puolustushallinnon ympäristöraportti 2015–2016€¦ · vuonna 2016 aloitettiin...

Puolustushallinnon ympäristöraportti 2015–2016

SISÄLLYSESIPUHE 4

1 PUOLUSTUSHALLINNON TEHTÄVÄT JA ORGANISAATIO 6

Puolustusministeriö 6

Puolustusvoimat 6

Puolustushallinnon rakennuslaitos 6

Puolustushallinnon kumppanit 9

Ympäristönsuojelun järjestelyjen uudistus 9

2 ENERGIA JA ILMASTO 10

Energia- ja ilmasto-ohjelma 10

Kansainvälinen yhteistyö 12

Uusiutuvat energialähteet 13

3 AMPUMA- JA HARJOITUS TOIMINNAN YMPÄRISTÖN SUOJELUN KEHITTÄMINEN 14

Ympäristöselvitykset 14

Raskasaseammuntojen ympäristönsuojelu (EPHW-hanke) 15

Raskaiden aseiden melun sääntely (RAME 2) 16

Tutkimus- ja kehityshankkeet 18

Ampumaratojen ympäristönsuojelun parantamishanke 19

Ympäristötarkkailut 20

Räjähteiden haitattomat pitoisuudet pintavesissä 21

4 YMPÄRISTÖVASTUU 22

Ympäristöjärjestelmä 22

Ympäristölupien hallinta 22

Polttoaineen jakeluasemien kokonaiskehittämishanke 23

Pilaantuneet maat ja puolustusvoimauudistus 23

Kaatopaikkakartoitus 24

PFAS-yhdisteet 26

Jätehuollon kehittäminen 26

Räjähteiden hävittäminen 26

5 YMPÄRISTÖNSUOJELUN TUNNUSLUVUT 28

3PuolustushallintoYmpäristöraportti 2015–2016

Puolustusministeriö

Valtioneuvosto antoi eduskunnalle 2017 puolustusselon-teon. Se antaa linjaukset Suomen puolustuskyvyn ylläpidolle, kehittämiselle ja käytölle, joilla vastataan turvallisuusympäris-tön vaatimuksiin. Suomen sotilaallinen toimintaympäristö on muutoksessa. Muutoksen vaikutukset on arvioitu pitkäaikai-seksi. Toimintaympäristö edellyttää kansallisen puolustusky-vyn ylläpitämistä ja kehittämistä, jota tuetaan muun muassa lainsäädäntöhankkeilla ja tiivistyvällä puolustusyhteistyöllä.

Ympäristösuojelulla tuetaan omalla tavallaan puolustusse-lonteon toimeenpanoa. Ympäristönsuojelun huomioiminen maa-, meri- ja ilmapuolustuksessa ja niiden kehittämisessä tukee uskottavaa puolustuskykyä. Ympäristölainsäädän-nön kehittämisessä maanpuolustuksen tarpeet ja erityisesti valmiuden tehostamisen ja poikkeusolojen huomioiminen on tärkeää. Yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden parantaminen edellyttää hyvää hallinnonalojen välistä yhteistyötä myös ympäristösuojelun osalta.

Puolustusministeriö on käynnistänyt strategiset suorituskyky-hankkeet merivoimien aluskaluston uusimiseksi (Laivue 2020 -hanke) ja ilmavoimien monitoimihävittäjien korvaamiseksi (HX-hanke). Hankkeiden yhteydessä huomioidaan mahdol-listen hankintojen ympäristövaikutukset laaja-alaisesti koko elinkaaren aikana. Tällä varmistetaan osaltaan toimintaedel-lytykset strategisten suorituskykyjen kehittämiselle ja käytölle tulevaisuudessa.

Kansainvälinen yhteistyö on tärkeää Suomen puolustuskyvylle. Pohjoismaisen yhteistyön tiivistyminen, EU:n puolustuksen kehittyminen ja Naton kanssa laadittu isäntämaasopimus ovat esimerkkejä kansainvälisestä puolustusyhteistyön kehittymises-tä. Yhteisillä ympäristösuojelun periaatteilla ja toimintatavoilla voidaan kehittää ympäristön ja terveyden kannalta turvallisem-pia toimintaympäristöjä. Kansainvälinen yhteistyö ympäristön-suojelussa osana puolustuskykyjen kehittämistä onkin jatkossa entistä keskeisemmässä asemassa.

Puolustushallinnon ympäristönsuojelua on kehitetty pal-jon viime vuosina. Puolustusvoimien ja puolustushallinnon rakennuslaitoksen ympäristöosaaminen on korkealla tasolla ja toiminta on ollut tuloksellista ja laadukasta. Hyvällä yhteistyöl-lä, resurssien tehokkaalla käytöllä ja vahvalla asiantuntijuudella mahdollistetaan korkeatasoinen puolustuskykyä tukeva ympä-ristönsuojelu myös tulevissa maanpuolustuksen haasteissa.

Raimo Jyväsjärviylijohtaja


ESIPUHE

Puolustusvoimat

Puolustusvoimien ympäristönsuojelun tehtävänä on ylläpitää ympäris-tönsuojelun korkea taso puolustusvoimien toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi. Konkreettisia ympäristönsuojelun tehtäviä ovat mm. ampumaratojen ja ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristönsuojelun parantaminen, pilaantuneiden maiden tutkimus- ja puhdistushankkeet, meluhankkeet, ympäristötarkkailu sekä henkilöstön ja asevelvollisten ympäristötietoisuuden lisääminen.

Ympäristönsuojelua kehitetään aktiivisesti. Kehittämisellä pyritään toi-saalta ehkäisemään haitallisia ympäristövaikutuksia ja toisaalta tehos-tamaan ympäristönsuojelun toimintaa puolustushallinnossa. Vuonna 2015 yksi merkittävä kehitysaskel liittyi puolustusvoimauudistukseen, jonka yhteydessä puolustusvoimien ympäristönsuojelun tehtävät ja asiantuntijaresurssit keskitettiin Puolustusvoimien logistiikkalaitokseen. Keskittäminen mahdollisti valtakunnallisesti yhtenäiset ympäristönsuo-jelun ohjeistukset ja järjestelyt. Ympäristönsuojelun toimintaperiaatteet ja prosessit on kuvattu vuonna 2015 valmistuneessa Ympäristönsuojelu Puolustusvoimissa -normissa, jota sovelletaan kaikkeen Puolustusvoimien toimintaan.

Raportointivuosina 2015–2016 toimeenpantiin Puolustusvoimien energia- ja ilmasto-ohjelman mukaisia tehtäviä sekä seurattiin toimenpi-teiden edistymistä sekä vaikutusta. Osittain puolustusvoimauudistukseen liittyvien luopumisten seurauksena tavoitteissa on pysytty hyvin.

Vuonna 2016 aloitettiin ympäristöjärjestelmän laadintaprojekti. Tavoitteena on laatia vuoteen 2019 mennessä yksi koko Puolustusvoi-mat kattava ympäristöjärjestelmä ISO14001-standardiin pohjautuen. Tavoitteena on virtaviivaistaa ympäristöasioiden hallintaa hyödyntäen mahdollisimman paljon jo olemassa olevaa aineistoa. Ympäristöjär-jestelmää laaditaan samanaikaisesti ja rinnakkain Puolustushallinnon rakennuslaitoksen vastaavan kanssa.

Puolustushallinnon vahvan ympäristöasiantuntijuuden tueksi tehdään ympäristöyhteistyötä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Ympäristövi-ranomaisten kanssa tehtiin vuosina 2015–2016 yhteistyötä mm. raskai-den aseiden melun sääntelyyn ja puolustusvoimien ympäristönsuojelun poikkeusolojen toimintamalliin liittyen. Kansainvälistä yhteistyötä on ollut mm. Suomi-Ruotsi-USA yhteistyönä laadittu kylmien alueiden operaa-tioiden ympäristönsuojelun erityispiirteet -ohjeistus, raskaiden aseiden ampuma-alueiden ympäristönsuojelun pohjoismainen kehityshanke sekä Euroopan komission energia-aiheinen konsultaatio-foorumi. Lisäksi puolustusministeriö järjesti toisen kerran Suomessa kansainvälisen ECDE- konferenssin (European Conference of Defence and Environment).

Timo Kakkolaprikaatikenraali

logistiikkapäällikköPuolustusvoimat

4

Puolustushallinnon rakennuslaitos

Ympäristönäkökulman yhä laajempi integraatio toimintaproses-seihin on tavoitteena puolustushallinnossa. Rakennuslaitoksessa tämä on merkinnyt erityisesti energiahallinnan ja hankintatoi-men asiantuntijuuksien edelleen syventämistä.

Puolustushallinnon kiinteistöjen käytöstä aiheutuu noin puolet puolustusvoimien ilmastopäästöistä. Kun puolustushallinnon kiinteistöt muodostavat noin puolet valtion kiinteistömassasta, on rakennusten ja rakenteiden energiankulutukseen kohdis-tuvilla toimenpiteillä laajempaa vaikuttavuutta kansallisten päästövähennyssitoumusten täyttämiseen. Rakennuslaitoksella on kiinteistöjen ylläpitäjänä keskeinen rooli energiatehokkuusta-voitteiden toteuttamisessa. Yhteistyössä kiinteistöjen omistajan, Senaatti-kiinteistöjen, kanssa pyritään rakennusten energianku-lutusta vähentämään ja uusiutuvan energian osuutta systemaat-tisesti kasvattamaan. Rakennusautomaation ja rakennusten etäohjauksen avulla pyritään jatkuvasti, tuhansin pienin toimen-pitein, vaikuttamaan sekä energiankulutukseen että tilojen olo-suhteisiin. Vaikka ikääntyvä ja monimuotoinen rakennuskanta sekä puolustusvoimien toiminnan erityispiirteet asettavat omat rajoituksensa, ovat tulokset kannustavia. Energiatehokkuuden lisäämisellä ja kotimaisten energialähteiden käytöllä on positiivi-nen vaikutus myös valmiuden ja suorituskyvyn kehittämiseen

Hankinnoilla on keskeinen merkitys materiaalitehokkuuden ja tulevaisuuden ympäristövaikutusten kannalta. Hankintaorga-nisaation keskittäminen Rakennuslaitoksessa on merkittävästi parantanut mahdollisuuksia ympäristönäkökulman huomioimi-seen kilpailuttamisessa ja sopimushallinnassa. Keskittämisen ja hankinta-asiantuntijoiden erikoistumisen seurauksena hankinta-toimen hallinta tehostuu, hankintojen volyymi kasvaa ja hankin-tayksikön verkostoituminen lisääntyy. Kehityssuunta on vahvasti se, että ympäristövaatimukset lisääntyvät ja päätöksenteon kriteerinä huomioidaan yhä laajemmin hankittavan tuotteen tai palvelun koko elinkaaren aikaiset vaikutukset. Esimerkiksi kierto-talouden tavoitteet ohjaavat huomioimaan tuotteen jätevaiku-tuksia jo hankintavaiheessa.

Ympäristönäkökulman parempi huomioon ottaminen lisää usein myös tehokkuutta ja turvallisuutta, kun tuloksia haetaan osaamisen vahvistamisen, tavoitteiden terävöittämisen, pro-sessien hiomisen ja teknisten parannusten kautta. Ympäristö-näkökulman huomioimisen parantamisessa, kuten muissakin muutoksissa, ratkaisevaa on asenne. Rakennuslaitoksen arvoihin kuuluviin turvallisuuteen ja luotettavuuteen tulee aina sisältyä myös ympäristöturvallisuuden ja vastuullisuuden näkökulma. Ympäristöasioiden käsittelyä onkin edelleen pyrittävä systemaat-tisesti laajentamaan asiantuntijakeskeisyydestä periaatteeksi ja organisaatiokeskeisyydestä yhteistyöhön.

Pekka Salojärvijohtaja



PUOLUSTUSHALLINNON TEHTÄVÄT JA ORGANISAATIO

1


Puolustusministeriö vastaa valtio-neuvoston osana ja hallinnonalansa ohjaajana kansallisesta puolustus-politiikasta ja turvallisuudesta sekä kansainvälisestä puolustuspoliittisesta yhteistyöstä.

Ympäristönsuojelussa puolustusminis-teriö vastaa koko puolustushallinnon ympäristöpolitiikasta ja asettaa vaati-mukset puolustusvoimien ympäristö-toiminnalle. Ministeriön toimitilat ja yhteiskuntavastuu -yksikkö (ent. yh-dyskunta- ja ympäristöyksikkö) vastaa ympäristöyhteistyöstä valtioneuvoston muiden sektoreiden kanssa ja osallistuu kansalliseen ja kansainväliseen ympäris-tölainsäädännön ja ympäristöasioiden valmisteluun.

Puolustusvoimat

Puolustusvoimien päätehtävät ovat Suomen sotilaallinen puolustaminen, muiden viranomaisten tukeminen sekä osallistuminen kansainväliseen sotilaal-liseen kriisinhallintaan. Puolustusvoi-missa palveli vuosina 2015–2016 noin 12 000 henkilöä, joista sotilaita oli noin 66 % ja siviilejä 34 %.

Ympäristönsuojelu on tukitoiminto, joka leikkaa läpi Puolustusvoimien organisaation. Ympäristönsuojelun tehtävänä on kehittää ja ylläpitää ympäristönsuojelun järjestelyt, joilla varmistetaan Puolustusvoimien toimin-taedellytykset ja tarkoituksenmukaiset harjoitusmahdollisuudet sekä hallitaan toiminnasta aiheutuvia ympäristövai-kutuksia. Toisaalta ympäristönsuojelu asettaa lainsäädännön velvoitteiden kautta tiettyjä reunaehtoja muiden prosessien toteutustavalle.


Puolustushallinnon rakennuslaitos vastaa puolustushallinnon kiinteis-tö- ja ympäristöalan asiantuntija- ja hankintatehtävistä sekä palvelutuo-tannon järjestämisestä. Rakennuslaitos ylläpitää valtaosaa puolustushallinnon käyttämistä rakennuksista ja rakenteis-ta sekä vastaa kiinteistöjen energian hankinnasta tai tuotannosta ja hallin-nasta. Lisäksi Rakennuslaitos tuottaa hankesuunnittelu-, rakennuttamis- ja asiantuntijapalveluja.

Rakennuslaitoksen organisaatio uudis-tui vuoden 2015 alusta. Nykyisin Ra-kennuslaitoksen organisaatio koostuu keskusyksiköstä ja yhdeksästä palve-luyksiköstä sekä kuudesta toimialasta: hallinto-, kiinteistö-, rakennuttamis-, siivous-, tekniset palvelut ja ympäristö-palvelut.

Puolustushallinnon ympäristöpolku 1970 • Ympäristönsuojelutoimikunta perustettiin

• Luontokohteita suojeltiin paikallisin päätöksin

1974 • Puolustusministeriön rakennusosasto laati ohjeet energian säästämisestä

6

1978 • Lämpökeskukset luetteloitiin kotimaisten polttoaineiden käyttömahdollisuuksien lisäämiseksi

1980 • Öljyntorjunta-alus ”Hylje” rakennettiin


1987 • Öljyntorjunta-alus ”Halli” rakennettiin1982–1986 • Sotilasläänien esikuntiin 3 ympäristönsuojelun henkilöresurssia

1982 • Kiinteistöjen energiankäytön vuosiseurannasta laadittiin ohje

PuolustusministeriöToimitilat ja yhteiskuntavastuu

-yksikkö


Ympäristöpalvelut6 htv

PääesikuntaYmpäristöpäällikkö

1 htv

Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta

Ympäristösektori7 htv

Puolustusvoimien tutkimuslaitos

Räjähdeanalyysit1–2 htv

Ilmavoimat Maavoimat Merivoimat

Hallintoyksiköt, ympäristövastaavat

1. LogistiikkarykmenttiYmpäristöasiantuntija



3 htv

8

1988 • Puolustusvoimien ongelmajätteiden käsittelyopas laadittiin

• Nimettiin ongelmajätevestuuhenkilöt ja otettiin käyttöön Ekokontit

Puolustusvoimat järjesti marraskuussa 2016 pää-esikunnassa ympäristönsuojelun seminaarin, johon osallistui ympäristöviranomaisia ja puolustushallin-non ympäristöasiantuntijoita.

Tavoitteena oli selvittää, millä reunaehdoilla valmiut-ta kohotettaessa tai poikkeusoloissa voidaan poiketa ympäristölupamääräyksistä ja miten toimitaan kun perustetaan tilapäinen toiminto. Seminaarissa tarkasteltiin myös millaisia vaikutuksia hybridivaikut-tamisella voi olla normaaleihin ympäristönsuojelun toimiin sekä miten vaikuttaa lyhyt reagointiaika ja se, että tilanteesta riippuen resurssit voivat olla vähissä.

Seminaariin osallistui 17 ympäristöviranomaista sekä 18 puolustushallinnon ympäristöasiantuntijaa. Osallistujat jaettiin neljään ryhmään, joissa käsitel-

CASE Ympäristönsuojelun seminaari poikkeusolojen viranomaisyhteistyöstä

Ympäristöpalvelujen asiantuntijuuden painopistealueita ovat sotilaallisen harjoitustoiminnan ympäristövaikutuk-set ja niiden hallinta, ympäristönsuoje-lurakenteet, pilaantuneiden kohteiden tutkimus ja kunnostaminen, ympäristö-tiedon hallinta, energia- ja ilmastokysy-mykset sekä jätehuollon kehittäminen.

Puolustushallinnon kumppanit

Senaatti-kiinteistöillä ja Metsähallituk-sella on merkittävimpinä kiinteistön omistajina keskeinen rooli muun muassa investointien suunnittelussa. Lentotoiminnan ympäristönsuojelun järjestämisessä tehdään tiivistä yhteis-työtä Finavia Oyj:n kanssa, sillä sotila-silmailun tukikohdat ovat Finavia Oyj:n ylläpitämien lentoasemien yhteydessä. Ympäristönäkökulmien huomioiminen koko logistiikkarakenteessa varmiste-taan yhteistyössä Millog Oy:n kanssa, joka vastaa materiaalin kunnossapidos-ta. Puolustusvoimien ruokahuollosta vastaa Leijona Catering Oy, jonka kanssa ympäristönsuojelullisesti tärkeää on yhteistyö jätehuollossa. Ulkoistamis-ten myötä sekä puolustusvoimien että

Puolustushallinnon rakennuslaitoksen ympäristöjohtamisessa korostuu han-kintaketjujen hallinta.

Ympäristönsuojelun järjestelyjen uudistus

Ympäristönsuojelun tehtävät ja asiantuntijuus keskitettiin uuteen Puolustusvoimien logistiikkalaitokseen puolustusvoimauudistuksen yhteydessä 1.1.2015 alkaen. Ympäristönsuojelun asiantuntijat Maavoimien ja Ilmavoimi-en esikunnista sekä Maavoimien ma-teriaalilaitoksesta siirtyivät Logistiikka-laitoksen esikunnan logistiikkaosastolle perustettuun ympäristösektoriin. Myös merivoimien toimintaan liittyvät ympä-ristökysymykset tulivat uudistuksessa Logistiikkalaitoksen vastuulle. Sektorin kokoonpanoa täydentää ympäristö-oikeudellisiin kysymyksiin perehtynyt sotilaslakimies. Lisäksi logistiikkalai-toksen kolmeen logistiikkarykmenttiin rekrytoitiin ympäristöasiantuntijat. Uudistuksessa ympäristönsuojelun henkilöresurssit lisääntyivät puolustus-voimissa kahdeksasta henkilöstä 11 henkilöön. Ympäristöpäällikön tehtävä Pääesikunnassa säilyi muutoksessa.

Samoin jokaisessa joukko-osastossa on edelleen ympäristövastaava.

Uudistuksessa merkittäviä asiakokonai-suuksia siirrettiin Logistiikkalaitoksen tehtäväksi sekä Pääesikunnasta että muista hallintoyksiköistä. Pääesikunnasta siirrettiin ympäristöpalvelusopimuksen ja ympäristöbudjetin hallinta sekä ympä-ristönsuojelun hankkeiden koordinointi Logistiikkalaitoksen vastuulle. Puolustus-voimissa ympäristönsuojeluun käytetään vuosittain noin 6 miljoonaa euroa.

Joukko-osastoista Logistiikkalaitok-sen esikunnalle siirtyi ympäristölu-pakokonaisuus, johon kuuluu koko lupaprosessi luvan hakemisesta ja mahdollisesta muutoksenhausta aina lupamääräysten suunnitteluun, toi-meenpanoon ja raportointiin. Siirto on vapauttanut joukko-osastojen henkilös-tön resursseja muihin tehtäviin.

Uusi keskitetty toimintamalli on todettu toimivaksi järjestelyksi. Ympäristönsuoje-lun tilannekuva valtakunnallisesti on en-tistä parempi. Tämän vuoksi toimintojen ympäristövaikutusten hallinta pystytään kohdentamaan juuri niihin paikkoihin, joissa on suurimmat uhat ja joissa saavu-tetaan suurin kustannushyöty.

tiin ampumatoimintaan, polttoainehuoltoon, ym-päristövahinkoihin ja jätehuoltoon liittyviä esimerk-kitapauksia. Ryhmien havainnot purettiin ja niistä käytiin keskustelua päivän päätteeksi yhteisessä osuudessa.

Tilaisuudessa tunnistettiin kehitystarpeita ja pohdit-tiin ratkaisumalleja ympäristölainsäädännön velvoit-teiden toteuttamisen sujuvoittamiseksi maanpuolus-tuksellisesti kriittisissä tilanteissa.

Poikkeusolot sekä niihin siirtymisen edellyttämät toimenpiteet ja aikataulut ovat verrattain vieraita ympäristöviranomaiselle ja yhteistyön lisäämistä pi-dettiin tarpeellisena. Vastaavia poikkeusolojen ympä-ristönsuojelun viranomaisyhteistyöpäiviä järjestetään jatkossa säännöllisesti.

1990 • Pohjoismainen Försvarsbygg -yhteistyö käynnistyi


1993 • Puolustushallinnon ympäristönsuojelun tavoiteohjelma, ns. ”vihreä kirja” päivitettiin

• Puolustushallinnon kiinteistöjen energiansäästöoppaat julkaistiin

• Osallistuminen jätelainsäädännön valmisteluun

1991 • Puolustushallinnon ympäristönsuojelun tavoiteohjelma laadittiin

• Ensimmäiset luontokartat laadittiin Niinisaloon

• Aloitettiin varuskunnallinen maankäyttö- ja maisemanhoitosuunnittelu

ENERGIA JA ILMASTO2sen jalkautus aloitettiin keväällä 2015. Ohjelma on jatkoa hallinnonalalla vuosia tehdylle energia- ja ilmasto-työlle ja sen tavoitteena on saattaa energia- ja ilmastopoliittiset linjaukset osaksi puolustushallinnon toimintaa. Ohjelmassa määritettiin tavoitteet ja toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi sekä asetettiin omat haasteelliset ener-giansäästötavoitteet tavoitteena tukea puolustusvoimien suorituskykyä toteut-tamiskelpoisilla ja kustannustahokkailla keinoilla. Ohjelmasta laadittiin myös julkaisu keväällä 2015.

Operatiivisen energiatehokkuuden parantamisen tavoitteena on, että vastaavan suorituskyvyn tuottamiseen käytetään tulevaisuudessa vähemmän energiaa ja sen perustana on resurssien entistä tehokkaampi käyttö. Energia-tehokkuutta parantaa mm. taloudel-linen ajotapa, jolla vaikutetaan paitsi energiankulutukseen ja päästöihin, myös ajoneuvokustannuksiin sekä liikenneturvallisuuteen. Taloudellisen ja ennakoivan ajon koulutusta annettiin vuosina 2015–2016 ammattipätevyys-koulutuksessa sotilaskuljettajiksi koulu-tettaville varusmiehille ajokorttiluokissa

PVC, CE ja D. Energiatehokkuutta parantaa myös kaluston huollon, varas-tointiolosuhteiden sekä kuljetusajojen optimointi sekä vaihtoehtoiset virka-matka- ja kokoustavat.

Kiinteistöjen sähkön ja lämmönkulutus muodostavat merkittävän osan puo-lustusvoimien energiankulutuksesta. Energia- ja ilmasto-ohjelmassa asetet-tiin tavoite vähentää puolustusvoimien käytössä olevien kiinteistöjen energi-ankulutusta 20 % ja kasvihuonekaasu-päästöjä 30 % vuodesta 2010 vuoteen 2020 mennessä.

Sähkön, lämmön ja veden ominais-kulutuksen tavoitteena aikavälille 2010–2020 on pienentää sähkön ominaiskulutusta -0,8 %, lämmön omi-naiskulutusta -1,2 % ja veden ominais-kulutusta -1,5 % vuodessa. Ominaisku-lutusten kehittyminen vuodesta 1981 on esitetty luvussa 5 Ympäristönsuoje-lun tunnusluvut.

Lähtökohtana energiatehokkuuden parantamistoimenpiteille ovat ener-giankulutuksen tarpeenmukaisuus ja terveelliset rakennukset. Talotekniikan vaikutus rakennusten energiankulu-tukseen on merkittävä. Taloteknisin

Energia on puolustusvoimien toi-mintaan ja suunnitteluun vaikuttava kustannus- ja suorituskykytekijä. Energi-aa käytetään muun muassa maa-, ilma- ja meriliikenteessä, kiinteistöissä, harjoitustoiminnassa sekä erilaisissa tukitoiminnoissa. Puolustushallinnon energiankulutuksesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt muodostavat vuosittain noin 0,5 % koko Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Energiate-hokkuuden parantaminen mahdollis-taa kaluston tehokkaamman käytön, vähentää logististen resurssien tarvetta ja antaa mahdollisuuden lisätä panos-tuksia tukitoiminnoista operatiiviseen toimintaan. Kiinteistöjen osalta energia-tehokkuuden ja tilatehokkuuden paran-taminen tarkoittavat kustannussäästöjä. Uusiutuvien energialähteiden osuutta kasvattamalla vähennetään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja paranne-taan näin huoltovarmuutta. Samalla on mahdollisuus vähentää energiankulu-tuksesta aiheutuvia ilmapäästöjä.

Energia- ja ilmasto-ohjelma

Puolustusvoimien energia- ja ilmas-to-ohjelma valmistui vuonna 2014 ja

10

1994 • Puolustushallinnon rakennuslaitos perustettiin

• Osallistuminen Suomen EU-komitean ympäristöjaoston työskentelyyn

• Varuskunnissa järjestettiin ympäristötalkoot

• Osallistuminen ympäristövaikutusten arviointilainsäädännön ja terveydensuojelulainsäädännön valmisteluun

• Ensimmäinen ampumaradan ympäristölupa Pansion pistooliradalle

• Lentomeluselvitys Tampere-Pirkkalan lentoasemalle

uudistuksin on pyritty parantamaan sekä energiatehokkuutta että sisäil-maolosuhteita. Rakennusten talotek-nisiä järjestelmiä, kuten lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmiä saneerattiin Rakennuslaitoksen toimesta vuonna 2015 noin 15 kiinteistössä ja vuonna 2016 noin 20 kiinteistössä vuosikor-jauksina ja pieninvestointeina. Vuonna 2016 saneerauksiin käytettiin myös puolustusministeriön myöntämää tuot-tavuusmäärärahaa. Säästöpotentiaaliksi arvioitiin 2015 noin 600 MWh ja 2016 noin 110 MWh vuodessa.

Rakennusten energiatehokkuutta parannetaan myös järjestelmien tar-koituksenmukaisella ja optimaalisella käytöllä, jossa keskitetyllä kiinteistöval-vonnalla on merkittävä rooli. Kulu-tuksen jatkuvan seurannan avulla on

Kohti vastuullisempaa ja kestävämpää puolustusta

Puolustusvoimien energia- ja ilmasto-ohjelma:Tavoitteet ja toimenpiteet

mahdollista tehdä energiankulutusta pienentäviä säätötoimenpiteitä reaaliai-kaisesti. Avaintyökaluja ovat etäluetta-vat mittarit. Kiinteistöjen etävalvonnalla todettiin vuonna 2015 noin 2500 MWh ja 2016 noin 3000 MWh energi-ansäätöpotentiaali, joka on saavutetta-vissa käyttöteknisin toimenpitein. Toi-menpiteitä kohdennettiin vuonna 2015 noin puoleen arvioiduista kohteista ja vuonna 2016 noin 10 %. Etävalvontaa suorittaa Puolustushallinnon rakennus-laitoksen Asiakastukikeskus, joka aloitti toimintansa vuonna 2015.

Taloteknisten järjestelmien lisäksi energiankokonaiskulutukseen py-ritään vaikuttamaan rakennuksen vaippaan kohdistuvilla saneerauksilla. Rakennusten tiiviyttä ja yläpohjan eristyksiä parannettiin vuosikorjauk-

sina ja pieninvestointeina 2015 noin 20 ja 2016 noin 10 rakennuksessa. Lisäksi käyttäjälähtöisillä energiatehok-kuustoimenpiteillä voidaan pienentää sähkönkulutusta, josta käyttäjäsähkön osuudeksi on arvioitu noin 30 %.

Ilmailu. Sotilasilmailun päästöt koostuvat sotilasilma-alusten poltto-aineenkulutuksesta. Sotilasilmailun lennoista valtaosa on suorituskyvyn rakentamiseen ja ylläpitoon liittyvää lentokoulutustoimintaa, joka rauhan aikana pitää sisällään ilmavalvonnan, tunnistus lento toiminnan sekä sodan-ajan valmiusyhtymien tuottamisen.

Päästöjen jakautuminen toiminnoittain vuonna 2016

Maaliikenne. Maaliikenteen päästöt aiheutuvat ajoneuvokaluston, kuten henkilö- ja kuorma-autojen, pans-sariajoneuvojen ja -vaunujen sekä erikois ajoneuvojen polttoaineenkulu-tuksesta. Maasto-olosuhteissa ajoneu-vojen sähkölaitteilla ja polttomoot-torikäyttöisillä sähkövoimakoneilla tuotetaan myös sähköä laitteisiin ja virtalähteiden varaamiseen.

Meriliikenne. Meriliikenteen päästöt aiheutuvat kaluston polttoaineenkulu-tuksesta. Kalustoon kuuluu ohjus- ja koulutusveneitä, erilaisia miina-, miinoitus- ja raivausaluksia sekä kulje-tusaluksia ja kalustolauttoja.

Lämpö. Rakennusten lämmitysener-giasta yli puolet toimitetaan kauko-lämpölaitoksilta, vajaa kolmannes saadaan aluelämpökeskuksista ja 13 % tuotetaan omissa laitoksissa

tai rakennuskohtaisesti. Muutamassa kymmenessä rakennuksessa on suora-sähkölämmitys. Uusiutuvien energia-lähteiden osuus lämmöntuotannossa on noin 37 %.

Sähkö. Sähkönkulutuksesta pääosa katetaan ostosähköllä, josta noin 56 % on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä (sis. vihreät sertifikaatit). Puolustushal-linnolla on myös omaa pienimuotoista sähköntuotantoa, joka on peräisin varavoimajärjestelmien testikäytöstä. Sähkön kokonaiskulutuksesta valtaosa kuluu kiinteistöjen sähköjärjestelmissä ja käyttäjäsähkön osuus on noin 30 %.

Muut. Muita kasvihuonekaasupääs-töjä aiheuttavia toimintoja ovat muun muassa kansainvälinen kriisinhallinta ja kuljetukset, materiaalien käytös-täpoisto ja räjähteiden hävitys sekä kylmäainehäviöt.

Lämpö21 %

Sähkö9 %

Muut2 %

Maaliikenne12 %

Meriliikenne8 %

Ilmailu48 %


1995 • Varuskuntien ja joukko-osastojen ympäristönsuojelun vastuuhenkilöt nimettiin

• Energiansäästöohjelma ja energian käytön tehostamissuunnitelma laadittiin vuosiksi 1995–2000

• MOTIVA:n kouluttamat LVI-päälliköt aloittivat energiakatselmukset

• Laadittiin sotilaan ympäristöopas

Nykyiset ilmastoriskit ja muuttu-van ilmaston vaikutukset koh-distuvat koko yhteiskuntaan. Vaikutukset kohdistuvat puo-lustusvoimien infrastruktuuriin ja toimintoihin esimerkiksi tul-variskien ja sään ääri-ilmiöiden aiheuttamien energianjakelun sekä tele- ja viestintäliikenteen häiriöiden muodossa. Pitkällä aikavälillä ilmastonmuutoksen on arvioitu lisäävän infrastruk-tuurin ja kaluston kunnossapi-don tarvetta ja kustannuksia. Muuttuvan ilmaston vaikutuk-siin sopeutumalla ja varautu-mistoimenpiteillä varmistetaan puolustusvoimien toimintakyky nykyisissä ja tulevissa sää- ja ilmasto-olosuhteissa.

Kansainvälinen yhteistyö

Asevoimien energiakysymykset ovat nousseet merkittäväksi teemaksi myös kansainvälisessä yhteistyössä. Energia-turvallisuus, energiatehokkuuden pa-rantaminen ja uusiutuvat energialähteet ovat yhteydessä niin huoltovarmuuteen kuin asevoimien suorituskykyjen kehit-tämiseen tulevaisuudessa. Energia on asevoimissa tunnistettu myös huomat-tavaksi taloudelliseksi ja ympäristölliseksi kysymykseksi, joka on lisännyt kansain-välisen yhteistyön tarvetta.

Puolustushallinto on osallistunut Euroopan puolustusvirasto EDA:n 2015 perustetun energia- ja ympäris-tötyöryhmän toimintaan. Työryhmän tehtävänä on edistää asevoimien ener-giatietoisuutta ja jakaa tietoa hyvistä käytännöistä ja teknisistä ratkaisuista. Sen myötä EDA on käynnistänyt muun

muassa ”Smart Energy Camp Technical Demonstrator” -hankkeen, jossa testa-taan energiatehokkaita ratkaisuja krii-sinhallintaoperaatiossa Malissa. Muita EDA:n ja työryhmän käynnistämiä hankkeita ovat ”Energy Management Systems (EnMS)” -kurssin järjestäminen ja vedenkulutuksen vähentämiseen operaatioissa tähtäävä ”Smart Blue Water Camps” -hanke.

Myös Euroopan komissio pyrkii edistä-mään asevoimien energiatehokkuutta, uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja ilmastopäästöjen vähentämistä. Komissio on käynnistänyt ”Consultation Forum for Sustainable Energy in the De-fence and Security Sector” -foorumin, jonka tavoitteena on etsiä teknisiä ja toiminnallisia ratkaisuja asevoimien kiin-teistöjen energiatehokkuuden paranta-miseksi ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseksi. Puolustushallinto on aktiivisesti osallistunut foorumin toimin-taan sen alusta (2016) lähtien.

Vuoteen 2016 mennessä puolustushallinnon kiinteis-töjen kokonaisenergiankulutus on laskenut 21,7 % ja CO2-päästöt 47,9 % vuoteen 2010 verrattuna. Puolus-tusvoimauudistuksella oli merkittävä vaikutus kiinteis-töjen energiankulutuksen ja kasvihuonekaasupäästö-jen vähenemisessä.energiankulutus MWh

päästöt tCO2

tavoite (MWh)tavoite (tCO2)

0

100 000

200 000

300 000

400 000

500 000

600 000

700 000

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

Puolustushallinnon kiinteistöjen energiankulutuksen ja siitä aiheutuvien CO2-päästöjen kehittyminen

Suomen, Ruotsin ja USA:n puolustushallintojen ympäristön-suojelun yhteistyöllä on pitkä historia, jonka tuloksena on syntynyt mm. kriisinhallintaoperaatioiden ympäristönsuoje-luohjeistus “Environmental Guidebook for Military Opera-tions (2010)” ja tähän liittyvä koulutus- ja työkaluaineisto ”Environmental Toolbox for Deploying Forces (2013)”. Vuonna 2015 aloitettiin edellisten pohjalta kansainvälinen yhteistyöhanke, jossa laajennettiin sotilasoperaatioiden ym-päristönsuojeluohjeistusta kylmissä olosuhteissa sovelletta-vaksi. Hankkeeseen osallistuvat Suomen lisäksi Ruotsi, USA, Kanada ja Tanska. “Environmental Considerations in Cold Regions” -ohje valmistui vuonna 2016.

CASE ECCW, Ympäristönsuojelu kylmien olosuhteiden operaatioissa

12

Uusiutuvat energialähteet

Uusiutuvien energialähteiden käy-tön edistäminen kiinteistölämmös-sä ja -sähkössä

Puolustushallinto on julkisena toimijana sitoutunut kansallisiin tavoitteisiin kas-vihuonepäästöjen vähentämiseen sekä uusiutuvien energioiden lisäämiseen energiantuotannossa ja loppukäytössä.

EU:ssa tehtyihin päätöksiin ja direktiivei-hin perustuva kansallinen tavoite uusiu-tuvan energian osuudelle on 38 % ener-gian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Kansallisella tasolla tavoite on saavutettu vuonna 2014. Puolustushal-linto on sitoutunut samaan tavoitteeseen energia- ja ilmasto-ohjelmassa.

Puolustusvoimien käytössä olevien kiinteistöjen osalta uusiutuvien ener-gioiden osuus on kehittynyt myöntei-sesti. Uusiutuvien energioiden osuus lämmöntuotannossa on kansallisen ta-voitetason tuntumassa lämmön loppu-käytössä. Seurantakauden 2015–2016 aikana uusiutuvien osuuden kasvuun on vaikuttanut ensisijaisesti Tikkakos-ken varuskunnan lämmönhankinnan kilpailutus ja tuotannon saneeraus vuonna 2015. Tämän lisäksi on siirrytty pellettilämmitykseen mm. Koivujär-vellä, Savitaipaleella, Tammelassa ja Kalettomassa. Näiden erilliskohteiden lämmön loppukäyttö on yhteensä noin 3000 MWh vuodessa. Öljyläm-

Uusiutuvien osuus lämmön loppukulutuksesta %2011 2012 2013 2014 2015 2016

20,1 22,9 28,6 33,6 37,0 36,8

mitteisten pienkohteiden siirtämistä pellettilämmitykseen jatketaan tulevina vuosina riippuen osittain fossiilisten polttoaineiden hintakehityksestä.

Maalämpöä on otettu tuotantokäyttöön mm. Kajaanissa ja Hartolassa. Näissä pilottikohteissa ei tuotannon vuosihyö-tysuhde (SCOP) ole saavuttanut tavoite-tasoa. Tämän arvioidaan johtuvan ensi-sijaisesti ikääntyneen rakennuskannan edellyttämästä korkeasta menoveden lämpötilasta. Tästä syystä geolämmön hyödyntäminen laajemmin edellyttää kohteiden tarkkaa kartoitusta, jotta ase-tetut tuotto- ja hyötysuhdevaatimukset saadaan täytetyksi.

Vuonna 2016 Rakennuslaitos kilpailutti Vekaranjärven lämmöntuotannon. Tämä nostaa uusiutuvien energioiden osuutta lämmön loppukulutuksessa noin 3-4 prosenttiyksikköä vuoden 2018 alusta lukien. Vekaranjärven laitos varustetaan tehokkaasti lämpöä talteenottavalla savukaasupesurilla. Tavoitteena on, että laitos voisi käyttää pääpolttoaineena tuorehaketettua metsätähdettä.

Uusiutuvilla energioilla tuotettiin vuon-na 2015 sähkön loppukäytöstä 47,5 % ja vuonna 2016 osuus nousi 56 %:iin. Vuonna 2014 uusiutuvien osuus oli 42 %. Sähkössä uusiutuvien osuuden kasvu selittyy ensisijaisesti vihreiden sertifikaattien hankinnalla ja osittain tuotantoprofiilin muutoksilla. Sertifi-

kaattien hinta on pysynyt raportointi-kauden aikana vakaalla tasolla.

Uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen liikennepoltto-aineissa

Yhtenä puolustusvoimien energia- ja ilmasto-ohjelman toimenpiteenä on biopolttoaineiden käyttöönotetta-vuuden seuranta. Biopolttoaineiden käyttöönottoon liittyy teknisiä haasteita, kuten tarve polttoaineiden pitkäaikais-säilyvyydelle sekä vaatimukset polttoai-neenjakelukalustolle. Biopolttoaineiden käyttöönotettavuutta on käsitelty mm. Euroopan komission energia-aiheisessa konsultaatiofoorumissa, jossa käsiteltiin toteutettuja ja meneillään olevia kehitys-hankkeita. Yhteenvetona todettiin, että biopolttoaineet ovat hyvä mahdollisuus vähentää raakaöljyriippuvuutta, mutta laajassa mittakaavassa niiden hyödyntä-minen todettiin haasteelliseksi. Suomen Puolustusvoimissa biopolttoaineiden teknisen kehityksen seurantaa on jossain määrin toteutettu jo aiemmin, mutta ei kootusti ja dokumentoidusti. Vuonna 2017 toteutettavaksi tulee tutkimushanke, jonka tavoitteena on selvittää miten biopolttoaineiden yleisty-misen arvioidaan vaikuttavan Puolustus-voimiin pitkällä aikavälillä ja mitä asioita pitäisi huomioida 2025 mennessä. Lisäksi arvioidaan kustannusvaikutuksia ja jatkotutkimustarpeita.

1996 • Ympäristöyhteistoiminta Naton kanssa alkoi

• Varuskuntien ympäristöohjelmien laadinta aloitettiin

• Puolustushallinnon luonnon monimuotoisuustyöryhmä perustettiin

• Osallistuminen luonnonsuojelulainsäädännön valmisteluun

• Ensimmäinen ampumaradan ympäristömeluselvitys ja melualueiden määrittäminen


1997 • Suomi ja USA solmivat puolustushallintojen ympäristöyhteistyösopimuksen

• Pohjoismaat solmivat puolustushallintojen ympäristöyhteistyösopimuksen

• Laadittiin sotilasilmailuun käytettävien lentoasemien lentomelualueselvityksiä

• ISO 14001 -ympäristöjohtamisstandardin sovellus Porkkalan varuskuntaan

• Ympäristöjärjestelmän periaatteita hyödynnettiin PLM:n metsätoimessa

• Aloitettiin PLM:n metsätoimen henkilöstön järjestelmällinen ympäristökoulutus

• Puolustushallinto sitoutui valtionhallinnon energiansäästöä koskevaan yhteistoimintaohjelmaan

• Puolustushallinnon rakennuslaitos julkaisi Puolustusvoimien energiansäästövideon

AMPUMA- JA HARJOITUS-TOIMINNAN YMPÄRISTÖN-SUOJELUN KEHITTÄMINEN

3

Puolustusvoimien ampuma- ja harjoi-tusalueet ovat pinta-alaltaan laajoja. Alueet sijaitsevat usein harjualueilla, joilla on myös merkittäviä pohjavesi-alueita ja luontoarvoja. Asutus on tullut lähemmäksi ja melulle altistuminen on lisääntynyt.

Ympäristöselvitykset

Ampuma- ja harjoitusalueiden ympäris-töselvityksiä on systemaattisesti toteu-tettu vuodesta 2011 alkaen. Selvityksis-sä kartoitetaan ja kuvataan kohteiden ympäristöolosuhteet ja toiminta sekä mahdolliset ympäristövaikutukset riittävän tarkasti ympäristönsuojelulain edellyttämän toiminnanharjoittajan

selvilläolovelvollisuuden täyttämiseksi. Selvityksiin valituilla ampuma- ja har-joitusalueilla sijaitsee joko vedenoton kannalta tärkeitä pohjavesialueita tai alueet sisältävät muuten merkittäviä suojelu- ja luontoarvoja. Valituilla alu-eilla suoritetaan kovapanosammuntoja raskailla aseilla ja harjoitellaan räjäytyk-siä ja räjähteiden käyttöä.

Vuoden 2016 aikana valmistui Sotinpu-ron ympäristöselvitys. Lisäksi aloitettiin Hätilän ampuma- ja harjoitusalueen ympäristöselvitys, joka valmistuu vuonna 2017. Ympäristöselvitykset on sen jälkeen laadittu kaikille ympäristön kannalta merkittäville ampuma- ja harjoitusalueille.

Raskasaseammuntojen ympäristönsuojelu (EPHW-hanke)

Suomen aloitteesta vuonna 2015 käyn-nistettiin kansainvälinen yhteistyöhanke “Technical and Practical Environmental Protection Solutions of Heavy Weapons Ranges” (EPHW) raskaiden aseiden ympäristövaikutusten käyttökelpoisten hallintamenetelmien ja -tekniikoiden määrittelemiseksi. Projektiin osallistuu asiantuntijoita Suomesta, Norjasta, Tanskasta, Ruotsista, Yhdysvalloista ja Kanadasta. Raskaiden aseiden harjoi-tusalueiden ympäristöhaasteet ovat tuttuja myös muissa maissa, etenkin pohjoismaissa, joissa on paljon saman-

14

1998 • Suomen ja Viron sekä Suomen ja Venäjän välinen ympäristöyhteistyö alkoi • Pohjoismaiden, Baltian maiden, Venäjän, Puolan ja USA:n välinen

ympäristöyhteistyö alkoi

• ISO 14001 -ympäristösertifikaatit Lievestuoreen ja Kalkun varikoille

• Ilmavoimien lentotekniikan ympäristökäsikirja laadittiin

• PLM metsätoimen ympäristöperiaatteet ja -tavoitteet määriteltiin

• Osallistuminen valtioneuvoston Natura 2000 -päätöksen valmisteluun

• Osallistuminen maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön sekä ympäristönsuojelulainsäädännön valmisteluun

• Puolustushallinnon ympäristöpolitiikka laadittiin

Ampuma- ja harjoitusalue

Valmistumis-vuosi

Joukko- osasto (*

Alueen koko km2 (**

Pohjavesialueita (*** Perustettu

Pohjankangas 2012 PORPR 102 I- ja II-lk. 1935

Säkylä 2012 PORPR 44,3 I-lk. 1956

Taipalsaari 2012 MAASK 23,2 I-lk. >1950

Santahamina 2013 KAARTJR 2,7 (+90) pieni osa I-lk. 1918

Lohtaja 2013 PSPR 14,4 (+15,5) I-lk. 1952

Rovajärvi 2013 JPR 1154 (I-, II- ja III-lk.) 1949

Syndalen 2013 UUDPR 20 I-lk. 1960

Vuosanka 2014 KAIPR 138,5 II- ja III-lk. 1965

Pahkajärvi 2015 KARPR 113 ei ole >1950

Kyläjärvi 2015 JPR 80 pieni osa I-lk. (I-lk ja III-lk.) 1969

Sotinpuro 2016 KAIPR 78,8 pieni osa I-lk.

Hätilä 2017 PSPR 19,4 pieni osa II-lk. ja pieni osa III-lk. 1936

(* Nykyinen vastuu joukko-osasto(** Ampuma- ja harjoitusalue suoja-alueineen (+ampuma- ja harjoitusalueet merellä)(*** Pohjavesialueet esitetty vanhan (1299/2004) luokituksen mukaan, uusia luokkia ei vielä vahvistettu. (sulut) = pohjavesialueita ei sijaitse määritellyllä maalialueella

kaltaisuutta ympäristöolosuhteissa ja lainsäädännössä. Osallistujat ovat pää-osin puolustushallinnon ympäristöasian-tuntijoita, mutta Suomesta mukana on myös ympäristöhallinnon asiantuntijoita.

Projektin tuloksena tuotetaan raport-ti, joka toimii ohjeistuksena alueiden

käyttäjille, ympäristöviranomaisille ja konsulteille. Ympäristövaikutukset on jaettu kolmeen osaan; maaperä ja poh-javesi, melu ja tärinä sekä luontoarvot. Ympäristövaikutuksia käsitellään ylei-sellä tasolla käsitteellisen mallin avulla ja jokaiselle osa-alueelle kuvataan

tarkemmin miten ympäristövaikutuksia aiheutuu ja millä keinoin niitä voidaan vähentää ja hallita. Raportti on suunni-teltu valmistuvan kesällä 2018.

Ympäristövaikutusten tarkastelun lähtökohtana on yksinkertainen kart-tapohjainen käsitteellinen malli, jonka


1999 • Suomen, Iso-Britannian ja Saksan puolustushallintojen välisen ympäristöyhteistoiminnan kehittäminen aloitettiin

• Puolustushallinnon ympäristöalan yhteistyöelin perustettiin

• Pääesikuntaan perustettiin ympäristöylitarkastajan virka

• Ympäristönsuojelua ja kenttähygieniaa käsittelevä video- ja kalvosarja julkaistiin

• Sisäiset ympäristöauditoinnit aloitettiin

• Ympäristövastaaville järjestettiin ympäristökoulutusta

• Metsätoimeen perustettiin ympäristötiimi

avulla tunnistetaan kohdekohtaisesti millaisia ympäristövaikutuksia alueen toiminnoista voi aiheutua.

Maaperä- ja pohjavesiriskien arvioimi-seksi laaditaan myös aselajikohtaiset käsitteellisiä malleja, joista käy ilmi mitä ja miten haitta-aineita voi päätyä ampumatapahtumasta ympäristöön. Kohdekohtaisesti riskin merkittävyyt-tä arvioidaan ympäristöolosuhteiden perusteella. Riskiluokituksen perusteel-la voidaan priorisoida ja kohdentaa yksityiskohtaisemmat riskinarvioinnit ja muut jatkotoimenpidetarpeet oikein. Yksityiskohtaisemman riskinarvioinnin perusteella mahdollisia riskinhallintatoi-menpiteitä voi olla esim. ympäristövai-kutusten tarkkailu tai vesien hallinta ja käsittely.

Melun hallinnassa merkittävässä roo-lissa on melun laskennallinen arviointi ja sen perusteella laaditut melualueet, jotka viedään osaksi kaavoitusproses-sia. Tällä estetään melulle herkkien toimintojen kaavoittaminen liian lähelle ampuma- ja harjoitusalueita. Tärkeää on myös yhteistyö ympäröivän yhteis-

kunnan kanssa, mm. tiedottamalla ammunnoista ja järjestämällä yhteistoi-mintakokouksia. Rakenteita tai muita teknisiä keinoja ei käytännössä ole mahdollista käyttää raskaiden aseiden ja räjäytysten melun vähentämiseksi.

Luontoarvojen suojelemiseksi on huomioitava ampuma- ja harjoitustoi-minnan kahdensuuntainen vaikutus. Toisaalta harjoitustoiminnalla on hai-tallisia vaikutuksia luontoon ja toisaalta harjoitusalueiden suljetun luonteen vuoksi niillä on säilynyt ainutlaatuinen luontoympäristö. Osa lajistosta jopa hyötyy ampuma- ja räjäytystoiminnas-ta. Luontovaikutusten hallitsemiseksi toimintaa voidaan sijoittaa ja ajoittaa siten, että sekä ehkäistään haitallisia vaikutuksia että edistetään luonnon monimuotoisuutta ylläpitäviä vaikutuk-sia. Esim. käytöstä häiriintyvien lajien ja kulutusta kestämättömien luonto-tyyppien suojelemiseksi liikkumista voi rajoittaa tietyissä osissa aluetta ja pioneerilajiston ylläpitämiseksi ampu-ma- ja räjäytystoimintaa voi kohdistaa suunnitelmallisesti.

Raskaiden aseiden melun sääntely (RAME 2)

Raskaiden aseiden ammunnoista ja räjäytyksistä aiheutuu melua ja tärinää. Raskaiden aseiden ja räjäytysten melu poikkeaa ominaisuuksiltaan muun melunsääntelyn piiriin kuuluvien toi-mintojen melusta; melu on suuriener-gistä, impulssimaista ja pienitaajuista. Aseiden melu muodostuu suupamauk-sen, ammuksen lentoäänen ja iskemän aiheuttamista äänistä. Melun vähentä-minen teknisesti on käytännössä mah-dotonta. Ampuma- ja harjoitusalueet ovat laajoja ja niiden perustamisaikana ne ovat pääsääntöisesti olleet kauka-na asutuksesta. Nykyään on paineita kaavoittaa asutusta lähemmäs harjoi-tusalueita, minkä lisäksi vapaa-ajan asutusta on kaikkien ampuma- ja har-joitusalueiden läheisyydessä. Melulla tiedetään olevan haitallisia vaikutuksia terveyteen. Raskailla aseilla harjoittelu on kuitenkin välttämätöntä sotilaskou-lutuksen antamiseksi, mikä puolestaan on osa Puolustusvoimien lakisääteisiä tehtäviä.

Eri tutkimuslaitosten ja virastojen paikkatietoaineisto-jen julkistaminen on avannut uusia mahdollisuuksia avoimen ja puolustushallinnon omistaman tietoai-neiston yhdistämiseen ja hyödyntämiseen. YMPYRÄ- hankkeessa tavoitteena on kehittää tietokoneohjelmis-to, jolla voidaan pohja- ja pintavesien virtausmallien avulla arvioida Puolustusvoimien toiminnan vaikutusta ympäristön tilaan ja ennaltaehkäistä mahdollisia ympäristöongelmia. YMPYRÄ-ohjelmisto perustuu simulointimalleihin, jotka yhdistetään olemassa olevaan avoimeen tietoon, kuten korkeus-, maaperä-, pohjavesi- ja sääaineistoihin sekä puolustusvoimien itse keräämään tietoon, kuten pohjaveden korkeus- ja laatutietoihin sekä maaperän laatutietoihin.

CASE YMPYRÄ-hanke

Vuoden 2016 aikana suunniteltiin ja toteutettiin toiminnallinen osa ohjelmistosta, joka käsittää pinta- ja pohjavesimallin automaattisen rakentami-sen kohteeseen sekä vesien virtauksen ja aineiden kulkeutumisen simuloinnin. Mallinnusta pilotoitiin kolmessa kohteessa. Tulokset olivat kannustavia, ja esimerkiksi malleilla lasketut pohjaveden pinnankor-keudet olivat lähellä mitattuja arvoja. Konseptin ke-hittämistä jatketaan vuoden 2017 aikana erityisesti kulkeutumismallinnuksen sekä tulosten visualisoin-nin ja riskien analysoinnin osalta.

16

• Kartoitettiin arvokkaita luontokohteita

• Osallistuminen ympäristönsuojeluasetuksen valmisteluun

• Osallistuminen Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden määrittämiseen

• Aloitettiin kriisinhallintaan liittyvien kiinteistö-, rakentamis-, ylläpito- ja ympäristötoimien kehittäminen

• Puolustusministeriöiden pohjoismainen Agenda 21

• Puolustusministeriöön perustettiin kiinteistö- ja ympäristöhallinnon vastuualue ja nimettiin ympäristöjohtaja

Edellä mainituista syistä on katsottu tärkeäksi säätää raskaiden aseiden ja räjäytysten melutasolle tunnusarvot, joiden tavoitteena on pyrkiä minimoi-maan melun ja tärinän haittavaikutuk-set ennakolta hyvällä suunnittelulla. Tunnusarvojen määrittämiseksi perus-tettiin vuonna 2015 ympäristöministe-riön johtama työryhmä, johon osallistui myös puolustushallinnon edustajia.

Työryhmän esittämät melun ohje- ja toimenpideraja-arvot vastaavat suurus-luokaltaan oikeusvertailtujen maiden lukuarvoja. Määritetyt tunnusarvot ovat ulkomelun ohjearvot ja toimenpi-deraja-arvot sekä sisämelun ohjearvot. Ulkomelun ohjearvoja sovellettaisiin alueiden käytön ja toiminnan suun-nittelussa. Laskennallinen ohjearvojen mukaan määritetty melualue tulisi huomioida maankäytön suunnittelussa siten, ettei melulle altistuvalle alueelle suunniteltaisi melulle herkkiä toimin-toja. Ulkomelun toimenpideraja-arvoja sovellettaisiin siten, että toimenpide-raja-arvon ylittäessä toiminnanharjoit-tajan tulisi tarkastella tapauskohtaisia mahdollisuuksia vähentää melun häi-

Jo ensimmäisellä kerralla vuonna 2013 suuren suosion saanut Euroopan puolustus- ja ympäristökonferenssi ECDE (European Conference of Defence and the Environment) järjestettiin toisen kerran Helsingissä 9.-10. kesäkuuta 2015. Konferenssin järjestäjinä toimivat Puolustusministeriö, Puolustusvoimat ja Puolustushallinnon rakennuslaitos.

Ainoa Euroopassa järjestettävä sotilastoiminnan ympäristönä-kökohtia käsittelevä konferenssi kokosi yhteen Euroopan ja Pohjois-Amerikan parhaat puolustushallinnon ympäristöasian-tuntijat sekä päättäjiä, viranomaisia ja tutkijoita yhteensä 140 henkeä 21 eri maasta.

Kahden päivän aikana esitetyt luennot tarjosivat kuulijoil-leen uusinta tutkimustietoa, parhaita käytäntöjä, osaamista ja katsauksia innovatiivisiin ympäristönsuojeluprojekteihin. Konferenssin aihepiirejä olivat energia- ja materiaalitehokkuus, raskaiden aseiden ympäristövaikutukset, pienikaliiperisten asei-den ampumaradat, ympäristömelu, sotilasalueiden luontoarvot sekä ympäristöjohtaminen ja -raportointi.

CASE ECDE-konferenssi 2015

Osana raskaiden aseiden ympäristövaikutusten selvitystyötä Suomen puolustushallinnon edustajat osallistuivat vuonna 2015 Alaskassa (Eagle River Flats, Elmendorf-Richardsonin ampuma-alue) järjestettyyn kenttätutkimukseen, jossa mitattiin erityyppisten suunnitellusti ja epä-täydellisesti räjähtäneiden ammusten aiheuttamia päästöjä. Tutkimuk-sen toteutti CRREL (U.S. Army Cold Regions Research and Engineering Laboratory). Päästömittaukset suoritettiin siten, että ammus (esim. 81-mm heittimen kranaatti) räjäytettiin puhtaalla jää- tai lumikentällä ja räjäytyksen aiheuttamalta laskeuma-alueelta otettiin ns. moniosa-näytteitä (Multi-Increment Sampling, MIS), jotka MIS-menetelmän mukaisen näytteenkäsittelyn jälkeen analysoitiin laboratoriossa. Tuloksina saatiin erityyppisten yksittäisten räjäytysten aiheuttamien päästöjen laajuus ja päästön räjähdysainemäärät. Menetelmän avulla voidaan arvioida esim. ampuma-alueiden päästökuormaa vuositasolla sekä erityyppisten räjäytysten määrällisiä ympäristövaikutuksia.

CASE Räjäytystutkimus Alaskassa 2015


2000 • Kiinteistönpidolle määritettiin ympäristöpäämäärät ja tavoitteet

• Ympäristönsuojelun koulutus aloitettiin Rakennuslaitoksessa

2003 • Jätehuoltosuunnitelmien laatiminen varuskuntiin aloitettiin

ritsevyyttä. Sisämelun ohjearvoja taas sovellettaisiin melualueella jo olemassa olevien asuinrakennusten pienimuo-toisessa täydennysrakentamisessa ja suunnitellessa melulle herkkiä toimin-toja melualueen läheisyyteen.

Työryhmän työn perusteella on tarkoi-tus säätää asetus ympäristöministeriön toimesta.

Tutkimus- ja kehityshankkeet

Raskaiden aseiden ympäristövaikutus-ten tutkimiseen ja hallintaan liittyviä kehityshankkeita on puolustushallin-nossa käynnissä useita. Kehityshank-keet liittyvät kansainväliseen yhteistyö-hankkeeseen “Technical and Practical Environmental Protection Solutions of Heavy Weapons Ranges” (EPHW).

Räjähdysainepitoisen veden puh-distuskoe

Riihimäen logistiikkakoululla suori-tettiin kesällä 2016 tutkimus, johon sisältyi kaksi vedenpuhdistuskoetta (ultravioletti-säteilytys ja käänteisos-moosisuodatus) sekä räjähdysainejää-mien luontaisen hajoamisen seuranta. Kokeissa käytettiin puhdasta vettä, johon lisättiin TNT- ja RDX-liuosta (30–40 µg/l kokeesta riippuen).

Vedenpuhdistamoilla käytössä olevien UV-säteilyannosten todettiin hajotta-van TNT-pitoisuudesta noin 30 % ja RDX-pitoisuudesta hieman enemmän, noin 37 – 47 %. Puhdistuslaitteisto on edullinen ja helppokäyttöinen, joten UV-säteilytystä voidaan pitää lupaavana menetelmänä joko yhdistettynä muihin puhdistusmenetelmiin tai kehittämällä UV-puhdistusprosessia tehokkaammaksi.

Käänteisosmoosikokeessa (Reverse Osmosis, RO) RO-laitteella käsitellyssä vedessä ei todettu lainkaan TNT tai RDX-jäämiä, joten käänteisosmoosin todettiin olevan tehokas menetelmä räjähdysainepitoisen veden puhdista-miseen. Puhdistusprosessissa syntyy kuitenkin huomattava määrä jätevettä, joten RO-laitetta käytettäessä on va-rauduttava asianmukaiseen jäteveden käsittelyyn.

TNT:n ja RDX:n luonnollista hajoamista selvitettiin seuraamalla aineiden poistu-mista sekä luonnonvalossa että pimeäs-sä säilytetyistä näytteistä kahden viikon koeaikana. Luonnonvalossa TNT ja sen hajoamistuotteet poistuivat näytteistä jo ensimmäisen viikon aikana. Pimeässä TNT:stä hajosi kolmannes toisen viikon loppuun mennessä. Kahdessa viikossa RDX:stä hajosi valossa kolmannes. RDX ei hajonnut pimeässä lainkaan.

Magneetin käyttö pintamaan puh-distamisessa

Suurtehomagneettia testattiin Lohtajan ampuma- ja harjoitusalueella pidetyn raivausleirin yhteydessä syyskuussa 2016. Tutkimuskohteeksi valittiin maalialue, jonka pintamaahan on vuo-sikymmenten aikana kertynyt paljon ruosteista pienpartikkelista metallijä-tettä. Kolmen koealan magneettipuh-distuksen keskimääräinen metallisaalis oli noin 1 kg/m2. Magneetin todettiin keräävän tehokkaasti lähes kaiken magnetisoituvan metallijätteen koea-loilta. Menetelmän arvioidaan soveltu-van hyvin raivattavien ja luovutettavien alueiden ympäristönhoitoon sekä runsaasti metallijätettä keräävien toi-minta-alueiden, kuten ammustarvikkei-den hävittämispaikkojen, siivoamiseen. Terävän metallijätteen poistaminen maalialueilta voi myös vähentää alueen eläimistöön kohdistuvia haittoja. Menetelmällä ei kuitenkaan todettu olevan vaikutusta maaperän haitta-ai-nepitoisuuksiin.

Vesienhallinta

Raskasaseammuntojen ja räjäytys-ten ympäristövaikutusten hallinnan suunnitteluun liittyen toteutettiin Tapio Oy:n kanssa vuonna 2016 sel-vitys olemassa olevien metsätalouden

Suurtehomagneetin testaus pintamaan puhdistuksessa Infrapunasäteilytin

18

2004 • Rakennuslaitokseen ensimmäinen ympäristönsuojelun asiantuntija

• Ensimmäinen Ympäristöpalvelusopimus Pääesikunnan ja Rakennuslaitoksen välillä

• Rakennuslaitoksen siivouspalveluiden Ekoteko, varusmiesten kouluttaminen ympäristömyötäiseen siivoukseen

2005 • Jätehuoltoasiantuntija Rakennuslaitokseen

vesiensuojelumenetelmien soveltuvuu-desta ampuma- ja harjoitusalueille. Selvityksessä esitellään käytännöllisiä vesiensuojelumenetelmiä ja niiden yhdistelmiä, jotka ovat toimintape-riaatteeltaan maastoon soveltuvia ja toimivia, mutta mahdollisimman yksinkertaisia ja rakentamiskustannuk-siltaan edullisia. Menetelmät sovel-tuvat erityisen hyvin mm. maali- ja räjäytysalueiden pintavesien hallin-taan. Hankkeeseen liittyen toteutettiin pintavesien valuma-alueiden mallin-tamisprojekti. Kohdealueiksi valituilta Santahaminan, Pohjankankaan ja Syndalenin ampuma- ja harjoitusalu-eilta sekä Palolammen räjäytysalueelta mallinnettiin valtakunnallista laser-keilausaineistoa hyödyntäen kohde-kohtaisia pintavesien valuma-alueita sekä pintavesien purkautumispisteet. Menetelmää voidaan hyödyntää ve-siensuojelumenetelmien suunnittelun lisäksi toimintojen päästöjen ympä-ristötarkkailun kohdentamisessa sekä riskinarvioinnissa.

Pintamaan kunnostaminen infrapu-nasäteilytyksellä

Raskaiden aseiden ja räjäytystoiminnan päästöistä merkittävä osa on ilmapääs-töstä aiheutuvaa pintalaskeumaa. Ener-geettisten yhdisteiden kunnostamiseksi

pintamaista kehitetään menetelmiä, jotka eivät vaadi pilaantuneiden mai-den kaivamista ja kuljettamista muualle käsittelyyn. Yksi tällainen menetelmä on infrapunasäteilytin. Vuonna 2015 IP-laitetta testattiin koeolosuhteissa Puolustusvoimien tutkimuslaitoksella Lakialassa. Kokeissa testattiin mm. lämmön johtumista eri syvyyksille pintamaassa sekä ruudin ja TNT-hiuta-leiden hajoamista lämmön ja säteilyn vaikutuksesta. Alustavat tulokset olivat lupaavia. Kokeita jatketaan 2017.

Ampumaratojen ympäristönsuojelun parantamishankeAmpumaratatoiminnan haitta-ai-neiden hallinnan tarve sekä parhaat käyttökelpoiset tekniikat määritellään kohdekohtaisesti toiminnan aiheutta-man pitkän aikavälin ympäristöriskin perusteella. Puolustusvoimien ampu-maratojen ympäristönsuojelun paranta-mishankkeen tavoitteena on parantaa vuoden 2018 loppuun mennessä am-pumaratojen ympäristövaikutusten hal-lintaa ja teknistä suojelua niin, että ne vastaavat ympäristölupien vaatimuksia sekä ympäristönsuojelulain mukaista periaatetta parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) käyttämisestä. Hanke on alkanut vuonna 2012.


2008 • MAAVE ja huoltorykmentit perustettiin, 5,5 henkilöresurssia ympäristönsuojeluun

• Environmental Guidebook for Military Operations laadittiin FIN-SWE-USA yhteistyönä

2009 • Rakennuslaitokselle sertifioitu Green Office -ympäristöjärjestelmä

• Ensimmäinen Jätelajitteluopas julkaistiin

• ETJ-Energiatehokkuusjärjestelmä otettiin käyttöön

Ampumaratojen parantamistoimen-piteet suunnitellaan ja mitoitetaan ratakohtaisesti selvitysten perusteella arvioitujen ympäristönsuojelutarpeiden mukaisesti. Rakenteet voidaan pitkälti toteuttaa vakioitujen mallipiirrosten mukaan, joita on laadittu mm. tausta-vallien suojausrakenteille, vesienkäsit-telyratkaisuille sekä ampumakatosten meluntorjuntaan.

Hankkeen haasteeksi on osoittautunut ympäristölupien pitkä käsittelyaika sekä viranomaisten BAT-periaatteista poik-keavat tai tiukemmat tulkinnat.

Vuosina 2015–2016 ampumaratojen ympäristönsuojeluhankkeen pääpaino oli suojausrakenteiden toteuttami-sen lisäksi edelleen ampumaratojen ympäristövaikutusten tunnistamisessa. Aikaisempina vuosina kehitettyjen rakenteiden toimivuutta tarkasteltiin tekemällä mm. melun tarkistusmittauk-sia ja tutkimalla vesienkäsittelyrakentei-den toimivuutta.

Ampumaratojen ympäristönsuojelu-rakenteiden huoltoon ja tarkkailuun liittyviä toimenpiteitä suunniteltiin ja

kehitettiin projektissa, jonka tuotteena valmistui malli huolto- ja tarkkailuoh-jelmasta.

Meluselvitykset valmistuivat kaikille am-pumaradoille ja myös meluntorjuntasel-vitykset niille radoille, joilla tunnistettiin meluntorjuntatarpeita. Vuoden 2016 loppuun mennessä kaikille puolustusvoi-mien ampumaradoille oli tehty haitta-ai-neiden hallinnan tarpeen arvioinnit.

Ympäristönsuojeluhankkeen paran-tamistoimenpiteet on saatu pääosin valmiiksi 14 ampumaradalla: Parolan-nummi, Hätilä, Vekaranjärvi, Säkylä, Pirkkala, Hoikanportti, Luonetjärvi, Tyrri, Taipalsaari, Pohjankangas, Hiukkavaara, Tammela, Syndalen ja Upinniemi. Lisäksi viidellä radalla on toteutettu osa tarvittavista toimenpi-teistä: Lupinmäki, Santahamina, Raasi, Kyrönpelto, Baggby. Toistaiseksi yh-deksälle radalle (Vuosanka, Skinnarvik, Rissala, Pansio, Gyltö, Russärö, Lakiala, Heinuvaara, Niskavaara) ei ole arvioitu olevan ollenkaan suojaustarpeita.

Hankkeen parantamistoimenpiteet aloitettiin suurimmista ja toisaalta ympäristövaikutuksiltaan haasteelli-simmista ampumaradoista. Noin 25 miljoonan euron arvioidusta budjetista on käytetty noin 80 %. Rakentamis-kustannuksista kaksi kolmasosaa on käytetty meluntorjunnan parantami-seen ja kolmannes haitta-aineiden kulkeutumisen estämiseen.

Vuoden 2016 lopussa ampumaratoja oli 38. Määrä on vähentynyt vuo-desta 2014 kolmella radalla, lähinnä puolustusvoimauudistuksen liittyvien varuskuntalakkautusten johdosta.

Osasyynä ratojen vähenemiseen ovat myös ympäristönsuojelurakenteiden kustannukset, minkä johdosta pa-rantamistoimenpiteitä ei ole järkevää kohdistaa radoille joiden käyttötarve on vähäinen.

Hankkeessa on tehty merkittäviä me-luntorjuntatoimenpiteitä, joiden joh-dosta ampumaratamelulle altistuvien määrää on saatu vähennettyä lähes 350 asukkaalla ja yli 200 vapaa-aja-nasunnolla. Yhteensä ampumaratame-lulle altistuvien määrä on vähentynyt vuodesta 2012 yli 500 asukkaalla ja lähes 300 vapaa-ajanasunnolla.

Ympäristötarkkailut

Ympäristöluvanvaraiseen toimintaan liittyen on ympäristöluvissa usein edellytetty tehtäväksi päästö- ja vaikutustarkkailua toiminnan lä-hiympäristössä. Lupiin perustuvan velvoitetarkkailun lisäksi tarkkaillaan toiminnanharjoittajan selvilläolovelvol-lisuuden toteuttamiseksi myös muiden toimintojen vaikutuksia ympäristöön. Puolustusvoimien toimintojen pinta- ja pohjavesitarkkailun vuosibudjetti vuosina 2015 ja 2016 oli 210 000 € ja 290 000 €. Ympäristötarkkailun piiriin kuuluu yli 60 kohdetta tai aluetta, jotka koostuvat laajoista ampuma- ja harjoitusalueista sekä yksittäisistä toiminnoista, kuten ampumaradoista, varikoista ja polttoaineen jakopaikois-ta. Lisäksi toteutetaan jälkitarkkailua aiempiin pilaantuneen maan kunnos-tuksiin liittyen.

Uusia tarkkailuohjelmia laadittiin vuonna 2016 muun muassa Sotinpu-

Baggbyn ampumaradan kolmi-vaiheinen vesienkäsittelyallas

0

500

1000

1500

2000

2500

Asukkaita >65 dB alueella

Vapaa-ajanasuntoja >60 dB alueella

1.1.2012 1.1.2014 1.1.2015 1.1.2016 1.1.2017

Puolustusvoimien ampumaratamelulle altistuvien määrän kehitys 2012–2016

20

2010 • Puolustushallinnon kestävän kehityksen ohjelma laadittiin

• Ympäristönsuojelun prosessi tarkastettiin

• Ensimmäinen ympäristöraportti julkaistiin (Puolustushallinnon rakennuslaitos)

• Environmental Toolbox for Deploying Forces -hanke toteutettiin FIN-SWE-USA yhteistyönä

roon, Ähtärin Palolammelle, Misin ja Dragsvikin polttoaineenjakopaikoille sekä useille ampumaradoille. Lisäksi päivitettiin Santahaminan yhtenäistark-kailuohjelma. Ympäristöselvitysten ja -tutkimusten perusteella sekä viran-omaisvelvoitteiden myötä laadittujen tarkkailuohjelmien tarkoituksena on koota ja yhtenäistää saman toimin-ta-alueen seurantatiedot eri toiminto-jen vaikutuksista pinta- ja pohjaveteen sekä sedimentteihin.

Vuoden 2015 lopussa voimaanas-tuneen vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun Valtioneuvoston asetuksen muutok-sen myötä muuttuivat pintavesille annetut ympäristönlaatunormit. Asetuksen voimaantulon jälkeen lyijyn ja nikkelin ympäristönlaa-tunormit sisämaan pintavesille on annettu biosaatavina pitoisuuksina. Asetusmuutos aiheutti myös puolus-tusvoimien tarkkailuun ja raportoin-tiin muutoksia. Rakennuslaitos laati VNa 1308/2015 myötä voimaantul-leiden pintavesien ympäristönlaatu-normien soveltamisohjeen puolustus-voimien ampumaradoille.

Puolustushallinnon käytössä on paikkatietopohjainen ympäristötie-don hallintajärjestelmä Ympäristö-Kirave. Järjestelmä koostuu vel-voitetarkkailujen, pilaantuneen maan kohteiden, ympäristölupien, jätehuollon sekä uusimpana ampumamelualueiden kokonaisuuk-sista. Vuosina 2015–2016 järjestelmän kehitystyö keskittyi pää-asiassa jätehuollon raportointityökaluihin, melualueiden osioon, talousvesitarkkailuohjelmiin, sähköiseen laboratoriotulosten tiedonsiirtoon sekä uusien karttakerrosten ja karttahallintatyökalu-jen toteuttamiseen. Ympäristö-Kirave on parantanut ympäristötie-don saatavuutta ja hallintaa sekä ympäristönsuojelun ajantasaisen tilannekuvan ylläpitoa ja suunnitelmallista kehittämistä.

CASE Ympäristö-KIRAVE

Makeanveden eliöstölle haitattomat PNECaq-arvot energeettisille yhdisteille.

Yhdiste Lyhenne PNECaq(µgl/l)

2,4,6-trinitrotolueeni TNT 5,3

heksahydro-1,3,5-trinitro-1,3,5-triatsiini RDX 47

1,3,5-trinitrobentseeni TNB 8,0

1,3-dinitrobentseeni DNB 26

nitroglyseroli NG 4,5

Räjähteiden haitattomat pitoisuudet pintavesissä

Raskaiden aseiden ympäristövaikutus-ten arviointia vaikeuttaa kansallisten viitearvojen puuttuminen. Vuonna 2014 johdettiin riskinarvioperusteises-ti räjähdysaineille terveysperusteiset pintamaan viitearvot. Viitearvotyötä jatkettiin vuonna 2016 hankkeella, jossa kansainvälisesti hyväksyttyä kemikaalien ympäristövaikutusten arviointimenetel-mää soveltaen johdettiin energeettisille yhdisteille ympäristötoksikologisiin tutkimustuloksiin perustuvia pintave-den vaikutuksettomia pitoisuuksia, ns. PNECaq -arvoja (Predicted No Effect Concentration). Yhteensä 22 selvitykseen valitusta energeettisestä yhdisteestä vain viiden yhdisteen tutkimustiedot läpäisivät monivaiheisen ja tiukan laadunarvioin-tiprosessin: 2,4,6-trinitrotolueeni (TNT), heksogeeni (RDX), 1,3,5-trinitrobent-seeni (TNB), 1,3-dinitrobentseeni (DNB) ja nitroglyseroli (NG). Arvoja voidaan käyttää sisämaan pintavesien viitearvoina ympäristötarkkailuissa ja vertailuarvoina ympäristötutkimuksissa arvioitaessa esim. puolustusvoimien ampuma- ja harjoitus-toiminnan ympäristövaikutuksia.


2011 • Puolustusvoimien ympäristönsuojelun suunnitelma vuosille 2012–2025 valmistui

• Kiinteistöjätehuolto auditoitiin

2012 • Puolustusvoimien ympäristöpolitiikka määritettiin

• Ampumaratojen kehittämishanke käynnistyi

• Rakennuslaitokseen perustettiin Ympäristöpalvelut- toimiala (7 henkilöä)

• Laadittiin Puolustusvoimauudistuksen ympäristövaikutusten arviointi

Ympäristöjärjestelmä

Puolustusvoimissa on toteutettu ym-päristönsuojelua suunnitelmallisesti ja järjestelmällisesti jo pitkään. Puolustus-voimille on laadittu ympäristöpolitiikka ja toiminnan ympäristövaikutukset on hyvin tunnistettu. Ympäristönsuojelu puolustushallinnossa käsittää muun muassa riskien arviointia ja hallintaa lainsäädännön ja parhaiden käytäntö-jen mukaisesti, ympäristövaikutusten tarkkailua, ympäristönsuojelutoimenpi-teiden ohjeistusta ja koulutusta. Lisäksi toteutetaan sisäisiä ympäristönsuojelun ohjauskäyntejä ja raportointia ympäris-tönsuojelun toimenpiteistä. Rakenteelli-sesti ympäristöjohtamisen toimintamalli kuitenkin kaipaa yhtenäistämistä ja ohjeistuksen saatavuus selkeyttämistä. Kaikissa prosesseissa ympäristönsuoje-lun huomiointi ei ole vielä vakiintunut järjestelmälliseksi toimintatavaksi.

Puolustusvoimissa aloitettiin vuonna 2016 ISO14001 standardin mukaisen ympäristöjärjestelmän laatiminen. Ta-voitteena on selkeyttää ympäristöjohta-mista ja toimintatapoja läpi organisaa-tiotasojen sekä helpottaa asiakirjojen ja ohjeistuksen saatavuutta.

Hallintoyksikkötasolla ei laadita enää itsenäisiä ympäristöjärjestelmiä. Ympä-

YMPÄRISTÖVASTUU4ristöjärjestelmä laaditaan pääesikunta-tasolla, josta hallintoyksiköiden ympä-ristöohjelmiin viedään oleelliset tarpeet ja toimenpiteet siten, että järjestelmän ylläpito on hallintoyksikkötasolla mah-dollisimman kevyttä. Tavoitteena on myös yhteen sovittaa tarvittavilta osin puolustusvoimien ympäristöjärjestelmä Puolustushallinnon rakennuslaitoksen ympäristöjärjestelmän kanssa, jota laaditaan samanaikaisesti.

Ympäristöjärjestelmä kattaa kaikki puolustusvoimien merkittäviä ympäris-tövaikutuksia mahdollisesti aiheuttavat toiminnot ja sitä sovelletaan myös kriisinhallintaoperaatioissa, huomioiden kuitenkin aina paikalliset säädökset. Ympäristöjärjestelmää sovelletaan normaali- ja poikkeusoloissa, huomioi-den kuitenkin poikkeusolojen mahdol-lisesti aiheuttamat rajoitukset ja viiveet. Materiaalien elinkaaressa ympäristö-järjestelmä koskee aikaväliä hankinnan suunnittelusta hylätyn materiaalin hä-vittämiseen. Puolustusvoimat edellyttää myös strategisilta kumppaneilta vastaa-vantasoista ympäristöjärjestelmää.

Tavoitteena on, että ympäristöjärjestel-män rakenne ja hallintamalli on valmis vuoden 2018 loppuun mennessä. Hallintoyksikkökohtaisten ympäristö-

ohjelmien laatimista jatketaan vielä vuonna 2019.

Ympäristölupien hallinta

Osa puolustushallinnon toiminnois-ta edellyttää ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa. Lupavelvol-lisia kohteita ovat mm. ampumaradat, polttoaineen jakeluasemat ja jotkut erityiskohteet. Puolustusvoimilla ympä-ristölupavelvollisia kohteita oli vuosina 2015–2016 noin 80 kappaletta.

Vuosina 2015–2016 puolustusvoimille myönnettiin ympäristölupia yhteensä 16 ja lainvoimaiseksi tuli kolme aiemmin myönnettyä lupaa. Myönnetyistä ym-päristölupapäätöksistä viidestä jätettiin valitus. Uusia ympäristölupia haettiin kolmeen kohteeseen. Ympäristölu-pien lisäksi puolustusvoimat rekisteröi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään neljä jakeluasemaa. Rakennuslaitokselle myönnettiin kolme uutta ympäristölu-paa ja annettiin yksi päätös ympäristölu-van muuttamista koskevassa asiassa.

Sotilasilmailu käyttää Finavia Oy:n ylläpitämiä yhteistoimintalentoasemia ja kaikille sotilasilmailun käyttämille lentoasemille on myönnetty ympäristö-lupa. Utin lentoaseman ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista haettiin

22

2013 • Puolustushallinnon ympäristötiedon hallintajärjestelmä Ympäristö-Kirave otettiin käyttöön

• Ensimmäinen European Conference of Defence and the Environment -konferenssi (ECDE) järjestettiin Helsingissä

• Puolustushallinnon ympäristöraportti 2010-2012 julkaistiin

• Puolustusvoimauudistuksen myötä luovuttavien alueiden pilaantuneiden maiden kunnostusohjelma 2013-2017 käynnistyi

elokuussa 2015 yhdessä Finavia Oyj:n kanssa. Lisäksi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto antoi Jyväskylän lentoaseman ympäristölupaa koskevan lisäpäätöksen maaliskuussa 2016. Pää-tös koski Hawk harjoitussuihkukoneiden koekäyttöjen aiheuttamasta melusta tehtyä aiemman ympäristölupapäätök-sen mukaista selvitystä. Koekäytöissä käytettävä äänenvaimennin katsottiin riittäväksi melunhallintakeinoksi.

Polttoaineen jakeluasemien kokonaiskehittämishanke

Puolustusvoimissa on yhteensä yli 50 maaliikenteeseen ja aluspolttoaine-huoltoon liittyvää kiinteää polttoaineen jakeluasemaa. Puolustusvoimien jakelua-semista noin 20 % sijaitsee pohjavesi-alueella ja noin puolet vaatii jonkinlaisia muutostöitä tai kokonaan uudistamista.

Jakeluasemia koskeva lainsäädäntö on tiukentunut koko ajan. Puolustusvoimia sitoo samat asetukset ja vaatimukset kuin kaupallisia jakeluasemia. Valtio-neuvoston asetus 444/2010 määritte-lee jakeluasemien ympäristönsuojelun minimivaatimukset ja yksityiskohtaiset rakenteelliset vaatimukset on annettu jakeluasemastandardissa 3352, joka on uudistunut viimeksi vuonna 2014. Sen myötä asemille tuli lisää maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi määriteltyjä rakenteellisia vaatimuksia. Jakelua-sema-asetuksen vaatimukset tulee täyttää 1.1.2020 mennessä.

Puolustusvoimissa on käynnistetty puolustusvoimien jakeluasemien ko-konaiskehittämishanke vuonna 2016. Jakeluasemat on valtakunnallisesti kartoitettu sekä priorisoitu aikatau-lullisesti kunnostusten osalta vuosille 2016–2020. Vuonna 2016 kunnostet-tiin viisi jakeluasemaa ja vuonna 2017 tullaan korjaamaan tai uusimaan 4-5 kohdetta riippuen mm. kunnostus-hankkeiden kustannuksista. Hankkeen tavoitteena on saattaa jakeluasemat valtioneuvoston asetuksen 444/2010 mukaiseen tilaan 1.1.2020 mennessä. Jakeluasemien kehittämisessä huomi-oidaan ympäristövaatimusten lisäksi operatiiviset vaatimukset, käytännölli-syys ja taloudellisuus.

Pilaantuneet maat ja puolustusvoimauudistus

Puolustusvoimien käytöstä vapautuvilla alueilla maaperässä on usein hait-ta-ainejäämiä johtuen vuosikymmeniä jatkuneesta toiminnasta, kuten polt-toaineen jakelusta ja ampumatoimin-nasta. Lisäksi useilla alueilla on aikansa maarakentamistavan mukaisia täyttöjä, joissa maa-aineksen seassa on tiiltä ja muita purkumateriaaleja.

Puolustusvoimauudistuksen pilaantu-neen maan kunnostuksiin osoitettua erillisrahoitusta käytettiin vuosien 2015–2016 välisenä aikana 1,78 miljoo-na euroa. Kokonaisuudessaan uudistuk-seen liittyviin pilaantuneen maaperän

kunnostuksiin on arvioitu tarvittavan erillistä rahoitusta 4,75 M€ ja kohteiden kunnostus toteutetaan porrastetusti viiden vuoden aikana. Kunnostuksia tehdään vielä vuonna 2017.

Vuonna 2015 kunnostettiin pääosa Kauhavan Lentosotakoululla havai-tuista pilaantuneista kohteista, mm. ampumaradat, maankaatopaikka-alue sekä juhannuskokkoalueen pintamaa. Alueella tehtiin useissa kohteissa tarkentavia tutkimuksia, jotka rapor-toitiin vuonna 2016 ja tämän lisäksi koostettiin kaikista Kauhavan alueella tehdyistä selvityksistä ja kunnostuksis-ta yhteenvetoraportti. Vuonna 2015 aloitettiin myös Riihimäellä ampumara-ta-alueen pilaantuneen maan kun-nostus ja työtä jatkettiin alkuvuodesta 2016 haulikkorata-alueen pintamaan kunnostuksella. Samana vuonna kun-nostettiin ruoppaamalla ampumarata- alueen alapuolinen Huhtimon lampi, jonka kautta ampumaradan vedet ovat purkautuneet eteenpäin.

Vuonna 2016 kunnostettiin Lahden Hennalassa vanha kiväärirata-alue ja täyttöalue. Pistooliradan kunnostus jou-duttiin keskeyttämään kunnostusalueella tehtyjen liito-oravahavaintojen vuoksi. Alueen mahdollista kunnostusta tullaan suunnittelemaan pohjavesitutkimuksen ja riskinarvion avulla laajemman työryh-män toimesta vielä vuoden 2017 aikana.

Myös Kemiönsaaressa Örön osalta kun-nostustöitä täydennettiin vuonna 2015


2014 • Puolustusvoimien energia- ja ilmasto-ohjelma valmistui

• Ampumaratojen parhaan käyttökelpoisen tekniikan määrittely

2015 • Annettiin normi: Ympäristönsuojelu puolustusvoimissa

• Puolustushallinto teki kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen

• Puolustusvoimauudistus: Ympäristösuojelun järjestelyt keskitettiin Logistiikkalaitokseen ja logistiikkarykmentteihin

peittämällä jätetäyttöalue puhtaalla maakerroksella ja poistamalla siivous-töiden yhteydessä havaittu vanha ampumaratavalli. Helsingin Isosaaressa kunnostettiin jätealue.

Kontiorannassa havaittiin kapea-alai-nen, mutta hyvin syvälle ulottuva öljypilaantuma lämpökeskuksen säiliöiden alla purkutöiden yhteydessä. Arvion mukaan vahinko on tapahtunut jo 70-luvulla. Haastavaa kaivukohdet-ta kunnostettiin niin syvälle kuin se kaivuteknisesti oli mahdollista, mutta vuoden päättyessä todettiin, että maaperään tulee jäämään vielä jonkin verran öljyllä pilaantunutta maata. Kohteen tilanteesta tehtiin tutkimuksia ja riskinarvio, jossa selvitettiin öljyn ai-heuttamia riskejä pohjavedelle ja suun-niteltiin tarvittavat suojausrakenteet.

Keuruun haulikkoradalle tehtiin lisätut-kimuksia ja riskinarvio, jossa esitettiin alueen kunnostamatta jättämistä. Alueelle jää käyttörajoite. Kontioran-nan alueella neuvoteltiin edelleen hau-likkorata-alueen tulevasta käytöstä ja kaavoituksesta. Vanhan haulikkoradan alueelle ollaan rakentamassa venesa-tamaa ja mahdollisesti muuta virkistys-käyttöä tukevaa toimintaa. Haulikko-ratakunnostusten kustannukset ovat huomattavasti korkeammat kivääri- ja pistooliratoihin verrattuna.

Myös muita pilaantuneen maan koh-teita tutkittiin ja kunnostettiin puolus-tusvoimauudistuksen kohteiden lisäksi. Vuonna 2015 laadittiin KUPI15-hank-keessa Millogille siirtyvien korjaamoi-

den ympäristökatselmointi ja tarvittavat maaperätutkimukset sekä katselmoi-tiin ja raportoitiin Riihimäen ja Turun Pansion mahdolliset pilaantuneet kohteet. Vuonna 2016 kunnostettiin Tuusulan Taistelukoulun ampumaradat, suunniteltiin Upinniemen haulikkora-dan riskienhallintaa sekä tutkittiin ja valmisteltiin tulevien vuosien kunnos-tuskohteita. Kokkolan entisen aseva-rikon alueelle jäänyt pieni jätetäyttö poistettiin ja Hangossa kunnostettiin kaksi pientä öljypilaantumaa.

Säkylässä puolustusvoimien vaatetus-korjaamon pohjaveden suojapumppaus ja käsittely jatkui aiempien vuosien tapaan, mutta vuoden 2016 aikana teetettiin hyvin kattava maaperäsel-vitys kohteen pilaantuneisuudesta. Selvityksessä arvioitiin jäljellä olevan liuotinpilaantuneisuuden määrää ja haitta-aineiden tarkkaa sijaintia. Vuoden 2016 lopussa tehtiin päätös jatkaa hanketta selvityksen suositusten mukaisesti ja muuttaa tulevina vuosina kunnostusmenetelmää sellaiseksi, että suojapumppauksesta voidaan luopua ja alueen maaperä saadaan puhdistu-maan nopeammin.

Kaatopaikkakartoitus

Puolustusvoimien hallinnoimilla maa-alueilla on erilaisia täyttöalueita, joista suuri osa koostuu ylijäämämaa-ai-neksista ja mahdollisesti myös raken-nusjätteistä, kuten tiilestä ja betonista. Pitkän toimintahistorian vuoksi osassa täyttöalueista voi olla myös yhdys-

kuntajätettä tai nykyään vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia aineksia. Jätteiden sisältämät haitta-aineet ja orgaanisen aineksen hajoamisessa muodostuvat kaasut voivat aiheuttaa haittaa ihmisten terveydelle tai ympäristölle.

Vuonna 2014 käynnistetyn selvityksen tavoitteena oli tarkentaa puolustusvoi-mien hallinnoimien alueiden jätetäyt-töjä koskevat tiedot (sijainti, koko, jätekoostumus), arvioida aiheutuvia riskejä sekä suunnitella mahdollisia riskienhallintamenetelmiä kohdekoh-taisesti. Lisäksi selvitettiin, sisältävätkö täyttöalueet hyötykäytettäviä materiaa-leja, joita voitaisiin toimittaa uusiokäyt-töön. Materiaaliltaan hyödynnettäviä kaatopaikkoja ei kuitenkaan havaittu.

Täyttöalueista mahdollisesti aiheutu-vien riskien arvioimiseksi kehitettiin hankkeessa luokitteleva pisteytysjär-jestelmä, mikä perustuu päästöpoten-tiaalin sekä pinta- ja pohjavesiriskien tunnistamiseen.

Yhteensä 151 kpl

Kunnostettu 33 kpl (22 %)

Tutkittu 49 kpl (32 %)

Katselmoitu 27 kpl (18 %)

Tunnistettu 42 kpl (28 %)

Selvityksen käynnistyessä oli puolustus-voimien hallinnoimilta alueilta tiedossa noin 90 epäiltyä kaatopaikkaa tai muuta täyttöaluetta. Tietoja päivitet-tiin lähinnä henkilöhaastattelujen ja maastokatselmusten perusteella, minkä

24

• Ampumaratojen ja ampuma- ja harjoitusalueiden käytönseuranta aloitettiin

• Kansainvälinen yhteistyöhanke raskaisen aseiden ympäristönsuojelun menetelmien selvittämiseksi (EPHW) käynnistyi

perusteella selvityksessä oli mukana lopulta noin 200 kohdetta. Vuoden 2016 alkuun mennessä 151 kohtees-ta oli laadittu kohdetietolomakkeet. Selvityksen ulkopuolelle rajattiin noin 50 kohdetta, kuten puhtaan maan täyttöalueet, tunkiot sekä räjähteiden hautauspaikat.

Selvityksen yhteydessä tehtiin koe-kuoppatutkimuksia ja näytteenottoa noin kymmenelle täyttöalueelle. Lisäksi muutaman muun täyttöalueen päästöjä arvioitiin ottamalla vesinäyt-teitä alueelta purkautuvista pinta- ja pohjavesistä. Tutkimukset kohdistettiin ensisijaisesti täyttöalueisiin, joiden ym-päristöriskit arvioitiin suuriksi tai joihin kohdistuu maankäytön muutospainei-ta. Selvityksen perusteena annettiin 21 täyttöalueelle suosituksia erilaisista riskienhallintatoimenpiteistä, kuten pohjaveden tarkkailusta, jätetäytön koostumuksen selvittämisestä sekä alueiden merkitsemistä huomiokyltein. Lähivuosina tullaan kunnostamaan kaksi kaatopaikkaa, ja lisätutkimuksia tullaan suorittamaan mahdollisilla riskikaatopaikoilla ja kohteissa, joissa maankäytön arvioidaan muuttuvan.

PFAS-yhdisteet

PFAS- eli per- ja polyfluorialkyyliyhdis-teitä on käytetty monissa tarkoituksissa kuten sammutusvaahdoissa, likaa, rasvaa ja vettä hylkivissä pinnoitteissa, maaleissa ja hyönteismyrkyissä. PFAS-yh-disteet ovat ympäristössä pysyviä, ker-tyviä, kulkeutuvia ja ne voivat aiheuttaa

Puolustusvoimat luopui Riihimäen Räiskylän ampumaradan käytöstä vuoden 2014 lopulla ja ampumarata-alueen pilaantu-neen maaperän kunnostus tehtiin vuosien 2015–2016 aikana. Ampumarata-alueella muodostuva pintavesi poistuu purkuojan ja tasausaltaan kautta etelään ja edelleen Huhtimon lampeen. Lammen pohjasedimentissä oli tutkimuksin todettu luontaisia pitoisuuksia korkeampia metallipitoisuuksia.

Riskinarvioinnin mukaan pitoisuuksista ei kunnostamattoma-nakaan olisi aiheutunut ympäristö- tai terveysriskiä. Koska lammen alue on keskeistä asuin- ja virkistysaluetta varuskun-nan ulkopuolella, puolustusvoimat päätti arvioinnin tuloksesta huolimatta kunnostaa lammen pohjasedimentin lokakuussa 2016.

Lammikon vesipintaa laskettiin pumppaamalla kirkas pintavesi kunnostuksen aluksi lammikon alapuoliseen ojaan. Suurin osa vedestä saatiin pumpattua täysin kirkkaana asentamalla pump-pu sopivalle syvyydelle kelluvan ponttonirakenteen avulla. Loppuosa vedestä johdettiin kunnostussuunnitelman mukai-sesti purkuojaan suodatuspadon läpi. Veden viipymä padolla mitoitettiin siten, että padon avulla saatettiin erottaa hieno-ainesta pumpattavasta vedestä. Virtaamaa, veden kirkkautta ja veden pinnan korkeutta tarkkailtiin koko työn ajan useasta alapuolisen vesistön pisteestä. Vettä pumpattiin yli 1100 m3.

Lammen sedimentin poisto onnistui veden poiston jälkeen ns. kuivakaivuna kaivinkoneella. Lammesta poistettiin massaa noin 260 tonnia, joka vastaa kuiva-aineeksi muutettuna noin 100 tonnia. Keskimääräinen kuiva-ainespitoisuus oli 37,5 %. Kulje-tuskalustona käytettiin märän massan kuljetukseen suunniteltu-ja tiiviitä lavoja, joista ei päässyt valumalla sedimenttiä ympäris-töön. Sedimentin haitta-ainepitoisuuksia tarkkailtiin työn aikana ja riittävä kunnostustaso varmistettiin lopetusnäyttein.

CASE Riihimäen Huhtimon lammen kunnostus

• Toinen kansainvälinen ECDE-konferenssi järjestettiin Helsingissä

• Puolustushallinnon ympäristöraportti 2013-2014 julkaistiin


2015 • Ensimmäinen ympäristölupa ampuma- ja harjoitusalueelle (Syndalen) 2016 • Raskaiden aseiden melun sääntely -työryhmä

• Environmental considerations for cold Regions -hanke toteutettiin kansainvälisenä yhteistyönä

Kohonneita pitoisuuksia todettiin myös puolustusvoimien vaatetuskorjaamon pesun jälkeisissä prosessivesissä, minkä johdosta vuonna 2016 toteutettiin tutkimus, jossa selvitettiin PFAS-yhdis-teiden esiintyvyyttä puolustusvoimien erikoistekstiileissä ja materiaaleissa. Lähinnä varusmiehille jaettavista tuot-teista valittiin yhteensä 15 artikkelia kemiallisiin analyyseihin (mm. sadeasu, maastopuku, varsikenkä, lumipuku, reppu, telttakangas, makuualusta ja makuupussi). Tulokset osoittivat usei-den materiaalien sisältävän PFAS-yhdis-teitä. Pitoisuuksien todettiin kuitenkin olevan alhaisia eikä niiden arvioitu aiheuttavan terveyshaittaa. Aineita voi kuitenkin päätyä ympäristöön, joten materiaalihankinnoissa suositeltiin huo-mioimaan artikkeleiden mahdollisesti sisältämät haitta-aineet.

PFAS-yhdisteiden käyttöä ja esiinty-vyyttä merivoimissa tutkittiin myös RPR:n toiminta-alueella Upinniemessä. Maaperä-, sedimentti ja pintavesinäyt-teitä otettiin vanhojen polttotaistelura-tojen alueilta, vanhalta kaatopaikalta sekä alueella sijaitsevan Meriturva Oy:n sammutusharjoittelukentän ympäris-töstä. Kohonneita pitoisuuksia todettiin Meriturvan alueelta maaperästä sekä

pintavedestä. Tutkimus jatkuu 2017 merivoimien käytössä olevien sammu-tusvaahtojen tutkimuksella.

Jätehuollon kehittäminen

Yksi puolustusvoimien jätehuollon kehittämisen teema vuonna 2016 oli tilannekuvan luominen vaarallisen jätteen jätehuollosta ja epäkohtiin puuttuminen. Kesällä julkaistiin puolus-tusvoimien valtakunnallinen jätehuol-lon ohje vaarallisista jätteistä.

Logistiikkarykmenttien ympäristöasi-antuntijat tekivät ohjauskäyntejä varuskuntiin ja hallintoyksiköille ja katselmoivat samalla vaarallisen jätteen varastot. Katselmuksissa kiinnitettiin huomiota mm. jätemerkintöihin, oikeanlaisiin astioihin, valuma-altaisiin, öljyntorjuntamateriaaliin ja varastokir-janpitoon. Keskeisenä havaintona oli, että vaarallisen jätteen vastuuhenkilöt tarvitsevat säännöllisesti koulutusta. Vuonna 2016 koulutettiin 37 vaaralli-sen jätteen vastuuhenkilöä.

Alueellisten jätehuoltosuunnitelmien laadinta aloitettiin 2000-luvun alussa ja vuonna 2015 suunnitelmat oli laadittu kaikkiin varuskuntiin ja tärkeimmille harjoitusalueille. Jatkossa jätehuollon

Wihuri 15 -harjoitus järjestettiin Pohjois-Karjalassa 4.–11.6.2015. Harjoituksen kokonaisvahvuus oli 10 000 henkilöä, joista reserviläisiä oli noin 2 000. Kaikki puolustushaarat olivat edustettuina harjoituk-sessa. Uutta taistelutapaa mukailevassa harjoituk-sessa liikuttiin laajoilla alueilla, jolloin jätehuolto tuli järjestää harjoituksen tarpeiden mukaisesti. Maasto-tiedusteluja harjoitusta varten suoritettiin kevään 2015 aikana ja samalla hahmoteltiin jätepistekeskit-tymien parhaita mahdollisia sijainteja.

Wihuri 15 -harjoituksessa lajiteltiin erikseen seka-jäte, keräyspahvi ja biojäte. Sekajätteen ja keräys-pahvin kerääminen järjestettiin lavoihin ja kontteihin sekä täydennysmateriaalin ja muonituspakkausten jakelu-pisteessä puristimiin. Biojätettä, joka oli hyvin nestepistoista, kerättiin muovisäiliöihin, jotka tyhjen-nettiin imuautolla. Uudistetun taistelutavan myötä muonituksessa tukeuduttiin myös kylmäketjuvapaa-seen muonitukseen, mikä lisäsi pakkausjätteen sekä

CASE Wihuri 15 -harjoituksen jätehuolto

erityisesti elintarvikepakkausten määrää huomat-tavasti. Käymäläjätehuolto toteutettiin vuokratuilla siirrettävillä käymälöillä. Metallit, vaaralliset jätteet, puutavara ja muu harjoitustoiminnasta syntynyt jäte palautui takaisin varuskuntien omiin keräyspisteisiin.

Wihurissa syntyi yhdyskuntajätettä yhteensä yli 30 tonnia eli noin 3 kg per harjoitukseen osallistuva henkilö. Valtaosa syntyneestä yhdyskuntajätteestä oli sekajätettä, lajitellun biojätteen ja keräyspahvin määrän jäädessä vähäisemmäksi. Wihuri 15 oli hyvä käytännön harjoitus jätehuollon järjestämisestä olosuhteissa, joissa ei voida tukeutua varuskuntien tai harjoitusalueiden kiinteisiin keräyspisteisiin. Laajoilla alueilla liik-kuvan harjoituksen jätehuollon suunnittelun haasteena oli lajittelun järjestäminen maasto-olosuhteisiin sekä tarvittavien jätepisteiden lukumäärä. Hyvissä ajoin aloitettu lajittelun ja jäte-pisteiden suunnittelu sekä selkeä ohjeistus käyttäjille auttavat hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi.

haittaa ihmisten ja eläinten terveydelle. Puolustusvoimissa aloitettiin perfluo-rattujen yhdisteiden kartoitus vuonna 2015 pinta- ja pohjavesien sekä jäte- ja prosessivesien tutkimuksella. PFAS-pitoi-suuksia todettiin pohjavedessä, pintave-dessä, maaperässä ja jätevedessä.

26

suunnittelu keskittyy suunnitelmien ja toimintamallien päivittämiseen sekä tilannekuvan ylläpitoon.

Puolustushallinnon jätelajitteluopas päivitettiin vuonna 2016. Lajittelun edistämiseksi suunniteltiin lisäksi ympäristönsuojelu- ja viestintäalojen yhteistyönä varusmiehille suunnattu #JÄTESOTA-kampanja. Kampanja toteutetaan kevään 2017 aikana sosi-aalisessa mediassa.

Jätemäärien seurantaa ja raportointia on aktiivisesti kehitetty puolustushal-linnon Kirave-järjestelmässä. Jäterapor-tointia voidaan tehdä alueittain, toimi-joittain ja jätejakeittain. Jätemäärien lisäksi seurataan jätteen käsittelymene-telmiä (materiaalina kierrätys, energi-ana hyödyntäminen, erilliskäsittely ja poltto tai kaatopaikkasijoitus). Vuosina 2015–2016 puolustushallinto on jätehuoltoyhtiöiden kanssa yhteistyössä suunnitellut valtakunnallisesti yhteneviä käytäntöjä jätemääräraportointiin sekä kehittänyt jätemäärätietojen sähköistä tiedonsiirtoa. Jätelain tulevan muu-toksen myötä todettiin kuitenkin, että yhteistyön osapuolet tulevat todennä-köisesti muuttumaan. Raportointikäy-täntöjen kehittämistä tullaan kuitenkin jatkamaan alan toimittajien kanssa.

Räjähteiden hävittäminen

Elinkaarensa päähän tulleita vanhen-tuneita ampumatarvikkeita ei ole turvallista varastoida pitkiä aikoja, vaan ne on hävitettävä turvallisesti ja kustan-nustehokkaasti ennen kuin räjähdetur-vallisuus vaarantuu.

Puolustusvoimat on hävittänyt käytöstä poistettavia ampumatarvikkeita räjäyttä-mällä Kittilän Hukkakeron massaräjäytys-leirillä 1980-luvun lopusta alkaen. Yhden räjäytyksen suurin sallittu määrä on käyt-töluvassa rajattu 30 tonniin puhdasta räjähdysainetta. Vuodessa räjäytettävä kokonaismäärä on 2000 – 3000 tonnia, josta räjähdysainetta on noin 500 – 900 tonnia. Vuodesta 2009 alkaen Hukkake-rossa on voitu hävittää myös elohopeaa sisältäviä ammuksia. Riskinarvioon pe-rustuva suurin sallittu elohopeapäästön määrä on 5 kg vuodessa.

Ampumatarvikkeita hävitetään myös Räjähdekeskuksen Ähtärin toimipis-teessä Inhassa ja Palolammella. Inhassa

ampumatarvikkeita hävitetään teollisesti polttorummussa. Inhan hävittämön palokaasujen puhdistuslaitteita on parannettu niin että elohopea saa-daan talteen yli 99 %:n tehokkuudel-la. Elohopeaa sisältävien ammusten hävittämistarpeen kasvamisen vuoksi on panostettu Inhan hävityskykyyn mm. ampumatarvikkeiden käsittelyä nopeut-tavaan purkurobottiin. Muutostöiden seurauksena vanhentuneet, varastoinnil-le riskin aiheuttavat ampumatarvikkeet saadaan hävitettyä räjähdeturvalli-suuden kannalta riittävän nopeasti. Elohopeaa sisältävistä vanhentuneista ampumatarvikkeista saadaan hävitet-tyä Inhassa suurin osa, Hukkakerossa hävitettävissä ammuksissa on elohopeaa enimmillään noin 1-5 kg vuodessa.

Palolammen hävittämöllä poltetaan käytöstä poistettua ruutia ja pyroma-teriaalia kolmessa eri hävityspaikassa;

räjäytyspaikalla, ruudin ja pyromate-riaalin polttopaikoilla. Palolammella parannetaan toiminnan ympäristövai-kutusten hallintaa tehostamalla vesien ohjausta ja tarkkailua sekä parantamal-la räjäytyspaikan rakenteita. Ähtärin toimipisteessä hävitettyjen räjähteiden määrä viimeisen viiden vuoden aikana on ollut noin 300 – 600 tonnia/vuosi.

Räjähteiden hävittämisen yhteydessä kerätään niiden sisältämät metallit talteen ja kierrätetään. Myös räjäytet-tyjen räjähteiden sisältämiä metalleja kerätään räjäytyspaikkojen ympäris-töstä magneettien ja seulojen avulla. Vuosittain kierrätykseen on toimitettu useita satoja tonneja metalleja.

Hukkakeron hävittämistoiminnan ympä-ristöluvanvaraisuus on ympäristöviran-omaisella harkinnassa. Ähtärin hävittä-mistoiminnan ympäristölupa on vireillä.


0

1 000 000

2 000 000

3 000 000

4 000 000

5 000 000

6 000 000

7 000 000

9 000 000

8 000 000

Kulutus(l)

Kulutus (l)Päästöt (t CO2e)

0

10 000

5 000

15 000

20 000

25 000

30 000

2010 2011 2012 2013 20152014 2016

Päästöt(t CO2e)

0

2 000 000

4 000 000

6 000 000

8 000 000

10 000 000

12 000 000

14 000 000

Kulutus(l)

Kulutus (l)Päästöt (tCO2e)

0

10 000

20 000

30 000

40 000

50 000

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Päästöt(t CO2e)

YMPÄRISTÖNSUOJELUN TUNNUSLUVUT

5

Maaliikennepolttoaineiden kulutus ja CO2-päästöt 2010–2016

Meriliikenteen polttoaineenkulutus ja CO2-päästöt 2010–2016

Ympäristövahingot 2015–2016

Vuonna 2016 ympäristövahinkoina raportoitiin noin 55 ja vuonna 2015 noin 40 tapahtumaa. Tapahtumat olivat lähinnä polttoainevuotoja ja pääosin määrältään vähäisiä. Vuonna 2016 sattui yksi laajempi ympäristövahinko, jossa öljyä valui arviolta 3000–4000 litraa maahan ja läheiseen ojaan. Pelastuslaitos teki alueella öljyntorjunta-töitä, ojaan asennettiin useaan kohtaan öljyntorjuntapuomeja ja imeytysturvetta ja alajuoksulle noin 500 metrin päähän onnettomuuskohteesta rakennettiin pato estämään mahdollinen öljyn etene-minen. Kokonaisuudessaan kohteesta poistettiin yli 700 tonnia pilaantunutta maata ja avo-ojan pintaa perattiin noin 200 metrin matkalta. Kunnostusta esitettiin jatkettavaksi monitoroituna luontaisena puhdistamisena ja pinta-veden laatua seurattavaksi toistaiseksi.

Vähäiset vuodot rajoittuivat alueille, joissa ne olivat hallittavissa eivätkä ne

aiheuttaneet varsinaisia ympäristö-vahinkoja. Maata kaivettiin pois vähäisiä määriä ja kustannukset arvioidaan ilmoitusten perusteella vähäisiksi. Logistiikkalaitoksen ympä-ristötoimialalle raportoitujen poltto-aine- ja öljyvuotojen suuruus ja määrä jakaantui seuraavasti: vuonna 2016 alle 100 l vuotoja oli 41 kpl ja 100-1 000 l vuotoja oli 6 kpl ja vuonna 2015: alle 100 l vuotoja oli 35 kpl ja 100-1 000 l vuotoja oli 5 kpl.

Liikennepolttoaineiden kulutus ja niistä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt

Puolustusvoimat käyttää liikennepoltto-aineita maakalustossa, meriliikenteessä sekä sotilasilmailussa muun muassa joukkojen harjoitteluun, liikkumiseen ja kuljettamiseen sekä aluevalvonta-tehtäviin. Polttoaineenkulutuksesta aiheutuu kasvihuonekaasupäästöjä, jotka voimistavat ilmastonmuutosta. Merkittävimmät kasvihuonekaasu-

päästöt aiheutuvat sotilasilmailusta, joka vuonna 2016 aiheutti 47,7 % puolustushallinnon CO2e-päästöis-tä. Liikennepolttoaineiden käytöstä aiheutuu kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi myös muita ilmapäästöjä, kuten typen oksideja (NOX), hiilimonoksidia (CO), rikkidioksidia (SO2), hiukkasia (PM10 ja PM2,5) sekä palamattomasta polttoaineesta hiilivetyjä (HC). Muiden ilmapäästöjen määrä on kasvihuone-kaasupäästöihin verrattuna kuitenkin huomattavasti vähäisempi.

Ajoneuvoliikenteen polttoaineenku-lutuksessa ja päästöissä on mukana Puolustushallinnon rakennuslaitoksen bensiinin, dieselin ja moottoripoltto-öljyn käyttö, jonka osuus ajoneuvo-liikenteen polttoaineenkulutuksesta sekä CO2- ja SO2-kokonaispäästöistä on noin 1,5 %. Myös puolustusvoimien polttomoottorikäyttöisten sähkövoima-koneiden käytöstä aiheutuvat päästöt sisältyvät maaliikennepolttoaineiden päästömääriin.

28

Lämmöntuotannon CO2-päästöt tuotantomuodoittain

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

MWh tCO2 MWh tCO2 MWh tCO2 MWh tCO2 MWh tCO2 MWh tCO2 MWh tCO2

Kauko-lämpö 214 374 42 232 193 864 42 068 208 026 39 937 194 224 36 126 182 801 31 673 176 302 32 559 179 596 34 701

Aluelämpö 127 742 43 178 118 503 37 747 121 664 39 414 115 584 31 720 99 378 28 758 70 512 16 509 72 816 16 525

Oma tuotanto 85 431 24 655 69 167 19 670 52 160 15 165 43 618 12 770 43 122 12 203 39 392 11 076 38 375 10 173

Sähkö-lämmitys 9 286 2 442 8 464 2 387 7 621 1 966 7 820 2 018 7 249 1 340 6 330 1 049 5 272 691

Yhteensä 436 834 112 508 389 998 101 872 389 471 96 482 361 246 82 633 332 550 73 974 292 536 61 193 296 059 62 089

Energiankulutus ja päästöt

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Energian-kulutus


Lämmön-kulutus

399 859 106 764 355 340 92 229 357 780 88 764 330 902 78 004 312 924 69 629 263 832 56 313 278 027 58 725

Sähkön-kulutus

221 514 58 258 227 730 64 220 223 968 57 784 218 044 56 255 210 349 38 873 205 465 34 041 208 350 27 292

Yhteensä 621 374 165 022 583 070 156 449 581 749 146 548 548 946 134 259 523 273 108 501 469 297 90 354 486 377 86 017

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Energian-myynti


Lämmön-myynti

39 092 10 438 37 154 9 643 31 106 7 717 24 584 5 795 19 529 4 345 22 866 4 881 15 925 3 364

Sähkön-myynti

55 878 15 971 49 170 14 810 50 285 14 134 51 367 14 285 53 930 11 391 54 738 10 203 49 653 8 156

Yhteensä 94 970 26 409 86 324 24 453 81 392 21 851 75 951 20 080 73 459 15 737 77 604 15 084 65 579 11 520

Kiinteistöjen energiankulutuksen kehittyminen ja päästöt

Sotilasilmailun aiheuttamien kasvihuone-kaasupäästöjen kehitys 2006–2016

0

20000

40000

60000

80000

100000

120000

140000

160000

tCO

2e2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016


Lämmön, sähkön ja veden ominaiskulutuksen kehittyminen 1981–2016

0

10

20

30

40

50

60

70

1981 1986 1991 1996 2001 2006 2011 2016

kWh/RM3 (L)

LÄMPÖ, ominaiskulutus

1981 1986 1991 1996 2001 2008 2011 2016

kWh/RM3 (S)

SÄHKÖ, ominaiskulutus

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

1981 1986 1991 1996 2001 2006 2011 2016

litraa/RM3 (L)

VESI, ominaiskulutus

0

100

200

300

400

500

600

700

30

Jätevesien vesistökuormituksen kehitys ja virtaama 2010–2016

3 905 3 865

11 700 11 582

15 123 14 971

233 230

668 586 661 850

5 932

17 776

22 977

353

1 015 769

5 789

17 346

22 421

345

991 186

5 011

15 015

19 408

299

858 012

4 660

13 964

18 050

278

797 969

4 197

12 577

16 256

250

718 658

0

200 000

400 000

600 000

800 000

1 000 000

1 200 000

0

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

Virtaamam3/a

Vesistökuormituskg/a

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

BOD7 Kiintoaine KOK-N KOK-P

Lämmöntuotannon polttoainejakaumat

Puolustushallinnon käytössä olevien kiinteistöjen lämmitykseen käytettiin vuosina 2015–2016 pääosin kauko-lämpöä (2015: 60,3 %, 2016: 60,7 %) ja aluelämpöä (2015: 24,1 %, 2016: 24,6 %). Loput lämmöntarpeesta katet-tiin omalla tuotannolla (2015: 13,5 %,

2016: 13,0 %) tai sähköllä (2015: 2,2 %, 2016 1,8 %). Uusiutuvien ener-gialähteiden osuus lämmöntuotannossa on kasvanut vuosittain sekä ostoläm-mössä että omassa tuotannossa, ollen vuonna 2015 37,0 % ja 2016 36,8 %. Oma lämmöntuotanto perustui pääosin öljyn käyttöön ja uusiutuvien osuus oli 2015 10,0 % ja 2016 16,2 %. Vuonna 2016 oman tuotannon uusiutuvien

osuuden kasvu aiheutui maa- ja pellet-tilämmityksen lisääntymisestä. Yleisesti oman tuotannon alhainen uusiutuvien osuus johtuu pitkälti niille soveltuviksi muutettujen laitosten ulkoistamisesta. Sähkönhankinnassa uusiutuvien ener-gialähteiden osuus on kasvanut vuosit-tain ollen vuonna 2015 47,5 % ja 2016 56,0 %. Uusiutuvien energioiden osuus sisältää hankitut vihreät sertifikaatit.

0

50 000

100 000

150 000

200 000

250 000

MWh

MaakaasuHake/Halko/PellettiÖljy Turve Hiili Muu

Aluelämpö2013

Aluelämpö2014

Aluelämpö2015

Aluelämpö2016

Kauko-lämpö2013

Kauko-lämpö2014

Kauko-lämpö2015

Kauko-lämpö2016

Oma tuotanto

2013

Oma tuotanto

2014

Oma tuotanto

2015

Oma tuotanto

2016

Lämmöntuotannon polttoainejakaumat 2013–2016

Jätevesi

Puolustusvoimien vedenkulutuksen väheneminen heijastuu suoraan jäteve-sikuormituksen vähenemiseen. Pääosa, noin 85 %, muodostuvista jätevesistä

käsitellään kunnallisissa jäteveden-puhdistuslaitoksissa. Vedenkulutuksen vähenemiseen on vaikuttanut sekä toi-mintojen supistaminen että kiinteistöis-sä tehdyt tehostetut, vedenkulutuksen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet.


Jätteiden hyötykäyttö ja käsittelymenetelmät 2015–2016

Jätemäärät 2010–2016

Jätejakauma2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

t t t t t t t

Sekajäte 4 865 4 033 4 450 4 031 3789 3624 3458

Biojäte 2 381 2 459 2 982 2 258 2147 2452 2397

Energiajäte 932 886 874 936 880 828 763

Keräyspaperi 725 603 602 651 586 499 483

Keräyspahvi 518 405 547 512 437 585 572

Puu 207 179 126 215 248 134 138

SER 0 9 7 2 6 0 0

Pienmetalli 207 104 92 103 110 76 76

Metalliromu 3300 4 018 3 062 2 896 2 024 2 954 1 718

Vaarallinen jäte 774 678 795 802 1135 850 887

Muu jäte 311 565 504 625 315 5 0,88

Rakennusjäte 104 66 126 206 1093 101 94

Kartonki 0 66 55 84 27 72 50

Lasi 0 19 29 34 28 57 63

11 021 14 091 14 250 13 355 12 825 12 237 10 700

Jätteet

Puolustusvoimien toiminnasta syntyy tavanomaista yhdyskuntajätettä, jonka jätehuollosta huolehtii Puolustushallinnon rakennuslaitos. Lisäksi Rakennuslaitos huolehtii Leijona Cateringin Oy:n ja Millog Oy:n jätehuollosta. Yhdyskuntajätteiden lisäksi puolustusvoimien toiminnasta syntyy metalliromua, vaarallisia jätteitä sekä erilai-sia räjähteiden elinkaaren aikaisia prosessi-jätejakeita.

Yhdyskuntajätteen käsittely* 2015 2016 Tavoite 2017 Tavoite 2021

% % % %

Kierrätys materiaalina 47 48 50 60

Hyödyntäminen energiana 9 9

Erilliskäsittely 1 <1

Poltto tai kaatopaikkasijoitus 43 43

Yhteensä 100 100

*Ei sisällä vaarallisia jätteitä

Jätejakauma 2016

32 %

22 %7 %

5 %

5 %1 %

0 %1 %

16 %

8 %

0 %

1 %1 % 1 % Sekajäte

Biojäte

Energiajäte

Keräyspaperi

Keräyspahvi

Puu

SER

Pienmetalli

Metalliromu

Vaarallinen jäte

Muu jäte

Rakennusjäte

Kartonki

Lasi

32

Kylmäaineiden kasvihuonekaasupäästöt 2004–2016 Kylmäaineiden otsonihaitallisuus 2014–2016

Kylmäainetäyttöjen ilmastovaikutukset (GWP ja ODP)

Kylmäaineiden käytön ympäristövai-kutuksia, kuten vaikutusta otsoniker-rokseen (ODP) ja ilmastonmuutokseen

Räjähteiden elinkaaren aikaiset jätteet

Vaihe Prosessijäte 2010 2012 2013 2014 2015 2016

Loppukäsittely kg kg kg kg kg kg

TuotantoRäjähdepitoi-nen siivousjäte

400 400 1 000 1 000 2 000 2 000Toimipisteen polt-topaikka/ Palolam-men hävittämö

Savumassat 500 500 1 500 500 250 0 Haapajärvi

Kunnon-valvonta

PCB-paperi 8200 9500 14 500 2100 1200 3 100 Ekokem Oy

Metallit 1000 1000 10 000 11000 10000 10 000 Kuusakoski Oy

Laatikkojäte 340 000 250 000 190 000 240000 230000 98 000 Lassila&Tikanoja Oy

Kunnossa-pito

Metallit 1 443 000 2 023 000 1 000 1000 1000 1 000 Kuusakoski Oy

Vaaralliset jätteet

8 500 13 600 1 300 800 1000 1 000 Ekokem Oy

Käytöstä poisto

Räjähdejäte ja ruudit

1 000 000 1 000 000 14 000 000 9 000 000 609 000 645 000Hävittämöt (Inha, Palolampi) massa-räjäytysleirit

Metallit 330 000 5 090 000 1 257 800 930 000 813 000 158 000 Kuusakoski Oy

(GWP), seurataan tehtyjen kylmäaine-täydennysten perusteella. Kasvihuone-kaasupäästöjen vuosittainen vaihtelu on verrannollinen kylmäaineiden täyttömääriin, mutta otsonihaitallisuus on vähentynyt ympäristöystävällisem-piin kylmäainevaihtoehtoisin siirtymisen

myötä. Puolustushallinnon rakennus-laitoksen ylläpitämissä kylmälaitteissa ei ole käytössä kiellettyjä CFC-kylmä-aineita, mutta vanhasta laitekannasta johtuen osassa kylmälaitteita on yhä käytössä terveydelle tai ympäristölle haitallisia HCFC-kylmäaineita.

0

1 000

2 000

3 000

3 500

2 500

1 500

500

4 000

4 500

5 000

200620052004 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

CO2 t

0

20

10

40

60

30

80

50

70

100

90

200620052004 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

ODP kg


Päästökehitys 2010–2016

02010 2011 2012 2013 2014

tCO

2e

Maa-, ilma- ja meriliikenne Kiinteistöenergia Muut toiminnot

50 000

100 000

150 000

200 000

250 000

2015 2016

Kasvihuonekaasupäästöjen yhteenveto

Kansainväliset kuljetukset

Kansainvälisissä kuljetuksissa tehdään pohjoismaista yhteistyötä ja niitä hoitaa keskitetysti Kansainvälisten kuljetusten koordinointikeskus (FINMCC). Lento-kuljetuksista aiheutuu päästöjä ilmaan ja niistä osa allokoidaan puolustusvoi-mien välillisiksi päästöiksi vuosittain kuljetetun rahdin perusteella.

Päästölähde

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

1 000tCO2e

1 000tCO2e

1 000tCO2e

1 000tCO2e

1 000tCO2e

1 000tCO2e

1 000tCO2e

Lämpö 107 92 89 78 70 56 59

Sähkö 58 64 58 56 39 34 27

Sotilasilmailu 136 141 126 119 126 141 136

Meriliikenne 16 17 15 19 16 22 23

Ajoneuvoliikenne 33 33 30 30 30 34 34

Materiaalien käytöstäpoisto 2 2 2 2 2 2 2

Varavoima 2 1 2 1 2 1 2

Kylmäainetäytöt 4 4 3 2 3 3 2

KV-kuljetukset 3 3 2 2 1 0,4 1

Muut 0,5 0,5 0,4 0,4 0,4 0,3 0,3

Yht. 362 357 326 310 289 294 285

*päästölaskennassa ei ole huomioitu metalliromua, räjähteiden elinkaaren aikaisia jätteitä, massaräjäytyksiä, työmatkustamista sekä kansainvälistä kriisinhallintaa

Kansainvälisten kuljetusten CO2e-päästöt 2009–2016

2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 20160

1 000

tCO

2e

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

8 000

päästöt 5 696 3 186 2 769 1 551 1 887 1 188 407 755

34

Kuvat: Puolustusvoimat, Ruotuväki, Puolustushallinnon rakennuslaitos,

Combat Camera Team / Joonas Mattila 2016Taitto ja paino: Grano Oy


YHTEYSTIEDOT


Eteläinen Makasiinikatu 800131 Helsinkipuh. 0295 16001

www.defmin.fi

Puolustusvoimat

PääesikuntaFabianinkatu 2 C00130 Helsinkipuh. 0299 800

www.puolustusvoimat.fi


KeskusyksikköIsoympyräkatu10 49401 Haminapuh. 0299 8300

www.phrakl.fi

Julkaistu 22.5.2017

Försvarsmakten • The Finnish Defence Forces

puolustushallinnon ympäristöraportti 2015–2016€¦ · vuonna 2016 aloitettiin...

Documents