rai-vertailukehittäminen – pilotista kansalliseksi toiminnaksi?

RAI - vertailukehittäminen – Pilotista kansalliseksi toiminnaksi?

Anja Noro, tutkimusprofessori

RAI – 15 -vuotisjuhlaseminaari

Paasitorni 02.10.2014

Esityksen rakenne

– Tavoitteet – 2000 luvun linjaukset ja kehitys– Muutokset palvelurakenteessa– Vertailukehittämishankkeen toteuttaminen– Kehityskulkuja– Muu toiminta

13.6.2014 Anja Noro: RAI-vertailukehittäminen - Pilotista kansalliseksi tavaksi toimia 2

Pilotista kansalliseksi – 15 vuotta työtä ikäihmisten hoidon laadun parantamiseksi

• Tavoitteena lisätä tietoa ja ymmärrystä

– Asiakasrakenne ja hoidon

laatu

– Toimintatavat ml. henkilöstö

– Tuottavuus, tuottavuuden ja laadun yhteys, vaikuttavuus


Ajassa liikkeellä vuosina 2000 - 2014

Pinnalla aina vaan• Laatukysymykset

• Laman vaikutukset

• Kotihoidon lisääminen

• Laitoshoidon purku

• Itsemääräämisoikeus

• Saattohoito

• Omaishoito

• Rahoituksen riittävyys

• Henkilöstön riittävyys

Kehityksen suuntaviivoja• Palvelurakennehanke 1994

• Laatusuositukset– 2001– 2008– 2013

• Vanhuspalvelulaki 980/2012, voimaan 1.7.2013

• Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma 2013: säästötavoite vuoteen 2017 mennessä yhteensä 300 miljoonaa euroa


Palvelujärjestelmän seuranta ja käyttäjämäärät ajalla 2001-2012. Lähde Sotkanet.

13.6.2014

Lähde: Noro ym. THL Raportti 13/2014, s. 22

5Anja Noro: RAI-vertailukehittäminen - Pilotista kansalliseksi tavaksi toimia

Palvelujärjestelmän seuranta ja käyttäjämäärät ajalla 2001-2012. Lähde Sotkanet.

13.6.2014



Lisääntyi:+ Omaishoito+ Kotihoito+ Tehostettu palveluasuminen

Väheni:- Tavallinen palveluasuminen- Vanhainkotihoito- Terveyskeskuksen pitkäaikaishoito

Väestöön suhteutettu palveluiden kehitys 2000-luvulla. Vertailuvuosi 2001, tukipalveluissa 2006.

13.6.2014



Vertailukehittämisen idea: Muutos on mahdollista

Tilanteen selvittäminen

• Toiminta saatava näkyväksi– Mikä tilanne on?– Mikä muuttuu?

– Mikä ei muutu?

Reunaehdot

• Muutos on... hidasta– kestää useita vuosia,

kehitystä ylläpidettävä, tuettava ja johdettava


Mitä on vertailukehittäminen?

Määrittelyä• Parhaista käytännöistä

oppiminen

• Toiminnan vertailua yksiköiden välillä

• Oman toiminnan seuranta ajassa

• Vertailujohtaminen, tietojohtaminen ja muutosjohtaminen

• ”Erikoissairaanhoidon Benchmarking” hankkeesta jo kokemusta vuonna 2000

Miten vertailukehittää• Tietolähteet

– RAI-arvioinnit - yksilö– Toimintatiedot - yksikkö– Kustannustiedot - yksikkö

• RAI-järjestelmän käyttöönotto– Koulutus– Arviointisovellus– Vertailupalaute

• Sitoutuminen ja sitouttaminen

• Liikkeelle hoitohenkilöstön kanssa


Vertailukehittäminen yhteistyössä

RAI – käyttäjät – Pilotti 2000 • Kolme kuntaa:

– Helsinki– Kokkola– Porvoo

• Yksityiset palveluntuottajat– Folkhälsan, Helsingin

diakonissalaitos, Seniorisäätiö

• Järjestöt– Folkhälsan– Ikäinstituutti– Vanhustyönkeskusliitto

Toimijat• Stakes, Helsinki – nykyisin

THL

• Chydenius-Instituutti, Kokkola

• Oy Raisoft Ltd, Kokkola

• Johtoryhmä, jossa kaikki osallistujat jäsenenä. – Kokoukset 3 kertaa vuodessa,

aina työkokousten yhteydessä.


Toimintamallit

Pilotti 2000• Sopimukset - vapaaehtoinen

• Työkokoukset / Seminaarit (alussa 3 sittemmin 2 kertaa vuodessa)

• Uusi Ote Vanhustenhuoltoon seminaarisarja 2000-2003 (kipu, kuolema, psykoosilääkkeiden käyttö)

• Koulutustilaisuudet – (arviointi)

• Arvioinnit 2 kertaa vuodessa

• Yksikköpalaute

• Vertailutietokannat

• Internet sivut ja keskustelupalstat

• Kotihoidon pilotti 2001-2002

15-vuoden jälkeen• Edelleen sopimuksiin

perustuvaa toimintaa

• Uusia RAI-välineitä otettu käyttöön: akuuttihoito, mielenterveys, kehitysvamma, koettu hoidon laatu ym.

• Vuosittain osallistujamäärä lisääntynyt


RAI-arvioitujen asiakkaiden lukumäärät vuosina 2000 - 2013


2000

_220

01_2

2002

_220

03_2

2004

_220

05_2

2006

_220

07_2

2008

_220

09_2

2010

_220

11_2

2012

_220

00_2

2001

_220

02_2

2003

_220

04_2

2005

_220

06_2

2007

_220

08_2

2009

_220

10_2

2011

_220

12_2

2000

_220

01_2

2002

_220

03_2

2004

_220

05_2

2006

_220

07_2

2008

_220

09_2

2010

_220

11_2

2012

_220

03_2

2004

_220

05_2

2006

_220

07_2

2008

_220

09_2

2010

_220

11_2

2012

_220

13_1

2003

_220

04_2

2005

_220

06_2

2007

_220

08_2

2009

_220

10_2

2011

_220

12_2

2007

_220

08_1

2008

_220

09_1

2009

_220

10_1

2010

_220

11_1

2011

_220

12_1

2012

_220

13_1

Vanhainkodit Terveyskeskussairaalat Tehostettu palvelu-asuminen

Tavallinen palvelu-asuminen

Säännöllinen kotihoito

Mielenterveyshoito

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

16000

Arvioitujen asiakkaiden lkm

Uudet asiakkaat, arviointien lkm

Kotihoito:Vuonna 2003 noin 856 javuonna 2013 noin 15624 arvioitua asiakasta!

Ympärivuorokautinen hoito:Vuonna 2000 noin 2000 javuonna 2013 noin 17310arvioitua asiakasta!

RAI - peittävyys palvelutyypeittäin, %


2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 20130

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

VanhainkoditTerveyskeskuksen vuodeosastotTehostettu palveluasuminenMuu palveluasuminenSäännöllinen kotihoito

Mikä muuttui?

Asiakasrakenteessa• Dementiaoireisten

asiakkaiden osuus lisääntyi kaikissa palvelumuodoissa

• Asiakkaiden fyysisen toimintakyvyn ongelmat lisääntyivät

• Palvelutarpeeltaan kevyiden asiakkaiden määrä kotihoidossa väheni

Käytännöissä?• Unilääkkeiden säännöllinen käyttö

vähintään puolittui

• Psykoosilääkkeiden käyttö vähentyi

• Kuntouttavasti toimivissa yksiköissä oli vähemmän vuoteeseen hoidettavia ja sosiaalisesti eristyneistä asiakkaita (Vähäkangas ym.2008)

• Suuret työn vaatimukset ja vähäinen hallinta oli yhteydessä suurempaan unilääkkeiden ja fyysisten rajoitteiden käyttöön (Pekkarinen, ym. 2006)


Säännöllinen unilääkkeiden käyttö, %


2000_2

2001_1

2001_2

2002_1

2002_2

2003_1

2003_2

2004_1

2004_2

2005_1

2005_2

2006_1

2006_2

2007_1

2007_2

2008_1

2008_2

2009_1

2009_2

2010_1

2010_2

2011_1

2011_2

2012_1

2012_2

2013_1

2013_2

2014_10

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

Tavallinen palveluasum-inen

Tehostettu palveluasum-inen

Palveluasum-inen

Vanhainkoti

Tk vuodeosasto

Liikkumista estävien välineiden päivittäinen käyttö, %


2000_2

2001_1

2001_2

2002_1

2002_2

2003_1

2003_2

2004_1

2004_2

2005_1

2005_2

2006_1

2006_2

2007_1

2007_2

2008_1

2008_2

2009_1

2009_2

2010_1

2010_2

2011_1

2011_2

2012_1

2012_2

2013_1

2013_2

2014_10

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

Tavallinen palveluasum-inen

Tehostettu palveluasum-inen

Palveluasum-inen

Vanhainkoti

Tk vuodeosasto

Miten muuttui?

Vertailutasot• Jos tieto ei lisännyt tuskaa,

toimintamallit jäivät ennalleen

• Oman yksikön taso saattoi parantua mutta verrattuna toisiin samantyyppisiin yksiköihin saattoi laadun taso olla heikompi – uskallus verrata ja halu oppia

Vertailuoppiminen• Osa yksiköistä aktiivisesti

muutti toimintatapaansa

• Osa yksiköistä haki vertailuyksiköt ja haki oppia niistä

• Osa yksiköistä / kunnista haki oppia myös ulkomailta: Norjasta, Islannista, Kandasta


Kansainvälinen toiminta vertailukehittämisen tukena

Kansainväliset - hankkeet• Pohjoismainen

akuuttihoidon tutkimus

• AdHOC

• SHELTER

• iBENC

• PACE

Yhteistyökumppaneita• nordRAI

• interRAI

• STM

• Kuntaliitto

• OECD

• WHO

• LSE

• yliopistot


Vertailukehittämisen rinnalla kulkeneet tutkimushankkeet

HoiToVa 2000-2002• Asiakasrakenne ja hoidon

laatu

• Tuottavuus ja kustannukset

• Henkilöstön hyvinvointi

• Koettu hoidon laatu– Suomen Akatemia ja TSR

rahoitus

KILPA - palveluasuminen• Asiakasrakenne ja hoidon

laatu

• Tuottavuus ja kustannukset

• Henkilöstön hyvinvointi– TSR – rahoitus

Kuntouttavan hoitotyön johtaminen - hanke

• Kokkola, Oulu


Noro A, Alastalo H (toim.). Vanhuspalvelulain 980/2012 toimeenpanon seuranta. Tilanne ennen lain voimaantuloa vuonna 2013. THL Raportti 13/2014.

Artikkelikokoelma: – Ikäihmisten palvelut murroksessa– Kuntien haasteet vuonna 2013– Toimintayksikköjen haasteet 2013– Valvonnan haasteet vuonna 2013– Vanhuspalvelut 2013 - Tilanne

ennen vanhuspalvelulain voimaan tuloa

Raportti sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-169-3

Aiemmin julkistetut tulokset: www.thl.fi/vanhuspalvelulainseuranta

Jatkoseurannat 15.9.-1.10.2014


http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-169-3

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-169-3

http://www.thl.fi/vanhuspalvelulainseuranta

…. Artikkeleita… kehittämishankkeita … opinnäytteitä….

RaportitNoro A, Finne-Soveri H, Björkgren M, Häkkinen U, Laine J, Vähäkangas P, Kerppilä S, Storbacka R. RAI-tietojärjestelmän käyttöönotto ja pitkäaikaishoidon benchmarking. RAI-raportti 1/2000. Stakes, Aiheita 17/2001. Helsinki.

Noro, A., Finne-Soveri, H., Björkgren, M., Häkkinen, U., Laine, J., Vähäkangas, P., Kerppilä, S. & Storbacka, R. 2001. RAI –tietojärjestelmän esittely ja kokemuksia pitkäaikaishoidon benchmarkingista. RAI –raportti 2/2000. Stakes, Chydenius-Instituutti.

Noro A, Finne-Soveri H, Björkgren M, Vähäkangas P (toim). Ikääntyneiden laitoshoidon laatu ja tuottavuus - RAI-järjestelmä vertailukehittämisessä. Stakes, Raportteja M205, 2005.

Liedenpohja AM, Saarela T, Finne-Soveri H, Noro A. Psykogeriatriset pitkäaikaisyksiköt -eilistä päivää vai huomisen haaste. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä. 2004:12, Helsingin kaupungin terveyskeskuksen raportteja 2004:7.

Finne-Soveri H, Björkgren M, Vähäkangas P, Noro A. Kotihoidon asiakasrakenne ja hoidon laatu - Rai järjestelmä vertailukehittämisessä. Stakes, M223, 2006.

Heikkilä R, Noro A, Asikainen J, Björkgren M, Nieminen J, Tirronen A, Suojalehto E, Ripsaluoma J, Lumio J, Pulli M, Marjanmaa L, Finne-Soveri H. Asiakasryhmittelyyn pohjautuva tuotteistus RUG-III LTC/34-luokituksen avulla - Tampereen kaupungin laitoshoito. THL Raportti: 2013_006.

Heikkilä R, Gerasin A, Sakki J, Nieminen J, Björkgren M, Noro A, Mäkelä M, Finne-Soveri H. Ikäihmisten palvelut yli palvelurakenteen yhtenäisellä RUG-III/18-luokituksella palvelut ja kustannusarviointi samalle viivalle. THL Raportti 58/2012.

Vähäkangas P, Niemelä K, Noro A. Ikäihmisten kuntoutumista edistävän toiminnan lähijohtaminen - Koti- ja ympärivuorokautisen hoidon laatu ja kehittäminen. THL Raportti: 2012_048.

Väitöskirjat Björkgren, M. A., 2002. Case-mix Classification and Efficiency Measurement in Long-term Care of the Elderly. Stakes. Research Report 124. Helsinki

Finne-Soveri UH. 2001. Daily Pain in Institutional Long-Term Care. A study of observational pain using Minimum Data Set 1.0. Stakes, Tutkimusraportteja 120. Helsinki. ISBN 951-33-1242-9

Laine, J. 2005. Laatua ja tuotannollista tehokkuutta? Taloustieteellinen tutkimus vanhusten laitoshoidosta. Stakes, tutkimuksia 151.

Laakkonen ML. Advance Care Planning. Eldelry patients’ preferences and practices in long-term care. Helsingin yliopisto, Helsinki 2005.

Alanen HM. Antipsychotic Use among Older persons in Long-Term Institutional and Home Care. Acta Universitatis Tamperensesis 1275, 2007.

Pekkarinen L. The Relationship Between Work Stressors and Organizational Performance in Long-Term Care for Elderly Residents. Stakes Research report 171:2007.

Vähäkangas P. Kuntoutumista edsitävä hoitjan toiminta ja sen johtaminen pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Acta Unversitatis Ouluensis, D 1060, Oulu 2010.


15 – vuotta ikäihmisten palveluiden vertailukehittämistä takana

• Kaikilla alkuvaikeuksia ennen kuin toiminta muuttuu osaksi arkea

• Yhteinen kieli puhua laadusta ja asiakasrakenteesta

• Mahdollisuus toiminnan näkyväksi tekemiseen ja oman toiminnan kehittymisen seurantaan

• Vertailukehittäminen edelleen vapaaehtoista vaikka kansallinen järjestelmä tavoitteena

• Onnistunut taival takana olipa takana pidempi tai lyhempi aika

LÄMPIMÄT KIITOKSET KAIKILLE TEILLE EDELLÄKÄVIJÖILLE INNOSTUKSESTA JA YHTEISTYÖSTÄ


KIITOS


rai-vertailukehittäminen – pilotista kansalliseksi toiminnaksi?

Health & Medicine