päihdeongelma ja työttömyys käytännön kokemuksia€¦ · • lukio jäi kesken, peruskoulu...
TRANSCRIPT
Päihdeongelma ja työttömyys –käytännön kokemuksiaParty-hankkeen seminaari 13.9.2017
13.9.2017Markus Partanen, A-klinikkasäätiö,
ylilääkäri
Puhujasta – Markus Partanen
13.9.2017Markus Partanen, A-klinikkasäätiö,
ylilääkäri
• Ylilääkäri, A-klinikkasäätiön Länsi-Suomen palvelualue
• Tk-lääkäri 2007-2016, Runosmäen-Mullin TA:nvastaava lääkäri v. 2010-2016
• Palveleva Turku 2012 –kilpailun voittajahanke Runosmäki-Mullin terveysasemalla (pitkäaikais-sairaiden hoitoprosessi)
• Vuoden nuori lääkäri 2013 (NLY)
• Kehittämishankkeet: PPPR 1, ja PARTY 11/2015 – 1/2017.
• Luontoihminen, lintubongari
Sidonnaisuudet
• A-klinikkasäätiö, Länsi-Suomen alueylilääkäri
• Luennoitsijana mm. Lieto, Kaarina, Raisio, Pori, Turku, Salo, Lahden AMK, VSSHP, Party-hanke: päihde- ja mielenterveysasioista, pitkäaikaissairaiden hoitoprosessista (Lean), sekä pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon näkökulmista.
• Suomen Kristillisen Lääkäriseuran pj v. 2014 alkaen
• PPMM-hankkeen ohjausryhmän jäsen v. 2016 alkaen (Turku)
13.9.2017Markus Partanen, A-klinikkasäätiö,
ylilääkäri
Aiheet
• Case-esimerkkejä käytännön elämästä
• Polkuja työttömyyteen ja päihteisiin
• Miten tunnistan päihdeongelmaisen sekä puheeksiottamisesta
• Kohti kokonaisvaltaista hoitoa
• Pohdintoja tulevaisuudesta…
13.9.2017Markus Partanen, A-klinikkasäätiö,
ylilääkäri
Case-esimerkkejä (useista tapauksista yhdisteltyjä)
13.9.2017Markus Partanen, A-klinikkasäätiö,
ylilääkäri
Jokke, 42v, työtön työnhakija (1/2)
• Peruskoulusta ammattikouluun, hitsaaja, työhistoriaa yli 10v
• Työttömänä ollut 3,5v (potkut: päihtyneenä työssä)
• Kärynnyt ratista kolmesti, ajokortti kuivumassa.
• 8v takaperin pahoinpidelty, rannemurtuma parantui miten kuten. Edelleen kiusaa, jos rasittaa enemmän.
• 2 kertaa avioliitossa, toisesta 2 lasta ja toisesta 1. Tapaa lapsiaan harvoin, riitaiset välit exien kanssa.
• Kaverit myös alkoholia tykkäävät ottaa.
• Nyt itsellä karenssi, kun edelliset TE-tston käynnit jääneet väliin.
13.9.2017Markus Partanen, A-klinikkasäätiö,
ylilääkäri
Jokke, 42v, työtön työnhakija (2/2)
• Univaikeuksia. Ihmisten tapaamiset ahdistavat. Mieliala alakuloinen, ei oikein viitsi tehdä mitään.
• Päivät kuluvat paljon sisällä, eikä kotoa juuri tule lähdettyä.
• Ajoittain erityisesti humalassa itsetuhoisia ajatuksia. Viime aikoina kuoleman ajatuksia toistuvasti.
• AUDIT 28p, BDI 38p. ALAT 98, GT 659, CDT 6.4%.
• Vastaanotolle ahdistuneena – vuokrat rästissä, asunto mahdollisesti menossa alta, kun ei ole saanut haettua toimeentulotukeakaan.
• Tulee vastaanotollesi 15min myöhässä – mutta sentään tulee!
13.9.2017Markus Partanen, A-klinikkasäätiö,
ylilääkäri
Teija 25v (1/2)
• Elämänhallinta aika hukassa. Tuntuu, ettei saa asioistaan kiinni.
• Teini-iässä voimakasta ahdistuneisuutta, sosiaaliset tilanteet erityisen pahoja, lisäksi paniikkikohtauksia toistuvasti.
• Lukio jäi kesken, peruskoulu suoritettu.
• 16v alkoholi alkoi tulla mukaan rentouttamaan, 6kk kohdalla kannabis, sitten muita.
• Nykyään päivittäin subutex 4mg suoneen, jos ainetta saa hankituksi.
13.9.2017Markus Partanen, A-klinikkasäätiö,
ylilääkäri
Teija 25v (2/2)
• Useamman tapaamisen jälkeen Teija kertoo, että lapsuudessa joutunut seksuaalisesti hyväksikäytetyksi. Vanhemmat työttömiä, eronneet, ja yksi isäpuolista alkoi lähennellä 8v iässä, jota jatkui 4 vuotta. Äidillä masennusta ja muutama itsemurhayritys.
• Koulussa pärjännyt hyvin, peruskoulun päättötodistuksessa useampi 10. Kuitenkin koulussa kiusattu paljon.
• Kiinnostunut mahdollisesti korvaushoidosta.
• Asuu päihteitä käyttävän miesystävän luona.
• Vankilatuomio tulossa huumausainerikoksessa.
• Tulee tapaamiselle kanssasi.
13.9.2017Markus Partanen, A-klinikkasäätiö,
ylilääkäri
Jani 53v
• Katko ottaa yhteyttä ja sopii verkostopalaverista.
• Janilla ollut nyt vuoden toinen katkaisuhoitojakso, tuuriluonteisesti käyttänyt alkoholia edeltävästi 6vk. Sitä ennen melkein 7kk raittiina. Kesän lopulla retkahdus.
• Jani haluaisi työhön. Ollut 15 vuoden ajan puutarhassa erilaisissa töissä. Sen jälkeen lyhyitä pätkiä mm. talonmiehenä, sitten isännöitsijän sijaisena.
• Työsuhteet olleet lyhyehköjä ja välillä useiden kuukausien työttömyyspätkiä.
• Verkostopalaverissa huomio kiinnittyy Janin heikentyneeseen kävelyyn. Jani vaikuttaa motivoituneelta työskentelyyn.
13.9.2017Markus Partanen, A-klinikkasäätiö,
ylilääkäri
Kalle 49v
• Yrittäjä, konkurssi 2008
• Velkaa edelleen huomattavasti. Omakotitalo, vene, kesämökki ja autot pakkolunastettu v. 2010. Asuu vuokralla kaksiossa.
• Puoliso lähtenyt toisen miehen matkaan 2010.
• Päihteitä ollut edustustilaisuuksissa aina tarjolla – ja ne maistuneet myös.
• V. 2010 ollut rankempi alkoholinkäyttö, jota saanut 2011-2014 päihdekuntoutuksen ja hoidon keinoin varsin hyvin kuntoon. Nyt muutamana vuonna taas mainitsee, että on välillä maistunut.
• Pitkään työttömänä. Motivaatio heikko työhön, koska vouti veisi suurimman osan. Tulee vastaanotollesi rempseästi, huumori lentää ja on poikkeuksellisen hyvällä tuulella.
13.9.2017Markus Partanen, A-klinikkasäätiö,
ylilääkäri
Polkuja päihteistä työttömyyteen
(vrt. edellä myös toimitusjohtaja Kaukonen)
13.9.2017Markus Partanen, A-klinikkasäätiö,
ylilääkäri
Muutamia polkuja työttömyyteen
1. Päihdeongelmat alkavat nuorena – koulutus jää saamatta tai keskeytyy – hyvin usein taustalla mielenterveysongelma. Mukaan hyvin usein muut päihteet – huumeriippuvaiset (ns. itsehoitohypoteesi)
2. Juominen alkaa lipsua riippuvuudeksi – työssä ongelmia ja potkut alkoholismin vuoksi
3. Päihdeongelmaisen sairaudet ja tapaturmat – alentunut työkyky tai kyvyttömyys
4. Muiden syiden vuoksi työttömyys – alkoholi astuu mukaan kuvioihin, työn saanti edelleen vaikeutuu ja työttömyys pitkittyy.
Erittäin usein mielenterveyden ongelmat mukana.
13.9.2017Markus Partanen, A-klinikkasäätiö,
ylilääkäri
Tunnistamisesta ja puheeksiotosta
13.9.2017Markus Partanen, A-klinikkasäätiö,
ylilääkäri
Mistä tunnistan päihdeongelmaisen?
• ???
• ???
• ???
• ???
13.9.2017Markus Partanen, A-klinikkasäätiö,
ylilääkäri
Tunnistamisen apuvälineitä?
• Uskalla kysyä!
• Selvitä käytetyt aineet ja niiden määrät.
• Ulkomuoto, käytös, tuoksu.
• Aiemmat kirjaukset
• AUDIT (seulontaraja M:8p, N:6p) ja AUDIT-C (Kuinka usein, kuinka paljon kerralla, kuinka usein yli 6 annosta kerralla)
• Lab-kokeet (Alat, GT, CDT, GT-CDT-Indeksi, U-huumeseula)
• Lääkehakuisuus, pistopaikat, sekavuus ja sopertava puhe.
• Promilleissa tai humalassa vastaanotolla – alkometri voi yllättää!
13.9.2017Markus Partanen, A-klinikkasäätiö,
ylilääkäri
Miten puhua päihteistä?
• Luonnollinen osa jokaisen ihmisen tilannekartoitusta
• Jos annetaan pieniä vihjeitä voi tarttua niihin helposti.
• Tulihan tuossa vähän otettua viikonloppuna…
• Avoimet kysymykset ovat tehokkaampia.
• Neutraali kiinnostunut asenne parasta, älä moralisoi.
• Uskalla kysyä suoraan – monelle helpotus, kun tarjotaan mahdollisuutta saada kertoa asiasta.
• Juomapäiväkirja verraton apu!
13.9.2017Markus Partanen, A-klinikkasäätiö,
ylilääkäri
Mini-interventiostaTaulukko 4. RAAMIT-lyhytneuvonnan (FRAMES) sisältö.
Rohkeus (self efficacy) Potilaaseen valetaan rohkeutta ja
uskoa onnistumiseen.
Alkoholitietous (feedback) Annetaan palautetta ja tietoa
alkoholiasioista suhteutettuna
potilaan vaivoihin ja löydöksiin.
Apu (advice) Avustetaan päätöksessä vähentää
juomista tai lopettaa se.
Myötätunto (empathy) Suhtaudutaan potilaaseen
lämpimästi, reflektoivasti,
empaattisesti ja ymmärtävästi.
Itsemääräämisvastuu (responsibility) Potilaan on itse päätettävä vähentää
juomistaan.
Toimintaohjeet (menu) Luodaan vaihtoehtoisia strategioita
juomisen vähentämiseksi.
13.9.2017Markus Partanen, A-klinikkasäätiö,
ylilääkäri
Käypä hoito suositus
Kohti kokonaisvaltaista hoitoa
13.9.2017Markus Partanen, A-klinikkasäätiö,
ylilääkäri
Yleisiä huomioita hoidon tuloksekkuuteen vaikuttavista asioista
• Auttavan henkilökunnan ihmiskäsitys
• Miten/millaisena näen päihtyneen / psykoottisen / masentuneen ihmisen?
• Asenteet merkittäviä -> torjuvia vai hoitoa tukevia?
• Hoidon tulokset: suoraan verrannolliset henkilökunnan osaamiseen, asenteisiin ja hoidon saatavuuteen?
• Hoitomotivaatio: hoidon edellytys vaiko hyvän hoidon tulos?
• Päihdehäiriön hoidon tuloksekkuus hyvin verrattavissa esimerkiksi verenpainetaudin, diabeteksen tai lihavuuden hoidon tuloksiin.
13.9.2017Markus Partanen, A-klinikkasäätiö,
ylilääkäri
Miten yleistä on samanaikainen päihde- ja mielenterveysongelma?
• Kaarinan vintti: Antti Mikkonen - >74%.
• Turun A-klinikka: Tiina Hurri 2014 -> 80%
• Eli: Kaksoisdiagnoosit hyvin yleisiä. Ns. kolmoisdiagnoosit (päihde+mt+somaattinen sairaus) myös yleisiä, ei tarkkoja tilastoja.
• Miksi:• Alkoholi pahentaa mielenterveysongelmien oireita
• Suorat vaikutukset aivoihin
• MT-ongelma lisää retkahtamista
• Alkoholiriippuvuuden syntymisen teoria : itsehoitohypoteesi (ns. negatiivinen vahvistus)
13.9.2017Markus Partanen, A-klinikkasäätiö,
ylilääkäri
Päihde- ja mielenterveyspotilaiden hoito –integroitu holistinen malli? (1/3)
Riippuvuuden kolme ulottuvuutta:
1. Biologinen näkökulma riippuvuudelle
2. Psykologinen näkökulma riippuvuudelle
3. Sosiaalinen näkökulma riippuvuudelle
Saadaanko paras hoitotulos, jos hoidetaan vaan yhdestä näkökulmasta? Toisaalta, mitä etua saadaan, että huomioidaan laajemmin?
13.9.2017Markus Partanen, A-klinikkasäätiö,
ylilääkäri
Integroitu holistinen malli (2/3)
Käytännössä hoito- ja kuntoutustoimenpiteet seuraavasti:
1. Ihmisen elämän kokonaisuus – ja tähän liittyvät asiat (mm. harrastukset, työ/koulutus, osallisuus, asuminen, toimeentulo) –sosiaalinen näkökulma
2. Ihmissuhteet – perhe, puoliso, lapset, ystävät ja kaverit – sosiaalinen näkökulma
3. Terapeuttiset keskustelut ja erilaiset menetelmät– psykologinen, osin biologinen näkökulma
4. Lääkehoidot – biologisempi näkökulma
5. Muiden sairauksien vaikutukset kokonaisuuteen?
Hoito- ja kuntoutussuunnitelma näiden mukaisesti?
13.9.2017Markus Partanen, A-klinikkasäätiö,
ylilääkäri
Jokaisen potilaan/asiakkaan kohdalla hoitosuunnitelmaan (3/3)• Selvitetään mikä päihde- ja mikä mielenterveysongelma taustalla, ja
suunnitellaan näihin hoito ja kuntoutus
• Kartoitetaan lisäksi aina• Elämän kokonaisuus:
• Harrastukset
• Koulutus ja työ, mahd. työttömyys
• Osallisuus• Asuminen
• Toimeentulo
• Ihmissuhteet• Parisuhde, lapset
• Sukulaiset
• Ystävät• Mahdollisten muiden sairauksien vaikutukset
• Sekä tehdään suunnitelmat miten näitä parantamalla voitaisiin tukea ihmistä ja edistää toipumista.
13.9.2017Markus Partanen, A-klinikkasäätiö,
ylilääkäri
Elämäntilanteen kartoittamisesta
• Esimerkiksi A-klinikkasäätiön mittarit
• Tilannearvio –lomake (ns. Missä mennään-kysely) ja Paradise24 –mittaavat oleellisia asioita em. kohdista.
• Haastattelu näistä asioista
• PPPR-hanke Raisio: Ota elämä puheeksi -menetelmä
13.9.2017Markus Partanen, A-klinikkasäätiö,
ylilääkäri
Hoidosta konkreettisesti (alko)
• Psykososiaalinen hoito kaikissa kulmakivenä (sis. Vertaistuki)
• Päihdepuolen lääkehoitomahdollisuuksista• Antabus : maksa-arvoseuranta
• Naltrexone (maksa-arvoseuranta) ja Selincro
• Campral
• Harvinaisena baklofeeni (kirroosi), topiramaatti, ondansetroni (ns. tyyppi 2 alkoholisti – isältä pojalle alkoholismi)
• MT-puolen lääkehoitomahdollisuudet• Spesifin sairauden mukaan
• Unettomuuden hoito (abstinenssi + lääkevaihtoehtoja)
• Rauhoittavista vieroitus
• Katkaisuhoito sekä päihdekuntoutus
13.9.2017Markus Partanen, A-klinikkasäätiö,
ylilääkäri
Hoidosta konkreettisesti (lääke&huume)
• Lääkeriippuvaiset• Vieroitusohjelmat joko avo- tai laitospuolella.
• Kestävät pitkään. Perusperiaate niin monen kk hoito-ohjelma mitä ollut käyttö vuosina.
• Usein sekakäyttöä, tämä osana laajempaa kokonaisuutta, mutta on myös yksittäisiä (esim. Panacod tai rauhoittavat)
• Myös psykososiaalinen hoito kulmakivi
• Huumeriippuvaiset• Opiaatti: korvaushoito, vieroitushoidot, (Naltrexone)
• Muihin huumeisiin ei vielä spesifejä lääkehoitoja (amfetamiiniriippuvuudessa Naltrexonesta jnkv apua monesti)
• Psykososiaaliset hoidot erittäin tärkeitä!!!
• Kannabis: samaten psykososiaalinen hoito.
13.9.2017Markus Partanen, A-klinikkasäätiö,
ylilääkäri
No mikä tässä on niin vaikeaa…??!?
13.9.2017Markus Partanen, A-klinikkasäätiö,
ylilääkäri
Mitkä haittaavat työkykyarviota?
• Käyttäytyminen
• sitoutuminen, retkahdukset, käyttämättömät ajat ja tutkimukset
• Diagnostinen ongelma
• Psykiatrinen diagnostiikka -> päihteettömyyden vaatimus + sitoutuminen. Apuna mm. PRISM-haastattelu
• Neuropsykologiset tutkimukset mm. aivovammat, yms.
• Toimintakykyyn vaikuttavat usein taustalla olevat monet muut sairaudet – mm. tapaturmien vaikutukset, keuhkotilanne,…
• Monesti laajemmat sosiaaliset ongelmat – mikä on niiden vaikutus työkykyisyyteen
13.9.2017Markus Partanen, A-klinikkasäätiö,
ylilääkäri
Entä kuntoutumista?
• Päihderiippuvuus – ei saa sairaspäivärahaa vaan useammin päihdeongelma esteenä saada kuntoutuksia ja myös sairaslomaa
• Päihdekuntoutuksien saanti?
• Eläkeratkaisut kokemukseni mukaan harvinaisempia – pyörivät vajaakuntoisina työmarkkinoilla
• Laajemmat sosiaaliset ongelmat – miten jaksavat tehdä muutoksia, jos esim. avioero, lastensuojelu, ulosotto, …
• Päihderiippuvuuden kroonisuus – lannistutaanko retkahdukseen tai otetaanko se osaksi oppimisprosessia?
• Ne monet muut sairaudet ja miten niiden kuntoutus saadaan kohdalleen.
13.9.2017Markus Partanen, A-klinikkasäätiö,
ylilääkäri
Osana kokonaisuudessa!
• Tietoja hajautetusti eri tahoilla
• Päivystys ja ESH, psykiatria
• Perusterveydenhuolto
• Sosiaalitoimi
• TE-toimisto
• Kaupungin työllisyyspalvelukeskukset
• Päihdepalvelut
• Yksityiset terveydenhuollon toimijat
• Järjestötoimijat
• Kuka ottaa kokonaisvastuuta ja kuinka hyvin verkosto toimii?
13.9.2017Markus Partanen, A-klinikkasäätiö,
ylilääkäri
Työkykyisyys – muutakin kuin fyysinen ja psyykkinen toimintakyky
• Päihdeongelmaisten sosiaaliset ongelmat yleisiä – vaikuttavat työkykyyn, tahdoimme tai emme (mm. avioerot, lastensuojelun asiat, ulosotot, tuomiot, se tuttu ryyppyporukka (tai käyttöporukka), …)
• Miten näissä voidaan tukea?
• Päihdeongelmaisen kognitiivinen toimintakyky haastavaa saada objektiivista arviota
• Erityisongelma päihteitä käyttävien aivovammat (mm. kokemukseni party-hankkeen lääkärinä)
13.9.2017Markus Partanen, A-klinikkasäätiö,
ylilääkäri
Mitkä asiat parantavat hoidon tuloksia?
• Ihmisen kohtaaminen – aito kohtaaminen, arvostava vuorovaikutus. Motivoiva haastattelu yhtenä instrumenttina.
• Hoitomotivaation herättäminen ja kannustaminen jokaisen tehtävä!
• Muutosvaihemallin tunteminen -> eri kohdassa olevien erilainen tuki
• Läheisten huomiointi ja saaminen mukaan (B-tason tutkimusnäyttö (Alkoholiongelmaisen käypä hoito –suositus)
• Uskottava hoitosuunnitelma.
• Oikea-aikaiset toimet. Mm. jonotukset!
• Integroitu holistinen hoito.
• Vertaistuki, … …
13.9.2017Markus Partanen, A-klinikkasäätiö,
ylilääkäri
Mitkä asiat parantavat työkykyisyyttä tai kuntoutumista?
• Välityömarkkinat lähes välttämättömiä!
• Elämäntilanteen vakiintuminen – sosiaalisten ongelmien lientyminen
• Korvaushoito opiaattiriippuvaisten osalta.
• Ks. Edellä dia hoidon tuloksien parantuessa myös työkykyisyys ja kuntoutuminen usein parantuvat
• Aktiivinen ote – erityisesti jos suunnitelmat eivät etene niin sen toteaminen nopeasti ja uuden suunnan löytyminen
• Esim. KUTY: jos vaikeaa, niin tyydytäänkö, että pärjää 1-2 vuotta kuntouttavassa työtoiminnassa ilman etenemistä?
13.9.2017Markus Partanen, A-klinikkasäätiö,
ylilääkäri
Kokemuksista PARTY-hankkeen lääkärinä
• Kuinka yleistä oli päihderiippuvuus tosipitkäaikaistyöttömillä (yli 1000 päiväisillä) – osin positiivinen yllätys• Monella osana varsin laaja-alaista vyyhtiä. Alkoholi selvästi yleisempi vs.
huumeet.
• MT-ongelmat yleisempiä.
• Se ongelma, että selvät caset ovat poissa työmarkkinoilta (eläkkeellä), me joudumme painimaan niiden kanssa, joilla diagnoosit eivät riitä eläkkeeseen (=vajaakuntoisuus) (Tku Helmi-Riitta Toivari)
• Caseja: Kelan kanssa haastavia tilanteita ja psykiatrian kanssa samaten
• Muutama meni eläkkeelle alkoholin aiheuttaman keskushermostorappeuman johdosta. Pään vammat haastavia (diagnostinen ongelma)
13.9.2017Markus Partanen, A-klinikkasäätiö,
ylilääkäri
Pohdintoja tulevaisuudesta…
13.9.2017Markus Partanen, A-klinikkasäätiö,
ylilääkäri
Mitä pitäisi tehdä? - vrt. polkuja työttömyyteen dia 13
• Työelämässä ennen irtisanomista?
• Kouluissa ennen koulutuksen keskeytymistä?
• Työkyvyttömillä ehkäisemään päihdeongelmaa tai mielenterveysongelmaa?
• Kehittyneen päihde- ja mielenterveysongelman hoitamisesta ja kuntouttamisesta?
• Päihdehaittojen minimoinnista?
13.9.2017Markus Partanen, A-klinikkasäätiö,
ylilääkäri
Mitä työpaikoilla on tehty päihdeongelman hoitamiseen?
• Työpaikalla tulee olla päihdeohjelma
• Päihtymystilanteet, toimenpiteet päihdeongelman ehkäisemiseksi työpaikoilla sekä hoitoonohjaus
• Liittyy siihen, ettei kaikkia tarvitsisi potkia pois, joten työttömyyden riskiä vähentyisi
• Työturvallisuuskeskus:
• https://ttk.fi/tyohyvinvointi_ja_tyosuojelu/toiminta_tyopaikalla/vastuut_ja_velvoitteet/paihdetyo_tyopaikalla_vanha/paihdeohjelma
13.9.2017Markus Partanen, A-klinikkasäätiö,
ylilääkäri
Työikäisen väestön ”menetys” päihdekuolemiin
13.9.2017Markus Partanen, A-klinikkasäätiö,
ylilääkäri
Alkoholijuomien kulutus 100-prosenttisena alkoholina 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti 1960–2015
8.3.2017 40
0
2
4
6
8
10
12
14
1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015
Kokonaiskulutus Tilastoitu kulutus Tilastoimaton kulutus
Litraa 15 vuotta täyttänyttä kohti
Tulevaisuudessa…
• Tarve paremmalle yhteistyölle kaikkien toimijoiden välillä
• Mm. Salon Waltin ja A-klinikkasäätiön yhteisiä suunnitelmia
• TE-tsto:den loppuminen – mitä tapahtuu? Kuntien työllisyyspalvelukeskuksien ja päihdehuollon yhteistyön kehittämisen tärkeys
• Mitä uusi alkoholilainsäädäntö tulee tekemään?
• Mitä tekee metamfetamiinin voimakas tuleminen? Entä muut päihteet?
13.9.2017Markus Partanen, A-klinikkasäätiö,
ylilääkäri
KIITOS!!
13.9.2017Markus Partanen, A-klinikkasäätiö,
ylilääkäri
Alkoholiriippuvuus diagnostiset kriteerit
• voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää alkoholia
• heikentynyt kyky kontrolloida aloittamista ja lopettamista sekä käyttöannoksia
• vieroitusoireyhtymä (F10.3 ja F10.4) aineen käytön vähentyessä tai lopetuksen yhteydessä
• osoitus sietokyvyn (toleranssi) kasvusta
• keskittyminen alkoholinkäyttöön niin, että muut mielihyvän lähteet ja kiinnostuksen kohteet jäävät sivuun ja aika kuluu alkoholinkäyttöön ja vaikutuksista toipumiseen
• alkoholin jatkuva käyttö haitoista huolimatta.
13.9.2017Markus Partanen, A-klinikkasäätiö,
ylilääkäri
Alkoholin riskirajat
Korkean riskin taso on miehillä 23–24 annosta ja naisilla 12–16 annosta
viikossa. Tämä voidaan katsoa hälytysrajaksi, jolloin alkoholinkäyttöön
viimeistään tulisi puuttua. Peruste: kyseisillä annosmäärillä sairastavuus
lisääntyy ja kuolleisuusriski suurentuu merkittävästi
Kohtalaisen riskin taso on miehillä 14 ja naisilla 7 annosta viikossa. Peruste:
kyseiset annosmäärät suurentavat GT-arvoja
Alkoholinkäyttö, josta ei ole todennäköisesti riskiä terveelle työikäiselle
henkilölle, on naisilla 0–1 annosta ja miehillä 0–2 annosta päivässä. Peruste:
Suomalainen ja pohjoismaalainen ravitsemussuositus
13.9.2017Markus Partanen, A-klinikkasäätiö,
ylilääkäri
• http://www.duodecimlehti.fi/lehti/2009/8/duo98006
• Alkoholi ja työelämä Tiina Kaarne ja Mauri Aalto.
13.9.2017Markus Partanen, A-klinikkasäätiö,
ylilääkäri