Päijät‐Hämeen jätelautakunta 

Kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen tarkastelu Päijät‐Hämeen jätelautakunnan alueella                                       lausuntoversio 17.10.2016

Asikkala, Heinola, Hollola, Lahti, Myrskylä, Orimattila, Padasjoki, Pukkila ja Sysmä 

   

  

0  

Sisällys 

 

Määritelmiä ....................................................................................................................................................... 1 

1  Johdanto .................................................................................................................................................... 2 

1.1  Tarkasteltava alue ja aiempi jätteenkuljetusjärjestelmää koskeva päätöksenteko .......................... 2 

1.2  Jätteenkuljetuksen järjestäminen ..................................................................................................... 2 

1.3  Kuljetusjärjestelmästä päättäminen ................................................................................................. 3 

1.4  Jätelain edellytykset kiinteistönhaltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle ...................................... 4 

2  Jätelain edellytysten täyttyminen ............................................................................................................. 5 

2.1  Alueella on tarjolla yksityisiä jätteenkuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin 

ja syrjimättömin ehdoin ................................................................................................................................ 5 

2.2  Jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista 

kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle .................................................. 13 

2.3  Päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon 

vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan ..................................... 17 

3  Yhteenveto .............................................................................................................................................. 22 

 

   

  

1  

Määritelmiä 

Tarkasteluraportissa tarkoitetaan 

Kiinteistöittäisellä jätteenkuljetuksella kunnan tai kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta, jossa 

jätelajit noudetaan kiinteistölle sijoitetusta keräyspisteestä tai kahden tai useamman kiinteistön 

yhteiskeräyspisteestä. 

Kiinteistön haltijan järjestämällä jätteenkuljetuksella kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta, jossa 

kiinteistön haltija vastaa jätteenkuljetuksen hankkimisesta sopimalla asiasta yksityisen 

jätteenkuljetusyrityksen kanssa jätehuoltomääräysten mukaisesti. 

Kunnan järjestämällä jätteenkuljetuksella kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta, jossa Päijät‐Hämeen 

Jätehuolto Oy tai kunta vastaa jätteenkuljetuksen kilpailuttamisesta sekä tilaamisesta noutamaan 

jätteet kiinteistöiltä jätehuoltomääräysten mukaisesti. 

Kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvalla jätteellä asumisessa syntyvää jätettä, 

mukaan lukien asumisessa syntyvä liete, sosiaali‐ ja terveyspalveluissa, koulutustoiminnassa, valtion, 

kuntien, seurakuntien ja muiden julkisoikeudellisten yhteisöjen ja yhdistysten hallinto‐ ja 

palvelutoiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte sekä se liikehuoneistoissa syntyvä yhdyskuntajäte, joka 

kerätään yhdessä asumisessa syntyvien jätteiden kanssa. 

Asumisessa syntyvällä jätteellä kaikkea vakinaisessa asunnossa, vapaa‐ajanasunnossa, asuntolassa ja 

muussa asumisessa syntyvää jätettä sen lajista, laadusta ja määrästä riippumatta. 

Kiinteällä yhdyskuntajätteellä vakinaisessa asunnossa, vapaa‐ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa 

asumisessa syntyvää jätettä, sekä laadultaan siihen rinnastettavaa hallinto‐, palvelu‐ ja 

elinkeinotoiminnassa syntyvää jätettä, pois lukien asumisessa syntyvää lietettä. 

   

  

2  

1 Johdanto 

1.1 Tarkasteltava alue ja aiempi jätteenkuljetusjärjestelmää koskeva päätöksenteko 

Päijät‐Hämeen jätelautakunnan on tarkasteltava1 täyttääkö kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus 

jätelain edellytykset2. Päätös kuljetusjärjestelmästä olisi tullut tehdä viimeistään 1.5.2013.3 

Päijät‐Hämeen Jätelautakunta päätti aiemmin 16.1.2014 § 3 ja korjauspäätöksissä 6.3.2014 § 8 ja 10.4.2014 

§13, että jätteenkuljetus järjestetään edelleen kiinteistönhaltijan järjestämänä. Itä‐Suomen hallinto‐oikeus 

kumosi päätöksen ja palautti asian uudelleen käsiteltäväksi jätelautakunnalle 16.2.2016.  

Jätteenkuljetusjärjestelmätarkastelu koskee Päijät‐Hämeen jätelautakunnan alueita, joissa on käytössä 

kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus. Näitä ovat kokonaisuudessaan Asikkala, Hollola, Lahti, 

Myrskylä, Padasjoki ja Pukkila. Näissä kunnissa tarkastelu koskee kaikkea kunnan vastuulle kuuluvaa 

kiinteitä jätteitä pois lukien sako‐ ja umpikaivolietettä. Lisäksi tarkastelu koskee jätehuoltomääräysten 

mukaan erilliskerättäviä tuottajavastuullisia jätteitä. Tarkastelu koskee myös mahdollisia muita 

tuottajavastuullisia jätelajeja kuin tällä hetkellä erilliskerätään, mikäli kunta päättää huolehtia niiden 

kuljettamisesta. 

Kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen on siirrytty kaikkien jätelajien osalta Sysmän ja Heinolan haja‐

asutusalueilla sekä Orimattilan Artjärvellä. Heinolasta ja Sysmästä tarkastelun piirissä ovat taajama‐alueet 

sekä Orimattilasta muu kuin Artjärven alue. Näillä alueilla tarkastellaan kaikkia em. jätelajeja. 

Orimattilan ja Heinolan taajama‐alueiden biojätteenkuljetus hoidetaan kunnan järjestämänä. Tarkastelu 

koskee näillä alueilla muita jätelajeja kuin biojätettä edellä mainituin rajauksin. 

Kärkölän osalta lautakunta päätti erikseen 5.6.2014 § 27 ja 5.3.2016 § 6, että kunnan järjestämään 

jätteenkuljetukseen siirrytään 1.7.2017.  

1.2 Jätteenkuljetuksen järjestäminen 

Kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta huolehtiminen on julkinen välttämättömyyspalvelu, jonka on 

toimittava kaikissa oloissa, kaikkina aikoina ja kaikilla alueilla. Jätelain mukaan kunnan on huolehdittava 

siitä, että sen vastuulle kuuluvan jätteen kuljetus järjestetään kiinteistön haltijan järjestämästä 

vastaanottopaikasta kunnan järjestämään käsittelyyn. Jätteenkuljetus voidaan järjestää:  

1. Kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena (Jätelaki 36 §) 

Kunta järjestää kuljetuksen omana toimintanaan tai hankkimalla palvelut yksityiseltä yrittäjältä. 

Päijät‐Hämeen Jätehuolto Oy:n (PHJ) yhteistyö‐ ja osakassopimuksen allekirjoittaneet kunnat ovat 

sopineet, että PHJ voi osallistua kuljetuksen ja keräilyn organisointiin, ohjaukseen ja seurantaan 

jätehuoltoviranomaisen (Päijät‐Hämeen jätelautakunta) päättämässä laajuudessa.  

Kyseessä on kiinteistön haltijalle tarjottava julkisoikeudellinen palvelu, josta perittävä maksu 

määrätään kunnan jätetaksan mukaisesti.  

Jätetaksan hyväksyy Päijät‐Hämeen jätelautakunta 

 

                                                            1 Jätelaki 646/2011 149 § 2 Jätelaki 37 § 3 Jätelaki 149 §, 148 § 

  

3  

2. Kiinteistönhaltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena (jätelaki 37 §)  

Kiinteistön haltija sopii itse valitsemansa kuljetusyrittäjän kanssa jätteen kuljetuksesta 

järjestämästään keräyspaikasta kunnan määräämään käsittelypaikkaan.  

Kyseessä on kiinteistön haltijan ja kuljetusyrittäjän välinen yksityisoikeudellinen sopimus. 

Kiinteistön haltijan lakisääteinen liittymisvelvollisuus kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen 

(jätelain 41 §) tarkoittaa tässä tapauksessa käytännössä sitä, että kiinteistön haltija velvoitetaan 

solmimaan sopimus yksityisen yrityksen kanssa jätteen kuljettamisesta. 

1.3 Kuljetusjärjestelmästä päättäminen 

Jätelautakunta voi päättää kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen käyttöönotosta 

tarkasteltavilla alueilla, jos voidaan perustellusti osoittaa, että kaikki jätelain edellytykset täyttyvät 4.  

Jätelain mukaan kunnan ei ole valittava kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta siinäkään 

tapauksessa, että lain 37 §:n 1 momentissa säädetyt edellytykset täyttyisivät. Kunta voi siten sille kuuluvan 

harkintavallan nojalla päättää tässäkin tapauksessa siirtymisestä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. 5 

Jos päätöksellä siirrytään kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta kunnan järjestämään 

jätteenkuljetukseen, päätöksessä on määrättävä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen 

lakkaamisesta, joka voi tapahtua aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua päätöksen tekemisestä ja 

viimeistään viiden vuoden kuluessa jätelain voimaantulosta. Tämä tarkoittaa, että siirtymä olisi tehtävä 

jätelain mukaan viimeistään 1.5.2017.  

Jätelautakunnan on ennen kuljetusjärjestelmäpäätöksen tekemistä tai muuttamista varattava kaikille, 

joiden oloihin päätöksenteolla on huomattava vaikutus, mahdollisuus saada tietoa ja lausua mielipiteensä 

asiasta 6. 

Hallintolain7 mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava mitkä seikat ja selvitykset ovat 

vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Kunnan kantaa ei voida pitää riittävänä 

selvityksenä siitä, että koko kunnan alueella täyttyisivät laissa asetetut edellytykset kiinteistön haltijan 

järjestämälle jätteenkuljetukselle: Uuden jätelain mukaiset kiinteistön haltijan järjestämän 

jätteenkuljetuksen käyttöönoton edellytykset ovat tiukemmat kuin vuoden 1993 jätelain mukaisen 

sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen käyttöönoton edellytykset. Päätöksen lainmukaisuudesta ei voida 

varmistua pelkästään sillä perusteella, miten käytössä ollut sopimusperusteinen jätteenkuljetusjärjestelmä 

on kunnan arvion mukaan toiminut 8.  

Jätelautakunnan on seurattava ja valvottava päätöksen täytäntöönpanoa ja sen edellytysten täyttymistä 

sekä tarvittaessa käsiteltävä jätteenkuljetusta koskeva asia uudelleen. Käytännössä 

kuljetusjärjestelmätarkastelu tulee tehdä kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa 2‐3 vuoden 

välein. 

 

                                                            4 KHO:2016:19 5 KHO:2016:20 6 Jätelaki 38 § 7 45.1 § 8 KHO:2016:19 

  

4  

1.4 Jätelain edellytykset kiinteistönhaltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle 

Jätelain 37.1 §:n mukaiset edellytykset järjestää jätteenkuljetus kiinteistönhaltijan järjestämänä ovat: 

1.  Alueella on tarjolla yksityisiä jätteenkuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja 

syrjimättömin ehdoin. 

2.  Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee 

jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. 

3.  Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetusjärjestelmän vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena 

myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja 

viranomaisten toimintaan. 

Jotta jätelaissa säädettyjen oikeudellisten vähimmäisedellytysten täyttymistä voidaan arvioida, tulee 

päätöksenteon tueksi tehtävässä selvityksessä kuvata päätöksen kohteena olevia alueita riittävän 

yksityiskohtaisesti ja niin, että kysymyksessä oleviin jätelajeihin mahdollisesti liittyvät erityispiirteet otetaan 

huomioon. Selvityksessä on erityisesti kiinnitettävä huomiota niihin alueiden ominaisuuksiin, joilla on 

merkitystä jätteenkuljetuksen ja sen kustannusten tai toimivuuden kannalta, kuten asuinkiinteistöjen 

määrään ja tiheyteen, kuljetusmatkoihin tai alueen kuljetusoloihin muutoin. Samankaltaiset alueet voidaan 

tarkastelussa yhdistää, mutta kuljetusolojen kannalta erityyppisiä alueita, kuten esimerkiksi 

keskustaajamaa, hyvin harvaan asuttuja alueita ja saaristoalueita, on yleensä syytä tarkastella erikseen. Lain 

esitöissä on yhtenä arvioinnissa huomioon otettavana seikkana mainittu myös kuljetuspalveluista perittävät 

maksut. 9   

                                                            9 KHO:2016:19 

  

5  

2 Jätelain edellytysten täyttyminen 

2.1 Alueella on tarjolla yksityisiä jätteenkuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä 

kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin 

 

Kuljetusten kattavuus ja luotettavuus – sekajäte ja energiajäte 

Alueella toimii kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa pääasiassa 5 yritystä. Seka‐ ja 

energiajätteen kuljetuksessa toimii Sysmässä, Pukkilassa, Padasjoella ja Myrskylässä yksi yritys tai 2 yritystä, 

joista toinen hyvin pienellä osuudella. Asikkalassa, Heinolassa ja Orimattilassa toimii pääosin 2 yritystä. 

Lahdessa toimii 3 yritystä. Hollolassa toimii 4 yritystä, mutta 15 % osuudella toimiva yritys ei ole 

rekisteröitynyt ELY:n jäterekisteriin eli se toimii luvatta. Tiedot ovat vuoden 2015 kuljetustietoja, mutta 

ovat suuruusluokaltaan sanoja kuin yrittäjien kuljetusjärjestelmäselvitystä varten toimittamat tiedot (Kuva 

1). 

Asikkala, Padasjoki: Edellytys ei täyty. Kuntien liittymisaste on heikko. Kuntien haja‐asutusalueen 

jätehuollon kattavuus on heikko ja palvelua ei voida nykyisellä kuljetusjärjestelmällä tarjota nykyisen 

tasoisena. Alueella saatavilla olevat palvelut ovat riittämättömät, koska kiinteistökohtaista kuljetusta on 

täydennetty aluekeräyspisteillä. Palvelut voidaan järjestää joko 1) rajaamalla alueet kiinteistöittäisen 

kuljetuksen ulkopuolella, jolloin kaikilla on kunnan järjestämä aluekeräyspistekeräys tai 2) siirtymällä 

kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, jolloin alueella voi olla sekä kiinteistöittäistä keräystä että 

aluekeräystä. (Kattavuus ja luotettavuus) Tyhjennyshintojen vaihtelua ei voida selittää pelkällä 

alueellisella tai kiinteistöjen/rakennusten välisellä olosuhteiden vaihteluilla (Kohtuulliset ja 

syrjimättömät ehdot). 

Heinola, Lahti, Orimattila: Edellytys ei täyty. Tyhjennyshintojen vaihtelua ei voida selittää pelkällä 

alueellisella tai kiinteistöjen/rakennusten välisellä olosuhteiden vaihteluilla (Kohtuulliset ja 

syrjimättömät ehdot). 

Hollola: Edellytys ei täyty. Kiinteistönhaltijan järjestämän kuljetuksen toimivuutta ei voida luotettavasti 

arvioida, koska alueella toimiva kuljetusyrittäjä ei toimita jätehuoltoviranomaiselle tietoja. 

Jätehuoltoviranomainen ei voi seurata jätehuoltoon liittymistä (Kattavuus ja luotettavuus). Niiden 

tietojen osalta mitä on saatu, tyhjennyshintojen vaihtelua ei voida selittää pelkällä alueellisella tai 

kiinteistöjen/rakennusten välisellä olosuhteiden vaihteluilla (Kohtuulliset ja syrjimättömät ehdot). 

Myrskylä, Pukkila: Edellytys ei täyty. Energiajätteen tyhjennyshinnat ovat kalliimpia kuin sekajätteen ja 

alueella toimii pääsääntöisesti yksi yritys. Alueiden liittymisaste on heikko. (Kattavuus ja luotettavuus). 

Tyhjennyshintojen vaihtelua ei voida selittää pelkällä alueellisella tai kiinteistöjen/rakennusten välisellä 

olosuhteiden vaihteluilla (Kohtuulliset ja syrjimättömät ehdot). 

Sysmä: Edellytys täyttyy. Palveluja on saatavilla koko taajaman alueella. Yrityksellä, jolla on määräävä 

markkina‐asema on listahinnat, myös toiselta kuljetusyritykseltä on mahdollista saada kuljetuspalvelua 

sen ilmoituksen mukaan. Energiajätteen tyhjennyshinta on halvempi kuin sekajätteen. 

  

6  

 

Kuva 1. Kuljetusyritysten osuudet sekajätteen ja energiajätteen kuljetuksessa kuljetusyrityksittäin (Kuljetusrekisterin 

vuoden 2015 kuljetustiedot) 

 

Kunnan on jätelain perusteella huolehdittava, että kaikilla sen vastuulle kuuluvilla kiinteistöillä on käytössä 

kiinteistöittäinen jätteenkuljetus.  Kaikkien asuinkiinteistöjen myös vapaa‐ajan kiinteistöjen, tulee olla 

liittyneitä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen jätehuoltomääräysten mukaisesti.  

Jätteenkuljetukseen liittyneitä voidaan verrata PHJ:n ekomaksurekisteriin tai valtakunnallisista 

järjestelmistä saataviin rakennustietoihin (Taulukko 1). PHJ: rekisteri ei ole kaikilta osin kattava, toisaalta 

kaikkien rakennusten käyttö ei ole tiedossa. Jätehuoltoon liittymisessä on suuria eroja kunnittain. Luvuissa 

on mukana myös kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen alueet. Liittymisasteen voidaan katsoa olevan 

suhteellisen korkealla tasolla Lahdessa, Sysmässä ja Heinolassa. Alhaisimmat liittymisasteet ovat 

Asikkalassa ja Padasjoella ja Myrskylässä.  

 

Taulukko 1. Tietoa kuntien rakenteesta ja jätehuoltoon liittymisaste. Jätehuoltoon liittyneeksi on katsottu rakennus, 

jolla on sekajäteastia.  

 

Osittain kiinteistöittäistä jätehuoltoa on hoidettu jätekimpoilla. Kuljetusyritysten tulisi pitää kirjaa 

kiinteistöistä, joiden jätteitä kuljettavat. Niiden kimppojen tai jätehuollon keskeytysten osalta, jotka ovat 

yritysten luovuttamissa tiedoissa, myös kimppa‐astiat on huomioitu luvuissa. Isoja tieosuuskuntien ja 

vastaavien kimppoja tai viranomaiselle ilmoitettuja kimppoja ei ole liittymisasteessa huomioitu. Myöskään 

viranomaiselle ilmoitettuja keskeytyksiä ei ole poistettu. Mikäli liittymisessä olisi huomioitu Asikkalan ja 

Padasjoen osalta kuljetusyritysten aluekeräyspisteet, liittymisaste olisi niissä Asikkalassa 43–52 % ja 

Kunta

Pinta‐ala

km2

Vesipinta‐

alan osuus 

%

Rakennukse

t

Vapaa‐ajan 

asuntojen 

osuus 

rakennuksis

ta % Väkiluku 

Asukas‐

tiheys

hlö/maa‐

km²

Taajama‐

aste

Liittymis‐

aste 

(Tilastokesk

us) %

Liittymis‐

aste 

(Ekomaksur

ekisteri) %

Asikkala 756 25 7229 56 8287 15 64 36 43

Heinola 839 19 8397 41 19575 29 91 78 99

Hollola 727 11 9047 23 23915 37 79 53 73

Lahti 518 11 20293 9 118743 258 97 91 100

Myrskylä 206 3 1441 35 1969 10 46 50 62

Orimattila 814 4 7163 18 16326 21 66 72 79

Padasjoki 730 28 4341 65 3143 6 50 28 41

Pukkila 146 1 1199 26 1971 14 40 53 72

Sysmä 936 29 5811 65 4040 6 52 76 97

Keskiarvo 69 84

  

7  

Padasjoella 36–53 %. Jätehuoltoon liittymisen alueellinen jakauma on esitetty liitekartoilla 1‐2. Kartat 

havainnollistavat, että liittymättömiä on kaikilla alueilla, myös taajama‐alueilla. Lukumäärissä tämä 

tarkoittaa, että koko alueella on n. 8 800–11 000 asuinrakennusta, jotka eivät ole liittyneet 

kiinteistöittäiseen jätehuoltoon tai joiden käytöstä tai jätehuollosta ei ole tietoa. 

Seka‐ ja energiajätteen kuljetuspalveluja on pääsääntöisesti tarjolla kaikilla taajama‐alueilla. Kunnissa, 

joissa toimii pääasiallisesti vain yksi yritys seka‐ ja energiajätteen kuljetuksessa, asukkaalla ei ole 

mahdollista kilpailuttaa jätteenkuljetusta.  

Sysmässä, Padasjoella, Asikkalassa ja Heinolassa vapaa‐ajan asutuksen osuus on suuri, 41–65 % 

yhteenlasketusta vapaa‐ajan asuntojen ja vakituisten asuntojen määrästä. Myös vesipinta‐alan osuus on 

niissä suurin. Saarikiinteistöille ei ole saatavilla kiinteistöittäistä jätteenkuljetuskalustoa ja ‐yrittäjää. 

Ongelmia on ollut kaikkien kuntien haja‐asutusalueen vapaa‐ajan kiinteistöjen jätehuollon toimivuudessa 

teiden kantavuuden vuoksi. Kiinteistöittäinen kuljetus ilman aluekeräyspistemahdollisuutta on 

lähtökohtaisesti huono ratkaisu vaikeasti saavutettaville kiinteistöille.  

Jätteenkuljetusta on käytännössä Padasjoen ja Asikkalan haja‐asutusalueella hoidettu kuljetusyritysten 

aluekeräyspisteillä ja asukkaiden isoilla kimppapisteillä. Kimppa‐astioita voivat käyttää lähekkäin sijaitsevat 

kiinteistöt, haja‐asutusalueella esimerkiksi saman yksityistien varrella sijaitsevat kiinteistöt. Käytännössä 

jätelautakunnan alueella on suuria, useamman kiinteistön kimppa‐astioita, joita hallinnoivat mm. tiekunnat 

ja erilaiset yhdistykset. Toimivat kimppa‐astiat ovat hyvä ratkaisu jätehuollon järjestämiseksi. Suurten 

kimppapisteiden ongelmana ovat etenkin ns. vapaamatkustajat, jotka vievät jätteensä astioihin 

maksamatta niiden käytöstä. Ketään ei voida velvoittaa liittymään kimppa‐astiaan. Kuljetusyrityksillä on 

Padasjoella 7 aluekeräyspistettä ja Asikkalassa 7 aluekeräyspistettä. Yksityisten kuljetusyritysten ylläpitämät 

aluepisteet eivät ole jätelain 37 §:n mukaista kiinteistön haltijan järjestämää kiinteistöittäistä 

jätteenkuljetusta eivätkä jätelain 34 §:n mukaisia kunnan järjestämiä alueellisia vastaanottopaikkoja. Lisäksi 

42 kiinteistöä Padasjoella on liittynyt Jämsän Jätehuolto Oy:n aluekeräyspisteen käyttäjäksi 

palveluntarjonnan puutteen vuoksi. Palvelut voidaan järjestää joko 1) rajaamalla alueet kiinteistöittäisen 

kuljetuksen ulkopuolella, jolloin kaikilla on kunnan järjestämä aluekeräyspistekeräys tai 2) siirtymällä 

kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, jolloin alueella voi olla sekä kiinteistöittäistä keräystä että 

aluekeräystä. 

Hollolassa rekisteröitymättömällä yrittäjällä on toiminta‐alueenaan entinen Hämeenkosken alue. 

Kiinteistönhaltijalla on velvollisuus tarkistaa, että jätteenkuljettaja on ELY:n rekisterissä. 

Jätehuoltoviranomaisella on liittymistieto kyseisen yrittäjän osalta vuodelta 2013, koska yritys kieltäytyy 

toimittamasta tietoja.  

Sysmän taajama‐alueen jätehuollon hoitaa tällä hetkellä yritys, joka hoiti ennen myös Sysmän haja‐

asutusalueen jätteenkuljetuksen kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Uudessa kilpailutuksessa 

toinen yritys voitti haja‐asutusalueen kilpailutuksen. Tämän yrityksen ilmoituksen mukaan he tarjoavat 

palvelua myös taajama‐alueella. Muiden yritysten kuin nykyisin taajamassa toimivan yrityksen ja kulloinkin 

kunnan järjestämää jätteenkuljetusta ympäröivällä haja‐asutusalueella hoitavan yrityksen markkinoille tulo 

on Sysmässä vaikeaa ellei mahdotonta. Tällä hetkellä kunnan taajama‐alueella on tarjolla kaksi yritystä. 

Kuljetusten kattavuus ja luotettavuus – biojäte, pakkausjätteet, muut jätelajit 

Jätehuoltomääräysten mukaan biojätettä, kartonkia, metallia ja lasia tulee kerätä yli 10 huoneiston 

kiinteistöiltä Asikkalassa, Hollolassa ja Lahdessa. Biojätteen kuljetuksessa yhdellä yrityksellä ei ole 

määräävää markkina‐asemaa missään kunnassa. Pakkausjätteen kuljetuksessa Orimattilassa suurimman 

yrityksen osuus kuljetuksista on huomattavan suuri. (Kuvat 2‐3) 

  

8  

 

Kuva 2. Kuljetusyritysten osuudet biojätteen kuljetuksessa kuljetusyrityksittäin (Kuljetustiedot 5/2016). 

 

Kuva 3. Kuljetusyritysten osuudet pakkausjätteen kuljetuksessa kuljetusyrityksittäin (Kuljetustiedot 5/2016). 

 

Kuljetuspalveluiden kohtuullisuus ja syrjimättömyys 

Hallituksen esityksen (HE 199/2010) vaatimus palvelun kohtuullisuudesta ja syrjimättömyydestä tarkoittaa 

mm. sitä, että eri asiakkaita, asiakasryhmiä tai eri alueita ei saisi asettaa esimerkiksi palvelun hinnoittelussa 

perusteettomasti toisistaan poikkeavaan asemaan. Mahdollista määräävää markkina‐asemaa ei saisi 

käyttää kilpailunrajoituslain vastaisesti hinnoittelussa hyväksi. 

Jätteenkuljetusyritykset pyydettiin toimittamaan tarkastelualueella olevien kunnan järjestämään 

jätteenkuljetukseen kuuluvien kiinteistöjen kuljetustiedot. Kuljetustiedot sisälsivät kiinteistöntiedot, 

astiakoon, jätelajit sekä käsittelymaksun ja kuljetusmaksun. Astian tyhjennysmaksu muodostuu 

käsittelymaksusta ja kuljetusmaksusta. Hintoja ei saatu yhdeltä Hollolassa toimivalta kuljetusyritykseltä. 

Heinolan ja Sysmän kuntaurakoitsijana toimiva yritys tarjoaa ilmoituksensa mukaan pyydettäessä palvelua 

taajama‐alueillakin mutta ei toimittanut tietoja tarkastelun alueelta. Palvelua ei ole joko vielä tarjottu tai 

niitä on hyvin vähän. Alla olevat kuljetustiedot tai käytännöt eivät koske näitä yrityksiä. Kuvissa 4‐11 on 

esitetty kuntakohtaiset keskimääräiset tyhjennyshinnat ja niiden vaihteluväli. Tarkastelussa ei ole 

huomioitu nollahintoja. Jätekimppojen merkitsemiskäytännöissä oli epäselvyyttä, myöskin nämä on otettu 

pois hinnoista.  

Kuljetusmaksujen muodostumistavoissa on yrityskohtaisia eroja. Erot johtuvat alueellisista ja kiinteistöjen 

välisistä kuljetusolosuhteista. Myös kilpailutilanne vaikuttaa hinnanmuodostumiseen. Sysmässä toimivalla 

yrityksellä on käytössään listahinnat.  

  

9  

Yhdellä kuljetusyrityksellä oli tyhjennysmaksujen hinnoittelussaan huomattavasti enemmän vaihtelua kun 

taas toisilla hinnat olivat suhteellisen lähellä toisiaan. Erojen ei siis voida katsoa syntyvän pelkästään 

alueellisista tai kiinteistöjen välisistä kuljetusolosuhteista, vaikka yritykset perustelivat sillä eroja. 

Tyhjennyshintojen väliset erot eivät myöskään olleet yritysten välisiä vaan myös yritysten sisällä oli 

hinnoittelueroja samalla alueella. Alueen suurimmissa kaupungeissa Lahdessa, Heinolassa ja Hollolassa on 

keskimäärin energiajätteen 660 l astian tyhjentäminen halvempaa kuin energiajätteen 240 l astian.  

Jätelain mukaan jätelaskussa tulee olla eriteltynä käsittely‐ ja kuljetusmaksu. Pääosin yrityksillä on 

eriteltynä kuljetus‐ ja käsittelymaksuosuus, yhdellä yrityksellä ei ollut. Eräällä kuljetusyrityksellä on käytössä 

ennakkolaskutus. Kilpailu‐ ja kuluttaja‐asiamiehen 2010 tarkistaman linjauksen mukaan 

ennakkomaksamisvaatimus on lähtökohtaisesti kohtuuton ehto kuluttajakaupassa, jollei ehdon 

käyttämiselle ole erityistä, perusteltua syytä. Pelkästään varmuuden vuoksi sitä ei voi käyttää.10 

 

Kuva 4. 240 l sekajäteastian keskimääräiset tyhjennyshinnat ja vaihteluväli (Kuljetustiedot 5/2016). 

 

Kuva 5. 600 l/660 l sekajäteastian keskimääräiset tyhjennyshinnat ja vaihteluväli (Kuljetustiedot 5/2016). 

                                                            10 Kilpailu‐ ja kuluttajavirasto. Kuluttaja‐asiamiehen linjaukset. Maksaminen ja laskutus. http://www.kkv.fi/ratkaisut‐ja‐julkaisut/julkaisut/kuluttaja‐asiamiehen‐linjaukset/aihekohtaiset/maksaminen‐ja‐laskutus/#2 

  

10  

 

Kuva 6. 240 l energiajäteastian keskimääräiset tyhjennyshinnat ja vaihteluväli (Kuljetustiedot 5/2016). 

 

Kuva 7. 600 l/660 l energiajäteastian keskimääräiset tyhjennyshinnat ja vaihteluväli (Kuljetustiedot 5/2016). 

 

Kuva 8. 240 l biojäteastian keskimääräiset tyhjennyshinnat ja vaihteluväli (Kuljetustiedot 5/2016). 

  

11  

 

Kuva 9. 240 l metallijäteastian keskimääräiset kuljetushinnat ja vaihteluväli (Kuljetustiedot 5/2016). 

 

Kuva 10. 240 l lasipakkausjäteastian keskimääräiset kuljetushinnat ja vaihteluväli. 

 

Kuva 11. 600/660 l pakkauskartonkiastian keskimääräiset kuljetushinnat ja vaihteluväli. 

 

Kuljetusyritykset kertoivat käsittelymaksuosuuden muodostuvan pääsääntöisesti PHJ:n määrittelemien 

käsittelyhintojen ja niistä johdettujen keskimääräisten astiapainojen mukaan. Joissakin pitkään 

voimassaolleissa sopimuksissa kuljetusmaksun ja tyhjennysmaksun osuudet saattaa olla määritelty 

kiinteällä jakosuhteella.  

  

12  

Sekajätteen käsittelyhinta on vuonna 2016 111 €/t ja energiajäte 45 €/t. Myrskylässä ja Pukkilassa 

energiajätteen tyhjennys oli kalliimpaa kuin sekajätteen (Kuvat 12‐13). Kunnan järjestämän 

jätteenkuljetuksen alueella ei enää käytetä PHJ:n aiemmin laskemia astioiden tilavuuspainokertoimia, joten 

käsittelymaksujen oikeaa tasoa ei voida arvioida niihin vertaamalla.  

 

Kuva 12. Seka‐ ja energiajätteen hinnoittelu, 240 l 

 

Kuva 13. Seka‐ ja energiajätteen hinnoittelu, 600/660 l 

 

  

13  

2.2 Jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon 

alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle 

 

 

Yleinen toimivuus – jätehuoltomääräysten noudattaminen  

Päijät‐Hämeen alueella on ollut yleisenä käytäntönä ennen yhteistä jätehuoltoviranomaista, että jätteitä 

kuljetetaan vapaa‐ajan kiinteistöltä vakinaiseen kiinteistöön. Tämä on jätelain vastaista ja jätekimpat ovat 

sallittuja jätehuoltomääräysten mukaan tällä hetkellä taajamassa naapurikiinteistöissä ja haja‐

asutusalueella kilometrin etäisyydellä tai saman yksityistien tai ‐tiestön varrella. On oletettavaa, että 

jätehuolto hoidetaan monin paikoin yhä viemällä jätteet vapaa‐ajan kiinteistöltä vakituiseen asunnon 

jätehuoltoon. Toisissa kunnissa on edelleen yleinen tapa viedä jätteet kunnan jäteasemalle tai kiertävään 

keräykseen. Kotiin, jäteasemalle tai kiertävään keräykseen kotitaloudessa päivittäin syntyvän jätteen 

vieminen on kielletty, koska kaikkien tulee olla liittyneitä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen. 

Alueella tulee olla jätehuoltomääräysten mukaan kaikilla kiinteistöillä sekajäte‐ ja energiajäteastia. 

Energiajätettä on erilliskerätty pääosin vuodesta 2000 asti. Energiajätteen lajittelu on ollut pakollista 

Asikkalan haja‐asutusalueella vasta 1.1.2016 alkaen. Asikkalassa, Myrskylässä, Padasjoella ja Pukkilassa alle 

puolella sekäjätteen kuljetukseen liittyneistä kiinteistöistä on energiajätteenkuljetus (Taulukko 2.) Jätteiden 

hävittäminen polttamalla tai hautaamalla on jätehuoltomääräysten mukaan kielletty. Energiajäteastian 

Kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetus ei edistä jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa ja 

tue jätehuollon alueellista kehittämistä.  

Jätehuoltoon liittymisessä ja lajittelussa on puutteita. Ainoastaan Lahdessa voidaan katsoa, että 

energiajäte erilliskerätään lähes kaikissa kuljetuksen piiriin kuuluvissa kiinteistöissä. Kuljetusyritykset 

sallivat asiakkailleen jätehuoltomääräysten vastaisesti jäteastian soitosta tyhjentämistä ja liian pitkiä 

tyhjennysvälejä. 

Jätehuollon kokonaisuus koostuu jätteen keräyksestä, kuljetuksesta ja käsittelystä. Uusia 

jätteenkeräysmenetelmiä ei ole otettu käyttöön kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen 

aikana.  Uusien keräystapojen käyttöönotto tasapuolisesti ja kustannustehokkaasti onnistuu vain kun 

jätteiden keräys voidaan suunnitella aluekohtaisesti kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. 

Esimerkiksi hyötyjätteiden nelilokerokeräys vaatii niin suuria investointeja, että sitä ei kannata tehdä 

nykyisessä epävarmassa kuljetusjärjestelmätilanteessa. Jos alueella pysytään kiinteistönhaltijan 

järjestämässä jätteenkuljetuksessa, markkinatilanne ei tule muuttumaan vakaammaksi, koska 

tarkastelu tulee tehdä säännöllisesti. 

Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa on mahdollista ottaa taksaohjaus käyttöön. 

Käsittelymenetelmien ja jätteiden käsittelykapasiteettien hoitaminen ja kehittäminen on helpompaa, 

kun tiedetään, mistä ja miten asukkaiden jätteet saapuvat käsittelyyn. Keräystavat, kuljetus ja käsittely 

voidaan sovittaa yhteen paremmin. Jätehuollon huoltovarmuus mahdollisissa kriisitilanteissa paranee 

kuntien kannalta, kun vastuujako selkenee. Kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa 

kunnissa ei ole varauduttu jätteenkuljetuksen poikkeustilanteisiin.  

Kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jäteautojen hiilidioksidipäästöjen määrä on 

järjestelmästä johtuen suurempi kuin kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa niillä alueilla, joissa 

toimii enemmän kuin yksi kuljetusyritys nykyisessä järjestelmässä. Aiemmin tehtyjen tutkimusten 

mukaan kunnan järjestämä keskitetty jätteenkuljetus on energia‐ ja kustannustehokkaampi kuin 

  

14  

puuttuminen selitetään usein jätehuoltoviranomaiselle sillä, että jäte poltetaan. Jätteitä, etenkin biojätettä, 

hävitetään jonkin verran myös hautaamalla mikä on myöskin jätehuoltomääräysten mukaan kielletty. 

Jätehuoltomääräysten mukaiset erilliskeräysvelvoitteet astuivat voimaan 1.1.2016. Kartonkia ja biojätettä 

on erilliskerätty jo ennen yhteisiä jätehuoltomääräyksiä kiinteistöillä, joissa on vähintään 10 huoneistoa, 

mutta metallin ja lasin keräys ei ollut pakollista. Käytännössä myös lasia ja metallia kerättiin vapaaehtoisesti 

ennen pakollisia velvoitteita varsinkin alueen suurimmissa taajamissa. 

 

Taulukko 2. Jätteen lajittelu. Jätteenkuljetusmääriä on verrattu Tilastokeskuksen ja Ekomaksurekisterin 

rakennusmääriin. Liittymis‐ ja lajittelutiedot ovat jätehuoltoviranmaisen rekisteristä vuoden 2015 osalta. 

Pakkausjätteiden osalta puuttuu yhden yrityksen tiedot. 

 

Jätehuoltoviranomainen on tehnyt toimintansa alusta alkaen 173 kiinteistölle tyhjennysvälin 

pidentämispäätöksen, joista osa on ollut kielteisiä. Vuoden 2015 kuljetustiedoissa sekajätteen yli 12 viikon 

tyhjennysvälejä oli 3426 ja energiajätteellä 4064 (Taulukko 3.). Asukkailla on vielä vanhoja päätöksiä 

tyhjennysvälien pidentämisestä, mutta jätehuoltoviranomaisella ei ole historiatietoa koottuna. Ennen 

1.5.2015 uusittuja jätehuoltomääräyksiä Lahdessa, Hollolassa ja Sysmässä pisin mahdollinen tyhjennysväli 

oli 8 viikkoa. Nykyään yli 2 viikon sekajätteen tyhjennysvälissä jätehuoltoviranomaiselle on tehtävä 

kompostointi‐ilmoitus. Kompostointi‐ilmoitus on tullut tehdä vasta 1.5.2015 alkaen, joten sitä ei ole 

tarkastelussa huomioitu. Liian pitkiä tyhjennysvälejä suurempi ongelma on, että kaikilla ei ole lainkaan 

sovittua tyhjennysrytmiä vaan jäteastiat tyhjennetään pyynnöstä. Tällainen soitosta tyhjennys ei täytä 

jätehuoltoon liittymisen kriteerejä, mutta näkyy kuitenkin jätehuoltoviranomaisen rekisterissä ja näissä 

laskelmissa liittymisenä.  

   Sekajäte, yli 12 viikon tyhjennysväli Energiajäte, yli 12 viikon tyhjennysväli

kpl   % kpl  % Asikkala  252  10 160 12 Heinola  395  8 367 9 Hollola  376  7 517 11 Lahti  1560  9 2244 13 Myrskylä  66  10 24 7 Orimattila  514  10 571 13 Padasjoki  119  10 80 12 Pukkila  52  8 26 8 Sysmä  92  12 75 11 Yhteensä  3426  9 4064 12 

  

15  

Taulukko 3. Seka‐ ja energiajätteen tyhjennysvälit vuonna 2015. Laskelmassa on mukana myös kunnan järjestämä 

jätteenkuljetus Prosenttimäärä kertoo yli 12 viikon tyhjennysvälien osuuden kaikista jätelajin tyhjennyskohteista.  

 

Jätehuoltomääräysten mukaan kuljetusyritysten tulee viedä jätteet PHJ:n osoittamaan paikkaan. 

Jätehuoltoviranomaisella ei ole tietoa, että jätettä vietäisiin muihin paikkoihin alueen sisällä tai sitä 

kulkeutuisi alueen ulkopuolelle. 

Jätehuollon alueellinen kehittäminen 

Jätehuollon kokonaisuus koostuu jätteen keräyksestä, kuljetuksesta ja käsittelystä. Kuljetusjärjestelmän 

vaikutus alueelliseen kehittämiseen riippuu siitä toimiiko alueella kunnallinen monen kunnan yhteinen 

jäteyhtiö, jolle on siirretty jätteenkäsittelypalvelut vai kilpailuttaako kunta itse jätteenkuljetuksen ja 

käsittelyn.  

Uusia jätteenkeräysmenetelmiä ei ole otettu käyttöön kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen 

aikana.  Uusien keräystapojen käyttöönotto tasapuolisesti ja kustannustehokkaasti onnistuu vain kun 

jätteiden keräys voidaan suunnitella aluekohtaisesti kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Esimerkiksi 

hyötyjätteiden nelilokerokeräys vaatii niin suuria investointeja, että sitä ei kannata tehdä nykyisessä 

epävarmassa kuljetusjärjestelmätilanteessa. Jos alueella pysytään kiinteistönhaltijan järjestämässä 

jätteenkuljetuksessa, markkinatilanne ei tule muuttumaan vakaammaksi, koska tarkastelu tulee tehdä 

säännöllisesti.  

Teiden kantavuusongelmia tai saarikiinteistöjen jätehuollon toimimattomuutta kaluston puutteen vuoksi ei 

sinällään tarkoita, että kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetusjärjestelmän edellytykset eivät 

täyttyisi. Ongelma tulisi jätelain mukaan ratkaista rajaamalla karttarajauksella tietyt alueet kiinteistöittäisen 

jätteenkuljetuksen ulkopuolelle. Se kuitenkin tarkoittaisi, että kunta ei saisi tarjota asukkaalle 

kiinteistökohtaista jätehuoltoa, vaikka siihen olisi logistisesti mahdollisuus. Laajuudeltaan ja laadultaan 

vähintään nykyisten kiinteistökohtaisten jätehuoltopalvelujen turvaaminen haja‐asutusalueille yhtä aikaa 

aluekeräyspisteiden kanssa edellyttää, että näillä alueilla on kunnan järjestämä jätteenkuljetus.  

Ongelma näyttäytyy erityisen suurena Asikkalan ja Padasjoen kohdalla, mutta kaikissa kunnissa niiden 

taajama‐alueiden ulkopuolella lienee kiinteistöjä, jotka eivät voi tilata kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta 

tieolosuhteiden vuoksi ja joille kunnan on järjestettävä jätehuolto. 

Tällä hetkellä PHJ:n periaatteena on, että jätteenkäsittelymaksuissa kukin jätelaji kattaa omat 

käsittelykulunsa. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa olisi mahdollista ottaa taksaohjaus käyttöön, 

esim. sekajätteen tyhjennyshinnalla voisi subventoida vaikkapa biojätteen keräystä. Lasin ja metallin 

lajitteluun voitaisiin kannustaa alhaisilla hinnoilla tai harkita mallia, jossa koko toimialueella on yhtenäiset 

hinnat, ei pelkästään kuntakohtaisesti.  

Käsittelymenetelmien ja jätteiden käsittelykapasiteettien hoitaminen ja kehittäminen olisi helpompaa, kun 

tiedetään, mistä ja miten asukkaiden jätteet saapuvat käsittelyyn. Valtakunnallisten kierrätystavoitteiden 

saavuttaminen kunnanvastuu jätehuollossa paranee. Keräystavat, kuljetus ja käsittely voidaan sovittaa 

yhteen paremmin.  

Jätehuollon huoltovarmuus mahdollisissa kriisitilanteissa paranee kuntien kannalta, kun vastuujako 

selkenee. Kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kunnissa ei ole tällä hetkellä varauduttu 

jätteenkuljetuksen poikkeustilanteisiin. 

 

  

16  

Vaikutukset terveyteen ja ympäristöön 

Ympäristönsuojeluviranomaiset nostivat esille heille näkyvinä jätteenkuljetusjärjestelmään liittyvinä 

ympäristöhaittoina lähinnä liian pitkistä tyhjennysväleistä johtuvat ylitäytettyjen jäteastioiden hajuhaitat ja 

satunnaiset rottahavainnot ja roskaantumisen. 

Kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jäteautojen hiilidioksidipäästöjen määrä on 

järjestelmästä johtuen suurempi kuin kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa niillä alueilla, joissa toimii 

enemmän kuin yksi kuljetusyritys nykyisessä järjestelmässä. Valtakunnallisen jätelogistiikkaselvityksen11 

mukaan suurimpina esteinä energiatehokkuuden parantamiselle jätelogistikassa nähtiin kuljetuskaluston 

ikä, koko ja hidas uusiutuminen, pitkät välimatkat ja kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen 

alhainen energiatehokkuus. Aiemmin tehtyjen tutkimusten mukaan kunnan järjestämä keskitetty 

jätteenkuljetus on energia‐ ja kustannustehokkaampi kuin kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. 

Kunnan järjestämän kuljetuksen kilpailutuksessa myös autojen EURO‐luokka on mahdollista laittaa 

laatupistekriteeriksi. 

                                                            11 Valtakunnallinen jätelogistiikkaselvitys. Jätelogistiikan nykytilan ja toimintaympäristön selvitys. Liikenne‐ ja viestintäministeriön Julkaisuja 18/2012. 

  

17  

2.3 Päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti 

huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten 

toimintaan 

 

Vaikutukset kotitalouksiin 

Kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen vaikutuksia kotitalouksille ei voida arvioida myönteisiksi. 

Eniten ongelmia on palvelujen kattavuudessa ja tasapuolisuudessa. On myös ongelmallisia erityisryhmiä, 

kuten maksukyvyttömät asukkaat, joiden jätehuolto katkaistaan kiinteistönhaltijan järjestämässä 

jätteenkuljetuksessa. 

Alueilla, joilla ei ole tällä hetkellä saatavilla jätteenkuljetusta, olisi mahdollista järjestää kiinteistöittäinen 

kuljetus ja aluekeräyspistekeräyspisteverkosto kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. 

Kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen vaikutukset eivät ole kokonaisuutena myönteisiä 

ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten 

toimintaan.  

Kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen vaikutuksia kotitalouksille ei voida arvioida 

myönteisiksi. Eniten ongelmia on palvelujen kattavuudessa ja tasapuolisuudessa. On myös ongelmallisia 

erityisryhmiä, kuten maksukyvyttömät asukkaat, joiden jätehuolto katkaistaan kiinteistönhaltijan 

järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Alueilla, joilla ei ole tällä hetkellä saatavilla jätteenkuljetusta, olisi 

mahdollista järjestää kiinteistöittäinen kuljetus ja aluekeräyspistekeräyspisteverkosto kunnan 

järjestämässä jätteenkuljetuksessa. PHJ:n arvion mukaan kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa 

joidenkin asukkaiden kuljetushinnat voisivat laskea ja joidenkin nousta. Kiinteistön haltijan järjestämän 

jätteenkuljetuksen hinnat ovat yleisesti olleet noin 20 % korkeammat kuin kunnan järjestämän 

kuljetuksen hinnat. VATT:n tutkimuksessa  vuodelta 2010 puolestaan osoitettiin, että siirtyminen 

sopimusperusteisesta kuljetuksesta kunnan järjestämään kuljetukseen alensi asiakashintoja 

keskimäärin 40 %. 

Kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus vahvistaa markkinoilla jo olevia kuljetusyrityksiä. Kunnan 

järjestämä jätteenkuljetus on mahdollista kilpailuttaa niin, että pienten tai uusien yritysten markkinoille 

tulo helpottuu. Keskitetystä kilpailuttamisesta johtuvien yritysvaikutusten merkitys korostaa kuntien 

vastuuta jätekuljetusmarkkinoiden suunnittelijana.  

Kunnan jätehuoltoviranomaisen tehtävänä on seurata kiinteistöjen liittymistä kunnan järjestämään 

jätehuoltoon sekä kunnan järjestämää että kiinteistönhaltijan järjestämää jätteenkuljetusta. 

Jätehuoltoviranomaisen yhteistyö kuljetusyritysten kanssa on toiminut kiinteistönhaltijan järjestämässä 

jätteenkuljetuksessa pääsääntöisesti hyvin. Yritykset ovat yhtä lukuun ottamatta toimittaneet 

kiinteistökohtaiset kuljetustiedot. Jos siirryttäisiin kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, 

vaikutukset jätehuoltoviranomaisen toimintaan riippuu miten jäteyhtiö kilpailuttaa jätteenkuljetuksen 

ja minkälaisessa operatiivisessa järjestelmässä toiminta hoidetaan. Kokonaisuudessaan 

jätehuoltoviranomaisen työmäärän väheneminen kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa seurannan 

osalta riippuu suunnitellaanko seurantajärjestelmät yhdessä yhtiön kanssa integroitumaan 

jätehuoltoon vai onko seuranta jälkikäteistä kuten kiinteistönhaltijan järjestämässä 

jätteenkuljetuksessa. Kuntien ympäristönsuojelusihteereille lähetetyn kyselyn perusteella useimmat 

kuntien ympäristönsuojelusihteerit pitävät liittymisen valvontaa hankalana nykyisessä 

kuljetusjärjestelmässä ja sen mahdollistavan lähinnä satunnaisen ongelmiin puuttumisen. PHJ pitää 

kunnan järjestämää jätteenkuljetuksen vaikutuksia kokonaisuutena positiivisempana yhtiölle alueellisen 

  

18  

Jätehuoltoviranomaisen ja jätepalvelujen operoijan olisi helpompaa sopia yhteisistä palveluperiaatteista 

kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuin kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. 

Asukkaan olisi helpompi asioida yhden tahon kanssa kaikista jätehuoltoon liittyvissä asioista kunnan 

järjestämässä jätteenkuljetuksessa, pois lukien viranomaispäätöksen vaatimat asiat. Tämä kuitenkin riippuu 

urakan kilpailuttamismallista, joka voi vaihdella urakasta toisen. 

PHJ:n kyselyvastauksen perusteella jätteen käsittelymaksuosuus määräytyisi jatkossa kunnan järjestämässä 

jätteenkuljetuksessa jätteen käsittelyhinnan perusteella ja hinnoittelu olisi tasapuolista. Tällä hetkellä 

kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa on vielä urakoita, joissa kuljetusyritys on voinut määritellä 

asukkailta laskutettavan jätteiden käsittelymaksun. Kuljetusosuus määräytyisi kuljetustarjousten 

perusteella.  

PHJ:n arvion mukaan kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa joidenkin asukkaiden kuljetushinnat 

voisivat laskea ja joidenkin nousta. Nykyisessä järjestelmässä suurten taajamien taloyhtiöiden jätehuolto on 

suhteessa erittäin edullista (Kuva 15) verrattuna omakotitalojen jätehuoltoon (kuva 16). Kiinteistöliiton 

Indeksitalo 2016 ‐selvityksen mukaan Lahden ja Heinolan suurien kerrostalojen jätehuolto on edullisempaa 

kuin keskimäärin tutkimuskunnissa12. Indeksitalo on 30‐vuotias 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka 

sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava‐alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa, ja jonka 

jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit ovat keskimääräiset. Tähän tarkasteluun tehtyjen laskelmien 

perusteella yksittäisen 240 l energiajäteastian tyhjennys on jopa kalliimpaa kuin 600/660 l energiajäteastian 

Heinolassa, Hollolassa ja Lahdessa (kuvat 12‐13). Sekajätteen osalta isomman astian tyhjennys maksaa 

enemmän näissä kunnissa, mutta hintaero ei ole suuri pienemmän astian hyväksi.  

 

Kuva 14. 240 l sekajäteastian tyhjennyshinta. Kuvassa on sinisellä esitetty kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen 

taksan mukaisia tyhjennyshintoja muilta alueilta, keltaisella Päijät‐Hämeen jätelautakunnan alueelta taksan mukaisia 

kunnan järjestämän jätteenkuljetuksentyhjennys hintoja ja punaisella keskimääräisiä tyhjennyshintoja tarkastelussa 

olevalta kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen alueelta. *=kunnassa ei ole jätehuollon perusmaksua. 

                                                            12 Indeksitalo 2016 ‐selvitys. Kiinteistöliitto. http://www.kiinteistoliitto.fi/attachements/2016‐09‐13T10‐32‐0834828.pdf 

  

19  

Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen hinnat ovat yleisesti olleet noin 20 % korkeammat kuin 

kunnan järjestämän kuljetuksen hinnat13. VATT:n tutkimuksessa14 vuodelta 2010 puolestaan osoitettiin, 

että siirtyminen sopimusperusteisesta kuljetuksesta kunnan järjestämään kuljetukseen alensi 

asiakashintoja keskimäärin 40 %. 

Kuvissa 14‐15 on vertailtu sekajätteen 240 l ja 600/660 l jäteastioiden taksan mukaisia tyhjennyshintoja 

(kunnan järjestämä jätteenkuljetus) ja keskimääräisiä tyhjennyshintoja kunnan järjestämän 

jätteenkuljetuksen alueella. Hintoja ei voi yksiselitteisesti verrata, koska Päijät‐Hämeessä on käytössä 

lajittelu seka‐ ja energiajätteeseen eli sekajäte täällä on lähtökohtaisesti painavampaa kuin muualla. 

Toisaalta sekajätteen kuljetusmaksu on huomattavasti alhaisempi kuin energiajätteen Päijät‐Hämeen 

alueella, joka tasoittaa hintavertailua. Joillakin alueilla ei ole käytössä jätehuollon perusmaksua eli 

tyhjennysmaksut kattavat myös sen. Vertailun perusteella etenkin omakotitaloasukkaat (240 l) näyttäisivät 

hyötyvän kunnan järjestämästä jätteenkuljetuksesta myös Päijät‐Hämeen jätehuoltoalueen sisällä. 

Sysmässä ja Heinolassa sekajätteen tyhjennyshinnat ovat pienemmät kunnan kilpailuttamilla haja‐

asutusalueilla kuin taajama‐alueella. Joka tapauksessa hinnat tasaantuisivat ja olisivat yhdenmukaiset ja 

tasapuoliset kunnan sisällä. 

 

Kuva 15. 600/660 l sekajäteastian tyhjennyshinta. Kuvassa on sinisellä esitetty kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen 

taksan mukaisia tyhjennyshintoja muilta alueilta, keltaisella Päijät‐Hämeen jätelautakunnan alueelta taksan mukaisia 

kunnan järjestämän jätteenkuljetuksentyhjennys hintoja ja punaisella keskimääräisiä tyhjennyshintoja tarkastelussa 

olevalta kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen alueelta. *=kunnassa ei ole jätehuollon perusmaksua. 

 

Vaikutukset yrityksiin 

Kuljetusyrittäjien tasapuoliset mahdollisuudet osallistua kunnan jätteenkuljetuspalvelujen tuottamiseen on 

pyritty varmistamaan jätelain säännöksillä, jotka tulevat sovellettaviksi toteutettaessa jätteenkuljetusten 

kilpailutusta jätehuoltoviranomaisen päätöksen mukaisesti. Hallinto‐oikeudelle tehdyissä valituksissa 

                                                            13 Riitta Kojo, Jouni Alanen, Juha Kaila, Raimo Lilja ja Helena Sundström 2016. Vaikutusten arviointi kunnan vastuun rajauksesta yhdyskuntajätehuollossa. Ympäristöministeriön raportteja 20/2016. 14 Janne Tukiainen, Ville Mälkönen 2010. Jätekuljetuksen sopimusmallien yritysvaikutukset. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. 

  

20  

esitetyt väitteet kuljetusjärjestelmää koskevan päätöksen mahdollisista vaikutuksista omaisuuden suojaan, 

yritysten väliseen kilpailuun ja määräävän markkina‐aseman syntymiseen liittyvät näin ollen ensisijaisesti 

tulevaan jätteenkuljetusten kilpailutukseen. (KHO:2016:20).  

Nykyisissä kunnan järjestämän kuljetuksen kuljetusurakoissa ovat menestyneet isot kuljetusyritykset. 

Toisaalta myös kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa suuret yritykset ovat menestyneet 

alueella paremmin ja yritysten määrä on vähentynyt markkinoilla. Vuonna 1993 alueella toimi 10 paikallista 

pienyritystä, vuonna 2016 enää yksi. Pienet paikalliset kuljetusyritykset ovat yrityskauppojen myötä 

päätyneet osaksi suurempia yrityksiä. Viimeisen 10 vuoden aikana markkinoille on tullut yksi uusi yritys 

kunnan järjestämän jätteenkilpailutuksen myötä. Tarkastellun alueen reuna‐alueilla on myös muita 

jätteenkuljetuspalveluja tarjoavia yrityksiä, joilla olisi mahdollisuus tarjota palvelua yksittäisille asukkaille. 

Jätteet tulee kuitenkin kuljettaa Lahteen, minkä vuoksi yksitäisten asukkaiden jätteiden kuljetus ei ole 

kannattavaa tai se tulisi hyvin kalliiksi yritykselle ja asukkaalle. Kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus 

on vahvistanut alueen markkinoilla jo olevia suuria kuljetusyrityksiä. 

Joidenkin näkemysten mukaan kunnan järjestämä jätteenkuljetus heikentää etenkin pienten ympäristöalan 

yritysten toimintamahdollisuuksia. Näiden näkemyksen mukaan pienillä yrityksillä ei ole mahdollisuuksia 

menestyä keskitetyissä kilpailutuksissa suurten yritysten kanssa, mikä johtaa pitkällä aikavälillä 

markkinoiden keskittymiseen ja lopulta palvelun laadun heikkenemiseen sekä hintojen nousuun. VATT:n 

tutkimuksen mukaan kunnan järjestämä jätteenkuljetus on mahdollista kilpailuttaa niin, että pienten tai 

uusien yritysten markkinoille tulo helpottuu. Esimerkiksi Hämeenlinnassa jätehuoltoviranomainen on 

edellyttänyt sitä jäteyhtiöltä. Keskitetystä kilpailuttamisesta johtuvien yritysvaikutusten merkitys korostaa 

kuntien vastuuta jätekuljetusmarkkinoiden suunnittelijana. Markkinoiden suunnittelijan tehtävänä on luoda 

alueellaan markkinat, joilla kilpailu on mahdollisimman tehokasta. Tämä toteutuu ainoastaan silloin, kun 

alueella on riittävä määrä toimijoita, joilla on palvelujen tuotannon kannalta riittävä kapasiteetti. Koska 

sopimukset ovat määräaikaisia, kilpailuttajan pitää ottaa markkinoiden pitkän aikavälin kehitys huomioon 

kilpailutuksessa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kilpailutuksessa painotetaan hinnan lisäksi tekijöitä, 

joilla estetään markkinoiden liiallinen keskittyminen.15 

Kuorma‐autoalan TES:n mukaan kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen urakan voittaneen yrityksen 

palvelukseen siirtyvien työntekijöiden työsuhteissa noudatetaan työehtosopimusta, joka sitoo 

tarjouskilpailun voittanutta yritystä. Hävinnyt yritys ei saa irtisanoa kilpailuttamisen takia työntekijöitä 

ennen kuin yhteistoimintaneuvottelut on käyty. Joutuessaan kilpailuttamisen takia irtisanomaan 

työntekijöitä hävinnyt yritys voi irtisanoa ko. työntekijät yhteistoimintaneuvotteluiden päätyttyä siten, 

että työsuhteet päättyvät viimeistään kilpailuttamisen kohteen siirtyessä voittaneen yrityksen 

hoidettavaksi. Jos ympäristöhuoltoalan kuljetusyritysten tarjouskilpailun voittanut yritys aikoo palkata 

uusia työntekijöitä sen vuoksi, että se voitti tarjouskilpailun, osapuolet sitoutuvat huolehtimaan, että 

tarjouskilpailun voittanut yritys palkkaa tarvitsemansa uudet työntekijät siten, että työtä tarjotaan 

kilpailussa hävinneen yrityksen kilpailun häviämisen vuoksi irtisanotuille työvoimatoimistossa työnhakijoina 

oleville työntekijöille. Kuorma‐autoalan TES:iä ei sovelleta sopimuskaudella Päijät‐Hämeen Jätehuolto Oy:n 

toteuttamaan kilpailutukseen sopimuskaudella 1.2.2014 – 31.1.2017.  

Vaikutukset jätehuoltoviranomaisen toimintaan 

Yhteistyö kuljetusyritysten kanssa on toiminut kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa 

pääsääntöisesti hyvin. Yritykset ovat yhtä lukuun ottamatta toimittaneet kiinteistökohtaiset kuljetustiedot 

ja jätehuoltoviranomainen on perustanut kuljetusrekisterin. Nykyinen kuljetusrekisteri päivitetään samalla 

                                                            15 Janne Tukiainen, Ville Mälkönen 2010. Jätekuljetuksen sopimusmallien yritysvaikutukset. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. 

  

21  

lailla suoraan kuljetusyritykseltä saatujen tietojen perusteella, riippumatta siitä onko alueella kunnan 

järjestämä jätteenkuljetus vai kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus. Jätehuoltoviranomaisen 

työmäärän näkökulmasta järjestelmillä ei ole tähän mennessä ollut suurta eroa. 

Kunnan jätehuoltoviranomaisen tehtävänä on seurata kiinteistöjen liittymistä kunnan järjestämään 

jätehuoltoon sekä kunnan järjestämää että kiinteistönhaltijan järjestämää jätteenkuljetusta. Jos 

siirryttäisiin kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, vaikutukset jätehuoltoviranomaisen toimintaan 

jätehuoltoon liittymisen seurannassa riippuu siitä, miten jäteyhtiö kilpailuttaa jätteenkuljetuksen ja 

minkälaisessa operatiivisessa järjestelmässä toiminta hoidetaan. Tästä ei ole tietoa 

kuljetusjärjestelmäpäätöksen valmisteluvaiheessa. Jos tietojärjestelmän ylläpito olisi jäteyhtiöllä, muiden 

viranomaisten kokemuksen perusteella kiinteistökohtainen tieto olisi oikeellisempaa. Kunnan järjestämä 

jätteenkuljetus aiheuttanee tarpeita muuttaa viranomaisen järjestelmiä, jotta se pystyy seuramaan 

jätehuoltoon liittymistä kustannustehokkaasti.  

Jätteenkuljetuksen seuranta kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa tapahtuu jälkikäteen 

tilanteisiin reagoimalla. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jätehuoltoviranomaisen olisi 

mahdollista reaaliaikaisesti seurata jätehuollon toimivuutta, jos siitä sovitaan jäteyhtiön kanssa. Työmäärää 

tulisi lisäämään kunnan järjestämässä kuljetuksessa hakemusten ja ilmoitusten lisääntyminen (jätemaksun 

kohtuullistaminen, tyhjennysvälin pidentäminen). Työmäärä tulee lisääntymään nykyisestä myös 

kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa, koska liittymisen seuranta on vasta aloitettu ja 

liittymiskehotuksia ei ole lähetty. Kokonaisuudessaan jätehuoltoviranomaisen työmäärän väheneminen 

kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa seurannan osalta riippuu suunnitellaanko seurantajärjestelmät 

yhdessä yhtiön kanssa integroitumaan jätehuoltoon vai onko seuranta jälkikäteistä kuten kiinteistönhaltijan 

järjestämässä jätteenkuljetuksessa. 

Vaikutukset kunnan ympäristönsuojeluviranomaisten ja ELY‐keskusten toimintaan 

Kuntien ympäristönsuojelusihteereille lähetetyn kyselyn perusteella useimmat kuntien 

ympäristönsuojelusihteerit pitävät liittymisen valvontaa hankalana nykyisessä kuljetusjärjestelmässä ja sen 

mahdollistavan lähinnä satunnaisen ongelmiin puuttumisen. Heinolan ja Hollolan 

ympäristönsuojelusihteerit eivät ottaneet kantaa. Sysmän ympäristönsuojelusihteeri on tehnyt paikallisen 

kuljetusyrityksen kanssa yhteistyötä liittymisvalvonnassa, joka näkyy myös liittymisasteessa.  

Yksi kuljetusyritys kieltäytyy toimittamasta kiinteistökohtaisia jätteenkuljetustietoja 

jätehuoltoviranomaiselle. ELY‐keskus on asettanut kuljetusyritykselle uhkasakon ja yrityksen 

jätteenkuljetuslupaa ei ole uusittu. Yritys jatkaa kuitenkin toimintaa, koska hallintopakkomenettely on hidas 

ja PHJ ottaa edelleen vastaan kuljetusyrityksen toimittamaa jätettä. Kunnan järjestämässä 

jätteenkuljetuksessa urakkaehdoissa on edellytetty, että kuljetusyritys toimii laillisesti. Kunnan 

järjestämässä jätteenkuljetuksessa yritys joko poistuisi markkinoilta tai toimisi vain yritysjätteiden 

kuljetuksessa.  

Vaikutukset kunnan ja kuntien jäteyhtiön toimintaan 

Kuljetusten kilpailuttaminen on operatiivista toimintaa, jonka hoitaa joko kunta tai kuntien omistama 

jäteyhtiö kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Jos kuljetusten kilpailuttaminen tehdään yksittäisissä 

kunnissa, urakka‐alueet voivat jäädä pieniksi ja kilpailutusosaaminen voi olla puutteellista. Jos toiminta 

siirretään jäteyhtiölle, sillä on siihen tarvittava osaaminen. Jos siirrytään kunnan järjestämään 

jätteenkuljetukseen, jonka kilpailuttaa kuntien yhteinen jäteyhtiö, PHJ:n selvityksen mukaan kuntayhtiön 

työmäärä lisääntyy, työmäärän lisäys riippuu siitä, mikä kilpailutusmalli valitaan. Valinta on operatiivista 

harkintaa, eikä ole tiedossa kuljetusjärjestelmäpäätöksen valmisteluvaiheessa.  

  

22  

3 Yhteenveto 

Jätelain ehdot kiinteistönhaltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle eivät täyty missään Päijät‐Hämeen 

alueen kunnassa tarkastelualueella. 

Muissa kunnissa kuin Sysmässä tyhjennyshintojen vaihtelua ei voida selittää pelkällä alueellisella tai 

kiinteistöjen/rakennusten välisellä olosuhteiden vaihteluilla. Asikkalassa ja Padasjoella on erityisen suuria 

ongelmia haja‐asutusalueen jätehuollossa. Alueella saatavilla olevat palvelut ovat riittämättömät, koska 

kiinteistökohtaista kuljetusta on täydennetty aluekeräyspisteillä. Kattavuus ja liittymisaste ovat heikkoja ja 

palvelua ei voida nykyisellä kuljetusjärjestelmällä tarjota nykyisen tasoisena. Palvelut voidaan järjestää joko 

1) rajaamalla alueet kiinteistöittäisen kuljetuksen ulkopuolella, jolloin kaikilla on kunnan järjestämä 

aluekeräyspistekeräys tai 2) siirtymällä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, jolloin alueella voi olla 

sekä kiinteistöittäistä keräystä että aluekeräystä.  Hollolassa kiinteistönhaltijan järjestämän kuljetuksen 

toimivuutta ei voida kaikilta osin edes arvioida, koska alueella toimiva kuljetusyrittäjä ei toimita 

jätehuoltoviranomaiselle tietoja. Myrskylässä ja Pukkilassa energiajätteen tyhjennyshinnat ovat kalliimpia ja 

alueella toimii pääsääntöisesti yksi yritys ja jätehuoltoon liittymisaste on heikko.  

Jätehuoltoon liittymisessä ja lajittelussa on puutteita. Ainoastaan Lahdessa voidaan katsoa, että energiajäte 

erilliskerätään lähes kaikissa kuljetuksen piiriin kuuluvissa kiinteistöissä. Kuljetusyritykset sallivat 

asiakkailleen jäteastian soitosta tyhjentämistä ja liian pitkiä tyhjennysvälejä. 

Jätehuollon kokonaisuus koostuu jätteen keräyksestä, kuljetuksesta ja käsittelystä. Uusia 

jätteenkeräysmenetelmiä ei ole otettu käyttöön kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen aikana.  

Uusien keräystapojen käyttöönotto tasapuolisesti ja kustannustehokkaasti onnistuu vain kun jätteiden 

keräys voidaan suunnitella aluekohtaisesti kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Esimerkiksi 

hyötyjätteiden nelilokerokeräys vaatii niin suuria investointeja, että sitä ei kannata tehdä nykyisessä 

epävarmassa kuljetusjärjestelmätilanteessa. Jos alueella pysytään kiinteistönhaltijan järjestämässä 

jätteenkuljetuksessa, markkinatilanne ei tule muuttumaan vakaammaksi, koska tarkastelu tulee tehdä 

säännöllisesti. 

Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa on mahdollista ottaa taksaohjaus käyttöön. 

Käsittelymenetelmien ja jätteiden käsittelykapasiteettien hoitaminen ja kehittäminen on helpompaa, kun 

tiedetään, mistä ja miten asukkaiden jätteet saapuvat käsittelyyn. Keräystavat, kuljetus ja käsittely voidaan 

sovittaa yhteen paremmin. Jätehuollon huoltovarmuus mahdollisissa kriisitilanteissa paranee kuntien 

kannalta, kun vastuujako selkenee. Kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kunnissa ei ole 

varauduttu jätteenkuljetuksen poikkeustilanteisiin.  

Kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jäteautojen hiilidioksidipäästöjen määrä on 

järjestelmästä johtuen suurempi kuin kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa niillä alueilla, joissa toimii 

enemmän kuin yksi kuljetusyritys nykyisessä järjestelmässä. Aiemmin tehtyjen tutkimusten mukaan kunnan 

järjestämä keskitetty jätteenkuljetus on energia‐ ja kustannustehokkaampi kuin kiinteistön haltijan 

järjestämä jätteenkuljetus.  

Kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen vaikutuksia kotitalouksille ei voida arvioida myönteisiksi. 

Eniten ongelmia on palvelujen kattavuudessa ja tasapuolisuudessa. On myös ongelmallisia erityisryhmiä, 

kuten maksukyvyttömät asukkaat, joiden jätehuolto katkaistaan kiinteistönhaltijan järjestämässä 

jätteenkuljetuksessa. Alueilla, joilla ei ole tällä hetkellä saatavilla jätteenkuljetusta, olisi mahdollista 

järjestää kiinteistöittäinen kuljetus ja aluekeräyspistekeräyspisteverkosto kunnan järjestämässä 

jätteenkuljetuksessa. PHJ:n arvion mukaan kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa joidenkin asukkaiden 

kuljetushinnat voisivat laskea ja joidenkin nousta. Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen hinnat 

  

23  

ovat yleisesti olleet noin 20 % korkeammat kuin kunnan järjestämän kuljetuksen hinnat. VATT:n 

tutkimuksessa vuodelta 2010 puolestaan osoitettiin, että siirtyminen sopimusperusteisesta kuljetuksesta 

kunnan järjestämään kuljetukseen alensi asiakashintoja keskimäärin 40 %. 

Kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus vahvistaa markkinoilla jo olevia kuljetusyrityksiä. Kunnan 

järjestämä jätteenkuljetus on mahdollista kilpailuttaa niin, että pienten tai uusien yritysten markkinoille 

tulo helpottuu. Keskitetystä kilpailuttamisesta johtuvien yritysvaikutusten merkitys korostaa kuntien 

vastuuta jätekuljetusmarkkinoiden suunnittelijana.  

Kunnan jätehuoltoviranomaisen tehtävänä on seurata kiinteistöjen liittymistä kunnan järjestämään 

jätehuoltoon sekä kunnan järjestämää että kiinteistönhaltijan järjestämää jätteenkuljetusta. 

Jätehuoltoviranomaisen yhteistyö kuljetusyritysten kanssa on toiminut kiinteistönhaltijan järjestämässä 

jätteenkuljetuksessa pääsääntöisesti hyvin. Yritykset ovat yhtä lukuun ottamatta toimittaneet 

kiinteistökohtaiset kuljetustiedot. Jos siirryttäisiin kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, vaikutukset 

jätehuoltoviranomaisen toimintaan riippuu siitä, miten jäteyhtiö kilpailuttaa jätteenkuljetuksen ja 

minkälaisessa operatiivisessa järjestelmässä toiminta hoidetaan. Kokonaisuudessaan 

jätehuoltoviranomaisen työmäärän väheneminen kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa seurannan 

osalta riippuu suunnitellaanko seurantajärjestelmät yhdessä yhtiön kanssa integroitumaan jätehuoltoon vai 

onko seuranta jälkikäteistä kuten kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. 

Kuntien ympäristönsuojelusihteereille lähetetyn kyselyn perusteella useimmat kuntien 

ympäristönsuojelusihteerit pitävät liittymisen valvontaa hankalana nykyisessä kuljetusjärjestelmässä ja sen 

mahdollistavan lähinnä satunnaisen ongelmiin puuttumisen. PHJ pitää kunnan järjestämää 

jätteenkuljetuksen vaikutuksia kokonaisuutena positiivisempana yhtiölle alueellisen jätehuollon 

suunnittelun helpottumisen takia. 

yrjola_t

Konekirjoitusteksti

Liite 1. Jätehuoltoon liittymättömät

yrjola_t

Konekirjoitusteksti

Liite 2. Jätehuoltoon liittyneet