Perussuomalaiset äänestivät Halla-ahon puheenjohtajaksi

Onnea, Jussi!

PERUS-SUOMALAINEN

2 0 . v u o s i k e r t a • P o l i i t t i n e n l e h t i • I r t o n u m e r o 3 , - • P e r u s s u o m a l a i s e t r p : n ä ä n e n k a n n a t t a j a

www.suomenuutiset.fi • KATSO MYÖS VERKOSTA KIINNOSTAVIMMAT AIHEET!

6-7

/20

17

2 P e r u s s u o m a l a i n e n 6 - 7 / 2 0 1 7 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i

KAKSIKYMMENTÄ kansanedusta-jaa marssii äänettömästi eduskunnan ryhmähuoneeseen, jättää eropaperin pöydälle, poistuu paikalta.

Omat polvet notkahtavat. Silmäilet ympärilläsi oleviin ihmisiin – ovatko he edelleen porukassa mukana? Te-keekö joku lähtöä?

Kun syke on laskenut alle sadan, ryhdymme toimiin. Asiat sujuivat hy-vin nopeasti. Peruimme välittömästi Perussuomalainen-lehden perjantail-le tarkoitetun painoksen saadaksem-me selvää epäselvästä tilanteesta. Tuumaustunti. Juridinen valmistelu käyntiin. Puoluehallitus koolle. Tie-dotus. Tilannekuva.

Noista tapahtumista on nyt kulunut joitain päiviä. En käy sen kummem-min moittimaan niitä kansanedus-tajia, jotka päättivät loikata. Yritän tässä kirjoituksessa tarjota joitain ha-vaintoja siitä, miksi asiat ajautuivat tähän pisteeseen.

Puuttuva kukkapuska?

Kahdenkymmenen kansanedusta-

jan loikka tuntui hyvin kummalliselta tempaukselta. Loikkariryhmä totesi heti kättelyssä, että tämä on todennä-köisesti heidän poliittisen uransa lop-pu. Miten heidät saatiin mukaan it-setuhoisaan tempaukseen? Selityksiä on monia, joista osa on vakuuttavam-pia kuin toiset.

Kansanedustajille asia on ilmeises-ti ”myyty” perinteisellä keinolla – pe-lottelemalla. ”Jos ette loikkaa, hallitus kaatuu, järjestetään uudet eduskun-tavaalit eikä monikaan teistä pääse enää läpi.” Keskusta on käyttänyt sa-maa taktiikkaa koko hallituskauden ajan. Ministerit ovat todennäköises-ti saaneet kuultavakseen synkistelyä siitä, että Hakkarainen, Huhtasaari ja Eerola korvaavat heidät oikopää-tä. Tämä ei tietenkään olisi pitänyt paikkaansa. Halla-ahon ei ollut kos-kaan tarkoitus kierrättää ministerei-tä. Hän esitti ainoastaan toiveen sii-tä, että Soini luopuisi ulkoministerin tehtävästään.

Lisäksi lähtöä on helpotettu maa-lailemalla kauhukuvia ääriryhmistä. Julkisuudessa onkin pohdittu paljon

PÄÄKIRJOITUS

MATIAS TURKKILAPÄÄTOIMITTAJA

Perustaja

sitä, ovatko sisulaiset tai muut ryh-mittymät kaapanneet puolueessa val-lan. Loikkareiden piiristä kuultu ää-riliikeretoriikka oli niin voimakasta, että heillä lienee vähintäänkin mie-likuvatasolla ollut vahva ajatus sii-tä, että liike on luisumassa väärään suuntaan. Ja kun jotain uskoo, al-kaa helposti nähdä ympärillään todis-teita sen puolesta, että näinhän asiat ovat. Puoluekokouspaikalla levitet-tiin valokuvia, joiden piti esittää nat-sitervehdyksiä. Epäilyt osoittautuivat myöhemmin vääriksi, mutta paniikin siemenet oli jo saatu kylvettyä.

On varmasti totta, että puolueko-kouksessa oli Suomen Sisun jäse-niä. Mutta kuinka monesta ihmisestä oli loppujen lopuksi kyse? Helsin-gin Sanomien politiikan toimituk-sen esimies Piia Elonen arvioi heitä olleen paikalla noin 150. Arvio perus-tui siihen, että näin moni äänesti sun-nuntaina puoluevaltuuston B-listaa. Tämä ns. Sisu-lista odotetusti hävisi piirien puheenjohtajien A-listalle sel-vin numeroin.

Onko sataviisikymmentä sisulaista perussuomalaisille liikaa kestettäväk-si? Miten sen nyt ottaa. Timo Soini rekrytti minut aikoinaan tätä lehteä päätoimittamaan, vaikka olin tuolloin Sisu-putiikin varapuheenjohtaja.

Sisulaisuus itsessään ei ole koskaan ollut ongelma. Eivätkä suljetut tai avoimet forumit. Sampo Terho osal-listui muina miehinä Hommaforumin pj-tenttiin, ja miksipä olisi jättänyt osallistumatta? Some-kampanjointi on tätä päivää.

Eikä kyse myöskään ollut varapu-

heenjohtajavalinnoista. Puolueiden varapuheenjohtajilla ei missään puo-lueessa ole dramaattista vaikutusta politiikan linjaan.

Toisin kuin Jukka Jusula julkises-ti väitti, missään tapauksessa kyse ei ollut siitä, että vanhaa puheenjohta-jaa olisi kohdeltu kokouksessa ikäväs-ti. Soini itse päätti työvaliokunnan jä-senenä järjestelyjen yksityiskohdista. Hän itse teki nimenomaisen päätök-sen siitä, ettei hän halua onnittelupu-heita tai kukituksia lauantaipäivän ai-kana. Monta kertaa kysyttiin. Vastaus oli aina ”ei”.

Perustajan syndrooma

Perussuomalainen kansanliike on erikoinen kapistus. Sillä on yhtä ai-kaa ruohonjuuritasolle hajautettu, it-senäinen paikallisosasto- ja piirimalli, mutta rinnakkaisena rakenteena sil-lä on ollut pistemäinen, puheenjoh-tajakeskeinen organisaatiomalli. Soi-ni istui puheenjohtaja-aikanaan lähes kaikkien pöytien päässä.

Olen nostanut loikkauksen yhtey-dessä esiin käsitteen perustajan synd-rooma. Tämä ei ole lääketieteellinen termi vaan organisaatioon juurtunut vino ajattelutapa, jonka vuoksi toi-minta ei yllä optimaaliselle tasolle. Joitain syndrooman tunnusmerkkejä:

- Yhteisöllä on yksi tai useampi pe-rustajajäsen, jolla on huomattavan paljon karismaa ja luomisvoimaa.

- Yhteisö samastuu voimakkaasti pe-rustajajäseneen, ja tälle keskittyy epä-suhtaisen paljon valtaa.

- Perustaja tekee yksin kaikki yhtei-

3

söä koskevat päätökset, niin suuret kuin pienetkin. Päätöksentekoproses-seja ei tarvita, koska perustaja päättää kaikesta. Niinpä päätöksentekojärjes-telmä ei kehity.

- Organisaation keskeiseksi tehtä-väksi muodostuu perustajajäsenen tukeminen, ei niinkään toiminnan ta-voitteiden edistäminen.

- Organisaation kasvaessa tehtä-viä on jatkuvasti enemmän. Perustaja kuormittuu, ja alkutaipaleella vaikut-tanut vahva luomisvoima muuntuu ajan saatossa pidäkkeeksi.

Ongelmaan voidaan puuttua, mutta helppoa se ei ole. Muutosyritys saat-taa vahingoittaa yhteisöä.

Luopumisen mahdottomuus

On tunnettua, että oikeus- ja työmi-nisteri Jari Lindström kuormittui tuplasalkkujensa painosta erittäin pa-hasti. Oli välttämätöntä keventää työ-taakkaa.

Väittäisin, että Soinin taakka oli vie-lä tätäkin rajumpi, eikä se hellittänyt milloinkaan. Kun jo muutenkin erit-täin kuormittuneen Soinin hartioille kasattiin vielä ulkoministerin salkku, oli umpisolmu valmis. Oli yksinker-taisesti mahdotonta selvitä kunnial-la puheenjohtajan tehtävistä. Päätök-senteko hidastui ja osittain pysähtyi.

Valtavasta kuormasta huolimatta Timo Soini ei ollut valmis luopumaan perussuomalaisen liikkeen tosiasial-lisen johtajan tehtävästä. Miksi olisi-kaan halunnut, puoluehan oli hänen luomuksensa? Hän koki perussuoma-laisen liikkeen niin vahvasti omak-

seen, ettei sitä voinut laskea kenen tahansa käsiin. Tai oikeammin: ke-nenkään muun käsiin.

Toki Soini yritti kasvattaa Sampo Terhosta seuraajaansa, mutta oppi-minen on vaikeaa, kun todellista pää-tösvaltaa ei koskaan herunut. Niinpä Terho ei koskaan kyennyt nousemaan suuren isän varjosta todelliseksi joh-tajahahmoksi. Edellytyksiä olisi kyl-lä ollut.

Loikkaamisessa on käsittääkseni vii-me kädessä kyse vallan tasapainos-ta. Soini on ilmiömäisen hyvä laske-maan erilaisia kannatuslukuja. Hän ymmärsi puoluekokouksen henkilö-valintojen tuloksista, että hänen ai-kansa perussuomalaisten johdossa on toistaiseksi ohi. Eikä se käynyt päinsä. Perustajaa ei syrjäytetä. Piste.

Niinpä Soini rakensi mallin, joka sal-lii hänen jatkaa hallitustaipaleen lop-puun sekä jatkaa perustajajäsenenä ja kiistattomasti taitavimpana taus-tavaikuttajana uudessa puolueessa. Luonnollisesti ministeritehtävien säi-lyttäminen ja jäähdyttelytehtävä esi-merkiksi suurlähettiläänä painoivat vaa’assa. Lopulta oli enää kyse siitä, miten muut saatiin puhuttua kuvioon mukaan.

Lopuksi

Politiikassa on pitkälti kyse ihmisten innostamisesta. Inspiraatiosta. Mutta ketä tämä liike jatkossa inspiroi? Mi-hin perussuomalainen kansanliike on menossa? Onko se muuttanut suun-taa? Kuka pitää perussuomalaista lii-kettä ”hallussaan”?

Tämän lehden kannessa komeilee vastavalittu Jussi Halla-aho. Hän on liikkeen puheenjohtaja ainakin seu-raavat kaksi vuotta. Mutta puheen-johtajuudesta huolimatta hän ei ole liikkeen ylin vallankäyttäjä.

Perussuomalaisen liikkeen ylin val-lankäyttäjä ei ole koskaan ollut myös-kään Timo Soini. Liikkeen viimekä-tisin vallanpitäjä olemme me kaikki yhdessä. Puoluekokoukseen kokoon-tunut puolueväki on se, jota kaikki-en muiden vallanpitäjien on tarkoi-tus totella.

Kuten perussuomalaisten Arvomaa-ilmamme-kirjauksessa niin laittamat-tomasti sanotaan, ”populismin perus-ajatus on, että kansalaisen tulee voida joko palkita tai rangaista päättäjiä suosiolla tai epäsuosiolla.”

Tämä ajatus on kansanvaltaisen yh-teiskunnan kaikkein keskeisimpiä pe-riaatteita. Ja sama periaate toimii pie-noiskoossa omassa puolueessamme. Päättäjät on voitava vaihtaa, vaikka nämä olisivat kuinka vakuuttuneita tahansa oman toimintansa erinomai-suudesta.

Kansa ei äänestä väärin. Koskaan. Eivätkä niin tee perussuomalaiset-kaan.

Kukaan ei kiistä Timo Soinin hui-keita poliittisia saavutuksia, mutta pe-russuomalaisten toimintaa ei voida halvaannuttaa sen vuoksi, ettei hän malta päästää puheenjohtajan nuijas-ta irti.

Eikä hän voi myöskään nollata ää-nestystulosta sillä perusteella, ettei satu pitämään tuloksesta.

Loikanneiden kansanedustajien ti-

lanne on harvinaisen nihkeä. Hei-dät on houkuteltu rakentamaan uutta puoluetta, joka lähtökohtaisesti vähät välittää jäsendemokratiasta. Millä il-veellä sellaiseen viritykseen on tar-koitus saada jäseniä?

En pitäisi mahdottomana, etteikö joku lähtijä vielä palaisi. Ja vaikkei näin kävisikään, toivoisin hienotun-teisuutta loikkausta kommentoitaes-sa. Samasta taikinanjuuresta me kui-tenkin kaikki olemme peräisin.

Perussuomalaiset on vielä nuori po-liittinen voima. Sen tallista on nous-sut jo useita erittäin vanhoja ja voi-makastahtoisia ja taitavia poliitikkoja, eikä ole mitään syytä epäillä, ettei-kö se jatkaisi samaan malliin. Meidän on kehitettävä toimintaamme, vies-tinnän lisäksi myös johtamisjärjestel-määmme.

Ne syyt, joiden vuoksi liike on nous-sut ja kasvanut, eivät ole kadonneet mihinkään. Jos perussuomalainen lii-ke onnistuu tarjoamaan ratkaisuja ih-misten arkea riivaaviin huoliin, sil-lä tulee aina olemaan vakaa paikkansa tässä maailmassa.

4 P e r u s s u o m a l a i n e n 6 - 7 / 2 0 1 7 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i

- Minun linjani on kirjattuvuoden 2015 eduskuntavaaliohjel-maan. Se on hyvä linja, eikä sitä ole tarvetta lähteä muuttamaan, tuore puheenjohtaja painotti.

TUHANNET perussuoma-laiset olivat saapuneet Jyväs-kylän Paviljonkiin äänestä-mään ja jännittämään oman suosikkinsa puolesta. Koko-uksen avajaisjuhlallisuuksi-en yhteydessä estradille as-teli haikeissa tunnelmissa puolueen työmies Matti Put-konen, jonka omakin työ-sopimus on katkolla vuoden päätteeksi.

- Olen ollut kanssanne nyt seitsemän vuotta. Olette ol-leet välillä aivan mahdot-tomia. Herrat ovat saaneet kuulla kunniansa, välillä työ-mieskin. Sellaista rehellisyyt-tä ja suorasukaisuutta ei ole millään muulla kansanliik-keellä. Älkää koskaan muut-tuko, Putkonen kiitti kokous-yleisöä sydämensä pohjasta.

Uusi puheenjohtaja sai vahvan mandaatin

Sitten seurasi se hetki, jota koko maailma henkeään pidä-tellen odotti, sillä perussuo-malaisten puoluekokous ja uuden puheenjohtajan valin-ta oli herättänyt kiinnostusta medioissa laajalti ympäri maa-ilman. Puheenjohtajaehdok-kaat Jussi Halla-aho, Leena Meri, Riku Nevanpää, Vee-ra Ruoho ja Sampo Terho käyttivät muutaman minuu-tin esittelypuheenvuoroihin-sa ennen äänestyksen alka-mista.

Kun äänestystulos viimein luettiin, oli se yllätys osalle, ei vähiten voittajalle itselleen. Vaalista odotettiin tiukkaa

Perussuomaiset astuivat uuteen aikaan Jyväskylän puoluekokouksessa. Jänni-tys kokousväen keskuudessa vaalien edellä oli käsinkosketeltavaa, ja monet äänestä-jät taisivat jännittää suosikkinsa puolesta enemmän kuin ehdokkaat itsekään.

Valta vaihtui perussuomalaisissa

Halla-aho voitti ylivoimaisesti

kamppailua Terhon ja Halla-ahon välillä, mutta juuri ku-kaan ei ollut odottanut kisan ratkeavan jo ensimmäisellä kierroksella: 949 ääntä Halla-aholle edusti peräti 56,2 pro-senttia annetuista äänistä.

Muut äänet jakaantuivat seuraavasti: Sampo Terho 629 ääntä (37,2 %), Leena Meri 60 ääntä (3,6 %), Veera Ruoho 44 ääntä (2,6 %) ja Riku Nevan-pää 8 ääntä (0,5 %).

Halla-aho meni sanattomaksi

Uusi puheenjohtaja astui yleisön eteen ulkoisesti tyy-nenä, mutta varmasti liikuttu-neena ja kiitollisena äänestä-jilleen. Hänelle myönnettiin kaksi minuuttia kiitospuhee-seen, jota Halla-aho ei tai-kauskoisena ollut tohtinut kirjoittaa etukäteen.

- Olen sanaton. Haluan kiit-tää kaikkia teitä ystävällis-mielisestä ja hyvähenkises-tä vaalikamppailusta, josta ei jäänyt pahaa makua minulle eikä toivottavasti kenellekään muullekaan. Viime aikoina on ollut paljon puheita ja pelkoja puolueen valtaamisesta. Mut-ta perussuomalaisia ei kukaan voi vallata, koska jäsenistöm-me valitsee johtajansa itse. Perussuomalaiset, ei kukaan muu, ovat tehneet tämän va-linnan, sanoi Halla-aho.

- Tämä puolue on meille työkalu, jonka kautta yritäm-me rakentaa parempaa yh-teiskuntaa ja parempaa Suo-mea.

Valta puheen-johtajistossa vaihtui

Puoluesihteerivaalista muo-dostui tiukahko kisa Riikka Slunga-Poutsalon ja Jarmo Kedon välillä toisella äänes-tyskierroksella. Puoluesihtee-rinä jatkaa Slunga-Poutsalo äänin 781-707.

Myös varapuheenjohtajis-tossa valta vaihtui, sillä en-simmäiseksi varapuheen-johtajaksi valittiin selkeällä ääntenenemmistöllä kansan-edustaja Laura Huhtasaari 781 äänellä, joka edusti 55,08 prosenttia annetuista äänistä.

Toiseksi varapuheenjohta-jaksi valittiin kansanedustaja Teuvo Hakkarainen toisel-la äänestyskierroksella, joka käytiin Hakkaraisen ja kan-sanedustaja Arja Juvosen välillä. Hakkarainen voitti selkein lukemin 636-372. Kol-mannen varapuheenjohtajan vaalin voitti kansanedustaja Juho Eerola murskalukemin 428 ääntä, joka edusti 54,59 prosenttia annetuista äänistä.

Maahanmuutto ja EU ongelmien ytimessä

Sunnuntaina Jussi Hal-la-aho piti odotetun linjapu-

heensa, jossa uusi puheen-johtaja muun muassa pyrki lievittämään niitä pelkoja ja huolia, joita osalla perussuo-malaisista saattoi muuttu-neen tilanteen johdosta olla.

- Kansallisen lainsäädäntö-vallan liukuminen ylikansal-lisille elimille, hallitsematon maahanmuutto ja niin sanot-tu monikulttuurisuus kosket-tavat nimenomaan sitä pientä ihmistä, jonka puolustaminen on perussuomalaisuuden yti-messä. Nähdäkseni juuri maahanmuutto ja EU:n integ-raatio olivat niitä kysymyksiä, joihin kokousväki otti kantaa eilisissä vaaleissa, sanoi Hal-la-aho.

Linja ei muutu

Halla-aho vakuutti, että vaa-leissa kysymys oli painotus-ten, ei linjan muuttumisesta. Perussuomalaiset on jatkossa-kin yleispuolue, jonka jäsenis-töllä on monenlaista osaamis-ta ja paljon mahdollisuuksia vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin.

- Minun linjani on kirjattu vuoden 2015 eduskuntavaa-liohjelmaan. Se on hyvä lin-ja, eikä sitä ole tarvetta lähteä muuttamaan. Näyttää siltä, että muut puolueet ja media

sietävät pitkin hampain sitä, että meillä on paperilla omat tavoitteemme, mutta se on lii-kaa, että puhumme niistä ää-neen. Eilen kokoomukses-ta viestitettiin, ettei riitä, että perussuomalaiset ovat sitou-tuneita hallitusohjelmaan – meidän pitäisi kuulemma si-toutua vielä kokoomuksen arvoihinkin, Halla-aho ih-metteli.

Puheenjohtaja kertoi jutel-leensa kokousväen kanssa ja saaneensa heiltä monenlaisia ohjeita. Hallituksessa pitäisi kuulemma pysyä, mutta toi-saalta omasta linjasta ei sai-si antaa tuumaakaan periksi. Se on vaikea yhtälö, sillä hal-litusyhteistyö nimenomaan edellyttää kompromisseja eikä yksikään puolue voi saa-da omaa ohjelmaansa sellai-senaan läpi.

- Ei ainakaan ennen kuin saamme 101 kansanedusta-jaa seuraavissa eduskuntavaa-leissa, Halla-aho heitti ja sai yleisöltä raikuvat aplodit.

TEKSTI MIKA MÄNNISTÖ KUVAT MATTI MATIKAINEN

5

Eerola: Jussi saa kannatuksen taas nousuun

Huhtasaari: Olisko aika alkaa suvaita erilaisia mielipiteitä?

Hakkarainen: Li Andersson jatkakoon Otto Wille Kuusisen ja Hella Wuolijoen viitoittamalla tiellä

Slunga-Poutsalo: Nyt nostetaan lisää jäsenistön ääntä kuuluville

KANSANEDUSTAJA, perus-suomalaisten 3. varapuheen-johtaja Juho Eerola näkee, että uudistunut puoluejohto, etenkin Jussi Halla-ahon valin-ta nostaa välittömästi perus-suomalaisten kannatusta.

- Jussi ei ole kompromissi-en mies. Hän tulee kotimaan politiikan ja samalla hallituk-sen ulkopuolelta, mikä saat-taa myös olla etu. Vaikka pe-russuomalaiset ovat saaneet paljon hyviä uudistuksia läpi, osalle kannattajakunnasta

hallitus on ollut pettymys.Maahanmuuttopolitiikan ki-

ristykset ovat tunnetusti tär-keä kysymys perussuomalais-ten äänestäjäkunnassa.

- Maahanmuuttopolitiikka on ollut aina perussuomalais-ten asialistalla, mutta nyt se ehkä nousee vielä enemmän toiminnan keskiöön. Kan-nattaa muistaa, että monilla meidän kaltaisilla puolueilla Euroopassa maahanmuutto-politiikka on ykkösteemojen joukossa.

KANSANEDUSTAJA Laura Huhtasaari nousi Jyväskylässä perussuomalaisten 1. varapu-heenjohtajaksi. Laura on erit-täin tyytyväinen myös Jussi Halla-ahon valinnasta puolu-een johtoon.

- Arvostan Jussin moder-nia poliittista linjaa. Nyt on aika alkaa tehdä yhdessä uu-sia suunnitelmia ja kirkastaa puolueen linjaa.

Lauantaina nähtiin ja kuul-tiin useita turhautuneita ja kiukkuisia kommentteja pe-russuomalaisten puolueko-

kouksen valinnoista. Esimer-kiksi Vihreiden Ville Niinistön mukaan Suomella ei ole va-raa siihen, että perussuoma-laiset on hallitusvastuussa. Huhtasaari pitää tällaisia pu-heenvuoroja demokratian halveksumisena.

- Olisiko jo aika lopettaa vi-hapuhe ja alkaa suvaitse-maan erilaisia mielipiteitä? Suomessa demokratia tarkoit-taa sitä, että yhteistyöhön pi-tää pystyä myös niiden kans-sa, jotka ajattelevat asioista eri tavalla.

KANSANEDUSTAJA Teuvo Hakkarainen nousi Jyväskyläs-sä perussuomalaisten 2. vara-puheenjohtajaksi. Teuvo sa-noo, että hän aikoo kiinnittää jatkossa entistä enemmän huomiota hallitusohjelman noudattamiseen. Teuvolle tär-keimpien asioiden joukossa on yrittäjyyden edistäminen.

- Yrittäjyyttä pitää helpot-taa. Sitähän hallitus toki tekee jo nyt, kun normeja puretaan. Erilaiset lupakäytännöt ja al-hainen ALV-raja aiheuttavat sen, että ammattitaito ei läh-de liikkeelle, joten muutosta

tarvitaan.Hän viittaa kintaalla lauan-

taina nähdyille ja kuulluille, erilaisille kiukkuisille puheen-vuoroille. Esimerkiksi vasem-mistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin mielestä perus-suomalaisista olisi tullut ”ra-sistipuolue”. Andersson poh-diskeli ennen puheenjohtajan valintaa, johtaako Jussi Hal-la-ahon valinta ennenaikaisiin eduskuntavaaleihin.

- Li Andersson voi jatkaa Hella Wuolijoen ja Otto Wille Kuusisen viitoittamalla tiellä, Teuvo sanoo.

RIIKKA SLUNGAPOUTSALO aloittaa kolmannen kauden perussuomalaisten puolue-sihteerinä. Riikka valittiin jat-kopestiin, vaikka puoluesih-teerin vaali menikin toiselle kierrokselle.

Jyväskylän puoluekokouk-sessa puoluejohto on uudis-tunut, joten myös puolueen ohjelman toteuttaminen uu-distuu tietyllä tavalla.

- Kaikkea tekemistä varmas-ti tehostetaan ja asioihin pyri-tään jatkossa reagoimaan no-peammin. Samoin nostetaan lisää kenttäväen eli jäsenistön

ääntä kuuluville. Tässä yhtey-dessä voisinkin pyytää kaikkia päivittämään omat yhteystie-tonsa puoluetoimistolle, Riik-ka sanoo.

Riikalla ja puoluejohdolla on edessään haastava tilanne, koska heti ensi vuonna ovat melko lähekkäin maakunta-vaalit ja presidentinvaali. Sen jälkeen seuraavana vuon-na on jälleen eduskuntavaa-lien aika.

- Maakuntavaaleja ajatellen kuviot ovat kyllä selvillä. Kyllä tässä alkaa hahmottua, miten ne vaalit voitetaan.

Riikka Slunga-Poutsalo jatkaa perussuomalaisten puoluesihteerinä.

6 P e r u s s u o m a l a i n e n 6 - 7 / 2 0 1 7 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i

POLITIIKKA näytti raadol-lisuutensa, kun osa perussuo-malaisten kansanedustajista loikkasi puolueesta perusta-en uuden, Juha Sipilän hal-litusta tukevan ryhmän. Vip-paskonstin syy oli se, etteivät loikanneet edustajat hyväksy-neet Jyväskylän puoluekoko-uksessa demokraattisesti teh-tyjä valintoja.

Jyväskylässä paikalla oli myös entinen puoluesihteeri, nykyinen perussuomalaisten projektijohtaja Ossi Sandvik. Hän on viime päivinä saa-nut puhua tuntikausia puhe-limessa.

- Oma väki kentältä on ol-lut paljon minuun yhteydes-sä. En ihmettele, että ihmiset ovat hämmentyneitä. Osa on ollut kuin ”puulla päähän lyö-tyjä”, Sandvik sanoo.

Loikkarit eivät ole saaneet tukea paikallistasolta. Käy-tännössä kaikki perussuoma-laisten piiri- ja paikallisjärjes-töt ovat ilmoittaneet tukensa uudelle puoluejohdolle. Val-tuutetut ympäri Suomea myös jatkavat perussuoma-laisten valtuustoryhmissä.

Yhtenäisempi eduskuntaryhmä on etu

Perussuomalaisten puheen-johtaja Jussi Halla-aho ke-

hotti puolueen jäseniä ja ää-nestäjiä rauhallisuuteen ja pyysi kaikilta malttia epäta-vallisessa tilanteessa. Sand-vik on sanonut samaa kaikille soittajille.

- Olen korostanut, että ta-pahtuneesta huolimatta puo-lueen tulevaisuus näyttää varsin hyvältä. Mikään ei ole muuttunut. Kuten uusi pu-heenjohtajammekin totesi, myös puolueen kaikki ohjel-mat ovat voimassa. Tavoitteet ovat siis samat kuin vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.

- Myös puolueen taloudelli-nen tilanne on hyvä, joten sil-täkään osin mitään välitön-tä ongelmaa ei ole näkyvissä, Sandvik sanoo.

Hän arvelee, että nykyi-nen, pienempi eduskuntaryh-män kokoonpano on puolu-eelle etu.

- Perussuomalaiset lujittui nyt yhtenäisemmäksi.

Politiikka on kova laji, jossa joutuu myös pettymään

Jyväskylän puoluekokouk-sessa perussuomalaiset va-litsivat lähes täysin uuden puoluejohdon. Kaikki pu-heenjohtajat tulivat valituiksi hyvin selkein numeroin. Jus-si Halla-aho valittiin puheen-johtajaksi jo ensimmäisellä

Vuosina 2007-2013 puoluesihteerinä toimi-nut Ossi Sandvik näkee perussuomalais-ten tulevaisuuden hyvänä. – Uusilla puo-luejohdon jäsenillä on vahva mandaatti, eli he nauttivat suurta kentän luottamusta. Kaikilla on muutenkin poliittista osaamis-ta. Tämä on hyvä lähtökohta ryhtyä edistä-mään perussuomalaista politiikkaa.

Entinen puoluesihteeri Ossi Sandvik:

Perussuomalaiset lujittui nyt yhtenäisemmäksi

kierroksella. Puoluesihteerin tehtävässä Riikka Slunga-Poutsalo sai jatkopestin kol-mannelle kaudelle.

- Puoluejohdon jäsenillä on vahva mandaatti, eli he siis nauttivat kentän luottamusta. Tämän vuoksi uudella tiimil-lä on hyvät lähtökohdat al-kaa edistää perussuomalaista politiikkaa. Kaikilla on muu-tenkin vahvaa osaamista ja kokemusta politiikassa, Ossi Sandvik sanoo.

Perussuomalaisista loikan-neet kansanedustajat ovat esittäneet vaihtelevia selityk-siä sille, miksi he eivät kyke-ne hyväksymään puolueko-kouksessa demokraattisesti tehtyjä valintoja. Sandvik muistuttaa, että valintojen tu-loksia on turha moittia.

- Vanha totuus on se, että kyllä kansa tietää. Pulinat pois. On toki inhimillistä nil-littää, jos omat toiveet ää-nestyksissä eivät täyty, mutta valitusoikeutta ei ole kenellä-kään. Politiikka on kova laji, johon kuuluu se, että joskus joutuu myös pettymään.

Perussuomalaisissa pysyneet kunnioittavat demokratiaa

Sandvik jakaa kiitosta pe-russuomalaisten eduskun-taryhmään jääneille kansan-edustajille.

- Perussuomalaisissa py-syneet ovat osoittaneet roh-keutta ja demokratian kun-nioittamista. Sen huomaa jokainen. Eivät ihmiset ole tyhmiä.

- Vaikka usein sanotaan, että poliittinen muisti on lyhyt, tällä kertaa äänestäjät muis-tavat varmasti pitkään mitä on tapahtunut. Palkinto meil-

le on tulossa, kun vain edis-tämme perussuomalaisia ta-voitteita ja hoidamme asiat kunnolla. Kaikki edellytykset tähän ovat olemassa.

Perussuomalaisilla on edel-leen 16 piirijärjestöä ja yli 8 000 maksavaa jäsentä. Jäsen-ten määrä on nyt vahvassa kasvussa.

Uudella puoluejohdolla on edessään paljon työtä, sillä ensi vuonna edessä ovat maa-kuntavaalit ja presidentinvaa-li. Eduskuntavaaleihin on alle kaksi vuotta.

- Näin monet vaalit lyhyen ajan sisällä on haaste, mutta se on sitä positiivisessa mie-lessä. Puoluesihteerimme Riikka Slunga-Poutsalo on jo

työnsä puolesta järjestänyt monet vaalit. On iso apu, että puoluejohdossa on yksi näin kokenut henkilö. Pitää myös muistaa, että kenenkään ei tarvitse tehdä kaikkea itse, Sandvik sanoo.

Terävästi eteenpäin kansan parissa

Sandvik on nähnyt perus-suomalaisten nousun yhden kansanedustajan ryhmäs-tä eduskunnan merkittävim-mäksi puolueeksi. Hän näkee nousun ja menestyksen taka-na erityisesti kaksi tekijää.

- Ensinnäkin, perussuoma-laiset on aina mennyt kansan pariin, kuten jo Tony Halme aikoinaan. Hän meni tapaa-maan ihmisiä Itä-Helsinkiin, missä oikeastaan kukaan muu ei käynyt. Tiedän, että ihmi-sille on suuri merkitys siinä, kun hän tapaa poliitikon hen-kilökohtaisesti ja heillä on avoin keskusteluyhteys. Kun ottaa aidon kontaktin toiseen ihmiseen, sillä on ihan eri vaikutus verrattuna siihen,

“Perussuomalaisissa pysyneet ovat

osoittaneet rohkeuttaja demokratian

kunnioittamista. Sen huomaa jokainen. Eivät

ihmiset ole tyhmiä.”

7

Hyvä perussuomalainen,

että poliitikko pelkästään os-taa vaalimainoksen lehdestä.

Hän jatkaa, että perussuo-malaisten teemojen esillä pi-täminen on myös kansalaisil-le hyvin tärkeää.

- Omia tavoitteita pitää aina yrittää viedä läpi. Vaikka jo-kaista tavoitetta ei aina saa-da maaliin saakka, tärkeintä on pyrkiä niihin tavoitteisiin. Perussuomalaiset on menes-tynyt sillä, että olemme po-litiikassa luvanneet paran-taa tavallisen ihmisen arkea, ja olemme myös tehneet sel-laista politiikkaa, joka aut-taa ihmisiä selviytymään ar-kielämässä. Nämä asiat me osaamme.

- Perussuomalaisten ei siis tarvitse sinänsä muuttaa mi-tään. Riittävää on, että viem-me terävästi eteenpäin jo olemassaolevia teemoja ja puolustamme ensisijaises-ti tavallisen kansalaisen etua. Tällä tavoin me menestymme myös tulevaisuudessa.

TEKSTI ILKKA JANHUNEN KUVA MATTI MATIKAINEN

- Mikään ei ole muuttu-nut. Kuten uusi puheen-johtajamme-kin totesi,myös puo-lueen kaikki ohjelmatovat voimas-sa, Ossi Sand-vik painottaa.

Perussuomalaiset kansanedustajat seisovat yhtenä rinta-mana. Etualalla Juho Eerola, Teuvo Hakkarainen, Laura Huhtasaari ja Olli Immonen.

PUOLUEKOKOUKSESSAAN Jyväskylässä 10. ja 11. kesäkuuta perussuomalaiset valitsivat sääntöjen-sä mukaisesti puolueen puheenjohtajaksi allekirjoit-taneen, varapuheenjohtajiksi Laura Huhtasaaren, Teuvo Hakkaraisen ja Juho Eerolan, sekä puoluesih-teeriksi Riikka Slunga-Poutsalon. Valinnat eivät tul-leet suurena yllätyksenä niille, jotka olivat kuunnelleet kentältä tulevia viestejä. Jäsenistömme haluaa, että puolustamme hallituksessa voimakkaammin omille ää-nestäjillemme tärkeitä tavoitteita.

MAANANTAINA 12. kesäkuuta keskusta ja kokoo-mus ilmoittivat, etteivät ne enää jatka hallitusyhteis-työtä Perussuomalaisten kanssa. Tiistaina 13. kesäkuu-ta nähtiin toisinto perussuomalaisten edeltäjän SMP:n synkimmistä hetkistä, kun 20 kansanedustajaamme ir-taantui perussuomalaisten eduskuntaryhmästä ja pe-rusti uuden, hallitusta tukevan ryhmän.

LOIKKAAJIEN motiivit jäävät kunkin itse pääteltä-viksi, ja lopullisen totuuden operaation suunnittelusta kertonee vasta historiankirjoitus.

TILANNE on herättänyt hämmennystä ja epätietoi-suutta jäsentemme keskuudessa. Siksi päätin lähestyä teitä pikaisesti tällä sähköpostilla. Puoluetoimistom-me, tiedotuksemme ja organisaatiomme toimii enti-seen tapaan. Suurin osa piiri- ja paikallisjärjestöistä on oma-aloitteisesti ilmaissut seisovansa puoluekokouk-sessa valitun johdon takana, samoin valtuustoryhmät. Samanlaista viestiä on tullut myös lukemattomilta rivi-jäseniltä ja ennen kaikkea perussuomalaisten äänestä-jiltä. Puolue ei ole hajonnut eikä hajoamassa.

PYYDÄN teiltä, perussuomalaisten jäseniltä, malttia tässä epätavallisessa ja jopa historiallisessa tilantees-sa. Puolue ei ole muuttunut. Päinvastoin, uusi puheen-johtajisto ottaa entistä vakavammin sen viestin, jonka voimme lukea pitkään laskeneista kannatusluvuis-tamme. Tämän vaalikauden loppuun puolueen johto, puoluetoimisto ja pienempi mutta sitoutuneempi pe-russuomalaisten eduskuntaryhmä aikovat tinkimättä puolustaa sitä vaaliohjelmaa, jolle puoli miljoonaa suo-malaista antoi tukensa vuoden 2015 vaaleissa.

SAMAAN aikaan aloitamme valmistautumisen ja oh-jelmatyön maakuntavaaleihin, presidentinvaaleihin ja ennen kaikkea vuoden 2019 eduskuntavaaleihin. Niis-sä tavoitteemme on olla suurin puolue ja pääministeri-puolue. Vähempi ei riitä, koska monissa kysymyksissä perussuomalaiset ovat ainoa vaihtoehto kaikille muil-le puolueille.

TÄSSÄ työssä tarvitsemme kaikkien jäsentemme pa-noksen. Haluan tässä yhteydessä kiittää teitä kaikkia vuosien aikana tekemästänne kovasta työstä. Puolue kuuluu jäsenilleen, ja uusi puheenjohtajisto tekee par-haansa, jotta puolue olisi jäsentensä arvoinen.

Yhteistyöterveisin ja hyvää alkukesää toivottaen,

Jussi Halla-ahoperussuomalaisten puheenjohtaja

NÄMÄ väitteet ovat täysin nau-rettavia ja vailla pohjaa. Kun Ylen toimittaja kysyi asiaan pe-rusteluja Simon Elolta A-studi-ossa, niin hän totesi olevansa asiasta varma, koska oli luke-nut siitä Ilta-Sanomista. Voim-me jokainen itse päätellä täs-tä sen, miten kestävällä pohjalla kaappausväitteet ovat. Niissä ei ole yksinkertaisesti mitään pe-rää, kansanedustaja Olli Immo-nen toteaa.

- Kukaan ei ole kaapannut pe-russuomalaisia. Todistimme tä-män itse viime puoluekokouk-sessa, jossa puolueen jäsenet valitsivat täysin demokraatti-sesti puolueelle uuden puheen-johtajiston. Olen ollut jäsenenä perussuomalaisissa jo vuodes-ta 2005 lähtien ja olen aina tu-kenut istuvaa puheenjohtajis-toa. Minä seison jatkossakin puolueen jäsenten tekemi-en valintojen takana. Tuen siis luonnollisesti nytkin istuvaa pu-heenjohtajaa Jussi Halla-ahoa ja muuta puoluejohtoa.

Pyrkivät hajottamaan levittämällä huhuja

Immosen mukaan väitteet puolueen kaappauksesta vai-kuttavat vahvasti salaliittoteo-rialta, jota levittämällä Uusi vaihtoehto -ryhmä pyrkii nyt hajottamaan perussuomalaista puoluetta. Immonen ei myös-kään usko, että perussuomalai-sista loikanneet kansanedus-tajat itsekään todellisuudessa uskovat levittämiään väitteitä.

- Foliohattuisten kaappaus-

skenaariota todennäköisempi vaihtoehto puheenjohtajiston vaihdokselle lienee kuitenkin se, että puolueen jäsenistö uu-siutuu, kun uusi ikäpolvi astuu esiin ja vanhempi polvi hiljal-leen väistyy. Halla-ahon kanna-tus on kovaa erityisesti nuorem-man ikäpolven keskuudessa, mutta toki myös vanhempi-en keskuudessa. Vanhaa puo-luejohtoa kohtaan kyti kentällä jonkin verran tyytymättömyyt-tä, Immonen tietää.

Soini sanoi jättävänsä “uppoavan laivan”

Kansanedustaja Jari Ronkai-nen huomauttaa, että Lännen Medialla oli jo 3.6. selkeä sisä-piirin tieto siitä, mitä tulee ta-pahtumaan.

- Itse en tähän uutiseen tuol-loin uskonut. Samoihin aikoi-hin vaihdoin ex-puheenjohtaja Timo Soinin kanssa muutaman sanan kysyen mm. kuulumi-sia. Hän sanoi erittäin arvoituk-sellisesti, että ”10 päivää vielä ja minä jätän tämän uppoavan laivan.” Ajattelin, että vain rotat jättävät uppoavan laivan ja ar-velin Soinin tarkoittaneen siirty-mistä politiikassa taka-alalle.

- Kaiken tapahtuneen jälkeen ymmärrän, että sitä hän ei to-dellakaan tarkoittanut, vaan mi-käli Jussi Halla-aho valittaisiin puheenjohtajaksi, oli “suunni-telma B” jo valmis, Ronkainen toteaa.

TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVA LEHTIKUVA

PS-kansanedustajat:

Kukaan ei ole kaapannut puoluettamme

8 P e r u s s u o m a l a i n e n 6 - 7 / 2 0 1 7 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i

SUOMEN Perustalle maa-hanmuuton talouskysymyk-sistä raportin kirjoittaneen Matti Virénin mukaan maa-hanmuuttajien tuottavuus ja palkat ovat huomattavasti alemmat kuin kantaväestön, eivätkä he siksi juuri maksa veroja.

Maahanmuuttajien kanta-väestöä huomattavasti hei-kompi työllisyysaste on Viré-nin mukaan tosiasia, mutta se ei ole koko totuus maahan-muuttajien panoksesta julki-selle taloudelle.

Vielä raadollisemman ku-van maahanmuuttajien vai-kutuksesta julkiseen talou-teen saa, kun ottaa huomioon sen, millaista palkkaa se osa maahanmuuttajista saa, joka käy töissä.

Myös pienituloiset maahanmuuttajat rasite

Virénin mukaan eivät vain työttömäksi jäävät, vaan myös huonosti työllistyvät, pienitu-loiset maahanmuuttajat ovat rasite kansantaloudelle, eivät mikään ratkaisu julkisen ta-louden rahoitusongelmiin.

- Julkiset menot makse-taan rahalla – ei nuppiluvulla, Virén korostaa.

Suomessa pidetään itses-täänselvyytenä, että talouden ongelmien ratkaisussa avain kaikkeen olisi työllisyysas-te. Esimerkiksi Sipilän halli-tus otti tavoitteekseen nostaa työllisyysasteen 72 prosent-tiin, mutta sen saavuttaminen

hallituskauden loppuun men-nessä näyttää suurelta haas-teelta.

- Yritän tässä kirjassa ar-gumentoida, että näillä pro-senttiluvuilla ei välttämättä ole yhtään mitään merkitystä niin kauan, kun nämä tuotta-vuus- ja palkkaluvut ovat sel-laisia kun ne ovat tällä het-kellä.

Kolmasosa väestöstä elättää muita

Suomessa vain yksi koti-talous kolmesta on nettove-ronmaksaja, loput ovat net-tosaajia. Tuo yksi kolmasosa elättää siis varsinaisen passii-viväestön, kuten työttömät ja eläkeläiset, lisäksi myös pie-nipalkkaisia työllisiä.

- Jos meillä on huonos-ti työllistyviä, pienipalkkaisia maahanmuuttajia, he ovat yk-sinkertaisesti vain rasite kan-santaloudelle.

Maahanmuutto on tulonja-kokysymys, Virén väittää.

- Taloustieteen perusteet kertovat meille, että työvoi-man tarjonnan kasvu väis-tämättä johtaa lyhyellä täh-täimellä siihen että palkat laskevat ja pääomatulot nou-sevat, Virén sanoo.

Suhteellisen kouluttamat-tomien ihmisten maahan-muutto laskee nimenomaan pienimpiä palkkoja. Hyvätu-loisten palkkoihin nykyinen maahanmuutto ei samalla ta-valla vaikuta.

Pitkällä aikavälillä on pe-

- Olennaista ei ole työllisyysstatus vaan ihmisten tulot ja veronmaksu-kyky, sanoo Turun yliopiston talous-tieteen professori Matti Virén.

- Soinille ministerin paikka oli tärkeämpi kuin perussuomalai-set. Siitä tässä on kyse, puolueveteraani Toivo Mäkelä, 82, sa-noo perussuomalaisten eduskuntaryhmän hajoamisesta.

Taloustieteen emeritusprofePuolueveteraani Toivo Mäkelä entisestä puheenjohtajasta:

Maahanmuuttole ratkaisu husuhdeongelm

“Loikkari, mikä loikkari”

Toivo Mäkelä

Perussuomalainen-lehti kyseli tuoreeltaan kokousyleisöltä, millaisia terveisiä he haluavat lähettää perussuomalaisten vastavalitulle puheenjohta-jalle.

MARKKU HÄKKINEN, LAUKAA- Toivon puheen-johtajalta isänmaalli-suutta ja jämäkkyyt-tä. Isänmaan asiat etusijalle.

ANNE MATTILA, HELSINKI- Suomen kansa nyt halu-aa viestiä puoluejohdolle ja koko politiikalle, mihin suun-taan asioiden on muutut-tava. Meidän on puututta-va tiukemmalla kädellä niihin sosiaalipoliittisiin ongelmiin, jotka toimivat vetovoimateki-jöinä sellaisille maahanmuut-tajille, jotka tulevat tänne ai-noastaan omaa elintasoaan kohentaakseen.

PITKÄN linjan perussuoma-lainen Toivo Mäkelä on seu-rannut tyrmistyneenä alku-viikon tapahtumia. Selitys perussuomalaisista loikannei-den kansanedustajien tem-pulle on Mäkelän mielestä yk-sinkertainen.

- Soinille ministerin paikka oli tärkeämpi kuin perussuo-malaiset. Siitä tässä on kyse. En silti voi hyväksyä alkuun-kaan tätä hommaa, että näin tehtiin. Mutta siinä se: loik-kari, mikä loikkari, Mäke-lä sanoo perussuomalaisia 20 vuotta johtaneesta entisestä puheenjohtajasta Timo Soi-nista.

Soini julkaisi kesäkuun alus-sa ”plokitekstin”, joka on edelleen luettavissa hänen verkkosivuillaan. Soini kir-joittaa: ”Ajatus siitä, että loik-kaisin perustamastani puo-lueesta on mieletön. Se oli Juudas, en minä, joka meni ja hirtti itsensä. Pidän loikkarei-ta luusereina.”

Soini ja Mäkelä olivat pait-si puoluetovereita, myös per-hetuttavia. Mäkelä sanoo, että Soini on maakuntamatkoil-laan myös yöpynyt hänen ko-tonaan.

Väsynyt ja lamaantunut Soini

Mäkelä on vaikuttanut nel-jäkymmentä vuotta Kaustisen kunnanvaltuustossa. Hänet valittiin valtuustoon jo 1972 SMP:n edustajana ja hän jät-täytyi pois valtuustosta 2012 perussuomalaisten riveissä. Valtuustotyön lisäksi hän on aikoinaan toiminut myös pe-russuomalaisten Keski-Poh-janmaan piirin puheenjohta-jana.

Mäkelä oli viikonloppuna paikalla Jyväskylän puolueko-kouksessa. Kokouksessa Mä-kelä myös jutteli henkilökoh-taisesti Soinin kanssa. Hän näki, kuinka Soini oli väsynyt.

- Seurasin ennen puolue-kokousta Terhon käyttäyty-mistä. Mielestäni hän ei toi-minut ollenkaan niin kuin puolueen puheenjohtajan pitäisi toimia. Sain vaikutel-man, että hän haluaa vain komennella ihmisiä, Mäke-lä sanoo.

Jopa keskustasta yritettiin vaikuttaa

Mäkelä paljastaa, kuin-ka häneen yritettiin vaikut-taa yllättävältä taholta vain muutamia viikkoja ennen Jyväskylän puoluekokousta.

- Keskustan kunnanval-tuutettu Perhosta soitti mi-nulle. Hän esitti, että en saisi äänestää Jussi Halla-ahoa. Tällä ei tietenkään ol-lut mitään vaikutusta, koska teen äänestyspäätökset itse, kun olen ensin harkinnut asiaa. Minuun ei siis voi vai-kuttaa, mutta olihan se aika erikoista, Mäkelä sanoo.

Perussuomalaisten uudelle puheenjohtajalle Mäkelä lä-hettää terveisiä:

- Pidä rehti linja ja keskus-tele ihmisten kanssa. Valeh-della ei tarvitse koskaan, sil-lä kyllä totuuden voi aina sanoa, vaikka se olisi kar-vaskin.

TEKSTI ILKKA JANHUNEN KUVA PS ARKISTO

- Näin Timossa sitä samaa kömpelyyttä kuin Veikko Vennamolla SMP:n loppuai-koina. Soini vaikutti jotenkin lamaantuneelta, hän ei edes hymyillyt minulle, kun kätte-limme.

Puoluejohto työnsi Terhoa puheenjohtajaksi

Mäkelä arvelee, että Jyväs-kylän puoluekokous oli Soi-nille ”pirullinen paikka”.

- Perussuomalaisilla oli jäl-jellä enää kaksi vuotta halli-tuksessa, joten siinä mieles-sä puoluekokous osui Soinille hankalaan saumaan. Tilan-ne niin sanotusti ”iski omaan nilkkaan”. Mutta toisaal-ta puoluejohtajan kyllä pitää tuntea oma väki, ja arvelen, että Soini hyvin tiesi, mitä puoluekokouksessa tulisi ta-pahtumaan.

Mäkelä pani merkille jo ke-väällä, kuinka puolueen joh-tohahmot ja ministerit tuki-vat vahvasti Sampo Terhoa uudeksi puheenjohtajaksi.

- Tuntui arveluttavalta, kun käytännössä meille annet-tiin suoraa neuvontaa sii-tä, ketä pitäisi äänestää puo-luejohtajaksi. Mutta minä ja muut Kaustisen perussuoma-laiset emme ole ohjailtavissa, eli tällainen ohjaus ei nyt vai-kuttanut.

Terveisiä uudelle puheenjohtajalle!

9

ssori:

vaikutuksiin.- Maahanmuutto on siinä

mielessä tärkeä asia, että se vaatii ilman muuta kunnon tutkimusta ja todella vakavaa paneutumista siihen, mitkä ovat sen taloudelliset vaiku-tukset, Virén sanoo.

- On ainakin tutkijan näkö-kulmasta aika kornia, että esi-merkiksi pääministeri Jyrki Katainen vain ilmoitti, että Suomeen tarvitaan 1,8 mil-joonaa maahanmuuttajaa.

Osaajat muuttavat ulkomaille

Virénin mielestä on erikois-ta, että maahanmuuton kal-taisesta taloudellisesti hyvin

suuren mittakaavan kysy-myksestä ei ole sen enempää kunnon tutkimusta kuin kun-nollista kansalaiskeskustelu-akaan.

Seuraava iso taloudelli-nen pulma voi olla kuitenkin maastamuutto, Virén povaa.

- Jatkossa meidän suurin ongelma saattaa olla se, että meillä valtion hyvin koulutta-mat ihmiset muuttavat mui-hin maihin ja vievät sen in-vestoinnin, joka heihin on käytetty. Eli se on yhteiskun-nan kannalta asia, johon me emme ole millään lailla va-rautuneet tässä.

TEKSTI MARKO HAMILO KUVAT SUOMEN UUTISET

to ei uolto-

miin

riaatteessa mahdollista, että uudet investoinnit lisäävät tuotantoa ja palkat palaavat uudestaan korkeammalle ta-solle. Turvapaikanhakijoiden kohdalla työllisyysaste jää kuitenkin merkittävästi kan-taväestön alapuolelle.

Maahanmuuton kustannuksia tutkittava

Virén ihmettelee, miten Suomessa käytetään suuruus-luokkaa sata miljoonaa eu-roa yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen, mutta ei ole olemassa juuri mitään tutki-musta, joka kohdistuisi maa-hanmuuttoon, sen mah-dolliseen tarpeeseen ja sen

Suomen Perusta julkaisi Matti Virénin raportin maahanmuuton talouskysymyksistä. Lue raportti: www.suomenperusta.fi

Julkiset menot

maksetaan rahalla

– ei nuppiluvulla

“Jos meillä on huonosti työllistyviä, pienipalkkaisiamaahanmuuttajia, he ovat yksinkertai-sesti vain rasite kansantaloudelle.”

JYRKI ÅLAND, TURKU- Kentän ääni on nyt saa-tava oikeasti kuuluvil-le, eikä voi ajatella, että kentän ääni on samanlai-nen joka puolella. Puo-lueen viestintä on myös saatava aivan uudelle ta-solle. Emme saa antautua siihen, että muut mediat kertovat meille puolueen tekemistä päätöksistä.

SAIJA VUORENPÄÄ, PIRKKALA- Pysy yhtä suorasel-käisenä kuin mitä olet tähänkin saakka ollut. Onnea työhösi! Isoihin saappaisiin päädyit, mutta uskon, että täy-tät ne kunnialla.

10 P e r u s s u o m a l a i n e n 6 - 7 / 2 0 1 7 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i

TERRORISMIKYSYMYK-SIIN erikoistuneen Olli Ruo-homäen mukaan Lontoon isku näyttäisi terroristijärjes-tö Isiksen inspiroimalta – ”is-ketään pehmeisiin kohteisiin ja käytetään ajoneuvoja niit-tokoneina”.

Isoon-Britanniaan on koh-distunut lyhyen ajan sisällä kolme iskua. Poliisin mukaan näiden lisäksi viisi on onnis-tuttu estämään.

Ruohomäen mukaan Britan-niaan kohdistuu iskuja yksin-kertaisesti siksi, koska jiha-disteja on siellä niin paljon.

- Isossa-Britanniassa on Euroopan laajuisesti todel-la suuri ja mittava ”jiha-

Ulkopoliittisen instituutin vierailevan vanhemman tutkijan Olli Ruohomäen mukaan poliisin tai turvallisuusviranomaisten toimin ei terrori-iskujen estämiseksi juuri enempää voida tehdä. On nostettava islamistiseen terrorismiin liittyvä keskustelu avoimesti esille, Ruohomäki kom-mentoi asiaa MTV:n uutisille.

Terrorismitutkija Ison-Britannian iskujen jälkeen:

Islamistisesta terrorismista keskusteltava avoimesti, jotta ongelma voidaan ratkaista

JALKAPALLOJOUKKUE Millwallia kannattava Roy Larner oli Black and Blue -pihviravintolassa viettä-mässä lauantai-iltaa ja hörp-pimässä olutta, kun kolme veitsin aseistautunutta hyök-kääjää ryntäsi sisään ja kävi ihmisten kimppuun. He kil-juivat: ”Islam, islam! Allahin puolesta!”

Kauhistuneet ihmiset ryn-täsivät pakoon, mutta Roy jäi

paikoilleen ja huusi takaisin: “Haistakaa v***u, ette v***ssa tule tänne, olen Millwallista!”

Puukoniskuja päähän, käsiin ja rintaan

Roy kävi kolmen hyökkää-jän päälle paljain nyrkein, mutta sai nujakassa pahas-ti siipeensä. Nämä puukotti-vat Royta kahdeksan kertaa. Häntä iskettiin päähän, mo-

Kaikki kynnelle kykenevät brittime-diat kertovat London Bridgen lei-jonaksi kutsutusta hullunrohkeas-ta Roy Larnerista, joka sai kehoonsa kahdeksan puukoniskua yrittäessään pysäyttää Lontoossa veitsien kanssa riehuneita terroristeja.

Yritti pysäyttää terroristit paljain käsin

lempiin käsiin ja rintaan.Hän pohti jälkeenpäin te-

koaan ja totesi, ettei se ko-vin järkevää hänen kannal-taan ollut. Hän selitti tekoaan myös sillä, että oli viettämäs-sä iltaa vanhemman henki-lön seurassa, ja halusi suojel-la tätä.

Ravintolassa oli kymmenit-täin muita ihmisiä, ja Royn vastarinta antoi heille mah-dollisuuden paeta. Polii-si tavoitti hyökkääjät hetken päästä. Toisin kuin Roylla, heillä oli matkassa kättä pi-dempää. Puolustuskyvyttö-mien kimppuun käyneet is-lamistit kohtasivat loppunsa luotisateeseessa.

Millwallin leijonat

St Thomasin sairaalassa toi-puva Roy sai teostaan valta-

van määrän kiitoksia. Hänen läheisen ystävänsä Louise Ann Aylottin Facebook-si-vuilla on kuva toipilasvuo-teelta.

Miehelle puuhataankin nyt kunniamerkkiä. Tuhannet ovat allekirjoittaneet vetoo-muksen, jossa Roylle esite-tään Yrjön ristiä, urheudesta myönnettävää kunniamerk-kiä.

Reuhaavasta ja tappelualt-tiista kannattajakunnastaan tunnettu Millwall onkin saa-nut Larnerin tapauksen joh-dosta paljon anteeksi.

Millwallin pelaajia kutsu-taan lempinimellä The Lions (leijonat), ja nimi sopii eri-tyisen hyvin hullunrohkeal-le Roylle.

Särmikäs aamu-tv-ohjelman juontaja Piers Morgan sum-masi monien tunnot.

- Millwallin faneilla on ka-mala maine, ja se on hyvin ansaittu, mutta silloin tällöin koittaa aika, jolloin tarvitaan paljon Millwall-faneja, ja vii-me lauantai oli sellainen.

Royn ystävät toivat sairaa-lassa toipuvalle miehelle lu-ettavaa. Mukana kulki aimo annos brittihuumoria, sillä lahjaksi saadun lehden kan-nessa luki: ”Opettele juokse-maan”.

Roy Larnerista kertoi Suo-messa ensimmäisenä Ilta-Sa-nomat. Myös Iltalehti uutisoi Royn sankariteosta.

TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVAT LEHTIKUVA JA KUVAKAAPPAUS/THE SUN

Roysta tuli Britannian iskujen sankari

Lontoon is-kun sankaril-le puuhataan nyt kunnia-merkkiä.

11

ÄÄRIISLAMILAISEN Isis-jär-jestön propaganda vaatii län-simaissa asuvia kannattajiaan hyökkäämään uskottomien kimppuun. Järjestön mukaan myös lasten kimppuun hyökkää-minen on ”halal”.

Järjestön mukaan niin sano-tussa dar al-Kufrissa eli vääräus-koisten hallitsemilla alueilla asu-vien muslimien on hyökättävä uskottomien kimppuun.

Isisin Rumiyah-propagan-dalehden ensimmäisessä nu-merossa listataan useita iskun kohteita: ”On halal surmata liike-mies, kukkia myyvä katukauppi-as tai voileipää ostava vanhempi mies”. Lehden mukaan puistossa urheilevien teini-ikäisten lasten tappaminen on muslimeille sal-

littua, ja se on ”korkeimman voi-man palvontaa”.

Rumiyah-lehden toinen nume-ro antaa yksityiskohtaisia ohjeita veitsihyökkäysten toteuttamisel-le. Lehti rinnastaa veitsihyökkä-ykset menneiden sukupolvien mujahidin-taistelijoiden taiste-luihin, jolloin nämä iskivät mie-koillaan kuoliaaksi islamia vas-tustaneita vääräuskoisia.

Lehdessä listataan lisää mah-dollisia kohteita: juopunut pa-laamassa kotiinsa, yötyötä te-kevä, syrjäseudulla asuva tai rannalla kulkeva vääräuskoinen. Lehti suosittelee katkaisemaan uhrien kaulan, koska tämä on Isisin uskonnontulkinnan mu-kaan koraanissa annetun juma-lalta tulleen käskyn mukaista.

Järjestö on erittäin taitava sosi-aalisen median käyttäjä. Se pus-kee verenkarvaista propagan-daansa kannattajilleen muun muassa lehtien, videoiden, twiit-

tien ja Telegram-viestien avulla.Pääviesti on selvä – vääräus-

koiset, jotka eivät ole alistuneet islamin tahtoon, on surmattava. Mitä näyttävämpiin ja teatraali-

sempiin iskuihin kannattajat ky-kenevät, sen paremmin uusia fanaatikkoja onnistutaan rekry-toimaan.

Isis yllyttää hyökkäämään teini-ikäisten lasten kimppuun

disti-skene” ja siellä yksin-kertaisesti on kotikutoisia toimijoita niin paljon, jot-ka tällaista terroria pystyvät tuottamaan.

Netillä on rooli islamistien radikalisoitumisessa.

- Elämme islamistisen ter-rorismin aikakautta Euroo-passa. Sosiaalisessa mediassa islamistisen nurkkakuntai-suuden taskut yhdistyvät. Siellä vihapuhe leviää val-toimenaan. Tästä Britannian pääministeri Theresa May juuri puhui.

Poliisin tai turvallisuusvi-ranomaisten toimin ei Ruo-homäen mukaan paljoa tämän enempää kyetä teke-

mään. Sen sijaan on puututta-va ideologiaan ja keskustelta-va asiasta avoimesti.

- Täytyy puuttua ideologi-aan. Täytyy nostaa islamisti-sen terrorismin ideologiaan liittyvä keskustelu avoimesti esille. Myös May viittasi pu-heessaan tähän.

Ruohomäki ei näe iskuilla ja Britannian vaaleilla yhteyttä.

- Meneillään on pyhä paas-tokuukausi Ramadan, ja Isis on kehottanut kannattajiaan iskemään vääräuskoisia vas-taan Ramadanin aikana Eu-roopassa. Iskujen kohdis-tuminen juuri Ramadanin aikaan liittyy islamin perim-mäiseen olemukseen.

Ruohomäki kertoi aiemmin Ilta-Sanomien haastattelus-sa, että Lontoon iskijöiden teot eivät ole poliittista terro-rismia, vaan islamistista ter-rorismia.

Syyrian sodasta palannei-den terroristien määräksi ar-vioidaan 400-500 henkeä.

- Olemme niin suuren haas-teen edessä, jollaista ei ole ennen nähty, Ruohomäki summasi.

TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVA LEHTIKUVA

Terrori-iskut

länsimaissa kiihtyvät

Terroris-tit Youssef Zaghba, Khuram Shazad Butt ja Rachid Re-douane kuo-livat poliisin luoteihin.

Lontoossa on tehty jo kolme terrori-iskua lyhyen ajan sisällä.

12 P e r u s s u o m a l a i n e n 6 - 7 / 2 0 1 7 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i

HELSINKILÄINEN eloku-va- ja tv-ilmaisun ja käsikir-joittamisen opettaja Petteri Hiienkoski yllättyi 7. touko-kuuta, kun Suomen tietotoi-miston (STT) toimittaja soit-ti hänelle ja ryhtyi yllättäen kyselemään Hiienkosken jul-kisesta Yleisradioon (Yle) kohdistuvasta arvostelusta. Hiienkoski on julkaissut Fa-cebookissa sekä omassa blo-gissaan useita kriittisiä Yle-kirjoituksia.

Hiienkoski kertoo itse Fa-cebookissa STT:n toimittajan yhteydenotosta:

- STT:n toimittajaksi esit-täytynyt nainen soittaa sun-nuntaina ja ihmettelee FB-päivityksiä joissa kritisoidaan YLEn poliittisideologises-ti värittynyttä ja yksipuolista uutisointia ja nimeltä maini-ten Macronia!

Kutsui valehtelijoiden klubiksi

Viime aikoina kansalaisten luottamus Ylen toimintaan on laskenut. Moni on myös kyllästynyt rahoittamaan omasta pussistaan Ylen toi-mittajien palkkoja, matkuste-lua ja ulkomaanpäivärahoja.

Ylen vuosibudjetti on noin 0,5 miljardia euroa, joka ke-rätään pääosin pakollisena Yle-verona.

Hiienkoski on myös kutsu-nut Yleä ”valehtelijoiden klu-biksi”. STT:n toimittaja tie-dusteli puhelimitse häneltä erityisesti tästä asiasta.

Asenteellista ja ideologista uutisointia

Helmikuussa Julkisen sa-nan neuvosto antoi Ylelle lan-gettavan päätöksen pääminis-teri Juha Sipilään liittyvästä uutisoinnista. Tuolloin Hii-enkoski myös sivalsi Yleisra-diota blogikirjoituksessaan Häpeä Yle.

- Ylellä on iso uudelleenar-vioinnin paikka. Pääongel-ma on poliittisesti asenteelli-nen ja ideologisesti värittynyt yksipuolinen uutis- ja ajan-kohtaistoiminta. Ne poliitti-set johtajat, joiden ideologia ja politiikka eivät kelpaa, esi-tetään arvaamattomina, vaa-rallisina, hulluina. Mitä arvoa sellaisella uutisoinnilla on?

- Myös Seta ja Amnesty ovat Ylen erityisessä suojeluk-sessa. Toimittajat luovutta-vat uutiskanavansa avoimesti

Suomen tietotoimistossa epäiltiin, että helsinkiläisen opettajan Facebookissa jul-kaisemat Yle-kriittiset kirjoitukset saat-tavat loukata Ylen jo erotettua päätoi-mittajaa Atte Jääskeläistä.

STT ryhtyi Ylen vahtikoiraksi:

tiedossa, eikä sieltä saatu tar-kennusta tätä juttua varten. Jotain voi kuitenkin päätellä siitä, että STT ja Yle ovat äs-kettäin lähentyneet toisiaan yhteistyöjärjestelyllä.

Taustalla merkittävä yhteistyösopimus

Huhtikuun alussa Yle ja STT solmivat rahallises-ti merkittävän yhteistyösopi-muksen uutispalveluista. So-pimus on voimassa ainakin tämän vuoden loppuun saak-ka, mutta osapuolilla on pyr-kimys jatkaa pidemmälle.

- Ylen paluu STT:n asiak-kaaksi on loistava uutinen. Alamme heti pohtia, kuinka yhteistyötä voidaan tästä sy-ventää ja jalostaa, STT:n toi-

mitusjohtaja Mika Petters-son kertoi tiedotteessa.

- Perustamme Ylen ja STT:n yhteisen projektiryhmän sel-vittämään yhteistyön syven-tämistä esimerkiksi uutisten yöpäivystyksessä. Tavoittee-namme on syksyyn mennessä löytää malleja, jotka mahdol-listavat Ylen pysyvän asiak-kuuden STT:ssä taloudelli-sesti kestävin perustein, Ylen silloinen päätoimittaja Atte Jääskeläinen puolestaan lausui.

STT epäili helsinkiläisopettajaa vihapuheesta

Suomen Uutiset tavoitti Petteri Hiienkoskelle soitta-neen STT:n toimittajan Elina

Epäili helsinkiläis-opettajaa vihapuheesta

KANSANEDUSTAJA Jari Ronkainen on Yleisradion hallintoneuvoston jä-sen. Ronkainen on usein nostanut esille Ylen uudistumisen tarpeen. Ronkainen sanoo miettineensä, oli-ko päätoimittaja Atte Jääskeläisen erottaminen kuitenkaan oikea rat-kaisu.

- Nyt päädyttiin erottamiseen, mutta Ylen operatiivisessa johdossa

olisi voitu toimia toisinkin. En sitten tiedä, kuinka paljon asiat muuttu-vat yhden johtajan erottamisella, eli Ylen pöytä ei vielä tällä puhdistu.

Yleisradio on viime aikoina näyt-täytynyt kriisiyhtiönä ja luottamus Yleen on tämän vuoksi heikentynyt. Ronkainen esittää, että luottamuk-sen palauttamiseksi Ylessä tulisi li-sätä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä

kaikkien toimintojen osalta.- Kansalaiset rahoittavat Ylen toi-

minnan. Tämän vuoksi voisi olla hyvä, että kansalaiset myös osallis-tuisivat enemmän Ylen toimintaan. Vaikkapa niin, että Ylen hallitukseen otettaisiin mukaan maallikkoja ku-ten opiskelijoita, yrittäjiä ja myös työttömiä.

Ronkainen: Yleisradion pöytä ei vielä ole puhdas

Vaikuttiko asiaan

Ylen ja STT:n

sopimus?suosimiensa järjestöjen vies-tinnän käyttöön. Vähäistä-kään kritiikiksi tulkittavaa ei näistä järjestöistä uutisoida. Miksi? Hiienkoski kirjoittaa.

Miksi STT puuttuu Ylen arvosteluun?

STT ei lopulta julkaissut juttua Hiienkosken haastat-telun perusteella. Kuitenkin STT:n menettely vaikuttaa oudolta. On vaikeaa kuvitel-la, miksi STT yhtäkkiä haluaa kysellä tavallisen kansalaisen some-postauksien tarkoitus-periä.

Ulkopuoliselle STT:n tarkis-tussoitto näyttäytyykin lähin-nä yrityksenä rajoittaa kansa-laisen sananvapautta.

Mistä syystä STT haluaa vahtia Ylen mainetta? Vastaus on STT:n toimituksen johdon

“Myös Seta ja Amnesty ovat Ylen

erityisessä suojelukses-sa. Toimittajat luovut-tavat uutiskanavansa

avoimesti suosimiensa järjestöjen viestinnän

käyttöön.”

13

Korkeen, joka lyhyesti kertoi tapauksesta.

Mikä tarkoitus tässä oli taustalla? Miksi STT soit-taa tavalliselle kansalaisel-le kysyäkseen hänen kriitti-sestä Yle-kirjoittelustaan?

- Juttuidea ei ollut alun pe-rin omani, sain siihen toi-meksiannon esimieheltä. Taustalla oli ajatus, että meil-lä (STT:ssä) jutun tekemiseen olisi saattanut olla perustei-ta, jos tämä henkilö on me-dia-alan opettajan tehtävis-sä ja hän silti samalla väittää mediaa valehtelijaksi, niin se vaikuttaa aika oudolta.

Miksei tavallinen kansa-lainen saisi arvostella Yleä vaikka olisikin ammatiltaan

opettaja? Onhan hänelläkin sananvapaus, kuten jokai-sella on.

- Oikeastaan kyllä ja ei. Sa-nanvapauteen liittyy vastuu. Hän on kirjoittanut Ylestä Facebookissa ”valehtelijoi-den klubina”. Tätä ihmetel-tiin ja mietittiin, onko kyse ollut ehkä vihapuheesta. Hän oli myös kirjoittanut joista-kin henkilöistä halventavaan sävyyn.

Millä tavalla se olisi viha-puhetta, jos joku sanoo Yleisradiota valehtelijoi-den klubiksi, ketä henkilöä tai henkilöitä se voisi lou-kata ja miten?

- Mahdollisesti vaikka Atte Jääskeläistä.

Tuollainen lienee melko epätodennäköistä. Teitte-kö jutun?

- Juttua ei tehty. Sittemmin osoittautui, ettei tässä ole ju-tun aineksia. Tämä oli myös oma mielipiteeni.

Onko STT:n näkemys, että tavallisella kansalaisella ei olisi oikeutta kirjoittaa kriittisesti Yleisradiosta?

- Korostan tässä, että oma mielipiteeni oli se, että tästä ei saa juttua. Suosittelen, että kysyt asiasta lisää päätoimit-tajalta.

STT:n päätoimittaja lyö ”luurin korvaan”

STT:n päätoimittaja Mika Pettersson vahvistaa tie-

Atte Jääskeläinen jätti tehtävänsä

YLEISRADION uutis- ja ajan-kohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläi-nen jätti vähän tämän jutun kirjoittamisen jälkeen tehtä-vänsä.

Jääskeläinen lähti Yleisra-diosta välittömästi. Asiasta päätti yhtiön hallitus.

- Viime viikkoina on käynyt selväksi, että pyrkimykseni johtaa Ylen uutis- ja ajankoh-taistoimitusta reilun ja vas-tuullisen journalismin tiel-lä ovat jatkuvasti epäilyksen

alla, Jääskeläinen peruste-li asiaa yleläisille osoitetussa kirjeessään.

- Kohu Yleisradion ympäril-lä on henkilöitynyt minuun tavalla, joka on jo uhannut Yleisradion mainetta luotet-tavana journalistisena toimi-jana. Koen, että Ylen rooli yh-teiskunnassa on tärkeämpi kuin oma roolini Ylessä.

Jääskeläisen sijaisena toimii Ylen ruotsinkielisten toimin-tojen johtaja Marit af Björ-kesten.

HELSINGIN kaupunginvaltuutettu ja Helsingin Perusnaiset ry:n puheen-johtaja Mari Rantanen kehuu perus-suomalaisten uutta Helsingin val-tuustokokoonpanoa laadukkaaksi.

- Muutama paikka menetettiin, mutta saatiin kuitenkin dynaami-nen ja hyvin toimiva ryhmä. Nyt pa-

lautamme luottamuksen perussuo-malaisten kuntapolitiikkaan niin, että seuraavissa vaaleissa entistä useampi uskaltaa taas äänestää meitä.

Rantanen sanoo, että Helsinkiin suunnitellun moskeijahankkeen tor-juminen täytyy varmistaa valtuus-tokauden aikana. Rantanen pyrkii

vaikuttamaan hankkeen kanssa teke-misissä olevien virkamiesten kautta sekä valmistelussa muutenkin.

- Helsinkiin ei tarvita jihadistitoimis-toa, eivätkä kaupunkilaiset sitä halua. Moskeijjan rakentaminen pitää es-tää jo etukäteen niin, ettei siitä edes päästä valtuustossa äänestämään.

Helsinkiläisvaltuutettu moskeijahankkeesta: Jihadistitoimistoa ei pidä rakentaa

tävänsä tapauksen, mutta ei suostu kertomaan asiasta enempää. Koska puhelu kat-kaistaan nopeasti, Pettersso-nilta ei ole mahdollista kysyä hänen näkemystään tai STT:n linjausta esimerkiksi sanan-vapausasioista.

Minkä vuoksi STT soittaa tavalliselle kansalaiselle tiedustellakseen tämän me-diakriittisten kirjoituksien tarkoitusperiä?

- En halua kommentoida STT:n uutishankintaa, Pet-tersson sanoo.

Tuliko toimeksianto asiaan

Yleisradiosta?- Mitä? Ei tullut.

Onko tässä asian taustalla kenties tämä uusi sopimus, jonka STT on tehnyt Yleis-radion kanssa, eli onko taustalla pelkoa Yle-diilin puolesta?

- Oletko tekemässä tästä jut-tua?

Olen tekemässä.- Nyt lopetetaan tämä puhe-

lu, kiitos soitosta, Pettersson sanoo, ja katkaisee puhelun.

TEKSTI ILKKA JANHUNEN KUVAT LEHTIKUVA

STT:n päätoimittaja Mika Petters-son vahvistaa tietävänsä tapauksen, mutta ei suostu kertomaan asiasta enempää.

14 P e r u s s u o m a l a i n e n 6 - 7 / 2 0 1 7 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i

VUODEN alussa ilmestyi merkittävä kirja, joka käsit-telee Euroopan unionin tule-vaisuutta. Kirja on entistäkin ajankohtaisempi Emmanuel Macronin noustua Ranskan presidentiksi. Tekijä on tun-nettu poliitikko Guy Ver-hofstadt ja teoksen nimi on Europe’s last chance, why the European states must form a more perfect union.

Kirjasta on käyty kansainvä-lisessä mediassa paljon kes-kustelua ja Macronin vaali-voiton jälkeen keskustelu on jatkunut. Macron on osin sa-moilla linjoilla kuin Ver-hofstadt. Suomessa ei vastaa-vanlaista avointa keskustelua ole juuri lainkaan. Ainoas-taan perussuomalaiset yrit-tävät pitää debattia pystyssä. Muut puolueet seuraavat pas-siivisesti Saksan tai komissi-on linjaa.

Haaveena Euroopan Yhdysvallat

Saksa on vähitellen taipu-nut yhteisvastuun varovaisen kasvattamisen linjalle, mutta Macron menee vielä pidem-mälle. Macron on kannatta-nut yhteistä talletussuojaa, yhteistä suhdannetasausra-hastoa ja työttömyyskorvaus-rahastoa, yhteistä verotusta ja jopa yhteisiä velkakirjoja eli eurobondeja.

Verhofstadt menee vielä edellä mainittuja pitemmäl-le. Hän haluaa tehdä Euroo-

VTT Heikki Koskenkylä kirjoittaa arvionsa EU-liit-tovaltiohaukka Guy Verhofstadtin tuoreesta kirjasta. Belgian pääministerinä vuosina 1999-2008 toiminut Verhofstadt haluaisi tehdä EU:sta Euroopan Yhdys-vallat, jossa muun muassa Suomen parlamentin teh-tävät siirrettäisiin EU:lle.

Suomessa seurataan passiivisesti Saksan linjaa

Taustalla vakavia uhkakuvia ja shokkeja

Verhofstadtin ehdotus on kaikkein pisimälle viety liit-tovaltion malli, joka korvai-si nykyisen EU:n ja euroalu-een eli EMU:n. Ehdotus on varsin huolella mietitty ja si-sältää kiinnostavia yksityis-kohtia. Keskeinen kysymys onkin, miksi Verhofstadt on päätynyt näin dramaattiseen malliin. Syynä ovat kolme te-kijää, jotka ovat:

1. Verhofstadt ihailee lähes rajattomasti ja osin naivilla tavalla Yhdysvaltojen systee-miä ja menestystä. Hän pitää Yhdysvaltojen järjestelmää ihannemallina.

2. Ilman näin pitkälle vietyä integraatiota Euroopan unio-ni ei menesty alati kiristyväs-sä globaalissa taloudellises-sa ja poliittisessa kilpailussa, koska nykyinen EU:n ja euro-alueen hallinnollinen järjes-telmä on täysin tehoton.

3. Euroopan unioni on koh-dannut parin viime vuoden aikana useita vakavia uhka-kuvia ja shokkeja. Ne eivät ole kadonneet vaan tilanne saattaa vaikeutua uudelleen.

Shokkeja ja uhka-kuvia ovat olleet:

– Taloudellinen kriisi vuo-den 2010 jälkeen (alkaen Kreikasta), pitkä taantuma, korkea työttömyys, valta-va nuorisotyöttömyys, use-an jäsenmaan ylivelkaantu-minen, pankkikriisin huono hoito Yhdysvaltoihin ver-rattuna ja rakenneuudis-tusten hitaus.

– Pakolaistulva syksyllä 2015.

– Putinin luomat uhkaku-vat. Hän tavoittelee Venä-jälle uutta suurvallan roolia eikä piittaa kansainvälisistä sopimuksista.

– Erdoganin lähes diktato-rinen asema Turkissa. Hän haastaa ja kritisoi EU:ta jat-kuvasti.

– Brexit oli suuri shokki EU:lle. Uusia eroamisia ei haluta. Ne voidaan estää, kun saadaan Euroopan uusi federaatio menestymään.

pan unionista Euroopan Yh-dysvallat. Tässä federaatiossa parlamentilla olisi normaa-lit eduskunnan valtuudet ja tehtävät. Parlamentilla olisi vastuu yhteisestä budjetista, yhteisestä verotuksesta ja yh-teisistä lainoista.

EU:n budjetti on nyt vain yksi prosentti EU:n yhteen-lasketusta BKT:stä. Yhdysval-loissa liittovaltion budjetti on 25 prosenttia BKT:stä. Uuden federaation tulisi liikkua pit-källä aikavälillä USA:n tasoa kohti. Euroopan federaation hallitus olisi vastuussa parla-mentille. Nykyinen komissio lopetettaisiin.

Arvonlisäverosta osa federaatiolle

Verhofstadt ehdottaa, että

yhteiset verot saataisiin osa-na kansallista arvonlisäveroa (ALV). ALV:n taso ei muut-tuisi, vaan osa siitä korvamer-kittäisiin federaatiolle. Myös muita yhteisiä veroja tulisi ai-kaa myöten, kuten esimerkik-si rahoitusmarkkinavero ja ympäristöverot (green taxes).

Verhofstadt tiedostaa hyvin, että tässä mallissa on suuri moraalikadon vaara. Sitä tor-juttaisiin konvergenssisää-döstöllä (convergence code), jonka laatisi hallitus ja parla-mentti hyväksyisi.

Hyvin keskeinen on Ver-hofstadtin ehdotus kahden tason (two-tier) jäsenyydes-tä. Täysi jäsenyys tarkoittaisi, että kaikki yhteiset säännöt ja ratkaisut pitää hyväksyä eikä mitään opt-out-vaihtoehto-ja ole.

Brexit ei liittovaltio-haukkoja lannistanut

Euroopan unioni on kohdannut

parin viime vuodenaikana useita

vakavia uhkakuviaja shokkeja.

- Verhofstadt tiedostaa hyvin, että tässä mallissa on suurimoraalikadon vaara, Koskenkylä toteaa.

PERUSSUOMALAISTEN eduskunta-ryhmä uudelleenjärjestäytyi tänään pitämässään ryhmäkokouksessa. Ryhmän puheenjohtajaksi valittiin edustaja Leena Meri Hyvinkäältä.

Ryhmän ensimmäiseksi varapu-heenjohtajaksi valittiin edustaja Vil-le Tavio Turusta ja toiseksi varapu-

heenjohtajaksi valittiin edustaja Sami Savio Ylöjärveltä.

Työvaliokuntaan valittiin puheen-johtajiston lisäksi edustajat Jani Mä-kelä Lappeenrannasta ja Toimi Kan-kaanniemi Jyväskylästä.

Leena Meri eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi

15

– Trumpin valinta presi-dentiksi. Trump toivoo EU:n hajoavan ja euron lop-puvan. Naton rooli on epä-selvä jatkossa. – Terroristien iskut EU-alueella.

Taloudellisesti heikoista maista vapaamatkustajia

Verhofstadtin kriisianalyysi on sinänsä täysin oikea, mut-ta taloudellisen integraati-on alueella Verhofstadtin eh-dotus on kyseenalainen. Hän ehdottaa siis täydellistä fis-kaalista ja talouspoliittista unionia. Siihen sisältyy valta-va moraalikadon (moral ha-zard) ongelma ja todennä-köisesti taloudellisesti heikot maat päätyvät helposti va-paamatkustajan rooliin. Tu-lonsiirroista tulee helposti

pysyviä. Ehdotettu konver-genssisäännöstö ei tätä pysty estämään.

Ylipäänsä Verhofstadt ke-huu Yhdysvaltojen taloudel-lista menestystä liikaa. Kir-jassa annetaan virheellinen kuva USA:n teollisuuden me-nestyksestä EU:hun verrattu-na - tilanne on jopa päinvas-toin kuin Verhofstadt väittää. Euroopan unionissa teol-lisuuden osuus BKT:stä on jopa 19 prosenttia. Saksas-sa osuus on 23 prosenttia. USA:ssa osuus on vain 12 pro-senttia. Teollisuus on taantu-nut pahasti USA:ssa ja juuri tähän Trump iski vaalikam-panjassaan.

Toinen merkittävä ero on vaihtotaseen tilanteessa. Eu-roalueella on valtava $350 miljardin ylijäämä, joka on selvästi suurempi kuin Kii-nalla. USA:lla on valtava ali-jäämä $450 miljardia. Tämä heijastaa euroalueen ja EU:n

parempaa kilpailukykyä. EU:lla onkin paljon vahvem-pi teollinen perusta kuin Yh-dysvalloilla. Euromaiden erot kilpailukyvyssä ovat kuiten-kin suuret.

Liittovaltio ei pelasta velka-kriiseissä

Ratkaiseva ”virhe” Ver-hofstadtin analyysissä on se, että hän ihannoidessaan Yh-dysvaltojen mallia ei korosta sitä, että liittovaltio ei pelas-ta osavaltioita velkakriiseissä. Kalifornia ja Florida ovat itse joutuneet ratkaisemaan vel-kakriisinsä.

Verhofstadtin olisi pitänyt sanoa avoimesti, että EU on lähtenyt kriisien hoidossa ai-van toiselle tielle eli pelas-tamaan jäsenmaita kahden-välisin luotoin ja Euroopan vakausmekanismin (EVM) avulla. Niistä pitäisi luopua

jos todella mentäisiin Yhdys-valtojen malliin. Lisäksi Ver-hofstadtin eurobondit olisi-vat yhteisiä koko Euroopan federaatiolle. Yhdysvallois-sa on liittovaltiolla omat ve-lat, jotka käytetään liittovalti-on menoihin. Osavaltioilla on omat velat.

Jäsenvaltiot menettäisivät itsenäisyyttään

Vaikka teoriassa Ver-hofstadtin malli voisi toi-mia, se kohtaisi käytännös-sä valtavia ongelmia. Tässä mallissa ei oteta huomioon EU-maiden suurta hetero-geenisuutta ja moraalikadon vaaraa. Jäsenmaat menettäi-sivät suuren osan itsenäisyyt-tään. Vaarana on, että unio-nista eroamisia tulee lisää. EU:n perussopimukset pitäisi uusia kokonaan, mikä on erit-täin vaikeaa.

Kirja on silti hyödyllistä lu-ettavaa, koska siinä paalute-taan yksi äärimmäinen kehit-tämisvaihtoehto Euroopan unionille. Teos on hyvin ajan-kohtainen Macronin nous-tessa Ranskan presidentiksi. Saksan ja Ranskan yhteistyö tiivistynee uudelleen. Mo-lemmissa maissa on kanna-tusta jäsenmaiden välisen yhteisvastuun lisäämiselle, mutta Ranskassa enemmän.

Suomen nykyisen hallitus-ohjelman mukaan yhteisvas-tuita ei saa tulla lisää. Nyt niitä kuitenkin on ilmeises-ti tulossa vielä nykyisen halli-tuksemme aikana. On korkea aika ryhtyä käymään Suo-messakin avointa ja laajaa keskustelua EU:n kehittämis-vaihtoehdoista.

TEKSTI HEIKKI KOSKENKYLÄ KUVAT LEHTIKUVA

Unionista eroamisia

saattaa tulla lisää

PERUSSUOMALAISTEN puoluesih-teeri Riikka Slunga-Poutsalo kertoo jäsenistön tyrmistyneen eduskun-taryhmän hajoamisesta. Puolue-sihteerin mukaan jäsenistö on ollut tyrmistynyt nimenomaan loikka-reista, ei niinkään puoluekokouk-sen valinnoista.

Puolueessa käy nyt ovi molem-piin suuntiin, ja yhteydenottoja on

tullut myös vanhoilta jäseniltä, jot-ka ovat aiemmin repineet jäsen-maksulaskunsa, mutta jotka nyt haluavat laskun uudestaan.

Alun sekasorron ja kaaoksen jäl-keen asetelma on kuitenkin va-kiintumassa uuteen järjestykseen, puoluesihteeri vakuuttaa. Slunga-Poutsalon mukaan myös perus-suomalaisten tukisäätiö on sääntö-

jensä mukaan vahvasti kytköksissä puolueeseen.

- Jokaisen osapuolen pitäisi nyt malttaa, Slunga-Poutsalo kom-mentoi spekulointeja siitä, miten perussuomalaisten ja sen tukisääti-ön varoja jaetaan.

Jäsenistö tyrmistyi eduskuntaryhmän hajoamisesta

16 P e r u s s u o m a l a i n e n 6 - 7 / 2 0 1 7 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i

SUOMESSA tehdään vuosit-tain 50-100 transleikkausta. Tällaisissa leikkauksissa hen-kilön kehoon kohdistetaan erilaisia kirurgisia toimia, joi-den tarkoituksena on muo-kata henkilöstä vastakkaisen sukupuolen näköinen. Trans-sukupuolisuus viittaa tilan-teeseen, jossa henkilö kokee olevansa vastakkaista suku-puolta kuin mihin on synty-nyt.

Leikkaukseen pääseminen edellyttää täysi-ikäisyyttä sekä yksityiskohtaisia lääke-tieteellisiä ja psykiatrisia tut-kimuksia. Niiden perusteella henkilö voi saada transsuku-puolisuusdiagnoosin, joka on edellytys leikkaukseen pää-syyn. Tutkimuksien tarkoi-tus on varmistaa, että leikka-uksiin ei valikoituisi sellaisia henkilöitä, jotka eivät todelli-suudessa ole transsukupuoli-sia, vaan jotka tarvitsevat toi-senlaista hoitoa.

Todellisia transsukupuoli-sia henkilöitä on hyvin vähän. Arvioiden mukaan Suomes-

sa vain noin 0,1-0,3 prosenttia väestöstä.

Rintojen poisto lähes 5 000 euroa

Transsukupuolisuuden hoi-toon sovelletaan lakia trans-seksuaalin sukupuolen vah-vistamisesta (translaki). Transpotilaiden kirurgisten hoitotoimien korvattavuus perustuu tapauskohtaiseen harkintaan.

Transleikkaukset ovat kal-liita. Yhteen potilaaseen koh-distetut kirurgiset toimenpi-teet sekä lääkekustannukset voivat maksaa jopa kymme-niä tuhansia euroja, joskin erilaisten leikkausten luku-määrä vaihtelee potilaskoh-taisesti.

Esimerkiksi rintojen pois-taminen voi Suomessa mak-saa 4 000-5 000 euroa. Ky-seeseen voivat tulla myös sukuelimien ulkonäköä muokkaavat toimet, erilaiset hormonihoidot sekä äänihuu-lileikkaukset.

Sukupuolen muuttamiseen tähtäävät transleikkaukset ovat monelta osin jul-kisen terveydenhuollon piirissä. Jos translakia uudistettaisiin vaatimusten mukaisesti, se saattaisi samalla lisätä merkittävästi julkisen terveydenhuol-lon kustannuksia.

Sukupuolen vaihtaminen voi

maksaa kymmeniä tuhansia euroja

Transleikkauksissa on si-ten kyse yksinomaan henki-lön kehon ulkoisesta muok-kaamisesta. Leikkauksia ei lain nojalla kuitenkaan pide-tä pelkästään kosmeettisina toimenpiteinä, joten ne ovat monelta osin Kela-korvauk-sen piirissä.

Mies voisi synnyttää lapsen

Vuonna 2002 säädetty, ny-kyinen translaki lähtee siitä, että myös pelkästään juridista sukupuolta vaihtavalta henki-löltä edellytetään diagnoosin lisäksi sterilisaatiota. Tällä on haluttu estää esimerkiksi ti-lanteet, jossa naisesta mie-heksi sukupuoltaan vaihtanut

henkilö myöhemmin synnyt-täisi lapsen.

Juridinen sukupuolen vah-vistaminen tarkoittaa sitä, että henkilö vahvistetaan kuuluvaksi vastakkaiseen su-kupuoleen kuin mihin hänet on väestötietojärjestelmässä merkitty.

Erilaiset järjestöt ovat esit-täneet vaatimuksia lain muuttamisesta siten, että su-kupuolen juridinen vahvista-minen toiseksi tapahtuisi pel-kästään omalla ilmoituksella. Tällöin kuitenkin esimerkiksi mieheksi vahvistettu henkilö voisi synnyttää lapsia tai nai-seksi vahvistettu henkilö voi-si tulla lapsen isäksi.

Tällainen lakimuutos saat-taisi vaikuttaa myös siten,

että tulevaisuudessa entistä useampi henkilö pyrkisi ha-keutumaan transleikkauksiin.

Mikäli tällaiseen järjes-telyyn mentäisiin, uudis-tus saattaisi samalla tarkoit-taa suuria lisäkustannuksia ja paineita julkiselle terveyden-huoltojärjestelmälle, koska jo yhden potilaan leikkaukset voivat maksaa kymmeniä tu-hansia euroja. Samalla myös riskit nousisivat korkealle.

Voimassa oleva laki on riittävä

Translain uudistuksella on kannattajia myös kansan-edustajien joukossa. Nykyi-sen hallituksen ohjelmaan lakihanke ei kuitenkaan kuu-

Kela korvaa suuren osan transleikkausten kuluista

MAAHANMUUTTOKRIITTINEN ruotsidemokraatit on kellistänyt gallup-mittauksessa johtavan por-varipuolueen maltillisen kokoo-muksen Ruotsissa. Ruotsidemo-kraatit on nyt maan toiseksi suurin puolue 18,4 prosentin kannatuksel-la. Tulos parani vajaan prosentin vii-me marraskuun mittauksesta.

Valtiopäiväryhmän puheenjohta-

ja Mattias Karlsson on erittäin tyy-tyväinen Ruotsidemokraattien mit-taustulokseen ja totesi Expressenin mukaan, että puolue on onnistunut viemään kannattajia kaikilta muilta puolueilta.

Kokoomuksen puoluejohtaja Anna Kinberg Batra on puolestaan Aftonbladetin mukaan luonneh-tinut puolueensa tilaa vakavaksi.

Vaatimukset puoluejohtajan erosta ovat samalla kiihtyneet.

Ruotsin suurin puolue on SCB:n gallupin mukaan edelleen sosiaali-demokraatit 31,1 prosentin kanna-tuksella. Valtiopäivävaalit järjeste-tään syksyllä 2018.

Ruotsidemokraatit toiseksi suurin puolue

Suomessa tehdään vuosittain50-100 transleikkausta. Kuvituskuva.

17

lu, eikä uudistus ole myös-kään perussuomalaisten asia-listalla.

Tämä ei tarkoita väheksy-vää suhtautumista transih-misten tilanteeseen vaan sitä, että voimassa oleva translaki on katsottu asianmukaiseksi ja riittäväksi.

- Vähemmistöjen oikeudet eivät ole irrelevantteja, mut-ta asioissa on syytä priorisoi-da. Politiikassa on syytä olla huolissaan esimerkiksi työ-paikoista, pienituloisista ja talouden saamisesta raiteil-leen, perussuomalaisten po-liittinen suunnittelija Riikka Purra sanoi äskettäin Long Play –lehden artikkelissa.

- Transihmisiä on tutki-musten mukaan hyvin vä-

hän. Se villiintyminen, jon-ka trans- tai vastaavat teemat saavat aikaan mediakentässä ja tietyissä poliittisissa ryh-missä verrattuna moniin pal-jon suurempaa ihmismäärää koskettaviin yhteiskunnalli-siin teemoihin, on surullista ja kertoo paljon ajastamme.

Asiantuntija-arvioita tarvitaan

Jotkut transaktivistit ovat jopa vaatineet täydellistä henkilön itsemääräämisoike-utta, eli kaikkien transtutki-musten lakkauttamista sekä kirurgisiin hoitoihin pääsyä vapaasti omalla ilmoituksella.

Jyväskylän perussuoma-laisten kaupunginvaltuutet-

tu, yleislääketieteen professo-ri Mauno Vanhala suhtautuu varauksellisesti itsemäärää-misoikeuden laajentamiseen.

- Sukupuolenvaihdospro-sessi on käsitykseni mukaan hyvin hoidettavissa nykylain perusteellakin. Missään ni-messä ei voida mennä esi-merkiksi ilmoitusluontoisesti tehtävään sukupuolenkorja-usoperaatioon, vaan sen tulee aina perustua asiantuntija-ar-vioihin, Vanhala sanoo.

Inhimillisten tragedioiden riski olemassa

Sukupuolen ulkoiseen muuttamiseen tähtäävät me-

nettelyt ovat peruuttamatto-mia, ja ne voivat myös johtaa inhimillisiin tragedioihin. Tä-män vuoksi leikkauksiin ha-keutuvien joukosta on kat-sottu tarpeelliseksi seuloa epäaidot tapaukset.

Malli Janina Frostellin managerina aikoinaan jul-kisuudessa tunnetuksi tul-lut Cris Owen vaihtoi suku-puolensa naisesta mieheksi 2000-luvun alussa. Vuonna 2008 Owen kertoi Ilta-Sano-mille katuvansa leikkausta.

- Jos olisin tajunnut, min-kälaiseksi elämäni muuttuu, en olisi koskaan mennyt leik-kaukseen. Maailmani romah-ti täysin. Sain sokin, kun kat-soin peiliin, Owen kertoi lehdelle.

Järjestöt luopuisivat ikärajasta

Vuonna 2013 translain uu-distamista pohtinut työryh-mä luovutti raporttinsa sosi-aali- ja terveysministeriölle. Raportista antoivat lausunto-ja monet kansalaisjärjestöt ja poliittiset ryhmittymät, ku-ten Amnesty, Transek, Suo-men Demokratian pioneerien liitto ja Joensuun feministiset opiskelijat ja aktiivit.

Lausunnonantajista lähes puolet oli valmis luopumaan 18 vuoden alaikärajasta suku-puolen vahvistamisen edelly-tyksenä.

”Ensisijaisesti huomiotava lapsen etu”

Varatuomari ja perussuo-malaisten kansanedustaja Leena Meri suhtautuu tällai-siin näkemyksiin torjuvasti.

- Alle 18-vuotias on lapsi, jo-ten lopullista päätöstä asiassa ei voi antaa lapselle. Edelleen hyvä periaate ja oikeusoh-je on se, että lapsen itsemää-räämisoikeus kasvaa yhdes-sä lapsen iän ja kehitystason mukaisesti, Meri sanoo.

Hän kiinnittää huomio-ta myös lapsen edun toteutu-miseen sellaisissa tilanteis-sa, joissa lapsen biologinen vanhempi olisi vaihtanut su-kupuoltaan. Tällainen tuli-si mahdolliseksi, jos translain uudistamisen kannattajat sai-sivat vaatimuksensa läpi.

- Translain uudistamista koskevat vaatimukset lähte-vät liikaa siitä mitä aikuinen henkilö haluaa, vaikka asiassa tulisi huomioida ensisijaises-ti lapsen etu. On pohdittava, mitä lapsen kannalta merkit-sisi esimerkiksi sellainen ti-lanne, että lapsen synnyttä-nyt henkilö olisikin erilaisilla menettelyillä vaihtanut suku-puoltaan mieheksi, Meri sa-noo.

TEKSTI ILKKA JANHUNEN KUVAT LEHTIKUVA

PUOLUSTUSMINISTERI Jussi Nii-nistön tempaus jäsenvaalin tu-loksen sivuuttamisesta ei saa kannatusta hänen entisessä ko-tikunnassaan. Nurmijärven Pe-russuomalaiset tukee puolueko-kouksessa valittua puoluejohtoa yksimielisesti ja jatkaa tuttua, nur-mijärveläisten hyväksi tekemään-sä paikallispolitiikkaa Nurmijär-

vellä.- Uusi puheenjohtajisto on va-

littu demokraattisesti puolueko-kouksessa perussuomalaisen jä-senistön äänten enemmistöllä. Kunnioitamme tehtyjä valinto-ja ja tuemme puheenjohtajistoa haastavassa tilanteessa, sano-vat valtuustoryhmän puheenjoh-taja Maiju Tapiolinna ja paikallis-

yhdistyksen puheenjohtaja Jouni Maijala.

Ymmärrystä ei heru Niinistön nykyisessäkään piirissä. Helsingin Perussuomalaisten puheenjoh-taja Markku Saarikangas tuomitsi vahvoin sanoin loikkaajat.

Valtuustoryhmät tuomitsivat loikkaukset

Transseksuaalisuudelle Suomessa kasvot antanut, Imatran entinen kirkkoherra Olli Aalto on nykyään Kuopion hiippa-kunnassa notaarina työskentelevä Marja-Sisko.

Translain

uudistuksella on

kannattajia myös

kansanedustajien

joukossa.

Maiju Tapiolinna

18 P e r u s s u o m a l a i n e n 6 - 7 / 2 0 1 7 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i

KUN Annette Forsman haki ja pääsi Lahteen ammattikor-keakouluun, oli hän iloa täyn-nä. Nyt hän pääsee lukemaan unelma-ammattinsa sairaan-hoitajaksi.

- Sydäntäni lähellä on ih-misten auttaminen. Nuorten parissa tehtävä työ kiinnos-taa, mutta kyllä vanhustyökin kiikastelee taustalla, sairaan-hoidon opiskelija toteaa.

Annettella on toinen opis-keluvuosi käynnissä ja val-mistua pitäisi reilun vuoden päästä.

- Aloitin hyvin motivoitu-neena ja innokkaana, mutta jo heti alkuun huomasin, että meillä onkin todella paljon it-senäistä opiskelua.

Ohjeiden kanssa kotiin opiskelemaan

Nytkin Annettella on tulos-sa uusi jakso, jonka alussa on ainoastaan kahden tunnin pi-tuinen johdantoluento kou-lulla. Täällä opiskelijat saa-vat ohjeet, kuinka suorittaa eri kurssimoduuleihin jaetut kurssit. Yhden moduulin pi-tuus on puolisen vuotta ja en-simmäinen niistä käsitti pe-rushoitoa.

Ohjeet saatuaan opiskeli-jat lähetetään kotiin suorit-tamaan kursseja itsenäisesti netissä. Jokaisen kurssin lo-pussa on tentti, jonka opis-kelijat käyvät suorittamassa koululla tai netissä.

- Jopa niinkin tärkeän ai-heen kuin lääkelaskut suo-ritimme netissä itsenäises-ti läpi pienen perehdytyksen jälkeen. Varsinkin vanhem-mille opiskelijoille tämä otti tiukoille. Lopussa olleen ten-

tin piti onnistua sataprosent-tisesti, ennen kuin siitä suo-riutui läpi, Annette kertoo.

Harjoittelujaksot antavat voimaa

Annetten mukaan opiske-lijat joutuvat suorittamaan nettijakson toinen toisen-sa jälkeen. Tämän kaltainen opetusmuoto tuntuu hänestä rankalta, eikä sovi opiskeluta-vaksi käytännönläheiseen ja hyvin vastuullisen ammatin opiskeluun.

Annettelle näinkin runsas itsenäisten nettikurssien suo-rittaminen tuli yllätyksenä.

- Meidän täytyy koko ajan itse ottaa selvää asioista, muistaa tentit, kurssit ja kaik-ki mahdollinen. Joka tuutis-ta tulee koko ajan asiaa. Tä-män jälkeen odotetaan, että osaamme kaiken. Koulussa tapahtuvaa opetusta on erit-täin vähän, vain joitakin yk-sittäisiä kursseja.

Yksin puurtamisen ja net-tikurssien vuoksi opiskelu Annettesta tuntuu toisinaan ylivoimaisen rankalta ja vaa-tivalta. Jatkuvan itseopiske-lun aiheuttaman väsymyksen vuoksi hänen motivaationsa ja mielialansa ovatkin ajoit-tain laskeneet.

Nuori sairaanhoito-opiske-lija joutuu usein tsemppaa-maan itseään. Hanskojen lyö-minen tiskiin on käynyt myös mielessä.

- Onneksi sentään työhar-joittelut tehdään sairaaloissa ja eri hoitolaitoksissa. Näil-lä jaksoilla mieliala taas ko-henee ja muistaa, että ai hitsi, kyllä tämä sittenkin on mi-nun paikkani. Siitä saa sit-

ten voimaa taas jatkaa ja kyllä sinnittelen jo tämän loppuun, kun olen jo näin pitkällä, An-nette huokaa.

Moni siirtynyt muualle

Etäopiskelun rankkuuden on huomannut moni muu-kin sairaanhoitajaopiskelija. Ensimmäisen puolen vuoden puristuksen jälkeen kymmen-kunta opiskelijaa jätti ope-tuksen taakseen tai vaihtoi koulua tai alaa.

- Osa lähti Tampereelle ja kuka mihinkin, missä vain sai suorittaa sairaanhoita-jaopinnot vanhanmallisena päiväopetuksena. Minunkin mielessäni on käynyt kou-lun vaihto, mutta siinäkin on omat ongelmansa.

Annette on pohtinut syitä siihen, miksi hänen koulus-saan on päädytty tämän kal-taiseen opetukseen.

- Onko tämä säästöjen hin-ta? Hain nimenomaan päi-väopetukseen ja tässä sitä ollaan. Opiskelua edesautta-maan me opiskelijat olem-me perustaneet nettiin oman ryhmän, jonka kautta voi pur-kaa mieltä. Kokoonnumme myös yhdessä lukemaan tent-teihin ja käymään opiskeluun liittyviä asioita läpi. Tämä on auttanut myös jaksamaan, Annette kertoo.

Pois netti-opetuksesta

Annette toivoo, että Lahdes-sakin vielä palattaisiin päivä-muotoiseen, koululla tapah-tuvaan opetukseen - aivan

Onko tämä utopiaa? Ei aivan, jos Annette Forsmania on uskominen, sillä hän suorittaa amk-sairaanhoitajatutkin-toa paljolti itsenäisesti nettiopetuksen välityksellä.

kuten ennen vanhaan. - Uskon, että tämä on te-

hokkain tapa opiskella sai-raanhoitajaksi ja siihen yhdistettynä vielä pitkät, mo-nipuoliset harjoittelujaksot, niin koulutuksemme ja am-mattitaitomme pysyy laaduk-kaana.

- Suomalaista sairaanhoi-tajaa ja perinteistä koulutus-

tamme arvostetaan maail-malle, mutta entäpä, jos he kuulevat tästä nettiopetuk-sesta? Toivon vaan, ettei tämä malli ei tule yleistymään, An-nette toteaa.

TEKSTI TARJA LAPPALAINEN KUVAT TARJA LAPPALAINEN JA LEHTIKUVA

Tähänkö ollaan menossa -

Kirjeopistolla

sairaanhoitajaksi?

PERUSSUOMALAISTEN kansanedusta-ja Ville Tavio jätti eduskunnassa lakialoit-teen, jonka myötä törkeistä rikoksista an-netut vankeusrangaistukset pitäisi istua kokonaan vankilassa.

Rikoslain nykymuodon mukaan mää-räaikaista vankeusrangaistusta suoritta-vat pääsevät ehdonalaiseen vapauteen istuttuaan tuomiostaan ensikertalaisena puolet ja muissa tapauksissa kahden kol-

masosan jälkeen. Alle 21-vuotiaat ensi-kertalaiset voivat päästä ehdonalaiseen istuttuaan vankilassa tuomiostaan vain yhden kolmasosan.

Lakialoitteessaan Tavio esittää, että tör-keistä rikoksista langetettujen tuomioi-den tulisi olla nykyistä ankarampia juuri vankilassa vietettävän ajan osalta. Ny-kyjärjestelmässä törkeäänkin rikokseen syyllistynyttä palkitaan hyvästä käytök-

sestä ikään kuin etukäteen. Tämän sijaan vangin vankeusajan hyvän käytöksen pal-kitsemisen tulisi toteutua vasta sen jäl-keen, kun vankeusaikaa on jo kulunut.

- Vankeusrangaistuksen pitää toimia te-hokkaana pelotteena rikoksia harkitsevil-le. Ei ole oikein, että törkeistä rikoksista tuomitut pääsevät ehdonalaiseen istuttu-aan vankilassa tuomiostaan vain puolet tai kaksi kolmasosaa, Tavio painottaa.

Törkeiden rikosten vankilassaoloaikaa pidennettävä

Etäopiskelun rankkuuden on huomannut moni muukinsairaanhoitajaopiskelija. Kuvituskuva.

Vanhemmat

opiskelijat

tiukoilla

PENTUTEHTAILU on uu-distuksen jälkeenkin mah-dollista. Perussuomalaiset olisivat halunneet kissojen ja koirien rekisteröimispakon lakiin. Se on tehokkain kei-no puuttua pentutehtailuun, ja on vallitseva käytäntö mo-nessa Euroopan maassa.

Nämä linjaukset olivat pettymys

Maa- ja metsätalousminis-teriön lakiluonnoksessa ei esitetä jatkuvan vedensaan-nin turvaamista tuotanto-eläimille, eikä myöskään eläinten itseisarvoa kirja-ta lakiin.

Nämä linjaukset olivat pe-russuomalaisille pettymys. Varsinkin jatkuva veden-saanti suljetussa tilassa ole-valle eläimelle pitäisi turvata laissa, nyt lakiehdotuksessa puhutaan riittävästä veden-saannista.

Eläin tainnutettava ennen teurastusta

Lakiuudistuksessa on pal-jon hyvääkin. Eläinten ki-vunlievitys tulee pakollisek-si, samoin valvontakamerat teurastamoihin. Lisäksi koi-rien kouluttamisessa käytet-tävät sähkö- ja piikkipannat kielletään.

- Lakiuudistus kieltää vih-doin myös eläinseksin. Li-säksi vastaisuudessa eläin on aina tainnutettava ennen teurastusta. Tämä koskee myös halal-teurastusta, Meri nostaa esille lakiuudistuk-

sen merkittäviä parannuksia eläinten oikeuksiin.

Navettojen tiineys-häkit kielletään

Jatkossa uusien parsina-vetoiden rakentamiseen ei myönnetä investointitukia. Lisäksi emakkojen tiineytys-häkit kielletään.

- Maidon- ja lihantuotta-jille tulee taloudellisia seu-rauksia uudistuksesta. Eet-tisemmin tuotetun ruoan katteet eivät saa mennä vain kauppiaille, vaan alkutuotta-jien on saatava riittävä kor-vaus panostuksistaan eläin-ten hyvinvointiin. Kuluttajat ovat valmiita maksamaan laadukkaasta ruoasta. Kaup-pa ei saa ottaa yksin etua täs-tä, perussuomalaiset muis-tuttavat.

TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVA LEHTIKUVA

19

PERUSSUOMALAISTEN juristikansan-edustaja, eduskuntaryhmän 1. varapu-heenjohtaja Ville Tavion mukaan pää-ministeri Juha Sipilän loikkarihallitus on valtiosääntöoikeuden näkökulmasta kyseenalainen.

- Tämä loikkarihallitus on tosiasialli-sesti eri kuin se, jolle kansalaiset ovat vaaleissa antaneet mandaatin. Perus-suomalaisista loikanneiden muodosta-

ma eduskuntaryhmä Uusi vaihtoehto ei ole saanut eduskuntavaaleissa yhtään ääntä, eikä sillä ole olemassa selkeää linjaa tai puolueohjelmaa, Tavio sanoo.

Puolueista loikanneiden kanssa muo-dostettua enemmistöhallitusta ei ole nähty koskaan aiemmin Suomen 100-vuotisessa historiassa.

Pääministeri Sipilän olisi Tavion mu-kaan pitänyt selvittää loikanneiden

kanssa muodostettavan hallituksen pe-rustuslainmukaisuus ja laillisuuskysy-mykset oikeuskanslerilta. Suomessa ei kuitenkaan ole tällä hetkellä oikeus-kansleria.

Helsingin Sanomien artikkelissa 24.5. Suomen johtavat valtiosääntöoikeuden oikeusoppineet pitivät oikeuskansle-rin puuttumista täysin kestämättömänä perustuslain kannalta.

Tavio: Hallituksen laillisuus kyseenalainen

- Onko tämä säästöjen hinta? Hain nimenomaan päiväope-tukseen ja tässä sitä ollaan, Annette ihmettelee.

Eduskunnan eläinsuojeluryhmän perussuomalainen edustaja, perussuo-malaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri on tyytyväinen siitä, että eläinsuojelulain uudistus toteutuu vihdoin tällä hallituskaudel-la, mutta ei pidä uudistuksia riittävinä.

Halal-teurastukset syyniin, eläinseksi kielletään

Eläinsuojelulain uudistus:

Perus-suomalaiset

olisivat halunneet kissojen ja koirien

rekisteröimispakon lakiin.

P e r u s s u o m a l a i n e n 6 - 7 / 2 0 1 7 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i20

RI

ST

IK

KO

SU

DO

KU

ED

ELL

ISE

N R

IST

IKO

N R

AT

KA

ISU

9 8 1 5

3 1 4 8

2 6

7 6

9 4 5 2

1 2 8

7 4 3 2 9

8 1 7

4 5 8© Bulls

2 4 8 6 7 3 9

5 4

7 8 4 2

6 2 9 4

9 1 4 6 7

4 1 6

1 6 7 2

6 5

5 2 7 9© Bulls

21

AR

KI-

MU

KU

LA

HA

RA

LD

HIR

MU

INE

N

Perussuomalainen-lehti • ISSN 1239-2324

Perussuomalaiset rp:n äänenkannattaja vuodesta 1996

Ilmestyy: kerran kuukaudessa

Painos: 30 000 - 1 000 000 kpl, keskimäärin 30 000 kpl

Julkaisija: Perussuomalaiset-Sannfinländarna rp

Toimitus: Yrjönkatu 8-10 B 25, 00120 Helsinki

toimitus@perussuomalaiset.fi

Vastaava päätoimittaja: Matias Turkkila

Puh. 040 172 7525 • matias.turkkila@perussuomalaiset.fi

Toimituspäällikkö: Kristiina Ovaskainen

Puh. 040 670 7275 • kristiina.ovaskainen@perussuomalaiset.fi

Ulkoasu: Mojo Man Oy / Jorma Remsu • jorma.remsu@gmail.com

Jäsenasiat ja lehtitilaukset: 040 631 7099

jasenasiat@perussuomalaiset.fi

Jäsenmaksu: 25,-/vuosi, sisältää lehden

Tilaushinnat: Vuosikerta 30,-, 1/2 vuotta 20,- irtonumero 3,-

Ilmoitushinnat: Teksti, määräpaikka ja kuulutukset: 3,00,- / pmm

Rivi-ilmoitus: 5,00,- / rivi • Aineiston muokkaus: 50,- / tunti

Painopinta-ala: 260 x 375 mm • Palstojen määrä: 5-6 kpl

Painopaikka: Botnia Print, Kokkola

Aineisto: Toimitukseen viimeistään ilmoitettuna aineisto-

päivänä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja

otsikoida tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamattoman aineiston

säilyttämisestä tai palauttamisesta.

Perussuomalainen 8/17 ilmestyy 25.8.2017Aineistot ja lehtitilaukset viimeistään 15.8.2017 

Lue kiinnostavimmat aiheet myös perussuomalaisten verkkosivuilta

www.suomenuutiset.fi

Hyvä perus-suomalaisten

jäsenMuistathan päivittää muuttuneet

yhteystietosi (osoite, puhelinnumero, sähköpostiosoite) jäsenrekisteriin.

Puh: 040 631 7099 tai jasenasiat@perussuomalaiset.fi

Perussuomalaisten

puoluetoimisto on

suljettu 3.7.-31.7.2017.

Hyvää kesää!

P e r u s s u o m a l a i n e n 6 - 7 / 2 0 1 7 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i22

RUNOILIJAMME ovat laittaneet parastaan kuvatessaan keskike-sämme valoisien öiden parasta aikaa juhannusta. Aleksis Kivi: Maa kunnasten ja laaksojen, mi on tuo kaunoinen? Tuo hohtees kesäpäivien, tuo loistees pohjan tuulien, tuo talven, suven ihana, mi ompi soma maa? Viljo Kojo: Veet välkkyy taas ja kukkii maat lain mukaan ikuisen, lämmittää jalkaas ruohikot taas kesäken-nättäin. Simo Korpela: On kesän kirkas huomen ja suvi-sunnun-tai. Ei liiku lehdet tuomen, on lin-tunenkin vait. Kuin pyhäin juhla-saatto käy soinnut yli maan. Tää on kuin päivän aatto sen suuren, autuaan.

Näin juhannus onkin nimet-ty Suomen lipun päiväksi, mut-ta varsinaisesti ja alun perin juhannus on tietysti saanut ni-mensä Johannes Kastajasta Jeesuksen edelläkävijästä. Niin-pä saamme muistella hänen traagista elämäänsä ankarana parannussaarnaajana ja muis-taa hänen nimensä kuitenkin merkitsevän: Jumala on armol-linen.

Myös meillä Suomessa tämä nimi edelleenkin on eri muo-doissaan Johannes, Juhani, Jus-si, Jukka, Juha, Juho, Juhana, Janne, Jani yksi tavallisimmis-ta miesten nimistämme. Ja kai-kissa näissä on pohjimmaltaan tämä sama sisältö siitä, että Ju-mala on armollinen.

Kysymystä syntisyydestäm-me voi joskus olla vaikea hy-väksyä, vaikka Martti Lutherkin opettaa, että olemme samalla kertaa vanhurskaita ja syntisiä ja siksi tarvitsemme syntiem-me anteeksiantamusta, joka on mahdollista yksin armosta, yk-sin uskosta ja yksin Kristuksen kautta.

Armoa meidän myös voi olla kovin vaikeaa vastaanottaa. Mieluummin pyrkisimme tur-vaamaan johonkin omaamme. Tästä muistan oivan esimerkin, helatorstaina haudatun presi-denttimme Mauno Koiviston haastattelusta hänen kosketel-lessaan luterilaisen uskomme kansaamme juurruttamaa sy-vää vastuuntuntoisuutta kysel-len, voiko luterilainen koskaan olla varma anteeksiantamuk-sestaan.

Tähän vastasi opiskelutove-rini professori Martti Lindqvist kysymyksen tulevan oikeal-ta taholta, sillä kansalleen pre-sidentti edustaa juuri kaikkein vastuuntuntoisinta henkilöä. Ja hänelle Lindqvist sanoi, että kyllä se armo kuuluu presiden-tillekin. Ja myös meille kaikille muillekin.

Johannes Kastajan nimen mukaisesti Jumala on armol-linen!

Anssi Joutsenlahti rovasti

TURUN Perussuomalaisia rei-lun vuoden luotsannut Tuomas Tähti on eronnut paikallisyh-distyksen hallituksen puheen-johtajuudesta ja paikallisyh-distyksen jäsenyydestä. Syy on Tähden muutto Turusta Espoo-seen.

Paikallisyhdistyksen uusi pu-heenjohtaja valitaan myöhem-min kokouksessa, jonka päi-vämäärää ei ole vielä päätetty. Turun Perussuomalaisten hal-lituksen toimintaa johtaa nyt toistaiseksi 1. varapuheenjohta-ja Pirjo Lampi.

Juhannuksena, sydänsuven suurena juhlana

Puheenjohtaja vaihtuu Turussa

Pauli Ruotsalaisesta kunniapuheenjohtaja

Vuosi 2017 on todellinen juhlavuosi pait-si satavuotiaalle Suomelle, myös pitkän linjan parkanolaisille perussuomalaisvai-kuttajille Reijo ja Helena Ojennukselle. Kumpainenkin täytti juuri 70 vuotta; Helena 8. ja Reijo 13. kesäkuuta.

”Harrastukset ja työ, kaikki on ollut yhteistä”

PITKÄN avioliiton salaisuus piilee Reijo ja Helena Ojen-nuksen mielestä yhteisissä harrastuksissa ja samanlaises-sa ajatusmaailmassa. Pariskun-ta on aina viihtynyt yhdessä ja tehnyt asioita yhdessä, ja vuosi-kymmenten aikana avioliitto on vain lujittunut.

- Aika usein käy niin, että kun minä sanon jotain, niin Helena vastaa, että juuri noin hänkin oli sanomassa, tai päinvastoin. Viidessäkymmenessä vuodessa sitä oppii jo tuntemaan toisen-sa, sanoo Reijo.

- Tansseissa tapasimme ja sii-tä asti olemme olleet yhdessä. Alusta asti olemme tykänneet toistemme seurasta ja menneet kaikkialle yhdessä, milloin se vain on ollut mahdollista. Kun on kerran sen hyvän saanut, niin ei ole tarvinnut vaihtaa, kertoo Helena.

Usko aatteeseen ei koskaan horjunut

Yhdistävänä harrastuksena pariskunnalla on ollut muun muassa politiikka. Helena ja Reijo liittyivät SMP:n jäseniksi melko pian naimisiin mentyään vuonna 1968 ja olivat sittem-min myös perustamassa perus-suomalaisia Kokkolassa 1995. Liittymisestään saakka paris-kunta on ollut mukana melkein jokaisessa puoluekokoukses-sa. Vain yksi jäi väliin Helenan jouduttua juuri silloin synnyt-tämään keskimmäistä lastaan.

- Todella mielenkiintoinen taival on takana. Usko aattee-

seen ei mennyt koskaan, ei sil-loinkaan kun kannatus oli alle prosentin luokkaa ja ihmiset karttelivat ja kiersivät kaukaa, ehkä peläten, että aate saat-taa tarttua. Silti tiesin aina, että vielä tästä noustaan, Helena sa-noo.

- Perussuomalaisuus on meil-le merkinnyt SMP:n perusar-vojen kunnioittamista. Niihin kuuluvat koti, uskonto ja isän-maa, sekä pienen ihmisen puo-lustaminen, toteaa Reijo.

Kilpaurheilu vaihtui yhteisiin kävelylenkkeihin

Reijo on istunut Parkanon kaupunginvaltuustossa vuo-desta 1981 ja jatkaa edelleen ai-nakin seuraavat neljä vuotta, jos luoja terveyttä suo. Hän on myös valtuuston puheenjohta-jana ja jatkaa varapuheenjoh-tajana sekä kaupunginhallituk-sen jäsenenä. Reijo on toiminut myös puolueen kolmantena va-rapuheenjohtajana yhden kau-den.

Valtakunnallisen Oikeut-ta Eläkeläisille -järjestön pu-heenjohtajana hän on ollut jo toistakymmentä vuotta, ja täl-lä hetkellä hän on myös KT Kuntatyönantajien valtuuskun-nan jäsen muiden kunnallisten, maakunnallisten ja valtakun-nallisten luottamustoimien li-säksi.

Helena on istunut Parkanon kirkkovaltuustossa yhtäjak-soisesti pian kolmekymmen-tä vuotta. Reijo oli aikanaan

toimitus@perussuomalaiset.fiJÄRJESTÖSyntymäpäi-vien lisäksi pariskunta juhlii kulta-hääpäiväänsä syksymmällä, kun 50 vuot-ta yhteistä taivalta täyttyy 30. heinäkuuta.

Yhteisiä 70-vuotisjuhliaan viettävät Reijo ja Helena Ojennus:

SMP:n puoluehallituksessa ja Helena Perussuomalaisten puoluehallituksessa noin kym-menen vuotta.

- Politiikan lisäksi meitä on yhdistänyt yhteinen liikunta-harrastus yleisurheilun ja hiih-don parissa. Yhteen aikaan kiersimme hölkkäkilpailujakin, mutta nyttemmin kilpaurhei-lu on vaihtunut yhteisiin käve-lylenkkeihin. Maratonilla olen ollut veteraanien SM-mita-leilla pari kertaa ja paras aika-ni oli Helsinki Cityssä 2.42.17. Myös hirvenhiihdosta minul-la on suomenmestaruus, Rei-jo sanoo.

- Oma ennätykseni Pirkan Hiihdossa 90 kilometrin mat-kalta on 6.29.29., jolla sijoituin yhdenneksitoista naisten sar-jassa, Helena mainitsee.

Leipomoyrittäjiä melkein kolme vuosikymmentä

Harrastusten lisäksi paris-kuntaa on yhdistänyt myös työ, sillä Ojennukset olivat leipo-moyrittäjiä yhteensä 27 vuotta ennen kuin saivat perheyrityk-sen myytyä ja jäivät viettämään ansaittuja eläkepäiviään. Lap-sia Ojennuksilla on kolme ty-tärtä ja lapsenlapsiakin jo kah-deksan, joista vanhin on jo 22-vuotias ja nuorin vasta kol-men vanha.

Ojennusten syntymäpäivä-vastaanotto pidettiin 16.6. pa-riskunnan yhteisessä kodis-sa. Kultahääpäivää juhlistetaan syyskuun yhdeksäntenä kirk-kokonsertilla Parkanon kirkos-sa alkaen klo 14. Tilaisuus on kaikille avoin.

TEKSTI MIKA MÄNNISTÖ KUVA OJENNUSTEN KOTIALBUMI

PERUSSUOMALAISTEN Poh-jois-Savon piiri ry kokoontui sääntömääräiseen kevätkoko-ukseen Tervon Lohimaassa.

Kokouksessa päätettiin ni-mittää pitkäaikainen puolue-veteraani, piirin entinen pu-heenjohtaja Pauli Ruotsalainen kunniapuheenjohtajaksi. Ky-seinen nimitys on ensimmäi-nen laatuaan piiriyhdistykses-sämme.

Ruotsalaisen työ perussuo-malaisten ja Suomen hyväksi kantaa vuosikymmenten taak-se. Hän on ollut mukana puo-lueessamme sen perustamises-ta alkaen, ollen rakentamassa vankkaa perustaa meille kai-kille mukana oleville jäsenil-le. Hänen kykynsä toimia järjes-tössämme on huomioitu läpi Suomen, aina puoluejohtoa myöten. Puoleemme toimijoi-hin Ruotsalaisella on ollut aina lämpimät suhteet.

Tällä huomionosoituksella me nykyiset piirin aktiiviset toimijat haluamme kiittää Paulia hänen työstään ja kannustaa olemaan aktiivisesti mukana taustajou-koissamme. Kunniapuheenjoh-tajia voi olla vain yksi kerral-laan. Kiitos Paulille.

Perussuomalaisten Pohjois-Savon piiri ry

IRROITA TÄYTET T Y LOMAKE. SUL JE JA L AITA POSTIIN, POSTIMAKSU ON MAKSET TU PUOLESTASI.

Haluan liittyä Perussuomalaiset-puolueeseen 25 euron jäsenmaksuun sisältyy

Perussuomalainen-lehden vuosikerta

Vuositilaus 30 euroa

1/2 vuosikerta 20 euroa

Ilmainen näytenumero

Lahjatilaus (maksajan tiedot alle) tai jäsenhankkijan tiedot

Haluan tilata ainoastaan Perussuomalainen-lehden:

Voit ladata jäsenhakemuksen PDF-muodossa

myös osoitteesta: www.perussuomalaiset.fi/jasenyys

Y H T E Y S T I E D O T RASTITA JOS KYSESSÄ ONOSOITTEENMUUTOS

SUKUNIMI

ETUNIMET

LÄHIOSOITE

POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA

KOTIKUNTA

HETU JA KANSALAISUUS

AMMATTI / TOIMI / KOULUTUS

PUHELIN

SÄHKÖPOSTI

PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS

Haluan liittyä Perussuomalaiset Naiset ry:n jäseneksi (ei erillistä jäsenmaksua).

Jäsenyys edellyttää puolueeseen liittymistä.

Haluan liittyä Perussuomalaiset Nuoret ry:n

jäseneksi (15-35-vuotiaat, ei jäsenmaksua).

Jäsenyys ei edellytä puolueeseen liittymistä.

P A L V E L U K O R T T I

ILMOITA tilattavien lehtien määrä

ja mihin tarkoitukseen lehdet ovat

tulossa. Muista laittaa tilaukseen

yhteystietosi ja lehtinippujen

toimitusosoite. Laita mukaan myös vastaanottajan puhelinnu-

mero. Toimitus varaa itselleen oikeuden päättää lehtitilausten

määrästä ja toimituksesta.

Tilaukset täytyy lähettää halutun numeron aineistopäivänä.

Aineistopäivät löytyvät perussuomalaisten nettisivuilta.

Perussuomalaisen nipputilaukset

rä

vat

n

n

Tilaa lehtiä: lehtitilaukset@perussuomalaiset.fi

Perussuomalainen-lehteä voi tilata tapahtumiin ja yleiseen jakeluun uudesta osoitteesta.

POHJOISKARJALAN Perussuo-malaiset on seurannut huoles-tuneena ja jopa tuohtuneena uutisointia, jossa on kerrottu SiunSoten kaavailuista lakkaut-taa Tuupovaaran terveysasema sekä hoivapalveluyrittäjille lä-hetetyistä kirjeistä, joita yrittä-jät pitävät osin jopa uhkaavina.

Perustettaessa SiunSotea lu-vattiin silloisille päättäjille ja kansalaisille, että mitään radi-kaaleja muutoksia ei ole tulossa ja palvelut tulevat säilymään lä-hipalveluina. Epäileväisemmät vaiennettiin kehumalla, kuinka kustannukset alenevat ja palve-luiden saatavuus varmistuu.

SiunSoten perussopimuksen allekirjoittamisesta on kulu-nut aikaa vajaa vuosi, kun käsis-sämme on päinvastaisia uutisia.

Perussuomalaiset eivät hyväk-sy, että säästöt, joita on luvattu, ollaan nyt toteuttamassa lak-kauttamalla lähipalveluja ja aja-malla yrittäjiä vaikeuksiin yk-sipuolisilla hinnanalennuksilla kesken sopimuskauden.

Pohjois-Karjalan Perussuo-malaiset vaativat SiunSotea toteuttamaan luvatut sääs-töt huonontamatta palvelui-den saatavuutta, lakkauttamat-ta lähipalveluita tai ajamatta yrittäjiä vaikeuksiin. Samalla haastamme muut poliittiset toi-mijat yhteisrintamassa huoleh-timaan, ettei edellä mainittuja toimia toteuteta.

Marko Koskinen (pj.)Pohjois-Karjalan Perussuomalaiset

Lähipalvelut vaakalaudalla Pohjois-Karjalassa

TURKUTurun Perussuomalaiset ry jär-jestää saaristoristeilyn höy-rylaiva Ukkopekalla Turusta Naantaliin ja takaisin lauan-taina 17.6. Laiva lähtee Turus-ta Aurajoelta klo 14 ja saapuu Naantalin vanhaankaupunkiin klo 15.45. Paluumatka on klo 16-17.45. Ilmoittautumisaika on päättynyt. Lippujen jaka-mista varten tulisi laivan lähtö-paikalle saapua jo klo 13:30.

KUOPIOKuopion seudun Perussuoma-laiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään maa-nantaina 19.6. klo 17 piiritoi-mistolla, Puistokatu 2. Käsi-tellään sääntömääräiset asiat sekä hallituksen jäsenmäärän täydentäminen ja yhden (1) henkilön valinta piirihallituk-

seen. Kokouksen koollekutsu-jana hallitus. Kahvit ovat tarjol-la klo 16.30 alkaen. Tervetuloa!

SEINÄJOKIEtelä-Pohjanmaan PerusNaiset ry:n sääntömääräinen kevät-kokous pidetään keskiviikkona 21.6. klo 17 Seinäjoen ABC:llä, Verkatehtaankatu 13. Käsitel-lään sääntömääräiset asiat. Ko-kouksen koollekutsujana halli-tus. Tervetuloa!

MIKKELIMikkelin Seudun Perussuoma-laiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään maa-nantaina 26.6. klo 18 Mikkelin kaupungin virastotalon sau-naosastolla. Käsitellään sään-tömääräiset asiat. Kokouksen koollekutsujana hallitus. Hal-litus kokoontuu samassa pai-

MUHOS Muhoksen Perussuomalaisten valtuustoryhmä järjestäytyi. Val-tuustoryhmän puheenjohtajak-si valittiin Heidi Pöykiö, varapu-heenjohtajaksi Anu Plaketti ja sihteeriksi Paula Juka. Valtuusto-ryhmän muut jäsenet ovat val-tuutetut Pasi Brotkin, Petri Ku-rimus, Jarkko Happo ja Pirkko Mattila.

Kokoukset & tapahtumatPS tapahtumat@perussuomalaiset.fi

kassa klo 17. Tervetuloa!

KIRKKONUMMIKirkkonummen Perussuoma-laiset ry (tuttavallisemmin Kir-Peä) osallistuu perinteiseen ta-paan Kirkkonummi-päiville. Telttamme löytyy poliittisten järjestöjen yhteiseltä alueel-ta, osoitteesta Kirkkotallintie 4, Kirkkonummi. Olemme paikal-la lauantaina 26. elokuuta klo 10 alkaen. Tervetuloa!

LESTIJÄRVILestijärven Perussuomalaiset ry:n sääntömääräinen kevät-kokous pidetään tiistaina 27.6. klo 18 Lestijärven kunnanvi-rastolla, Lestintie 39. Käsitel-lään sääntömääräiset asiat. Kokouksen koollekutsujana hallitus. Kokouksessa mukana piirin pj. Arto Pihlajamaa. Ter-vetuloa!

TOHMAJÄRVITohmajärven Perussuomalai-set ry:n sääntömääräinen ke-

vätkokous pidetään keski-viikkona 28.6. klo 17 Pizzeria Tähdessä Tohmajärvellä. Kä-sitellään sääntömääräiset asi-at. Kokouksen koollekutsujana hallitus. Paikalla piirisihtee-ri Jari Turpeinen. Tervetuloa!

HELSINKIHelsingin Perussuomalaiset telttailee Hakaniemen maa-laismarkkinoilla 2.7. ja 6.8. klo 9–15 sekä Malmin markkinoil-la 5.8. klo 9–15. Tervetuloa jut-telemaan teltalle ja nouta-maan tuorein PS-lehti!

TURKUOikeutta Eläkeläisille Turun Osasto ry järjestää eläkeläisil-le vapaamuotoisia keskustelu-tilaisuuksia jokaisen kuukau-den ensimmäisenä tiistaina klo 17 Turun Perussuomalaisten toimitilassa Leijonanluolassa, Kärsämäentie 31. Tapahtumiin vapaa pääsy. Tervetuloa!

PiiritPS

HENKILÖVALINTOJA

ETELÄSAVOPerussuomalaisten Etelä-Savon piiri ry:n sääntömää-räinen kevätkokous ja uu-den puheenjohtajan valinta pidetään lauantaina 8.7. klo 15 Hotelli Joronjäljes-sä, Motellikuja 1, Joroinen. Käsitellään sääntömääräi-set asiat ja valitaan piirille uusi puheenjohtaja, koska Kati Kähkönen muuttaa ke-sällä Seinäjoelle. Kokouksen koollekutsujana piirihalli-tus. Kahvitarjoilu klo 14–15. Kokoukseen voivat osallis-tua kaikki Etelä-Savon alu-een Perussuomalaiset rp:n jäsenet, joilla on jäsenmak-sut hoidettuna. Tervetuloa!

Kokoukset ja tapahtumat

ILMOITA yhdistyksesi kokoukset ja tapahtumat lehden ai-neistopäivään mennessä osoitteella: tapahtumat@perussuomalaiset.fiMuista laittaa ilmoitukseen tapahtu-man nimi, paikka, osoite, päivämäärä ja kellonaika.

i

IRROITA TÄYTET T Y LOMAKE. SUL JE JA L AITA POSTIIN, POSTIMAKSU ON MAKSET TU PUOLESTASI.

PERUSSUOMALAINEN

TUNNUS 500 9637

00003 VASTAUSLÄHETYS

TA

ITA

TÄ

ST

Ä J

A N

IDO

KII

NN

I

P O S T I M A K S U

M A K S E T T U

PUOLUETOIMISTO

PERUSSUOMALAISET RP Yrjönkatu 8-10, 00120 Helsinki,Puh. 0207 430 800 www.perussuomalaiset.fi

Puoluesihteeri • Riikka Slunga-Poutsalo

Puh: 040 505 1660 • riikka.poutsalo@perussuomalaiset.fi

Puoluesihteerin assistentti • Sirje Haaranen

Puh: 040 573 0160 • sirje.haaranen@perussuomalaiset.fi

Projektijohtaja • Ossi Sandvik

Puh: 0400 926 908 • ossi.sandvik@perussuomalaiset.fi

Hallintojohtaja • Kai Järvikare

Puh: 040 172 7560 • kai.jarvikare@perussuomalaiset.fi

Toimistopäällikkö • Tiina Sivonen Puh: 0400 917 354 • hallinto@perussuomalaiset.fi

Talouspäällikkö (osa-aikainen) • Auli Kangasmäki

Puh: 0400 917 352 • auli.kangasmaki@perussuomalaiset.fi

Taloussihteeri • Eija Ihatsu-Repo

Puh: 040 630 8773 • laskenta@perussuomalaiset.fi

Kuntasihteeri • Heimo Konttinen

Puh: 040 631 3440 • heimo.konttinen@perussuomalaiset.fi

Työmies • Matti Putkonen • Puh: 0207 430 809

0400 904 447 • matti.putkonen@perussuomalaiset.fi

Poliittinen suunnittelija • Riikka Purra

Puh: 040 547 7703 • riikka.purra@perussuomalaiset.fi

Projektisuunnittelija • Jaana Vesterinen-Prähky

Puh: 040 661 6919 • tuki@perussuomalaiset.fi

Jäsenasiat • Suvi Karhu • Puh: 040 631 7099

jasenasiat@perussuomalaiset.fi

PIIRIEN PUHEENJOHTAJAT

ETELÄ-POHJANMAA Raimo Vistbacka • Puh: 050 511 3186

raimo.vistbacka@alajarvi.fi

ETELÄ-SAVO Kati Kähkönen • Puh: 044 509 7653

kati.m.kahkonen@gmail.com

HÄME Matti Lintukorpi • Puh: 0400 403 277

mattilintukorpi@luukku.com

KAINUU Pertti Ahlqvist • Puh: 0400 232 591

pertti.ahlqvist@saunalahti.fi

KESKI-POHJANMAA Arto Pihlajamaa • Puh: 0400 167 832

arto.pihl@kase.fi

KESKI-SUOMI Heli Kupari • Puh. 040 411 5272

heli.kupari.ps@gmail.com

KYMI Ilpo Heltimoinen • Puh: 040 701 747

ilpo@heltimoinen.fi

LAPPI Matti Torvinen • Puh: 0400 822 872

matti.torvinen@lexlappia.fi

POHJOIS-POHJANMAAAhti Moilanen • Puh: 044 550 0297

ahti.moilanen@nullhotmail.fi

PIRKANMAA Veijo Niemi • Puh: 0400 627 264

veijo.niemi@elisanet.fi

POHJOIS-KARJALA Marko Koskinen • Puh: 0400 927 200

marko@nullmakesafe.fi

POHJOIS-SAVO Pia Pentikäinen (vt.) • Puh: 046 593 7968

pia.pentikainen@gmail.com

SATAKUNTA Anssi Joutsenlahti • Puh: 044 572 2205

anssi.joutsenlahti@dnainternet.net

UUSIMAA Pekka M. Sinisalo • Puh: 040 567 3945

pekkasinisalo@hotmail.com

VARSINAIS-SUOMI Janne Aso • Puh: 044 333 0112

perus.janneaso@gmail.com

PERUSSUOMALAISET NAISET

Puheenjohtaja • Marja-Leena Leppänen

Puh: 040 775 1757

marja-leena.leppanen@perusnaiset.fi

Sihteeri • Iiris Peltomaa

Puh: 045 898 5400 • sihteeri@perusnaiset.fi

www.perusnaiset.fi

PERUSSUOMALAISET NUORET

Puheenjohtaja • Samuli Voutila

Puh: 0400 988 960 • samuli.voutila@ps-nuoret.fi

Pääsihteeri • Tony Leppäkoski

Puh: 040 653 2960 • sihteeri@ps-nuoret.fi

www.ps-nuoret.fi

OIKEUTTA ELÄKELÄISILLE

Puheenjohtaja • Reijo Ojennus

Puh. 0400 984 238 • paakari@jippii.fi

OPINTOKESKUS PEKASUS

Rehtori • Lasse Lehtinen

Puh: 06 873 358 • suupohjanlaki@kotinet.com

PERUSÄIJÄT

Puheenjohtaja • Mikko Wikstedt

Puh: 050 30 11 990 • mikko.wikstedt@gmail.com

PERUSYRITTÄJÄT

Puheenjohtaja • Veikko Granqvist

Puh. 044 9717830 • veikko.granqvist@perusyrittajat.fi

EUROPARLAMENTTIRYHMÄ

MEP Jussi Halla-ahoPuh: +358 44 976 3628

jussi.halla-aho@europarl.europa.eu

Avustajat / Halla-AhoSanni Kulkki • Puh: +32 471 691 818

sanni.kulkki@europarl.europa.eu

Mikael Lith • Puh: +32 2 283 71 21

mikael.lith@europarl.europa.eu

 

Heikki Tamminen • Puh: +358 44 301 9791

heikki.tamminen@eduskunta.fi

MEP Pirkko Ruohonen-LernerPuh: +358 50 512 2788

pirkko.ruohonen-lerner@europarl.europa.eu

Avustajat / Ruohonen-LernerMaria Sainio • Puh. +32 2 28 47757

maria.sainio@ep.europa.eu

PUOLUEHALLITUS

Puheenjohtaja • Jussi Halla-aho

Puh: +358 44 976 3628

jussi.halla-aho@europarl.europa.eu

1. Varapuheenjohtaja • Laura Huhtasaari

Puh: (09) 432 3045

laura.huhtasaari@eduskunta.fi

2. Varapuheenjohtaja • Teuvo Hakkarainen

Puh: (09) 432 3040

teuvo.hakkarainen@eduskunta.fi

3. Varapuheenjohtaja • Juho Eerola

Puh: (09) 432 3013

Puoluesihteeri • Riikka Slunga-Poutsalo

Puh: 040 505 1660 • riikka.poutsalo@perussuomalaiset.fi

MUUT JÄSENET:

Anssi Joutsenlahti • Puh: (02) 572 2205

anssi.joutsenlahti@dnainternet.net

Irma Kemppainen Puh: 040 738 5402

irma@asuntogalleria.fi

Veijo Niemi • Puh: 0400 627 264

veijo.niemi@elisanet.fi

Mira Nieminenmira.a.nieminen@gmail.com

Marke Tuominen • Puh: 0400 925 187

marke.tuominen@pp1.inet.fi

Jari Turpeinen Puh: 040 184 2686

jariturpeinen@mac.com

EDUSKUNTARYHMÄ

Juho Eerola (09) 432 3013

Teuvo Hakkarainen (09) 432 3040

Laura Huhtasaari (09) 432 3045

Olli Immonen (09) 432 3049

Toimi Kankaanniemi (09) 432 3054

Rami Lehto (09) 432 3087

Jani Mäkelä (09) 432 3109

Leena Meri (09) 432 3165

Mika Niikko (09) 432 3129

Tom Packalén (09) 432 3136

Mika Raatikainen (09) 432 3042

Jari Ronkainen (09) 432 3141

Sami Savio (09) 432 3149

Ville Tavio (09) 432 3177

Ville Vähämäki (09) 432 3195

Sähköposti: etunimi.sukunimi@eduskunta.fi

PERUSSUOMALAISTEN RYHMÄKANSLIA

Eduskuntaryhmän työntekijät ja heidän tehtävänsä:

Pääsihteeri Antti Valpas

050 574 1886 • antti.valpas@eduskunta.fi

Talouspoliittinen asiantuntija Nuutti Hyttinen

050 574 2646 • nuutti.hyttinen@eduskunta.fi

Valtiovarainvaliokunta, Talousvaliokunta, Tulevaisuusvaliokunta

Kansainvälisten asiain sihteeri Maija Karjalainen 050 463 5942 • maija.karjalainen@eduskunta.fi

Ulkoasiainvaliokunta, Suuri valiokunta, Puolustusvaliokunta,

kv-asiat

Eduskuntasihteeri Iiro Silvander

050 574 0215 • iiro.silvander@eduskunta.fi

Maa- ja metsätalousvaliokunta, Ympäristövaliokunta,

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta sekä Liikenne- ja

viestintävaliokunta

PS O TA Y H T E Y T TÄ !