Raitiotien osa 2 Pyynikintori–LentävänniemiVaikutusten arvioinnin yhteenveto lausuntopyyntöjä varten

Tampereen kaupunki6.8.2020

SisällysluetteloYleisesittely• Raitiotien osa 2: Pyynikintori–Lentävänniemi

• Enqvistinkadun haara

• Raitiotien seudullinen laajentuminen

• Raitiotien liikennöinti vuonna 2025

• Raitiotie osana läntisen Tampereenjoukkoliikenteen kokonaissuunnitelmaa

• Joukkoliikennelinjasto 2025, alustava luonnos

• Yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmänkehittäminen raitiotien osan 2 reitillä

• Raitiotien osa 2 yleiskaavassa

• Raitiotien osan 2 asemakaavat,katusuunnitelmat ja luvat

• Valtionapu osalle 2

• Raitiotien osaa 2 koskevat päätökset vuosilta2014–2020

• Raitiotiepäätösten tavoiteaikataulu, syksy 2020

sivu 2

Vaikutusten arviointi• Vaikutusten arviointi osalla 2

• Yhteenveto merkittävistä vaikutuksista

• Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset

• Alue- ja yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset

• Taloudelliset vaikutukset

• Kiinteistötaloudelliset vaikutukset

• Raitiotien rakentamisen työllistävyys ja rahavirrat

• Vaikutukset elinvoimaan, vetovoimaan ja imagoon

• Yritysvaikutukset

• Ympäristövaikutukset

• Ilmastovaikutukset

• Vaikutukset kulttuuriympäristöön,kaupunkikuvaan ja maisemaan

• Liikenteelliset vaikutukset

• Rakentamisen aikaiset vaikutukset

• Rakentamisen aikaisten vaikutustenlieventäminen

Muu tausta-aineisto• Osan 2 taiteen

yleissuunnitelma

• Raitiotie osana älykkäänliikkumisen kaupunkia

• Vaikutusten arviointiinliittyvät erillisraportit

Raitiotien osa 2: Pyynikintori–Lentävänniemi• Hankkeessa on tavoite rakentaa

raitiotiejärjestelmä PyynikintoriltaLentävänniemeen Santalahden, Hiedanrannan jaNiemenrannan alueiden kautta

• Osan 2 toteutussuunnitelman onlaatinut Raitiotieallianssi, joka on osalla 1suunnitellut ja rakentanut raitiotien osuuksiaHervanta–Pyynikintori ja Tays–Sorin aukio

• Osa 2 on suunniteltu toteuttavaksi vaiheittain:o Osa 2A: Pyynikintori–Santalahti, valmis 2023.o Osa 2B: Santalahti–Lentävänniemi, valmis 2024.

• Osan 2B Santalahti–Lentävänniemi toteuttaminenalkaa sen jälkeen, kun Näsisaaren täyttölupa onlainvoimainen. Osan 2B rakentamispäätöskäsitellään kaupunginhallituksessa ja valtuustossauudelleen, mikäli järvitäyttöön tuleelupaprosessissa olennaisia muutoksia.

sivu 3

Enqvistinkadun haara

sivu 4

• Raitiotieallianssi on laatinuttarkennetun yleissuunnitelmanEnqvistinkadun ratahaarasta

• Eteneminen asemakaavoitukseen jatoteutussuunnitteluun ei ole vielämahdollista avoimenmaanomistustilanteen vuoksi

Ø Kehitysvaihe arviolta 2022–2024,rakentamispäätös sen jälkeen

• Osan 2 rakentamisessa varaudutaanEnqvistinkadun ratahaaraan. Osan2B toteutussisältöön kuuluu kolmioraiteenratavaihteet Hiedanrannan keskusaukiolle

• Enqvistinkadun ratahaaran liikennöinti onmahdollista, kun Hervantaan on tarvettaliikennöidä raitiotiellä 5 minuutinvuorovälillä

Raitiotien seudullinen laajentaminen• Tampere, Pirkkala, Ylöjärvi ja Kangasala teettävät

seudullisen raitiotien yleissuunnitelmaa.Yleissuunnitelmassa määritetään ratavarauksetasemakaavoitusta varten neljällä kuntarajan ylittävälläratasuunnalla. Yhtenä suunniteltavana ratahaaranaon raitiotien jatkaminen Hiedanrannasta Lielahden,Teivon, Mäkkylän ja Soppeenmäen kautta Ylöjärvenkeskustaan. www.seuturatikka.fi

• Tampereen raitiotien osa 2 Pyynikintori–Lentävänniemion osa mahdollista Ylöjärven raitiotielinjaa.

• Hiedanrannan keskusaukiolle rakennettavatratavaihteet mahdollistavat raitiotien rakentamisenmyöhemmin Lielahden ja Ylöjärven suuntaanhäiritsemättä Lentävänniemen ratahaaranraitiotieliikennettä.

sivu 5

Ylöjärvi

PirkkalaKangasala

Lempäälä

Nokia

Tampereen raitiotien seudullisen yleissuunnitelman neljä tutkittavaa ratahaaraa: Pirkkala,Ylöjärvi, Lamminrahka ja Saarenmaa. Kartta: Tampereen kaupunki.

Raitiotien liikennöinti vuonna 2025• Hervannasta tuleva linja 3 jatketaan Pyynikintorilta Lentävänniemeen, linja 4

edelleen Taysilta Sorin aukiolle

• Vuoroväli pääsääntöisesti 7,5 min, liikennöintiajat tarkentuvat myöhemmin

• Matka-aika Lentävänniemestä Keskustorille noin 20 min

• Raitiotiellä pystytään liikennöimään puolenvaihtopaikkojen avulla myös osittain, jososa radasta ei ole käytössä onnettomuuden tai muun poikkeustilanteen vuoksi

sivu 6

Raitiotie osana läntisen Tampereenjoukkoliikenteen kokonaissuunnitelmaa

• Raitioliikenne korvaa Lentävänniemen ja keskustanvälillä nykyisen runkobussilinjan (linja 3, joka on9.8.2021 alkaen linja 9).

• Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteessätehdään osan 2 valmistumisen jälkeenkinmatkoista yli 60 % busseilla. Bussiliikennettäkehitetään raitiotien ohella koko ajan.

• Pispalan valtatie säilyy jatkossakin merkittävänäjoukkoliikenteen runkoreittinä busseille.

• Tesoman ja Nokian suuntaan kehitetäänlähijunaliikennettä. Tesoman seisake on rakenteilla.

• Hiedanrannan keskustassa ei varauduta raitiotienhaaroittamiseen Tesoman suuntaan.

sivu 7

Raitiotie Federleynkadulla. Kuva: Sitowise / Tampereen kaupunki.

Joukkoliikennelinjasto 2025, alustava luonnosRaitiotien osan 2 kehitysvaiheen aikana on laadittuensimmäinen alustava luonnos vuoden 2025joukkoliikennelinjastosta seuraavillasuunnitteluperiaatteilla:

• Hiedanrannan keskustan raitiotiepysäkistä onsuunniteltu merkittävää raitio- ja bussiliikenteenvaihtopysäkkiä.o Liityntäliikenteen vuorotarjonta on tiheä ja

liityntälinjalla tarjotaan yhteys myösLielahden aluekeskukseen.

o Vaihtopysäkki suunnitellaan niin, että vaihtoon esteetön ja mahdollisimman sujuva.

• Lentävänniemen ja Niemenrannan alueiltamahdollistetaan joukkoliikenneyhteydet Lielahdenpalveluihin.

• Ratikan lisäksi joitain yhteyksiä Tampereenkeskustaan toteutuu myös bussilinjoilla.

sivu 8Läntisen Tampereen joukkoliikennelinjasto vuonna 2025, alustava luonnos.

Ø Joukkoliikennelinjasto 2025 suunnitellaan näidensuunnitteluperiaatteiden mukaisesti matkustajien ja erisidosryhmien kanssa vuorovaikutteisesti vuosina 2022–2023, mikäli raitiotien osa 2 päätetään toteuttaa.

Yhdyskuntarakenteen jaliikennejärjestelmän kehittäminenraitiotien osan 2 reitillä• Santalahden kaupunginosan uudisrakentaminen

• Hiedanrannan tehdasalueen ja Näsisaaren uudis- jatäydennysrakentaminen

• Niemenrannan kaupunginosan uudisrakentaminen

• Lentävänniemen kaupunginosantäydennysrakentaminen

• Lielahden kaupunginosan uudis- jatäydennysrakentaminen

• Paasikiventien (valtatie 12) kehittäminen

• Seudullisen pyöräilyn pääreitin kehittäminen

sivu 9Hervannan Baana. Kuva: Raitiotieallianssi.

Raitiotie Rantatiellä Santalahden uuden asuinalueen vieressä. Kuva:Sitowise / Tampereen kaupunki.

Lainvoimainen kantakaupungin yleiskaava. Kuulutettu voimaan 20.1.2020.

sivu 10

Vireillä oleva kantakaupungin yleiskaava. Luonnos ja muuvalmisteluaineisto oli yleisesti nähtävillä 13.2. - 22.3.2020 (YLA 11.2.2020)

www.tampere.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/yleiskaavoitus.html

Raitiotien osa 2 yleiskaavassa

Raitiotien osan 2 asemakaavat, katusuunnitelmat ja luvat 1/2

Voimaan tulleet asemakaavat• 8775 Särkänniemi ja Amuri, Sepänkatu-Paasikivenkatu risteysalueen

raitiotiekaava (YLA 27.8.2019)• 8701 Paasikiventien raitiotiekaava osa 1 (YLA 25.6.2019)• 8702 Paasikiventien raitiotiekaava osa 2 (YLA 25.6.2019)• 8769 Santalahti, Lielahti, Järvikaupungin raitiotiekaava (KV 15.6.2020)• 8770 Hiedanrannan keskustan raitiotiekaava (KV 15.6.2020)• 8771 Sellupuiston raitiotiekaava (KV 18.5.2020)• 8718 Lentävänniemi, Halkoniemenkatu, Pyhällönpuisto, raitiotien

päätepysäkki (YLA 28.4.2020)

Hyväksytyt ja vireillä olevat asemakaavat• 8703 Rosenlewinsillan raitiotiekaava (YLA 25.6.2019 -> päätöksestä

valitettu HO)• 8768 Asemakaavan kumoaminen, entinen teollisuuden satama-alue

Vireillä olevat asemakaavasta poikkeamiset• Poikkeamislupa asemakaavassa määrätystä täyttökiellosta, entinen

teollisuuden satama-alue (YLA 11.6.2019 -> päätöksestä valitettu HO)

sivu 11

Hyväksytyt katusuunnitelmat• Sepänkadun katusuunnitelma (YLA 5.3.2019)• Paasikivenkadun katusuunnitelma (YLA 5.3.2019)• Rantatien katusuunnitelma (YLA 5.3.2019)• Järvikaupungin katusuunnitelma välillä Rosenlewin silta –

Hiedanrannan keskusta (YLA 12.5.2020)• Hiedanrannan keskustan raitiotiekadun katusuunnitelma

(YLA 12.5.2020)• Kehyskadun-Federleynkadun katusuunnitelma (YLA

5.3.2019)• Lielahdenkadun-Halkoniemenkadun ja Pyhällönpuiston

katusuunnitelma (YLA 28.4.2020)

Hiedanrannan vesistötäyttö• Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myönsi

20.1.2020 Tampereen kaupungille luvan Hiedanrannanvesistötäytölle. Luvasta on valitettu hallinto-oikeuteen.

Tilanne 6.8.2020

sivu 12

Raitiotien asemakaavat jakatusuunnitelmat kartalla.Kartta: Tampereen kaupunki.

Raitiotien osan 2 asemakaavat, katusuunnitelmat ja luvat 2/2Tilanne 6.8.2020

Valtionapu raitiotien osalle 2• Valtio tukee raitiotien suunnittelua ja rakentamista enintään 30 prosentilla.• Valtionavusta raitiotiehankkeeseen on sovittu valtion ja kaupunkiseudun kuntien

välisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksen (MAL4) neuvottelutuloksessa29.5.2020 vuosille 2020–2023 seuraavasti (sopimus hyväksytty kaupunginhallituksessa22.6.2020, kaupunginvaltuuston käsittely 17.8.2020):

o "Valtio osoittaa Tampereen raitiotien osan 2 kehitysvaiheeseen ja toteutukseen (keskusta –Hiedanranta–Lentävänniemi) avustusta enintään 30 prosenttia avustuskelpoisista kustannuksista jaenintään 24,87 M euroa sisältäen jo aiemmin myönnetyn 15,95 M euron valtuuden."

• Raitiotien osan 2 kehitysvaiheen kustannuksiin 2,9 miljoonaa euroa on saatu aiemmallapäätöksellä 30 prosentin valtionapu, eli enintään 870 000 euroa suunnitteluvaiheeseen.

• Raitiotien osan 2 rakentamisvaiheeseen Tampereen kaupungilla on mahdollista saada30 prosenttia valtionapua enintään 80 miljoonan euron kustannukseen asti, eli enintään24,0 miljoonaa euroa valtionapua osan 2 raitiotien rakentamisvaiheeseen.

sivu 13

Raitiotien osaa 2 koskevatpäätökset vuosilta 2014–2020

Tampereen kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus ovat tehneet useita raitiotien osaa 2 koskevia päätöksiä, näistä keskeisiä:• KV 16.6.2014: Raitiotien yleissuunnitelman hyväksyminen• KV 15.6.2015: Raitiotiehankkeen jakaminen osiin 1 ja 2• KH 22.6.2015: Raitiotieallianssin palveluntuottajien valinta (hankintaan sisältyy raitiotien toteutusosien 1 ja 2 suunnittelu ja rakentaminen)• KH 3.10.2016: Raitiovaunujen toimittajan valinta• KH 18.12.2017: Hiedanrannan rakennesuunnitelman hyväksyminen jatkosuunnittelun lähtökohdaksi. Raitiotie toteutetaan kahdessa vaiheessa:

ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan linjaus Hiedanrannan keskustan ja Lielahden tehdasalueen läpi Niemenrantaan ja Lentäväniemeen jatoisessa vaiheessa raitiotie toteutetaan Lielahdenkadun ja Enqvistinkadun liittymän läheisyyteen.

• KH 18.12.2017: Raitiotien osan 2 kehitysvaiheen aloittaminen• KH 12.2.2018: Raitiotien linjaus Santalahden alueella• KH 17.9.2018: Neuvottelujen käynnistäminen seudullisen raitiotien yleissuunnitelman laatimisesta Pirkkalan, Ylöjärven ja Kangasalan kanssa• KH 5.11.2018: Osan 2 kehitysvaiheen suunnitteluperiaatteet• KV 25.11.2019: Raitiotien rakentaminen Hatanpään valtatielle ja päätös, että raitiotielinja Tays keskussairaalalta linjataan Hatanpään valtatielle• KH 20.4.2020: Osan 2 toteutuksen vaiheistus: 2A Pyynikintori – Santalahti ja 2B Santalahti - Lentävänniemi sekä päätös ratavaihteiden

rakentamisesta Hiedanrannan keskusaukiolle• KH 8.6.2020: Hiedanrannan yleissuunnitelma hyväksytään alueen jatkosuunnittelun lähtökohdaksi• KH 22.6.2020: Valtion ja Tampereen kaupunkiseudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL4) -sopimus 2020-2023

sivu 14

Raitiotiepäätöstentavoiteaikataulu, syksy 2020

• Kaupunginhallitus 10.8.2020 - osan 2 lausuntopyynnön aineisto• Lausuntokierros 10.8.–28.8.2020 - osan 2 toteutussuunnitelman ja vaikutusten arviointien

yhteenvedot• Kaupunginhallitus 31.8.2020 - osan 2 alustava lausuntoyhteenveto ja iltakoulun aineisto (sisältää

tavoitekustannuksen) sekä Seuturatikan varaukset• Valtuuston iltakoulu 7.9.2020 - osa 2 ja Seuturatikan varaukset• Kaupunginhallitus 28.9.2020 - osan 2 päätösaineisto ja Seuturatikan varaukset valtuustolle• Valtuusto 19.10.2020 - päätökset osa 2 ja Seuturatikan varaukset

Tampereen Raitiotie Oy:n hallitus tekee omalta osaltaan päätökset osan 2 toteutussuunnitelmasta.

Raitiotien seudullisesta yleissuunnitelmasta• Varaukset päätettävänä Ylöjärven, Pirkkalan ja Kangasalan valtuustoissa marraskuussa 2020

sivu 15

Vaikutusten arviointi osalla 2• Raitiotien vaikutuksia arvioitiin laajasti vuonna 2016

valtuuston osan 1 rakentamispäätöstä varten.Arviointi koski raitiotien yleissuunnitelman mukaistalinjausta Hervanta–Lentävänniemi ja keskusta–Tays. Raitiotieradan linjaus Hiedanrannantehdasalueen läpi oli arvioinnissa mukana optiona.

• Raitiotien osan 2 vaikutusten arviointi on toteutettupäivittämällä vuoden 2016 arviointia keskeisiltäosiltaan. Tähän yhteenvetoon on koottu tiivistelmäarvioinnista.

• Raitiotien osan 2 suunnitteluvaiheessa vaikutuksia onarvioitu raitiotien asemakaavojen jakatusuunnitelmien laadinnan yhteydessä vuosina2018–2020.

• Raitiotien vaikutuksia on arvioitu myöskantakaupungin yleiskaavan ja Hiedanrannanyleissuunnitelman vaikutusten arvioinneissa.

• Vuoropuhelua eri sidosryhmien kanssa on osan 2suunnittelun aikana käyty yleisötilaisuuksissa,päivystyksissä ja tapaamisissa.

sivu 16

Raitiotien yleisötilaisuus Amurin koululla. Kuva: Ulla Tiilikainen.

Yhteenveto merkittävimmistä vaikutuksista• Raitiotien osa 2 parantaa keskustan palvelujen, oppilaitosten ja työpaikkojen saavutettavuutta ja

parantaa arjen sujuvuutta eri käyttäjäryhmille kehittyvien Santalahden, Lielahti-Hiedanrannan,Niemenrannan ja Lentävänniemen alueilla.

• Raitiotie mahdollistaa asukasmäärältään merkittävän, kestävän uuden kaupunginosan kehittämisenHiedanrantaan sekä tukee Santalahden, Niemenrannan ja Lentävänniemen täydennysrakentamista jaLielahden alueen uudistamista. Osa näistä alueista tukeutuu alusta alkaen vahvaanjoukkoliikennejärjestelmään.

• Hiedanrannasta ja Lielahdesta on tavoite kehittää läntisen Tampereen aluekeskus tasapainottamaanyhdyskuntarakennetta sekä mahdollistamaan kaupungin kestävää kasvua MAL-sopimuksentavoitteiden mukaisesti.

• Raitiotie lisää kestävien liikkumistapojen osuutta ja edesauttaa hiilineutraali Tampere 2030 -tavoitteensaavuttamista.

• Kattava raitiotielinjasto lisää länsiosien lisäksi koko kaupungin veto- ja pitovoimaa niin asukkaiden,yritysten kuin matkailijoidenkin näkökulmasta.

• Tehokas, omilla kaistoilla kulkeva raitiotie parantaa koko Pispalan kannaksen liikenteellistätoimivuutta.

sivu 17

Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset• Palveluiden saavutettavuus ja arjen sujuvuus paranevat. Raitiotien osan

2 myötä syntyy uusia vaihtoyhteyksiä ja matkaketjuja, jotka lisäävät eriväestöryhmien liikkumismahdollisuuksia ja tasa-arvoa. Hyvinsaavutettavat palvelut ja raitiovaunun esteettömyys parantavat arjensujuvuutta erityisesti niillä ihmisryhmillä, joilla arjen keskeiset liikkumisenkohteet sijaitsevat raitiotien vaikutuspiirissä. Sosiaali- ja terveyspalvelujavoidaan keskittää raitiotiereittien läheisyyteen. Myös virkistys-, vapaa-ajanvietto- ja liikuntapaikkojen saavutettavuus paranee.

• Asumisen ja kaupunkiympäristön viihtyisyys paranevat. Raitiotien myötätarve käyttää omaa autoa kaupungin sisäisessä liikkumisessa vähenee.Sujuvat raideliikenneyhteydet yhdessä kävelypainotteisten keskusta- jaasuinalueiden kanssa tukevat kaupunkimaista elämäntapaa. Samat tekijätparantavat erityisesti ikäihmisten, lapsiperheiden, lasten jaliikuntarajoitteisten liikkumismahdollisuuksia.

• Raitiotie mahdollistaa uudistuvien kaupunginosien kehittämisen kaikillekuntalaisille sekä matkailijoille. Santalahti, Hiedanranta, Niemenranta jaLentävänniemi ovat sujuvan raitiotiematkan päässä keskustasta. Raitiotieja liityntäliikenne kytkevät kaupungin tapahtumat ja paikattoiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Raitiotien osa 2 lisää Hiedanrannanja koko Tampereen vetovoimaa tapahtuma- ja matkailukaupunkina.

sivu 18Lähde: Tampereen raitiotie, osa 2: Pyynikintori - Lentävänniemi. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset. Risto Haverinen, Sitowise.

Esteetön raitiovaunu. Kuva: Pasi Tiitola / Tampereen Raitiotie Oy.

Alue- ja yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset 1/2

• Kaupunkistrategiassa tavoitteena on yhdyskuntarakenteen tiivistäminensuuntaamalla kasvu ensisijaisesti joukkoliikennevyöhykkeelle jaaluekeskuksiin, sekä raitiotien kehittäminen kaupungin liikennejärjestelmänrunkona.

• Raitiotien alue- ja yhdyskuntarakenteellisiksi eduiksi arvioidaansaavutettavuuden paraneminen, keskustahakuisten toimintojenlaajenemismahdollisuus, rakenteen tiivistymistä tukeva vaikutus ja suurempiasukkaiden määrä tehokkaan joukkoliikenteen vyöhykkeellä.

• Hiedanranta-Lielahteen tavoitteena on kaupunginosa, jossa olisi 2040-luvullanykyisen Hervannan verran asukkaita ja työpaikkoja. Läntistenkaupunginosien vahvistuminen tasapainottaa Tampereen kehitystä.

• Erityisesti Tampereen asuntorakentaminen keskittyy raitiotievyöhykkeelle.Tampere ja seudun kunnan ovat sitoutuneet MAL–sopimuksessa ohjaamaan80 % asuntotuotannosta keskuksiin ja joukkoliikennevyöhykkeelle.

• Raitiotien osan 2 toteutuessa vuonna 2025 noin 85 % Tampereen väestöstäasuu joukkoliikennevyöhykkeellä: joko 800 m etäisyydellä raitiotiestä tai 500m etäisyydellä runkobussilinjoista. Vuonna 2040 tavoitteena on, ettävastaava luku olisi 90 %, kun raitiotielinjaston laajentamista on jatkettu.

sivu 19

Ennuste asukasmääristä raitiotien osa 2:n reitin alueella. Kuva: Tampereen kaupunki.

Uusi merkittävä aluekeskus Hiedanranta-Lielahti 2040:

• Aluekeskuksen sijainti ja painoarvo kaupunkirakenteessa:Hiedanranta-Lielahdessa kummallakin osalla on oma profiilinsa, jane tukevat toistensa elinvoimaa. Haarautuva raitiotieverkkokorostaa erityisesti Hiedanrannan keskustan saavutettavuutta.Aluekeskuksen ydin on muodostunut Hiedanrannan keskusaukionja tehtaan väliselle keskustamaiselle alueelle, jossa on paljon myöskeskustahakuisia palveluita. Lielahdessa on edelleen monipuolisiakaupallisia palveluita, joilla on seudullista merkitystä. Hiedanranta-Lielahden painoarvo kaupunkirakenteessa on lisääntynytasukasluvun voimakkaan kasvun ja nykyistä monipuolisemmanpalvelurakenteen vuoksi.Kaavoituksen ohjelmoinnilla (toteutusjärjestys Hiedanranta edellä),sujuvilla liikenne- ja pysäköintijärjestelyillä (sekä Lielahti ettäHiedanranta) ja joukkoliikenteen saavutettavuuden varmistamisellavoidaan saavuttaa aluekeskuksen kehittämiselle asetetut tavoitteet.

• Kävelykeskusta: Hiedanrannan keskustasta ja tehdasalueesta onmuodostunut yhtenäinen kävelykeskusta.

• Houkuttelevat asumisen alueet: Raitiotien linjaaminen Näsisaarenkautta on tuonut kaupunkiin uuden järvellisen asuinalueen, joka on

erinomaisesti kytköksissä Tampereen keskustaan sekä Hervannanja Taysin työpaikka-alueisiin. Hiedanrantaan on syntynyt uusimielenkiintoinen aluekeskus, jossa on monipuolisia asumisenmahdollisuuksia.

sivu 20

Hiedanrannan keskusaukio. Kuva: Tampereen kaupunki / Arkkitehtitoimisto NOAN,Jolma Arkkitehdit, Mandaworks, Schauman & Nordgren Architects, Tupa architecture.

Alue- ja yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset 2/2

Taloudelliset vaikutukset• Vuonna 2016 arvioitiin, että raitiotie (osat 1 ja 2) on kannattava

hanke Tampereen kaupungille. Investoinnin arvioitiin palautuvankaupungille lähes kaksinkertaisena.

• Raitiotien osan 2 Pyynikintori–Lentävänniemi kehitysvaihe ontoistaiseksi kesken. Osan 2 rakentamiskustannukset eivät ole vielätarkalleen tiedossa.

• Tampereen kaupungin on mahdollista saada valtionapua 30 %osan 2 suunnittelu- ja rakentamiskustannuksiin. Valtionavunmäärä on enintään 24,87 milj. euroa.

• Kaupungin kiinteistötaloudelliset tulot ovat osalla 1 jorakentamisvaiheessa toteutuneet nopeammin ja suurempana,mitä vuonna 2016 arvioitiin.

• Raitiotien arvioidaan lisäävän merkittävästi joukkoliikenteenlipputuloja. Joukkoliikennelinjasto suunnitellaanrakentamisvaiheessa ja vasta sen perusteella saadaan lopullisetarviot operoinnin kustannussäästöistä.

• Pienempiä, mutta merkittäviä kustannus- ja hyötyeriä ovatkaupungin rakentamisesta saamat kunnallisverotulot, radanvuosittaiset hoito- ja ylläpitokustannukset sekä investoinninjäännösarvo.

sivu 21

Raitiotien rakennustyötä Hämeenkadulla 6.7.2020. Kuva: Tampereenkaupunki / Ville-Mikael Tuominen.

Ø Taloudellisten vaikutusten arviointi tarkentuukaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuustonpäätöksentekoaineistoon

Kiinteistötaloudelliset vaikutukset• Osan 1 tiivistyvä maankäyttö on

toteutunut odotettua nopeammin: 30vuoden tarkastelujakson maankäytöstäon toteutunut noin 45 % jo viidenensimmäisen vuoden aikana

o Maankäyttötulot ovat nykyarvona 49 M€suuremmat (+15 %) kuin vuoden 2016arviossa

• Osan 2 raitiotievaihtoehdonmaankäyttötulot ovat yhteensä 149 M€eli 13 M€ enemmän kuin vuoden 2016arvioiden mukaiset maankäyttötulot.

sivu 22Uutta asuinrakentamista Sammonkadulla. Kuva: Raitiotieallianssi / Wille Nyyssönen.

Lähde: Tampereen kaupunkiraitiotie. 1. vaiheen seurantaraportti ja 2. vaiheenkiinteistötaloudellinen analyysi. NEWSEC ADVISORY FINLAND OY.

Raitiotien rakentamisen työllistävyys ja rahavirrat• Raitiotien osan 1 rakentamisen välitön työllistämisvaikutus 01/2017–05/2020 on

ollut 2200 henkilötyövuotta (vuoden 2016 arvio koko toteutusvaiheelle oli 2400htv). Toteumassa on mukana raitiotien rakentamisen rinnakkaisia katutöitä.

• Alihankintojen ja materiaalien kustannusten suhde on ollut 60/40. Työllistävyyson ollut jonkin verran ennakoitua enemmän, koska alihankinnat työllistävätuseamman henkilön kuin materiaalihankinnat. Alihankinnoista on kohdistunutPirkanmaalle 56 % ja materiaalihankinnoista 17 %.

• Tamperelaiset osallistuvat erityisesti raitiotien tekniseen suunnitteluun, raitiotienrakennustöiden suunnitteluun ja raitiotien rakennustöihin. Materiaalit tuodaanpääosin Pirkanmaan ulkopuolelta. Tamperelaisten osuus välittömästätyöllistävyydestä on n. 40 % ja välillisestä työllisyydestä n. 5 % → Tampereelleraitiotien rakentamisesta verotuloja n. 2 milj. euroa.

• Raitiotien osan 1 toteutukseen osallistuneista 60–65 % asuu ja maksaakunnallisverot Pirkanmaalle. Tampereen osuus kunnallisverotuloista on4–5 miljoonaa euroa.

• Raitiotien osan 2 rakentamisen työllistämisvaikutus vuosina 2021–2024 onarviolta 800 henkilötyövuotta.

• Arvioinnissa ei ole huomioitu mahdollista raitiotien muuta rakentamistakiihdyttävää työllisyysvaikutusta.

sivu 23

Raitiotien rakentamista Hämeenkadulla. Kuva: Sari Valjus, Raitiotieallianssi

Vaikutukset elinvoimaan, vetovoimaan ja imagoonVuoden 2016 arvioinnin mukaan raitiotie osaltaan vaikuttaa:

• Elinvoimaan: Edistää keskustan ulkopuolisten alakeskustenkehittämistä ja keskustatoimintojen laajentamista.

• Vetovoimaan: Raideliikennejärjestelmä luo ennakoitavuuttaasukkaille, sijoittajille ja rakennuttajille sekä vakauttakiinteistökehitykseen.

• Imagoon: Tampere profiloituu eurooppalaisenaraideliikennekaupunkina, jonka kohteet ovat paikallisille jamatkailijoille helposti saavutettavissa.

Raitiotien osa 2 mahdollistaa merkittävän kaupunkikehittämisenHiedanrannassa ja Lielahdessa sekä tukee Niemenrannan jaLentäväniemen täydennysrakentamista

Kaupungin kasvun tasapainottuminen lisää koko Tampereenelinvoimaa ja vetovoimaa.

sivu 24

Raitiovaunu Hervannan valtaväylällä. Kuva: Raitiotieallianssi/ Wille Nyyssönen.

Yritysvaikutukset• Raitiotien ensimmäisen vaiheen kokemuksista päällimmäisenä

ovat rakennusvaiheen tuomat häiriöt. Häiriöt ovat kuitenkinväliaikaisia ja luottamus raitiotien vetovoimaan on vahva. Tämänäkyy siinä, että asunto- ja toimitilarakentaminen sekä liiketilatraitiotien vaikutusalueella kiinnostavat.

• Raitiotien osan 2 merkittävin suora yritysvaikutus tulee olemaanraitiotien varrelle kaavoitettujen ja ohjelmoitujen uusienasuinrakennusten (845 000 k-m2) ja toimitilojen (120 000 k-m2)rakentaminen, joka on pitkäkestoinen liiketoimintamahdollisuuslukuisille yrityksille.

• Pitkällä aikavälillä uudet asukkaat ja muut alueella liikkuvat tuovatasiakkaita lähipalveluille ja erikoiskaupalle. Laajemminkiinnostusta Länsi-Tampereeseen kasvattavat osan 2 varrellesijoittuvat vapaa-ajan palvelut kuten Hiedanrannankulttuuritapahtumat, Santalahden tapahtumapuisto ja uudistuvaSärkänniemi.

• Raitiotien osan 2 rakentamisen aikaiset yritysvaikutukset onarvioitu merkittävästi vähäisemmiksi kuin osalla 1. Reitin varrellaon nykytilanteessa vähän kivijalkayrityksiä. Rakentamisen aikaisialaajempia yritysvaikutuksia voi kuitenkin tulla työnaikaisistaliikennejärjestelyistä ja niiden vaikutuksista mm. Lielahdenkaupallisten palvelujen saavutettavuuteen.

sivu 25

Täydennysrakentamista Lentävänniemessä, kuva ratikkakävelyltä. Kuva: Ulla Tiilikainen.

Ympäristövaikutukset

sivu 26

Rakentaminen

Merkittävimmät rakentamisen aikaiset ympäristövaikutukset ovat:• kasvillisuuden ja puuston poisto• työmaan melu ja pöly• Hiedanrannan vesistötäytön rakentamisesta aiheutuvat tilapäiset

vesistövaikutuksetEdellä mainittuja vaikutuksia lievennetään työvaiheiden ajoituksella,maaperän kastelulla sekä kuormien ja läjitysalueiden peittämisellä.Näsijärven ranta on pohjaveden muodostumisaluetta.Täyttösaariratkaisulla ja siihen liittyvillä silloilla ei vaikuteta haitallisestipohjaveden muodostumiseen.

Hiedanrannan vesistötäyttö

Hiedanrannan vesistötäytöstä aiheutuu vesistörakentamiselletyypillistä, tilapäistä kiintoainekuormitusta ympäröivillä vesistöalueilla.Täyttötyön arvioidaan kestävän kokonaisuudessaan noin 3 vuotta,mutta pääosin täyttö tehdään arviolta noin 1,5 vuoden aikana.Työkoneista ja maa-aineiden läjittämisestä aiheutuvat meluvaikutuksetovat selkeästi erottuvia, mutta eivät aiheuta merkittävää lisää alueennykyisiin melu- ja tärinäolosuhteisiin. Vaikutuksia lievennetäänlupaehtojen mukaisesti mm. kiintoaineen leviämistä estävälläsuojaverholla, maaperän kastelulla, työvaiheiden ajoituksella javesistötarkkailulla.

Käyttö

• Raitiotiellä ei arvioida olevan merkittäviä haitallisia ja pitkäaikaisiaympäristö- tai luontovaikutuksia.

• Hiedanrannan valmiilla vesistötäytöllä ei arvioida olevan merkittäviähaitallisia ja pitkäaikaisia ympäristö- tai luontovaikutuksia.

• Raitiotien myötä joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden arvioidaankasvavan ja henkilöautoilun pienenevän, mikä vaikuttaa myönteisestiilmastoon ja paikalliseen ilmanlaatuun.

Havainnekuva Pyhällönpuiston päätepysäkistä. Kuva: Sitowise / Tampereen kaupunki.

sivu 27

• Raitiotie mahdollistaa tiiviin kaupunkirakenteen ja sitä kauttakasvihuonekaasupäästöjen vähenemisen.

• Raitiotie on tehokas joukkoliikennemuoto. Yhteen raitiovaunuun mahtuunoin kolmen bussin verran matkustajia ja raitiovaunun elinkaari on noinkolme kertaa bussin elinkaaren mittainen, joten yksi raitiovaunu korvaaelinkaarensa aikana noin yhdeksän bussia. Päästöjen vähentyminen raitiotienmyötä voi olla asuinaluekohtaisesti suurempaa..

• Raitiotie on osa kaupungin ilmastostrategiaa ja hiilineutraliteettiin tähtäävääKestävä Tampere 2030 -tiekarttaa.

• Tampereella liikenne aiheuttaa noin 26 % alueellisistailmastopäästöistä

• Laskelmien perusteella raitiotie (osat 1 ja 2) vähentääkaupungin henkilöliikennejärjestelmän ilmastopäästöjävuodesta 2020 vuoteen 2030 noin 1,5 %, kun huomioidaanhenkilöajoneuvoliikenteen kasvu ja väestönkasvu jatavoitteellinen käyttövoimamuutos (30 % sähköautoja,vähäpäästöinen joukkoliikenne). Joukkoliikenteen osaltapäästöt vähenisivät arviolta 7 %

• Raitiotien käytön aikaiset ilmastovaikutukset syntyvätajoneuvokalustosta (vaunujen valmistaminen ja toimitus),käytöstä (ostosähkö) sekä kunnossapidostaja korjaustoimenpiteistä.

• Raitiotie vähentää liikenteen päästöjä silloin, kun sen käyttökorvaa fossiilisiin polttoaineisiin tai sähköntuotantoonperustuvaa liikennettä. Raitiotien käytön arvioidaan lisäävänmuun joukkoliikenteen käyttöä keskimäärin 3 prosenttia.Arvio päästövähenemästä perustuu TALLI-mallilla laskettuihinhenkilöautojen suoritteiden eroihin eri vaihtoehdoissa.

Ilmastovaikutukset

Vaikutuksetkulttuuriympäristöön,kaupunkikuvaan ja maisemaanRaitiotie muuttaa maisemaa ja kaupunkikuvaa uutena rakenteena. Sevaikuttaa mm. katutilojen jäsentelyyn.

Muutoksia tuovat myös pysäkkikatokset, ratasähköpylväät puomeineenja ajolankoineen, sähkönsyöttöasemat, tukimuurit ja sillat. Vaikutus voiolla positiivinen, jos rakenteiden suunnitteluun ja detaljeihinkiinnitetään huomiota. Erityisesti siltojen suunnittelun ja toteutuksenlaatuun tulee kiinnittää huomiota, sillä ne ovat näkyviä ja hallitseviaelementtejä maisemassa.

Raitiotiellä on vaikutusta myös sitä ympäröivään viherrakenteeseen.Erityisen suuri muutos maisemassa on vanhojen puiden poistuminen.Raitiotien myötä lisätään myös uutta kaupunkivihreää jokokorvaamaan suoraan rakentamisvaiheessa menetettyjä tai kokonaanuusia uusiin katujärjestelyihin soveltuvia ratkaisuja.

Raitiotien osalla 2 maisema muuttuu erityisesti Pölkkylänniemen,Järvikaupungin, Hiedanrannan ja Pyhällönpuiston alueilla.

28

Lähde: Tampereen raitiotie välillä Pyynikintori – Lentävänniemi.Kulttuuriympäristö-, kaupunkikuva- ja maisemavaikutusten arviointi. Raitiotieallianssi/AFRYFinland Oy

Kuva: Sitowise / Tampereen kaupunki.

Kuva: Sitowise / Tampereen kaupunki.

Kuva: Pasi Tiitola / Raitiotieallianssi.

Kuva: Erkka Selonen / Raitiotieallianssi.

Liikenteelliset vaikutuksetRaitiotien osan 2 toteuttaminen lisää selvästi joukkoliikenteen käyttöävaikutusalueellaan.

o Hiedanrannan uudisalueella joukkoliikenteen kulkutapaosuus onvuoden 2040 tilanteessa 26 prosenttia suurempi, mikäli raitiotienosa 2 toteutetaan.

o Lielahden alueella joukkoliikenteen kulkutapaosuus kasvaa15 prosenttia, mikäli raitiotien osa 2 toteutetaan.

• Joukkoliikenteen käytön kasvusta huolimatta Hiedanrannan rakentaminenja Vaitinaron liikenteellinen toimivuus edellyttävät raitiotien rakentamisenlisäksi merkittäviä muutoksia alueen liikennejärjestelyihin.

• Raitiotien osan 2 vaikutukset ovat pääosin paikallisia eivätkä näyttäydykaupunkiseudun tasolla suurina lukuina. Raitiotien osan 2 toteuttaminenvähentää hieman henkilöauton käyttöä, mikä näkyy hienoisena ajettujenkilometrien laskuna sekä ruuhkaisten tiekilometrien vähentymisenä.

• Edellä kuvatut liikennemallin antamat tulokset perustuvat nykyiseenliikennekäyttäytymiseen. Kaupungin tavoitteet kestävien kulkumuotojenosuuden kasvattamiseen ovat selkeästi suuremmat.

sivu 29Lähde: Tampereen raitiotie, osa 2: Pyynikintori–Lentävänniemi.Liikenteelliset vaikutukset. Matti Keränen / WSP.

Hiedanrannan liikenneverkkosuunnitelma. Kuva: Tampereen kaupunki

Joukkoliikenteen päivittäiset matkustajamäärät Tampereen seudulla nytja vuonna 2040 eri skenaarioissa. Kuva: Matti Keränen / WSP.

Rakentamisen aikaiset vaikutukset• Rakentamisen aikana merkittävimmät vaikutukset liikenteeseen ovat

Sepänkadun sillan työnaikainen katkaisu sekä liikennejärjestelyt Rantatienosuudella.

• Sepänkadun sillan työnaikainen katkaisu kestää arviolta elokuuhun 2022saakka. Bussi- ja henkilöautoliikenne ohjataan muille reiteille, mm.Mustanlahden liittymään. Myös jalankulku ja pyöräily opastetaankäyttämään muita reittejä.

• Työnaikaiset liikennejärjestelyt vaikuttavat joukkoliikenteeseen Amurissa,Santalahdessa, Niemenrannassa sekä Lentävänniemessä. Joukkoliikennekulkee rakentamisen ajan osin poikkeusreiteillä.

• Rakentaminen vaikuttaa mielikuvaan alueen yritysten saavutettavuudesta.o Osalla 1 tehdyn kyselytutkimusten perusteella rakentamisvaiheen

suurimmat haitat yritystoiminnalle johtuvat yritystenheikentyneestä saavutettavuudesta. 51 % hankealueen yrittäjistäkokee, että raitiotien rakentamisvaihe haittaa yrityksenliiketoimintaa.

• Rakentaminen aiheuttaa alueen asukkaille ja yrityksille ajoittain melu-,tärinä- ja pölyhaittoja.

sivu 30Hämeenkadun työmaa. Kuva: Wille Nyyssönen / Raitiotieallianssi.

Työmaa Hervantakeskuksen kohdalla. Kuva: Raitiotieallianssi

Rakentamisen aikaisten vaikutusten lieventäminen• Rakentamisen vaikutuksia kulkureittien muutoksiin helpotetaan

liikennejärjestelyjen huolellisella ja järjestelmällisellä suunnittelulla sekälaadukkaalla viestinnällä ja opastamisella. Raitiotien rakentaminen myössovitetaan yhteen alueen muiden rakennushankkeiden kanssa.

• Rakentamisen vaikutuksia yritystoimintaan lievennetään laaja-alaisellayritysyhteistyöllä. Raitiotieallianssin monikanavaisen viestinnän lisäksivoidaan toteuttaa markkinointitoimenpiteitä yhdessä yritysten kanssa.Alueen toimijoiden kanssa käydään aktiivista vuoropuhelua ja yhteistyönlaatua mitataan haastattelututkimuksella, joka on osa raitiotienrakentamisesta vastaavan Raitiotieallianssin kannustinjärjestelmää.Hankkeella on oma yritysyhteistyöhenkilö.

• Ympäristön viihtyvyyttä parannetaan väliaikaisella taiteella ja valmistuviakatuosuuksia voidaan juhlia pienimuotoisilla tapahtumilla yhdessäsidosryhmien kanssa.

• Rakentamisen melu-, pöly ja tärinävaikutuksia lievennetään aktiivisellatiedottamisella sekä vuorovaikutuksella. Meluavia ja pölyäviä töitätehdään niihin haettujen lupien edellytyksillä. Luvat anotaan Tampereenkaupungin ympäristönvalvonnasta.

sivu 31

Liiteaineisto: Rakentamisen aikaisten vaikutusten lieventäminen (Tampereen kaupunki)

Väliaikaista taidetta Hämeenkadun työmaalla. Kuva: Raitiotieallianssi.

Hämeenkadun työmaa. Kuva: Pasi Tiitola / Raitiotieallianssi.

Osan 2 taiteen yleissuunnitelma

sivu 32

• Taide näkyy osan 1 tapaan joko osanarakenteita esimerkiksi silloissa tai pysäkinkohdan tukimuurissa tai erillisinämaisemateoksina reitin varrella.

• Osaan kohteista taiteilijavalinnatja luonnokset tehty jo kehitysvaiheessa,loput tehdään toteutusvaiheessa.

Tikkutehtaan pysäkin taidetukimuuri. Kuva: Sitowise / Tampereen kaupunki.

Osan 2 Ratikan taiteen yleissuunnitelman kohdekartta. Kuva: Frei Zimmer / Tampereen kaupunki.

Raitiotie osana älykkään liikkumisen kaupunkiaTampereen kaupunkistrategiassa 2030 tavoitteena on, että Tampere on älykkään ja kestävän liikenteen ja kaupunkikehityksenedelläkävijä. Myös Tampereen kaupunkiseudun MAL4-sopimukseen on kirjattu tavoitteiksi liikenteen digitalisaatio,palveluistuminen, yhteiskäytön hyödyntäminen ja automatisaation käyttöönoton valmiuksien parantaminen.

Raitiotiejärjestelmän rakentamisen yhteydessä Tampereen kaupunki ja Tampereen Raitiotie Oy kehittävätyhdessä yhteistyökumppaniensa, mm. raitiovaunujen toimittajan kanssa mm. seuraavia älykkään liikkumisen kokonaisuuksia:

• Joukkoliikenteen infojärjestelmän sekä lippu- ja maksujärjestelmän kehittäminen

• Raitiovaunujen paikannus

• Raitiovaunujen ajokoulutussimulaattori

• Älykäs matkustajalaskentajärjestelmä ja muut kamerajärjestelmiin liittyvät sovellukset

• Raitiotiekatujen uusittavassa katuvalaistuksessa parannetut energiansäästöominaisuudet ja laitekohtaista ohjausta sisältäenmm. himmennys, optimointi sekä mahdollisuus tiedon siirtoon langattomasti

• Kaupunkikonsernin tietoliikenneverkon kehittäminen raitiotien rakentamisen ohessa:• koko reitille kaupungille uusi kuitukaapeloinnin runkoreitti,• nykyisen tietoliikenneverkon uudelleenjärjestely, jolla saavutetaan lisäkapasiteettia,• raitiotien reitille toteutettu 5G-valmius,• raitiotien reitillä olleet katuvalokeskukset, liikennevalokojeet, pysäkit ja kamerat yms. liitetään uuteen

kadunvarsitekniikan kuitukaapelointiin ja• Hämeensillan alle on rakennuttu uusi teletila kaupungille.

sivu 33

Vaikutusten arviointiin liittyvät erillisraportitwww.tampere.fi/raitiotie/suunnitelmat

sivu 34

• Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset, Tampereen raitiotieosa 2. Risto Haverinen, Sitowise. 6.7.2020.

• Kulttuuriympäristö, maisema ja kaupunkikuva,Tampereen raitiotien osa 2. Raitiotieallianssi/AFRYFinland Oy. 31.5.2020.

• Kasvihuonepäästöjen vähentäminen Tampereenraitiotien osalla 2. Raitiotieallianssi/AFRY Finland Oy.12.5.2020.

• Kasvihuonepäästöjen vähentäminen Tampereenraitiotien osalla 2 rakentamisessa.Raitiotieallianssi/AFRY Finland Oy. 13.5.2020.

• Liikenteelliset vaikutukset, Tampereen raitiotie osa 2.Matti Keränen/WSP. 17.6.2020.

• Luontokohteet ja rakentamisen aikaistenluontovaikutusten arviointi Tampereen raitiotienosalla 2. Raitiotieallianssi/AFRY Finland Oy. 5.6.2020.

• Raitiotien rakentamisen haittojen lieventäminenosalla 2. Tampereen kaupunki. 1.7.2020.

• Raitiotien rakentamisen yritysvaikutukset, seuranta.Tampereen yliopisto. 1.6.2019.

• Tampereen raitiotien kiinteistöanalyysi. NewsecAdvisory Finland Oy. 26.6.2020.

• Tampereen raitiotien pysäkkien aitosaavutettavuus. Annukka Säätelä/Tampereenyliopisto. 5.8.2019.

• Tampereen raitiotien vaikutukset elinvoimaan,vetovoimaan ja imagoon. Tampereen yliopisto. 2016.

• Työllisyys ja verovaikutukset, Tampereen raitiotie, osa2. VTT. 12.6.2020.

• Ympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointi.Raitiotieallianssi/AFRY Finland Oy 16.6.2020.

Raitiovaunu Sellupuistossa. Kuva: Sitowise / Tampereen kaupunki.