PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI

KKIELIPOLKUIELIPOLKU2/2012

Liikunnan iloa temppupyörälläLiikunnan iloa temppupyörällä

Kielen ja Kielen ja motoriikan motoriikan yhteysyhteys

Musiikki Musiikki auttaa auttaa oppimaanoppimaan

Nuortentalo Nuortentalo tukee itse-tukee itse-

näistymistänäistymistä

KIELIPOLKU 2/20122

Motorinen kehitys rikastaa lapsen kielellistä kehitystä.s. 6

Kannen kuva: Scandinavian Stock Photo / Simone van den Berg

(Ilmestynyt aikaisemmin nimellä Dysfasia)

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.

11. vuosikerta

ISSN 1799-5868

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

JULKAISIJA

Aivoliitto ry

YHTEYSTIEDOT

Suvilinnantie 2, 20900 Turku

p. 02 2138 200, f. 02 2138 210

info@aivoliitto.fi

etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi

www.aivoliitto.fi

www.sunnanvind.fi

TOIMITUS

toimitus.kielipolku@aivoliitto.fi

Päätoimittaja Tiina Viljanen

p. 040 833 1511, 02 2138 292

tiina.viljanen@aivoliitto.fi

Toimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassila

p. 040 715 5198, 02 2138 262

paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fi

Toimitussihteeri Pia Puustelli

p. 050 568 8149

pia.puustelli@aivoliitto.fi

TOIMITUSNEUVOSTO

Professori Pirjo Korpilahti

Turun yliopisto, puheenjohtaja

Erityisluokanopettaja Mari Jaakkola

Veromäen koulu, Vantaan kaupunki

Erikoistutkija Elisa Poskiparta

Oppimistutkimuksen keskus, Turun yliopisto

Erityisopettaja Tiina Siiskonen

Niilo Mäki Instituutti ja Haukkarannan koulu

Yhdistyksen jäsen, toimittaja Tarja Autio

Aivoliitto ry:n edustajat:

Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila

Suunnittelija Elina Salo

Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila

Tiedottaja Pia Puustelli

Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen

PAINO JA ULKOASU

MIKTOR

Taitto Marko Vuorio, MIKTOR

Kuvat futureimagebank.com ja

ScandinavianStockPhoto, ellei toisin mainita

ILMOITUSMYYNTI JA -AINEISTOT

TJM-Systems Oy, Ritva Helander p. ja f. 019 325 010

ritva.helander@tjm-systems.fi

aineistot@tjm-systems.fi

p. 09 849 2770, f. 09 852 1377

JÄSENREKISTERI, OSOITTEENMUUTOKSET,

TILAUKSET JA JAKELUHÄIRIÖT

Pia Vuoltee, p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke)

pia.vuoltee@aivoliitto.fi

TILAUSHINNAT

35 € vuosikerta, 9 € irtonumero.

Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.

Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

TEEMA: Liikunta ja musiikki

PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI

Kielipolku-lehden aikatauluNO TEEMAT AINEISTOT ILMOITUKSET ILMESTYY

3. Perusopetuslain muutosten vaatimukset* pe 10.8. pe 17.8. pe 14.9.

4. Tietotekniikka kaikille + lehti 10 vuotta pe 12.10. pe 19.10. pe 16.11.

*yhteistyössä Autismi- ja Aspergerliiton sekä ADHD-liiton kanssa

32/2012 KIELIPOLKU

S I S Ä LT ÖS I S Ä LT Ö2/2

01

2

ARTIKKELIT6 Tallaako lapsi kielensä päälle?

8 Oppimisen ja kasvun tukeminen

psykomotoriikan keinoin

10 Musiikki kielenkehityksen apuna

13 Tietoa motoriikasta, musiikista ja

oppimisesta

18 Temppupyöräilyä ja videokuvausta

20 Jan-Erik itsenäistyy Nuortentalon tuella

22 Yhteiskuntatakuun avulla koulutusta

ja työtä kaikille nuorille

24 Aivoviikolla tapahtui ympäri Suomea

29 Terveet aiheet vaalikeskusteluun

30 Aivoliiton uusi valtuusto esittäytyy

PALSTAT4 Ledare

5 Pääkirjoitus

17 Kolumni

26 Liitto tiedottaa

33 Tapahtumakalenteri

34 Koulutuskalenteri

36 Poimittua

40 Yhdessä – postia yhdistyksiltä

41 Yhdistykset alueittain

43 Aivoliiton yhteystiedot

Yhteistoiminnalliset harjoitukset pa-rantavat lapsen kykyä itsensä ilmai-semiseen ja kuuntelemiseen.

s. 8Musiikkiharrastus auttaa lasta oppimaan.s. 10

An

ita

Ah

lstr

an

d

KIELIPOLKU 2/20124

LE

DA

RE

TEIJ

A K

UJA

LA

Musik och motion, som vi upplever som något väldigt vardagligt, kan förbättra inlärningsresultaten.

Skolåldern påverkar människans utveckling på

många olika sätt. Det gäller kunskaper och fär-

digheter, men också självbilden och självkäns-

lan påverkas. Det är en väldig utmaning för skolan att

kunna erbjuda en god undervisning som är så jämlik

som möjligt. Skoleleverna är mycket olika varandra

och har alla sina egna individuella behov. En del av

dem kan ha inlärningssvårigheter såsom läs- och

skrivproblem eller problem med koncentrationen.

För en del av eleverna är takten i skolan bedövande

långsam, vilket kan försvaga deras motivation.

Numera fi nns det mycket forskning om de fak-

torer som påverkar inlärningen och hjärnans form-

barhet. Det fi nns rehabiliteringsprogram som stödjer

barnens inlärning och är specifi kt inriktade just på

de svårigheter man har. Färska undersökningar visar

att de språkliga färdigheterna hos barn som har en

språklig specialstörning eller läs- och skrivsvårighe-

ter kan förbättras genom att tillämpa sådana pro-

gram.

Hjärnforskningen har visat att de förbättrade

färdigheterna har samband med att verksamheten

i hjärnan blir eff ektivare. Man har kunnat påvisa en

positiv inverkan t.o.m. hos förskolebarn, vilket är vik-

tigt när man vill förebygga inlärningssvårigheter. Ett

barn som är utrustat med goda inlärningsfärdigheter

får inte besvikelser utan hon känner i stället att hon

har lyckats och hon blir således väl motiverad i sko-

larbetet. Om man stödjer inlärningsprocessen mår

den enskilda eleven bra och hela klassens arbetsför-

hållanden blir bättre.

Rehabiliteringsprogrammen är inte det enda

sättet att förbättra inlärningsförutsättningarna. Så

vardagligt som det än låter kan musik och motion

påverka inlärningsresultaten. Det har man vetens-

kapliga bevis för, bland annat genom studier av å ena

sidan elever och å den andra sidan patienter med

hjärnskador. Man har t.ex. påvisat att ett tillskott av

gymnastiklektioner förbättrar resultaten i de aka-

demiska ämnena, i kognitiva färdigheter och i upp-

förandet. Motion förbättrar även koncentrationen

och aktivitetskontrollen, där problemen har ökat de

senaste åren. I hjärnan kan motionens goda påver-

kan synas bland annat i en förbättring av syreupp-

tagningsförmågan och produktionen av neurotropin

som främjar hjärnans formbarhet.

Musiken aktiverar ett omfattande nätverk av ner-

ver i hjärnan och påverkar också hjärnans lustsystem,

som spelar en stor roll för inlärningen. Man har ob-

serverat att musiken stödjer den språkliga rehabili-

teringen och förbättrar humöret hos strokepatienter.

Att hjärnan har rehabiliterats märks också i en eff ek-

tivering av den auditiva hjärnbarkens verksamhet.

Musiken har också många andra kort- och långvariga

påverkningar som eff ektiverar inlärningen även hos

andra patientgrupper liksom hos friska försöksper-

soner. Man tror att en ljudvärld som berikats med

musik gör att vissa signalämnen i hjärnan ökar. Pro-

duktionen av nervceller ökar också i de hjärnstruk-

turer som är viktiga för inlärningen och för minnet.

Inga dyra investeringar behövs för att få in me-

ra musik och motion i skolornas och daghemmens

vardag. Denna satsning kan ändå föra med sig att

välmåendet och inlärningen blir bättre på ett mång-

sidigt sätt.

Mera forskning om musikens och motionens

påverkan på inlärningen behövs, men redan nu är

bevisen uppmuntrande, och det är klart att musik

och motion har en positiv inverkan på skolarbetet

och borde utökas. ■

Professor Teija Kujala fungerar inom Cicero Lear-

ning och på beteendevetenskapliga fakultetens enhet

för kognitiv hjärnforskning vid Helsingfors universitet.

Översättning: Susanne Aminoff

Inlärningen kan stödjas månsidigt

52/2012 KIELIPOLKU

PÄ

ÄK

IRJO

ITU

STE

IJA K

UJA

LA

Kouluikä vaikuttaa monella tavalla ihmisen

kehitykseen, ei pelkästään tiedollisesti ja tai-

dollisesti, vaan myös minäkuvan ja itsetunnon

muodostumiseen. Koulujen valtava haaste on tarjo-

ta mahdollisimman tasapuolisesti hyvää opetusta,

vaikka oppilaina on suuri kirjo erilaisia yksilöitä. Näil-

lä yksilöillä on hyvin erilaisia tarpeita. Osalla heistä

voi olla oppimista haittaavia tekijöitä, kuten lukivai-

keutta tai tarkkaavuuden häiriöitä. Osalle taas tahti

koulussa on puuduttavan hidas, mikä voi heikentää

motivaatiota oppimiseen.

Nykyisin on jo valtavasti tutkimukseen perustu-

vaa tietoa oppimiseen ja aivojen muotoutumiseen

vaikuttavista tekijöistä. Lasten oppimisvalmiuksia

voidaan tukea täsmällisesti kohdennetuilla kuntou-

tusohjelmilla. Tuoreet tutkimukset osoittavat, että

niiden lasten, joilla on kielellinen erityisvaikeus tai

lukihäiriö, kielellisiä taitoja voidaan parantaa tällä

tavoin.

Aivotutkimus on osoittanut, että nämä parantu-

neet taidot ovat yhteydessä tehostuneeseen aivo-

toimintaan. Positiivisia vaikutuksia on voitu näyttää

jopa esikouluikäisillä, mikä on merkittävää oppimis-

vaikeuksien ennaltaehkäisyn kannalta. Hyvillä op-

pimisvalmiuksilla varustettu lapsi kokee pettymys-

ten sijaan onnistumisia ja suhtautuu koulutyöhön

motivoituneesti. Tehokkaalla oppimisvalmiuksien

tukemisella saadaan parannettua paitsi yksilön hy-

vinvointia myös koko luokan työskentelyolosuhteita.

Kuntoutusohjelmat eivät ole ainoa keino paran-

taa oppimisen edellytyksiä. Niinkin arkiselta tuntuvat

seikat kuin musiikki ja liikunta voivat parantaa oppi-

mistuloksia. Tästä on saatu tieteellistä näyttöä muun

muassa koululaisia ja aivovammapotilaita tutkimalla.

On esimerkiksi osoitettu, että liikuntatuntien lisää-

minen parantaa akateemisissa aineissa pärjäämistä,

kognitiivisia taitoja ja käyttäytymistä. Liikunta paran-

taa myös tarkkaavaisuutta ja toiminnanohjausta, joi-

hin liittyvien häiriöiden on havaittu olevan kasvussa.

Aivoissa liikunnan hyvää tekevät vaikutukset näky-

vät muun muassa hapenottokyvyn parantumisena

ja aivojen muotoutuvuutta edistävän neurotropiinin

kasvuna.

Musiikki aktivoi aivoista laajan hermoverkon ja

vaikuttaa mielihyväjärjestelmään, jolla on tärkeä

osuus oppimisessa. Musiikin on havaittu tukevan

kielellistä kuntoutumista ja parantavan mielialaa

aivoverenkiertohäiriöpotilailla. Nämä kuntouttavat

vaikutukset näkyivät heillä myös kuuloaivokuoren

toiminnan tehostumisena. Musiikilla on myös osoi-

tettu olevan monia lyhyt- ja pitkäkestoisia oppimista

tehostavia vaikutuksia muillakin potilasryhmillä sekä

terveillä koehenkilöillä. Musiikilla rikastetun ääni-

maailman on esitetty lisäävän tiettyjä välittäjäaineita

aivoissa. Se kasvattaa myös hermosolujen tuotantoa

oppimiselle ja muistille tärkeissä aivorakenteissa.

Musiikin ja liikunnan lisääminen koulujen ja päi-

väkotien arjessa ei edellyttäisi kalliita investointeja.

Ne saattaisivat silti parantaa hyvinvointia ja oppimis-

ta monipuolisesti. Musiikin ja liikunnan oppimisvai-

kutuksia koskevaa tutkimusta tarvitaan lisää, mutta

jo nyt positiivisia vaikutuksia koskeva näyttö kannus-

taa niiden lisäämiseen koulumaailmassa. ■

Professori Teija Kujala toimii Cicero Learningissä ja

käyttäytymistieteiden laitoksella Kognitiivisen aivo-

tutkimuksen yksikössä Helsingin yliopistossa.

Oppimista voidaan tukea monipuolisesti

Niinkin arkiselta tuntuvat seikat kuin musiikki ja liikunta voivat parantaa oppimistuloksia.

Ma

rkku

Ve

rka

salo

6KIELIPOLKU 2/2012

Nykyisen käsityksen mukaan

motorinen kehitys tapahtuu

vuorovaikutuksessa ympä-

ristön kanssa. Lapsi siis oppii sellai-

sia taitoja, joiden harjoittelemiseen

hänellä on mahdollisuus. Harjoit-

telumahdollisuuden lisäksi taitojen

omaksumiseen ja sen nopeuteen

vaikuttavat myös perinnölliset taipu-

mukset. Osalle lapsista motoristen

taitojen oppiminen on helppoa ja

osalta niiden oppimiseen tarvitaan

enemmän aikaa.

Usein ongelmat ja niiden pääl-

lekkäinen esiintyminen näyttävät

kulkevan suvussa. Lapsilla, joille mo-

toristen taitojen oppiminen on vaike-

aa, on enemmän sukulaisia, joilla on

samanlaisia ongelmia. Myös aivojen

toiminnassa ja rakenteessa saattaa

olla erilaisuutta.

TAITOJEN OPPIMISEN YHTEYDET

Perinteisesti motoristen taitojen op-

pimista on tarkasteltu erillään muiden

taitojen kehityksestä. Siksi tiedämme

varsin vähän siitä, miten esimerkiksi

motorinen ja kielellinen kehitys ovat

yhteydessä toisiinsa. Tiedämme toki,

että motorisen oppimisen pulmat

usein esiintyvät samoilla lapsilla kuin

lukemisen pulmat tai tarkkaavuuden

ongelmat. Erittäin usein myös kielel-

lisen kehityksen pulmat yhdistyvät

motorisen kehityksen pulmiin. Mutta

ymmärrämme toistaiseksi varsin vä-

hän sitä, miksi nämä ongelmat esiin-

tyvät usein yhdessä.

Uudemman näkökulman ongel-

mien yhtäaikaiseen esiintymiseen

tuovat tutkimukset, joissa katsotaan

motoristen taitojen oppimisen yh-

teyttä vauvaiässä muiden taitojen

oppimiseen. Niissä onkin havaittu,

että vauvan oppiessa liikkumaan

tapahtuu muutoksia lapsen havait-

semisen taidoissa sekä siinä, miten

koko perhe alkaa keskustella vauvan

kanssa.

MATKAILU AVARTAA MIELTÄ

Omien liikkumiskokemusten ja kä-

sillä tapahtuvan ympäristön ilmiöi-

den tutkimisen myötä lapsi oppii

ymmärtämään syy-seuraussuhteita.

Tullessaan rappusten äärelle vasta

HE

LEN

A V

IHO

LAIN

EN

Tallaako lapsi kielensä päälle?

Sananlaskun mukaan varhain kävelemään lähtevä lapsi oppii muita myöhemmin puhumaan. Olemme myös kuulleet kertomuksia päinvastaisista

lapsista, jotka oppivat varhain puhumaan, mutta myöhään kävelemään. Tukevatko tutkimukset näitä kansanuskomuksia?

72/2012 KIELIPOLKU

konttaamaan oppinut lapsi helposti

alkaa laskeutua rappusia pää edellä.

Kokeneempi konttaaja taas tietää, et-

tä turvallisempaa on kääntyä ympäri

ja peruuttaa rappuset alas. Liikkues-

saan lapsi siis oppii antamaan ympä-

ristöstään tekemilleen havainnoille

merkityksen.

Tällainen itsenäinen uusien tilan-

teiden ja asioiden äärelle liikkuminen

synnyttää vanhemmille tarpeen ra-

joittaa kielellisesti lapsen toimintaa.

Lapsen itsenäinen liikkuminen siis

lisää myös aikuisen lapselle suuntaa-

maa kielen käyttöä.

Toisaalta lapsen kokemukset kie-

lenkäytöstä laajenevat myös, koska

lapsi alkaa kiinnostua enemmän

itsestään etäällä olevista esineistä,

tapahtumista ja ihmisistä. Puhe lap-

selle lisääntyy aikuisen alkaessa ker-

toa molempia kiinnostavista asioista.

Lapsen liikkumisen ja kädenkäytön

taidot mahdollistavat myös lapsen

osallistumisen leikkeihin toisten

kanssa, joka sekin lisää kielellisten

virikkeiden määrää. Matkailu, siis

lapsen itsenäinen liikkuminen, näyt-

täisikin avartavan mieltä.

Motorinen kehitys rikastaakin

monin tavoin niin kielellistä kuin

muutakin kognitiivista kehitystä.

Näin ollen lapsi ei tallaisikaan kielen-

sä päälle, vaan päinvastoin tallaami-

nen näyttäisi vahvistavan myös kie-

lellistä toimintaa.

TUKEEKO MOTORIIKKA KEHITYSTÄ?

Perinnöllisyystutkimusten mukaan

toimintaamme ohjaa geenien lisäksi

myös elinympäristömme. Lasten ja

vanhempien välinen vuorovaikutus

on erityisen tärkeää kielen kehittymi-

sen kannalta. Lapsi tarvitsee mallia ja

tukea omalle kielenkäytölleen. Edellä

kerrottiin, kuinka motorinen kehitys

lisää kielellisen kehityksen mahdol-

lisuuksia. On siis tärkeää tarkkailla

lapsen varhaista motorista kehitys-

tä silloinkin, kun perheessä esiintyy

kielen kehityksen riskitekijöitä, kuten

lukemisvaikeutta tai kielellistä erityis-

vaikeutta.

Lapsi, jonka niin liikkuminen kuin

käsienkin käyttö on rajoittunutta, ei

itse hakeudu kielenkehitystä tukeviin

vuorovaikutustilanteisiin yhtä usein

ikätovereihinsa verrattuna. Jos van-

hemmat eivät tässä vaiheessa lisää

oma-aloitteisesti lapselle puhumista,

jäävät lapsen kielelliset virikkeet tältä

osin vertaisiaan pienemmiksi. Kuiten-

kin juuri ne lapset, joilla on esimer-

kiksi lukemisvaikeusriski, näyttäisivät

tarvitsevan alkuvaiheessa kielelliselle

kehitykselleen paljon tukea.

Toistaiseksi ei tiedetä, voidaanko

motorista kehitystä tukemalla vah-

vistaa lasten myöhempää kielellistä

kehitystä. Tutkimusten mukaan var-

haisia motorisia taitoja, kuten kont-

taamista ja tuettuna kävelyä, voidaan

kuitenkin kehittää melko lyhytkes-

toisellakin harjoittelulla. On myös

viitteitä siitä, että nopea varhainen

motorinen kehitys on yhteydessä

laajemminkin koulumenestykseen

peruskoulun päättövaiheessa. Vaikka

vahvaa näyttöä motorisen kehityksen

tukitoimien yhteydestä muiden tai-

tojen kehittymiseen ei olekaan, voisi

varhaisen motorisen kehityksen tu-

kemisen olettaa edesauttavan myös

kielellisten taitojen kehittymistä.

HARJOITTELU MUKAAN HOITORUTIINEIHIN

Vauvoilla tukitoimet ovat parhaim-

millaan lasten jokapäiväisiin hoitoru-

tiineihin liittyviä toimintoja. Niiden

tulisi antaa lapselle mahdollisuus

hankkia erilaisia liikekokemuksia it-

senäisesti erilaisilla alustoilla ja erilai-

sissa ympäristöissä liikkumalla ja toi-

mimalla. Luohan tällainen ympäris-

tön tutkimisen mahdollisuus pohjaa

havainnoimisen ja tiedonkäsittelyn

taitojen kehittymiselle, joille myös

kielellinen kehitys pohjautuu.

Toimintamahdollisuuksien lisäksi

on huolehdittava siitä, että lapsi myös

harjoittelee taitojaan monipuolisesti.

Tarvitaan siis myös kannustavia aikui-

sia turvamaan niin motoristen kuin

kielellistenkin taitojen harjoittelua. ■

Kasvatustieteen tohtori, dosentti,

erityislastentarhanopettaja Helena

Viholainen toimii tutkijatohtorina Jy-

väskylän yliopistossa. Hän on tehnyt

väitöskirjan kielen ja motoriikan kehi-

tyksen välisistä yhteyksistä.

8KIELIPOLKU 2/2012

Lapsen elämä on täynnä liikettä

ja liikkumisen iloa. Hän tutkii,

kokeilee ja löytää liikkeen ja

toiminnan avulla ympäröivän maail-

man sekä itsensä. Jokainen päivä tuo

uusia asioita ja haasteita.

Lapselle tuleekin tarjota riittäväs-

ti mahdollisuuksia maailman löytä-

miseen oman tekemisensä kautta.

Mediakulutuksen määrän lisäänty-

minen köyhdyttää omalta osaltaan

lapsen välitöntä kokemusmaailmaa

ja kaventaa liikkumatilaa, jolloin

omatoimisuus ja vaikuttamisen tarve

vähenevät.

LIIKUNNAN OPETUKSEN LÖYTÖRETKI

Olemme tienneet olevamme liikun-

nan opetuksessa oikealla suunnalla,

mutta joutuneet ihmettelemään,

miksi perinteinen lajisisältöinen lii-

kunnan opetus ei välttämättä sellai-

senaan istu tämän päivän koulumaa-

ilmaan ja oppilasainekseen. Tai onko

se istunut siihen koskaan?

Nyt kauan etsitty polun pää näyt-

tää löytyneen ja polku on muut-

tumassa moottoritieksi. Olemme

saaneet vahvistusta ajatukselle siitä,

että liikuntaa voi opettaa muullakin

tavalla. Löytöretkemme on alkanut!

RYHMÄSSÄ EI KILPAILLA

Ihminen oppii suurelta osin vuoro-

vaikutuksessa muiden kanssa. Op-

pimisen ei enää ajatella olevan niin

yksilökeskeistä kuin ennen. Ryhmäs-

sä ja pareittain toimimalla opitaan

ottamaan toiset huomioon.

Yhteistoiminnalliset harjoitukset

edistävät oppimista ja tukevat samal-

la oppilaan kykyä itsensä ilmaisemi-

seen, kuuntelemisen sekä erilaisuu-

den sietämiseen. Yhteistoiminta on

vuorovaikutusprosessi, jossa pyritään

ymmärtämään toisia.

Psykomotorisessa tuokiossa lap-

set saavat sosiaalisia kokemuksia

yhteisten sääntöjen sopimisesta ja

noudattamisesta sekä toimimises-

ta toisten kanssa. Kaikilla on oikeus

osallistua ja onnistua, ilman pelkoa

pelistä pois joutumisesta tai epäon-

nistumisen esille tuomisesta. Kilpai-

lu ja vertailu eivät ole tärkeitä, vaan

tärkeämpää on yhdessä tekeminen ja

onnistuminen.

PARIN KANSSA YHDESSÄ

Liikuntakasvatuksen yhtenä pääta-

voitteena on positiivisen sosiaalisen

käyttäytymisen edistäminen. Lii-

kuntatunneilla ei kuitenkaan auto-

maattisesti synny oppilaiden välistä

AN

ITA

AH

LSTR

AN

D J

A M

AR

I JA

AK

KO

LA Oppimisen ja kasvun tukeminen psykomotoriikan keinoin

Jokaisella lapsella on oikeus liikunnan iloon ja

elämyksiin, ei vain taitavilla ja

motorisesti lahjakkailla!

Jon

na

Pe

llon

pä

ä

Se miten asiat tehdään on tärkeämpää kuin mitä tehdään, toteavat tsemppis-jumppaa Veromäen koulussa vetävät erityisopettajat Anita Ahlstrand ja Mari Jaakkola.

92/2012 KIELIPOLKU

yhteistoimintaa. Liikunta ja urheilu

eivät sinällään lisää sosiaalista käyt-

täytymistä ja liikunnan opetus näh-

dään edelleen pitkälti fyysisenä toi-

mintana.

Tutkimuksissa ei myöskään ole

saatu tukea aikaisemmalle käsityk-

selle joukkuepelien sosiaalistavista

vaikutuksista. Sen sijaan on todettu

runsaan parityöskentelyn edistävän

liikuntatunnilla huomattavasti oppi-

laiden sosiaalisia suhteita ja empa-

tiaa. Tärkeää on parin vaihtaminen

usein, jolloin oppilas tottuu työsken-

telemään erilaisten ihmisten kanssa.

Oleellista on liikunnan järjestä-

misen tapa ja se, mitä tekemisessä

korostetaan. Sosiaaliset taidot kehit-

tyvät, kun liikunnallinen toiminta on

aktiivista ja siinä on paljon mahdolli-

suuksia aitoihin vuorovaikutussuhtei-

siin ja todelliseen yhteistyöhön.

LIIKUNTA PARANTAA OPPIMISTULOKSIA

Liikkuminen ja toiminta antavat lap-

selle uusia mahdollisuuksia oppia

monia asioita. Liikkumistaitojen op-

piminen heijastuu lapsen pätevyy-

den kokemiseen ja oman itsetunnon

kehittymiseen. Liikunnalla voidaan

tukea lapsen kokonaisvaltaista hy-

vinvointia.

Tutkimusten mukaan koululiikun-

nan määrän lisääminen ja sisältöjen

kehittäminen parantavat keskitty-

miskykyä, tarkkaavaisuutta ja me-

nestymistä akateemisissa aineissa.

Luokkatilassa tapahtuvat oppitunnin

aikaiset liikuntatuokiot ja -tehtävät

parantavat myös oppimistuloksia ja

käyttäytymistä.

AUTA LASTA TEKEMÄÄN ITSE

Opettamisen tapa vaikuttaa ratkaise-

vasti siihen, mitä ja miten lapsi oppii.

On tärkeää järjestää liikuntatunti ja

antaa ohjeet niin, että lapsi saa vai-

kuttaa tunnin kulkuun. Psykomoto-

riikassa annetaan luovuudelle paljon

tilaa ja vahvistetaan uskoa omiin ky-

kyihin antamalla kannustavaa palau-

tetta.

Myös aikuisten suhtautuminen

virheisiin vaikuttaa ratkaisevasti il-

mapiiriin. Virheet tulisi nähdä osana

oppimista eikä kenenkään tulisi pe-

lätä epäonnistumista.

TSEMPPISJUMPPAA VEROMÄEN KOULUSSA

Vantaalla Veromäen koulussa on pi-

detty tsemppisjumppaa jo kymme-

nen vuoden ajan. Kokonaisvaltainen

liikuntakasvatus ja psykomotoriikka

nähdään liikuntapainotteisessa kou-

lussa tärkeäksi tueksi lapsen oppimi-

selle ja kasvulle.

Tsemppisjumppa on liikuntatuo-

kio, jossa käytetään musiikkia, psyko-

motorisia pelejä ja leikkejä kokonais-

valtaiseen kuntoutukseen. Siinä har-

joitellaan motoristen taitojen lisäksi

ryhmässä toimimista, aistimusten

käsittelyä ja yhdistelyä sekä aktiivi-

suuden säätelyä ja rauhoittumista.

Onnistumisen elämykset ja yh-

dessä tekemisen meininki ovat toi-

minnan perusta. Tsemppisjumpalla

pyritään vahvistamaan myös oppi-

laan koulunkäyntiin liittyviä taitoja,

kuten keskittymistä, itsehillintää ja

itsensä hyväksymistä.

Tsemppisjumppa järjestetään

oppilaan koulupäivän aikana ja ryh-

mään kuuluu 8–10 oppilasta samalta

luokka-asteelta. Jo alkuajoista lähtien

on pidetty tärkeänä riittävän pitkä-

kestoista harjoitusjaksoa. ■

Anita Ahlstrand on erityisliikun-

taan ja psykomotoriikkaan erikoistu-

nut liikunnan lehtori ja Mari Jaakkola

on erityisliikuntaan ja psykomotoriik-

kaan erikoistunut varhaiskasvatuksen

erityisopettaja. Molemmat työskente-

levät Veromäen koulussa Vantaalla.

Artikkeliin liittyvän lähdeluettelon

saa toimituksesta:

toimitus.kielipolku@aivoliitto.fi .

PSYKOMOTORIIKKAon kehon ja mielen toiminnallinen kokonaisuus.

TAVOITTEETVahvistaa ihmisen luottamusta omiin kykyihinsä, edistää omatoimi-

suutta, antaa valmiuksia toimia muiden kanssa ja tukea ihmisen kasvua

ja kehitystä kokonaisvaltaisesti.

TÄRKEÄÄOnnistumisen kokemukset ja liikunnan ilo sekä elämys- ja kokemuspai-

noitteinen liikunta.

Lisätietoja: www.psykomotoriikka.org

An

ita

Ah

lstr

an

d

Lapselle tulee liikunnassakin antaa mahdollisuuksia päätöksentekoon ja oma-toimisuuteen. Kun lapsi oppii tekemään itse aloitteen, hän ottaa vähitellen myös vastuun tekemisistään.

10KIELIPOLKU 2/2012

Ensimmäinen äidinkielemme on

musiikillinen. Vauva ymmärtää

kaiken, mitä hänelle puhutaan,

vaikkei hän tiedä yhdenkään sanan

merkitystä. Vauva ymmärtää puheen

emotionaalisen prosodian, eli sen

viestin, jonka kerromme vauvalle

äänenpainoilla, äänenkorkeuksilla,

äänensävyillä ja puhenopeuksilla.

Tämä kieli muistuttaa musiikkia:

emotionaalisen ilmaisun säännöt,

jotka musiikissa viestivät esimerkiksi

rauhoittumista tai innostumista, vies-

tivät samaa puheessa.

LAULA VAUVALLE

Vauvojen ja pienten lasten hoidossa

on kaikissa kulttuureissa käytössä

aivan erityistä vauvoille suunnattua

musiikkia. Vauva nauttii laulun ja soi-

ton kuuntelemisesta ja pystyy laulua

kuuntelemalla oppimaan tehokkaas-

ti äidinkieltään.

Laulu sisältää puheen ymmärtä-

misen kannalta tärkeitä elementtejä

(tavu, sana, lause, riimi) helpotetussa

ja hidastetussa muodossa ja toistet-

tuna. Tavu hahmottuu laulusta hel-

pommin kuin puheesta, sillä puhees-

sa äänenkorkeus vaihtelee liukuen,

mutta laulussa hyppäyksittäin tavu-

jen rajoilla.

Vauvan kielen kehitystä voi tukea

laulamalla vauvalle tuttuja lauluja

yhä uudelleen ja uudelleen. Laulami-

nen säätelee vauvan tunnetilaa hel-

lävaraisesti: kehtolaulu tyynnyttää ja

unettaa vauvaa, leikkilaulu innostaa

ja antaa voimia. Laulajan laulutai-

doilla ei ole merkitystä, vauvalle saa

laulaa ”nuotin vierestä”. Tärkeintä on

toistuminen ja katsekontakti.

MIN

NA

HU

OTI

LAIN

EN

Musiikki kielenkehityksen apunaMusiikki on tärkeä osa ihmisten kulttuuriperintöä. Musiikki näyttää kuuluvan olennaisena osana esimerkiksi juhlapäiviin ja muihin yhteisiin tilaisuuksiin. Se tuntuu ympäröivän meidät kaikkialla ja monet kantavat musiikkia mukanaan

kuunnellen sitä taukoamatta. Tutkijat väittävät, että musiikista voisi olla aivoillemme hyötyäkin, mutta millaista?

Kuusivuotias Taimi osallistuu Helsingin yliopistossa tutkimukseen, jossa selvitetään musiikkiharrastuksen vaikutuksia lapsen aivojen kehitykseen.

Ve

ikko

So

me

rpu

ro

112/2012 KIELIPOLKU

Monet nuoret vanhemmat eivät

osaa kehtolauluja tai leikkilauluja

tai pelkäävät laulaa niitä. Täytyypä

toivoa, että silloin löytyy suvusta tai

naapurista mummo tai vaari, joka voi

virkistää vanhempien muistia tai että

perhe löytää tiensä vauvamuskariin.

Jokainen vauva ansaitsee kuulla lau-

lua, joka on tarkoitettu vain ja aino-

astaan hänen korvilleen. Sitä ei voi

levyltä tuleva laulu korvata.

LEIKKI-IKÄINEN MUSIIKKIMESTARI

Musiikki innostaa leikki-ikäisiä lapsia

laulamaan, tanssimaan, hyppimään,

soittamaan oikeita ja keksittyjä soit-

timia sekä keksimään itse musiikkia.

Lapsella on luonteva minäkuva it-

sestään soittajana, laulajana, tans-

sijana, säveltäjänä ja sanoittajana.

Myöhemmin hänelle voi tulla käsitys,

että musiikin parissa toimimiseen tar-

vittaisiin jotain erityistä lahjakkuutta

tai koulutusta. Varjelkaamme lapsia

tältä harhakäsitykseltä niin pitkään

kuin mahdollista.

Leikki-ikäisistä lapsista suurin osa

viihtyy erinomaisesti musiikkileikki-

kouluissa. Nämä leikin opettavaan

voimaan perustuvat musiikkituokiot

ovat mitä erinomaisinta aivojumppaa

lapsille. Itsenäinen toiminta musiikin

parissa kehittää lapsen kielellisiä

kykyjä, liikkumistaitoja, tarkkaavai-

suutta, sosiaalisia taitoja ja tunteiden

tunnistamista ja hallintaa. Nämä ovat

tärkeitä taitoja lapsen tulevaisuutta

ajatellen.

Kaikki leikki-ikäiset lapset eivät

viihdy musiikkileikkikoulussa tai ei-

vät muusta syystä käy siellä. Jos lapsi

on arka luonteeltaan, ei ole hyödyksi

yrittää työntää häntä muskariin vas-

tentahtoisesti. Lasten kanssa voi har-

rastaa ihan omaa muskaritoimintaa.

On hauskaa hullutella lapsen kanssa

musiikin maailmassa vaikka tans-

simalla tai ämpäreistä rakennettua

rumpusettiä paukuttamalla.

Suomessa tehdään aivan erin-

omaista lastenmusiikkia, jota kan-

nattaa hyödyntää DVD- ja CD-levyjen

muodossa. Osa lastenmusiikin sävel-

täjistä ja sanoittajista ottaa nimen-

omaan huomioon teoksissaan kielel-

lisen kehityksen tukemisen korosta-

malla pitkää sekä lyhyttä vokaalia ja

konsonanttia sekä riimejä.

SOITTOHARRASTUS AUTTAA OPPIMAAN

Kouluiän soittoharrastuksen myötä

ei opita vain soittamista, vaan kehi-

tetään samalla aivoja niin, että oppi-

misvalmiudet paranevat. Viulun- ja

pianonsoiton harrastuksen aloitta-

neilla lapsilla nähdään vuoden ku-

luessa muutoksia: aivojen kuulo- ja

tuntoalueet ovat laajentuneet ja nii-

den toiminta on tehostunut. Lisäksi

nähdään, että aivokurkiainen on

vahvistunut, jolloin tieto aivopuolis-

kojen välillä kulkee nopeammin ja

tehokkaammin.

Tällaiset musiikkiharrastuksesta

johtuvat aivomuutokset ovat mer-

kittävä liitännäisetu lapselle, sillä

musiikkiharrastuksen seurauksena

laajentuneet alueet ovat käytettävis-

sä kaikkeen muuhunkin kuulemiseen

ja tuntemiseen liittyvään toimintaan.

Tällaisia ovat vaikkapa melussa kuu-

leminen tai vieraiden kielten kuullun-

ymmärrys ja lausuminen.

Riia Kivimäki (ent. Milovanov)

onkin tutkinut väitöskirjassaan tur-

kulaisten lasten ja nuorten englannin

kielen lausumisen ja kuullunymmär-

ryksen taitoja. Musiikkia harrastavilla

lapsilla nämä vieraan kielen taidot oli-

vat selvästi kehittyneempiä kuin mu-

siikkia harrastamattomilla. Samoin

tutkimuksissa on havaittu musiikkia

harrastavilla lapsilla jopa kahden

vuoden etumatka tarkkaavaisuuden

taitojen kehittymisessä muihin lap-

siin verrattuna. Nämä ovat isoja ero-

ja, jotka varmasti näkyvät koulussa ja

koulun ulkopuolella.

MUSIIKKIHARRASTUS JA KUULOVAMMA

Musiikkiharrastus on erittäin hyödyl-

linen myös kuulovammaisille lapsille.

Lapsi, joka käyttää kuulolaitetta tai

sisäkorvaistutetta, oppii paremmin

puhumaan ja ymmärtämään puhet-

ta, jos hän harrastaa musiikkia. Mu-

siikkiharrastus kehittää kuulotaitoja

yleisesti. Näitä taitoja kuulovammai-

nen lapsi tarvitsee normaalisti kuu-

levaa lasta enemmän kehittyäkseen

kielellisesti yhtä taitavaksi.

Lindforsin säätiö on kehittänyt

puhemuskariohjelman, jonka avulla

kuulovammaisen lapsen puhetaito-

ja voidaan järjestelmällisesti kehit-

tää. Kuulovammaiselle lapselle sopii

myös tavallinen musiikkitoiminta,

kun lapsen kuulojärjestelmän eritys-

piirteet huomioidaan. Laulu saattaa

olla kuulovammaiselle lapselle hyö-

dyllisin musiikillisen ilmaisun muoto.

Helsingin yliopistossa väitöskir-

jaansa valmisteleva puheterapeutti

Ritva Torppa on tutkinut musiikki-

harrastuksen ja monenlaisen kotona

tapahtuvan musiikkitoiminnan vai-

kutusta sisäkorvaistutetta käyttävien

lasten kielelliseen kehitykseen. Tulok-

set ovat erittäin rohkaisevia. Kotona

tapahtuva musiikkitoiminta, lapsen

kanssa laulaminen, iltalaulut ja mu-

12KIELIPOLKU 2/2012

Muista myös nämä Tietopalvelut!

Liity jäseneksi alasi Tietopalveluun

ja saat myös nämä kirjat

edullisilla jäsenhinnoilla.

Säästät heti 14 euroa!

Lue lisää ja tutustu muihin puheen- ja kielenkehittymisen kirjoihin:

www.opettajantietopalvelu.fi /kielipolkup. 014 337 0050 • asiakaspalvelu@tietopalvelut.fi

Kunnari – Savinainen-Makkonen (toim.)

Pienten sanatLasten äänteellinen kehitysMitä lapsi tarvitsee oppiak-seen puhumaan? Milloin jokelluksen kuuluisi alkaa? Onko normaalia, että kol-mivuotiaan puheessa pork-

kanasta tulee pookkana? Kirjassa kuvataan lasten äänteellistä kehitystä uusinta tutkimustietoa hyödyntäen. Kirjassa käsitel-lään suomalaislasten äänteellisen kehityksen tyypillisiä piirteitä ja edellytyksiä, normaalia äänteellistä kehitystä ja kehityksen merkkipaaluja sekä äänteellisen kehityksen ongelmia ja niiden kuntoutusta. Monipuolinen teos tarjoaa hyödyllistä tietoa kai-kille lasten puheen ja kielen kehitystä koskevien kysymysten parissa työskenteleville.PS-kustannus, Opetus 2000, sid. 352 s. Hinta 45,- Tietopalvelun jäsenille 38,- Tilausnro 491835664

Loukusa – Paavola (toim.)

Lapset kieltä käyttämässä Pragmaattisten taitojen kehitys ja sen häiriöt

Kirja tarjoaa uusia näkökulmia lapsen vuorovaikutuksellisen toi-minnan ja kielen käyttötaitojen arviointiin ja käsittelee kuntou-tuskäytäntöjä varhaisten taitojen kuntoutuksesta kouluikäisten lasten kielenkäyttötaitojen tukemiseen.PS-kustannus, Opetus 2000, sid. 336 s. Hinta 45,- Tietopalvelun jäsenille 38,- Tilausnro 491833666

Juuri ilmestynyt

uutuus!

Kattavat perusteokset Kielipolku-lehden

lukijoille

siikkileikkikoulussa käyminen näyttävät edistävän lapsen

kielellistä kehitystä.

EN OLE MUSIKAALINEN - MITÄ TEHDÄ?

Eräs melko yleisesti hyväksytty epämusikaalisuuden mää-

ritelmä on, että henkilö ei nauti minkään musiikin kuun-

telemisesta. Jos tilanne kohdallasi on tällainen, kuulut

tosiaankin siihen harvaan epämusikaalisten henkilöiden

joukkoon, joille voidaan suositella muita kulttuuriharras-

tuksia.

Suurin osa epämusikaaliseksi itseään väittävistä on

jotain aivan muuta: laulutaidottomia, soittotaidottomia,

musiikillisesti kouluttamattomia, mutta musikaalisia

ihmisiä. Silloin tilanne ei ole ollenkaan toivoton. Laula-

maan oppii laulamalla ja soittoharrastuksen aloitteleville

aikuisille on saatavilla harrastusryhmiä. Moni vain on lap-

suusiässään kuullut vaikka ankaralta musiikinopettajalta,

että laulaa väärin tai että lauluääni on ruma. Toivottavasti

nykypäivänä ei enää sanota kenellekään näin.

Musiikin tohtori Ava Numminen Sibelius-Akatemias-

ta on tutkinut väitöskirjassaan laulutaidottomuutta. Hän

on osoittanut, että jokainen hänen täysin toivottomasti

laulutaidottomiksi havaitsemistaan henkilöistä oppi lau-

lamaan laulutaidottomien aikuisten laulukoulussa.

VAIKUTTAAKO MUSIIKIN KUUNTELEMINEN?

Musiikin kuunteleminen vaikuttaa keskushermostoom-

me. Musiikin avulla voidaan lievittää stressiä ja uniongel-

mia. Tällöin itselle mieluisaa hidasta musiikkia kuunnel-

laan päivittäin puolen tunnin ajan tunti tai pari ennen

nukkumaanmenoa.

Toisaalta reippaan musiikin avulla voi myös piristää

ja motivoida itseään. Jos on tarkoitus pian ryhtyä esimer-

kiksi siivoamaan tai tekemään läksyjä, voi laittaa riittävän

kovalle kuuluviin jotain sellaista musiikkia, josta pitää ja

jonka rytmi on vauhdikas ja riittävän nopea. Sellainen

musiikki vaikuttaa elimistöömme siten, että vireystilam-

me nousee ja väsymys vähenee hetkeksi.

Kokonaisuutena musiikin vaikutus oppimiseen ja

kielen kehitykseen on merkittävä. Musiikkia tulisikin

hyödyntää nykyistä enemmän ja mahdollistaa sen avulla

lapsen kielellisen kehityksen ja oppimismotivaation tu-

keminen. ■

Minna Huotilainen toimii kognitiotieteen professorina

ja tutkijana Helsingin yliopistossa ja vanhempana

tutkijana Työterveyslaitoksella.

Artikkeliin liittyvän kirjallisuusluettelon

saa lehden toimituksesta:

toimitus.kielipolku@aivoliitto.fi

132/2012 KIELIPOLKU

MATERIAALIA MOTORISTEN TAITOJEN KEHITTÄMISEEN

HIPPA, LITTA, NATTA. Hippaleikki havaintomotorisena

kokemuksena. Taipale-Oiva, S. (2006). Jyväskylä: Hauk-

karannan koulu.

Kirja esittelee yli sata hippaleikkiä erilaisissa leikkiym-

päristöissä. Siinä kuvataan myös niiden tarjoamien ha-

vainto- ja liikuntakokemusten välisiä yhteyksiä sekä

vaikeuksien ilmenemismuotoja.

Hupsis! Sensomotorinen rata lapsen kielenkehityksen

tukena. Käyttäjän opas. Taipale-Oiva, S., Kuittinen, T. &

Kokko, J. (2004). Jyväskylä: Haukkarannan koulu.

Hupsis! Sensomotorinen rata lapsen kielenkehityksen

tukena. DVD. Taipale-Oiva, S., Kuittinen, T. & Kokko, J.

(2004). Jyväskylä: Haukkarannan koulu.

Käyttäjän oppaassa kuvataan kielenoppimisen ja mo-

toriikan välisiä yhteyksiä sekä esitellään sensomotori-

sen radan taustalla olevia kuntoutuksellisia näkökul-

mia, valmiita harjoitusmalleja ja niiden sovellusmah-

dollisuuksia. DVD on tarkoitettu käyttäjän oppaan

tueksi.

Lapset Liikkumaan. Leikkejä, liikuntaa ja harjoituksia.

Järvinen, T. (2012). Karisto.

Lapset liikkumaan -kirja on käytännönläheinen ja an-

toisa opas, jossa on vinkkejä ja virikkeitä kaikille lasten

parissa työskenteleville ohjaajille ja opettajille ja tie-

tenkin vanhemmille.

Liiku ja leiki – motorisia perusharjoitteita lapsille. Autio,

T. (toim.), Nenonen, P. & Louhiala, L. (2005). Helsinki:

VK-Kustannus Oy.

Liiku ja leiki on perusteos lasten ja nuorten liikunnas-

ta. Liikunta, musiikki ja kuvallinen ilmaisu samoissa

kansissa. Se sisältää runsaasti virikkeellisiä ja havain-

nollisia harjoitteita, malleja ja tuntisuunnitelmia. Kirja

on tarkoitettu käytännön oppikirjaksi ja kaikille lasten

parissa toimiville.

Liikuntatuokion strukturointi - DVD. Autististen lasten

liikuntakerho. (2007). Jyväskylä: Haukkarannan koulu.

DVD:llä näytetään strukturoidun motorisen radan eri

pisteet, kuinka niissä toimitaan, miten ne on struktu-

roitu ja kuinka lapsi käyttää omaa strukturointikansio-

taan motorisella radalla.

Loikkiksella ketteräksi. Kummi 7. Arviointi-, opetus- ja

kuntoutusmateriaaleja. Viholainen, H., Hemmola, P-M.,

Suvikas, J. & Purtsi, J. (2011). Jyväskylä: Niilo Mäki Ins-

tituutti ja Suomen CP-liitto ry.

Kirjassa perehdytään motorisessa oppimisessa ilme-

neviin vaikeuksiin, niiden havainnointiin ja oppimi-

sen tukemiseen. Mukana on Loikkis-kerhoa esittelevä

DVD, oppimisen arviointiin soveltuvia lomakkeita ja

valmiita tuntisuunnitelmia.

MOPA – Motoriikka paremmaksi. Luokassa toteutettavia

motorisia harjoituksia. Latva, T., Taipale, S. & Uosukai-

nen, L.K. (2002, 5.painos). Jyväskylä: Haukkarannan

koulu. Kirja.

MOPA – Motoriikka paremmaksi DVD. Luokassa to-

teutettavia motorisia harjoituksia. Latva, T., Taipale, S.

& Uosukainen, L.K. (2007). Jyväskylä: Haukkarannan

koulu.

Tietoa motoriikasta, musiikista ja oppimisesta

14KIELIPOLKU 2/2012

MOPA sisältää lähes 400 pienessä tilassa toteutettavaa

motorista harjoitusta. DVD:lle on poimittu esimerkin-

omaisesti yli 50 harjoitusta motoriikan eri osa-alueilta.

Materiaali on tarkoitettu kaikille, jotka kaipaavat ide-

oita motorisesti ongelmaisten lasten opetukseen. Se

sopii myös päiväkoteihin ja liikuntakerhoille.

MOTO-TAITURIKSI – Vinkkejä ja virikkeitä 4–12-vuotiai-

den lasten motoristen taitojen harjoitteluun. Tuomi, J.

(2009). Suomen Mielenterveysseura, Perheliikunnan

koordinointi -hanke. Ladattavissa pdf-tiedostona verk-

kosivulta: www.mielenterveysseura.fi /fi les/173/

mototaituriksi_low.pdf

Opas antaa vinkkejä lasten ja aikuisten yhdessä to-

teuttamaan liikuntaan. Se soveltuu käytettäväksi niin

kotona, kerhoissa, päivähoidossa kuin koulussa.

Perheliikunnan vinkkikortit. (2011) Korttisarjan on tuot-

tanut Suomen Mielenterveysseuran Perheliikunnan

koordinointi -hanke valtakunnallisen perheliikuntaver-

koston kanssa. Kortit ladattavissa pdf-tiedostona verk-

kosivulta: www.perheliikunta.fi /fi les/perheliikunta/

Liikuntavinkit/Perheliikunnan_vinkkikortit.pdf

11 kortin sarja on suunniteltu niin perheiden kuin per-

heiden kanssa työskentelevien käyttöön. Korteista saa

vinkkejä perheliikuntaan sisällä ja ulkona.

Varhaisvuosien liikunta. Siren-Tiusanen, H., Karvonen,

P. & Vuorinen, R. (2003). VK-Kustannus Oy

Käytännönläheinen ja kokonaisvaltainen teos, joka si-

sältää runsaasti helposti omaksuttavia ideoita ja har-

joitteita pienten lasten liikunnan suunnitteluun ja sen

toteutukseen.

MATERIAALIA MUSIIKKIHARJOTTEISIIN

Kadonnut avain. Aistielämyksiä tarjoava musiikkiliikun-

taseikkailu. Mäki, M (2009). Kehitysvammaliitto ry, Opi-

ke. Kirja + CD.

Materiaali on suunniteltu 3–9-vuotiaille lapsille, jotka

hyötyvät tietoisesti tarjotuista aistikokemuksista, tun-

netaitoja kehittävistä keskusteluista sekä motoriikkaa,

kehon tietoista käyttöä ja kehonhahmottamista kehit-

tävistä harjoituksista. Soveltuu käytettäväksi päiväko-

dissa, koulussa, iltapäiväkerhoissa ja kotona.

Maharumpu. Vannasmaa, P. & Luukkanen, M. (2008).

Kehitysvammaliitto ry, Opike. Kirja + CD.

Maharumpu sisältää lauluja, loruja ja sävelmiä arjen

hetkiin. Materiaali soveltuu käytettäväksi erityises-

ti kehitysvammaisten oppilaiden opetuksessa sekä

pienten lasten päivähoidossa.

Rytmikylvyn Pikku-kuplat. Kivelä-Taskinen, E. (2008).

Kultanuotti. Kirja + CD.

Rytmiikan oppikirja varhaiskasvattajille, jotka opet-

tavat lapsia vauvoista kouluikään. Kirja sisältää tietoa

keskushermoston ja aivojen kehittymisestä, lapsen

motoristen taitojen ja tasapainoaistin kehittymisestä,

rytmitajusta ja musiikin vaikutuksista ihmiseen. Mate-

riaalipaketti sisältää mm. aistiharjoituksia, hahmotus-

leikkejä, lauluja, leikkejä ja tansseja.

Taputa! Kivelä-Taskinen, E. (2011). Kultanuotti. DVD.

Rytmileikki-DVD houkuttelee lapsia keksimään omia

leikkejä ja harjoitukset kehittävät rytmitajua, moto-

152/2012 KIELIPOLKU

riikkaa ja sosiaalisuutta. Se soveltuu kouluikäisten oh-

jaamiseen. Harjoitukset voidaan tehdä myös yhdessä

musiikin kanssa.

TIETOA MOTORIIKAN, MUSIIKIN JA OPPIMISEN YHTEYKSISTÄ

Aivot, oppimisen valmiu-

det ja koulunkäynti. Neuro- ja

kognitiotieteellinen näkökul-

ma. Tilannekatsaus tam-

mikuu 2012. Kujala,

T. Krause, C.

M., Sajaniemi,

N. Silvén, M.,

Jaakkola, T. &

Nyyssölä, M.

(toim.) (2012).

Muistiot 2012:1.

Opetushallitus. Ladattavissa

pdf-tiedostona verkkosivulta:

www.oph.fi/download/138958_

Aivot_oppimisen_valmiudet_

ja_koulunkaynti.PDF

Tilannekatsauksessa tarkas-

tellaan aivojen ja oppimisen

välistä suhdetta kognitio- ja

neurotieteellisestä näkökul-

masta. Teemoina ovat aivojen

kehittyminen ja siihen liittyvät

ilmiöt oppimisen kannalta, op- pimiseen liittyvät

ongelmat, kielen kehittyminen sekä liikunnan merki-

tys aivoille ja oppimiselle.

Liiku ja opi. Liikunnasta apua oppimisvaikeuksiin. Rin-

tala, P., Ahonen, T., Cantell, M. & Nissinen, A. (2005).

Jyväskylä: PS-kustannus.

Liikkumalla lapselle avautuu uusia sekä sosiaalisia

että kognitiivisia mahdollisuuksia oppia. Kirja lähtee

liikkeelle motoriikasta ja liikunnasta pohtien oppimis-

vaikeuksia liikunnan näkökulmasta ja pyrkii antamaan

erilaisia liikunnallisia mahdollisuuksia oppimisvaike-

uksia elämää helpottavaan toimintaan.

Motoriikka. Viholainen, H. & Ahonen, T. (2003). Teok-

sessa T. Siiskonen, T. Aro, T. Ahonen & R. Ketonen

(toim.), Joko se puhuu? Kielenkehityksen vaikeudet

varhaislapsuudessa (ss. 220-234). Opetus 2000. Jyväs-

kylä: PS-kustannus.

Motoriikka. Ahonen, T., Taipale-Oiva, S., Kokko, J., Kuit-

tinen, T. & Cantell, M. (2001). Teoksessa T. Ahonen, T.

Aro & T. Siiskonen (toim.), Sanat sekaisin? Kielelliset

oppimisvaikeudet ja opetus kouluiässä (ss.175-199).

Opetus 2000. Jyväskylä: Ps-kustannus.

Musiikkia aivoille läpi elämän. Särkämö, T. & Huoti-

lainen, M. Suomen Lääkärilehti, 17/2012, (ss.1334

– 1339). Ladattavissa pdf-tiedostona verk-

kosivulta: www.laakarilehti.fi /fi les/

nostot/nosto17_3.pdf

Artikkelissa kerrotaan musiikin

vaikutuksesta lapsen kielenke-

hitykseen jo vauvasta lähtien.

Näkökulmia liikuntapedagogiik-

kaan. Heikinaro-Johansson, P.

Huovinen, T. (toim.) (2007, 2. pai-

nos). Sanoma Pro Oy.

Kirjassa kuvataan liikuntaa ja sen

opettamista elämänkulun eri

vaiheissa. Se antaa myös

perustiedot moto-

risesta oppimi-

sesta, erilaisten

liikuntamuotojen

opettamisesta sekä

liikunnanopetuk-

sen soveltamisesta

erityisryhmiin kuulu-

ville henkilöille. Kirja

on tarkoitettu oppikir-

jaksi liikunta- ja kasva-

tusalan sekä sosiaali- ja

terveysalan koulutuk-

seen. Se soveltuu hyvin

myös käsikirjaksi kaikille

liikunnanopetuksen paris-

sa työskenteleville.

Psykomotoriikan käsikirja

– teoriaa ja käytäntöä lasten psykomo-

toriseen tukemiseen. Zimmer, R. (2011). Lahti: VK-

Kustannus Oy.

Kirjassa käsitellään erilaisia liikuntaan ja toimintaan

perustuvia mahdollisuuksia ja toimintamalleja, joiden

avulla lasten psykomotorista kehitystä ja toimintaky-

kyä voidaan monipuolisesti tukea. Punaisena lankana

ovat liikunnan merkitys positiivisen itsetunnon ja mi-

näkäsityksen muodostumisessa sekä lapsen kehityk-

sessä ja sen tukemisessa. Kirja soveltuu erinomaisesti

oppimateriaaliksi sekä ammattilaisten käsikirjaksi. ■

aa ja sosiaalisuutta. Se soveltuu kouluikäisten oh-

miseen. Harjoitukset voidaan tehdä myös yhdessä

iikin kanssa.

TIETOA MOTORIIKAN, MUSIIKIN JA OPPIMISEN HTEYKSISTÄ

t, oppimisen valmiu-

a koulunkäynti. Neuro- ja

nitiotieteellinen näkökul-

Tilannekatsaus tam-

uu 2012. Kujala,

rause, C.

Sajaniemi,

Silvén, M.,

kola, T. &

ssölä, M.

m.) (2012).

stiot 2012:1.

tushallitus. Ladattavissa

tiedostona verkkosivulta:

w.oph.fi/download/138958_

ot_oppimisen_valmiudet_

oulunkaynti.PDF

nnekatsauksessa tarkas-

an aivojen ja oppimisen

tä suhdetta kognitio- ja

rotieteellisestä näkökul-

ta. Teemoina ovat aivojen

ttyminen ja siihen liittyvät

öt oppimisen kannalta, op- pimiseen liittyvät

elmat, kielen kehittyminen sekä liikunnan merki-

ivoille ja oppimiselle.

ja opi. Liikunnasta apua oppimisvaikeuksiin. Rin-

P., Ahonen, T., Cantell, M. & Nissinen, A. (2005).

skylä: PS-kustannus.

umalla lapselle avautuu uusia sekä sosiaalisia

kognitiivisia mahdollisuuksia oppia. Ki

eelle motoriikasta

Aro & T. Siiskonen (toim.), Sanat se

oppimisvaikeudet ja opetus koului

Opetus 2000. Jyväskylä: Ps-kustann

Musiikkia aivoille läpi elämän. Sä

lainen, M. Suomen Lääkärileht

– 1339). Ladattavissa pd

kosivulta: www.

nostot/nosto1

Artikkelissa

vaikutuksest

hitykseen jo v

Näkökulmia

kaan. Heikin

Huovinen, T.

nos). Sanoma

Kirjassa kuvat

opettam

vaih

t

s

m

lii

sa

P

16KIELIPOLKU 2/2012

172/2012 KIELIPOLKU

KO

LU

MN

ITA

RJA

AU

TIO

Sijoitus harrastustoimintaan on kannattava panostus mielekkääseen ja aktiiviseen tulevaisuuteen.

Elämän pieniä suuria iloja on, kun lapsi löytää

itselleen liikunnan ilon, ja vielä kun hän oppii

sen kautta jotain uutta. Nuorimmainen poika-

ni, autisti, oppi adjektiivin vertailumuodot hevosen

satulassa. Talvisena iltapäivänä vaelsimme yhdessä,

minä ja lapsi, pienen pörröisen ponin selässä, lumi-

sella metsäpolulla. Polulla oli liikkunut muitakin he-

vosia, erikokoisia kavionjälkiä näkyi lumessa. Poika

totesi, että ponin jälki on pienempi kuin hevosen.

Siellä polulla lapselle valkeni ensimmäistä kertaa,

mitä vertailumuodot tarkoittavat.

Myös erityistä tukea tarvitsevalla lapsella ja nuo-

rella on oikeus liikkua ja harrastaa. Tavoitteet ja mer-

kitys ovat samat kuin muillakin: perustoimintojen ja

taitojen kehittäminen, yhdessä tekemisen ja osalli-

suuden kokeminen. Harrastustoiminta tukee muuta-

kin oppimista ja kehitystä; minäkuvan ja itsetunnon

vahvistumista, sosiaalisten taitojen kehittymistä,

kommunikaatiota ja ajattelua.

Oman erilaisuuden havaitseminen voi olla kova

koettelemus. Harrastukset estävät syrjäytymistä, sillä

niissä korostuu aktiivinen toimijuus, omat vaikutta-

mismahdollisuudet ja yhteisöllisyys.

Erityistä tukea tarvitsevien tasa-arvoinen mah-

dollisuus harrastuksiin ei toteudu itsestään. Tarvitaan

valinnanvaraa harrastustarjontaan, mahdollisesti

avustajia ja ohjaajia, joilla on motivaatiota perehtyä

erityistarpeisiin. Kaiken tämän saavuttamiseksi tarvi-

taan oma-aloitteisuutta ja yhteistyötä.

Harrastustoimintaa järjestäviä tahoja voivat olla

esimerkiksi kunnat, koulujen kerhot, kansalaisopis-

tot, yksityiset palveluntuottajat, yhdistykset ja yhtei-

söt. Näinä kroonisen resurssi- ja rahapulan aikoina

tehokkaaksi tavaksi järjestää aktiviteetteja on osoit-

tautunut verkostoyhteistyö, esimerkiksi yhdistykset

keskenään tai yhdistykset ja kunta yhdessä.

Kuntien tehtäviin kuuluu muun muassa sosiaalis-

ten ongelmien ehkäisy ja ihmisten omatoimisuuden

ja hyvinvoinnin tukeminen. Kunta saattaa tarjota esi-

merkiksi tilat ja välineet, ehkä ohjaajankin. Välillisesti

kunnat tukevat yhdistyksiä toiminta-avustuksin.

Harrastusryhmien syntyyn tarvitaan riittävästi ky-

syntää, toimintaa haluavien olisi löydettävä toisensa.

Liittykää siis yhdistyksiin tai perustakaa vapaamuo-

toisempia yhteistyöryhmiä, hakekaa yhteistyötä, ot-

takaa selvää osaajista sekä rahoitus- ja muista tuki-

mahdollisuuksista. Sijoitus harrastustoimintaan on

kannattava panostus mielekkääseen ja aktiiviseen

tulevaisuuteen.

Talvisesta ratsastusretkestämme on jo vuosia ai-

kaa. Ponipojasta on tullut teini, joka kuuntelee räp-

piä, pitää rumpujen soitosta ja luontoretkistä. Toivon

hänelle elämäniloa vahvistavia elämyksiä vastakin. ■

Tarja Autio on autistisen pojan äiti, toimittaja ja

Kielipolku-lehden toimitusneuvoston jäsen.

Oikeus kokea ja iloita

Pe

kk

a A

uti

o

18KIELIPOLKU 2/2012

Polkupyörät ovat jo pienestä asti

olleet Joni Kanervion juttu.

– Muistan, miten ala-as-

teella kaverini kanssa teimme hui-

mia temppuja pyörillämme. Kun jo

kolmas pyöräni hajosi kovassa käy-

tössä ollessani 9-vuotias, päättivät

vanhempani ostaa minulle 20-tuu-

maisen BMX-pyörän. Sillä temppuilu

oli helpompaa ja ennen kaikkea tur-

vallisempaa, 21-vuotias Kaarinassa

asuva nuorimies kertoo.

TEMPPUPYÖRÄILY SYNTYI KALIFORNIASSA

Temppupyöräily eli BMX on Kalifor-

niasta 60-luvulla alkunsa saanut har-

rastus- ja urheilulaji. Palms Parkissa

nuoriso-ohjaajana toiminut moto-

crosskuljettaja Ron Mackler rakensi

paikallisten nuorten kanssa hiekasta

pieniä motocrossratoja jäljitteleviä

ratoja polkupyörille. Lyhenne BMX

tuleekin englannin kielen sanoista

Bicycle Motocross.

Vuonna 1971 kuvattiin motocross-

dokumentti nimeltä On Any Sunday.

Elokuvassa kuvattiin ohimennen

myös nuoria ajamassa BMX:ää ja tä-

män elokuvan myötä nuoret ympäri

Amerikkaa kiinnostuivat lajista. Do-

kumentin jälkeen myös useat yrityk-

set kiinnostuivat BMX:stä ja alkoivat

kehittää ja valmistaa erilaisia välineitä

ja varusteita uuteen lajiin.

PYÖRÄ ON KEKSITTÄVÄ AINA UUDELLEEN

Temppupyörät ovat hakeneet erilai-

sia muotoja tähän päivään asti ja ke-

hitys jatkuu edelleen. Suomeen BMX

rantautui 80-luvulla. Myös pyöräilijät

itse haluavat kokoa ajan kehittää ja

parannella pyöriään. Joni ajoi kolmi-

sen vuotta ensimmäisellä temppu-

pyörällään, mutta säästi koko ajan

rahaa saadakseen entistä paremman.

– Sama tahti jatkuu edelleen,

koko ajan tekee mieli hienompaa

ja parempaa pyörää. Luulen, että

jokaisella BMX- ja MTB-pyöräilijällä

on pakonomainen tarve rakentaa ja

kehittää omasta pyörästään ainut-

laatuinen, erikoinen ja juuri itselleen

sopiva.

Joskus pyöränrakentaja tarvitsee

luovaa ajattelua, kun kaikkia tarvitta-

via osia ei välttämättä ole saatavissa

edes ulkomailta.

– Ostan yleensä Briteistä osia, joita

sitten vaihdan pyörääni. Viimeisem-

pänä hankintanani on 26 tuuman

vanteilla oleva pyörä runkoineen.

Tämä pyöräni onkin enemmän MTB

eli maasto- tai englanniksi mountain-

pyörä kuin BMX-pyörä, Joni kertoo.

KUUSI ERI TAPAA TEMPPUILLA

Temppupyöräilyssä on kuusi eri ala-

lajia. Racing on alkuperäinen BMX:n

muoto, jossa ajetaan pienikokoisella

motocrossradalla mahdollisimman

nopeasti eikä tehdä temppuja. Dirtti

ja trailssi sisältävät hyppyreissä aja-

mista samalla temppuja tehden.

Ramppi ja street vaativat samat olo-

suhteet kuin rullalautailu. Flätissä

tasapainotellaan ja temppuillaan ta-

saisella maalla.

BMX-harrastajat hyödyntävätkin

usein lajissaan samantyyppisiä ym-

päristöjä kuin rullalautailijat.

MTB:llä voi ajaa melkein kaikkea

mitä BMX-pyörälläkin. BMX- ja MTB-

katuajossa on kuitenkin se ero, että

BMX on enemmänkin temppuilua,

kun MTB:llä yritetään etsiä kaikkea

maaston korviketta, kuten vaikka-

pa rappusia, muureja ja aitoja, joilla

tehdä erilaisia asioita. BMX-pyörä on

jäykkä ja jouseton, kun taas MTB:ssä

on jouset, mikä mahdollistaa kor-

keammat hypyt.

– Temppupyöräilyssä on kivaa se,

että kukaan ei ole sanomassa mitä

pitää, saa tai voi tehdä. Jokainen saa

harrastaa lajia omalla tyylillään.

MA

RIA

NN

E K

ULM

ALA Temppupyöräilyä ja

videokuvausta

Joni Kanervio on temppupyöräillyt jo pienestä pojasta lähtien. Muista harrastuksistaan hän teki itselleen ammatin. Videokuvausta ja äänittämistä

harrastava nuorimies on nyt valmis media-assistentti.

Temppupyöräily eli BMX on motocrossia polkupyörällä.

An

tti S

imo

la

192/2012 KIELIPOLKU

TEMPPUPYÖRÄILYPAIKOISTA ON PULAA

Joni on opiskellut Oulussa ja siellä sijaitsee hänen mu-

kaansa yksi Suomen parhaista temppupyöräilypaikoista,

Hovinsuon skeittipuisto.

− Siellä tuli vietettyä opiskeluvuosina paljon aikaa.

Kerran olen myöhemminkin käynyt siellä kokeilemassa

uutta, upeaa hiekkahyppyriä, hän kertoo.

Turussa sen sijaan on vähemmän temppupyöräilijöille

osoitettuja paikkoja.

– Kupittaalla me pyöräilemme sulassa sovussa skeitta-

reiden kanssa. Talvella pyöräilyä voi harrastaa Cube-hallis-

sa, joka on tosi hyvä paikka. Siitä voi olla tyytyväinen, sillä

läheskään joka kaupungissa ei ole talviharjoittelupaikkaa.

Pienet haaverit kuuluvat Jonin mukaan väistämättä

tähän vauhdikkaaseen lajiin.

− Vaikka minulla on tarvittavat suojavarusteet, olen

kerran murtanut käteni ja kerran jalkani. Viimeksi sain leu-

kaani neljä tikkiä. Pienempiä mustelmia ja kolauksia en

ole edes jaksanut laskea, hän nauraa.

VIDEOHARRASTAJASTA MEDIA-ASSISTENTIKSI

Jonin pyöräilyharrastukseen liittyy läheisesti toinenkin

harrastus: videokuvaus. Hän osti yläasteella ollessaan

itselleen videokameran ja alkoi kuvata temppuja. Opis-

kellessaan media-assistentiksi Luovin ammattiopistossa

Oulussa hän pystyi hyödyntämään harrastustaan.

− Koulutukseemme sisältyi sekä video- että valoku-

vausta. Koulusta sain myös lainata parempia välineitä,

joilla kuvasin paljon pyöräilyharrastustani. Lisäksi editoin

ja nauhoitan musiikkia. Olen muun muassa äänittänyt

StrongBows-yhtyeen demon.

Joni valmistui media-assistentiksi keväällä 2011. Kuva-

ja äänialan harrastuksista tuli siis hänelle ammatti. Omat

laitteet ovat tällä hetkellä vahvasti hänen haaveissaan sa-

malla kun hän etsii kuumeisesti töitä.

Ahkera työntekijä siis odottaa tarjouksia työpaikoista

tai keikkahommista. Myös sponsori pyöräilyharrastuk-

seen olisi tervetullut. ■

Marianne Kulmala toimii neuropsykiatrisena

valmentajana Turun Nuortentalossa.

Jonin ja hänen ystäviensä temppupyöräilyä voi katsoa vi-

deolta verkkosivuilla: http://vimeo.com/25942870

http://www.youtube.com/user/piko92/videos

Temppupyörän kehittelyyn jää koukkuun. – Koko ajan tekee mieli hienompaa ja pa-rempaa pyörää, Joni Kanervio kertoo.

An

tti S

imo

la

20KIELIPOLKU 2/2012

Aivoliitto ry:n omistama Suo-

men Nuortentalo Oy tukee

asiakkaidensa arjessa selviy-

tymistä yksilöllisesti suunniteltujen

palveluiden avulla. Palveluja tarjo-

taan arjen ja asumisen tueksi sekä

asumisyksiköissä Turun, Kuopion ja

Jyvässeudun Nuortentaloilla että

avopalveluiden avulla kaikenikäisten

asiakkaiden omissa asumis- ja toi-

mintaympäristöissä.

JYVÄSSEUDUN NUORTENTALON

ENSIMMÄINEN ASUKAS

Jyvässeudun Nuortentalo avasi oven-

sa asukkaille syksyllä 2006. Tuolloin

ensimmäisenä asukkaana Kuuhan-

kaveden rannalla Hankasalmella

sijaitsevaan Nuortentaloon muutti

parikymppinen helsinkiläismies Jan-

Erik Leikkari. Muutto pääkaupungin

vilskeestä järvien ja metsien ympä-

röimään maisemaan sujui ilman suu-

rempia sopeutumisvaikeuksia.

– Hankasalmella on hiljaisempaa

kuin Helsingissä. Täällä on helpompi

asioida, kun oppii tuntemaan ne ih-

miset, jotka ovat töissä työvoimatoi-

mistossa tai Kelassa, hän kertoo.

KOKEMUSTEN JA TIEDON VÄLITTÄJÄ

Jan-Erik on ollut haastateltavana

alan ammattilaisten ja muiden kiin-

nostuneiden edessä kevään aikana

Suomen Nuortentalon järjestämissä

Neuropsykiatrinen erityisvaikeus ar-

jessa -luentotilaisuuksissa Jyväskylän

ja Pieksämäen Bovallius-ammatti-

opistoilla.

Hän on kertonut tilaisuuksissa

kielelliseen erityisvaikeuteensa liit-

tyvistä tuen tarpeistaan arjessa se-

kä kokemuksistaan Nuortentalon

palveluista. Jyväskylän tilaisuus oli

Jan-Erikille ensimmäinen kerta olla

haastateltavana suuren ihmisjoukon

edessä ja se luonnollisesti jännitti

häntä. Hän kuitenkin koki, että kaik-

ki haastattelussa sujui hyvin ja hän

nautti esiintymisestä. Jan-Erik pitää

tällaisia esiintymisiä tärkeinä.

– Olisi hyvä, että ihmiset ymmär-

täisivät kielellistä erityisvaikeutta pa-

remmin ja näin heidän kanssaan olisi

sitten helpompi tulla toimeen, Jan-

Erik perustelee.

LUONTORETKIÄ JA YHTEISIÄ HARRASTUKSIA

Haastatteluissa Jan-Erik kertoi elä-

mästään Nuortentalolla. Nuorten-

talotoiminnassa hän piti erityisesti

retkistä luontoon kalastamaan, ve-

neilemään, marjastamaan tai mök-

keilemään.

– Minulla on hyviä muistoja. Eri-

tyisesti mieleen ovat jääneet retkien

lisäksi muut yhteiset toiminnat, kuten

liikuntavuorot, yhteisruokailut ja lu-

kuryhmä. Tyttöystäväkin sieltä tart-

tui mukaan, hän muistelee hymyssä

suin.

EV

ELI

INA

VA

SK

ELA

INE

N

Jan-Erik itsenäistyy Nuortentalon tuella

Jan-Erik Leikkari asuu rivitaloyksiössä Hankasalmella, mutta suunnittelee yhteen muuttamista tyttöystävänsä kanssa. Hän etsii myös ahkerasti

työpaikkaa. Tähän elämänvaiheeseen on edetty pikku hiljaa pienempien välitavoitteiden avulla. Ohjausta ja valmennusta Jan-Erik on saanut Suomen Nuortentalon asumis- ja valmennuspalveluilta. Matkalla kohti itsenäisempää

elämää on iloittu jo monista onnistumisen kokemuksista.

Jan-Erik Leikkari kertoi elämästään ja arjestaan luentotilaisuudessa Jyväskylässä.

Eve

liin

a V

ask

ela

ine

n

212/2012 KIELIPOLKU

TUKEA OPISKELUUN JA ARJEN ASKAREISIIN

Jan-Erik asui Nuortentalolla noin kol-

me vuotta ja opiskeli tuona aikana jo

toisen ammatin itselleen Jyväskylän

aikuisopistossa. Aiemmin hän oli val-

mistunut maalariksi Keskuspuiston

ammattiopistolta Helsingistä.

– Opiskelin vielä merkonomiksi ja

sain Nuortentalolta tukea opintoihi-

ni. Minulla on kielellinen erityisvai-

keus ja vaikeuksia keskittymisessä.

Oli hyvä juttu, että sain apua myös

virastoissa asioimiseen ja asioiden

hoitamiseen.

Jan-Erikiä autettiin myös työhar-

joittelupaikan löytymisessä. Arkias-

kareissa, kuten ruoanlaitossa, siivouk-

sessa sekä kauppa-asioiden hoitami-

sessa ohjaajat neuvoivat aluksi ihan

kädestä pitäen.

– Lisäksi minulla oli apuna kirjalli-

sia ohjeita ja käytössä viikko-ohjelma,

hän kertoo saamastaan tuesta.

VALMENNUS JATKUU OMASSA ASUNNOSSA

Jan-Erik siirtyi Nuortentalolta omaan

asuntoon Hankasalmelle kaksi vuot-

ta sitten. Hän saa edelleen tukea

neuropsykiatrisen valmennuksen

muodossa Nuortentalolta. Muutto-

vaiheessa häntä autettiin asunnon

hankkimisessa, muutossa ja siihen

liittyvien paperiasioiden hoitamises-

sa.

– Olen kehittynyt monilla arjen

osa-alueilla. Tarvitsen vieläkin tukea

virastoasioiden hoidossa, mutta en

niin paljon kuin ennen. Tarvitsen yhä

valmennusta myös arjen juttuihin,

työn hakuun ja diagnoosini käsitte-

lyyn. Lisäksi saamme nyt apua yhdes-

sä tyttöystävän kanssa yhteen muut-

toon liittyvien asioiden miettimiseen,

Jan-Erik kuvaa.

Nuorten ohjaaja ja neuropsykiat-

rinen valmentaja Niina Valkonen

korostaakin, että Nuortentalolla opit-

tujen asioiden siirtyminen omaan

asuntoon ja itsenäiseen elämään on

tärkeää. Siksi valmennus jatkuu myös

asukkaiden muuttaessa pois Nuor-

tentalolta.

– Haluaisin asunnon ehkä Helsin-

gistä ja muuttaa sinne tyttöystävän

kanssa. Lisäksi toivoisin löytäväni

mukavan työpaikan, Jan-Erik listaa

lopuksi tulevaisuuden haaveitaan ja

suunnitelmiaan. ■

Eveliina Vaskelainen toimii

Jyvässeudun Nuortentalon

vastaavana ohjaajana.

Arjen askareet sujuvat jo Jan-Erik Leikkarilta omassakin kodissa.

Merkonomiksi Nuortentalossa opiskellut Jan-Erik Leikkari etsii nyt työtä.

Ee

va

Sa

lom

aa

Ee

va

Sa

lom

aa

Lisätietoja Suomen Nuortentalon

palveluista:

www.nuortentalo.fi

Jyvässeudun Nuortentalo

p. 050 303 7703

eveliina.vaskelainen@nuortentalo.fi

Kuopion Nuortentalo

p. 040 562 9118

satu.pasanen@nuortentalo.fi

Turun Nuortentalo

p. 050 442 0092

heidi.selonen@nuortentalo.fi

Turun seudun valmennuspalvelut

p. 050 447 87 63

pia.laverman@nuortentalo.fi

22KIELIPOLKU 2/2012

Vuosittain noin 4 000 nuorta

jää peruskoulun jälkeen ilman

jatkokoulutuspaikkaa. Lisäksi

neljäsosa keskeyttää ammatillisen

koulutuksen ja noin joka kymmenes

lukion. Näin jokaisesta ikäluokasta

15 prosenttia jää vaille toisen asteen

tutkintoa. 20–29-vuotiaista pelkän

perusasteen varassa olevia on noin

110 000. Alle 29-vuotiaita työttömiä

on noin 55 000. Kokonaan työn ja

koulutuksen ulkopuolella olevien

kouluttamattomien nuorten määrä

on selvitysten mukaan noin 40 000.

Näiden lukujen valossa työ- ja

elinkeinoministeriö asetti työryhmän

valmistelemaan nuorten yhteiskun-

tatakuuta. Sen tavoitteena on, että

kaikki nuoret löytävät polun koulu-

tukseen ja työhön. Yhteiskuntatakuu

tulee täysimääräisesti voimaan vuo-

den 2013 alusta. Takuun tarkoituk-

sena on taata koulutus-, harjoittelu-,

työpaja-, kuntoutus- tai työpaikka

kaikille alle 25-vuotiaille sekä alle

30-vuotiaille vastavalmistuneille.

NUORTEN AIKUISTEN OSAAMISOHJELMA

Tulevia sukupolvia koskevien ehdo-

tuksien lisäksi työryhmä esittää pe-

rustettavaksi määräaikaista nuorten

aikuisten osaamisohjelmaa vuosille

2013–2016. Tätä ei ole mahdollista

toteuttaa yhteiskuntatakuuseen va-

ratulla 60 miljoonalla eurolla, vaan

siihen esitetään lisävaroja kehysrii-

hessä päätettäväksi. Tavoitteena on,

että vuonna 2016 nuorten palvelu-

verkosto toimii, eikä yhteiskunnalli-

seen marginaaliin ajautuneita nuoria

aikuisia ole laajassa mittakaavassa.

TYÖRYHMÄN JATKOTYÖ

Jatkotyössään työryhmä keskittyy

nuorten palvelujärjestelmän toimi-

vuutta koskeviin kysymyksiin, jotka

liittyvät koulutukseen, työllistymi-

seen ja kuntien toimintaan. Tässä

yhteydessä uusia toimintamalleja

haetaan työnantajien, työmarkkina-

järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan

toimijoiden sekä nuorten kanssa. ■

Satu Lukka toimii

järjestösuunnittelijana Aivoliitossa.

SA

TU L

UK

KA Yhteiskuntatakuu

kaikille nuorilleMerkittävä osa suomalaisista nuorista jää ilman toisen asteen tutkintoa. Myös nuorten työttömyys on vakava ongelma. Nuorten yhteiskuntatakuulla pyritään

ehkäisemään nuorten syrjäytymistä pysyvästi työmarkkinoilta.

Yhteiskuntatakuun koulutus-takuu perusasteen päättäneille nuorille, jotka ovat vailla koulu-tuspaikkaa tai tutkintoa:

• Lisätään ammatillisen koulu-

tuksen aloituspaikkoja niillä alueilla,

joilla on muita vähemmän paikkoja

suhteessa nuorisoikäluokkaan.

• Muutetaan ammatillisen pe-

ruskoulutuksen opiskelijaksi otta-

misen kriteereitä.

• Korotetaan työnantajalle osoi-

tettavaa koulutuskorvausta koulu-

tustakuun piirissä oleville nuorille

ja tuetaan oppisopimuskoulutusta.

Yhteiskuntatakuu nuorille, jotka ovat työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistoissa (TE-toimistoissa):

• Lisätään TE-toimistojen palve-

lujen tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

• Lisätään TE-toimistojen uraoh-

jausmahdollisuuksia .

• Vakinaistetaan Sanssi-kortti,

jonka on todettu alentavan työn-

antajien kynnystä palkata nuoria.

• Lisätään maahanmuuttaja-

nuorten opiskeluvalmiuksia tuke-

vaa koulutusta ja kielikoulutusta.

• Kehitetään uusia yrittämisen ja

yrittäjyyden edistämisen muotoja.

Yhteiskuntatakuu nuorille, joi-den ei tiedetä olevan mukana missään aktiivisessa toiminnassa tai jotka tarvitsevat muuta tukea:

• Säädetään kunnille vastuu pe-

rusopetuksen päättävien nuorten

ohjauksesta.

• Vahvistetaan nuorten työpaja-

toimintaa ja parannetaan sen katta-

vuutta.

• Laajennetaan etsivä nuoriso-

työ koko maahan.

• Tehostetaan nuorisolain muu-

toksen toimeenpanoa nuorten oh-

jaus- ja palveluverkostoissa.

TYÖRYHMÄN KESKEISIMMÄT EHDOTUKSET

Lisätietoja: Työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön tie-

dote 15.3.2012, www.tem.fi

232/2012 KIELIPOLKU

24KIELIPOLKU 2/2012

Kansainvälistä aivoviikkoa vie-

tettiin viikolla 11 ja viikon ai-

kana Neurologisten vammais-

järjestöjen (NV) alueryhmät järjesti-

vät tapahtumia eri puolilla Suomea.

Alueryhmissä vapaaehtoiset yhdis-

tysten jäsenet järjestävät tapahtumia

järjestötyöntekijöiden tuella oman

alueen tarpeisiin. Osallistujamäärät

kertovat, että tarvetta tällaisille il-

maistapahtumille on.

LAPPEENRANNASSA AIHEENA VUOROVAIKUTUS

Lappeenrannan tapahtumassa vuo-

den 2012 Toimiva arki -teemaa lä-

hestyttiin puhevammaisen henkilön

kommunikaation ja vuorovaikutuk-

sen tukemisen näkökulmasta. Täy-

sivaltainen yhteiskunnallinen osalli-

suus tai toimiva arki ei voi puhevam-

maisen henkilön kohdalla toteutua,

ellei hänellä ole toimivaa vuorovaiku-

tuskanavaa.

Aiheesta olivat puhumassa viitto-

makielen- ja puhevammaisten tulkki

Marianna Mikkonen ja puhetera-

peutti Annakaisa Ojanen Tikotee-

kista. Ojanen kertoi kommunikoin-

nin apuvälineistä sekä siitä, mistä ja

miten niitä tulee hakea. Tikoteekki,

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspii-

rin apuvälinekeskus sekä Aivoliitto

esittelivät tilaisuudessa kommuni-

koinnin apuvälineitä. Tilaisuudessa

oli noin 140 kuulijaa.

ELI

NA

VIE

NO

NE

N, S

ATU

LU

KK

A J

A H

ELL

Ä V

ILJA

NE

N

Aivoviikolla tapahtui ympäri Suomea

Aivoviikolla maaliskuussa Neurologisten

vammaisjärjestöjen alueryhmät järjestivät

tapahtumia. Niissä käsiteltiin eri

näkökulmista kuluvan vuoden teemaa Toimiva

arki.

Viittomakielen- ja puhevammaisten tulkki Marianna Mikkonen puhui puhevammaisen henkilön vuorovaikutuksen tarpeista.

He

llä V

ilja

ne

n

252/2012 KIELIPOLKU

KOTKASSA RATKOTTIIN KOMMUNIKOINNIN

HAASTEITA

Kotkan iltatapahtuma Kommunikoin-

nin haasteet arjessa keräsi kirjastolle

lähemmäs 80 henkeä.

Puheterapeutti Anne Länsimies

kertoi työntekijän näkövinkkelistä

erilaisista haasteista ja tarjosi myös

arkea selkeyttäviä ratkaisuja niihin.

Kokemuspuheenvuoron käytti Marjo Jokisalo puhevammaisten tulkki An-ne Eväkosken kanssa. Puheenvuo-

ron tärkeä anti oli, ettei ketään saa jät-

tää keskusteluiden tai toiminnan ul-

kopuolelle sen vuoksi, ettei hän kyke-

ne kommunikoimaan samalla tavalla

tai samalla nopeudella kuin muut ih-

miset. Myös tämän tapahtuman yh-

teydessä oli esillä kommunikoinnin

apuvälineitä ja tukimateriaaleja.

LAHDESSA KUULTIIN ARJEN KOKEMUKSISTA

Lahden alueen verkosto toteutti

saman päivän aikana kaksi eri tilai-

suutta aiheenaan Toimiva arki. Tilai-

suuksissa oli useita kokemuspuheen-

vuoroja, jotka keräsivät kuulijoita yh-

teensä yli 80. Puheenvuoroissa joko

vammaiset, sairastuneet, erityispiir-

teiden kanssa elävät ihmiset tai hei-

dän omaiset kertoivat kokemuksiaan

omasta näkökulmastaan.

Päijät-Hämeen Autismi- ja Asper-

geryhdistyksen Tuula Peltola kertoi

tilaisuuksissa Asperger-pojan äidin

näkökulmasta koulumaailman haas-

teista ja onnistumisen kokemuksista.

Lahden Seudun CP-yhdistyksen Pek-ka Solasaari kertoi muun muassa

työllistymisen ratkaisuista ja piirtei-

den erilaisuudesta jokaisella vam-

maisella ihmisellä. Lahden seudun

ADHD-yhdistyksen Helena Kuokka-nen käytti iltatilaisuudessa positiivi-

sen puheenvuoron. Hän kertoi äidin

näkökulmasta niistä vahvuuksista,

joita on henkilöllä, jolla on todettu

adhd. Kaikissa muissakin päivän ai-

kana käytetyissä puheenvuoroissa

positiivisuus nousi tärkeänä voima-

varana esiin.

Lahden ja Kotkan tilaisuuksien

päätteeksi katsottiin osia NV-verkos-

ton tuottamasta uudesta Pala palalta

– eväitä elämään -dokumentista. Mo-

lempien paikkakuntien kirjastoilla oli

Aivoviikon ajan NV-verkoston ja pai-

kallisyhdistysten esitepöydät, joista

asiasta kiinnostuneet kirjastoilla kävi-

jät saivat tietoa kätevästi mukaansa.

HELSINGISSÄ POHDITTIIN ITSENÄISEN ARJEN

TOTEUTUMISTA

Helsingissä pääkaupunkiseudun NV-

verkosto järjesti jäsenistölle tilaisuu-

den, jonka teemana oli Toimiva arki

− miten itsenäinen arki toteutuu?

Tilaisuus järjestettiin Kampin palve-

lukeskuksessa iltatilaisuutena.

Helsingin kaupungin apulaiskau-

punginjohtaja Pekka Sauri esitteli

2000-luvulla toteutettua Helsinki kai-

kille -projektia. Hankkeen tavoitteena

on ollut tuottaa kaupungille esteet-

tömyyssuunnitelma sekä kehittää

tarkoituksenmukaisia käytäntöjä ja

toimintamalleja esteettömyyden

toteuttamiseksi. Saurin esitys viritti

vilkasta keskustelua muun muassa

lumisen talven aiheuttamista esteis-

tä ja myönteisistäkin puolista sekä

hissien rakentamisesta kaupungin

pienkerrostaloihin. Helsingin kau-

punki tekee hankkeessa yhteistyötä

vammaisneuvoston kanssa, jossa on

myös Neurologisten vammaisjärjes-

töjen edustus.

Yhdistysten kokemuskouluttajat

esittivät omakohtaisia puheenvuo-

rojaan siitä, miten neurologisen sai-

rauden kanssa pärjää arjessa ja mil-

laisia ratkaisuja kukin on kohdallaan

löytänyt. Erinomaisia puheenvuoroja

käyttivät tilaisuudessa Mervi Piispa-nen Suomen Aspergeryhdistyksestä,

Helinä Kujansuu Epilepsiayhdistyk-

sestä, Anu Niskanen MS-yhdistyk-

sestä ja Liisa Erähalme Parkinson-

yhdistyksestä.

Tilaisuuden puheenjohtajana

toimi Seppo Sarkkula Helsingin

epilepsiayhdistyksestä. Illan aikana

oli mahdollisuus tutustua järjestöjen

näyttelyyn ja seurata Pala palalta −

eväitä elämään -dokumenttia.

Tilaisuuteen osallistui noin 45

sairastavaa ja läheistä. Illan päätteek-

si viriteltiin myös uusia yhteistyön

mahdollisuuksia ja esitettiin toiveita

vastaavanlaiselle yhteistyölle, jossa

yhdistysten jäsenistö pääsisi tutustu-

maan enemmän toisiinsa. ■

Elina Vienonen toimii järjestösuunnit-

telijana Autismi- ja Aspergerliitossa ja

Satu Lukka Aivoliitossa. Hellä Viljanen

toimii aluesihteerinä Epilepsialiitossa.

Puheterapeutti Annakaisa Ojanen esitteli kommunikoinnin apuvälineitä Lap-peenrannassa.

He

llä v

ilja

ne

n

KIELIPOLKU 2/201226

TUNNE PULSSISI ALOITTAA AIVOLIITON YKSI ELÄMÄ -HANKKEET

Yksi elämä on Raha-automaattiyhdistyksen (RAY)

rahoittama ja Aivoliiton, Suomen Diabetesliiton ja

Suomen Sydänliiton hankekokonaisuus, jonka ta-

voitteena on kokonaisvaltainen valtimoterveyden

edistäminen.

Yksi elämä -hankkeet pyrkivät siihen, että ihmiset

tahtovat edistää omaa terveyttään ja tietävät saavan-

sa tarvittaessa hyvää hoitoa. Yksi elämä -hankekoko-

naisuus sisältää useita osahankkeita, jotka ajoittuvat

vuosille 2012–2017. Tarkoituksena on vaikuttaa vä-

estöön, terveydenhuoltoon ja koko yhteiskuntaan

siten, että kansanterveys paranee. Hankkeiden pää-

tavoitteena on tukea valtimoterveyttä läpi elämän,

ehkäistä valtimosairauksia ja edistää varhaista diag-

nosointia sekä sisällyttää kuntoutus ja vertaistuki

kiinteäksi osaksi sairauksien hoitoa.

Tunne pulssisi

Yksi elämä -hankekokonaisuuden osahanke Tunne

pulssisi (2012–2015) on lähtenyt käyntiin. Aivoliiton

ja Sydänliiton yhteisellä hankkeella pyritään lisää-

mään eteisvärinätietoisuutta. Eteisvärinä (fl immeri)

on yleisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö. Noin

joka kymmenennellä yli 65-vuotiaalla on eteisväri-

nä. Eteisvärinän suurin merkitys on sen osuus aivoin-

farktin taustatekijänä. Huomattavaa vahinkoa syntyy

siitä, että eteisvärinä jää liian usein huomaamatta.

Tiedottamalla väestölle ja terveydenhuollon am-

mattilaisille eteisvärinän merkityksestä sekä opet-

tamalla pulssin tunnustelua ja epäsäännöllisen syk-

keen tunnistamista laajasti yli 60-vuotiaalle väestölle,

helpottuu eteisvärinän havaitseminen ajoissa ja siten

on mahdollista ehkäistä vakavia seurauksia. Tiedo-

tus voidaan toteuttaa parhaiten viestintä- ja toimin-

takampanjalla, jonka järjestöt toteuttavat yhdessä

omia verkostojaan hyödyntäen. Eteisvärinän havait-

seminen ja hyvä hoito ja siten aivoinfarktin ehkäisy

ovat kansantaloudellisesti merkittävin ikäihmisen

arkea keskeisesti turvaava toimenpide.

Tavoitteena on, että väestö tiedostaa eteisvärinän

ja pulssin tuntemisen merkityksen ja osaa hakeutua

ajoissa hoitoon. Näin eteisvärinän tunnistaminen jää

pysyvästi terveydenhuollon ja vanhustyön ammatti-

laisten koulutukseen ja hoitorutiineihin. Lisäksi eteis-

värinäneuvonnasta tulee osa järjestöjen toimintaa ja

vapaaehtoistyötä.

Tunne pulssisi -hankkeessa Aivoliiton vastuulla

ovat viestintäkampanja, opetusaineistojen tuotta-

minen sekä ammattihenkilökunnan koulutustapah-

tumat. Viestintäkampanjassa pyritään tavoittamaan

mahdollisimman kattavasti yli 60-vuotias väestö sekä

terveydenhuollon ja vanhustyön ammattihenkilöt.

Aivoliiton Yksi elämä -hankkeissa työskentelevät

projektipäällikkönä Marika Railila, viestintäsuunnit-

telijana Miia Suoyrjö, liikuntasuunnittelijana Virpi Lumimäki ja projektisihteerinä Anna Helin-Välkky sekä Tunne pulssisi -hankkeen tiedottajana Liisa Koivula ja koulutussuunnittelijana Anita Rajala.

Heidän lisäkseen koko liiton muu henkilökunta osal-

listuu omalta osaltaan hankkeeseen.

Yksi elämä -hankkeiden etenemistä seurataan

lehden seuraavissa numeroissa.

Lisätietoja: projektipäällikkö Marika Railila, Aivolii-

ton Yksi elämä -hankkeet, p. 040 5437 287,

marika.railila@aivoliitto.fi

Anna Helin-Välkky projektisihteeriksi

Anna Helin-Välkky on aloittanut maaliskuussa pro-

jektisihteerinä Aivoliiton Yksi elämä -hankkeiden

parissa. Annan toimipaikka on Helsingin aluetoimis-

tossa.

Anna on koulutukseltaan fi losofi an maisteri. Tut-

kintonsa hän on suorittanut Helsingin yliopistossa.

Pääaineenaan

hänellä oli

suomen kieli

ja sivuaineena

kotimainen kir-

jallisuus. Hänen

opintojensa eri-

koisalana oli so-

siolingvistiikka

ja kieli sosiaa-

lisena ilmiönä.

Hän on opiskel-

lut myös radio-

toimittamista

ja työskennellyt

aikaisemmin MTV Mediassa mediatuotannon ja tv-

viestinnän parissa.

Annan perheeseen kuuluu aviomies. Anna viet-

tää vapaa-aikaansa pääosin valokuvauksen, eloku-

vien ja kuntosaliliikunnan merkeissä. Niiden ohella

erilaiset kulttuuritapahtumat, musiikki ja lukeminen

Pa

si Hytti

Liitto tiedottaa

272/2012 KIELIPOLKU

ovat hänelle myös tärkeitä harrastuksia. Kesäisin

pyöräilyharrastus vie hänet ihastelemaan Suomen

kaunista luontoa.

Liisa Koivula tiedottajaksi

Toimittaja Liisa Koivula on aloittanut työnsä Tunne

pulssisi -hankkeen tiedottajana. Tehtävä on toistai-

seksi puolipäiväinen.

Liisa on yhteiskuntatieteitten maisteri ja lääketie-

teeseen sekä lääketeollisuuteen erikoistunut vapaa

toimittaja. Hän on tehnyt juttuja moniin suomalaisiin

aikakaus- ja ammattilehtiin.

− Ihmisen biologia on äärimmäisen kiehtovaa, ja

hyvin mielenkiintoista on myös se, kuinka me eri ai-

koina määritämme terveyden ja sairauden. Viime ai-

koina olen seurannut muun muassa tutkimusta, joka

on hiljalleen alkanut muuttaa käsitystämme aivojen

kyvystä toipua ja kompensoida omia toimintojaan,

Liisa kertoo.

Tunne pulssisi -tiedottajana Liisalla on yksi tavoi-

te ylitse muiden: tuoda kaikkien tietoisuuteen eteis-

värinän ja aivoinfarktien yhteyttä.

− Tarvitsemme värinä-älyä, sillä estetään monta

aivoinfarktia, hän tiivistää.

Liisa puoliso on myös toimittaja, ja hänen lähipii-

rinsä kuuluu kaksi puolison lasta perheineen. Vapaa-

aikoina hän lukee, harrastaa liikuntaa, kokkaa ja tark-

kailee saaristoluontoa Korppoossa.

Anita Rajala koulutussuunnittelijaksi

Anita Rajala on aloittanut koulutussuunnittelija-

na Tunne pulssisi -hankkeessa huhtikuussa. Hänen

toimipaikkansa on Aivoliiton toimistossa Turussa.

Anitan vastuualueeseen kuuluvat sosiaali- ja tervey-

denhuollon ammattilaisten ja asiantuntijoiden kou-

lutustapahtumien suunnittelu ja organisointi sekä

erilaisten opetusaineistojen suunnittelu ja tuotta-

minen yhteistyössä muiden hankekumppaneiden

kanssa.

Koulutukseltaan Anita on kasvatustieteen kandi-

daatti, sairaanhoidonopettaja ja suuhygienisti. En-

nen Turkuun asettumistaan Anita on työskennellyt

eri puolilla Suomea terveydenhuollossa suuhygienis-

tinä ja osastonhoitajana. Turun ammattikorkeakou-

lussa hän on toiminut opettajana yli kaksikymmentä

vuotta. Työ on sisältänyt opetuksen lisäksi esimies-

tehtäviä ja erilaisia kehittämisprojekteja sekä suun

terveydenhuollon koulutusohjelmassa että moniam-

matillisessa aikuiskoulutuksessa.

Järjestökokemusta Anita on hankkinut toimimal-

la vuodesta 2009 lähtien Suomen Sydänliiton pro-

jektissa ohjaajakouluttajana. Mielenkiinto ihmisten

hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä sek-

torirajat ylittävään yhteistyöhön ovat säilyneet toi-

mintaa ohjaavina punaisina lankoina työtehtävistä

ja työpaikoista riippumatta.

Perheeseen kuuluu kesällä armeijaan menevä

poika. Ikuiseksi opiskelijaksi ja oppijaksi tunnustau-

tuvan Anitan harrastuksiin kuuluvat lukeminen, lii-

kunta ja ulkoilu eri muodoissaan.

HENKILÖVAIHDOS TURUN NUORTENTALOSSA

Turun Nuortentalolla vastaavana ohjaajana toi-

minut Anne Ingman on jäänyt hoitovapaalle

2.5.-31.12.2012 väliseksi ajaksi. Hänen sijaisekseen

tulee Turun Nuortentalon ohjaajana toiminut Hei-di Selonen. Heidin tavoittaa puhelimitse nume-

Liisa Koivula (vas.) ja Anita Rajala ovat aloittaneet Tunne pulssisi -hankkeessa.

Liitto tiedottaa

Ha

nn

e It

äri

nn

e

KIELIPOLKU 2/201228

rosta 050 442 0092 ja sähköpostilla osoitteesta

heidi.selonen@nuortentalo.fi .

KYSELY SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTOPALVELUISTA

Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut ovat

jatkuvassa muutoksessa muun muassa säästötoi-

menpiteiden, lakimuutosten ja aluehallinnollisten

uudistusten myötä. Suomessa kunnilla on laajat

velvoitteet ja valtuudet toteuttaa sosiaali- ja terve-

ydenhuollon palveluja kuntatasolla. Tämä aiheuttaa

alueellista epätasa-arvoa palvelujen laadussa ja saa-

tavuudessa.

Jatkuva yhteiskunnallinen muutos aiheuttaa

haasteita järjestöjen oikeuksienvalvontatyölle. Ai-

voliitto haluaa kartoittaa jäsenistönsä sosiaali- ja

terveydenhuoltopalvelujen saatavuutta pienimuo-

toisella kyselyllä. Kyselyn tulosten avulla haluamme

kohdentaa järjestömme oikeuksienvalvontatoimin-

taa paremmin jäsenistömme tarpeita vastaavaksi.

Käy vastaamassa kyselyyn 30.6.2012 mennessä

osoitteessa www.aivoliitto.fi . Tuloksia käsitellään ti-

lastollisena joukkona ja luottamuksellisesti. Mielipi-

teesi on meille arvokas, kiitos vaivannäöstäsi!

AIVOLIITON TOIMISTO KIINNI HEINÄKUUN

Aivoliiton toimisto on suljettuna kesällä neljän viikon ajan 2.7.−29.7.2012.

Toivotamme kaikille aurinkoista ja hyvää kesää!

Liitto tiedottaa

NUORTEN KURSSEILLA VIELÄ TILAASeuraaville kursseille mahtuu vielä mukaan. Kurssit on suunnattu henkilöille, joilla on kielel-linen erityisvaikeus. Hakuaika on päättynyt tai päättymäisillään, mutta hakemuksia otetaan vielä vastaan. Toimi siis pian!

• Aktivointi- ja elämyskurssi 14-16-vuotiaille nuorille, joilla on

kielellinen erityisvaikeus

9.7.-14.7.2012 Summassaari

• Kurssi yli 18-vuotiaille nuorille aikuisille, joilla on kielellinen

erityisvaikeus

16.7.-20.7.2012 Suvituuli

Tule viettämään antoisa kurssiviikko muiden nuorten kanssa. Pääset muun muassa tutustumaan erilaisiin harrastusmahdollisuuksiin. Lisätietoja Aivoliitosta, p. 02 2138 200.

292/2012 KIELIPOLKU

Erityishuomiota ensi syksyn

kunnallisvaaleissa vaatii toi-

minta- ja työkyvyn palauttava

kuntoutus. Lailla säädetyt palvelut

vaihtelevat luvattoman paljon eri

kunnissa. Valitettavasti kuntoutuja

saattaa joutua tekemään vaatimuksia

ja todistamaan oikeutensa niihin, jos

kunnan säästöinto voittaa palveluta-

voitteet. Tukistusta tarvitsevat yhtä

hyvin viranhaltijat kuin tähänastiset

luottamushenkilötkin.

VAALIVAIKUTTAMINEN OSANA YKSI ELÄMÄ

-HANKETTA

Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto

osallistuvat kuntavaalikeskusteluun

ainutlaatuisessa yhteishankkeessa

Yksi elämä. Ehdokkaille laaditaan

omat tietopaketit. Vaikuttaminen on

osa hanketta.

Kuntalaiset ja järjestöt voivat vai-

kuttaa – ja niiden pitää vaikuttaa –

sekä vaalikeskustelun aiheisiin että

laatuun. Myös paikallisasioita käsit-

televää julkista sanaa pitää käyttää

hyväksi. Kuntien säästämisvimman

ja puutteellisen terveysjohtamisen

vuoksi terveyspolitiikka on lähinnä

korjaavaa eli sairastuneiden hoita-

mista ja kuntouttamista. Suunni-

telmallinen ehkäisevä toiminta on

usein vierasta. Päähuomio on lyhyt-

näköisesti vain seuraavassa budjetti-

vuodessa.

Valtuusto edustaa kuntalaisia. Se

pätee myös tiedon määrään ja ta-

soon. Vaalikeskustelussa ovat peri-

aatteessa kaikki ehdokkaat mukana.

Jos mielipiteiden vaihtoon osallistu-

taan puutteellisin tai väärin tiedoin,

voi vahinko olla suuri. Kansanterveys-

järjestöjen ja niiden jäsenten tehtävä

on pitää ehdokkaat, puolueet ja valit-

sijayhdistykset perillä perusasioista ja

estää luulon muuttuminen tiedoksi.

TERVEYSPÄÄTÖKSIÄ TEHDÄÄN KAIKILLA

TOIMIALOILLA

Ehkäisevä terveystyö sisältyy kaik-

keen. Luottamushenkilöiden ja vir-

kamiesten tulee ymmärtää, että

jokainen hallintokunta tekee tervey-

teen vaikuttavia päätöksiä. Yhtä hy-

vin maankäytön suunnittelussa kuin

opetuksessa vaikutetaan liikuntaan,

ravintoon, asumisviihtyvyyteen tai

henkiseen hyvinvointiin.

Ehkäisevän päätöksenteon hyö-

dyt näkyvät viiveellä vuosien kulut-

tua ja niiden yhteyttä parannuksiin

on joskus vaikea osoittaa. Hyödyistä

voidaan silti kertoa päättäjien ym-

märtämällä kielellä eli rahassa. Hoi-

tokustannukset, hoitopäivämenot ja

sekä sosiaali- että terveydenhuollon

velvoitteet ovat muutettavissa ra-

haksi vertailulaskelmien tekemistä

varten.

Toinen tärkeä aiheryhmä on elä-

mänlaatu ja arvot. Asumisviihtyvyys,

ympäristökysymykset ja eri väestö- ja

ikäryhmien tarpeiden suhteuttami-

nen oman kunnan mahdollisuuksiin

kasvattavat jatkuvasti merkitystään.

Kuntaliitosten huolet koostuvat val-

taosaltaan näistä teemoista.

MUISTA KÄYDÄ VAALIKESKUSTELUA

Kannattaa muistaa, että vaalikeskus-

telua käydään joka paikassa: tuttava-

piirissä, työpaikalla, kaupan kassajo-

nossa ja harrastuspiireissä. Jokainen

voi myös kirjoittaa seudun tiedotus-

välineeseen paikallisia oloja koske-

van kannanoton tai kysymyksen tai

ehdottaa toimitukselle juttuaihetta.

Ehtona on paikallisuus. Valtakunnal-

lista yleistekstiä ei helposti saa jul-

kaistuksi. ■

Jarmo Vuorinen on toimittaja ja Ter-

veystoimittajat ry:n hallituksen jäsen.

JAR

MO

VU

OR

INE

N

Terveet aiheet vaalikeskusteluun

Lokakuun viimeisen sunnuntain kuntavaaleissa määritellään paikallisen päätöksenteon suunta neljäksi vuodeksi eteenpäin. On varmaa, että

kuntaliitosten lisäksi keskusteluun nousevat terveysasiat ja sairaanhoito, olipa kyse arvoista tai rahasta.

30KIELIPOLKU 2/2012

Ennen Aivoliiton uuden valtuus-

ton kokousta järjestettiin se-

minaari, jossa käsiteltiin sekä

kuluneen että meneillään olevan toi-

mintakauden asioita. Valtuuston ko-

kouksessa käsiteltävinä olivat sääntö-

määräiset asiat kuten tilinpäätöksen

sekä vuosikertomuksen hyväksymi-

nen sekä kaksi valtuustoaloitetta.

Uuden valtuuston edustajat esit-

täytyvät vastaamalla seuraaviin kysy-

myksiin:

1. Kertokaa kuka olette.

2. Mitkä ovat tärkeimmät asiat,

joiden puolesta haluatte toimia

edustamassanne paikallisyhdis-

tyksessä?

3. Mitkä ovat tärkeimmät asiat,

joihin haluatte vaikuttaa Aivolii-

ton liittovaltuustossa?

Risto Ahlman

1. Olen 56-vuotias ja asun Tampe-

reella. Toimin Pirkanmaan AVH-yhdis-

tyksen varapuheenjohtajana ja Kala-

keisarit-kerhon puheenjohtajana.

2. Vertaistuki, kuntoutus sekä jä-

senten etujen valvonta.

3. Toimia oman alueen yhdyshen-

kilönä liittoon.

Oili Holopainen

1. Olen iältäni 67-vuotias ja asun

Kuopiossa. Olen ollut Pohjois-Savon

aivohalvausyhdistyksen puheenjoh-

tajana vuodesta 2004 alkaen.

2. Haluan toimia aivoverenkier-

tohäiriön sairastaneiden ja heidän

läheistensä vertaistuen, virkistyksen

ja kuntoutuksen hyväksi. Olemme

yhdistyksessä olleet tuetuilla lomilla,

meillä toimii neljä erilaista liikunta-

ryhmää ja lisäksi kerhotoimintaa on

viidellä eri paikkakunnalla.

3. Liittovaltuutettuna pyrin toimi-

maan jäsenten asialla. Aivoverenkier-

tohäiriön sairastaneiden kuntoutus

ei ole vielä Käypä hoito -suositusten

mukainen. Toivon, että Aivoliitto ja

jäsenyhdistykset saavat näkyvyyttä

ja että kaikki sairastuneet löytäisivät

meidät.

Seija Jokela1. Olen 65-vuotias inarilainen ja

Lapin aivohalvaus- ja afasiayhdistyk-

sen jäsen.

2. On hyvä, että koko maa on

edustettuna liittovaltuustossa. Ha-

luan toimia sen eteen, että kaikki

aivoverenkiertohäiriön sairastaneet

voisivat päästä mukaan toimintaan.

Toiveena on, että löytyisi aktiivisia

henkilöitä. Lapin alue on suuri ja vä-

limatkat pitkiä. Jos vetäjiä löytyisi,

kerhoja voitaisiin perustaa lisää ja

muutenkin toiminta monipuolistuisi

ja jäsenmäärä kasvaisi.

3. Haluan vaikuttaa siihen, että

valtakunnallisesti eri tahoilla otettai-

siin huomioon aivoverenkiertohäiri-

ön sairastaneiden ihmisten hoitoon-

pääsy ja kuntoutus. Myös valistus on

tärkeää niin, että ”tavallinen tallaaja”

tietäisi miten toimia kohdatessaan

sairaan tai vammaisen henkilön.

Myös sairaanhoito- ja kotipalvelu-

henkilöstölle tarvittaisiin lisää tietoa.

Sairastuneelle on tärkeää vertaistuki.

Syrjäinen asuinpaikka tai varatto-

muus ei saa olla esteenä osallistumi-

selle. Myös terveydenhoito pitää olla

tasapuolista kaikille asuinpaikasta

riippumatta.

Ari-Pekka Klami1. Olen 54-vuotias perheenisä

Kotkasta. Edustan Kymenlaakson

Aada Ry:tä. Olen ollut vuodesta 2001

hallituksessa toimien sen varapu-

heenjohtajana. Yhdistyksemme nimi

oli aiemmin Kymenlaakson Dysfasia-

yhdistys. Vuonna 2006 yhdistyksestä

tuli nimenmuutoksen myötä kolmi-

kantayhdistys. Perheeseeni kuuluu

Aivoliiton uusi valtuusto esittäytyy

Valtuustokauden 2012–2015 ensimmäinen kokous pidettiin Helsingissä 3.4.2012. Kokouksen puheenjohtajana toimi Oili Holopainen Pohjois-Savon

Aivohalvausyhdistyksestä.

Ha

nn

e It

äri

nn

e

Pä

ivi S

ep

pä

-La

ssila

312/2012 KIELIPOLKU

viisi nuorta, joista neljällä on todettu

kielellinen erityisvaikeus.

2. Virkistys- ja vertaistukitoimin-

nan sekä neuvonnan järjestäminen

nuorille ja aikuisille jäsenille. Toimin-

nan aktivointi ja uusien, aktiivisten

ihmisten saaminen mukaan toimin-

nan jatkumisen turvaamiseksi alueel-

lamme.

3. Haluan olla mukana toteut-

tamassa Aivoliiton Tavoitteet ja

Strategiat 2020 -ohjelmaa sekä olla

vaikuttamassa ajankohtaisiin asi-

oihin esimerkiksi nyt esillä olevaan

Itä-Suomen alueen järjestösuunnit-

telijan työtehtävään, joka on saatava

alueen käyttöön täysipainoisesti.

Hannu Kuusela1. Iältäni olen 54-vuotias ja kotoi-

sin Äänekoskelta. Olen Afasialasten

tuki ry:n puheenjohtaja.

2. Yhdistys on valtakunnallinen

ja vanhin SLI-yhdistys Suomessa. Se

keskittyy tällä hetkellä vertaistukitoi-

mintaan, joka on myös minun sydän-

täni lähellä. Vertaistuessa tärkeimpä-

nä tehtävänäni pidän oikeuksista ja

etuisuuksista informoimista.

3. Liittovaltuustossa haluan vai-

kuttaa siihen, että SLI-yhdistykset ja

eri alueet Suomessa saavat liitolta

tasapuolisen kohtelun.

Pekka Lehtonen

1. Olen 62-vuotias espoolainen ja

Länsi-Uudenmaan Afasia- ja aivohal-

vausyhdistyksen puheenjohtaja

2. Kerhotoiminnan järjestäminen

ja aktiviteettien luominen jäsenille.

Vertaistuen huomioiminen kaikessa

toiminnassamme. Jäsenten oikeuk-

sien puolustaminen tarvittaessa ja

tiedon jakaminen.

3. Jäsenten ja jäsenyhdistysten toi-

minnan tukeminen ja jäsenten huo-

mioiminen Aivoliiton toiminnassa.

Marja Paavonkallio1. Olen 64-vuotias, asun Joen-

suussa ja toimin Pohjois-Karjalan ai-

vohalvaus- ja afasiayhdistyksen pu-

heenjohtajana.

2. Tärkeimpiä asioita, joiden puo-

lesta haluan toimia paikallisyhdis-

tyksessä on aivoverenkiertohäiriöi-

hin sairastuneiden erityispiirteiden

tunnetuksi tekeminen. Järjestämme

itse ja olemme mukana järjestämässä

muun muassa toisten potilasjärjestö-

jen kanssa erilaisia virkistys- ja koulu-

tustilaisuuksia. Yhteistyö Pohjois-Kar-

jalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelu-

jen neurologisen kuntoutusosaston

kanssa on tärkeää.

Tärkeää on myös jäsenmäärän

kasvattaminen tuomalla yhdistyk-

sen toimintaa laajasti esille. Koska

meillä on pitkät matkat, pyrimme

laajentamaan aluekerhotoimintaa

mahdollisimman moneen kuntaan.

Vertaistukitoiminnan laaja-alainen

kehittäminen ja nykyisten resurssien

tukeminen on tärkeää.

3. Minusta Aivoliitto on jäänyt

vieraaksi ja kaukaiseksi yhdistyksen

ja yksityisen jäsenen kannalta. Näki-

sin, että Aivoliiton tulee enemmän

kiinnittää huomiota alueyhdistysten

toimintaan ja tukea niitä paljon ny-

kyistä enemmän. Tässä asiassa odo-

tan paljon Yksi elämä -hankkeelta.

Liittovaltuuston jäsenenä haluan

osaltani kehittää liiton ja alueyhdis-

tysten yhteistyötä.

Armi Parviainen1. Olen Armi ”pipopää” Parviainen,

syyskuun 15. päivä 50 vuotta täyttä-

vä uusperheen typykkä, jonka lapset

ovat jo lentäneet pesästä. Olen Aivo-

liiton valtuustossa kolmatta kautta.

2. Toimin Pyhä- ja Kalajokilaakson

aivohalvausyhdistyksen puheenjoh-

tajana ja joka paikan höylänä. Vedän

aktiivisesti Ylivieskassa neuroklubia

ja toimin osa-aikaisena kansalaisopis-

ton opettajana Juttu-tupa-ryhmässä.

Ha

nn

e It

äri

nn

eH

an

ne

Itä

rin

ne

Kir

sti L

eh

ton

en

Ha

nn

e It

äri

nn

e

32KIELIPOLKU 2/2012

Yhdistyksemme nimi tulee muuttu-

man Jokilaakson AVH ry:ksi. Jokilaak-

son AVH ry on pieni, mutta pippuri-

nen yhdistys Pohjois-Pohjanmaan

eteläosasta 15 pikkukunnan alueelta.

3. Tärkein tehtävä olisi mielestäni

liiton työntekijöiden tuki paikallisille

yhdistyksille, enkä tässä tarkoita ra-

hallista tukea. Työntekijöiden pitäisi

olla meidän paikallisyhdistysten ää-

nitorvia ja muistaa ajatella asioita ko-

ko Suomen kannalta sekä yksittäisen

jäsenen kannalta. Suomi ei rajoitu

Etelä-Suomeen.

Eija Pyötsiä

1. Olen 64-vuotias eläkeläinen

Kouvolan Utista ja Kymenlaakson afa-

sia- ja aivohalvausyhdistyksen halli-

tuksen jäsen. Olen itse aivoveren-

kiertohäiriön kokenut psykiatrinen

erikoissairaanhoitaja. Terveydenhoi-

toalan ammattilaisena mielenkiin-

non kohteenani on kuntoutukseen,

toimintakykyyn ja arjessa selviytymi-

seen liittyvät asiat.

2. Yhdistyksessä yhteisten tapaa-

misten ja tapahtumien lisäksi haluai-

sin olla auttamassa sairastuneita ar-

jessa selviytymisessä tiedottamalla ja

tekemällä yhteistyötä hoitopaikkojen

yhdyshenkilöiden kanssa sekä paikal-

lisen vammaisyhdistyksen kanssa ja

sitä kautta vaikuttaa paikallisiin päät-

täjiin.

3. Valtuustossa haluaisin olla mu-

kana sairastuneitten kuntoutuksen

puolestapuhujana. Potilaan hoito-

polku pitäisi saada saumattomaksi

kokonaisuudeksi toimivaan kuntou-

tukseen asti.

Maire Valli

1. Olen 63-vuotias ja asun Seinäjo-

ella. Edustan Etelä-Pohjanmaan AVH-

yhdistystä. Olen toiminut pitkään

yhdistyksen hallituksen puheenjoh-

tajana ja varapuheenjohtajana ja nyt

varajäsenenä.

2. Yhdistys toimii vertaistukena,

ehkäisee syrjäytymistä, toimii yhteis-

työssä sairaaloiden kanssa ja järjestää

virkistystä ja matkoja.

3. Aivoliitossa tärkeää on yhdis-

tysten aktiivinen koulutus, jäsenten

kuntoutus ja edunvalvonta sekä esillä

oleminen ja toiminta jäsenistön hy-

vinvoinnin edistämiseksi.

Rauno Veijanen

1. Olen 55-vuotias ja asun Mik-

kelissä. Edustan Etelä-Savon ADHD-,

autismi- ja dysfasiayhdistystä. Oltua-

ni 10 vuotta yhdistyksen puheenjoh-

tajana sain kunniapuheenjohtajan

nimen ja arvon.

2. Kielihäiriöisten henkilöiden tu-

keminen on lähellä sydäntäni.

3. Samalla linjalla toimin myös val-

tuustossa.

Kauko Vesanto

1. Olen iältäni 70-vuotias ja Pori-

Satakunnan afasia- ja aivohalvausyh-

distyksen puheenjohtaja. Meillä on

yhdistyksen nimi vaihtumassa ja uusi

nimi tulee olemaan Satakunnan AVH-

yhdistys. Tulin tähän ”hommaan”

edellisen puheenjohtajan kuoltua.

2. Kaikki sairastuneet yhdistyk-

seen, ei saa luovuttaa elämässä!

3. Sama tavoite Aivoliitossa.

Vill

e H

art

ika

ine

nH

an

ne

Itä

rin

ne

Ha

nn

e It

äri

nn

e

Pä

ivi S

ep

pä

-La

ssila

Ha

nn

e It

äri

nn

e

332/2012 KIELIPOLKU

TAPAHTUMAKALENTERITAPAHTUMAKALENTERI

SYYSKUUSYKSY 2012

Erityismusiikkiryhmät, HelsinkiPaikka: Keski-Helsingin musiikki-

opisto

Erityismusiikkiryhmiä järjestetään

muskari- ja kouluikäisille lapsille van-

hempineen.

Keskiviikkoisin: 17.30–18.15 (pienet

erityislapset)

Keskiviikkoisin: 18.20–19.05 (poikien

rytmiryhmä)

Torstaisin: 18.15–19.00 (autismikirjon

tytöt)

Syksylle 2012 on perusteilla uusi ryh-

mä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset:

Musiikkiterapeutti Petriina Auramo,

petriina.auramo@gmail.com,

040 506 4130. Lisätietoja:

www.khmusiikki.fi /index.php?mid=215

Dysfasialla on uusi nimi – kielelli-nen erityisvaikeus -yleisötilaisuu-

det, Pori ja KuopioAivoliitto järjestää yleisötilaisuudet

syyskuussa sekä Porissa että Kuopi-

ossa. Lisätiedot kesän aikana:

www.aivoliitto.fi ja

www.facebook.com/Puhetta.

5.10.2012Varhaiskasvatus-messut, HelsinkiPaikka: Wanha Satama

Aivoliitto on mukana messuilla näyt-

teilleasettajana. Lisätiedot

www.varhaiskasvatusmessut.net

LOKAKUU

6.10.2012Vinkkipäivä vanhemmille – kuvat,

eleet ja viittomat leikki-ikäisen lapsen kielen kehityksen tukena -tilaisuudet, Turku ja Lempäälä

Paikat: Suvituuli, Turku ja PiiPoo,

Lempäälä

Lisätiedot elokuussa: www.aivoliitto.fi

ja suunnittelija Elina Salo,

elina.salo@aivoliitto.fi .

17.-18.10.2012Neuvolapäivät, Helsinki.

Paikka: Helsinki Congress Paasitorni.

Aivoliitto on mukana näytteilleaset-

tajana. Lisätiedot: www.stakes.fi

Aivoliitto ry 35-vuotta juhlakorut

Kultaseppä Mikko Laineen Aivoliitolle suunnittelemat

upeat hopeakorut itselle tai lahjaksi.

34KIELIPOLKU 2/2012

KOULUTUSKALENTERIKOULUTUSKALENTERI

ERILAINEN LAPSI LIIKUNTA- TAI HARRASTUSRYHMÄSSÄ

Miten tunnistaa ja ottaa huomioon lapsen vaikeuksia toi-

mia ryhmässä:

• keskittyminen, ohjeiden ymmärtäminen

• kömpelyys, aistitiedon käsittely

Järjestäjä: Aivoliitto, Suomen Nuortentalo, yhteistyössä Ok-opin-

tokeskuksen kanssa.

Aika: 22.9.2012

Paikka: Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Suvilinnantie 2, Turku.

Kohderyhmä: Lasten liikuntaryhmien ja muiden harrastusryhmien

vetäjät, iltapäiväkerhojen ohjaajat, urheiluseurojen

valmentajat.

Tavoite: Osallistujat kykenevät tunnistamaan lasten erityisvai-

keuksia ryhmässä ja heillä on keinoja toimia näiden

lasten kanssa.

Sisältö: Lyhyt teoriaosuus ja käytännön ratkaisujen etsiminen

esimerkkien ja harjoitusten avulla.

Hinta: 70€, sisältää opetuksen ja materiaalin lisäksi lounaan.

Kouluttajat:Puheterapeutti, fysioterapeutti ja neuropsykiatrinen

valmentaja.

Ohjelma ja ilmoittautuminen: 1.9. mennessä Aivoliiton nettisivujen kautta

www.aivoliitto.fi /koulutukset.

Lisätietoja: Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa,

riitta.tuusa@aivoliitto.fi , p. 040 543 7288.

KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -SEMINAARIPÄIVÄ

KOULUUN!Järjestäjä:

Aivoliitto yhteistyössä Ok-opintokeskuksen kanssa.

Paikka: Vega-talo, Synapsia, Nordenskiöldinkatu 18 A.

Aika: 20.9. 2012

Kohderyhmä: Opettajat ja muu koulun henkilökunta, terapeutit,

kuntoutusohjaajat ja muut kiinnostuneet.

• oppimisen ja koulunkäynnin tuki

• kielihäiriöinen lapsi koulussa

• lasten neuropsykiatriset vaikeudet

• maahanmuuttajataustaisten lasten kielellinen eri-

tyisvaikeus

Ohjelma ja ilmoittautumiset Aivoliiton nettisivuilla www.aivoliitto.fi /koulutukset.

Ilmoittautuminen 3.9. mennessä.Lisätietoja:

Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa,

riitta.tuusa@aivoliitto.fi , p. 040 543 7288.

AISTITIEDON KÄSITTELYN HAASTEET -KOULUTUS

Järjestäjä: ADHD-liitto, Aivoliitto ja Autismi- ja Aspergerliitto.

Aika: 27.11.2012

Paikka: Valkea talo, Ilkantie 4, Pohjois-Haaga, Helsinki

Kohderyhmä: Aistihaasteita arjessaan kohtaavat hen-

kilöt, heidän kanssaan työskentelevät ammattilaiset,

erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten lähipiiri

sekä jäsenyhdistysten jäsenet.

Sisältö: Lyhyt teoriaosuus ja käytännön ratkaisujen etsiminen

esimerkkien ja harjoitusten avulla.

Hinta: Ammattihenkilöt 160 €, jäsenistö ja opiskelijat 100 €.

Koulutusmaksu sisältää osallistumisen, ohjelmassa

mainitut kahvit sekä lounaan.

Ilmoittautuminen 26.10.2012 mennessä lomakkeella,

joka löytyy osoitteesta: www.autismiliitto.fi /aistikoulutus.

352/2012 KIELIPOLKU

10 000 taideteosta sairaaloihin -kampanjaLisätietoja Ortonin yhteyspäällikkö Sirpa Viljanen, sirpa.viljanen@orton.fi

Aistitiedon käsittelyn haasteet – neuropsykiatrisen kuntoutuksen näkökulmaa

Koulutus tiistaina 27.11.2012 Valkea talo, auditorio, Helsinkiklo 9 -16 (ilmoittautuminen alkaa klo 8.30)

Kaikki ympäristöstä ja omasta kehostamme tuleva tieto välittyy meille aistijärjestelmän kautta. Uusien taitojen oppimisessa, vuorovaikutustaitojen kehittymisessä ja vireystason säätelyssä aistit ja niiden antaman tiedon käsittely ovat välttämättömiä. Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöihin, autismin kirjoon ja kielelliseen erityisvaikeuteen liittyy usein aistitiedon käsittelyn vaikeutta, mikä tulee huomioida kuntoutuksessa. Koulutuspäivä tarjoaa tietoa aistitiedon käsittelyn haasteista, tuen tarpeista ja mahdollisuuksista.

Koulutuksen ohjelma luettavissa liittojen internetsivuilla kesäkuussa. Koulutuksen yhteydessä järjestettävässä näyttelyssä esillä aistiaiheista tietoa.

Kohderyhmä: Koulutus on suunnattu aistihaasteita arjessaan kohtaaville henkilöille ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille, erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten lähipiirille sekä jäsenyhdistysten jäsenille.

Paikka:

Koulutuksen hinta: Ammattihenkilöt 160 €, jäsenistö ja opiskelijat 100 €.Koulutusmaksu sisältää osallistumisen, ohjelmassa mainitut kahvit sekä lounaan.Matkoista ja majoituksesta vastaa osallistuja itse.

Ilmoittautuminen: Ilmoittautumiset pe 26.10.2012 mennessä lomakkeella, joka löytyy

Järjestäjät: ADHD-liitto ry, Aivoliitto ry ja Autismi- ja Aspergerliitto ry.

Lisätiedot:

36KIELIPOLKU 2/2012

PoimittuaElämä pelissä

Elämä pelissä -ohjelmasarja

pureutuu kolmannella kau-

dellaan siihen, miten ihmisen

kielteisyys vaikuttaa hänen hyvin-

vointiinsa ja terveyteensä. Ensi syk-

synä Yle TV1:ssä nähdään 7-osainen

sarja ja Ylen sivustolla julkistetaan

uusi Elämä pelissä -nettitesti. Lisäksi

koko kansalle tarjotaan laaja-alaista

terveysvalmennusta. Elämä pelissä

-hankkeen toteuttavat Yle, Tarinatalo

ja Kustannus Oy Duodecim.

Elämä pelissä tv-tuotantoa tuke-

vat Sitra, Sosiaali- ja terveysminis-

teriö, Mielenterveyden keskusliitto

sekä Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sy-

dänliiton yhteinen Yksi elämä -han-

kekokonaisuus.

OSALLISTU SUUREEN IHMISKOKEESEEN

Suuri ihmiskoe on harjoiteohjelma,

jonka antaa eväitä sietää vastoinkäy-

misiä entistä paremmin. Valmennus

tukee myös elämäntavan muutta-

mista muutenkin terveellisemmäk-

si. Osallistujat tekevät Elämä pelissä

-testin ensi syyskuussa. Valmennus

alkaa lokakuun alussa. Osallistujat

valmentautuvat samanaikaisesti

TV1:n ohjelmasarjan päähenkilöiden

kanssa kahdeksan viikon ajan. Heillä

on myös mahdollisuus liittyä samaan

Facebook-ryhmään kuin päähenkilöt.

Osallistujiksi ovat tervetulleita

erilaiset ryhmät, kuten yhdistykset,

harrastuspiirit, työpaikat ja vapaa-

muotoiset porukat. Mukaan pääsee

ilmoittautumalla sähköpostitse:

mari.vesala@tarinatalo.fi

Lisätietoa hankkeesta:

http://blogit.yle.fi/elama-pelissa/

hermostutko-helposti. ■

Papunetin kuvataidekilpailu on ratkennut

Papunetin jo kymmenettä kertaa järjestetyn kuvatai-

dekilpailun parhaat on palkittu. Kuvataidekilpailuun

lähettiin yhteensä 263 eri tekniikoin toteutettua työtä.

Taideopetusta saaneiden henkilöiden sarjan voitti

Lasse Rinne työllään ”Omakuva”. Lisäksi sarjassa palkit-

tiin Raija Raitio työstään ”Lehmuksenlehdet” ja Petteri Rautajärvi työstään ”Pellervo Pöllö”. Kilpailun harrastaja-

sarjan voitti Anna-Mari Leino työllään ”Jääkarhu”. Lisäksi

sarjassa palkittiin Hannah Sklar työstään ”Lintumaisema”

ja Johanna Karvinen työstään ”Kasvissyöjä” (sarjasta ”Mui-

naiseläimet”). Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n Kannel-

mäen taidekerho sai valotaidekuvistaan kunniamaininnan.

Onnea voittajille ja kiitos kaikille osallistujille!

Lisätietoa kilpailusta löytyy Papunetin verkkosivulta:

www.papunet.net/yksikko/kilpailu/. ■

372/2012 KIELIPOLKU

Aivoliitto ry

Tunnus: 5006009Info: 1200

00003 VASTA

USLÄ

HETYS

Vastaanottaja m

aksaa postim

aksun

Tervetuloa jäseneksi!

Taita

keske

ltä ja

kiin

nitä

pu

ole

t yhte

en

.

✂

Poimittua

Lasten- ja nuortenkirjoihin eri-

koistunut kustantamo Kustan-

nusosakeyhtiö Saarni-kirjat jär-

jestää yhteistyössä Selkokeskuksen

kanssa nuorille lukijoille suunnattu-

jen selkokirjojen avoimen kirjoitus-

kilpailun. Kilpailussa etsitään nuo-

rille suunnattuja, selkokielellä kirjoi-

Nuorille suunnattujen selkokirjojen kirjoituskilpailu

tettuja romaaneja, joiden suositeltu

kokonaislaajuus on 40-50 liuskaa.

Kilpailutöiden kirjallisuuden lajia ei

ole rajattu eli kilpailuun osallistuvat

työt voivat olla esimerkiksi realistisia

nuortenromaaneja tai fantasiaa. Kil-

pailuaika on 1.4.–15.9.2012.

Voittajatyön kirjoittaja saa palkin-

noksi kolmetuhatta euroa ja kustan-

nussopimuksen kyseisestä kirjasta

Saarni-kirjojen kanssa.

Lisätietoja ja osallistumisohjeet löy-

tyvät Selkokeskuksen verkkossivul-

ta: http://papunet.net/selkokeskus/

selkokirjallisuuden-valtiontuki/sel-

kokirjoituskilpailu.html ■

38KIELIPOLKU 2/2012

Haluan liittyä:SLI-yhdistykseen

liiton kannatusjäseneksi.

Kieli suomi ruotsi muu

Sukupuoli nainen mies

Olen

Lähetämme tietosi paikallisyhdistykseen. Jäseneksi liittyvän pitää olla 15 vuotta täyttänyt. Jäsenmaksu on 10-25 € yhdistyksestä riippuen.

Liiton kannatusjäsenten jäsenmaksu on yksityi-siltä 50 € ja 80 € yhteisöiltä ja yrityksiltä.

Suostun tietojeni tallentamisen jäsen- ja lehtirekis-tereihin. Tietoja ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön.

_______________________________________

Allekirjoitus

henkilö, jolla on kielellinen erityisvaikeus läheinenlapsen syntymävuosi ____________________ammattilainenmuu _________________________________

Nimi ____________________________

Osoite ____________________________

Postinumero ____________________________

Postitoimipaikka __________________________

Puhelin ____________________________

Sähköposti ____________________________

Syntymäaika ____________________________

✂

PoimittuaVastaa kyselyyn kielellisestä erityisvaikeudesta

Kaksi Rovaniemen ammatti-

korkeakoulun terveydenhoi-

tajaopiskelijaa haastattelevat

vanhempia, joiden lapsella päädiag-

noosina on kielellinen erityisvaikeus

aikaisemmalta nimeltään dysfasia.

Opiskelijat haluavat selvittää van-

hempien kokemuksia terveydenhoi-

tajan varhaisesta puuttumisesta lap-

sen kielellisiin vaikeuksiin.

Jos olet kiinnostunut osallistumaan,

ota yhteyttä opiskelijoihin:

Kelalta uusi tulkkauspalveluesiteKela on julkaissut uuden esitteen vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista.

Lisätietoa palveluista ja linkki esitteeseen löytyy verkkosivulta: www.kela.fi /vatu. ■

Eveliina Ollila, p. 040 843 3182,

eveliina.ollila@edu.ramk.fi

Elina Lohi, p. 040 730 9367,

elina.lohi@edu.ramk.fi ■

392/2012 KIELIPOLKU

Nummenmäen ApteekkiHämeentie 24, Turkupuh. 02-276 4740

Kuljetusliike J & J OyVinkkilä

Korsholms KommunMustasaaren Kunta

LUMON OYKiviveistämöLevander Oy

Latokartanontie 45 A, Helsinkipuh. 09-387 6284

Malmin asematie 6, 00700 Helsinkipuh. (09) 3509 290, faksi (09) 3511 380www.kiinko.fi

Mielen kodikkuutta 15 henkilölle

MIKKELIN PALVELUKOTI KY

50130 Mikkeliwww.mikkelinpalvelukoti.fi

LAITILAN KAUPUNKI

A-lehdet

Tmi Kaj-Erik GustafssonEspoo, puh. 0400 504 742

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALI-

PALVELUJEN KUNTAYHTYMÄwww.pkssk.fi

Yhteisöhoitoa � asumispalvelua � työtoimintaa

päiväkoti � esikoulu � steinerpedagoginen erityiskoulu

Kyläkatu 140, 15700 Lahti

(03) 8831 30, fax (03) 8831 315

info@sylvia-koti.fi

Sylvia-koti

Erityistä huolenpitoa tarvitsevien

lasten ja nuorten yhteisö.

Niittylounas

40KIELIPOLKU 2/2012

Lähetä postiaYhdessä - postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä ja

kuvia esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumis-

taan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Lyhyet tekstit (enintään

2 700 merkkiä väleineen) ja kuvat (jpg-muodossa) toimitetaan mieluiten säh-

köisesti lehden toimitukseen osoitteeseen: toimitus.kielipolku@aivoliitto.fi .

Kuviin mukaan tiedot kuvatekstiä varten ja tieto kuvaajasta. Toimitus valit-

see julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Lehteen 3/2012

tarkoitetut aineistot 31.8.2012 mennessä.

Yhdessä

POSTIA YHDISTYKSILTÄ

Poimittua

Opetushallitus ja SEA LIFE ovat yh-

teistyössä suunnitelleet ja toteutta-

neet Itämeri-aiheisen Erikoinen kala-

soppa -pelin. Peli on toteutettu iPad-

sovelluksena. Erikoinen kalasoppa on

myös pioneeriprojekti, jonka myötä

kouluilta toivotaan palautetta uu-

Ikinuori Ransu on avannut oman pelastuskoulunsa in-

ternetissä. Sivusto tarjoaa toimintaohjeita tulipalojen

sekä veden vaarojen varalle. Sivustolla opastetaan myös

hätänumeron 112 käyttöä ja annetaan ohjeita vaaratilan-

teiden välttämiseksi.

Erikoinen kalasoppa on iPad-opetuspeli

dentyyppisten opetusmateriaalien

käyttökokemuksista.

Erikoinen kalasoppa on interakti-

ivinen opetuspeli, joka on suunnattu

erityisesti peruskoulun 7. luokan op-

pilaille ja se on toteutettu biologian

opetussuunnitelman perusteet huo-

mioiden.

Ransu avasi oman pelastuskoulun

Ransun pelastuskoulussa on viisi pelastustoimintaan

liittyvää videota. Lisäksi sivustolta löytyy Ransun reipas

musiikkivideo Ei savua ilman tulta.

Ransun pelastuskouluun pääsee verkkosivulla:

www.ransu.net ■

Pelin voi ladata iPadiin internet-

sivulta:

h t t p : / / i t u n e s . a p p l e . c o m / u s /

a p p / e r i k o i n e n - k a l a s o p p a /

id499285535?mt=8 ■

412/2012 KIELIPOLKU

Yhdistykset alueittain

ETELÄ-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Veijo Kivistö, p. 040 5430 009Malmin kauppatie 2600700 HELSINKIveijo.kivisto@aivoliitto.fi

LOHJAN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS DYFA RY

www.dyfa.fi Arto Mäenpää (pj), p. 040 567 7073Käpytie 16, 09220 SAMMATTIarto.o.maenpaa@gmail.comAila Peippo (siht), p. 046 85678 23aila.peippo@dnainternet.net

Sporttikerho (kerran viikossa)Arto Mäenpää, p. 040 567 7073Käpytie 16, 09220 SAMMATTIarto.o.maenpaa@gmail.com

PÄÄKAUPUNKISEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RYwww.paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.fi

Kaika Korhonen, kaika.korhonen@paakaupunkiseudun-dysfasiayhdistys.fi Jäsenasiat Katja Niemi, katja.niemi@paakaupunkiseudun-dysfasiayhdistys.fi

LÄNSI-SUOMEN ALUESuunnittelija Elina Salo, p. 040 543 7292Hämeenkatu 13 B33100 TAMPEREelina.salo@aivoliitto.fi Vastuualue: kielellinen erityisvaikeus

Hannele Selin, p. 045 2602 141hannele.selin1@gmail.com

Vertaistukiopintokerho (Tampere)Hannele Selin, ks. tiedot yllä

Sastamalan seudun erityislasten tukiryhmä ERKKI

Hannu Laaja, p. 0500 886 037hannu.laaja@saunalahti.fi

SALON SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RYJari Kilpiö, p. 02 734 7824 (k), 040 502 6907Kuusjoenperäntie 55, 25340 Kanunki

SUOMEN ERITYIS- JA DYSFASIANUORTEN YHDISTYS ED RY

Elina Salo, p. 040 543 7292, elina.salo@aivoliitto.fi

TURUN SEUDUN DYSFASIA-, ADHD- JA AUTISMIYHDISTYS RY

www.dyma.info/dyma@dyma.infoKalevantie 25, 20520 Turkup. 0400 347 385

Dysfasia-aikuisten ryhmäDyma ry toimisto, p. 0400 347 385

Isovanhempien ryhmäReino Lemmetyinen, p. 0400 720 460reino.lemmetyinen@tuakk.fi

SATAKUNNAN AUTISMI-, ADHD- JA DYSFASIAYHDISTYS SAMDY RY

Tietoa toiminnasta ja tapahtumista www.samdy.info Toimisto: Satakunnan yhteisökeskus, Isolinnankatu 16, 28100 PORI p. 044 346 0898, toimisto avoinna sopimuksen mukaansamdy@samdy.infoTuija Koskipuheenjohtaja@samdy.infoSaara Korkeamäki, jäsenasiatjasenasiat@samdy.info p. 040 848 3414 (iltaisin)

Kankaanpään aluekerhokankaanpaa@samdy.infoSatu Holopainenp. 040 575 2188sadut@netti.fi Minna Lehtinenp. 050 330 5068minlehti@suomi24.fi

Kokemäen aluekerhokokemaki@samdy.infoOuti Juhela 0400 807 171outijuhela@luukku.com

Rauman aluekerhorauma@samdy.infoADHD-aikuisten ja -nuorten vertais-tukihenkilöMira p. 044 992 2165mira.rokka@raumalainen.com

ETELÄ-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Satu Lukka, p. 040 526 2855Kauppamiehenkatu 4, 2. krs45100 KOUVOLAsatu.lukka@aivoliitto.fi Vastuualueet: kielellinen erityisvaikeus ja sosiaaliturva

KYMENLAAKSON AUTISMI-, ASPERGER-, DYSFA-SIA- JA ADHD-YHDISTYS AADA RY

www.kymenlaaksonaada.orgkymenlaakson.aada@gmail.com

Kotkan vertaisryhmä vanhemmilleRyhmä kokoontuu kuukauden 1.maanantaina klo 18 - 20 NuorisotaloGreipissä, os. Kirkkokatu 22, Kotka.

Kouvolan vertaisryhmä vanhemmilleRyhmä kokoontuu joka kuukauden 2.maanantai klo 18-20 osoitteessa Kappelikatu 10 A 1.Yhteyshenkilö Kata Kaukiainen,puh. 040 732 0285,kata.vertsikka@gmail.com

PÄIJÄT-HÄMEEN DYSFAATTISTEN JA KUULOVAM-MAISTEN LASTEN TUKI RY

www.dysfasia.orgHämeenkatu 26 A15140 LAHTIJäsenasiatTuomo Leppänen, p. 0440 776 845tuomo@leppaset.com

HYVINKÄÄN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RYwww.hsdy.org/Nina Väyrynen (pj), Nina.HSDY@gmail.comPäivi Heikkinen, p. 040 568 0505 paivi.heikkinen@kolumbus.fi

AFASIALASTEN TUKI RYwww.nic.fi /~hkuusela/Maarit Heimonenmaarit.heimonen@elisanet.fi

Keski-Suomen kerhoks. yhdistyksen tiedot

Ääneseudun kerhoks. yhdistyksen tiedot

ELLA RY - ERITYISLASTEN LOIMAAN JALÄHIKUNTIEN ALUEKERHO RY

ellary@suomi24.fi Paula Immonen, p. 040 542 0345Vanha Hämeentie 68 32200 Loimaapaula.immonen1@luukku.com

PIRKANMAAN DYSFASIAYHDISTYS RYwww.saunalahti.fi /pdypdy@sci.fi PL 11, 33451 Tampere

KANTA-HÄMEEN AUTISMI-, ASPERGER-, DYSFASIA JA ADHD-YHDISTYS HYMY RY

koti.aina.net/~hymy/Johanna Lehmusoksaj.lehmusoksa@netti.fi

www.es-ada.com/Tarja Lahdenperä (pj.) p. 040 5573269 tarja.lahdenpera@haukkamaenhevostila.net

Puumalan aluekerhoMarjo Montonen, p. 044 349 1004, 050 349 1003Koivutie 15, 52200 Puumalamarjoa.montonen@netti.fi

Ristiinan aluekerhoAnu Puttonen, p. 040 567 8770Katariinantie 10, 52300 Ristiinaanu.puttonen@luukku.com

KAINUUN, POHJOIS-POHJANMAAN ALUE JA ITÄ-SUOMEN ALUE

järjestösuunnittelija Risto Lappalainenp. 040 5437 290Kauppakatu 34 A 987100 Kajaaniristo.lappalainen@aivoliitto.fi Vastuualue: tuettu lomatoiminta

POHJOIS-SAVON NEUROLOGISET ERITYIS-VAIKEUDET JA AUTISMIKIRJOYHDISTYS EIJSVEIKEET RY

www.eijsveikeet.fi Tulliportinkatu 52, 70110 Kuopio (käynti sisäpihan puolelta)p. 044 7211 127 (ma klo 15-18)Parhaiten tavoitat meidät sähköpostitse:toimisto@eijsveikeet.fi

ETELÄ-SAVON ADHD-, AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS RY

42KIELIPOLKU 2/2012

Yhdistykset alueittain

POHJOIS-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Virpi Lumimäki p. 040 737 5879Korkalonkatu 1896200 ROVANIEMIvirpi.lumimaki@aivoliitto.fi Vastuualue:liikunta

Alueella ei ole tällä hetkellä dysfasiayhdistystä. Jos olet kiinnostunut perustamaan uuden yh-distyksen, ota yhteyttä järjestösuunnittelijaan.

ITÄ-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Heli Taskinen, työlomalla 31.7.2012 asti Sijaisena Risto Lappalainenks. tiedot yllä

ITÄ-SAVON PUATTI RYwww.puatti.comKati Sairanen (pj) p. 050 542 8499puheenjohtaja@puatti.comAnne Otranen-Silvennoinen (sihteeri, jäsenasiat)sihteeri@puatti.com

POHJOIS-KARJALAN ADHD- JA AUTISMI- JA DYS-FASIAYHDISTYS AKSONI RY

www.aksoni.suntuubi.comAnne-Maarit Palviainen (pj.) p. 050 306 8261

annemaarit.palviainen@gmail.comNoora Mikkonen (siht.) p. 040 412 3792nmikkone@luukku.com

VARKAUDEN SEUDUN WAMDY RYAnita Rikalainen, p. 040 732 8360Koivukuja 8, 78210 Varkauswww.wamdy.infovarkaudenseudun@wamdy.info

Lähetä Papunetin joulukortwww.papunet.net/kortti/

papunet.net

Tutustu Minun haaveeni -työkaluun osoitteessa

www.papunet.net/pelit/minun-haaveeni.html

Käytä hetki haaveiluun!

KAINUUN JAPOHJOIS-POHJANMAAN ALUE Alueella ei ole tällä hetkellä dysfasiayhdistystä. Jos olet kiinnostunut perustamaan uuden yh-distyksen, ota yhteyttä järjestösuunnittelijaan.

Kielipolku-lehti toivottaa lukijoilleen aurinkoista ja rentouttavaa kesää!

Seuraava lehti ilmestyy 14.9.2012

432/2012 KIELIPOLKU

Yhteystiedot

AIVOLIITTO RYSuvilinnantie 220900 TURKU p. 02 2138 200, f. 02 2138 210Henkilökunnan sähköpostiosoitteet:etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@nuortentalo.fi info@aivoliitto.fi , www.aivoliitto.fi

ALUEELLINEN TOIMINTAJärjestöpäällikkö Tom AnthoniMalmin kauppatie 26, 00700 HELSINKI p. 050 568 9145Järjestösuunnittelijoiden yhteystiedot sivuilla 41-42

JÄSENREKISTERI JA TILAUKSETToimistosihteeri Pia Vuoltee p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke)

LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLELakimies Anu Aalto vastaa sairastamiseen liittyviinsosiaaliturvan ja kuntoutuksen lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773 tai anu.aalto@ms-liitto.fi .

KUNTOUTUSPALVELUT JAKOMMUNIKAATIOKESKUSPalvelupäällikköAnn-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592Kurssisihteeri Sari Hietanen p. 02 2138 221Kurssisihteeri Pirkko Pohjola p. 02 2138 272Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220Fysioterapeutti Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 275Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 274, 0400 586 359Puheterapeutti Salla Pallari p. 02 2138 252, 0400 386 001Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila p. 02 2138 279, 050 413 2738

TULKKIPALVELUTPuhevammaisten tulkki Sinikka VuorinenTulkkikeskus p. 02 2138 278, p. 050 329 2905

tulkkikeskus@aivoliitto.fi

KOULUTUSPALVELUT JA AVH-YHDYSHENKILÖTOIMINTAKoulutussuunnittelija Riitta TuusaTampereen aluetoimistoHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 5437 288

KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -TOIMINTASuunnittelija Elina SaloTampereen aluetoimistoHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7292

PROJEKTITYksi elämä -hankkeetProjektipäällikkö Marika RajalaMalmin kauppatie 26 p. 040 5437 287Viestintäsuunnittelija Miia Suoyrjö p. 02 2138 231, 050 5714 588Projektisihteeri Anna Helin-Välkky p. 050 5343 201Tunne pulssisi -hankeTiedottaja Liisa Koivula p. 050 5689 263Koulutussuunnittelija Anita Rajala p. 050 4095 675

Ovet auki afaattisille – Juttu-tupaProjektikoordinaattoriVictoria Mankki p. 0400 909 904Projektityöntekijä Pirjo Laine p. 02 2138 223, 050 597 7663

Onnistunut työhönpalaaminen -projektiPalvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoskiks. Kuntoutuspalvelut

Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projektiSuunnittelija Elina Saloks. Kielellinen erityisvaikeus -toiminta

TOIMISTO JA HALLINTOToiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 7155 223

VIESTINTÄViestintäpäällikköPäivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 7155 198Järjestötiedottaja Hanne Itärinne p. 050 3623 217Tiedottaja Pia Puustelli p. 050 5688 149

SUOMEN NUORTENTALO OYTurun Nuortentalo Suvilinnantie 10, 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 turku@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Heidi Selonen p. 050 442 0092Kuopion Nuortentalo Litmasenkaari 1 C 13 70820 KUOPIO p. 0400 772 543 kuopio@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Satu Pasanen p. 040 562 9118Jyvässeudun Nuortentalo Ruokoniementie 8 A 9 41520 HANKASALMI p. 040 526 2364 jyvasseutu@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Eveliina Vaskelainen p. 050 303 7703Valmennuspalvelut Vastaava ohjaaja Pia Laverman p. 050 447 8763 pia.laverman@nuortentalo.fi

LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJAOili HolopainenPohjois-Savon aivohalvausyhdistys ryp. 044 5376021oili.holopainen@suomi24.fi

LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJANeurologian erikoislääkäri, LKT Terttu Eriläterttu.erila@aivoliitto.fi

ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULITilat ja majoitus: p. 02 2138 500 taisuvituuli@sunnanvind.fi .Ravintola ja ruokailu: Kahvila Lasisydänp. 02 2138 509libbe.ranta@gmail.com

M3 Itella Oyj

PALAUTUSOSOITE Aivoliitto rySuvilinnantie 220900 Turku

Suomen Nuortentalo tarjoaa turvallisia, luotettavia ja asiantuntevia palveluita asiakkaan tarpeiden mukaan. Nuortentalon palvelut on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat tukea arjessa ja itsenäistymisessä. Tuen tarve saattaa johtua kielellisestä tai muusta neuropsyki-atrisesta erityisvaikeudesta, esimerkiksi adhd:stä tai Aspergerin tai Touretten oireyhtymästä. Nuortentalo tarjoaa asumispalveluita valtakunnallisesti. Valmennus- ja muita palveluita on tarjolla Turun, Kuopion ja Jyvässeudun alueilla. Asiakasta ohjataan muun muassa näillä osa-alueilla

• arjen- ja elämänhallinta• terveys ja hyvinvointi• sosiaaliset suhteet ja taidot• itsetunto ja positiivinen minäkuva• opiskelu, työ ja vapaa-aika• taloudelliset asiat.

Nuortentalo tukee arjessa selviytymistä

Suomen Nuortentalo Oywww.nuortentalo.fi  Turun Nuortentaloturku@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja, p. 050 442 0092 Kuopion Nuortentalokuopio@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja, p. 040 562 9118 

Jyvässeudun Nuortentalojyvasseutu@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja, p. 050 303 7703 Valmennuspalvelutvalmennus@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja p. 050 447 8763