plugio - pälkänelukio.palkane.fi/plugio/plugio2005.pdfluokattomuus lukion toiminta-muotona on...

1

PLUGIO Pälkäneen lukiolaisen lehti 1/2006

Keskelle Helsinkiä Sanomata-

lon kellarikerrokseen on lavas-

tettu kokonainen kaupunki.

Helsingin Sanomien Piste toi-

mitussimulaattori on rakennettu

palvelemaan nuoria mediaopis-

kelijoita.

Pälkäneen mediakurssilaiset

saivat eräänä tammikuisena

pakkaspäivänä tutustua lämpi-

mään harjoitustoimitukseen.

sivu 7

Joillakin ihmisellä on jokin

perustavaa laatua oleva tarve

päästä mahdollisimman lähelle

luontoa.

Jyry Lähde Kangasalan Rai-

kusta päätti lähteä Oriveden

sutta jäljittämään. Tammikuun

pakkanen narisi kenkiä ja jän-

nitys kalisutti luita, kun nuori-

mies pyrki pimeässä hukan

jäljille.

Aseenaan Lähteellä oli kamera

ja omat vaistonsa. Tunti toi-

sensa perään vierähti pimeässä

metsässä. Sellainen terävöittää

nyky-ihmisenkin vaistoja ja

tarkkaavaisuutta. Luonnossa

elävä eläin ei kuitenkaan jää-

nyt toiseksi ihmisvaistojen

rinnalla. sivut 8-9

Eräjärven suden jäljillä Apua auton

etsintään ”Mielestäni luotettavia auto-

merkkejä ovat Toyota, Mercedes

Benz, Alfa Romeo, Jaguar, Re-

nault, Peugeot ja Opel. Ominai-

suuksissa tärkeitä ovat hyvä hin-

ta-laatu suhde. Luotettavuus kyl-

milläkin säillä, helppo huolletta-

vuus, eli laaja merkki huolto

verkosto. Auto ostetaan hyödyn

vuoksi.”

Tällaisen neuvon auton ostami-

seen antaa 49-vuotias nainen.

Lue myös muiden antamat vin-

kit.

sivu 13

MTG vie Mukanaan

Sivu 15

Marjo opiskeli

Etelä-Afrikan

eksotiikassa sivu 3

Politiikka ja

Matias ovat

kuin paita ja

peppu sivu 6

Mitä ihmettä

tekee työkseen

copywriter? sivu 13

Ensimmäinen

saa diplomin sivu 11

Toimittajana Helsingissä

Maailma

trikkaajan

silmin Ryhmä nuoria harjoittelee

kummallisia temppuja syvällä

Näsinkallion väestönsuojassa

Tampereella. Ryhmän jäsenet

kannustavat toisiaan yhä ih-

meellisimpiin temppuihin.

- Trikkauksessa yhdistellään

taistelulajien liikkeitä akro-

baattisiin voltteihin, Heikki

Järvinen kertoo asiaa ihmette-

leville.

Sivu 4 Trikkaaja pyörähtää. Riku Huomo on notkea kaveri.

Jäljet. Minne hukka on mennyt?

2

Gallup Mikä mielestäsi ei

ole yhtään iHQ?

- Kahdeksan tunnin koulupäi-

vät, erityisesti uskonnontunnit.

Antti Laiho, 1B

- Ihmiset ja tällaiset gallupit.

Janni Eerola 2A

(vasemmalla)

- Vaihtelee päivittäin, en osaa

vastata.

Inna Huttunen 7B

- Seiskaluokan pissikset.

Erno Lehtimäki 8A

Tänä päivänä suuri osa nuorista omistaa mp3-

soittimen. Niiden yleistymiseen on vaikuttanut

hintojen halventuminen ja samalla myös tallen-

nuskapasiteetin kasvaminen. Yhä useammalta

valmistajalta löytyy muutama erilainen malli

kuluttajan tarpeiden mukaan. Enää ei siis ole

kyse pelkästään asiantuntijoiden ja nörttien

leluista, vaan koko kansan tuotteista. Voi kui-

tenkin olla, että näiden kätevien soittimien aika

alkaa pikkuhiljaa olla ohi.

Syksyllä 2005 eduskunta sääti uuden tekijänoi-

keuslain, joka kielsi esimerkiksi omien kaupas-

ta ostettujen cd-levyjen kopioimisen omaan

käyttöön. Tämä tarkoitti myös käytännössä sitä,

että lempiartistin kappaleita ei enää saa muun-

taa mp3-muotoon ja siirtää kyseistä formaattia

toistavaan soittimeen. Tällöin mp3-soittimilla

saisi teoriassa lain mukaan kuunnella vain ne-

tistä ostettuja mp3-tiedostoja ja vapaassa levi-

tyksessä olevaa underground-bändien musiik-

kia. Jos haluaa siis jonkun artistin cd-levyn ja

kuunnella sitä myös mp3-soittimella, joutuu

levyn ostamaan kahteen kertaan.

Mutta kuka valvoo cd-levyjen kopiointia esi-

merkiksi omaan käyttöön? Tuskin kukaan va-

paaehtoisesti käy itsensä poliiseille ilmianta-

massa kopioituaan levyllisen musiikkia uuteen

viikkorahoilla ostettuun mp3-soittimeen. Mel-

kein sama asia on se, ettei kukaan käy kerto-

massa virkavallalle, että ajoi juuri vahingossa

hieman ylinopeutta taajama-alueella. Ainoa ero

näiden kahden välillä on se, että levyn muutta-

minen mp3-muotoon on hieman turvallisempaa

kuin ylinopeutta ajaminen.

Pasi Tiitola, päätoimittaja

-PÄÄKIRJOITUS-

P I L O I L L A A N

Tunnustakaa syntinne ja maksakaa lisää

- Tahdotko sinä Pälkäne tämän Luopioisen kuntaliitokseksesi.

- Tahdon, jos otamme minun nimeni.

- Eikun minun! Ota sinä vaakuna!

piirros Rosa Takala

3

Aikakauslehden lukija käyttää

lehtensä lukemiseen aikaa noin

tunnin. Naiset lukevat aika-

kauslehteä hieman miehiä ah-

kerammin. Aikakauslehtien

Liiton Taloustutkimuksella

teettämän tutkimuksen mukaan

suosituimpia olivat tiede- ja

kulttuurilehdet, naisten erikois-

lehdet, autoilun ja tekniikan

lehdet sekä perhe- ja yleisaika-

kauslehdet. Näitä lehtiä luettiin

vähintään tunnin ajan yhdellä

kertaa.

Pisimmät lukuajan sai Valitut

Palat (92 minuuttia). Myös

Kotimikro (89 minuuttia) ja

GTi-magazine (87 minuuttia)

sijoittuivat kärkeen. Vuosien

2004-2005 aikana aikakausleh-

tien valikoima on kasvanut 60

uudella lehdellä. Usein uusi

lehti pyritään suuntaamaan

tarkasti tietylle kohderyhmälle.

Aikakauslehdet eivät ole kerta-

käyttötavaraa. Yli 50 prosenttia

tutkimukseen vastanneista il-

moitti säilyttävänsä lehden ko-

ko vuosikerran. Eniten talteen

pistettiin lasten- ja nuortenleh-

tiä (56 prosenttia vastaajista).

Noin kolmannes ilmoitti kerää-

vänsä vuosikertoja tietotekniik-

ka- ja tietoliikennelehdistä,

harrastelehdistä sekä tiede- ja

kulttuurilehdistä. Miehet kerää-

vät talteen autoilun ja tekniikan

lehtiä ja naiset puolestaan asu-

misen, rakentamisen ja puutar-

hanhoidon lehtiin sekä naisten

erikoislehtiä. Kiinnostava lisä-

tieto saattaa olla, että lähes 60

prosenttia miehistä ja naisista

ilmoitti keräävänsä Aku Ankan

vuosikertoja.

Suomalaiset säilövät Aku Ankan ja Kotimikron

Luokattomuus

voi hyvin ja

kehittyy

Luokattomuus lukion toiminta-

muotona on ollut mahdollinen

kaikille lukioille vuodesta

1994. Opetushallitus teki selvi-

tyksen luokattoman lukion

toimivuudesta koskien luku-

vuotta 2004 - 2005. Kyselyn

pohjalta selvitettiin muun mu-

assa lukio-opiskelun kestoa ja

opintojen laajuutta, luokatto-

man lukion opetusjärjestelyitä

sekä etuja ja epäkohtia.

Selvityksen lukioista luku-

vuonna 2003 - 2004 lukion

päättötodistuksen saaneista

opiskelijoista 27,7 % oli suo-

rittanut lukion oppimäärän

minimikurssimäärän 75 kurs-

sia. Yli yhdeksän prosenttia oli

suorittanut päättötodistukseen-

sa vähintään 85 kurssia. Suh-

teellisesti eniten vähintään 85

kurssin suorittaneita oli pien-

ten lukioiden opiskelijoissa.

Tutkimuksen kiistaton tulos

oli, että lukio halutaan säilyttää

luokattomana. Tätä mieltä oli

lähes 72 % kyselyyn vastan-

neista rehtoreista ja yli 93 %

oppilaskunnista.

Sekä rehtorit että oppilaskun-

nat arvostivat opiskelijan nä-

kökulmasta katsottuna eniten

valintojen vapautta ja jousta-

vuutta.

Luokattomuuden suurimpana

etuna lukion näkökulmasta

rehtorit pitivät lukion mahdol-

lisuutta tarjota yksilöllisiä,

joustavia ja valinnaisia opinto-

ja. Oppilaskunnat arvostivat

toiseksi eniten vaihtuvuutta ja

vaihtelua.

Suurimpana epäkohtana ja

kehittämistarpeena lukion nä-

kökulmasta rehtorit nostivat

esiin opinto-ohjauksen ja opin-

tojen seurannan. oppilaskunnat

pitivät opiskelijan näkökul-

masta suurimpana epäkohtana

erilaisia työjärjestyksen ja

kurssitarjottimen laatimiseen

liittyviä ongelmia sekä koe-

viikkojärjestelmään liittyviä

epäkohtia.

Pälkäneen lukion uusi musii-

kinopettaja Marjo Riihimäki

on pirteä tapaus. Nainen on

matkustellut pitkin poikin

Amerikoita, valmistunut sekä

luokan-, että musiikinopetta-

jaksi ja soitellut klarinetti

Atso Almilan johdolla Liver-

pool-oratoriossa ja johtanut

itse puhallinorkesteria. Pälkä-

neelle hän rantautui Jyväsky-

lästä, mutta alkujaan Marjo on

Iisalmesta. Opiskeluajastaankin

Marjo vietti puoli vuotta Etelä-

Afrikassa.

- Opiskelin siellä Natalin yli-

opistossa Durbanissa puoli

vuotta.Asuin kampuksella toi-

sena valkoisena tyttöjen asun-

tolassa ja opiskelin musiikkia

oopperasta afrikkalaiseen tans-

siin ja lauluun. Matkustelimme

ystäväni Leenan kanssa Etelä-

Afrikan rannikkoa pitkin Kap-

kaupunkiin ja takaisin, sitten

Lohikäärmevuorille ja Swazi-

maahan, Mosambikiin ja Zim-

babween.

Hurjimmasta päästä Marjon

Afrikanvuoden tempauksista

lienevät benji-hyppy 216 met-

rin korkeudesta sillalta rotkoon,

Zambesi-joella tehty 30 kilo-

metrin koskenlaskuretki ja kus-

kina toimiminen omatoimisella

safariretkellä.

Pälkäneellä Marjo on osoittanut

ahkeruutta lukuisten konsertti-

en ja tempauksien järjestämi-

sessä. Syksyksi 2006 nainen

puuhailee musikaalia Pälkä-

neen lukioon ja vielä tänä ke-

väänä on luvassa konsertti.

- Konsertin järjestäminen vaatii

kaikilta osapuolilta omaa aktii-

visuutta ja harjoittelun sinnik-

kyyttä myös muulloin kuin

musiikintunneilla. Luotan sii-

hen, että ketkä leikkiin ryhty-

vät, he sen myös kestävät. Op-

pilaissa on paljon piileviä ja jo

näkyviäkin kykyjä. Keväällä

siis näette itse, toteaa Marjo

salaperäisesti.

teksti ja kuva Pasi Tiitola

Pirteää naisenergiaa lukioon

4

Yksi heistä herää lauantai-

aamuna Pälkäneellä puoli

yhdeksän aikoihin, haukkaa

leipää tai mysliä, pakkaa

reppuun tarvittavat varus-

teet, kävelee bussipysäkille

josta hän matkaa Luopiois-

ten linjalla Tampereelle. Toi-

nen heistä on noussut bussiin

jostain päin Tamperetta ja

kolmas matkustanut Kan-

gasalta. Nääshallin pihaan

alkaa pikkuhiljaa ilmaantua

lisää porukkaa. Team Uniton

tapaaminen on alkamassa.

Team Unito on ryhmä nuoria,

joilla on epätavallinen harras-

tus: Xtreme Martial Arts eli

extreme taistelulajit, tai lyhem-

min trikkaus. Trikkaus sana

tulee englanninkielen sanasta

trick, joka on suomeksi temp-

pu. Toiminta- ja kung fu-

elokuvista tutut temput taide-

taan myös trikkauksessa, mutta

ilman vaijereiden apua. Useim-

miten trikkaajat harrastavat

jotain taistelulajia, jota sitten

hyödynnetään temppuillessa.

Taistelulajeista onkin apua

vaikkapa räväkämpien potku-

jen harjoittelussa ja ruumiin-

hallinnassa.

- Trikkauksessa yhdistellään

taistelulajien liikkeitä, varsin-

kin potkuja, akrobaattisiin volt-

teihin, ryhmän perustajajäse-

niin lukeutuva Heikki Järvi-

nen kertoo.

- Harjoituksissa treenataan

myös komeita näytöskoreogra-

fioita, Tamperelainen Emil

Virtanen hehkuttaa.

Team Unito sai alkunsa reilu

vuosi sitten, kun nuoret trikka-

uksen harrastajat päättivät jär-

jestää tapaamisen. Ryhmään on

pikkuhiljaa tullut lisää jäseniä,

ja nyt unitolaisia löytyy sekä

pääkaupunkiseudulta että Pir-

kanmaalta.

- Helsinkiläisten kanssa järjes-

tämme isompia tapaamisia,

mutta niitä ei ole mahdollista

järjestää joka viikonloppu,

Kangasalalainen Janne Simo-

joki kertoo mutustaessaan väli-

palaksi ostamaansa hampuri-

laista.

-Kesä on trikkailijalle parasta

aikaa, koska halutessaan voi

mennä hyppimään vaikka koti-

pihan nurmikolle.

Harjoitukset, joita yleensä sa-

notaan miiteiksi, kestävät

yleensä monta tuntia. Harrasta-

jat kannustavat toisiaan opette-

lemaan uusia, aina vain vaike-

ampia temppuja ja pelkojensa

voittamista. Miiteissä kuvataan

usein videomateriaalia, joista

myöhemmin tehdään henkilö-

kohtaisia videoita, sekä videoi-

ta tapaamisista. Rankkojen

harjoitusten jälkeen unitolaiset

suunnistavat johonkin syö-

mään. Ehdoton suosikki on

Chen’s kiinalainen ravintola.

Miitin jälkeisenä päivänä, mo-

nen tunnin harjoittelun jälkeen

paikat ovat todella kipeänä ja

seuraava päivä meneekin

yleensä lihasten palautumi-

seen.

Teksti ja kuvat: Juho Huomo

Trikkaaja voittaa pelkonsa

5

Kiduskunta Kuparikutri hyppeli iloisesti läpi metsän. Metsän muut asukit

olivat jo tottuneet Kuparikutrin liioiteltuun virneeseen ja yleen-

säkin melko katteettomaan iloisuuteen. Yllätyksenä taas tuli se,

että nyt Kuparikutrilla oli oikeasti syy olla ylenpalttisen pirteä-

nä. Hän oli matkalla metsän hallintokeskukseen, fysiikkaa uh-

maavaan siniseen sylinteritaloon, jonka halkaisija ulkoapäin

katsottuna kattaisi ehkä yhden pienen huoneen pinta-alan, mut-

ta sisältä paljastuu kokonaisia käytäviä, ja Hilton-malliston

kattohuoneistoja.

Kuparikutri reväytti naurettavalla melodraamalla höystetysti

ulko-oven auki ja loikkasi polvillaan liukuen taloon. Talon si-

sällä kahvia latkivat sekalaiset eläimet olivat tukehtua pullaan-

sa.

- Mikä meininki toverit, Kuparikutri kajautti ilmoille

- Kuka on vienyt minun äänestäjäni? prosidentti karhu tiedus-

teli

- Kuka on vienyt minun lääkekasvini? Rosa Mehiläinen kum-

masteli

- Kuka on vienyt minun kitarani? Känkkäränkkä pohdiskeli

- Kuka on vienyt mun röökit? Saukko raivosi

- Jätkät hei, jätkät, rauhoittukaa. Minusta on tullut taas metsän

presidentti ja lupaan jokaiselle vähemmistölle jotain, enem-

mistöiltä otan pois vieläkin enemmän, Kuparikutri rauhoitte-

li.

Mangusti Zytszstskckcovyzks huomasi jälleen kämmenselilleen

kasvavan ylimääräistä karvaa. Zytszstskckcovyzksin tempera-

menttiin oli jo totuttu ja talosta oli poistettu kaikki hauras mate-

riaali.

- Juma! Meitsi tekee käsillään duunii kaiket päivät ja sitten ei

saadakaan työväen pressaa, mangusti metelöi

- Sinä et ole tehnyt rehellistä työtä päivääkään elämästäsi,

Kuparikutri vastasi

- Etkä sinä ole tehnyt kolmeenkymmeneen vuoteen mitään

sosiaalidemokratiaan viittaavaa, Zytszstskckcovyzks vastasi

Tukevahko silmälasipäinen metsuri saapui taloon kesken huu-

don.

- Timppa! Moro, minä olen nyt taas presidentti, ja maahan-

muuttajille elämä hymyilee

Metsuri kirosi äänekkäästi usean minuutin ajan ja sai viimein

koottua itsensä.

- Onko Länsirannalla omaa lippua? Täytyisi saada ostoskes-

kusten ovien eteen kynnysmattoja

Vaivaantunut hiljaisuus valtasi talon väen. Kuparikutri ei ollut

aivan varma, kummassa suunnassa Suomen länsirannikko oli,

mehiläinen oli vahvasti pilvessä, saukko pani kaiken tarmonsa

savukkeiden etsimiseen, mangusti ei viitsinyt huolestuttaa seis-

mologian laitosta avaamalla suutansa ja prosidentti katseli hai-

keasti ulos ikkunasta hakien tuulesta vihreän sävyjä.

- Poppaloora, puhuva auto-

Känkkäränkkä ei milloinkaan ehtinyt laulunsa loppuun, kun Pia

-Noora Reipas saapui paikalle ja läiskäsi sensuuritarran Känk-

käränkän suun tukkeeksi.

- Populismia! Reipas huusi

- Älkäähän nyt suttuko. Kaikki jatkuu ennallaan. Minä en ota

mihinkään poliittiseen asiaan kantaa, se Hyssälän kääpä se-

koilee edelleen, Kampela on juuri saamassa valmiiksi teki-

jänoikeuslain, joka kieltää musiikin kuuntelun kokonaan,

Heinäluomaa on lupa jatkossakin vihata. Kaikki on kunnos-

sa, Kuparikutri vannoi.

Veli-Pekka Kangasniemi

Kolumni

ALKUPERÄINEN PAINETTU

LEHTI SISÄLSI TÄSSÄ KOH-

TAA MAINOKSEN. VERKKO-

VERSIOSTA MAINOKSET ON

POISTETTU





POISTETTU

6

- Keskusta nimensä mukai-

sesti sijoittuu Suomen puo-

luekentän välimaastoon, eikä

siten sido jäseniään ja kan-

nattajiaan muodikkaasti il-

maistuna vastakkainasette-

luun, selvittää Matias Hildén,

Pirkanmaan keskustanuorten

varapuheenjohtaja.

Aitoossa vanhempiensa kanssa

asuva Hildén liittyi keskus-

tanuoriin viidentoista vuoden

iässä, koska koki poliittisen

järjestötoiminnan olevan lähel-

lä sydäntään. Nuorisojärjestöt

ovat hänen mukaansa tärkeitä

mielipidevaikuttajia, vaikka ne

eivät pääsekään välittömästi

vaikuttamaan valtion toimin-

taan. Järjestäytynyt toiminta

myös jalostaa omien arvojen

kannattamisen omien arvojen

edustamiseksi, ja usein myös

tarjoaa tien politiikan saralle.

Keskustapuolueen president-

tiehdokkaan Matti Vanhasen

pyrkimys kuninkaan paikalle

päättyi vaatimattomaan yhdek-

säntoista prosenttiyksikön ääni-

määrään.

- Ei pidä paikkaansa, että kes-

kustalaiset olisivat taktikoineen

oman edustajansa pääministe-

rin paikalle, jossa todellinen

valta on. Huono vaalitulos joh-

tui siitä, että Vanhanen oli liian

etäinen suurelle osalle suoma-

laisista. Lisäksi hän oli lähtöi-

sin kaupungista ja käynyt läpi

avioeroprosessin, jotka ovat

myrkkyä vanhakantaisille maa-

laisliittolaisille, selittää nuori-

sopoliitikko Hildén.

Presidentti Tarja Halosen kan-

natus jakautui vaaleissa kuin

tohvelieläin ihmislajin alkutai-

paleella. Toisella kierroksella

Hildén asettui Niinistön kan-

nattajaksi muiden Keskus-

tanuorten tavoin.

Matias Hildén tunnustaa itsensä

ehdottomaksi Luopioisten ja

Pälkäneen välisen kuntaliitok-

sen kannattajaksi. Häntä, kuten

kovin montaa muutakin ihme-

tyttää nimikiistan saama täysin

absurdi painoarvo. Hän ei kan-

nata uuden kunnan nimeksi sen

enempää Luopioista kuin Päl-

känettäkään.

- Aitoo olisi ihan hyvä. Pääsisi

vuorostaan Pälkänekin ratsasta-

maan meidän kuuluisuudellam-

me, Hildén naureskelee.

Teksti ja kuva

Veli-Pekka Kangasniemi

Politiikka sydäntä lähellä Politiikan polttopisteessä: Matias Hildén

(Keskusta)

Suomen NATO-jäsenyys

- Kannatan

Ydinvoima?

- Kannatan

Yleinen asevelvollisuus?

- Kannatan

Turkistarhaus?

- Hyväksyn

Maahanmuutto?

- Kannatan, mikäli se suuntau-

tuu kattamaan Suomen työvoi-

matarvetta

Varallisuusveron poistaminen?

- Hyvä ratkaisu

Kansanedustajien palkat ja

virkaedut?

- Sopivan tasoisia

Alkoholiveron alennus?

- Toimi kuten oli tarkoituskin

eli hillitsi tuontia Virosta

Stubbailu?

- Siinähän stubbailee

AY-liikkeet?

- Asema muistuttaa melkein

poliittista puoluetta. Liikaa

valtaa työelämän ulkopuolella.

Nythän ne valitsevat jo omia

presidenttejäänkin

16-vuotiaiden äänioikeus?

- Kannatan ainakin kunnallis-

vaaleihin

Tuleva päättäjä? Matias Hildén harrastaa politiikkaa.





POISTETTU

7

Piste toimitussimulaattori

sijaitsee Sanomatalossa aivan

Helsingin ydinkeskustassa.

Korkean lasiseinäisen raken-

nuksen pohjakerrokseen la-

vastettu pienois-Helsinki pe-

rehdyttää opiskelijoita toi-

mittajan työhön Helsingin

Sanomissa, Ilta-Sanomissa,

Taloussanomissa ja IS-

Veikkaaja –lehdessä.

Piste on suunnattu yläaste- ja

lukio-ikäisille ja harjoittelutoi-

mitus tarjoaa haastetta media-

alasta kiinnostuneille nuorille.

L a v a s t e t u s s a p i e n o i s -

Helsingissä tiimit työskentele-

vät viidessä eri toimituspistees-

sä, 4-6 hengen ryhmissä. Jä-

senten tietokantaan rekisteröi-

tymisen jälkeen jokainen läh-

tee itsenäisesti keräämään ma-

teriaalia lehden etusivua var-

ten. Oppilaat käyvät haastatte-

lemassa heidän aiheeseensa

liittyviä tietolähteitä, jotka

esittävät oman näkökantansa

asiasta. Pisteestä toiseen liiku-

taan tietokantajärjestelmän

välityksellä saadun aineiston

avulla. Töitä valvoo kunkin

lehden uutispäällikkö, joka

arvioi nuorten menestystä toi-

mitustyössä. Uusista juttuvin-

keistä kerrotaan sähköisten

viestintävälineiden kautta, kul-

lekin toimittajalle erikseen.

Myös haastattelut tehdään kän-

nykällä ja interaktiivisilla ku-

varuuduilla. Materiaalin ko-

koonpanossa käytetään lehtiar-

kistoa, sähköpostia, faksia ja

internetiä.

- Piste lisäsi mielenkiintoani

toimittajan työtä kohtaan. Sain

sellaisen kuvan, että toimitta-

jantyö voisi olla ihan mukavaa,

kaikesta kiireestä huolimatta,

pälkäneläinen Juho Huomo

toteaa.

Runsaan aineistomäärän kerät-

tyään oppilaat kokoontuvat

uutispöydän ääreen jakamaan

saavutetun tiedon ryhmän kes-

ken. Etusivun otsikosta, kuvas-

ta ja näkökulmista päätetään

yhteistyöllä. Ne sovitetaan

yhteen kuvaruudulla.

Uutispäällikkö Marja-Riika

Saaristo kertoo, että toimitus-

simulaattorissa käy keskimää-

rin 12 ryhmää viikossa. Suurin

osa kävijöistä tulee Uuden-

maan alueelta.

-Harjoitustoimituksen idea on

norjalaisen multimediayrityk-

sen alun perin, ja sama yritys

oli myös meidän Pistettämme

suunnittelemassa ja rakenta-

massa. Se tehtiin, koska sano-

malehdillä on kasvava huoli

tulevaisuuden lukijoista, ja

ajattelimme, että kun tietää,

miten lehti tehdään, se lisää

kiinnostusta lehtiin. Olemme

ylpeitä, että voimme samalla

tarjota journalismin peruskurs-

sin vierailijoille!

-Uskoisin, että jokaisen toimit-

tajan haave olisi löytää aina

sellaisia aiheita ja tietoja, joita

ei ole muilla toimittajilla. Se ei

vain aina toteudu, joten pitää

tyytyä arkisempiin haasteisiin:

selviytyä joka työstä niin, että

saa aikaiseksi hyvän, oikean ja

kiinnostavan lehtijutun, Saaris-

to kuvailee toimittajan arkea.

teksti Sini ja Emma Hemilä

kuva Awapa Sirirangkamanont

Pälkäneläiset Hesarin toimittajina

Lasinen päämäärä. Pälkäneen lukiolaiset tutustuivat tammi-

kuun pakkasilla maamme suurimpaan mediataloon.





POISTETTU





POISTETTU

8

1. tammikuuta

Halusin päästä lähelle sutta.

Olin kuullut, että Oriveden

laidalla Eräjärvellä haisee

hukalle. Isoäitini asuu siellä

ja päätän asettua hänelle

taloksi. Pitäjällä saan kuulla

sudesta sen verran, että se

on lähiaikoina raadellut peu-

ran Eräjärvellä.

Ryhdyn haastattelemaan

paikallisia asukkaita. Ta-

paan kävelylläni erään, joka

väittää nähneensä suden

yöllä.

- Ei hiivatti kun mää hain

puita yöllä ja kiiluvat silmät

näky mettässä. Kohta ei

enää uskalla käydä pihalla

virtsallakaan, mies sanoo.

- Ei terve susi käy ihmisen

kimppuun, minä töksäytän.

- Mää voisin ampua sen

kiväärillä.

- Jaa oks sulla?

- Onhan mulla.

Ei tuo mies mitään kivääriä

hae, sillä hänen kaverinsa

kiirehtii ilmoittamaan, että

suden tappaminen on kiel-

lettyä. Ja siihen se ampu-

misajatus jää. Jatkamme

kuitenkin jutustelua räisky-

vinä kuin juoruakat.

- Myytkö sää kuvia, joita

ottelet luonnosta? mies ute-

lee.

- En mää ottele muuten ku-

via… Nyt vaan, kun toi susi-

havainto on tehty.

- Mää voisin kyllä maksaa, jos

saat kuvan sudesta.

- Paljonko maksat? kysyn mu-

ka kiinnostuneena, koska arve-

len, että sudesta on vaikea

ottaa kuvaa.

- Mitä pyydät…

Naurahdan ja sanon lähteväni

hukastaan huomisella. Ja ker-

ron, että susikuviani en aio

myydä, jos sellaisen satun

saamaan.

2. tammikuuta

klo 8.00

Aamulla kävelen paksussa

lumessa. Ympärillä on tiheä

kuusikko, jonka lävitse ei voi

nähdä enää maantietä. Metsik-

kö parsii umpeen kokkareisen

metsätien, jonka lumi kastelee

saappaiden päälle vedetyt hou-

sunpuntit. Tiedän, että ta-

kaisinpäin tulo on helpompaa

samoja jälkiä astuen. Kamera

heiluu lenkistä ranteessani ja

tunnustelen vähän väliä sen

liipaisinta, saadakseni varmuu-

den, että siitä on nopea painaa.

Metsätie kaartuu pian aukealle

paikalle. Täällä on saha ja teu-

rastusmaja. Lautapinot on pei-

telty huolellisesti pressulla ja

niiden päällä on paksu lumi-

patja. Kävelen traktorinjälkiä

pitkin ja tunnen helpotuksen

jaloissani, jotka vievät minua

kuin soutaen. Pehmeä kulku

sulattaa jäykistyneen mielen-

kin ja olen toiveikas, sillä teu-

rastusmaja houkuttelee var-

masti eläimiä, mikäli metsästä-

jät ovat heittäneet hirven roip-

peita pihalle. Äkkiä jokin tum-

ma roikale osuu silmiini. Se

lötköttää punertavassa hanges-

sa, jota on tallattu. Kävelen

lähemmäs.

En voi sanoa, ettenkö ole ih-

meissäni tajutessani, että kar-

vaisen lumen ja jälkien rajuil-

massa kaikki merkit viittaavat

suteen. Kaluttu hirven pää

helottaa punaisena pakkashan-

gessa. Kaikkialla verisen hir-

venpään ympärillä on suden

jälkiä. Pedot ovat mellastaneet

täällä lähiaikoina, koska jäljet

ovat vielä nuoria. En epäile

mitään muuta eläintä. Katselin

moneen kertaan jälkiä. Ne ovat

koiramaisia, mutta isompia.

Kävellessäni takaisin päätän,

että vietän seuraavan yön tääl-

lä teurastusmajan lähellä.

Klo 19.00

Puen itseni moneen kerrokseen

ja heitän vielä päälleni tukevan

pompan ja karvalakin. Ulkona

tuntuu pimeältä ja kylmältä,

kun lähden lämpimästä pirtis-

tä. Köpötellessäni ripeästi met-

sätietä lämpö kuitenkin nousee

ja pysyy hyvin tukevan takin

Suden lähellä

9

sisällä. Metsätie näkyy vaaleana

lumessa.

Teurastamonaukealla heittäy-

dyn paksuun hankeen odotta-

maan ja painan lumen tiiviiksi

alleni. Tähyilen metsänreunaa

ja mustaa möykkyä keskellä

aukiota. Sitä minä voin vain

tehdä; tähyillä, toljottaa, ilman

hyvää hajuaistia tai tarkkaa nä-

köä. Vaistokin minulla on perin

kehno. Arvelin aluksi koko ajan

olevan ratkaisevat hetket.

Puiden varjoista susi tulisi kiilu-

vine silmineen metsänlaitaan ja

alkaisi haistella. Se voisi haistaa

kaksi kiintoisaa hajua: hirven-

pään ja minut. Se lähtisi var-

masti minut haistaessaan pa-

koon, mutta ehtisin napata sala-

malla kuvan noista vaaleista ja

viiruisista pedon silmistä, jotka

katsoisivat suoraan läpi kame-

ran nähtyään punaisen merkki-

valon.

Makaan jäykkänä, mutta käsiä

puuduttaa kameran piteleminen.

Vaihdan kyljelleni ja olen taas

hiljaa. Vähitellen lumi allani

sulaa ja painuu märkänä läpi

vaatekerrosten. Minua alkaa

paleltaa ja väsyttää. Vaihdan

vielä kerran kylkeä kuivalle

puolelle. Jalat ovat jäässä ja

keksin äkkiä peittää ne varovas-

ti lumella. Sitten katselen etee-

ni. Näky on jo mielessäni niin

tarkasti, että voisin piirtää sen

ääriviivat. Tumma metsänreuna,

vaalea aukio ja tumma möhkäle

keskellä sitä. Susipolku ei enää

erotu lumesta. On pimeää, vain

kuu killuu entistä korkeammalla

tummalla taivaalla ja ruskeat

pilvet ohittavat sen.

Klo 22.00

- Auuuuuuuuu….

Soinnukas ulvonta kajahtaa

jostain etäältä. Havahdun ja

jäinen sormi koukistuu avaa-

maan kameran. Sen valo kirve-

lee pimeään tottuneita silmiäni.

Ajattelen, että kameran valo on

syytä peittää käsineellä, jotta

susi ei näkisi sitä.

Ulvonta jatkuu, enkä erota, on-

ko se toinen susi vai sama kuin

äsken. Nyt se kuuluu lähempää.

Sormeni ovat sulaneet kuumas-

ta jännityksestä ja pitelen ka-

meraani paljain käsin.

Metsänreuna on hiljainen, eikä

siihen ole ilmestynyt kiiluvia

silmiä.

Nyt tuijotan niska kipeänä ja

epämukavassa asennossa etee-

ni. En halua liikahtaakaan.

Äkkiä pääni kuitenkin kallistuu

tulosuuntaani. Kuulen metsän-

reunalta varovaisia askelia,

jotka narisevat pakkaslumen

sortuessa tassun alta. Sen täy-

tyy olla susi. Äsken se ulvoi ja

nyt kiertelee metsänreunaa

ruuan toivossa. Teurastusroip-

peet ja veri lumessa haisevat

sen kuonoon. Mutta se ei näyt-

täydy, vaan kummittelee tum-

massa kuusikossa. Pitkän aikaa

kuulen askelia sieltä täältä, ne

hiljenevät välillä ja jatkavat

taas narinaansa, lopulta haihtu-

en kokonaan tiheän kuusikon

piiloon.

On tuntien hiljaisuus, kunnes

kuulen jo reilusti kauempaa

puolen kilometrin päästä suden

ulvontaa. Samassa koirat alka-

vat räksyttää ja metsä kaiuttaa

huoahtaen haukunnan. Susi on

koira- aitauksen liepeillä, kos-

ka se ei uskaltanut tulla van-

haan paikkaansa. Se haistoi

minut ja perääntyi. Vasta puo-

liyöllä palaan mummolaan.

3. tammikuuta

klo 9.00

Aamuna päätän mennä katso-

maan yöllisiä suden jälkiä tode-

takseni, että susia on ollut

enemmänkin. Ne ovat kulkeneet

lähimmillään kahdenkymmenen

metrin päässä minusta kuusi-

kossa. Lähdettyäni teurastus-

paikalta susi on palannut sinne

ja etsinyt hajujen toivossa pur-

tavaa. Se on vetänyt hirvenpäätä

reilun metrin ja jättänyt paikoil-

leen. Sudet eivät ole uskaltaneet

tulla lähemmäs, koska ovat

haistaneet minut, ihmisen, nii-

den vihollisen.

Teksti Jyri Lähde

Kuvitus Rosa Hakala

Suden lähellä

10

Pälkäneelle ollaan kovaa

vauhtia touhuamassa uutta

kirjastoa. Uuden kirjaston

tarve onkin ilmeinen, sillä

nykyinen rakennus rupeaa jo

käymään ahtaaksi.

Nykyisen kirjaston tilat ovat

reilut 200 neliötä. Uuden kir-

jaston vastaava luku tulee ole-

maan noin 600 neliötä eli noin

kolminkertaiset. Uusi kirjasto

suunnitellaan ja rakennetaan

nimenomaan kirjastokäyttöön.

Tällöin voidaan kiinnittää huo-

mioita rakennuksen viihtyvyy-

teen, käytännöllisyyteen ja

näyttävyyteen.

- On kuunneltava uuden kirjas-

torakennuksen käyttäjiä, sekä

asiakkaita että talossa työsken-

televiä. Hyvä keino saada tie-

toa on käydä tutustumassa

muihin kirjastoihin. Sekä vir-

heistä, että hyvistä ratkaisuista

oppii. Rakennuksemme suun-

nittelija on alan ammattilainen,

sanoo Pälkäneen kirjastonjoh-

taja Leena Forstén.

Kirjaston suunnittelijaksi on

valittu arkkitehti Esko Ränti-

lä. Hänen suunnittelemiaan

kirjastoja löytyy ainakin Vir-

roilta ja Laitilasta. Virtojen

kirjasto valmistui vuonna 2000

ja Laitilan kirjastoa ollaan par-

haillaan rakentamassa. Kirjas-

ton tontiksi on valittu maatilk-

ku urheilukentän Lahdentien

puoleisesta päädystä, joka on

viime kesinä tunnettu myös

lammaslaitumena. Uuden kir-

jaston rakentaminen tulisi arvi-

oiden mukaan maksamaan

reilut miljoona euroa. Pälkä-

neen uusi kirjasto on ensim-

mäisten joukossa, kun Länsi-

Suomen lääninhallitus hakee

seuraavina vuosina valtiontu-

kea eri hankkeille.

Uuteen kirjastoon on luvassa

paljon uudistuksia. Käytettä-

vän tilan kolminkertaistuessa

arkkitehtonisille ratkaisuille jää

enemmän sijaa.

- Hyllyviidakosta olisi hyvä

päästä eroon! Lisätään selkeyt-

tä aineiston esillepanossa. Ark-

kitehtuurin avulla saadaan luo-

tua tila entistä kauniimmaksi.

Uusi kirjasto tarjoaa kohtaus-

paikan, löytöpaikan, mahdolli-

suuden omiin retkiin tiedon,

kirjojen ja kulttuurin maail-

maan. Kirjastosta löytää kirjo-

ja, lehtiä, av-materiaalia, netti-

koneita... Minulle voi tulla

kertomaan, mitä haluatte!

teksti Kalle Metsovuori

Hyllyviidakon tilalle viihtyisyyttä

Kirjastonjohtajan suulla

sanottua:

- Uudesta kirjastosta pitäisi tulla mieluisa paikka kaikille sen

käyttäjille. Ja hyvä sekin, jos talo näyttää kiinnostavalta

myös Lahti-Tampere -tietä ohi ajavan silmissä.

- Vaikka uuteen kirjastoon tuleekin paljon sähkökirjoja, ää-

nitteitä ja tallennettua kuvaa erilaisissa formaateissa, uskon

painetun aineiston pitävän pintansa pitkään. Nyt av-

tallenteita on noin 10 % aineistosta.

- VHS:ää on ostettu kirjastoon vielä tänäkin vuonna. Laittei-

ta tuntuu asiakkailla olevan vielä käytössä. Ikävä tulee

VHS:ää. Se kestää kirjastokäytössä satoja käyttökertoja toi-

sin kuin helposti naarmuuntuva DVD.

- Vanha kirjastokortti ei ehkä tule käymään uudessa kirjas-

tossa. Todennäköisesti se vaihdetaan uuteen korttiin, koska

suunnittelemme samaan aikaan siirtymistä Tampereen alu-

een PIKI kirjastoihin. Tämä tarkoittaa sitä, että Pälkäneen

kirjastosta hankittu kirjastokortti käy myös muissa kirjas-

toissa, jotka ovat systeemissä mukana. Ryhmään kuuluu Pir-

kanmaalla nyt 22 kirjastoa

- Uuden kirjaston tontilla sijaitsevan skeittipaikan kohtalo on

vielä avoin. Olen kuullut teknisestä toimistosta, että uutta

hyvää paikkaa mietitään.

Nestori Keskustie 4 Pälkäne 03-5343338

Nimi: Viljami Moisio

Seura: Ilves-Eagles C90

Ikä: 16 vuotta

Pelipaikka: Maalivahti

Asuinpaikka: Pälkäneen Poh-

jalahti, Raikku

Kellonaika: 8.34

Sampoomerkki: Adidas

Viljami Moisio aloitti jääkie-

kon säännöllisen harrastaminen

6-vuotiaana, silloisen joukku-

een ollessa Kangasalan Kisa.

Nykyään Ilves-Eagles C90:ssä

pelaava Moisio harjoittelee

parhaimmillaan viidesti viikos-

sa.

Idoleikseen nuori maalivahti

tunnustaa Vesa Toskalan ja

tällä kaudella vakuuttaneen

Juuso Riksmanin.

Moision mielestä hänen paras

yksittäinen saavutuksensa jää-

kiekossa on joukkueen avitta-

minen voittoon yhdeksännellä

rankkarikierroksella Lahdessa.

PELAAJAKORTTI 2006





POISTETTU

11

Median lukiodiplomin suorit-

taminen on mahdollista medi-

an perusteet -kurssin sekä

kolmen valinnaisen kurssin

suorittamisen jälkeen. Kurs-

sin arvioinnin suorittaa oman

opettajan lisäksi toinen, riit-

tävän pätevyyden omaava

arvioija, jonka koulun rehto-

ri hyväksyy.

Valinnaisiin kursseihin opiske-

lija voi valita kursseja tietoja

viestintätekniikasta, yhteiskun-

taopista, kuvataiteesta ja musii-

kista.

Diplomisuoritus on yhden kurs-

sin mittainen projekti, johon

sisältyy työpäiväkirja ja varsi-

nainen työ sekä kirjallinen osio,

joka on lähteisiin perustuva

kirjoitus, liittyen oppilaan valit-

semaan tehtävään.

- ME2 –mediadiplomikurssilla

on vapaus työstää diplomiaihet-

ta opettajan tiiviissä ohjauses-

sa. Itse valitsin diplomityöni

aiheeksi Pälkäneen seudun ku-

vitteellisen paikallistelevision,

jota lähdin sitten kehittelemään,

kertoo Pälkäneen lukiossa en-

simmäisten joukossa mediadi-

plomiaan työstävä Asta Vuori-

nen.

- Kyllä tämä mielenkiintoista

on ollut. Ja voin suositella me-

dian lukiodiplomin tekemistä

kaikille, joita viestintä vain

vähänkin kiinnostaa, tänä ke-

väänä ylioppilaaksi kirjoittava

Vuorinen toteaa.

Työskentely tapahtuu valvotus-

ti ja määrämittaisena. Arvoste-

luasteikko on sama koko maas-

sa. Arvosteluasteikko suorituk-

sesta on 1-5 ja suorituksesta

tulee erillinen yo-todistuksen

liitteenä oleva todistus sekä

maininta suorituksesta ylioppi-

lastodistukseen, mikäli opiske-

lija sen haluaa. Lukiodiplomin

suorittamisesta voi olla etua

pyrittäessä jatko-opintoihin.

Opetuksesta ja suoritusten val-

vonnasta Pälkäneen lukiossa

vastaa tietoja viestintäteknii-

kan opettaja Jussi Vilanen-

Arkimies.

Lukiosta myös diplomi

Ensimmäinen. Asta Vuorinen saa ensimmäisenä valmiiksi medi-

an lukiodiplominsa.

Median lukiodiplomiin kuu-

luu 2 pakollista ja 3 valin-

naista kurssia. Suoritusjär-

jestyksellä ei ole merkitystä,

kuitenkin Me1 –kurssi olisi

syytä suorittaa 1. lukiovuote-

na.

1. Median maailma –kurssi

(ME1), pakollinen suori

tus

2. Valitse kolme kurssia

seuraavista:

TVT1, kuvankäsittely

TVT2, graafiset julkai-

sut

TVT4, ohjelmointi

TVT4, sähköiset julkai-

sut

KU3, media, elokuva ja

kuvien viestit

KU7, valokuva

MU4, musiikki viestiin

ja vaikuttaa

MU6, musiikkitekno

logia

HY7, maailma nyt

3. Median diplomikurssi

(ME2), pakollinen suori

tus

Pälkäneen lukiossa Me-

diakurssit on mahdollista

suorittaa itsenäisesti opiskel-

len. Näin niiden suorittami-

nen ei ole lukujärjestyksestä

riippuvaista ja kurssi voi-

daan toteuttaa myös pienillä

oppilasmäärillä.

Pienen lukion paras puoli on

se, että opettajat ovat helpos-

ti opiskelijoiden tavattavissa

ja avustavat diplomityön

suorittamisessa.

Lukuvuonna 2005-2006 jär-

jestetty ME1 –kurssi vieraili

Sanomatalossa ja Yleisradi-

ossa Pasilassa sekä kurssin

toteutukseen osallistui myös

koulun ulkopuolinen ammat-

titoimittaja.

Ohjeita median

lukiodiplomiin





POISTETTU

12

Awapa Sirirangkamanont

(Mild), age 16, came to

Finland six months ago from

Pathumtani, Thailand.

She will be in Finland for one

whole year.

Have you learnt to speak

Finnish?

- A little bit. My first word in

Finnish was “moi”. We had a

camp before the trip to

Finland and there I learnt to

speak a little bit of Finnish.

Where do you live in

Pälkäne?

- I live with the Hemilä family

Are there any differences

between the schools in

Finland and in Thailand?

- In Thailand we have school

uniforms. School starts at 7.00

and ends at 16.00. There are

50 students in a class and we

have to buy the school meal.

We don’t have “hyppytunteja”

or “välitunteja”. And we can’t

go out during the school day.

What about the differences

in climate?

- Thailand has only three sea-

sons: summer, winter and the

rainy season. Normally the

temperature is around 30 de-

grees, but at wintertime it is

only 25. Winter lasts for 2

weeks. The highest tempera-

ture is around 42 degrees.

Why did you choose

Finland?

- I had heard about skiing and

I wanted to try it. It was fun.

And my sister was in Norway

and she liked it there. So I

wanted to come to the Nordic

countries.

Have you enjoyed your time

in Finland?

- Yes.

teksti ja kuva

Jutta Parikka,

Hanne Piiroinen

Mild enjoys being in Finland





POISTETTU

13

HOT

NETTISIVU ?

www.aapeli.com

KEVYT VAI

TAVALLINEN?

Tavallinen

VIIKKOLEHTI?

Aku Ankka

AUTOMERKKI?

BMW

VIRVOITUSJUOMA?

Coca-Cola

KAUPUNKI?

Tampere

PIKARUOKALA?

Hesburger

NOT

NETTISIVU?

II2

KEVYT VAI

TAVALLINEN?

Kevyt

VIIKKOLEHTI?

7 Päivää

AUTOMERKKI?

Lada

VIRVOITUSJUOMA?

Pepsi

KAUPUNKI?

Valkeakoski

PIKARUOKALA?

McDonald´s

Lista pohjautuu Pälkäneen

lukion oppilaiden keskuudes-

sa tehtyyn kyselyyn.

Kuumat ja

viileät

Suomessa on paljon käsittä-

mättömiä ammatteja. Mikä

on esimerkiksi Copy? Mitä

ihmettä sellainen tekee työk-

seen? Tässä juttusarjassa

alan ammattilaiset vastaavat

näihin kysymyksiin.

Copy Eka Ruola,

Hasan&Partners, Helsinki

Mitä tekee Copy?

- Copy, eli copywriter on mai-

nonnan suunnittelija. Hän vas-

taa asiakkaalle suunniteltavan

markkinointiviestinnän luovista

ratkaisuista yhdessä Art direc-

torin, eli Ad:n kanssa. Tämän

lisäksi copyn vastuulla on

myös mainonnan tekstillinen

osuus: otsikoiden, leipäteks-

tien, esitteiden jne. kirjoittami-

nen.

Minkälainen on Copylta vaa-

dittava koulutus?

- Copyltä ei varsinaisesti vaadi-

ta koulutusta. Tutkintoa tärke-

ämpää on vahva yleissivistys,

kyky kirjoittaa ja kiteyttää sekä

tarjoilla tuotteen ainutlaatui-

suus mielenkiintoisella tavalla.

Intohimo mainontaan auttaa.

Copyjä löytyy kaikista tutkin-

tomuodoista, elämän ylioppi-

laista aina markkinoin-

tiekonomeihin asti. Mahtuu

joukkoon muutama juristikin.

Millainen on hyvä Copy ih-

mistyypiltään?

- Utelias ja hullu.

Paljonko arvioisit Copyn

ansaitsevan?

Kaikkea pankin ja taivaan vä-

liltä. Toisin kuin monissa muis-

sa ammateissa, hyvä ansaitsee

paljon enemmän kuin keskin-

kertainen.

Outo ammatti esittelyssä

Lukiossa tulee monelle ajan-

kohtaiseksi ajokortti ja en-

simmäisen auton ostaminen.

Minkälainen tulee ensimmäi-

sen auton olla? Luotettava,

hieno vai nopea?

Auton valinta saattaa olla han-

kala asia monelle nuorelle.

Autojen runsas määrä ja erilai-

set ominaisuudet eivät aina-

kaan helpota tätä ongelmaa.

Ostajan tuleekin tässä tapauk-

sessa asettaa auton ominaisuu-

det tärkeysjärjestykseen. Au-

ton ostaminen yksityiseltä

myyjältä voi myös olla hanka-

laa. Ajankohdat eivät aina sovi

toiselle osapuolelle ja aina on

olemassa myös mahdollisuus

tulla huijatuksi auton laadun ja

kaupan puolesta. Uutta tai käy-

tettyä autoa ostaessa kannattaa

kysyä neuvoa kokeneemmalta

henkilöltä, kuten vanhemmilta

tai asiantuntevalta ystävältä.

Autoa ostaessa tulee myös

tarkastaa että paperityöt, va-

kuutukset ja katsastukset ovat

kunnossa. Auton myynti-

ilmoituksia voi löytää lehdistä,

kuten Keltainen Pörssi ja myös

Internetistä. Yksi vaihtoeh-

doista on myös tuoda auto

ulkomailta, kuten Saksasta.

Vinkkejä uuden auton ostoon

voi kysellä vaikka lähiympä-

ristöstä.

teksti ja kuvat:

Sander Rebane

Tarjolla romua ja laatua

Nainen 26v:

”Mielestäni hyvä auto-

merkki on Ford, sillä auton

tulee olla hiljainen ja tur-

vallinen. Ensimmäiselle

autolle sopiva hinta on

4000€. Auto ostetaan hyö-

dyn vuoksi, paikasta toi-

seen liikkumista varten.

Mieluiten ostaisin auton

liikkeestä paperisodan hel-

pottamiseksi.”

Kolme ihmistä - kolme näkökulmaa Tällaisia vinkkejä saimme auton ostoa varten

Nainen 49v:

”Lähes kaikki tunnetut

merkit ovat luotettavia.

Ominaisuuksissa tärkeitä

ovat hyvä hinta-laatu suh-

de. Luotettavuus kylmillä-

kin säillä, helppo huolletta-

vuus, eli laaja merkki huol-

to verkosto. Auto ostetaan

hyödyn vuoksi. Liikkeestä

ostetulla autolla on selkeä

käyttöhistoria.”

Mies 16v:

”Luotettavia automerkkejä

ovat BMW, Honda ja Mer-

su. Tärkeitä ominaisuuksia

ovat ajo-ominaisuudet,

moottorin teho, auton tur-

vallisuus ja nopeus. Auton

hinta olisi korkeintaan

7000€. Auto kannattaa os-

taa liikkeestä, koska sieltä

saa usein takuun käytetyil-

le autoillekin.”

14

Plugio Pälkäneen lukiolaisen lehti 1/2006,

3.vsk

Päätoimittajat: Saarinen Noora, Tiitola Pasi

Toimitus: Kangasniemi Veli-Pekka, Zeitlin

Riku, Laakso Sini, Metsovuori

Kalle, Lähde Jyry, Kortetjärvi

Jarmo, Hemilä Emma, Huomo

Juho, Lahti Olli-Petteri, Saaren-

salmi Viivi, Lintunen Ari-Matti,

Rebane Sander, Kuuloja Sakke-

us, Laiho Antti, Parikka Jutta,

Piiroinen Hanne, Hakala Roosa,

Ohjaava opettajat: Vilanen-Arkimies Jussi

Kustantaja: Pälkäneen lukion oppilaskunta,

Valtonen Juha, ohjaava opettaja

Formaatti: Vilanen-Arkimies Jussi

Yhteystiedot: Koulutie 13 36600 Pälkäne, puh.

5791363

Tärkeä osa hyvää lukiota

toimiva oppilaskunta. Luki-

on oppilaskunta on opiskeli-

jaryhmä, joka hoitaa koulun

oppilaiden etuja, välittää

oppilaiden huolet, paran-

nusehdotukset ja matkahake-

mukset eteenpäin opettajille.

- Lukion oppilaskunta kerää

myös rahaa virkistäytymistä,

kuten abiristeilyjä tai opinto-

matkoja varten. Oppilaskunta

myös itse päättää tukeeko se

jotain hanketta vai ei. Yritäm-

me kaikin puolin parantaa kou-

lun oloja opiskelijoiden kan-

nalta, hallituksen puheenjohta-

ja Noora Saarinen kertoo.

Tämän lukuvuoden syyspuolel-

la oppilaskunta aloitti kahvila-

toiminnan ja aikaisemmin on

hankittu limsa- ja kahviauto-

maatti. Kahvilatoiminta osoit-

tautui hyväksi keinoksi kerätä

varoja.

Oppilaskunnan hallitukseen

kuulumisesta ei saa rahaa. Työ

on täysin vapaaehtoista.

- Tai saadaan me kahvia ja

pullaa, lisää Erika Soini

Oppilaskunnat jäsenet on valit-

tu luokittain. Jokaiselta luokal-

ta on kaksi jäsentä, vara- ja

pääjäsen. Tällä hetkellä jäseni-

nä ovat Juuso Keränen, Timo

Mäkinen, Annika Lukula,

Elias Jokinen, Erika Soini ja

Noora Saarinen. Kokouksia

pidetään kerran pari kuussa.

Juha Valtonen on Pälkäneen

lukion oppilaskuntaa ohjaava

opettaja.

teksti ja kuva Antti Laiho

Oppilaskunta pitää pyörät pyörimässä

Pälkäneen lukio on oppilaan yksilöllisyyden huomioiva, op-

pilaskeskeisiä työtapoja käyttävä, kodikas, hyvien kulkuyh-

teyksien äärellä oleva yleislukio. Kansainvälisyyskasvatus ja

laaja valikoima soveltavia kursseja antavat koululle oma-

leimaisuutta. Mm. media, tieto– ja viestintätekniikka, ilmai-

sutaito, liikenneopetus, kotitalous, valokuvaus ja vaellus

ovat tarjolla valittaviksi. Koulurakennus on hiljattain re-

montoitu. Opetusvälineistö on ajanmukainen. Opiskelijoi-

den käytössä on kaksi täysin uutta tietokoneluokkaa, kieli-

studio, luokkakohtainen SAT-TV ja oppilaiden itsensä va-

rustama oppilaskunnan huone. Oppilasmäärä on 146.

Tiedustelut:

Rehtori Tommi Helminen p. (03) 5791 361, 040 7275 771

Sähköposti [email protected]

Koulusihteeri Arja Penttilä p.(03) 5791 360


Lukion OPO Kari Räihä p. (03) 5791 362


Opettajainhuone p. (03) 5791 363

Koulun fax (03) 5791 365

Pälkäneen lukio

Koulutie 13 Pälkäne 33660

Hakeudu oppilaaksi

kodikkaaseen lukioon

Asiat hoidossa. Oppilaskunta luottamustoimiensa parissa.





POISTETTU

mailto:[email protected]:[email protected]:[email protected]

15

Esittelyssä: Magic the

Gathering

Rahaa palaa, pahvit lentävät ja

räjähtäneen näköiset nuorukai-

set koettelevat toistensa hermo-

ja tuntikausia korttipelin mer-

keissä. Mistä oikein on kyse?

Magic the Gathering on 1990-

luvun alussa julkaistu keräily-

korttipeli, joka aloitti kokonaan

uuden keräilykorttipeligenren.

Pelaajia Magic the Gathering

on kerännyt maailmanlaajuises-

ti noin kuusi miljoonaa. Pelin

parista löytyy niin keräilijöitä,

satunnaisesti pelaavia kuin am-

mattilaisiakin. Ammatikseen

pelaaminen on mahdollista,

koska yhtiön sponsoroimat

turnauspalkkiot ovat verratta-

vissa työssäkäyvien kuukausi-

palkkoihin. Suomestakin löytyy

aktiivinen Magic-yhteisö, ja

suomalaiset ovat menestyneet

kansainvälisissä turnauksissa

suhteellisen hyvin. Myös kaup-

paamalla harvinaisia kortteja

voi tienata rahaa. Esimerkkinä

rahallisesti arvokkain MTG-

kortti ”Black Lotus”, jonka

arvo on noin 800€.

Peli ei kuitenkaan ole pelkäs-

tään aivotonta lätkimistä, vaan

kyseessä on jopa šakkiin verrat-

tavissa oleva strategiapeli. Eri-

laisia kortteja on yli 10 000 ja

pelin tekijä, Wizards of the

Coast, julkaisee vuosittain noin

600 uutta korttia hamstratta-

vaksi. Näistä korteista pelaajan

täytyy koota oma(t) pakkansa .

Harrastajat sairastuvat, ennem-

min tai myöhemmin, keräily-

tautiin, jonka vuoksi rahat ka-

toavatkin tililtä yllättävän no-

peasti. ”Boosteri”, 15 satun-

naista korttia sisältävä paketti,

maksaa noin neljä euroa, joka

on keräilykorttipelien piireissä

varsin kohtuullinen hinta.

Teemapakka, joka sisältää val-

miin pelipakan, on varsin hyvä

valinta aloittelevalle pelaajalle

helppojen sääntöjen ja halvan

hintansa takia. Myöhemmin

hankittavat paremmat kortit

sisältävät paljon uusia kortti-

kohtaisia sääntöjä ja tätä kautta

harrastus tarjoaa lähes loputto-

masti uusia asioita ja sääntöjä

ihmeteltäväksi. Erilaisten kort-

teja yhdistelemällä voi myö-

hemmin opetella combottami-

sen, eli korttien tietyssä järjes-

tyksessä pelaamisen maksimaa-

lisen hyödyn saavuttamiseksi.

Pieni, mutta tärkeä osa Magicia

on korttien taidokkaasti toteute-

tut kuva-aiheet ja kortteihin

painetut ylimääräiset flavour

tekstit, jotka ovat huumoripitoi-

sia runoja, sitaatteja tai aforis-

meja.

”Its diet consists of fruits,

plants, small woodland ani-

mals, large woodland animals,

woodlands, fruit groves, fruit

farmers and small cities.”

- kortista Enormous Baloth,

Legions.

teksti ja kuva:

Riku Zeitlin

Jarmo Kortetjärvi

Mustan lootuksen etsintä

Pelivälineet. Nopalla pelaaminen ei ole napilla pelaamista.

Minority Report

Valmistumisvuosi: 2002

Ohjaaja: Steven Spielberg

Näyttelijät: Tom Cruise, Max

von Sydow, Jessica Chapsaw,

Colin Farrell Kesto: 145minuuttia

Tyyli: Sci-fi, draama, toiminta,

rikos

On vuosi 2045 USA:ssa, Wa-

shingtonissa. Kaupungin polii-

sissa toimii erityinen Pre-

Crime yksikkö. Kolmen tule-

vaisuuteen näkevän meedion

avulla he vangitsevat kaikki

murhaajat ennen kuin he edes

ennättävät tehdä rikoksensa.

Osaston päällikkönä toimii

tarinan päähenkilö kokenut ja

kovaksikeitetty poliisi John

Anderton (Tom Cruise). Us-

kotaan, että järjestelmä on

täydellinen.

Sitten tulee ongelmia. Järjes-

telmän mukaan Anderton tulee

muutaman tunnin kuluttua

murhaamaan hänelle aivan

tuntemattoman miehen. Tästä

alkaa hurjaa takaa-ajo kun

poliisit yrittävät kaikin voimin

löytää entisen johtajansa.

Ohjaaja Steven Spielbergillä

on kultainen kosketus eloku-

viin. Niin myös tällä kertaa.

Elokuva perustuu Philip K.

Dickin novelliin. Hänen no-

velleistaan on ennenkin tehty

sellaisia klassikkoelokuvia

kuin esimerkiksi Total Recall

ja Blade Runner.

Kahteen ja puoleen tuntiin

mahtuu paljon hienoa toimin-

taakin, lentämistä, räjähdyksiä

ja vauhtia. Silti juonellinen

anti on kokemisen arvoista.

Teos tullaan muistamaan eri-

tyisesti tulevaisuutta hienosti

kuvaavana elokuvana. Tämä

elokuva kannattaa nähdä.

Vuokrausvinkki





POISTETTU

16

Mies, jolla on yli 20 vuoden kokemus

kalastuksesta, istuu keittiöpöytänsä ää-

ressä ja juttelee leppoisia mp3-

soittimeeni. Olemme juuri vierailleet

kalanperkuuhuoneessa, jossa otin hänes-

tä kuvia. Mies on Esko Tuominen, päl-

käneläinen kalastaja.

Kesä on kalastajan kulta-aikaa. Aamulla

viiden maissa lähdetään vesille käymään

läpi muikkuverkkoja ja harvoja verkkoja,

puolelta päivin palataan rantaan. Sitten

vielä kuljetetaan kalat myyntitiskeille. Es-

kon kalansaalis vaihtelee paljon vuoden-

ajan ja kalakantojen mukaan.

- Mallasvedestä saa kuhaa, siikaa, taimen-

ta, haukea, madetta, ahventa, lahnaa ja jopa

ankeriasta. Varsinkin näin lopputalvesta

saaliit pienenevät, kun mateen kutu alkaa

olla ohi, kalastaja selvittää.

Kalastus ammattina vaatii tietynlaista ih-

mistyyppiä. Tuomisen määritelmän mu-

kaan kalastajan on syytä olla luonteeltaan

tutkija ja oppia sitä kautta tuntemaan kalat

ja niiden elintavat. Karttoihin ja kalapaik-

koihin tulee perehtyä ja opetella painamaan

ne muistiin.

- Kalastus on tasainen ammatti. Tasaisen

rauhallista kovaa työtä, arjet, pyhät, kaikki

läpeensä.

Tuominen toivoo, että nuoria tulisi kalas-

tukseen periin enemmän, sillä valtaosa

hänen tuntemistaan muista ammattikalasta-

jista on vanhempia ihmisiä. Hänen mu-

kaansa on hienoa olla tekemisissä luonnon

kanssa kalastajana.

Teksti ja kuva Olli-Petteri Lahti

Ammattikalastaja. Suurin Tuomisen nap-

paama hauki on kymmenkiloinen.

Perinteisiä

vitsejä

Hämeestä

Isäntä oli kovin tarkka rahoistaan ja olisi

halunnut tyttärensäkin rikkaisiin naimisiin.

Tytär oli kuitenkin ihastunut taiteilijasurki-

mukseen, jolla ei isännän mielestä ollut

pennin pyörylää. Eräänä yönä tyttären ikku-

nan takaa kuului rapistelua ja isäntä siitä

sitten pystyyn ja haulikon kanssa pihalle.

Tuli hiljaista. Sitten kuului huudahdus:

”Tytär lähti, mutta jäi meille oikein hyvät

tikarappuset!”

***

Isäntä oli ollut huusissa pitkään ja emän-

nänkin olisi ollut jo syytä päästä tarpeilleen.

Niinpä emäntä keksi keinon. Hän työnsi

huusin oven alta isännälle sakset ja neuvoi:

”Katkase se noilla.”

***

Koko perhe oli hevosrattaissa ja ajettiin

kohti kirkonmäkeä. Isäntä hoputti hevos-

taan juoksemaan kovempaa, jottei vaan

myöhästyttäisi kirkonmenoista. Eräässä

mutkassa oli iso kuoppa ja kärryt pomppa-

sivat kovasti. Sitten perältä kuului pikkupo-

jan kantava ääni: ”Kustaa tipahti rattailta!”

Johon isäntä vastaamaan: ”Pudokkoon

vaikka pien pala sontaa!”

Kaikki paitsi kalastus on turhaa

plugio - pälkänelukio.palkane.fi/plugio/plugio2005.pdfluokattomuus lukion toiminta-muotona on...

Documents