portfolio

medicalsimulation 1/114 54

Simulaatiot ovat toimintoja, joiden avulla pyritään luo-maan todellisuutta vastaa-vat olosuhteet oppimiselle. Terveydenhuollossa tek-

nologiaa hyödyntävä simulaatio-opetus käynnistyi Yhdysvalloissa jo 1960-lu-vun lopulla, jolloin tietokoneohjattuja potilassimulaattoreita käytettiin ensin anestesia- ja elvytystaitojen oppimiseen lääkärien koulutuksessa.

Hoitotyön koulutuksessa tällaista ope-tusta on annettu globaalisti noin kymme-nen vuoden ajan. Suomessa ensimmäiset älykästä teknologiaa hyödyntävät simu-laatioympäristöt on rakennettu ammatti-korkeakouluihin 2000-luvun alussa.

Korkeaa teknologiaa hyödyntävä hoi-totyön simulaatio-opetus (engl. high fi-delity patient simulation HPS) tarkoittaa sitä, että hoitotyön oppiminen tapah-

tuu tietokone-ohjatun potilasnuken eli potilassimulaattorin avulla. Simulaatio toteutetaan ympäristössä, joka vastaa to-dellisuutta eli esimerkiksi sairaalan en-siavun toimenpidehuonetta.

Potilassimulaattorin kehon toiminnot voidaan tietokoneen avulla säätää vastaa-maan tiettyä hoitoa vaativaa tilannetta, kuten anafylaktista shokkia. Potilassi-mulaattori reagoi myös oikean ihmisen tavoin tehtyihin toimenpiteisiin sekä an-nettuihin lääkityksiin.

Simulaattorinukke avaa ja sulkee sil-mänsä, sen rintakehä nousee ja laskee hen-gityksen tahtiin, pulssi voidaan palpoida ja sydän-, hengitys- ja suoliäänet voidaan kuunnella. Uusimmat simulaattorit myös puhuvat. Tilanteen aitoutta voidaan te-hostaa virtuaalisin keinoin eli heijastamal-la opetustilan seinille kuvia ja tuottamalla todellisuutta vastaavia ääniefektejä.

simulaatiotu

Uudistavat

älykäs simulaatiotekniikka tehostaa sairaanhoitajilta vaadittavien perustaitojen oppimista ja on uusi pedagoginen haaste opettajille.TekstiJormaJokelaKuvatJarinupponen

Harjoitusten aikana opiskelijoilla on lupa tehdä virheitä ja epäonnistua.


Opiskelijat ovat pitäneet suurimpana hyötynä sitä, että simulaatio-opetuksen myötä tehtyjen virheiden määrä oikei-den potilaiden kanssa vähenee, kun voi etukäteen harjoitella riittävästi ja itse-luottamus kasvaa. Oppiminen on mu-kavampaa, nopeampaa ja tehokkaampaa. Oppimistulokset ovat pysyvämpiä mui-hin opetusmenetelmiin verrattuina.

Opettajat ovat myös todenneet, että opiskelijoiden kriittinen ajattelu sekä ongelmanratkaisukyky paranee simu-laatioharjoittelun vaikutuksesta. Myös opiskelijoiden ymmärrys eri lääkkeiden yhteydestä tiettyihin lääketieteellisiin ongelmiin paranee, samoin hoidon suun-nittelu sekä kommunikointi potilaiden kanssa. Simulaatio kehittää myös tiimi-työn taitoja ja kokonaiskuvan muodosta-minen hoitotilanteesta helpottuu.

o s a k s i m u u t a o p e t u s t a

Simulaatioiden lähtökohtana on ko-kemuksellisen oppimisen teoria (Kolb 1984), jonka keskeisiä periaatteita ovat aktiivinen, aikaisempaan tietoon ja koke-mukseen pohjautuva oppiminen, itsenäi-nen toiminta ja päätöksenteko, palaute, opiskelijan ja opettajan vuorovaikutus sekä yhdessä oppiminen. Simulaatiota voidaan käyttää paitsi uuden oppimiseen myös jo opitun arviointiin.

Simulaatio-opetus tulee kytkeä osak-si muuta hoitotyön opetusta jo opetus-suunnitelmissa. On mietittävä, minkä asian opettamiseen simulaatiota käyte-tään, mitkä ovat oppimisen tavoitteet, mikä on sen ajallinen osuus muusta ope-tuksesta sekä miten simulaatio-opetus rytmitetään eri opetusmuotojen kanssa.

Yleisimmin tietokone-ohjatuissa si-mulaatioissa on tuleville sairaanhoitajille opetettu hoitotyön yleisiä perustaitoja, fyysisten toimintojen arviointia ja seu-rantaa sekä toimintaa vaativissa ja mo-nimutkaisissa sairaanhoitotilanteissa. Ensin perehdytään teoriassa opetelta-vaan aihealueeseen ja sitten harjoitellaan simulaatiotilanteessa, minkä jälkeen kohdataan oikeita potilaita todellisissa tilanteissa työharjoittelun aikana.

Simulaatiot sekä harjoittelu kentäl-lä voidaan organisoida myös limittäin tapahtuvaksi. Päätavoitteena on sai-raanhoitajalta edellytettävien tietojen ja taitojen oppiminen.

Korkeaa teknologiaa hyödyntävän simulaatio-opetuksen rinnalla voidaan käyttää myös perinteisiä opetusmenetel-miä, kuten luentoja, demonstraatioita, taitojen harjoittelua ja ohjattua käytän-nön harjoittelua. Haasteena eteen tulee-kin valita kulloinkin parhaiten sopiva tapa opettaa tietty asia opiskelijoille.

l u p a t e h d ä v i r h e i t ä

Sairaanhoitajaopiskelijoita koulutetaan antamaan turvallista ja tehokasta hoitoa potilaille ja tähän sisältyy kliinisten pe-rustaitojen hallinta eri hoitotilanteissa. Suomessa on viime vuosina kritisoitu vastavalmistuneiden sairaanhoitajien kliinisiä taitoja, vaikka lähes puolet kou-lutuksesta on käytännön harjoittelua.

On ilmeistä, että nykyiseen käytännön harjoittelun toteutukseen sisältyy puuttei-ta, joihin ainakin osittain löytyy ratkaisu tietokoneohjatusta simulaatio-opetuksesta.

Vaikka simulaatio-opetus ei koskaan täysin tule korvaamaan harjoittelua to-dellisessa hoitoympäristössä, se kuitenkin lisää potilasturvallisuutta. Harjoitusten aikana opiskelijoilla on lupa tehdä vir-heitä ja epäonnistua. Erilaisia toimenpi-teitä voidaan toistaa, kunnes ne osataan sujuvasti. Myös todellisuudessa harvoin esiintyvien hoitotilanteiden harjoittelu on mahdollista simulaatioiden avulla.

Tietokoneohjattujen potilassimulaat-torien käyttöä sairaanhoidon opetuksessa on tutkittu jonkin verran ja palaute sekä opiskelijoilta että opettajilta on ollut pää-osin positiivista. Opiskelijoiden tiedot ja taidot ovat simulaatio-opetuksen jälkeen parempia kuin perinteisten opetustilan-teiden jälkeen.

h a r j o i t u s o p e t u s t i l a n t e e n a

Opetustilanteen simulaatioharjoituksessa voidaan erottaa eri neljä vaihetta: orien-taatio tulevaan tehtävään, tilannekuvauk-sen kertominen, toiminta tilanteessa ja reflektio, eli tilanteen jälkikäsittely. Siten toiminta, jota simulaatiossa harjoitellaan, on opetettu teoriassa jo ennen tilannetta. Simulaation valmistautumiseen voi kuu-lua myös esimerkiksi kirjallisuuden luke-mista tai opetus-dvd:n katsomista.

Opettaja on etukäteen suunnitellut hoitotilanteen ja määritellyt oppimista-voiteet ryhmälle. Tilannekuvaus kerro-taan opiskelijoille ennen harjoituksen alkua. Simulaatioharjoitus kestää yleensä 15-20 minuuttia. Harjoituksessa koros-tuu luottamuksellisuus opettajien ja opis-kelijoiden välillä.

Yleensä 3-5 opiskelijaa suorittaa simu-laatiotilanteessa sairaanhoitajan tehtäviä, ja myös opettajat ovat ohjaajina mukana.

Muu osa opiskelijaryhmästä seuraa tilan-netta tv-monitorin välityksellä simulaa-tiohuoneen ulkopuolella.

Harjoitustilanteessa voi olla mukana myös henkilö, joka näyttelee esimer-kiksi omaista tai lääkäriä. Lääkäri voi olla myös konsultoitavissa puhelimitse simulaation aikana. Opettajan rooli on tarkkailla ryhmän itsenäistä toimintaa ja antaa tarvittaessa ohjeita. Koko harjoitus tallennetaan videonauhalle.

Simulaatiotilanteen jälkeen tehdään reflektio eli jälkipuinti, jonka tarkoituk-sena on että mahdollinen virheellinen toiminta nousee esille ja kaikille ryhmän opiskelijoille tulee selväksi, miten malli-tilanteessa olisi pitänyt toimia. Prosessi, lopputulos ja myös skenaarion soveltu-vuus oppimiseen ja vastaavuus todelli-suuteen käydään kaikkien opiskelijoiden kanssa keskustellen läpi.

Harjoitusta seurataan monitorista simulaatiohuoneen ulkopuolella

n

Toiminta jota simulaatiossa harjoitellaan, on opetettu teoriassa jo ennen tilannetta.

<<< GRAAFISET TYÖT

Pekka Halosen Akatemian koulutyö 2011, asiakaslehti lahtelaiselle Nor-dic Simulators yritykselle.

Tehtävänä oli toteuttaa lehden tait-to, kuvitus ja valokuvaus.

8 9

n ordic Simulators on tällä hetkellä ainoa simulaatiotoimitta-ja maailmassa, joka tarjoaa lääkintä- sekä potilassimulaatiokes-

kuksia käyttövalmiina kokonaisuuksina huoltopalveluineen. Nordic Simula-tors Oy on lahtelainen vuonna 2007 perustettu yritys, joka on erikoistunut lääketieteellisten ja terveydenhuollon potilassimulaatiokoulutuksessa tarvitta-vien välineiden ja laitteiden sekä tilojen suunnitteluun ja rakentamiseen yhdessä asiakkaan kanssa.

Potilassimulaatiokeskuksia käyttävät terveydenhuoltoalan oppilaitokset, sai-raalat sekä sotilaslääketieteen keskukset. Nordic Simulators käyttää asiantunti-joinaan vain lääketieteen- ja simulaa-tiokoulutuksen erikoisosaajia ja kaikki yrityksen tarjoamat tuotteet kehitetään tiiviissä yhteistyössä asiakkaan kanssa. Potilaskeskuksien toimituksissa panos-tetaan aina korkeaan laatuun, kestävyy-teen sekä helppokäyttöisyyteen.

Simulaatiokeskuksen suunnittelussa otetaan aina huomioon pedagoginen malli, jonka pohjalta lähdetään rakenta-maan tilojen muotoa ja teknisiä ratkai-suja. Jokainen keskus rakennetaan aina täysin omana kokonaisuutenaan, mutta suunnittelussa hyödynnetään tarkasti luotuja valmiita perusratkaisuja.

Keskuksen perustoimitus sisältää kontrollihuoneen, harjoitushuoneen ja debriefinghuoneen. Suurimmissa keskuk-sissa voi tiloja olla enemmänkin kuin yksi. Simulaatiokeskuksen sydän on langaton potilassimulaattori, jonka ym-pärille rakennetaan simuloitu hoitoym-päristö audiovisuaalisine laitteistoineen.

m a a h a n t u o n n i n a l o i t u s

Vuonna 2009 Nordic Simulators Oy aloitti Gaumard Scientificin tuotteiden maahantuonnin Suomessa. Yhdysval-talainen Gaumard Scientific valmistaa langattomia potilassimulaattoreita.

Gaumardin maahantuonnin myö-tä Nordic Simulators kehitti suomen-kieliset simulaatio-opetustilanteiden jälkipuinti- eli debriefingjärjestelmän. Jälkipuintirjestelmän suunnittelussa pa-nostettiin helppokäyttöisyyden lisäksi toimintavarmuuteen.

Debriefingjärjestelmällä on mahdol-lista nauhoittaa jopa 16 video- tai vitaa-limonitorikuvaa samanaikaisesti. Tämän lisäksi kymmenen langattoman mikro-fonin äänet sekä kuva on mahdollista taltioida samanaikaisesti järjestelmään.

Jokainen kanava nauhoitetaan täy-dellä videolaadulla ja nauhoituksen jäl-keen on mahdolista katsella useaa pientä videokuvaa yhtäaikaisesti tai valittua mielenkiintoista videokuvaa koko näyt-töruudun kokoisena.

EDELLÄKÄVIJÄpot i l a s s imu laa t i on

nordic Simulators oy on ainoa toimittaja maailmassa, joka pystyy tarjoamaan täydellisen potilassimulaatiokeskuksen.Teksti JaniWallenius KuvatJarinupponen

u


y r i t y s p u i s t o j a l u o k i t u k s e t

Vuonna 2009 Nordic Simulators muutti toimitilansa Lahden tiede- ja yrityspuis-toon, joka on pohjoismaiden johtava cleantech-teknologiakeskus. Lahden tie-de- ja yrityspuisto on yksi suomalaisen cleantechin merkittävimmistä toimijoista, joka johtaa Suomen cleantech-alan osaa-miskeskusten verkostoa sekä koordinoi suomalaisen cleantech-liiketoiminnan edistämistä Kiinassa (FECC), Venäjällä ja Intiassa. Lahden tiede- ja yrityspuisto järjestää rahoitusta, tapahtumia ja kon-takteja cleantech-kasvuyrityksille. Vuoden 2010 aikana Nordic Simulators sai uudet Gaumard Scientificin valtuuttamat huol-totilat Lahden tiede- ja yrityspuistoon.

Gaumardin lisäksi Nordic Simulators aloitti myös Prestan elvytysnuken maa-hantuonnin suomeen. Prestan elvytysnuk-ke antaa reaaliaikaista palautetta nuken olkapäähän integroiduilla ledivaloilla ja mahdollistaa itsenäisen harjoittelun sekä helpottaa huomattavasti kouluttajan työ-tä. Kevyt rakenne mahdollistaa myös sen, että Prestan elvytysnukkeja pystyy kanta-maan jopa kahta neljän nuken laukkua kerrallaan. Elvytysnukke on hygieeninen, helppokäyttöiset ja vaihdettavat keuhko-pussit sekä henkilökohtaiset suunsuojat antavat turvallisen elvytyskokemuksen.

Vuonna 2010 Nordic Simulators Oy saavutti korkeimman luottoluokituksen eli AAA -sertifikaatin. Luottoluokituksen teki pohjoismaiden arvostetuin ja suurin luottoluokitusten tekijä, Soliditet -Yhtiöt.

Vuonna 2011 yritys myös saavutti Suo-men Asiakastiedon myöntämän Rating Alfa -luokituksen ja on oikeutettu ”Suo-men vahvimmat” erikoissertifikaattiin.

s o t i l a s l ä ä k e t i e t e e n h a a s t e e t

Vuonna 2008 Nordic Simulators toteut-ti Euroopan ensimmäisen liikuteltavan sotilaslääketieteen simulaatiokeskuksen Hennalan Sotilaslääketieteen keskukseen.

Hennalan sotilaslääketieteen keskuk-sen liikuteltavaan simulaatiokeskukseen rakennettiin mahdollisimman aito maas-tolääkintäteltta. Keskuksen lääkintäsimu-

laattorilla voidaan hoitaa tyypillisimpiä sotavammoja sekä myös kemiallisten ja biologisten aseiden aiheuttamia vammo-ja. Simulaattoripotilas hengittää ja hä-nen kanssaan voidaan keskustella, joten hengitysvaikeuden ja tarvittavan hoidon arviointi voidaan aina suorittaa aidon tuntuisissa olosuhteissa.

Suurin etu liikuteltavasta lääkinnän si-mulaatioyksiköstä on, että se voidaan viedä maastoon mukaan ja kouluttaa kenttäolo-suhteissa potilaan hoitoa sekä simuloida esimerkiksi taistelutilannetta. Lisäksi si-mulaatioyksiköllä voidaan harjoitella vi-

ranomaisten yhteistoimintaa, esimerkiksi panttivanki- ja suuronnettomuustilanteissa.

Hennalan simulaatiokeskus on suoma-laista huippuosaamista parhaimmillaan ja se onkin jo herättänyt suurta mielen-kiintoa kotimaassa ja ulkomaillakin, niin sotilas- kuin siviilipuolella. Keskus on ra-kennettu kuuteen liikuteltavaan räkkiin, josta koko studio on käyttövalmiina kym-menessä minuutissa. Simulaatiokeskus si-sältää kolme kameraa, kuusi langatonta mikrofonia, lääkintänuken tietokoneet, taisteluääniefektit, kauko-ohjatun savu-koneen, ääniohjatut efektivalot, tallen-

Simulaatioharjoittelu Laurea ammattikorkeakoulussa

3D mallinnus simulaatiokeskuksesta

keskuksen sydän on langaton potilassimulaattori, jonka ympärille rakennetaan simuloitu hoitoympäristö.

u


timet sekä videotykit valkokankaineen.

Lisäksi vuonna 2010 puolustusvoimien sotilas-

lääketieteen keskus valitsi Gaumardin langattomak-

si potilassimulaattorikseen. SOTLK tilasi kaksi HAL

potilassimulaattoria joista toi-nen oli perusmalli ja toinen huip-

pumalli, joka sisältää myös RFID teknologiaan perustuvan automaattisen

lääkkeentunnistuksen ja fysiologiset omi-naisuudet. Vuoden 2011 aikana puolustuvoi-mat tilasi lisää Gaumardin kalustoa.

mahdollista seurata simulaatiota suorana videon välityksellä.

Simulaatio-oppimisympäristö on sekä Laurea ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelman opiskelijoiden että alan moniammattilaisten ryhmien kou-lutusympäristö. Lisäksi ympäristö toimii hoito- ja palveluprosessien tutkimus- ja kehittämisympäristönä. Simulaatiota hyödynnetään myös perus- ja erikoistason sekä terveyden- ja sosiaalihuollon täyden-nys- ja jatkokoulutuksissa.

Nordic Simulatorsin toimesta Oulun Ammattikorkeakouluun muutti koko Gaumardin langaton simulaatioperhe.

Perheeseen kuuluivat kaksi aikuissimu-laattoria (HAL), synnyttävä äiti (Noelle), viisivuotias lapsi sekä vastasyntynyt.

Oulussa oli tilat rakennettu valmiiksi ja keskus sisältää kaksi vierekkäistä studiota. Nordic Simulators asensi molempiin stu-dioihin itsenäiset debriefing-järjestelmät kameroineen, mikrofoneineen, tallen-timineen sekä debriefinglaitteistoineen. Paikanpäällä rakennettiin myös myös sähköistys vastaamaan simulaatioteknii-kan vaatimuksia.

Vuonna 2010 myöskin helsinkiläinen ammattikorkeakoulu Metropolia valitsi simulaatiokeskustoimittajakseen Nordic

k o u l u t j a s a i r a a l a t

Vuoden 2009 aikana Laurea ammattikor-keakouluun rakennettiin Medical Care Simulation Centre Nordic Simulatorsin toimesta. Oppimisympäristössä voidaan harjoitella potilaan hoitoa todentuntui-sissa sairaalaolosuhteissa aina potilaan hoitoympäristöön ambulanssilla tulosta kotiutukseen asti.

Oppimisympäristö sisältää polikli-nikan, shokkihuoneen, tehotilan sekä vuodeosaston. Ohjaajan käytössä on val-vonta- ja ohjaushuoneet sekä jälkipuintia varten erillinen debriefingtila, jossa on

HAL simulaationukke harjoitustiimin hoidossa

Anglia Ruskin yliopisto itä-Englannissa u

oppimisympäristössä voidaan harjoitella potilaan hoitoa todentuntuisissa sairaalaolosuhteissa.


nordicsimulatorsoyperustetaan

euroopanensimmäinenliikuteltavasotilaslääke-tieteensimulaatiokeskus

gaumardscientificinedustussuomessauudettoimistotilatlahdentiedejayritys-puistossa

medicalandCaresi-mulationCentrelaureaammattikorkeakouluun

gaumardscientificintakuuhuoltoPrestanelvytysnukenedustussuomessakorkeinluottoluokitus

oulunammattikorkea-kouluunkokogaumar-dinsimulaatioperhe

metropoliaammatti-korkeakouluunsimulaa-tiokeskus

Puolustusvoimiensoti-laslääketieteenkeskusvalitsigaumardinpoti-lassimulaattorikseen

kymenlaaksonammattikorkeakouluunsimulaatiokeskus

hushankkikol-mannenlangattomanpotilassimulaattorinsa

Pohjois-karjalanammattikorkeakouluunsimulaatikeskuskokkolansosiaali-jaterveysalanyksikköönsimulaatiokeskus

Simulators Oy:n. Kokonaisuus sisältää kontrollihuoneen, kaksi harjoitushuonet-ta sekä kolme debriefing -huonetta.

Kymenlaakson ammattikorkeakoulun lääketieteellinen simulaatiokeskus myös valmistui. Simulaatiokeskuksessa on kak-si studiota, kaksi kontrollihuonetta sekä yksi debriefing- huone. Tilat on jaettavis-sa niin, että studiot ja kontrollihuoneet voidaan pitää erilisinä yksiköinään tai yhtenä isona yksikkönä. Simulaatiokes-kuksen toinen studio on lavastettu sairaa-laympäristöksi ja toinen kotiympäristöksi.

Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakou-lu teki hankintapäätöksen yhdestä Gau-mard HAL potilassimulaattorista sekä debriefing -järjestelmästä. Lisäksi hankin-taan sisältyi myös kameroiden lisäasen-nuksia vanhempaan studioon.

Kokkolan Sosiaali - ja Terveysalan yk-sikköön rakennettiin simulaatiokeskus.

Keskuksen henkilöstö tutustui moniin simulaatiokeskuksiin ja päättivät kilpai-lutuksen jälkeen hankkia Gaumardin HAL S3000 potilassimulaattorin sekä lii-kuteltavan ETC-debriefing järjestelmän. Lisäksi Kajaanin ammattikorkeakouluun rakennettiin vuoden 2011 aikana simu-laatiokeskus jonne toteutettiin sekä koti- että sairaalaympäristöt.

Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoi-topiiri hankki kolmannen Gaumardin langattoman potilassimulaattorinsa. Ai-kaisemmin heillä oli vastasyntynyt ja yksivuotias, jotka olivat Suomen en-simmäiset langattomat simulaattorit jo vuonna 2008. Perhettä kasvatettiin yhden langattoman HAL s3101 aikuispotilassi-mulaattorin verran.

HUS:sin simulaatiotiimi kiertää eri sairaaloissa pitämässä harjoituksia ja mie-lenkiintoiseksi harjoitukset tekee se, että

ne pidetään aidoissa sairaalan tiloissa. Tämä asettaa haasteita debriefing talle-ninlaitteistolle. Ratkaisun ongelmaan toi Nordic Simulatorsin tarjoama ETC mobiili tallenninjärjestelmä, joka on erit-täin pienikokoinen. Järjestelmään kuuluu kaksi kannettavaa tietokonetta ja kolme pientä kameraa, joista yksi on sähköises-ti käänneltävä. Kaikki informaatio ja vi-taalitiedot nukesta tulevat langattomasti tallentimeen. Debriefing koneella voi-daan toisesta huoneesta katsoa langatto-man WLAN yhteyden avulla live-kuvaa ja tallenteita. Koko järjestelmä mahtuu yhteen kompaktiin pyörillä varustettuun laukkuun ja se on toimintakunnossa 7 minuutissa kun se puretaan laukusta.

Vuonna 2011 Nordic Simulators aloit-ti rakentamaan ensimmäistä kansainvä-listä simulaatiokeskustaan itä-Englantiin, Anglia Ruskin yliopistoon.

kajaaninammattikorkeakou-luunsimulaatiokeskussPrvalitsiPrestanviralliseksiharjoitus-välineeksiPuolustusvoimillelisäägaumardinsimulaattoreitausa:nsuurlähettiläsBruceorecknordicsimulatorissa

2007 2008

2009

2010

kansainvälinenpotilassimulaatiokes-kusenglantiinsuomenvahvimmatsertifikaatti

2011Gaumard Scientific perustettiin vi-rallisesti vuonna 1949, kun se esitteli ensimmäisen synnytyssimulaattorin. Synnytyssimulaattorin tavoitteena oli parantaa kätilöiden kliinistä osaamis-ta sekä vähentää äitien ja lasten kuol-leisuutta ja sairastumisia. Yrityksen filosofiana oli tarjota innovatiivisia ope-tussimulaattoreita edulliseen hintaan.

Kuluneen puolen vuosisadan ajan Gaumard on omistautunut ja onnistu-nut jatkamaan innovatiivisten opetussi-mulaattoreiden kehitystyötä.

1990-luvulla Gaumard Scientific esit-teli vuorovaikutteiset ja tietokoneinteg-roidut potilassimulaationuket aikuisten, lasten sekä vastasyntyneiden elvytykseen.

Alan edelläkävijänä Gaumard julkisti maailman ensimmäisen langattoman po-tilassimulaattorin (HAL) vuonna 2005, joka kehitettiin yhteistyössä USA:n ar-meijan kanssa. Siitä seurasi langattoma-na kokonainen simulaatioperhe.

Simulaatioperhe sisältää aikuisen (HAL), synnyttävän äidin (NOELLE), viisi- ja yksivuotiaan lapsen, vastasynty-neen ja uusimpana jopa keskosena synty-neen simulaatiovauvan.

Potilassimulaattoreiden langattomuus tuo moni etuja koulutukseen, koska har-joituksia voidaan järjestää vaikka ulkona. Myös potilassiirrot ja koko hoitoketjun harjoittelu onnettomuuspaikalta sairaa-laan on mahdollista langattomana har-joitella todenmukaisesti.

gaumard scientific

n

Vuosaari on kasvanut isoksi, ja kaupunkisuunnit-teluvirasto pitää sitä kasvun painopistealueena. Vuosaaren keskustassa on kauppakeskus Colum-bus ja vuonna 1998 valmistunut metroasema. Vuotalo, urheilutalo ja lukio ovat Columbuksen välittömässä läheisyydessä. Cirrus on 26-kerrok-sinen asuinkerrostalo, korkeus 92 metriä.

Rastila on pääasiassa pienta-loaluetta, ja siellä sijaitsee myös Rastilan leirintäalue. Keski-Vuo-saari on tyypillinen 1960-luvulla rakennettu lähiö ja Meri-Rastila 1990-luvulla rakennettu moder-ni asuntoalue. Uutela ja Musta-vuori ovat laajoja viheralueita kuten myös Kallahden niemi ja Meri-Rastilan alueella sijaitseva Ramsinniemi.

Vuosina 1991–2000 rakennettu Kallahti on tii-vis ja moderni asuinalue. Kallahti on rakennettu inhimilliseen mittakaavaan, ehkä haettu keski-aikaista kaupunkitunnelmaa. Puuton Mustan-kivenpuisto on Kallahden keskuspiste, lähem-pänä golfkenttää kuin luonnontilaista puistoa. Puiston pohjoispäässä rakennusten fasadit ovat kaarevia. Kokonaisuutena puisto on ainutlaatui-nen kaupunkitila.

Aurinkolahti rakennettiin vuosi-na 2000–2008 kovan rahan asun-noiksi. Asukkaiden keskitulo on huomattavasti korkeampi kuin muualla Vuosaaressa, samaa luok-kaa kuin Töölössä ja Lauttasaares-sa. Asemakaava on selkeä. Alueen keskellä on kolme puistoa ja taloja kerrostalokortteleiden sisällä.

Vuosaari liitetään Sipoosta Helsin-kiin. Uusi vuosaaren silta avataan maantieliikenteelle ja Pauligin teh-das muuttaa Vuosaareen. Vuosaa-ren lähiön rakentaminen alkaa.

1960

Valtuusto hyväksyy yleiskaavan, josta löytyy satamavaraus. Metro-linjan rakentaminen alkaa. Kaupun-ginvaltuusto hyväksyy sataman perustamissuunnitelman.

1990Uusi vuotalo aloittaa toimintansa. Kaupunginvaltuusto päättää sata-man rakentamisesta. Aurinkolah-den rakentaminen pääsee vauhtiin ja kanavan rakentaminen alkaa.

2000

Vuosaari esiintyy Porvoon läänin maakirjassa. Ensimmäinen kirjallinen lähde Vuosaaresta. Helsingin perus-taminen liittää ympäristön kohtalon kaupungin kehitykseen.

1540Vuosaari löydetään kesänviettokoh-teena. Höyrylaivayhteys Vuosaareen ja huvila-asutuksen välillä alkaa. Vi-aporin rakennustyöt vaurastuttavat Helsingin pitäjää.

1800

1940 Suurpommitusten hämäysoperaati-ot. Hallitus jättää Vuosaaren aluelii-toksen ulkopuolelle liian maatalous-valtaisina. Ajatus satamasta esiintyy ensimmäisen kerran.

Venäläisten linnoitustyöt I maail-mansodan aikana Vuosaaressa, jos-ta on nähtävänä tykkiteitä edelleen. Vuosaaren liittämistä Helsingin kau-punkiin tutkitaan.

1910

Rastilan rannalle avataan viralli-nen leirintäalue. Valmetin telakka rakennetaan ja toimii Vuosaaressa aina vuoteen 1987. Vuosaaren ur-heilutalo valmistuu.

1970

Vuosaari – Kaupunki meren rannalla

Vuosaari – Väljää asumista

26ker

rosta

kpl

92korkeu

s

m

pinta-a

la

15km2

35asu

kkaita 000

I T Ä K E S K U SV U O T I E

KA

LLV

I KI N

TI E

V U O T I E

L E I K O S A A R E N T I E

M E R I - R A S T I L A N T I E

N I I N I S A A R E N T I E

KA

LLVI K

INT I E

VUOSAAREN SATAM

AT I E

SA

TAM

AK

AA

RI

PO

RS

LA

HD

EN

TI E

I TÄ

RE

I MA

RI N

TI E

n

n

n

n

n

n n n

n

n

n n

n

n n

n n n

n

n n

n n n n

n

n

n

n n

n n n

n n n

n n

n

n n n

n

n n n

n n n

n n n

n n

n

n n n

n n n

n n

n n

n n

n n n

n

Merkkien selitykset maanantaista perjantaihin

lauantaista sunnuntaihin

ei spurguja

kahvia ja pullaa

lipuntarkastajia

17:15

17:20

17:30

17:40

18:00

18:00

18:05

18:15

18:15

18:20

18:45

19:00

19:20

19:20

19:30

20:10

20:20

20:40

21:10

21:30

21:30

21:45

22:00

22:20

22:40

23:00

23:!0

23:40

00:00

00:10

00:20

00:20

22:40

21:45

22:00

23:10

23:40

23:15

23:45

19:30

00:30

00:40

00:30

01:00

01:10

01:10

01:50

02:00

02:15

02:50

03:00

03:20

03:20

03:50

04:00

04:00

04:05

04:15

04:45

05:00

05:15

05:20

05:40

06:00

04:45

05:50

06:00

06:30

07:45

09:00

09:50

10:35

11:20

10:45

11:15

12:20

12.30

14:30

14:20

14:15

14:30

16:20

15:20

16:45

16:15

16:25

17:30

17:20

18:50

19:00

19:20

19:50

21:20

20:20

21:00

22:00

00:30

01:00

02:00

02:30

02:45

04:00

05:15

06:00

06:30

07:00

07:15

07:45

08:00

09:15

09:45

10:00

10:00

10:30

11:00

11:25

12:00

12:00

12:15

12:45

13:20

14:00

14:45

15:20

15:20

15:45

16:30

17:00

metroaikataulu ruoholahdesta vuosaareen

lähtee lähtee perilläperillä

n n n

n

n

n

n

n n

n n n

n n

n n n

n

n

n n

n

n

n n n

n n n

n

n

n

n

n

n n n

n

n

n

n

n n

n n n

n

n n n

n n n

n

Vuosaaren satama on Vuosaaren uusi, koko pääkaupunkiseutua ja muuta Suomea palvele-va konttisatama.

Vuosaaren satamaa on perusteltu sillä, että nykyinen satamakapasiteetti loppuu vuoteen 2010 mennessä, ja laajentaminen keskellä Hel-sinkiä olisi hyvin vaikeata. Siirtämällä satama ulos keskustasta voidaan myös va-pauttaa laajoja alueita asutusta ja toimistotiloja varten.

Sijainniltaan Vuosaari on arvioitu paremmaksi kuin vaihtoehdoksi tar-jottu Kirkkonummi. Tavaraliikenteen siirtäminen Kotkaan tai Haminaan ei olisi käytännöllistä.

Vuosaari – Satama

Keski-Vuosaaren nimistä suurin osa on peräisin 1960-luvulta. Aiheina nimistössä on käytetty läheisten saarten nimiä ja vanhoja paikannimiä. Lisäksi nimistöön on valittu soutu- ja purjeveneet. Myös meriviitat ja merenkulku ovat tarjonneet aiheita nimiin, mistä kertovat Merikorttitie ja Lokitie. Merenkulkuun ja satamatoimintaan liittyviin nimiin voi törmätä sataman alueella.

Porslahdessa voi puolestaan kuljeskella vaikka Kultakutrin-kujalla tai Pilvilinnankadulla. Nämä nimet ovat kummun-neet Topeliuksen saduista.

Meri-Rastilan nimistö on syntynyt pääosin 1990-luvun alussa. Se on johdettu purje-laivan osien nimistä.

Vuosaari – Kadut merenkulun mukaan

Vuosaaren osa-alueet ovat Keski-Vuosaari, Nord-sjön kartano, Niinisaari, Meri-Rastila, Kallahti, Aurinkolahti, Rastila, Uutela sekä Mustavuori. Vuosaaren kaupunginosan numero on 54.

Vuosaaressa asuu 35702 henkilöä (1.1.2009). Se liitettiin vuonna 1966 Helsingin maalaiskun-nasta Helsinkiin. Pinta-alaltaan (15,39 km²) Vuosaari on Helsingin suurin kaupunginosa.

Vuosaaren asukasluku on kasvanut nopeasti 1990-luvun alusta lähtien. Helsingin metro saa-pui Vuosaareen 31. elokuuta 1998.

Vuosaaren itäosassa sijaitsee Vuosaaren sata-ma-keskus. Satama on pohjoismaiden ajanmu-kaisin satamakeskus, joka käsittää tavarasata-man, sen yhteydessä toimivan logistiikka-alu-een, liikenneyhteydet sekä sataman vieressä olevan Meriportin yritysalueen.

Vuosaari – Monta aluetta

Viimeisimpänä suurimpana alueena nimiä on luotu Aurinkolahteen. Pauligin kahvipaahtimo on innoittanut nimeämään paikkoja niin kahvin kuin mausteidenkin mukaan. Lisäksi nimistös-tä nousee esiin vanhojen tilojen ja huviloiden nimiä.

Vuosaaren nimistöstä nousee selvästi esiin paikallisuus sekä historia. Nimistössä elää niin muisto Porslahden ratsutilasta kuin kalkkiteh-taasta. Paikallisista vaikuttajista nimistössä on muistettu Matti Ilveskorpea, jonka mukaan Ilveskorvenpuisto on nimetty. Lisäksi ni-mensä kartalle ovat saaneet Gustav sekä Bertha Paulig sekä Ivan Falin.

Vuosaari – Kadut mausteiden mukaan

Liikenne ohjataan satamaan uutta 2+2-kaistais-ta moottoritietasoista seututietä 103 pitkin. Se toimii pääkaupunkiseutua kehystävän Kehä III:n jatkeena.

Kansainväliseen Eurooppatie-verkostoon on yhteys Kehä III:n eritasoliittymässä. Satamaan johtavalla maantiellä on Suomen toiseksi pisin tun-neliosuus.

Viitoitukset on toteutet-tu opastein, joita hallitaan keskitetysti tiehallinnon valvomosta. Keravalta on rakennettu rautatieverkon uusi osuus, satamarata.

Vuosaari – Sataman liikenne

150 heh

taaria

Ha

kulk

uleve

ys200m

laivala

ituria

kulkus

yvyy

s

15kpl

11m

suomen

kielisiä

81%

ruots

inkielisiä

5,2%

muunkiel

isiä13,8%

Jari Nupponen 8KU10G






1960



2000



1800

1940Suurpommitusten hämäysoperaati-ot. Hallitus jättää Vuosaaren aluelii-toksen ulkopuolelle liian maatalous-valtaisina. Ajatus satamasta esiintyy ensimmäisen kerran.


1910


1970



26 ker

rost

a

kpl

92 korkeu

s

m

pinta-a

la15km2

35 asu

kkaita000

ITÄKESKUSVUOTIE

KA

LLV

IKIN

TIE

VUOTIE

LEIKOSAARENTIE

MERI-RASTILANTIE

NIINISAARENTIE

KA

LLV

IKIN

TIE

VUOSAAREN S

ATAMATIE

SA

TAM

AK

AA

RI

PO

RS

LA

HD

EN

TIE

ITÄ

RE

IMA

RIN

TIE

n

n

n

n

n

n n n

n

n

n n

n

n n

n n n

n

n n

n n n n

n

n

n

n n

n n n

n n n

n n

n

n n n

n

n n n

n n n

n n n

n n

n

n n n

n n n

n n

n n

n n

n n n

n



ei spurguja

kahvia ja pullaa

lipuntarkastajia

17:15

17:20

17:30

17:40

18:00

18:00

18:05

18:15

18:15

18:20

18:45

19:00

19:20

19:20

19:30

20:10

20:20

20:40

21:10

21:30

21:30

21:45

22:00

22:20

22:40

23:00

23:!0

23:40

00:00

00:10

00:20

00:20

22:40

21:45

22:00

23:10

23:40

23:15

23:45

19:30

00:30

00:40

00:30

01:00

01:10

01:10

01:50

02:00

02:15

02:50

03:00

03:20

03:20

03:50

04:00

04:00

04:05

04:15

04:45

05:00

05:15

05:20

05:40

06:00

04:45

05:50

06:00

06:30

07:45

09:00

09:50

10:35

11:20

10:45

11:15

12:20

12.30

14:30

14:20

14:15

14:30

16:20

15:20

16:45

16:15

16:25

17:30

17:20

18:50

19:00

19:20

19:50

21:20

20:20

21:00

22:00

00:30

01:00

02:00

02:30

02:45

04:00

05:15

06:00

06:30

07:00

07:15

07:45

08:00

09:15

09:45

10:00

10:00

10:30

11:00

11:25

12:00

12:00

12:15

12:45

13:20

14:00

14:45

15:20

15:20

15:45

16:30

17:00



n n n

n

n

n

n

n n

n n n

n n

n n n

n

n

n n

n

n

n n n

n n n

n

n

n

n

n

n n n

n

n

n

n

n n

n n n

n

n n n

n n n

n




Vuosaari – Satama

















150 heh

taaria

Ha

kulk

uleve

ys200m

laivala

ituria

kulkus

yvyy

s

15kpl

11m

suomen

kielisiä

81%

ruots

inkielisiä

5,2%

muunkiel

isiä13,8%


<<< GRAAFINEN MUOTOILU

Pekka Halosen Akatemian koulutyö 2011, graafisen muotoilun ja typo-grafian kurssi.

Työssä tarkoitus painottaa typogra-fista muotoilua. Valokuvat iPhonen Hipstamatic sovelluksella.

n

n

n

n

n

n n n

n

n

n n

n

n n

n n n

n

n n

n n n n

n

n

n

n n

n n n

n n n

n n

n

n n n

n

n n n

n n n

n n n

n n

n

n n n

n n n

n n

n n

n n

n n n

n



ei spurguja

kahvia ja pullaa

lipuntarkastajia

17:15

17:20

17:30

17:40

18:00

18:00

18:05

18:15

18:15

18:20

18:45

19:00

19:20

19:20

19:30

20:10

20:20

20:40

21:10

21:30

21:30

21:45

22:00

22:20

22:40

23:00

23:!0

23:40

00:00

00:10

00:20

00:20

22:40

21:45

22:00

23:10

23:40

23:15

23:45

19:30

00:30

00:40

00:30

01:00

01:10

01:10

01:50

02:00

02:15

02:50

03:00

03:20

03:20

03:50

04:00

04:00

04:05

04:15

04:45

05:00

05:15

05:20

05:40

06:00

04:45

05:50

06:00

06:30

07:45

09:00

09:50

10:35

11:20

10:45

11:15

12:20

12.30

14:30

14:20

14:15

14:30

16:20

15:20

16:45

16:15

16:25

17:30

17:20

18:50

19:00

19:20

19:50

21:20

20:20

21:00

22:00

00:30

01:00

02:00

02:30

02:45

04:00

05:15

06:00

06:30

07:00

07:15

07:45

08:00

09:15

09:45

10:00

10:00

10:30

11:00

11:25

12:00

12:00

12:15

12:45

13:20

14:00

14:45

15:20

15:20

15:45

16:30

17:00



n n n

n

n

n

n

n n

n n n

n n

n n n

n

n

n n

n

n

n n n

n n n

n

n

n

n

n

n n n

n

n

n

n

n n

n n n

n

n n n

n n n

n




Vuosaari – Satama

















150 heh

taaria

Ha

kulk

uleve

ys200m

laivala

ituria

kulkus

yvyy

s

15kpl

11m

suomen

kielisiä

81%

ruots

inkielisiä

5,2%

muunkiel

isiä13,8%







1960



2000



1800



1910


1970



26 ker

rost

a

kpl

92 korkeu

s

m

pinta-a

la15km2

35 asu

kkaita000

ITÄKESKUSVUOTIE

KA

LLV

IKIN

TIE

VUOTIE

LEIKOSAARENTIE

MERI-RASTILANTIE

NIINISAARENTIE

KA

LLV

IKIN

TIE

VUOSAAREN S

ATAMATIE

SA

TAM

AK

AA

RI

PO

RS

LA

HD

EN

TIE

ITÄ

RE

IMA

RIN

TIE






1960



2000



1800



1910


1970



26 ker

rost

a

kpl

92 korkeu

s

m

pinta-a

la15km2

35 asu

kkaita000

ITÄKESKUSVUOTIE

KA

LLV

IKIN

TIE

VUOTIE

LEIKOSAARENTIE

MERI-RASTILANTIE

NIINISAARENTIE

KA

LLV

IKIN

TIE

VUOSAAREN S

ATAMATIE

SA

TAM

AK

AA

RI

PO

RS

LA

HD

EN

TIE

ITÄ

RE

IMA

RIN

TIE

Sotkuinen ja jännittävä seuraukset aikaan-saamat aiemmin salainen tilanne enemmän tulee julkinen.Tämä ilmaisu viittaa vaikutuksia paskaa on heitetty sähköinen tuuletin. Se näyt-tää saaneen alkunsa 1930-luvulla. En voi sanoa paremmin kuin ”näyttää” niin pian maininta siitä, että löydän 1967 painos Eric Partridge:n sanakirja slangi ja ennakkoluu-loton Englanti:

”Odotahan suuri kuulee että! Sitten shit’ll osuma fan!”

Partridge luettelot sanontaa Kanadan, noin 1930, mutta hän ei anna todisteet meidän täytyy mennä 1967 mennessä, vaikka se on epäilemättä aiemmin.

Muut, enemmän kohtelias, muodot lause, johon munat, piirakka, keitto- ja ”tavaraa”, voi varmasti vuodelta USA 1940. Esimer-kiksi Max Chennault’s Up Sun, 1945:

”Kuulostaa että jutut oli osumassa tuulettimeen.”

Fresno Bee republikaanien toukokuuta 1948, kertoi psykiatrit ”yleissopimuksen otsikon Katso miten aivojen Pojat myös Run Wild:

”Kuitenkin, kun tämä aukko kohta oli ratkaistu, psykiatrit tuli kokonaan liiketoi-minnan yleissopimuksen, joka huipentui luonnollisesti valittaessa upseereita tulevana vuonna. Ja että, kuten sanonta kuuluu, oli, kun keitto osuma tuuletin. ”

DONT BLINK

HEARTBEAT

DEVILI N T H E S K Y

kun paska osuu tuulettimeen

D emokratia on jo muinai-sessa Roomassa kehittynyt tapa käyttää uskontoa mm.

päätösten tekemiseen. Hyvin tunnettu muinainen demokratian käyttäjä oli Julius Caesar, joka teki monia demo-kraattisia päätöksiä diktaattorin val-lallaan muilta kyselemättä. Nykyisissä teollisuusmaissa demokratia on valtio-nuskonto, jonka avulla tietämättömiä massoja pidetään tyytyväisenä tarjoile-malla heille illuusio vallasta.

Demokratiaan uskovat ihmiset pal-vovat abstraktiota nimeltä kansanvalta, joka on eräänlainen vastine esimerkiksi kristinuskon Jumalalle. Kansanvaltaa ei tule sekoittaa yleiseen mielipiteeseen, joka on puhtaasti tieteellinen käsite. Demokratian seuraajia kutsutaan äänestäjiksi, joskin uskonnon val-taapitävä eliitti puhuu heistä mie-luummin kansalaisina. Tämä on ovelaa hämäystä, jolla luodaan

illuusio, että demokratia on koko

kansan uskonto. On kuitenkin huomat-tava, että kaikki, jotka ovat kansalaisia, eivät välttämättä ole äänestäjiä ja eivät välttämättä edes kannata demokratiaa.

Demokratiaan kuuluu luterilaiseen tapaan kaksi sakramenttia: täysi-ikäisyys ja äänestäminen. Näistä täysi-ikäisyys on vähäisempi; se tarkoittaa vain tietyn iän saavuttamista, mikä mahdollistaa osallistumisen pääsakramenttiin, ää-nestämiseen. Äänestäminen rinnastuu esimerkiksi kristinuskon rukoukseen. Äänestämisessä kansalainen esittää nöy-rän pyynnön demokratialle ja olettaa saavuttavansa tällä tavoin haluamansa. Aivan kuten rukouksessakin, välillä on-nistaa ja välillä ei. Äänestämisriitin tär-kein päämäärä on psyykkinen tyydytys, eli että kansalainen uskoo saavuttaneensa jotakin äänestämällä, vaikka mikäänlaista muutosta ei olisikaan havaittavissa. Näin kansalainen pysyy tyytyväisenä ja tukee yhteiskunnan taustalla toimivan järjes-telmän ideologiaa.

demoKraTIailluusio vallasta

Demokratia uskontona sai alkunsa Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksesta, kun joukko tyytymättömiä Euroopan monarkioiden perijöitä kyllästyi odot-tamaan pääsyään valtaistuimelle. Ame-rikan mantereelta kaikki uusi leviää vauhdilla, eikä kestänyt kauaa, kun Eu-roopassa suuret massat olivat reagoimas-sa vallanpitäjien epäpätevyyteen. Mikäli hallitsija ei suostunut muuttamaan val-tionuskonnoksi demokratiaa, ratkaisuiksi esitettiin usein giljotiinia. Monet hallit-sijat löysivät päälleen parempaa käyttöä ja siirsivät vallan demokratian papistolle, byrokraateille.

Kuten kaikki uskonnot, myös demo-kratia on oopiumia kansalle ja ruokkii vallankumouksellisia ajatuksia sekä vaa-rallisia separatistiryhmiä. Demokratian seuraajat ovat harvinaisen erimielisiä opinkappaleiden sisällöstä ja niinpä de-mokratian sisälle on muodostunut useita eri kirkkokuntia, puolueita, jotka tavoit-televat maksimaalista valtaa.

U skomaton tarina on tul-lut ulos Arizonan jossa useat todistajat uskovat

ottanut yhteyttä suuri joukko ul-komaalainen olentoja. Jos tarina on totta, se helposti seisoo edessä yksi kaikkein uskomatonta tarinaa lajissaan viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Kaikki alkoi kun joukko ystäviä olivat ajamassa alas venyttää valta-tie lähellä Palo Verde ydinvoimalan etsivät UFOt kameralla, kun yhtäk-kiä he sanovat valtava valo etäisyys kiinni heidän huomionsa leijuu tiellä. Kun he lähestyivät he tajusivat valo oli kiinnitetty massiivinen kol-mion veneet edellä, ikkunat kaikki pitkin ja useita valoja sen ympärillä. Ikkunat pääosin olivat mustuneet, mutta he katselivat joitakin ikku-noita tuli yhtäkkiä avoimia ja sisällä ne voivat tarkkailla ulkomaalainen olentoja oli pysyvä ja katselee niitä. Nämä olennot seisoivat tuijotta-en ulos ja koska ne lopetti niiden ajoneuvojen ja yksi todistaja istui autossa videoimassa koko tapahtuman. Todistaja tilalla videokamera sai ulos hänen autonsa yh-dessä toisen ja lähestyi käsityötä alusta laski alas ja useita korkeita olentoja käveli ulos heitä kohtaan.

Yhtäkkiä, kun olennot lähestyi kaksi, jotka seisoivat ulkopuolella autonsa, yksi tarkkailija jääneet alkoivat huutaa niin pitkä ohut kalpea

olento, jolla on suuret mustat silmät ojensi kä-tensä ja kosketti se yksi niistä. Ihmisen neljän todistajia ja tämä salaperäinen kommunikoivat telepaattisesti noin viidentoista minuutin. Mu-kana keskustelussa olivat ulkomaalaisten ilmoitus rauhallinen yhteyttä ja että he tulisivat mitään pahaa. Lopulta jätetty läheisessä ravintolassa.

demoKraTIa yhteys ulkomaiseen olentoon!

<<< KUVITUS

Pekka Halosen Akatemian kevät-lukukauden 2011 kuvituskurssi. Kuvitukset toteutettu tussilla sekä omilla valokuvilla.

K olme muskettisoturia (ransk. Les Trois Mousquetaires) on romaani Alexandre Dumas, Pere, ensimmäi-

nen sarjoittaa maalis-heinäkuu 1844. Aseta 17-luvulla, se kertoo seikkailuista nuo-

ri mies nimeltä D’Artagnan jälkeen hän lähtee kotiin tulla vartija muskettisoturin. D’Artagnan ei ole yksi muskettisoturin osaston, jotka ovat hänen ystäviään Athos, Porthos ja Aramis, erot-tamattomia ystäviä, jotka elävät tunnuslause ”kaikki yhden, yksi kaikkien puolesta”.

neljä yhdistää ja paeta

Huono d’Artagnan matkustaa Pariisiin liitty-mään Musketeers. Hän kärsii epäonni ja haas-tetaan kaksintaisteluun kolme muskettisoturia (Athos, Aramis ja Porthos). Hyökkäsi kardinaali vartijat, neljä yhdistää ja paeta.

D’Artagnan ja hänen uusi rakkaus etua, Constance auttavat Ranskan kuningatar antaa erityisesti korun hänen paramour, Buckingha-min herttua. Cardinal oppii tämän ja Ranskan kuningas pitää palloa, jossa kuningatar on käy-tettävä korut, sen puuttuminen paljastaa hänen uskottomuus. Neljä kumppaneita hakea koruja Englannista.

Kardinaali kidnappaa Constance, joka on myöhemmin pelastettiin kuningatar. D’Artagnan täyttää Milady de Winter ja huo-maa hän on rikollinen, ex-vaimo Athos ja leski kreivi de Winter. Kardinaali rekrytoi Milady tappaa Buckinghamin myös myöntää hänelle käsinkirjoitetun anteeksi tulevaa tappaminen

d’Artagnan. Athos oppii tämän, tulee anteeksi, mutta ei pysty varoittaa Buckinghamin. Hän lähettää sana Herra de Winter että Milady saa-puu, Herra de Winter pidätykset häntä epäillään tappaa kreivi de Winter, hä-nen veljensä.

Hän viettelee vartija ja pakenee luostariin Ranskaan, missä kuninga-tar secreted Constance. Milady tappaa Constance. Neljä seuralaiset saapuvat ja Athos tunnistaa hänet useita mur-haaja. Hän on kokeillut ja mestattiin.

D’Artagnan on pidätetty. Ennen Cardinal, d’Artagnan liittyy viime-aikaisten tapahtumien ja paljastaa kardinaalin anteeksi. Cardinal tarjoaa hänelle tyhjän muskettisoturi upsee-rin provision. D’Artagnan’s ystäviä kieltäytyä komissio, kukin eläkkeelle uuteen elämään, kertoo häntä otta-maan sen itse, ja niin hän ottaa sen ja myöhemmin hänestä tulee tunnettu luutnantti.

vaatii tyytyväisyyden

Vuonna 1625 köyhien nuorten aatelismies d’Artagnan lähtee Gascognen ja seuraa hänen halunsa tulla Musketeer ja Kaartin Pariisissa. Matkallaan hän näkee ovela herrasmies kes-kustellessaan kaunis lady valmentaja. Kun tämä mies loukkaa häntä, hän vaatii tyytyväisyyden ja mainitsee ylpeänä, että hän on kirjeessä suosi-tuksen M. De Treville häntä. Hän saa ryöstettiin

käskystä tämä mies. Kun hän palaa tajuihinsa, hän tajuaa, että hänen raha ja kirje varastetaan. Pariisissa d’Artagnan vierailut M. De Treville

virassaan, mutta kokousta varjostaa menetys isänsä kirjeen. Sitten hän näkee ovela herras-mies uudelleen ja yrittää kohdata hänet. Näin Kolme muskettisoturia kysyntä tyytyväisyys: Athos, Porthos ja Aramis. Kun hän valmistelee itse ensimmäisen kolmen haasteet, hän taju-aa, että hänen kollegansa ovat ystäviä. Kukin eläkkeelle elämään, kertoo ottamaan sen itse.

Mutta kun kardinaali Richelieu vartijat saa-puvat, he yrittävät pidättää Kolme muskettiso-turia ja D’Artagnan laittomien torjunnassa.

Vaikka itse alakynteen, muskettisoturin ja d’Artagnan voittaa vartijat.

kun hän palaa tajuihinsa

Kun hän tapaa vuokranantajan kaunis nuori vaimo, Constance Bonacieux, se on rakkautta ensi silmäyksellä. Hän työskente-lee kuningatar Ranskan Anne Itävallan, jo-ka on salaa Buckinghamin herttua. Queen on juuri saanut lahja miehensä Louis XIII ja yrittää lohduttaa rakastajaansa hän antaa hänelle timantteja muistoksi. Kardinaali Richelieu, joka yrittää aloittaa sota Rans-kan ja Englannin ja puhuu tilaisuutta.

Alexandre Dumas

Purjetie 3a00960 HELSINKI

Taiteellisuus on ilmiö, jossa henkilö pyrkii lisäämään objektin taiteellisuusarvoa. Tai-teellinen ei tarkoita samaa kuin käytännölli-nen. Esimerkki käytännöllisen ja taiteellisen eroista on vaikkapa mainos; käytännöllinen mainos kertoo mitä mainostaa, mistä mai-nostettua saa, kuka mainostettua tuotetta tekee etc. eli jne.Taiteellinen mainos kertoo samat asiat, mutta täysin käsittämättömällä tavalla. Käytännöllinen mainos on selkeä, mustaa tekstiä valkealla pohjalla, kun tai-teellinen vastine on pientä, valkeaa tekstiä keltaisella pohjalla, jossa on käytetty mah-dollisimman epäselvää fonttia, esimerkiksi jotain hyvin koukeroista.

Tekotaiteellisuus on yleisempää kuin tai-teellisuus, ja taiteellisuuden laji usein korre-loi suoraan tekijän ikään, tai kokemukseen.

Tekotaiteellisuutta esiintyy usein esimer-kiksi internetin “taidekuvissa”, joissa on jonkun Janna-Maarikan silmä lähikuvassa tai muuta vastaavaa. Usein nähty tekotai-teellisuuden muoto on kukka/kasvi, jolla on vesipisaroita.

Nykyrunous on usein myös tekotaiteel-lista, koska se on niin helppoa. Tyypillisen ilmauksen malli onkin väri + vuorokau-denaika, esimerkiksi vihreä yö. Kaikki tai-teellisuus on aina tekotaiteellisuutta, paitsi tekijänsä mielestä. Usein myös taiteelliset teokset ovat tekotaiteellisia, ja tämä tois-tuukin lähes aina.

Paras tapa välttää tekotaiteelliseksi lei-mautuminen on pysyä kotona, katkaista internetyhteys, sulkea ikkunat ja vetää ver-hot eteen. Ovi tulee lukita, ja mahdolliset puhelimet on syytä rikkoa. Edellämainitut varotoimet suoritettuasi on sinun vain py-syttävä asunnossa.

Toinen hyvä tapa on ostaa kaupasta far-kut, t-paita, yksinkertainen huppari ja lenk-karit. Jos puet nämä vaatekappaleet niihin ruumiinosiin, mihin ne ovat tarkoitetut, ku-kaan ei leimaa sinua tekotaiteelliseksi, eikä taiteelliseksikaan.

Ja tärkein asia: vaikka olisit kuinka tai-teellinen tahansa, sinua silti pidetään outona, sinulle nauretaan selkäsi takana tai edessä, ja saat aina kuulla ivaa kaikista tekemisistäsi.

k a i k k itaide

oncainamt e k otaidetta

Avant Garde Gothic Std Book

Avant Garde Gothic Std Oblique

GRAAFINEN OHJEISTUS

A B CA B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Öa b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z å ä ö

Leipätekstityyppi Avant Garde Gothic Std Book & Book Oblique

Leipätekstissä kirjaintyyppi on en-sisijaisesti Avant Garde Gothic Std ja sen Book-leikkaus. Sitä voidaan käyttää kaikissa julkaisuissa. Leipä-tekstin pistekoon tulisi olla 10−12 pt. Riviväli on yleisesti noin 1−4 pistet-tä suurempi kuin kirjainkoko. Rivi-väli on sitä suurempi, mitä pidem-piä rivit ovat.

Leipätekstissä korostuksena voi käyttää Avant Garde Gothic Book Oblique-leikkausta.

Ohessa esimerkki siitä, miten typo-grafia voi käytännössä toimia.

3.1 Typografia|Leipäteksti

Do you see any Teletubbies in here? Do you see a slender plas-tic tag clipped to my shirt with my name printed on it? Do you see a little Asian child with a blank ex-pression on his face sitting outside on a mechanical helicopter that shakes when you put quarters in it? No? Well, that’s what you see at a toy store. You must think you’re in a toy store, because you’re here shopping for an infant named Jeb. Normally, both your asses would be dead as fucking fried chicken, but you happen to pull this shit while I’m in a transitional period so I don’t wanna kill you, I

wanna help you. But I can’t give you this case, it don’t belong to me. Besides, I’ve already been through too much shit this morn-ing over this case to hand it over to your dumb ass. My motherfuck-ing money’s in that office, right? If she start giving me some bullshit about it ain’t there, and we got to go someplace else and get it, I’m gonna shoot you in the head then and there. Hey, look at me when I’m talking to you, motherfucker. You listen: we go in there, and that nigga Winston or anybody else is in there you the first motherfucker to get shot. You understand?

Avant Garde Gothic Std DemiInfant named Jeb

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Öa b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z å ä ö

Shutup&Eat ajoneuvojen väri on ensisijaisesti punainen tai valkoi-nen, jolloin graafinen kuvio sekä tunnus on yksinkertaisinta teipata ja näkyy parhaiten.

Autojen kyljet teipataan kokonaan ikkunalinjan alapuolelta graafisel-la kuviolla, myös konepelti sekä takaluukku.

Takasivulasiin sekä takaikkunaan teipataan ravintolan puhelinnume-ro sekä www osoite. Kirjaintyyppi on ensisijaisesti Avant Garde Gothic Std.

GRAAFINEN OHJEISTUS 7.0 Ajoneuvot

SHUT UP &SHUT UP &

SHUT UP & SHUT UP &

GRAAFINEN OHJEISTUS 2.2 Tunnus|Versiot

SHUTUPANDEAT_LOGO_CMYK.epsSHUTUPANDEAT_LOGO_PMS.eps

SHUTUPANDEAT_LOGO_BW.eps SHUTUPANDEAT_LOGO_NG.eps

PMS CMYK

MUSTAVALKOINEN NEGATIIVINEN

Tunnusta tulee käyttää ensisijaisesti värillisenä. Tunnusta voi käyttää myös mustavalkoisena ja negatiiviversio-na. Esimerkiksi väritulosteissa käy-tetään värillisiä tunnuksia, mus-tavalkoisissa tulosteissa ja 1-väri painatuksissa mustavalkoisia tun-nuksia.

GRAAFINEN OHJEISTUS 4.0 Lomakkeisto

Shutup&Eat ravintoloiden lomak-keistossa on huomioitava yrityksen visuaalinen linja.

Yrityksen visuaalisen viestinnän tu-lee olla yhdenmukaista ja kaikki osa-alueet kattavaa, jotta yrityk-sen arvot tulevat hyvin esille ja tunnistettavuus paranee.

Ohessa esimerkki siitä, miten lo-makkeisto voi käytännössä toimia.

Pekka Halosen Akatemian koulutyö 2012, graafinen ohjeisto.

Graafinen ohjeisto sisältää yrityk-sen tunnuksen, typografian, lomak-keiston, ilmoitukset, työasut, ajo-neuvot, pakkaussuunnittelun sekä ravintolan sisustuksen.

<<< GRAAFINEN OHJEISTO

Pakkaukset muodostuvat oheisen ku-van mukaisesti.

Kaikki pakkaustuotteet, joissa on tarkoi-tus käyttää Shutup&Eat tunnusta, on tehtävä pakkausohjeen sekä siihen liittyvän toimitusohjeen mu-kaisesti.

Pakkaustuotteiden toimittajille on laa-dittu erillinen ohjeisto 07.02.2012.

GRAAFINEN OHJEISTUS 8.0 Pakkaukset

Ravintolahenkilöstön esiintyminen yh-tenäisissä ja asianmukaisissa asuissa antaa ammattimaisen kuvan.

Työasuissa Shutup&Eat tunnus esiin-tyy edessä oikealla (katsojan suun-nasta) ja takana keskitetysti selän yläosassa oheisen piirroksen mu-kaisesti.

Työasu muodostuu kuvan mukaisesti.

Kaikki vaatetuotteet, joissa on tar-koitus käyttää Shutup&Eat tunnus-ta, on tehtävä pukeutumisohjeen sekä siihen liittyvän toimitusoh-jeen mukaisesti.

Vaatetuotteiden toimittajille on laa-dittu erillinen ohjeisto 07.02.2012.

GRAAFINEN OHJEISTUS 6.0 Työasu

Shutup&Eat ravintoloiden sisustus-suunnitelmassa on huomioitava yri-tyksen visuaalinen linja.

Graafinen ohjeisto antaa tyylilliset suuntaviivat, joita soveltaen saa-daan yrityksen imagoon sopiva, lämmin sisustus.

Yrityksen visuaalisen viestinnän tulee olla yhdenmukaista ja kaik-ki osa-alueet kattavaa, jotta yri-tyksen arvot tulevat hyvin esille ja tunnistettavuus paranee.

Ohessa esimerkki, miten ravintolan sisustus käytännössä toteutetaan.

GRAAFINEN OHJEISTUS 9.0 Ravintolat|Sisustus

<<< JULISTEITA

Vasen sivu: kilpailutyö Luonto-Liiton vastamainoskilpailu 2010, 1. sija.Oikea sivu: Pekka Halosen Akate-mian koulutöitä.Art Nouveau juliste Photoshop /Illustrator digipiirustus.Bulb juliste valokuvamanipulaatio.

VIHERVIETTELYS

parasta ennen - bäst före - best before - Годен до: sarja - serie - lot - серия

Valmistuttaja - Tillverkat för - Produced for - Изготовлено для

TEELAADUT:Assam, Intia • Ceylon, Sri LankaDarjeeling, Intia • Kenia, Afrikka

TESORTER:Assam, Indien • Ceylon, Sri LankaDarjeeling, Indien • Kenya, Afrika

TEAS:Assam, India • Ceylon, Sri LankaDarjeeling, India • Kenya, Africa

СОРТА ЧАЯ: Ассам, Индия • Цейлон, Шри Ланка Дарджилинг, Индия • Кения, Африка

TEE • TE • TEA • ЧАЙ TEE • TE • TEA • ЧАЙ4 ERI MUSTAA

MAUSTAMATONTA TEETÄ

4 OLIKA SVARTA TEER MED NATURLIGA AROM

4 VARIETES OF BLACK TEA

4 РАЗНЫХ СОРТА ЧЕРНОГО ЧАЯ

4 ERI MUSTAA MAUSTAMATONTA TEETÄ




35 G NETTO35 G NETTO

37163 CN-code 09023000

VIHERVIETTELYS

SUVIUNELMIASUVIUNELMIA SUVIUNELMIASUVIUNELMIA

parasta ennen - bäst före - best before - Годен до: sarja - serie - lot - серия

Valmistuttaja - Tillverkat för - Produced for - Изготовлено для

TEELAADUT:Assam, Intia • Ceylon, Sri LankaDarjeeling, Intia • Kenia, Afrikka

TESORTER:Assam, Indien • Ceylon, Sri LankaDarjeeling, Indien • Kenya, Afrika

TEAS:Assam, India • Ceylon, Sri LankaDarjeeling, India • Kenya, Africa

СОРТА ЧАЯ: Ассам, Индия • Цейлон, Шри Ланка Дарджилинг, Индия • Кения, Африка

TEE • TE • TEA • ЧАЙ TEE • TE • TEA • ЧАЙ4 ERI MUSTAA

MAUSTAMATONTA TEETÄ




4 ERI MUSTAA MAUSTAMATONTA TEETÄ



4 РАЗНЫХ СОРТА ЧЕРНОГО ЧАЯTEEPUSSIA - TEPÅSAR - TEA BAGS

ПАКЕТИКОВ

TEE • TE • TEA • ЧАЙ

4 ERI MUSTAA MAUSTAMATONTA TEETÄ4 OLIKA SVARTA TEER MED NATURLIGA AROM

TEEPUSSIA - TEPÅSAR - TEA BAGSПАКЕТИКОВ

TEE • TE • TEA • ЧАЙ

4 ERI MUSTAA MAUSTAMATONTA TEETÄ4 OLIKA SVARTA TEER MED NATURLIGA AROM

35 G NETTO35 G NETTO

37163 CN-code 09023000

SUVIUNELMIASUVIUNELMIA SUVIUNELMIA SUVIUNELMIA

<<< PAKKAUSSUUNNITTELU

Vasen sivu: Nordqvist teepakkauksia, asiakastyö 2011.Oikea sivu: Nordqvist asiakastyö 2011, myymäläpakkaus irtoteepakkauksille.Oikealla ylhäällä: Pekka Halosen Akate-mian koulutyö.

400 x 300 mmkorkeus 100/170 mm

luukku aukeaa vetoketjujen kohdalta, perforointireikien kohdille pahvivahvikkeet

<<< MUUT TYÖT

Vasen sivu: visuaalisen historian port-foliotyö Pekka Halosen Akatemiaan. Toteutin työn suunnittelemalla pelat-tavan korttipelin.Oikea sivu: Nordqvist teepakkaus-ten tunnuksia Venäjän markkinoil-le, asiakastyö 2011.Uudenmaan Liiton tunnuksen suun-nittelukilpailu 2012.

UUDENMAAN LIITTO

<<< VALOKUVIA

Vasen sivu: valokuva valittiin kansain-välisen 1x.com-valokuvausyhteisön vuosikirjaan sekä euroopassa kiertä-neeseen näyttelyyn tuhansien valo-kuvien joukosta.Oikea sivu: kilpailutyö, Metro Photo Challenge 2008, 1. sija.

<<< VALOKUVIA

Vasen sivu: valokuvauksen harrastus- ja asiakastöitä.Oikea sivu: HDR-kuvia.

JARI NUPPONENPURJETIE 3A 27700960 HELSINKI040 732 [email protected]

portfolio

Documents