psykologiset tutkimukset potilaan hoidon tukena
DESCRIPTION
Psykiatrian kesäkoulun luento 24.7.2013 / johtava psykologi Sirkku TyniTRANSCRIPT
Psykologin tutkimukset potilaan hoidon tukena
Psykiatrian kesäkoulu
24.7.2013 Sirkku Tynijohtava psykologi
Psykologit ammattiryhmänä
”psykologiatieteeseen erikoistunut moniammatillisen tiimin jäsen”
Ylempi korkeakoulututkinto (PsM, FM) Laaja-alainen: arvosanoja esim. sosiaalipsykologiassa,
sosiologiassa, kasvatustieteessä, psykiatriassa Laillistettu ammattinimike Erikoistuminen
Opiskelu & työssä kouluttautuminen Muodollinen erikoispsykologin tutkinto, esim.
psykoterapian, terveyspsykologian, neuropsykologian erikoispsykologit (lisensiaatin tutkinto)
Psykologin toimenkuva psykiatriassa
Tutkiminen Hoito Välillinen potilastyö kehittäminen Psykologisen tiedon ja näkökulman tuominen
työskentelyyn
Lääkärin ja psykologin yhteistyö on tärkeä hoidon suunnittelussa
Miksi psykologin tutkimuksia?Perustuu ajatukseen, että onnistuneen hoidon taustalla
on oirekuvan lisäksi ymmärrys siitä, millainen potilas on
Mitkä ovat olennaisia asioita? Toimintakyky ja siihen vaikuttavat asiat Persoonallisuustekijät Erotusdiagnosointia auttavat piirteet Yksilöllisesti vaihtelevat asiat liittyen siihen mitä halutaan
selvittää
Psykologin menetelmät on kehitetty näiden arvioimiseen
Psykologi tuntee menetelmänsä ja niiden rajat Kaikki ei näy ulospäin
Psykologin tutkimus: miten toimitaanSelvittelytarpeen toteaminen > pyyntö >lausunto > palautekeskustelu >
Integroiminen muuhun tietoon hoitoratkaisujen pohjaksi
LausuntopyyntöLääkäri pyytää psykologilta lausuntoa tiettyyn tarkoitukseen, mieluiten
kirjallisesti: ”Pyydän kohteliaimmin psykologin arviota” tms. ilmaisu… Pyyntöön lyhyt kuvaus tilanteesta, johon lääkäri haluaa tutkimuksella
lisävalaistusta: psyykkisen tilanteen kartoittamiseksi diagnoosin tarkentamiseksi hoitomahdollisuuksien selvittämiseksi kognitiivisen tason selvittämiseksi persoonallisuuden kartoittamiseksi erotusdiagnostiseen selvittelyyn (esim. dementia-depressio, mahd.
autistiset piirteet pakkoneuroosiin liittyen yms.) Aloite psykologin tutkimukseen voi tulla myös psykologilta itseltään tai
muulta työryhmältä Tutkimuksen laajuus voi vaihdella. Tutkimus voi olla tarpeen mukaan:
Psykologin lausunto: laaja tai suppeampi tutkimus Psykologin arvio
Ensikertalaisia tutkittaessa pyynnöt tavallisesti yleisempiä ja tutkimukset laajempia
Psykologin lausunnon sisältöLausunnossa kuvataan potilaan ominaisuuksia kiinnittäen huomiota sekä voimavaroihin
että ongelmiin.
Pyritään ymmärrykseen siitä, mitä on käyttäytymisen taustalla Kuvaa tutkittavan potilaan tilannetta tutkimushetkellä
Lausunnon rakenne Suppea anamneesi, jossa on kuvattuna psyykkisen tilanteen kannalta relevantit asiat Toimintakyvyn kuvaus: kognitiot, toiminnanohjaus, muisti, toimintakyvyn
erityisongelmat Persoonallisuuden ja muun psyykkisen tilanteen kuvaus: persoonallisuuden
korostuneet piirteet, kuormittuneisuus, ihmissuhteisiin liittyvät psyykkiset piirteet Psykiatrisiin sairauksiin viittaavat seikat Johtopäätökset ja suositukset Tiivistelmä, ellei lausunto ole aivan lyhyt
Lausunnon sisältöön vaikuttaa erikoisala: neuropsykologin lausunnot, lastenpsykiatriassa tunnepuolen tutkimukset vanhuspsykiatrian kysymykset
Palautekeskustelu ja lausunnon käyttö hoitoratkaisuissa Potilas hoitonsa subjektina: palautteen saaminen omista
tuloksista on tärkeää Oman motivaation herättäminen tutkimuksen ja hoidon
kaikissa vaiheissa on olennaista hoidon onnnistumiselle Palautekeskustelussa olisi syytä olla mukana potilaan ja
psykologin lisäksi hoitohenkilö, omahoitaja, mahdollisesti omainen: esiin tulleet näkökulmat käyttöön
Psykologin tutkimus tuo tietoa, vahvistusta ja mahdollisesti uusia avauksia ns. ”hoitodiagnoosin” tekoon: millainen hoito on tarpeen, millainen hoito on potilaalle mahdollista
Lausunnosta luettavissa myös apua siihen, miten lähestyä potilasta
Tarvitaan tiimiaikaa
Psykologin tutkimusmenetelmistä Käytössä
Haastattelu havainnointi vuorovaikutustilanteessa psykologiset tutkimusmenetelmät, ”testit”
Mahdollisia tutkimusvälineitä on runsas ja laaja kirjo Psykiatriassa käytössä olevat tutkimusmenetelmät ovat
pääosin runsaasti tutkittuja Testien läpivieminen ja analysointi vaatii aikaa, mikä on
sekä etu että haitta Psykologin tietotaito normaalista psyykkisestä kehityksestä,
psykopatologiasta ja psykososiaalisista hoitomenetelmistä mahdollistaa lyhyempien arviointien tekemisen tarvittaessa
Toimintakyky, sen muutokset ja kuntoutusmahdollisuudet ovat olennainen tieto potilaan ennusteen ja hoitomahdollisuuksien kannalta
Kognitioiden tutkiminen Kognitiivinen suorituskyky on ihmisen kykyä informaation
prosessointiin Havaitseminen, oppimiskyky, muisti, ongelmanratkaisu,
kielen ja käsitteiden käyttö ovat kognitiivisia taitoja
Ns ”älykkyys” Muistin lailla arkielämän yleiskäsite, joka koostuu useasta taidosta
Älykkyys= ”sitä mitä älykkyystesti mittaa?” Nykyisin käytössä Wechslerin testit WAIS IV(aikuiset ja
nuoret >16v) ja WISC-IV Saadaan ikäryhmittäin standardoitu kykyprofiili: miten
sijoittuu omassa ikäryhmässään Ei ns. älykkyysosamäärää, vaan visuaalinen, suoritus- ja
kokonaistaso Uudet tason määrittelyt ovat vielä ”sisäänajovaiheessa”
Kognitioiden tutkiminen…
Muisti on monta eri prosessia, joiden taso vaihtelee yksilöllisesti Muistin tutkimisessa pääasiassa käytössä WMS III Karkeampia muistiongelmien seuloja ovat Mini-Mental ja Cerad Muistiprofiili antaa tietoa mahdollisesti vahvoista ja heikoista alueista
Keskittyminen ja tarkkaavuus ovat portti muistin, kognitioiden ja yleensäkin toiminnan onnistumiseen
Keskittymiskyvyn arvioinnin apuna on WAISin ja WMS:n osatestien lisäksi erillisiä keskittymistestejä
Toiminnanohjaus tarkoittaa kykyä viedä suoritusprosessi hallitusti loppuun
Toiminnanohjaus koostuu useasta eri osatekijästä. Kyky aloittaa toiminta Tilanteen ja toimintaperiaatteen hahmottaminen Kyky ottaa palautetta vastaan Kyky arvioida ja muuttaa omaa toimintaa Kyky ylläpitää toimintaa
Käytössä WCST ja haastattelu
Kognitiiviset puutokset Psykopatologiaan, varsinkin psykooseihin, mutta
myös pitkäaikaiseen masennukseen, voi liittyä pysyvää kognitioiden heikentymistä, usein tyypillisellä tavalla (esim. loogisen verbaalisen muistin heikentyminen, ajattelun konkretisoituminen, ajattelun joustavuuden väheneminen)
Varsinkin skitsofreniaan liittyy usein tämän tyyppistä tason laskua, joskus romahdusmaisestikin
Kognitiivinen taso voi laskea myös palautuvasti erilaisista tekijöistä johtuen. Näitä ovat liiallinen stressi, unettomuus, lääkevaihdokset, itsetunnon, motivaation, elämänuskon romahtaminen
Persoonallisuuden tutkiminen Kuuluisin menetelmä on Rorschachin
musteläiskätesti Havaintokognitiivinen testi, jonka moderni
tulkintajärjestelmä CS perustuu empiiriseen tutkimukseen
Tietoa psyykkisestä toimintakyvystä ja psykopatologiasta
Muita menetelmiä esim. CAST, Wartegg, erilaiset kyselyt, kuten PK5, MMPI (psykopatologian arviointiin), neuropsykologiset testit, piirrostestit
Kyselyt ovat hyvä keskusteluin pohja, mutta niillä on rajoituksia, joita yritetään voittaa erilaisilla ”feikkiskaaloilla”: kysely kertoo sen, minkä tutkittava itse tietää ja haluaa kertoa
Ihmisten tutkimisen piirteitä Tutkimustilanteessa voimassa selkeät roolit: tutkija ja tutkimuksen kohde Ihminen tutkittavana on aina samalla subjekti, joka tekee ratkaisuja: mitä
kerron, mitä pidän itselläni - jotain kerrotaan myös tarkoittamatta
Tutkiminen on väistämättä vuorovaikutusta, joka voi myös vaikuttaa saatuihin tuloksiin
verbaaliset ja non-verbaaliset elementit täysi neutraalisuus on mahdotonta: tiedettävä mitä itse viestii
Hyvä, positiivinen tutkimusprosessi on samalla interventio, se motivoi, lisää potilaan ymmärrystä, hoitaa
Ihmisten välinen kontakti on tärkeä
Inhimillinen tekijä x on aina mukana
Inhimillisistä syistä voi tapahtua virheitä Ilman inhimillisyyttä ei tapahdu mitään!
Tutkimisen ja omien näkemysten yhteys: muutamia psykiatriaan liittyviä kysymyksiä ”Vasaramiehestä kaikki esineet näyttävät
nauloilta” Omat käsitykset psykopatologiasta ja sen
hoidosta vaikuttavat siihen, mitä näkee ja, mitä nostaa esiin – esimerkiksi psykologin lausunnosta
Nämä kysymykset ratkaistava henkilökohtaisesti
Mistä psyykkiset sairaudet johtuvat? Mikä vaikuttaa niiden ilmenemiseen ja hoitoon?
Kysymyksiä Mitä merkitystä potilaan hoidon kulkuun
tai suunnitteluun on tiedolla, että Verbaalinen looginen muisti on heikko Hän on narsistisesti vaurioitunut Hänellä ei ole kykyä itsen tarkasteluun Hän on persoonallisuudeltaan riippuvainen Hän on sisäisesti korostuneen aggressiivinen Hän on impulsiivinen