PÄÄTÖS

Nro 70/2019Dnro ESAVI/11537/2017

Annettu julkipanon jälkeen1.3.2019

ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE │ ymparistoluvat.etela@avi.fipuh. 0295 016 000fax 03 570 8002kirjaamo.etela@avi.fiwww.avi.fi/etela

Hämeenlinnan päätoimipaikkaBirger Jaarlin katu 15PL 150, 13101 Hämeenlinna

Helsingin toimipaikkaRatapihantie 9PL 110, 00521 Helsinki

Etelä-Suomi

ASIA Kodesjoenkeitaan turvetuotannon ympäristölupa, Honkajoki

HAKIJA Urakointi K Varis OyHongonnevantie 17038950 Honkajoki

HAKEMUS Urakointi K. Varis Oy on 23.11.2017 aluehallintovirastoon saapuneella jasittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Kodes-joenkeitaan noin 10,0 ha:n suuruisen turvetuotantoalueen toimintaan Hon-kajoen kunnassa. Hakija on vuodesta 2013 lähtien nostanut alueelta tur-vetta.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7 d) mukaanluvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus.

Ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 1 §:n 2 momentin 7 c) kohdan no-jalla aluehallintovirasto on toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa kos-kevassa asiassa.

HAKEMUKSEN SISÄLTÖ

Toimintaa koskevat ilmoitukset, luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne

IlmoitusMaatalousyhtymä Erkki ja Sami Vainionpää on 8.8.2012 tehnyt Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ilmoituksen alle 10ha:n suon ottamisesta turvetuotantoon.

YmpäristölupaUrakointi K Varis Oy on 12.11.2013 saanut Etelä-Suomen aluehallintovi-rastosta päätöksellä nro 245/2013/2 luvan Kodesnevan turvetuotantoonlohkoille 1–6 Honkajoen kunnassa Karvianjoen vesistöalueella. Tuotanto-alueen pinta-ala auma-alueineen on noin 46 ha ja lohkot sijaitsevat kiin-teistöillä Uusitalo 99-408-3-42, Riihimäki 99-408-3-37, Vanhatalo 99-408-3-25, Santaharju 99-408-3-54 ja Jokimaa 99-408-2-34 sekä Väliviita 99-408-2-28. Lupapäätöksen perusteluissa todetaan, että lohkojen 1−6 kuivatus-vedet käsitellään pintavalutuksella. Vesienkäsittely täyttää parhaan käyttö-kelpoisen tekniikan vaatimukset Kodesnevan olosuhteissa.

2 (24)

Samassa päätöksessä on hylätty kiinteistöllä Väliviita 99-408-2-28 sijaitse-van lohkon 7 noin 10 ha:n suuruinen tuotantoalue. Lupapäätöksen perus-teluissa todetaan, ettei vesienkäsittelyn lohkon 7 osalta täytä parhaan käyt-tökelpoisen tekniikan vaatimuksia Kodesnevan olosuhteissa. Hakija oli il-moittanut aluehallintovirastolle, ettei se esitä suunnitelmaa lohkon 7 ve-sienkäsittelyn tehostamisesta.

Alueen vuokrasopimusMaatalousyhtymä Erkki ja Sami Vainionpää on 21.11.2017 sopinut Ura-kointi K Varis Oy:n kanssa kiinteistön Väliviita 99-408-2-28 vuokrasopi-muksen jatkamisesta 31.12.2028 saakka.

Merkinnät kaavoissa Satakuntaliiton internetsivuiltaSatakuntaliiton maakuntahallituksen 22.1.2018 hyväksymässä Satakunnanvaihemaakuntakaavassa 2 alueelle ei ole osoitettu erityisiä arvoja. Yleisis-sä suunnittelumääräyksissä todetaan, että valuma-alueen turvetuotanto-alueiden yhteisvaikutus vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitussekä alueelle kohdistuvien vesienhoitosuunnittelemien ja toimenpideohjel-mien tavoitteet on huomioitava. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussaturpeenottoalue on rajattava riittävän etäälle läheisestä vakituisesta asu-tuksesta ja loma-asutuksesta niin, että vältytään turpeenoton haitallisilta,ihmisiin kohdistuvilta melu- ja pölyvaikutuksilta.

Satakunnan maakuntakaavassa on turvetuotantoalueen läheisyydessä ra-jattu luo-1 alue ja arvokas geologinen muodostuma (ge).

Toiminta

Yleiskuvaus toiminnasta

Kodesjoenkeitaan turvetuotantoalue on osaksi tuotannossa olevaa, ojitet-tua aluetta. Hankealueen maapinta-ala on 9,99 ha. Tuotantokelpoinenpinta-ala lohkolla 1 on noin 9,61 ha. Tuotannon tukialue sijaitsee tuotan-tokentän välittömässä läheisyydessä kiinteistöllä Ukonsuo 99-408-2-45.Kiinteistöllä Vainionpää 99-408-3-49 sijaitsevan auma-alueen pinta-ala on0,38 ha.

Kesällä 2017 tehdyn maastokartoituksen mukaan turpeen syvyys on val-taosalle aluetta 0,5−1,2 m. Suurin turpeen paksuus on 1,35 m.

Kodesjoenkeitaalla tuotetaan jyrsinpoltto- ja ympäristöturpeita noin3 500−4 000 m3 vuodessa. Jyrsinpolttoturpeen osuus tuotannosta on80 %. Tuotatettava kokonaismäärä alueelta on noin 62 120 m3. Tuotan-non arvioidaan jatkuvan noin vuoteen 2028 saakka.

Tuotantoalueen vedet johdetaan luontaisesti tuotantoalueen itäreunassasijaitsevalta laskeutusaltaalta1 käsiteltäväksi kasvillisuuskenttä/kosteikolleja sieltä luontaisesti laskeutusaltaalta 2 ojan kautta Kodesjokeen. Tuotan-toalueen reuna pengerretään siten, että kaadot alueen reunoilla ovat pin-

3 (24)

ta-valunnan osalta sarkaojiin päin. Eristysoja varmistaa, että ulkopuoleisetvedet pysyvät erillään tuotantoalueen vesistä.

Kunnossapito ja jälkikäyttö

Virtaamansäädöllä virtaamat kuivatusjärjestelmässä säädetään sellaisek-si, että liete ehtii laskeutua altaiden pohjalle. Pohjilta liete kerätään omiinläjitysaltaisiin. Kasvillisuuskentän toimintaa valvotaan ja tarkkaillaan käyt-tötarkkailun mukaisesti. Rakenteita ylläpidetään ja hoidetaan niin, että ve-siensuojelurakenteet toimivat parhaalla mahdollisella tavalla. Mahdollisetojat/notkanteet tukitaan, jotta tuotantoalueelta ei pääse vesiä ulkopuolisiinojiin.

Toiminnan loputtua alue otetaan maa- ja metsätalouskäyttöön. Laskeu-tusaltaat säilytetään vesistön suojelemiseksi. Laserkeilausaineiston jaturvepaksuusmittausten mukaan lohkon 1 itäpäätyyn voidaan rakentaanoin 1,0−1,3 ha:n kokoinen kosteikko. Tuotannosta poistamisen yhtey-dessä kosteikon kunto, syvyydet ja kasvusto tarkistetaan. Ympäristö puh-distetaan kaikista rakenteista. Suojakaistoille kasatut kivet tuodaan kos-teikon ympärille suojaksi. Jälkikäyttöä tullaan tarkkailemaan toiminnan lo-puttua. Alueen jälkihoitosuunnitelmat lähetetään ELY-keskukselle hyväk-syttäväksi tuotannon loputtua, mikäli kosteikon rakentamiseen alueellepäädytään.

Vesien käsittely ja päästöt vesistöön

Nykytilanteessa sarkaojitetun tuotantoalueen itäpäädyssä on allas, johonjohdetaan tuotantoalueen vesien lisäksi myös maatalouden vesiä. Vedetaltaasta johdetaan 900−1 000 m pitkän laskuojan kautta Kodesjokeen.

Tuotantoalueen kuntoonpanossa lohkon 1 itäpäätyyn kosteikon ympärillesekä tuotantoalueen reunoille kaivettavien eristysojien lisäksi kaivetaanuudet reunaojat, rummut ja päistepidättimet. Reunojen penkereet toimivatpintavaluntavesien rajauksena, jotta peltojen ja tuotantoalueen vedet eivätsekoitu. Länsireunan rajaoja on suojattu lähinnä metsäojituksista peräisinoleviltä ulkopuolisilta vesiltä. Metsäojitusten veden ohjataan tuotantoalu-een ohi. Ojien minimikaltevuus on 0,05 % ja ojien syvyys mitataan maas-toon ennen kaivua.

Eristysojiin ja reunaojiin rakennetaan neljä sammutusvesialtaina ja laskeu-tusaltaina toimivaa laskeutusallasta, joiden miniminettotilavuus on 65 m3.Vesimäärän riittävyyden varmistamiseksi liete poistetaan altaista tarvitta-essa.

Sarkaojiin rakennetaan päistepidättimen yläpuolelle sarkaoja-allas, jonkapituus on vähintään 8 m ja lietesyvyys 0,8 m päistepidättimen virtaus-syvyyttä alempana. Lietetilavuudeltaan noin 2 m3:n sarkaoja-altaat tyhjen-netään 1−2 kertaa vuodessa. Ojia ei kaiveta pohjamaahan asti. Kuivatus-järjestelmän sarkaoja-altaat, päistepidättimet sekä virtauksenpidätinpadot

4 (24)

laskeuttavat kiintoainetta, tehostavat kuormituksen ehkäisyä ja toimivat vir-tauksen tasausjärjestelmänä.

Alueelle rakennetaan kokoojaojat luiskakaltevuudella 1:1,5. Mikäli pohjamuuttuu kivennäismaaksi pohjamaan luiskakaltevuudeksi muutetaan 1:2ja turveosalla 1:1. Ojia ei kaiveta pohjamaahan asti.

Tuotantoalueen itäpäätyyn perustetaan ainoastaan tuotantoalueen kuiva-tusvesille tarkoitettu laskeutusallas 1, jonka pinta-ala on 325 m2 (mitat11 m * 30 m * 2,5 m) ja vesitilavuus 315 m3. Suurin osa kiintoaineista pi-dätetään ennen kosteikolle virtaamista. Lietteet laskeutusaltaista 1 ja 2kerätään omiin lieteläjitysaltaisiin. Lietteenläjitysaltaan penger on vähin-tään 0,5 m korkea.

Laskeutusaltaalta 1 vedet kulkevat luontaisesti kasvillisuuskentäl-le/kosteikolle. Kasvillisuuskenttä/kosteikon pinta-ala on 0,7 ha eli 7 % tuo-tantoalueesta. Kosteikon vesipinta-ala on yhteensä 0,41 ha eli 4,1% tuo-tantoalueesta. Varsinaisen vesialueen vesisyvyys on 0,3–0,5 m. Tuotan-toalueelta kosteikon purkukorkeus on N2000 +96,10 m. Kasvillisuuskenttätoimii samalla periaatteella kuin pintavalutuskenttä ja lisäksi vesi pysäyte-tään kentällä kahteen allasmaiseen osioon. Kasvillisuuskentän molem-missa allasmaisissa osioissa syvyys on 0,5–0,8 m. Kasvillisuuskentäntoimintaa tuotannon aikana tarkkaillaan ja kiintoainetta poistetaan syven-nyksistä tarpeen mukaan.

Kosteikolta vedet valuvat laskeutusaltaalle 2, jonka pinta-ala on 260 m2

(mitat 10 m * 26 m * 2,5 m) ja vesitilavuus on 390 m3. Laskeutusaltaalta 2vedet jatkavat noin 1 000 m:n pituista purkuojaa pitkin Kodesjokeen.

Kosteikon ylivalumaksi (HQ1/20) on arvioitu 284 l/s/km2, ylivrtaamaksi(HQ1/20) 0,185 m3/s, virtausnopeudeksi 0,0048 m3/s ja viipymäksi 23,3 h.Lasketut reduktiot ovat kokonaistypelle 7 % (mediaani 5), kokonaisfosfo-rille 17 % (16), fosfaattifosforille 5 % (35), kemialliselle hapenkulutukselle-4 % (-2), kokonaisraudalle 24 % (30) ja kiintoaineelle 45 % (48).

Laskelman mukaan Kodesjoenkeitaan päästöt lisääntyvät nykytilanteestahieman sekä kuntoonpano- että tuotantovaiheessa. Olemassaolevaa noin10 ha:n tuotantoaluetta pienennetään perustettavan kosteikon tieltä. Arvi-oitu laskennallinen päästölisäys bruttotasolla jää noin 2 %:iin kemiallisenhapenkulutuksen, alle 3 %:iin kiintoaineen ja kokonaisfosforin sekä5−6 %:iin kokonaistypen osalta.

Kiintoaineen, kokonaisfosforin, kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulu-tuksen vuosittaiset päästöt tuotantoavaiheessa (9,99 ha) ovat seuraavat:

Kiintoainekg/a

Kok.Pkg/a

Kok.Nkg/a

Kemiallinenhapenkulutus

kg O2

Tuotantovaihe 276 2,5 79 2 200

5 (24)

Pöly, melu ja liikenne

Nykyisen omistajan aikana ei ole tullut yhtään valitusta turvetuotannon ai-heuttamista haitoista alueella. Tuotantoaluetta ympäröivät metsä- ja maa-talousvyöhykkeet sitovat pölyä. Turvetuotantoon liittyvän liikenteen aiheut-tama pöly on vähäistä ja vastaa normaalia soramaantien liikennepölyä.

Turvetuotannon mitkään työvaiheet eivät voimakkaimmillaankaan aiheutasellaista melua, joka ylittäisi annettuja ohjearvoja (50/55 dB) lähimmässä-kään, 120 m:n päässä tuotantoalueelta sijaitsevan, asuinrakennuksen pi-hapiirissä. Melu ja tärinä ei ole jatkuvaa.

Liikenne tuotantoalueelle tapahtuu Siikaistentieltä 532 Pesämäentien,Vanhan maantien ja tuotantoalueelle johtavan metsätien kautta. Turvekul-jetuksia on keskimäärin 1−2 rekkakuormaa päivässä noin 2−3 kuukaudenaikana. Lisäksi työntekijät liikkuvat alueella päivittäin.

Varastointi ja jätteet

Keskimääräisissä olosuhteissa käytössä on kolme vetotraktoria ja yksiaumauskone. Näiden koneiden voiteluaineiden kulutus on noin100−120 kg/tuotantokausi. Hakuyksikön työkoneiden voiteluaineiden ku-lutus on noin 15−20 kg/tuotantokausi. Moottoripolttoöljyä kuluu noin0,6−0,7 l/nostettu turve-m3.

Kodesjoenkeitaalla varastoidaan voiteluaineita korkeintaan 200 kg ja2 000−4 000 l moottoripolttoöljyä asianmukaisissa säiliöissä. Polttoai-nesäiliöinä käytetään kaksoisvaipallisia säilytysastioita, jotka on varustet-tu laponestolla. Jäteöljyt säilytetään metallisäiliöissä, joilla ne toimitetaanKooninkeitaan jäteasemalla olevalle keruupisteelle.

Tuotanto pyritään hoitamaan niin, että jätteitä syntyy mahdollisimman vä-hän. Auma-alueen yhteydessä sijaitsevalle varikkoalueelle hankitaan eril-liset jäteastiat hyötyjätteelle, muulle jätteelle sekä lukittava jäteastia on-gelmajätteille. Jätteiden lajittelu ja toimitus hoidetaan Pohjois-SatakunnanJätteidenkäsittely Oy:n toimesta. Käytetyt akut toimitetaan Kooninkeitaanjäteasemalle.

Ylijäämämuovi kerätään Koonikeitaan jäteasemalle käsiteltäväksi. Muoviakertyy noin 0,050 kg/turve-m3 eli noin 115 kg vuodessa.

Käyttöönoton aikana syntyvät kivennäismaat, noin 6 m3, käytetään kasvil-lisuuskentän rakenteisiin ja altaisiin. Laskeutusaltaista kertyvien lietteidenmääräksi arvioidaan koko tuotantoaikana noin 1 135 m3 ja sarkaojien se-kä kokoojien lietemääräksi noin 198 m3. Lietteet käytetään maantäyttöönpenkereisiin, pelloille ja pengervahvikkeiksi.

6 (24)

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paraskäytäntö (BEP)

Kodesjoenkeitaan turvetuotannon vesiensuojeluratkaisut edustavat pa-rasta käyttökelpoista, taloudellisesti kohtuullisin kustannuksin saatavillaolevaa tekniikkaa (BAT).

Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön

Tuotantoalueen nykytila

Sarkaojitettu alue on nykytilassaan osaksi tuotannossa. Laskeutusaltaat onmitoitettu tuotantoalueen vesirasituksen mukaisesti. Tuotanto- ja peltoalu-eilta valuu vesiä laskeutusaltaan ja 900−1 000 m:n pituisen laskuojan kaut-ta Kodesjokeen.

Tuotantoalueen reunoilla kulkevien ulkopuolisten vesien taso onN2000+96,10−102,55 m. Suon pinnan korkeus on +97,00−103,75 m.

Asutus ja maankäyttö

Kodesjoenkeidas sijaitsee Honkajoen kunnan alueella noin 6,7 km kunnankeskustaajamasta länteen.

Tuotantoalueen itäreunasta on matkaa lähimpään, hakijan omistamaan,kiinteistöön 120 m ja aumaan noin 700 m. Noin 300 m:n päässä turvetuo-tantoalueesta sijaitsee myös toinen asuinkiinteistö.

Hankealue rajoittuu pohjoisosaltaan Kodesnevan turvetuotantoalueeseen.Etelän suuntaan matkaa lähimpään turvetuotantoalueeseen on noin500 m.

Tuotantoaluetta ympäröivät laajat metsä- ja maatalousvyöhykkeet.

Luonto ja suojeluarvot

Kodesjoenkeitaan yleisimmät suotyypit ovat erilaiset rämeet (69 % suo-alasta), joista vallitsevimpia ovat rahkarämeet (35 %), keidasrämeet (18 %)ja korpirämeet (8 %).

Tuotantoalueella ei ole luonnonmukaisia elinympäristöjä. Maastokäynninaikana ei havaittu valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisia tai erityi-sesti suojeltavia lajeja. Tuotantoalueella ei ole erillistä suojeltavaa lintukan-taa. Kasvillisuus koostuu vuonna 2003 tehdyn tutkimusraportin mukaanturvemaapohjasta eikä alueen sisällä ole suojeltavaa kasvustoa.

Haapakeitaan Natura 2000 -alue (FI0200021) sijaitsee noin 700 m:n han-kealueesta lounaaseen ja Huldankeitaan-Matokeitaan soidensuojelualue(SSA020008) noin 750 m hankealueesta lounaaseen.

7 (24)

Pohjavesialueet

Noin 300 m tuotantoalueesta etelään sijaitsee Pieksunkantaan 2-luokanpohjavesialue (0209908). Valumavedet ja kuivatus eivät vaikuta pohjavesi-alueeseen, sillä tuotantoalueen kuivatusvedet ovat tuotantoaluetta ylem-pänä.

Vesistö

Kodesjoenkeitaan turvetuotantoalue sijaitsee Karvianjoen vesistöaluee-seen (36) kuuluvalla Kodesjoen osavaluma-alueella (36.034). Kodesjokilaskee Karvianjoen keskiosan alueelle noin 3,6 km kaakkoon Kodesjoen-keitaan purkukohdasta. Kodesjoen valuma-alue on 45,13 km2 ja Karvian-joen valuma-alue 3 438 km2.

Kodesjoesta Kodesnevan ylä- ja alapuolelta 11.10.2017 otetun pintavesi-näytteen analyysitulokset on esitetty taulukossa.

Kodesneva, yläpuoliAnalyysi, Yksikkö TulosLämpötila °C 6,4Kiintoaine mg/l 1,8Kemiallinen hapenkulutus,CODMn

mg/l 51

Fosfori µg/l 19Typpi µg/l 780pH 4,35Kodesneva, alapuoliAnalyysi, Yksikkö TulosLämpötila °C 6,6Kiintoaine mg/l <1,0Kemiallinen hapenkulutus,CODMn

mg/l 50

Fosfori µg/l 19Typpi µg/l 1 100pH 4,05

Hankealueesta pohjoiseen sijaitsevat kolme tuotantoaluetta purkavat ve-tensä myös Kodesjokeen. Suurin osa Kodesjokeen kohdistuvasta kuormi-tuksesta on peräisin Kodesjärven suunnalta tulevista maatalouden jametsätalouden valumavesistä.

Kodesjokea ei ole nimetty vesimuodostumaksi eikä sille ei ole tehty eko-logista luokitusta. Karvianjoen ekologinen nykytila on tyydyttävä. Nykyi-sen tuotantoalueen vaikutus vähenee huomattavasti eikä täten rasita li-sää alueelta purkautuvien vesien vaikutusta alapuoliseen vesistöön.

Kodesjoella ei kalasteta aktiivisesti.

8 (24)

Ympäristöriskit

Tuotantoalueelle ei ole tehty erillistä ennaltavarautumissuunnitelmaa.Tuotantoalue ei ole pohjavesialueella tai arvokkaiden luonnonsuojelukoh-teiden läheisyydessä. Tulvatasanteet eivät ylety tuotantoalueelle. Suurienvesimäärien käsittelystä ei aiheudu alueen omien vesien käsittelyä suu-rempaa ylimääräistä rasitetta.

Turvetuotantoalue kuuluu luokkaan 4, joten kalusto ja palokaivojen määrämääräytyy luokan mukaan. Tulipalon ja muiden onnettomuustilanteidenvaralle on ennen töiden alkua esitettävä paloturvallisuussuunnitelmaHonkajoen aluepalopäällikölle. Alueelle on 2007 tehty palosuunnitelma.

Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu

Käyttötarkkailu

Toiminnassa syntyvistä jätteistä ja ongelmajätteistä pidetään kirjanpitoahoitopäiväkirjan yhteydessä.

Tuotantoalueelle asennetaan oma tuulentarkkailu. Tuotantoa rajoitetaantuulen ollessa erittäin voimakasta pohjoisen ja lännen suunnalta.

Käyttötarkkailussa pidetään käyttöpäiväkirjaa, jossa on näkyvissä sääolo-suhteet, näytteenottoajat, poikkeusolosuhteet, sekä muutokset tuotanto-alueella.

Päästötarkkailu

Tuotantoalueen kuormituksen ja kentän puhdistustehokkuuden selvittä-miseksi vedenlaatua seurataan ennen ja jälkeen kasvillisuuskent-tä/kosteikon ohjeistuksen mukaisesti. Ylempi tarkkailupiste laskeutusal-taassa 1 kuvaa tuotantoalueelta tulevaa kuormitusta. Alempi tarkkailupis-te sijaitsee laskeutusaltaassa 2 kasvillisuuskentän/kosteikon alapuolella.

Vesi- ja kuormitusnäytteet pyritään aina ottamaan samanaikaisesti. Vesi-näytteiden otosta vastaavat sertifioidut näytteenottajat. Näytteenotontarkkailupisteille pääsemisestä vastaa tuottaja.

Vesinäytteitä otetaan neljästi vuodessa: keväällä maalis-huhtikuussa, ke-sällä touko-elokuussa, syksyllä syys-marraskuussa ja talvella joulu-helmikuussa. Kevättulvanäytteiden ottoaika vaihtelee vuotuisten sääolo-suhteiden mukaisesti. Näytteitä otetaan suurten sadejaksojen aikana jamuissa poikkeustilanteissa tihennetysti, kunnes virtaama tasaantuu nor-maalille tasolle. Tulvatilanteissa virtaamaa seurataan päivittäin. Näyt-teenoton yhteydessä mitataan myös lähtevän veden virtaama. Päästö-tarkkailun näytteenottoaikataulu esitetään tarkkailusuunnitelmassa.

9 (24)

Näytteistä määritetään standardoiduilla menetelmillä kiintoaine, kemialli-nen hapenkulutus (CODMn), kokonaisfosfori (kok.P), kokonaistyppi(kok.N), pH ja sameus.

Puhdistusteho kirjataan TYVI-VAHTI järjestelmään.

Vesistötarkkailu

Vesistötarkkailupiste sijaitsee noin 4,5 km tuotantoalueesta alavirtaan.Vesinäytteet otetaan 3 kertaa vuodessa eli maaliskuun puolivälistä touko-kuun puoliväliin, elokuussa ja syys−lokakuussa. Vesinäytteiden otostavastaavat sertifioidut näytteenottajat ja analysointi tehdään sertifioiduissalaboratorioissa sertifioiduilla menetelmillä.

Joki- ja puropisteestä kirjataan veden lämpötila sekä analysoidaan kiinto-aine (vain 1 m), sameus, pH, väri, CODMn (vain 1 m), kokonaisfosfori,suodatettu fosfaattifosfori (vain 1 m, ajalla 1.6−30.8), kokonaistyppi (vain1 m), NO3-NO2-typpi (vain 1 m, ajalla 1.6.−30.8), NH4-typpi (vain 1m, ajal-la 1.6−30.8), rauta ja sähkönjohtokyky.

Vesistötarkkailun tulokset esitellään tarkkailuraporteissa vuosittain.

Vesistönkuormituksen laskennassa on huomioitu vesipolitiikan puitedirek-tiivin tavoitteet ja toiminnan edellytys on, että kuormitukset saadaan py-symään sen mukaisena.

Jälkitarkkailu

Jälkitarkkailua tullaan tekemään toiminnan loputtua.

Vahinkoja estävät toimenpiteet

Kalatalousmaksu

Hakija on esittänyt 300 euron vuosittaista kalatalousmaksua.

Muut toimenpiteet

Tuotantoa tullaan rajoittamaan tuulen ollessa erittäin voimakasta pohjoisenja lännen suuntalta. Metsäalueet ehkäisevät pölyn leviämistä ja vaimenta-vat melua pohjoisen puolella.

Hakija tulee osallistumaan vesistön kunnostuskustannuksiin osuudella, jo-ka vastaa tuotantoalueen rasitusta ojitettuja soita, metsiä, salaojitettuja pel-toja, maatalousrakennuksia sekä harmaat vetensä ja hulevetensä uomaanjohtavia omakotitaloja sisältävällä valuma-alueella. Kaikki kuivatus-/ perus-kuivatus toimenpiteet alueella aiheuttavat kiintoaineen irtaantumista ja va-lumista Kodesjokeen. Tuotantoalue on 0,22 % Kodesjoen valuma-alueesta. Hakija osallistuu puhdistettaviin yksittäisiin toimenpiteisiin 5 %osuudella.

10 (24)

Mikäli vesistöalueella tullaan tekemään suurempia puhdistushankkeita taitoimia, tulee ottaa huomioon koko valuma-alueen rasitus pisteelle. Yksittäi-sen metsäalueen ojien parannus yksistään saattaa irroittaa humustaenemmän kuin tuotantoalue kuormittaa vuoden aikana.

HAKEMUKSEN KÄSITTELY

Hakemuksen täydennykset

Hakija on täydentänyt hakemustaan 7.2.2018 toiminnanaloittamisilmoituk-sella, sopimuksella vuokrasopimuksen pidentämisestä, Kodesnevan vir-taamatiedoiilla, Kodesjoen vesistönäytetiedoilla sekä muilla alapuolisenvesistön tilaan, kosteikon toimintaan sekä tehoon ja laskeutusaltaisiin liitty-villä sekä eräillä yhteystiedoilla ja 11.4.2018 alkuperäisellä vuokrasopi-muksella sekä 17.5.2018 laskeutusaltaiden mitoitusta, kosteikon laskenta-perusteita, jätteiden käsittelyä, onnettomuuksiin varautumista, näytteenot-toa koskevilla sekä puuttuvilla yhteystiedoilla. Tiedot on kuvattu tarkemminHakemuksen sisältö -osassa.

Hakemuksesta tiedottaminen

Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Honkajoen kunnassa 21.6.–23.7.2018 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutus ja hakemuk-sen tiivistelmä sekä keskeisimmät hakemusasiakirjat on julkaistu interne-tissä aluehallintoviraston Lupa-Tietopalvelussa ja kuulutuksen julkaisemi-sesta on ilmoitettu 28.6.2018 Kankaanpään Seutu-lehdessä.

Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnon-varat -vastuualueelta, Varsinais-Suomenn elinkeino-, liikenne- ja ympäris-tökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Honkajoen kunnalta sekä Honkajo-en kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta.

Lausunnot

1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksenympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on huomauttanut, että ympäris-tölupaa haetaan Kodesjoenkeitaalle, josta on vuonna 2012 tehty ilmoitusalle 10 hehtaarin turvetuotantoalueen aloittamisesta. Turvetuotanto alu-eella on aloitettu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tietojen mu-kaan ilmoituksen jättämisen jälkeen. Samalle lohkolle on haettu samantoiminnanharjoittajan toimesta ympäristölupaa osana Kodesnevan turve-tuotantoaluetta nimellä lohko 7 (lupapäätöksen nro 245/2013/2, dnroESAVI/61/04.08/2013 ja VHaO:n päätös 12.2.2015, nro 15/0048/1). Lu-paa ei myönnetty, koska ehdotetut vesienkäsittelyjärjestelmät eivät sisäl-täneet tehostettua vesienkäsittelyä vaan ainoastaan perustason rakenteetja siten ei täyttänyt parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia.

11 (24)

Toiminnanharjoittaja on jatkanut turvetuotantoa alueella kielteisestä ym-päristölupapäätöksestä huolimatta. Asia tuli elinkeino-, liikenne- ja ympä-ristökeskuksen tietoon vuonna 2017 ja 1.9.2017 elinkeino-, liikenne- jaympäristökeskus kehotti keskeyttämään toiminnan välittömästi sekä ha-kemaan ympäristölupaa. Turvetuotantoa alueella ei tule jatkaa ennen kuinympäristölupa on saanut lainvoiman.

KaavoitusAlueella ei ole yleis- eikä asemakaavaa, joten Satakunnan maakuntakaa-van suunnittelumääräyksiä tulee noudattaa. Satakunnan maakuntakaa-vassa alueelle ei ole osoitettu mitään valtakunnallisesti, maakunnallisestitai seudullisesti merkittävää käyttötarkoitusta.

Koko maakuntakaava-aluetta koskee määräys vesien tilasta. Suunnitte-lumääräyksen mukaan koko maakuntakaava-alueella on yksityiskohtai-sen alueidenkäytön suunnittelun oltava alueelle kohdistuvien vesienhoito-suunnitelmien ja toimenpideohjelmien toteuttamista edistävää. Vesien-suojelullisesti erityisen herkillä, kaltevilla sekä eroosio- ja tulvaherkillä ve-sistöjen rannoilla tulee maankäyttö- ja rakennuslain mukainen alueiden-käyttö suunnitella siten, että estetään tai vähennetään ravinteiden, kiinto-aineen ja haitallisten aineiden huuhtoutumista vesistöihin.

VesistövaikutuksetToiminnan vaikutuksia vesistöön ei ole aiemmin tarkkailtu. Tuotantoaluesijaitsee Karvianjoen vesistöalueella Kodesjoen valuma-alueella. Kuiva-tusvedet johdetaan noin kilometrin pituista ojastoa pitkin Kodesjokeen, jo-ka yhtyy runsaan kolmen kilometrin päässä Karvianjoen yläosaan. Karvi-anjoki laskee edelleen noin 40 km päässä Kynäsjärveen.

Karvianjoen yläosan ekologinen tila on luokiteltu vuoden 2013 luokittelus-sa tyydyttäväksi, mutta fosforitaso vastaa välttävää luokkaa. Kalojen ko-honneiden elohopeapitoisuuksien vuoksi joki on kemialliselta tilaltaan hy-vää huonompi. Kodesjokea ei ole nimetty vesimuodostumaksi sen pienenvaluma-alueen vuoksi, joten sille ei ole tehty ekologista luokitusta.

Kodesjoen vedenlaatua ei ole tarkkailtu, joten tuotannon vaikutuksia joenvedenlaatuun ei voida arvioida luotettavasti. Kynäsjärven ekologinen tilaon tyydyttävä.

Karvianjoen yläosassa pintaveden keskimääräinen kokonaisfosforipitoi-suus vuosina 2012–2017 oli noin 72 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus noin1 100 µg/l. Pitoisuudet olivat hieman pienemmät kuin edellisellä luokitte-lukaudella 2006-2012 (kokonaisfosfori 78 µg/l ja -typpi 1 300 µg/l). Karvi-anjoen pintavesien toimenpideohjelman vuosille 2016-2021 mukaan Kar-vianjoen yläosan keskimääräisen kokonaisfosforipitoisuuden tulisi ollapintavedessä alle 40 µg/l ja typpipitoisuuden alle 900 µg/l, jotta vesimuo-dostuma voidaan luokitella hyvään tilaan.

Hakemuksessa esitetyt kuormituksen vähenemisluvut ovat aivan liianpieniä ja myös epäselvästi esitettyjä. Käyttäen pohjatietoina Pöyryn laati-

12 (24)

maa Turvetuotannon ominaiskuormitusselvitystä vuosilta 2011–2015 on9,9 hehtaarin kosteikolla varustetun turvetuotantoalueen kiintoainekuormi-tus noin 406 kg vuodessa. Nykytilanteessa (perustason vesienkäsittely)kiintoainekuormitus on arviolta noin 1 020 kg vuodessa. Toiminnanharjoit-tajan esittämistä kuormitusluvuista saa kuvan, että kuormitus lisääntyy,kun vesienkäsittelyä tehostetaan. Vaadittavilla vesiensuojelutoimenpiteillätulee päästä esitettyä parempaan kuormituksen vähenemään.

Koska tuotantoalue on vuoden 2017 syyskuuhun saakka ollut tuotannos-sa, on tuotantoalueen vaikutus jo mukana Karvianjoen ravinnepitoisuuk-sissa. Vesienkäsittelyjärjestelmien rakentaminen ja parantaminen vähen-tävät nykyistä kuormitusta niiden toimiessa asianmukaisesti. On kuitenkinhuomattava, että Karvianjoen alueella turvetuotannon osuus valuma-alueella syntyvästä kuormituksesta on huomattava ja tuotantoalueidenyhteiskuormitus voi estää tai ainakin hidastaa vesienhoidon tavoitteidensaavuttamista. Turvetuotantoa on merkittävästi erityisesti Karvianjoenyläosassa. Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelmassa on esitetty, et-tä Karvianjoen pääuoman valuma-alueella vesistöön kohdistuvaa fosfori-ja typpikuormitusta on vähennettävä 30–50 % nykyisestä kuormitustasos-ta. Kuormitusta tulee vähentää kaikilla sektoreilla tavoitteiden saavutta-miseksi.

VesienkäsittelyYleisesti kosteikkojen puhdistusteho ei ole ollut varsinkaan kiintoaineenosalta yhtä hyvä kuin pintavalutuskentillä. Tästä syystä muiden vesienkä-sittelyrakenteiden tasoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kumpaankinlaskeutusaltaaseen on lisättävä virtaamansäätöpadot ja lisäksi pintapuo-mi ainakin ensimmäiseen altaaseen. Laskeutusallasta ei tule käyttääpumppausaltaana, koska pumppaus irrottaa helposti altaan pohjaan ker-tyneen kiintoaineen. Vesienkäsittelylle on määrättävä uuden turvetuotan-toalueen mukaiset sitovat puhdistustehokkuuden raja-arvot.

Suunniteltu kosteikko on vesipinta-alaltaan alle 4,5 % yläpuolisesta valu-ma-alueesta, mutta kuitenkin kokonaispinta-alaltaan yli 7 %. Mikäli kos-teikon puhdistustehokkuus ei riitä täyttämään puhdistustehokkuuden vaa-timuksia, on hakijan varauduttava tehostamaan vesienkäsittelyä.

Vesistö- ja päästötarkkailuHakijan esittämä vesistötarkkailu on havaintoasemien osalta puutteelli-nen. Vesistötarkkailuun tulee sisällyttää vertailuhavaintoasema, joka ontuotantoalueen vaikutuksen ulkopuolella. Yksityiskohtaisempi tarkkailu-suunnitelma on lähetettävä hyväksyttäväksi Varsinais-Suomen elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskukseen.

Viereisellä Kodesnevan turvetuotantoalueella saman toiminnanharjoitta-jan toimesta tulee voimassa olevien ympäristölupamääräysten mukaisestitoteuttaa päästötarkkailua niin, että vesinäytteet otetaan 1.4.−30.9. kuu-kauden välein ja 1.10.−31.3. kahden kuukauden välein, lisäksi kevättul-vien, ylivirtaamien ja rankkasateiden aikaan otetaan lisänäytteitä. Kodes-nevalla on lupamääräysten mukaisesti oltava jatkuvatoiminen virtaaman

13 (24)

mittaus. Kodesjoen päästötarkkailun tuloksia on mahdollista osittain hyö-dyntää myös Kodesjoenkeitaan päästötarkkailussa. Kuitenkin myös Ko-desjoenkeitaalla on päästötarkkailua toteuttava vuosittain ja vesinäytteitäon otettava vähintään neljä vuoden aikana, minkä lisäksi on otettava näyt-teitä poikkeustilanteiden yhteydessä. Kaikki raportointi tapahtuu YLVA-järjestelmän kautta. Myös kaikista poikkeustilanteista on välittömästi il-moitettava valvovalle viranomaiselle YLVA-järjestelmän kautta.

Pöly ja meluLähin asuinkiinteistö sijaitsee noin 120 metrin päässä tuotantoalueesta.Auma-alue sijaitsee tuotantoalueen toisella laidalla, noin 600-700 metrinpäässä. Vaikka pölystä ja melusta ei olekaan tähän mennessä hakemuk-sen mukaan syntynyt ongelmaa, ei kohtuutonta rasitusta saa silti syntyä.

Jälkihoito ja -käyttöJälkihoidon ja -käytön suunnitelma tulee lähettää elinkeino-, liikenne- jaympäristökeskukselle arvioitavaksi ja hyväksyttäväksi. Suunnitelmasta tu-lee käydä ilmi tuotannon loppumisajankohta ja alueella tehtävät jälkitoi-met, kuten alueen siivoaminen, vesienkäsittelyn jatkaminen, sekä päästö-ja vesistötarkkailun hoitaminen myös tuotannon loputtua. Suunnitelma tu-lee lähettää Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuk-sen hyväksyttäväksi viimeistään vuosi ennen tuotannon lopettamista.

2) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ka-latalousviranomainen on todennut, että Urakointi K Varis Oy sai12.11.2013 Etelä-Suomen aluehallintovirastolta Kodesjoenkeitaan turve-tuotantoa koskevan ympäristöluvan (nro 245/2013/2) luvan lohkoille 1−6,jonka Vaasan hallinto-oikeus 12.2.2015 antamallaan päätöksellä nro15/0048/1 pysytti. Puutteellisten vesiensuojelurakenteiden vuoksi aluehal-lintovirasto ei antanut lupaa vuonna 2012 tuotantoonpanon aloittaneelleIohkolle 7, jolle tässä haetaan ympäristölupaa. Varsinais-Suomen elinkei-no-, liikenne- ja ympäristökeskuksen selvityksen mukaan kyseinen lohkoon ollut turvetuotannossa ilman lupaa ja toiminta on määrätty keskeytet-täväksi. Luvanto turvetuotanto on parhaillaan esitutkinnassa.

Kodesjoenkeidas sijaitsee Karvianjoen vesistöalueella Kodesjoen valu-ma-alueella. Turvetuotantoalueelta kertyvät vedet kulkevat Kodesjoenkautta 5 km:n matkan Karvianjokeen.

Kodesjoki on muiden Karvianjoen vesistöalueen yläosan vesien laillaKarvianjoen alkuperäisen taimenen elinaluetta. Kuivatusvesien vaikutus-alueella Kodesjoessa ei ole taimenen Iisääntymisalueita, mutta uomatoimii isompien poikasten syönnös- ja kasvualueena.

Taimenen poikastuotantoa on pyritty parantamaan Karvianjoen vesistö-alueella kalataloudelIisten kunnostusten avulla. Tästä huolimatta ei tai-menen Iisääntymistuloksissa ole Karvianjoen pääuoman koskialueilla ta-pahtunut merkittävää parannusta. Kalatalouspalvelut-yksikön käsityksenmukaan turvetuotannon aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus on

14 (24)

osaltaan heikentänyt ja heikentää edelleen virtakutuisten kalojen lisään-tymismahdollisuuksia Karvianjoen vesistöalueella.

Hakemuksen mukaisen pienen turvetuotantoalueen kuormitusvaikutus eitule olemaan kokonaisuuden kannalta merkittävä, mutta se kuitenkinosaltaan vaikuttaa veden ja uomien pohjien laatuun ja voi edelleen hei-kentää vesieliöstön elinoloja ja vaikuttaa muun muassa kalaston hyvin-vointiin ja kehittämismahdollisuuksiin.

Turvetuotannon aiheuttamien kalataloudellisten haittojen ja vahinkojenestämiseen tulee hakijalle määrätä vuotuinen kalatalousmaksu, jonkasuuruus on 500 euroa. Kalatalousmaksu liitetään Karvianjoen kuormitta-jien kalatalousmaksujen käyttösuunnitelmaan, jonka puitteissa tehdäänmuun muassa kalaistutuksia ja kunnostetaan Karvianjoen pieniä uomia.Hakijalle tulee myös määrätä kalataloudellinen tarkkailuvelvoite, joka tu-lee toteuttaa osana Karvianjoen kalataloudellista yhteistarkkailua.

Kalatalousmaksun liittäminen käyttösuunnitelmaan ja Karvianjoen kalata-loudelliseen yhteistarkkailuun on määrättävä ympäristöluvassa. Käytän-nössä ei ole mahdollisuuksia eikä tarkoituksenmukaistakaan saattaa hal-lintopäätöksellä voimaan kalataloudellisten yhteistarkkailuohjelmien ja ka-latalousmaksujen käyttösuunnitelmien päivityksiä jokaisen uuden luvitet-tavan turvesuon kohdalla.

3) Honkajoen kunnan tekninen lautakunta on kunnanhallituksen val-tuuttamana todennut, ettei sillä ole huomautettavaa hakemuksesta. Ym-päristönsuojelulain näkökohdat on otettu huomioon.

Hakijan vastine Kiintoaineiden pidätys on kosteikoilla heikompaa ja tämän vuoksi tuotanto-aluelle lisätään 2 virtaamansäätöpatoa kiintoaineiden pidättämiseksi ennenkosteikkoa- Lisäksi kosteikolle asennetaan 2 pintavesipuomia. Vesienkäsit-telyn arvioitu vaikutus on noin 406 kg vuodessa ja tehostavilla toimenpiteil-lä vaikutusta arvioidaan voitavan vähentää noin 15-20 % sadeolosuhteistariippuen. Kiintoaineiden osuus on noin 324 kg vuodessa.

Näytteenoton tarkkailupisteille pääsemisestä vastaa tuottaja tai yhteistark-kailusta vastaava yhteyshenkilö. Joki- ja puropisteiden vesinäytteiden ottoajankohdat ovat maaliskuun puolivälistä toukokuun puoliväliin, elokuu se-kä syys−lokakuu.

Vesistönäytteet otetaan kolme kertaa vuodessa: huhti−toukokuussa, elo-kuussa ja syys−lokakuussa. Vesinäytteet ja kuormitusnäytteet pyritään ai-na ottamaan samanaikaisesti.

Näytteet otetaan 1 m:n syvyydeltä tai sitä matalammalta, jos vesisyvyys eiriitä. Näytteistä määritetään lämpötila, sameus, väri, pH, kemiallinen ha-penkulutus (CODMn), sähkönjohtokyky sekä kiintoaineen, kokonaisfosforin,fosfaattifosforin, kokonaistypen, nitraattinitriittitypen (NO3-NO2-typpi), am-moniumtypen (NH4-typpi) ja raudan pitoisuudet. Vesistötarkkailu toteute-

15 (24)

taan ensimmäisen kerran ennen tuotannon käynnistämistä ja sen jälkeenedellä määrättyinä ajankohtina.

Näytteenottopisteet sijaitsevat Kodesjoessa ennen ja jälkeen purkupistet-tä.

Parhaimman puhdistustuloksen aikaansaamiseksi ja yleisen rasituksenvähentämiseksi Kodesjokeen/Karvianjokeen tuotantoalueelta valuvia vesiätullaan pidättämäään ja hallitsemaan.

Kodesjoessa ei sen nykytilasta johtuen ole edellytyksiä kunnon kalakan-nalle. Tuotantoalue ei vaikuta joen nykytilanteeseen. Kalatalousasiantunti-ja Tero Ylikylä Satakunnan kalatalouskeskuksesta on 8.6.2018 Porissatodennut, että ”Kodesjoki saa alkunsa Kodesjärvestä. Paikan päällä teh-dyn käynnin yhteydessä havaitsin, että valuma Kodesjärvestä jokeen onvähäinen. Enin osa Kodesjoen vesistä tulee ympärillä olevilta soilta ja vil-jellyiltä pelloilta. Joki kulkee lähes koko matkan kaivettuna syvälle peltojenväliin. Joki oli kaivettu lähes suoraksi ränniksi ja oli vesitilavuudeltaan ma-tala ja erittäin ruohottunut. Monissa paikoissa näkyi miten pellot sortuvatjokeen.”

Tehostetut toimenpiteet huomioiden ja alapuoliseen alueeseen kohdistu-vien vaikutusten vuoksi uudeksi kalatalousmaksuksi esitetään 350 € vuo-dessa.

ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU

Ympäristöluparatkaisu

Aluehallintovirasto myöntää Urakointi K Varis Oy:lle määräaikaisen ympä-ristöluvan Kodesjoenkeintaan turvetuotantoon Honkajoen kunnassa Ko-desjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täyden-nysten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuo-tantoalueen pinta-ala on noin 9,61 ha. Auma-alue on noin 0,38 ha.

Lupamääräykset

Päästöt vesiin

1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 4 olevankartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan ja pelto-ojien kautta Kodesjokeen.

2. Tuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 1 olevan17.11.2017 päivätyn piirustuksen ja hakemuksen 7.2.2018 tulleen täyden-nyksen liitteen 15 sekä hakemussuunnitelmassa esitetyn mukaisesti vir-tausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta sekä käsiteltävä ym-pärivuotisesti kasvillisuuskentällä/kosteikolla. Veden johtamista kasvilli-suuskentällä/kosteikolla on kuitenkin muutettava niin, että koko rakenteentehollinen pinta-ala tulee käytetyksi.

16 (24)

Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padotta-va, säädettävä rakenne. Laskeutusaltaiden ja kasvillisuuskenttä/kosteikonon oltava mitoitusohjeiden mukaisia.

Sarkaojien päissä on oltava sarkaoja-altaat, lietteenpidätin ja päisteputket.Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot.

Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeenjoutumisen ojiin.

Tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ympärille on kaivettava eris-tysojat, joita pitkin johdetaan tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet tuo-tantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Eristysojissa on oltavalietesyvennykset. Eristysojia kaivettaessa on käytettävä kaivukatkoja ja ve-det on johdettava pintavaluntana vesistöön, jos se on mahdollista.

3. Kasvillisuuskenttä/kosteikon tavoitteelliset puhdistustehot vuosikeskiarvonailmaistuna tulee vuodesta 2020 lähtien olla:

Kiintoaine 40 %Kokonaisfosfori 30 %Kokonaistyppi 20 %

Puhdistusteho lasketaan laskeutusallas 1:stä ja kosteikon jälkeen määrite-tyistä pitoisuuksista häiriötilanteet mukaan lukien.

4. Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä 30.6.2019 mennessä. Ne onennen käyttöönottoa esitettävä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- jaympäristökeskukselle hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Honkajoenkunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksenhyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niidentehoa.

5. Vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot on pidettävä jatkuvasti toimintakunnos-sa ja niiden toimivuus on tarkastettava säännöllisesti.

Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset on puhdistettava ainakinkerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeenvaatiessa. Reuna- ja kokoojaojat sekä kivennäismaahan kaivetut ojat ontarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa.

Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitetta-va siten, ettei se pääse vesistöön.

17 (24)

Päästöt ilmaan ja melu

6. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotanto-alueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Pölyämistäaiheuttavia työvaiheita ei saa tehdä, kun tuulee luoteen ja lännen välisestäsuunnasta. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeudenosoittava kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari.

Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheut-tavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 500 metrin etäisyydelle asuinrakennuksis-ta. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuormapölyä häiritsevästi.

7. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten,että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittääasuinrakennusten pihapiirissä 55 dB (LAeq) klo 7–22. Loma-asuntojen pi-hapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 dB (LAeq) klo 7–22.

Tuotantoalueella ei saa tehdä kunnostus- tai tuotantotoimia klo 22–7.

Varastointi ja jätteet

8. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähänja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Lu-van haltijan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti.

Luvan haltijan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteenjätehuoltosuunnitelmaa.

9. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalus-tainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alus-talla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääsemaaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kak-sivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltavaylitäytönestin ja laponestin. Luvan haltijan tulee puhdistaa mahdollisessavahinkotilanteessa pilaantunut maaperä.

Häiriö- ja poikkeustilanteet

10. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevauri-oiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan.

11. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien joh-tamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Honkajoen kunnan ympäristönsuojelu-viranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- japoikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjat-tava ja häiriötekijät poistettava viipymättä.

18 (24)

Tarkkailut

12. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 ole-van suunnitelman mukaisesti.

Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muuttaa Varsinais-Suomen elinkeino-, lii-kenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muu-tokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, tarkkailun kattavuutta tai ai-heuta kohtuuttomia lisäkustannuksia.

13. Vesistötarkkailu on toteutettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- jaympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja tarkkailusuunnitelma on toimi-tettava viranomaisen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätök-sen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna.Vesistötarkkailuun on sisällytettävä vertailuhavaintoasema tuotantoalueenvaikutusalueen ulkopuolelta.

Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueellesähköisesti luvan valvojan käyttämän tietojärjestelmän kautta ja annettavatiedoksi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ka-latalousviranomaiselle sekä Honkajoen kunnan ympäristönsuojeluviran-omaiselle.

Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joidenoikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenve-doissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä ana-lyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät.

14. Kalataloustarkkailu on tehtävä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- jaympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla osanaKarvianjoen kalataloudellista yhteistarkkailua. Tarkkailusuunnitelma on toi-mitettava viranomaisen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa pää-töksen lainvoimaiseksi tulosta.

Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle ja ympäristö jaluonnonvarat -vastuualueelle, Honkajoen kunnan ympäristönsuojeluviran-omaiselle, Karvianjoen kalastusalueelle sekä vaadittaessa annettava niidennähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa.

Kunnossapitovelvoitteet

15. Luvan haltijan on osallistuttava laskuojan kunnossapitoon siltä osin kuinkunnossapitotarve on aiheutunut turvetuotannon päästöistä.

Kalatalousmaksu

16. Luvan haltijan on maksettava vuosittain maaliskuun loppuun mennessä 350euroa kalatalousmaksua Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäris-

19 (24)

tökeskuksen kalatalousviranomaiselle käytettäväksi vesistöön johdettavienpäästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan eh-käisemiseen. Viimeinen maksu on suoritettava vuoden 2028 osalta.

Ensimmäinen maksu vuodelta 2019 on suoritettava kuukauden kuluessatämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.

Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito

17. Tuotannosta poistettavat alueet on ilmoitettava vuosittain elinkeino-, liiken-ne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet onjohdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovatkasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan tai ne on siirrettypysyvästi muuhun käyttöön. Luvan haltijan on esitettävä elinkeino-, liiken-ne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilas-ta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistet-tujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi elinkeino-, liiken-ne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava vuosi etukäteen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnon-varat -vastuualueelle ja kalatalousviranomaiselle. Tuotannon lopettamisenjälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Ve-sien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuo-den ajan. Luvan haltijan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes-kukselle selvitys alueen tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista en-nen vesien käsittelyn lopettamista.

Turvetuotantoalueen ympäristölupa ja luvan haltijalle määrätyt velvoitteetlakkaavat olemasta voimassa, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuson todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnanlopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä ja erityisestäsyystä kehottaa toimittamaan aluehallintoviraston hyväksyttäväksi toimin-nan lopettamista koskeva suunnitelma.

Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtu-vaa korvattavaa vahinkoa.

Luvan voimassaolo

Lupa on voimassa 31.12.2028 saakka.

Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 89 ja 93 §:ssäsäädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomai-sen aloitteesta peruuttaa luvan.

20 (24)

RATKAISUN PERUSTELUT

Luvan myöntämisen edellytykset

Kodesjoenkeitaan turvetuotantoalueen käyttöönotosta on tehty ilmoitusvuonna 2012.Turvetuotantoalue on ojitettu ja tuotannossa. Alueen luon-nontila on ojitusten vuoksi merkittävästi muuttunut eikä lupaharkinnassaole ollut tarpeen soveltaa turvetuotannon sijoittamista koskevia ympäris-tönsuojelulain 13 §:n 1–3 momenttien säännöksiä. Tuotantoalueella taitoiminnan vaikutusalueella ei ole luonnonsuojelulain perusteella erityistäsuojelumerkitystä omaavia lajeja tai luontotyyppejä. Toiminnasta ei aiheu-du ympäristönsuojelulain 49 §:ssä tarkoitettua erityisten luonnonolosuhtei-den huonontumista.

Luvan mukaiselle tuotantoalueelle on vuonna 2013 haettu ympäristölupaalohkona 7. Ympäristölupa evättiin, sillä vuonna 2013 esitetty vesienkäsitte-lyratkaisu ei täyttänyt parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia Ko-desnevan olosuhteissa. Uudessa hakemuksessaan luvan hakija on paran-tanut Kodesjoenkeitaan vesien käsittelyä.

Kaikki kuivatusvedet käsitellään perustason vesienkäsittelymenetelmillä jakasvillisuuskenttä/kosteikolla. Tuotantoaluueen sijainti, koko, jäljellä olevatoiminta-aika ja luvan määräaikaisuus huomioon ottaen vesien käsittelytäyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Kodesjoenkeitaanolosuhteissa.

Tuotantoalueen lähellä sijaitsee kaksi asuttua kiinteistöä. Lähinnä sijaitse-van kiinteistön omistaa luvan saaja ja toinen kiinteistö sijaitsee noin 300m:n etäisyydellä tuotantoalueesta. Muu asutus on vähintään yhden kilo-metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Hankkeesta ei ole jätetty muistutuksiatai tehty valituksia turvetuotannon aiheuttamista haitoista. Lupamääräyksil-lä on annettu määräyksiä tuotantotoiminnan rajoituksista ja melun raja-arvoista pölyn ja melun haittavaikutusten ehkäisemiseksi.

Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillätoimenpiteillä.

Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti.

Toiminta lupamääräysten mukaisesti toteutettuna ei estä Kokemäenjoen–Saaristomeren–Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaanliitetyssä Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelmassa vuosille 2016–2021 esitettyjen tavoitteiden toteutumista.

Kun otetaan huomioon Kodesjoenkeitaan ja sen ympäristön tila ja käyttö,turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei yksin taiyhdessä muiden toimintojen kanssa aiheudu luvan myöntämisen esteenäolevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai senvaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuh-teiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyt-

21 (24)

tömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetus-sa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Lupa on myönnetty määräaikaisena hakijan esittämän tuotantoaikaa kos-kevan arvion mukaisesti. Määräaikaisuus rajoittaa toiminnasta aiheutuvathaitat tunnetulle ajanjaksolle.

Lupamääräysten perustelut

Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi olo-suhteisiin soveltuvaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, min-kä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1–5. Lupamääräyksessä 2 on määrät-ty, että oikovirtauksen estämiseksi kasvillisuuskenttä/kosteikon penkereitäon muutettava siten, että puhdistettava vesi kiertää koko kasvillisuuskentänkautta ennen valumistaan laskeutusaltaaseen 2.

Lupamääräyksessä 3 vesienkäsittelyrakenteelle on annettu tavoitteellisetpuhdistustehorajat. Koska kasvillisuuskenttä on uusi eikä aikaisempaapäästötarkkailuaineistoa ole käytettävissä, ei pitoisuusrajojen asettaminenole mahdollista. Tavoitteelliset rajat on voitu antaa, koska kyseessä onpieni tuotantoalue, jonka lupa on määräaikainen.

Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksiannetaan toimenpidevelvoitteet lupamääräyksissä 6 ja 7. Lähin asutus ha-kijan omistamalla kiinteistöllä on noin 120 m:n etäisyydellä ja toinen asuttukiinteistö noin 300 m:n etäisyydellä turvetuotantoalueesta. Toiminnasta voiaiheutua asutukselle melu- ja pölyhaittaa. Pölyhaitan estämiseksi on tar-peen rajoittaa toimintaa asutuksen läheisyydessä silloin, kun tuuli käy asu-tusta kohti. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan enim-mäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) meluta-son ohjearvoja. Tuotantotoiminta yöllä aiheuttaisi todennäköisesti lähelläolevien asuntojen pihapiirissä 50 dB:n melutason ylittymisen, joten tuotan-non keskeyttäminen yöllä on tarpeen kohtuuttoman rasituksen estämiseksi.

Määräykset 8 ja 9 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisensekä öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain (646/2011)28 §:n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan onoltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövai-kutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksisekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräysmuun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuolto-suunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja senhaitallisuuden vähentämiseksi.

Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 10 ja 11.

Luvan haltijan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuk-sesta ympäristöön. Lupamääräyksien 12, 13 ja 14 tarkkailu- ja raportointi-määräykset ovat tarpeen valvontaa varten. Koska hakemuksessa esitettysuunnitelma vesistötarkkailusta on puutteellinen, vesistötarkkailusuunni-

22 (24)

telma on määrätty toimitettavaksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuk-selle tiedoksi. Vesienkäsittelyn toimivuutta on tarkkailtava niin, että tarkkai-lun perusteella voidaan valvoa, toteutuvatko käsittelylle lupamääräyksessä3 asetetut tavoitteelliset käsittelyvaatimukset. Yhteenvetoraportteihin sisäl-lytetään selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistätoimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoi-menpiteistä.

Lupamääräyksen 15 kunnossapitovelvoitteet ovat tarpeen toiminnasta ai-heutuvien haittojen poistamiseksi.

Lupamääräys 16 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estä-miseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioonturvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus, vesistössä ilmenevienvaikutusten laajuus sekä vesistön kalataloudellinen arvo.

Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamää-räys 17 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjenrajoittamiseksi.

Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtu-vaa korvattava vahinkoa.

VASTAUS LAUSUNTOIHIN

Aluehallintovirasto ottaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ym-päristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen vaatimuk-set huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Toiminnalle on voitumäärätä tavoitteellinen puhdistustehovaatimus, kun otetaan huomioon tuo-tantoalueen pieni koko ja se, että lupa on määräaikainen ja voimassa vain10 vuotta. Päästötarkkailusta määrättäessä (liite 3) on otettu huomioon, et-tä lupa on voimassa 10 vuotta ja että puhdistustehovaatimus on määrättytavoitteellisena.

Aluehallintovirasto ottaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ym-päristökeskuksen kalatalousviranomaisen vaatimukset huomioon lu-pamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Tuotantoalueen koko ja luvan määrä-aikaisuus sekä toiminnasta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössäilmenevien vaikutusten laajuus sekä vesistön kalataloudellinen arvo huo-mioon ottaen on vuosittaisen kalatalousmaksun suuruudeksi määrätty 350euroa. Kalatalousmaksun käyttösuunnitelman vahvistaminen kuuluu vesi-lain 3 luvun 15 §:n mukaan kalatalousviranomaiselle, eikä aluehallintovi-rasto voi määrätä liittämään maksua toisen viranomaisen hyväksymäänsuunnitelmaan. Kalataloustarkkailu on määrätty tehtäväksi osana Karvian-joen kalataloudellista yhteistarkkailua.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman.

23 (24)

LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN

Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännök-siä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistami-sesta, ympäristönsuojelulain 70 §:n 2 momentin mukaisesti on noudatetta-va asetusta.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 11, 13 §:n 4 momentti, 48, 49, 51, 52,53, 57, 58, 62, 63, 64, 65, 70, 83, 87, 94, 113, 114, 198 §Jätelaki (646/2011) 8, 12, 28 ja 29 §Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) 28 §Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Käsittelymaksu on 4 340 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous-ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta.

Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen(1353/2016) liitteen maksutaulukon mukaan enintään 10 hehtaarin tuotan-toalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 4 340 euroa.

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Päätös Urakointi K Varis OyHonkajoen kuntaHonkajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainenHonkajoen kunnan terveydensuojeluviranomainenVarsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö jaluonnonvarat -vastuualueVarsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalousvi-ranomainenSuomen ympäristökeskus

Ilmoitus päätöksestä

Listan dpoESAVI-11537-2017 mukaan.

Ilmoittaminen ilmoitustauluilla, internetissä ja lehdessä

Päätöksen antamisesta ilmoitetaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston il-moitustaululla. Päätös julkaistaan internetissä aluehallintoviraston Lupa-Tietopalvelussa. Lisäksi päätöksestä kuulutetaan Honkajoen kunnan viral-lisella ilmoitustaululla.

Tieto päätöksestä julkaistaan Kankaanpään seutu-nimisessä lehdessä.

24 (24)

MUUTOKSENHAKU

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

Liitteet 1) Valitusosoitus2) Kartta3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma

Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Ville Salonen ja esitellyt ympäristöyli-tarkastaja Ilona Joensuu.

Asiakirja on hyväksytty sähköisesti. Merkintä sähköisestä hyväksymisestäon asiakirjan viimeisellä sivulla.

Liite 1VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaa-san hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassajärjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksenantopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 1.4.2019.

Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden-tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekiste-röidyt yhdistykset tai säätiöt, sijaintikunta ja vaikutusalueen kunnat ja niiden ympäris-tönsuojeluviranomaiset, sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja muut asias-sa yleistä etua valvovat viranomaiset.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava- päätös, johon haetaan muutosta- valittajan nimi ja kotikunta- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat

ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoi-tettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaa-sa.hao@oikeus.fi)

- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta- mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi- perusteet, joilla muutosta vaaditaan- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimite-

ta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla)

Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin

toimitettu viranomaiselle- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asia-

miehen toimivallasta

Valituksen toimittaminen

Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle. Valituskir-jelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päätty-mistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse,faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmänon oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestel-mässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussaosoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot

käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 4. krspostiosoite: PL 204, 65101 Vaasapuhelin: 029 56 42780faksi: 029 56 42760sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fiaukioloaika: klo 8–16.15

Oikeudenkäyntimaksu Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijaneduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryh-missä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta.Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Liite 2

Tuotantoalueen kartta

Liite 3KODESJOENKEITAAN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA

Käyttötarkkailu

Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailustapidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessapäiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteen-veto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suo-rittajille ja tarvittaessa viranomaisille.

Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot:

- tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät- tuotantomenetelmä- ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja -paikat- kunnostukset ja tuotannon eteneminen- vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta- poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista- laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen- ojastojen puhdistukset- mittapatojen ja -laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset- pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja häiriöt- sadanta, haihdunta ja tuulitiedot- muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset- jätehuoltoon liittyvät toimet- kaivannaisjätteiden lajit, määrät, varastointi ja siirrot- näytteiden ottoajat- aumojen paikkojen muutokset- pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot- muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja

melupäästöihin- toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely

Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu

Virtaama mitataan näytteenottojen yhteydessä. Vesinäytteet otetaan ennen kasvillisuuskenttääja välittömästi sen jälkeen vuosina 2020, 2023, ja 2026 seuraavasti

huhti-marraskuussa 1 kerta/kkkevättulvan aikana (yleensä 15.4.–15.5.) 1 kerta/vk.

Näytteistä analysoidaan kiintoaine, kok.P, kok.N, CODMn, pH ja sameus.

Määrättyjen näytteenottovuosien poikkeustilanteissa, rankkasateiden aikana ja esimerkiksi vä-häistä merkittävämpien kaivutöiden jälkeen otetaan ylimääräiset näytteet, joista määritetäänkiintoaine, kok.P, kok.N, CODMn ja pH.

Päästöjen laskenta

Tuotantoalueen päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia pitoisuus- ja virtaamatietoja.Tarvittaessa voidaan käyttää lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimmansamassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja.

Päästöjen laskennassa ovat mukana kaikki näytteet sekä ohijuoksutukset ja muut häiriötilan-teet. Sellaisina vuosina, joina päästötarkkailua ei tehdä, arvioidaan päästöt lähialueen tuotan-toalueiden ominaispäästöjen perusteella.

RaportointiPäästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua elinkeino-, liikenne- ja ym-päristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yh-teenvetoraportti toimitetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäris-tönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä.

Laadunvarmistus

Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkai-lua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tar-peelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.

Tämä asiakirja ESAVI/11537/2017 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument ESAVI/11537/2017 har godkänts elektroniskt

Esittelijä Joensuu Ilona 25.02.2019 13:10

Ratkaisija Salonen Ville 25.02.2019 13:29