PÄÄTOIMITTAJAN TERVEHDYS

Monesti työn aiheuttamasta stressistä syntyy kierre, joka vai-kuttaa myös yksityiselämän huoliin. On vaikea palautua hen-kisesti ja fyysisesti kotona, jos tuo työt kotiin vastaamalla yötä myöten työsähköposteihin, tai olemalla langan päässä vaikka olisitkin toisella puolella maapalloa.

Lehtiprojektin aloittaminen viime talvena toi monenlaisia eri-laisia ideoita pöydälle; oli korkeakoulujen hakuopaslehti, har-rastuslehti, urheilu/elämäntapalehtiä. Ideat ja ajatusmaailmat olivat alun perin kontekstina erilaisia, mutta loppujen lopuk-si niistä kaikista löytyi sama teema. Halusimme kaikki luoda lehden, jolla voi selkeyttää tai auttaa asioissa, joista ei välttä-mättä osaa löytää tietoa tai ei ole ihmisiä jotka voisivat koke-muksen kautta opastaa. Halusimme ojentaa yhdessä auttavan käden, jotta me kaikki voisimme lyödä viisaat päämme yhteen ja tehdä toisistamme luonnostaan tietoisempia ympäröiväs-tä, stressaavasta maailmasta. Siksi loimme SOPU-lehden, joka tuo ihmisen kaikki terveydelliset aspektit esille, niin fyysiset kuin henkiset. SOPU-lehden sisällä on neuvoja ja ideoita jo-kaisen elämään, joilla voi helpottaa omaa ajatuksenkulkua ja rentouttaa elämän jännitteitä. Tämä on siis meidän elämänta-palehtemme juuri sinulle.

On sinänsä ironisen huvittavaa, kuinka nykyään terveys ja hy-vinvointi tuntuvat olevan enemmän tapetilla, mutta monista asioista ei siltikään hiiskuta tai avoimesti puhuta. Eettinen- ja luomuruoka urheilun ja kuntoilun ohella ovat asioita joista kuulee väkisinkin, mutta suorittamisen stressistä tai mielen-terveydestä ei puhuta mielellään. Ihmiset saattavat katsoa niitä heikkoutena, vaikka loppujen lopuksi juuri tuki ja turva tuovat sopusointua niille, jotka sitä tarvitsevat.

Nykymaailma odottaa paljon meiltä kaikilta. Kaikessa täytyy olla hyvä, ellei jopa paras. Menestyminen, maine ja kunnia näkyvät jopa sosiaalisessa mediassa, paikassa jossa käytäm-me monia tunteja päivässä vapaa-ajan tai asioiden lykkäyksen merkeissä. On siis hyvä hetkeksi pysähtyä ja miettiä, miten omaa hyvinvointia voisi kehittää tai parantaa. Niin fyysistä kuin henkistäkin.

Nicole Kajander, päätoimittaja

Elämme aikakautta, jossa jatkuvaa työpanosta ja armotonta työskentelyä vaaditaan, oli kyse minkälaisesta työympäris-töstä tahansa. Työpaikat ja kollegat haastavat jatkuvasti ih-misiä työskentelemään enemmän ja pidempään, eivätkä ih-miset monesti enää näe päivääkään ilman stressiä. Stressi on luonnollinen asia, mutta stressin liika ylivalta elämään ei ole terveellistä. Nykyiset elämäntavat ja sen vaatimukset saavat ihmiset luonnollisesti stressaantumaan entistä enemmän, kun kaikkea pitäisi tehdä – mutta ei yksinkertaisesti löydy aikaa tai energiaa.

3

3 Pääkirjoitus

4 Luovuutta

6 Olipa kerran...

8 Bullet Journal

12 Videopelien hyvät ja huonot puolet

13 Mustikka-valkosuklaajuustokakku

14 Piristä ruokavaliotasi

16 10 ohjetta eettiseen pukeutumiseen

18 Sali vs. Kehonpaino

21 Paranna helpoilla nikseillä peruskuntoasi

22 Vihervoimaa

24 Kerää hyvän mielen tuottajia varastoon

26 Addicted – päivä ilman puhelinta

28 Mielen sokkeloissa

30 Futuristinen Asmara

PäätoimittajaNicole Kajander

AD-tiimiRebecca CarpelanHelka Saariniemi

Pääkirjoituksen ja kannen kuvitusHelka Saariniemi

ToimitusRebecca Carpelan Ira ArnaultSaga Sucksdorff, Kia-Sofia Kivelä,Konstantinos Makoulis, Pyry SirenHelka Saariniemi, Venla Kähkönen, Elo Põlendik, Juulia JokinenVeera Parviainen, Rosa LindqvistViivi Laimi ja Joonas Lappalainen

© 2017 / AV-stadi

4 5

L U O V U U T T AMiten ylläpitää luovaa mieltä?Deadline lähestyy ja edessä on tabula rasa. Syntyykö väkisin paperille oksennettu logo inspiraation purskahduksesta viime hetkellä, vai onko sen tekeminen ollut pelkkää kylmää auto-matisoitunutta luomista?

Ihanteellisessa tilanteessa luominen on vaivatonta, mieli on kirkas ja ajatustyö tehokasta. Tämän aivojen ja käden sopui-san symbioosin saavuttaminen on vaikeaa. Siksi, hyvä lukija, tälle aukeamalle koottu pieni ja soma opas miten pitää yllä luovuutta.

Kuvitus ja teksti: Rebecca Carpelan

Ole avoin.

Pidä muistikirjaa mukana.

Juo kahvia.

Tee yhteistyötä.

Toisto on opintojen äiti.

Harjoittele, harjoittele, harjoittele.

Hyväksy virheesi ja opi niistä.

Ota riskejä.

Älä ota itseäsi liian tosissasi.

Nuku ja uneksi.

Pyydä palau-tetta ja ota se

vastaan.

Vie ideat loppuun.

Matkustele.

Muista pitää vapaata.

6 7

OLIPA KERRAN...Kuvitus ja teksti: Ira Arnault

Johdanto

Itse olen sellainen amatöörikirjoittaja, joka aloittaa kirjoit-tamisen pienestäkin ideasta, joka hyppää päähän. Kirjoitan omia tarinoita ja myös valitettavasti fanifiktiota. Olen kir-joittanut tarinoita jo kolmannella luokalla tarinavihkoon, joka annettiin joskus äidinkielen tunnilla, mutta nykyään kirjoitan myös koneella. Kirjoitan tarinoita eri kertojia käyttäen. Kaikista eniten kirjoitan hahmon ensimmäises-sä ja kolmannessa persoonassa. Tarinat joita kirjotan ovat usein fantasiaa, kauhua tai jotain melodraamaa, koska ne ovat minulle mieluisia aiheita, mutta joskus kirjoitan jotain niistä eroavaa. Täydennän kesken olevia tarinoita pari tai neljä kertaa viikossa vähintään 200:lla sanalla, mutta jos-kus kirjoitan vähemmän.

Tarinoiden kirjoittaminen

Tarinoiden kirjoittaminen alkaa siitä, kun kirjoittaja saa idean ihan mistä vaan, vaikka näkemästään asiasta tai eri-tyisestä aiheesta tai ihan jostain pienestäkin jutusta. Tari-noiden kirjoittamisessa ainakin minulle vaikeaa on melkein kaikki asiat. En osaa määrittää mitä tapahtuu missäkin kohtaa tarinaa, koska en tee suunnitelmaa tarinan etene-miselle.

Inspiraatio

Inspiraation ja idean saaminen tarinaan voi olla todella vaikeaa tai helppoa, mutta se riippuu kirjoittajasta. Onnis-tun itse ideoiden keksimisessä, mutta inspiroituminen on hankalaa. Tarinoihin inspiraatiota voi yrittää saada omista kokemuksista, omista tunnetiloista, kirjoista, kuvista, elo-kuvista ja sarjoista. Itse yritän saada inspiraatiota musiikis-ta, muista kirjoista ja runoista, mutta jos kirjoittajan blokki iske, se on todella hankalaa.

Kirjoittajan blokki

Kirjottajan blokki, eli inspiraation puute on kirjoittajan pa-hin painajainen. Silloin yleensä stressaa tarinasta ja yrittää etsiä inspiraatiota ihan kaikkialta.

Jotkut selviävät tilanteesta vain odottamalla, että se menee ohi tai etsivät rauhassa välillä inspiraatiota. Itselläni kir-jottajan blokki tulee aina, kun kirjoitan. Yritän hakea inspi-raatiota samalla tavalla kuin ennen. Joskus kysyn tuttujeni mielipiteitä, ehdotuksia tai annan heille vaihtoehtoja ja ky-syn mikä niistä on heidän mielestään paras. Tai jos mikään ei auta niin lepään 1-2 päivää ja yritän uudestaan.

Fanifiktio ja niiden julkaisu

Fanifiktio on fanien kirjoittamaa fiktiivistä tekstiä, joka voi liittyä johonkin televisiosarjaan, elokuvaan, kirjaan, sarja-kuvaan tai julkisuuden henkilöön. Fanien kirjottama teksti voi liittyä alkuperäiseen tarinaan ja sen tapahtumiin tai se voi olla myös kokonaan keksitty tarina. Juonta ja genreä tai hahmojen luonteita on voitu myös vähän muokata. Fanifiktioita kirjoitetaan nykyään yleensä nettiin. Itse käy-tän kolmea fanifiktion kirjoitusta varten olevaa nettisivua, mutta julkaisen kirjoituksiani vain yhteen niistä. Aloitin fanifiktioiden julkaisemisen puolisen vuotta sitten, joten olen itsekin aika aloittelija niiden julkaisemisessa. Julkai-sussa kannattaa laitaa disclaimer eli tiedote jossa kertoo, että ei omista ketään alkuperäisen tarinan hahmoista tai niistä julkisuuden henkilöistä, jotka esiintyvät fiktiossa, ei omista alkuperäistä tarinaa eikä sen juonta. Kannattaa myös kertoa jos tarina on itse keksitty, että se on kokonaan fiktiota. Laita varoitus jos itse keksimäsi tarinasi sisältää jotain, joka voi tehdä lukija epämukavaksi tai laita se tari-nan luvun alkuun.

Lopetus

Toivottavasti nautit lukemisesta ja opit jotain uutta tari-noiden kirjottamisesta artikkelin avulla. Jos kaikki oli tut-tua niin toivon silti, että nautit artikkelin lukemisesta.

8 9

Bullet journal

Bullet journal on itse rakennettava systeemi, johon voit sisäl-lyttää kalenterin, päiväkirjan, sekä muistivihkon yhteen sa-maan vihkoon.

Sana bullet tulee lyhyistä luodinomaisista muistiinpanoista, joita journaliin tulee. Bullet journalista ei ole tullut ainakaan yleiseen käyttöön suomenkielistä sanaa, mutta se voidaan ly-hentää sanaksi bujo.

Systeemin on kehittänyt oppimisvaikeuksista kärsinyt newyorkilainen suunnittelija Ryder Carrollin, joka tarvitsi nopeaa ja helppoa tapaa kirjata ideapurkauksensa. Kahden viime vuoden aikana bujo on noussut valtavaan suosioon, ja nyt netti suorastaan tursuaa vinkkejä, ohjeita ja ideoita bujon rakentamisesta.

Tässä artikkelissa kerron, miten bujo yleensä rakennetaan ja miten voit tehdä omasta bujostasi persoonallisen ja annan vinkkejä, jotka ovat auttaneet tai ilahduttaneet minua. Muis-takaa kumminkin, että bujon kuuluu olla juuri sinulle hyvä, eli rakenna siitä itsellesi mieleinen. Tämän artikkelin tehtävänä on antaa sinulle suuntaviivoja ja neuvoja, kuinka onnistua sii-nä. Kaikkea kannattaa testata, ja jos jokin ei toimi, jätät vain tekemättä lisää samanlaisia sivuja. On nimittäin myös hyvä muistaa, että bujoon tulee välttämättä joskus virheitä, joista kaikkia ei voi peittää sivuja yhteenliimaamalla tai tarroilla. Salli itsellesi virheiden teko ja mene mieluummin eteenpäin niihin takertumisen sijasta.

Kuvitus ja teksti: Saga Sucksdorff

Bujon rakentaminen

Bujon rakentaminen alkaa sisällysluettelon rungon tekemises-tä. Ei suinkaan ole tarkoitus heti tietää, mitä kaikkea kirjaan tulee, mutta on hyvä jättää kirjan alusta ainakin yksi aukeama, jolle voit myöhemmin merkitä, millä sivuilla on mitäkin. Näin kirjaa on helpompi navigoida. Tietysti tämä edellyttää myös sitä, että numeroit sivusi. Itse numeroin sivut aina, kun olen saanut uuden sivun tehtyä, mutta voit numeroida sivut myös etukäteen. Kirjan alkuun voi myös jättää tilaa omille tiedoil-leen, jos kirja sattuu joskus hukkumaan.

Sisällysluettelon jälkeen tulee usein key (avain), eli sivu jolla näkyvät muistiinpanojesi tarkoitukset. Näin voit luoda itselle-si omat merkit, joista jokainen tarkoittaa jotakin. Esimerkiksi lahjapaketti voi tarkoittaa syntymäpäivää, näin ollen aina kun näet jossakin lahjapaketin tiedät sen symboloivan jonkun syn-tymäpäivää.

Kalenterit

Kalentereita rakennetaan yleensä neljä. Tiedän, että se on paljon, enkä itsekään käytä kuin kahta. Kannattaa ainakin testata kaikkia, jotta tiedät varmasti, mitkä ovat itsellesi par-haat tavat. Ensimmäinen on vuosikalenteri, jossa näkyy yh-den taikka kahden aukeaman sisällä seuraavat 12 kuukautta. Jokaisen kuukauden vierelle/alle/ylle kannattaa jättää pieni tila kuukauden tärkeimmille muistiinpanoille. Tämän jälkeen kalenterit tarkentuvat kuukauteen, viikkoon ja päivään. Itse olen kaikista käytännöllisimmäksi kokenut kuukausikalente-rin, jossa on käytetty 12 aukeamaa. Jokaisella on yksi kuukau-si, joiden jokaisen päivän kohdalla on tilaa kirjoittaa pieniä muistiinpanoja.

Vuosikalenteri

Kuukausikalenteri

Key

10 11

Muistiinpanot

Muistiinpanot on ehkä paras otsikko seuraavalle ”osiolle”, mutta niiden ei tarvitse olla täsmälleen muistiinpanoja. It-selläni muistiinpanot tarkoittavat lähinnä sivuja, joille olen kirjoittanut/piirtänyt vaikka Harry Potter -tupani, -sauvani ja muuta siihen liittyvää. Mutta löytyy minullakin ns. ”perintei-siä” muistiinpanoja. Jotkut kutsuvat tätä osiota myös päiväkir-jaksi. En oikein voi sanoa muuta, kuin että kirjoita muistiinpa-noja niistä asioista, mistä haluat niitä.

Viikko- ja päivälokeja ei kannata tehdä etukäteen ainakaan vuoden vertaa. Viikkoloki tehdään yleensä viikko per au-keama. Jokaisen päivän kohdalle jätetään muistiinpanotila. Jotkut jakavat päivät kahtia, esim. henkilökohtaiset menot ja kokoukset sarakkeisiin riippuen tietysti omista tarpeista. Viikkosivuille tehdään myös usein trackereitä, joilla voi seura-ta esimerkiksi kuinka paljon viikon aikana nukkuu tai kuinka paljon on liikkunut.

Päiväloki on puolestaan yksinkertaisimmillaan sivu, jolle kir-joitat joka päivä ylös päivämäärän ja päivän muistiinpanot. Päivälokiinkin voi kumminkin lisätä trackereitä ja muita it-selle hyödyllisiä tai kivoja ominaisuuksia, joista yleisimmäksi sanoisin sää- ja juoma-trackkerit.

Trackkerit

Trackereistä olenkin jo aiemmin maininnut jonkin verran, mikä johtunee siitä, että trackerit ovat yksi käytännöllisim-mistä bujon ominaisuuksista. Niillä voit pitää kirjalla mitä vain sinulle tärkeää asiaa. Jos haluat olla luova, trackereitä tehdes-sä voit todellakin antaa mielikuvituksesi lentää. Sanotaan nyt vaikka, että haluat pitää silmällä kirjoja, joita luet. Yksinker-taisimmillaan voit vain tehdä peruslistan. Tai sitten voit piir-tää kirjahyllyn, jota alat kirja-kirjalta täyttämään. Trackerin ei kumminkaan tarvitse olla vain lista asioista, vaan voit myös tehdä määränpäitä, joiden saavuttamiseksi teet askeleita. Voit esimerkiksi suunnitella itsellesi treeniohjelmaruudukon. Kun olet treenannut 15 minuuttia saat raksia yhden ruudun, kun olet treenannut yhteensä esim 10h saat ostaa jotakin

Viikokalenteri ja päiväloki

Muistiinpanoja

Kirja- ja elokuva-trackkeri

pientä kivaa. Itselläni on ”tiiliseinä” johon väritän esimerkiksi vihreän tiilen aina kun olen piirtänyt viisitoista minuuttia tai punaisen, kun olen opetellut tunnin kieltä, jonka haluan op-pia. Omasta mielestäni myös raha-, vartalon mitta- sekä maat joissa olen käynyt -trackerit kuulostavat kivoilta. Trackereitä on niin paljon erilaisia ja niin monta tapaa tehdä, että voisin tehdä kokonaisen artikkelin pelkästään niistä, joten suositte-len googlaamaan niistä lisää. Erityisesti Pinterestistä löytyy paljon ehdotuksia, ohjeita ja tulostettavia pohjia, sieltä kan-nattaa etsiä lisää inspiraatiota myös muihin kohtiin.

12 13

Kun palaat kotiin pitkän ja uuvuttavan päi-vän jälkeen ja käynnistät suosimasi pelilait-teen, mitä aiot pelata? Seikkailu vai strategia? Onko pelin mekaniikka se mikä houkuttaa vai sen estetiikka? Oli syy pelaamiseen mikä ta-hansa, niin kaikilla on omat mieltymyksensä. Mutta entä pelien terveysvaikutukset? Onko pelaaminen hyväksi vai huonoksi sinulle? Se voi olla molempia.

Kuvitus ja teksti: Konstantinos Makoulis

Videopelien hyvät ja huonot puolet

Tässä muutamia positiivisia vaikutuksia:

1. Pelaaminen kehittää silmän ja käden koordinaatiota, sekä hienomotorisia ja paikkatietoisia taitoja. Tutkimukset viit-taavat siihen, että ihmiset voivat oppia ikonisia, alueellisia ja visuaalisia huomio- taitoja pelaamalla videopelejä.

2. Moniajo, monien siirtymisen samanaikainen seuranta ja useiden tavoitteiden hallinta kehittyy. Strategiapeleissä, esimerkiksi kun kehität kaupunkia, voi syntyä odottamaton hyökkäys. Tämä pakottaa pelaajan olemaan joustava ja muut-tamaan nopeasti taktiikkaansa.

3. Pelaaminen opettaa myös suunnittelua ja resurssien hallin-taa. Pelaaja oppii hallitsemaan resursseja, jotka ovat rajalliset, ja päättämään parhaasta resurssien käytöstä, kuten todellises-sa elämässä.

4. Defence Newsin mukaan videopelien avulla voidaan esi-merkiksi kouluttaa sotilaita parantamaan tilannetietoisuutta taistelussa.

5. Videopelit esittävät tietotekniikkaa online-maailmassa. Me elämme nyt korkean teknologian ja kehittymisen aikoja. Vide-opelit auttavat sopeutumaan ja tajuamaan helpommin tieto-jenkäsittelyä.

Ei voida puhua pelkästään hyvistä puolista ja olla mainitse-matta negatiivisia, mutta jätetään kliseiset ”Videopelit edis-tävät väkivaltaa” pois. Pitää myöntää, että liiallinen pelaa-minen, etenkin nuoruusiässä, voi aiheuttaa vakavia ongelmia. Videopeleillä voi olla myös huonoja vaikutuksia lasten tervey-teen. Näitä ovat lihavuus, ryhdin ongelmat, unirytmin häiriöt sekä lihasten- ja liikuntaelinten sairaudet, kuten jännetuleh-dus.

Muut kuuluisat haitat kuten peliriippuvuus, sosiaallinen eris-täytymisyys ja huono koulumenestys riippuvat yleensä yk-silöstä ja hänen suhtautumisestaan peleihin. On plussia ja miinuksia molemmin puolin, mutta kaikki voivat nauttia vide-opeleistä, kunhan käyttävät maltillisuutta.

Mustikkavalkosuklaajuustokakku Tarvitset:

1 paketti Digestive keksejä75 g voita1 levy Pandan valkosuklaata200 g maustamatonta tuorejuustoa7 liivatelehteä1 dl sokeriapakastettuja mustikoita

Ohjeet: 1. Murskaa Digestive-keksit kulhossa tai muovipussissa pie-neksi muruksi. Sulata voi mikrossa ja kaada se keksien sekaan. Kaada seos kakkuvuokaan tasaisesti ja laita se jääkaappiin ko-vettumaan.

2. Sulata valkosuklaa mikrossa ja sekoita se tuorejuuston se-kaan. Sulata 5 liivatelehteä veden kanssa kattilassa ja lisää ne tuorejuuston sekaan. Laita jääkaappiin jähmettymään.

3. Sulata mustikat kattilassa ja lisää sekaan 2 ruokalusikallista vettä ja 2 liivatelehteä. Kaada seos kakun päälle ja anna kakun jähmettyä 3 tuntia tai yön yli.

Kuvitus ja teksti: Viivi Laimi

13

Mm. palkokasvit, vihreät vihannekset, pähkinät ja siemenet sekä kuivatut hedelmät sisältävät runsaasti kalsiumia, ja esi-merkiksi kaaleista kalsium imeytyy paremmin kuin maidosta.

Kuvitus ja teksti: Helka Saariniemi

Piristä ruokavaliotasi

Monissa kasvikunnan tuotteissa, kuten esimerkiksi linsseissä ja pähkinöissä, on proteiinia enemmän kuin vaikkapa naudan-lihassa. Jopa peruna sisältää kaikki ihmisen tarvitsemat ami-nohapot.

Kasviksista ei saa tarpeeksi proteiinia.

Vegaanit kärsivät kalsiumin puutteesta.

Soijan tuotantohan on todella epä-ekologista.

Noin 80-90 % soijantuotannosta menee eläinten rehuksi, joten tiedostavan ihmisen on järkevämpää vähentää lihan- ja mai-donkulutustaan kuin huolestua omasta soijan syönnistään.

Kasvipohjainen ruokavalio tulee kalliiksi.

Perusraaka-aineet eivät tule sen kalliimmiksi kuin sekasyöjil-läkään, mutta esimerkiksi valmiit soijamakkarat ja seitanleik-keet ovat yleensä lihaversioitaan hintavampia. Näitä ei kui-tenkaan kulu yleensä päivittäin, joten ruokalasku voi yllättäen pienentyä kasvipohjaista ruokavaliota suosiessa.

Vegaani on ihminen, joka ei käytä lainkaan eläinkunnan tuot-teita. Kasvipohjaisen ruokavalion suosimiselle on useita syitä - niin eettisiä, ympäristöllisiä kuin terveydellisiäkin.

Eettiset ja moraaliset pohdinnat ovat jokaisen ihmisen oma henkilökohtainen asia, mutta silmien ummistaminen totuu-delta ei ole kehittävä ratkaisu. Tehotuotannon rattaissa pyö-rivien eläimien elämä ei ole niille lajityypillistä, ja nykyisten tutkimustulosten valossa tiedetään, että eläimet tuntevat ki-pua ja kiintymystä siinä missä ihmisetkin.

Ympäristökysymyksiä pohdittaessa on vastaus yksinkertainen. Nykyisen kaltainen tehotuotanto käy kalliiksi maapallollem-me, ja esimerkiksi liha- ja maitotaloutta varten kasvatettavan karjan tuottamat päästöt aiheuttavat 18 % ihmisen toimista peräisin olevista kasvihuonepäästöistä.

Kasvipohjainen ruokavalio vaikuttaa positiivisesti myös ter-veyteen. Eläinproteiinia ja kolesterolia ei ole vegaaniruoassa lainkaan, ja näin ollen veren kolesterolipitoisuus ja verenpai-ne ovat kasvipohjaista ruokavaliota noudattavilla alhaisem-mat. Vegaaneilla on myös pienempi sydäntautikuolleisuus sekä pidempi eliniän odote. Lisäksi vegaaninen ruokavalio myötävaikuttaa tasaisempien energiatasojen säilymiseen pit-kin päivää sekä ihon kirkastumiseen ja aknen parantumiseen.

Tieto siitä, että tekee oman osuutensa ilmastonmuutoksen ehkäisyn ja eläinten hyvinvoinnin eteen auttaa myös henki-sen hyvinvoinnin kanssa. Emme perustellusti tarvitse lihaa ruokavalioomme.

tee palvelus luonnolle ja eläinkunnallePehmeän tulinen linssikeitto

Tämä opiskelijabudjettiin sopiva resepti on maistuva, helppo ja edullinen - yksi annos maksaa noin euron. Keitto vain pa-ranee jääkaapissa maustuessaan, joten sitä kannattaa tehdä kerralla suurempi annos!

Ainekset:

1 sipuli2 valkosipulinkynttä1 punainen chili1/2 tl jauhettua korianteria1 tl juustokuminaa1 tl currya3 porkkanaa1,5 dl punaisia linssejä2 dl kookos- tai kaurakermaa500 g tomaattimurskaapuoli litraa vettä1 kasvisliemikuutiosuolaa ja pippuria oman maun mukaan

Valmistus:

1. Silppua sipuli, valkosipuli ja chili.

2. Lisää kuuman kattilan pohjalle loraus öljyä, mausteet sekä silputut sipulit ja chili. Kuullota hetki.

3. Lisää kattilaan tomaattimurska, vesi, kasvisliemikuutio, porkkanat ja linssit. Keitä kunnes porkkanat ja linssit ovat kyp-siä (n. 10 min). Lisää tarvittaessa vettä.

4. Lisää keiton joukkoon valitsemasi kasvikerma.

5. Soseuta tasaiseksi sauvasekoittimella ja anna kiehahtaa.

neljälle

Usein kuultua...

14 15

16 17

Perinteisiin nahkatuotteisiin liitetään usein van-hanaikainen mielikuva siitä, miten se olisi vain li-hatuotannon sijassa syntyvä harmiton kylkiäinen. Totta? Osittain, mutta nahkatuotteen kasvattaessa suosiotaan, voi lihasta tulla sivutuote. Pehmein nah-ka taas saadaan vielä syntymättömien vasikoiden nahasta. Sen sijaan esimerkiksi poronnahkatuotteet ovat kilpailijoitaan eettisempi vaihtoehto, vaikka monet valitsevat mieluummin kokonaan eläimet-tömän vaatekaapin.

Meikit kannattaa tarkistaa ennen ostoa eläintestausten ja muiden eläinperäisten ainesosien, kuten murskattujen kuori-aisten varalta. Jos haluaa jättää iänikuisen tarkistelun liikkeen vastuulle, voi asioida erilaisissa ekokaupoissa, joissa ostosten alkuperään voi luottaa.

Uutta muovipussia harvoin nä-kee eettisen pukeutujan kainalossa, vaan ostokset pakataan kangaskass-iin tai muuhun ympäristöystäväl-liseen laukkuun. Muovituotteita vähentämällä olet aina askeleen pi-demmällä - äläkä unohda laukusta pilkistäviä luomubanaaneja!Angoravillaa, joka on kaikessa yksinkertaisuudes-

saan angorakanin karvaa, on pehmeydestään hu-olimatta syytä välttää. Karva nimittäin nyhdetään kaneista liian usein julmalla ja kivuliaalla tavalla. Elämästään suurimman osan ne viettävät lähes virik-keettömässä häkissä. Alpakan-, lampaan- tai vuohen-villa ovat sen sijaan hyviä lämpimiä vaihtoehtoja.

Timantit ovat kauniita, mutta niiden valmistukseen liittyy monta arveluttavaa seikkaa, joita harvoin tulee ajatelleeksi. Korkeatkaan hinnat eivät aina takaa valm-istajilleen toimeentuloa; kaksi kolmasos-aa timanteista louhitaan sodan repimiltä alueilta Afrikasta, joissa työolosuhteet ovat jopa orjatyöhön verrastettavissa. Kul-lan louhinta aiheuttaa taas kaivosalueille moninaisia ympäristöongelmia.

Ennen hiustuotteiden käyttöä kannattaa ottaa selvää, mitä aineita on upottamassa päänahkaansa. Ihmisille haitallisten ainei-den lisäksi kannattaa edelleen katsoa, ettei se suosikkishampoo ole eläintestattu. Yhä enenevissä määrin palmuöljyä mainos-tetaan kuluttajaystävällisesti ”luontaisena öljynä”. Palmuöljyn tuotanto on valtava uhka sademetsille. Suurta kohua viime vuosina aiheuttivat kosmetiikkatuotteissa käytettävät mikromuovit, joiden havaitti-in päätyvän vesistöihin sellaisinaan. Vältä siis eteenkin näitä.

Uusissa vaatteissa vesi- ja hiilijalan-jälki olisi syytä olla hyvitetty. Tyypil-lisesti yksien farkkujen valmistukseen kuluu noin 7 500 litraa vettä, t-paitaan 2 500. Suurin osa vedestä kuluu puu-villan ja muiden materiaalien tuot-tamiseen, loput vaatteen käsittelyyn. Vuonna 2009 vaateteollisuus oli yksi maailman johtavista hiilidioksidin tuottajista. Nykyisin liikkeet mainos-tavat onneksi mielellään, mikäli edes osa näiden tuotteista on valmistettu kierrätysmateriaaleista tai tuotannon haitat on muuten kompensoitu.

10 OHJETTAEETTISEEN

PUKEUTUMISEEN

Kierrätetyt vaatteet ja vintage ovat hyvä vaih-toehto uusille vaatteille. Näihin pukeutuessaan kuluttaja ei tue haitallista pikamuoti-ilmiötä. Pi-kamuoti luo vaatteita siihen tahtiin, että vuodes-sa pelkästään Yhdysvallat tuottaa 10,5 miljoonaa tonnia tekstiilijätettä. Vaatteet myydään halvalla kuluttajille, mutta sitä vastoin työntekijät saavat heikosti korvausta. Kannattaa siis unohtaa herä-teostokset ja kaivautua sen sijaan oman vaateka-appinsa pohjalle etsimään ylleen jotain raikkaan persoonallista!

Turkikset tulevat ehkä ensimmäisinä mieleen, kun puhutaan eettisestä pukeutumisesta. Eläint-en kohtelu turkistarhoissa on herättänyt maailmanlaajuista kohua, ja Suomessa koko turkistar-hauksen lakkautuksesta käydään kiivasta keskustelua. Harva kuitenkaan tietää, että tekoturkik-setkin sisältävät joskus nimestään huolimatta oikeaa karvaa - muun muassa supikoirista. Valmistajan tulee siis olla luotettava, tai muuten tekoturkitkin kannattaa jättää ostamatta. Vil-liturkikset, jotka valmistetaan villinä elävien eläinten kannan harvennuksen seurauksena, ovat ekologinen lämmike talveksi, mutta kaikkien turkkien käyttö saattaa innostaa niitäkin, joita ei ulkonäön lisäksi kiinnostakaan sen alkuperä.

Kotimaisia villa- ja tekstiilituotteita tukemalla vähentää samalla vaatteiden kuljetuksessa syn-tyvien päästöjen määrää. Kun työpaikat siirtyvät halpatuotantomaihin, kärsii usein myös vaatteen laatu, eikä kuluttajan ole enää mahdollista tarkistaa työntekijöiden hyvinvointia. Paikallisten tuotteid-en suosiminen kannattaakin lähes aina.

Kuvitus ja teksti: Venla Kähkönen

Mitä kaikkea tulisi ottaa huomioon omaa tyyliä suunnitellessa?

16 17

18 19

Sali vs. kehonpaino

VS.

Suurin hyöty on lihasmassan kasvu ja sen hyö-dyntäminen laihdutuksessa. Parantaa tehokkaasti

aineenvaihduntaa.

Harjoitusta tehostetaan vaihtamalla kuormitusta, toistojen määrää, sarjojen määrää, harjoituksia/

nivelkulmia, harjoituksen suuntaa, nopeutta, määrää.

Voimaharjoittelussa tavoite on lisätä koko kehon li-hasvoimaa, jolloin treeni perustuu lihaskestävyyteen

ja maksimivoimaan vaikuttaviin liikkeisiin.

Yksittäisen lihaksen voiman osuus on keskeisempi, jolloin vain yksittäiset lihakset saavat ärsykettä

kerrallaan.

Ärsykkeitä vain tietyille lihasryhmille, ei takaa tasaista kehitystä. Kehon eri lihakset saattavat jäädä

eri kehitystasoille.

Aina ärsykkeitä koko kropan lihaksille, tasainen kehitys.

Etuna ilmainen lihastenkehitys ja rasvan poltto. Välineet eivät ole välttämättömiä.

Liikkeitä vaikeutetaan ja raskaampaa treeniä saa tekemällä perusliikkeiden variaatioita.

Kehonpainoharjoittelu perustuu pääosin hermoston maksivoimaharjoitteluun ja taitoharjoitteluun.

Taidon osuus on suurempi ja harjoitukset kehittävät hermolihasjärjestelmän tuottamaan voimaa haas-

tavissa olosuhteissa.

Ei poissulje kevyttä painoharjoittelua, mm. käsipai-noilla.

Ei poissulje kehonpainoharjoittelua, jopa suos-iteltavaa salitreenin ohella.

”Don’t skip the leg day”, on

tästä erittäin hyvä vertaus.

Kuvitus ja teksti: Veera ParviainenSalitreeniä on monenlaista tyyppiä. On hieman kevyempää, joka ylläpitää peruskuntoa, sekä tavoitteellista ja raskasta treeniä. Jokaiselle löytyy jotain.

Kuntosaliharjoittelu parantaa ryhtiä, lihaskuntoa, kiinteyt-tää, auttaa painonhallinnassa ja antaa energiaa arkeen. Jotkut arjenaskareetkin saattavat tuntua helpommilta kuntosalihar-joittelun jälkeen. Joskus aloittelijat kohtaavat ongelman, jossa ei oikein tiedetä, mitä kuntosalilla pitäisi tehdä ja miten. Siksi onneksi voit palkata itselleen personal trainerin laatimaan oma-kohtaisen ohjelman. Voit myös yrittää itse laatia ohjelmasi, tai voit yrittää etsiä netistä ohjeita videoiden ja ohjelmien muodos-sa. Se edesauttaa aloittelijan itsevarmuutta, kun tietää tekevänsä asiat oikein.

Ennen kuntosaliharjoittelun alkua kannattaa miettiä ensin, mitä sillä haluat hakea ja mitä tavoitteita itsellesi asetat. Tavoitteesi määrittelevät harjoitustyylisi ja harjoituksesi. Mm. istumatyön-tekijälle suositeltavia tavoitteita voi olla ryhdin kohentaminen.

Tunnin liikunta viikossa hidastaa kunnon heik-kenemistä. Kahden tunnin liikunta ylläpitää kuntoa. Kolmen tunnin liikunta kehittää.

Painonpudotus voi olla yksi tavoite. Saliharjoittelu vilkastuttaa aineenvaihduntaa, sekä hidastaa lihasmassan menetystä laihdu-tuksen aikana. Laihduttamisen perussääntö on syödä vähemmän kuin kuluttaa, siksi lihasten kasvu ei tapahdu laihdutuksen ai-kana. Painonpudotuksen aikana kannattaa tehdä lihaskestävyys-harjoittelua eli paljon toistoja liikkeessä pienillä painoilla.

Lihasten koon kasvatus, eli lihasmassan lisääminen, muokkaa vartaloa ja vähentää rasvan suhteellista osuutta kehossa. Esi-merkiksi päärynävartaloinen voi tasapainottaa kehoaan harjoit-tamalla ylävartalon lihaksiaan. Lihasten kasvattamiseen tarvi-taan energiaa, joten laihduttaminen samanaikaisesti ei onnistu. Lihakset kasvavat perusvoimaharjoittelussa, jossa on vähemmän toistomääriä melko suurilla vastuksilla ja keskipitkällä palautuk-sella.

Yleinen lihaskuntoharjoittelu on sopivaa, jos tavoitteena on kehittää jonkin verran perusvoimaa ja lihasten kestävyyso-minaisuuksia, sekä tukea toista liikuntaharrastusta. Tässä tapauksessa paras harjoittelumuoto on voimakestävyyshar-joittelu. Tällöin tehdään kohtuullisesti toistomääriä melko suurilla vastuksilla ja lyhyehköllä palautuksella.

Niska-hartiaseudun vetreyttäminen sopii muun muassa toi-mistotyöläiselle. Tarkoitus on ehkäistä ja hoitaa niska-har-tianseudun jännitystiloista johtuvia rintalihasten kireyttä ja yläselän heikkoutta. Silloin hartiat sekä pää työntyvät eteen-päin ja niska on jatkuvassa jännitystilassa. Kyseiseen yleiseen lihasten epätasapainoon auttavat kireille rintalihaksille teh-tävät venyttävät liikkeet ja yläselälle tehtävät vahvistavat liik-keet.

Toiminnallisen notkoselän suoristaminen tapahtuu tekemällä venyttäviä harjoitteita lonkankoukistajille ja pakaroille vah-vistavia liikkeitä. Toiminnallista notkoselkäisyyttä aiheutta-vat heikot pakaralihakset ja kireät lonkankoukistajat.

Muistathan aina palauttaa käyttämäsi tangot ja painot telineisiin. Ethän jätä niitä pitkin salia ja laitteita.

Noudathan salietikettiä. Salille pukeudutaan siististi sekä sporttisesti. Parhaat kuntosalivaatteet ovat teknisiä urheilu-vaatteita, jotka joustavat ja ovat hengittävää materiaalia. Tek-niset materiaalit kestävät paremmin kulutusta ja pesuja, sekä kuivuvat nopeammin. Mukavat ja kivat kuntoiluvaatteet luo-vat harrastajalle itsevarmuutta ja paremman olon.

Kuntosalikengiksi sopivat tasapohjaiset ja tukevat sisäkengät. Ethän ole siis paljain jaloin tai sukilla, jalkasieni tarttuu her-kästi tiloissa, joissa on kosteaa ja hikoillaan paljon. Otathan myös kanssasaleilijat huomioon ja vältät voimakkaiden hajus-teiden käyttöä salilla ollessasi. Kannattaa pitää myös hiukset kiinni ja varata hikipyyhe mukaan. Juomapullo on enemmän kuin suositeltava ottaa salille mukaan.

Sali Kehonpaino

18 19

20

Jokaisella on keho, jonka monipuolisesta liikkumisesta on hyötyä niin urheilussa kuin arkielämässä. Liikkeillä on monia eri versioita, joista helposti löytää itselleen sopivan sekä haas-tavamman version. Tavoitteena voi olla näyttävät kehonpai-nolla suoritettavat liikkeet, esimerkiksi: palomiespunnerrus, etuvaaka, lohikäärmekyykky ja käsilläseisonta. Et välttämättä halua viedä kehoasi ääripisteeseen saakka, jolloin perusliik-keiden tekeminen riittää hyvin. On tärkeää, että opit kehit-tämään liikkeitä ja monipuolistamaan niitä, esimerkiksi pe-ruspunnerruksesta yhden käden punnerrukseen, tai kyykystä pistoolikyykkyyn. Liikkeitä tekemällä kehitys tapahtuu pikku-hiljaa. Perustan luominen ja ylläpitäminen ovat tärkeitä, jos tahdot kehittyä ja tehdä liikkeitä oikein.

Liikkeitä pystyy vaikeuttamaan tai keventä-mään käyttämällä neljää keinoa: epävakaa alusta, kulman muutos, tukipisteiden/raajo-jen poistaminen, lisäpaino.

Kehon kontrollointi vaatii tehokasta hermoston toimintaa. Niinpä kehonpainoharjoittelussa tarvittava voima kehittyy parhaiten, kun harjoittelu koostuu pääasiassa hermoston toimintaa edistävästä maksimivoimaharjoittelusta ja taito-harjoittelusta. Jos tavoitteena on haastavat kehon painolla tehtävät liikkeet, on lihasmassan kasvun oltava harjoittelus-sa toissijaisessa asemassa. Lihasmassan kasvu voi kuitenkin tukea voiman kehittymistä. Kehonpainoharjoittelussa tai-don asema on suurempi kuin esimerkiksi kuntosalitreenissä, jolloin hermolihasjärjestelmä kehittyy tuottamaan voimaa haastavissa tilanteissa. Tällöin kehonpainoharjoittelussa saa-vutettu voima vaikuttaa muihin lihaksiin paremmin kuin kun-tosalilla saavutetussa voimassa.

Koko maailma voi toimia yhtenä isona kun-tosalina, kun vain mielikuvitus siihen riittää.

Kehonpainoharjoitteluun ei tarvita mitään aikaisempaa koke-musta, varsinkin jos olet aikaisemmin harrastanut liikuntaa. Omalla kehonpainollasi pystyt treenaamaan missä ja milloin vain.

Kehonpainoharjoittelua on tehty kautta aikain jo ennen kuntosalien, painojen ja muiden väli-neiden keksimistä. Kehonpainoharjoittelussa pyritään hyödyntämään omaa kehoa parhaalla mahdollisella tavalla.

Kehonpainoharjoittelu on monipuolinen ja -muotoinen laji. Sen tavoitteena on kehittää fyysisiä omaisuuksia kuten voi-maa, kestävyyttä, liikkuvuutta ja nopeutta. Siinä ohessa myös kehonhallinta paranee, mikä auttaa myös muiden lajien kanssa sekä arjessa. Harjoittelu on hauskaa ja opettavaista, hyödyillä ei ole rajoja. Mieli kirkastuu ja ulkonäkö kohenee. Kehonpainolla suoritettavat liikkeet ovat kokonaisvaltaisia ja ne stimuloivat jokaista lihasryhmää. Iso osa kehonpainoliikkeistä vaatii liik-kuvuutta, joten sekin kuuluu myös kehonpainoharjoitteisiin. Liikelaajuuksien kasvaessa myös arki helpottuu ja kivut vähe-nevät.

Kehonpainoharjoittelun suurin etu on, ettei välineitä tarvi-ta välttämättä lainkaan. Omalla keholla ja mielikuvitukselli-silla harjoitteilla saa jo tuloksia aikaiseksi. Joissain liikkeissä, esimerkiksi leuanvedossa, olisi hyvä olla jonkinlainen tanko, ovenkarmi tai puunoksa. Kotona harjoitellessa voi hyödyntää esimerkiksi tuoleja, sänkyjä, pöytää ja seinää.

Voimistelurenkaat ovat monipuolinen vaihtoehto välineeksi. Useat kaupungit tarjoavat myös ilmaisia ulkotreenipaikkoja, joita on hyvä hyödyntää kehonpainoharjoittelussa.

Voit ilmaiseksi kehittää itseäsi missä ja milloin vain.

Paranna helpoilla nikseillä peruskuntoasi!

Kärsitkö huonosta kunnosta? Ei ”inspaa” lähteä lenkille? Näillä perusnikseillä pääset helposti parantamaan peruskuntoasi ja kes-tävyyttä ilman turhia motivaatiopuheita tai ponnisteluja!

Kuvitus ja teksti: Joonas Lappalainen

Hyvä peruskunto edistää verenkierto- ja hengityselimistön suorituskykyä sekä on terveen ihmisen elinehto. Sen lisäksi, että hyvä peruskunto ehkäisee kansansairauksia, kuten sydän- ja verisuonitauteja ja aikuisiän diabetesta, pitää se meidät toi-mintakykyisinä. Myös joissakin raskaissa töissä kohtalainen peruskunto on perusedellytys. Lisäksi liikunta vapauttaa en-dorfiineja, eli hyötyä on myös henkisen hyvinvoinnin puolella.

1. Ota kävelylenkki vaikka kerran viikossa, juosta ei tarvitse.

2. Yritä mahduttaa arkirutiineihisi joku asia, joka sisältää pien-tä liikuntaa. Hikoilla ei tarvitse, kunhan kroppa liikkuu tavallista enemmän.

3. Syö kevyesti, ja jaksat liikkua pidempään (tämä ei tarkoita, että tarvitsisit vegaaniruokavalion, mutta astetta kevyempää. Jätä esimerkiksi roskaruoat pois, ja laita tilalle kalaa tai vaikka kanaa)

4. Muista venytellä! Venyttely lisää lihaksiston kimmoisuutta sekä parantaa koko kehon palautumiskykyä. Paikat pysyvät ter-veinä, kun muistat venytellä ennen urheilusuoritustasi.

5. Älä aloita kuntoilua heti raskaimmalla tavalla, vaan tee kun-to-ohjelmia itsellesi. Muista aloittaa kevyesti. Kun etenet hi-taasti omia rajoja hipoen, ei liikunnasta tule suoritusta, vaan kiva harrastus.

20 21

VIHERVOIMAA

Kasvit lisäävät ilmankosteutta haihduttamalla huoneilmaan vesihöyryä kasteluvedestä lehtiensä kautta. Kasveilla jot-ka lisäävät huoneilman kosteutta on yleensä suuret ja ohuet lehdet. Huoneilman kosteus on tärkeää etenkin kuivaan talviaikaan. Riittävän kostea huoneilma helpottaa kuivasta ihosta kärsiviä ja taltuttaa sähköisiä hiuksia ja tekstiilejä.

Todella helppohoitoinen ja nopeasti kasvava kasvi. Ei ole turhan tarkka valosta ja kastelusta. Valon määrä lisää lehtien kirjavuutta ja kokoa. Kasvaa nopeasti pitkäksi köynnökseksi ja luonnossa jopa 20-metriseksi.

ILMANKOSTEUTTAJAT

Kultaköynnös

KääpiöbanaaniKääpiöbanaani vaatii paljon valoa ja vettä, sillä se on troop-pinen kasvi. Sitä ei silti saa sijoittaa suoraan aurinkoon, muuten sen lehdet palavat. Kääpiöbanaania pitää suihku-tella päivittäin, sillä se viihtyy kosteassa ilmassa. Samalla se myös vapauttaa paljon kosteutta suurien lehtiensä kautta, lisäten näin ilmankosteutta.

Valokuvat ja teksti: Juulia Jokinen

Helppohoitoinen ja näyttävä kasvi. Kukkii valkoisia kukkia vuoden ympäri. Tarvitsee paljon vettä, ja ilmoittaa aina kas-telun tarpeesta lehtien nuupahtamisella. Ei tarvitse hirveästi valoa.Kasvi saattaa olla lievästi myrkyllinen syötynä, mutta puhdistaa ilmaa epäpuhtauksista ja ympäristömyrkyistä, ku-ten bentseenistä, formaldehydistä ja trikloorietyleenistä.

Tehokkaimpia ilmanpuhdistajia ovat nopeakasvuiset, rehevät ja hyvinvoivat viherkasvit. Kasvit kannattaa istuttaa tarpeeksi isoon ruukkuun ja ilmavaan multaan, jotta ne pääsevät työskentelemään tehokkaasti sisäilman hyväksi. Myös

riittävä valo on kasveille tärkeää.

Säännöllinen kastelu, pintamullan saa antaa kuivahtaa välissä. Fikus pitää sumuttelusta ja viihtyy hajavalossa, mutta sitä ei saa sijoittaa suoraan auringonpaisteeseen.Fiikus poistaa tehokkaasti huoneilman epäpuhtauksia, kuten formaldehydia. Myrkyllinen kissoille.

Viirivehka

Fikus

Viherkasvit tuovat piristystä sisustukseen ja parantavat samalla sisäilmaa

ILMANPUHDISTAJAT

22 23

Haastattelin SOPU- lehteen Stadin Ammat- tiopiston psykologia Laura Blomqvistia. Kysyin hänen kokemuksiaan siitä, kuinka ammattioppilaitoksella opiskelevat nuoret jaksavat ja mitkä ovat heidän yleisimmät huolensa. Kysyin myös psykologin roolista,kuinka opiskelijoita on mahdollista auttaaarjessa selviytymisessä.

KERÄÄ HYVÄN MIELEN TUOTTAJIA VARASTOONValokuva ja teksti: Elo Põlendik

Mistä syistä nuoret kääntyvät puoleesi?

Syitä on niin monenlaisia kuin on ihmisiäkin. Usein nuorilla on jaksamisen haasteita ja mielialan laskuun liittyviä oireita. Arjessa koettu ahdistuneisuus ja erilaiset paineet ja vaati-mukset ovat myös usein toistuva syy hakeutua vastaanotolle.Lisäksi myös erilaisissa kriisitilanteissa opiskelijat saattavat tulla juttelemaan kokemuksistaan.

Keskustelussa pyörivät hyvin usein nuorten kokemat huo-nommuuden ajatukset, sosiaalinen jännittäminen ja epäon-nistumisen pelko.

Tapaamisilla pohditaan paljon omien ajatusten kohtaamista ja tarkkailua. Mietitään sitä, miten ajatukset, tunteet ja toiminta liittyvät toisiinsa.

Onko jotain usein käyttämääsi ohjetta?

Ohje tai ehkä enemmänkin pohdintatehtävä, jonka usein anna, liittyy ajatusten hyväksymiseen. Ajatukset itsessään eivät ole pahoja. Esimerkiksi ajatus ”Olen epäonnistunut ja huono” ei ole vaarallinen, vaan itse asiassa kovin yleinen ja inhimilli-

nen. Ongelma on oikeastaan useimmiten se, että tä, tai muu vastaava ajatus herättää usein välttämiskäyttäytymistä: luo-vutetaan, jätetään tekemättä, osallistumatta jne. Sen sijaan, että käytettäisi hirveästi energiaa siihen, että pyristelee ikäviä ajatuksia vastaan, tärkeää olisi miettiä, miten voisi hyväksyä omia ajatuksiaan. Mahdollisista ikävistä tuntemuksista huoli-matta voisi askel kerrallaan kulkea kohti itselle arvokasta. Sinä et ole ajatuksesi, sinulla on ajatuksia!

”Energiasäiliösi täyttyy, kun teet asioita, joista saat mielihyvää, iloa ja oivalluksia. Kerää hyvän mielen tuot-tajia varastoon.” ”Mieli ja aivot tarvitsevat unta, joka

poistaa väsymyksen, palauttaa virey-den ja havaintokyvyn sekä ylläpitää hyvää mielialaa. Uni on oppimisen ja muistamisen keskeinen edellytys.”

Riittävä ja palauttava uni

Säännöllinen ja monipuolinen ruokailu

Harrastukset

Hyvin toimivat ihmissuhteet

Nauru

Sosiaalinen osallistuminen

Taide ja kulttuuritoiminta

Liikunta

Myötätunto ja anteeksianto

Hyvän tekeminen

Itsetuntemus

HYVINVOINTIALISÄÄVÄT

Laura, mistä haluaisit nuoria vielä muistut-taa?

Edellä mainittujen asioiden lisäksi tulee mieleen se, miten tärkeä levon ja palautumisen rooli on hyvinvoinnissa. Tätä pi-detään usein itsestään selvänä asiana, mutta käytännössä mo-nesti se unohtuu tai siitä helpoiten nipistetään arjessa. Hyvä on myös muistaa, että palautuminen ei ole vain nukkumista tai kotisohvalla “aivot narikassa“ makaamista. Se on myös aktiivista tekemistä, harrastuksia, perheen tai ystävien tapaa-mista, ulkona olemista ja liikkumista jne. Toinen asia, joka tu-lee mieleen on, että kun puhutaan ja kirjoitetaan hyvinvoin-nista, monesti saattaa tulla olo, että jotta voisi hyvin, pitäisi elää juuri tietyllä tavalla tai tehdä tiettyjä asioita.

Hyvinvoinnista saattaa herkästi tulla tavoite tai suoritettava asia, jolloin homma kääntyy itseään vastaan. Oikeastaan on-kin hyvä silloin tällöin vain pysähtyä miettimää, mitä minä juuri nyt itse tarvitsen ja koen vointini kannalta tarpeelliseksi. Miten itse voisin osoittaa itselleni myötätuntoa ja välittämistä itseäni kohtaan?

Nostot ovat Mielenterveysseuran ja Toisen asteen yhteyden nettisivuilta. Toisenasteenyhteys.fi sivustoa ylläpitävät toisella asteella eli lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksissa työskentelevät kuraattorit ja psykologit.

24

26 27

Kaikessa rehellisyydessä, taisin olla luokkani viimeinen artik-kelien aiheita päättäessä – vaihdettuani aihetta vielä kolmes-ti. Pää tuntui pyörivän karusellin lailla ja selkeiden ajatusten ja ideoiden muodostuminen on tuntunut erittäin haastaval-ta koko kevään. Yrittäessäni päätellä ahdistuksen ja tuskan syypäätä totesin löytäväni vastauksen ihan nenäni alta – tar-kemmin sanottuna kädestäni. Nykyään kaikilta löytyy pieni vempele joko kädestään tai taskustaan, yleisesti tunnettu puhelimena, kännykkänä, tai kapulana. Ihmiset mieluummin kirjaimellisesti pelaavat peliä, jossa tarkoituksena on ylläpi-tää tietokoneälyyn yhteyttä jatkuvana syöttönä, vaikka oikei-ta ihmiskontaktejakin olisi saatavilla. Luin myös uutisista vä-hän aikaa sitten, kuinka tärkeäksi ja välttämättömäksi wi-fi on muodostunut ihmisille. Sanotaanko vain että jutun mukaan wi-fi on melko elintärkeä mukavuus tänä päivänä.

Käytän itse puhelintani luultavasti yli kuutisen tuntia per päivä. Vaistomaisesti tulee availtua puhelin ja tsekattua ins-tagram ja snäppi läpi, uudelleen ja uudelleen vaikkei uusia päivityksiä olisikaan. Tarve nähdä ja stalkata muiden tekemi-siä tuntui yhtäkkiä painostavalta ja rasitteelta. Jatkuvalla syö-töllä tulevat, loputtomat pinterest-postaukset ja tumblr-feed tuntuivat tukahduttavan oman inspiraation. Mitä itua mitään tehdä kun kaikkea on jo niin paljon olemassa?

Päädyin näiden ajatuksen pohjalta laskemaan puhelime-ni alas vuorokaudeksi. Jo heti vartin sisällä tyyneyden aalto pyyhkäisi yli. Kauhea paine hävisi hartioilta ja ikään kuin su-muinen olo hälveni.

Sain itseni nukkumaan ennätysajassa, söin hyvän iltapalan, ja avasin kaapissa lojuneen kirjan. Tuntui ironiselta miten va-paammaksi itseni tunsin ilman puhelintani vaikka sen tarve yleensä luokin vapaudentunteen tehdä asioita.

Aamulla heräsin normaalilla herätyskellolla jossa ei ollut torkkunappia. Heräsin ajoissa levänneenä.

Puhelimen jäädessä pöydälle otin mukaani kamerani. Tarkoi-tuksenani oli ottaa kuvia vain ihan itseäni varten. En aikoisi postata niitä sosiaaliseen mediaan vaan ottaa itselleni muis-toiksi.

Mikä kiinnitti huomioni päivän aikana, oli tietenkin kaikki muut puhelintensa kanssa. Teineistä kiireessä juokseviin ai-kuisiin, kaikilta löytyi vanha tuttu kapula kädestään. Tämä näky sai itseni tuntemaan vapaaksi jonkinlaisesta kiroukses-ta- jonka he tietenkin itselleen olivat aiheuttaneet. En tosin syytä heitä, tätä kirousta on vaikea purkaa.

Rakastin nuorena ulkona metsässä liikkumista – rakastan sitä edelleenkin vaikkei siellä tulekaan seikkailtua tarpeeksi nyky-päivänä. Nostalgia lapsuuden päivistä iski melko lujaa. Pienet hetket jotka ovat viimeiset lähivuodet ovat valuneet sormie-ni välistä. Toivoisin voivani erottaa nämä hetket antaakseni niille painoa ja arvostusta ja muistavani ne myöhemminkin. Tuntuu kylläkin helpottavalta tiedostaa miten paljon tämä kokeilu helpotti oloani – ajattelin tulevaisuudessakin pohtia puhelimeni todellista tarvetta ja ajankäyttöä.

Kuvitus ja teksti: Kia-Sofia Kivelä

21

28 29

MIELEN SOKKELOISSA

I hmismieli on hyvin monimutkainen järjestelmä. Käym-me jopa päivän sisällä monien eri tunteiden skaalat läpi.

Elämään kuuluu paljon iloa, mutta vastapainona myös niitä sateisempia päiviä.

Olemme varmasti edes joskus maanantaiaamuna toivoneet, että voisimme vain heittää herätyskellon päin seinää ja jatkaa unia, tai myöhästyessä tärkeästä tapaamisest halunneet vain vajota maan alle. Joillakin elämään kuuluu enemmän surua ja ahdistusta kuin toisilla, mutta se tunne tuskin on kellekään uusi.

Negatiiviset tunteet ovat osa kaikkien elämää, mutta itses-sään on myös hyvä huomata, missä menee raja.

Tähän artikkeliin olen kirjoittanut viisi kohtaa, jotka helpot-tavat jokaisen huonoja päiviä, olit sitten tavallinen tallaaja tai vuodepotilas. Mielenterveysongelmia ei tarvitse pelätä, eikä kukaan voi aina onnistua! Pitää muistaa, että tämä on vain elämää eikä sitä pidä ottaa liian tosissaan!

1. Ota aikalisä

Jos tuntuu että kasaantuu kaikesta työstä eikä saa tarpeeksi lepoa, on aika ottaa aikalisä. Tämä saattaa kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta usein ih-miset unohtavat tämän. Kannattaa kirjoittaa ylös kaikki asiat mitä pitäisi tehdä ja karsia kaikki ylimääräinen rasitus pois.

Puhu jonkun kanssa. Usein suurin osa kiireistämme helpottuu, kun annamme itsellemme luvan levätä välillä. Ota vapaapäiviä ihan kaikesta. Kun mieli saa vähän levähtää, näkee asiat ihan uudella tavalla, ja silloin pystyy käsittelemään stressiä paljon paremmin.

2. Puhu

Puhuminen auttaa enemmän kuin uskommekaan. Huonon fii-liksen purkaminen toisiin ei ole hyvä idea, mutta tunteistaan puhuminen vie aina eteenpäin!

Olisi hyvä jos on edes yksi läheinen, jolle voi puhua tunteistaan ja ajatuksistaan, olivat ne sitten positiivisia tai negatiivisia.Tunteiden jakaminen tuo aina keveämmän fiiliksen, ja läheisil-tä voi saada hyviä neuvoja ja vinkkejä.

Kuvitus ja teksti: Rosa Lindqvist

3. Tee jotain mistä nautit

Yleensä silloin, kun pää on täynnä kaikkea ja ahdistaa, olisi hyvä vähän höllätä. Me kaikki tarvitsemme myös vapaa-aikaa arjen askareiden vastapainoksi, jotkut enemmän jotkut vä-hemmän. Miksei vaikka siis pyhittäisi jotain arki-iltaa siihen, että lukee lempikirjaansa tai käy ulkona skeittaamassa?

Mielekäs tekeminen virkistää aivoja ja on suoraan kytköksis-sä vireystasoon. Fiilis nousee, ja on paljon kivempi fiilis kun on tehnyt jotain mistä oikeasti pitää ja nauttii. Itselleen pitää suoda myös elämässä niitä rentoja ja kivoja hetkiä.

4. Älä elä liikaa huomisessa Tämäkin saattaa kuulostaa jo läpikäydyltä asialta, josta toito-tetaan kaikkialla. On hyvä pitää asiat järjestyksessä, ja suun-nitella myös tulevaa, mutta sinne maailmaan ei kannata jää-dä roikkumaan. Elämme juuri tässä hetkessä, miksemme siis nauttisi siitä, ennemmin kuin vain pyörisimme tulevaisuu-densuunnitelmissa? Elämme kuitenkin vain lyhyen aikaa, koskaan ei tiedä mitä ta-pahtuu. Siksi on hyvä oppia elämään ja nauttimaan siitä het-kestä missä juuri sillä hetkellä on. Tähän liittyy vahvasti myös pienistäkin asioista iloitseminen.

Kun iloitsee pienistäkin asioista, huomaa olevansa paljon kii-tollisempi ja iloisempi myös siinä hetkessä, missä sillä hetkellä elää. Suunnitelkaa tulevaisuutta, unelmoikaa, mutta muis-takaa myös, että teidän elämä on käynnissä koko ajan, joten nauttikaa myös siitä!

5. Oivalla se, ettet ole yksin

Kaikkia meitä ahdistaa enemmän ja vähemmän. Meillä kai-killa on huonosti nukuttuja öitä, päiviä kun mikään ei toimi. Joillakin ongelmat ovat niin syviä, että niitä voidaan kutsua jo mielenterveysongelmiksi, mutta se ei poista sitä faktaa että kaikilla ihmisillä on huonoja päiviä.

Me ihmiset alamme helposti vertailemaan itseämme muihin ja ajattelemme ettei meillä esimerkiksi ole oikeutta olla surulli-sia, koska jollain on aina asiat huonommin. Tunnemme olomme täysin luusereiksi, kun näyttää siltä että muilla pyyhkii täydellisesti. Tärkeää olisi ymmärtää, että me kaikki olemme yksilöitä, koemme eri asiat erilailla, mikä tekee vertailun lähes mahdottomaksi.

Luota siihen, että et ole yksin ja etsi vertaistukea; sitä saattaa löytyä yllättävän läheltäkin!

“Happiness can be found, even in the darkest of times, if one only remembers to turn on the light.”

“No matter how chaotic it is, wildflowers will still spring up in the middle of nowhere.”

“Ahdistaa puheet et sie ennen ollu tommonen. Saan muuttua. Saan kasvaa. Vaikka minuuteissa.”

-Pohjoistuulesta

Eritrea Italian siirtomaana 1890-1941Kuvitus ja teksti: Pyry Siren

Punaisen meren rannalla Koillis-Afrikan sarvessa sijaitsee 6 miljoonan asukkaan valtio nimeltä Eritrea. Harva tietää, että maan pääkaupunki Asmara kätkee sisäänsä kulttuurihisto-riallisesti merkittävää italialaista futurismi-arkkitehtuuria. Futurismi on taidesuuntaus, joka syntyi Italiassa 1900-luvun alussa. Runoilija Filippo Tomasso Marinetti julkaisi vuonna 1909 futurismin manifestin. Tästä syntyi futuristinen liike, joka päättyi varhain vuonna 1916. Futurismi levisi kuitenkin kaikkialle kirjallisuudesta kuvataiteisiin sekä arkkitehtuuriin. Futurismi kritisoi ja jopa halveksui kaikkea vanhaa, mutta ylisti kaikkea ultra-modernia ja vauhdikasta. Teolliset koneet ja ympäristön sähköistyminen saivat eri alojen ammattilaiset näkemään tulevaisuuden hyvin erilaisena. Monet arkkitehdit ajattelivat, että perinteinen rakentaminen lakkaisi olemasta ja rakennusten sekä asemakaavojen suunnitteluun tarvittaisiin ajan henkeen sopivia visionäärejä.

Todellisuudessa arkkitehtuuri ei ikinä altistunut kovin vah-vasti futurismille. Futurismi eli enemmän arkkitehtien piirus-tuksissa ja haaveissa, mutta harvempi suunnitelma muuttui todellisuudeksi. Futurismi lopulta pakenikin syvemmälle mar-ginaaliin ja sanotaan, että se päättyi futuristisen manifestin kirjoittajan Marinettin kuolemaan vuonna 1944. Kenties alan pioneerit olivat aikaansa edellä. Tämä kehitys jää tulevien sukupolvien nähtäväksi. Voisi myös kuvitella, että moni edes-mennyt futuristi kokisi nykypäivän jopa taantumuksellisena.

Futurismi osittain hedelmöitti art decon, googien ja lopulta neo-futurismin synnyn.

Fasistisessa Italiassa futurismi saattoi toimia jonkinlaisena eskapismina sen aikaisten taitelijoiden keskuudessa ja As-mara toimi arkkitehtien puhtaana kanvaasina, missä ideoita pystyi toteuttamaan aivan eri tavalla, kaukana kotimaasta. Toisaalta sanotaan, että monet futuristit kannattivat fasismia ja näkivät sen mahdollisuutena kaipaamaansa muutokseen. Futurismin manifestissa kannatetaankin militarismia, mutta toisaalta myös anarkiaa. Italiassa futurismi koki epäsuosion 1930-luvulla ja näin monet arkkitehdit, jotka kokivat futu-rismin omakseen pääsivät harjoittamaan sitä Asmarassa. As-maran intensiivisin rakennuskausi tapahtuikin vuosina 1935-1941. Futurismi ei tosin ole ainoa taidesuuntaus, mikä ilmenee Asmaran kaupungin rakennuksissa. Kaupungin arkkitehtuuri ei ole välttynyt avantgarden, rationalismin, art decon, eikä kubisminkaan vaikutukselta. Sanotaan, että Asmarassa on enemmän modernismia arkkitehtuurissa näin keskittyneenä, kuin missään muualla maailmassa.

Fiat Tagliero - huoltoasema. 1938, Asmara. Suunnittelijana toiminut arkkitehti Giuseppo Pettazzi.

Rakennusta pidetään maailmanlaajuisesti yhtenä vahvimpana esi-merkkinä futurismistista.

Vasta Benito Mussolinin vallan alla Asmara koki valtavan muo-donmuutoksen 1930-luvulla. Kaupunkikuvaan ilmestyi yhtäk-kiä valtavalla vauhdilla bulevardeja, kahviloita, elokuvateatte-reita, mutta myös rangaistuslaitoksia. Asmara sai lempinimen “La Piccola Roma”. Kaupungin tekee uniikiksi nimenomaan yhdistelmä urbaania kaupunkisuunnittelua ja modernistista arkkitehtuuria. Näin luotiin kylästä moderni kaupunki, vailla vertaistaan. Eritrealaiset ovat entistä voimakkaammin alka-neet tiedostamaan arkkitehtuurinsa erikoisuuden ja alkaneet vaalimaan italialaista kulttuuriperintöänsä ja näin ollen ovat poikenneet kaavasta, joka on toistunut monissa muissa Afri-kan maissa, joissa rakennukset ja kaikki siirtomaahistoriaan viittaava on pyritty tuhoamaan. Yhdeksi syyksi sanotaan, kun maa itsenäistyi lopulta Etiopiasta vuonna 1991, tunteet italia-laisia kohtaan eivät olleet enää niin vahvoja. Eritrea on Italian harjoittaman kolonialismin jälkeen ollut Iso-Britannian mie-hittämä, sekä maa on ollut osa Etiopiaa vuosina 1952-1991.

Eritrea on ollut hämmästyttävän onnekas siirtomaa-ajan ark-kitehtuurinsa puolesta, jopa kolme vuosikymmentä kestänyt sota itsenäisyydestä Etiopian kanssa on säästänyt Asmaran kaupungin päärakennukset. Osa rakennuksista tosin rapistuu kovaa vauhtia, mutta erikoinen sattumuksien summa tapah-tui vuonna 1996, kun entiset vangit protestoivat paikallisen pankin Bank Of Eritrea:n purkamista vastaan. Rakennus toimi aikoinaan vankilana ja entiset vangit kokivat, että se on osa heidän maansa historiaa, jota tulisi suojella. Tilalle oli tar-koitus rakentaa Saksalaisten suunnittelema tornitalo. Tämä tapahtumaketju oikeastaan käynnisti Asmaran rakennusten suojeluyhdistykset ja näin restaurointia on tapahtunut ta-saisesti tähän päivään asti. Nyt Asmaran kaupunki yritetään saada Unescon maailmanperintökohteeksi. Loppujen lopuksi uutta rakentamista kaupungissa on tapahtunut erittäin vähän. Kävely Asmaran keskellä saattaa tuntua hieman epätodellisel-ta. Mainostaminen on kaupungissa olematonta ja ympärillä on rakennuksia menneisyydestä, jotka projisoivat aikalaisten kuvaa tulevaisuudesta.

Afrikan Pohjois-Korea

Eritrea on eristäytynyt ja diktatuuriksi kutsuttu maa, jota on hallinnut itsenäisyydestä asti presidentti Isaias Afwerki. Mat-kustaminen maahan on rajoittunutta, mutta ei mahdotonta. Maassa on suljettu valtava määrä itsenäisiä uutistoimistoja sekä maan salaisissa vankiloissa istuvat epämääräisiä tuomioi-taan lukuisat journalistit. Yk-raportin mukaan maan hallinto on syyllistynyt laittomiin tappoihin, kidutuksiin ja vangitse-misiin ilman oikeudenkäyntiä. Maan vallitsevien olosuhteiden johdosta Eritreasta puhuttaessa on varsin ymmärrettävää, että ihmisille ei tule ensimmäisenä mieleen modernistinen arkki-tehtuuri.

Eritrea travel advice - GOV.UK

Asmara

Punainen meri

30 31

32