Living lab – käyttäjälähtöistä hyvinvointia Satakuntaan -

hankkeen loppuseminaari 10.10.2014 Projektipäällikkö Niina Holappa

Living lab -toiminnan

lähtökohdat

Osallistaa käyttäjät eli ikäihmiset, omaiset ja vanhustyön

ammattilaiset testaamaan ja kehittämään hyvinvointiteknologiaa

yhdessä alan yritysten kanssa.

Kehittää teknologiaa, joka tukee ikäihmisten, varsinkin

muistisairaiden pidempään kotona asumista sekä

hoitohenkilökunnan työtä.

2

Miten?

Living lab = aidot käyttäjät kehittäjinä aidoissa ympäristöissä

Toiminta kiteytyy kolmen hyötynäkökulman ympärille

– Living labin myötä:

1. Yritykset voivat hyödyntää ikäihmisten, omaisten ja vanhustyön ammattilaisten asiantuntemusta ja osaamista, palautetta ja kehittämisehdotuksia tuotekehityksessään

2. Testausympäristöt saavat tietoa ja käyttökokemuksia uusimmista teknologioista mm. hankintapäätösten tueksi

3. Käyttäjät voivat vaikuttaa heille suunniteltuihin tuotteisiin → käyttäjien tarpeet ja toiveet huomioivaa, helppokäyttöistä ja luotettavaa teknologiaa

3

Käytännössä

Hyvinvointiteknologiayritys antaa maksutta

tuotteensa käyttövalmiina tuotetestaukseen

Tätä vastaan testausympäristö antaa

henkilökunnan työaikaa tuotetestaukseen, vastaa

testaajien valinnasta ja tuotteiden käytöstä

Ikäihmiset, omaiset ja henkilökunta käyttävät

hyvinvointiteknologian ratkaisuja normaalissa

arjessa (3-6 kk) ja kertovat käyttökokemuksistaan,

onnistumisista, kehittämistarpeista jne.

Yhteistyösopimus Porin perusturvan

yhteistoiminta-alueen kanssa

4

Kuva: Hanna Leppänen/ Satakunnan Kansa

5

Tulokset

Tulokset

Hyvinvointiteknologian käyttäjälähtöinen kehittäminen

– Hankkeessa testattiin ja kehitettiin

teknologiaratkaisuja ikääntyneiden fyysisen,

psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen

toimintakyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen,

turvallisuuden parantamiseen ja terveydentilan

seurantaan ja edistämiseen

– Kotihoitoon liittyvissä testauksissa kehitettiin mm.

kotihoidon toiminnanohjaus- ja mobiilijärjestelmiä,

jotka tukevat asiakaskäyntien suunnittelua,

kirjaamista ja raportointia

– Toimintamallin soveltuvuutta testattiin muiden

kohderyhmien kanssa (odottavat ja synnyttäneet

äidit sekä terveydenhoitajat)

6

Tulokset

Hyvinvointiteknologian käyttäjälähtöinen kehittäminen

– 17 hyvinvointiteknologian tuotetestaus- ja kehitysprosessia

– 11 teknologiayritystä

– 12 teknologiatuotetta ja -palvelua

– 13 testausympäristöä

– Kehittäjinä yli 300 käyttäjää

– Monipuolisesti kehitysideoita yritysten hyödynnettäväksi

– Käyttökokemusten myötä testausympäristöjen osaaminen ja asiantuntemus uusimmista teknologioista kasvoi

– Erityisesti käyttäjien vaikutusmahdollisuudet lisääntyivät

– Vahvistettiin yhteistyötä aikaisempien kumppaneiden kanssa, saatiin mukaan uusia yhteistyökumppaneita ja laajennettiin toimintaa alueella

7

Tulokset

Viestintä ja hyvien käytäntöjen levittäminen

– Tiivistä oppilaitosyhteistyötä: mm. 10

teknologiainfoa 200:lle sosiaali- ja terveysalan

opiskelijalle (Sataedu, WinNova, SAMK/

Hyvinvointiteknologian YAMK)

– Toiminnasta, testauksista ja tuloksista on

tiedotettu erittäin aktiivisesti paikallisesti,

kansallisesti ja kansainvälisesti

– Tietoa toiminnasta on toimitettu seuraaville

Euroopan komission pääosastoille:

aluepolitiikka (REGIO), Tutkimus- ja innovointi

(RTD), Terveys- ja kuluttaja-asiat (SANCO) sekä

Yritys- ja teollisuustoiminta (ENTR)

8

Tulokset

Viestintä ja hyvien käytäntöjen levittäminen

– OECD on julkaissut kesäkuussa uuden julkisen

sektorin innovaatiotoiminnasta kertovan

sivuston nimeltä The Observatory of Public

Sector Innovation (OPSI), jossa esitellään

erittäin ansioituneita julkisen sektorin uusia

toimintatapoja.

– Porin seudulla toteutettu

hyvinvointiteknologian kehittämistoiminta on

nostettu yhdeksi malliesimerkiksi siitä, kuinka

julkinen sektori on tarjonnut tuotetestaus- ja

kehitysalustan hyvinvointiteknologiayrityksille.

9

Kiitokset erinomaisesta

yhteistyöstä!

Lisätietoja:

Niina Holappa

044 710 5455

niina.holappa@prizz.fi

www.prizz.fi/livinglab

10

11