porvoon muuttoliikeanalyysi...vuosina 2015-2035 väestöennuste on laskettu seuduittain (70)...
TRANSCRIPT
PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI
Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro
Huhtikuu 2016
SISÄLTÖ
① Muuttoliike kuntien välillä koko maassa 2010-luvulla
② Porvoon yleinen väestökehitys ja määrällinen muuttoliike vuosina 2000-2015
③ Porvoon muuttajien rakenne ja laadullinen muuttoliike vuosina 2009-2013
④ Yhteenveto muuttoliikkeen määrällisestä ja laadullisesta kehityksestä
2
1. Muuttoliike kuntien välillä koko maassa
vuosina 2010-luvulla
Aluerakenteen isot muutosvoimat 2010-luvulla
Kaupungistuminen
Keskittyminen Vyöhykkeisyys
Liikkuvuus Demografia Pirstoutuminen
1. 2. 3.
4. 5. 6.
Porvoon seutu kuuluu toiminnallisesti kiinteästi tulevaan Etelä- ja
Lounais-Suomen suuralueeseen / työssäkäyntialueeseen
Kasvukolmion osuus (%) koko maasta
– 47,1 % väestöstä
– 50,5 % työpaikoista
– 53,6 % avoimen sektorin työpaik.
– 54,4 % BKT:sta
– 58 % korkea-asteen suorittaneista
– 68,7 tutkimus- ja tuokehitysmenoista
Helsingin, Tampereen ja Turun 90
minuutin ajoaikaetäisyydellä asuu
3,2 miljoonaa ihmistä
Pääradan kolmiraiteisuus ja “tunnin
juna” Turusta Helsinkiin
nopeuttavat suuralueen
muodostumista
Etelä- ja Lounais-Suomen suuralue
30 minuuttia: 1.896.000 hlöä
60 minuuttia: 2.588.000 hlöä
90 minuuttia: 3.193.000 hlöä
Moottoritie Rataverkko
Pori Tampere
Hämeenlinna
Lahti
Kotka
Helsinki
Turku
Keskimäärin 880 000 muuttoa vuodessa 2010-2015
65,3 % Kuntien sisäisiä muuttoja kunnan osa-alueelta toiselle
30 % Kuntien välisiä muuttoja
4,7 % Maahan- ja maastamuuttoja
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike
Muuttoliike kuntien välillä
vuosina 2010-2014
Kuntien välillä tehtiin yhteensä 1,4 miljoonaa muuttoa vuosina 2010-2014 eli keskimäärin 280 000 muuttoa vuodessa. Kuntien välinen muuttoliike oli positiivinen vain joka neljännessä kunnassa (24,7 %) eli 79 kunnassa ja negatiivinen 241 kunnassa (75,3 %).
2010-luvun muuttoliikkeelle on ollut ominaista: 1) kuntien välinen polarisoitumiskehitys muuttovoitto- ja -tappioalueiden välillä, 2) maahanmuuton kasvava merkitys kuntien väestökehityksessä ja 3) keskuskaupunkien lisääntyneet muuttovoitot niiden kehyskuntien sijaan
Kuntien välinen muuttoliike oli positiivinen metro-polialueen laajalla vaikutusalueella, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Joensuun, Po-rin, Seinäjoen, Vaasan ja Oulun seudulla sekä yksit-täisissä paikoissa pistemäisesti näiden ulkopuolella.
Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai määrällisesti eniten muuttovoittoa Helsinki (13.582). Yli tuhan-nen henkilön muuttovoittoon ylsivät mm. Tampere (5.441), Oulu (3.607), Turku (3.559), Kuopio (2.653), Espoo (2.584) ja Lahti (1.684).
7
Kartassa on kuvattu sinisellä muuttovoittoiset ja punaisella muuttotappiolliset kunnat vuosina 2010-2014
Kuntien välinen muuttoliike oli positiivinen suurimmilla kaupunkiseuduilla, Suomen kasvukäytävällä Helsingin ja Vaasan välillä, Helsinki-Lahti –käytävällä ja pistemäisesti näiden alueiden ulkopuolella.
Helsinki (13582) sai määrällisesti ylivoimaisesti eniten muuttovoittoa. Suuria määrällisiä muuttovoittoja saivat lisäksi Tampere (5441), Oulu (3607), Turku (3559), Kuopio (2653), Espoo (2584) ja Lahti (1684).
Porvoo kärsi -143 henkilöä muuttotappiota vuosien 2010-2014 aikana kuntien välisestä muuttoliikkeestä. Porvoon naapurikunnat saivat sen sijaan pääasiassa pientä muuttovoittoa.
Kuntien välinen muuttoliike yhteensä vuosina 2010-2014
> 400 henkilöä
> - 500 henkilöä
Sininen kartassa: muuttovoittoa Punainen kartassa: muuttotappiota
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015
Kuntien välinen muuttoliike
yhteensä vuosina 2010-2014
8
+2 582
-2 016 +7 804
-2 057
-2 411
-1 175
-2 943
-4 182
-3 198
-1 298 -259
-973
-2 097
-1 389 -3 114
+228 -86
+16 244
+2 582
+7 804 -2 016
-86
+228
-3 114
-1 389
-973 -2 057
-2 411 -1 175
-2 943 -3 198
-4 182
-259
-1 298
-2 097
+17 109
+9 556
+4 538
+737
+3 650
+228
+470
+1 805
+2 697
+540
+104
+190
-2 118
-2 439
-1 659
-1 452
-1 455
-1 833
+470
Kuntien välinen muuttoliike määrällisesti maakunnittain, seutukunnittain ja
kunnittain vuosina 2010-2014
Maakunnittain (18) Seutukunnittain (70) Kunnittain (317)
Muuttovoittoa
Muuttotappiota
Muuttovoittoa Muuttovoittoa
Muuttotappiota Muuttotappiota
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016
+ 4 + 14 + 79
Kuntien välinen nettomuutto
ennakkotietojen mukaan 2015
Kartassa on kuvattu sinisellä muuttovoittoiset ja punaisella muuttotappiolliset kunnat vuoden 2015 ennakkotietojen mukaan
Vuonna 2015 sai muuttovoittoa vain alle joka neljäs kunta (76) ja tappiota lähes neljä viidestä kunnasta (241 kuntaa)
Kuntien välisestä muuttoliikkeestä saivat eniten määrällistä muuttovoittoa pääkaupunkiseudun keskuskaupungit sekä muut suuret ja keskisuuret kasvukeskukset (Turku, Tampere, Jyväskylä, Kuopio, Oulu). Merkittävää määrällistä muuttovoittoa saivat suurten kasvukeskusten kehyskunnista muun muassa Sipoo, Järvenpää, Kaarina, Ylöjärvi ja Nokia
Porvoo kärsi ennakkotietojen mukaan vähäisen -25 henkilön muuttotappion vuonna 2015
2010-luvun muuttoliike
pähkinänkuoressa 1 (2)
1. Muuttovoittoa saavien alueiden määrä on entistä alhaisempi: vain yksi neljä kunnasta ja seudusta on saanut muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Nuorista (15-24 v.) on saanut muuttovoittoa vain joka kymmenes kunta (18/317)
2. Muuttovoittoa saavat alueet sijaitsevat a) laajalla metropolialueella, b) suurissa ja keskisuurissa korkeakoulukaupungeissa, c) suurten kaupunkien kehyskunnissa ja d) pistemäisesti muualla maassa. Muuttotappiolliset alueet sijaitsevat ensisijaisesti a) ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun alueella, b) maakuntien 2- ja 3 –(seutu)keskuksissa ja c) rakennemuutospaikkakunnilla
3. Kasvavien ja muuttovoittoisten kaupunkiseutujen sisäisessä dynamiikassa on tapahtunut merkittävä muutos 2010-luvulla keskuskaupunkien ja niiden kehyskuntien välillä: keskuskaupunkien vetovoima on kasvanut 2010-luvun aikana ja kehyskuntien vetovoima vähentynyt suhteessa aikaisempaan kehitykseen
2010-luvun muuttoliike
pähkinänkuoressa 2 (2)
4. Muuttoalttius eli muuttajien määrä suhteessa vastaavanikäiseen väestöön on kasvanut keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä kaikissa ikäryhmissä: 15-19-vuotiaiden muuttoalttius on 2,3 kertaistunut ja 20-24-vuotiaiden lähes kaksinkertaistunut 2010-luvulla esim. 1990-luvun vaihteeseen verrattuna
5. Lisääntynyt maahanmuutto: maahanmuutto on usealla alueella ainoa väestökehityksen dynaaminen osatekijä. Maahanmuuton merkitys kasvaa edelleen alueiden väestönkehityksessä työikäisen väestön määrän vähetessä.
Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016
Väestöennuste seuduittain 2015-2035
Väestö kasvaa
Väestö vähenee
Väestöennuste seuduittain
vuosina 2015-2035
Väestöennuste on laskettu seuduittain (70) Tilastokeskuksen uuden väestöennusteen (2015) mukaan vuosien 2015-2035 välisek-si ajaksi
Väestöennusteen mukaan koko maan väki-luku kasvaa 335 000 henkilöllä vuoteen 2035 mennessä. Väestö kasvaa 24 seudul-la ja vähenee 46 seudulla vuosina 2015-2035
Kuuden eniten kasvavan seudun (Helsin-gin, Tampereen, Oulun, Turun, Jyväskylän ja Kuopion) väkiluku kasvaa ennusteen mukaan noin 411 000 henkilöllä, josta Helsingin seudun osuus kaksi kolmasosaa (61,6 %)
Porvoon seudun väkiluku kasvaa ennus-teen mukaan 4 494 henkilöllä vuoteen 2035 mennessä
253216
54396
17386
14123
41834
8422
29690
11050
4693
4494
3566
3 428
2837
2175
2019
2198
981
937
336 602
353
3 121
-5932
-5852
-5559
-5503
-5268
-5193
2. Porvoon yleinen väestökehitys ja
määrällinen muuttoliike vuosina 2010-2015
Porvoon väestönkehitys osatekijöittäin pitkällä aikavälillä vuosina 1980-2014
Porvoon väkiluku kasvoi 11 295 henkilöllä vuosien 1980-2014 välisenä aikana eli keskimäärin 323 henkilöllä vuodessa
Porvoon kehitys on ollut tasapainoinen kaikkien väestönkehityksen tekijöiden suhteen: väestökasvusta luonnollisen väestönlisäyksen osuus oli 45,4 % ja muuttoliikkeen 54,6%
Luonnollinen väestönlisäys on ollut yhtäjaksoisesti positiivinen koko analyysin ajanjakson ajan
Kuntien välinen muuttoliike on heijastanut suhdannevaihteluita: taantuman aikana Porvoo on kärsinyt muuttotappioista (1990-luvun alku ja 2010-luku).
Nettosiirtolaisuus on kasvanut 1990-luvun puolivälistä saakka
Koko maan mediaani 29 536 €/as.
v. 2012
-300
-200
-100
0
100
200
300
400
19
80
19
82
19
84
19
86
19
88
19
90
19
92
19
94
19
96
19
98
20
00
20
02
20
04
20
06
20
08
20
10
20
12
20
14
Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto
Nettosiirtolaisuus
Lähde: Tilastokeskus, Väestönmuutokset alueittain
Porvoon väestönlisäys vuosittain vuosina 1980-2014
Porvoo on saanut väestönlisäystä joka ainoa vuosi vuosien 1980-2014 välisenä aikana
Porvoo sai väestönlisäystä vuodessa (keskimäärin):
329 henkilöä vuodessa 1980-luvulla,
288 henkilöä vuodessa 1990-luvulla,
399 henkilöä vuodessa 2000-luvulla
229 henkilöä vuodessa 2010-luvulla
Porvoon väestönlisäyksessä on positiivisesta kehityksestä huolimatta suurta vaihtelua eri vuosien välillä. Lisäksi talouden suhdannevaihtelut tulevat esiin Porvoon luvuissa erityisesti kuntien välisen muuttoliikkeen voimistumisen tai supistumisen kautta
Porvoo sai määrällisesti eniten väestönlisäystä vuonna 2004 (+579) ja vuonna 1984 (+578)
Koko maan mediaani 29 536 €/as.
v. 2012
0
100
200
300
400
500
600
700
Lähde: Tilastokeskus, Väestönmuutokset alueittain
Porvoon suhteellinen (%) väestönlisäys vuosina 2010-2014
Ideaalisena vaestonkasvuna pidetaan noin 0,5 % - 1 %:in vuosittaista kasvua ja kovana kasvuna yli 1 %:in kasvua
Porvoon vuosittainen väestönkasvu on ollut suhteessa väestöpohjaan ideaalinen 2000-luvun aikana: Porvoon väestönlisäys oli keskimäärin 0,69 % vuodessa
Porvoon väestönlisäys ylitti kovan kasvun (>1 %) rajan vuosina 2003-2004, mutta pysyi muuten tasaisen kasvun 0,5 -1 %:in tasolla lukuun ottamatta vuosia 2010-2012
Vuosina 2010-2015 väestönlisäys on vaihdellut 0,13 %:sta 0,87 %:iin: vuoden 2015 väestönlisäys oli 0,34 %
Lähde: Tilastokeskus, Väestönmuutokset alueittain
0,00
0,10
0,20
0,30
0,40
0,50
0,60
0,70
0,80
0,90
1,00
1,10
1,20
1,30
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Porvoon väestönkehitys osatekijöittäin vuosina 2010-2015
Porvoon väestönlisäys oli yhteensä 1 315 henkilöä vuosina 2010-2015
Porvoon väestönkehitys oli tasapainossa väestönkehityksen osatekijöiden mukaan: luonnollisen väestönlisäyksen osuus oli 50,3 % ja muuttoliikkeen 49,7 %
Porvoon väestönkehitysdynamiikassa maahanmuuton merkitys on korostunut 2010-luvulla: Porvoon kokonaismuutto olisi ollut negatiivinen ilman siirtolaisuutta, jonka absoluuttinen osuus oli jo suurempi kuin luonnollisen väestönlisäyksen (821 /662) vuosina 2010-2015
Kuntien välisessä muuttoliikkeessä on ollut suurta vaihtelua 2010-luvulla: Porvoo kärsi muuttotappiota vuosina 2010-2012, sai muuttovoittoa 2013-2014 ja jälleen pientä muuttotappiota vuonna 2015
Lähde: Tilastokeskus, Väestönmuutokset alueittain
-200
-175
-150
-125
-100
-75
-50
-25
0
25
50
75
100
125
150
175
200
2010 2011 2012 2013 2014 2015
Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto
Nettosiirtolaisuus
Porvoon tulo- ja lähtömuutto vuosina 2010-2014
Porvooseen tulomuutti 12 704 henkilöä vuosien 2010-2015 välisenä aikana eli keskimäärin 2117 henkilöä vuodessa
Porvoosta lähtömuutti 12 871 henkilöä vuosien 2010-2015 aikana eli keskimäärin 2145 henkilöä vuodessa
Porvoo kärsi muuttotappiota yhteensä -167 henkilöä vuosina 2010-2015 kuntien välisestä muuttoliikkeestä
Porvoon lähtömuuttajien määrä on vaihdellut vuosittain enemmän kuin tulomuuttajien määrä
Lähde: Tilastokeskus, Väestönmuutokset alueittain
1850
1900
1950
2000
2050
2100
2150
2200
2250
2300
2350
2010 2011 2012 2013 2014 2015
Kuntien välinen tulomuutto Kuntien välinen lähtömuutto
Porvoon nettomuutto kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2000-2014
Porvoo sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä muuttovoittoa yhteensä 1 585 henkilöä vuosina 2000-2015 eli keskimäärin 99 hlöä vuodessa
Porvoon nettomuutot vaihtelivat varsin paljon 2000-luvun aikana: Porvoo kärsi muuttotappioita viitenä vuotena 2000-luvulla ja sai voittoa 11 vuotena
Porvoo kärsi suurimmat määrälliset muuttotappiot vuonna 2011, jolloin muuttotappio nousi yhteensä -170 henkilöön
Porvoo sai eniten muuttovoittoa 2000-luvun alkupuolella
Lähde: Tilastokeskus, Väestönmuutokset alueittain
222 241
174
303 308
-47
144
188
122
98
-79
-170
-98
145
59
-25
-200
-100
0
100
200
300
400
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Porvoon tulomuutto
kunnittain vuosina
2010-2014
Vuosien 2010-2014 aikana Porvooseen tulomuutti 10 560 henkilöä eli keskimäärin 2112 henkilöä vuodessa
Porvooseen muutettiin selvästi eniten Helsingistä. Porvooseen muutti yli 500 henkilöä kaikkiaan seitsemästä kunnasta
Porvooseen muutettiin paljon lähikunnista. Seuduittain tarkasteltuna Porvooseen muutettiin eniten Helsingin seudulta
Porvooseen muutettiin Helsingin lisäksi keskimääräistä enemmän muista yliopistokaupungeista: Turusta (500), Tampereelta (207) ja Oulusta (143)
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Rasmus Aro 2016
> 500 hlöä
200-499 hlöä
150-199 hlöä
< 150 hlöä
127
140
143
151
170
184
194
207
268
500
527
591
803
811
2712
0 1000
Lappeenranta
Jyväskylä
Oulu
Kerava
Lahti
Kotka
Kouvola
Tampere
Turku
Sipoo
Askola
Espoo
Vantaa
Loviisa
Helsinki
Porvoon nettomuutto kunnittain vuosien 2010-2014 aikana
Porvoo sai muuttovoittoa yhteensä 127 kunnasta ja kärsi tappiota 105 kunnalle vuosien 2010-2014 välisenä aikana
Porvoo sai eniten muuttovoittoa pääkaupunkiseudun kunnista (Sipoo, Espoo, Vantaa) lukuun ottamatta Helsinkiä, jolle Porvoo kärsi eniten määrällistä tappiota
Porvoo kärsi eniten määrällistä muuttotappiota Helsingin lisäksi Askolalle (!), Turulle ja Loviisalle vuosina 2010-2014
Porvoon muuttotappio Helsingille oli yhteensä 357 henkilöä vuosina 2010-2014 eli keskimäärin 71 henkilöä vuodessa
Koko maan mediaani 29 536 €/as.
v. 2012
174
123
89
59
39
34
27
23
21
21
-15
-17
-20
-37
-39
-60
-77
-118
-159
-357
-400 -300 -200 -100 0 100 200 300
Sipoo
Vantaa
Espoo
Pornainen
Kotka
Hamina
Kirkkonummi
Oulu
Lappeenranta
Tuusula
Lapinjärvi
Salo
Maarianhamina
Vaasa
Kuopio
Tampere
Loviisa
Turku
Askola
Helsinki
Lähde: Tilastokeskus, Kuntien välinen muuttoliike
Porvoon seudun muuttovoitto seuduittain 2010-2014
Porvoon seutukunta sai muut-tovoittoa yhteensä 27 seudulta ja muuttotappiota 43 seudulta vuosien 2010-2014 välisenä aikana
Porvoon muuttovoitto tuli ensi-sijaisesti Helsingin seudulta (+407), jonka osuus Porvoon seudun muuttovoitosta oli lähes kaksi kolmasosaa (60 %) vuosina 2010-2014
Porvoon seudun muuttovoitoista muiden seutujen osuus oli vähäinen
Suurin osa Porvoon tulo- ja lähtömuuttovirroissa tapahtuu Helsingin seudun kanssa
Koko maan mediaani 29 536 €/as.
v. 2012
407
54
29
21
19
18
17
15
13
11
0 100 200 300 400 500
Helsingin
Kotkan-Haminan
Oulun
Raahen
Varkauden
Kemi-Tornion
Jyväskylän
Porin
Kokkolan
Lappeenrannan
Lähde: Tilastokeskus, seutukuntien välinen muuttoliike
Porvoon seudun muuttotappio seuduittain 2010-2014
Porvoon seutu kärsi muuttotappiota yhteensä 27 seudulle vuosien 2010-2014 välisenä aikana
Porvoon seudun muuttotappiot kohdistuivat pääasiassa Lahden (-146), Turun (-111), Loviisan (-82) ja Tampereen seuduille (-68)
Muiden seutujen osuus Porvoon seutujen muuttotappioissa oli vähäinen ja hajautui alueellisesti laajalle alueelle
Koko maan mediaani 29 536 €/as.
v. 2012
-15
-20
-24
-25
-35
-38
-68
-82
-111
-146
-160 -140 -120 -100 -80 -60 -40 -20 0
Tunturi-Lapin
Mariehamns
Kouvolan
Forssan
Vaasan
Kuopion
Tampereen
Loviisan
Turun
Lahden
Lähde: Tilastokeskus, Seutukuuntien välinen muuttoliike
Kuntien välinen nettomuutto keskuskaupungeissa ja Porvoossa vuosina 2010-2015 (määrällisesti)
Koko maan mediaani 29 536 €/as.
v. 2012
Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot
6340
4807
4132 3774
3210
1959 1946 1729
1138
649 547 525 371 -26 -137 -168 -385 -548
-1882 -1884
-3000
-2000
-1000
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000 Porvoo kärsi merkittäviä muuttotappioita vuosien 2009-
2013 aikana, ja sijoittui verrattavien kaupunkien loppupuolelle.
Helsinki sai ylivoimaisesti eniten määrällistä muuttovoittoa.
Tampereen muuttovetovoima koko maan toisena keskuksena vahvistunut
Turun ja Kuopion muuttovoitot kasvaneet merkittävästi viime vuosien aikana
Kuntien välinen nettomuutto keskuskaupungeissa ja Porvoossa vuosina 2010-2015 (suhteessa asukaslukuun promillea)
Koko maan mediaani 29 536 €/as.
v. 2012
Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot
5,42 4,88 4,82 4,70
4,42
3,58
2,80 2,55 2,44 2,43
1,60 1,07 0,94
0,42 -0,08 -0,49 -0,57 -0,89 -1,50
-3,60
-8,28
-10,00
-8,00
-6,00
-4,00
-2,00
0,00
2,00
4,00
6,00
8,00
Porvoo sai asukaslukuun suhteutettuna kuudenneksi vähiten muuttovoittoa keskuskaupunkeihin verrattuna.
Kuopio, Tampere, Helsinki ja Turku saivat seuraavaksi eniten muuttovoittoa asukaslukuun suhteutettuna
Kajaanin suhteellinen muuttotappio erittäin suuri vuosina 2010-2015
3. Porvoon laadullinen väestönkehitys vuosina
2010-2014
Porvoon tulo-, lähtö- ja nettomuutto ikärakenteen mukaan 2009-2013
Porvoo sai muuttovoittoa kaikista muista ikäluokista kuin 15-24 – ja 55-64 –vuotiaista vuosina 2009-2013
Porvoo sai eniten määrällistä muutto-voittoa nuorista aikuisista (25-34 –vuotiaat) ja lapsista (alle 15-vuotiaat). Lisäksi Porvoo sai huomattavaa muuttovoittoa myös 35-44 –vuotiai-den ikäryhmästä
Porvoo kärsi eniten määrällistä muut-totappiota nuorista 15-24 –vuotiaista. Porvoo olisi saanut merkittävää muuttovoittoa ilman muuttotappiota nuorista
Lähes neljä viidesosaa Porvoon tulo- ja lähtömuutoista kohdistuu alle 35-vuotiaiden ikäryhmiin
Koko maan mediaani 29 536 €/as.
v. 2012
Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot
426
-726
536
249 61
-72 31
-1000
0
1000
2000
3000
4000
5000
-14 15 - 24 25 - 34 35 - 44 45 - 54 55 - 64 65 -
Tulo 2009-2013 Lähtö 2009-2013 Nettomuutto 2009-2013
Porvoon nettomuutto koulutusasteen mukaan 2009-2013
Porvoo sai merkittävää muuttovoit-toa korkea-asteen tutkinnon suo-rittaneiden osalta vuosina 2009-2013: Porvoon muuttovoitto oli yhteensä +436 henkilöä
Porvoon korkea-asteen suoritta-neista saadut muuttovoitot olivat varsin suuret erityisesti vuosina 2012-2013
Porvoo sai korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden lisäksi muuttovoit-toa perusasteen tutkinnon suorit-taneista (+248 hlöä) vuosina 2009-2013
Porvoo kärsi joka vuosi muuttotap-piota keskiasteen tutkinnon suorit-taneista (-788 hlöä) eli opiskelija-vetoisista ikäluokista
Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot
102 85
-18 -41
120
-69
-188
-228 -182
-121
65
24
76 125
146
-300
-200
-100
0
100
200
300
Nettomuutto2009
Nettomuutto2010
Nettomuutto2011
Nettomuutto2012
Nettomuutto2013
Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Keskiaste Korkea-aste
Porvoon korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden lähtö-, tulo- ja nettomuutto vuosina 2009-2013
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet ovat tärkeä avainryhmä alueitten elin-voimaisuuden näkökulmasta, ja samal-la keskeinen muuttoliikkeen rakennet-ta kuvaava laadullinen indikaattori
Porvoon tulo- ja lähtömuuton kannalta korkea-asteen muuttotase oli optimaalinen: Porvoo sai korkea-asteen tutkinnon suorittaneista muuttovoittoa jokaisena vuonna vuosien 2009-2013 välisenä aikana
Porvoo sai korkea-asteen suorittanei-sta muuttovoittoa yhteensä 436 henki-löä eli keskimäärin 87 henkilöä vuodessa. Porvoon muuttovoitot korkea-asteen suorittaneista kasvoivat erityisesti vuosina 2012-2013
Koko maan mediaani 29 536 €/as.
v. 2012
Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot
462 476
489
550 542
397
452
413 425
396
65
24
76
125 146
0
100
200
300
400
500
600
2009 2010 2011 2012 2013
Tulo Lähtö Netto
Porvoon nettomuutto pääasiallisen toiminnan mukaan 2009-2013
Muuttajat voidaan jakaa pääasiallisen toiminnan perusteella työllisiin (työssä olevat) ja ei-työllisiin. Jälkimmäisiä ovat työttömät työnhakijat, opiskelijat, lapset, eläkeläiset, varusmiehet ja ryhmä muut / tuntemattomat
Työllisten nettomuutto on tärkeimpiä muuttoliikkeen laadullisia muuttujia merkittävien kerrannaisvaikutusten vuoksi: esimerkiksi yhden työllisen keskimääräiset tulot (29 000 €/vuosi) ovat noin neljä kertaa suuremmat kuin ei-työllisten (noin 7000 €/v.) muuttajien
Porvoo sai merkittävää muuttovoittoa työllisistä muuttajista (+424) vuosina 2009-2013. Lisäksi Porvoo sai muuttovoittoa lapsista, työttömistä ja työvoiman ulkopuolisista
Porvoo kärsi lisäksi muuttotappiota opiskelijoista ja eläkeläisistä
Koko maan mediaani 29 536 €/as.
v. 2012
Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot
424
242
103
67
11
-25 -54
-263 -300
-200
-100
0
100
200
300
400
500
Porvoon työllisten nettomuutto vuosina 2009-2013
Porvoo sai työllisistä (=työssä olevat) muuttovoittoa yhteensä 242 henki-löä ja työttömistä työnhakijoista 67 henkilöä vuosina 2009-2013
Porvoo sai sekä työllisistä että työttömistä muuttovoittoa joka vuosi lukuun ottamatta vuotta 2011
Porvoon laskennallinen hyöty työllisten muuttovoitosta (työllisten määrä x työllisten keskimääräiset tulot kalenterivuoden aikana) oli yhteensä 7,1 miljoonaa euroa vuosina 2009-2013 eli keskimäärin 1,4 miljoonaa euroa vuodessa
Porvoo kuuluu niiden harvojen suurten ja keskisuurten kaupunkien joukkoon, joka saa muuttovoittoa työllisistä henkilöistä
Koko maan mediaani 29 536 €/as.
v. 2012
Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot
73
32
-27
80 84
25
-16
20
9
29
-40
-20
0
20
40
60
80
100
Nettomuutto2009
Nettomuutto2010
Nettomuutto2011
Nettomuutto2012
Nettomuutto2013
Työllinen Työtön
Työllisten nettomuutto määrällisesti keskus- kaupungeissa vuosina 2009-2013
Koko maan mediaani 29 536 €/as.
v. 2012
Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot
10503
1611
880 839
352 242
173 -25 -33 -40 -300 -411 -528 -545 -561 -818 -1400 -1552 -1680 -1797 -1994
-2500
-2000
-1500
-1000
-500
0
500
1000
1500
2000
2500
3000 Porvoo sai työllisistä määrällisesti kuudenneksi eniten muuttovoittoa vuosina 2009-2013 verrattavista kaupungeista
Työllisten muuttovoitot keskittyivät vahvasti pääkaupunkiseudulle: Helsinki, Vantaa ja Espoo saivat työllisistä yhteensä noin 13 000 henkilöä
Työllisistä sai muuttovoittoa vain kuusi keskuskaupunkia Porvoon lisäksi; työllisistä kärsi eniten muuttotappiota Tampere, Jyväskylä ja Joensuu
Porvoon työllisten nettomuutto toimialoittain vuosina 2009-2013
Työllisten tulo- ja lähtömuuttoa voidaan tarkastella toimialoittain ja työnantajasektoreittain: graafissa on esitetty Porvoon työllisten nettomuutto toimialoittain (TOL-luokitus 2008)
Porvoo sai muuttovoittoa lähes kai-kilta toimialoilta lukuun ottamatta majoitus- ja ravitsemistoimintaa, hallinto- ja tukipalveluita sekä ter-veys ja sosiaalipalveluiden toimialoja
Porvoo sai toimialoittain tarkastel-tuna eniten muuttovoittoa raken-tamisen, koulutuksen, kuljetus- ja varastoinnin sekä tukun ja vähittäis-kaupan toimialoilta
Koko maan mediaani 29 536 €/as.
v. 2012
Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot
29
1
-3
1
-10
-53
89
59
-29
51
7
11
42
-33
70
66
98
2
-1
38
0
-1
-80 -60 -40 -20 0 20 40 60 80 100 120
X Toimiala tuntematon
U Kansainvälisten organisaatioiden ym
T Kotitalouksien toiminta työnantajina
S Muu palvelutoiminta
R Taiteet, viihde ja virkistys
Q Terveys- ja sosiaalipalvelut
P Koulutus
O Julkinen hallinto ja maanpuolustus
N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta
M Ammatillinen, tieteellinen ja yms toiminta
L Kiinteistöalan toiminta
K Rahoitus- ja vakuutustoiminta
J Informaatio ja viestintä
I Majoitus- ja ravitsemistoiminta
H Kuljetus ja varastointi
G Tukku- ja vähittäiskauppa
F Rakentaminen
E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto ym
D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto ym
C Teollisuus
B Kaivostoiminta ja louhinta
A Maatalous, metsätalous ym.
Porvoon tulo- ja lähtömuutto tulorakenteen mukaan vuosina 2009-2013
Porvoon muuttoliikkeen rakenne on kilpailukykyinen tulorakenteen näkökulmasta: Porvoo sai muut-tovoittoa keski- ja hyvätuloisista muuttajista sekä muuttotappiota pienituloisista
Porvoo sai muuttovoittoa kaikista yli 17 000 euroa vuodessa ansaitsevista tuloryhmistä ja muuttotappiota 3 000-16 999 euroa vuodessa ansaitsevista
Porvoo sai merkittävää muutto-voittoa (+247 hlöä) hyvätuloisista yli 42 000 euroa vuodessa ansait-sevista muuttajista vuosina 2009-2013
Koko maan mediaani 29 536 €/as.
v. 2012
Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot
2237
884
772
948
750
1035
860 798
839
1151
583
771
1486
814 826
1073
857
1055
821 777 755
1007
487
620
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
1600
1800
2000
2200
2400
Porvoon lähtö- ja tulomuuttajien keskimääräiset tulot vuosina 2009-2013
Porvoon tulomuuttajien keskimää-räiset tulot olivat 19300 euroa muuttoa kohden vuosina 2009-2013
Porvoon lähtömuuttajien keski-määräiset tulot olivat 19397 euroa muuttoa kohden vuosina 2009-2013
Porvoon tulomuuttajien keski-määräiset tulot olivat keskimäärin 97 euroa korkeammat kuin lähtö-muuttajien yhtä muuttoa kohden vuosina 2009-2013
Porvoon tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot olivat varsin korkeat
Koko maan mediaani 29 536 €/as.
v. 2012
Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot
18332
18703
19287
19912
20266
18544
19621
19340
19037
20442
17250
17500
17750
18000
18250
18500
18750
19000
19250
19500
19750
20000
20250
20500
20750
2009 2010 2011 2012 2013
Tulo Lähtö
Porvoon tulo- ja lähtömuuton laskennallinen tulokertymä vuosina 2009-2013
Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä sisältää kaikkien alueen tulo- ja lähtömuuttajien kaikki tulot yhden kalenterivuoden aikana: tulo-kertymä voi olla joko positiivinen (=alue hyötyy muuttajien rakentees-ta) tai negatiivinen (kunta kärsii rasitteita muuttajien rakenteesta)
Porvoon muuttoliikkeen laskennalli-nen tulokertymä oli yhteensä 19,6 miljoonaa euroa vuosina 2009-2013 eli noin 3,9 miljoonaa euroa vuo-dessa
Porvoo sai pientä määrällistä muuttotappiota kuntien välisestä muuttoliikkeestä 2010-luvulla, mutta hyötyy taloudellisesti muuttajien rakenteesta
Koko maan mediaani 29 536 €/as.
v. 2012
Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot
41,0 41,9
43,3
49,3 49,3
35,8
41,2
42,9 43,8
41,4
20
23
26
29
32
35
38
41
44
47
50
53
2009 2010 2011 2012 2013
Tulo Lähtö
Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä* (miljoonaa euroa) keskuskaupungeissa yhteensä vuosina 2009-2013
Koko maan mediaani 29 536 €/as.
v. 2012
Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot
249,2
92,2
55,6 43,3 39,9 37,8
19,6 12,1 11,6 6,5 5,6 -0,8 -9,5 -10,2 -14,7 -19 -26,1 -26,9
-41,1 -51,3
-79,6 -100
-80
-60
-40
-20
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
200
220
240
260
280 10 keskuskaupunkia ja Porvoo hyötyivät muuttoliikkeestä ja muuttajien rakenteesta eli muuttoliikkeen
laskennallinen tulokertymä oli positiivinen. 10 kaupungissa tilanne oli päinvastainen eli niille koitui taloudellisesta rasitetta muuttoliikkeestä.
Muuttoliikkeen laskennallisesta tulokertymästä hyötyivät määrällisesti eniten Helsinki, Espoo ja Vantaa: niiden yhteenlaskettu tulokertymä oli 397 miljoonaa euroa vuosina 2009-2013 eli keskimäärin 79,4 miljoonaa euroa vuodessa
Muuttoliikkeestä ja muuttajien rakenteesta hyötyivät merkittävästi myös Hämeenlinna, Lahti ja Seinäjoki. Porvoon tulomuuttajien tulokertymä oli yhteensä 19,6 miljoonaa euroa korkeampi kuin lähtömuuttajien vuosina 2009-2013 eli keskimäärin 3,9 miljoonaa euroa vuodessa
Muuttoliikkeen rakenne oli taloudellisesta näkökulmasta huonoin Tampereella, Turussa ja Jyväskylässä. Tampereen muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli yhteensä noin -80 miljoonaa euroa vuosina 2009-2013
Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä* (euroa per asukas
per vuosi) keskuskaupungeissa vuosina 2009-2013
Koko maan mediaani 29 536 €/as.
v. 2012
Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot
128,4 127,0
82,5 79,6 77,5 71,8
54,2 42,5
28,4 28,0
10,3 -2,7 -19,9 -26,1 -31,0
-33,7
-56,9 -61,6 -70,3 -73,3
-141,9 -160
-140
-120
-100
-80
-60
-40
-20
0
20
40
60
80
100
120
140
160 Porvoon muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli asukasta kohti laskettuna neljänneksi korkein verrattavista kaupungeista vuosina 2009-2013.
Muuttoliikkeestä ja muuttajien rakenteesta hyötyivät lisäksi Hämeenlinna, Seinäjoki ja kolme pääkaupunkiseudun keskuskaupunkia
Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli negatiivisin asukasta kohti laskettuna Kajaanissa, Tampereella ja Joensuussa
4. Yhteenveto muuttoliikkeen määrällisestä ja
laadullisesta kehityksestä
1. Porvoon väkiluku on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 1980 saakka. Väestönlisäyksen volyymissa on ollut suurta vaihtelua ajanjakson ajan. Porvoon muuttotase on useiden suurten kaupunkien kehyskuntien tavoin herkkä taloudellisille suhdannevaihteluille. Porvoon väestönkehitys on osatekijöittäin tarkasteltuna tasapainoinen: muuttoliikkeen osuus väestönlisäyksestä 54,6 % ja luonnollisen väestönlisäyksen 45,4%). Nettosiirtolaisuuden merkitys Porvoon väestödynamiikassa on kasvanut tasaisesti 2000-luvun kuluessa.
2. Porvoon väestö on kasvanut keskimäärin 323 henkilöä per vuosi vuosien 1980-2014 aikana. Porvoon väestönlisäys ylitti vuosien 1980-2014 keskiarvon 2000-luvulla, jolloin väestö kasvoi keskimäärin vuotta kohden 399 henkilöllä, mutta kasvu on kääntynyt laskuun 2010-luvulla, jolloin väkiluku on kasvanut keskimäärin 229 henkilöllä vuotta kohden.
3. Porvoon väkiluku kasvoi 1. 144 henkilöllä vuosien 2010-2014 aikana. Luonnollisen väestönlisäyksen ja muuttoliikkeen osuus väestönlisäyksestä olivat lähes yhtä suuret. Porvoon kokonaismuuttoliike olisi ollut 2010-luvulla negatiivinen ilman maahanmuuttoa. Porvoo kärsi muuttotappiota kuntien välisestä muuttoliikkeestä - 143 henkilöä vuosina 2010-2014 ja sai muuttovoittoa nettosiirtolaisuudesta samana aikana 713 henkilöä. Nettosiirtolaisuuden merkitys on ollut huomattava Porvoon 2010-luvun väestönkehitykselle
4. Ideaalisena vaestonkasvuna pidetaan noin 0,5 % - 1 %:in vuosittaista väestönkasvua ja kovana yli 1 %:in vuosittaista kasvua. Porvoon väestönlisäys on ollut koko 2000-luvun ideaalisella tasolla: väestö kasvoi keskimäärin 0,69 % vuosien 2000-2015 ajalla ja keskimäärin 0,46 % vuosina 2010-2015. Porvoon herkkyys suhdannevaihteluille tulee esiin suurina vuosittaisina vaihteluina: esimerkiksi 2010-luvun aikana väestönlisäys on vaihdellut 0,13 %:sta 0,87 %:iin
Porvoon väestönkehitys osatekijöittäin
lyhyellä ja pitkällä aikavälillä (1980-2014)
1. Porvoo sai 1 585 henkilöä muuttovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä keskipitkällä aikavälillä eli vuosien 2000-2015 aikana eli keskimäärin 99 henkilöä vuodessa. Porvoo sai suurimmat muuttovoitot kuntien välisestä muuttoliikkeestä 2000-luvun alussa. Porvoo on kärsinyt 2010-luvun taantumavuosina kolmena vuonna muuttotappioita maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Porvoon 2010-luvun tilanne on tyypillinen suurimpien kasvukeskusten vaikutusalueella oleville kehyskunnille.
2. Porvoo kärsi -168 henkilöä muuttotappiota kuntien välisestä muuttoliikkeestä lyhyellä aikavälillä eli vuosina 2010-2015. Muuttovoitot ja –tappiot ovat sahanneet edestakaisin 2010-luvun aikana. Porvoo sai muuttovoittoa 127 kunnasta ja kärsi muuttotappioita 105 kunnalle vuosina 2010-2014 välillä. Porvoon seudulle muutettiin pääasiassa naapuriseutukunnista, erityisesti Helsingin ja Kotka-Haminan seuduilta. Helsingin seutukunnan osuus oli keskeinen varsinkin Porvoon tulomuuttovirroissa. Porvoon seudulta muutettiin pääasiassa Lahden ja Loviisan kaltaisille naapuriseuduille ja yliopistokaupunkeihin kuten Turkuun ja Tampereelle.
3. Porvoo sai merkittävää muuttovoittoa Helsingin seutukunnasta Helsinkiä lukuun ottamatta. Porvoo sai suurimmat muuttovoitot pääkaupunkiseudun kunnista Sipoosta, Espoosta ja Vantaalta. Sipoon osuus oli määrällisesti suurin. Porvoo kärsi kunnittain tarkasteltuna eniten muuttotappiota juuri Helsingille vuosina 2010-2014. Porvoo kärsi Helsingin lisäksi muuttotappiota naapurikunnilleen Askolalle ja Loviisalle.
4. Porvoo kärsi muihin keskuskaupunkeihin verrattuna määrällisesti viidenneksi suurimmat muuttotappiot vuosina 2000-2015
Porvoon muuttoliike määrällisestä
näkökulmasta (2010-2015)
1. Porvoo sai muuttovoittoa kaikista muista ikäluokista kuin 15-24 – ja 55-64 –vuotiaista vuosina 2009-2013. Porvoo sai eniten määrällistä muuttovoittoa nuorista aikuisista (25-34 –vuotiaat) ja lapsista (alle 15-vuotiaat). Lisäksi Porvoo sai huomattavaa muuttovoittoa myös 35-44 –vuotiaiden ikäryhmästä. Porvoo kärsi eniten määrällistä muuttotappiota nuorista 15-24 –vuotiaista. Porvoo olisi saanut merkittävää muuttovoittoa ilman muuttotappiota nuorista ikäluokista. Lähes neljä viidesosaa Porvoon tulo- ja lähtömuutoista kohdistuu alle 35-vuotiaiden ikäryhmiin
2. Porvoon tulo- ja lähtömuuton kannalta korkea-asteen muuttotase on optimaalinen: Porvoo sai korkea-asteen tutkinnon suorittaneista muuttovoittoa jokaisena vuonna vuosien 2009-2013 välisenä aikana. Porvoo sai merkittävää muuttovoittoa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osalta vuosina 2009-2013: Porvoon muuttovoitto oli yhteensä +436 henkilöä. Porvoo sai korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden lisäksi muuttovoittoa perusasteen tutkinnon suorittaneista (+248 hlöä) vuosina 2009-2013
3. Työllisten nettomuutto on tärkeimpiä muuttoliikkeen laadullisia muuttujia merkittävien kerrannaisvaikutusten vuoksi: esimerkiksi yhden työllisen keskimääräiset tulot ovat keskimäärin noin neljä kertaa suuremmat kuin ei-työllisten muuttajien. Porvoo sai merkittävää muuttovoittoa työllisistä muuttajista (+424 hlöä) vuosina 2009-2013. Lisäksi Porvoo sai muuttovoittoa lapsista, työttömistä ja työvoiman ulkopuolisista ja kärsi muuttotappiota opiskelijoista ja eläkeläisistä. Porvoon laskennallinen hyöty työllisten muuttovoitosta oli yhteensä 7,1 miljoonaa euroa vuosina 2009-2013 eli keskimäärin 1,4 miljoonaa euroa vuodessa. Porvoo kuuluu niiden harvojen suurten ja keskisuurten kaupunkien joukkoon, joka sai muuttovoittoa työllisistä henkilöistä
Porvoon muuttoliike laadullisesta
näkökulmasta 2009-2013 1 (2)
4. Porvoo sai toimialoittain tarkasteltuna eniten muuttovoittoa rakentamisen, koulutuksen, kuljetus- ja varastoinnin sekä tukun ja vähittäiskaupan toimialoilta. Porvoo sai muuttovoittoa lähes kaikilta toimialoilta lukuun ottamatta majoitus- ja ravitsemistoimintaa, hallinto- ja tukipalveluita sekä terveys ja sosiaalipalveluiden toimialoja
5. Porvoon muuttoliikkeen rakenne on kilpailukykyinen tulorakenteen näkökulmasta: Porvoo sai muuttovoittoa keski- ja hyvätuloisista muuttajista sekä muuttotappiota pienituloisista. Porvoo sai muutto-voittoa kaikista yli 17 000 euroa vuodessa ansaitsevista tuloryhmistä ja muuttotappiota 3 000-16999 euroa vuodessa ansaitsevista. Porvoo sai merkittävää muuttovoittoa (+247 hlöä) hyvätuloisista yli 42 000 euroa vuodessa ansaitsevista muuttajista vuosina 2009-2013.
6. Porvoon tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat 19 300 euroa ja lähtömuuttajien 19 397 muuttoa kohden vuodessa vuosien 2009-2013 välisenä aikana. Porvoon tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat keskimäärin 97 euroa korkeammat kuin lähtömuuttajien yhtä muuttoa kohden vuosina 2009-2013. Porvoon tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot olivat varsin korkeat muiden suurten kaupunkien läheisyydessä olevien kehyskuntien tavoin
7. Porvoo sai pientä määrällistä muuttotappiota kuntien välisestä muuttoliikkeestä 2010-luvulla, mutta hyötyi taloudellisesti muuttajien rakenteesta. Porvoon muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli yhteensä 19,6 miljoonaa euroa vuosina 2009-2013 eli noin 3,9 miljoonaa euroa vuodessa. Porvoon muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli 7:nneksi korkein ja asukaslukuun suhteutettuna 4:nneksi korkein kaikkien maakuntien keskuskaupunkeihin verrattuna.
Porvoon muuttoliike laadullisesta
näkökulmasta 2009-2013 2 (2)
1. Muuttoliike muovaa aluerakennetta keskittävään suuntaan sen valikoivuuden vuoksi: kasvavat seudut hyötyvät samanaikaisesti sekä määrällisestä muuttoliikkeestä että muuttajien rakenteesta. Porvoo on muuttoliikkeen näkökulmasta optimaalisessa tilanteessa: kaupunki hyötyy muuttajien rakenteesta määrällisen muuttoliikkeen vaihteluista huolimatta. Muuttoliike tuo alueelle myönteisiä itse itseään vahvistavia kerrannaisvaikutuksia, jotka parantavat ajan kanssa Porvoon suhteellista asemaa alueiden välisessä kilpailussa: Porvoo sai muuttovoittoa kaikista ikäryhmistä lukuun ottamatta nuoria, korkea-asteen tutkinnon suorittaneista, työllisistä ja keski- sekä hyvätuloisista tuloryhmistä. Porvoon kannalta merkityksellisintä on merkittävät muuttovoitot työllisistä ja korkea-asteen muuttajista sekä ennen kaikkea muuttoliikkeestä kertyvä positiivinen tulokertymä.
2. Porvoon sijaintietuun liittyvä potentiaali on kiistaton. Aluerakenteen, liikennejärjestelmän ja muuttoliikkeen välillä on kasvava positiivinen yhteys: alueiden kasvu suuntautuu yhtäältä sisäänpäin suurimpien kasvukeskusten sisälle ja toisaalta kaupunkirakenne laajenee ulospäin liikenne- ja kasvukäytävien suuntaisesti. Porvoon kannalta merkittävin vahvuus liittyy sijaintiin ja kasvavaan sijaintietuun suhteessa Helsinkiin sekä Helsingin laajenevaan pendelöinti- ja vaikutusalueeseen. Aluerakenteen kehityksen kannalta on merkityksellisintä Porvoon fyysinen, toiminnallinen ja henkinen kiinnittyminen metropolialueeseen. Tämä edellyttää sekä valintaa että aktiivista kytkeytymistä kaikkiin mahdollisiin laajan metropolialueen yhteistoimintarakenteisiin ja –järjestelyihin sekä tuleviin sopimuksellisiin järjestelyihin. Kiinnittyminen ja yhteistyön syventyminen kytkeytyy samalla Porvoon seudun tulevaan edunajamiseen. Porvoon seudun kannattaa kiinnittymisessä tehdä yhteistyötä erityisesti itäisen Uudenmaan ja Kotka-Hamina seudun kanssa, joiden ansiosta Porvoon seutu saa lisää sekä alueellista painoarvoa että kriittistä massaa aktiivisen edunajamisen taakse säilyttäen aloitteen itsellään. Porvoon ja naapuriseutujen intressi on tässä asiassa yhteinen suhteessa metropolialueen laajenemiseen.
Tulkintoja kokonaisuudesta 1 (2)
3. Alue- ja väestörakenteen muutos sekä suuret käynnissä olevat reformit korostavat Porvoon tulevaa asemointia sekä
suhteessa itäisen Uudenmaan ja Kymenlaakson alueeseen että Helsingin metropolialueeseen. Porvoo on optimaalisessa paikassa suhteessa molempien alueiden muutto-, pendelöinti- ja asiointivirtojen suuntautumisen osalta. Porvoon etuna on lisäksi useista naapurikunnistaan poiketen kaikki kaupungin tunnusmerkit ja kaupunkimaisuus, joiden merkitys kasvaa muuttoalttiiden ikäluokkien paikan valintaan liittyvissä asenteissa, arvoissa ja preferensseissä. Porvoon on toisin sanoen vahvistettava samanaikaisesti sekä omia strategisia vahvuuksiaan, profiliaan ja erottautumista naapurikunnistaan että liittouduttava tapaus- ja tarvekohtaisesti niin itään kuin metropolialueeseen. Asemointi ei tapahdu vain julistamalla tai (alue)markkinoinnilla, vaan johdonmukaisella ja suunnitelmallisella kehittämistyöllä sekä panostamalla erityisesti Porvoon maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyviin ratkaisuihin suhteessa metropolialueen kehitykseen
4. Porvoossa toteutuu kokonaan tai osittain kaikki muuttovetovoimaisen alueen kuusi tunnusmerkkiä (seurava dia). Porvoo on yksi harvoista kaupungeista, joissa toteutuu tasapainoisella tavalla kaikki em. vetovoimaisen alueen tunnusmerkit. Tämä avaa kaupungille useita vaihtoehtoisia ja kilpailukykyisiä mahdollisuuksia vetovoiman ja houkuttelevuuden ylläpitämiseksi tulevaisuudessa. Porvoon kasvava sijaintietu mahdollistaa sen, että kaupunki voi esimerkiksi tulomuuttovirtojen osalta toteuttaa määrätietoista segmentointia sekä ikä- ja väestöryhmittäin että lähtöalueittain. Porvoon kannattaa esimerkiksi pehmeiden vetovoimatekijöiden osalta panostaa läheisyyteen, lähestyttävyyteen ja mukavuuteen eli vahvistaa määrätietoisesti etenkin paikkaan ja ilmapiiriin liittyviä pehmeitä vetovoimatekijöitä, jotka korostavat tulemisen ja olemisen helppouteen liittyviä asioita. Paikkaan liittyvät valinnat ja mielikuvat korostuvat jatkossa aikaisempaa enemmän kaikkien ikäryhmien muuttovalinnoissa.
5. Alueen kasvu- ja kilpailuetu suhteessa muihin alueisiin muodostuu useasta tekijästä (katso dia 48). Keskeiset kilpailukykytekijät liittyvät alkuetuun, sijainti- ja saavutettavuusetuun, demografiseen etuun, rakennettuun etuun ja mentaaliseen etuun. Porvoon ylivoimaisesti suurimpana ja merkitykseltään kasvavana vahvuutena on sijainti- ja saavutettavuusetu. Porvoon ideaalisella tasolla oleva vuosittainen väestönlisäys ja optimaalinen muuttajien rakenne tuo alueelle demografista etua ajan kanssa. Porvoon tulevan sisäisen kehityksen, kehittämisen ja strategisten valintojen kannalta sekä ulkoisen suuntautumisen ja kiinnittymisen kannalta avainroolissa ovat varsinkin rakennettuun ja mentaaliseen etuun liittyvät panostukset.
Tulkintoja kokonaisuudesta 2 (2)
1.Kovat vetovoimatekijät
2.Pehmeät vetovoimatekijät
3.Identiteettitekijät
4.Sijainti suhteessa kasvukeskukseen / kasvukeskuksiin
5.Ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus
6.Mainekuva
7.Villit kortit?
Muuttovetovoimaisen
alueen 6+1 tunnusmerkkiä
On
On
On ?
?
LISÄTIETOJA:
Valtiotieteen tohtori Timo Aro
www.timoaro.fi
@timoaro
045 6577890