plugio - pälkänelukio.palkane.fi/plugio/plugio2005.pdfluokattomuus lukion toiminta-muotona on...

16
1 PLUGIO Pälkäneen lukiolaisen lehti 1/2006 Keskelle Helsinkiä Sanomata- lon kellarikerrokseen on lavas- tettu kokonainen kaupunki. Helsingin Sanomien Piste toi- mitussimulaattori on rakennettu palvelemaan nuoria mediaopis- kelijoita. Pälkäneen mediakurssilaiset saivat eräänä tammikuisena pakkaspäivänä tutustua lämpi- mään harjoitustoimitukseen. sivu 7 Joillakin ihmisellä on jokin perustavaa laatua oleva tarve päästä mahdollisimman lähelle luontoa. Jyry Lähde Kangasalan Rai- kusta päätti lähteä Oriveden sutta jäljittämään. Tammikuun pakkanen narisi kenkiä ja jän- nitys kalisutti luita, kun nuori- mies pyrki pimeässä hukan jäljille. Aseenaan Lähteellä oli kamera ja omat vaistonsa. Tunti toi- sensa perään vierähti pimeässä metsässä. Sellainen terävöittää nyky-ihmisenkin vaistoja ja tarkkaavaisuutta. Luonnossa elävä eläin ei kuitenkaan jää- nyt toiseksi ihmisvaistojen rinnalla. sivut 8-9 Eräjärven suden jäljillä Apua auton etsintään ”Mielestäni luotettavia auto- merkkejä ovat Toyota, Mercedes Benz, Alfa Romeo, Jaguar, Re- nault, Peugeot ja Opel. Ominai- suuksissa tärkeitä ovat hyvä hin- ta-laatu suhde. Luotettavuus kyl- milläkin säillä, helppo huolletta- vuus, eli laaja merkki huolto verkosto. Auto ostetaan hyödyn vuoksi.” Tällaisen neuvon auton ostami- seen antaa 49-vuotias nainen. Lue myös muiden antamat vin- kit. sivu 13 MTG vie Mukanaan Sivu 15 Marjo opiskeli Etelä-Afrikan eksotiikassa sivu 3 Politiikka ja Matias ovat kuin paita ja peppu sivu 6 Mitä ihmettä tekee työkseen copywriter? sivu 13 Ensimmäinen saa diplomin sivu 11 Toimittajana Helsingissä Maailma trikkaajan silmin Ryhmä nuoria harjoittelee kummallisia temppuja syvällä Näsinkallion väestönsuojassa Tampereella. Ryhmän jäsenet kannustavat toisiaan yhä ih- meellisimpiin temppuihin. - Trikkauksessa yhdistellään taistelulajien liikkeitä akro- baattisiin voltteihin, Heikki Järvinen kertoo asiaa ihmette- leville. Sivu 4 Trikkaaja pyörähtää. Riku Huomo on notkea kaveri. Jäljet. Minne hukka on mennyt?

Upload: others

Post on 09-Feb-2021

0 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

  • 1

    PLUGIO Pälkäneen lukiolaisen lehti 1/2006

    Keskelle Helsinkiä Sanomata-

    lon kellarikerrokseen on lavas-

    tettu kokonainen kaupunki.

    Helsingin Sanomien Piste toi-

    mitussimulaattori on rakennettu

    palvelemaan nuoria mediaopis-

    kelijoita.

    Pälkäneen mediakurssilaiset

    saivat eräänä tammikuisena

    pakkaspäivänä tutustua lämpi-

    mään harjoitustoimitukseen.

    sivu 7

    Joillakin ihmisellä on jokin

    perustavaa laatua oleva tarve

    päästä mahdollisimman lähelle

    luontoa.

    Jyry Lähde Kangasalan Rai-

    kusta päätti lähteä Oriveden

    sutta jäljittämään. Tammikuun

    pakkanen narisi kenkiä ja jän-

    nitys kalisutti luita, kun nuori-

    mies pyrki pimeässä hukan

    jäljille.

    Aseenaan Lähteellä oli kamera

    ja omat vaistonsa. Tunti toi-

    sensa perään vierähti pimeässä

    metsässä. Sellainen terävöittää

    nyky-ihmisenkin vaistoja ja

    tarkkaavaisuutta. Luonnossa

    elävä eläin ei kuitenkaan jää-

    nyt toiseksi ihmisvaistojen

    rinnalla. sivut 8-9

    Eräjärven suden jäljillä Apua auton

    etsintään ”Mielestäni luotettavia auto-

    merkkejä ovat Toyota, Mercedes

    Benz, Alfa Romeo, Jaguar, Re-

    nault, Peugeot ja Opel. Ominai-

    suuksissa tärkeitä ovat hyvä hin-

    ta-laatu suhde. Luotettavuus kyl-

    milläkin säillä, helppo huolletta-

    vuus, eli laaja merkki huolto

    verkosto. Auto ostetaan hyödyn

    vuoksi.”

    Tällaisen neuvon auton ostami-

    seen antaa 49-vuotias nainen.

    Lue myös muiden antamat vin-

    kit.

    sivu 13

    MTG vie Mukanaan

    Sivu 15

    Marjo opiskeli

    Etelä-Afrikan

    eksotiikassa sivu 3

    Politiikka ja

    Matias ovat

    kuin paita ja

    peppu sivu 6

    Mitä ihmettä

    tekee työkseen

    copywriter? sivu 13

    Ensimmäinen

    saa diplomin sivu 11

    Toimittajana Helsingissä

    Maailma

    trikkaajan

    silmin Ryhmä nuoria harjoittelee

    kummallisia temppuja syvällä

    Näsinkallion väestönsuojassa

    Tampereella. Ryhmän jäsenet

    kannustavat toisiaan yhä ih-

    meellisimpiin temppuihin.

    - Trikkauksessa yhdistellään

    taistelulajien liikkeitä akro-

    baattisiin voltteihin, Heikki

    Järvinen kertoo asiaa ihmette-

    leville.

    Sivu 4 Trikkaaja pyörähtää. Riku Huomo on notkea kaveri.

    Jäljet. Minne hukka on mennyt?

  • 2

    Gallup Mikä mielestäsi ei

    ole yhtään iHQ?

    - Kahdeksan tunnin koulupäi-

    vät, erityisesti uskonnontunnit.

    Antti Laiho, 1B

    - Ihmiset ja tällaiset gallupit.

    Janni Eerola 2A

    (vasemmalla)

    - Vaihtelee päivittäin, en osaa

    vastata.

    Inna Huttunen 7B

    - Seiskaluokan pissikset.

    Erno Lehtimäki 8A

    Tänä päivänä suuri osa nuorista omistaa mp3-

    soittimen. Niiden yleistymiseen on vaikuttanut

    hintojen halventuminen ja samalla myös tallen-

    nuskapasiteetin kasvaminen. Yhä useammalta

    valmistajalta löytyy muutama erilainen malli

    kuluttajan tarpeiden mukaan. Enää ei siis ole

    kyse pelkästään asiantuntijoiden ja nörttien

    leluista, vaan koko kansan tuotteista. Voi kui-

    tenkin olla, että näiden kätevien soittimien aika

    alkaa pikkuhiljaa olla ohi.

    Syksyllä 2005 eduskunta sääti uuden tekijänoi-

    keuslain, joka kielsi esimerkiksi omien kaupas-

    ta ostettujen cd-levyjen kopioimisen omaan

    käyttöön. Tämä tarkoitti myös käytännössä sitä,

    että lempiartistin kappaleita ei enää saa muun-

    taa mp3-muotoon ja siirtää kyseistä formaattia

    toistavaan soittimeen. Tällöin mp3-soittimilla

    saisi teoriassa lain mukaan kuunnella vain ne-

    tistä ostettuja mp3-tiedostoja ja vapaassa levi-

    tyksessä olevaa underground-bändien musiik-

    kia. Jos haluaa siis jonkun artistin cd-levyn ja

    kuunnella sitä myös mp3-soittimella, joutuu

    levyn ostamaan kahteen kertaan.

    Mutta kuka valvoo cd-levyjen kopiointia esi-

    merkiksi omaan käyttöön? Tuskin kukaan va-

    paaehtoisesti käy itsensä poliiseille ilmianta-

    massa kopioituaan levyllisen musiikkia uuteen

    viikkorahoilla ostettuun mp3-soittimeen. Mel-

    kein sama asia on se, ettei kukaan käy kerto-

    massa virkavallalle, että ajoi juuri vahingossa

    hieman ylinopeutta taajama-alueella. Ainoa ero

    näiden kahden välillä on se, että levyn muutta-

    minen mp3-muotoon on hieman turvallisempaa

    kuin ylinopeutta ajaminen.

    Pasi Tiitola, päätoimittaja

    -PÄÄKIRJOITUS-

    P I L O I L L A A N

    Tunnustakaa syntinne ja maksakaa lisää

    - Tahdotko sinä Pälkäne tämän Luopioisen kuntaliitokseksesi.

    - Tahdon, jos otamme minun nimeni.

    - Eikun minun! Ota sinä vaakuna!

    piirros Rosa Takala

  • 3

    Aikakauslehden lukija käyttää

    lehtensä lukemiseen aikaa noin

    tunnin. Naiset lukevat aika-

    kauslehteä hieman miehiä ah-

    kerammin. Aikakauslehtien

    Liiton Taloustutkimuksella

    teettämän tutkimuksen mukaan

    suosituimpia olivat tiede- ja

    kulttuurilehdet, naisten erikois-

    lehdet, autoilun ja tekniikan

    lehdet sekä perhe- ja yleisaika-

    kauslehdet. Näitä lehtiä luettiin

    vähintään tunnin ajan yhdellä

    kertaa.

    Pisimmät lukuajan sai Valitut

    Palat (92 minuuttia). Myös

    Kotimikro (89 minuuttia) ja

    GTi-magazine (87 minuuttia)

    sijoittuivat kärkeen. Vuosien

    2004-2005 aikana aikakausleh-

    tien valikoima on kasvanut 60

    uudella lehdellä. Usein uusi

    lehti pyritään suuntaamaan

    tarkasti tietylle kohderyhmälle.

    Aikakauslehdet eivät ole kerta-

    käyttötavaraa. Yli 50 prosenttia

    tutkimukseen vastanneista il-

    moitti säilyttävänsä lehden ko-

    ko vuosikerran. Eniten talteen

    pistettiin lasten- ja nuortenleh-

    tiä (56 prosenttia vastaajista).

    Noin kolmannes ilmoitti kerää-

    vänsä vuosikertoja tietotekniik-

    ka- ja tietoliikennelehdistä,

    harrastelehdistä sekä tiede- ja

    kulttuurilehdistä. Miehet kerää-

    vät talteen autoilun ja tekniikan

    lehtiä ja naiset puolestaan asu-

    misen, rakentamisen ja puutar-

    hanhoidon lehtiin sekä naisten

    erikoislehtiä. Kiinnostava lisä-

    tieto saattaa olla, että lähes 60

    prosenttia miehistä ja naisista

    ilmoitti keräävänsä Aku Ankan

    vuosikertoja.

    Suomalaiset säilövät Aku Ankan ja Kotimikron

    Luokattomuus

    voi hyvin ja

    kehittyy

    Luokattomuus lukion toiminta-

    muotona on ollut mahdollinen

    kaikille lukioille vuodesta

    1994. Opetushallitus teki selvi-

    tyksen luokattoman lukion

    toimivuudesta koskien luku-

    vuotta 2004 - 2005. Kyselyn

    pohjalta selvitettiin muun mu-

    assa lukio-opiskelun kestoa ja

    opintojen laajuutta, luokatto-

    man lukion opetusjärjestelyitä

    sekä etuja ja epäkohtia.

    Selvityksen lukioista luku-

    vuonna 2003 - 2004 lukion

    päättötodistuksen saaneista

    opiskelijoista 27,7 % oli suo-

    rittanut lukion oppimäärän

    minimikurssimäärän 75 kurs-

    sia. Yli yhdeksän prosenttia oli

    suorittanut päättötodistukseen-

    sa vähintään 85 kurssia. Suh-

    teellisesti eniten vähintään 85

    kurssin suorittaneita oli pien-

    ten lukioiden opiskelijoissa.

    Tutkimuksen kiistaton tulos

    oli, että lukio halutaan säilyttää

    luokattomana. Tätä mieltä oli

    lähes 72 % kyselyyn vastan-

    neista rehtoreista ja yli 93 %

    oppilaskunnista.

    Sekä rehtorit että oppilaskun-

    nat arvostivat opiskelijan nä-

    kökulmasta katsottuna eniten

    valintojen vapautta ja jousta-

    vuutta.

    Luokattomuuden suurimpana

    etuna lukion näkökulmasta

    rehtorit pitivät lukion mahdol-

    lisuutta tarjota yksilöllisiä,

    joustavia ja valinnaisia opinto-

    ja. Oppilaskunnat arvostivat

    toiseksi eniten vaihtuvuutta ja

    vaihtelua.

    Suurimpana epäkohtana ja

    kehittämistarpeena lukion nä-

    kökulmasta rehtorit nostivat

    esiin opinto-ohjauksen ja opin-

    tojen seurannan. oppilaskunnat

    pitivät opiskelijan näkökul-

    masta suurimpana epäkohtana

    erilaisia työjärjestyksen ja

    kurssitarjottimen laatimiseen

    liittyviä ongelmia sekä koe-

    viikkojärjestelmään liittyviä

    epäkohtia.

    Pälkäneen lukion uusi musii-

    kinopettaja Marjo Riihimäki

    on pirteä tapaus. Nainen on

    matkustellut pitkin poikin

    Amerikoita, valmistunut sekä

    luokan-, että musiikinopetta-

    jaksi ja soitellut klarinetti

    Atso Almilan johdolla Liver-

    pool-oratoriossa ja johtanut

    itse puhallinorkesteria. Pälkä-

    neelle hän rantautui Jyväsky-

    lästä, mutta alkujaan Marjo on

    Iisalmesta. Opiskeluajastaankin

    Marjo vietti puoli vuotta Etelä-

    Afrikassa.

    - Opiskelin siellä Natalin yli-

    opistossa Durbanissa puoli

    vuotta.Asuin kampuksella toi-

    sena valkoisena tyttöjen asun-

    tolassa ja opiskelin musiikkia

    oopperasta afrikkalaiseen tans-

    siin ja lauluun. Matkustelimme

    ystäväni Leenan kanssa Etelä-

    Afrikan rannikkoa pitkin Kap-

    kaupunkiin ja takaisin, sitten

    Lohikäärmevuorille ja Swazi-

    maahan, Mosambikiin ja Zim-

    babween.

    Hurjimmasta päästä Marjon

    Afrikanvuoden tempauksista

    lienevät benji-hyppy 216 met-

    rin korkeudesta sillalta rotkoon,

    Zambesi-joella tehty 30 kilo-

    metrin koskenlaskuretki ja kus-

    kina toimiminen omatoimisella

    safariretkellä.

    Pälkäneellä Marjo on osoittanut

    ahkeruutta lukuisten konsertti-

    en ja tempauksien järjestämi-

    sessä. Syksyksi 2006 nainen

    puuhailee musikaalia Pälkä-

    neen lukioon ja vielä tänä ke-

    väänä on luvassa konsertti.

    - Konsertin järjestäminen vaatii

    kaikilta osapuolilta omaa aktii-

    visuutta ja harjoittelun sinnik-

    kyyttä myös muulloin kuin

    musiikintunneilla. Luotan sii-

    hen, että ketkä leikkiin ryhty-

    vät, he sen myös kestävät. Op-

    pilaissa on paljon piileviä ja jo

    näkyviäkin kykyjä. Keväällä

    siis näette itse, toteaa Marjo

    salaperäisesti.

    teksti ja kuva Pasi Tiitola

    Pirteää naisenergiaa lukioon

  • 4

    Yksi heistä herää lauantai-

    aamuna Pälkäneellä puoli

    yhdeksän aikoihin, haukkaa

    leipää tai mysliä, pakkaa

    reppuun tarvittavat varus-

    teet, kävelee bussipysäkille

    josta hän matkaa Luopiois-

    ten linjalla Tampereelle. Toi-

    nen heistä on noussut bussiin

    jostain päin Tamperetta ja

    kolmas matkustanut Kan-

    gasalta. Nääshallin pihaan

    alkaa pikkuhiljaa ilmaantua

    lisää porukkaa. Team Uniton

    tapaaminen on alkamassa.

    Team Unito on ryhmä nuoria,

    joilla on epätavallinen harras-

    tus: Xtreme Martial Arts eli

    extreme taistelulajit, tai lyhem-

    min trikkaus. Trikkaus sana

    tulee englanninkielen sanasta

    trick, joka on suomeksi temp-

    pu. Toiminta- ja kung fu-

    elokuvista tutut temput taide-

    taan myös trikkauksessa, mutta

    ilman vaijereiden apua. Useim-

    miten trikkaajat harrastavat

    jotain taistelulajia, jota sitten

    hyödynnetään temppuillessa.

    Taistelulajeista onkin apua

    vaikkapa räväkämpien potku-

    jen harjoittelussa ja ruumiin-

    hallinnassa.

    - Trikkauksessa yhdistellään

    taistelulajien liikkeitä, varsin-

    kin potkuja, akrobaattisiin volt-

    teihin, ryhmän perustajajäse-

    niin lukeutuva Heikki Järvi-

    nen kertoo.

    - Harjoituksissa treenataan

    myös komeita näytöskoreogra-

    fioita, Tamperelainen Emil

    Virtanen hehkuttaa.

    Team Unito sai alkunsa reilu

    vuosi sitten, kun nuoret trikka-

    uksen harrastajat päättivät jär-

    jestää tapaamisen. Ryhmään on

    pikkuhiljaa tullut lisää jäseniä,

    ja nyt unitolaisia löytyy sekä

    pääkaupunkiseudulta että Pir-

    kanmaalta.

    - Helsinkiläisten kanssa järjes-

    tämme isompia tapaamisia,

    mutta niitä ei ole mahdollista

    järjestää joka viikonloppu,

    Kangasalalainen Janne Simo-

    joki kertoo mutustaessaan väli-

    palaksi ostamaansa hampuri-

    laista.

    -Kesä on trikkailijalle parasta

    aikaa, koska halutessaan voi

    mennä hyppimään vaikka koti-

    pihan nurmikolle.

    Harjoitukset, joita yleensä sa-

    notaan miiteiksi, kestävät

    yleensä monta tuntia. Harrasta-

    jat kannustavat toisiaan opette-

    lemaan uusia, aina vain vaike-

    ampia temppuja ja pelkojensa

    voittamista. Miiteissä kuvataan

    usein videomateriaalia, joista

    myöhemmin tehdään henkilö-

    kohtaisia videoita, sekä videoi-

    ta tapaamisista. Rankkojen

    harjoitusten jälkeen unitolaiset

    suunnistavat johonkin syö-

    mään. Ehdoton suosikki on

    Chen’s kiinalainen ravintola.

    Miitin jälkeisenä päivänä, mo-

    nen tunnin harjoittelun jälkeen

    paikat ovat todella kipeänä ja

    seuraava päivä meneekin

    yleensä lihasten palautumi-

    seen.

    Teksti ja kuvat: Juho Huomo

    Trikkaaja voittaa pelkonsa

  • 5

    Kiduskunta Kuparikutri hyppeli iloisesti läpi metsän. Metsän muut asukit

    olivat jo tottuneet Kuparikutrin liioiteltuun virneeseen ja yleen-

    säkin melko katteettomaan iloisuuteen. Yllätyksenä taas tuli se,

    että nyt Kuparikutrilla oli oikeasti syy olla ylenpalttisen pirteä-

    nä. Hän oli matkalla metsän hallintokeskukseen, fysiikkaa uh-

    maavaan siniseen sylinteritaloon, jonka halkaisija ulkoapäin

    katsottuna kattaisi ehkä yhden pienen huoneen pinta-alan, mut-

    ta sisältä paljastuu kokonaisia käytäviä, ja Hilton-malliston

    kattohuoneistoja.

    Kuparikutri reväytti naurettavalla melodraamalla höystetysti

    ulko-oven auki ja loikkasi polvillaan liukuen taloon. Talon si-

    sällä kahvia latkivat sekalaiset eläimet olivat tukehtua pullaan-

    sa.

    - Mikä meininki toverit, Kuparikutri kajautti ilmoille

    - Kuka on vienyt minun äänestäjäni? prosidentti karhu tiedus-

    teli

    - Kuka on vienyt minun lääkekasvini? Rosa Mehiläinen kum-

    masteli

    - Kuka on vienyt minun kitarani? Känkkäränkkä pohdiskeli

    - Kuka on vienyt mun röökit? Saukko raivosi

    - Jätkät hei, jätkät, rauhoittukaa. Minusta on tullut taas metsän

    presidentti ja lupaan jokaiselle vähemmistölle jotain, enem-

    mistöiltä otan pois vieläkin enemmän, Kuparikutri rauhoitte-

    li.

    Mangusti Zytszstskckcovyzks huomasi jälleen kämmenselilleen

    kasvavan ylimääräistä karvaa. Zytszstskckcovyzksin tempera-

    menttiin oli jo totuttu ja talosta oli poistettu kaikki hauras mate-

    riaali.

    - Juma! Meitsi tekee käsillään duunii kaiket päivät ja sitten ei

    saadakaan työväen pressaa, mangusti metelöi

    - Sinä et ole tehnyt rehellistä työtä päivääkään elämästäsi,

    Kuparikutri vastasi

    - Etkä sinä ole tehnyt kolmeenkymmeneen vuoteen mitään

    sosiaalidemokratiaan viittaavaa, Zytszstskckcovyzks vastasi

    Tukevahko silmälasipäinen metsuri saapui taloon kesken huu-

    don.

    - Timppa! Moro, minä olen nyt taas presidentti, ja maahan-

    muuttajille elämä hymyilee

    Metsuri kirosi äänekkäästi usean minuutin ajan ja sai viimein

    koottua itsensä.

    - Onko Länsirannalla omaa lippua? Täytyisi saada ostoskes-

    kusten ovien eteen kynnysmattoja

    Vaivaantunut hiljaisuus valtasi talon väen. Kuparikutri ei ollut

    aivan varma, kummassa suunnassa Suomen länsirannikko oli,

    mehiläinen oli vahvasti pilvessä, saukko pani kaiken tarmonsa

    savukkeiden etsimiseen, mangusti ei viitsinyt huolestuttaa seis-

    mologian laitosta avaamalla suutansa ja prosidentti katseli hai-

    keasti ulos ikkunasta hakien tuulesta vihreän sävyjä.

    - Poppaloora, puhuva auto-

    Känkkäränkkä ei milloinkaan ehtinyt laulunsa loppuun, kun Pia

    -Noora Reipas saapui paikalle ja läiskäsi sensuuritarran Känk-

    käränkän suun tukkeeksi.

    - Populismia! Reipas huusi

    - Älkäähän nyt suttuko. Kaikki jatkuu ennallaan. Minä en ota

    mihinkään poliittiseen asiaan kantaa, se Hyssälän kääpä se-

    koilee edelleen, Kampela on juuri saamassa valmiiksi teki-

    jänoikeuslain, joka kieltää musiikin kuuntelun kokonaan,

    Heinäluomaa on lupa jatkossakin vihata. Kaikki on kunnos-

    sa, Kuparikutri vannoi.

    Veli-Pekka Kangasniemi

    Kolumni

    ALKUPERÄINEN PAINETTU

    LEHTI SISÄLSI TÄSSÄ KOH-

    TAA MAINOKSEN. VERKKO-

    VERSIOSTA MAINOKSET ON

    POISTETTU

    ALKUPERÄINEN PAINETTU

    LEHTI SISÄLSI TÄSSÄ KOH-

    TAA MAINOKSEN. VERKKO-

    VERSIOSTA MAINOKSET ON

    POISTETTU

  • 6

    - Keskusta nimensä mukai-

    sesti sijoittuu Suomen puo-

    luekentän välimaastoon, eikä

    siten sido jäseniään ja kan-

    nattajiaan muodikkaasti il-

    maistuna vastakkainasette-

    luun, selvittää Matias Hildén,

    Pirkanmaan keskustanuorten

    varapuheenjohtaja.

    Aitoossa vanhempiensa kanssa

    asuva Hildén liittyi keskus-

    tanuoriin viidentoista vuoden

    iässä, koska koki poliittisen

    järjestötoiminnan olevan lähel-

    lä sydäntään. Nuorisojärjestöt

    ovat hänen mukaansa tärkeitä

    mielipidevaikuttajia, vaikka ne

    eivät pääsekään välittömästi

    vaikuttamaan valtion toimin-

    taan. Järjestäytynyt toiminta

    myös jalostaa omien arvojen

    kannattamisen omien arvojen

    edustamiseksi, ja usein myös

    tarjoaa tien politiikan saralle.

    Keskustapuolueen president-

    tiehdokkaan Matti Vanhasen

    pyrkimys kuninkaan paikalle

    päättyi vaatimattomaan yhdek-

    säntoista prosenttiyksikön ääni-

    määrään.

    - Ei pidä paikkaansa, että kes-

    kustalaiset olisivat taktikoineen

    oman edustajansa pääministe-

    rin paikalle, jossa todellinen

    valta on. Huono vaalitulos joh-

    tui siitä, että Vanhanen oli liian

    etäinen suurelle osalle suoma-

    laisista. Lisäksi hän oli lähtöi-

    sin kaupungista ja käynyt läpi

    avioeroprosessin, jotka ovat

    myrkkyä vanhakantaisille maa-

    laisliittolaisille, selittää nuori-

    sopoliitikko Hildén.

    Presidentti Tarja Halosen kan-

    natus jakautui vaaleissa kuin

    tohvelieläin ihmislajin alkutai-

    paleella. Toisella kierroksella

    Hildén asettui Niinistön kan-

    nattajaksi muiden Keskus-

    tanuorten tavoin.

    Matias Hildén tunnustaa itsensä

    ehdottomaksi Luopioisten ja

    Pälkäneen välisen kuntaliitok-

    sen kannattajaksi. Häntä, kuten

    kovin montaa muutakin ihme-

    tyttää nimikiistan saama täysin

    absurdi painoarvo. Hän ei kan-

    nata uuden kunnan nimeksi sen

    enempää Luopioista kuin Päl-

    känettäkään.

    - Aitoo olisi ihan hyvä. Pääsisi

    vuorostaan Pälkänekin ratsasta-

    maan meidän kuuluisuudellam-

    me, Hildén naureskelee.

    Teksti ja kuva

    Veli-Pekka Kangasniemi

    Politiikka sydäntä lähellä Politiikan polttopisteessä: Matias Hildén

    (Keskusta)

    Suomen NATO-jäsenyys

    - Kannatan

    Ydinvoima?

    - Kannatan

    Yleinen asevelvollisuus?

    - Kannatan

    Turkistarhaus?

    - Hyväksyn

    Maahanmuutto?

    - Kannatan, mikäli se suuntau-

    tuu kattamaan Suomen työvoi-

    matarvetta

    Varallisuusveron poistaminen?

    - Hyvä ratkaisu

    Kansanedustajien palkat ja

    virkaedut?

    - Sopivan tasoisia

    Alkoholiveron alennus?

    - Toimi kuten oli tarkoituskin

    eli hillitsi tuontia Virosta

    Stubbailu?

    - Siinähän stubbailee

    AY-liikkeet?

    - Asema muistuttaa melkein

    poliittista puoluetta. Liikaa

    valtaa työelämän ulkopuolella.

    Nythän ne valitsevat jo omia

    presidenttejäänkin

    16-vuotiaiden äänioikeus?

    - Kannatan ainakin kunnallis-

    vaaleihin

    Tuleva päättäjä? Matias Hildén harrastaa politiikkaa.

    ALKUPERÄINEN PAINETTU

    LEHTI SISÄLSI TÄSSÄ KOH-

    TAA MAINOKSEN. VERKKO-

    VERSIOSTA MAINOKSET ON

    POISTETTU

  • 7

    Piste toimitussimulaattori

    sijaitsee Sanomatalossa aivan

    Helsingin ydinkeskustassa.

    Korkean lasiseinäisen raken-

    nuksen pohjakerrokseen la-

    vastettu pienois-Helsinki pe-

    rehdyttää opiskelijoita toi-

    mittajan työhön Helsingin

    Sanomissa, Ilta-Sanomissa,

    Taloussanomissa ja IS-

    Veikkaaja –lehdessä.

    Piste on suunnattu yläaste- ja

    lukio-ikäisille ja harjoittelutoi-

    mitus tarjoaa haastetta media-

    alasta kiinnostuneille nuorille.

    L a v a s t e t u s s a p i e n o i s -

    Helsingissä tiimit työskentele-

    vät viidessä eri toimituspistees-

    sä, 4-6 hengen ryhmissä. Jä-

    senten tietokantaan rekisteröi-

    tymisen jälkeen jokainen läh-

    tee itsenäisesti keräämään ma-

    teriaalia lehden etusivua var-

    ten. Oppilaat käyvät haastatte-

    lemassa heidän aiheeseensa

    liittyviä tietolähteitä, jotka

    esittävät oman näkökantansa

    asiasta. Pisteestä toiseen liiku-

    taan tietokantajärjestelmän

    välityksellä saadun aineiston

    avulla. Töitä valvoo kunkin

    lehden uutispäällikkö, joka

    arvioi nuorten menestystä toi-

    mitustyössä. Uusista juttuvin-

    keistä kerrotaan sähköisten

    viestintävälineiden kautta, kul-

    lekin toimittajalle erikseen.

    Myös haastattelut tehdään kän-

    nykällä ja interaktiivisilla ku-

    varuuduilla. Materiaalin ko-

    koonpanossa käytetään lehtiar-

    kistoa, sähköpostia, faksia ja

    internetiä.

    - Piste lisäsi mielenkiintoani

    toimittajan työtä kohtaan. Sain

    sellaisen kuvan, että toimitta-

    jantyö voisi olla ihan mukavaa,

    kaikesta kiireestä huolimatta,

    pälkäneläinen Juho Huomo

    toteaa.

    Runsaan aineistomäärän kerät-

    tyään oppilaat kokoontuvat

    uutispöydän ääreen jakamaan

    saavutetun tiedon ryhmän kes-

    ken. Etusivun otsikosta, kuvas-

    ta ja näkökulmista päätetään

    yhteistyöllä. Ne sovitetaan

    yhteen kuvaruudulla.

    Uutispäällikkö Marja-Riika

    Saaristo kertoo, että toimitus-

    simulaattorissa käy keskimää-

    rin 12 ryhmää viikossa. Suurin

    osa kävijöistä tulee Uuden-

    maan alueelta.

    -Harjoitustoimituksen idea on

    norjalaisen multimediayrityk-

    sen alun perin, ja sama yritys

    oli myös meidän Pistettämme

    suunnittelemassa ja rakenta-

    massa. Se tehtiin, koska sano-

    malehdillä on kasvava huoli

    tulevaisuuden lukijoista, ja

    ajattelimme, että kun tietää,

    miten lehti tehdään, se lisää

    kiinnostusta lehtiin. Olemme

    ylpeitä, että voimme samalla

    tarjota journalismin peruskurs-

    sin vierailijoille!

    -Uskoisin, että jokaisen toimit-

    tajan haave olisi löytää aina

    sellaisia aiheita ja tietoja, joita

    ei ole muilla toimittajilla. Se ei

    vain aina toteudu, joten pitää

    tyytyä arkisempiin haasteisiin:

    selviytyä joka työstä niin, että

    saa aikaiseksi hyvän, oikean ja

    kiinnostavan lehtijutun, Saaris-

    to kuvailee toimittajan arkea.

    teksti Sini ja Emma Hemilä

    kuva Awapa Sirirangkamanont

    Pälkäneläiset Hesarin toimittajina

    Lasinen päämäärä. Pälkäneen lukiolaiset tutustuivat tammi-

    kuun pakkasilla maamme suurimpaan mediataloon.

    ALKUPERÄINEN PAINETTU

    LEHTI SISÄLSI TÄSSÄ KOH-

    TAA MAINOKSEN. VERKKO-

    VERSIOSTA MAINOKSET ON

    POISTETTU

    ALKUPERÄINEN PAINETTU

    LEHTI SISÄLSI TÄSSÄ KOH-

    TAA MAINOKSEN. VERKKO-

    VERSIOSTA MAINOKSET ON

    POISTETTU

  • 8

    1. tammikuuta

    Halusin päästä lähelle sutta.

    Olin kuullut, että Oriveden

    laidalla Eräjärvellä haisee

    hukalle. Isoäitini asuu siellä

    ja päätän asettua hänelle

    taloksi. Pitäjällä saan kuulla

    sudesta sen verran, että se

    on lähiaikoina raadellut peu-

    ran Eräjärvellä.

    Ryhdyn haastattelemaan

    paikallisia asukkaita. Ta-

    paan kävelylläni erään, joka

    väittää nähneensä suden

    yöllä.

    - Ei hiivatti kun mää hain

    puita yöllä ja kiiluvat silmät

    näky mettässä. Kohta ei

    enää uskalla käydä pihalla

    virtsallakaan, mies sanoo.

    - Ei terve susi käy ihmisen

    kimppuun, minä töksäytän.

    - Mää voisin ampua sen

    kiväärillä.

    - Jaa oks sulla?

    - Onhan mulla.

    Ei tuo mies mitään kivääriä

    hae, sillä hänen kaverinsa

    kiirehtii ilmoittamaan, että

    suden tappaminen on kiel-

    lettyä. Ja siihen se ampu-

    misajatus jää. Jatkamme

    kuitenkin jutustelua räisky-

    vinä kuin juoruakat.

    - Myytkö sää kuvia, joita

    ottelet luonnosta? mies ute-

    lee.

    - En mää ottele muuten ku-

    via… Nyt vaan, kun toi susi-

    havainto on tehty.

    - Mää voisin kyllä maksaa, jos

    saat kuvan sudesta.

    - Paljonko maksat? kysyn mu-

    ka kiinnostuneena, koska arve-

    len, että sudesta on vaikea

    ottaa kuvaa.

    - Mitä pyydät…

    Naurahdan ja sanon lähteväni

    hukastaan huomisella. Ja ker-

    ron, että susikuviani en aio

    myydä, jos sellaisen satun

    saamaan.

    2. tammikuuta

    klo 8.00

    Aamulla kävelen paksussa

    lumessa. Ympärillä on tiheä

    kuusikko, jonka lävitse ei voi

    nähdä enää maantietä. Metsik-

    kö parsii umpeen kokkareisen

    metsätien, jonka lumi kastelee

    saappaiden päälle vedetyt hou-

    sunpuntit. Tiedän, että ta-

    kaisinpäin tulo on helpompaa

    samoja jälkiä astuen. Kamera

    heiluu lenkistä ranteessani ja

    tunnustelen vähän väliä sen

    liipaisinta, saadakseni varmuu-

    den, että siitä on nopea painaa.

    Metsätie kaartuu pian aukealle

    paikalle. Täällä on saha ja teu-

    rastusmaja. Lautapinot on pei-

    telty huolellisesti pressulla ja

    niiden päällä on paksu lumi-

    patja. Kävelen traktorinjälkiä

    pitkin ja tunnen helpotuksen

    jaloissani, jotka vievät minua

    kuin soutaen. Pehmeä kulku

    sulattaa jäykistyneen mielen-

    kin ja olen toiveikas, sillä teu-

    rastusmaja houkuttelee var-

    masti eläimiä, mikäli metsästä-

    jät ovat heittäneet hirven roip-

    peita pihalle. Äkkiä jokin tum-

    ma roikale osuu silmiini. Se

    lötköttää punertavassa hanges-

    sa, jota on tallattu. Kävelen

    lähemmäs.

    En voi sanoa, ettenkö ole ih-

    meissäni tajutessani, että kar-

    vaisen lumen ja jälkien rajuil-

    massa kaikki merkit viittaavat

    suteen. Kaluttu hirven pää

    helottaa punaisena pakkashan-

    gessa. Kaikkialla verisen hir-

    venpään ympärillä on suden

    jälkiä. Pedot ovat mellastaneet

    täällä lähiaikoina, koska jäljet

    ovat vielä nuoria. En epäile

    mitään muuta eläintä. Katselin

    moneen kertaan jälkiä. Ne ovat

    koiramaisia, mutta isompia.

    Kävellessäni takaisin päätän,

    että vietän seuraavan yön tääl-

    lä teurastusmajan lähellä.

    Klo 19.00

    Puen itseni moneen kerrokseen

    ja heitän vielä päälleni tukevan

    pompan ja karvalakin. Ulkona

    tuntuu pimeältä ja kylmältä,

    kun lähden lämpimästä pirtis-

    tä. Köpötellessäni ripeästi met-

    sätietä lämpö kuitenkin nousee

    ja pysyy hyvin tukevan takin

    Suden lähellä

  • 9

    sisällä. Metsätie näkyy vaaleana

    lumessa.

    Teurastamonaukealla heittäy-

    dyn paksuun hankeen odotta-

    maan ja painan lumen tiiviiksi

    alleni. Tähyilen metsänreunaa

    ja mustaa möykkyä keskellä

    aukiota. Sitä minä voin vain

    tehdä; tähyillä, toljottaa, ilman

    hyvää hajuaistia tai tarkkaa nä-

    köä. Vaistokin minulla on perin

    kehno. Arvelin aluksi koko ajan

    olevan ratkaisevat hetket.

    Puiden varjoista susi tulisi kiilu-

    vine silmineen metsänlaitaan ja

    alkaisi haistella. Se voisi haistaa

    kaksi kiintoisaa hajua: hirven-

    pään ja minut. Se lähtisi var-

    masti minut haistaessaan pa-

    koon, mutta ehtisin napata sala-

    malla kuvan noista vaaleista ja

    viiruisista pedon silmistä, jotka

    katsoisivat suoraan läpi kame-

    ran nähtyään punaisen merkki-

    valon.

    Makaan jäykkänä, mutta käsiä

    puuduttaa kameran piteleminen.

    Vaihdan kyljelleni ja olen taas

    hiljaa. Vähitellen lumi allani

    sulaa ja painuu märkänä läpi

    vaatekerrosten. Minua alkaa

    paleltaa ja väsyttää. Vaihdan

    vielä kerran kylkeä kuivalle

    puolelle. Jalat ovat jäässä ja

    keksin äkkiä peittää ne varovas-

    ti lumella. Sitten katselen etee-

    ni. Näky on jo mielessäni niin

    tarkasti, että voisin piirtää sen

    ääriviivat. Tumma metsänreuna,

    vaalea aukio ja tumma möhkäle

    keskellä sitä. Susipolku ei enää

    erotu lumesta. On pimeää, vain

    kuu killuu entistä korkeammalla

    tummalla taivaalla ja ruskeat

    pilvet ohittavat sen.

    Klo 22.00

    - Auuuuuuuuu….

    Soinnukas ulvonta kajahtaa

    jostain etäältä. Havahdun ja

    jäinen sormi koukistuu avaa-

    maan kameran. Sen valo kirve-

    lee pimeään tottuneita silmiäni.

    Ajattelen, että kameran valo on

    syytä peittää käsineellä, jotta

    susi ei näkisi sitä.

    Ulvonta jatkuu, enkä erota, on-

    ko se toinen susi vai sama kuin

    äsken. Nyt se kuuluu lähempää.

    Sormeni ovat sulaneet kuumas-

    ta jännityksestä ja pitelen ka-

    meraani paljain käsin.

    Metsänreuna on hiljainen, eikä

    siihen ole ilmestynyt kiiluvia

    silmiä.

    Nyt tuijotan niska kipeänä ja

    epämukavassa asennossa etee-

    ni. En halua liikahtaakaan.

    Äkkiä pääni kuitenkin kallistuu

    tulosuuntaani. Kuulen metsän-

    reunalta varovaisia askelia,

    jotka narisevat pakkaslumen

    sortuessa tassun alta. Sen täy-

    tyy olla susi. Äsken se ulvoi ja

    nyt kiertelee metsänreunaa

    ruuan toivossa. Teurastusroip-

    peet ja veri lumessa haisevat

    sen kuonoon. Mutta se ei näyt-

    täydy, vaan kummittelee tum-

    massa kuusikossa. Pitkän aikaa

    kuulen askelia sieltä täältä, ne

    hiljenevät välillä ja jatkavat

    taas narinaansa, lopulta haihtu-

    en kokonaan tiheän kuusikon

    piiloon.

    On tuntien hiljaisuus, kunnes

    kuulen jo reilusti kauempaa

    puolen kilometrin päästä suden

    ulvontaa. Samassa koirat alka-

    vat räksyttää ja metsä kaiuttaa

    huoahtaen haukunnan. Susi on

    koira- aitauksen liepeillä, kos-

    ka se ei uskaltanut tulla van-

    haan paikkaansa. Se haistoi

    minut ja perääntyi. Vasta puo-

    liyöllä palaan mummolaan.

    3. tammikuuta

    klo 9.00

    Aamuna päätän mennä katso-

    maan yöllisiä suden jälkiä tode-

    takseni, että susia on ollut

    enemmänkin. Ne ovat kulkeneet

    lähimmillään kahdenkymmenen

    metrin päässä minusta kuusi-

    kossa. Lähdettyäni teurastus-

    paikalta susi on palannut sinne

    ja etsinyt hajujen toivossa pur-

    tavaa. Se on vetänyt hirvenpäätä

    reilun metrin ja jättänyt paikoil-

    leen. Sudet eivät ole uskaltaneet

    tulla lähemmäs, koska ovat

    haistaneet minut, ihmisen, nii-

    den vihollisen.

    Teksti Jyri Lähde

    Kuvitus Rosa Hakala

    Suden lähellä

  • 10

    Pälkäneelle ollaan kovaa

    vauhtia touhuamassa uutta

    kirjastoa. Uuden kirjaston

    tarve onkin ilmeinen, sillä

    nykyinen rakennus rupeaa jo

    käymään ahtaaksi.

    Nykyisen kirjaston tilat ovat

    reilut 200 neliötä. Uuden kir-

    jaston vastaava luku tulee ole-

    maan noin 600 neliötä eli noin

    kolminkertaiset. Uusi kirjasto

    suunnitellaan ja rakennetaan

    nimenomaan kirjastokäyttöön.

    Tällöin voidaan kiinnittää huo-

    mioita rakennuksen viihtyvyy-

    teen, käytännöllisyyteen ja

    näyttävyyteen.

    - On kuunneltava uuden kirjas-

    torakennuksen käyttäjiä, sekä

    asiakkaita että talossa työsken-

    televiä. Hyvä keino saada tie-

    toa on käydä tutustumassa

    muihin kirjastoihin. Sekä vir-

    heistä, että hyvistä ratkaisuista

    oppii. Rakennuksemme suun-

    nittelija on alan ammattilainen,

    sanoo Pälkäneen kirjastonjoh-

    taja Leena Forstén.

    Kirjaston suunnittelijaksi on

    valittu arkkitehti Esko Ränti-

    lä. Hänen suunnittelemiaan

    kirjastoja löytyy ainakin Vir-

    roilta ja Laitilasta. Virtojen

    kirjasto valmistui vuonna 2000

    ja Laitilan kirjastoa ollaan par-

    haillaan rakentamassa. Kirjas-

    ton tontiksi on valittu maatilk-

    ku urheilukentän Lahdentien

    puoleisesta päädystä, joka on

    viime kesinä tunnettu myös

    lammaslaitumena. Uuden kir-

    jaston rakentaminen tulisi arvi-

    oiden mukaan maksamaan

    reilut miljoona euroa. Pälkä-

    neen uusi kirjasto on ensim-

    mäisten joukossa, kun Länsi-

    Suomen lääninhallitus hakee

    seuraavina vuosina valtiontu-

    kea eri hankkeille.

    Uuteen kirjastoon on luvassa

    paljon uudistuksia. Käytettä-

    vän tilan kolminkertaistuessa

    arkkitehtonisille ratkaisuille jää

    enemmän sijaa.

    - Hyllyviidakosta olisi hyvä

    päästä eroon! Lisätään selkeyt-

    tä aineiston esillepanossa. Ark-

    kitehtuurin avulla saadaan luo-

    tua tila entistä kauniimmaksi.

    Uusi kirjasto tarjoaa kohtaus-

    paikan, löytöpaikan, mahdolli-

    suuden omiin retkiin tiedon,

    kirjojen ja kulttuurin maail-

    maan. Kirjastosta löytää kirjo-

    ja, lehtiä, av-materiaalia, netti-

    koneita... Minulle voi tulla

    kertomaan, mitä haluatte!

    teksti Kalle Metsovuori

    Hyllyviidakon tilalle viihtyisyyttä

    Kirjastonjohtajan suulla

    sanottua:

    - Uudesta kirjastosta pitäisi tulla mieluisa paikka kaikille sen

    käyttäjille. Ja hyvä sekin, jos talo näyttää kiinnostavalta

    myös Lahti-Tampere -tietä ohi ajavan silmissä.

    - Vaikka uuteen kirjastoon tuleekin paljon sähkökirjoja, ää-

    nitteitä ja tallennettua kuvaa erilaisissa formaateissa, uskon

    painetun aineiston pitävän pintansa pitkään. Nyt av-

    tallenteita on noin 10 % aineistosta.

    - VHS:ää on ostettu kirjastoon vielä tänäkin vuonna. Laittei-

    ta tuntuu asiakkailla olevan vielä käytössä. Ikävä tulee

    VHS:ää. Se kestää kirjastokäytössä satoja käyttökertoja toi-

    sin kuin helposti naarmuuntuva DVD.

    - Vanha kirjastokortti ei ehkä tule käymään uudessa kirjas-

    tossa. Todennäköisesti se vaihdetaan uuteen korttiin, koska

    suunnittelemme samaan aikaan siirtymistä Tampereen alu-

    een PIKI kirjastoihin. Tämä tarkoittaa sitä, että Pälkäneen

    kirjastosta hankittu kirjastokortti käy myös muissa kirjas-

    toissa, jotka ovat systeemissä mukana. Ryhmään kuuluu Pir-

    kanmaalla nyt 22 kirjastoa

    - Uuden kirjaston tontilla sijaitsevan skeittipaikan kohtalo on

    vielä avoin. Olen kuullut teknisestä toimistosta, että uutta

    hyvää paikkaa mietitään.

    Nestori Keskustie 4 Pälkäne 03-5343338

    Nimi: Viljami Moisio

    Seura: Ilves-Eagles C90

    Ikä: 16 vuotta

    Pelipaikka: Maalivahti

    Asuinpaikka: Pälkäneen Poh-

    jalahti, Raikku

    Kellonaika: 8.34

    Sampoomerkki: Adidas

    Viljami Moisio aloitti jääkie-

    kon säännöllisen harrastaminen

    6-vuotiaana, silloisen joukku-

    een ollessa Kangasalan Kisa.

    Nykyään Ilves-Eagles C90:ssä

    pelaava Moisio harjoittelee

    parhaimmillaan viidesti viikos-

    sa.

    Idoleikseen nuori maalivahti

    tunnustaa Vesa Toskalan ja

    tällä kaudella vakuuttaneen

    Juuso Riksmanin.

    Moision mielestä hänen paras

    yksittäinen saavutuksensa jää-

    kiekossa on joukkueen avitta-

    minen voittoon yhdeksännellä

    rankkarikierroksella Lahdessa.

    PELAAJAKORTTI 2006

    ALKUPERÄINEN PAINETTU

    LEHTI SISÄLSI TÄSSÄ KOH-

    TAA MAINOKSEN. VERKKO-

    VERSIOSTA MAINOKSET ON

    POISTETTU

  • 11

    Median lukiodiplomin suorit-

    taminen on mahdollista medi-

    an perusteet -kurssin sekä

    kolmen valinnaisen kurssin

    suorittamisen jälkeen. Kurs-

    sin arvioinnin suorittaa oman

    opettajan lisäksi toinen, riit-

    tävän pätevyyden omaava

    arvioija, jonka koulun rehto-

    ri hyväksyy.

    Valinnaisiin kursseihin opiske-

    lija voi valita kursseja tieto- ja

    viestintätekniikasta, yhteiskun-

    taopista, kuvataiteesta ja musii-

    kista.

    Diplomisuoritus on yhden kurs-

    sin mittainen projekti, johon

    sisältyy työpäiväkirja ja varsi-

    nainen työ sekä kirjallinen osio,

    joka on lähteisiin perustuva

    kirjoitus, liittyen oppilaan valit-

    semaan tehtävään.

    - ME2 –mediadiplomikurssilla

    on vapaus työstää diplomiaihet-

    ta opettajan tiiviissä ohjauses-

    sa. Itse valitsin diplomityöni

    aiheeksi Pälkäneen seudun ku-

    vitteellisen paikallistelevision,

    jota lähdin sitten kehittelemään,

    kertoo Pälkäneen lukiossa en-

    simmäisten joukossa mediadi-

    plomiaan työstävä Asta Vuori-

    nen.

    - Kyllä tämä mielenkiintoista

    on ollut. Ja voin suositella me-

    dian lukiodiplomin tekemistä

    kaikille, joita viestintä vain

    vähänkin kiinnostaa, tänä ke-

    väänä ylioppilaaksi kirjoittava

    Vuorinen toteaa.

    Työskentely tapahtuu valvotus-

    ti ja määrämittaisena. Arvoste-

    luasteikko on sama koko maas-

    sa. Arvosteluasteikko suorituk-

    sesta on 1-5 ja suorituksesta

    tulee erillinen yo-todistuksen

    liitteenä oleva todistus sekä

    maininta suorituksesta ylioppi-

    lastodistukseen, mikäli opiske-

    lija sen haluaa. Lukiodiplomin

    suorittamisesta voi olla etua

    pyrittäessä jatko-opintoihin.

    Opetuksesta ja suoritusten val-

    vonnasta Pälkäneen lukiossa

    vastaa tieto- ja viestintäteknii-

    kan opettaja Jussi Vilanen-

    Arkimies.

    Lukiosta myös diplomi

    Ensimmäinen. Asta Vuorinen saa ensimmäisenä valmiiksi medi-

    an lukiodiplominsa.

    Median lukiodiplomiin kuu-

    luu 2 pakollista ja 3 valin-

    naista kurssia. Suoritusjär-

    jestyksellä ei ole merkitystä,

    kuitenkin Me1 –kurssi olisi

    syytä suorittaa 1. lukiovuote-

    na.

    1. Median maailma –kurssi

    (ME1), pakollinen suori

    tus

    2. Valitse kolme kurssia

    seuraavista:

    TVT1, kuvankäsittely

    TVT2, graafiset julkai-

    sut

    TVT4, ohjelmointi

    TVT4, sähköiset julkai-

    sut

    KU3, media, elokuva ja

    kuvien viestit

    KU7, valokuva

    MU4, musiikki viestiin

    ja vaikuttaa

    MU6, musiikkitekno

    logia

    HY7, maailma nyt

    3. Median diplomikurssi

    (ME2), pakollinen suori

    tus

    Pälkäneen lukiossa Me-

    diakurssit on mahdollista

    suorittaa itsenäisesti opiskel-

    len. Näin niiden suorittami-

    nen ei ole lukujärjestyksestä

    riippuvaista ja kurssi voi-

    daan toteuttaa myös pienillä

    oppilasmäärillä.

    Pienen lukion paras puoli on

    se, että opettajat ovat helpos-

    ti opiskelijoiden tavattavissa

    ja avustavat diplomityön

    suorittamisessa.

    Lukuvuonna 2005-2006 jär-

    jestetty ME1 –kurssi vieraili

    Sanomatalossa ja Yleisradi-

    ossa Pasilassa sekä kurssin

    toteutukseen osallistui myös

    koulun ulkopuolinen ammat-

    titoimittaja.

    Ohjeita median

    lukiodiplomiin

    ALKUPERÄINEN PAINETTU

    LEHTI SISÄLSI TÄSSÄ KOH-

    TAA MAINOKSEN. VERKKO-

    VERSIOSTA MAINOKSET ON

    POISTETTU

  • 12

    Awapa Sirirangkamanont

    (Mild), age 16, came to

    Finland six months ago from

    Pathumtani, Thailand.

    She will be in Finland for one

    whole year.

    Have you learnt to speak

    Finnish?

    - A little bit. My first word in

    Finnish was “moi”. We had a

    camp before the trip to

    Finland and there I learnt to

    speak a little bit of Finnish.

    Where do you live in

    Pälkäne?

    - I live with the Hemilä family

    Are there any differences

    between the schools in

    Finland and in Thailand?

    - In Thailand we have school

    uniforms. School starts at 7.00

    and ends at 16.00. There are

    50 students in a class and we

    have to buy the school meal.

    We don’t have “hyppytunteja”

    or “välitunteja”. And we can’t

    go out during the school day.

    What about the differences

    in climate?

    - Thailand has only three sea-

    sons: summer, winter and the

    rainy season. Normally the

    temperature is around 30 de-

    grees, but at wintertime it is

    only 25. Winter lasts for 2

    weeks. The highest tempera-

    ture is around 42 degrees.

    Why did you choose

    Finland?

    - I had heard about skiing and

    I wanted to try it. It was fun.

    And my sister was in Norway

    and she liked it there. So I

    wanted to come to the Nordic

    countries.

    Have you enjoyed your time

    in Finland?

    - Yes.

    teksti ja kuva

    Jutta Parikka,

    Hanne Piiroinen

    Mild enjoys being in Finland

    ALKUPERÄINEN PAINETTU

    LEHTI SISÄLSI TÄSSÄ KOH-

    TAA MAINOKSEN. VERKKO-

    VERSIOSTA MAINOKSET ON

    POISTETTU

  • 13

    HOT

    NETTISIVU ?

    www.aapeli.com

    KEVYT VAI

    TAVALLINEN?

    Tavallinen

    VIIKKOLEHTI?

    Aku Ankka

    AUTOMERKKI?

    BMW

    VIRVOITUSJUOMA?

    Coca-Cola

    KAUPUNKI?

    Tampere

    PIKARUOKALA?

    Hesburger

    NOT

    NETTISIVU?

    II2

    KEVYT VAI

    TAVALLINEN?

    Kevyt

    VIIKKOLEHTI?

    7 Päivää

    AUTOMERKKI?

    Lada

    VIRVOITUSJUOMA?

    Pepsi

    KAUPUNKI?

    Valkeakoski

    PIKARUOKALA?

    McDonald´s

    Lista pohjautuu Pälkäneen

    lukion oppilaiden keskuudes-

    sa tehtyyn kyselyyn.

    Kuumat ja

    viileät

    Suomessa on paljon käsittä-

    mättömiä ammatteja. Mikä

    on esimerkiksi Copy? Mitä

    ihmettä sellainen tekee työk-

    seen? Tässä juttusarjassa

    alan ammattilaiset vastaavat

    näihin kysymyksiin.

    Copy Eka Ruola,

    Hasan&Partners, Helsinki

    Mitä tekee Copy?

    - Copy, eli copywriter on mai-

    nonnan suunnittelija. Hän vas-

    taa asiakkaalle suunniteltavan

    markkinointiviestinnän luovista

    ratkaisuista yhdessä Art direc-

    torin, eli Ad:n kanssa. Tämän

    lisäksi copyn vastuulla on

    myös mainonnan tekstillinen

    osuus: otsikoiden, leipäteks-

    tien, esitteiden jne. kirjoittami-

    nen.

    Minkälainen on Copylta vaa-

    dittava koulutus?

    - Copyltä ei varsinaisesti vaadi-

    ta koulutusta. Tutkintoa tärke-

    ämpää on vahva yleissivistys,

    kyky kirjoittaa ja kiteyttää sekä

    tarjoilla tuotteen ainutlaatui-

    suus mielenkiintoisella tavalla.

    Intohimo mainontaan auttaa.

    Copyjä löytyy kaikista tutkin-

    tomuodoista, elämän ylioppi-

    laista aina markkinoin-

    tiekonomeihin asti. Mahtuu

    joukkoon muutama juristikin.

    Millainen on hyvä Copy ih-

    mistyypiltään?

    - Utelias ja hullu.

    Paljonko arvioisit Copyn

    ansaitsevan?

    Kaikkea pankin ja taivaan vä-

    liltä. Toisin kuin monissa muis-

    sa ammateissa, hyvä ansaitsee

    paljon enemmän kuin keskin-

    kertainen.

    Outo ammatti esittelyssä

    Lukiossa tulee monelle ajan-

    kohtaiseksi ajokortti ja en-

    simmäisen auton ostaminen.

    Minkälainen tulee ensimmäi-

    sen auton olla? Luotettava,

    hieno vai nopea?

    Auton valinta saattaa olla han-

    kala asia monelle nuorelle.

    Autojen runsas määrä ja erilai-

    set ominaisuudet eivät aina-

    kaan helpota tätä ongelmaa.

    Ostajan tuleekin tässä tapauk-

    sessa asettaa auton ominaisuu-

    det tärkeysjärjestykseen. Au-

    ton ostaminen yksityiseltä

    myyjältä voi myös olla hanka-

    laa. Ajankohdat eivät aina sovi

    toiselle osapuolelle ja aina on

    olemassa myös mahdollisuus

    tulla huijatuksi auton laadun ja

    kaupan puolesta. Uutta tai käy-

    tettyä autoa ostaessa kannattaa

    kysyä neuvoa kokeneemmalta

    henkilöltä, kuten vanhemmilta

    tai asiantuntevalta ystävältä.

    Autoa ostaessa tulee myös

    tarkastaa että paperityöt, va-

    kuutukset ja katsastukset ovat

    kunnossa. Auton myynti-

    ilmoituksia voi löytää lehdistä,

    kuten Keltainen Pörssi ja myös

    Internetistä. Yksi vaihtoeh-

    doista on myös tuoda auto

    ulkomailta, kuten Saksasta.

    Vinkkejä uuden auton ostoon

    voi kysellä vaikka lähiympä-

    ristöstä.

    teksti ja kuvat:

    Sander Rebane

    Tarjolla romua ja laatua

    Nainen 26v:

    ”Mielestäni hyvä auto-

    merkki on Ford, sillä auton

    tulee olla hiljainen ja tur-

    vallinen. Ensimmäiselle

    autolle sopiva hinta on

    4000€. Auto ostetaan hyö-

    dyn vuoksi, paikasta toi-

    seen liikkumista varten.

    Mieluiten ostaisin auton

    liikkeestä paperisodan hel-

    pottamiseksi.”

    Kolme ihmistä - kolme näkökulmaa Tällaisia vinkkejä saimme auton ostoa varten

    Nainen 49v:

    ”Lähes kaikki tunnetut

    merkit ovat luotettavia.

    Ominaisuuksissa tärkeitä

    ovat hyvä hinta-laatu suh-

    de. Luotettavuus kylmillä-

    kin säillä, helppo huolletta-

    vuus, eli laaja merkki huol-

    to verkosto. Auto ostetaan

    hyödyn vuoksi. Liikkeestä

    ostetulla autolla on selkeä

    käyttöhistoria.”

    Mies 16v:

    ”Luotettavia automerkkejä

    ovat BMW, Honda ja Mer-

    su. Tärkeitä ominaisuuksia

    ovat ajo-ominaisuudet,

    moottorin teho, auton tur-

    vallisuus ja nopeus. Auton

    hinta olisi korkeintaan

    7000€. Auto kannattaa os-

    taa liikkeestä, koska sieltä

    saa usein takuun käytetyil-

    le autoillekin.”

  • 14

    Plugio Pälkäneen lukiolaisen lehti 1/2006,

    3.vsk

    Päätoimittajat: Saarinen Noora, Tiitola Pasi

    Toimitus: Kangasniemi Veli-Pekka, Zeitlin

    Riku, Laakso Sini, Metsovuori

    Kalle, Lähde Jyry, Kortetjärvi

    Jarmo, Hemilä Emma, Huomo

    Juho, Lahti Olli-Petteri, Saaren-

    salmi Viivi, Lintunen Ari-Matti,

    Rebane Sander, Kuuloja Sakke-

    us, Laiho Antti, Parikka Jutta,

    Piiroinen Hanne, Hakala Roosa,

    Ohjaava opettajat: Vilanen-Arkimies Jussi

    Kustantaja: Pälkäneen lukion oppilaskunta,

    Valtonen Juha, ohjaava opettaja

    Formaatti: Vilanen-Arkimies Jussi

    Yhteystiedot: Koulutie 13 36600 Pälkäne, puh.

    5791363

    Tärkeä osa hyvää lukiota

    toimiva oppilaskunta. Luki-

    on oppilaskunta on opiskeli-

    jaryhmä, joka hoitaa koulun

    oppilaiden etuja, välittää

    oppilaiden huolet, paran-

    nusehdotukset ja matkahake-

    mukset eteenpäin opettajille.

    - Lukion oppilaskunta kerää

    myös rahaa virkistäytymistä,

    kuten abiristeilyjä tai opinto-

    matkoja varten. Oppilaskunta

    myös itse päättää tukeeko se

    jotain hanketta vai ei. Yritäm-

    me kaikin puolin parantaa kou-

    lun oloja opiskelijoiden kan-

    nalta, hallituksen puheenjohta-

    ja Noora Saarinen kertoo.

    Tämän lukuvuoden syyspuolel-

    la oppilaskunta aloitti kahvila-

    toiminnan ja aikaisemmin on

    hankittu limsa- ja kahviauto-

    maatti. Kahvilatoiminta osoit-

    tautui hyväksi keinoksi kerätä

    varoja.

    Oppilaskunnan hallitukseen

    kuulumisesta ei saa rahaa. Työ

    on täysin vapaaehtoista.

    - Tai saadaan me kahvia ja

    pullaa, lisää Erika Soini

    Oppilaskunnat jäsenet on valit-

    tu luokittain. Jokaiselta luokal-

    ta on kaksi jäsentä, vara- ja

    pääjäsen. Tällä hetkellä jäseni-

    nä ovat Juuso Keränen, Timo

    Mäkinen, Annika Lukula,

    Elias Jokinen, Erika Soini ja

    Noora Saarinen. Kokouksia

    pidetään kerran pari kuussa.

    Juha Valtonen on Pälkäneen

    lukion oppilaskuntaa ohjaava

    opettaja.

    teksti ja kuva Antti Laiho

    Oppilaskunta pitää pyörät pyörimässä

    Pälkäneen lukio on oppilaan yksilöllisyyden huomioiva, op-

    pilaskeskeisiä työtapoja käyttävä, kodikas, hyvien kulkuyh-

    teyksien äärellä oleva yleislukio. Kansainvälisyyskasvatus ja

    laaja valikoima soveltavia kursseja antavat koululle oma-

    leimaisuutta. Mm. media, tieto– ja viestintätekniikka, ilmai-

    sutaito, liikenneopetus, kotitalous, valokuvaus ja vaellus

    ovat tarjolla valittaviksi. Koulurakennus on hiljattain re-

    montoitu. Opetusvälineistö on ajanmukainen. Opiskelijoi-

    den käytössä on kaksi täysin uutta tietokoneluokkaa, kieli-

    studio, luokkakohtainen SAT-TV ja oppilaiden itsensä va-

    rustama oppilaskunnan huone. Oppilasmäärä on 146.

    Tiedustelut:

    Rehtori Tommi Helminen p. (03) 5791 361, 040 7275 771

    Sähköposti [email protected]

    Koulusihteeri Arja Penttilä p.(03) 5791 360

    Sähköposti [email protected]

    Lukion OPO Kari Räihä p. (03) 5791 362

    Sähköposti [email protected]

    Opettajainhuone p. (03) 5791 363

    Koulun fax (03) 5791 365

    Pälkäneen lukio

    Koulutie 13 Pälkäne 33660

    Hakeudu oppilaaksi

    kodikkaaseen lukioon

    Asiat hoidossa. Oppilaskunta luottamustoimiensa parissa.

    ALKUPERÄINEN PAINETTU

    LEHTI SISÄLSI TÄSSÄ KOH-

    TAA MAINOKSEN. VERKKO-

    VERSIOSTA MAINOKSET ON

    POISTETTU

    mailto:[email protected]:[email protected]:[email protected]

  • 15

    Esittelyssä: Magic the

    Gathering

    Rahaa palaa, pahvit lentävät ja

    räjähtäneen näköiset nuorukai-

    set koettelevat toistensa hermo-

    ja tuntikausia korttipelin mer-

    keissä. Mistä oikein on kyse?

    Magic the Gathering on 1990-

    luvun alussa julkaistu keräily-

    korttipeli, joka aloitti kokonaan

    uuden keräilykorttipeligenren.

    Pelaajia Magic the Gathering

    on kerännyt maailmanlaajuises-

    ti noin kuusi miljoonaa. Pelin

    parista löytyy niin keräilijöitä,

    satunnaisesti pelaavia kuin am-

    mattilaisiakin. Ammatikseen

    pelaaminen on mahdollista,

    koska yhtiön sponsoroimat

    turnauspalkkiot ovat verratta-

    vissa työssäkäyvien kuukausi-

    palkkoihin. Suomestakin löytyy

    aktiivinen Magic-yhteisö, ja

    suomalaiset ovat menestyneet

    kansainvälisissä turnauksissa

    suhteellisen hyvin. Myös kaup-

    paamalla harvinaisia kortteja

    voi tienata rahaa. Esimerkkinä

    rahallisesti arvokkain MTG-

    kortti ”Black Lotus”, jonka

    arvo on noin 800€.

    Peli ei kuitenkaan ole pelkäs-

    tään aivotonta lätkimistä, vaan

    kyseessä on jopa šakkiin verrat-

    tavissa oleva strategiapeli. Eri-

    laisia kortteja on yli 10 000 ja

    pelin tekijä, Wizards of the

    Coast, julkaisee vuosittain noin

    600 uutta korttia hamstratta-

    vaksi. Näistä korteista pelaajan

    täytyy koota oma(t) pakkansa .

    Harrastajat sairastuvat, ennem-

    min tai myöhemmin, keräily-

    tautiin, jonka vuoksi rahat ka-

    toavatkin tililtä yllättävän no-

    peasti. ”Boosteri”, 15 satun-

    naista korttia sisältävä paketti,

    maksaa noin neljä euroa, joka

    on keräilykorttipelien piireissä

    varsin kohtuullinen hinta.

    Teemapakka, joka sisältää val-

    miin pelipakan, on varsin hyvä

    valinta aloittelevalle pelaajalle

    helppojen sääntöjen ja halvan

    hintansa takia. Myöhemmin

    hankittavat paremmat kortit

    sisältävät paljon uusia kortti-

    kohtaisia sääntöjä ja tätä kautta

    harrastus tarjoaa lähes loputto-

    masti uusia asioita ja sääntöjä

    ihmeteltäväksi. Erilaisten kort-

    teja yhdistelemällä voi myö-

    hemmin opetella combottami-

    sen, eli korttien tietyssä järjes-

    tyksessä pelaamisen maksimaa-

    lisen hyödyn saavuttamiseksi.

    Pieni, mutta tärkeä osa Magicia

    on korttien taidokkaasti toteute-

    tut kuva-aiheet ja kortteihin

    painetut ylimääräiset flavour

    tekstit, jotka ovat huumoripitoi-

    sia runoja, sitaatteja tai aforis-

    meja.

    ”Its diet consists of fruits,

    plants, small woodland ani-

    mals, large woodland animals,

    woodlands, fruit groves, fruit

    farmers and small cities.”

    - kortista Enormous Baloth,

    Legions.

    teksti ja kuva:

    Riku Zeitlin

    Jarmo Kortetjärvi

    Mustan lootuksen etsintä

    Pelivälineet. Nopalla pelaaminen ei ole napilla pelaamista.

    Minority Report

    Valmistumisvuosi: 2002

    Ohjaaja: Steven Spielberg

    Näyttelijät: Tom Cruise, Max

    von Sydow, Jessica Chapsaw,

    Colin Farrell Kesto: 145minuuttia

    Tyyli: Sci-fi, draama, toiminta,

    rikos

    On vuosi 2045 USA:ssa, Wa-

    shingtonissa. Kaupungin polii-

    sissa toimii erityinen Pre-

    Crime yksikkö. Kolmen tule-

    vaisuuteen näkevän meedion

    avulla he vangitsevat kaikki

    murhaajat ennen kuin he edes

    ennättävät tehdä rikoksensa.

    Osaston päällikkönä toimii

    tarinan päähenkilö kokenut ja

    kovaksikeitetty poliisi John

    Anderton (Tom Cruise). Us-

    kotaan, että järjestelmä on

    täydellinen.

    Sitten tulee ongelmia. Järjes-

    telmän mukaan Anderton tulee

    muutaman tunnin kuluttua

    murhaamaan hänelle aivan

    tuntemattoman miehen. Tästä

    alkaa hurjaa takaa-ajo kun

    poliisit yrittävät kaikin voimin

    löytää entisen johtajansa.

    Ohjaaja Steven Spielbergillä

    on kultainen kosketus eloku-

    viin. Niin myös tällä kertaa.

    Elokuva perustuu Philip K.

    Dickin novelliin. Hänen no-

    velleistaan on ennenkin tehty

    sellaisia klassikkoelokuvia

    kuin esimerkiksi Total Recall

    ja Blade Runner.

    Kahteen ja puoleen tuntiin

    mahtuu paljon hienoa toimin-

    taakin, lentämistä, räjähdyksiä

    ja vauhtia. Silti juonellinen

    anti on kokemisen arvoista.

    Teos tullaan muistamaan eri-

    tyisesti tulevaisuutta hienosti

    kuvaavana elokuvana. Tämä

    elokuva kannattaa nähdä.

    Vuokrausvinkki

    ALKUPERÄINEN PAINETTU

    LEHTI SISÄLSI TÄSSÄ KOH-

    TAA MAINOKSEN. VERKKO-

    VERSIOSTA MAINOKSET ON

    POISTETTU

  • 16

    Mies, jolla on yli 20 vuoden kokemus

    kalastuksesta, istuu keittiöpöytänsä ää-

    ressä ja juttelee leppoisia mp3-

    soittimeeni. Olemme juuri vierailleet

    kalanperkuuhuoneessa, jossa otin hänes-

    tä kuvia. Mies on Esko Tuominen, päl-

    käneläinen kalastaja.

    Kesä on kalastajan kulta-aikaa. Aamulla

    viiden maissa lähdetään vesille käymään

    läpi muikkuverkkoja ja harvoja verkkoja,

    puolelta päivin palataan rantaan. Sitten

    vielä kuljetetaan kalat myyntitiskeille. Es-

    kon kalansaalis vaihtelee paljon vuoden-

    ajan ja kalakantojen mukaan.

    - Mallasvedestä saa kuhaa, siikaa, taimen-

    ta, haukea, madetta, ahventa, lahnaa ja jopa

    ankeriasta. Varsinkin näin lopputalvesta

    saaliit pienenevät, kun mateen kutu alkaa

    olla ohi, kalastaja selvittää.

    Kalastus ammattina vaatii tietynlaista ih-

    mistyyppiä. Tuomisen määritelmän mu-

    kaan kalastajan on syytä olla luonteeltaan

    tutkija ja oppia sitä kautta tuntemaan kalat

    ja niiden elintavat. Karttoihin ja kalapaik-

    koihin tulee perehtyä ja opetella painamaan

    ne muistiin.

    - Kalastus on tasainen ammatti. Tasaisen

    rauhallista kovaa työtä, arjet, pyhät, kaikki

    läpeensä.

    Tuominen toivoo, että nuoria tulisi kalas-

    tukseen periin enemmän, sillä valtaosa

    hänen tuntemistaan muista ammattikalasta-

    jista on vanhempia ihmisiä. Hänen mu-

    kaansa on hienoa olla tekemisissä luonnon

    kanssa kalastajana.

    Teksti ja kuva Olli-Petteri Lahti

    Ammattikalastaja. Suurin Tuomisen nap-

    paama hauki on kymmenkiloinen.

    Perinteisiä

    vitsejä

    Hämeestä

    Isäntä oli kovin tarkka rahoistaan ja olisi

    halunnut tyttärensäkin rikkaisiin naimisiin.

    Tytär oli kuitenkin ihastunut taiteilijasurki-

    mukseen, jolla ei isännän mielestä ollut

    pennin pyörylää. Eräänä yönä tyttären ikku-

    nan takaa kuului rapistelua ja isäntä siitä

    sitten pystyyn ja haulikon kanssa pihalle.

    Tuli hiljaista. Sitten kuului huudahdus:

    ”Tytär lähti, mutta jäi meille oikein hyvät

    tikarappuset!”

    ***

    Isäntä oli ollut huusissa pitkään ja emän-

    nänkin olisi ollut jo syytä päästä tarpeilleen.

    Niinpä emäntä keksi keinon. Hän työnsi

    huusin oven alta isännälle sakset ja neuvoi:

    ”Katkase se noilla.”

    ***

    Koko perhe oli hevosrattaissa ja ajettiin

    kohti kirkonmäkeä. Isäntä hoputti hevos-

    taan juoksemaan kovempaa, jottei vaan

    myöhästyttäisi kirkonmenoista. Eräässä

    mutkassa oli iso kuoppa ja kärryt pomppa-

    sivat kovasti. Sitten perältä kuului pikkupo-

    jan kantava ääni: ”Kustaa tipahti rattailta!”

    Johon isäntä vastaamaan: ”Pudokkoon

    vaikka pien pala sontaa!”

    Kaikki paitsi kalastus on turhaa