1

YLISÄÄNTELYSTÄ KOHTI

TALOUSKASVUA TUKEVAA

EU-POLITIIKKAA

Piia-Noora Kauppi

6.3.2014

2

EU-tason sääntelyllä on tärkeä roolinsa finanssimarkkinoiden vakauttamisessa ja sisämarkkinoiden kehittämisessä.

Nyt on olemassa suuri riski ylisääntelylle. Se tukahduttaa taloudellista toimeliaisuutta ja jarruttaa talouskasvua.

Suomalainen finanssiala haluaa olla mukana rakentamassa reilua EU:ta.

KATSE EU-VAALEISSA

3

FK:N LINJAUKSET

EU-KAUDELLE

2014-2019

4

Tuemme markkinoiden vakautta edistävää finanssialan yhteistä sääntökirjaa ja yhteisiä valvonnan periaatteita.

Pankkiunioni ja kriisinratkaisujärjestelmä saatava pikaisesti voimaan.

Suurten jäsenmaiden suuria pankkeja on kohdeltava samoin kuin pienten maiden pankkeja.

YHTEISIÄ VALVONTAPERIAATTEITA FINANSSIALALLE

5

Varoitamme liian pitkälle menevästä yhteisvastuusta.

Pankkiunioniin sisältyvä yhteisvastuu voidaan ottaa käyttöön vasta viimeisenä vaihtoehtona.

Kaikkien jäsenmaiden pankkijärjestelmät on saatettava terveelle pohjalle ennen kuin yhteinen kriisinratkaisumekanismi voi aloittaa toimintansa.

YHTEISVASTUULLE TIUKAT RAJAT

6

Tallettajan talletukset ja niille kertynyt

korko talletuspankissa ovat suojatut

yhteensä enintään 100 000 euroon asti.

FK kannattaa etukäteisrahastointia, joka

on Suomessa jo käytössä.

Talletussuojarahasto on rahoitettu

jäsenpankkien kannatusmaksuilla,

maksuja noin 70 miljoonaa euroa

vuodessa. Rahastossa on varoja tällä

hetkellä noin miljardi euroa.

TALLETUSSUOJAN HARMONISOINTI TARPEEN

7

Talletussuojarahaston tulisi säilyä toimialan hallinnoimana, ja

talletussuojarahastolle säädettäväksi oikeudelliseksi muodoksi FK

kannattaa julkisoikeudellista yhdistystä.

Toimialavetoisuus suojaa rahastoitujen varojen ajautumiselta

valtiontalouden menojen katteeksi.

Talletussuoja ei ole valtiollinen tehtävä. Esimerkiksi Saksassa,

Itävallassa, Sveitsissä ja Norjassa rahasto on toimialavetoinen.

8

Pakolliset rakennerajoitukset heikentävät pankkien mahdollisuuksia palvella asiakkaitaan monipuolisesti ja joustavasti.

Markkinatakaustoiminnan pakollinen eriyttäminen muusta pankkitoiminnasta haittaa yritysten ja julkisen sektorin varainhankintaa.

YLEISPANKKI OSOITTAUTUNUT VOIMANSA

9

LISÄRASITUS HYYDYTTÄÄ TALOUSMOOTTORIA

Pankkeihin ja vakuutusyhtiöihin ei pidä enää

kohdistaa uutta sääntelyä ja veroja, jotka lisäävät

alan yritysten ja sitä kautta asiakkaiden

kustannuksia.

Finanssitransaktiovero (FTT) siirtyy pitkälti

asiakkaiden maksettavaksi.

10

Lisää rahoitusvaihtoehtoja pankkirahoituksen rinnalle.

Rahoituksen saatavuus on varmistettava, jotta erityisesti uusia

työpaikkoja luova pk-sektori olisi toimintakykyinen.

VAIHTOEHTOJA YRITYSRAHOITUKSEEN

Pankkirahoituksen saatavuus

Suomessa on kokonaisuudessaan

kohtuullisen hyvä.

11

Kannatamme säästödirektiivin laajentamista verovälttelyä

estävään suuntaan ja virka-apudirektiivin mahdollistaman

automaattisen tietojenvaihdon laajempaa käyttöä.

HARMAA TALOUS KURIIN

Yhtiöveropohjaa voidaan EU:ssa yhtenäistää, mutta

verokannoilla on voitava kilpailla jatkossakin.

12

Seuraamme tarkoin EU-eläkesääntelyn vaikutuksia työeläkejärjestelmään. Vakiintuneen EU-oikeudellisen käytännön mukaan vakuutusdirektiivejä ei sovelleta lakisääteiseen työeläkejärjestelmään.

Ammatillista lisäeläketurvaa tarjoavien säätiöiden ja kassojen yhdenmukaista eurooppalaista sääntelyä on edistettävä vakuutusyhtiöiden EU-sääntelyn suuntaisesti.

Vapaaehtoisten eläketuotteiden sääntely ei saa johtaa tuotteiden eurooppalaiseen harmonisointiin.

PUOLUSTAMME TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄÄ

13

1. Sääntelyä tuodaan alueille, jotka toimivat hyvin ilman sääntelyäkin. Esimerkiksi vähittäisasiakkaan pankin vaihto on hyvä esimerkki. Se toimii Suomessa hyvin, mutta siihen kaavaillaan EU-tason sääntelyä, jonka vuoksi me joutuisimme luopumaan hyvin toimivasta systeemistämme.

2. Sääntelyssä mennään liian syvälle, nippelitietoihin asti. Yritysten liikkumavapaus kärsii. Mitä yksityiskohtaisemmat säännöt, sitä hankalampi niitä on maailman muuttuvissa tilanteissa noudattaa. Ennemmin kaivataan periaatteita, kuin yksityiskohtia.

3. Liiallinen tuijottaminen vain Eurooppaan. On hyvä luoda yhteisiä toimintaperiaatteita, mutta Eurooppa ei ole koko maailma. Jos me asetamme itsellemme suuret rajoitteet vaikkapa pörssikaupan suhteen, menevät muut maanosat menojaan.

YLISÄÄNTELYÄ ON KOLMENLAISTA

14

KEITÄ OVAT

EUROOPPALAISET

FINANSSIVALVOJAT?

15

EU-VALVOJIEN TOIMINTAA ARVIOIDAAN VUONNA 2014

EBAEIOPA

ESMA

ESAt (European Supervisory Authorities) eli Eurooppalaiset finanssivalvojat:

EBA = Euroopan pankkivalvontaviranomainen

EIOPA = Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen

ESMA = Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen

ESRB = Euroopan järjestelmäriskikomitea

Finanssikriisi antoi lopullisen sysäyksen pitkään suunnitellulle yhteiselle valvonnalle –aloittivat vuonna 2011

Jo perustamisvaiheessa kovaa vääntöä siitä, perustetaanko valvojia vai sääntelijöitä?

Suurin osa ajasta mennyt alemmanasteisen sääntelyn valmisteluun

”Estetään tulevaisuuden kriisit”

16

FINANSSIVALVOJIIN LIITTYVÄT HAASTEET

Alan vähäiset

vaikutus-

mahdollisuudet

Mitä tapahtuu

Esojen

”sidosryhmissä”

(stakeholder

group)?

Väliaikaiset

ohjeet ja

asetukset

sekoittavat

pakkaa

Ministeriöiden

vähäinen rooli

valmistelussa

Poliittisen

kontrollin

puute

Erilaiset

painopisteet

Tuotekiellot:

aiheuttavat

epävarmuutta

ja käytännön

haasteita

Valvonta-

käytännöt

vaihtelevat

maittain

Lyhyet

konsultaatio

-ajat

Kuka

tulkitsee

ESO:jen

sääntelyä?

Yksi Lontoossa,

toinen Pariisissa,

kolmas

Frankfurtissa

Järjestelmä-

riskikomitean

rooli?

Sääntelyn

sitovuus:

kenen tulee

noudattaa?

Resurssi-

pula

ESO:issa ja

Fivassa

Sääntöjen

kopiointi

sektorilta

toiselle

17

EU:N UUSI

MONIPORTAINEN

SÄÄNTELY-

KOKONAISUUS

18

3-taso (ESA-asetus):

Ohjeet ja suositukset

2,5-taso (ESA-asetus):

Tekninen täytäntöönpanostandardi

2-taso (SEUT* 290):

Delegoitu säädös

1-taso: Direktiivi tai asetus

2-taso (SEUT 291):

Täytäntöönpanosäädös

2,5-taso (ESA-asetus**):

Tekninen sääntelystandardi

UUSI MONIPORTAINEN SÄÄNTELYKOKONAISUUS

EU-viranomaisen

valmistelemat sitovat

standardit:

EU-asetus tai päätös

EU-viranomaisen

ohjeet ja suositukset:

Noudata tai selitä

Komission

säädösvalta:

EU-asetus

FIVA MOK

Kansalliseen

lakiin*SEUT: Sopimus Euroopan Unionin Toiminnasta; 1.12.2009 (”Lissabonin sopimus”)

** ESA-asetukset (EBA-asetus N:o 1093/2010, EIOPA-asetus N:o 1094/2010, ESMA-astus N:o 1095/2010)

19

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

Nykyisin Jatkossa

EU-valvojien sääntely

Asetus

Direktiivi

EU-SÄÄNTELYN MÄÄRÄ MONINKERTAISTUU: ESIMERKKINÄ VAKAVARAISUUSUUDISTUS (CRD IV)

Arvio sivumääristä

20

Pidemmät konsultaatioajat

Enemmän toimialan kuulemisia ja keskustelutilaisuuksia

Valmisteluasiakirjat avoimiksi

Valmisteluun mukaan parlamentti ja neuvosto

Kotimaassa selkeä valmisteluvaiheen kuulemismenettely

Lisää yhteistyötä EU-valvojien kesken välillä

Suositukset ja varoitukset tuotekieltojen sijaan

Sidosryhmätyö avoimeksi

Enemmän rahoitusta EU-budjetista

Sääntöjen luomisesta niiden valvontaan eri maissa

Vältettävä väliaikaisia sääntöjä, kun lainsäädäntötyö on kesken

Säännösten sitovuutta selkeytettävä – kenen tulee noudattaa?

FK:N PARANNUSEHDOTUKSIA ESA-ASETUSTEN ARVIOINTIIN

21

• Finanssivalvontajärjestelmää muutettava nykyistä läpinäkyvämmäksi.

• Sidosryhmien ja kansallisten hallitusten on voitava osallistua säännösten valmisteluun oikea-aikaisesti.

• Kolmen finanssivalvojan (EBA, EIOPA, ESMA) toimintatapoja on yhtenäistettävä ja niiden antamien säännösten ja ohjeiden oikeudellisen muodon on oltava täysin selkeä.

FINANSSIVALVONTAA LÄPINÄKYVÄMMÄKSI

22

Piia-Noora Kauppi

piia-noora.kauppi@fkl.fi