsi. Ota yhteyttä tai lue lisää www.pwc.fi.

48

rosChier on Pohjoismaiden johtavia asianajotoimistoja, jolla on toimipisteet suomessa (helsinki ja Vaasa) ja ruotsissa (tukholma). toimisto tarjoaa ensiluokkaisia liikejuridisia palveluita ja pystyy kattavan kansainvälisen suhdeverkostonsa kautta tarjoamaan yhteydet muihin johtaviin asianajotoimistoihin maailmanlaajuisesti. ro-schier avustaa yrityksiä vaativissa toimeksiannoissa muun muassa transaktiojuridiikan, yhtiöoikeuden, riidanrat-kaisun, immateriaalioikeuden ja vero-oikeuden alueilla.

Brändi ei ole käsitteenä yksiselitteinen eikä virallis-ta määritelmää ole, mutta yhtenä voidaan mainita brändin arvonmääritysstandardin sFs-iso 10668 määritelmä, jonka mukaan brändi on markkinoin-tiin liittyvä aineeton omaisuuserä, johon sisältyvät muun muassa nimet, termit, merkit, tunnukset, logot, mallit tai niiden yhdistelmät ja jonka tarkoi-tus on yksilöidä tavarat, palvelut tai yhteisöt, luoda selvästi erottuvia mielikuvia ja mielleyhtymiä sidos-ryhmien mielissä ja tuottaa siten taloudellista hyö-tyä ja arvoa.

Kursivoituja osateki-jöitä voidaan suojata immateriaalioikeuksilla (iPr), joita ovat tavara-merkki-, malli-, toimini-mi ja tekijänoikeus sekä verkkotunnuksiin ja markkinointioikeuteen liittyvä lainsäädäntö. hyvin usein suojaus vain unohtuu kaikessa markkinointikiireessä.

on useita syitä siihen, miksi iPr on brändille tärkeä. yhtenä tärkeimmistä on brändiin liittyvä riskienhal-linta. Kun suojaukset ovat kunnossa, omien oikeuk-sien puolustaminen on helpompaa, halvempaa ja tehokkaampaa. iPr:n kova ydin on juuri niihin liitty-

vä kielto-oikeus; oikeus kieltää muita kopioimasta tai jäljittelemästä omaa brändiä.

hyvin tärkeää on myös se, miten itse toimii. omaa tavaramerkkiä ei saa esimerkiksi koskaan taivutella tai käyttää yleissanana. Jos tavaramerkki muuttuu yleissanaksi, sille käy, kuten on käynyt yleissanoiksi muuttuneille tavaramerkeille Mono, nylon, BiKi-ni ja heteKA. suojaukset ja oikeaoppinen oikeuk-sien käyttö, antavat lisäksi hyvän kuvan yhtiöstä, joka ottaa vakavasti brändin suojaamisen toimien

varoituksena ja ehkäisten samalla loukkauksia.

Kun iPr-suojaus on kun-nossa, brändin rahallinen arvo on korkeampi sFs-iso 10668 -standardin mukaan. suojaus vai-kuttaa suoraan brändin arvonmäärityksessä käy-tettävän diskonttausko-ron tasoon. suojauksella on myös suora yhteys yrityksen liiketoiminnan

kustannuksiin. suojausten oikeaoppinen toteutta-minen laskee suojaus- ja ylläpitokustannuksia.

Brändin juridisella puolella on merkitystä.

Brändillä on juridinenkin puoli – joskus se vain tahtoo unohtua

MArKKU tUoMinenAsianajaja, osakas, Brands teamroschier

Kun suojaukset ovat kunnossa,

omien oikeuksien puolustaminen on

helpompaa, halvempaa ja tehokkaampaa.

49

MAxiMiliAn MArsChAnhankintajohtajaCapman

CapManin palveluksessa on yli 100 pääomasijoitusalan ammattilaista suomessa, ruotsissa, norjassa ja Venäjäl-lä. Perheyritysten liiton yhteistyökumppanina CapManin osakkaat keskustelevat mielellään jäsenyritysten kanssa esimerkiksi omistajuuden muutostilanteista, yrityksen strategisesta uudelleen positioinnista sekä kasvusta yritys-kauppojen ja kansainvälistymisen kautta. Kattavat yhteystiedot löydät verkkosivuiltamme www.capman.fi.

pienet ja keskisuuret yritykset hyötyvät yhteishankinnan tuomista merkittävistä hyödyistäKustannukset kuriintaloudellinen epävarmuus ja uhkakuvat matalan kasvun ajasta ohjaavat yrityksiä tiukempaan kassa-hallintaan. Uudet toimenpiteet, joilla voidaan sääs-tää kustannuksia kiinnostavat talousjohdon lisäksi nyt myös muuta johtoa.

Kaikki eivät ole ammattiostajiaorganisaatioissa suurista hankinnoista vastaa yleensä hankintaorganisaatio tai johto ja pienem-mistä hyvin suuri heterogeeninen joukko ihmisiä. tällöin hankinnan lopputulos on kirjava. Kaikki ei-vät ole luonnostaan ammattiostajia ja tehokas han-kinta vaatii kokemuksen lisäksi myös oikeita työka-luja ja verkostoa, jonka kanssa voi vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia.

Pienistä puroista iso virtatunnistimme tämän mahdollisuuden kolme vuotta sitten ja perustimme kohdeyrityksillemme oman hankintarenkaan CaPsin (CapMan Purschasing scheme). tavoitteenamme oli tehostaa yritystem-me hankintaa yhdistämällä yritystemme hankinta-volyymit ja hyödyntää mittakaavaetuja.

Pyysimme mukaan kaikki silloiset 30 yritystämme suomessa. Keskityimme hankinnoissa ns. ydinlii-ketoimintaan kuulumattomiin hankintoihin, jotka yleensä jäävät yrityksissä vähemmälle huomiolle. tällaisia osa-alueita on yli 40: matkapuhelinliitty-mistä logistiikkaan.

Yhteistyöllä ennennäkemätön voimaemme ole tehneet kilpailutuksia yksin, vaan olem-me toteuttaneet ne aina yhdessä kohdeyritystem-me kanssa. Muodostamme jokaista kilpailutusta varten suppeamman joukon kunkin osa-alueen eri-tyisosaajista. tämän ydinryhmän kokemuksen avul-la pystymme väistämään niitä sudenkuoppia, joita jokaisessa kilpailutuksessa on. Parhaat toimittajat pyydetään valintatilaisuuteen, jossa ovat paikalla kohdeyritystemme vastuuhenkilöt. näin lopullinen toimittajavalinta tehdään yhdessä.

Tuloksena yli €80 miljoonan omistaja-arvon li-säyshuomattavien säästöjen lisäksi etuja ovat olleet hankinnan tehokkuuden parantuminen ja pienem-mät hallintokustannukset. Keskittämällä hankintaa myös kustannustietoisuus on saavuttanut koko organisaation. olemme nopeuttaneet parhaiden käytäntöjen leviämistä luomalla sähköiset työkalut. Käyttöliittymän kautta yritykset pystyvät keskuste-lemaan keskenään jo tehdyistä ja tulevista kilpai-lutuksista. he näkevät kilpailutettujen sopimusten sisällön.

CapMan haluaa auttaa kohdeyrityksiään menes-tymään. CaPs on yksi esimerkki hyödyistä, jotka kohdeyrityksemme saavat kuuluessaan CapManin perheeseen. tervetuloa keskustelemaan kanssam-me myös hankintaan liittyvistä mahdollisuuksista!

50

Verrattuna muihin Pohjoismaihin suomen yritys-kenttä on suuryritysten hallitsema. näiden yh-teenlaskettu liikevaihto vastaa yli 80% kaikkien suomeen rekisteröityjen yritysten liikevaihdosta. yhteistyössä Pohjolan kanssa tehty tutkimuksem-me avaa kattavasti suuryritysten sielunelämää.

Ulkomaisten yritysten tytäryhtiöiden tai muu-toin ulkomaisessa omistuksessa olevien yritysten osuus suuryrityksistä on jo lähes kolmasosa. hel-singin pörssiin suur-yrityksistä on listat-tuna noin neljännes. Perheyritysten osuus kaikista suomalai-sista yrityksistä on noin 80 prosenttia; 250 suurimmasta yri-tyksestä osuus on 16 prosenttia.

suuryritykset inves-toivat eniten tuotan-tokapasiteettiin ja myyntitoimintaan. yllättävää on, että liiketoiminnan kasvattamisen ja kehittä-misen kannalta tärkeisiin kohteisiin, kuten tuo-te- ja palveluparannusprojekteihin, investoidaan suhteellisesti melko vähän. Kaikki vastanneet yri-tykset näkevät markkinakasvun suomessa heikok-si, mutta uskoivat ulkomaisen kysynnän kasvavan.

Perheyritysten sitoutuminen kotimaisiin inves-tointeihin ja työllistämiseen suomessa on suhtees-sa vahvaa. osittain tätä selittää verraten pienempi kokoluokka ja kotimarkkinoiden hallitsevampi osuus. Ulkomailta tulevan liikevaihdon osuus on-kin varsin matala pienempien suuryritysten kes-kuudessa. Jotta kasvu on mahdollista, myös näi-den on tulevaisuudessa välttämätöntä kohdentaa toimenpiteitään kansainvälisille markkinoille. te-hokkaat toimet suomen sisämarkkinan kehittämi-

seksi ovat tarpeen, jotta kilpailukykymme säilyy.

Keskellä taantumadi-skurssia tutkimusra-porttien perusviesti on kuitenkin huojentava. suuryritystemme tila ja kehitysnäkymät eivät näytä sittenkään niin negatiivisilta, kuin mitä mediauutisoinnin pe-rusteella voisi päätellä.

Maassamme on runsaasti elinvoimaisia, pätevästi johdettuja suuria yrityksiä, joilla on erinomaiset mahdollisuudet menestyä globaalissa kilpailussa – nyt ja tulevaisuudessa.

elo-joulukuussa 2012 toteutettuun laajaan tutki-mukseen vastasi kaikkiaan 96 suuryritystä.

POHJOLA on suomalainen finanssipalvelukonserni, jonka perustehtävä on edistää asiakkaidensa taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Pohjola tarjoaa yritys- ja yhteisöasiakkaille monipuoliset pankki-, vahinkovakuutus- ja varainhoitopalvelut. Yksityishenkilöille Pohjola tarjoaakattavat vahinkovakuutus- ja private banking -palvelut.

perheyritykset erottuvat suuryrityskentässä

”Suuryritystemme tila ja kehitysnäkymät

eivät näytä sittenkään niin negatiivisilta, kuin mitä mediauutisoinnin

perusteella voisi päätellä”

henriKKi tiKKAnenProfessori, KttniBs & Aalto-yliopisto

PeKKA MAttilAVieraileva professori, VttniBs & Aalto-yliopisto

reiMA rytsÖlÄPankkitoiminnan johtajaPohjola Pankki oyj

51

TieToa PerheyriTysTen liiTosTa

lUottAMUsliitossa jäsenet voivat luottamuksella ja turvallisin mielin jakaa kokemuksiaan perheyrittäjyydestä. liitto myös antaa luotettavaa tietoa perheyrityksistä. luottamus on avoimen kokemusten vaihdon perusedellytys.

AVoiMUUsAvoimuudella tarkoitamme aktiivista ja avointa vuorovai-kutusta jäsenten välillä, mutta myös liiton suhdetta toimin-taympäristöönsä. Perheyritykset ovat koko kansaa kosketta-va asia.

PerheKesKeisyysliitto korostaa perheen arvoja ja yhteenkuuluvuuden tun-netta. Perheyritysyhteisö koostuu omistajista, perheen jäse-nistä, sukulaisista, yrityksen johdosta, henkilöstöstä, yhteis-työkumppaneista ja ystävistä.

JAtKUVUUsliitto pyrkii proaktiivisella toiminnallaan pitkäjänteisyyteen ja jatkuvuuteen aivan kuten jäsenyrityksensäkin. Jatkuvuus luo luottamusta myös liiton ulkoisiin sidosryhmiin.

Perheyritysten liiton elämäntehtävänä on edistää suomalaisten perheyritysten toimintaedellytyksiä

ja vastuullista omistajuutta, erityisenä tavoitteena yri-tystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen.

Perheyritysten liitto on suomalaisten perheyritysten vuorovaikutusverkosto, edunvalvontaorganisaatio sekä asiantuntija- ja valmennusjärjestö. Perheyritysten liitossa muodostetaan perheyritysten tahtotila.

Perheyritysten liitto• järjestää seminaareja ja valmennusta• valvoo jäsenyritystensä etuja omistajuuskysy-

myksissä• ylläpitää yhteyksiä elinkeinoelämän järjestöihin

ja muihin kotimaisiin ja kansainvälisiin yhteis-työorganisaatioihin

• edistää jäsentensä vuorovaikutusta• edistää perheyritystutkimusta

liittoon kuuluu noin 400 jäsenyritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 29 miljardia euroa ja jotka työllistävät liki 150 000 henkilöä.

Perheyritysten liiton arvot

Perheyritysten liiton Facebookissa julkaistaan kaikki liiton ajankohtaiset tiedotteet ja lausunnot. Myös Perheyritys –lehti löytyy sivuilla. Käythän tykkäämässä Pl:n Facebook-sivusta!

52

Terveisiä perheeltä!Perheyritysten liiton yhteiskun-tavastuun teemana vuonna 2013 on perheen hyvinvointi. Yritysten työntekijät ja heidän perheensä ovat avaintekijöitä sekä yrityksen että yhteiskun-nan menestyksessä. Perheyritysten liitto pyrkii omalta osaltaan nostamaan esiin hyviä käytäntöjä, jotka edistävät perheyritysten työn-tekijöiden perheiden hyvin-vointia.

PERHEYRITYSTEN LIITTO