posote koulutus, tutkimus ja kehittäminen työryhmä / 5. kokous · 2015-11-16 · muistio 1 (2)...

Muistio 1 (2)

5.11.2015

Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus 0827616-7 pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin 017 550 1400 70101 Kuopio, Suomi [email protected]

PoSoTe Koulutus, tutkimus ja kehittäminen työryhmä / 5. kokous Aika torstai 5.11.2015 klo 11.30 – 13.30 Paikka Kuopion kaupungintalo, hallituksen kokoushuone Osallistujat Osallistujaluettelo 1 Kokouksen avaus ja todetaan läsnä olevat työryhmän jäsenet Puheenjohtaja avasi kokouksen. 2 Katsaus sote-tilanteeseen Aikaisemmin sovittu STM:n puheenvuoro peruuntui, koska tilanne vielä tässä vaiheessa oli täysin auki. Jorma Penttinen piti alustuksen ja työryhmä kävi yleistä keskustelua aiheesta. Penttisen on alustus muistion liitteenä.

3 Itä-Suomen yliopiston ja PoSoTen yhteistyö Professori Sari Rissanen Itä-Suomen yliopistosta kertoi muun muassa STM:n pohdinnoista yliopistotasoisen ter-veyden tutkimuksen rahoituksen painoalueiksi vuosille 2016 – 2019. Rissanen avasi myös Itä-Suomen yliopiston tutkimusalueiden jaottelua jossa tutkimusalueet jaetaan kolmeen eri ryhmään: Kansainvälisen huipputason sekä kehittyneet ja vahvat tutkimusalueet sekä nouseva tutkimus. Itä-Suomen yliopistolla on mittava määrä hanke/kehittämisyhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Kehittämisen tutki-musperusteisuus on hyvä huomioida jotta myös yliopiston mukana oleminen hankkeissa on luontevaa. Yliopisto on tehnyt vahvaa yhteistyötä myös Siun Soten kanssa. Tämän yhteistyön tavoitteena on Siun sote-organisaation strategiaa tukevien koulutus- ja hankekokonaisuuksien suunnittelu sekä täydennyskoulutuksen toteuttaminen.

Monia kysymyksiä on vielä auki ja yliopistoja mietityttää nyt muun muassa tutkimusrahoituksen väheneminen ja kilpailun lisääntyminen (esim. Kone Säätiölle 6000 hakemusta), yliopistojen profiloituminen ylipäätään ja minkä-laista koulutusta jatkossa tarvitaan (Sotemainen koulutus).

4 Keski-Suomen suunnitelmia sote- kehittämisrakenteeksi Johtaja Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus kertoi Keski-Suomen suunnitelmista maakunnan ke-hittämisrakenteeksi. Haakin esitys on muistion liitteenä.

Työryhmän keskustelussa nousi esiin, että samoja teemoja on käyty läpi myös Pohjois-Savossa sillä erotuksella, että PoSoTe:ssa nostettu esiin myös alueen elinvoimaisuuteen liittyviä teemoja ja näkökantoja. Joka tapauksessa tiedon ja kokemusten vaihtoa on hyvä käydä jatkossakin eri alueiden kanssa. 5 Muut asiat Professori Sari Rissanen nimetään Itä-Suomen yliopiston toiseksi edustajaksi rehtori Jukka Mönkkösen tilalle.

6 Seuraavat kokoukset Seuraavaa kokousajankohtaa ei nyt sovittu. Uusi kokousaika ilmoitetaan pikimmiten, kun muukin PoSoTe-työn aikataulutus saadaan soviteltua. Petteri Paronen Jouko Miettinen puheenjohtaja sihteeri

Muistio 2 (2)

5.11.2015

Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus 0827616-7 pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin 017 550 1400 70101 Kuopio, Suomi [email protected]

Osallistujaluettelo: ( x ) Petteri Paronen (Kuopio), kaupunginjohtaja pj. ( x ) Jorma Penttinen (KYS), johtajaylilääkäri, vpj. (x ) Marko Korhonen (Lapinlahti) kunnanjohtaja ( ) Ari Sopanen (Kaavi), kunnanjohtaja ( x ) Petri Kangasperko (J-koski), kaupunginjohtaja ( x ) Veli-Matti Kosma (UEF), professori ( ) Jukka Mönkkönen (UEF), rehtori ( ) Mervi Vidgren (Savonia), rehtori, varalla ( ) Mikko Vuoristo (Savonia) vararehtori ( x ) Jouko Miettinen (Kuopio), sihteeri ( ) Merja Miettinen (KYS), hallintoylihoitaja (x) Kirsi Leivonen (KYS) palvelualueylihoitaja ( ) Tarja Kauppila (ISO), johtaja ( ) Merja Sahlström (Ysavo), kehittämispäällikkö / ( ) Jarno Rieppo (Ysavo) avovastaanottojen ylilääkäri ( ) Kati Kantanen (S-järvi), hoito- ja vanhustyön johtaja ( ) Heikki Helve (Kuo), kehittämisjohtaja /KIO toimitusjohtaja ( x ) Johanna Jylhä-Ollila, asiantuntija (KIO) ( x ) Simo Kokko (KYS), ylilääkäri ( ) Päivi Kiiskinen (Soste) ( x ) Pirjo Pehkonen (Kuopion Ensikotiyhdistys ry) ( x ) Tarja Arbélius, Savon Yrittäjät, varalla ( ) Yrjö Ronkainen, Savon Yrittäjät ( ) Petro Julkunen (Juko), varalla ( ) Christina Snellman, (Tehy) ( x ) Markku Tervahauta (Kuopio)

13.11.2015

Sote-uudistus

Integraatio PERUSTASO

Rahoitus

Enintään 19 aluetta

Sopimukset

Erityiskysymykset

Muuta

Omaisuus

Henkilöstö

Palvelut

EU

Perustuslaki

Digitalisaatio

ICT

Kunnat/sairaanhoitopiirit

Yksityiset palveluntarjoajat

HALLITUSOHJELMA

SOTE-UUDISTUS

YKSIKANAVAINEN RAHOITUS

ASIAKKAAN VALINNANVAPAUS, TUOTANNON MONIPUOLISTUMINEN UUDISTUKSEN VAIHEISTUS

Hallinto

Kolmas sektori

13.11.2015

Reformi:

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus KUVAUS: Sosiaali- ja terveydenhuolto siirretään kuntaa

suurempien itsehallintoalueiden vastuulle. Järjestäjällä on

vastuu siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat jatkossa

sujuvana palvelukokonaisuutena. Uudistus tukee erillisenä

päätöksenä tehtävää aluehallinnon uudistusta.

TAVOITE: Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat

ja kustannusten hallinta paranee.

PÄÄTOIMENPITEET:

1. Integroidaan julkiset sote-palvelut ja uudistetaan järjestämisen rakenteet

2. Siirrytään yksikanavaiseen rahoitukseen

3. Lisätään valinnanvapautta ja monipuolistetaan tuotannon tapoja

4. Varmistetaan ICT:n, digitalisaation ja hyvien käytäntöjen koordinaatio

sote-uudistuksen yhteydessä.

4/16 10/15 10/16 7/17 1/19 17-18 12/15

Päätös alueiden

määrästä ja rahoituksen

perus-ratkaisusta

Linjaukset ICT:n ohjauksesta, rakennus- investointien koordinaatiosta ja vaalien periaatteista

Järjestämis -laki

lausunto-kierroksell

e

HE eduskuntaa

n

Sote-järjestämis

-laki

Vaalit ja muutos-hallinto

Järjestämis-vastuu

sote-alueille

7.5.2014 Timo Keistinen

13.11.2015 10

•operatiivinen päivystys

15 sairaalaan.

• verkostossa 2 tunnin

tavoitettavuus

maanteitse

UEF // University of Eastern Finland

Sari Rissanen, (YTT,TtL)

professori, sosiaalityö, erityisesti hyvinvointipalvelut, Yhteiskuntatieteiden laitos

Varadekaani, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta

Posoten ja Itä-Suomen yliopiston

yhteistyö

UEF // University of Eastern Finland 16.11.2015 2


Taustaa: miksi nyt ja miten muiden kanssa •Kiitos…

•Ohjaus, talous ja kehittäminen - työryhmä: Tuomas Pöysti pj ja esim. Anu Muuri sihteeri

– Milloin ja miten tulee kehittämisen pykälät, näkymä 1/2016 (Osket, perusterveydenhuollon kehittämisyksiköt, yliopistosairaalat jne)

– Terveydenhuollon tutkimuksen rahoitus, määrä ja suuntaaminen (perusterveydenhuolto tai sosiaalievon tulevaisuus)

16.11.2015 Esityksen nimi / Tekijä 3


STM: asetusluonnos yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoituksesta •painoalueet vuosina 2016 - 2019 ovat:

1) merkittävien kansanterveysongelmien ja sairauksien ehkäisyn, syntymekanismien, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen kliininen ja translationaalinen tutkimus;

2) yksilöllistetyn lääketieteen käyttöönottoon ja biopankkitoimintaan liittyvä tutkimus;

3) monien erikoisalojen yhteistyötä vaativiin tai harvinaisiin sairauksiin ja terveysongelmiin liittyvä tutkimus;

4) palvelujärjestelmän integraatioon ja tuloksellisuuteen, palveluiden laatuun ja vaikuttavuuteen, toimintakäytäntöjen muuttamiseen sekä osaamisen johtamiseen kohdistuva tutkimus;

5) väestökohorttien kliinis-epidemiologiset seurantatutkimukset;

6) terveyden edistämisen, väestön neuvonnan ja terveyserojen kaventamisen vaikuttavuustutkimus;

7) potilaan ja asiakkaan oikeuksiin, valinnanvapauteen sekä potilas- ja asiakasturvallisuuteen kohdistuva tutkimus.



•Selvitys moniammatillisista kehittämisrakenteista /Kasteohjelmaan liittyvä selvitys (STM tilaaja. UEF toteuttaja: STJ laitos ja yhteiskuntatieteiden laitos, Johanna Lammintakanen & SR)

•Kysely erikoissairaanhoito, sotealueet ja isot kunnat, juuri menossa + Tarkentamia haastatteluja muutamille ” hyville käytännöille + Taustaryhmässä myös THLja Työterveyslaitos

•Innovatiiviset kehittämisrakenteet…, tuloksia tammikuussa

•Yliopiston tehtävät: Opetus, tutkimus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus…Strategisia valintoja ja verkostoitumista

•Esim. Tutkimuksen nousevia aloja

– Esim. Hyvinvoinnin murtumat Juho Saari & Antti Kouvo

– Hoidon ja palvelujen vaikuttavuus sosiaali- ja terveydenhuollossa Marja Vaarama, Sirpa Hartikainen, Risto Roine

•Pitkä yhteistyön historia Pohjois-Savon kuntien kanssa


UEF // University of Eastern Finland 16.11.2015 6

Tutkimusalueet


1. Hanke/kehittäminen ja tutkimus näkymä:

– Esim. Kuopio-hanke, Soteva, +75 hanke, Vahakas….Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden keskittymä, Ikäinnovaatio, Tova, Semer, IV pumput … (Mika Saikkonen + proha: Yhkassa Saija Miina ja Markku Hänninen)

– Isompia ja pienempiä (ml. Esim. asumisen ja potilasturvallisuuden professurit)

– Välillä Savonia tai Sakky mukana tai vetäjänä

– Välillä yksi laitos ja välillä useita laitoksia UEFsta

– ISAT työryhmät; UEF, Savonia, Karelia

– ESR, TEKESIÄ, Ministeriöt (+ kv rahoitukset)

• Välillä paremmin ja välillä huonommin onnistuneita jostakin näkökulmasta:

– Tutkimusperusteinen kehittäminen: vähän edellytys myös yliopiston mukana olemiselle…



2. Koulutusnäkymä

•Professioperusteinen peruskoulutus (Farmasia, hoitotyö, lääkäri, psykologia, sosiaalityö jne..)

– Nykyisiä ja tulevia posoten työntekijöitä eri tehtävissä

– Harjoittelut, sisällöt +jossakin määrin opiskelijamäärät…

• Harjoittelujen toteutus (esim. lääketiede, sosiaalityö, kun opiskelijamäärät kasvaneet )

• Terveystaloustieteen kehittämisryhmä (esim. Lari Tiikasalo mukana)

– Lopputyöt, gradut,

• Tutkimusluvat, järkevät aineisot ja aiheet

• Esim. Hyvinvoinnin integroitu tomintamalli, kuntakokeilu (Anna-Mari Juutinen), Hyvä case tutkimuksen mukaanottamisesta monitieteisesti

• Esim. gradu korjausrakentamisesta toimintakyvyn näkökulmasta Sari Nissinen



• Tohtorikoulutus

– Aineistot, mahdollistaminen opintovapaisiin

– Väitöskirja: osaamisen kehittämisen keino …

• Erikoistumiskoulutukset

– Erkko lainsäädäntö muuttunut

• Farmasian, psykologian (70 op) ja sosiaalityön erikoistumiskoulutukset (70 op)

• Työnantajamaksut

• Strateginen henkilöstösuunnittelu (kehittämistyö erkkona tietyille tulevaisuuden asiantuntijoille)

• Täydennyskoulutus

– Ammattiryhmäkohtainen koulutus (lääkärit, hoitotyöntekijät, sosiaalityöntekijät)

– Aducaten työelämäyhteistyöryhmä ja täydennyskoulutus (Ulla Kekäläinen), viimeisen tapaaminen syyskuussa

16.11.2015 kuEsityksen nimi / Tekijä 9


•Strateginen henkilöstövoimavarojen johtaminen (osaamisen johtaminen, urapolut, erilaiset kehittymisen tavat, kehittämistyöhön osallistuminen)

•Miten koulutusrakenteiden pitäisi muuttua sotemaailmassa?

– Vähän nihkeää on ollut, muutamia poikkeuksia

3. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus

•Yhteiset seminaarit, vierailukäynnit ,tiede tutuksi tapahtumat, poliittinen vaikuttaminen (esim. ministerivierailut), muiden maiden hyvät käytännöt)

– Esim. verkossa toteutettu soteseminaari, hankkeiden tuottamat nauhoitukset, asiantuntijaryhmät

– Kiina yhteistyö (esim. Kuopio- Shangain työryhmä)

– Imagotyö esim. kansallisissa ja kansainvälisissä hankkeissa; hyvät käytännöt Pohjois-Savosta tai Suomesta (esim. kansanterveyshoitaja, Potku-hanke)



•Yhteistyö Siun Soten kanssa,

– Itä-Suomen yliopiston, Karelia ammattikorkeakoulun sekä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän johdon edustajien kanssa on osana selvityshanketta neuvoteltu organisaatioiden välisen yhteistyön syventämisestä. Siun sote-organisaatio pyrkii rakentamaan strategista kumppanuutta Itä-Suomen yliopiston, Karelian ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän kanssa. Yhteistyön tavoitteena on Siun sote-organisaation strategiaa tukevien koulutus- ja hankekokonaisuuksien suunnittelu sekä täydennyskoulutuksen toteuttaminen.

– Yhteistyöneuvotteluja käyty ja tiettyä mallia rakennettu (esim. gradutarjouksia, tutkimusaihioita)

•K-S SOTE 2020 –hanke: Ehdotus kehittämistoiminnan maakunnallisesta organisoinnista: Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenne (Jyväskylän yliopisto /UEF)



• Jo pitkä yhteistyö myös Eksoten (Lappeenrannan tekninen yliopisto/Saimaa: UEF: kumppanuusopimus Saimaan kanssa /Kaisu Laasonen & SR) ja Kainuun kanssa (Oulun yliopisto)…

•Mietityttää tässä ajassa:

– Tutkimusrahoituksen väheneminen ja kilpailun lisääntyminen (esim. Kone Säätiölle 6000 hakemusta)

– Strateginen tutkimusrahoitus: yliopistojen profiloituminen

– Sotemainen koulutus

– Alueellinen kehittyminen + patentit

– Ketterät ja sujuvat Win –Win tilanteet PoSoTessa,

•Tasapuolisuus / oikeudenmukaisuus aluellisesti ja kumppaneiden kesken, sujuvat ja tiedossa olevat käytännöt, avoin ja tukeva palaute, strategisuus

•Missä ollaan menossa, miten edetään kehittämisrakenteessa? Mikä on hyvä toimintatapa?


Kiitos!

uef.fi

Ehdotus Keski-Suomen sote

kehittämistoiminnan uudesta

rakenteesta

Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, KOSKE

16.11.2015

SO + TE kehittämisrakenteen

lähtökohtia – Myös kehittämistoiminta on tarkoituksenmukaista integroida,

jotta reformin tavoitteet saavutetaan

– Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisellä erilaiset lähtökohdat

• lakisääteiset lähtökohdat (terveydenhuoltolaissa kehittämisen pykälät,

uudessa sosiaalihuoltolaissa ei)

• toiminnalliset, taloudelliset ja hallinnolliset lähtökohdat: erikois sh tutkimus-

ja koulutusresurssit, PTH:t Shp:ien alaisuudessa, Osaamiskeskusten (11

kpl) hallinto kirjavaa, pieni valtionavustus

– Pöystin raportissa: Vaativimmat kehittämisen sekä tutkimukseen

perustuvan opetuksen tehtävät keskitettäisiin viidelle

itsehallintoalueelle – sosiaalihuollon osalta määrittelemättä

> Tavoitteena tasapuoliset ja tasapainoiset resurssit ja

organisointi

16.11.2015

Uudelleenorganisointia JA uuden

luomista

Nykyiset kehittämisen voimavarat:

• Kuntien koul-, tutk- ja kehittämistoiminta (EU,Ray ym.

projektikehittäminen)

• SHP:N PTH (Keski-Suomessa 6 hlö)

• KOSKE (7 hlö)

• SHP:N KTVA (tutkimuksen, koulutuksen vastuualue 18

hlö)

– Keski-Suomen Uusi sairaala –hanke

Mitä toimintoja siirretään sellaisinaan? Mitä tehdään

enemmän yhdessä? Mitä jätetään tekemättä, jotta

saadaan tilaa uudelle?

Kehittämisellä oltava tiivis yhteys

johtamiseen ja HR-toimintoihin

ASIAKASLÄHTÖISYYS INTEGRAATIO

STRATEGINEN JOHTAMINEN

TYÖKYKY

LÄHIJOHTAMINEN

KEHITTÄMINEN

Ydintoimijoiden muodostama yksikkö

ja verkosto

• Ydintoimijat

– PTH, KOSKE, SHP:n KTVA

– Kuntien ja tulevan itsehallintoalueen sote-kehittämistyössä

toimivat ammattilaiset ja kehittäjäasiakkaat

• Yhteistyökumppanit

– Korkeakoulut, oppilaitokset, tutkimuslaitokset, järjestöt,

maakuntaliitto,… ym vaihtuvat kumppanit – verkosto kootaan

kulloisenkin tarpeen mukaan

16.11.2015

Kehittämisrakenne:

kehittämisyksikkö ja verkosto

KANSALLISET KUMPPANIT,

VALTAKUNNALLINEN OHJAUS

ERVA-ALUEEN VERKOSTOT,

VAATIVIMMAT TIEDONTUOTANNON JA

KEHITTÄMISEN TEHTÄVÄT

VERKOSTO:MAAKUNNAN YHTEISTYÖKUMPPANIT

KEHITTÄMIS-YKSIKKÖ:

YDINTOIMIJAT

KUNTIEN HYVINVOINTI-

TYÖ

Ehdotus hallintomalliksi

• K-S sote itsehallintoalueen strategisen johdon yhteyteen

muodostetaan ydintoimijoista sote-kehittämisyksikkö,

jonka toimintaa ohjaa ja seuraa neuvottelukunta

• Kehittämisverkostojen johtaminen on

kehittämisyksikön tärkeä tehtävä

– Luottamus, kaikki hyötyvät, kaikki antavat, avoin viestintä,

dialogisuus

– Innovatiivisuus ja fasilitointi

Mitä kehittämisyksikkö tekee?

Alustavat toimintakokonaisuudet:

• Sote perustoiminnan kehittäminen

• Hyvinvoinnin edistämisen koordinointi, asiantuntijatuki kunnille

• Opetusklinikkatoiminta, sosiaali- ja terveysasemapalvelut

• Konsultaatiotoiminta

• Hanketoiminta

• Koulutustoiminta

• Sosiaaliasiamiestoiminta (& potilasasiamies)

• Tutkimustoiminta, tiedontuotanto

• Hyvien käytäntöjen ja tutkittuun tietoon perustuvan tiedon

levittäminen

• Hyvinvointipoliittinen vaikuttaminen

>Tekeekö kehittämisyksikkö/itsehallintoalue kaiken tämän? –

hyödynnetäänkö monituottajamallia?

>Maakunnan ammattilaisten kiinnittyminen rakenteeseen

mahdollistettava monin eri tavoin !

Asiakaskokemusten hyödyntäminen

monin tavoin Kehittämisrakenteen tärkeimpien tehtävien joukkoon

kuuluu asiakasosallisuuden, kumppanuuskehittämisen ja

kokemusasiantuntijuuden edistäminen.

Asiakastilanteessa kertyvän kokemustiedon

hyödyntäminen systemaattiseksi ja helpoksi

– Asiakkaan kokemus kuulluksi ilman aktivistiksi ryhtymistäkin

– ”Palvelutilanne voisi olla oppitunti molemmille”

Suunnitelmasta konkretiaan

• K-S SOTE 2020 –hankkeen kehitystyössä ja

pilottikokeiluissa (hanke päättyy 10/2016)

• Yhteistyössä valtakunnallisten kärkihankkeiden kanssa

• Kehittäjäorganisaatioiden yhteistyönä

• Campus FI hankkeen toiminnassa (monitieteinen

yhteistyöhanke, maakuntaliiton rahoitus)

• Minikampus - moniammatillinen klinikkaopetus

keskussairaalan tiloissa aloittanut toimintansa

• Kuntien päätöksenteossa ja itsehallintoalueen

rakentamisessa

Kehittämisrakenne tarjoaa pysyvän, mutta

uudistuvan alustan innovaatioille ja tuleville

hankkeille…

KANSALLISET KUMPPANIT,

VALTAKUNNALLINEN OHJAUS

ERVA-ALUEEN VERKOSTOT,

VAATIVIMMAT TIEDONTUOTANNON JA

KEHITTÄMISEN TEHTÄVÄT

VERKOSTO:MAAKUNNAN YHTEISTYÖKUMPPANIT

KEHITTÄMIS-YKSIKKÖ:

YDINTOIMIJAT

KUNTIEN HYVINVOINTI-

TYÖ

Campus FI –hanke

Riskikohtia • Asiakaslähtöisyys jää vain puheeksi

• Kehittämistoimet eivät kohdistu tasapuolisesti so+te eri

toimintoihin ja maakunnan eri osiin

• Kehittämisyksikkö verkostoineen ja lukuisat

kehittämishankkeet vaikuttaa sekavalta kokonaisuudelta

– yhteistyökumppaneiden on vaikea hahmottaa, missä

kannattaa olla mukana

• Yritetään pitää yllä sekä kaikkia aiempia omia että uusia

integroituja toimintamalleja – aika ei vain riitä.

• Onnistutaanko nivomaan hyödyllinen jatkumo: sote

perustoiminnan, lähipalveluiden ja asiakkaan

näkökulmat, erikoisalojen tarpeet, monitieteinen toiminta

ja kv-huippututkimus !?

Lisätietoa Keski-Suomen

suunnitelmista:

• K-S SOTE 2020 –hankkeen kotisivuilta

http://www.jyvaskyla.fi/sote2020

• Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen

kotisivuilta: www.koskeverkko.fi

• Raili Haaki

050 3046245

[email protected]



http://www.koskeverkko.fi/

posote koulutus, tutkimus ja kehittäminen työryhmä / 5. kokous · 2015-11-16 · muistio 1 (2)...

Documents