Ota talteen

s. 5

SISÄLTÖ

2 Seniorikortti liikuttaa

5 Muista nämä akuuttivastaanotolla

7 Pysytään pystyssä

8 Aivojumppaa ristikonratkojille

SIVU 4 ja 6

Kotihoidon palvelut

1/16

Eero Virkkunen (vas.) ja Veikko Juntunen käyvät tiukan taiston pallosta. Ari Moilanen ja Pekka Ohtonen ovat valmiina syöttöön.

Vinkit

KUVA

: VES

A RA

NTA

s. 2

Tiedon tarpeeseen

OMiksi vanhustenhuollon asi-at ovat niin monimutkaisia, miksi palveluihin on niin vai-kea päästä? Kohtaan työssäni

nämä kysymykset lähes päivittäin. Oman kokemukseni mukaan ikäihmis-

ten hyvinvointipalvelut, erityisesti koti-hoito, tehostettu palveluasuminen ja lai-toshoito, eivät meitä kovastikaan kiin-nosta ennen kuin ne ovat jollakin taval-la ajankohtaisia itsellemme tai läheisel-lemme. Tällöin tiedon ja neuvonnan tar-ve on usein suuri.

Ikäihmiset tuovat esille sen, että pai-nettua materiaalia arvostetaan, vaikka internetin hyödyntäminen tiedon hake-misessa on lisääntynyt. Tämän vuoksi on todella mukava tuoda Oulu-postin välis-sä Postia Ainolta, jossa on paljon hyvää tietoa ja toivottavasti teitä ikäihmisiä ja teidän läheisiänne kiinnostavia asioita. Ja jos kysyttävää jää, Oulun kaupungin oma ikäihmisille tarkoitettu Aino-neu-vonta ohjaa ja palvelee mielellään.

Toivon, että vietätte mukavia ja infor-matiivisia hetkiä Postia Ainolta -sivujen parissa!

Anna Haverinenvanhustyön johtaja

Postia Ainolta 1/2016 Julkaisija: Oulun kaupunki Päätoimittaja: Sirkka Keränen, 044 703 1140, sirkka.keranen@ouka.fi Toimitus ja ulkoasu: Otavamedia OMA Oy Painopaikka: Erweko Oy, Oulu Kannen kuvitus: Kirsi Tapani Postia Ainolta 2/16 ilmestyy Oulu-postin 4/16 välissä marraskuussa

Seniorit edullisesti liikkumaan○ Seniorikortilla voi käydä itsenäisesti uimassa, vesivoimisteluissa

ja kuntosalilla kaupungin liikuntapaikoissa arkisin päiväsaikaan ja kesäaikaan kaikkina aukioloaikoina. Seniorikortin voi ostaa sinä vuonna, kun täyttää 65 vuotta.

○ Seniorikortti maksaa 35 euroa vuodessa.○ Kaupungin hallinnoimien liikuntapaikkojen harjoitusvuoroja voi hakea

erillisellä hakumenettelyllä neljä kertaa vuodessa. Yli 65-vuotiaiden ryhmille arkipäivien päivävuorot ovat maksuttomia.

Heinäpään jalkapallohallin ovi käy. Sisään astuu iloi-sen näköisiä herrasmie-hiä yksi toisensa jälkeen, nappulakengät kassis-

saan. Kutsuvat itseään Varttuneiksi Höntsäreiksi.

– Rekisteröity yhdistys perustettiin vuonna 2004, porukan puuhamies Juhani ”Jenkki” Hyvönen kertoo.

– Epävirallinen vuosimaksu kerä-tään jokaiselta vuoden lopussa ja se on kaksi euroa. Sillä tehdään vahti-mestarit yhteistyöhaluisiksi jatkossa-kin, 71-vuotias Hyvönen myhäilee.

Syy alhaiseen jäsenmaksuun on ikä. Päivävuorot Oulun kaupungin lii-kuntapaikoissa ovat maksuttomia yli 65-vuotiaille.

– Täällä on mahtavat puitteet. Ke-sällä pelataan tuossa ulkoviheriöllä, mutta onhan se mukavaa, että saa-daan läpi talven treenata, urheilulli-nen eläkeläinen sanoo.

Pallokentälle siirryttyään Höntsärit jakavat joukkueet. Molemmille puo-

TEKSTI JA KUVAT: KATI VALJUS

Juhani ”Jenkki” Hyvönen on Varttuneiden höntsäreiden puuhamies.

lille saadaan yleensä kerrallaan kym-menisen pelaajaa. Uusiakin pelaajia mahtuu tiistaisin ja torstaisin harjoit-televaan sakkiin mukaan.

Ja nyt alkaa peli. Näyttää siltä, että Höntsäreiden peli on kaikkea muu-ta kuin höntsäilyä. Palloa kuljetetaan ammattimaisin ottein eikä vastusta-jalle totisesti kumarrella.

– Kukin pelaa oman kuntonsa mu-kaan ja omat rajansa pitää tuntea. Meillä on puolitoista tuntia aikaa ja

se käytetään kokonaisuudessaan pe-laamiseen, Hyvönen huikkaa keltais-ten maalista.

Vähintäänkin yhtä tärkeää kuin liik-kuminen on joukkuepelin sosiaa-lisuus. Pelin jälkeen mennään vielä kahville, parannetaan hetki maailmaa ja pistetään peli pakettiin.

– Ei ole tärkeää kuka voittaa, mut-ta ainahan se on noloa hävitä! naura-vainen porukka kiteyttää. �

Oulun vanhat rakennukset - Tuiran synnytyssairaala ○ valmistui vuonna 1926: lukuisia ta-

lousrakennuksia, jääkellari ja kaksi kasvimaata

○ synnytyssairaalana vuoteen 1975 – Oletko syntynyt tai synnyttänyt Tuirassa?

Oman kunnon mukaanVarttuneet Höntsärit pelaavat jalkapalloa kahdesti viikossa. Yli 65-vuotiaiden ryhmille päivävuorot ovat arkisin maksuttomia kaupungin liikuntapaikoissa.

Harrastukseni

s. 3

MUSEO- JA TIEDEKESKUS Luupin senioriklubi tarjoaa yli 60-vuotiaille ja eläkeläisille ohjelmaa kerran kuu-kaudessa. Senioriklubin monipuoli-nen ja helposti lähestyttävä ohjelma voi olla esimerkiksi luentoja, opas-tuksia, retkiä ja työpajoja Luupin eri toimintapaikoissa.

– Luuppi kokoaa yhteen Pohjois-Pohjanmaan museon, Oulun taide-museon ja Tiedekeskus Tietomaan tarjonnan. Kuukausittaisilla tutustu-miskäynneillä tutustutaan kaupun-gin taide- ja tiedetarjontaan poik-kikultturellilla otteella, amanuenssi Outi Dekker taidemuseosta kertoo.

Senioriklubin toimintaan voi tulla mukaan silloin kun itselle sopii. En-nakkoilmoittautumista ei normaa-listi tarvita. Työpajoihin ilmoittaudu-taan erikseen. Kohteisiin pääsee elä-

keläismaksulla tai valtakunnallisella Museokortilla.

Klubilaisille pyritään järjestämään myös kurkistuksia kulissien taakse.

– Sellainen oli esimerkiksi maa-liskuun tapaaminen taidemuseolla, jossa Kalevan entinen kulttuuriosas-ton päällikkö Kaisu Mikkola kierrät-ti porukan läpi kuratoimansa näytte-lyn Kaisun valinnat – 68 ja 89 ynnä muut hullut vuodet. Osallistujat sai-vat kuulla tarinoita teosten takaa ja Kaisun perusteluja valinnoilleen.

Kevään mittaan on tutustuttu myös Tietomaan näyttelyihin ja Pohjois-Pohjanmaan museon Maat, metsät, tehtaat -näyttelyyn.

Tilaisuuksiin kuuluu kahvitarjoilu, jonka yhteydessä voidaan vielä kes-kustella näyttelyiden teemoista pul-lakahvin äärellä.

Museo- ja tiedekeskus Luupin senioriklubi: www.ouka.fi/oulu/taidemuseo/seniorit.

ERITYISESTI IKÄÄNTYNEILLE ja lii-kuntaesteisille tarkoitettu palvelu-linja Onni sai maaliskuussa uuden linjan, joka lähtee liikkeelle Patenie-mestä ja kaartaa Toppilan vanhojen omakotitalojen lomassa kohti Hieta-saarta ja Toppilansaarta. Kuten kaik-ki Onni-bussien linjat, uusinkin reit-ti ajaa aina keskustaan ja sieltä Kon-tinkankaan hyvinvointikeskukseen.

– Palvelulinjalta ei rajata ketään sitä tarvitsevaa pois, vaan se so-pii esimerkiksi heille, jotka araste-levat muun joukkoliikenteen käyt-töä, palveluesimies Seppo Ilmari-nen kertoo.

Palveluliikenteen pikkubussit kier-tävät tilauksesta vaikkapa jokaisen pihaportin eteen kotikadulle. Aika-tauluissa on väljyyttä ja linja-autois-sa tunnelmaa. Ajan saatossa sekä kuljettajat että matkustajat ovat tul-leet toisilleen tutuiksi.

– Linjoilla on mahtava fiilis ja asi-akkaat ovat kuin yhtä perhettä. Myös uudet matkustajat otetaan hyvän-tuulisina vastaan, logistikko Riku Hämeenniemi vinkkaa.

Tavoitteena on, että kanta-Oulun alueen kyydit sovitaan puhelimit-se Onni-infosta numerosta 08 5584 4015. Lisäksi Onni-bussit kyyditse-

vät viikoittain Sanginsuusta ja Pik-karalasta. Yli-Iin Onni-bussit tavoit-taa yhteispalvelupisteen numeros-ta 044 497 0642.

– Kuljetusta kannattaa rohkeasti tiedustella, vaikka saatavuus omal-la asuinalueella arveluttaisikin. Seu-raamme jatkuvasti tarpeita, kun uu-sia linjoja suunnitellaan, Hämeen-niemi hoksauttaa.

www.ouka.fi/oulu/ikaantyminen/kuljetuspalvelut

Hyvinvointia tarjottimella verkossaHYVINVOINNIN TARJOTIN on Oulun kaupungin kokoama palvelu ikäänty-neille ja heidän perheilleen. Sivustolla on tietoa terveydestä ja hyvinvoinnis-ta, liikunnasta, harrastuksista ja kurs-seista, yhdistys- ja ystävätoiminnas-ta sekä apua arkeen ja arjessa selviy-tymiseen.

Sivuston sisältö on jaettu viiteen tiedon löytymistä helpottavaan ai-healueeseen ja näytössä näkyvää tekstin kokoa on mahdollista muut-taa ruudun yläreunassa olevilla suu-rennusnäppäimillä.

Hyvinvoinnin tarjotin on osa Ou-lun kaupungin nettisivustoa ja sen on koonnut Avaus-hanke yhdessä oulu-laisten ikäihmisten ja Oulun kaupun-gin työntekijöiden kanssa.

Tutustu: www.ouka.fi/65plus

Luettavaa kotiovelleKIRJASTON KIRJOJA, aikakauslehtiä, musiikkia ja elokuvia on mahdollista saada kotipalveluna kotiovelle neljän viikon välein. Käytettävissä on koko OUTI-kirjastojen laaja valikoima.

Kotipalvelu on tarkoitettu niille ou-lulaisille, jotka eivät korkean iän, sai-rauden, tai toimintakyvyn heikenty-misen vuoksi pysty itse asioimaan kir-jastossa. Palvelu on maksutonta.

Kotipalvelukuljetuksissa on tauko heinäkuun ajan.

Lisätietoja saa lähikirjastoista tai soittamalla 044 703 7340 tai 08 558 47344.

Huom! Kirjasto rekisteröi lukemis-esteisiä asiakkaita Celia-kirjaston asi-akkaiksi. Heidän palvelussaan asiakas voi kuunnella Celian äänikirjoja omal-la laitteellaan. Kysy lisää oman kirjas-tosi henkilökunnalta. �

Onni-linja palvelee ja porisuttaaTEKSTI: JUHA-PEKKA HONKANEN

Senioriklubi on taiteen ja tieteen aitiopaikkaTEKSTI JA KUVA: KATI VALJUS

Hilkka ja Leo Ilkko löysivät Luupin Senioriklubin tarjonnan netistä. Taiteen ystävillä on eläkkeellä aikaa lempiharrastukselleen.

Senioriklubin seuraava tapaaminen on 16.6., jolloin tehdään retki Oulunsalon kotiseutumuseoon. Siellä erityisesti senioriklubilaisille tarkoitettu museon

esittely alkaa kello 17, jonka jälkeen on mahdollisuus osallistua kaikille avoimeen ohjelmalliseen Päivikin päivät -kesäkauden avaukseen. Matkat

Oulunsaloon ja takaisin Ouluun tapahtuvat ryhmänä erikseen ilmoitettavalla yleisellä bussivuorolla. Myös omalla autolla voi tulla paikalle.

Tilkkutäkki

s. 4

Osa hoito- palveluista palvelu- setelillä PALVELUSETELI on vaihtoehtoinen tapa tuottaa kotihoidon palveluita. Sen voi saada säännölliseen ja tila-päiseen sosiaalihuoltolain mukai-seen kotipalveluun ja terveyden-huoltolain mukaiseen kotisairaan-hoitoon sekä säännöllisen kotihoi-don kuukausisiivoukseen.

Palvelusetelillä voi ostaa yksityi-seltä palveluntuottajalta palvelua, ja siitä voi jäädä maksettavaksi myös omavastuuosuutta palvelusta riippu-en. Oulussa palvelusetelit ovat säh-köisessä muodossa ja omaiset voivat asioida palvelusetelijärjestelmässä läheisensä puolesta. Asiakas saa pal-velusetelin myös paperisena.

www.ouka.fi/oulu/palveluseteli

TEKSTI: SAARA KÄRKI KUVITUS: KIRSI TAPANI

Kotihoidon tarve arvioidaan tapauskohtaisestiKotihoidon palveluita tarvitaan päivittäisistä toiminnoista suoriutumiseen.

Kuntalainen voi tarvita koti-hoitoa sairauden, vamman tai alentuneen toimintaky-vyn vuoksi. Kotihoito pitää sisällään kotipalvelun ja

-sairaanhoidon. Lisäksi siihen kuulu-vat kotona selviytymisen tueksi tar-vittavat tukipalvelut kuten ateria- ja turvapalvelu sekä kuntouttava päi-vätoiminta. Kotipalveluun kuuluvat apu arkiaskareissa ja henkilökohtai-sissa toiminnoissa.

– Kodin ulkopuoliset asioinnit, ul-koilutus ja siivous eivät kuulu koti-hoidon palveluihin, vaan ohjaamme ostamaan ne yksityisilta palvelun-tuottajilta. Myös pelkän lääkkeiden-jaon tai verikokeiden ottamisen ko-tona ohjaamme ostamaan yksityi-siltä palveluntuottajilta, terveyden-huollon palveluohjaaja Anne Pelko-nen kertoo.

Jos asiakkaan varallisuus ei rii-tä palveluiden ostamiseen, voidaan hänet ohjata hakemaan apua pal-veluohjauksesta. Myönnettävät pal-velut riippuvat henkilön tilanteesta. Esimerkiksi muistisairas asiakas, jol-

la ei ole omaisia eikä lähipiiriä aut-tamassa, tarvitsee kotihoidon apua riisumisessa, pukemisessa sekä hy-gienianhoidossa. Apua voi saada joko kunnan tuottamana palvelu-na tai palvelusetelillä yksityiseltä palveluntuottajalta.

Palveluntarve arvioidaan yksilöllisestiMääräaikaista apua tarvitaan esimer-kiksi terveydellisten toimenpiteiden, kuten leikkausten jälkeen. Toipumis-ajan päätyttyä kotihoidon palvelut loppuvat. Säännöllistä apua taas tar-vitaan, kun asiakas ei selviydy päivit-täisistä toimistaan ilman toisen hen-kilön apua. Usein avuntarve lähtee omasta tai läheisten huolesta.

– Tavallisin yhteydenotto on pu-helu palveluohjausyksikköön: asia-kas tai omainen kertoo, että kotona selviytyminen on vaikeutunut. Sovim-me yhteisen kotikäynnin eli yksilölli-sen palvelutarpeen arvioinnin, Pel-konen sanoo.

Kotikäynnillä käydään läpi kaikki päivittäisistä toiminnoista kotona ja

kodin ulkopuolella selviytymiseen. Kotihoito myönnetään yksilöllisen tarpeen mukaan niihin palveluihin, joita asiakas tarvitsee.

Tarjolla palveluita eri tuottajiltaArviointikäynnillä asiakkaan kanssa käydään läpi kotiin annettavien pal-veluiden tarjonta. Lisäksi asiakkaiden kanssa voidaan tehdä hintavertailua, joka auttaa päättämään, mistä hän palvelunsa ottaa.

– Kerromme myös esimerkiksi kauppakassipalvelusta sekä asukas-tupien ja kolmannen sektorin palve-luista. Usein asiakasta helpottaa, että hänellä on mahdollisuus soittaa ja kysyä asioista. Kiitoksesta ja auttami-sesta tulee hyvä mieli koko päiväksi, Pelkonen summaa.

Kotihoidon palveluohjaus, uudet asiakkaat, eteläinen alue p. 08 558 54143uudet asiakkaat, pohjoinen alue p. 08 558 54144 (puhelinaika ma–pe klo 12–13)

Lue, millaista palvelua

Terttu Uimonen ostaa myönnetyllä palvelusetelillään.

Sivu 6.

parastapalvelua.fi> Oulun kaupungin

hyväksymien palvelun- tuottajien yhteystiedot ja

hinnastot.

Lue akuuttivastaanoton

toiminnasta Oulu-posti 2/16,

s. 4.

s. 5

TOIM. TITTA VILPA

VALMIINA AKUUTTI-VASTAAN-OTOLLEKun menet terveys- tai hyvinvointikeskuk-seen akuuttivastaanotolle, varaa mukaasi seuraavat asiat:

○ Kela-kortti

○ Ajan tasalla oleva lääkelista ja/tai reseptit lääkkeistä, joita tällä hetkellä käytät.

○ Jos sinulla on paljon kysyttävää, tee itsellesi muistilappu mukaan otettavaksi ja mieti, mikä on ensisijainen syy lähteä akuuttivastaanotolle.

○ Pukeudu mahdollisimman helposti riisuttaviin/puettaviin vaatteisiin.

○ Jos sinulla on ongelmia muistamisessa, pyydä mukaasi saattaja, jotta esitiedot ja hoito-ohjeet tulevat oikein.

○ Ruuhkaisimmat ajat ovat maanantaina ja perjantaina eli jos vaiva ei vaadi hoitoa juuri niinä päivinä, kannattaa hoitoon hakeutua muuna aikana.

○ Jos mahdollista, saavu aamupäivän aikana. Vaikka vuoronumeroautomaatit ovat käytössä pääsääntöisesti klo 8–15 (pe klo 8–14), joudutaan ne sulkemaan joskus aiemminkin, joten tuloa ei kannata jättää viimeiselle tunnille. Jos numeroautomaatti on suljettu, tehdään kaikille potilaille hoidon tarpeen arvio ja kiireellistä hoitoa vaativat potilaat hoidetaan.

○ Varaudu siihen, että joudut odottamaan. Henkilökunta tekee parhaansa ja palvelee sinua niin nopeasti kuin mahdollista.

Ohjeet lääkäripoolin palvelupäällikkö Liisa Kylmänen.

Näillä ohjeilla teet akuutti-vastaanotolla käynnistäsi sujuvampaa.

Hyppää some-junaanJos sosiaalinen media ja sen käyttäminen kiinnostaa, osallistu Oulu-opiston kursseille syksyllä!

Myös kaupunginkirjasto kurssittaa

Miksi some-junaan?

OULUN KAUPUNGINKIRJASTON avoimien internetin käytön ope-tusten aikataulut julkaistaan vii-meistään 1.9.2016. Lokakuussa kir-jasto osallistuu valtakunnalliseen SenioriSurf-tapahtumaan.

SeniorSurf rohkaisee ikääntyneitä tarttumaan tietokoneisiin ja nettiin. SeniorSurf-päivää vietetään syksyisin Vanhustenviikon tiistaina. SeniorSurf-sivuilta löytyy jo nyt tulostettavia opetusmateriaaleja netin käyttöön.

www.vtkl.fi/fin/kampanjat/seniorsurf/

SeniorSurf

SOSIAALINEN MEDIA eli some on nippu erilaisia viestintäkanavia, joi-ta pitkin voi saada tietoa myös muun muassa kaupungin palveluista. Sik-si some-junaan kannattaa uskaltaa mukaan. Sosiaalisen median kanavia ovat esimerkiksi Facebook, Twitter ja Instagram. Kaikkia kanavia ei tarvitse hallita, mutta jos sosiaalisen median

maailma kiinnostaa, kannattaa ope-tella ainakin yhden käyttö.

Oulun kaupungilla on oma Face-book-sivunsa, jossa tiedotetaan palveluista ja kerrotaan ajankoh-taisista asioista. Kaupungin Face-book-sivua tykkäämällä saa kau-pungin tuottaman sisällön omalle Facebook-seinälleen.

Oulun kaupungin Facebook-sivul-la on tällä hetkellä tykkääjiä 12 834. Huhtikuussa suurimmaksi hitiksi osoittautui Aini-vauva (9 kk), joka käy ilahduttamassa ikäihmisiä Hiirosen-kodissa fysioterapeutti-äitinsä kans-sa. Ainin vierailu ikuistettiin valoku-van kera kaupungin Facebook-sivul-le ja pian siitä kasvoi niin sanottu so-me-hitti. Kuva keräsi nopeasti ennä-tysmäärän tykkäyksiä ja jakoja.

Oulun kaupungin Facebook-sivu löytyy nimellä Oulun kaupunki. �

OULU-OPISTON syksyn opinto-oh-jelmassa senioriväelle tulee olemaan tarjolla uutuutena Sosiaalisen media tutuksi -kurssi Oulussa, Oulunsalos-sa ja Haukiputaalla. Kurssilla tutustu-taan eri sosiaalisen median palvelui-hin (esim. Facebook, Instagram, Twit-ter) ja niiden käyttöön tietokoneella, tabletilla tai älypuhelimella.

Perinteiseen tarjontaan kuuluvat senioreille suunnatut Tietotekniikan perusteet ja tablet-laitteiden perus-teet -kurssit, joissa opetellaan tieto-koneen ja tablettien käyttöä alkeis-

ta lähtien. Uusi Oulu-opiston Opinto-opas

2016–2017 ilmestyy kirjastoihin ja Oulu10 toimipaikkoihin viikolla 31 ja ilmoittautuminen tietotekniikan kurs-seille alkaa torstaina 18.8. Lisää voi kysyä toimistoista p. 050 410 3554 ja 050 316 6729.

www.ouluopisto.fi

Oulu-opiston lukukauden 2015-2016 opinto-ohjelma tulee nettisivuille luettavaksi heti juhannuksen jälkeen viikolla 26. Painettu opinto-opas ilmestyy elokuussa viikolla 32 ja tulee jakoon Oulun seudun kirjastoihin, Oulu10 palvelupisteisiin ja opiston yksikköjen toimistoihin.Ilmoittautumiset alkavat porrastetusti seuraavasti:

Pohjankartanon yksikkö Suvantokatu 1 Oulu • p. 050 316 6729Kiiminkijoen yksikkö Keskuskuja 3 2. krs Haukipudas • p. 050 410 3554 050 410 4010Oulunsalon yksikkö Mäntypellonpolku 10 Oulunsalo • p. 050 388 6988 044 497 3087 044 497 3007

OPINTO-OHJELMA 2015-2016w w w . o u l u o p i s t o . f i

Ma 10.8. Musiikki, taiteen perusopetus ja Oulunsalon liikuntakouluMa 17.8. Liikunta ja tanssiTi 18.8. Käden taidot - teksiili ja tekninen työ Ke 19.8. KieletTo 20.8. Kuvataiteet, teatteri ja muut

Datavaari

s. 6

P alvelusetelillä hyvinvoin-tipalvelujen asiakas voi hankkia hänelle myönnet-tyjä hoito- ja hoivapalvelu-ja itse valitsemaltaan kau-

pungin hyväksymältä palveluntuotta-jalta. Listaus palveluntuottajista löy-tyy verkosta osoitteesta www.paras-tapalvelua.fi.

Terttu Uimonen on käyttänyt pal-veluseteliä jo muutaman vuoden. Se-teli oikeuttaa kahteen kotihoitopal-velukäyntiin viikossa. Uimonen on ol-lut siihen tyytyväinen. Hänestä sete-li on ollut toimiva ja varsinkin hänen valitsemansa palveluntuottaja on an-sainnut kehut.

– Olen ollut tähän yksityiseen pal-veluntarjoajaan todella tyytyväinen. He käyvät luonani kahdesti viikossa ja tekevät työnsä hyvin. Pidän siitä, että henkilöstö on minulle tuttu ja meil-lä on hyvät välit. He auttavat lääkkei-den ottamisessa, siistimisessä sekä muissa tarvittavissa asioissa, Uimo-nen kertoo.

Siivouksesta hoivapalveluihinKotihoidon palveluihin kuuluvat ne työt, joissa Uimonen ei enää yksin

pärjää. Ensimmäisen kerran hän kuu-li palvelusetelistä tutussa eläkkeen-saajien kerhossa. Aluksi asia ei tun-tunut ajankohtaiselta, mutta vuo-sien saatossa kotihoidon tarve on kasvanut.

– Päätimme ottaa palvelun oman kylän yritykseltä. Aluksi saimme apua siivouksessa ja kun hoitotarve kasvoi, halusin sen samasta paikasta, Uimo-nen summaa.

Hän on itsekin tehnyt kodinhoita-jan töitä ja ymmärtää kiireen, joka ammattiin liittyy. Silti juuri yksityisel-tä saamansa hyvä hoito ja henkilö-kunnan pysyvyys keräävät kiitosta.

Asiakas saa vapaasti valita palve-luntuottajan kaupungin hyväksymis-tä palveluseteliyrittäjistä sen jälkeen, kun hänelle on myönnetty palvelu-setelillä joko sosiaali- tai terveyspal-veluita. Jokainen asiakas tekee tuot-tajan kanssa kirjallisen sopimuksen, jossa käydään läpi palveluiden sisäl-tö, ajankohta, hinta sekä mahdolliset keskeytykset.

Palveluseteli myönnetään hyvin-vointipalveluiden tekemän kokonais-valtaisen palveluntarpeen arvioinnin jälkeen. �

Hoitopalvelua omalta kylältäPalvelusetelin avulla ikääntyvä saa itse valita, mistä hän myönnetyn palvelun hankkii. Kaupunki hyväksyy ja listaa palveluntarjoajat valmiiksi.

TEKSTI: SAARA KÄRKI KUVA: TEIJA SOINI

Lue kotihoidon kriteereistä sivulta 4.

Terttu Uimosen verannalla on loistava valo maalaamiseen. Maalauskurssilta alkanut innostus sytytti tekemisen riemun. Teossa on maalaus hirvestä.

K ulttuurikummit ovat taide-alan harrastajia ja ammattilai-sia, joita yhdistää halu vapaa-ehtoistyöhön vanhusten pa-

rissa. Kummitoimintaa on ollut Oulussa vuoden ajan. Osa kiertää useammas-sa palvelutalossa, monella on oma ni-mikkotalo. Jo yli sadan ihmisen toteut-tamaa kummitoimintaa koordinoi Kult-tuuritalo Valve.

– Kulttuurin vaikutukset kokonais-valtaiseen hyvinvointiin tunnetaan hy-vin. Esiintymisen seuraaminen voi tyyn-nyttää esimerkiksi muutoin rauhatto-man muistisairaan vanhuksen, kulttuu-rituottaja Jaana Potkonen sanoo.

Tuoreella kulttuurikummilla, Oulun Pammauksen Veli-Matti Moilasella on samanlaisia kokemuksia. Vaikka hän on ollut kummina vasta kevättalvesta, Ou-lun Pammaus on esiintynyt eri laitok-sissa jo vuosien ajan.

– Kerran yleisön joukossa oli pyörä-tuolissa vanha mies, joka ei juuri liikku-nut tai reagoinut mihinkään. Alettuam-me soittamaan "Rempallaan"-jenkkaa hän nousi äkkiä ylös ja rupesi vimma-

tusti tanssimaan, Moilanen naurahtaa.Moilanen sanoo, että juuri tällai-

set kokemukset motivoivat häntä va-paaehtoistyöhön. Oulun Pammaus on palvelutalo Maikkulan Toivon kummi. Moilasen mukaan kummin työtä teh-dään rennolla otteella. Esiintymisiä on kuukausittain.

– Mukaan esiintymisiin tulevat yh-tyeestä ne ketkä pääsevät, mutta tar-vittaessa senioreita voi laulattaa vaik-ka yksinkin.

Myös roudarikummeja tarvitaanKulttuurikummikoordinaattori Riikka Kontio kertoo, että palvelukotien toi-veesta esiintymiset pidetään useimmi-ten päiväaikaan, jolloin henkilökuntaa on enemmän töissä. Tästä syystä use-at kummit ovat eläkeläisiä.

Kulttuurikummius on vapaaehtois- työtä.

– Esiintyjien lisäksi kummitoimintaan kaivataan myös apukäsiä esiintymisten toteuttamiseen. Kummitoiminta pyri-tään pitämään palvelutaloille mahdol-lisimman vaivattomana. �

TEKSTI: JUHA-PEKKA HONKANEN KUVA: KATI VALJUS

Kulttuurikummit vaalivat hoitokotien taide-elämyksiäOulussa on jo 30 ikäihmisten kulttuurikummia tai kummiyhteisöä, jotka vievät kulttuurielämyksiä hoiva- ja palvelukoteihin.

Oulun Pammaus musisoi Maikkulan Toivossa huhtikuussa.

Arjen apurit

s. 7

1OIKEA RAVITSEMUS JA RIITTÄVÄ NESTEYTYSMonipuolinen ja säännöllinen ra-vinto ja riittävä nesteiden saami-

nen ovat peruslähtökohta. Jos elimistö kuivuu, seuraa päänsärkyä ja huimaus-ta. Varsinkin kuumalla säällä kuivumi-nen voi iskeä helposti.

Muista viisi ateriaa päivässä. Syö mie-luummin monta pientä ateriaa kuin muutama iso. Vettä on hyvä juoda myös ruokailujen välissä. Pääsääntö on, että iäkkäiden ei tarvitse yleensä laihduttaa.

D-vitamiinin, kalsiumin ja proteiinin riittävä saanti täytyy varmistaa. Ne vai-kuttavat lihasten kuntoon, jotka auttavat hyvässä tasapainossa ja pystyssä pysy-misessä. Muista ruokavaliossasi siis eri-tyisesti maitotuotteet, kananmuna, liha, kala, pähkinät, mantelit ja linssit, pinaat-ti, kaali, mustaherukka ja appelsiini.

2LÄÄKITYS JA SAIRAUDETVastuu omasta voinnista on ensi-sijaisesti itselläsi, joten pidä huol-ta verenpaineestasi ja diabetek-

sesta ja käy sovituissa kontrolleissa.

Lääkkeet täytyy ottaa lääkärin ohjeen mukaan eikä annostuksia voi muutel-la itse. Myös oikea lääkkeenottoaika on tärkeä muistaa.

Avainsana on kokonaislääkitys. Jos käytät päivittäin useampaa kuin kolmea lääkettä, lääkärin tai farmaseutin on käy-tävä lääkitys läpi vähintään kerran vuo-dessa, ettei päällekkäisyyksiä synny.

Jos ikäihminen ei pysty itse huolehti-maan lääkkeistään, omaisten on otetta-va vastuu asiasta.

3TOIMINTAKYKY Lihasvoima ja tasapaino ovat kes-keiset elementit pystyssä pysy-misen kannalta.

Liikuntaa kannattaa ajatella pieninä annoksina ja arkiliikuntana: kymme-nen minuutin kävelylenkki kauppaan tai portaiden kävely hissillä menemisen si-jaan ovat eteenpäin. Liikunnan pitää olla mukavaa.

Koska tasapaino heikkenee iän myötä, tasapainoa kannattaa harjoitella myös arkiasioissa: kurkottele kaapista tai ku-marru ottamaan alalaatikosta. Mitään

uhkarohkeita tuolille kiipeämistemppu-ja ei kuitenkaan saa tehdä. Viivalla tai varpaillaan kävely on hyvä keino kehit-tää omaa tasapainoaan.

Jos on kaatumisen pelkoa, liikkumaan kannattaa lähteä kaverin kanssa.

Lyhytkin vuodelepo (esim. leikkauk-sen jälkeen) vähentää jalkojen lihasvoi-maa ja liikkuminen on aloitettava heti, kun se on mahdollista.

VINKKI: Aina, kun nouset tuolista ylös, nouse yhden kerran sijasta viisi kertaa. Tärkeimmät tasapainolihakset eli reidet vahvistuvat huomaamatta.

4KOTI TURVALLISENA YMPÄRISTÖNÄKodissa on tärkeä huomioida hyvä valaistus, riittävä tila liik-

kua sekä hyvät sisäkengät, jotka eivät luista. Turhat tavarat on hyvä raivata kul-kuväyliltä pois. Ainakin perinteinen kol-mio eli reitti sängyltä vessaan ja keitti-öön kannattaa varmistaa turvalliseksi.

Riskielementtejä kaatumisen suh-teen ovat villasukat, hämärä valaistus ja tavarapaljous.

Erilaisia apuvälineitä on runsaasti saa-tavilla. Kaupoissa myydään tukevia sisä-kenkiä, kahvoja ja kaiteita sekä erilaisia liukuesteitä mattojen alle. Apuvälineitä saa lainata apuvälinelainaamosta.

Apuvälineitä on hyvä asentaa ennalta-ehkäisevästi. Ei kannata odottaa, että jo-takin tapahtuu.

5KOHTUULLINEN ALKOHOLIN KÄYTTÖIkäihmisillä alkoholin käytön tu-lisi olla erittäin harkittua, koska

iäkkään elimistö reagoi alkoholiin eri ta-valla kuin nuoremman.

Myös lääkkeiden ja alkoholin yhteis-vaikutus täytyy muistaa. Alkoholi ei sovi yhteen kaikkien lääkkeiden kanssa.

Muista kertoa kaatumisestasi aina lä-heisellesi ja terveydenhoitajalle tai lää-kärille, vaikka kaatumisesta ei olisi ai-heutunut mitään vammaa. �

Yhden lonkkamurtuman hoito maksaa noin 20 000 euroa. Jos vuodessa saataisiin estettyä sata murtu-

maa, säästöt olisivat kaksi miljoonaa euroa.Oulussa kehitetään parhaillaan eri toimijoiden

yhteistyönä uutta toimintamallia ikäihmisten kaatumisten ennaltaehkäisemiseksi ja murtumaket-

jujen pysäyttämiseksi. Mallin tavoitteena on luoda yhdenmukaiset hoitokäytännöt. Kehittämistyön

etenemisestä tiedotetaan syksyllä 2016. Vinkit pystyssä pysymiseenKaatuilu ei ole ikääntymiseen itsestään selvänä kuuluva asia. Monet kaatumis-tapaturmat voidaan ehkäistä huolehtimalla muutamista perusasioista.

ASIANTUNTIJAT: PALVELUESIMIES ANITTA VÄLITALO JA FYSIOTERAPEUTTI LEENA HASSI TEKSTI: TITTA VILPA KUVITUS: ISTOCK

O ulussa on kokeiltu kevään mittaan, olisiko roboteis-ta apua ikäihmisille. Suo-mi, Ruotsi, Tanska, Iso-Bri-

tannia ja Hollanti ovat kilpailuttaneet yhdessä vanhusten kotona pärjää-miseen apua tarjoavia robotiikkayri-tyksiä. Suomesta hankkeeseen ovat osallistuneet Oulu ja Vantaa. Kysees-sä on esikaupallinen kilpailutus, jos-sa ei totutusta poiketen etsitä tiukas-ti rajattua palvelua tai tuotetta, vaan valmis tuote suunnitellaan kilpailu-tuksen aikana. Pitkäjänteistä kehi-tystyötä onkin tehty vuodesta 2012 saakka.

–Näin voidaan selvittää yhdessä yritysten kanssa, miten päästään oi-keaan päämäärään, kun alussa ei tie-detä, mikä se lopullinen ratkaisu tar-peeseen on, vanhustyön johtaja Anna

Haverinen huomautti Silver-hank-keen seminaarissa huhtikuussa.

Silver-kilpailutuksessa useista ro-bottiyrityksistä maaliin pääsi hollan-tilainen Robot Care Systems LEA-äly-rollaattorillaan. LEA tulee kutsusta sen käyttäjän luo ja tekee saman, kun on lääkkeiden ottamisen aika ohja-ten käyttäjän lääkekaapille. Liikkeel-le lähdettyä LEA ohjaa käyttäjän es-teiden, kuten kulkureitin tiellä olevi-en huonekalujen ohi.

– Se seuraa myös käyttäjänsä asen-toa. Jos rollaattoria yrittää työntää lii-an kaukaa huonossa ryhdissä, LEA te-kee stopin, kunnes ryhti oikenee, ke-roo yrityksen toimitusjohtaja Maja Rudinac.

Oulun kaupungin teknologia-asian-tuntija Jaana Kokon mukaan kilpai-lutukseen osallistuneiden maiden

tarpeet osuivat yksiin yllättävän hy-vin. Jokaisen maan väestö on ikään-tymässä ja sen myötä kohdataan sa-manlaisia haasteita. Kokko painot-taa, että hoitajaa roboteilla ei tulla korvaamaan.

– Kyseessä on apuväline, joka tuo elämänlaatua ja helpottaa asiakasta hänen arjessaan silloin, kun hoitaja ei ole läsnä, hän sanoo.

Kokko arvioi, että LEAn kaltaiset ro-botit ovat hyödyllisimpiä kotona asu-misen tukemisessa. Oulussa LEAa ko-keili kaksi kotihoidon asiakasta ko-tonaan hoitajien läsnä ollessa. Yksi robotti oli kokeiltavana vanhusten päivätoiminnassa.

– Kehitettäviä asioita löytyi, koska kyseessä on prototyyppi. Ikäihmiset olivat tyytyväisiä ja hirveän positiivi-sia testaajia, Kokko sanoo. �

Robotti voi auttaa ikäihmistä kotonaanTEKSTI JA KUVA: JUHA-PEKKA HONKANEN

Vanhustyön johtaja Anna Haverinen pääsi kokeile-maan omin käsin, viekö robottirollaattori sinne, minne pyydetään. Taustalla tekninen suunnitteli-ja Wouter Werhoef Robot Care Systemsistä.

Hyvinvointi

Rist_Oulu16.indd 1 26/04/16 11:38

Aivo

jum

ppaa

ER

KKI K

IISKI

RIST

IKO

N O

IKEA

RAT

KAIS

U JU

LKAI

STAA

N O

ULU

-PO

STIS

SA 3

/20

16.

s. 8

Uusi vanhuspalvelulaki tuli voi-maan vuonna 2013 ja sosiaali-huoltolaki viime keväänä. Niis-sä molemmissa on pykälät il-

moittamisvelvollisuudesta. Viranomais-ten lisäksi lait antavat tavallisille kun-talaisille mahdollisuuden tehdä ilmoi-tuksen iäkkäästä henkilöstä, jolla voi olla heikentynyt kyky huolehtia omas-ta terveydestään, turvallisuudestaan ja huolenpidostaan.

Sosiaalialan henkilöstölle lait ovat ol-leet positiivinen työkalu, sillä ne antavat suojaa puuttua tilanteisiin, joihin aiem-min ei ole ollut mahdollisuutta.

– Ilmoitukset tulevat sosiaalityönteki-jälle, joka ryhtyy selvittämään tilannet-ta ja mahdollisia palveluntarpeita. Vält-tämättä henkilö ei ole pitkään meidän asiakkaana, palveluesimies Tuula Ranua ikäihmisten palveluohjauksesta kertoo.

Jokainen ilmoitus on tilannekohtainen ja työntekijöiden on mietittävä, miten he pääsevät henkilön luokse. Joukos-

sa on myös heitä, jotka eivät halua luok-seen tultavan.

Monia merkkejä avuntarpeestaRanua haluaa rohkaista kuntalaisia te-kemään ilmoituksen tarvittaessa. Van-hustensuojeluilmoitusta ei tarvitse ar-kailla, vaan kyseessä on konsultaatio-pyyntö viranomaiselle. Yleensä tilanne on herättänyt huolen, minkä vuoksi il-moitus tehdään.

– Viranomaisten lisäksi olemme saa-neet ilmoituksia muun muassa isännöit-sijöiltä ja naapureilta. Vanhus voi toki olla jo asiakkaamme ja ilmoituksen myö-tä hänen palvelutarpeensa tarkistetaan, Ranua kertoo.

Avuntarve voi olla ilmetä monintavoin. Asumisessa voi olla ongelmia tai vanhus saattaa harhailla kotinsa läheisyydessä liian kevyessä vaatetuksessa. Toisinaan päihteet aiheuttavat ongelmia arkipäi-väisessä selviytymisessä.

Ilmoituksia tulee jonkin verran myös

omaisilta. Ulkopuolisen voi olla lähipii-riä helpompi huomata esimerkiksi muis-tisairauden merkkejä.

– Nykyään löytyy myös surullisen pal-jon yksinäisiä vanhuksia, joilla ei ole ke-tään huolehtimassa, Ranua sanoo.

Toisista välittämistäAnonyymit ilmoitukset herättävät luon-nollisesti joukon kysymyksiä. Usein iäkäs henkilö jää pohtimaan, kuka ilmoituk-sen on tehnyt, eikä hän välttämättä ole innostunut päästämään henkilökuntaa luokseen selvittämään tilannetta.

– On aina parempi lähtökohta, jos henkilön kanssa on voitu käydä asiaa etukäteen läpi ja hänelle on voitu ker-toa, että on herännyt huoli hänen tilan-teestaan ja siksi ollaan yhteydessä vi-ranomaisiin. Tällöin myös henkilö itse on usein vastaanottavaisempi. Se ei kui-tenkaan saa olla kynnyskysymys ilmoi-tuksen tekemiseen, emmekä halua vel-voittaa esimerkiksi naapureita mahdot-tomaan tilanteeseen.

Ranua peräänkuuluttaa vanhanaikais-ta toisista ihmisistä huolehtimista. �

Vanhustensuojeluilmoitus kertoo avuntarpeesta Huolen iäkkään henkilön hyvinvoinnista voi ilmoittaa sosiaalityöntekijöille vanhustensuojeluilmoituksella.

TEKSTI: SAARA KÄRKI KUVA: ISTOCK

Ainon työkalupakki