q-kautinen 1qkautinen.fi/wp-content/uploads/2018/03/q_5_2013_3.pdf · q-kautinen 7 hallitus ja...

of 20 /20
Q-kautinen 1

Upload: others

Post on 30-Jun-2020

1 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

Page 1: Q-kautinen 1qkautinen.fi/wp-content/uploads/2018/03/Q_5_2013_3.pdf · Q-kautinen 7 Hallitus ja valtuuskunta ovat olleet ahkeria vuonna 2013, mutta Q-kautinen selvitti LKS:n pääsihteeri

Q-kautinen 1

Page 2: Q-kautinen 1qkautinen.fi/wp-content/uploads/2018/03/Q_5_2013_3.pdf · Q-kautinen 7 Hallitus ja valtuuskunta ovat olleet ahkeria vuonna 2013, mutta Q-kautinen selvitti LKS:n pääsihteeri

2 Q-kautinen

Tutustu Duodecimin keskeisiin oppikirjoihin ja uusiin verkko-koulutuksiin. Rekisteröidy palvelun käyttäjäksi yliopiston verkossa! Tämän jälkeen voit käyttää sisältöjä mistä haluat kirjautumalla tunnuksillasi palveluun osoitteessa www.oppiportti.fi .

[email protected]

OPPIPORTTI Mahdollistaa monipuolisen oppimisen!

Oppiportti_176_250_fin.indd 1 11.2.2013 10.09

Page 3: Q-kautinen 1qkautinen.fi/wp-content/uploads/2018/03/Q_5_2013_3.pdf · Q-kautinen 7 Hallitus ja valtuuskunta ovat olleet ahkeria vuonna 2013, mutta Q-kautinen selvitti LKS:n pääsihteeri

Q-kautinen 3

Tutustu Duodecimin keskeisiin oppikirjoihin ja uusiin verkko-koulutuksiin. Rekisteröidy palvelun käyttäjäksi yliopiston verkossa! Tämän jälkeen voit käyttää sisältöjä mistä haluat kirjautumalla tunnuksillasi palveluun osoitteessa www.oppiportti.fi .

[email protected]

OPPIPORTTI Mahdollistaa monipuolisen oppimisen!

Oppiportti_176_250_fin.indd 1 11.2.2013 10.09

Q-KAUTINEN

PÄÄTOIMITTAJA Nico Vehmas TAITTAJA Minna Lehtisalo TOIMITUSSIHTEERI

Tuomas Lumikari TOIMITUS Ida-Emilia Helanti, Lauri Husa, Harri Isokuortti, Tuuli Lehti, Min-

na Lehtisalo, Tuomas Lumikari, Nelli Nurminen, Sara Sammallahti, Nico Vehmas KUVAT Hanna

Karjalainen, Iida-Kaisa Manninen KUVITUS Taru Muhonen YHTEYSTIEDOT Helsingissä 2013.

Lääketieteenkandidaattiseura ry:n lehti. PAINOPAIKKA Unigrafia. PAINOS 350 kpl.

[email protected], [email protected]. Lehden sisältö ei välttämättä vastaa

LKS:n hallituksen tai valtuuskunnan virallisia kannanottoja. Lehti saa HYY:n tukea.

Pääkirjoitus...................................4 Vieraskynä....................................4 Hallitusaukeama..........................6 Nousussa ja laskussa....................7 iPadit............................................8 Pakkoruotsi..................................11 Toisissa töissä..............................12 Kulttuuripalsta.............................18 Juorupalsta..................................19

Page 4: Q-kautinen 1qkautinen.fi/wp-content/uploads/2018/03/Q_5_2013_3.pdf · Q-kautinen 7 Hallitus ja valtuuskunta ovat olleet ahkeria vuonna 2013, mutta Q-kautinen selvitti LKS:n pääsihteeri

4 Q-kautinen

LKS:n ja Thoraxin yhteistyö voitti HYY:n pal-kinnon vuoden kaksikielisestä teosta. Vuoden yhteistyöteoksi puolestaan valittiin LKS:n ja

teekkareiden yhdessä organisoima BMI Innovation Project. LKS:n hallituksessa on jo vuosia ollut HYY-vastaava ja HYY:n hallituksessa on kaudella 2013 is-tunut Nelli Nurminen, lääketieteen kandidaatti. Silti HYY:n vuosijuhliin ei ole lähdössä LKS:n edustajaa. Koko ylioppilaskunta näyttäytyy Meilahteen lähinnä joukkona idealistisia humanisteja. Miksi?

Lääkäriksi opiskelemista on pidetty akateemisena ja sivistyneenä, humanistisenakin. Eristäytyminen Meilahteen on kuitenkin tehnyt tehtävänsä. Yh-teistyö etenkin keskustakampuksen opiskelijoiden kanssa on vähennetty minimiin ja curriculum-uudis-tuksessa yleissivistävyys ei taida olla se seksikkäin vaihtoehto.

Kaksikielisyys on itselleni aina ollut luon-nollinen ja mutkaton asia. Viime aikoina olen kuitenkin monelta kantilta saanut ja

joutunutkin pohtimaan sen eri ilmentymiä. Kaksi-kielisyys ei ole pelkästään ruotsinkielisten ”oikeus” kuten mm. RKP vahingollisesti aina huutelee. Kak-sikielisyyden täytyy olla tavoite joka saavutetaan vapaaehtoisuuden ja positiivisuuden kautta. Väitän että aidosta kaksikielisyydestä on todella monella elämänalueella hyötyä riippumatta siitä mikä se toi-nen kieli äidinkielen lisäksi on.

Hallitusvuoden alusta asti minulle oli itsestäänsel-vyys, että Thorax oli jumittunut vanhoihin kaavoi-hin. Järjestettiin kyllä kovasti ohjelmaa ruotsin-kielisille mutta kohdattiin välillä aika kylmästikin suomenkielisiä kolleegoja tiedekunnassa. Thorax ei

PÄÄKIRJOITUS

VIERASKYNÄ

SISSIKSI KESKUSTAKAMPUKSELLE?

KAKSIKIELISYYDESTÄ

aina ollut ”en hjärtlig förening” (sydämellinen seu-ra). Asiaan oli tultava muutos. Juteltiin LKS:n hal-lituksen kanssa ja päädyttiin yhdessä edistämään yhteistyötämme ja sen myötä myös kaksikielisyyttä tiedekunnassamme.

Lähdettiin siitä, että avataan Thoraxin suljettuja ovia, luodaan uusia aidosti kaksikielisiä tapahtu-mia ja lisätään hallitusten välistä yhteistyötä. Näin jälkeenpäin voin sanoa että onnistuttiin erinomai-sesti. Olemme saaneet huomattavan määrän uusia suomenkielisiä jäseniä ketkä haluavat oppia ruotsia sitseillämme ja muissa tapahtumissamme. LKS:n kanssa järjestettiin keväällä kaksikielinen Attendo Run juoksutapahtuma ja syksyllä ”Speed dating på svenska”. Marraskuun alussa järjestettiin parhaat LKS-Thorax sitsit pitkään aikaan. Nämä kaikki yllä-

Page 5: Q-kautinen 1qkautinen.fi/wp-content/uploads/2018/03/Q_5_2013_3.pdf · Q-kautinen 7 Hallitus ja valtuuskunta ovat olleet ahkeria vuonna 2013, mutta Q-kautinen selvitti LKS:n pääsihteeri

Q-kautinen 5

En väitä, että julkisen terveydenhuollon rahoitusmal-leja ratkaistaisiin sosiaalipsykologialla tai kirjallisuus-historialla. Kysymys on lääkärien inhimillisyydestä. Keltaisen lehdistön suosikkeja ovat lääkärit, jotka ei-vät kuuntele tai ymmärrä potilaitaan.

Ylioppilaskunnan intresseissä luulisi olevan pitää kaikki yliopisto-opiskelijat piirissään. Meilahti tuntuu kuitenkin unohtuneen matkan varrella, ja sekä HYY että Ylioppilaslehti – nuo eräänlaiset opiskelijoiden yleissivistyksen suunnannäyttäjät - ovat lipsumassa keskustakampuksen jutuiksi. Medisiinarin yleissivis-tys nojaa Terkon Lux Humana –hyllyyn ja Mocoman päivittäiseen Hesariin.

Palkinnot ovat hyvä tapa kannustaa yhteistyöhön, mutta rajansa kaikella. Tehokkain tapa saada lääki-sopiskelija tutustumaan esimerkiksi logopedian opis-

kelijaan on keskiolutpullo. Samaten tulisi saada me-disiinareita kiinnostumaan ylipäätään lääketieteen ulkopuolisista asioista. Yliopistoon tullaan myös kasvamaan sivistyneiksi ja kriittisiksi aikuisiksi.

Seuraavaa nousukautta odotellessa Q-kautinen suo-sittelee sissiopintoja esimerkiksi valtio- tai kasva-tustieteellisessä. Osa opiskelijoista kuulemma ottaa välivuosia opiskellakseen tuollaisia aloja, joten ehkä keskustakampuksen ruoho todella on vihreämpää.

Nico VehmasQ-kautisen päätoimittaja

olevat ovat tukeneet kaksikielisyyden lisääntymistä Meilahdessa ja ilmapiirikin on mielestäni ottanut suuren harppauksen parempaan suuntaan.

Tämän kaksikielisen vuoden huipentumana Thora-xin ja LKS:n välinen yhteistyö valittiin HYY:n vuo-den kaksikieliseksi teoksi. Siitä saamme kaikki olla ylpeitä.

Nähdään Thoraxilla – millä kielellä tahansa!

Johan SanmarkOrdförandeMedicinarklubben Thorax r.f.

Page 6: Q-kautinen 1qkautinen.fi/wp-content/uploads/2018/03/Q_5_2013_3.pdf · Q-kautinen 7 Hallitus ja valtuuskunta ovat olleet ahkeria vuonna 2013, mutta Q-kautinen selvitti LKS:n pääsihteeri

6 Q-kautinen

Hallitus ja valtuuskunta ovat olleet ahkeria vuonna 2013, mutta Q-kautinen selvitti LKS:n pääsihteeri Anna Heinon avustuksella, kuka on ollut kiltti ja kuka tuhma. Hallituksen kokouksissa hallituksen puheenjohtaja Iiro Kauma on luonnollisesti aina läsnä, sillä saa valita kokouksen ajankohdan. Lauri Husa, valtuuskunnan puheenjohtaja ja Anna Heino, pääsihteeri, ovat samalla tapaa läsnä valtuuskunnan kokouksissa. Näin ollen aidolla kärkisijalla hallituksen osalta on Kristian Taipale. Valtuuskunnan jäsenistä tunnollisimmat olivat – jaetulla kärkisijalla - Satu Uotinen ja Anni Hellsten! Q-kautinen hankki ”voittajille” joululahjat, ne saa noutaa Kandiomasta ennen jouluaattoa. Sen sijaan Juuso Väisänen ja Kari Vesanen saavat risuja, ja koska Vesanen on huhupuheen mukaan paennut maailmanympärysmatkalle, saa hän risunsa lentopostilla.

HALLITUKSEN JA VALTUUSKUNNAN AHKERIMMATKOONNUT Anna Heino

Page 7: Q-kautinen 1qkautinen.fi/wp-content/uploads/2018/03/Q_5_2013_3.pdf · Q-kautinen 7 Hallitus ja valtuuskunta ovat olleet ahkeria vuonna 2013, mutta Q-kautinen selvitti LKS:n pääsihteeri

Q-kautinen 7

Hallitus ja valtuuskunta ovat olleet ahkeria vuonna 2013, mutta Q-kautinen selvitti LKS:n pääsihteeri Anna Heinon avustuksella, kuka on ollut kiltti ja kuka tuhma. Hallituksen kokouksissa hallituksen puheenjohtaja Iiro Kauma on luonnollisesti aina läsnä, sillä saa valita kokouksen ajankohdan. Lauri Husa, valtuuskunnan puheenjohtaja ja Anna Heino, pääsihteeri, ovat samalla tapaa läsnä valtuuskunnan kokouksissa. Näin ollen aidolla kärkisijalla hallituksen osalta on Kristian Taipale. Valtuuskunnan jäsenistä tunnollisimmat olivat – jaetulla kärkisijalla - Satu Uotinen ja Anni Hellsten! Q-kautinen hankki ”voittajille” joululahjat, ne saa noutaa Kandiomasta ennen jouluaattoa. Sen sijaan Juuso Väisänen ja Kari Vesanen saavat risuja, ja koska Vesanen on huhupuheen mukaan paennut maailmanympärysmatkalle, saa hän risunsa lentopostilla.

HALLITUKSEN JA VALTUUSKUNNAN AHKERIMMAT

Dekaaninvaali.Jotain mätää on siinä, että lääketieteellisen tiedekunnan dekaaniksi hakee vain yksi. Vaikea sanoa valittiinko paras. Akateeminen lääketiedekeskus Helsinki muuttuu Renko-nen Academyksi?

”Uudet” oppimisympäristöt. Hei, Moodle oli uusi joskus 2000-luvun alus-sa, ja nyt se tekee läpimurtoaan lääkikseen. Todellakin tiedekunta on kehityksen eturin-tamassa!

Curriculum-uudistus. Voi olla, että muutaman vuoden kuluttua Helsingissä jälleen koulutetaan lääkärei-tä, joiden osaaminen vastaa TK-lääkärin toimenkuvaa.

Joulu. Kolme viikkoa ja pääsee lomalle (töihin). Sitä ennen tiedossa nautittavia pikku-jouluja ja Raviolin jouluateria, jossa saa kinkkua yhden siivun!

NOUSUSSA & LASKUSSA

Page 8: Q-kautinen 1qkautinen.fi/wp-content/uploads/2018/03/Q_5_2013_3.pdf · Q-kautinen 7 Hallitus ja valtuuskunta ovat olleet ahkeria vuonna 2013, mutta Q-kautinen selvitti LKS:n pääsihteeri

8 Q-kautinen

Flipped teaching, eli opis-

kelija oppimisen keskiöön.

Kurssimateriaali ja videoluennot

löytyvät sähköisestä tietokan-

nasta, e-kirjat ja muistiinpanot

omalta tabletilta. Kliinisiä taitoja

harjoitellaan virtuaalisia potilas-

tapauksia ratkoen. Ryhmätöitä

tehdään ja pienryhmäopetuksia

järjestetään sähköisessä oppimis-

portaalissa. Tulostuskiintiöt ovat

historiaa ja Terkko on tyhjennet-

ty painetusta materiaalista. Kir-

jaston sijaan siitä on tullut uuden

ajan kiiltäväpintainen, virikkeel-

linen ja interaktiivinen oppimis-

keskus. Siellä parveilevat nuoret

lääkisopiskelijat ovat kasvaneet älypu-

helin kädessä ja tabletti toisessa eivätkä

tiedä, minkälaista oli lukea histologiaa

kirjasta tai katsoa mikroskooppiin.

TABLETIN

TARINA

Natalia Bogdan, opintoasiainvastaava, LKS ja Michaela Wilkman, viceordförande, Thorax

Page 9: Q-kautinen 1qkautinen.fi/wp-content/uploads/2018/03/Q_5_2013_3.pdf · Q-kautinen 7 Hallitus ja valtuuskunta ovat olleet ahkeria vuonna 2013, mutta Q-kautinen selvitti LKS:n pääsihteeri

Q-kautinen 9

TABLETIN

TARINA

Meilahdessa puhaltavat muutoksen tuulet, ja yllä kuvattu tilanne voi olla lähempänä kuin

kuvittelemmekaan. Tiedekunnan laitosrakennetta ja opetussuunnitelmaa rukataan uuteen uskoon, ja vanhoja sairaalarakennuksia ja niiden muka-na luentosaleja sekä muita opetustiloja puretaan uusien HUS osaamiskeskusten tieltä. Hammas-lääketieteen laitos muuttaa Meilahteen ja uusien opiskelijoiden sisäänottomäärä kasvaa 30-35:llä syksystä 2015 alkaen. Samalla luentosalien määrä vähenee yhteensä yhdeksällä ja puolella Ruskea-suo mukaanlukien, kun uusista opetustiloista vas-ta neuvotellaan. Jane ja Aatos Erkon säätiöltä saadun kaksivuo-tisen tuen avulla on hankittu iPadit vuoden 2013 ja 2014 uusille opiskelijoille. Sen jälkeen rahoi-tuksen jatko on auki. Optimistit luottavat siihen, että vuonna 2015 eletään aikaa, jolloin jokaisella aloittavalla opiskelijalla on tabletti omasta takaa. Tarvitaanko tulevaisuudessa siis enää lainkaan lu-entosaleja? Entä näkevätkö kandit klinikassa enää muita kuin virtuaalisia potilaita?Meilahden uusiin sairaalarakennuksiin suunnitel-laan monikäyttöisiä ja muunneltavia oppimiskes-kuksia kiinteäpenkkisten luentosalien sijaan. Uu-siin rakennuksiin halutaan uusinta teknologiaa. Tiedekunnan opetusdekaani Anne Pitkäranta näkee tulevaisuuden Meilahdenmäellä järjestet-tävässä lääketieteen opiskelussa loputtomat mah-dollisuudet:“Kaksivuotisen iPad-pilotin myötä ajetaan sisään kokonaisvaltaista sähköistä opetusta.”Hanke on siis alkusoittoa lääketieteen opetuksen

muurroksessa. »Vastassa ovat pian kuitenkin HUS:n ATK-järjestel-mät sekä olematon langaton verkko. Eikä yliopisto-kaan ole kuuluisa ketteryydestään muutoksen etu-rintamassa. Tietotekniikka ja sähköiset portaalit ovat hajanaisia ja laahavat vuosia opiskeli-joiden IT-tottumusten perässä: Alma, »

Page 10: Q-kautinen 1qkautinen.fi/wp-content/uploads/2018/03/Q_5_2013_3.pdf · Q-kautinen 7 Hallitus ja valtuuskunta ovat olleet ahkeria vuonna 2013, mutta Q-kautinen selvitti LKS:n pääsihteeri

10 Q-kautinen

Ipadilla omaa tekstiä on helppo parannella myö-hemmin ja jakaa kavereiden kanssa vaikka Airdro-pin kautta. Suuri osa tiedostoista aukeaa tabletilla, kunhan on hankkinut oikeanlaiset appsit. iCloudin tai Google Driven varmuuskopiot pitävät tekstit tal-lessa vaikka tabletti kaatuisi, vinkkejä ja tukea saa kurssikavereilta Facebookista ja Whatsappista. Tie-dekunnan taholta tukea on Maunon mielestä tähän mennessä saanut kiitettävästi, vaikka lisää hands on -koulutusta kaivattaisiinkin varsinkin alkuvaiheessa.“Toisaalta, kuten aiemmin on todettu, opiskelijat

ovat suurimmalta osin kännyk-käsukupolvea ja he osaavat itse etsiä vastauksia ja parempia opiskelutapoja. Ehkä siis vain pieni alkuohjaus riittää?”Ne diginatiivit näyttäisivät nyt saapuneen Meilahteen. Tek-niikka on siis tullut jäädäkseen ja lääkis muuttukoon maailman mukana, iPadit edellä.Pari toivetta kuitenkin tiede-kunnan suuntaan:

1. Ottakaa sähköisen opetuksen kehittäminen määrätietoisesti osaksi opetussuunnitelmauu-distusta.

2. Kouluttakaa, kouluttakaa ja kouluttakaa opetus-henkilökuntaa, jotta iPadeja osattaisiin tehokkaasti hyödyntää.3. Neuvotelkaa HUS tietohallinnon kanssa parem-mista langattomista verkoista. WiFi-yhteydellä iPa-deilla ei muuten klinikassa juuri pärjää.4. Pyrkikää keskitettyyn ja opiskelijat tavoittavaan tiedonvälitykseen uudistusten keskellä

Ja ne Kalle Romanovin opetusvideot, saisiko nii-tä?

Flamma, Moodle, DiKK, WebOodi... Missä on se ket-terä, interaktiivinen sähköinen oppimisalusta joka oikeasti tukisi oppimista, ja toimisi myös mobiilisti?Opetuslehtori Eeva Pyörälä ja Teemu Masalin Tietotekniikkakeskuksesta ovat yhtä mieltä siitä, ettei pelkkien tablettien jakaminen opiskelijoille ole oikotie onneen. Ipadit tarjoavat kuitenkin uusia ta-poja tehostaa oppimista, eikä opiskelu ole enää Ter-kon lukunurkkaan sidottua. Pyörälä muistuttaa, että tiedekunnan perusopintojen opetussuunnitelmaa päivitetään parhaillaan – nyt olisi siis otollinen tilai-suus luoda pohjaa sähköisen opetuksen infrastruk-tuurille.“Sähköinen oppimisympäristö on osa nykypäivän lääketiedet-tä ja tarjoaa opetukselle valta-vasti mahdollisuuksia. Myös potilaat etsivät jatkuvasti tie-toa netistä. On siis tärkeää, että sähköiset oppimisympä-ristöt ovat luonteva osa lääkä-rikoulutusta.“Masalin on toisaalta sitä miel-tä, ettei pyörää tarvitse välttä-mättä joka kerta keksiä uudel-leen:“Erityisten oppimisympäris-töjen sijaan uskon opiskelun siirtyvän yhä voimakkaammin olemassa oleviin hyvin toimiviin ja kaikille tuttui-hin ympäristöihin, kuten vaikka YouTubeen ja Fa-cebookiin. Miksi pitäisi oikeastaan kehittää omia ympäristöjä, kun tarjolla on todella isoilla rahoilla kehitettyjä globaaleja vaihtoehtoja, joita voi soveltaa kaikenlaiseen käyttöön?”Ipad-pilotti on siis pyörähtänyt tiedekunnassa käyn-tiin. Preklinikan opetushenkilökuntaa on koulutettu iPadien käyttöön, ja toden totta: post-it -laput näyt-täisivät hävinneen PBL-avauksista. Kehitettävää on kuitenkin paljon, ja suunnitelmissa on enemmän koulutuksia myös opiskelijoille.Alfakurssin toinen isäntä Antti Mauno pitää iPadistaan.“En keksi, miten opiskelisin ilman sitä. Vihko ja hir-veä määrä erivärisiä kyniä penaalissa tuntuu luon-nottomalta ajatukselta. Mielestäni iPad-opiskelu on “missä vain, milloin vain". Opiskelusta tehdään vaivattomampaa kun ei tarvitse kaivaa kirjoja esiin, vain pieni tabletti riittää.”

Lisätietoa iPadin käytöstä opiskelussa:Moodlekurssi: iPadit lääketieteellisessä tiedekunnassaTiedekunnan iPad-hanke – sovellusportaali: www.med.helsinki.fi/ipad-hanke/ipadapps/index.html Facebook-ryhmä: iPAD ideat – iPAD idéer

Page 11: Q-kautinen 1qkautinen.fi/wp-content/uploads/2018/03/Q_5_2013_3.pdf · Q-kautinen 7 Hallitus ja valtuuskunta ovat olleet ahkeria vuonna 2013, mutta Q-kautinen selvitti LKS:n pääsihteeri

Q-kautinen 11

PAKKORUOTSIJag kysser dej hett å intensivt, känner hur du besvarar kyssen med samma hetta. Fortsätter kyssa dej

över halsen, biter i dina öron. Nafsar i din nacke. Trycker dej emot mej, hårt. Du börjar stöna å blir mjuk i benen.

En hand greppar ditt ena bröst, masserar hetsigt. Din andhämtning blir tyngre, du kysser hetsigt över min hals och låter din tunga leka med mina öronsnibbar. Dina händer greppar om mitt hår och pressar mitt ansikte mot ditt.Våra underliv pressas hårt mot varann och du gnider dej mot mitt stånd.Min ena hand masserar din sjärt och intensiteten i vårt kyssande ökar.Jag vänder dej om så jag står bakom dej. Kysser å biter i din nacke, ena handen smyger in under din tröja smeker, masserar ditt bröst. Nyper vårtan tills den står hård.Min andra hand för jag ner över ditt sköte. Smeker hårt över ditt kön utanpå dina byxor.Känner hur du trycker dej mot mina fingrar. Dina ben skälver...Efter att ha eggat varann hela dagen kan jag inte hålla mej längre. Du verkar inte ha något emot att fortsätta vidare, så jag vänder dej om.Innan du vet ordet av har jag tagit av dej tröja och BH. Beundrar din nakna överk-ropp för en sekund innan jag går loss med min tunga och mun över dina bröst.Du försöker komma åt att ta av mina kläder men lyckas bara med min t-shirt. Smeker av dej dina byxor...

Du stönar högt och pressar mitt huvud mot dej.Biter tag i din troskant och med hjälp av tänder och händer drar jag långsamt av dej dina trosor...

Sätter dej ner på en bänk. Kysser hungrigt din varma mun, låter våra tungor slingra sig runt, su-ger din tunga. Smeker dej över hela kroppen.Jag sjunker långsamt ner på knä, kysser dej över kroppen på min väg mot...

Du stönar högt när du känner min tunga sära din blygd. Smakar på din sav innan jag suger ett kraftigt tag runt din styva klitoris.

För in ett finger sakta i dej. Letar efter din g-punkt. Ser dej i ögonen och märker hur din blick blir grumlig när jag hittat den.Masserar den försiktigt samtidigt som jag återgår till att leka med min tunga runt din klitta.

Din andhämtning blir allt snabbare, din blick alltmer ofokuserad. Ditt underliv är svårare att hålla still.Mitt finger rör sig hårdare mot din g-punkt och den andra handen pressar emot från utsidan av din blygd. Tummen rör sig mjukt på och runt din klitta.Tid och rum smälter samman, du vet knappt var och med vem du är. Alla sköna intensiva känslor i din kropp smälter samman till ett enda inferno av orgasm... Du lättar från bänken, svävar upp och allt blir svart....

Ur www.sexnovell.se, Sveriges största webplats för sexnoveller.

Kajsa Björkman

Page 12: Q-kautinen 1qkautinen.fi/wp-content/uploads/2018/03/Q_5_2013_3.pdf · Q-kautinen 7 Hallitus ja valtuuskunta ovat olleet ahkeria vuonna 2013, mutta Q-kautinen selvitti LKS:n pääsihteeri

12 Q-kautinen

Toisissatöissä

TEKSTI: Tuuli Lehti, Minna Lehtisalo, Tuomas Lumikari, Nico VehmasKUVAT: Iida-Kaisa Manninen, Taru Muhonen

Page 13: Q-kautinen 1qkautinen.fi/wp-content/uploads/2018/03/Q_5_2013_3.pdf · Q-kautinen 7 Hallitus ja valtuuskunta ovat olleet ahkeria vuonna 2013, mutta Q-kautinen selvitti LKS:n pääsihteeri

Q-kautinen 13

Toisissatöissä

Kaikille ura sairaala- tai terveys-keskuslääkärinä ei ole itses-

täänselvyys. Kiinnostaako politiik-ka? Onko takana kauppakorkean opintoja ja haaveena yrittäminen? Q-kautinen pyysi neljää lääkärik-si koulutettua kertomaan omista töistään.

”Piti vähän improvisoida”

Astun hämärtyvästä syysillan sateesta kotilääkäri-yritys Doctagonin pääkonttorin aulaan. Vastassa on säästä huolimatta leveästi hymyilevä suomenruotsa-lainen, Mats Rönnback. Toimitusjohtajan energi-syyden salaisuus selviää, kun saavumme yläkerran toimistoon. Työpöydällä hehkuu kirkasvalolamp-pu. Näköalakin olisi komea, jos ei olisi niin pimeää. Rönnback aloitti opiskelun Helsingissä ruotsinkieli-sellä linjalla vuonna 1996, valmistui 2002, kirjoitti väitöskirjan ja teki muutaman vuoden terveyskes-kustyötä. Sitten opiskeluvuosina Thoraxin kerhoti-lan sohvilla syntynyt idea alkoi houkutella. ”Meitä oli sellainen lääkäririnki, kahdeksan lää-käriä”, Rönnback valottaa Doctagonin alkuaikoja. Opiskelukaverit päättivät vuonna 2006 perustaa Doctagonin ja siirsivät toisen firman nimissä pyö-rineen pienimuotoisen kotilääkäripalvelun sen alai-suuteen. Nykyään työntekijöitä on jo yli kaksisataa. Perustajakahdeksikkoon kuului monta tutkimustyö-tä tehnyttä nuorta lääkäriä. Toimitusjohtajalla on siihen selitys. ”Tutkimusmaailmassa joutuu jatku-vasti hakemaan rahoitusta omalle työlleen. Yritys-maailmassa on vähän sama juttu.” Kaksoistutkinnon suorittaneita ei porukassa kuiten-kaan ollut. Oli lähdettävä liikkeelle puhtaasti lääkik-sen opein. ”Uusi maailmahan se oli, mutta »

TEKSTI: Tuuli Lehti, Minna Lehtisalo, Tuomas Lumikari, Nico VehmasKUVAT: Iida-Kaisa Manninen, Taru Muhonen

Page 14: Q-kautinen 1qkautinen.fi/wp-content/uploads/2018/03/Q_5_2013_3.pdf · Q-kautinen 7 Hallitus ja valtuuskunta ovat olleet ahkeria vuonna 2013, mutta Q-kautinen selvitti LKS:n pääsihteeri

14 Q-kautinen

olimme innokkaita. Piti vähän improvisoida.” Rönnback pitää yrityksen perustamista myös ai-kuistumisen hetkenä. ”Joku huo-lehtii aina opiskelijoista ja työnte-kijöistä, mutta yrittäjällä on vain velvollisuuksia ja vastuuta. Mutta ei se silti hankalaa ollut.” Rönn-backin mielestä lääkärien koulu-tukseen olisi lisättävä johtamista ja vaihtoehtoja virkamiesuralle. ”Edes muutaman opintoviikon mittainen valinnainen kurssi, jos-sa olisi yrittäjyyttä ja ylipäätään sitä, miten liikemaailma toimii.”Tärkeä motiivi yrityksen perus-tamiselle oli myös sosiaalisuus. ”Terveyskeskuslääkärin työssä ehtii tapaamaan kollegaa vain jos käy hyvä tuuri. Sairaalassa työ-parina on sairaanhoitaja, joka on yleensä ihan eri elämäntilantees-sa kuin nuori lääkäri.” Lääkärien perustamat yritykset liittyvät usein juuri lääkäripalve-luihin. Doctagon on Rönnbackin mukaan pyrkinyt välttämään ko-vinta kilpailua ja etsimään alu-eita, joilla on tilaa kasvaa. Riskit ovat Rönnbackin mielestä alalla melko pienet, ainakin taloudelli-sesti. Doctagonkin pistettiin aika-naan pystyyn parilla tuhannella eurolla. Liikemaailmaan luonnollisesti kuuluva kilpailu käydään Rönn-backin mukaan muilla alueilla kuin kliinisessä työssä. ”Meidän lääkärimme tekevät saumatonta yhteistyötä Meilahden lääkäri-en kanssa, vaikka korkeammilla

tahoilla loanheittoa esiintyisikin.” Klii-nistä työtä toimitus-johtaja ei myöskään itse ole hylännyt, vaan tekee yhä pari-kymmentä prosent-tia työtunneistaan potilaiden parissa. Samoin toimii moni muu yrityksen johto-portaassa. Kokonaan takaisin kliiniseen

työhön Rönnbackia ei silti saisi. ”En usko, että kovin kauaa siinä viihtyisin. Todennäköisesti keksi-sin aika pian jotakin.” Hän kehottaa yrittämisestä kiinnostuneita opiskelijoita us-komaan itseensä ja ideaansa. ”Yrittäminen ei lopulta ole niin vaikeaa, eikä siihen liity niin pal-jon riskejä kuin yleisesti kuvi-tellaan. Ja vaikka homma ei läh-tisikään lentoon, niin so what.” Myös tarpeeksi isosta porukasta on Rönnbackin mielestä apua - ja iloa. Rönnback haluaisi opiskeli-joiden miettivän useammin niitä vaihtoehtoja, joita ei ole annettu valmiiksi.”Ei tämä homma ole mitään rakettitiedettä.”

” Olen saanut tehdä moni-puolisen uran.”

Olen aina haaveillut saapuvani taksilla Eduskuntatalon leveiden portaiden eteen, kuuntelevani kul-jettajan hyvänpäivän-toivotuksen ja kuvittelevani, miltä tuntuisi olla poliitikko, mersun kaartaessa takaisin Mannerheimintielle. Q-kautinen auttoi minua pääsemään lähemmäs haavettani, kun Bio-medicumilta tätä juttua tekemään lähtiessämme jouduimme Hanna Karjalaisen kanssa turvautumaan taksiin, sillä emme olisi muuten noiden portaiden juurelle ajoissa enää ehtineet. Kansanedustaja, lääketieteen toh-

tori, dosentti sekä kirurgian ja urologian erikoislääkäri Hanna Tainio on hyvä esimerkki siitä, mihin kaikkeen lääkärin ammat-ti voikaan lopulta johtaa. Pitkän kliinisen uran ohella hänelle on auennut politiikasta vastuupes-tejä, joissa lääkäriys paistaa vah-vasti taustalla: vakuuttavan kuu-loiseen listaan kuuluvat ainakin sosiaali-ja terveysvaliokunnan jäsenyys, RAY:n hallituksen, Reu-maliiton valtuuston, Invalidilii-ton Käpylän kuntoutuskeskuksen johtokunnan sekä SDP:n terveys-jaoston puheenjohtajuudet. Vii-meksi haastattelupäivän aamuna Tainio on ollut AamuTV:ssä kom-mentoimassa eutanasiaa. Hanna Tainio, miten aika riittää tähän kaikkeen?”Hyvin riittää, mutta kyllähän se tehokasta ajankäyttöä vaatii. Olin kuitenkin jo opiskeluaikana järjestelmällinen ja suunnittelin kaiken lukemiseni. Kello yhdek-sän illalla oli minulle takaraja, jo-hon mennessä hommien piti olla tehty, enkä sortunut yöllä opiske-luun.” Opinnot Tampereen lääketieteel-lisessä Tainio aloitti vuonna 1979. Vaikka hän oli haaveillut myös oikeustieteestä, oli syy opiskelu-paikan valintaan lopulta käytän-nönläheinen: ”Tampereen lääkis oli lähellä kotia ja oikeustiedettä opiskellakseni minun olisi täyty-nyt muuttaa pois Tampereelta”.Opiskeluaikana mukaan tuli no-peasti tutkimus. Tuolloin tutki-jalääkärilinjaa ei ollut vielä ole-massa, mutta Tainio hakeutui anatomiasta kiinnostuneena neu-ropeptidejä tutkivaan ryhmään, jossa hän teki syventävät opin-tonsa. Projekti jatkui ryhmässä aina väitöskirjaan saakka. Lääke-tieteellisen jälkeen tie vei suoraan erikoistumaan kirurgiksi, toisek-si erikoisalakseen Tainio valitsi hieman harvinaisemman urolo-gian ”Myös plastiikkakirurgia ja

Page 15: Q-kautinen 1qkautinen.fi/wp-content/uploads/2018/03/Q_5_2013_3.pdf · Q-kautinen 7 Hallitus ja valtuuskunta ovat olleet ahkeria vuonna 2013, mutta Q-kautinen selvitti LKS:n pääsihteeri

Q-kautinen 15

gastroenterologia kiinnostivat, mutta gastro:n puolella erikois-tumispaikkoihin oli kova ruuhka ja plastiikkakirurgiksi tullakseen olisi täytynyt hakeutua Helsin-kiin”, Tainio listaa. ”Urologiassa kiehtoi ja kiehtoo edelleen sen loogisuus. Olen myös päässyt to-distamaan alan kehitystä lähes 30 vuoden kliinisen työn aikana.”Hieman yllättäen Hanna Tainio ei osoittanut erityistä kiinnostus-ta politiikkaan opiskeluaikana. ”Opiskeluaika kului opiskelun lisäksi väitöskirjan tekemiseen, eikä minulla ollut lukuisiin aine-järjestön tapahtumiin osallistu-misen lisäksi juuri aikaa muihin projekteihin. Olin mukana muu-tamaan otteeseen ylioppilaskun-nan edustajistossa ja kandiseu-ran hallituksessa, mutta tämä tapahtui lähinnä velvollisuuden tunnosta, kun muita ehdokkaita ei tahdottu saada”. Politiikka tuli varsinaisesti mukaan Tainion elä-mään vasta myöhemmin. Vuoden 1988 kunnallisvaaleihin häntä pyydettiin mukaan useaan otteeseen. ” Olin tuolloin erikois-tumassa kirurgiksi ja olin päät-tänyt keskittyä lääketieteelliseen

”Oli sopivasti tullut omia tapaturmia.”

Ortopedi Ismo Syvähuoko istuu työpöytänsä ääressä Ruo-holahden Diacorissa. Nykyinen vastaanottotyö on kuulemma sel-laista, mitä moni muukin ortope-di tekee, mutta vielä viisi vuotta sitten Syvähuokon ajasta suuri osa kului kiekkokaukalon laidalla, kotimaan matseissa ja kisamat-koilla. Kolmenkymmenen vuoden ajan Syvähuoko toimi muun työn ohella joukkuelääkärinä ensin HIFKillä, sitten Jokereilla ja lo-puksi vuoden Bluesissa. Lisäksi hän lääkäröi miesten ja juniorei-den maajoukkueita.Syvähuoko opiskeli Helsingissä vuosina 1977-1983. Ismo tunnet-tiin siitä, ettei häntä juuri näkynyt kuin ryhmäopetuksissa ja tenteis-sä: ”En yleensä koskaan käynyt luennoilla.” Sen ajan, jonka muut viettivät luentosalissa, Syvähuoko opetti röntgenhoitajille anatomi-aa ja fysiologiaa, jotta oppisi ana-tomian ”ekstrahyvin”. Hän tiesi jo hakiessaan Helsinkiin, että halusi ortopediksi. Ortopedin palveluk-sia oli nimittäin tarvittu, kun Sy-vähuoko pelasi itse Jokereissa ja ”oli sopivasti tullut omia tapatur-mia”.Syvähuoko opetteli ammattiinsa jo opiskeluaikana: ensimmäisenä kesänä hän haki Kirurgisen sai-raalan lääkintävaksiksi sillä aja-tuksella, että pääsisi ompelemaan haavoja. Taidot tulivat käyttöön seuraavana vuonna, kun Syvä-huoko aloitti koulun ohessa Joke-reiden A-juniorien lääkärinä. Nel-jännen vuoden jälkeen Syvähuoko pääsi kirurgian apulaislääkäriksi Malmille ja teki ensimmäiset leik-kauksensa: ”tyrää ja suonikoh-jua”. Jo aikaisemmin, tehdessään yöpäivystyksiä Mehiläisessä ja Tilkassa, hän oli kysynyt aina en-nen töihin tuloa, oliko meneillään leikkauksia, ja »

uraan.” Tainio päätti suostutte-luiden jälkeen kuitenkin asettua ehdolle ja sehän kannatti; hänet valittiin suuren äänimäärän saat-telemana ensimmäisellä yrittä-mällään valtuustoon.Kokemus kunnallispolitiikasta kertyi kausien myötä laajaksi ja vuoden 2011 eduskuntavaalien kynnyksellä Tainio koki olevansa valinnan edessä. ”Olin käynyt eri-laisia vastuutehtäviä läpi kunnal-lispolitiikassa. Vaikka olen aina pitänyt työstäni sekä politiikassa että lääkärinä, alkoi tuolloin tun-tua siltä, että uusia haasteita olisi hyvä kokeilla. Pelkäsin myös, että katuisin, jos päättäisin olla hake-matta eduskuntaan.”Uudet haasteet ovatkin motivoi-neet Tainiota koko uran ajan. Hän kertoo viihtyvänsä tehtävässä kuin tehtävässä kunnes on oppi-nut sen, minkä jälkeen katse siin-tää jo seuraavaan. ” Jos projektit loppuvat kesken ja selkeää tavoi-tetta ei ole näkyvissä, tulee siitä hermostunut olo”. Tylsistymistä välttääkseen Tainio on myös luke-nut itselleen sosiaali- ja terveys-johtajan PD-tutkinnon sekä juos-sut maratonin. Aikanaan Suomen neljänneksi naispuoliseksi urologiksi valmis-tunut tohtori pitää edelleen yk-sityistä vastaanottoa politiikan ja eduskuntatyön ohella.”Olen saanut tehdä monipuolisen uran. Pelkässä lääkärintyössä on vaa-rana, että käsitys yhteiskunnasta jää yksipuoliseksi. Lääkärin olisi hyvä ymmärtää yhteiskunnan toi-mintaa ja päätösten vaikutuksia”. Tainio kokee olleensa onnekas päästyään yhdistelemään kliini-sen urakokemuksen anteja poli-tiikkaan ja päinvastoin. ”Kliininen työ ja sieltä jatkuvasti saamani palaute pitää jalat maan pinnalla sen suhteen, mitä ken-tällä oikeasti tapahtuu ja on myös tärkeä tasapainottaja arjessa.” »

Page 16: Q-kautinen 1qkautinen.fi/wp-content/uploads/2018/03/Q_5_2013_3.pdf · Q-kautinen 7 Hallitus ja valtuuskunta ovat olleet ahkeria vuonna 2013, mutta Q-kautinen selvitti LKS:n pääsihteeri

16 Q-kautinen

mennyt seuraamaan varsinkin ortopedien työtä. Vanhan polven kirurgit olivat varsinkin alkuvai-heessa tärkeä inspiraatio.80-luvun alussa oli vielä tavaton-ta, että nuori lääkäri lähti heti val-mistuttuaan privaattiin. Erikois-tumispalvelut Syvähuoko suoritti kuten muutkin, mutta tiesi, että sairaalavirassa hän ei pystyisi to-teuttamaan unelmaansa urheilu-lääkärin urasta. Joukkuelääkärin työ vaati muulta työltä toisenlais-ta joustavuutta kuin mitä julkisel-la sairaalalla oli tarjota. Syvähuo-ko myös aavisti, että sairaalassa ammatillinen sooloilu aiheuttaisi tarpeetonta eripuraa.Päätös jättää jääkiekkokaukalot vuonna 2008 oli ehtinyt kypsyä pitkään. Rankinta kiekkotyössä olivat hetket, kun aamulla töihin mennessään tiesi, että iltapäi-vällä oli kiire ajaa ottelupaikalle, esimerkiksi Poriin, jossa joutuisi viettämään illan, ehkä jatkoajal-le asti, sitten ajamaan kotiin yli puolenyön tietäen, että seuraava-na aamuna odotti taas tavallinen työpäivä ja ehkä päivystys. Koska joukkuelääkärin on oltava aina tavoitettavissa, 30 vuotta lätkä-lääkärinä on Syvähuokon mukaan merkinnyt ”ikuista takapäivystys-tä”.Joukkuelääkärin työ tarkoitti

myös, ettei vapaa-ajalla juuri eh-tinyt tavata kollegoja. Sosiaalinen verkosto ja parhaat kaverit ovat-kin peräisin tiiviistä lätkätyöstä. Koska konferensseihin ei juuri ole ehtinyt, Syvähuoko on päivittä-nyt taitojaan aina kisamatkoilla: NHL-peleissä hän on keskustellut paikallisten kollegojen kanssa ja mennyt katsomaan, miten he hoi-tavat pelaajiaan.Uran huippuhetkiksi Syvähuoko nostaa lääkikseen pääsyn, kirur-gian erikoislääkärin ja ortopedin paperit, omien lasten syntymän, sen, kun on päässyt juhlimaan mestaruuksia yhdessä joukkueen kanssa ja ne kerrat, kun on onnis-tunut tekemään jotain erityisen vaikeaa -- toimenpiteen, joka on kenties pelastanut pelaajan uran. Ortopedille antoisinta aikaa on ”jokainen potilas, joka paranee hyvin”. Lääkäriopiskelijalle Syvähuoko sanoo, että on valtava hyöty, jos tietää jo etukäteen, mitä haluaa. Silloin on monta vuotta aikaa am-mentaa kaikki mahdollinen tieto juuri siitä aiheesta. Niitäkin, joille oma päämäärä ei ole yhtä selkeä, hän kannustaa poimimaan kurs-seilta juuri itseä kiinnostavan si-sällön, koska ”aina on jotain mikä liittyy siihen omaan”. Kaikkia meitä hän kannustaa menemään rohkeasti seuraamaan lääkärei-den työskentelyä, sillä varmasti kaikki ottaisivat mielellään vas-taan kiinnostuneen opiskelijan. Hoitajatkin harmittelevat, ettei leikkauksissa käy opiskelijoita katsomassa, sillä ”sieltä saisi hie-noa oppia”.

”Jutut imivät mukaansa.”

Erkki-Pekka Helle, tuttaval-lisemmin E-P - tai Suosikkia ai-koinaan lukeneille Dear Eki - tiesi jo pikkupoikana, että hän haluaa lääkäriksi. Lapsuudessa perhelää-

käri tuli omasta suvusta, ja hänen käyntinsä jättivät lähtemättömän vaikutuksen. ”Penisilliiniä annet-tiin silloin piikkinä, pala nousi aina kurkkuun.” Ilmeisesti lapse-na saadut silmäykset itse lääkärin työhön - mukaanlukien lääkärin omistama Rover - olivat kuitenkin pääosin varsin miellyttäviä, sillä syttynyt kipinä ei ottanut myö-hemminkään sammuakseen.Kielissä lahjakas nuorimies har-kitsi välillä myös diplomaatin uraa. Lopulta tie vei kuitenkin lukion matematiikkalinjan ja val-mennuskurssin myötä Helsingin lääketieteelliseen vuonna 1964. Opiskeluaika kului opiskelun li-säksi monenlaisissa järjestöteh-tävissä. Helle esimerkiksi luotsasi FiMSIC:a kaksi kautta puheen-johtajana ja oli perustamassa Suo-men Medisiinariliittoa. ”Sitten oli tietysti se bilepuoli. Kansiseuran bileet oli ihan mahdottomia.” Jo opiskelijana Helle osallistui aktii-visesti valistustyöhön ja piti eri-laisia luentoja. ”Siitä sai itsevar-muutta ja luentokokemusta.” Opiskeluaikana unelmana oli erikoistuminen lastenlääkäriksi. Kohtalo päätti kuitenkin toisin. Erikoistumispaikat olivat kiven alla, ja jonotussysteemi huono. Kun nuori mies vielä odotteli kli-nikassa pääsyä erikoistumaan, kävi kutsu jo muualle. Urapolku vei ensin epidemiologiksi Pää-esikuntaan ja sieltä saatujen me-riittien vauhdittamana USA:n lähetystölääkäriksi. Myöhemmin Helteestä tuli niin ikään Saksan lähetystölääkäri - kauas ei siis jää-ty myöskään diplomaatin urasta. Alusta alkaen Helle on pitänyt iltaisin vastaanottoa yksityisillä klinikoilla ja vaalinut myös lap-suuden innoittajansa perintöä tekemällä kotikäyntejä. Matkan varrelle mahtuu myös tehtävä Kansanterveyslaitoksen ylilää-kärinä selvittämässä Äänekos-ken tehtaan rehuhiivaongelmaa.

Page 17: Q-kautinen 1qkautinen.fi/wp-content/uploads/2018/03/Q_5_2013_3.pdf · Q-kautinen 7 Hallitus ja valtuuskunta ovat olleet ahkeria vuonna 2013, mutta Q-kautinen selvitti LKS:n pääsihteeri

Q-kautinen 17

Valistustyötä on ollut paljon, esi-merkiksi kouluissa tehty huume-valistus. ”Jos politiikassa puhutaan ”ajopuuteoriasta”, niin samanlaista termiä voisi käyttää tässä. Jutut imivät mukaansa.” Lapset ja nuoret ovat olleet koko uran ajan mielui-simpia potilaita, vaikka varsinainen erikoistuminen aikoinaan jäikin haaveeksi.Suuri yleisö varmasti tuntee yhden Helteen uran vaiheista ylitse mui-den. Vuonna 1974 hän oli jälleen toiveikkaana tuuraamassa Lasten-klinikalla, kun Lehtimiehet Oystä tuli kohtalokas soitto: Suosikkiin etsittiin palstalääkäriä. Kollega Risto Lappi ohjasi puhelun Hel-teelle, koska ei itse halunnut ryhtyä tehtävään. Helle päätti tarttua toi-meen.On helppo todeta, että hän on leh-tikirjoitustensa kautta koskettanut useamman teinin elämää kuin yksi-kään tavallinen lastenlääkäri: huip-puvuosina Suosikkia luki 400 000 nuorta, ja lääkäripalsta pysyi vuosi-en mittaan sinnikkäästi luetuimpi-en palstojen kärkisijoilla.”Ensimmäisinä kuukausina kirjeitä tuli 10-30 ja ajattelin, että tämähän sujuu ihan hyvin.” Parissa vuodessa määrä kasvoi yli sataan, ja kirjeai-kakauden huipulla yli 300 nuorta lähetti kuukausittain pulmiaan rat-kaistavaksi. Helle naputti vastauk-sia öisin ja lapset avasivat kirjeitä isänsä apuna.Netti kasvatti suosiota entisestään, ja pian kirjeitä tuli puolisen tuhat-ta kuussa. Myös sukupuolijakauma muuttui. ”Pojat ovat aina olleet huonompia kirjoittamaan kirjeitä kuin tytöt, tytöt ovat vielä yläasteel-la selvästi poikia edellä verbaalises-ti. Netin myötä pojatkin alkoivat kirjoittaa enemmän.”Pian kirjeisiin valikoitui peruskaa-va ja nuoret oppivat sisällyttämään kirjeisiin tarvittavat pohjatiedot itsestään: pituus, paino, tytöillä kuukautisten alkaminen. Täysin pyytämättä tytöt alkoivat lisätä lis-

taan myös rintaliivien kuppikoon, mikä hämmensi kirjeitä lukevaa Hellettä. ”Piti sitten itsekin tutus-tua aiheeseen, että miten nämä koot nyt määräytyvätkään.”Helle pyrki aina vastaamaan kysy-myksiin mahdollisimman laajasti ja niin, että vastaus hyödyttäisi muitakin kuin kysyjää. Kysy-myksiä on toki esitetty laidasta laitaan: paljon järkyttävää on ollut, mutta myös hiukan hymyilyttäviä t ieduste luja , joihin vasta-uskin usein annettiin pilke silmäkulmassa. ”Kerran joku poika kysyi, että mitä tehdä, kun hänellä se vä-hän viipottaa vasemmalle. Taisin vastata, että naiset voivat pitää sitä söpönä persoonallisena piir-teenä. Nuorten kanssa huumoria saa käyttää, mutta loukata ei saa.” Pilakirjeitä tuli hyvin harvoin. ”Nekin harvat vaikuttivat siltä, että poikaporukan kanssa oltiin humalapäissä kirjoiteltu. Ehkä se kertoo kunnioituksesta lääkärin ammattia kohtaan.”Suosikin loputtuakin Dear Eki on vastannut kirjeisiin Ilta-Sanomi-en kautta, ja lukijat ovat kuulem-ma löytäneet uuden palstan hy-vin; työ siis jatkuu. Teinien huolia vuosikymmeniä seuranneelta lääkäriltä on kiinnostavaan kuul-la, kuinka nuorille suunnatussa valistustyössä on edetty - vai onko edetty? ”Koulu ei ainakaan ole petrannut”, toteaa Helle. Netin käytön lisääntyminen on hänen mukaansa näkynyt lähetetyissä kirjeissä. ”Hyvin nuoret menevät hyvin hämilleen. Etenkin tytöt ovat kiinnostuneet laajasti asi-oista, käyneet erilaisilla sivuilla, katsoneet pornoa. He saavat risti-riitaista tietoa siitä, mikä on nor-

maalia. Ehkä he haluavat kuulla neutraalin mielipiteen lääkäriltä.” Helteen mielestä tyttöjen nuoruus jää nykyään hälyttävän lyhyeksi. ”Maailman pitäisi huutaa apua.”Lapsia paljon hoitaneena Helle tietää, millaista on hyvä vuorovai-kutus lapsen kanssa. Tärkeää on jutella lapsen kanssa. ”Olen näh-nyt monta lastenlääkäriä, jotka

puhuvat vain vanhemmalle. Lap-selle on puhuttava lapsen kielellä, mutta ei pidä lässyttää.” Myös ai-kuista potilasta on osattava kuun-nella. ja esitettävä taitavia kysy-myksiä. ”Oikea kysymys oikeaan aikaan on kuin lukko aukeaisi.”Lääketieteen opiskelijalle Helle antaa neuvoksi, että on tärkeää tietää alusta alkaen, mitä haluaa myöhemmin tehdä. ”Täytyy teh-dä itselleen selväksi, mitä haluaa tehdä ja etenkin miksi. Täytyy perustella valinta itselleen, pohtia sopiiko alalle ja kysellä vanhem-milta kollegoilta kokemuksia.”Enää häntä itseään ei kuitenkaan harmita, että opiskeluaikojen unelma lastenlääkäriksi erikois-tumisesta jäi toteutumatta. ”Elä-mänkokemus olisi varmasti jää-nyt aika paljon kapeammaksi.”

Page 18: Q-kautinen 1qkautinen.fi/wp-content/uploads/2018/03/Q_5_2013_3.pdf · Q-kautinen 7 Hallitus ja valtuuskunta ovat olleet ahkeria vuonna 2013, mutta Q-kautinen selvitti LKS:n pääsihteeri

18 Q-kautinen

Vapaiksi sieluiksi luonnehditaan ihmisiä, jotka ovat rohkeasti oman-laisiaan. Pukeutuvat toisin, ottavat etäisyyttä yleiseen mielipiteeseen, sokeeraavat teoillaan, pitävät pään-sä. Vapaa sielu oli varmaankin hän, joka naulasi kiveksensä katukiveen taannoin Moskovan Punaisella to-rilla. Vapaita sieluja ovat myös mo-net niistä, jotka eivät koskaan pidä meteliä itsestään. Tunnen tällaisia ihmisiä − väitän jopa olevani yhden isosisko. Taide on vapaiden sielujen lempi-kenttä. Hierarkkisia organisaatioita he helposti hylkivät. Vapaita sieluja tarvitaan kuitenkin kaikilla inhi-millisen toiminnan alueilla. Lääke-tiedekin tarvitsee raikkaita ajatte-lijoita, suvaitsevaisia visionäärejä ja heitä, jotka puhuvat inhimillisen lämmön puolesta, arkkiatri Risto

Pelkosen tapaan, silloinkin kun muut haukottelevat. Lääketieteen opiskelijoista kasvate-taan tiedon ammattilaisia. Samalla on vaara, että alamme uskoa liikaa oikeisiin vastauksiin. Vapaat sielut saattavat ovat poikkeusyksilöitä, mutta voi myös olla, että he vain il-mentävät harvinaisen näkyvästi jo-tain inhimillistä ja kaikille yhteistä: sielu, tai mieli, on aina vapaa. Vapaille sieluille kulttuuritoimittaja suosittelee:

Jorn & Pollock: Revolutionary RoadsLouisiana museum of modern art, Kööpenhamina, helmikuuhun 2014 astiJackson Pollock löysi omimman ilmaisunsa vasta, kun luopui maa-laustelineestä, levitti kankaan maa-

VAPAILLE SIELUILLEKULTTUURIPALSTA:

Kiireen oireita ilmentää jossain vaiheessa elämäänsä jopa sata prosenttia länsimaiden väestöstä. Oireet ilmenevät jaksoittain. Epi-demiologisia huippuja ovat syys- ja alkutalven kuukaudet; tosin kroo-ninen kiire on viime vuosikymme-ninä yleistynyt etenkin nuorten ja keski-ikäisten ikäryhmissä. Sekundaarinen, jonkin yksittäisen vaativan tilanteen aiheuttama kiire, tai hoppu, on uskoaksemme ollut osa ihmisen kokemuskirjoa aina niistä ajoista, kun tuli oli vasta keksitty ja sen riistäytyminen jos-kus vaati ripeää toimintaa. Kiireen uskotaan olleen tuolloin lyhyt-kestoinen olotila ja sen oireiden väistyneen samalla, kun ratkaisua vaativa tilanne väistyi. Sittemmin on havaittu primaarin eli idiopaattisen kiireen - kiireen, joka ei liity mihinkään yksittäiseen, akuuttiin olosuhteeseen - suh-teellinen lisääntyminen. Huomi-

onarvoista on, että idiopaattisen kiireen vaivaamat valittavat kiirettä sellaisiinkin asioihin liittyen, jotka luonteeltaan ovat joko varsin hitaasti eteneviä (työ, opiskelu) tai perinteisesti nautinnollisiksi koettuja (vapaa-ajan harrastukset, ystävien kanssa vietetty aika). Etenkin primaarin kiireen yhtey-dessä havaitaan liitännäisoireita kuten sisäänpäin kääntyneisyyttä, hampaiden kiristelyä, säntäilyä ja laiminlyöntejä. Kroonistunut kiire voi aiheuttaa vaikeitakin komp-likaatioita, näistä vakavimpana luovuuden kuolema. Kiireen hoitoa hankaloittaa puut-teellinen sairaudentunto. Yleistä on, että kiireinen ihminen kokee, ettei hänellä ole ”aikaa sairastaa”. Jos henkilö kuitenkin havahtuu patologiseen kiireisyyden tilaansa esimerkiksi harmaannuttuaan ennenaikaisesti, voidaan lääkehoi-don sijaan suositella elämäntavan

han ja alkoi maalata seisallaan, kyy-kyssä, maalauksen päällä astellen.

Taiye Selasi: Ghana must go (suom. Ghana ikuisesti)Selasin proosa on vahvaäänistä, lauserakenteet vapaita ja virtaavia. Ghana must go on kirkasnäköinen kuvaus muukalaisuuden kokemuk-sesta, lähtemisestä ja kotiinpaluus-ta.

Siri Hustvedt: The shaking woman or a history of my nervesTutkielma, joka perustuu kirjailijan omiin kokemuksiin neurologisis-ta oireista, joita lääketiede ei pysty selittämään. Harvinaisen notkeasti Hustvedt tuo yhteen näkökulmia lääketieteestä, psykoanalyysista ja taidehistoriasta.

uudelleenarviointia ja hengityshar-joituksia. Mini-interventiot kuten pysähtyminen liikennevaloihin punaisen valon palaessa on havait-tu hyödyllisiksi kiireen kroonistu-misen ehkäisyssä. Vaihteleva oirekuva ja etiologian monisyisyys tekevät hoidosta haas-teellista. Sanotaankin, että potilas on oman kiireensä paras asiantun-tija. Kokemus on kuitenkin osoit-tanut, että henkilöstä riippumatta paras lääke kiireeseen ovat hetket, joiden ei toivoisi loppuvan.

Kiireen riskitekijät:eksessiivinen vastuunkantotehokkuuden ihannointihiljaisuuden pelko

Suojaavat tekijät:realistinen aikakäsityssyvä itsetuntemuskyky improvisoidahyvät unenlahjat

KIIREEN PATOLOGIATuuli Lehti

Page 19: Q-kautinen 1qkautinen.fi/wp-content/uploads/2018/03/Q_5_2013_3.pdf · Q-kautinen 7 Hallitus ja valtuuskunta ovat olleet ahkeria vuonna 2013, mutta Q-kautinen selvitti LKS:n pääsihteeri

Q-kautinen 19

Salil eka salil vika; tänä syksynä lääkisläiset pistävät faktat uusiksi. NASAN VII-MEISIMPIEN SATELLIITTIKUVIEN PERUSTEELLA KIINAN MUURIN LI-SÄKSI MYÖS HEMPUN VATSALIHAKSET NÄKYVÄT KUUHUN ASTI. Myös vedonlyönnissä kannattaa pitää mielessä, että totuus voi joskus olla tarua ihmeel-lisempää. BEETAKURSSIN CELINE DION HÄVISI VEDON EHTIVÄISELLE ALFATYTÖLLE JA LOPPUTULOS KUULTIIN JA NÄHTIIN TOOGISSA. V*TTU S**TANA. Toogissa monikin saattoi tuntea Eroksen vaanivan nuolineen nurkas-sa. Ainakin SAV-TIIMIN SISÄLLÄ KAISLIKKO SUHISEE, KUN PITKÄN TIE-TONIKKARIN JA VIELÄ PIDEMMÄN KUKKAISTYTÖN TIET KOHTASIVAT TOOGABILEISSÄ. Vaan mitä tapahtuu Euphorialla, kun toogavieraat eivät ole tir-kistelemässä? Kuuleman mukaan KUUSI MIESTÄ VIETTI KAKSI SENSUELLIA SUNNUNTAITA PANOPUUHISSA. Maskuliininen hellyys onkin syksyn mittaan puhjennut kukkaan toisinaan sivullisten epäonneksi. Esimerkiksi MIESTEN VÄ-LISTÄ LIMAKALVOKONTAKTIA TODISTETTIIN ALFA-BEETA-RISTEILYL-LÄ. Vähemmän yllättäen myös alfat, nuo Meilahden villipedot kunnostautuivat risteilyllä maineensa veroisesti. ALFAKURSSIN ALFAUROON, IPAD-TYÖRYH-MÄN EHDOTTOMAN PÄÄLLIKÖN ON NÄHTY ALFA-BEETA-RISTEILYLLÄ VAIHTAVAN SYLKI- JA NIELUNÄYTTEITÄ SEX-FUTARIN KANSSA. Vaan kyllä ne beetatkin osaavat! Pitkin syksyä on puhututtanut eräänkin beetakurs-silaisen toistuvat ja silmäänpistävät lähentymisyritykset kauniimpaa sukupuolta kohtaan. Tämän VAALEAHIUKSISEN BEETAKURSSIN HURMURIN VÄITE-TÄÄN VIEKOITELLEEN KAKSI (2) ALFATYTTÖÄ MUKANAAN YLÄMAANKI-SOJEN JATKOILLE. MAHTOIVATKO TYTÖT TIETÄÄ, ETTÄ JATKOPAIKASSA ODOTTIVAT MYÖS HERRASMIEHEN VANHEMMAT JA PIKKUVELI? Aina ei voi saada, paitsi uuden tilaisuuden, ja samaisen alfa”magneetin” kuultiinkin viihtyneen erityisen hyvin myös hoitsusitseillä, jossa puutetta ei ollut ainakaan suuresta puheesta. ”MÄÄRÄ KORVAA LAADUN”, MUIJA SAADAAN JATKOIL-LE JA ”LOPPU ON HISTORIAA”. Toimitus kiittää kyseistä nuortamiestä takuu-varmasta juorupalstan täytteestä. Ihmeteltäväksi jää, miten osa Q-kautisen toi-mittajakuntaa on itse joutunut juorupalstalle. Havaittu on nimittäin SÄPINÄÄ Q-KAUTISESSA!! TOIMITUKSEN HERKÄN MATOVASTAAVAN ON KUULTU HARJOITTAVAN RUOANLAITTOTAITOJAAN MEDIOMILLA LLLLLLLLLAU-DATUR-TASOISESSA SEURASSA. Pariutuminen vaikuttaa lähteneen hyvin käyntiin beetakurssilaisten joukossa. BEETAKURSSIN KAUNEIN EMÄNTÄ JA SAMAISEN KURSSIN OMA ALFA-ALBINO UROS. LEMPI ON LEISKAHTA-NUT EIKÄ EDES JÄÄHALLI TAI UPPOPALLOALLAS SITÄ SAMMUTA. Ja mis-sä pienet edellä, siinä isot perässä.GAMMAKURSSIN ESIKOINEN, VALMEN-NUSKURSSIEN SILMÄNRUOKA JA JÄÄHAI EI JAKSANUT ENÄÄ ODOTTAA BALIN VÄLIVUODEN PÄÄTTYMISTÄ VAAN PYYDYSTI PIKKUSISKON.

Page 20: Q-kautinen 1qkautinen.fi/wp-content/uploads/2018/03/Q_5_2013_3.pdf · Q-kautinen 7 Hallitus ja valtuuskunta ovat olleet ahkeria vuonna 2013, mutta Q-kautinen selvitti LKS:n pääsihteeri

20 Q-kautinenwww.aesculapius.fi