pokat 2014

POKAT 2014Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011–2014

Julkaisu 128 2010

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011–2014 1

Julkaisu 128 2010


Pohjois-Karjalan maakuntaliittoJoensuu 2010

2 POKAT 2014


Eira Varis

Painosmäärä 1 500

Pohjois-Karjalan maakuntaliittoPielisjoen linna, Siltakatu 280100 JOENSUU

Puhelin (013) 267 4700Faksi (013) 267 4730 [email protected] www.pohjois-karjala.fi/maakuntaliitto

Taitto Laura Jussila

Kuvat Kansi JukkaMähönen/ImagePark.biz Stock.XCHNG kuvapankki Pekka Turtiainen Riitta/Vastavalo.fi Tarmo Sotikov 4 Stock.XCHNG kuvapankki 17, 19-22, 27, 35-37, 39, 42-44, 47, 48, 52, 55, 57, 60-61, 63, 66, 72 Markku Tano 23 Rauno Jussila 28, 34, 41, 50, 64, 67 Joensuuareena.fi 29 Jouko Parviainen 30 Hanne Lohilahti 31 (ylhäällä), 54, 70 Jari Väätäinen, GTK 31 (alhaalla) Keijo Penttinen 32, 33 IlkkaKonttinen 40 BarbroWickström/Plugi.fi 49 Ville Vuorio 53 IsmoKolari 71 Arto Juvonen 73

Painopaikka Kopijyvä Oy, Jyväskylä 2010

ISBN978-952-5717-44-0(nid.)ISBN978-952-5717-45-7(pdf)ISSN1795-5610


Sisältö

Johdanto.........................................................................................................................5

1 Pohjois-Karjalan elinvoimaisuus.....................................................................7 1.1 Maakunnannykytilajakehittämismahdollisuudet...............................................................7 1.2 Pohjois-Karjalan sisäiset erityispiirteet..............................................................................18

2 Pohjois-Karjalan maakuntastrategia – Ilo elää Karjalassa..........................23

3 Pohjois-Karjalan kilpailukyky.........................................................................25 Toimintalinja 1: Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta.....................................................25

Toimenpidekokonaisuus1.1 Yritykset luovat tämän päivän työpaikat – yrittäjyyteen kannustetaan...............................................................................................25 Toimenpidekokonaisuus1.2 Rajapinnoista ratkaisu.........................................................26 1.2a) Luonnonvarojen uusi aika......................................................................27 1.2b)Karjalankunnaillakukkiiluovuus............................................................32 1.2c)Tulevaisuudenteknologiatjateollisuus...................................................35 Toimintalinja 2: Menestys viriää osaamisesta.............................................................................39 Toimenpidekokonaisuus2.1 Koulutuskantaahedelmää..................................................39 Toimenpidekokonaisuus2.2 Osaamisenosaajat-T&K&I...............................................40 Toimenpidekokonaisuus2.3 Kansainvälistyminen...........................................................43 Toimintalinja 3: Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta...................................................................45 Toimenpidekokonaisuus3.1 Kilpailukykyinen palvelurakenne.........................................45 Toimenpidekokonaisuus3.2 Hyvinvointiklusteri – Hyvinvointi alkaa välittämisestä....................................................................................................................48 Toimintalinja 4: Puitteet houkutteleviksi.......................................................................................51 Toimenpidekokonaisuus4.1 Infrastruktuurijayhteydet– yhdistävättekijät.....................52 Toimenpidekokonaisuus4.2 Ympäristö – vetovoimaa luonnostaan.................................52 Toimenpidekokonaisuus4.3 Imagokilpailukykytekijänä...................................................54

4 Maakuntaohjelman rahoitus...........................................................................57

5 EU-ohjelmien, kansallisten erityisohjelmien ja muiden maakuntaa koskevien ohjelmien yhteensovitus..............................................................59

6 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman vaikutusten arviointi ja seuranta....65

7 Prosessin kuvaus...........................................................................................71

SANASTO.....................................................................................................................73

4 POKAT 2014

Valtimo

Juuka

Tohmajärvi

Nurmes

Kesälahti

Outokumpu Kontiolahti

Polvijärvi

Lieksa

Liperi

Rääkkylä

Ilomantsi

Joensuu

Kitee

Pielinen

Koitere

Höytiäinen

Pyhäselkä

Orivesi

Koli

Pielisen Karjalan seutukunta

Joensuun seutukunta

Keski-Karjalan seutukunta

Niiralan kansainvälinenrajanylityspaikka


Mikä on maakuntaohjelma?

Maakuntaohjelma on osa alueellista suunnittelua. Se toteuttaa maakuntasuunnitelmaa sekä ohjaa ja koko-aa aluekehitystyötä. Maakuntaohjelman laadinnas-tajasisällöstäonsäädettyalueidenkehittämislaissa(1651/2009) ja lain nojalla annetussa valtioneuvos-tonasetuksessa (1837/2009).Maakuntaohjelmaonmaakunnan poliittinen kannanotto lähivuosien kehi-tyksen tavoitteista. Se ohjaa alueen kehittämiseksi tehtäviä valintoja.

POKAT 2014 on Pohjois-Karjalan Maakuntaohjel-ma vuosille 2011–2014. Se toteuttaa Pohjois-Karja-lan maakuntasuunnitelmaa, joka linjaa kehitystä aina vuoteen 2030 saakka. POKAT 2014 toteuttaa sen neljää ensimmäistä vuotta.

Maakuntaohjelmassa esitetään ja kootaan yhteen maakunnan kehittämistyön keskeiset tavoitteet, toi-menpide-ehdotukset ja niiden toteuttamisen voi-mavarat. Viranomaisten tulee ottaa toiminnassaan huomioon maakuntaohjelmat ja niiden toteuttamis-suunnitelmat,edistääniidentoteuttamistajaarvioidatoimenpiteidensävaikutuksiaaluekehitykseen.

Maakuntaohjelma on ohjelmien ohjelma

Maakuntaohjelma kokoaa ja sovittaa yhteen kaikki alueella toteutettavat ohjelmat. Siten maakuntaoh-jelma on kaikkien ohjelmien ohjelma. Lain mukaan maakuntaohjelmia laadittaessa otetaan huomioonpaitsi maakuntasuunnitelma myös valtakunnalliset alueidenkehittämisentavoitteet,hallinnonaloittainenalueiden kehittämisen suunnittelu jamuut alueidenkehittämislaissa tarkoitetut ohjelmat. Kansallisia eri-tyisohjelmia ovat KOKO* ja OSKE*. Maakuntaohjel-

Johdanto

mantoteutukseenvaikuttavatEU:nstrategiatjaniitätoteuttavat rahoitusohjelmat: alueelliset rakennera-hasto-ohjelmat (EAKR*, ESR*), kansainväliset ra-kennerahasto-ohjelmat(InterregIVC*,PohjoinenPe-riferia*jaItämeri*),ulkorajayhteistyönohjelmaENPI*ja EU:n erillisohjelmat.

Lisäksi otetaan huomioon maaseutupoliittisen koko-naisohjelman mukainen alueellinen maaseutuohjelma. Samoin maakuntaohjelmassa otetaan huomioon sek-toreittain käynnistetyt erityistarkastelut kuten alueelli-set metsäohjelmat ja liikennejärjestelmäsuunnitelmat.

Maakuntaohjelmalle laaditaan vuosit-tain toteuttamissuunnitelma (TOTSU)

TOTSU sisältää ehdotuksen maakuntaohjelman to-teuttamisen kannalta keskeisiksi ajankohtaisiksi hankkeiksi ja muiksi toimenpiteiksi sekä arvion nii-denrahoittamisesta.Toteuttamissuunnitelmavalmis-tellaan yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ja muiden maakuntaohjelman rahoittamiseen osal-listuvientahojenkanssa.Aluekehityslain(1651/2009)mukaan toteuttamissuunnitelma sovitetaan yhteen ELY-keskustenstrategistentulossuunnitelmienkanssa.Maakuntaohjelman toteuttamis suunnitelma hyväksy-täänjokasyksyvaltiontalousarvioehdotuksenanta-misen jälkeen. Suunnitelma laaditaan kahden vuo-denajaksi.

Maakuntaohjelma on SOVA-lain*1mukainen asiakir-ja. Siihen liittyvä vaikutusten arviointi on maakunta-ohjelman osana ja ympäristöselostus kokonaisuu-dessaanerillisenäasiakirjana.

* Tähdellämerkityttermitonselitettysanastossa.

6 POKAT 2014

Maakuntaohjelman ala(kohtaiset) strategiat

Pohjois-Karjala on mukana myös ylimaakunnallisis-saohjelmissa,jotkaonlaadittuItä-Suomeakoskien.Pohjois-Karjalassa on laadittu maakuntaohjelmanpainoaloille omia teemakohtaisia ohjelmia ja stra-tegioita. Ne sisältyvät maakuntaohjelmaan. Nämästrategiatmainitaanniitä koskevienosuuksienkoh-dalla tekstissä. Strategioissa on määritelty kunkinteeman painopistealat ja kehittämishankkeet. Niitä ei yksityiskohtaisestituodaesilleenäämaakuntaohjel-massa.Alakohtaisetstrategiat löytyvätPohjois-Kar-jalan maakuntaliiton nettisivuilta www.pohjois-karja-la.fi/maakuntaliitto sekä julkaisuina maakuntaliitonjulkaisusarjasta.

EU:n ja kansalliset strategiat ja ohjelmat

EAKR Itä-Suomen ohjelma

EU:n Koheesiostrategia

Lissabonin strategiaLissabonin strategia – Suomen kansallinen toimenpideohjelma 2005-2008

Suomen kansallinen alue- ja rakennepoliittinen strategia

Itä-SuomenESR-ohjelmaosio

Maaseudun • kehittämisohjelmaEKTR•

ENPI

ENPI CBC Karelia

Valtakunnalliset alueidenkehittämisen tavoitteet

Kansalliset ohjelmat:OSKE• KOKO•

Maakuntasuunnitelma

TOTSU

Ylimaakunnalliset strategiatja teemaohjelmat

Itä-Suomen innovaatiostrategia• Itä-Suomen bioenergiaohjelma• Itä-Suomen jätesuunnitelma • vuoteen 2016Vuoksen vesienhoitoalueen • vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015

Pohjois-Karjalan • maaseutuohjelma

Pohjois-Karjalan • kyläohjelma

Pohjois-Karjalan • elinkeinopoliittinen Venäjä-strategia 2015Pohjois-Karjalan • metsäohjelma 2015

Pohjois-Karjalan teknologiateollisuuden kehittämisohjelma 2015• Kaivannaistoiminta Pohjois-Karjalan aluekehityksessä – • Strategiset valinnat 2009–2013Ruoasta elämys – Pohjois-Karjalan elintarvikealan • kehittämisohjelma 2007–2010Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma 2015• Pohjois-Karjalan koulutus- ja sivistysstrategia 2014• Pohjois-Karjalan Eurooppa-strategia• Pohjois-Karjalan matkailustrategia 2007–2013• Kulttuuri Pohjois-Karjalan aluekehityksessä – • Strategiset valinnat 2007–2013Tilaa tulevaisuuden tekijöille – Pohjois-Karjalan nuorisostrategia• Maakunta liikkumaan – Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategia• Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma• Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma•

Maakunnalliset strategiat ja teemaohjelmat

EU:n erillisohjelmat

EU:n Alueidenväliset yhteistyö-ohjelmat

Maakuntaohjelma

ELY-keskuksenstrateginen

tulossopimus

Kuva 1. Maakuntaohjelmatyön kokonaisuus

Itä-Suomi yhteistyö

Itä-Suomenmaakuntien välinen yhteistyö on entis-tämerkittävämpääalueidenkehittämisessä. Itäsuo-malaiset isot kohtalon kysymykset, kuten pääliiken-neyhteyksien kehittäminen, korkeakoulutuksen ja TKI-toimintojen kehittäminen,metsäteollisuuden ra-kennemuutos,ilmasto-jaenergiastrategia,SaimaanalueenkestävähyödyntäminentaiVenäjä-yhteistyö,koskevat laajasti koko Itä-Suomea,muttaedellyttä-vät erilaisia toimia eri maakunnissa. Maakuntien yh-teisistä hankkeista ja niihin liittyvästä työnjaosta sovi-taan toteuttamissuunnitelmissa.


Pohjois-Karjala sijoittuu 12. sijalle 19 maakunnan joukossa kun vertaillaan Suomen maakuntia vuosi-en2003–2007työllisyyden,liikevaihdonjaväestöke-hityksen perusteella. Vaikka sijoitus on heikentynyt muutaman vuoden takaisesta, se on parempi kuinpitkänaikavälinvertailussa.Vuodet1988–2007kat-tavassa aineistossa Pohjois-Karjalan sijoitus oli 17, eli suunta on ollut kohti parempaa. Pohjois-Karjalan aluekehityksen tilaa ja viimeaikaista kehitystä kuva-taan seuraavassa väestöä ja muuttoliikettä, työmark-kinatilannetta, koulutusta, tuotantoa, kuntataloutta ja sairastavuusastetta sekä toimeentulotuen saajia kos-kevilla tunnusluvuilla2, jotka on koottu taulukkoon 1. Samassa taulukossa on myös esitetty aihealueittai-nen tavoiteluku vuonna 2014, jonka saavuttaminen edellyttää,ettämaakuntaansaadaan riittävätkehit-tämisresurssit.Nämätavoitteetonjohdettumaakun-tasuunnitelmassa määritellyistä väestö- ja työpaikka-tavoitteista. Laskelmat perustuvat valtakunnallisesti käytössä olevaan HEMAASU-malliin, jota maakun-nat käyttävät yhdenmukaisesti, jotta tiedot olisivatvertailukelpoisia.

Väestö ja muuttoliike

Elinvoimaisen ja kehittyvän alueen perustana ovat siellä asuvat ja toimivat ihmiset.

Vuoden2009lopussapohjoiskarjalaisiaolikaikkiaan165.961 henkeä. Naisten osuus maakunnan väestös-tä on 50,3 prosenttia ja miesten 49,7 prosenttia. Työ-ikäisessä väestössä miehiä on lukumääräisesti naisia enemmän. Naiset ovat puolestaan enemmistönä elä-keikäisessä väestössä.

2Taulukon1indikaattoritovattyö-jaelinkeinoministeriönmäärittele-miä maakuntaohjelman seurannassa käytettäviä mittareita.

Pohjois-Karjalan väestörakennetta luonnehtii suurten ikäluokkien ja senioriväestön korkea väestönosuus ja toisaalta nuorempien ikäluokkien ja erityises-ti 1970-luvulla ja 2000-luvulla syntyneiden suhteel-lisen vähäinen määrä. Tästä seuraa, että vanhus-huoltosuhde*onheikompikuinmaassakeskimäärin.Väestön ikääntyminen onkin lähivuosien merkittävin haaste. Se aiheuttaa muutostarpeita nykyisiin palve-lujärjestelmiinjaniidenylläpitoon.

Kuva 2. Pohjois-Karjalan ikä- ja sukupuolirakenne 2009(Lähde:Tilastokeskus)

1 Pohjois-Karjalan elinvoimaisuus

Väestön ikä- ja sukupuolirakenne: Pohjois-Karjala 31.12.2009

2 000 1 500 1 000 500 0 500 1 000 1 500 2 0000

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

55

60

65

70

75

80

85

90

95

100 -

Naiset Miehet

1.1 Maakunnan nykytila ja kehittämismahdollisuudet

8 POKAT 2014

Myönteistä väestökehityksessä on ollut erityisesti se, että maakunnan väkiluvun lasku on viime vuosina hi-dastunutoleellisesti.Vuonna2009Pohjois-Karjalanväkilukulaskiennakkotiedonmukaanenää168hen-gelläkun laskupahimmillaanonollut vuonna19981 515 henkeä. Maan sisäinen muuttoliike on pienen-tynyt oleellisesti synkimmistä vuosista. Vuosittain ul-komailta, lähinnä Venäjältä, saatava muuttovoitto (390 henkeä vuonna 2009), riitti nostamaan maa-kunnan kokonaismuuton vuonna 2009 jo positiivisek-si (+26 henkeä), mikä tapahtui ensimmäisen kerran vuoden1993jälkeen.Maahanmuuttajaväestönkas-vuonaiheuttanutuusiatarpeitapalvelujenorganisoi-miseen ja koulutuksen järjestämiseen.

Pohjois-Karjalan väestötappio kertyy tätä nykyä suu-relta osin luonnollisesta väestönmuutoksesta. Vuon-na 2009 tämä oli -194 henkeä. Alhainen syntyvyys on Pohjois-Karjalan kaltaiselle maakunnalle tyypillinen ongelma.Vaikkamuuttovoittojatkuisikin,seeiriittä-ne korvaamaan luonnollisesta väestönmuutoksesta aiheutuvaa vähenemistä, joten maakunnan väkilu-ku pienenee myös tulevina vuosina. Pohjois-Karjala ei ole kuitenkaan ainoa väestötappion kanssa kamp-paileva alue, vaan ongelma on yhteinen koko Eu-roopassa.Pohjois-Karjalassaeijäädävaikeroimaan

väestön vähenemistä, vaan tehdään kaikki voitavamuutokseen sopeutumiseksi.

Kaikille väestörakennetta ja muuttoliikettä koskeville tiedoilleonyhteistäse,ettäerotmaakunnansisällä– sekä seutukuntien että kuntien välillä – ovat suuret (kuva 2). Positiivista on, että monissa viime vuosina muuttotappioita kärsineissä kunnissa viimeaikaiset luvut ovat olleet selvästi totuttua parempia.

Työvoima

Maakuntamme elämän ja tulevaisuuden perusta on asukkaiden toimeentulo – työ. Uudettyöpaikatsyntyvätpitkältiyrittäjyydestä.Osaa-vantyövoimansaaminenonyrityksillejaorganisaati-oillekeskeisinmenestymisenedellytys.Aluekehityk-sen kannalta keskeisin kysymys onkin työvoima, sen saatavuus, riittävyys, osaaminen ja toisaalta työllisty-vyys.Tärkeääonmyös työntekijöidenmotivoitunei-suus. Osaamis- ja koulutusjärjestelmät ovat tässä avainasemassa.

Väestö

160 000

162 000

164 000

166 000

168 000

170 000

172 000

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2014tavoite

Kokomaa2009:5351427 Lähde:Tilastokeskus

Nettomuutto ja luonnollinen väestönkasvu

-0,40-0,30-0,20-0,100,000,100,200,30

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2014tavoite

Kokomaa2009

Nettomuutto, %-osuus väestöstäLuonnollinen väestönkasvu, %-osuus väestöstä

Lähde:Tilastokeskus


Työmarkkinatilanne

Väestönikääntyminenvaikuttaatyömarkkinoidenke-hitykseen. Eläkkeelle siirtyvien ikäluokkien koko on jo ylittänyt työmarkkinoille tulevien ikäluokkien koon eli työikäisen väestön määrä pienenee. Maakuntaoh-jelmakaudella2011–2014työikäisenväestönmääräpieneneeTilastokeskuksenvuoden2009väestöen-nusteen mukaan noin 5 500 hengellä. Seuraavinavuosina muutos kiihtyy. Tämän vuosikymmenen lop-puun mennessä työikäisen väestön määrä vähenee yli13600hengellä.

Työmarkkinoidenmuutos luo haasteen, johon vas-taamiseksi aktiivinen työvoimapolitiikka on erityisen tärkeää. Lisäksi kansallisia erityistoimenpiteitä pitää ohjata Pohjois-Karjalan rakennetyöttömyyden nu-jer-tamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Tarvitaan nykyisten työpaikkojen säilyttämistä edistäviä toi-menpiteitä, uusien työpaikkojen luomista ja aktiivis-ta kouluttamista. Eläköitymisen seurauksena kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy, jolloin tärkeiksi tuot-tavuus- ja kilpailutekijöiksi nousevat työntekijyyteen jatyöhyvinvointiinliittyvätkysymykset,joihinvoidaanvastata esimerkiksi työn sisältöjä ja organisaatioitakehittämällä.

Työpaikat

Vuoden2007lopullaPohjois-Karjalassaolikaikkiaan63 112 työpaikkaa, joista 8,1 prosenttia alkutuotan-nossa; 25,5 prosenttia jalostuksessa; 65,2 prosenttia palveluissa ja 1,1 prosenttia ryhmässä tuntematon. Samalla kun uusia työpaikkoja syntyy, työpaikko-ja menetetään joillakin toimialoilla mm. rakenteellis-ten muutosten seurauksena. Merkittävistä ulkomail-le tuotannon siirtämisen seurauksena tapahtuneista työpaikkamenetyksistä huolimatta maakunnan koko-naistyöpaikkamäärä oli kuitenkin kasvu-uralla aina siihensaakkakunnesmaailmantaloudentaantumanaiheuttamatongelmatalkoivatnäkyämyösPohjois-Karjalassa.

Vielä muutama vuosi sitten uusia työpaikkoja syn-tyiPohjois-Karjalaanerityisestiteollisuudenaloillejateollisuudenkasvuolimaakuntienkärkiluokkaa.Lä-hinnäJoensuunseudunmittavan rakennemuutosti-lanteen seurauksena teollisuuden työpaikkamääräoli kuitenkin jo vuonna 2007 palautunut 1990-luvun

lopun tasolle. Maailmantalouden tilanteen myötäteollisuudentyöpaikkakehitysontämänkinjälkeenol-lutedelleenlaskussa.Pitkäänmaataloudentyöpaik-kamäärän rajun laskun myötä pienentynyttä alku-tuotannon työpaikkaosuutta on vuosina 2005–2007 kompensoinut työpaikkamäärän kasvu metsätalo-udessa.Metsäteollisuudenvaikeudetovat viimeai-koina vaikuttaneet päinvastaiseen suuntaan, mutta toisaaltaesimerkiksibioenergia-alaanliittyyvahvojaodotuksia.

Globalisaatiokehitysmuuttaa edelleen työpaikkojensyntyä eri toimialoille. Yksityisten ja julkisten palvelu-jen työpaikkamäärä on kasvanut, ja uusia työpaikko-ja on syntynyt mm. hyvinvointipalveluihin ja kaupan alalle. Näiden alojen kasvun ennakoidaan olevanmyös tulevaisuuden trendi. Rakentaminen on ollutviime vuosina kasvuala ja teollisuudessa teknolo-giateollisuuden asemaon vahva.Maakunnassa onyhä vankka usko myös kaivosteollisuuden myön-teiseen kehitykseen. Maakuntasuunnitelman koko-naistyöpaikkamäärätavoitevuodelle2015on62000työpaikkaa.

Valtimo

Nurmes

Lieksa

Juuka

Polvijärvi

Ilomantsi

Kontiolahti

Outokumpu

Joensuu

Liperi

TohmajärviRääkkylä

Kitee

Kesälahti

Työpaikat 2005 (1km*1km ruutu)

1 - 10

11 - 50

51 - 100

101 - 3203

0 20 4010km

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2010Pohjakartta © Maanmittauslaitos lupanro 611/MML/10Tike/Syke 2005

Kuva 3. Pohjois-Karjalan työpaikkojen jakautuminen

10 POKAT 2014

Työllisyys

Työllisyysaste* on Pohjois-Karjalassa useita prosent-tiyksikköjä koko maan keskimääräistä alhaisempi. Korkeantyöttömyydenlisäksitähänvaikuttaatyövoi-maan kuulumattoman työikäisen väestön suhteel-lisen suuri osuus. Yhtäältä se kertoo koulutukseen osallistuvien suuresta määrästä maakunnassa, mut-ta toisaalta myös siitä, että väestöä on siirtynyt pois työmarkkinoilta esimerkiksi varhaisen eläköitymisen tai syrjäytymisen takia.

Työttömyys

Pohjois-Karjalan työttömyysaste on korkea, 13,1 pro-senttia3 vuonna 2009. Ero suhteessa koko maahan on kaventunut vain hyvin hitaasti, joskin maailman-talouden taantumassa työttömyyden kasvu on ollutselvästi koko maan keskiarvoa pienempi. Työvoima-viranomaisten rekisteritietojenmukaan vuoden 2009lopussa työttömiä oli Pohjois-Karjalassa 12 428 ja hei-dänosuutensatyövoimasta16,6prosenttia.Työttömi-en osuus on maakunnista korkein.

3 Tilastokeskuksen mukaan

Työllisyysaste (vuosikeskiarvo)

50,052,054,056,058,060,062,064,066,068,070,0

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2014tavoite

Kokomaa2009

Työttömyysaste (Tilastokeskus)

02468

1012141618

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2014tavoite

Kokomaa2009

Työttömien määrä, TEM (31.12. tilanne)

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

16 000

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2014tavoite





Työttömien osuus työvoimasta %, TEM (31.12. tilanne)

0,0

5,0

10,0

15,0

20,0

25,0

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2014tavoite

Kokomaa2009

Korkea työttömyys ja erityisesti rakenteellinen työttö-myysonPohjois-Karjalankehityksenvaikeinongelma.Sen vaikutukset heijastuvat niin väestön hyvinvointiin, alueen ostovoimaan ja elinkeinotoiminnan kehitykseen kuin kuntatalouteenkin. Maahanmuuttajaväestön kes-kuudessatyöttömyysasteonhuomattavansuuri.

Koulutus

Pohjois-Karjala on koulutusmaakunta. Maakunnassa koulutetaan osaajia paitsi omalle alueelle niin tietyil-lä aloilla myös koko maan tarpeisiin ja aina kansain-välisesti. Opiskelijoiden väestönosuus onkin keski-määräistä suurempi. Haasteena on, että opiskelijat saataisiin jäämään maakuntaan opintojen päätyttyä. Väestön ikärakenteesta johtuen maakunnan aikuis-väestön koulutustaso on matalampi kuin maassa keskimäärin.Vuonna2008 tutkinnonsuorittaneidenosuus 15 vuotta täyttäneistä oli 64,3 prosenttia (koko maa 65,5 prosenttia) ja korkea-asteen tutkinnon suo-

Tutkinnon suorittaneiden osuus (%) yli 15 v.

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

70,0

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2014tavoite

Kokomaa2008

Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat 25-29 vuotiaat (%)

0,02,04,06,08,0

10,012,014,016,018,0

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2014tavoite

Kokomaa2008




12 POKAT 2014

rittaneidenosuus vastaavasti 21,4prosenttia (kokomaa 26,9 prosenttia). Luvut ovat parantuneet viime vuosina. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneidenosalta tämä ei kuitenkaan ole johtanut siihen, että eroa koko maan lukuihin olisi saatu kiinni.

Koulutusjärjestelmän muutos on suuri haaste maa-kunnalle. Siinä tulee reagoida paitsi maakunnansisäiseen väestörakenteen muutokseen ja työ-voimatarpeisiin, niin myös ylimaakunnallisiin ja kan-sainvälisiin koulutustarpeisiin. Tarvitaan monenlaisia osaajia,korkeastikoulutettujajakädentaitojentaita-jia. Aikuiskoulutuksen ja elinikäisen oppimisen mer-kitys korostuu jatkossa. Peruslähtökohtana on, että

kaikilletaataantasavertaisetmahdollisuudethankkiahaluamaansa koulutusta.

Alueellinen bruttokansantuote ja tuotanto

MaailmantaloudenvaikeudetovatnäkyneetPohjois-Karjalassa mm. lisääntyneinä irtisanomisina, lomau-tuksina ja yt-neuvotteluina. Pohjois-Karjalassa asu-kasta kohden laskettu bruttoaluetuote* oli 24 146euroa vuonna 2007, mikä on 73,4 % koko maan ta-sosta. Bruttoaluetuotteen ja liikevaihdon kasvupro-sentit ovat useina vuosina ylittäneet valtakunnalliset luvut. Maakunnan suhteellinen asema ei kuitenkaan

Bkt/asukas (kiintein hinnoin)

0

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

30 000

35 000

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2014tavoite

Kokomaa2007

Yrityskanta

01 0002 0003 0004 0005 0006 0007 0008 0009 000

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2014tavoite

Liikevaihdon kasvu, % (nopeatsuhdannetiedot)

-20,0

-15,0

-10,0

-5,0

0,0

5,0

10,0

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2014tavoite

Kokomaa2009





olekohentunut.Esimerkiksivuonna2006bruttoalue-tuotteen kasvu oli Pohjois-Karjalassa kaikista maa-kunnista seitsemänneksi nopeinta, mutta jo heti seu-raavana vuonna kolmanneksi hitainta.

Yrityskanta

Vuoden2008lopussamaakunnassaoli8360yritys-tä.Yritystenmääräonkasvanutaloittaneidenyritys-ten määrän lisääntymisen myötä lähes tuhannella vuoteen 2004 verrattuna. Yritysten määrä asukas-lukuun suhteutettuna on Pohjois-Karjalassa perin-teisesti ollut maatalousyrittäjyys pois lukien keskiar-volukuja pienempi. Tilanne paranee, jos vertailussa käytetään yrittäjyysastetta*, joka on Pohjois-Karja-lassa maan neljänneksi korkein. Maakunnan pk-yri-tysten vakavaraisuus on huippuluokkaa ja sen osal-ta mm. syksyn 2009 suhdannenäkymät vastasivatmaan keskiarvoja. Toisaalta korkea omavaraisuus-aste voi viitata yritysten alhaiseen riskinottohaluun, mikäkuvastaaepävarmuuttatulevaisuudesta.

Eniten yrityksiä on viime vuosina syntynyt kaupan alalle,jossatosinmyöslopettaneidenyritystenmääräon suurin. Suurin yritysten nettomäärän kasvu on ta-pahtunut ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toimin-nan alalla, lähinnä liike-elämän palveluissa. Lähes vastaavaan kehitykseen on päästy rakentamisessa.

Sairastavuusaste ja toimeentulotuen saajat Pohjoiskarjalaisten terveydentila on keskimääräis-tä heikompi. Kuolleisuudesta, työkyvyttömyydestäja pitkäaikaista lääkehoitoa vaativista sairauksista muodostettu sairastavuusindeksi sai Pohjois-Karja-lassa vuonna 2008 arvon 125,7, kun koko maan arvo on 100. Osaltaan korkeaan sairastavuuteen vaikut-taa maakunnan väestön ikärakenne, mutta sairas-tavuusaste jää huomattavasti keskimääräistä korke-ammaksi, vaikka ikärakenne otetaankin huomioon.

Toimeentulotukea saavien osuus maakunnan väes-töstä oli 8,6 % vuonna 2007. Vaikka osuus on laske-nut, luku oli maakunnista suurin. Toimeentulotukime-not kasvoivat vuonna 2007 enemmän kuin missään muussa maakunnassa.

Kuntatalous

Pohjois-Karjalan kuntien taloustilanne on erittäin haasteellinen huomioiden tulevat väestörakenteelli-set muutokset. Väestö eläköityy ja ikärakenne vanhe-nee,mikämerkitseekahdestanäkökulmastapaineitakuntatalouteen. Toisaalta maakunnan kuntien tulove-rojen kasvu tulee jäämään koko maasta jälkeen ja li-säksi sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset uh-kaavatnoustataloudenkantokykyänopeammin.

Vuoden2009alustavientilinpäätöstietojenperusteel-la Pohjois-Karjalan kuntien talous oli ennakoitua pa-remmalla tasolla eivätkä taantuman vaikutukset vielä näkyneet koko painollaan.

Kunnat lisäsivät suhdannetilanteeseen nähden jär-kevästi myös investointejaan kun koko maassa nii-tävedettiinalaspäin.Siltiinvestointitasooliedelleenjonkin verran koko maata alhaisempi.

Kuntien käyttötalouden tilanne pysyi Pohjois-Kar-jalassa lähes ennallaan vaikka koko maassa tilan-ne heikkeni. Selittävänä tekijänä olivat muuta maa-ta selvästi pienempi menojen kasvu, toimintakate oli pari prosenttiyksikköä pienempi kuin koko maassa. Taantuman aiheuttamaan verotulojen heikkenemi-seen vastattiin siten hyvin tekemällä tarvittavia me-nojen kasvua hillitseviä ratkaisuja.

Tästähuolimatta tilanneonmaakunnassaedelleenkoko maata heikompi ja se on saavutettu muuta maa-ta korkeammalla kunnallisverotuksen tasolla. Keski-määräinen tuloveroprosentti 19.65onnoin2/3pro-senttiyksikköä korkeampi kuin koko maassa ja peräti kuusikuntaaonsaavuttanuttaiylittänyt”maagisen”20 prosentin rajan.

Tulopuolella erityisesti kunnallisverojen kehitys oli jäl-leen kerran maan heikointa kääntyen miinusmerkki-seksi kun koko maassa vielä tapahtui kasvua. Vaikka käyttötalouden tilannevuonna2009pysyiedellisenvuoden tasolla, niin kuntien rahoitusasema heikke-ni. Sinänsä koko maan tasolla alhainen velkamäärä kasvoi jakassavaratvähenivät.Kuntataloudenkes-kiarvoluvut osoittavat maakunnan tilanteen olevan tyydyttävä,muttasiltikuntienväliseterottaloudessaovatedelleensuuria.

14 POKAT 2014

Suurimmat kuntatalouden haasteet Pohjois-Karja-lan kunnille ovat odotettavissa vuosille 2011-2012.Toivottava kansainvälinen ja kansallinen taloustilan-teen koheneminen näkyy kuntasektorilla ja erityisesti maakunnassa aina viiveellä. Kuntien verotulojen en-nakoidaan laskevan vuositasolla tarkasteltuna vuo-den 2011 loppupuolelle saakka sillä edellytyksellä,että yleinen taloustilanne kääntyy parempaan ja työt-tömyydenkasvutaittuuvuoden2010aikana.

Nykytason työttömyysaste näkyy vähitellen yhä kas-vavinaansiosidonnaisiltatyöttömyyskorvauksiltatip-pumisina jasitäkauttaverotulojen laskuna jaedel-leen toimeentulotukimenojen lisäyksenä. Vuosien 2011-2012haasteidentaustallaonmm.se,ettäval-tioneuvostonperuspalvelubudjetinlinjaustenmukaanvaltionosuudeteivätenääkasvajalisäksiverotulon-tasaukseen tulee ilmeisesti laskua vuodelle 2012,koska mm. työttömyys kasvaa tänä vuonna muualla maassa Pohjois-Karjalaa nopeammin.

Merkittävän haasteen asettaa myös ikääntyminen. Eläköityminenhidastaaverotulokehitystäjatoisaaltalisää menopaineita eli kyseessä on kaksisuuntainen ilmiö. Väestön ns. taloudellinen huoltosuhde tuleemonessa kunnassa heikkenemään nopeasti ja aihe-uttamaan kuntatalouteen merkittävän haasteen.

Valtiovarainministeriön vuoden 2010 alun kuntata-louden ennakointitietojen mukaan Pohjois-Karjalankuntasektorilla tulee vuoteen 2013 ulottuvalla jaksol-la olemaan koko maan heikoin kehitysarvio. Veropro-sentteina tarkasteltuna paine olisi 0,85 % kun se koko maassa on 0,5%. Negatiivisen vuosikatteen kuntiaennakoidaanolevanmaakunnassaperätiviisi.

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton kuntataloustyöryh-mänennakoinnitkuntataloudenkehityksestäosoitta-vat samansuuntaista painetta. Väestön määrällisten ja ikärakenteellisten muutosten sekä yleisen talous-tilanteenpohjaltalaaditutkuntakohtaisetennakoinnitosoittavat vuoteen 2015 mennessä koko maakun-nantasollaläheskahdentuloveroprosentinpainetta(kuva 4). Kuntakohtaiset erot ovat suuria ja lisäksi on huomioitavakuntienerilainen lähtötilanne taloudes-sa. Alijäämäinen ja velkainen kunta on aivan erilai-sessa haasteessa kuin ylijäämiä kerännyt ja velaton kunta.

Sekä ennakoinnit että kuntien nykyinen taloustilanne huomioiden suurimmat kuntatalouden paineet tule-vatolemaanRääkkylälläjaKesälahdella.Pienimmät,mutta ei suinkaan vähäiset olisivat puolestaan Kon-tiolahdella.Taustallaonmm.kohtuullinentaloustilan-ne sekä ennuste ns. hyvien veronmaksajien muuton jatkumisesta kuntaan.

Kuva 4.Kuntataloudenhaastevuoteen2015

Valtimo

Nurmes

Lieksa

Juuka

Polvijärvi

KontiolahtiOutokumpu

LiperiJoensuu

Ilomantsi

RääkkyläTohmajärvi

Kitee

Kesälahti

Kuntatalouden haaste vuoteen 2015*ennakointien mukaan

Ei huomioikuntatalouden lähtötilannetta(kumulatiiviset,ali- ylijäämät,velat ym.)

*

Lähde: Palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi v. 2009. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto kuntataloustyöryhmä

Haasteellisin

Paineveroprosenttiin

Alle 1

1 - 2

3 - 5


POKAT 2014 maakuntaohjelman seuranta ja tavoitteet 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2014

Muuttoliike ja väestö Väestön määrä 31.12. 171 609 170 793 169 722 169 129 168 615 168 322 167 519 166 744 166 129 165 962 164 000

Nettomuutto, osuus väestöstä* -0,38 -0,33 -0,38 -0,17 -0,12 -0,02 -0,36 -0,31 -0,13 0,02 -0,06

Nuorten 20-34 -vuotiaiden nettomuutto, osuus väestöstä - - - - - -0,34 -1,91 -2,13 -1,44 -0,22

Luonnollinen väestönkasvu,osuus väestöstä* -0,15 -0,16 -0,25 -0,20 -0,19 -0,15 -0,13 -0,16 -0,23 -0,12 -0,17

Vanhushuoltosuhde (yli 65-vuotiaat/15-64-vuotiaat) 25,7 26,2 26,5 27,0 27,5 27,5 28,5 28,6 29,1 29,7 37,2

Kilpailukyky Bkt/asukas (kiintein hinnoin) 18 541 19 013 19 478 21 068 21 880 22 232 23 645 24 146 26 400

Liikevaihdon kasvu, % (nopeat suhdannetiedot) - -0,1 -0,3 4,5 5,9 4,1 7,7 3,5 1,5 -17,3 4,0

Yrityskanta - 7 217 7 212 7 314 7 436 7 632 7 806 8 133 8 354 8 800

Aloittaneet yritykset - 492 477 544 634 717 680 833 771

Lopettaneet yritykset - 477 449 506 510 512 508 549 597Väestön tulotaso / henkilö,euroa* 10 893 11 357 11 907 12 499 13 144 13 461 14 050 14 966

Talouden tasapaino Kuntien vuosikate (euroa/asukas) - - 393 215 169 176 275 237 243

Työllisyys Työllisyysaste (vuosikeskiarvo) 57,2 58,6 58,6 57,4 57,4 60,0 62,6 60,3 60,9 58,9 62,6Työttömien määrä, TEM (31.12. tilanne) 14 817 14 823 13 848 13 722 13 669 12 716 11 374 11 121 11 688 12 410 7 200

Työttömien osuus työvoimasta %, TEM (31.12. tilanne) 19,2 19,2 18,0 18,0 18,1 16,8 14,9 14,7 15,6 16,5 10,2Työttömyysaste, Tilastokeskus (työvoimatiedustelu,vuosikeskiarvo) 15,2 14,9 15,5 15,2 14,6 13,2 10,5 12,7 10,8 13,1 8,1

Työpaikkojen määrä 31.12. 60 974 60 471 60 709 60 934 61 604 61 916 62 500 63 112 62 000 Alueen sisäiset erot

Tulotason keskihajonta kunnittain, euroa 2 072

Väestön ikärakenteen keskihajonta kunnittain

Osaaminen Tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15 v., % 56,8 57,6 58,6 59,7 60,6 61,6 62,5 63,4 64,3 70,0

Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat 25-29 vuotiaista 16,3 15,2 14,4 13,7 13,0 12,8 12,3 12,3 11,9 9,0Kolmen suurimman toimialan osuus työpaikoista, TOL 2002, 18 toimialaa - 44,1 44,5 43,3 43,5 45,7 45,5 44,7

Elinympäristön laatu ja aluerakenne Taajamaväestön osuus % (YKR) 66,7 67,2 68,1 68,3 68,5Uusiutuvan energian osuus kokonaisenergiankulutuksesta,% 65 65,0Metsähakkeen käyttö Pohjois-Karjalassa (k-m3) 70 000 78 000 100 000 117 000 143 000 171 000 191 000 193 000 273 000 454 000Teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori-kuormitus vesistöihin (KOK.Pt/a) 5,5 5,8 6,0 6,4 6,5 5,6 6,6 5,5 5,4 5,5Teollisuuden ja yhdyskuntien typpi-kuormitus vesistöihin (KOK.Nt/a) 390 355 389 382 407 400 418 423 447 430Seurantaluvut on päivitetty 11.2.2010 käytössäolleidentilastotietojenmukaisiksi.

* Ennakollinen tieto ** MaakuntaohjelmanHemaasu-mallillalaadittu työllisyysastetavoite ei ole vertailukelpoinen seurantatietoihin.

Hemaasu-mallinavullalaadituttavoitteetpohjautuvat työssäkäyntitilaston tilastointitapaan ja jakuvaavatvuodenviimeisenpäiväntilannetta,seurantaluvutovattyövoimatiedusteluunpohjautuviavuosikeskiarvoja.

*** Yritystilaston tilastointitapa on muuttunut. Nykyinen yrityskanta -käsite ei ole vertailukelpoinen entisiin tilastoihin. Vuoden2005lähtökohtatietoihinilmoitettutasokorotus on viety myös maakuntaohjelman tavoitelukuun (alkuperäinen tavoite suluissa).

Taulukko 1. Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman määrälliset tavoitteet1

4Vuoden2014kohdalleelimaakuntaohjelmakaudenpäätösvuodelletaulukkoononkirjattukullekintunnusluvulletavoitelukujokoPohjois-Karjalanmaakuntasuunnitelmantavoitteidentaiviimevuosientrendikehityksenperusteella.

4

16 POKAT 2014

Pohjois-Karjalanseutukuntien väestökehitys 2000-2009 ja tavoite vuodelle 2014 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

Tavoite2014

Joensuun seutukunta 114 704 114 755 114 698 115 058 115 360 115 998 116 096 116 193 116 425 116 849 117 900Pielisen Karjalan seutukunta 34 574 34 044 33 336 32 749 32 219 31 578 30 983 30 370 29 862 29 548 27 450Keski-Karjalan seutukunta 22 331 21 994 21 688 21 322 21 036 20 746 20 440 20 181 19 842 19 565 18 650Pohjois-Karjala 171 609 170 793 169 722 169 129 168 615 168 322 167 519 166 744 166 129 165 962 164 000

Pohjois-Karjalanseutukuntien työpaikkakehitys 2000-2007 ja tavoite vuodelle 2014 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Tavoite2014

Joensuun seutukunta 42 443 42 239 42 673 43 124 44 170 44 699 45 360 45 878 45 750 Pielisen Karjalan seutukunta 10 878 10 693 10 550 10 529 10 130 10 029 10 107 10 106 9 550 Keski-Karjalan seutukunta 7 653 7 539 7 486 7 281 7 304 7 188 7 033 7 128 6 700 Pohjois-Karjala 60 974 60 471 60 709 60 934 61 604 61 916 62 500 63 112 62 000

Lähde:Tilastokeskus,työssäkäyntitilasto Pohjois-Karjalanmaakuntaliitto2009

Pohjois-Karjalan klustereiden työpaikkakehitys 31.12.1996 - 31.12.2007

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

1996 1998 2000 2002 2004 2006

Vuosi

Työp

aika

t

ELINTARVIKEKLUSTERI

HYVINVOINTIKLUSTERI

KIVIKLUSTERI

KOULUTUSKLUSTERI

KULTTUURIKLUSTERI

MATKAILUKLUSTERI

METSÄKLUSTERI

MUOVIJAMETALLIKLUSTERIICT-KLUSTERI

Taulukko 2. Seutukuntakohtaiset väestö- ja työpaikkatavoitteet

Kuvassa 5 on esitetty POKAT 2010 -maakuntaohjelmassa va-littujen painopistetoimialojen vii-me vuosien työpaikkakehitys. Eniten työpaikkoja on hyvin-vointiklusterissajasentrendionnouseva. Muovi- ja metallikluste-rin työpaikkakehitystä heikentää erityisesti muoviteollisuudessatapahtuneet voimakkaat globa-lisaation aiheuttamat rakenne-muutokset. Elintarvikekluste-rissa työpaikkakehitys on ollut laskeva, mikä johtuu erityisesti maatalouden työpaikkojen vä-henemisestä. Koulutusklusteri onPohjois-Karjalassaedelleen-kin merkittävä. Metsäkluste-rin rakennemuutos ei vielä näy näissä tiedoissa. Pienempiä,mutta edelleen työpaikkamää-rältään kasvavia ovat matkailu, kulttuuri- ja ICTklusterit.Kivi- jakaivannaisklusterin kehitys on lähtenyt merkittävään nousuun aivan viime aikoina.

11/2009)


Kuva 5. POKAT 2010:ssa määriteltyjen painopistetoimi-alojentyöpaikkakehitys1996-2007(Lähde:Tilastokeskus

Ympäristön nykytila

Pohjois-Karjalan vahvuuksia ovat monimuotoi-nen luonto ja runsaat luonnonvarat, rikas kulttuuri- ja luonnonperintö sekä omaleimaiset ja arvokkaat maisema-alueet.

Pohjois-Karjalassa ympäristön tila on hyvä verrattu-namoniinmuihinalueisiinsekäSuomessaettäglo-baalisti. Ilman laatuonhyvä jasiihen liittyvätyksit-täiset ongelmat keskittyvät muutamien taajamienyhteyteen. Pinta- ja pohjavesien tila on pääsääntöi-sesti hyvä tai erinomainen.Vesistöihin kohdistuvaapistemäistä kuormitusta on viime vuosina vähennet-tytuntuvastitehokkaammallapuhdistustekniikallajakeskittämällä jätevesien käsittelyä suuremmille puh-distamoillesiirtoviemärienkautta.

Yksi keskeisistä ympäristön tilan haasteista on luon-non monimuotoisuuden väheneminen. Pohjois-Karjalassa luonnon monimuotoisuuden vähenemi-nen liittyy eniten luonnonvarojen hyödyntämiseen,

maatalouden rakennemuutokseen ja jo aikaisem-min tehtyihin vesistöjen perkauksiin ja vesistökuor-mitukseen. Metsätalouden ojitukset, avohakkuut jamaanmuokkaukset ovat vähentäneet metsä- ja suo-luonnon monimuotoisuutta. Asutuksen väheneminen maaseudulla,tilojenautioituminenjatuotannonlop-puminen sekä peltojen metsitykset ovat puolestaan muuttaneet monilla alueilla perinteistä maaseutumai-semaa ja kulttuuriympäristöä.

Vesiensuojelunja-hoidontärkeimpiähaasteitaovatmaa- ja metsätalouden ja haja-asutuksen ravin-nepäästöjen vähentäminen sekä vesistöjen kun-nostaminen. Luonnon monimuotoisuutta pyritään turvaamaan lisäämällä vapaaehtoista suojelua yh-teistyössämm.maanomistajien jametsäorganisaa-tioiden kanssa sekä erilaisilla ympäristön hoito- jakunnostushankkeilla.

18 POKAT 2014

Kunta Menestystekijöitä

Ilomantsi"Hyv'onollaKarjalassa,maillamainionPogostan,Koitajoen kainalossa, luonnon kaunihin keskellä. Palvelut on paikallansa oman rahvahan ratoksi. Ilollamyösammennammehyväävieraidenvaraksi."

Joensuu Osaamis- ja innovaatiokeskittymä, joka on vahvuusalueillaan kansainvälinen. Monipuolinen elinkeinora-kenne, kattava yksityinen ja julkinen palveluvarustus. Laaja koulutustarjonta, vahva kulttuuri- ja tapahtu-maprofiili.Moni-ilmeinenasuinympäristöjakaupunkirakenne.Muutoksiahyödyntäväjakasvavakaupun-ki.

JuukaVuolukiven jalostaminen Suomen merkittävimpänä kiviteollisena keskittymänä, keskellä Pielistä sijaitseva Paalasmaan saariryhmä ja paikkakunnanelintarvike-jametalliteollisuusantavathyvätlähtökohdatuudenyritystoiminnan perustamiseen ja vapaa-ajanyhdistämiseen.Saaristo-osakunta.

Kesälahti AurinkoinenPuruvesijaPyhäjärviluovathyvätedellytykset matkailulle ja asumiselle. Mansikat, muikku, metalli ja maanrakennus ovat vahvoja tukijalkoja. Saaristo-osakunta.

KiteeMaaseutumainen teollisuuskaupunki Pohjois-Karjalassa erinomaisten liikenneyhteyksien varrella. Keski-Karjalan seutukunnan keskuksessa nautitaan tasokkaista peruspalveluista ja vietetään vireää vapaa-aikaa sekä liikunnan että kulttuurin parissa. Useat kunnianhimoiset elinkeinojen kehittämishankkeet kertovat uskosta tulevaisuuteen.

Kontiolahti Hyvät asuinympäristöt ja sijainti maakuntakeskuksen kupeessa. Väestöltään kasvava kunta. Merkittävä varuskuntapaikkakunta. Kansainvälisen tason ampumahiihtokeskus.

LieksaMonipuolinen koulutus- ja kulttuurikaupunki - Vaskiviikon kaupunki. Kansainvälinen elinkeinoelämä, jonka tuotteista suurin osa menee vientiin. Matkailukaupunki, jonka helmiä ovat Kolin kansallispuisto, Ruunaa, Patvinsuo ja erityisesti Pielinen saarineen ja rantoineen. Alueen vahva kauppa- ja kaupunkikeskus, mutta myösbiosfäärialuetta.Saaristo-osakaupunki.

LiperiLeipäpitäjässä kasvun eväät niin metallissa, elintarviketuotannossa, rakentamisessa kuin hoiva-aloillakin. Maakuntakeskuksenkupeessahyvätliikenneyhteydet.Asumisenkehto vesistöjen äärellä. Saaristo-osakunta.

NurmesLuonnonläheinenjanostalgisenidyllinenkaupunkikeskusta vesistöjen ympäröimänä. Monipuolinen puun-jalostus- ja elintarviketeollisuus sekä laajoihin erämaihin ja karjalaiseen kulttuuriin perustuva matkailun yritystoiminta. Valtakunnallisen nuorisokeskusverkostonlaadukastoimintayksikkökeskustanvierelläHyvärilässä. Kaikki palvelut lähellä.

Outokumpu Kaupunki täynnä vahvaa metalli- ja koulutusosaamista ja kaivoshistorian ympärille rakentuvaa matkailua.

Polvijärvi Yrittäjyysystävällinen kunta sekä kivi- ja kaivannaisjalostuksenuudetmahdollisuudet.Vahvaperusmaata-lous. Vahva yhteistyö järjestöjen kanssa.

Rääkkylä Kansanmusiikistaan tunnettu kulttuuri- ja maaseutupitäjä. Siitakesienet ja sähkökanteleet erikoisuutena. Saaristo-osakunta.

Tohmajärvi Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikantarjoamatmahdollisuudetelinkeinoelämän kehittämiseen. Nyky-aikainen maa- ja metsätalous.

Valtimo Selviytymisen perinne sekä yrittäjäystävällisyys. Ennakkoluulotonpalveluidenjärjestäjä.Kuntataloudenloistava kummajainen.

1.2 Pohjois-Karjalan sisäiset erityispiirteet

Pohjois-Karjala on kompakti alue, jolla on yksi selkeä keskus. Hallinnollisesti ja toiminnallisesti yhtenäi-syys näkyy mm. siinä, että maakunnallisten toimijoi-dentoiminta-alueetovatpääsääntöisestiyhteneväi-siä. Joensuun asema maakunnan keskuksena ja kehityksen veturina on selvä ja tunnustettu. Keskei-senä kehittämisen haasteena on, miten maakunnan muut alueet pystyvät hyötymään keskuksen kasvus-ta ja sinne kasautuneesta osaamisesta. Ja toisaal-ta kokonaisuudessaan vahva maakunta vahvistaavastavuoroisesti myös keskusta. Sijainti raja-alueel-la on luonut Pohjois-Karjalaan omaleimaisen histori-an ja kulttuuriset erityispiirteet. Monipuolinen, rikas ja puhdas luonto, runsaat luonnonresurssit ja kulttuu-riympäristöt antavat hyvät mahdollisuudet elinkei-notoimintaan ja maakunnan kehittämiseen. Pohjois-

Karjalan pysyvinä haittoina ovat kylmä ilmasto, pitkät välimatkat ja harva asutus.

Sijainti vaikuttaa saavutettavuuteen. Pääkaupunki-seutu on kaukana Pohjois-Karjalasta. Pohjois-Karjala ei myöskään sijaitse keskeisimpien maata halkovien yhteysreittien varrella. Pohjois-Karjala on leimallises-ti rajamaakunta, jolla on noin 300 km yhteistä rajaa Venäjän Karjalan kanssa. Oman erityispiirteensä tuo myös sijainti EU:n ulkorajalla. Rajan läheisyys on luonutluontevatlähtökohdatVenäjä-osaamiselle.

Kolme seutukuntaa – 14 kuntaa

Joensuun kaupunkiseutu on sekä muovi- ja metal-li-ettäpuu-jametsäteollisuudenjaosaamisenkes-kus. Yleismaailmallinen lama on kuitenkin heijastu-nut myös maakunnan pääkaupunkiin. Sekä väestön Taulukko 3. Pohjois-Karjalan kuntien menestystekijöitä


keskittymisestä että toisaalta nopeasta vähenemi-sestä aiheutuu uusia haasteita erityisesti palvelujen järjestämisessä. Myös työttömyys vaihtelee kuntien välillä huomattavasti.

Keski-Karjalan ja Pielisen Karjalan seutukunnilla ja myös Joensuun seutukunnan reuna-alueilla väes-tön ja työpaikkojen määrä on laskenut. Alueilla on kuitenkin omat vahvuutensa ja kasvupotentiaalinsa. Esimerkiksi Juuka on Suomen johtavia kivituoteteolli-suuspaikkakuntia. Pielisen Karjalan luonto Kolin kan-sallismaisemineenmuodostaaerinomaisetlähtökoh-datkasvavallematkailulle.PielisenKarjalaonviimevuosina ollut vahvassa nousuvireessä. Keski-Karjala on monipuolisen erikoisosaamisen seutukunta, jon-ka vahvuuksia ovat mm. mekaaninen puunjalostus, metalliteollisuus, maaseutuelinkeinot, kulttuuri ja ra-jaosaaminen. Mahdollisuuksia jatkossa on erityi-sestimatkailu-,bioenergia- jaympäristöalalla.Teol-lisuuden rakennemuutosonviimevuosinakoetellutseutua voimakkaasti.

Kaikista Pohjois-Karjalan 14 kunnasta löytyy vah-vuuksia, jotka ovat kuntien elinkeinoelämän perus-tana.Taulukossa3onlyhyestiluonnehdittuPohjois-Karjalan kuntien menestystekijöitä.

Viime vuosina Pohjois-Karjalaan on syntynyt mer-kittävä uusi elinkeinojen kehittämisen voimavara eli kuntien omistamat elinkeinojen kehittämisyhtiöt: JO-SEK,KETIjaPIKES.Kehittämisyhtiöidentoimialueetnoudattavatseutukuntienrajoja.Kehittämisrakentei-denluomisestaonnytaikasiirtyäelinkeinojensisäl-töjen kehittämiseen. Kehittämisyhtiöt ovat merkittävä

voimavara maakunnan elinkeinojen kehittämiselle. Myösnäidenorganisaatioidenyhteistyöonpäässythyvään vauhtiin.

Kaikki kolme seutukuntaa ovat laatineet oman elin-keinostrategiansa,joidentoteuttaminenonmaakun-taohjelman konkretisointia.

Joensuunseudunelinkeinostrategia �Keski-Karjalanelinkeinostrategia �PielisenKarjalanelinkeinostrategia �

Erilaiset aluetyypit – erilaisia maaseutuja

Pohjois-Karjalan väestöstä 69,9% asuu taajamissa ja 30,1 % haja-asutusalueella (2007). Pohjois-Kar-jalavoidaan jakaamyöserilaisiinmaaseututyyppei-hin. Joensuu on väkiluvun perusteella Suomen 12. suurin(72730asukastav.1/2010)kaupunki.Siihenkuuluu myös laajoja maaseutualueita viime vuosina tapahtuneiden kuntaliitosten myötä. HallinnollisestiPohjois-Karjalassa on neljä muuta kaupunkia: Liek-sa,Nurmes,Outokumpu jaKitee.Myösniidenalu-eista merkittävän osan muodostavat maaseutualu-eet. Pohjois-Karjalasta suurin osa on jonkinlaista maaseutua.

Manner-Suomen maaseutuohjelmassa ohjelma-alue on määritelty: koko Pohjois-Karjala lukuun ottamatta Joensuunkaupungin”taajama-aluetta”.Maakuntaoh-jelmassaesitetytkehittämisenpainopisteetkohdistu-vatkokoPohjois-Karjalaanjaniidentoteuttamisessakeskeistä on tunnistaa erilaisten kehittämistoimenpi-teidenkohdentaminenerityyppisillealueille.

20 POKAT 2014

Saaristo-osakunnatPohjois-Karjalassa on viisi saaristo-osakuntaa: Liek-sa, Liperi, Juuka, Kesälahti ja Rääkkylä. Ne ovat saaneet statuksen vesistön rikkoman aluerakenteen perusteella. Saaristo-osakuntien erityispiirteet ovat vahvuuksia kehitettäessä vapaa-ajan asuminen, ve-sistömatkailu ja vesiliikenneyhteydet. Saaristoisuu-desta aiheutuvia haittatekijöitä, kuten aikaa vieviämatkoja ja palvelujen saavutettavuutta on kompen-soitava valtiovallan toimenpitein.

Kylätoiminta ja maaseudun yhteisöllinen kehittäminenPohjois-Karjalassa on 230 kylää tai asuinaluet-ta, jossa on toimiva kylä- tai asukasyhdistys.Kylä-suunnitelma on tehty noin 100 kylälle. Niissä pyri-tään vaikuttamaan siihen, että kylät olisivat toimivia ja elinvoimaisia asuin- ja elinyhteisöjä. Työskentely oman kyläyhteisön hyväksi yhteistyössä on yleinen toimintatapa. Tätä toimintaa tulee kannustaa ja kehit-tää.KokoPohjois-KarjalaakoskienonlaadittuPoh-jois-Karjalan maaseutuohjelma ja Pohjois-Karjalan kyläohjelma.

Tärkeänä välineenä maaseudun elinvoimaisuudenkehittämisessä on LEADER-tyyppinen toiminta, jos-sa korostetaan erityisesti paikallisten asukkaidenomaehtoisia ruohonjuuritason toimenpiteitä elinyh-teisönsä hyväksi. Maakunnassa on laadittu kolmeLEADER-toimintaohjelmaa: Vaara-Karjalan Leader-ohjelma,Keski-KarjalanLeader-ohjelmajaJoensuunseudunLeader-ohjelma2007–2013

Seudullisetelinkeinoyhtiötovathuomioineetstrategi-oissaanmyösmaaseudunelinkeinoja turvaavia toi-menpiteitä. Elintarvikeklusterissa (koko tuotantoket-jumaataloudestajaluonnonantimienkeräilystäainajatkojalostukseenasti)seudulliseterityispiirteetovatmerkittävät ja ne on hyvä myös jatkossa tunnistaa toimenpiteidensuunnittelussa.


Valtimo

Nurmes

Lieksa

Juuka

Polvijärvi

Ilomantsi

Kontiolahti

Outokumpu

Joensuu

Liperi

TohmajärviRääkkylä

Kitee

Kesälahti

Väestö 2008 (1km*1km ruutu)

1 - 10

11 - 50

51 - 100

101 - 4874

0 20 4010km

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2010Pohjakartta © Maanmittauslaitos lupanro 611/MML/10Tike/Syke 2008

Kulttuuri-identiteetti syntyy siitä,miksi väestö itsen-säymmärtää.Euroopanyhdentymisenmyötäkansa-laisten liikkuvuus on lisääntynyt. Venäjän nykykehi-tyksellä on laajat vaikutukset maakunnan asemaan. Siirtolais- ja pakolaisilmiöt koskettavat myös Pohjois-Karjalaa.Vahvaannuorisokulttuuriinperustuvatiden-titeetit ovat voimistuneet. Pohjois-Karjalasta on tullut monikulttuurinen alue.

Tavoiteltavanamaakunnallisenakulttuuri-identiteetti-näonpidettäväsuvaitsevaista,monitaustaista raja-alueidentiteettiä,jokarikastuttaaelämänpiiriäjapys-tyy välttämään kulttuurieroista johtuvia haittoja.

Kuva 6. Pohjois-Karjalan asutuksen jakautuminen

Kulttuuri ja identiteetti

Pohjois-Karjala on osa omaleimaista karjalaista kult-tuurialuetta, jonka historiasta, tarustosta ja maisemis-takokosuomalainenkulttuuri-identiteettionammen-tanut sisältöä. Pohjois-Karjalaa on leimannut alueen geopoliittinenasemakulttuuripiirienjajatkuvienmuu-tospaineidenalaisenaraja-alueena.

Nykyaikaiseenpohjoiskarjalaisuudenkuvaankuulu-vat mainetta saavuttaneet elokuvat, tunnustusta ja tunnettavuutta saavuttaneet kulttuuri-, liikunta- ja ur-heilutapahtumat, rock- ja elokuvafestivaalien, esiin-tyjäryhmien sekä urheilijoiden kansainvälinen jajoukkueiden kansallinenmenestyminen.Alueellisenkehityksen vahvoja piirteitä ovat nopeasti kohoava koulutustaso, tieteellisen tutkimuksen ja moderninteknologian soveltaminen käytäntöön. Harvinainenpiirre nykymaailmassa onmyös kahden kirkkokun-nan– luterilaisen ja ortodoksisen– ristiriidaton rin-nakkaiselo. Rakennusperintö, maisemat, kulttuuriym-päristön historialliset kerrostumat ja monimuotoinen luonto luovat Pohjois-Karjalasta omaleimaisen ja ve-tovoimaisen maakunnan.

22 POKAT 2014


2 Pohjois-Karjalan maakuntastrategia – Ilo elää Karjalassa

Pohjois-Karjalan strategia 2030* määrittelee tule-vaisuuteen vaikuttavia kehityskulkuja ja luo kehittä-misstrategian ajateltaessa tulevien vuosikymmeni-en kehitystä Pohjois-Karjalassa. Maakuntaohjelman painopisteetjatoimintalinjatonjohdettusiltäpohjal-ta.VoidaanajatellaettäPOKAT2014maakuntaoh-jelmassatoteutetaanmaakuntastrategianneljääen-simmäistä vuotta.

Pohjois-Karjalan tulevaan kehitykseen vaikuttavat kehityskulut ovat globalisaatio, väestön ikääntymi-nen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen hil-lintä,energiansaatavuusjahinta,teknologiankiihty-vä kehitys sekä muutokset arvomaailmassa.

Maakuntastrategiassa on määritelty kehittämislin-jakohtaiset strategiat ja strategiset toimenpiteet. Li-säksi asioita on määritelty erillisten teemojen kautta. Läpikäyviksi teemoiksi ovat muotoutuneet nuoret tu-levaisuuden tekijöinä jaVenäjänvalttikorttina.Maa-kuntaohjelmassa noudatetaan maakuntastrategianjäsentelyä ja painotuksia, mutta mennään konkreetti-semmalletasolletoimintalinjojen,kehittämistarpeidenja kehittämistoimenpiteidenmäärittelyssä. Maakun-tastrategia sisältää myös pitkän tähtäimen väestö-ja työpaikkatavoitteet, jotka ovat siten pohjana myös seuraavanneljänvuodentarkastelulle.POKAT2014maakuntaohjelman tavoitteeksi on määritelty:

Tavoite 2014Pohjois-Karjala on rohkeasti uusiutu-

va ja vetovoimainen rajamaakunta, joka tarjoaaasukkailleenlaadukkaanjata-savertaisenelämänperusedellytyksetsekä elinkeinoelämälle kilpailukykyisen

toimintaympäristön.

Ulkopuolinen arvioitsija laati Pohjois-Karjalan toimin-taympäristönmuutoksiakuvaavanSWOT-analyysinlokakuussa2009.SWOTonollutkeskustelunpohja-nasidosryhmäkeskusteluissajasitäonniidenpohjal-tatarkennettu.Esitetytvahvuudet,heikkoudet,mah-dollisuudet ja uhkat on tulkittu maakuntaohjelmankokonaistavoitteennäkökulmasta.SWOTonesitettytaulukossa 4.

24 POKAT 2014

Vahvuudet

toimivat julkiset peruspalvelut �kattavajalaadukaskoulutusjärjestelmäja �koulutuksentyöelämäyhteydetsekäkoulu-tusorganisaatioidenyhteistyöuseatvaihtoehtoisetliikennemuodot �alueellinen innovaatiojärjestelmä �osaavat ja motivoituneet työntekijät �monipuolinen elinkeinorakenne �vahvat kärkiyritykset verkostoineen �kansainvälisen tason metsäosaaminen �sijainti ja luonnonresurssit �monimerkityksinen raja-asema �vetovoimainen luonto- ja kulttuuri- ja �asuinympäristömonipuolinen kulttuuri ja kulttuurituotanto �kompakti maakunta ja aktiiviset toimijat �

Mahdollisuudet

osaamisen monipuolisuus �koulutuksen vetovoima �yrityselämän monipuolistuminen �kasvuhakuiset ja -kykyiset yritykset �globalisaationhyödyntäminen �Venäjänpotentiaalinhyödyntäminen �EU:n painotus ulkorajoille ja rajat ylittä- �vään toimintaanpaluumuutto ja maahanmuutto �Koli matkailun veturina �uusiutuvienenergialähteiden �hyödyntäminenluovantaloudenkehittyminen �uudetinnovaatiotjatuotteet �painopistetoimialoillateknologisethuippualat �kunta-japalvelurakenteenuudistukset �yhteinen tahtotila ja tiivistyvä yhteistyö �ikääntyminen voimavarana �

Heikkoudet

rakenteellinen korkea työttömyys �avaintoimijoidenvähäisyys �teknisen ja kaupallisen osaamisen vaje �yritysten t&k-toiminnan vähäisyys �ikärakenteen vinoutuminen �nuortenpoismuuttojamaaseudun �autioituminen”sisäänpäin lämpiävyys” �liikenneyhteyksienongelmat �pitkät välimatkat �maakunnan ulkopuolinen päätöksenteko �pääomaehtoisen rahoituksen niukkuus �korkea sairastavuusaste �

Uhat

pula osaavasta työvoimasta �Elinkelpoisten yritysten toiminnan �jatkaminentuotannon siirtyminen alhaisten työvoima- �kustannusten maihinteollisen tuotannon rakennemuutos �poismuuton jatkuminen �huonohuoltosuhde �palvelurakenteenjainfrastruktuurin �heikkeneminenjulkisen rahoituksen ja verotulojen �väheneminennuorten syrjäytyminen �

Taulukko 4.Pohjois-KarjalantoimintaympäristönSWOT


3 Pohjois-Karjalan kilpailukyky

Toimintalinja 1: Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta

Strategia: Kilpailukykyiset yritykset ovat edel-lytyksenä Pohjois-Karjalan menestykselle. Maakunnan yrityksille on taattava kilpailukykyi-nen ja yritysten kehitystä tukeva toimintaym-päristö. Jalostusastetta ja tuottavuutta on nostettava kaikilla aluetalouden keskeisillä toimi-aloilla. Yritystoiminnan jatkuvuus on turvattava. Yrittäjyyteen kannustetaan. Kansainvälinen kas-vupotentiaali ja sijainti Venäjän rajanaapurina on hyödynnettävä.

Strategisetlinjaukset:Vahvistetaan yritysten liiketoiminta- ja �markkinointiosaamista. Tuetaan yritysten kasvuhakuisuutta. �Lisätäänyritystenjayritysryppäidentekemää �tutkimusta, tuotekehitystä ja innovaatiotoimin-taatavoitteenauudetlopputuotteet.Kannustetaan yrityksiä jatkuvaan ennakointiin �ja uusiutumiseen.Edistetäänyritystenkansainvälistymistäja �verkostoitumista.Vahvistetaan vahvojen toimialojen kehityskel- �poisimpia osa-alueita.Panostetaanluovantalouden,matkailun,bio- �energianjaympäristöliiketoiminnankaltaisiintulevaisuudenkasvualoihinjatehdäänniilläuu-sia avauksia. Edistetäänosaamisenkehittämistä,hyödyntä- �mistä ja soveltamista sekä innovatiivisuutta eri-tyisesti toimialojen rajapinnoilla.Kehitetään liikenneyhteyksiä elinkeinoelämän �tarpeethuomioiden.Kannustetaanyrittäjyyteen-luodaankohden- �nettuja ja räätälöityjä toimintamalleja erityises-ti nuorten, maahanmuuttajien ja akateemisten yrittäjyydensekänaisyrittäjyydenlisäämiseen.

Panostetaan eri koulutustasoilla ja -ohjelmis- �sa yrittäjyysopintoihin sekä liiketoiminta- ja markkinointitaitoihin.Edistetäänsukupolven-jaomistajanvaihdoksia �erityistoimenpitein.

Toimenpidekokonaisuus 1.1

Yritykset luovat tämän päivän työpaikat – yrittäjyyteen kannustetaan

Yritystenkilpailukykyontänäpäivänäalueidenme-nestyksen ja hyvinvoinnin ehto. Yritysten mahdol-lisuuksia tukeva toimintaympäristö ja suotuisa yri-tyskulttuuri ovat alueelle tärkeitä menestystekijöitä. Lähivuosien haasteina ovat yrittäjien sukupolven-vaihdosten tarpeen kasvu, riittävä osaavan työvoi-man tarjonnan turvaaminen, liiketoimintaosaamisen lisääminen ja yritysten kansainvälistyminen.

Osaamisen kehittämisen ja innovaatiotoiminnan edistämisen, yritysten tuottavuuden kasvattamisensekä erikoistumiseen ja työnjakoon perustuvan ver-kostoitumisen avulla voidaan parantaa yritystoimin-nan kannattavuutta ja kilpailukykyä. Kehittyvien ja kasvuhakuisten yritysten tukemisen, tarvelähtöises-ti suunnatun koulutuksen ja kaikille koulutustasoille ulottuvan yrittäjyyskasvatuksen avulla voidaan tur-vata yritystoiminnan jatkuvuus, osaavan työvoiman saatavuus ja kilpailukyky.

Yritystenjaalueidenkilpailukykyynvaikuttaajatkos-saenenevässämäärinniidenekokilpailukyky–kykyvastataasiakkaidenjayhteiskunnanympäristövaati-muksiinjahyödyntääympäristönäkökohtiaja-osaa-mista toiminnassaan kilpailijoitaan paremmin. Asian-tuntevan ja kattavan yrityspalveluverkoston avulla voidaan palveluja tarjota yritystoiminnan eri vaihei-

26 POKAT 2014

Koulutus ja osaaminen

Kulttuuri-tuotanto

Elintarvike

Teknologia-teollisuus

Hyvinvointi-tuotanto

Metsä

ICT

Kivi

Matkailu

Kulttuuri Infrastruktuuri YmpäristöPalvelut

siinsekä tarpeidenmukaanräätälöidystimm.maa-seutuyrittäjille ja naisyrittäjille. Olemassa olevien yri-tysten tukemisen lisäksi uusien yritysten sijoittumista maakuntaanonedistettäväaktiivisesti.

Yrittäjyyden ja yritystoiminnankehittäminenedellyt-tää aivan erityistä yritteliäisyyttä ja tarmoa. Maantie-teellisten haittojen vastapainoksi Pohjois-Karjalan on tarjottava omia kilpailuvaltteja, vahvuuksia, osaamis-ta ja yhteistyötä.

Yrittäjyyteen kannustetaan seuraavin toimenpiteinLisätään yrittäjäaktiivisuutta. �Parannetaan yrittäjämyönteistä asenneilmastoa. �Tehostetaan yrittäjyyskasvatusta ja -koulutusta. �Turvataanyrittäjäpolvenvaihdoksien �onnistuminen.Edistetäänyritystenkasvuhakuisuutta. �Lisätään yritysten välistä yhteistyön ja �verkostoitumista.Vahvistetaannaisyrittäjyyttäjahuomioidaan �sen erityisyys.

Kaikille aloille yhteiset kehittämistarpeet ovatYritystenliikevaihdonjatuotannonjalostusas- �teen lisääminen.Tuottavuudenkehittäminen. �Hyvien työpaikkojen luominen. �Sukupolvenvaihdostenonnistumisen �turvaaminen.Liiketoimintaosaamisen kehittäminen. �Markkinointiosaamisen ja viestinnän �kehittäminen.Kasvuohjelmien kehittäminen. �Klusterikehityksen ja siihen liittyvän verkostoi- �tumisen vahvistaminen.Innovatiivistentoimintaympäristöjen �kehittäminen.Osaavantyövoimansaatavuudenturvaaminen. �pk-yritystenkasvuhakuisuudenjakansainvälis- �tymisenedistäminen.Tutkimus- ja kehittämispanostusten �vahvistaminen.Venäjänmahdollisuuksienhyödyntäminen �(alihankinta,asiakkuudet,markkinat,yhteisettyömarkkinat).Yritystukien säilyttäminen vähintään ennallaan. �

Yritysneuvontaorganisaatioidenpalveluihin”yh- �denluukun”periaate.Koulutuksensisältöjenräätälöintiyhdessäyri- �tysten kanssa.Yritystoiminnanympäristövastuullisuuden,eko- �tehokkuudenjaekokilpailukyvynedistäminen.


Rajapinnoista ratkaisu

Pohjois-Karjalassa kehittämisen painopisteiksi on va-littu maakunnan luontaisiin vahvuuksiin sekä erityis-osaamiseen pohjautuvat tuotannolliset alat; metsä ja puu, muovi ja metalli, kivi ja mineraalit sekä elintar-viketuotantoklusterit. Lisäksi on valikoitunut joitakin aloja, joilla nähdäänolevanerityistä kehityspotenti-aalia.NäitäovatICT,kulttuuri-jahyvinvointituotantosekä matkailu. (kuva 7)

Kuva 7. Pohjois-Karjalan kehittämisen painopisteet


Aiemmin on panostettu erityisesti toimialojen tai klus-tereiden sisäiseen kehittämiseen. Jatkossa tullaan painottamaan erityisesti eri toimialojen välistä uusien tuotteiden kehittämistä ja hyödyntämään ns. toimialojen välisiä rajapintoja etsittäessä uu-sia, innovatiivisia aluekehityksen voimavaroja. Vaik-ka teknologiset ratkaisut ovat ensisijaisia uusientuotteiden ja palvelulujen kehittämisessä, tarvitaanniidenlisäksiuusiatoimintatapojajaratkaisumalleja,jottaeritoimialojenrajapinnallapiilevätmahdollisuu-detlöydetäänjasaadaankäyttöön.

Innovaatiot syntyvät usein eri toimialojen rajapin-noissa. Jotta rajapintojen mahdollisuudet voidaanhyödyntää, edellyttää se, että eri osaamisalojenasiantuntijoille luodaan luontevat foorumit kohda-tajayhdistääosaamisensaainakulloisenkinongel-man ratkaisemiseksi. Kun kokonaisuutta kehitetään monialaisen innovoinnin ja ennakoinnin suuntaan, saadaan syntymään sellainen innovaatioympäristö,joka pystyy aidosti vastaamaan niihin tuotekehityk-sen haasteisiin, joita nykyinen liiketoimintaympäristö vaatii.Tuotekehityksenvaatimuksia voidaankuvataseuraavilla määritteillä: käyttäjälähtöisyys, monialai-suus, nopeus, ennakkoluulottomuus, muotoilun ja lii-ketoimintaosaamisenhyödyntäminen.

Innovaatiotoiminta,luovuusjauusiutuminenovatasi-oita, joita on sovellettava kaikissa yhteyksissä, kai-killa aloilla ja kaikessa toiminnassa. Luova talous ja luovat alat (taide, viestintä, viihde) yhdistettynäenemmän perinteisiin tuotannonaloihin avaa mah-dollisuuksialiiketoiminnankasvulle.

Maakunnassa on eri alojen vahvoja osaamiskeskit-tymiä sekä idulla olevia osaamisaloja – tulevaisuu-den tuohentuojia.Hyväkoulutusjärjestelmämme tu-keenäidenalojenkehittymistä.Koulutusjärjestelmänrinnalle tarvitaan toimenpiteitä, joiden avulla maa-kunnan tutkimusosaamisesta jalostuu kannattavaa yritystoimintaa. Tutkimustoiminnan kaupallistaminen innovaatiopalveluiksi on yksi suurista haasteista. Sii-henvastaaminenedellyttääentistätiiviimpääyritys-ten yhteistyötä tutkimus- ja koulutussektorin kanssa.

Yritysrakenteen palveluvaltaistumisen myötä toi-mintaympäristönmerkityskorostuu tulevaisuudessaentisestään.Tarjolla onkin oltava erilaisia dynaami-sia innovaatioympäristöjä, joita maakunnan yritykset

voivathyödyntääomissainnovaatioprosesseissaan.Innovaatioympäristöjen ohella yrityksiä on kannus-tettava tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan. On pyrit-tävä tuottamaan ”koko paketti” aina konkreettisesta tuotteesta sen käyttämiseen tarvittavaan palveluun saakka. Tarvitaan innovaatioverkostoja, jotka edis-tävätniissätoimivienyritystenjamuidentoimijoidenkehittymistä ja kasvua.

1.2a) Luonnonvarojen uusi aika

Euroopan metsämaakunta – Vihreän kullan maakuntaMetsätalous ja metsäteollisuus ovat perinteisesti ol-leet maakunnan talouden tukijalka. Metsäteollisuu-denperustaonedelleensuurtenkonserniensellu-,kartonki-, saha- ja levyteollisuudessa, vaikka toimi-alan tuotteet ja tuotantorakenteet ovat muuttumas-sa. Osaltaan metsäklusterin kasvuedellytyksiä luo-vat kasvava kysyntä uusiutuvista luonnonvaroista valmistetuille tuotteille sekä maakunnan mittavat metsävarat, jotka mahdollistavat uusien elinkeino-jen kehittämisen esimerkiksi energiantuotannossa,biojalostamisessa ja puukomposiiteissa. Puu on jonytPohjois-Karjalassatärkeinenergianlähde.

28 POKAT 2014

Pohjois-Karjala on yksi tärkeimmistä metsäntutki-muksen keskuksista Euroopassa. Euroopan met-säinstituutti,METLAjaItä-Suomenyliopistonmetsä-tieteidenosastoluovatkotimaisenjakansainvälisenmetsäosaamisen perustan. Niissä on myös merkittä-vääVenäjänmetsätaloudenosaamista.

Metsäkoneidenvalmistus jametsäteknologiantutki-mus sekä kiinteiden puupolttoaineiden hankintaanja jalostukseen liittyvä osaaminen ovat keskittyneet Itä-SuomeenjaerityisestiPohjois-Karjalaan.Puute-ollisuudessapientenyritystenmääräonsuuri,muttajoukossa on useita menestyviä ja kansainvälisesti kil-pailukykyisiä tuotantolaitoksia.

Keskeistämaakunnanmetsäklusterintulevaisuudelleovat maakunnan metsäteollisuuden kilpailuasemanja uusiutumiskyvyn vahvistaminen sekä metsätalo-uden kannattavuuden säilyttäminen. Ensiarvoisen tärkeää kansainväliselle kilpailukyvylle on korkea metsäosaaminen ja kehittyvät yritykset. Maakunnan metsä- ja puuosaamisen asema on tärkeässä roo-lissa myös valtakunnallisessa osaamiskeskusohjel-massa (Uusiutuva metsäteollisuus, Energiatekno-logia ja Asuminen -osaamisklusterit). Merkittävänpainopisteen maakunnan metsäklusterin kasvami-

seksitarjoavatuudetavauksetmetsäbioenergiassa,metsäteknologiassajapuutuoteteollisuudessa.

Keskeiset kehittämishankkeet:Turvataanmetsäteollisuudenkilpailuasemaja �uusiutumisedellytykset.Toteutetaan Pohjois-Karjalan alueellinen �metsäohjelma.Hyödynnetäänvaltakunnallisenosaamiskes- �kusohjelmanavaamiamahdollisuuksiametsä-alan liiketoiminnan kehittämiseksi. Panostetaan puurakentamiseen ja siihen liitty- �vänpuutuoteteollisuudensekäasumisenener-giatehokkuudent&k-toimintaanjaliiketoimin-nan kehittämiseen osana ilmastonmuutoksen hillintää.KäynnistetäänMetsäbioenergiantutkimus-ja �innovaatiokeskusosanaItä-Suomenyliopistoa.Luodaanmaakunnastakansainvälisestitunnet- �tupuuenergiankäytönmallialue.Tehostetaanmetsä-jabioenergian-alantutki- �mus- ja koulutusosaamisen kaupallistamista, vientiä ja neuvontapalveluja.Vahvistetaan metsäosaamisen ja metsä- �alantulevaisuudenennakoinninkeskittymäämaakunnassa.


Puurakentaminen – Ilmastonmuutoksen torjuntaa kotikonsteinSuomi on sitoutunut hoitamaan oman osansa EU:ssa yhdessä sovituista tavoitteista ilmastonmuutoksentorjumiseksi, päästöjen vähentämiseksi ja uusiutu-van energian lisäämiseksi. Puun käytönmonipuoli-nen ja kestävä lisääminen auttaa asetettujen tavoit-teiden saavuttamisessa. Lähitulevaisuudessa yksivoimakkaimmin kasvavista puun käyttökohteista on rakentaminen. Etenkin kerrostalo- ja toimitilaraken-tamisessa sekä julkisessa rakentamisessa puun käytön lisäämisellä on hyvin suuri ja ennen kaikkea realistinen potentiaali. Kansainvälisten kokemusten perusteella tiedetään, että oikein sovellettuna voi-daanpuurakentamisellaalentaamerkittävästiraken-tamiskustannuksia samalla kun käyttöturvallisuus- ja mukavuus paranevat.

Aluetaloudellisesta näkökulmasta puurakentaminenonyksiparhaistatavoistaedistäätyöllisyyttäjayrit-täjyyttä. Puurakentamisessa lähes koko arvoketju käyttää paikallisia tuotannontekijöitä ja näin vaikut-tavuus jää suurelta osin lähialueelle. Lisäksi puu-rakentamisella ja siihen liittyvällä puutuoteteollisuu-dellaonhyvinsuurihyödyntämätönvientipotentiaali.Puurakentamiseen liittyvien mahdollisuuksien hyö-dyntäminenjamaakunnanprofiloituminenpuuraken-tamisen edelläkävijäksi edellyttää kaikkien tahojen

sitoutumista yhteiseen asiaan. Työhön on tartuttava viipymättä.

Maakunnan elinkeinoelämän aktiivinen osallistumi-nen puurakentamisen kehittämiseen eri tasoilla on ensiarvoisen tärkeää ja tätä osallistumista on kai-kin mahdollisin keinoin tuettava. Yksityisen sekto-rin lisäksi julkisella puurakentamisella on keskeinen suunnannäyttäjän ja esikuvan rooli etenkin luotaessa uusia puurakentamisen esimerkkikohteita. Viisaas-ti toteutettujen referenssikohteiden kautta yrityksetpystyvät tuotteistamaan puun käyttöön perustuvia ra-kentamisjärjestelmiäjakehittämäänniidenperustanaolevia tuotteita ja palveluja myös vientimarkkinoille.

Myös kunnallisten viranomaisten toiminta ja päätök-sentekoon tärkeässä roolissaedistettäessäpuura-kentamista. Avaintoimijoita tässä ovat muun muassa kuntien kaavoittajat, palo- ja pelastustoimi, raken-nusvalvonta sekä rahoittajat ja rakennuttajat, joille suunnattua tiedotusta ja koulutusta puun käytöstärakentamisessa on lisättävä merkittävästi. Samat ta-hot on saatava aktiivisesti mukaan puurakentamisen kehitystoimintaan ja uusien merkittävien kohteidensuunnitteluun jo alkuvaiheessa. Tässä kehitykses-sä Pohjois-Karjalan tulee toimia valtakunnallisena suunnannäyttäjänä.

30 POKAT 2014

Maakunnan kannalta on tärkeää saada kytkettyäalueella tehtävät puurakentamisen edistämistoimetosaksi valtakunnantason strategioita ja ohjelmia.Maakunnallinen puurakentamisen edistämis- ja ke-hittämistoiminta kytkeytyy kiinteästi muun muassa Maa- ja Metsätalousministeriön Kansalliseen met-säohjelmaan sekä Työvoima- ja Elinkeinoministeri-öntoteuttamiinMetsäalanstrategiseenohjelmaanjaOsaamiskeskusohjelmaan. Lisäksi kehitystä tukee esimerkiksi ympäristöministeriön asettama normityö-ryhmä, joka pyrkii poistamaan puurakentamisen lain-säädännöllisiäesteitä.

ToteutettaviatoimenpidekokonaisuuksiaPuurakentamiseen liittyvän osaamisen ja kou- �lutuksen kehittäminen kaikilla tasoilla oppilai-toksissa, mutta myös laajasti koko rakentami-sen kentässä jo toimiville ammattilaisille.Asukas- ja käyttäjälähtöisten liiketoimintakon- �septien ja asumisratkaisujen kehittäminen. Puurakentamisenohjelma,jotakoordinoiPoh- �jois-Karjalan osaamiskeskusohjelma, pitää si-sällään kolme kokonaisuutta: Kansainvälinen osaamisensiirto,puurakentamisenreferens-si- ja mallikohteet sekä tuote- ja konseptikehi-tys. Näitä osa-alueita tukevat panostukset tut-kimukseen ja koulutukseen. Eri osa-alueita ja niihin liittyviä yksittäisiä toimenpiteitä toteutta-vat maakunnan toimijat kiinteässä yhteistyössä yritysten kanssa. Investointienjaosaajienhoukuttelumaakun- �taan.Erityisenäpainopisteenäonluodamaa-kuntaan houkutteleva ympäristö ja liiketoiminta-mahdollisuudetpuurakentamisessatarvittaviapuutuotteita, valmisosia ja puuelementtejä val-mistavalleteollisuudellesekäpuurakentamisenerityisosaamisalojen ammattilaisille.Puurakentamiseen liittyvä kansainvälinen �osaamisen siirto. Osaamisen siirrossa on pää-määränäsaadamaakunnanyrityksetjaosaa-jat tiiviiksi osaksi alan kansainvälisiä verkos-toja ja toisaalta tarjota yrityksille ja osaajille uusiakansainvälisiätoimintamahdollisuuksiajamarkkinakanavia.

Uusiutuvan energian mallimaakunta – Energiatehokkuus, omavaraisuus ja ilmastonmuutosPohjois-Karjalan pitemmän aikavälin tavoite on öljy-vapaa,uusiutuvaltaenergiantuotannoltaanyliomava-rainenmaakunta.Maakunnankokoenergiankäytös-tänoin64%perustuuuusiutuviinenergianlähteisiin,merkittävimpänä puuenergia. Uusiutuva energia”korjuupaikalta käyttöpaikalle siihen tarvittavine tek-nologioineen” muodostaa jo tällä hetkellä merkittä-vän ja yhä voimakkaasti kasvavan sektorin maakun-nanaluetaloudessa.

Maakunnalla on ilmastonmuutos- ja metsätutkimuk-sen keskuksena lähtökohdiltaan erinomaiset mah-dollisuudettuottaaosaamistajatietotaitoailmaston-muutoksen hillinnästä ja sopeutumisesta käytävään keskusteluun. Fossiilisten polttoaineiden korvaami-nenuusiutuvillaenergialähteilläontehokastapavä-hentää kasvihuonekaasupäästöjä ja hillitä ilmaston-muutosta.Uusiutuvaanenergiaanliittyväosaaminenja teknologia, uusiutuvan energian tuotanto sekäkäyttö sähköksi, liikennepolttoaineiksi ja kiinteistöjen lämmitykseen/viilennykseentarjoavatsamallamoniauusia jakasvavia liiketoimintamahdollisuuksiamaa-kunnan yrityksille ja toimijoille.


Energiansäästö ja energiatehokkuuden parantami-nen tulee olla kaikessa toiminnassa lähtökohtana. Maakunnan uusiutuvan energian lähivuosien mer-kittävinkasvupotentiaalionedelleenpuuenergiassa,muttasenrinnallamm.jätteet,peltobiomassat,tuuli,aurinko jageolämpö tarjoavat uusia ja rinnakkaisiamahdollisuuksia energiantuotantoon.Suurimmat lä-hiajanodotuksetuusiutuvanenergiankäytönlisään-tymiseksi kohdistuvat yhdistettyyn lämmön ja säh-köntuotantoon, erityisesti pienempien kiinteistöjen lämmitysjärjestelmien muutoksiin sekä laajasti uusiu-tuvanenergianliikennepolttoaineisiin.Tämänohellaosaamisen sekä erilaisten uusiutuvan energian ko-neiden ja laitteiden vienti tarjoavatmahdollisuuksiayhä kasvaville kansainvälisille markkinoille.

Keskeiset kehittämistarpeetLaaditaanPohjois-Karjalanilmasto-jaenergia- �ohjelma 2020 ja käynnistetään sen toteutus. Ilmastonmuutoksenhaastekäännetäänmah- �dollisuudeksiPohjois-Karjalassa.Parannetaanenergiaomavaraisuuttatavoit- �teena kansainvälisesti verkottunut öljyvapaa maakunta.Edistetäänlaajastiuusiutuvanenergiantuotan- �toa ja käyttöä maakunnassa.Toimitaan aktiivisina kumppaneina kansain- �välisissäenergia-alanverkostoissaalueenosaamisensekäkoneidenjalaitteidenvienninedistämiseksi.Luodaanmaakunnastakansallisestitunnettu �liikennebiokaasunkäytönmallialue.Hyödynnetäänvaltakunnallisenosaamiskes- �kusohjelmanenergiateknologianosaamisklus-terintuomatmahdollisuudet.Laaditaanalueellinentuulivoimaselvitysnosta- �maan esiin potentiaalisimmat tuulivoimantuo-tannon alueet.

Kaivostoiminnan uusi buumi – Kivenkovaa osaamista!KaivosalanbuumionsaavuttanutmyösPohjois-Kar-jalan ja kivi- ja mineraalialan kehitysnäkymät ovat rohkaisevat. Uusia kaivoksia on avattu Pohjois-Kar-jalassajakokoFennoskandianalueonvoimakkaantutkimuksen ja malminetsinnän kohteena. Pohjois-Karjalaa voidaan perustellusti luonnehtia Suomenluonnonkiviteollisuudenkeskukseksi.Kokoklusterintärkeimmät asiakastoimialat ovat perusmetalliteolli-suus,rakennus-jakiinteistötoimiala,energiatoimialasekä alan tutkimus ja koulutuspalvelut. Maakunnan alue- ja tuotantorakenteelle kivi- ja kaivannaistoi-minnalla on huomattava alueellisesti tasapainottava merkitys.ToimipaikatsijaitsevatpääasiassaIlomant-sin, Juuan, Outokummun ja Polvijärven alueilla. Mer-kittävää on, että alan työpaikat pysyvät maakunnas-satukienerityisestimaaseuduntyöpaikkakehitystä.

OsaamisenalueellaSuomenkivikeskus jaGeologi-antutkimuskeskuksenlaboratoriotoimintasekäalankoulutus verkottuu osaksi kansallista alan osaamis- ja resurssikeskusta ja osallistuu alan kansainvälisen verkoston toimintaan.

Keskeiset kehittämishankkeet Toteutetaan Pohjois-Karjalan �kaivannaisstrategiaa.Vahvistetaan toimialan asemaa �vahvaksi Pohjois-Karjalan alueta-loudenkivijalaksi.Turvataan alan koulutetun ammattityövoiman �riittävä tarjonta. Huolehditaanalantoimintojatukevienliikenne- �verkkojen ja liikennepalvelujen kunnosta. Huolehditaanalanenergiansaannista. �Hyödynnetäänkohteitamatkailullisesti. �

32 POKAT 2014

Elintarviketuotanto – Aito ruoka on elämysElintarvikeklusteri kattaa ruoan tuotannon ja jalos-tuksenkokotuotantoketjunainamaataloudestaruo-an jatkojalostukseen ja erityistuotteisiin saakka. Elin-tarviketuotannon vahvuus Pohjois-Karjalassa lähtee erityisesti puhtaista ja luotettavista raaka-aineista ja tuotteista sekä alan korkeatasoisesta osaamisesta jakoulutuksestajamaakunnanomaleimaisuudesta.Karjalaiseen perinteeseen kuuluva ruokakulttuuri on käsite, jota arvostetaan myös maakunnan ulkopuo-lella. Puhtaiden raaka-aineiden saatavuus on edel-lytys elintarvikealan jatkuvuudelle. Tuotteiden tur-vallisuus, kotimaisuus ja terveysvaikutteisuus ovat tulevaisuuden trendejä, joillaPohjois-Karjalanmah-dollisuudetovathyvät.Pohjois-Karjalanvahvuuksiaovatmaidonjalostuksenjanaudanlihantuotannonli-säksi leipomotuotteet, sienet, marjat ja riistatuotteet sekä kalastus.

Elintarvikeklusterin merkitys on sekä taloudellinenettä eettinen. Se työllistäämaataloudessa ja jalos-tuksessa. Se takaa maakunnalle myös puhtaan, kotimaisen ja lähellä tuotetun ruoan saatavuuden.Maataloudessa panostetaan kehittyvien maitotilo-jen toiminnan tukemiseen, missä tavoitteena on 150 milj. litran vuosituotanto vuonna 2015. Elintarvike-alalla on lisäksi välillisiä vaikutuksia moniin muihin toimialoihin, esimerkiksi kuljetukseen ja matkailuun. Elintarvikeklusterilla on huomattava vaikutus myös maaseudun elinvoimaisuuden ja koko maakunnantasapainoisenkehityksenedistämisessä.

Keskeiset kehittämishankkeet Toteutetaan Pohjois-Karjalan �elintarvikestrategiaa.TuetaanMaito2015/150tavoitteen �toteutumista.Varmistetaanlaadukkaanraaka-aineensaanti �mm. panostamalla maitotilojen toiminnan tuke-miseenjaedistämälläperustuotannoninves-tointejajasukupolvenvaihdoksia.Tiivistetäänalantoimijoidenyhteistyötäerityi- �sesti kuljetuksessa, pakkauksessa, tutkimuk-sessa, tuotekehityksessä ja markkinoinnissa.Etsitäänsynergiaetujakehittämälläverkostoitu- �mista matkailu-, elintarvike- ja hyvinvointiklus-tereidenvälillä.Kehitetään elintarvikealan liiketoimintaosaa- �mista sekä tutkimus- ja tuotekehitystä. Nostetaanruokamaakunnanimagoalähiruoan �käytön lisäämiseksi, mutta myös uusien työn-tekijöiden,yrittäjienjaopiskelijoidensaamisek-si alalle.

1.2b) Karjalan kunnailla kukkii luovuus

Matkailu – Lumoava lataus luonnonvoimaaSuomen matkailun vetovoimaisimmat tekijät, run-sasluminen talvi ja kesäinen järvimaisema, ovat molemmat parhaimmillaan edustettuna juuri Poh-jois-Karjalassa, joten perusedellytyksetmaakunnanmatkailun kehittämiselle ovat hyvät. Pohjois-Karjalan


matkailun keskeinen ongelma on pääomien, inves-tointien ja resurssien vähäisyys sekä pirstaloitunut matkailutarjonta.

Pohjois-Karjalanmatkailualueenmenestymisenedel-lytyksenä on kehittää Kolista kansainvälisesti ja kan-sallisesti merkittävä ympärivuotinen matkailukeskus. Matkailukeskuksen kehittäminen synnyttää kriittis-tä massaa ja saa aikaan lumipalloefektin joka luotulo- ja työllisyysvaikutuksia, yritysten erikoistumista sekä voimakasta kasvua. Olennaista on erottuminen muista ja onnistuminen oikean tuote- ja palvelutar-jonnan rakentamisessa janiidenviestinnässähalu-tuille asiakassegmenteille. Periaatteena on ”oikeitatuotteitaoikeillekohderyhmille”.Kokous-jakongres-simatkailun kehittäminenedellyttää korkeatasoistenmajoitustilojenlisäämistä,vieraanvaraisuudellatuleeolla katetta.

Matkailun globaali ja kansallinen jatkuva kasvuen-nustehuomioidenmatkailuelinkeinosisältäävahvankasvupotentiaalin erityisesti harvaanasuttujen seutu-jen työllistäjänä ja toimeentulonlähteenä. Sen vuok-si monipuolisten matkailupalvelujen kehittäminen eri puolilla maakuntaa on tärkeää. Tästä hyvänä esi-merkkinä ovat Keski-Karjalan ja Outokummun mat-kailunkehittämissuunnitelmat.Matkailunmegatrenditkytkeytyvät matkailukeskuksiin ja esim. hyvinvointi-matkailuunliittyvätinvestoinnitparantavatedellytyk-siä saadamyösuutta kansainvälistä asiakaspoten-tiaalia alueelle. Venäläiset ovat olleet viimevuosina suurin ulkomaalainen asiakasryhmä ja jatkossa mer-kittävä asiakaspotentiaali.

Kehittämisen painopisteetToteutetaan Pohjois-Karjalan �matkailustrategiaa.Etsitäänsynergiaetujakehittämälläverkostoitu- �mista kulttuuri-, elintarvike- ja hyvinvointikluste-reidenvälillä.Vetovoimaiseen matkailukeskukseen keskitty- �minen matkailun kehittämisen veturina tuottaa parhaan ja näkyvimmän tuloksen sekä tuoteke-hityksen että markkinoinnin suhteen. Maakunnansisällemuodostetaanalueellisesti �erottuviamatkailukeskittymiäjaimagotekijöitä,joidenkauttamatkailijalöytäähelpomminlaa-jan ja varsin pirstoutuneen matkailutarjonnan.

Tärkeidenimagollistentuotelinjojenkehittämi- �nen(sisältäenjonkuntaijoidenkintuoteryh-mien kehittämisen Euroopan parhaiksi, esim. luonto- ja vesistötuotteet).Merkittävien kulttuuri-, liikunta- ja urheilutapah- �tumien kehittäminen ja vahvistaminen.Osaamispääoman syventäminen (tuotekehi- �tys-, laatu ja liiketoimintaosaaminen).Kohdemarkkinoinninmonipuolinenjainnovatii- �vinenmedianäkyvyys.Markkinoinninjamyynninjakelutierakenteiden �vahvistaminen Karelia Expertin kautta.

34 POKAT 2014

Kulttuurituotanto – Särvintä ja sisältöä elämään

Pohjois-Karjalalla on vahvat perinteet kulttuurimaa-kuntana. Pohjoiskarjalaisuus osana karjalaista kult-tuuriaonmerkittäväosasuomalaistakulttuuri-identi-teettiä,jostamyösnykykulttuurija-taideammentavat.Kulttuurinen moninaisuus on lisääntynyt, mikä vai-kuttaa merkittävästi käsitykseen siitä, mitä nykyaikai-

nen suomalaisuus ja pohjoiskarjalaisuus ovat. Nyky-kulttuurin ja -taiteen tuottaminen ja taiteilija-ammatin harjoittaminen Pohjois-Karjalassa on monialaista, kunnianhimoista ja eteenpäinpyrkivää. Myös kulttuu-rin harrastaminen maakunnassa on vahvaa. Taiteen jakulttuurinvapaaharjoittaminenonperusedellytyskaupallista potentiaalia omaavien kulttuuripalvelu-jenja-tuotteidensyntymisellejakehittymiselle.Tätäkautta kulttuurista tulee myös elinkeino ja sillä on aluetaloudellisiajatyöllistäviävaikutuksia. Pohjois-Karjalan maakunnassa kulttuuri ymmärre-tään laajasti ja sen vaikutukset kehittämistyöhön mo-nitasoisesti. Kulttuuri on tärkeä osa maakunnan vä-estön taustaa, erityislaatuista alueellista imagoa janäihin perustuvia kulttuurin ilmentymiä. Maakunnan aktiivinen kansalaistoiminta ja erilaiset kulttuurijär-jestöt toimivat parhaimmillaan yhtenä näiden taso-jen kytkentänä ja aikaansaavat myönteistä kehitystä toimimalla esim. rakennemuutospaikkakuntien kult-tuurisena puskurina rakentaen pohjaa uusille luoville toiminnoille ja ratkaisuille.

Maakunnan toimivat ja vireät kulttuurilaitokset ovat osoitusalueenvahvastakulttuuritahdosta.Maakun-nan kulttuuritapahtumat ovat laajalti tunnettuja ja niil-lä on valtakunnallista ja kansainvälistä merkitystä. Muun muassa populaarikulttuurilla, musiikkibisnek-selläjamediatuotannollaontuntuviataloudellisiajayhteisöllisiä vaikutuksia mielikuva- ja vetovoimavai-kutusten lisäksi.

Kulttuurituotannonsiirtyminenenenevästidigitaalisiinympäristöihinonjohtanutsiihen,ettädigitaalimuotoi-set tuotteet sinänsä eivät ole enää merkittävin kau-pankäynnin kohde, vaan ne toimivat pikemmin tai-teellisen työn sekä tapahtuma- ja elämystuotannon tiedottajina, markkinoijina ja innoittajina. Pienimuo-toisista kulttuuriyrityksistä on viime vuosina tullut eri-tyisesti nuorison kulttuurityön ja itseilmaisun väylä.

Pohjois-Karjalan koulutusrakenteessa on useita tai-teenaloja ja kulttuurituotantoa tukevia koulutusohjel-mia. Opiskelijaväestö on myös merkittävä kulttuurin kuluttaja ja tuottaja. Kulttuurikoulutuksen alat, kuten media,muotoilu,tanssi,musiikkijakulttuurintutkimusovatvetovoimaisiaopiskelijoidenpiirissäjavahvista-vatmaakunnanluonnettamoderninajanuorisoystä-vällisenä alueena.

Kulttuurialallaonhedelmällisetkytkennätmatkailuunja hyvinvointialaan sekä ICT:aan. Kulttuuritapahtu-mat jamediatuotannot lisäävät alueenmatkailullis-ta kiinnostavuutta. Hyvinvointiala saa sisältöä yhtei-sötaiteesta, taideterapiasta ja toiminnasta, jossaerikulttuurit kohtaavat. Kulttuuri yhdistää eri ikäluok-kia ja väestöryhmiä, sillä on merkittävä yhteisöllinen vaikutus, tästä esimerkkinä on kylien yhteisöllinen toiminta.

Kehittämisen painopisteetToteutetaanPohjois-Karjalankulttuuristrategiaa. �Vahvistetaanmaakunnanmediatuotannon �edellytyksiä.Kehitetäänmediakoulutuksentutkimus-ja �opetusjärjestelmää.Kehitetäänluovienalojenyrittäjyydenedelly- �tyksiä ja luovia aloja tukevia rakenteita. Tuetaankoulutuslaitostenyhteistyötäjaediste- �tään eri asteilla tapahtuvaa monipuolista kult-tuurialan koulutusta koko maakunnassa.


Turvataansekävapaallakentälläettätaidelai- �toksissatehtäväntaiteellisentyönedellytyksetKehitetään monialaisia innovatiivisia palveluja �tuotekehitysympäristöjäTuetaan kulttuurisesti merkityksellisiä toiminta- �muotoja eri toimialojen rajapinnoillaVahvistetaan aktiivisen kansalaistoiminnan �mahdollisuuksia

1.2c) Tulevaisuuden teknologiat ja teollisuus

Teknologiateollisuudenkehittämisessäsiirrytäänen-tistä enemmän palveluihin ja palvelukokonaisuuksiin. Pohjois-Karjalassa on määrätietoisesti hakeudutta-va alihankinnasta omiin tuotteisiin, palvelukokonai-suuksiin, arvoverkostoihin ja brändeihin. Pohjois-karjalaiset vahvuudet löytyvät erityisesti muovi- jametalliliiketoiminnan, materiaaliteknologian, metsä-teknologian ja uusiutuvien energiamuotojen, turval-lisuusteknologian ja optiikan hyödyntämisestä sekäniidentuotekehityksestä.

Teknologiateollisuusklusterinkehittämisenpainopisteet

1. Kehitetään arvoverkostoja tavoitteenakilpailuedunaikaansaaminenratkaisu-ja �kokonaistoimituksillatuotekehityksen tehostaminen, kasvattaminen �ja nopeuttaminenkansainvälistyminen �liikevaihdonmerkittäväkasvattaminen �

2. parannetaan tuote- ja menetelmäkehitystä tavoitteena

tuottavuudenmerkittäväparantaminen �jalostusarvon nostaminen �

3. Kehitetään osaamista tavoitteenaparempi tuote- ja palveluliiketoiminta �osaamisverkostojen luominen �korkeatasoisempi markkinointiosaaminen �eläköitymisenhallintajahiljaisentiedon �hyödyntäminenglobalthinking-muutosjohtaminen �

4. Kehitetään innovaatiotoimintaa tavoitteenakehittääideastainnovaatioksikonseptia �tunnistaaennakoivastimarkkinatrendejäjatoi- �mintaympäristön muutoksia

Teknologiateollisuus – Menestys työstetään metallista, mainettaan parempi muovi Teknologiateollisuudenmetalli- jamuoviliiketoimintaovatolleetviimeisenkymmenenvuodenaikanamaa-kunnan teollisuustoiminnan selkäranka. Myös lähitu-levaisuudessaPohjois-Karjalanteollisuudenkehitty-minenonsidoksissanäihintoimialoihin.

Keskeisin vahvuus Pohjois-Karjalan muovi- ja metal-liliiketoiminnan kehittymisessä on lopputuotteita val-mistavien yritysten johtava asema markkinoilla. Tä-hän liittyen erityisen merkittävää on metalliyritysten verkostoituminen. Myös pienten muoviyritysten ver-kostoitumisessa on tapahtunut huomattavaa kehitys-tä jopa niin, että se on merkittävää valtakunnallises-tikin. Merkittävin tekijä kyseisessä kehityksessä on ollut lukituslatteiden kysynnän kasvu, metsäkonei-denvalmistuksenkasvusekäteknologiateollisuudenmyönteinen yleinen kehitys.

Takapakkiakin on tullut. Maakunnan lähimuistissa on hyvin Perloksen toimintojen siirto Kiinaan ja sen ai-heuttama rakennemuutos, josta toipuminen jatkuu edelleen. Muoviliiketoiminnassa on kuitenkin edel-leenpotentiaalisiamahdollisuuksiajakokemuksestaviisastuneena kehittämisen painopisteenä on nimen-omaanalueenomastaosaamisestasyntyneidenyri-tystentoimintaedellytystenparantaminen.

36 POKAT 2014

Materiaaliteknologia Uusien materiaalien kehittämisessä on Pohjois-Kar-jalassa laaja osaamispohja. Itä-Suomen yliopistonkemian laitoksen materiaalitutkimus ja erikoismateri-aalien tutkimuskeskus ovat rakentaneet maakuntaan alan tieteellisen, koulutuksellisen ja soveltamisen perustan. Tutkimuksen kärkialueita ovat muovien ja muovipintojen muokkaus, katalyyttien kehittäminen, muovikomposiitit ja nanomateriaalit. Osaamisperus-taa täydentävät Pohjois-Karjalassa kehitetyt luon-nonkuitukomposiitit jasiihenyhdistyymyöspuuma-teriaalien ja metallin osaaminen.

Alanmaakunnallisettoiminnatmuodostavatperustanuusille avauksille. Maakunnan yritysten kehittymisen kannaltamateriaaliteknologian ratkaisut tulevat tar-joamaanaivanuusiamahdollisuuksiamenestykseenjoolemassaolevillamarkkinoilla,uudistaatuotanto-aan ja vallata uusia markkina-alueita. Materiaalitek-niikan monipuolinen tutkimus- ja osaamispohja tarjo-aa erinomaisen kasvualustan myös alueelle siirtyville ja uusille perustettaville alan yrityksille.

Materiaaliosaamisenhyödyntäminenedellyttäämää-rätietoista kehitystyötä maakunnassa. Toiminnan keskeineninstrumenttionmateriaaliteknologiankär-kihankkeet,jotkayhdessämuodostavatosaamisver-koston, joka luo aktiivisen rakenteen uusien materi-aalien yrityslähtöiselle kehittämiselle sekä syventää yhteistyötä maakunnallisten yritysten ja asiantuntija-organisaatioidenvälillä

OptiikkaFotoniikanjamikro-jananoteknologioidenaloilleonPohjois-Karjalassa syntynyt niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin tunnettu ja varsin arvostettu kes-kittymä, jonka ympärille on viime aikoina syntynyt moniauusiakaupallisiasovelluksiasekäspin-off*yri-tyksiä.Maakunnanoptisen teknologianosaamisellaonkansainvälisenhuipputasonmahdollisuuksia.

Optinen teknologia ja spektrinen väritutkimus ovatmuitaalojatukeviateknologioita,jamahdollisuuksianiillä onmyösmonelle uudelle alallekin.Olemassaoleviamuitaoptiikanhyödyntämisalojaovatmm.hy-vinvointiteknologia, turvallisuusteknologia,muovi- jametalliala,puutuoteteknologia,ICT,elintarviketekno-logia,kiviteollisuusjametsäteknologia.

Keskeiset kehittämishankkeet ToteutetaanPohjois-Karjalanteknologiateolli- �suusohjelmaa 2015. Laaditaantoimialankehittämisohjelma. �Vahvistetaan alueen omasta osaamisesta syn- �tyneidenyritystentoimintaedellytyksiä.

Tieto- ja viestintäteknologia ICT* – Laajakaista kaikilleICTtoimialanpalvelutkuuluvatnykyaikaisenjamo-dernin yhteiskunnan peruspalveluihin, joilla toteu-tetaan, tuetaan ja tehostetaanmuiden varsinaistentuotanto- ja palvelualojen prosesseja. ICT toimialakäsittää varsin laajasti toimintoja, palveluja ja tuo-tantoa, joissa käytetään tai kehitetään tieto- ja vies-tintäteknologiaa mm. mediaa, laitteita, ohjelmis-toja, tietojärjestelmiä, kommunikaatio-, lähetys- ja tiedonsiirtoteknologioita.

Tietoyhteiskunnassakeskeistäovattiedonmahdolli-simman laaja hyväksikäyttö sekä tieto- ja viestintätek-nologianhyödyntäminenmuunmuassakilpailukyvynjahyvinvoinninedistämiseksi.ICTtoimialanvälillinenvaikutusalueellisenbruttokansantuotteenarvonlisä-ykseen onkin tutkimusten mukaan merkittävä.

PerustrendinätoimijoidenICT-ratkaisuissaovatkan-sallinenjakansainvälinenyhdentyminen.Tätäedellyt-tää erityisesti kasvava verkostoituminen, joka tarkoit-taa yritysten, julkishallinnon ja ihmisten lisääntyvää yhteistyötä monimutkaistuvissa verkostoissa sekä verkottuminen,jokapuolestaantarkoittaanäidentoi-mijoidenvälistäteknistäverkostoitumista.Tähäntoi-mintaympäristöön ja viitekehykseen tuo ICT toimi-alan tuotanto ja palvelut oman erityisosaamisensa.

Maakunnanasukkaiden,yrityssektorinsekäjulkishal-linnon ja ns. kolmannen sektorin verkostoituminen ja vuorovaikutus kasvaa, mikä osaltaan luo uusia liike-


toimintamahdollisuuksia täällä toimiville alan yrityk-sille,koulutus-jatutkimusorganisaatioillejajulkishal-linnolle.Erityisestijulkishallinnonpalvelurakenteidenja-tuotannonkehittämisessäjatehostamisessaICTtoimiala tulee näyttelemään merkittävää osaa.

Yritysten sähköisen liiketoiminnan ja verkkokaupan odotetaan lisääntyvänmerkittävästi. Tällä sektorillamaakunnan sijainnilla on toiminnan kannalta vähäi-nen merkitys. Päinvastoin muut luontaiset maakun-nan vetovoimatekijät voivat houkutella pieniä tai kes-kisuuria sähköisen kaupankäynnin yrityksiä tai niille palveluja tarjoavia yrityksiä tänne hyvien tietoliiken-neyhteyksien alueelle.

Tämän päivän kansalaisen, opiskelijan, työnteki-jän ja vapaa-aikanaan tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävän henkilön tulee osata tuottaa sisältöä,vastaanottaa ja tulkita sitä sekä toimia vuorovaiku-tuksessa eri tahojen kanssa. Pystyäkseen kaikkeen tähän hänen on myös hallittava tieto- ja viestintätek-niikanperustaidot.Osaamista tuleehankkia taipäi-vittää jatkuvasti näiden uusien taitojen oppimiseentai jo opittujen taitojen päivittämiseen. Tietoteknisen alan monitasoista koulutustarjontaa on tästä syystä pidettäväyllämaakunnassa.

Uudetinnovaatiotsyntyvätuseineritoimialojenraja-pinnoissa.Läheskaikissamuidenklusterienkehittä-mishankkeissaICTerimuodoissaannäytteleemer-kittävää, jopa ratkaisevaa roolia. Paljon voidaankinodottaaesim.luovantaloudenjaluovienalojensekäICT-klusterinvälisestävuorovaikutuksestasekäniis-tä syntyvissä uusissa sovelluksissa.

Erityisosaamista odotetaan syntyvän myös mm.optiikanalan tutkimus- ja kehitystoiminnasta. Tä-män jo olemassa olevan osaamisen yhdistäminenesim. biologian ja luonnontieteen osaamisen kans-saon tullutmahdolliseksi luotaessadigitointitoimin-nan konseptia. Erilaisten aineistojen digitointia (ku-vantamista) tullaan lähivuosina tekemään mittavassa määrin mm. luonnontieteen alalla sekä lähes kaikil-lamuillakinhistoriatiedon tallentamistaedellyttävilläaloilla. Tässä nähdään merkittävä kasvupotentiaalitulevaisuudessa.

Rajapintojen mahdollisuudet voidaan hyödyntää,jos eri osaamisalojen asiantuntijoilla on mahdolli-suus vuorovaikutukseen. Syntyville ”uusille aloille” onannettavamahdollisuuskehittyä liiketoiminta-as-teelle erilaisten hankkeiden ja tutkimus- ja kehitys-yhteistyön kautta. Tämän toiminnan taustalla ja yl-läpitämiseksi on oltava riittävä alan ajanmukainen koulutustarjonta.

Itsenäisenä tuotannollisena klusterina ICT -klusteriomaa kasvupotentiaalia, jos se pystyy uusiutumaan ja maakunnassa on ajantasaista, oikeasti kohden-nettua ja korkeatasoista koulutusta tarjolla. Toimi-ala toimii avoimessa,globaalissa taloudessa, jossahaasteena on menestyä kansallisessa ja kansainvä-listyvässä kilpailussa.

Tuleva haaste on varmistaa riittävän kattavien tie-toliikenneyhteyksien saatavuus koko maakunnan alueella. Valtakunnallisen laajakaistastrategian mu-kaan kaikilla kotitalouksilla, yrityksillä ja julkisen hal-linnon toimipisteillä on oltava mahdollisuus liittyähuippunopeaan tietoliikenneverkkoon vuoteen 2015 mennessä. Tähän toimintaan tullaan maakunnas-sa panostamaan erityistoimin. Tämän lisäksi kasva-vahaaste tuleens.mobiiliverkkojen laajentumises-tamyösmaakunnanharvemminasutuilleseuduille.Näillä toimenpiteillä lisätään maakunnan houkuttele-vuutta ja vetovoimaa.

38 POKAT 2014

Infrastruktuurin, osaamisen ja työpaikkojen puoles-taICT-sektorinyleisiätoimintaedellytyksiäonkehi-tettyjaennenmuutaJoensuunTiedepuistonkehitty-minen ja kasvu on synnyttänyt erinomaiset ulkoiset edellytyksettulevallekehitykselle.Seantaamahdol-lisuudet uusien yritysten etabloitumiseen ja toimin-nan laajentamiseen maakunnassa. Opetusteknolo-gia-alanosaamisenvientionmyösmaakunnallinenerityisvahvuus.

Kehittämisen painopisteet:ICTonmukanaeriklustereidenvälisissära- �japinnoissa ”itävissä” ja syntyvissä uusissa sovelluksissa, palveluissa, tuotteissa, käyt-tömahdollisuuksissa,toimintatavoissajaverkostoissa.Päivitetään Pohjois-Karjalan �tietoyhteiskuntastrategia.Toteutetaan valtakunnallista �laajakaistastrategiaa.Lisätään sujuvilla sähköisillä palveluilla vetovoi- �maa, kilpailukykyä, tehokkuutta, kustannus- ja aikasäästöjä.Kehitetään tietoyhteiskunnan malliratkaisuja �käyttäjä- ja asiakasnäkökulmasta.Kehitetään sähköistä liiketoimintaa ja �verkkokauppaa.Tuetaan arkielämää helpottavien innovaati- �oidensyntymistähyvinvointialallajamuillapalvelualoilla. Luodaanvalmiuksiae-työhön,callcenter-pal- �veluihin (yhteyspalvelukeskukset) sekä tieto-työn siirtämiselle verkossa sekä uusien työym-päristöjen innovoimiseen.

Hyödynnetäänvirtuaalisiaoppimisympäristöjä �jaopetusteknologiaajaviedäänosaamista.Hyödynnetäänmaakunnanlaajuistakunta- �sektorin tietotekniikan tuki-, asiantuntija- ja kehittämisorganisaatiotakuntapalvelujentuottamisessa. Vastataan julkisen palvelujärjestelmän muutok- �seen uusien sovellusten, palvelujen ja järjestel-mienmuodossa(yhteispalvelut/yhteispalvelu-pisteet/”verkkopalvelupiste”).Turvataan riittävän kattava tietoliikenneyhte- �yksien(laajakaistat,mobiiliverkot)saatavuuskoko maakunnan alueella. Kehitetään matkailupalveluihin sähköiset asia- �kaspalvelutjapalvelukokonaisuudetsekähyö-dynnetäänpaikkatietoamm.markkinoinnissa.Lisätäänsosiaalisenmedianhyödyntämistä �palvelujen tuottamisessa ja markkinoinnissa.


Toimintalinja 2: Menestys viriää osaamisesta

Strategia: Osaamiseen ja sen jatkuvaan kehittä-miseen panostaminen on maakunnan menestyk-sen avaintekijä. Kansainvälisen tason osaamis-ta ja osaamisen tuotteistamista on vahvistettava. Pohjois-Karjalaa on kehitettävä osaamismaakun-tana. Työn ja koulutuksen kohtaamista on tuetta-va muuttuvissa oloissa.

StrategisetlinjauksetKoulutetaan nuorten koko ikäluokat. �Suunnataan koulutusta ja koulutusjärjestel- �määtarpeidenjahaasteidenmukaisestitule-viamuutoksiaennakoidenjaniihinaktiivisestivaikuttaen. Panostetaanvastavalmistuneidentyöelämään �sijoittumiseen.Hyödynnetäänmaahanmuuttajienosaamista �työelämässä.Kehitetään maakunnan innovaatiojärjestelmää �ja osaamisen siirtoa. Edistetäänosaamisentuotteistamistaja �liiketoimintaosaamista.Panostetaan elinkeinoelämää palvelevaan so- �veltavaan tutkimukseen.Luodaanuusiamallejatutkimustiedonjakorke- �an osaamisen soveltamiseen elinkeinoelämäs-sä ja julkisella sektorilla. Panostetaan maakunnan vahvojen alojen �kansainvälisen tason huippuosaamiseen ja verkottumiseen. Puretaan pitkäaikais- ja rakennetyöttömyyttä �uusin toimintamallein. Varaudutaantyöperäiseenmaahanmuuttoon. �Vahvistetaan aikuiskoulutusta ja elinikäistä �oppimista.Panostetaantyöntekijöidenfyysiseenjahenki- �seen hyvinvointiin sekä työssä jaksamiseen.


Koulutus kantaa hedelmää

Osaamiseen ja koulutukseen panostaminen on maa-kunnan kehittämisen tärkein asia. Tarvitaan osaavia ihmisiä. Osaaminen ymmärretään laajasti – tarvitaan paitsi korkeasti koulutettuja akateemisia osaajia, niin yhäenemmänmyösns.kädentaitojenosaajia.Kou-lutus on jatkuvaa – puhutaan elinikäisestä oppimi-sesta, eli osaamisen täytyy kehittyä ja sitä on pys-tyttävä siirtämään. Muutosvalmiutta tarvitaan paitsi organisaatioissamyösniidentoimintojensisällöissä.Tärkeässä roolissa ovat erityisesti aikuiskoulutus ja täydennyskoulutus sekä yrittäjyyskasvatus. Työelä-mässä ja yrityksissä tapahtuva laajamittainen oppi-minenonosaamisenylläpidonjakehityksenkannal-ta keskeisessä asemassa.

Pohjois-Karjala on merkittävä koulutusmaakunta. Monipuolisen ja kattavan koulutuksen sekä vahvojen koulutusorganisaatioiden merkitys on maakunnanmenestyksessä keskeinen.Nemuodostavat perus-tan osaamiselle, johon alueen kilpailukyky pohjautuu ja myös tärkeän alueellisen kilpailutekijän lisäämällä maakunnan houkuttelevuutta. Opiskelupaikan saami-nen on jokaisen nuoren oikeus. Maakunnan koulutu-sorganisaatiothoukuttelevatopiskelijoitamyösmuu-alta Suomesta ja aina kansainvälisesti. Opiskelijat muodostavatmerkittävänosanmaakunnanväestös-tä, mikä vaikuttaa nuorekkaaseen toimintailmapiiriin. Nuoretovat tulevaisuuden tekijöitä.Koulutussektorion paitsi tärkeä työllistäjä, sillä on myös merkittäviä välillisiä vaikutuksia.

Peruskoulutusta ja sen jälkeistä koulutusta on ol-lut saatavilla maakunnan eri osissa. Toisen asteen koulutusta (lukiot ja ammatilliset oppilaitokset) koh-taavat jatkossa yhä suuremmat rakenteelliset ja hal-linnollisetmuutostarpeet oppilaidenmääränmerkit-tävästi laskiessa. Ammattikorkeakoulun toiminnan keskittyminen Joensuuhun on aiheuttanut tarvetta uudenlaisillejärjestelyille.Onsyntynytmaakuntakor-keakoulu-järjestelmä, joka on yhtäältä korvannut am-mattikorkeakoulutuksen poislähtöä paikkakunnalta

40 POKAT 2014

ja toisaalta tuonut uutta koulutusta sellaisille paikka-kunnille, joissa sitä aiemmin ei ole ollut.

Keskeiset kehittämishankkeetPidetäänhuoltakoulutuksen �vetovoimaisuudesta.Turvataan maakunnallisesti � kattava koulutustarjonta. Tiivistetään koulutuksen ja työelämän �yhteistyötä.Tuetaan maakunnan vahvuuksien kehitystä ja �kilpailukykyä panostamalla ennakointiin ja rea-goimallatyövoima-jakoulutustarpeisiin.Tarjotaan yrittäjyyskasvatusta kaikilla koulutuk- �sen tasoilla jatkumona peruskoulusta korkea-asteelle.Taataanpäteväjatulevaisuudenosaamistar- �peitaennakoivaopetushenkilöstösekälaadu-kas oppimisympäristö.Edistetäänyksilöideneheyttäjayhteisöjenkiin- �teyttä kehittämällä vapaitten opintojen ja har-rastustarjonnanmahdollisuuksia.


Osaamisen osaajat - T&K&I

Pohjois-KarjalassaonmonipuolinenT&K&I*organi-saatiorakenne:Itä-Suomenyliopisto(UEF),Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu (PKAMK) ja Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (PKKY), Humanistinen am-mattikorkeakoulu (HUMAK), Metsäntutkimuslaitos (Metla), Geologian tutkimuskeskus (GTK), Euroo-pan metsäinstituutti (EFI), Itä-Suomen sosiaalialanosaamiskeskus(ISO),Valtionteknillinentutkimuslai-

tos(VTT)sekävälittäjä-ja/tairahoittajaorganisaatio-natoimivatJoensuunTiedepuistosekäELY,TEKESja Keksintösäätiö.

Itä-Suomen yliopisto on osa alueellista tutkimus-, kehitys- ja innovaatiojärjestelmää. Monialaisena kan-sainvälisenä tiedekorkeakoulunaseonmaakunnanvetovoimaisuuden kannalta keskeinen koulutus- jatutkimusorganisaatio.Yliopiston tutkimuksenvahvatosaamisalat ovat:

Metsä ja ympäristö �Terveys ja hyvinvointi �Uudetteknologiatjamateriaalit �

Tutkimuksen vahvuusalojen lisäksi Itä-Suomen yli-opisto on valinnut kaksi alueellisesti ja kansallises-ti merkittävää alaa, joiden tutkimusta ja koulutustavahvistetaan:

Laaja-alainen Venäjä-osaaminen �Tietyt opettajankoulutuksen alueet �

Itä-Suomenyliopistonosaamisalatovatmyösmaa-kunnan elinkeinoelämän kannalta vahvoja tai poten-tiaalisia aloja. Itä-Suomen yliopisto on verkottunutvahvuusalueillaan keskeisten alueellisten, kansallis-tenjakansainvälistentoimijoidenkanssa.Yliopistonalueellinen vaikuttavuus perustuu kansainvälises-ti korkealaatuiseen tutkimus- ja kehitystyöhön sekä opetukseen.

Se toimii yhteistyössä elinkeinoelämän, sektoritut-kimuslaitosten, ammattikorkeakoulujen ja julkis-hallinnon kanssa. Yliopisto yhteistyöverkostoineen muodostaa merkittävän osaamiskeskittymän, jokayhdistäätutkimus-jakoulutusosaamisenliiketoimin-taosaamiseen. Alueellisen yhteistyöverkoston muita toimijoita ovat muun muassa Joensuun ja Kuopion Tiedepuistot, Savonlinnan Innovaatiokeskus, seu-dulliset kehittämisyhtiöt, kauppakamarit ja uusyri-tyskeskukset. Elinikäisen oppimisen tukeminen on merkittävä osa yliopiston alueellista vaikuttavuutta. Koulutus-jakehittämispalveluAducatevastaaaikuis-koulutuksesta yhteistyössä yksiköiden kanssa.Sentoimintaankuuluutäydennyskoulutuksenlisäksialue-kehitystäedistäviäkoulutus-jakehittämishankkeita.

Tutkimusosaamisesta saatavaa tietoa hyödynne-tään tutkimus- ja asiantuntijapalvelujen tarjonnassa. Esimerkkejä tästä ovat yrityksille tarjottavat tuote-


kehitys- ja palvelututkimukset. Yliopiston tutkimus-toiminnassa aikaan saadut innovaatiot synnyttävätakateemiseen osaamiseen perustuvia yrityksiä ja työpaikkoja. Ne houkuttelevat myös kotimaisia ja ul-komaisiayrityksiähakeutumaanItä-Suomeen.

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu palvelee maakunnallisia ja ylimaakunnallisia tarpeita kou-luttamalla ammatillisia korkeakouluosaajia laajas-ti eri aloille. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun alueellinen vaikuttavuus heijastuu suoraan elinkei-noelämään ja sen tarpeisiin saada ammattitaitois-ta työvoimaa. Se toimii myös aktiivisesti käytännön hankkeidentoteuttajanajaluositenvahvaninnovaa-tioympäristön sekä siirtää tietoa koulutus- ja elinkei-noelämän välillä. Ammattikorkeakoulu tuottaa työ-elämäosaajia teknillisille, kaupallisille ja sosiaali- ja terveysalalle.

Sen erityisiä tulevaisuuden osaamisaloja ovat yh-teyskeskustoiminta, media- ja elokuva-alan kou-lutus- ja kehittämistoiminta sekä monialainen tuotekehitysosaaminen sekä konetekniikan huip-puosaaminen. Tulevaisuudessa se painottaa lisäk-si hyvinvointiosaamista, valmistus- ja tarkkuustek-nologioita, ICT-teknologiaa, bioenergiaosaamista jaturvallisuusteknologiaa.

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu rakentaa yh-teistyötä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Yh-teistyöstä käytetään nimitystä ISAT-kumppanuus.ISAT-kumppanuudenpuitteissaonmääriteltyyhtei-set painoalueet:

Hajautetutenergiaratkaisut.Yhteistyössäke- �hitetäänratkaisujabioenergiantuotantoonjasaatavuuteen ja tuotantomenetelmien ja laite-

teknologianoptimointiinsekäenergianjake-luun, käyttöön ja säästön.Väljästi rakennetun alueen hyvinvointipalvelut. �Yhteistyössä etsitän ratkaisuja väljästi asutun alueenhyvinvointipalvelujensaatavuudentur-vaamiseen. Erityisesti kehitetään palveluraken-teita ja -malleja sekä hyvinvointia ja turvalli-suutta lisääviä välineitä.Venäjä-osaaminen. Yhteistyössä kehitetään �Itä-Suomenpk-yritystenVenäjä-osaamista.Ke-hittämistyö käynnistyy matkailualan liiketoimin-taosaamisen vahvistamisena ja laajenee muille painoaloille.

Humanistisen ammattikorkeakoulun (HUMAK) Pohjois-Karjalan toimipiste Niittylahdessa kouluttaanuoriso- ja sosiaalialan osaajia ja täydentää sitenpohjoiskarjalaista koulutustarjontaa.

Pohjois-Karjalankoulutusosaamistatäydentäävahvas-ti Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (PKKY), joka hallinnollisena toisen asteen ammatillisen kou-lutuksen järjestäjänä toimii maakunnallisesti. Se on palkittu useaan kertaan valtakunnallisella ope-tusministeriön laatupalkinnolla ja tuottaa ammatti-taitokilpailujen mitalisijoilla mitattuna parhaat am-mattiosaajat valtakunnassa. Kattavan ammatillisen koulutuksen järjestäminen on keskeinen tekijä osaa-vantyövoimansaatavuudelle.

PKKY:n vahvoja osaamisalueita ja kehitysympäristö-jä ovat elintarvikealan ELOFOOD-yksikkö Joensuus-sa, pelialan Outokummun sisältökaivos, -hautomo ja kansainvälinenpelistudiotoiminta,kivi-jakaivannais-alan Outokummun kivikeskus sekä konetekniikan Outokummun hitsaus- ja koneistuskeskus ja Lieksan laserlevytyökeskus.

42 POKAT 2014

Pohjois-Karjala on kansainvälisessäkin mitassa ai-nutlaatuinen metsäntutkimuksen keskus. Joensuus-sa sijaitseva kansainvälinen tutkimuslaitos Euroo-pan Metsäinstituutti(EuropeanForestInstituteEFI)on Suomessa ainoa kansainvälisen laitoksen ase-man omaava yksikkö Helsingin ulkopuolella. EFIntuoma alueen näkyvyys ja maakunnan metsäalan painoarvon lisääminen on syytä hyödyntää entistäparemmintulevaisuudessa.Metsäntutkimuslaitok-sen (METLA) toimintayksikön ja monien toimintojen sijaitseminen Joensuussa on myös metsäalan osaa-misenmerkityksentunnustusjapitkäjänteisenedun-valvontatyön tulos. Pohjois-Karjalan huippuvahvuu-det kansainvälisesti mitattuna ovatmetsäntutkimusjametsäteknologia.Tulevaisuudessaniitä tuleeen-tisestään vahvistaa. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Joensuun toimipaikka täydentää Pohjois-Karjalan metsä- ja ympäristöosaamista.

Edellisillämaakuntaohjelmakausillaonerityistäpai-noa pistetty maakunnan vahvojen toimialojen osaa-mis-jainnovaatiorakenteidenluomiseen.Joensuun Tiedepuisto on ottanut paikkaansa maakunnan tek-nologiaosaamisen keskittymänä ja kasvuhakuistenyritysten kehityspartnerina. Se tarjoaa asiantunti-japalveluja maakunnan kasvu- ja kehityshaluisten pk-yritysten liiketoiminnan kehittämiseen, toimii in-novatiivisten toimintaympäristöjen suunnittelijana ja kehittäjänä sekä on mukana viestimässä maakun-nanosaajistajaosaamisesta.JoensuunTiedepuis-tossa toimivat Pohjois-Karjalan osaamiskeskukset: ForestIndustryFuture(metsä),Tulevaisuudenener-giateknologiat (bioenergia),Nano- jamikrojärjestel-mätsekätulevaisuudenmateriaalit(optiikka)jaasu-

minen-klusteri. Lisäksi Pohjois-Karjala on mukana valtakunnallisessa matkailuklusterissa.

Keskeisiä kehittämistarpeitaToteutetaan Pohjois-Karjalan koulutus- ja sivis- �tysstrategiaa(tulossa).Turvataan koulutuksen aloituspaikkojen �riittävyys.Turvataan koulutuksen siirtymän nivelvaiheet. �Tuetaankoulutusorganisaatioidenyhteistyötä �jauusienorganisaatioidenkäynnistymistä.Vahvistetaan maakuntakorkeakoulu-rakennetta. �Vahvistetaan työvoimakoulutusta täsmäkoulu- �tuksena työelämän muutoksessa.Turvataan opiskelijoille yksilölliset �suunnittelupolut.Tuetaanlahjakkuuksientunnistamistajaniiden �kehittymistä vahvuuksiksi.Tuetaan tutkimuslaitosten toimintaympäristöjä. �Tuodaantiedettäjatutkimustalähemmäksi �suurta yleisöä.Tehostetaan yrityksille suunnattujen tuotekehi- �tys-japalvelututkimuksenedellytyksiä.Tuetaan laaja-alaisten, eri kokonai- �suuksistamuodostuvientutkintojensuorittamismahdollisuutta.Vahvistetaan aikuiskoulutusta ja tuetaan aikuis- �koulutusorganisaatioidenyhteistyötä.Lisätään koulutuksen kansainvälisyyttä mm. �houkuttelemalla maakuntaan huippututkijoita, ulkomaalaisia opiskelijoita ja tarjoamalla kan-sainvälistä opiskelija- ja opettajavaihtoa.Hyödynnetäänjakannustetaankansainvä- �listä opiskelija- ja opettajavaihtoa molemmin suuntaisesti.



Kansainvälistyminen

Koulutus-jatutkimusorganisaatiotovatkeskeisiätoi-mijoita maakunnan kansainvälistymisessä. Ne toi-mivat yhä enemmän kansainvälisissä verkostoissa, pyörittävät kansainvälistä opiskelija- ja opettajavaih-toa ja siten integroivat osaltaan Pohjois-Karjalaaosaksi kansainvälistä yhteistoimintaa.

Kansainvälistymisellä edesautetaan muutoksiinsopeutumista ja tulevien mahdollisuuksien hyö-dyntämistä. Sillä yritetään ennakoivasti hallita toi-mintaympäristön muutoksia ja torjua uhkia. Kansain-välistyminen lisää mahdollisuuksia päästä mukaansellaisiin uusiin verkostoihin tai yhteistyömuotoi-hin, joilla parannetaan alan tai alueen toimintaky-kyä. Kansainvälistymisellä pyritään vahvistamaan omia luontaisia synergiaetuja luomalla linkkejä yhälaajemmalle alueelle tai kokonaan uusiin kohteisiin. Kansainvälistymällä pystytään reagoimaan myösglobalisaation mukanaan tuomiin mahdollisuuksiinja uhkiin.

Maantieteellisesti Pohjois-Karjalan kansainvälisty-misen keskeisin suunta on Euroopan unionin alue. Suomi on osa Euroopan sisämarkkinoita ja pohjois-karjalaiset toimijat ovat aktiivisesti mukana euroop-palaisissa verkostoissa. Kansainvälistyminen sisäl-tää monenlaisia elementtejä.

Pohjois-Karjalalla on ainutlaatuinen asema Euroopan metsämaakuntanajasitäonedelleenvahvistettava.Koulutus- ja tutkimuslaitokset ovat jo toiminnallinen osa kansainvälistä verkostoa. EFIn eli EuroopanMetsäinstituutin sijainti Joensuussa on maakunnan kannalta todella merkittävä asia. Pohjois-KarjalanbiosfäärialueonosakansainvälistäYK:nalaistaManandBiosphere-verkostoa.

Kansainvälinen opiskelija- ja henkilökuntavaihto on luontevaatoimintaa.EsimerkiksiItä-Suomenyliopis-tossaopiskeleesuhteellisestikokoonsanähdeneni-ten ulkomaalaisia opiskelijoita verrattuna muihin Suo-men yliopistoihin. Tämä asema kannattaa säilyttää myös jatkossa, koska integroituminen kansainväli-siin verkostoihin on tärkeä osa yliopistojen toimintaa. Myös muiden koulutuslaitosten kansainvälistymistätulee vahvistaa.

Yrityksille kansainvälisyys tarkoittaa ulkomaankaup-paa–sekävientiäettätuontia–janiidentoimimistakansainvälisissä verkostoissa. Kansainvälinen yritys-toiminta vaatii erityistä osaamista ja toiminnan kehit-tämistä. Ylivoimaisesti suurin Pohjois-Karjalan vien-tialueistaovatEU-maat59%osuudella.Tärkeimmätyksittäiset maakunnan vientimaat vuonna 2009 olivat Saksa (14,6 %), Ruotsi (11,9 %), USA (8,6 %) ja Ve-näjä (6,3 %).

44 POKAT 2014

Monikulttuurisuus on luonteva osa Pohjois-Karjalaa mutta sen kehittäminen vaatii koko ajan uusia toi-menpiteitä kaikilla yhteiskunnan toimintasektoreil-la. Maahanmuuttajien osuus väestöstä kasvaa koko ajan: esimerkiksi Tohmajärvellä asuu väkilukuun suhteutettuna eniten venäläisiä Suomessa. Kielitai-to ja kotikansainvälistyminen eli sopeutuminen kan-sainvälisyyteenovatedellytyksiätoimiakansainväli-sessä toimintaympäristössä.

Euroopan unionin alue ei pelkästään riitä kansainvä-listymisen alueeksi. Viime aikoina erityisesti Kiinan, Intian ja LatinalaisenAmerikan tuntemus on nous-sutentistätärkeämmäksi.Globalisaationmyönteisetja kielteiset vaikutukset on otettava huomioon myös Pohjois-Karjalassa. Pohjois-Karjalan sijainti Venäjän rajallaonerityispiirre,jonkahyödyntäminenvaatiieri-tyisiä ponnisteluja.

Kansainvälistymisen kehittämisen painopisteet Toteutetaan maakunnallista kansainvälistymi- �sen toimintaohjelmaa (tulossa).Lisätään maakunnan kansainvälistä näkyvyyttä. �Vakiinnutetaan maakunnan pk-yritysten kan- �sainvälistymisen tukipalvelut.Osallistutaan aktiivisesti kansainvälisiin verkos- �toihin ja yhteishankkeisiin.Houkutellaan kansainvälisiä investointeja. �Tuetaan kotikansainvälistymistä. �Tuetaan kulttuurien monimuotoisuutta. �PidetäänVenäjävalttikorttina. �

Venäjä pohjoiskarjalaisena valttikorttinaPohjois-Karjalan sijainti Venäjän rajalla on erityislaa-tuinen mahdollisuus maakunnan kehittämistyössä.Maakunnassa sijaitsee Niiralan kansainvälinen ra-janylityspaikka. Pohjoiskarjalaisilla toimijoilla onkin kertynyt jo merkittävä kokemus Venäjä-yhteistyöstä – on syntynyt nk. Venäjä-osaamista, jonka tasoa tu-leeedelleennostaajatoimintakenttäälaajentaa.Erialojen tutkimusyhteistyötä ja tutkimusverkostojen ra-kentamista Venäjän suuntaan on tarpeen edelleenjatkaajakehittää.Itä-Suomenyliopistossatoimiink.CrossBorderUniversity (CBU), jokaonainutlaatui-nen yhteistutkintojärjestelmä EU-maan ja Venäjän välillä.YritystoiminnalleVenäjäonkasvunmahdolli-suus jaVenäjänaloittama teollisuus- ja teknologia-puistojen perustaminen voi tarjota tuotantotoiminnal-leedellytyksiä.Venäjänkielenopetuksenlisääminen

tukeesijainninhyödyntämistäkaikillasektoreilla:kau-passa, tutkimuksessa, koulutuksessa ja kulttuurissa. Pohjois-Karjalan yhteistyökohteen painopisteenä on erityisestiLuoteis-Venäjä,muttamahdollisuutenatu-leenähdämuutkinVenäjänalueet.

Erityisesti raja-alueyhteistyössä Euregio Karelia ontärkeä instrumentti yhteisenä poliittisen tason pää-töksenteonfoorumina.Ohjelmakaudella2007–2013EuregioKarelianeliPohjois-Karjalan,Kainuun,Poh-jois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan alueella to-teutetaan rajan ylittävää yhteistyöohjelmaa – Kare-lia ENPI CBC -ohjelmaa. Karelia ENPI -ohjelmallavahvistetaan rajanylittävääyhteistyötästrategisestimerkittävilläaloillajaluodaanedellytyksiäyhteistyönkäytännön toteuttamiselle.

Valtit:Johtava Venäjä-osaamisen keskittymä: Venäjä- �osaamisen vahvistaminen.Nopeatjasujuvatitäisetyhteydet:liikenneyhte- �yksien kehittäminen.Kohtiviisumivapautta:rajamuodollisuuksien �helpottaminen.YritystoimintahyödyntääVenäjäntarjoamat �liiketoimintamahdollisuudet.Matkailusta nostetta Pohjois-Karjalaan: venä- �läisten matkailun kasvu.Maahanmuuttajat voimavarana ja monikulttuu- �rinen maakunta.Monimuotoinen ja syventyvä rinnakkaiselo. �


Kunnat Valtio Yksityinen Kolmassektori

Sosiaali- ja terveyspalvelut +++ + +Koulutus- ja kasvatuspalvelut +++ ++ + +

Yhdyskuntasuunnittelu +++ +

Pelastus- ja kriisipalvelut +++ ++ +

Liikunta- kulttuuri- ja nuorisopalvelut +++ ++ ++

Pakollinen perusturva +++ +++

Työvoimapalvelut +++ + +

Veropalvelut +++

Poliisi- ja oikeuspalvelut +++

Maistraatit +++

Yrityspalvelut ++ +++

Maaseutupalvelut ++ ++ + ++

Kaupan ala +++

Liikenne + + +++

Rakennusala + + +++

Pankkitoiminta- ja rahoitus +++

Liike-elämän palvelut +++

+++ Päävastuullinen taho, tai erittäin merkittävä asema ++ Paljon palveluita tuottava taho + Palveluntuotannossa mukana

Toimintalinja 3: Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta

Strategia: Pohjois-Karjala on pidettävä elinvoi-maisena ja turvallisena maakuntana, jossa asuk-kailla on hyvät perusedellytykset hyvinvointiin ja terveelliseen elämään. Hyvinvointituotannon on oltava korkeatasoista, innovatiivista ja talou-dellisesti kestävää. Kansalaisilla on oltava hyvät osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet.

StrategisetlinjauksetTurvataan peruspalvelut tiivistämällä hallinto- �ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja lisäämällä palvelujen järjestämisen tehokkuutta. Tiiviste-tään kuntien yhteistyötä, kehitetään julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä, uusia toimintamalleja ja rakenteita sekä hyö-dynnetäänpalvelutuotannossatietoteknologianmahdollisuuksia.Turvataan hyvinvointialan erityisosaajien �saatavuus.Panostetaan sairauksia ja syrjäytymistä ennal- �taehkäisevään työhön sekä ikääntyvien pal-veluihin. Kannustetaan kasvavaa seniorikan-salaisiahuolehtimaanomastaterveydestäjavireydestäsekätuetaankotonaselviytymistä.Vahvistetaan ikääntymiseen liittyvää hyvin- �vointiosaamista ja kehitetään uusia tuote- ja palveluinnovaatioita. Luodaanedellytyksiämonimuotoiselle �hyvinvointiyrittäjyydelle.Edistetäännuortenhyvinvointia,viihtyvyyttä �ja osallisuutta. Parannetaan nuorten toimeen-tulo-,koulutus-jatyöskentelymahdollisuuk-sia,kohennetaannuortenperheidenasemaasekätartutaannuortenongelmiinvarhaisessavaiheessa.Luodaanedellytyksetlaadukkaillekulttuuri-,lii- �kunta-jaharrastusmahdollisuuksillejavapaa-aikaanliittyvilleliiketoimintamahdollisuuksille.Vahvistetaan lähiyhteisöllisyyttä tukemalla ja �kehittämällä järjestötoimintaa, paikallista aktiivi-suutta ja kansalaisten osallistumista.Nähdäänmaahanmuuttajatvoimavarana,hyö- �dynnetäänmaahanmuuttajienosaamistasekäluodaankulttuuristamonimuotoisuuttatukevaja tuetaan suvaitsevaa ilmapiiriä.


Kilpailukykyinen palvelurakenne

Maakunnanvetovoimaisuuden jakilpailukyvynkan-nalta keskeinen elementti on toimiva palvelurakenne. Maakunnansisäisenerilaisuudenvuoksierialueillatarvitaan erilaisia palvelurakenneratkaisuja. Myös palvelujen erilaiset kohderyhmät, kuten eri ikäryh-mät, on huomioitava palvelujen järjestämisessä. Tär-keää on, että keskeiset peruspalvelut ovat helposti asukkaidensaavutettavissa.

Palvelujärjestelmän kokonaisuuden muodostavatjulkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottamat palvelut (taulukko 5). Nykyisin entistä enemmän pal-veluista huolehtii useamman tyyppiset järjestäjät. Palvelujärjestelmän toimivuuteen vaikuttaa palve-lujen tarve, talous, henkilöstö ja palveluprosessien sujuvuus.

Taulukko 5. Pohjois-Karjalan palvelujärjestelmä

46 POKAT 2014

Valtimo

Nurmes

Lieksa

Juuka

Polvijärvi

KontiolahtiOutokumpu

LiperiJoensuu

Ilomantsi

RääkkyläTohmajärvi

Kitee

Kesälahti

Mahdollinenyhteistyönsuunta

Kunnalla puitelain mahdollistama poikkeusperuste järjestää itse palvelut

Palveluyhteistyöalue

Kuntien yhteistyö palveluissaKansallinen kunta- ja palvelurakennehanke (PARAS) on puitelain myötä pyrkinyt vastaamaan tuleviin ra-kenteellisiin haasteisiin ikääntymiseen liittyen. Valtio-neuvostoneduskunnalleantamanselonteonmukaanuudistuksenmyötämuutoksiaon tapahtunutkunta-ja yhteistoimintojen aluerakenteissa, mutta ei vielä riittävästi itse palvelurakenteissa. Pohjois-Karjalassa on syntynyt Keski-Karjalan alueelle oma, liikelaitos-pohjainensosiaali-jaterveydenhuollonyhteistoimin-ta-alue. Lisäksi Outokummun ja Liperin palvelut on yhdistetty isäntäkuntamallin pohjalta ja Joensuuonlaajentunut kuntaliitosten myötä suuremmaksi pal-veluyksiköksi. Lopuista seitsemästä kunnasta Ilo-mantsi, Juuka ja Lieksa toteuttavat palvelut puitelain mukaisella erityisvapaudella itsenäisesti ja neljältäkunnaltapuuttuuedelleenratkaisusiitä,mitensosi-aali- ja terveyspalvelut tullaan toteuttamaan puitelain mukaisesti viimeistään vuoden2013alusta lähtien.Näistä kunnista Kontiolahti ja Polvijärvi ovat käyneet keskusteluja eri yhteistoiminta-alueiden mahdolli-suuksista. Valtimon ja Nurmeksen osalta tilanne on auki, kun aikanaan yhteistyöneuvottelut Lieksa mu-kaan lukien kariutuivat.

Paras -hankkeenpuitelakiedellyttää,ettäperuster-veydenhuollon ja siihen läheisesti liittyvien sosiaa-lipalvelujen järjestämisen asukaspohjavaatimus on 20 000. Mikäli kunnan asukaspohja ei tähän riitä, tuleemuodostaayhteistoiminta-alue ja järjestääko.palvelutnäinviimeistäänvuoden2013alustalähtien.Valtioneuvostolla on mahdollisuus velvoittaa kuntayhteistoimintaanvuoden2013alustalukien.

Kuntien välisessä yhteistyössä on Pohjois-Karjalas-sa monenlaisia toteuttamistapoja kuten kuntaliitok-set, kuntayhtymä, isäntäkuntamalli, liikelaitos, yhtiö tai pelkästään sopimuspohjainen yhteistyö. Erikois-sairaanhoidosta ja kehitysvammapalveluista vastaaPohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, johon kuuluvat kaikki kunnat. Amma-tillisesta koulutuksesta vastaa samoin koko maakun-nan alueella Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Molempien osalta täyttyy puitelain asukaspohjavaa-timus.Erikoissairaanhoidonosaltaonvireilläyhteis-työtä ja tiettyyn erityisalaan perustuvaa erikoistumis-taItä-Suomenosaltans.miljoonapiirinkohdalla.

Muita kuntayhtymiä ovat aluekehitysalain mukaisista tehtävistävastaavamaakuntaliittojaperusterveyden-huollon kuntayhtymä Nurmeksen ja Valtimon kesken. Yhtiömuotoisesta yhteistyöstä merkittävimmät ovat kolme seutukunnallista elinkeinoyhtiötä sekä kunta-sektorin tietotekniikka- ja tietoliikennepalveluista vas-taava Tietotekniikkakeskus Oy.

Sopimuspohjaistayhteistyötäjasenedelleenlaajen-tamista on erityisesti Joensuun seudulla haitannutsopimuksien viidakko ja kirjo. Kuitenkin kuntien ra-jat ylittävälle yhteistyölle olisi monella palvelusekto-rillajärkeviäperusteitaerityisestiasukkaidenkannal-ta. Myös muissa seutukunnissa on sopimusperäistä yhteistyötä pienemmässä mittakaavassa mm. tekni-seenpuoleenjasivistystoimeenliittyen.Ikäluokkienpieneneminen luo yhteistyöllemm. lukioidenosaltahaasteita ja verkko-opiskelunmahdollisuudet voisi-vat turvata lukion suorittamisen myös pienemmiltä paikkakunnilta.

Kuva 8. Pohjois-Karjalan kuntien sosiaali- ja terveyshuollon palveluyhteistyöalueet


Kuntien jo tekemien palveluyhteistyöratkaisujen ja toisaaltaParas -puitelainpohjaltaon laadittunäke-myssosiaali-jaterveydenhuollonyhteistoiminta-alu-eista ja niiden muodostumisesta tulevaisuudessaPohjois-Karjalassa (kuva8).Sosiaali- ja terveyden-huolto merkitsee valtaosaa kuntien palveluista ja ko. yhteistoiminta-alueiden puitteissa on varmasti mui-denkin palvelujen järjestämiseen liittyvä yhteistyömahdollistajasuositeltavaa.Puoletmaakunnankun-nista on ratkaisunsa omalta osaltaan tehnyt yhteistoi-minnastasosiaali-jaterveydenhuollossa.

Pidemmän päälle on mahdollista muodostaa maa-kuntaan neljä yhteistoiminta-aluetta ainakin ko. pal-veluihin. Valtimo,Nurmes ja Lieksamuodostaisivatoman seutujakoonkin perustuvan alueen, samoin Keski-Karjala on seutukuntana jo nyt tehtyjen rat-kaisujen mukaan omanaan. Maakunnan läntiseen osaan muodostuisi kolmen kunnan; Liperin, Outo-kummun ja Polvijärven alue. Joensuu ja Kontiolahti muodostaisivatyhteistyöalueen,johonkytkeytyisivätjonkinasteisella yhteistyöllä nykyisen poikkeusperus-teen(puitelaki)mukaisetIlomantsijaJuuka.

Palvelujärjestelmästä puhuttaessa yleensä rajoi-tutaan julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja sa-maistutaan omakohtaisiin kokemuksiin kotikunnan palveluista.Lainsäädännönkauttavastuuasiakkais-ta kuuluu kunnalle, jonka tulee järjestää kuntalaisen tarvitsemat palvelut. Tällä hetkellä ollaan siirtymäs-sä entistä enemmän palvelun tuottamisesta palvelun järjestämiseen, missä kunta ostaa palveluja niitä tar-joaviltayrityksiltä.Prosessinsujuvuuttavoidaanpa-rantaa toimintatapoja kehittämällä ja järjestäjä-tuot-taja-suhteen järkiperäistämisellä.

Kuntataloudenkiristymisenjapalvelutarpeenkasvunaiheuttama ristiriita vaikeuttaa sekä kunnan omaa palvelutuotantoa että ostopalveluja. Kolmannella sektorillaonmahdollisuustoimiasosiaali-jaterveys-palvelujen tuottajana. Taloudelliset järjestämismah-dollisuudetovatriippuvaisiaverotuloistajaasiakkai-denitsemaksamistapalveluista.

Palvelujen kehittäminenPalvelujen kehittämisen kannalta toimenpiteet voi-daanjakaakolmeeneri lohkoon.Kehittämisenkoh-teeksi ovat nousseet yhtäältä maaseudun palvelu-jenturvaaminenjatoisaaltauudenlainenorganisointierityisesti palveluyrittäjyyttä vahvistamalla. Yhteisö-palvelujen kehittäminen vaatii erityisesti kolmannen sektorin ja järjestötoiminnan arvostusta ja tukemista. Sähköisten palvelujen kehittäminen on kaikkien pal-velujen tuottajien haasteena.

Peruspalvelut turvaaminen, tasa-arvoisuus, saavutettavuus �uudenlaisetpalvelujentuotantomallit:eritoimi- �joidenyhteistyö,arjenteknologiat

Palveluyrittäjyys hoiva- ja sosiaalipalveluyrittäjyys �urakointi-, rakentamis-, huolto- ja kunnossapi- �to- sekä alihankintapalvelutpalvelukeskusyrittäjyys �maaseutumatkailu �liikkuvat kauppa- ja muut palvelut �

Yhteisöpalvelut paikallishankkeidentukeminen �omaehtoinen kulttuuritoiminta �kylienyhteisöllistenkehittämistarpeiden �turvaaminen

48 POKAT 2014


Hyvinvointiklusteri – Hyvinvointi alkaa välittämisestä

Hyvinvointiklusteri tuottaa maakunnan hyvinvointi-palvelutjaluoedellytyksetviihtyisällejaturvalliselleelinympäristölle. Kansalaisten hyvinvointiin liittyvien palvelujenjatuotteidenturvaaminennouseekeskei-seksihaasteeksimaakunnanelinvoimaisuudellekunväestö ikääntyy ja hoivan tarve lisääntyy. Hyvinvoin-nin maakunnallinen kehittäminen perustuu tasa-ar-voa,koulutusta,osaamista,kulttuuria,ekologisuuttaja osallisuutta korostaviin arvoihin. Maakunnan vah-vuutena on ohjelmaperusteinen kehittämistoiminta ja verkostoituneet toimijat. Laadukkaiden hyvinvointi-palvelujen varmistamiseksi tarvitaan julkisen, yksityi-sen ja kolmannen sektorin välisen yhteistyön tiivistä-mistä ja työnjaon tehostamista.

Hyvinvoiva ja terve väestöIhmisillä tuleeolla tasa-arvoisetmahdollisuudethy-vään terveyteen ja toimintakykyyn elämänkaaren eri vaiheissa. Hyvinvoinnin polarisoitumiseen ja hy-vinvointierojen kasvuun vaikutetaan seudullisella jamaakunnallisella hyvinvointipolitiikalla sekä työlli-syyttä edistävillä uusilla toimenpiteillä. Syrjäytymis-tä ehkäistään tiivistämällä yliseudullista yhteistyötäalantoimijoidenkesken.

Ihmistenvastuuomastaterveydestään lisääntyytu-levaisuudessa.Kansalaistenterveyskäyttäytymiseenvaikutetaan ensisijaisesti terveyskasvatuksella, lii-

kuntamahdollisuuksienlisäämiselläsekäterveyttäjahyvinvointiaedistävällähanketoiminnalla.

Keskeiset toimenpiteet Otetaan käyttöön uusia työ- ja toimintamuotoja �syrjäytymisen ja terveyserojen kasvamisen eh-käisemiseksi ja vähentämiseksi.Tuotetaan ajantasaista terveys- ja hy- �vinvointitietoa,toimenpidesuosituksiajaseurantamenetelmiä.Tehostetaanlasten,nuortenjaperheidenon- �gelmienvarhaistapuuttumistamoniammatilli-sena yhteistyönä.Tuetaantyöikäisenväestönterveyttäedistäviä �elämäntapavalintoja ja vahvistetaan työhyvin-vointia lisääviä toimia.Kannustetaanterveyttäedistäväänliikuntaan �eri ikäryhmissä. Tuetaan liikuntaa työhyvinvoinnin elementtinä. �Edistetäänikääntyneidenterveyttä,toimintaky- �kyä ja itsenäistä suoriutumista uusien palvelu-mallien ja -ratkaisujen avulla.

Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät palvelutKäyttäjälähtöisesti ja kustannustehokkaasti tuote-tut palvelut ovat laadukkaan ja tehokkaan palve-lujärjestelmän edellytys. Hyvinvointipalvelut tuleejärjestää asiakkaiden tarpeista lähtien. Käyttäjäläh-töisyyden toteutuminen varmistetaan parantamal-la oikeanlaista ja oikea-aikaista palvelujen saata-vuutta. Monitoimijaisen yhteistyön tiivistäminen lisää palvelujen kustannustehokkuutta ja asiakkaidenvalintamahdollisuuksia.

Hyvinvointitoimiala on maakunnan merkittävin työl-listäjä ja työvoimaa tarvitaan tulevaisuudessa lisääpalvelutarpeiden lisääntyessä. Hyvinvointiala pe-rustuu ihmisresurssiin joka ei ole siirrettävissä hal-van tuotannon maihin. Toimiala työllistää tällä hetkel-lä yli 10 000 työntekijää, joista yksityisellä sektorilla ja järjestöjen palveluksessa työskentelee noin 2 400 työntekijää. Yksityisten hoivayritysten määrä on lä-hes kaksinkertaistunut 2000-luvulla ja alan työl-


listävä vaikutus on merkittävä. Riittävän palvelu-tuotannon varmistamiseksi on tärkeää vahvistaa yksityisten palveluntuottajien asemaa, tuotekehitystä ja liiketoimintaosaamista.

Keskeiset toimenpiteet Turvataan kuntien oma palvelutuotanto hyvin- �vointipalvelujen kivijalkana.Tiivistetään kuntien, järjestöjen, yritysten ja pal- �velun käyttäjien yhteistyötä palvelujen kehittä-misessä ja tuottamisessa.Lisätään tuotekehitysyhteistyötä yli �toimialarajojen.Varmistetaanmonikulttuurisuudenjakansain- �välistymisen ulottuvuuksien ja valmiuksien ke-hittyminen palvelutuotannossa.Vahvistetaan hyvinvointiyrittäjyyttä ja kehite- �täänpalvelutarjontaasiten,ettäsyntyyaidostikaupallisia ja kannattavia sosiaali- ja tervey-denhuollonyksityisiäpalveluja.Tuetaanhyvinvointiyrittäjyydessäeriklusterei- �denrajapintojenhyödyntämistä.Kehitetään ja otetaan käyttöön käyttäjä- �lähtöisesti ja monitoimijaisesti toteutettuja hyvinvointipalveluja.Kehitetään käyttäjälähtöisiä ja yhteisiä �laatukriteerejä.

Korkeatasoinen ja verkostoitunut osaaminenHyvinvointipalvelut turvataan tulevaisuudessa riit-tävälläsosiaali- ja terveydenhuollonhenkilöstöllä jakorkeatasoisella ammatillisella osaamisella. Osaa-van ja riittävän työvoiman varmistamiseksi tarvitaan tulevaisuuden osaamis- ja koulutustarpeiden sisäl-

löllistä ja määrällistä ennakointia. Tärkeää on myös varmistaa riittävän koulutustarjonnan säilyminen maakunnassajavahvistaakoulutusorganisaatioidenvälisiä uusia yhteistyörakenteita. Alan vetovoimai-suutta ja kilpailukykyä vahvistetaan tutkimus- ja ke-hittämistoiminnalla, koulutuksen ja työelämän yhteis-työllä ja kansainvälistymisellä.

Maakunnassa on tartuttu ennakkoluulottomasti väes-tön ikääntymisestä aiheutuviin muutoksiin. Palvelu-tarpeiden lisääntymiseen on varauduttu kehittämäl-lä uudenlaisia, ikääntyneille suunnattuja palvelujaja tuotteita, kuten vanhusten asumisen uudenlaisiaratkaisuja. Ikäosaaminen nähdäänmaakunnallisek-si voimavaraksi, jota halutaan levittää kansallisesti ja kansainvälisesti.

Keskeiset toimenpiteet Kehitetään hyvinvointimittareita, vaikuttavuu- �denarviointiajatutkimusta.Laaditaanjaotetaankäyttöönmaakunnalli- �sethyvinvointi-indikaattoritpäätöksenteossajastrategisessajohtamisessa.Edistetäänuudenlaistenhyvinvointijohtamisen �rakenteidenmuodostumista.Vahvistetaan vanhustyön osaamista ja asian- �tuntijuutta ja otetaan käyttöön ikääntymiseen liittyviä uusia toimintamalleja, osaamista ja hy-viä käytäntöjä.Levitetään ikäosaamiseen liittyviä tuo- �te- ja palveluinnovaatioita kansallisesti ja kansainvälisesti.Vahvistetaanverkosto-osaamistaseudullisesti, �alueellisesti ja kansainvälisesti.

50 POKAT 2014

Viihtyisä ja turvallinen asuinympäristöLuonnonympäristö, virkistys- ja liikuntamahdollisuu-detsekäkulttuurivahvistavat ihmistenhyvinvointia.Pohjois-Karjalassa korostuvat erityisesti ympäristön, puhtaan luonnon ja viihtyisän asuinympäristön mer-kitys ihmistenhyvinvoinnin lähteenä.Myösmahdol-lisuudet vaikuttaa omaa asuinympäristöä koskeviinpäätöksiin on yksi keskeinen hyvinvoinnin osatekijä.

Seutukuntienhyvinvointierojavoidaanehkäistätasa-painoisella alue- ja yhdyskuntasuunnittelulla. Maa-seudun ja seutukuntien elinvoimaisuus turvataantakaamalla ihmisille tasa-arvoiset liikkumisen, osal-listumisenjavaikuttamisenmahdollisuudet.

Keskeiset toimenpiteet Turvataanihmistentasa-arvoisetmahdollisuu- �detliikkumiseen,osallistumiseenjavaikuttami-seen väljästi asutuilla maaseutualueilla.Kehitetäänuudenlaisiamaaseutuliikenteen �palveluratkaisuja.Kehitetäänjamarkkinoidaanliikuntaan, �luontomatkailuun ja kulttuuriin liittyviä hyvinvointipalveluja.Vahvistetaan asuin- ja lähiyhteisöjen yhteisölli- �syyttä tukevaa kehittämistoimintaa.Edistetäänihmistenesteettömiäosallistumis- �javaikuttamismahdollisuuksia.Kehitetään esteettömyyskysymyksiin liittyvää �asiantuntemustajavarmistetaansenhyödyntä-minen suunnittelussa.

Aktiivinen ja osallinen kansalainenHyvinvoinnin edistäminen, osallisuuden lisääminenja syrjäytymisenehkäisyedellyttävät ihmistenosal-listumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämis-tä. Tarve lisääntyy, kun kuntakoot kasvavat ja pal-velualueet suurentuvat. Kansalaisten osallisuutta vahvistavien toimenpiteiden kohdistaminen on eri-tyisen tärkeää vaikeissa elämäntilanteissa olevien ja palvelujärjestelmän ulkopuolelle joutuneiden ihmis-ten kohdalla. Tarvitaanmyösuusia tapojanuortenosallistumismahdollisuuksien ja kiinnostuksen edis-tämiseksi. Maahanmuuttajien integroituminen maa-kuntaanedellyttääheidänmonipuolistahuomioimis-taanosallisuuttaedistettäessä.

Järjestötovatmerkittäviäosallisuuden rakentajia jane voivat toimia kehittämistyössä kuntien kumppanei-na. Järjestöt tavoittavat myös huono-osaisia ihmisiä ja luovat heille laajasti osallistumismahdollisuuksia.Kuntien ja järjestöjen yhteistyön vahvistaminen tässä onmerkittäväjavielävähänkäytettymahdollisuus.

Keskeiset toimenpiteet Edistetäänjakehitetäänuusiaosallistumisen �keinoja ja kanavia kuntalaisena toimimiseksi.Kohdennetaantoimenpiteitäerityisestinuorten, �maahanmuuttajien ja eri syistä huono-osaisuut-takokevienihmistenosallisuudenlisäämiseksi.Tuetaanjärjestöjenjayhdistystentoi- �mintaedellytyksiävahvistamallaniidentoimintaresursseja. Tuetaan järjestöjen keskinäistä yhteistyötä �sekä järjestöjen ja julkisen sektorin välistä yh-teistyötä maakunnan järjestöasiain neuvotte-lukunnanjakuntakohtaistenjärjestöfoorumienkautta.Hyödynnetäänjatehostetaanjärjestöilläolevan �tiedonkäyttöäosanaaluekehittämistä:kylä-suunnitelmat, kansalaiskyselyt, järjestöjen ra-portit ja tutkimukset.


Toimintalinja 4: Puitteet houkutteleviksi

Strategia: Kattava, monipuolinen, toimiva ja hyvin saavutettavissa oleva palveluverkko ja tasapai-noinen aluerakenne toimivine yhteysverkostoi-neen ovat maakunnan hyvinvoinnin fyysis-toi-minnallinen perusta. Liikennejärjestelmä tukee vahvasti maakunnan elinkeinoelämän kehitty-mistä sekä tarjoaa kohtuullisen liikkumisen pal-velutason kaikille väestöryhmille asuinpaikasta riippumatta. Tavoitteena ovat elinvoimaiset ja ke-hittyvät seudut. Ympäristön hyvä tila ja luonnon-varojen kestävä käyttö ovat hyvän tulevaisuuden edellytyksiä. Tavoitteiden toteutumiselle luodaan pohjaa tarkoituksenmukaisella aluerakenteen ja maankäytön suunnittelulla ja kaavoituksella.

StrategisetlinjauksetParannetaan Pohjois-Karjalan saavutettavuutta �ja nopeita yhteyksiä keskeisinä tavoitteina:

junalla pääsee alle kolmessa ja puolessa �tunnissa Joensuusta Helsinkiin, alle nel-jässä tunnissa Pietariinlentoliikenteessä on monipuolinen ja kil- �pailukykyinen tarjonta: ”aamulla maail-malle - yöksi kotiin valtatie 6 on korkeatasoinen tieliikenteen �valtaväylävaltatie 23 on sujuva ja turvallinen poikit- �taisliikenteen yhteysNiiralan rajanylityspaikalle johtavat liiken- �neyhteydetovatajantasallajarajaylitys-paikkatarjoaasujuvanidänjalännenvä-lisenyhteydenKuopio – Joensuu väli on valtatie 9:n osa- �na sujuva ja turvallinen poikittaisyhteys Petroskoihinvesitieyhteys merelle toimii �ympärivuotisesti haja-asutusalueen tieverkko turvaa maa- �seutuasumisen, -elinkeinojen ja virkis-tyksen ja muun vapaa-ajan liikkumisen tarpeet

Panostetaan liikennejärjestelmän kehittämises- �sä turvallisiin ja sujuviin arjen matkoihin sekä elinkeinoelämän kilpailukykyyn kehittämällä logististayhteistyötä,parantamallayhteyksiäsekäniidensujuvuutta,nopeutta,turvallisuuttajaenergiatehokkuutta.

KehitetäänjahyödynnetäänJoensuunasemaa �kokomaakunnanveturina.Edistetäänmaakun-takeskuksen ja seutujen välistä tavoitteellista toimintaa sekä yleisemmin taajamien ja maa-seudunvuorovaikutustamaakunnanyhtenäi-syydenlujittamiseksi.Panostetaanmaaseudunvetovoimaisuuteenja �kilpailukykyyn. Kehitetään tietoliikenneyhteyksiä ja hyö- �dynnetäänviestintäteknologiaakaikessatoiminnassa.Kehitetään palveluverkostoa vahvistamalla �kuntienyhteistyötä,uudistamallarakenteitajaomaksumalla uusia toimintamalleja.Edistetäänsuunnittelulla,kaavoituksella,tont- �tipolitiikallajahyvällärakentamisellainfrastruk-tuurin toimivuutta sekä viihtyisän, toimivan ja virikkeellisen elinympäristön luomista. Kehitetään rakenteita ja palveluvarustusta �ikääntyneidentarpeethuomioiden.Varaudutaanilmastonmuutoksenhaasteisiin, �kehitetäänenergiatehokkuutta,energiaoma-varaisuutta ja ympäristöosaamista kaikessa toiminnassa.Turvataan suunnittelussa ja kehittämistoimin- �nassaluonnonmonimuotoisuudenjakulttuuri-ympäristöjen säilyminen sekä luonnonvarojen kestävä käyttö.

52 POKAT 2014


Infrastruktuuri ja yhteydet – yhdistävät tekijät

Alueenkilpailukyvynpohjallakaikenfyysisentoimin-nanperustanaontoimivainfrastruktuuri.Pohjois-Kar-jalan kaltaisen maakunnan kannalta erityisesti ajalli-seen saavutettavuuteen liittyvät kysymykset ovatkin keskeisiä. Toimiva liikennejärjestelmä ja siihen kuu-luvat joukkoliikenne,maantie- ja rautatieyhteydet javesistöreitit, lentoliikenteen palvelutaso sekä entistä enemmän tietoliikenneyhteydet ovat pohjana maa-kunnan kehittymiselle. Erityisen tärkeää on kytkeä yritystoiminnan tarpeet liikennejärjestelmän suunnit-teluun hyvissä ajoin.

Pohjois-Karjalansaavutettavuudenjakansainvälisenliikenteen kannalta tärkeimmät tieliikenteen yhtey-detovatvaltatiet6,9ja23sekärautatieliikenteessämaakunnan läpi kulkeva Karjalan rata ja ratayhteys Venäjälle. Pääteillä on useita eri kehittämiskohtei-ta, joista tärkeimmätovatJoensuunkohdanparan-taminen vt 6:lla sekä vt 23 ja vt 9 parantamiset. Ve-siliikenteessä Saimaan kanavan vuokrasopimuksen jatkumisella ja ympärivuotisen vesiliikenteen käyn-nistämisellä on koko Saimaan vesiliikenteen jatku-misen ja kehittämisen kannalta ratkaiseva merkitys. Lentoliikenteessä elinkeinotoiminnan kannalta tärke-ää on paremman kilpailukyvyn saavuttaminen vuoro-tarjonnassa ja matkustuskustannuksissa.

Pohjois-Karjalan sijainti Venäjän rajalla, Niiralan kan-sainvälinen rajanylityspaikka ja tilapäiset rajanylitys-paikat vahvistavat alueen kansainvälistä asemaa kauttakulkuliikenteessäjavaltioidenlähialueidenvä-

lisessä liikenteessä. Tämän vuoksi vt 9 liikennetuval-lisuudenjasujuvuudenparantaminenovattärkeitäjolähitulevaisuudessa.

Pohjois-Karjalassa on laaja, harvaan asuttu maaseu-tualue, joka tuo toimeentulon suurelle osalle maa-kunnan väestöä ja tarjoaa monipuolisia virkistyksen ja vapaa-ajan palveluja sekä muodostaa merkittä-vänmaatalouden,metsäteollisuudenjaenergiateolli-suudenraaka-ainelähteen.Kiviteollisuudenmerkitysmaakunnan elinkeinotoiminnassa on suuri ja kaivan-naisteollisuuden merkitys kasvaa uusien kaivostenavautumisen myötä. Alemman asteisen tieverkon pa-rantaminen ja kunnossapito ovat siten tärkeitä.

Tärkeää on myös ylläpitää ja kehittää tasa-arvoisesti nopeastikehittyvienjalisääntyvienuusienlangattomi-entietoliikenne-,puhelin-,digitelevisio-jaradioverk-koyhteyksien saatavuutta maakunnassa. Erityison-gelmanaPohjois-Karjalassaovatharvanasutuksenmaaseutualueet, joissa mm. markkinaehtoiset laaja-kaistaratkaisut eivät ole toteutuneet riittävästi.

Maakunnan joukkoliikenneyhteyksien jamuiden jul-kisten liikennepalvelujen kehittäminen on tärkeää eri väestöryhmien kannalta. Esimerkiksi opiskelijoidenja eläkeläisten joukkoliikennepalvelut ovat tärkeä osa asuinympäristön toimivuutta ja viihtyvyyttä. Myös uu-det avaukset liikennejärjestelmässä ovat elinkeino-jen kehittämisen kannalta selvittämisen arvoisia.


Keskeiset kehittämistoimenpiteet Toteutetaan Pohjois-Karjalan liikennejärjestel- �mäsuunnitelman mukaisia toimenpiteitä.Edistetäänsaavutettavuudestaaiheutuvi- �en haittojen lieventämistä valtakunnan ta-son politiikkaan vaikuttavalla aktiivisella edunvalvontatyöllä.Kehitetään nopeat ja hyvän palvelutason omaa- �vatliikenneyhteydetkaikissaliikennemuodoissa(rautatie-, maantie- ja lentoliikenne).Huomioidaanliikennejärjestelmänkehittämi- �sessäteollistenkärkiyritystenstrategiat,tar-peet ja toteutuvat hankkeet sekä muut koko-naisuuteen vaikuttavat tekijät kuten Venäjän logistiikka.Vaikutetaan väyläverkon kehittämiseen ja pal- �velutason määrittelyyn jo valmisteluvaiheessa.KehitetäänNiiralanliikenne-,logistiikka-jara- �janylityspalveluja kokonaisvaltaisesti.Kehitetäänliikennepalvelujajaniidensuju- �vuutta, nopeuksia, turvallisuutta ja yhteyksiä sekä maakunnan sisällä että yhteyksiä muuhun maahan.Turvataantietoliikenneyhteydetjakehitetään �laajakaistayhteyksiä nykyajan vaatimusten tasolle.Otetaanhuomioonmatkailunmahdollisuudetja �tarpeet yhteysverkon kehittämisessä.Kehitetäänkierrätys-jaenergialaitoksia. �Maaseudunelinvoimaisuudenkannalta �tärkeätvähäliikenteisetradatpidetäänkunnos-sa ja liikennöityinä.Pidetäänalemmanasteisentieverkonkunto �hyvällä tasolla.Suunnitellaan liikennejärjestelmät asiakasläh- �töisesti ja vuorovaikutteisesti.Edistetäänesteettömyyttä. �Kehitetään pyörillä liikkuvia palveluja. �Varmistetaanympärivuotisetkanavayhteydet. �


Ympäristö – vetovoimaa luonnostaan

Pohjois-Karjalanmonimuotoinen,puhdas ja turvalli-nen ympäristö on olennainen kilpailukyky- ja vetovoi-matekijä.Alueidenjayhdyskuntienvetovoimaisuuttaja toimivuuttavoidaanedistäähyvälläsuunnittelulla

sekä rakenteita ja ympäristöä parantamalla ja kun-nostamalla.Yhdyskuntiakehitetäänekotehokkaiksi.Rakennettu ympäristö, maisemat, kulttuuriympäris-tön historialliset kerrostumat ja monimuotoinen luon-to edistävät elinympäristön laatua, viihtyisyyttä javetovoimaisuutta.

Maaseudunvetovoimaisuudenparantamiseksiedis-tetäänmaaseudunekologisestikestävääasumistajakäyttöä, tuetaanmaaseudun jamaaseututaajamienvesi-, jätevesi- ja jätehuollon alueellisia investointe-jasekäkehitetäänuusienympäristöteknologioidenja-menetelmien kehittämistä ja soveltamista.

Teknologioidenlisäksiedistetäänjakehitetäänmyöstoiminta-jaorganisointitapojasekäinvestointeja,joil-la voidaan edistää ympäristönsuojelun tasoa, eko-tehokkuutta ja ekokilpailukykyä. Jätehuollon järjes-tämistä ja laitoshankkeita koskevaa suunnittelua ohjataan alueellisella jätesuunnittelulla. Toteutetaan vesienhoitosuunnitelmien mukaisia toteutusohjelmia ja varmistetaan, että vesivarojen käytettävyys ja ve-sistöjen tila ovat hyviä.

Luonnon monimuotoisuus, monipuolinen luontokoh-deverkosto ja hiljaisuus ovat itseisarvoja sinänsä.Niitäonmahdollisuusmyöshyödyntääluontomatkai-lussa ja -kasvatuksessa. Ympäristömuutoksista joh-tuvat tai eri toiminnoista ympäristölle aiheutuvat ris-kit otetaan kaikessa toiminnassa ja päätöksenteos-sa huomioon.

Ilmastonmuutosonnoussutyhdeksikeskeisimmäksitulevaisuuden haasteeksimyösPohjois-Karjalassa.Ilmastonmuutos ei ole pelkästään ympäristöongel-ma,vaanseonennenkaikkeataloudellinen,sosiaa-linen, poliittinen ja turvallisuuskysymys. Maakunnan kannalta on ratkaisevaa pystymmekö ennakoimaan ilmastonmuutoksen tuomat muutokset ja haasteet

54 POKAT 2014

riittävän aikaisessa vaiheessa sekä sopeutumaan niihin. Yhteisen vision, viisaan ennakoinnin ja toi-mijoiden välisen yhteistyön avulla ilmastonmuutok-sentuomistahaasteistaonmyösmahdollistahyötyäuusien ekotehokkaiden ja vihreiden innovaatioidenkautta. Ensisijaiseksi tavoitteeksi tulee asettaa mää-rätietoinen yhteistyö kasvihuonekaasupäästöjen vä-hentämiseksi ja hiilinielujen turvaamiseksi.

Keskeisiä toimenpiteitä Pohjois-Karjalan ympäristön vetovoiman ja kilpailukyvyn parantamiseksi ja ympä-ristöntoimivuudenturvaamiseksi

LaaditaanuusiPohjois-Karjalan �ympäristöohjelma. Huomioidaanglobaaliilmastonmuutossekäso- �peutumisen että hillitsemisen näkökulmista.Luodaanviihtyisäjaturvallinenasuinympäristö �sekä vetovoimainen toimintaympäristö asuk-kaille ja yrityksille. Panostetaan luonnonhoitohankkeisiin. �Parannetaan ympäristön tilaa vähentämällä �kuormitusta sekä toteuttamalla vesistökunnos-tuksia,pilaantuneidenmaiden,pohjavesienjaluontoarvojen(lintuvedet,kosteikotjaperinne-maisemat) kunnostuksia.

Huolehditaanympäristökilpailukyvystäekote- �hokkuutta, kestävää kehitystä ja yhteistyötä parantamalla.Luonnonmonimuotoisuudenköyhtymisenpy- �säyttäminen, luonnonsuojelualueverkoston kehittäminen vapaaehtoisin suojelukeinoin ja eliölajien suojelun tehostaminen. Ympäristötietoisuudenjaympäristökasvatuk- �sen kehittäminen. Ilmasto-jaenergiaohjelmantoimenpiteilläpyri- �tään vähentämään ilmastonmuutoksen tuomia haitallisia vaikutuksia ja sopeutumaan niihin.Edistetäänkulttuuriympäristöjenalueellisten �ohjelmienlaatimistajaniidentoteuttamistaosanaalueidenkehittämistäjavetovoimaisuu-denlisäämistä.


Imago kilpailukykytekijänä

Imago(maine,mielikuva)onalueen tärkeäkilpailu-kykytekijä.Hyvä imagoon voimavaranaaineetontapääomaa ja vaikuttaa yhtenä resurssina kuten esim. työvoima,raaka-aineetjarahoitus.Huonoimagotaiheikko tunnettuus voi estää juuri sen elintärkeän en-simmäisenyhteydenoton.Toisinsanoeneiriitä,ettätehdään oikeita asioita oikeaan aikaan, vaan niistäonmyösosattavakertoamuille.Imagonkasvualus-tan tulee pohjautua todelliseen toimintaan, muttamielikuvien vaikuttavuus voi olla jopa niin suuri, että nevoittavattotuuden.Alueenimagoonvoidaanvai-kuttaakehittämälläolosuhteita jaedelleen tekemäl-lä ne tunnetuiksi. Omaleimaisuus auttaa erottumaan muista alueista.

Kaikki mielikuvat Pohjois-Karjalasta eivät kuvasta riit-tävästi nykyisyyttä ja ne ovat muotoutuneet suurelta osin matkailun mielikuvien kautta. Kulttuuri-, liikunta- ja urheilutapahtumat ovat keskeisiä maakunnan ima-goamuokkaaviatekijöitä.Onnistuneettapahtumatjamenestyvät kulttuuripersoonat, urheilijat ja joukkueet luovat myönteistä mielikuvaa. Liian vähän tunnettu-jaovatmaakunnanosaamisalueet,modernielämä,teknologiajayritystoiminta.

Kulttuuriperintökohteet, maisemat ja niiden hoitoluovatmyösmielikuvaa alueesta ja toimijoiden ak-tiivisuudesta. Luonnossa ja kulttuuriympäristössä


on myös nähtävissä Pohjois-Karjala alueena, jossa idänjalännensekäpohjoisenjaetelänilmastollisetja kulttuuriset vaikutukset kohtaavat. Pohjois-Karja-lassaonmyösvahvistettavissajahyödynnettävissänykyistäenemmänmaakunnanimagoavaihtelevienvuodenaikojen,puhtaidenvesistöjenjametsiensekäjärvi- ja vaaramaisemien alueena.

Kansainvälisesti mielikuva Pohjois-Karjalasta on vä-littynyt lähinnä Suomi-kuvan kautta. Maakunnan tun-nettuus kansainvälisesti on vähäinen. Myös maa-kunnan kansainvälistä näkyvyyttä on lisättävä ja terävöitettävä. Tehokkaalla viestinnällä ja markki-noinnilla tuodaan esille maakunnan nykyaikaisuut-ta, joka kuorrutetaan omaleimaisella ja ”kälähäkällä” pohjoiskarjalaisuudella. Maakunnan imagon raken-taminen on pitkäjänteinen, jatkuva yhteistyöprosessi. Viestiensamansuuntaisuudellajatoimenpiteidenoi-kealla ajoituksella tehostetaan vaikuttavuutta.

Käynnissä olevan Pohjois-Karjalan markkinointi- ja viestintäohjelman 2007–2010 toimenpiteenä valmis-tuu Pohjois-Karjalan markkinoinnin- ja viestinnän puitesuunnitelmaII(vuosille2011–2013).

Keskeisinä kehittämishankkeina puitesuunnitelmas-sa ovat

Investointiensaaminen. �Työvoimansaatavuudenturvaaminen,jossa �rekrytointikonseptin toistuvana viestinä ”Poh-jois-Karjalassaontöitä”toimiimyösimagonkohottajana.Matkailijavolyymin kasvattaminen tuomal- �lamatkailuntuote/myyntipalveluhelpostisaavutettavaksi.Maakunnan kiinnostavuus opiskelu- ja �asuinpaikkana.Kansainvälinen markkinointi, viestintä, verkos- �toituminen ja välineet.Tavoitteena on nostaa kiinnostuksen aste to- �teuttamisen tasolle. Teemakohtaistentoimenpiteidenyhteensovitta- �minen siten, että ne tukevat ja vahvistavat tois-tensa vaikuttavuutta.Yhteistyömuotojen ja uusien toimintamalli- �en kehittäminen, jossa yritykset ovat vahvasti mukana.

Pohjois-Karjalan kehittäminen on yhteistyötä – tarvitsemme yhteisiä toiminnan tapojaImagonluominenjaPohjois-Karjalanelinvoimaisuu-den ja kilpailukyvyn kehittäminen ja vahvistaminenvaatii kaikkien pohjoiskarjalaisten yhteistyötä ja vuo-rovaikutusta. Sosiaalista pääomaa, eli kykyä toimia yhdessä, voidaan luoda. Pohjoiskarjalaiset toimijat tuntevat toisensa hyvin, yhteistyön rakenteet toimi-vat, nyt täytyy päästä seuraavalle tasolle – tavoitteel-liseen sisällölliseen yhteistyöhön.

Maakunnassamme emme voi käpertyä sisäänpäin vaan meidän on toimittava yhteistyössä muidenkanssa. On tärkeää olla haluttu ja luotettava yhteis-työkumppani. Aluekehittämisen kannalta itäsuomalai-nen yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää. Monet maa-kuntamme kannalta tärkeät asiat koskettavat koko Itä-Suomea. Esimerkkinä yhteisistä edunvalvonnanasioista ovat mm. yhteiset liikenneväylät, yhteistyö Venäjän suuntaan tai Järvi-Suomen matkailun kehit-täminen. Tulevina vuosina toimiminen EU:n aluepo-litiikanItä-Suomenkannaltamyönteistenratkaisujenhyväksitapahtuuyhteistyössä.Koulutusorganisaati-ot ovat jo ottaneet ratkaisevia askeleita maakuntaa laajemmantoiminnansuuntaan(Itä-Suomenyliopis-to, ammattikorkeakoulujen ISAT-yhteistyö). Kehittä-mishanketoiminta tapahtuu yhä enemmän kansain-

56 POKAT 2014

ILO

Kekseliäisyys

Suvaitsevaisuus


Edelläkävijyys

Aktiivisuus ja nopea reagointi

Yhteisöllisyys

välisissä verkostoissa, joissa on oltava taitoa ja ha-lua toimia.

Maakunnan kehittämistä tulee tehdä kumppanuus-hengessä, ennakoiden tulevaisuutta ja reagoidenmuutoksiin nopeasti ja aktiivisesti. Maakunnan ke-hittämisessä kumppanuuden haaste on alueellinentasa-arvo ja alueellinen kilpailukyky. Pohjois-Karja-lan hyväksi on työskenneltävä kaikilla tasoilla. Yri-tysten ja organisaatioiden täytyy tuntea yhteiskun-tavastuunsa, asukkaidenonosallistuttavaasuin- jaelinyhteisönsä kehittämiseen.

Maakunnan asukkaiden yhteisöllinen aktiivisuus onjo nyt merkittävä pohjoiskarjalainen voimavara. Su-vaitsevaisuus erilaisten ihmisryhmien välillä on päivä päivältä tärkeämpää. Yhteisölliseen kehittämiseen liittyy myös jatkossa monenlaisia mahdollisuuksia.Julkisen sektorin tulee tukea kumppanuutta ja yhtei-söllisyyttätasa-arvonhengessä.

Kestävä kehitys merkitsee alueen omaehtoista kehit-tymistä ja kehittämistä siten, että turvataan nykyisille ja tulevillesukupolvillehyvätelämisenmahdollisuu-detpuhtaassa,terveellisessäjaturvallisessaympä-ristössä. Tämä tarkoittaa taloutta, jolla myös tuetaan sosiaalistakehitystä,oikeudenmukaisuutta,moniar-voisuutta ja osallisuutta sekä suojellaan aktiivisesti ympäristöä ja edistetään luonnonresurssien kestä-vää käyttöä

Jososaammetehdäasioitauudellatavallajaerilaisianäkökulmiakekseliäästiyhdistellen,saammeaikaanjotain uutta ja voimme menestyä myös tulevaisuu-dessa.Uusiutuminenonmahdollisuus,jonkakannal-taedelläkävijyysonavaintekijä.Meidänonosattavanähdäavautuvatmahdollisuudet ja tartuttavaniihinennakkoluulottomasti.

Kuva 9. Toimintatapoja


4 Maakuntaohjelman rahoitus

Maakuntaohjelma luonteensa vuoksi kaikkia ohjel-mia kokoavana on laaja kokonaisuus. Sen vuoksi sen tarkkaarahoituskehystäonlähesmahdotonmääritel-lä. Rahoitusta maakuntaohjelman toteuttamiseen tu-lee sekä ns. pienen että suuren aluepolitiikan kautta. Pieni aluepolitiikka käsittää eri ministeriöiden alue-kehitysmomentit sekä EU-rakennerahasto-ohjelmi-en ja Maaseutuohjelman kautta tulevan rahoituksen. Tämä rahoitus on luonteeltaan kehittämishanketyyp-pistärahoitusta.Myösaluetaloudenkannaltapieneh-köt investoinnit ovatmahdollisia.Hankkeet vaativatainamyöshakijanomarahoitusosuuden,jonkasuu-ruus vaihtelee tuen tyypistä riippuen. Rakennerahas-to-ohjelmista rahoitettavat kehittämishankkeet vaati-vatmyösns.kuntarahoitusosuuden,jonkasaaminen,kuten myös yritysrahoituksen, on viime aikojen huo-nossa taloustilanteessa osoittautunut yhä vaikeam-maksi. Taulukossa 6 on esitetty maakuntaohjelman vuosien pienen aluepolitiikan rahoitus.

Taulukko 6. Maakuntaohjelman vuosien nk. pienen aluepolitiikan rahoitus

Maakuntaohjelmakauden aikana EU:n ohjelmakau-sivaihtuujavuoden2013jälkeisenajanrakennera-hoituksesta ei ole tätä kirjoitettaessa tietoa. Pohjois-Karjalassa työskennellään jo tiiviisti sekä kansallisen että EU-tason edunvalvonnassa aluetukien maksi-mimäärän turvaamiseksi. Myös ohjelmarahoituksen turvaaminen EU:n ulkorajayhteistyöhön on keskei-sestimukanaedunvalvonnassa.ENPI-ohjelman ra-hoitusta ei ole esitetty rahoitustaulukossa, koska sille eiolemaakunnittaistabudjettia.

Toinen kansallisen rahoituksen lähde on suurenaluepolitiikan kautta tuleva rahoitus. Tällaisia ovat esim.valtionosuudetjasuuretinfrainvestoinnit.Näi-densaamiseksiPohjois-Karjalaantarvitaanalueellis-ta edunvalvontaa. Pohjois-Karjalanmaakuntaliittos-salaaditaanvuosittainhankeluettelo,johononkoottuajankohtaiset hankkeet, joiden rahoitusta pyritäänjärjestämään suuren aluepolitiikan kautta.

Vuosittain laaditaanmaakuntaohjelmantoteuttamis-suunnitelma eli Totsu, jossa esitetään aina seuraa-vanjasitäseuraavanvuodenhankkeetjaniidenra-hoitustarpeet maakuntaohjelman toteuttamiseksi. UudenaluekehityslainmyötäTotsutoimiiyhteneväs-ti ELY:n strategisen tulossopimusasiakirjan kanssa.Maakuntaohjelman toteuttamisen rahoitus tapahtuu ELYäohjaavienministeriöidenkautta,siltäosinkuinse niitä koskee. Totsun momentit koostuvat eri minis-teriöidenaluekehitysmomenteistasekäEU-rahoitus-ta koskevista momenteista. Sen lisäksi maakunta voi esittää omia tarpeitaan muille momenteille (nk. suuri aluepolitiikka).

Maakunnassa on oltava tukirakenteita, jotka vah-vistavat ja turvaavat kehittämistoimia tukevan kan-sainvälisen rahoituksen saamisen. Tämä tarkoittaa yhtälailla kansainvälisiin hankkeisiin ja verkostoihin osallistumista kuin kansainvälisten investointien hou-kuttelemista maakuntaan.

milj.€ 2011 2012 2013 2014Aluekehitys-momentit 137 138 139 132

EU-ohjelmat (EAKR, ESR, EMR, EKTR)

41,5 37,9 33,8 ?

Yhteensä 178,5 175,9 172,8 ?

58 POKAT 2014


5 EU-ohjelmien, kansallisten erityisohjelmien ja muiden maakuntaa koskevien ohjelmien yhteensovitus

Muiden ohjelmien sisältyminen maakuntaohjelmaan

Lain mukaan maakuntaohjelmia laadittaessa ote-taan huomioon paitsi maakuntasuunnitelma myös valtakunnallisetalueidenkehittämisentavoitteet,hal-linnonaloittainen alueiden kehittämisen suunnitteluja muut alueiden kehittämislaissa tarkoitetut ohjel-mat. Muilla ohjelmilla tarkoitetaan Euroopan yhtei-sön alueellisia rakennerahasto-ohjelmia ja kansal-lisia erityisohjelmia, joita ovat aluekeskusohjelma, osaamiskeskusohjelma, maaseutupoliittinen koko-naisohjelma ja saaristo-ohjelma. Samoin maakunta-ohjelmassa otetaan huomioon sektoreittain käynnis-tetyt erityistarkastelut kuten alueelliset metsäohjel-mat ja liikennejärjestelmäsuunnitelmat.

Euroopan unionin kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen mukaiset ohjelmat ja raja-alueohjelmat

Itä-Suomessaonohjelmakaudella2007–2013neljämaa-kuntaa – Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo jaKainuu– kattavaalueellinenEAKR- toimenpide-ohjelma sekä Manner-Suomen ESR-toimenpideoh-jelmanItä-Suomenalueosio.Nämärakennerahasto-ohjelmat tuovat Pohjois-Karjalaan yhteensä noin 270 M€ EU:n ja valtion rahoitusta seitsenvuotisen ohjel-makaudenaikana.

Rakennerahasto-ohjelmat laadittiin itäsuomalaisenayhteistyönä tiiviissä yhteydessä edellistenmaakun-taohjelmien valmisteluprosessien kanssa, ja ohjel-masisällöt kattavat maakuntien keskeiset kehittämis-painotukset. Rakennerahasto-ohjelmat muotoiltiin väljiksiraamiohjelmiksi,jotenniidentoimeenpanossamaakunnissavoidaanottaahuomioonkunkinmaa-kunnanomatstrategisetpainotukset.

Toimeenpanoa keskeisesti ohjaavana välineenä on vuo-sittainlaadittavamaakunnanyhteistyöasiakirja,jokavalmistellaan maakuntaohjelman toteuttamissuunni-

telman liitteeksi. Hallintoviranomaisena kummassa-kin ohjelmassa toimii Työ- ja elinkeinoministeriö.

Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelman ja nyt käsil-lä olevan maakuntaohjelman sisältöpainotuksia sekä taloudellisen tilanteen edellyttämiä painotuksia onjo otettu huomioon EU-ohjelmien toimeenpanossa. Pohjois-KarjalaonmukanaKareliaENPI-ohjelmassa2007–2013. Ohjelma-alueeseen kuuluvat lisäksi Kai-nuu ja Pohjois-Pohjanmaa. Ohjelman toimeenpano on EU:n ja Venäjän rahoitussopimuksen viivästymi-senvuoksivastakäynnistymässä.ENPI-ohjelmaontärkeä rahoitusväline niille Pohjois-Karjalan maakun-taohjelman mukaisille hankkeille, joissa on mukana myös venäläisiä toimijoita.

Alueellisen yhteistyön tavoitteen (Tavoite 3) ohjelmat Pohjois-Karjalassa

Alueellisen yhteistyön ohjelmat ovat osa EU:n rahoi-tuskauden2007–2013tavoiteohjelmiajaniitärahoit-taa Euroopan aluekehitysrahasto. Pohjois-Karjala on ohjelma-alueena mukana kolmessa tämän tavoitteen mukaisessaohjelmassa;PohjoinenPeriferia2007–2013ohjelmassa,Itämeri2007–2013ohjelmassajaInterregIVCohjelmassa.Kaikillakolmellaohjelmallaoliedeltäjänsärahoituskaudella2000–2006.

PohjoisenPeriferianohjelmantavoitteenaonauttaasyrjäisiä yhteisöjä Euroopan pohjoisreunalla kehittä-mään taloudellista,sosiaalista jaympäristöllistäpo-tentiaaliaan.Keinoinaovat innovaatioiden,yritystenkilpailukyvyn, saavutettavuuden, yhteisöjen ja luon-nonvarojen käytön kestävän kehityksen sekä kulttuu-riperinnön tukeminen.

Ohjelma-alueeseen kuuluu alueita Suomesta, Ruot-sista, Skotlannista, Pohjois-Irlannista, Irlannista jaNorjastasekäIslanti,GrönlantijaFärsaaretkokonai-

60 POKAT 2014

suudessaan.Suomessaohjelma-alueeseenkuuluvatLapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Karja-lan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Keski-Suo-men ja Etelä-Savon maakunnat.

Itämeriohjelman tavoitteenaonvahvistaakehitystäkohtikestävää,kilpailukykyistäjaalueellisestiinteg-roituaItämerenaluetta.Sentemaattisiapainopisteitäovat innovaatiotoiminta, alueen ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus, Itämeri yhteisenä resurssina sekäkaupunkienjaalueidenkilpailukyky.Ohjelma-aluee-seen kuuluvat Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Norja ja Valko-Venäjä kokonaisuu-dessaansekäalueitaSaksastajaVenäjältä.

InterregIVC–alueidenvälinenyhteistyöohjelma,tar-joaayhteistyömahdollisuudenalue-japaikallistasonviranomaisille ja toimijoille koko EU:n alueella. Lisäk-si Norja ja Sveitsi osallistuvat ohjelman toteuttami-seen. Toteutettavilla hankkeilla pyritään vaihtamaan kokemuksia sekä yhteisesti kehitettyjä lähestymis-tapoja ja välineitä, jotka omalta osaltaan voisivat parantaa aluepoliittisten kehittämistoimenpiteidenvaikuttavuuttajatukeataloudenuudistamista.Ohjel-man temaattisia prioriteetteja ovat innovaatio ja tieto-yhteiskunta sekä ympäristö ja riskien ehkäiseminen.

TulevallarakennerahastokaudellaAlueellisenyhteis-työn tavoitteenohjelmienmerkityskasvaa janiidenkautta voidaan mahdollisesti generoida kaikki alu-eille tuleva rakennerahastorahoitus, esim. Itämerimakroalueen ohjelman kautta. On tärkeää, että Poh-jois-Karjalan toimijat osallistuvat myös jatkossa aktii-visesti näihin yhteistyömuotoihin.

EU:n erillisohjelmarahoitus

Rakennerahastotukien ohella EU jakaa rahoitusta erillisohjelmienkautta.Tämänrahoitusmuodonmer-kitys on kasvanut jokaisella rahoituskaudella niinEU:n tasolla kuin maakunnankin kannalta. Erillisoh-jelmien rahoitus jaetaan vain alueen aktiivisuudenja osaamisen perusteella. Hankkeissa on aina kan-sainvälistä yhteistyötä ja se on myös keskeinen osa hankkeen käytännön toteutusta. Tyypillisesti hank-keissa mukana 3–6 maata, joista suurin osa EU:n jä-seniä. Euroopan ulkopuolelta tulevat ovat pääsään-töisesti omalla rahoituksellaan. Erillisohjelmat ovat yleensäyhden toimialanohjelmia (toteuttavat jotaintiettyä EU:n politiikkalohkoa, kaikkien takana kuiten-kinLissaboninjaGöteborginstrategiat).

Erillisohjelmia ovat esimerkiksi tutkimuksen 7. pui-teohjelma, Elinikäisen oppimisen ohjelmat (esim. Comenius,Grundtvig,Leonardo),ympäristöohjelmaLife+,KilpailukyvynjainnovoinninpuiteohjelmaCIP(sis. mm. IEE -ohjelman), Kansalaisten Eurooppa-ohjelma, Kulttuuri- ohjelma, Nuoriso -toimintaohjel-ma jaMedia2007-ohjelma.Erillisohjelmahankkeetovat myös kansainvälistymisen kanava. Ne toimivat parhaiten pitkäjänteisissä kehittämisprosesseissa. Niistäsaadaanenitenpitkänaikavälinhyötyjä.Erillis-ohjelmarahoitus tulee jatkumaan myös tulevilla EU:n rahoituskausilla ja usean vuonna 2014 alkavan rahoi-tuskaudenerillisohjelmanvalmisteluonjonytkäyn-nissä. Ohjelmiin ohjattavan rahoituksen määrä pysyy ainakinennallaanjatodennäköisestikasvaa.


Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO

Vuoden2010alussakäynnistyialueellisenkoheesi-on ja kilpailukyvyn kehittämisohjelma (KOKO). KO-KOntavoitteenaonparantaaalueidenkilpailukykyäja tasapainottaa aluekehitystä tukemalla alueidenvälistä vuorovaikutusta ja verkottumista. Ohjelmaan sulautuivat aiemmista alueellisen kehittämisen eri-tyisohjelmista aluekeskusohjelma, maaseutupoliitti-sen erityisohjelman alueellinen osio (AMO) ja saaris-to-ohjelman alueellinen ja paikallinen toteuttaminen. Ohjelma jäsentyy maakunnittain ja on osa maakun-nallista suunnitteluja aluekehittämisjärjestelmää. Ohjelmat rahoitetaan maakunnan kehittämisrahasta.

Vuosina 2010–2013 Pohjois-Karjalassa toteutetaan Joensuun seudun ja Keski-Karjalan sekä PielisenKarjalanKOKOa.KOKOonrakennettuseudunläh-tökohtiin ja mahdollisuuksiin perustuen ja se toimiierityisesti elinkeino- ja innovaatiopolitiikan koordi-noinnin välineenä.

Koska maakunnan osaamisohjelmien ja KOKOn si-sällöt kumpuavat maakunnan vahvoista ja poten-tiaalisista tuotannollisista aloista ja niiden kehittä-mistarpeista, on niitä järkevää hyödyntää. Ne ovatmaakuntaohjelman toteuttamisessa tärkeitä työkalu-ja.Kansallisetohjelmatmuodostavatkuitenkinaino-astaanohjelmanorganisatorisenhallinnon jahank-keidennk.siemenrahoituksen, rahoitusvarsinaisillehankkeille ja toimenpiteille tulee erityisesti EU:n kil-pailukykyohjelman kautta.

Osaamiskeskusohjelma OSKE

Pohjoiskarjalaiset toimijat ovat aktiivisesti mukana kansallisessa osaamiskeskusohjelmassa (OSKE). Ne ovat keskeisiä maakuntaohjelman toteuttamisen työkalujajaniidensisällötonvalmisteltuvuorovaikut-teisesti maakuntaohjelman kanssa.

JoensuunTiedepuistossatoimivatosaamiskeskusohjelmat

ForestIndustryFuture(metsä)1. Tulevaisuudenenergiateknologiat(bioenergia)2. Nano-jamikrojärjestelmätsekätulevaisuuden-3. materiaalit (optiikka) Asuminen-klusteri4.

Lisäksi Pohjois-Karjala on mukana verkostomai-sesti työskentelevässä valtakunnallisessa matkailu-klusterissa.

Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2009-2013

Uusin kansallinen maaseutupoliittinen kokonaisoh-jelmaonlaadittuvuosille2009–2013.Sesisältääyh-teensä146konkreettistamaaseudunkehittämiseenliittyvä ehdotusta. Pohjois-Karjalan maakuntaohjel-man ja Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman maa-seudunkehittämisen lähtökohdatovat samanlaiset;molempien keskeisenä tavoitteena on maaseudunsekä maa- ja metsätalouden elinvoiman vahvista-minen ja käynnissä olevan rakennemuutossopeutu-misen tukeminen.Ohjelmaansisältyviä toimenpide-esityksiävoidaanpitääPohjois-Karjalankinkannaltaoikeaan osuneina. Maaseutupoliittiseen kokonaisoh-jelmaaneikuitenkaansisällytoimenpiteidenrahoitta-miseen tarkoitettua rahoituskehystä.

62 POKAT 2014

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007–2013

EU-ohjelmakauteen 2007–2013 valmistautumiseen liittyenSuomessaonlaadittiinManner-Suomenmaa-seudunkehittämisohjelmasekäsenosioinaAlueel-liset maaseudun kehittämisohjelmat vuosille 2007–2013. Ohjelmia rahoitetaan Euroopan maaseudunkehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta.Maaseudunkehittämisohjelmantoimintalinjattoimenpiteineen käsittelevät maaseudun kehittämi-sen kannalta oleellisia aihepiirejä ja ovat pitkälti lin-jassa Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmaan kirjattu-jentoimenpiteidenkanssa.

Pohjois-Karjalanmaatalouden lähtökohdathuomioi-denensiarvoisentärkeäonohjelmaansisältyvälinja-us siitä, että maataloutta on voitava harjoittaa jatkos-sakin kannattavasti koko maan alueella. Maakunnan kannalta on myönteistä myös se, että maaseudunkehittämistoimenpiteidenvalinnassajavarojenkoh-dentamisessaonluvattuottaahuomioonalueidenjatoimijoiden erilaisuus kokomaan alueellisesti tasa-painoisenkehityksenedistämiseksi.

Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämisohjelma 2007–2013Maaseutuohjelman valmistelutyöryhmä laati TE-keskuksen johdolla Pohjois-Karjalan maaseudunkehittämisohjelman vuosille 2007–2013. Maakun-nallinen ohjelma on osa kansallista maaseutuohjel-maprosessia (Manner-Suomen maaseudun kehit-tämisohjelman alueosio). Maakuntaliitto oli mukana valmistelutyöryhmässä, joten maakunnalliset kehit-tämislinjaukset välittyivät suoraan ohjelmavalmiste-lun käyttöön.

Ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet on koottu neljäl-le toimintalinjalle, jotka ovat linjassa Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman tavoitteiden kanssa.Molemmis-sa ohjelmissa painotetaan tarvetta ja toimenpiteitä maaseudunelinkeinotoiminnanmonipuolistamiseen;maaseutuohjelmassaaihepiirimuodostaayhdennel-jästätoimintalinjasta.Ohjelmissahuomioidaanmyöstarvemaaseudunelinolojenjaelämänlaadunkehittä-miseenmuunmuassamaaseudun peruspalvelujenjainfrastruktuurinylläpidonosalta.

Maaseudun paikalliset toimintaryhmät LEADER

Pohjois-Karjalassa toimii kolme Manner-Suomen maaseutuohjelmasta rahoituksensa saavaa paikal-lista Leader-toimintaryhmää: Vaara-Karjalan Lea-der-yhdistys, Joensuun seudun Leader-yhdistys jaMaaseudun kehittämisyhdistys Keski-Karjalan Jeti-na.Leader-toimintatavallatoteutetaanerityisestipai-kallisten asukkaiden omaehtoisia ruohonjuuritasontoimenpiteitä. Pohjois-Karjalan toimintaryhmien oh-jelmat ovat linjassamaakuntaohjelman tavoitteidenkanssajaryhmientyötäydentäämaakuntaohjelmantoimenpiteitä mm. asumisviihtyvyyteen, pienyritystoi-mintaan ja maaseudun palveluihin liittyvissä kehit-tämistoimissa.Toimintaryhmien rahoitus on kohdis-tunut nykyisellä ohjelmakaudella entistä enemmänmikroyritysten investointeihin, mikä on vahvistanut toimintaryhmätyön käytännön vaikuttavuutta. Myös toimintaryhmienomajaniidenkauttatuettukansain-välinen toiminta näyttää laajenevan ja voimistuvan tälläohjelmakaudella.

Pohjois-Karjalan alueellinen metsäohjelma 2006–2010

Pohjois-Karjalan metsäohjelmassa on määritel-ty tavoitteet maakunnalle elintärkeän metsätalou-den keskeisille toimenpiteille. Tavoitetaso on aiem-pien metsäohjelmien tavoin korkea, mikä asettaa suuria haasteita muuttuvassa toimintaympäristös-sä toimivalle tuotannonalalle. Metsäohjelma ylläpi-tää merkittävällä tavalla maakunnan aluetaloutta ja sitä kautta tukee maakuntaohjelman toteutusta. Met-säohjelmaon laadittuyhteistyössäPohjois-Karjalanmaaseutuohjelman kanssa, mikä antaa hyvän poh-jan maaseudun kehittämishankkeiden toteutuksel-le.Uusialueellinenmetsäohjelma laaditaanvuosik-si 2010–2015. Metsäohjelmaa toteutetaan julkisen rahoituksen osalta pääosin kansallisin varoin. Kehit-tämishankkeiden osarahoitukseen käytetään EU:nmaaseuturahaston ja EU-rakennerahastojen varoja.


Itä-Suomen jätesuunnitelma vuoteen 2016

Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden to-teuttamiseksi Itä-Suomen alueelle on laadittu alu-eellinen jätesuunnitelma, jonka painopistealueiksi on valittu

Jätteidenenergiakäytönlisääminen �Biohajoavienjätteidenkäsittelynkehittäminen �(mukana lietteet) Haja-asutusalueidenjätehuolto �Rakentamisenjätteet,hyödyntäminenja �käsittely

Jätesuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet sitovat viranomaistoimintaa ja ovat jätehuollon toimintaken-tällesuuntaaantavia. Itä-Suomen jätesuunnitelmanpainopistealueet on valittu maakuntien erityispiirteet huomioiden kohdentamalla käytännön toimenpitei-tä valtakunnallisten tai tätä parempien tavoitteidensaavuttamiseksi.

Alueellisen jätesuunnitelman yleisenä tavoitteena on edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä eh-käistäjatorjuajätteistäterveydellejaympäristölleai-heutuvaa haittaa. Painopistealueiden yhteisenä ta-voitteenaem.yleistavoitteidenlisäksionjätehuollonilmastovaikutusten vähentäminen ja materiaalitehok-kuudenkehittäminen.

Jätesuunnitelma kattaa Etelä-Savon, Pohjois-Sa-vonjaPohjois-Karjalanmaakunnat.Itä-Suomenjäte-suunnitelma on voimassa 31.12.2016 tai siihen asti kun seuraava uusi jätesuunnitelma tulee voimaan.

Vuoksen vesienhoitoalueen vesien-hoitosuunnitelma vuoteen 2015 sekä Pohjois-Karjalan vesienhoidon pinta-vesien ja pohjavesien toimenpide-ohjelmat 2009

Vesienhoitosuunnitelmalla ja sen toteuttamisohjel-malla pyritään saavuttamaan koko Euroopan unio-nin alueella vesienhoidolle asetetut tavoitteet, joitaovat jokien, järvien, rannikkovesien ja pohjavesien vähintään hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä.

Vuoksen vesienhoitoalueen ensimmäinen vesienhoi-tosuunnitelma sisältää yhteisen näkemyksen koko vesienhoitoalueen vesiensuojelun ongelmista sekäniidenratkaisukeinoista.Vesientilaaonarvioituuu-den luokittelun keinoin, jonkamukaanPohjois-Kar-jalanpinta- japohjavedetovatpääosinhyvässä taijopa erinomaisessa tilassa. Pohjois-Karjalan vesien-hoidon toimenpideohjelmissa (pinta- ja pohjavedet)määritetään vesien tilaongelmat ja vesien tilan pa-rantamiseen soveltuvat toimenpiteet.

Vesienhoitosuunnitelmissa esitettävät ratkaisut vai-kuttavat hankkeita ja toimenpiteitä koskevaan pää-töksentekoon. Suunnitelman toteutuksen kannalta on tärkeää suunnittelun kuluessa tuotettu uusi tieto, eri toimijoidenvälisenvuorovaikutuksen lisääminenja sitoutuminen asetettuihin tavoitteisiin.

Myös maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma ovat keskeisiä myös vesiensuojelua koskevien ta-voitteidentoteuttamisessa.

Vesienhoitosuunnitelma hyväksyttiin valtioneuvos-tossa joulukuussa 2009. Toimenpideohjelma ja ve-sienhoitosuunnitelmat päivitetään seuraavien kuusi-vuotisten hoitosuunnitelmakausien aikana.

64 POKAT 2014


6 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman vaikutusten arviointi ja seuranta

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma kuuluu SOVA -lain (viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ym-päristövaikutusten arvioinnista annetun lain) mu-kaisen ympäristöarvioinnin piiriin. Arviointi käsittää vaikutusten arvioinnin, ympäristöselostuksen laatimi-sen, kuulemisen järjestämisen, kuulemisten ja ympä-ristöselostuksen huomioon ottamisen päätöksente-ossasekäpäätöksestätiedottamisen.

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman ja vaikutus-ten arvioinnin valmistelun lähtökohdaksi laadittiinosallistumis- ja arviointisuunnitelma, jonka tarkoi-tuksena oli linjata valmistelua ja antaa maakunta-ohjelman valmistelusta kiinnostuneille maakunnan toimijoille tietoa ohjelman tarkoituksesta, vaiheista, aikataulusta ja vaikutusmahdollisuuksista sekä vai-kutusten arvioinnin järjestämisestä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä 18.8.–18.9.2009 välisen ajan. Arviointiprosessiin kuuluva aloitusvaiheen viranomaisten kuulemisneuvottelu (SovaA5§)pidettiin9.11.2009.Neuvottelun tarkoi-tuksena oli kuulla ympäristöviranomaista ympäris-töselostuksessa annettavien tietojen laajuudesta jayksityiskohtaisuudesta.

Maakuntaohjelman vaikutusten arvioinnista ja ympä-ristöselostuksen laatimisesta on vastannut Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Maakuntahallituksen nimit-tämä maakunnallinen SOVA-ryhmä on ohjannut ja koordinoinutvaikutustenarviointia.

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman 2011–2014 ympäristöselostus on raportoitu myös erillisenä jul-kaisuna, jossa kuvataan vaikutusten arvioinnin li-säksi maakuntaohjelman tavoitteet, maakunnan ympäristön nykytila ja keskeiset ympäristöongel-mat sekä keinot vähentää haitallisia vaikutuksia ja esitetään maakuntaohjelman ympäristövaikutusten seurantaindikaattorit.

Maakuntaohjelman vaikutusten arviointi

POKAT 2014 vaikutustenarvioinnissa SOVA -lain mukaisetvaikutuksetonluokiteltuekologisiinvaiku-tuksiin (ympäristövaikutukset),sosiaalisiin, taloudel-lisiin ja muihin vaikutuksiin, joita ovat aluekehitys-vaikutukset ja vaikutukset tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Vaikutusten arviointi tehtiin asiantuntija-arviointinakäyttäen laadullisiamenetel-miä. Ohjelman kokonaisvaikutusten lisäksi arvioin-ti on toteutettu toimintalinjoittain (1-4). Vaikutusten arviointi keskittyy todennäköisesti merkittävimpienvaikutusten tunnistamiseen. Arvioinnissa pyritään osoittamaan vaikutusten muutossuunnat. POKAT’in vaikutustenarvioinnissaonhyödynnettymaakunta-ohjelmanalastrategioidenvaikutustenarviointia.

KokonaisvaikutuksetMaakuntaohjelman tavoitteena on elinvoimainen, kilpailukykyinen ja hyvinvoiva Pohjois-Karjala, jo-hon pyritään kehittämällä mm. työmarkkinatilannet-ta, koulutusta, tuotantoa ja kuntataloutta. Maakunta-ohjelmassa kuvataan maakunnan tavoiteltu kehitys, minkä takia maakuntaohjelman mukaisten tavoittei-den ja toimenpiteiden sosiaaliset, ekologiset ja ta-loudellisetvaikutuksetovatnykytilanteeseennähdenpääosin positiiviset. Tuotantovolyymien kasvaessa voi haitallisia vaikutuksiakin ilmetä.

Yhteenveto Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman so-siaalisista,ekologisista,taloudellisistajamuistavai-kutuksista toimintalinjoittain ja toimenpidekokonai-suuksittain on esitetty taulukossa 7.

66 POKAT 2014

Ekologiset vaikutuksetTarkasteltaessa ohjelman kokonaisvaikutuksia suh-teessaympäristönnykytilanhaasteisiinjaongelmiin,yhdeksi merkittävimmiksi nousevat luonnonvarojenlisääntyvästäkäytöstäympäristöönkohdistuvatvai-kutukset. Maakuntaohjelman merkittävimmät ym-päristövaikutukset liittyvät laaja-alaiseen luonnon-varojen käytön lisääntymiseen. Luonnonvarojen intensiivinen käyttö vähentää luonnon monimuotoi-suutta sekä heikentää lähialueen ihmisten viihtyisyyt-tä sekä vähentää luonnossa liikkumisen ja virkistys-käytönmahdollisuuksia.

Maakuntaohjelman mukaisilla tavoitteilla ja toimen-piteillä on kiinteä kytkentä ilmastonmuutoksen hillin-tään ja siihen sopeutumiseen. Ilmastonmuutoksennegatiiviset vaikutukset kohdistuvat eniten maa- jametsätalouteen, energiantuotantoon ja -käyttöön,matkailuun,liikenteeseen,rakentamiseen,infrastruk-tuuriinsekäalueidenjayritystentalouteen.Maakun-taohjelmalla pyritään hillitsemään ilmastonmuutos-ta mm. edistämällä energiatehokkuutta, lisäämälläuusiutuvienenergialähteidenkäyttöä jamaakunnanenergiaomavaraisuutta,kehittämälläympäristöosaa-mista sekä varautumista ilmastonmuutoksen haas-teisiin.Lisäksiautoriippuvuudenvähentäminensekäjoukkoliikenteenyhteyksienjamuidenjulkistenliiken-nepalvelujen kehittäminen vähentävät maakunnan il-mastovaikutuksia. Maakuntaohjelman toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan yhdyskuntarakenteeseen jatätä kautta yhteiskunnan kustannustehokkuuteen ja ilmastonmuutoksen hillintään. Toisaalta suurilla väy-lähankkeilla on negatiivisia ympäristövaikutuksia,eikäniitävoidaainapitääkestävänkehityksenmu-kaisina ratkaisuina.

Sosiaaliset vaikutuksetKansalaisten hyvinvoinnin kohentamisella ja terveel-lisen elämän turvaamisella on iso merkitys koko maa-kunnan kehitykseen. Maakuntaohjelmalla pyritään parantamaan työmarkkinatilannetta, koulutusta, tuo-tantoa ja kuntataloutta. Työllisyystilanteen, koulutus-tason ja ympäristöntilan paranemisella on positiivinen vaikutus ihmisten elinoloihin, terveyteen ja hyvinvoin-tiin.Eri väestö- ja ikäryhmiensekäalueidenvälisetpositiiviset tasa-arvovaikutukset ovat merkittäviä. Maakuntaohjelmalla pyritään kehittämään tasapuoli-sesti em. ryhmienmahdollisuuksia koulutukseen jatyöllistymiseen. Tietoliikenneyhteyksien parantami-sella pyritään parantamaan asukkaiden palvelujensaatavuuttajavaikuttamismahdollisuuksia.

Taloudelliset ja aluekehitysvaikutuksetLuonnonvarojenhyödyntämiseenperustuvillahank-keilla parannetaan erityisesti harvaanasuttujen alu-eidentyöllisyyttäjakehitetäänelinkeinotoimintaedel-lytyksiä. Maakuntaohjelmalla on selkeä positiivinen vaikutus yritystoimintaan ja maakunnan elinvoimai-suuteen. Erityisesti hyvinvointialaan liittyvä yrittäjyys on iso ja kasvava toimiala Pohjois-Karjalassa.

Maaseudun asuttuna pitäminen on olennainen osamaakuntaohjelmaa ja liittyy vahvasti aluekehitystyö-hön. Maakuntaohjelman mukaisilla toimenpiteillä on mahdollistahillitäväestönkeskittymistätaajamiin jaturvatamaakunnanharvaanasuttujenalueidenelin-voimaisuus. Haasteena on syrjäisten alueiden pe-ruspalvelujen (erityisesti hyvinvointipalvelujen) ja kunnallisteknisten palvelujen (vesihuolto, jätevesien käsittely, jätehuolto, kunnalliset rakennukset) saata-vuus, toimivuus ja kustannustehokkuus. Syrjäisillä alueilla on huolehdittava peruspalvelujen (erityises-ti hyvinvointipalvelut) ja kunnallisteknisten palvelujen (vesihuolto, jätevesien käsittely, jätehuolto, kunnal-liset rakennukset) saatavuudesta, toimivuudesta jakustannustehokkuudesta.


Eri kehittämistoimien väliset vaikutuksetOhjelman vaikutuksia tarkasteltaessa voidaan erot-taa erilaisia vaikutustasoja. Esimerkiksi kivi- ja kai-vannaistoiminnan ympäristövaikutukset kohdistuvatvoimakkaimmin lähiympäristöön, mutta toimialalla on koko maakunnan alue- ja tuotantorakenteelle huo-mattava alueellinen tasapainottava merkitys. Lisäksi eri toimintalinjojen välillä on tunnistettavissa yhteis-vaikutuksia, mutta myös keskenään ristiriitaisia vai-kutuksia. Luonnonvarojen hyödyntämisellä voi ollahaitallisiavaikutuksiamuidenelinkeinojenharjoittami-seen.Perinteisestiluonnonvarojenhyödyntämisessäovat korostuneet lähinnä tuotannolliset tavoitteet. Nyt taloudellisenjateknologisenkehityksenrinnalleovatnousseet myös muut tavoitteet, kuten ympäristöön ja maaseudun elinvoimaisuuteen sekä tuotteidenlaatuunjaturvallisuuteenkohdistuvattavoitteet.Yh-teisvaikutuksistavoidaanmainitaesimerkkinäkestä-vä luonnonvarojenhyödyntäminen, joka luopohjaamyös luontomatkailun kehittämiselle.

Vaikutukset toimintalinjoittain

Toimintalinja 1: Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoimintaYrittäjyydenjayritystoiminnankehittämiselläonmer-kittäviätaloudellisia,aluetaloudellisiajatyöllisyysvai-kutuksia. Maakuntaohjelmalla pyritään edistämäänyritysten verkostoitumista, tuote- ja menetelmäkehi-tystä, innovatiivisuutta ja osaamista siten, että alueen teknologiateollisuudenkilpailukykykasvaasekätätäkauttaalueenjaasukkaidenhyvinvointilisääntyy.

Maakuntaohjelmassa yhtenä selvänä painopisteenä on energiatehokkuuden, ekotehokkuuden ja ener-giaomavaraisuuden lisääminen, jolla voidaan luodamaakuntaan uutta osaamista ja uutta liiketoimintaa. Energiansäästö jaenergiatehokkuussekäraaka-ai-neiden ja materiaalien käytön tehostaminen tuovatsuoria kustannussäästöjä ja tätä kautta kilpailuetua tuotannollisille yrityksille.

Merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät laa-ja-alaisiin luonnonvaroja hyödyntäviin hankkeisiin.Hankkeilla vaikutetaan asuin- ja elinympäristön viih-tyisyyteen,vähennetäänvirkistyskäyttömahdollisuuk-sia sekä lisätään toiminnasta aiheutuvia elinympäris-tön terveys-, viihtyisyys- ja turvallisuushaittoja (melu, pöly). Energiapuun, kantojen sekä hitaasti uusiutu-vanturpeenkäytönarvioidaanlisääntyvänmaakun-nassa,mikämahdollisestikasvattaavesistöpäästöjäja heikentää luonnon monimuotoisuutta. Laaja-alai-sella metsien hyödyntämisellä on pääsääntöisestihaitallisia vaikutuksia vesistöihin ja muihin metsän-käyttömuotoihin, kuten luonnon virkistyskäyttöön, luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen, suoje-lu-jaerämaa-alueidenkäyttöön,metsienhiilivarojensuojeluun ja lisäämiseen sekä metsien maisemalli-siin arvoihin.

Maakuntaohjelman toimintalinja 1 tavoitteet ja eri-tyisesti uudet ICT-innovaatiot lisäävät alueiden jaeri ikäryhmien välistä tasa-arvoa sekä samalla lisää kansalaistenvaikuttamismahdollisuuksia.

68 POKAT 2014

Toimintalinja 2: Menestys viriää osaamisesta Osaamisen kehittämisellä on moninaisia positiivisia vaikutuksia niin yksittäisten kansalaisten hyvinvoin-tiin kuin koko aluetalouteen. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiojärjestelmää kehittämällä ja kansainvälis-tymistäedistämälläluodaanmaakuntaanuuttaosaa-mista jamahdollistetaanuudenympäristöteknologi-an ja liiketoimintamahdollisuuksien synnyttämistä.Tätäkauttaosaamisenvahvistamisellavoidaannäh-däolevanmyöspositiivisiavälillisiävaikutuksiaym-päristöön (päästöjen vähentäminen ilmaan, veteen ja maahan).

Pohjois-Karjalankattavaja laadukaskoulutusjärjes-telmä lisää maakunnan vetovoimaisuutta ja muu-tosvalmiutta. Pohjoiskarjalaisten elämän ja tulevai-suudenperusta on työpaikat, jotka luovat perustantoimeentulolle. Aluekehityksen kannalta keskeisin ky-symys onkin työvoiman saatavuus, riittävyys, osaa-minen ja toisaalta työllistyvyys. Osaavan työvoiman saaminen on yrityksille ja organisaatioille keskeisinmenestymisenedellytys.Osaamis-jakoulutusjärjes-telmät ovat tässä avainasemassa.

Hyvätkoulutusmahdollisuudettarjoavatkaikilleelinikäi-senoppimisenmahdollisuudetjalisäävätasukkaidenhyvinvointiaparantuneidentyöllistymismahdollisuuk-sien kautta. Tulevaisuuden haasteena onkin mitenopiskelijoille luotaisiin harjoittelu- ja työnsaantimah-dollisuudetmaakunnasta.Ohjelmalisääeriväestö-jaikäryhmienmahdollisuuksiakoulutukseenjatyöllisty-miseen. Osaamistason parantuminen lisää ihmisten ympäristötietoisuutta,minkäseurauksenavoidaanli-sätä kulttuuriympäristön arvostusta ja kansalaisten kiinnostustaomiinvaikuttamismahdollisuuksiin.

Toimintalinja 3: Hyvinvoiva ja turvallinen maakuntaOhjelmantavoitteenaonedistääasukkaidenterveel-listä, turvallista ja viihtyisää elinympäristöä sekä ih-misten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Ohjel-man positiiviset sosiaaliset ja aluekehitysvaikutukset ovat merkittäviä. Hyvinvointiala on merkittävä työllis-täjä Pohjois-Karjalassa ja ohjelmalla on tätä kautta merkittäviäpositiivisiataloudellisiavaikutuksia.

Hyvinvointiin liittyvistä kehittämistoimista aiheutuu vain vähän ympäristövaikutuksia. Merkittävimmät välilliset ympäristövaikutukset liittyvät asiakkaiden/palvelujen sijoittumiseen ja tätä kautta liikentee-seen. Kaavoituksella on merkittävä rooli lähipalvelu-jen turvaamisessa ja asuinympäristön viihtyisyydenja turvallisuuden edistämisessä ja säilyttämisessä.Kaavoituksen keinoin voidaan turvata myös luon-to- jahyvinvointimatkailuntoimintaedellytyksetsekälähivirkistysmahdollisuudet.

Maakuntaohjelman hyvinvointiin liittyvillä tavoitteil-la edistetään tasa-arvovaikutuksia monella tasolla.Ohjelma vahvistaa ja edistäämonikulttuurisuutta javähemmistökulttuurien asemaa, tukee eri ikäluokki-enhyvinvointia ja terveyttä sekäeri alueiden välis-ten hyvinvointierojen kaventamista, ehkäisee syrjäy-tymistä sekä varmistaa palvelujen saatavuutta koko maakunnan alueella.

Toimintalinja 4: Puitteet houkutteleviksiToimintalinjantavoitteenaontaatatoimintaedellytyk-set ja fyysiset puitteet aluekehitykselle ja ihmistenviihtymiselle. Kehittämistoimilla turvataan maakun-nan saavutettavuus ja maakunnan sisäinen toimi-valiikennejärjestelmä.Alueidenkäytönsuunnittelullaluodaanedellytyksettoimivallejoukkoliikenteelle,te-hokkaalle tavarankuljetusjärjestelmälle, kansalaisten tarvitsemienpalvelujensaavutettavuudelle,luonnon-alueidenja-varojensäästämisellesekämaaseuduntaajama- ja kyläverkoston elinvoiman säilymiselle.

Parantamalla maaseudun ja kaupungin vuorovai-kutusta sekä kehittämällä maaseudun asukkaidenliikkumistarpeita parannetaan ihmisten elinoloja ja viihtyisyyttä. Suunnittelulla, kaavoituksella ja tontti-politiikallaluodaanasukkailleviihtyisäjatoimivaelin-ympäristö.Terveysvaikutuksiavoidaanvähentääto-teuttamalla vesistö- ja pilaantuneidenmaiden sekäpohjavesienkunnostuksia.Ohjelmassahuomioidaankaikki käyttäjäkunnat sekä taajamien ja harvaan asu-tun maaseudun liikenteen käyttäjät tasapuolises-ti. Turvaamalla tietoliikenneyhteydet ja kehittämällälaajakaistayhteyksiä tuetaan kansalaisten vaikutta-mismahdollisuuksiatasapuolisesti.


Toimintalinja Toimenpidekokonaisuus Sosiaalisetvaikutukset

Ekologisetvaikutukset

Taloudellisetvaikutukset

Muutvaikutukset

Yritykset luovat tämän päivän työpaikat - yrittäjyyteen kannustetaan

+ +/- ++ ++

1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta

Rajapinnoista ratkaisu Luonnonvarojen uusi

aika Karjalan kunnailla kukkii

luovuus Tulevaisuuden

teknologiatjateollisuus

+/- +/- ++ ++

Koulutuskantaahedelmää

Osaamisenosaajat-T&K&I

2. Menestys viriää osaamisesta


++ ++ ++ ++

Kilpailukykyinen palvelurakenne

3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta

Hyvinvointiklusteri - Hyvinvointi alkaa välittämisestä

++ 0 ++ ++

Infrastruktuurijayhteydet-yhdistävättekijät

Ympäristö - vetovoimaa luonnostaan

4. Puitteet houkutteleviksi

Imagokilpailukykytekijänä

++ ++ ++ +

--merkittävätnegatiivisetvaikutukset-vähäisetnegatiivisetvaikutukset0 neutraalit vaikutukset+ vähäiset positiiviset vaikutukset ++ merkittävät positiiviset vaikutukset

Taulukko 7.YhteenvetoPohjois-Karjalanmaakuntaohjelmansosiaalisista,ekologisista,taloudellisistajamuistavaikutuksis-tatoimintalinjoittainjatoimenpidekokonaisuuksittain.

Liikenteen uusien uusiutuvaan energiaan pohjautu-vien vaihtoehtojen lisääminen vähentää päästöjä il-maan, säästää fossiilisia polttoaineita ja vähentääjätteistä aiheutuvia haittoja. Maakuntaohjelmassa on asetettu tavoitteeksi luonnon monimuotoisuu-den ja kulttuuriympäristöjen säilyminen sekä luon-nonvarojen kestävä käyttö. Elinympäristökunnos-tuksilla voidaan lisätä luonnonmonimuotoisuutta jakulttuuriympäristöjen alueellisilla ohjelmilla tuetaan kulttuuriympäristön säilymistä ja lisätään alueen ve-

tovoimaisuutta. Kehittämällä energiatehokkuutta,energiaomavaraisuutta ja ympäristöosaamista vä-hennetään kasvihuonekaasupäästöjä.

Positiivisetaluetaloudellisetvaikutukset liittyvätmo-nella tasolla yritysten toimintaedellytysten ja kilpai-lukyvyn paranemiseen. Toimivat liikenne- ja lan-gattomat tietoliikenne-, puhelin-, digitelevisio- jaradioverkkoyhteydetovatedellytyskehittyvälleyritys-toiminnalle.

70 POKAT 2014

Maakuntaohjelman seuranta

Maakuntaohjelman toteutumista seurataan vuosit-tain toteuttamissuunnitelmassa, jossaanalysoidaansiihenastinen toteuma. Pohjois-Karjalan maakunta-liitto jatkaa vuosittaista Maakuntaohjelman seuran-taseminaarin järjestämistä, jossa tarkastellaan aina ajankohtaisia maakuntaohjelmaan liittyviä asioita ja tehdään tarvittavia tarkistuksia maakuntaohjelmantoteuttamiseen. Indikaattorien kehittymisen seuran-ta tapahtuu luvussa 1 esitetyn taulukon pohjalta. Ala-kohtaisissastrategioissaonmääriteltytarkempiaai-healueittaisia tunnuslukuja joita seurataan.

Lisäksikäytetääntoimenpiteidentarkistamiseksimui-ta saatavilla olevia aineistoja, kuten kaksi kertaa vuo-dessalaadittavanPohjois-Karjalantalouskatsauksentuomaa tietoa. Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman seurantaryhmien määrä, teema ja kokoonpanot tar-kistetaan vastaamaan POKAT 2014 toteuttamista.


Maakuntaohjelman valmisteluprosessi

POKAT2014onlaadittuavoimestijavuorovaikuttei-sesti.Talven2009-2010aikanaonkäytylaajasidos-ryhmäkeskustelukierros, joka on sisältänyt yhteensä noin 45 erillistä tilaisuutta. Laajan sidosryhmäkier-roksen tarkoituksena on ollut kannustaa maakunnan toimijoita ja sidosryhmiä vaikuttamaanohjelman si-sältöön jo valmisteluvaiheessa. Lisäksi on järjestet-ty lausuntokierros ja annettu kaikille kiinnostuneille mahdollisuusantaapalautettaohjelmastaInternetinkautta.Ohjelmasta on laadittuOAS*.Ympäristöse-loste on erikseen nähtävänä.

Maakuntaohjelmatyötä on ohjannut maakuntahalli-tuksen nimeämä johtoryhmä, jossa ovat olleet maa-kuntahallituksen puheenjohtaja Matti Kämäräinen, 2. vpj. Aulikki Sihvonen ja maakuntahallituksen jäsen BirgittaMuukkonen.

Maakuntaohjelman työohjelma 2009-2010 (MKH 22.6.2009 § 142)

Kesäkuu 2009maakuntaohjelmanlaadintaprosessinsuunnit- �telu ja työn käynnistäminen maakuntahallitus päättää maakuntaohjelma- �työnkäynnistämisestäjahyväksyylaadinnalletyöohjelman,sekänimeääohjelmanlaadintaaohjaamaan 3-henkisen johtoryhmän

Elokuu 2009–Lokakuu 2009osallistumis- ja arviointisuunnitelma �julkinen kuulutus �sova-neuvottelu Ympäristökeskuksen kanssa �POKAT 2010 maakuntaohjelman arviointi �käynnistetäänsidosryhmätyöskentelyja-neuvottelutkäynnis- �tetäänyhdistettynämaakuntaohjelmantoteut-tamissuunnitelman valmistelun ja ELY:jen stra-tegistentulossuunnitelmienvalmistelunkanssa

Sidosryhminä: �Kunnat, seutukunnat �Valtion aluehallintoviranomaiset: �Asiantuntija-jakoulutusorganisaatiot �Elinkeinoelämä �Muut sosiaalipartnerit �

valmistelu kytketään Pohjois-Karjalan ryhmien �työskentelyyn(sisällöntoimenpidekuvaukset,hankkeet, rahoitustarpeet)POKAT 2010 maakuntaohjelman ulkopuolinen �arviointi valmistuu, arvioija valmistelee myös ehdotuksenPohjois-Karjalantoimintaympäris-töä koskevaksi swot-tarkasteluksiPohjois-Karjalan maakuntaohjelman seuranta- �seminaari (PK:n ryhmien yhteinen) 27.10.

Marraskuu 2009–Tammikuu 2010 maakuntaohjelman yhteensovittaminen maa- �kuntasuunnitelman sisältöihin ja numeerisiin tavoitteisiinaluekehityslainedellyttämienmuidenhuomi- �oon otettavien ohjelmien ja suunnitelmien sekä maakuntaakoskevienteemastrategioidenyhteensovittaminenPOKAT 2010-maakuntaohjelman arvioinnin tu- �losten ja swot-analyysin yhteensovittaminen uuteen maakuntaohjelmaan maakuntahallitus käsittelee 1. ohjelmaluonnok- �sen 13.11.ohjelmaluonnos esitellään maakuntavaltuustol- �le 30.11., valtuusto evästää jatkovalmistelua

Helmikuu 2010–Huhtikuu 2010maakuntaohjelman 2. luonnos maakuntahalli- �tuksen käsittelyyn 22.3.maakunnallinen elinkeinoseminaari 23.3 �maakuntaohjelmaluonnoksen lausuntokierros �sidosryhmille25.3.–23.4.

7 Prosessin kuvaus

72 POKAT 2014

Toukokuu 2010–Kesäkuu 2010maakuntaohjelman käsittely maakuntahallituk- �sessa 17.5.maakuntavaltuusto käsittelee Pohjois-Karjalan �maakuntaohjelman 2011-2014 14.6.tiedottaminen,painatusjajakelu �

Maakuntaohjelman sidosryhmäkeskustelutPohjois-Karjalanmetsä-jaenergiaryhmä13.8.1. Pohjois-Karjalanammattikorkeakoulunstrategi-2. aseminaari 25.8. Kulttuurihanketoimijat 25.8. 3. Pohjois-Karjalan yhteysverkkotyöryhmä 4. Kunnanjohtajat 4.9. 5. Lieksankaupunginvaltuusto7.9.6. Nurmeksen-Valtimonperusterveydenhuollon7. ky 17.9. Joensuunseudunperuspalvelutyöryhmä25.9.8. Outokummun ja Liperin sosiaali- ja 9. terveysltk 30.9.Päätoimittajatapaaminen 24.9. 10. Pohjois-Karjalan koulutusryhmä 29.9. 11. Pohjois-Karjalan kulttuuriryhmä 29.9. 12. Pohjois-Karjalan hyvinvointiryhmä 29.9.13. Pk-yrittäjät Joensuun seutu 19.10. 14. Pohjois-Karjalan kivi- ja kaivannaisryhmä 5.10. 15. Ilmastonmuutostyöryhmä2.10.16. Kotiseututoimijat 17. Pohjois-KarjalanICT-ryhmä18. Karjalaisen toimittajat 12.10. 19. Pohjois-Karjalan muovi-metalliryhmä 13.10.20. Tohmajärven sosiaali- ja terveysltk (Helli-alue) 21. 13.10. Juuan kunta 15.10. 22.

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman seuranta-23. seminaari 27.10.Pk-yrittäjät Pielisen Karjala 27.10. 24. Naisyrittäjät Keski-Karjala 3.11. 25. Pohjois-Karjalan koulutusryhmä 9.11.26. Pohjois-Karjalan kulttuuriryhmä 12.11.27. Järjestöasiainneuvottelukunta 11.11. 28. POKALIsyyskokous17.11.29. Pohjois-KarjalanEurooppa-strategia30. työryhmä 19.11.MAAKUNTAVALTUUSTO 30.11.31. Pohjois-Karjalanmetsä-jaenergiaryhmä3.12.32. Ennakointi- ja hankintatoimikunta 9.12. 33. Kuntakierros kaikkien kuntien kanssa joulu-34. tammikuussaKulttuuritoimijoidenPakkapakinat20.1.35. Pohjois-karjalan eläkeläisryhmä 26.1.36. Yrityshankkeidenteema-foorumi29.1.37. 5.2 TEKES38. 8.2.PIKES39. 17.2. Pohjois-Karjalan koulutusryhmä40. 26.2. Pohjois-Karjalan ELY-keskus41. 4.3. Maaseutuohjelman ohjausryhmä42. 5.3. Maakuntahallituksen iltakoulu43. 18.3. MYR44. 19.3. Kunnanjohtajat45. 22.3. Maakuntahallitus maakuntaohjelman 46. luonnosPohjois-Karjalan maakunnallinen elinkeinose-47. minaari 23.3.MAAKUNTAVALTUUSTO 14.6.48.


SANASTO Alueellinen bruttokansantuote=alueellatuotettujentavaroidenjapalvelustenarvoelituotannonarvonlisäys

AVI = aluehallintovirasto

EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto

Ekotehokkuus = raaka-aineita ja luonnonvaroja käytetään tuotannossa te-hokkaasti niitä tuhlaamatta.

ELY-keskus = elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

ENPI CBC=EuropeanNeighbourhoodandPartnershipInstrumentforcross-borderco-operation,suomeksiEuroopannaapuruus-jakumppanuus-instrumentti rajat ylittävään yhteistyöhön.

ESR = Euroopan sosiaalirahasto

Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoite=perustuuvuosina1990–2006toteutettuunInterreg-yhteisöaloit-teeseen ja sillä tuetaan yhteistyötä erityisesti EU:n sisärajoilla. Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ohjelmia osarahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoite jakaantuurajatylittävän,valtioidenvälisen(PohjoinenPeriferia,Itämeri)jaalueidenvälisen(InterregIVC)yh-teistyönohjelmiin.Niillätuetaanraja-alueidenjalaajempien,rajatylittävienyhteistyöalueidenintegroitumistasekäalueidenjakaupunkienvälistenverkostojensyntymistäjavahvistumista

ICT =lyhennetuleeenglanninkielisestätermistäinformationandcommunicationtechnology,jokasuomeksikäännetääntieto-javiestintäteknologia

Innovaatio=uusi,omaperäinentuote,palvelutaiprosessi,jokaonkaupallistettu.Innovaatiolleonominaistase, että se tuo aina kehittäjälleen uutta kilpailukykyä.Innovaatio voi olla

täysinuudellatavallatoimivatuotetaipalvelutainiidenosa �uudenlainenlähestymistapasuunnitteluun,tuotantoontaimarkkinointiin �tapayhdistääjoolemassaolevistaosistauusikokonaisuus. �

Teknistenjateknologisten-tuotteisiin,palveluihinjavalmistusmenetelmiinliittyvien-innovaatioidenrinnalleon nostettu myös käsite sosiaalinen innovaatio.

Klusteri = toisiinsa toiminnallisesti liittyvien yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja julki-senvallanmuodostamiaalueellisiaosaamisryppäitä.Toimialastaklusteripoikkeaasiten,ettäsamaanklus-teriinvoikuuluauseammantoimialanyrityksiäjatoimijoita,joidenvälilläonjokintoiminnallinenkytkösjakykytehdäyhteistyötä.Klusteritovatenemmänkuinosiensasumma.Klustereilletyypillisetpaikallisetali-hankintaketjut, markkinointiverkostot, yhteiset työmarkkinat, kehittämisyksiköt ja tukipalvelut tarjoavat klus-teriin kuuluville yrityksille kasvupotentiaalia, jota yksittäiset yritykset toimialakeskittymien ulkopuolella eivät voihyödyntää.Menestyvänklusterintunnusmerkkinävoidaanpitäätoisaaltavuorovaikutukseenjatoisaaltakeskinäiseen kilpailuun perustuvaa korkeaa kilpailukykyä, joka luo samalla myös alueellista menestystä ja elinvoimaisuutta. Aluekehittämisen näkökulmasta oleellista on, että yritysten toimintaympäristöä kehittämällä,

74 POKAT 2014

verkottumistajayhteistyötäedistämällä,sosiaalistapääomaakasvattamallasekäkoulutustarjontaaparanta-mallavoidaanluodajakehittääkilpailutekijöitämyösjulkisensektorintoimenpitein.

KOKO = Koheesio- ja kilpailukykyohjelma, kansallinen erityisohjelma

luonnollinen väestömuutos=syntyneidenmääräsuhteessakuolleidenmäärän

Pohjois-Karjalan strategia 2030=maakunnansuunnittelujärjestelmämuodostuumaakuntasuunnitelmasta,maakuntakaavasta ja maakuntaohjelmasta, maakuntasuunnitelmassa määritellään maakunnan pitkän aika-välinstrategia=maakuntastrategia

OAS = osallistumis- ja arviointisuunnitelma

OSKE- ohjelma = Osaamiskeskusohjelma, kansallinen erityisohjelma

SOVA-laki = suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointia koskeva laki

spin-off - tutkimussektorista tai muusta olemassa olevasta toiminnasta syntyneet yritykset

SWOT =strengths,weaknesses,opportunities,threaths=vahvuudet,heikkoudet,mahdollisuudet,uhkat

TOTSU = Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

T&K&I = tutkimus & kehitys & innovaatio

Työllisyysaste = työllisten osuus työikäisistä

vanhushuoltosuhde=yli65-vuotiaidenmääränsuhde15–64-vuotiaidenmäärään

yrittäjyysaste = yrittäjien määrä suhteutetaan työllisten määrään.


Pohjois-Karjalan maakuntaliiton julkaisujaPohjois-Karjalan liiton nimi muuttui 1.1.2005

Pohjois-Karjalan maakuntaliitoksi

19931 Toimintasuunnitelma ja talousarvio 1.6.–31.12.19932 Kuntayhtymäsuunnitelma vuosiksi 1994–1998, toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodeksi 19943 Joensuun seudun seutukaava

19944 Toimintakertomus 1.6.–31.12.19935 Selvitys Tanskan maaseutualueille kohdistetuista EY:n rakennerahastojen tuista6 Kuntayhtymäsuunnitelma 1995–1999, toimintasuunnitelma ja talousarvio 19957 Pohjois-Karjalan kehittämisohjelma vuosille 1995–19998 Pohjois-Karjalan maaseutuohjelma vuosille 1995–19999 Pohjois-Karjalan saaristo-ohjelma10 Pohjois-Karjalan jätehuollon alueellinen yhteistyö sekä uudet käsittelymenetelmät11 Pohjois-Karjalan EU-ohjelma vuosille 1995–1999 - 2. korjattu painos 1995 - 3. osittain korjattu painos 199612 Joensuun seudun kansainvälinen asema ja sen vaikutus seudun kehittämisstrategiaan

199513 Kylät ja kunnat kehittäjinä Itävallassa - esimerkkinä syrjäinen Waldviertel14 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 99415 Raja-alueen kehittämisohjelma: Itä-Suomi ja Karjalan tasavalta16 Asumisen tulevaisuus ja yhteistyö Joensuun seudulla17 Toimintakertomus 199418 Pohjois-Karjalan kehittämisohjelma vuosille 1996–200019 Kuntayhtymäsuunnitelma 1996–2000, toimintasuunnitelma ja talousarvio 1996

199620 Pohjois-Karjalan kansainvälistymisstrategia21 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 199522 Toimintakertomus vuodelta 199523 Asunto-ohjelmointi Joensuun seudun kunta- yhteistyössä24 Pohjois-Karjalan matkailustrategia 1996–2000

25 Pohjois-Karjalan matkailufakta 199426 Pohjois-Karjalan maankäytön ja aluerakenteen periaatteet27 Toiminta- ja taloussuunnitelma 1997–1999 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 1997

199728 Pohjois-Karjalan maakunnallinen tietostrategia, oppiva maakunta – luova periferia29 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 199630 Maakunnan kehittämisraha ja EU-raha Pohjois- Karjalassa vuosina 1995–199631 Toimintakertomus 199632 Toiminta- ja taloussuunnitelma 1998–2000 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 1998

199833 POKAT 2006: Pohjois-Karjalan maakunnan kehittämisen puitteet vuoteen 200634 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 199735 POKAT 2006: Pohjois-Karjala uudelle vuosi- tuhannelle36 Toimintakertomus 1997 ja tilinpäätös 31.12.199737 Euroopan metsämaakunta 2010 - Pohjois-Karjalan metsästrategia vuosiksi 1998–201038 Kauneimmat Karjalasta – Karjalasta parhaimmat - Pohjois-Karjalan maakuntatapahtuma Helsingissä 13.–15.6.1997, loppuraportti39 Pohjois-Karjalan yritys- ja toimipaikkaselvitys vuosilta 1990–199740 Toiminta- ja taloussuunnitelma 1999–2001 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 1999

199941 Talkoilla tietoyhteiskuntaan - Pohjois-Karjalan tietoyhteiskuntastrategia ja toimenpideohjelma 1999–200642 By Joint Work Party to the Information Society43 Hyvinvointiklusteri Pohjois-Karjalassa - realismia vai idealismia44 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 199845 Toimintakertomus 199846 Pohjois-Karjala – Osaamisen maakunta - Maakunnan koulutusta koskevia kehittämislinjauksia

1 (3)

76 POKAT 2014

200047 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2000–2002 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 200048 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 199949 Tilinpäätös 31.12.199950 Katsaus Pohjois-Karjalan toimialarakenteeseen vuosina 1990–199751 Suurpedot Pohjois-Karjalassa - Pohjoiskarjalaisten luonnonkäyttäjien kokemuksia suurpedoista Large terrestrial carnivores in North Karelia52 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2000–2003 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 200153 Pohjois-Karjalan elintarvikeklusterin kehittämis- strategia 2000–2006

200154 Ihmisen mittainen Pohjois-Karjala - Metkujen maaseutupolitiikka55 Tilinpäätös 31.12.200056 Palvelujen haun suuntautuminen Pohjois-Karjalassa vuonna 200057 Pohjois-Karjalan aluerakenteen vaihtoehtoja - Keskusteluasiakirja58 Pohjois-Karjalan aluerakenteen vaihtoehtoja - Tiivistelmä59 Urban regions in KASPNET area - Urban structures60 Pohjois-Karjalan palvelurakenneselvitys61 KASPNET – Summary of Urban Structures62 Teknologian kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet Pohjois-Karjalassa63 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2002–2004 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2002

200264 Pohjois-Karjalan maakunnan TASKUTIETO 2002–65 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma66 Toimintakertomus 200167 Hyvinvointi Pohjois-Karjalassa 200668 Pohjois-Karjalan yritys- ja toimipaikkaselvitys69 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2003–2005 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2003

200370 Toimintakertomus 200271 Kulttuurista lisää voimaa ja työtä! - Pohjois-Karjalan kulttuuristrategia 2003–200672 Maakuntaohjelma POKAT 2006 - Pohjois-Karjala hyvästä paremmaksi73 Pohjois-Karjalan matkailun nousu vuoteen 2006 - Pohjois-Karjalan matkailustrategian päivitys

74 Pohjois-Karjalan aluerakenteen ja maankäytön tavoitteet ja aluerakenne 202075 Pohjois-Karjalan virkistys- ja luontopalvelut76 Raitis Elämä -projekti 2000–2003 - Loppuraportti77 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2004–2006 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 200478 Pohjois-Karjalan Hyvinvointiohjelman toimeenpano- suunnitelma

200479 Nopeat tietoliikenneyhteydet kylille ja haja-asutus- alueille80 Pohjois-Karjalan kehittämisrahasto 10 vuotta - 1994–200381 Toimintakertomus 200382 Pohjois-Karjalan muovi- ja metalliteollisuuden kehittämisstrategia83 Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt84 Pohjois-Karjalan Eurooppa-strategia85 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2005–2007 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 200586 Joensuun ydinkaupunkiseudun palveluja rakenneselvitys87 Rantojen käytön periaatteet Pohjois-Karjalassa

200588 Innovatiiviset toimet Itä-Suomessa89 Elävänä Pohjois-Karjalassa 202590 Toimintakertomus 200491 Näkökulmia Pohjois-Karjalan tietoyhteiskunta- kehitykseen92 Tilaa tulevaisuuden tekijöille - Pohjois-Karjalan nuorisostrategia93 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2006–2008 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 200694 Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelma 202595 Pohjois-Karjalan työllisyysstrategia 2005–201096 Maakunta liikkumaan – Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategia

200697 Pohjois-Karjalan maakuntakaava, maakuntavaltuusto 21.11.2005 - Tiivistelmä98 Toimintakertomus 200599 POKAT 2010 - Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2007–2010100 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2007–2009 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2007101 POKAT 2010 – Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2007–2010 - Ympäristöselostus

2 (3)


2007102 Pohjoiskarjalaisen koulutusyhteistyön uusi malli - Hankkeen loppuraportti103 Niiralan raja-aseman liikenneselvitys 2007104 Toimintakertomus 2006105 Pohjois-Karjalan bioenergiaohjelma 2015106 Yhteistä Hyvää – Pohjois-Karjalan hyvinvointialan järjestöstrategia 2015107 Pohjoiskarjalainen hyvinvointi – Pohjois-Karjalan hyvinvointiraportti 2007108 Pohjois-Karjalan matkailustrategia 2007–2013109 Ruoasta Elämys – Pohjois-Karjalan elintarvikealan kehittämisohjelma 2007–2010110 Kulttuuri Pohjois-Karjalan aluekehityksessä – Strategiset valinnat 2007–2013111 Kohti kilpailukykyistä ja osaavaa Itä-Suomea Aluerakenteen kehityksen suuntaviivoja/ Tiivistelmä Towards a Competitive and Competent Eastern Finland Regional structure development trends/ Summary112 Kohti kilpailukykyistä ja osaavaa Itä-Suomea Aluerakenteen kehityksen suuntaviivoja113 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2008–2010 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2008

2008114 Pohjois-Karjalan maakuntakaava (1. vaihekaava) Osa A: Kaavaselostus Osa B: Ehdotusvaiheen palaute Osa C: Liitekartat115 Toimintakertomus 2007116 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2009–2011 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2009117 Kehittämisprojektista palveluksi – Itä-Suomen Innovatiiviset toimet -ohjelman arviointi118 The Path from Development Project to Service – Evaluation of the Innovative Actions in Eastern Finland Programme Summary Kehittämisprojektista palveluksi – Itä-Suomen Innovatiiviset toimet -ohjelman arviointi Tiivistelmä

2009119 Pohjois-Karjalan yritysselvitys 2008120 Toimintakertomus 2008121 Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma 2015 - Strategiaosa122 Pohjois-Karjalan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyssektorin työvoimatarpeiden ennakointiraportti 2010–2030123 Pohjois-Karjalan terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelu- yritysten tunnuslukuja 2000-luvulta124 Ilmastonmuutos Pohjois-Karjalan mahdollisuutena125 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010–2012 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2010

2010126 Kaivannaistoiminta Pohjois-Karjalan alue- kehityksessä – Strategiset valinnat 2010–2014127 Pohjois-Karjalan strategia 2030 - Maakuntasuunnitelma128 POKAT 2014 – Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011–2014

3 (3)

ISBN 978-952-5715-40-0ISSN 1795-5610

www.pohjois-karjala.fi

POKAT 2014 on Pohjois-Karjalan kehittämisestä vastaavien toimijoiden yhteinen oh-jelma maakunnan lähivuosien kehittämisen painopisteistä. Se on valmisteltu laajassa yhteistyössä alueen lähtökohdat ja nykytila huomioiden. Taustalla ovat Pohjois-Karja-lan vuoteen 2030 ulottuvassa maakuntastrategiassa määritellyt strategiset linjaukset.

Maakuntaohjelman tavoitteena on väestömäärän laskun hillitseminen, alueen kilpailu-kyvyn parantaminen, talouden tasapainottaminen, työllisyyden kohentaminen, osaa-misen kehittäminen ja elinympäristön laadun parantaminen.

Työllisyyden turvaamiseksi ja parantamiseksi yritystoimintaa kehitetään maakunnan elinkeinoelämän perinteisesti vahvoilla toimialoilla: metsäsektorilla, kaivannaistoimin-nassa, muovi- ja metalliteollisuudessa ja elintarviketuotannossa. Uusia kehittämisen yhdistelmiä haetaan erityisesti puurakentamisessa ja bioenergiatuotannossa. Luovaa taloutta vahvistetaan kulttuurituotannossa ja matkailussa. Optiikka ja materiaalitekno-logia nähdään tulevaisuuden mahdollisuuksina yrityselämän kehittymiselle. Tietotek-niikan mahdollisuudet yhdistävät kaikkia aloja.

Koulutus ja sitä kautta kehittyvä osaaminen ovat alueen kehittämisen tukijalka. Kou-lutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden toimintaa kehitetään entistä asiakas-lähtöisemmäksi. Kansainvälisessä maailmassa Pohjois-Karjalassa toimitaan osana laajempia verkostoja. Sijainnin vuoksi Venäjä on meidän valttikorttimme.

Asukkaiden palveluiden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi kehitetään kuntien yhteistyötä ja palvelurakennetta vastaamaan nykyajan vaatimuksia. Väestön terveyteen tähtää-viin toimenpiteisiin kannustetaan ja pyritään takaamaan ihmisille viihtyisä ja turvalli-nen asuinympäristö.

Yhteysverkkoja kehitetään monipuolisesti saavutettavuuden parantamiseksi. Luon-nosta ja ympäristöstä huolehditaan maakunnan voimavaroina.

Iloa elämään Pohjois-Karjalassa tuovat suvaitsevaisuus, edelläkävijyys, kekseliäi-syys, aktiivinen toiminta ja nopea reagointi muutoksiin sekä yhteisöllinen toiminta.

Maakuntaohjelman rahoitus on vuositasolla noin 175 M€.

pokat 2014

Documents