Rahoitustilinpito 2019

Kotitalouksien nettovarallisuus kasvoi vuonna 2019Kotitalouksilla oli rahoitusvaroja 331,5 miljardia euroa ja muita varoja 506,3 miljardia euroavuoden 2019 lopussa. Vuoden aikana rahoitusvarat lisääntyivät 27,2 miljardia euroa ja muutvarat 17,7 miljardia euroa. Muista varoista eli reaalivaroista merkittävimpiä ovat asuinrakennuksetja maa. Kotitalouksien velat kasvoivat myös, yhteensä 10,1 miljardia euroa, niin että velkatasonousi 184,1 miljardiin euroon. Kun rahoitusvaroista ja muista varoista vähennetään velat, saadaankotitalouksien nettovarallisuudeksi 653,7 miljardia euroa. Edellisvuoteen verrattuna kotitalouksiennettovarallisuus kasvoi 34,9 miljardia euroa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksenrahoitustilinpitotilastosta.

Kotitalouksien rahoitusvarat 2000–2019, mrd. euroa

Kotitalouksien nettovarat kasvoivat edelleenKotitalouksien nettovarallisuus on kasvanut yhtäjaksoisesti vuoden 2008 notkahduksen jälkeen. Vuoden2019 nettovarallisuuden taso oli 653,7 miljardia euroa. Vuonna 2019 nettovarallisuutta kertyi lisää 34,9miljardia euroa. Kehitykseen on vaikuttanut niin rahoitusvarallisuuden kuin reaalivarallisuudenkin kasvu.Myös kotitalouksien velkakuorma on kasvanut joka vuosi, mutta rahoitus- ja reaalivarallisuuden kasvuon ollut velkaantumista nopeampaa.

Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.Helsinki 25.9.2020

Kansantalous 2020

Kotitalouksien suurimpana yksittäisenä rahoitussijoitusinstrumenttina jatkavat edelleen talletukset.Matalistakoroista huolimatta kotitalouksien talletusten määrä kasvoi vuoden 2019 aikana 5,5 miljardia euroa.Kotitalouksien rahoitusvaroja oli vuoden 2019 lopussa talletuksissa 97,3 miljardin euron edestä.Aikaisempien vuosien tapaan kotitaloudet vetivät varojaan määräaikaistalletuksista samalla kunsiirtokelpoiset talletukset lisääntyivät.

Kotitalouksien omistamien noteerattujen osakkeiden ja rahasto-osuuksien yhteenlaskettu arvo oli 67,1miljardia euroa. Kasvua edellisvuoden loppuun verrattuna kertyi 11,2 miljardia euroa lähinnähallussapitovoittojen johdosta.

Kotitalouksien velkaantumisaste nousi 1,8 prosenttiyksikköäKotitalouksien velkaantumisaste on noussut vuositasolla miltei yhtäjaksoisesti vuodesta 1997 alkaen.Myös vuonna 2019 kotitalouksien velkojen kasvutahti jatkui lähes entisenlaisena. Kotitalouksilla olilainavelkaa 156,7 miljardia euroa vuoden 2019 lopussa. Lainavelkojen kasvu nosti kotitalouksienvelkaantumisastetta vuoden aikana 1,8 prosenttiyksiköllä 128,9 prosenttiin. Lainavelkoja ei tässä yhteydessäverrata rahoitusvaroihin tai kokonaisvarallisuuteen vaan käytettävissä oleviin tuloihin.

Kotitalouksien velkaantumisaste 1977–2019, lainavelka suhteessakäytettävissä oleviin tuloihin

2

Sisällys

1. Kotitalouksien rahoitusvarat kasvussa.....................................................................................................................4

1.1 Julkisyhteisöjen varallisuusasema kohentui....................................................................................................5

1.2 Yritysten velkarahoitus kasvoi maltillisesti.....................................................................................................5

1.3 Kotimaiset sijoitusrahastot palasivat kasvu-uralle...........................................................................................5

1.4 Vakuutuslaitosten vastuut kasvoivat................................................................................................................6

1.5 Ulkomainen omistusosuus suomalaisissa pörssiosakkeissa laski hieman.......................................................6

1.6 Yksityisen sektorin velka väheni.....................................................................................................................6

TaulukotLiitetaulukot

Liitetaulukko 1. Kotitalouksien rahoitusvarat, milj. euroa..........................................................................................8

Liitetaulukko 2. Kotitalouksien velat, milj. euroa.......................................................................................................8

Liitetaulukko 3. Kotitalouksien rahoitusvarojen nettohankinta, milj. euroa...............................................................8

Liitetaulukko 4. Kotitalouksien velkojen nettohankinta, milj. euroa..........................................................................9

Liitetaulukko 5. Yritysten rahoitusvarat, milj. euroa...................................................................................................9

Liitetaulukko 6. Yritysten velat, milj. euroa..............................................................................................................10

Liitetaulukko 7. Nettorahoitusvarat sektoreittain, milj. euroa...................................................................................11

Liitetaulukko 8. Rahoitustaloustoimet sektoreittain, milj. euroa...............................................................................12

Liitetaulukko 9. Tilastollinen ero sektoreittain, milj. euroa......................................................................................13

Liitetaulukko 10. Kokonaisvarallisuus sektoreittain 2019, mrd. euroa.....................................................................13

KuviotKuvio 1. Kotitalouksien rahoitusvarojen muutos, mrd. euroa.....................................................................................4

Kuvio 2. Yksityisen sektorin sulauttamaton velka suhteessa bruttokansantuotteeseen..............................................7

Liitekuviot

Liitekuvio 1. Kotitalouksien rahoitusvarat................................................................................................................14

Liitekuvio 2. Kotitalouksien rahoitusvarojen muutos...............................................................................................14

Liitekuvio 3. Kotitalouksien nettomääräiset sijoitukset talletuksiin, pörssiosakkeisiin ja rahastoihin.....................15

Liitekuvio 4. Kotitalouksien velkaantumisaste..........................................................................................................15

Liitekuvio 5. Yksityisen sektorin velka suhteessa bruttokansantuotteeseen.............................................................16

Laatuseloste: Rahoitustilinpito..................................................................................................................................17

3

1. Kotitalouksien rahoitusvarat kasvussaKotitalouksien rahoitusvarat kasvoivat 27,2 miljardia euroa vuonna 2019 ja nousivat 331,5 miljardiineuroon. Edellisvuotista notkahdusta lukuun ottamatta jo pidemmän aikaa suurempi osa kotitalouksienrahoitusvarojen kasvusta on muodostunut hallussapitovoitoista kuin uusista sijoituksista rahoitusvaroihin.Hallussapitovoittojen taustalla oli erityisesti osakesijoitusten suotuisa arvokehitys. Vuonna 2019hallussapitovoittoja kertyi yhteensä 17,4 miljardia euroa samalla kun kotitalouksien nettomääräisetlisäsijoitukset rahoitusvaroihin olivat 9,9 miljardia.

Myös kotitalouksien nettorahoitusvarojen kehitys oli myönteistä vuonna 2019. Kotitalouksien velatkasvoivat 10,1 miljardia euroa. Rahoitusvarojen ja velkojen erotus oli 147,4 miljardia euroa.Nettorahoitusvarat kasvoivat vuoden aikana 17,1 miljardia euroa.

Kuvio 1. Kotitalouksien rahoitusvarojen muutos, mrd. euroa

Kotitalouksien nettomääräiset lisäsijoitukset rahoitusvaroihin kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna.Eniten sijoituksia virtasi talletuksiin, nettomääräisesti 5,5 miljardin euron edestä. Siirtymämääräaikaistalletuksista käteistalletuksiin jatkui kahdeksatta vuotta peräkkäin. Kotitaloudet vetivät varojaanpois määräaikaistalletuksista vuonna 2019 0,5 miljardin euron edestä samalla kun niiden siirtokelpoisettalletukset lisääntyivät 6,0 miljardilla.

Sijoitusrahasto-osuuksiin kotitaloudet sijoittivat varojaan nettomääräisesti 1,8 miljardia euroa janettomääräinen sijoitusvirta noteerattuihin osakkeisiin oli 0,6 miljardia. Kotitalouksien hallussa oleviennoteerattujen osakkeiden arvo nousi 6,0 miljardilla eurolla. Lisäksi kotitaloudet kerryttiväthallussapitovoittoja sijoitusrahasto-osuuksista ja noteeraamattomista osakkeista.

Kaikkiaan kotitalouksilla oli rahoitusvaroja 331,5 miljardia euroa vuoden 2019 lopussa. Näistä 97,3miljardia oli talletuksia, 87,3 miljardia noteeraamattomia osakkeita ja muita osuuksia, 61,4 miljardiavakuutus- ja eläkesaamisia, 39,0 miljardia pörssiosakkeita ja 28,1 miljardia rahasto-osuuksia. Muitarahoitusvaroja kotitalouksilla oli 18,4 miljardin euron arvosta. Kotitalouksien asunto-osakkeita ei tilastoidarahoitustilinpidossa kotitalouksien rahoitusvaroiksi, vaan ne ovat osa muita varoja eli reaalivaroja.

Kotitalouksien velkojen kasvutahti jatkui lähes entisenlaisena. Asuntolainojen ja muiden lainavelkojenmäärä kasvoi vuoden 2019 aikana 6,4 miljardilla eurolla ja ylsi vuoden lopussa 156,7 miljardiin.Kotitalouksien velkaantumisaste eli lainavelkojen suhde neljän viimeisimmän vuosineljänneksenyhteenlaskettuihin käytettävissä oleviin tuloihin nousi 1,8 prosenttiyksiköllä 128,9 prosenttiin. Lainavelkojaei tässä yhteydessä verrata rahoitusvaroihin tai kokonaisvarallisuuteen vaan käytettävissä oleviin tuloihin.

4

1.1 Julkisyhteisöjen varallisuusasema kohentuiJulkisyhteisöjen varallisuusasema kohentui vuonna 2019. Nettorahoitusvarat kasvoivat 152,0 miljardiineuroon, mikä on 23,9 miljardia euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Varallisuusaseman kasvu selittyysosiaaliturvarahastoihin kuuluvien työeläkelaitosten nettorahoitusvarojen 21,6 miljardin euron kasvulla.Samaan aikaan myös valtionhallinnon nettorahoitusvarat kasvoivat, mutta paikallishallintosektorinnettorahoitusvarat laskivat 1,9miljardia euroa.Muiden sosiaaliturvarahastojen nettorahoitusvarat puolestaannousivat 0,2 miljardia euroa. Seuraavissa kappaleissa käydään läpi julkisyhteisöjen nettorahoitusvarojenkehitys tarkemmin.

Vuoden 2019 lopussa valtionhallinnon nettorahoitusvarojen taso oli -55,7 miljardia euroa, mikä on 4,0miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2018 lopussa. Nettorahoitusvarojen kasvun taustalla on noteerattujenosakkeiden sekä muiden osuuksien hallussapitomuutokset.

Paikallishallinnon nettorahoitusvarat laskivat vuoden 2019 aikana 1,9 miljardia euroa. Nettorahoitusvaratolivat -6,7 miljardia euroa vuoden 2019 lopussa. Nettorahoitusvarojen heikkenemiseen vaikutti erityisestipitkäaikaisten lainavelkojen kasvu.

Työeläkelaitoksilla oli rahoitusvaroja 216,1 miljardin euron arvosta. Rahoitustilinpidossa huomioitaviavelkaeriä oli samaan aikaan 4,4 miljardia euroa, joten työeläkelaitosten nettorahoitusvarojen määrä oli211,7 miljardia. Nettorahoitusvarat nousivat 21,6 miljardilla eurolla edellisestä vuodesta. Suurin syynettorahoitusvarojen nousuun oli suotuisa markkinakehitys. Noteerattujen osakkeidenmarkkina-arvo nousikoko vuoden aikana 5,4 miljardia euroa. Vastaava muutos sijoitusrahasto-osuuksien osalta oli yhteensä13,9 miljardia euroa positiivinen.

Sijoitusrahasto-osuuksiin virtasi nettomääräisesti lisää varoja 7,3 miljardia euroa. Hieman yli puolettyöeläkelaitosten rahoitusvaroista on sidottuna rahasto-osuuksiin. Noteerattuja osakkeita työeläkeyhtiötmyivät nettomääräisesti 2,3 miljardin euron verran. Talletuksista virtasi varoja pois nettomääräisesti 1,8miljardin arvosta vuoden 2019 aikana. Velkapaperisijoitusten sijoitusvirta jäi negatiiviseksi 4,3 miljardinverran, mutta ne tuottivat 2,5 miljardin euron edestä hallussapitovoittoja.

Muiden sosiaaliturvarahastojen nettorahoitusvarallisuusasema puolestaan koheni 0,2 miljardia euroaedellisvuodesta. Nettorahoitusvarojen taso oli 2,7 miljardia euroa vuoden 2019 lopussa. Muidensosiaaliturvarahastojen liikkeeseen laskemien velkapapereiden kokonaismäärä markkinoilla laski 0,6miljardilla eurolla, eikä vuoden lopussa niillä ollut enää ollenkaan velkapaperimuotoista velkaa.

1.2 Yritysten velkarahoitus kasvoi maltillisestiYritysten velkarahoitus kasvoi vuoden 2019 aikana hieman yli miljardilla eurolla. Velkarahoituksellatarkoitetaan lainavelkoja ja velkapaperimuotoista rahoitusta yhteensä. Yritysten lainavelkojen javelkapaperien kanta nousi vuoden aikana 257,3 miljardista 258,4 miljardiin euroon. Nousu johtui lähinnäpitkäaikaisten velkapapereiden kannan kasvusta. Yrityssektori on tässä yhteydessä rajattu niin, ettei sesisällä rahoitus- ja vakuutuslaitoksia eikä asunto-osakeyhtiöitä tai muita asuntoyhteisöjä.

1.3 Kotimaiset sijoitusrahastot palasivat kasvu-uralleKotimaisten sijoitusrahastojen pitkä kasvu katkesi vuonna 2018, mutta katko näyttää jääneen lyhyeksi,sillä vuoden 2019 lopussa niiden liikkeeseen laskemien sijoitusrahasto-osuuksien arvo nousi uuteenennätykseen. Sijoitusrahastot kasvoivat yhteensä 18,6 miljardia euroa vuoden takaiseen verrattuna ollen134,8 miljardia euroa vuoden lopussa. Rahastojen hallussapitovoitot selittävät suurimman osanvuosimuutoksesta. Sijoitusrahastojen kasvu on ollut nopeaa ja niiden arvo on lähes kaksinkertaistunutvuoden 2012 lopun tilanteesta.

Suomen talletuspankkisektorilla ei tapahtunut suuria muutoksia vuonna 2019. Lainasaamiset jatkoivatkasvuaan. Talletuspankkien myöntämien lainojen arvo vuoden 2019 lopussa oli 181,4 miljardia euroa.Tästä reilu puolet on kotitalouksien erilaisia lainoja ja yrityssektorin velkaa on noin kolmannes.Talletuspankeissa olevien talletusten arvo oli vuoden 2019 lopussa 323,5 miljardia euroa.

5

1.4 Vakuutuslaitosten vastuut kasvoivatVakuutuslaitosten vakuutus- ja eläkevastuut kasvoivat 5,7 miljardilla eurolla 65,5 miljardiin euroon.Kasvua selittää henkivakuutukseen ja annuiteettiin perustuvien vastuiden 4,7 miljardin euron nousu.Vahinkovakuutustekninen vastuuvelka kasvoi 0,9 miljardilla eurolla vuoden 2019 aikana, kun taaseläkevastuut pysyivät lähes ennallaan.

Vakuutuslaitosten rahoitusvarat nousivat vuodessa 72,2 miljardista eurosta 77,6 miljardiin. Erityisestikasvua oli sijoitusrahasto-osuuksissa, joiden kanta nousi 38,2 miljardista 43,0 miljardiin euroon.Sijoitusrahasto-osuudet vastasivat 55 prosenttia vakuutuslaitosten rahoitusvaroista. Pitkäaikaisiavelkapapereita vakuutuslaitoksilla oli hallussaan 15,6 miljardin euron edestä, mikä on 1,2 miljardia euroavähemmän verrattuna edellisvuoteen. Talletusvarat nousivat 1,4 miljardia euroa 4,6 miljardiin euroon.

1.5 Ulkomainen omistusosuus suomalaisissa pörssiosakkeissa laski hiemanUlkomaisten tahojen nettomääräiset sijoitukset Suomeen lisääntyivät 25,4 miljardilla eurolla vuonna 2019.Merkittävimmät nousut näkyivät lyhyt- ja pitkäaikaisissa velkapapereissa 22,9 miljardia euroa ja lainoissa11,2 miljardia. Ulkomaiset sijoittajat vetivät pois omistuksiaan talletuksista, noteeratuista osakkeista jasijoitusrahasto-osuuksista.

Ulkomaisen omistuksen arvo suomalaisista noteeratuista osakkeista oli vuoden 2019 lopussa 128,1miljardiaeuroa. Ulkomaisen omistuksen osuus kotimaisten pörssiosakkeiden arvosta laski neljä prosenttiyksikköävuoden takaisesta ja oli vuoden 2019 lopussa 50 prosenttia.

Ulkomaille oli vuoden 2019 lopussa sijoitettu suomalaisten kotimaisten sektorien rahoitusvaroja 821,7miljardia euroa. Ulkomaisista sijoitusinstrumenteista erityisesti talletukset, osakkeet ja rahasto-osuudetolivat kotimaisten sijoittajien suosiossa vuonna 2019. Suomalaisilla yksiköillä oli hallussaan vuodenlopussa 62,8 miljardin euron arvosta ulkomaisia noteerattuja osakkeita ja 127,6 miljardin euron arvostakotimaisia noteerattuja osakkeita.

Ulkomaisia rahasto-osuuksia suomalaiset omistivat 154,1 miljardilla ja kotimaisia 107,7 miljardin euronedestä. Nettomääräiset sijoitukset ulkomaisiin rahastoihin olivat 9,4 miljardia euroa. Ne yhdessä 16,9miljardin euron hallussapitovoittojen kanssa nostivat suomalaisten omistamien ulkomaistenrahasto-osuuksien kannan 127,8 miljardista 154,1 miljardiin euroon.

1.6 Yksityisen sektorin velka väheniYksityisen sektorin velan suhde bruttokansantuotteeseen väheni 2,7 prosenttiyksikköä 183,7 prosenttiin.Yksityisen sektorin velkaan luetaan yritysten, kotitalouksien ja kotitalouksia palvelevien voittoatavoittelemattomien yhteisöjen lainavelat ja velkapaperimuotoiset velat. Yksityisen sektorin velkakantaoli yhteensä 442,0 miljardia euroa vuoden 2019 lopussa.

6

Kuvio 2. Yksityisen sektorin sulauttamaton velka suhteessabruttokansantuotteeseen

7

Liitetaulukot

Liitetaulukko 1. Kotitalouksien rahoitusvarat, milj. euroa

VuosiVaade

2019201820172016201520142013201220112010

331 513304 298303 154290 564282 263269 347255 051234 588217 509224 781AF0 Vaateet yhteensä

9 2338 5598 1678 1217 1276 0695 4695 2394 7353 938AF21 Käteisraha

84 41578 42465 69860 55155 46253 07149 79346 18341 70640 327AF22 Käteistalletukset

12 88313 35221 36722 85224 78326 28130 01834 01938 53835 145AF29 Muut talletukset

2 2992 5302 9273 3693 7464 5284 8795 3964 9455 297

AF3Rahamarkkinainstrumentitja joukkovelkakirjalainat

981751128355490000AF4 Lainat

38 99932 95037 93135 64831 76629 19429 38925 10121 90630 024AF511 Noteeratut osakkeet

65 84962 76960 74557 92955 70854 55950 37640 12133 91233 801AF512 Noteeraamattomatosakkeet

21 41021 06519 10218 64417 59215 18312 39511 52512 12712 636AF519 Muut osuudet

28 12122 95324 29521 79520 21218 88716 42414 91212 54115 463AF52 Rahasto-osuudet

61 39055 33857 99556 14659 12954 81249 63945 70041 50642 729AF6 Vakuutus-, eläke- jastandarditakausvastuut

513100011831AF7 Johdannaiset jatyösuhdeoptiot

6 8116 1824 8125 4256 6836 7146 6696 3915 5755 390AF8 Muut saamiset ja velat

Liitetaulukko 2. Kotitalouksien velat, milj. euroa

VuosiVaade

2019201820172016201520142013201220112010

184 120174 049161 155150 779141 691135 761134 179130 019125 146117 057Velat yhteensä

156 668150 260143 710137 350131 762127 230123 335120 175114 440108 496Lainavelat

27 45223 78917 44513 4299 9298 53110 8449 84410 7068 561Muut velat

Liitetaulukko 3. Kotitalouksien rahoitusvarojen nettohankinta, milj. euroa

VuosiVaade

2019201820172016201520142013201220112010

9 9246 7095 2644 3881 997-1 4142 3612 4114 1986 332AF0 Vaateet yhteensä

674392469951 058600230504797470AF21 Käteisraha

6 0135 2574 6634 9213 2663 1923 5114 4021 4012 305AF22 Käteistalletukset

-468-698-1 485-1 753-2 496-3 726-3 998-4 5053 3911 912AF29 Muut talletukset

-4-4-108-4-200-7-1316AF31Rahamarkkinainstrumentit

-288157-471-473-811-510-237345-273294AF32Joukkovelkakirjalainat

-6986331650000AF4 Lainat

55916428723-569-1 887182888615692AF511 Noteeratut osakkeet

61831240-10574-477-464-1 960-933-1 482AF512 Noteeraamattomatosakkeet

00-106-4005116060AF519 Muut osuudet

1 800621 3443984421 2501 188911-1 460206AF52 Rahasto-osuudet

1 016-1741 3651 606768851 6201 0015601 940AF6 Vakuutus-, eläke- jastandarditakausvastuut

8

VuosiVaade

2019201820172016201520142013201220112010

0000000000AF7 Johdannaiset jatyösuhdeoptiot

630636-612-1 25926374278816113-81AF8 Muut saamiset ja velat

Liitetaulukko 4. Kotitalouksien velkojen nettohankinta, milj. euroa

VuosiVaade

2019201820172016201520142013201220112010

10 27613 0219 7419 1986 3901 3564 3104 9728 1216 171Velat yhteensä

6 6156 6695 7075 7264 5473 6713 3105 8345 9765 944Lainavelat

3 6616 3524 0343 4721 843-2 3151 000-8622 145227Muut velat

Liitetaulukko 5. Yritysten rahoitusvarat, milj. euroa

VuosiVaade

2019201820172016201520142013201220112010

463 341441 754413 471375 917371 773348 173327 813325 245321 348313 457AF0 Vaateet yhteensä

43 95642 60442 91442 27445 26531 41127 15725 71325 46526 212AF2 Käteisraha jatalletukset

8095547971 3641 2321 8007856171 4572 473AF31Rahamarkkinainstrumentit

2 9503 3863 2352 5092 9071 9711 8451 7151 6902 139AF32Joukkovelkakirjalainat

121 933129 398118 50496 962110 527100 95493 02186 99581 41678 085AF4 Lainat

13 8064 81111 34510 11910 11010 7359 6378 8688 17710 646AF511 Noteeratut osakkeet

161 128148 301135 737128 830119 652118 349116 831125 232119 706120 790AF512 Noteeraamattomatosakkeet

3 9164 2473 6893 5513 0302 5192 0739541 2301 919AF519 Muut osuudet

9 5288 5119 0678 1256 1845 9484 5694 0623 7754 551AF52 Rahasto-osuudet

5 3496 1065 7595 8924 6404 3924 0133 5383 1182 969AF6 Vakuutus-, eläke- jastandarditakausvastuut

1 1711 4351 5634 4834 2376 1132 4185 9315 8193 858AF7 Johdannaiset jatyösuhdeoptiot

98 79592 40180 86171 80863 98963 98165 46461 62069 49559 815AF8 Muut saamiset ja velat

9

Liitetaulukko 6. Yritysten velat, milj. euroa

VuosiVaade

2019201820172016201520142013201220112010

741 631707 877688 614637 944618 892596 675551 800506 759492 565527 930AF0 Vaateet yhteensä

3 5954 0143 8013 3764 5445 0184 8245 2175 4274 217AF31Rahamarkkinainstrumentit

27 63826 37527 09428 24228 05332 06331 88527 81422 93723 532AF32Joukkovelkakirjalainat

227 174226 884220 771197 438211 861190 548177 954169 573168 777161 150AF4 Lainat

199 470169 472183 941169 395148 741135 265128 247103 10794 895142 346AF511 Noteeratut osakkeet

189 521190 546174 878161 127150 203160 121138 553131 763126 998125 203AF512 Noteeraamattomatosakkeet

20 48419 09917 91717 60615 84015 04715 32613 86813 57416 167AF519 Muut osuudet

2 0241 9251 4795 3273 4104 4602 4125 1146 3624 121AF7 Johdannaiset jatyösuhdeoptiot

71 72569 56258 73355 43356 24054 15352 59950 30353 59551 194AF8 Muut saamiset ja velat

-278 290-266 123-275 143-262 027-247 119-248 501-223 987-181 513-171 216-214 473Nettorahoitusvarat

10

Liitetaulukko 7. Nettorahoitusvarat sektoreittain, milj. euroa

VuosiSektori

2019201820172016201520142013201220112010

-278 290-266 123-275 143-262 027-247 119-248 501-223 987-181 513-171 216-214 473S111 Yritykset pl.asuntoyhteisöt

-27 452-26 990-25 157-20 859-19 807-18 997-18 415-18 412-17 934-13 757S112 Asuntoyhteisöt

1 1301 1551 5133334 9093 1672 6553 3562 6282 493S121 Keskuspankki

4 7855 2105 3073 5744 7154 4184 0772 2544 3557 496S1221 Talletuspankit

1 4861 4171 4091 308439831344742-392-7 185

S1222+S1223 Muutluottolaitokset ja muutrahalaitokset

-2-4-5-24305113-564-2500180S123Rahamarkkinarahastot

-3 965-4 101-4 312-3 962-8442743663669-158

S124Yhteissijoitusyrityksetpl.rahamarkkinarahastot

-12 912-8 311-7 107-3 659-12 308-10 632-8 941-3 625-7 637-2 757

S125+S126+S127Muut rahoituksenvälittäjät, rahoituksen javakuutuksen välitystäavustavat laitokset jakonserninsisäisetrahoitusyksiköt jarahanlainaajat

2 3053 2485 1525 5614 0683 9602 3813 5242 9022 715S128 Vakuutuslaitokset

8-50-13847-681-812-828-110257508S129 Vapaaehtoiseteläkerahastot

-55 692-59 686-58 672-59 688-56 256-51 770-43 818-42 388-35 139-18 387S1311 Valtionhallinto

-6 712-4 823-2 862-4 017-3 695-2 742-2 800-1 715755700S1313 Paikallishallinto

211 709190 108196 738185 243177 842169 510156 385146 246134 537136 789S13141Työeläkelaitokset

2 6502 5001 9171 2551 0301 8732 2772 154950925S13149 Muutsosiaaliturvarahastot

147 393130 249141 999139 785140 572133 586120 872104 56992 363107 724S14 Kotitaloudet

24 14219 93020 52918 59517 31316 98516 45212 48911 84114 685

S15 Kotitalouksiapalvelevat voittoatavoittelemattomatyhteisöt

-10 58316 271-1 168-1 465-11 319-1 430-6 832-27 983-18 940-17 497S2 Ulkomaat

11

Liitetaulukko 8. Rahoitustaloustoimet sektoreittain, milj. euroa

Rahoitustaloustoimet nettoRahoitusvarojen nettohankintaVelkojen nettohankintaSektori/Vuosi

-4308 4218 8512016S11 Yritykset

-9 55835 37444 9322017

-11 07133 62044 6912018

-1045 9716 0752019

93326 29525 3622016S121+S122+S123Rahalaitokset 3 57263 51959 9472017

2 36932 04629 6772018

-96630 00330 9692019

9195 3984 4792016S124Yhteissijoitusyrityksetpl.rahamarkkinarahastot

1 05010 2999 2492017

739-1 602-2 3412018

642 5872 5232019

2 2597 2124 9532016S125+S126+S127Muut rahoituksenvälittäjät, rahoituksenja vakuutuksenvälitystä avustavatlaitokset jakonserninsisäisetrahoitusyksiköt jarahanlainaajat

4096 2725 8632017

1 590745-8452018

-1 7059 33411 039

2019

-3 287-5912 6962016S13 Julkisyhteisöt

-1 2599 54310 8022017

-1 744-4 387-2 6432018

-1 9157832 6982019

-4 8104 3889 1982016S14 Kotitaloudet

-4 4775 2649 7412017

-6 3126 70913 0212018

-3529 92410 2762019

6 1217 0769552016S2 Ulkomaat

7 62141 79734 1762017

14 74330 54215 7992018

6 49525 38818 8932019

12

Liitetaulukko 9. Tilastollinen ero sektoreittain, milj. euroa

VuosiSektori/Instrumentti

2019201820172016201520142013201220112010

-104-11 071-9 558-4309 4212 808-4 491-7 926-4 6316 665Rahoitustaloustoimetnetto

S11 Yritykset

8 6583 6857 5057 8078 2428 0105 9415 5734 89510 594Nettoluotonanto

8 76214 75617 0638 237-1 1795 20110 43213 4999 5263 928Tilastollinen ero

-4 4644 0694 8022 6033 921-2 3557 7148 494-1 263-1 265Rahoitustaloustoimetnetto

S12 Rahoitus- javakuutuslaitokset

112 064-47-5854957473381 097431163Nettoluotonanto

4 475-2 005-4 849-3 188-3 4263 102-7 376-7 3971 6941 428Tilastollinen ero

-1 915-1 744-1 259-3 287-5 207-6 872-4 820-4 486-1 995-5 489Rahoitustaloustoimetnetto

S13 Julkisyhteisöt

-2 310-2 010-1 474-3 694-5 127-6 181-5 159-4 334-2 018-4 767Nettoluotonanto

-395-266-215-40780691-339152-22722Tilastollinen ero

-352-6 312-4 477-4 810-4 393-2 770-1 949-2 560-3 922161Rahoitustaloustoimetnetto

S14 Kotitaloudet

-6 369-7 469-7 629-7 090-4 911-4 617-4 649-6 344-5 115-2 211Nettoluotonanto

-6 017-1 157-3 152-2 280-518-1 847-2 700-3 783-1 192-2 372Tilastollinen ero

3403152 871-197-137-71-72-603-63-143Rahoitustaloustoimetnetto

S15 Kotitalouksiapalvelevat voittoatavoittelemattomatyhteisöt

0-319-375-661-280-323-248112-460-363Nettoluotonanto

-340-634-3 246-464-143-252-176715-396-219Tilastollinen ero

6 49514 7437 6216 121-3 6059 2603 6187 08211 87672Rahoitustaloustoimetnetto

S2 Ulkomaat

2983 8931 6294 2231 5812 7783 7863 9442 685-2 971Nettoluotonanto

-6 197-10 850-5 992-1 8985 186-6 482168-3 138-9 191-3 043Tilastollinen ero

Liitetaulukko 10. Kokonaisvarallisuus sektoreittain 2019, mrd. euroa

VaratSektori

NettovaratVelatRahoitusvaratMaaVarastot jaarvoesineet

Muutkiinteätvarat

Koneet, laitteetjaasejärjestelmät

Asuinrakennukset,muut rakennuksetja rakennelmat

1 1132 2302 241198983890678S1 Koko kansantalous

8877146641482672206S11 Yritykset

-51 0911 08400101S12 Rahoitus- javakuutuslaitokset

3331803323811013119S13 Julkisyhteisöt

6541843321154804339S14 Kotitaloudet

43428400114

S15 Kotitalouksiapalvelevat voittoatavoittelemattomatyhteisöt

13

Liitekuviot

Liitekuvio 1. Kotitalouksien rahoitusvarat

Liitekuvio 2. Kotitalouksien rahoitusvarojen muutos

14

Liitekuvio 3. Kotitalouksien nettomääräiset sijoitukset talletuksiin,pörssiosakkeisiin ja rahastoihin

Liitekuvio 4. Kotitalouksien velkaantumisaste

15

Liitekuvio 5. Yksityisen sektorin velka suhteessabruttokansantuotteeseen

16

Laatuseloste: Rahoitustilinpito

1. Tilastotietojen relevanssiRahoitustilinpito on osa kansantalouden tilinpidon järjestelmää. Se kuvaa kansantalouden kaikkiensektoreiden rahoitustaseita sekä virtoja, joihin kuuluvat rahoitustaloustoimet ja muut muutokset.Rahoitustaseet ovat tilastointijakson lopun rahoitussaamisten ja velkojen kantoja. Rahoitustaloustoimetpuolestaan ovat tilastointijakson aikana tehtyjä taloustoimia, jotka vaikuttavat rahoitustaseisiin.Rahoitustilinpito on keskeinen tilasto rahapolitiikan ja rahoitusmarkkinoiden vakauden seurannan kannalta.Tilastokeskuksessa laaditaan rahoitustilinpidon lisäksi erillistä julkisyhteisöjen rahoitustilinpitoa.

Tilasto laaditaan Euroopan tilinpitojärjestelmän (EKT 2010) edellyttämällä ja siten kansainvälisestivertailukelpoisella tavalla. Euroopan tilinpitojärjestelmä on kuvattu käsikirjassa EKT 2010, EuroopanYhteisöjen tilastotoimisto Eurostat, 2010. Käsikirjan luvuissa 5-7 käsitellään rahoitustilinpitoa.Rahoitustilinpidossa noudatetaan talousyksiköiden luokittelussa sektoriluokitusta (Sektoriluokitus 2012).

Rahoitustilinpidon neljännesvuositietojen tuotanto perustuu Euroopan keskuspankin suuntaviivoihin(EKP/2013/24). Vuositietojen tuotanto perustuu Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetukseen (549/2013)sekä tähän asetukseen liittyvään tietojen lähettämisohjelmaan.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvausRahoitustilinpito on pääasiassa muista tilastoista johdettu tilasto. Tilaston laadinnassa käytetään lähteinäpaitsi rahoitustilastoja myös muita sektori- tai vaadekohtaisia tase- ja virtatietoja sisältäviä tilastoja jaaineistoja. Suurin osa tietolähteistä on saatavissa neljännesvuosittain, mutta joitakin lähteitä on käytettävissävain vuositasoisina. Lähdetiedot sovitetaan yhteen tasapainotetuksi kokonaisuudeksi.

Tärkeimmät tietolähteetRahalaitosaineistoSuomen Pankin rahalaitosaineistosta saadaan rahalaitosten tase- ja virtatiedot neljänneksittäin.

SijoitusrahastoaineistoSuomen Pankin sijoitusrahastoaineistosta saadaan sijoitusrahastojen arvopaperisalkun rakenne jasijoitusrahastojen rahasto-osuuksien omistajasektorijakauma neljänneksen lopussa. Lisäksi saadaan tiedotsijoitusrahastojen arvopaperisalkkuun liittyvistä virroista neljänneksen aikana.

MaksutaseTilastokeskus laatii Suomen maksutasetilaston, joka on rahoitustilinpidon tärkein ulkomaatsektorintietolähde.Maksutasetilastossa kuvataan kansantalouden ulkoista tasapainoa eli kotimaan jamuunmaailmanvälisiä taloussuhteita. Maksutasetilaston kirjaukset ovat yhtenevät kansantalouden tilinpidon periaatteidenkanssa.

ArvopaperitilastoVelkapapereiden ja noteerattujen osakkeiden laskentaan käytetään Suomen Pankin arvopaperitilastoa(Securities holdings statistics). Tilasto sisältää kunkin sektorin hallussapitämät arvopaperit neljänneksenlopussa sekä neljänneksen aikaiset rahoitustaloustoimet. Arvopaperitilaston luokitukset vastaavatrahoitustilinpidon luokituksia.

Solvenssi IIFinanssivalvonnan ja Suomen Pankin neljännesvuosittainen Solvenssi II -aineisto on rahoitustilinpidonkannalta merkittävä tietolähde vakuutuslaitosten tilastoinnissa.

Valtion liikekirjanpitoValtion liikekirjanpito pitää sisällään valtion virastojen ja rahastojen kirjanpidon. Liikekirjanpidon tasetilejäkäytetään päätietolähteenä valtion rahoitustilien laadinnassa. Aineistoa ylläpitää Valtiokonttori.

17

Valtiokonttorin velkaraportitValtion velan laskenta perustuu suurelta osin Valtiokonttorin valtion velkaraporttiin. Neljännesvuosittainsaatava raportti sisältää tietoa nimellis- ja markkinahintaisesta velasta vaateittain ja valtion johdannaisista.

Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittainPaikallishallinnon tärkein tietolähde on vuodesta 2013 lähtien ollut Tilastokeskuksen tilasto “Kuntien jakuntayhtymien talous neljännesvuosittain”, joka kuvaa Suomen kuntien ja kuntayhtymien talouden kehitystäManner-Suomessa vuosineljänneksittäin talousarvioiden toteutumisen mukaisesti. Tilasto sisältää tietojakuntien ja kuntayhtymien velasta ja eräistä saamisista vaateittain. Tilasto perustuu otokseen 1.-3.neljänneksen osalta. Neljännen neljänneksen tiedot kattavat kaikki kunnat ja kuntayhtymät.

Kuntien taloustilastoPaikallishallinnon toinen tietolähde on Tilastokeskuksen tuottama tilasto “Kuntien ja kuntayhtymien talousja toiminta”, joka sisältää vuositietoja kuntien ja kuntayhtymien menoista ja tuloista, varoista ja veloistasekä toiminnasta. Kuntien ja kuntayhtymien sekä niiden liikelaitosten tasetietoja ja rahoituslaskelmatietojakäytetään rahoitustilinpidon laadinnassa.

Työeläkelaitosten varatiedonkeruuTyöeläkelaitosten tärkein tietolähde on Tilastokeskuksen ja Työeläkevakuuttajat TELA ry:nyhteistiedonkeruu työeläkelaitosten varoista. Neljännesvuosittainen tiedonkeruu alkoi vuoden 2016ensimmäisen neljänneksen tiedoilla ja siihen vastaavat pakollista työeläkevakuuttamista hoitavat eläkeyhtiöt,kassat, säätiöt ja erityislaitokset sekä Keva, Valtion Eläkerahasto, Kirkon eläkerahasto, Kela ja SuomenPankki. Tiedusteltava sisältö kattaa yksiköiden rahoitusvarat, muut varat sekä joitain tietoja niiden velasta.Tiedot kattavat jaottelun vaadetyyppeihin ja vastinsektoreihin sekä ulkomaisten erien osalta maajaottelun.Taseiden lisäksi kysytään myös virtatietoja.

Yritysten rakennetilastoYrityssektorin rahoitustaseen päätietolähde on Tilastokeskuksen yritysten rakennetilaston tietokanta, jokasisältää yritysten tilinpäätöstietoja. Rakennetilaston tasetietojen kautta saadaan koko sektorille määrättyäkirjanpitoarvoiset rahoitusvarojen ja -velkojen kokonaissuureet sekä jonkin verran vaadekohtaista tietoa.Yritysten rakennetilaston tiedot ovat vuositasoisia eivätkä siten ole käytettävissä rahoitustilinpidonuusimpien neljännesten laskentaan.

Edellä mainittujen tärkeimpien tietolähteiden lisäksi täydentävinä tietoina ja vertailussa käytetään mm.Tilastokeskuksen luottokantatilastoa ja Tilastokeskuksen Virati-aineistoa.

YhteenvetoprosessiRahoitustilinpito on tasapainotettu tilastojärjestelmä, joten sektorikohtaiset lähdetiedot täytyy sovittaayhteen. Yhteensovitus tehdään vastinsektoreittain vaade vaateelta niin, että kullekin sektorin saamis- javelkaerälle löytyy vastinkirjaus toisen sektorin saamisissa/veloissa. Poikkeavat tiedot arvioidaan jasovitetaan yhteen. Lähdeaineisto analysoidaan samalla tarkasti ja mahdolliset yhteensopimattomuudettulevat esiin. Lopullisen tiedon valinnassa painotetaan luotettavuutta ja systemaattista tietolähteiden käyttöäsekä sektorin rahoitustaseen kokonaisuutta (rahoitusvarojen tai velkojen yhteissummia). Yhteenvedossaosa tiedoista, joille ei ole suoraa tietolähdettä, lasketaan vastinsektoritietojen perusteella. Esimerkiksi suuriosa kotitaloussektorin tiedoista perustuu vastinsektoritietoihin.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuusRahoitustilinpito on pääasiassamuista tilastoista johdettu tilasto. Täten lähdetilastojen laadulla on ratkaisevamerkitys tilaston luotettavuuden kannalta. Koska lähdetilastoja on erityyppisiä, epävarmuustekijöitäkinon monenlaisia.

Oman haasteensa rahoitustilinpidon laadintaan tuovat lähdetilastojen poikkeamat kansantalouden tilinpidonmääritelmistä. Poikkeamat koskevat etenkin rahoitusvarojen arvostusperiaatetta sekä vaateiden jatilastoyksikköjen luokituksia. Rahoitustaloustoimista (virroista) on lisäksi joissain aineistoissa vain niukastitietoa, jolloin tietoja on estimoitava esimerkiksi taseiden muutoksen avulla.

18

Yhteenvetoprosessissa sektorikohtaiset tiedot sovitetaan yhteen tasapainotetuksi kokonaisuudeksi.Prosessissa arvioidaan vaihtoehtoisten tietolähteiden luotettavuutta. Näin voidaan hallita epävarmuustekijöitäja paljastaa virhelähteitä. Yhteenveto onkin keskeisessä roolissa tilaston luotettavuuden kannalta.

Yksi keino arvioida rahoitustilinpidon tarkkuutta on tarkastella rahoitustilejä suhteessa kansantaloudenreaalitilinpidon kirjauksiin. Nettoluotonanto on (reaali-)sektoritilien tasapainoerä, jonka tulee täsmätärahoitustilien sisältämään nettorahoitustaloustoimet-erään. Poikkeamaa kutsutaan tilastolliseksi eroksi,jota voidaan tarkastella sektorikohtaisesti. Monissa muissa maissa tilastollista eroa ei näytetä lainkaan,vaan tilit tasapainotetaan.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuusRahoitustilinpidon neljännesvuositiedot julkaistaan noin kolmen kuukauden viiveellä. Tällöin päivitetäänaina myös vuositason StatFin-tietokantaa. Rahoitustilinpidon vuosijulkaisu tuotetaan noin 6 kuukaudenviiveellä heinäkuussa. Vuositietojen laadinnan aikaan on edellisvuoden osalta käytettävissä kattavammatlähteet kuin neljännesvuositietoja aiemmin laadittaessa. Menetelmämuutoksista yms. johtuviaaikasarjakorjauksia tehdään tarvittaessa pitkällekin taaksepäin ja niistä johtuen luvut voivat muuttuamerkittävästi. Tilastokeskuksen seuraavien julkistusten tarkat julkistamispäivät löytyvät tämän sivustonkohdasta Tulevat julkistukset.

5. Tietojen saatavuusRahoitustilinpito julkaistaan viisi kertaa vuodessa Tilastokeskuksen verkkosivuilla. Neljännesvuosittaisetaikasarjat ovat saatavilla verkkosivuilla vuoden 1997 viimeisestä neljänneksestä alkaen. EKT2010:nmukaiset vuosisarjat ovat saatavilla vuodesta 1995 alkaen. Vuosilta 1970-1994 on saatavissa vuositasoisiatasesarjoja, jotka eivät ole EKT2010:n mukaisia.

Euroopan keskuspankki julkaisee neljänneksittäin kansallisiin rahoitustilinpitoihin pohjautuvan euroalueenrahoitustilinpidon sekä kansallisia rahoitustilinpidon tietoja omilla verkkosivuillaan.

6. Tilastojen vertailukelpoisuusRahoitustilinpidon vuodesta 1995 alkavien aikasarjojen tiedot ovat pääosin vertailukelpoisia vuodestatoiseen. Vapaaehtoiset eläkerahastot siirrettiin työeläkelaitoksista vakuutuslaitoksiin vuodesta 2000 alkaen,mikä tuo katkoksen aikasarjoihin. Tietolähteidenmuutokset voivat myös vaikuttaa tietojen vertailtavuuteen.Esimerkiksi yrityssektorin laskentaan käytetyt tietolähteet ovat tulleet kattavammiksi matkan varrella.

Vuosien 1970-1994 tase-aikasarjat poikkeavat EKT2010:n mukaisista aikasarjoista merkittävästikattavuuden, yksiköiden luokittelun, varojen arvostuksen sekä laadintamenetelmien osalta. Tärkeimmätpoikkeamat ovat:

• Henki- ja eläkevakuutussäästöjä ja muita vakuutussaamisia ei ole tilastoitu rahoitusvaroina• Johdannaisia ei ole tilastoitu rahoitusvaroina• Osakkeet ja muut arvopaperit on arvostettu pääsääntöisesti nimellisarvoon tai muuhun kirjanpitoarvoon.• Osakkeiden ja osuuksien osalta kattavuus on puutteellinen• Muihin saamisiin ja velkoihin (AF.8) on luettu eriä, joita ei ole voitu kohdentaa muihin vaateisiin• Työeläkelaitokset on luokiteltu vakuutuslaitoksiin (S.128)• Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt sisältyvät yrityssektoriin (S.11)• Sektori S124+S125+S126 sisältää myös muut luottolaitokset kuin pankit.• Vuosina 1970-1975 valtion liikelaitokset sisältyvät valtiosektoriin• Kotitalouksien ja yritysten tiedot perustuvat osittain arvioihin• Yrityssektorin sisäisten saamisten ja velkojen kattavuus on puutteellinen

19

7. Eheys ja yhtenäisyysRahoitustilinpidon neljännesvuositiedot ja vuositiedot laaditaan samassa prosessissa ja ne ovat keskenääntäysin yhtenevät.

Tilastokeskus laatii ja julkaisee julkisyhteisöjen rahoitustilinpitoa neljännesvuosittain kolmen kuukaudenviiveellä. Myös Rahoitustilinpitotilasto sisältää julkisyhteisöjen tiedot ja ne ovat täysin yhtenevätjulkisyhteisöjen rahoitustilinpidon tietojen kanssa. Tilastojen julkaisutarkkuus ei kuitenkaan kaikilta osinole sama, vaan julkisyhteisöjen rahoitustilinpito esittää julkisyhteisöjen tiedot tarkemmalla tasolla kuinrahoitustilinpito.

Rahoitustilinpito koostuu monien eri lähdetilastojen tiedoista. Käsitteelliset poikkeamat ja tasapainotusaiheuttavat sen, ettei tilasto ole kaikilta osin täysin yhtenevä lähdetilastojen kanssa. Tietojen vertaaminenlähdetilastojen tietoihin ei myöskään näistä syistä aina ole mielekästä.

20

Kansantalous 2020

Lisätietoja029 551 2324Timo Ristimäki029 551 3338Roope Rahikka

Vastaava osastopäällikkö:Mari Ylä-Jarkko rahoitus.tilinpito@stat.fiwww.tilastokeskus.fiLähde: Rahoitustilinpito, Tilastokeskus

Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute

ISSN 1796-0479Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus= Suomen virallinen tilastopuh. 029 551 2220ISSN 1795-4886 (pdf)www.tilastokeskus.fi

Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oypuh. 020 450 05asiakaspalvelu.publishing@edita.fiwww.editapublishing.fi