Rajat ylittävä terveydenhuolto ja eurooppalainen lääkemääräys

Susanna Vilkamaa

Suunnittelija, Kela, Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste

Farmasian oppimiskeskus, Matkailu ja lääkkeet -koulutus

27.11.2014

Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta astui voimaan 1.1.2014.

Lailla pantiin täytäntöön EU:n potilasdirektiivi.

Laki selkeyttää potilaiden oikeuksia ja hoidon korvauskäytäntöjä,

kun terveydenhoitopalveluita käytetään toisessa EU- tai Eta-

valtiossa tai Sveitsissä.

Päävastuu terveyspalvelujen järjestämisestä säilyy edelleen

valtiolla, joka vastaa henkilön sairaanhoidon kustannuksista.

EU-lainsäädäntö antaa potilaalle oikeuksia

Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta

Potilasdirektiivi ja raja-lain soveltamisala

• Potilasdirektiivi koskee sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon palveluita.

• Direktiiviä / raja-lakia ei sovelleta

o pitkäaikaishoitoon, elinsiirtoihin eikä rokotteisiin

o työterveyshuoltoon

o koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon eikä

o sosiaalipalveluihin.

• Jokainen potilasdirektiiviä soveltava maa on velvollinen

tarjoamaan palveluita vain kansallisen lainsäädäntönsä

mukaisesti.

EU-lainsäädäntö antaa potilaalle oikeuksia

420.11.

2014

Hoito-oikeudet ja terveyspalveluiden

käyttäminen ulkomailla

20.11.20145

Tilapäinen oleskelu EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä

• Suomessa vakuutetulla on oikeus saada kohdevaltiossa tilapäisen oleskelun aikana lääketieteellisistä syistä välttämätöntä sairaanhoitoa.• Oikeus osoitetaan eurooppalaisella sairaanhoitokortilla.

• Lääketieteellisesti välttämättömällä hoidolla tarkoitetaan sellaista välttämätöntä

hoitoa, jota ei voi siirtää annettavaksi suunnitellun paluumatkan jälkeen.

• Henkilö tulee hoitaa vähintään matkustuskuntoon.

• Potilas maksaa itse hoidosta saman asiakasmaksun kuin paikallisetkin potilaat.

Suomesta voi hakeutua ulkomaille hoitoon

• Kuka tahansa voi hakeutua hoitoon mihin tahansa, jos maksaa itse –ulkomaisten terveyspalveluiden käyttämiseksi ei tarvita ilmoituksia tai lupia.

• Potilasdirektiivi: EU-maiden julkisen terveydenhuollon on otettava vastaan toisista EU-maista hoitoon hakeutuvat potilaat.

Eta-maat ja Sveitsi eivät ole velvollisia ottamaan potilaita vastaan.

• Ulkomailta hoitoon tulevien potilaiden vastaanottoa voidaan rajoittaa vain, jos maan omien potilaiden hoito vaarantuu.

• Hoito annetaan aina hoitoa antavan valtion lainsäädännön ja menettelytapojen mukaisesti.

• Ulkomailla hoidonantajia ei aina ole mahdollista jaotella kuten Suomessa: julkinen terveydenhuolto tai yksityinen terveydenhuolto.

Ennakkoluvallinen hoitoon hakeutuminen

• Henkilö voi hakea Kelasta ennakkolupaa ulkomailla annettavaa hoitoa varten.

• Luvan saamisen edellytyksenä on, että henkilöllä olisi Suomessa oikeus

vastaavaan hoitoon, mutta hänelle ei voida antaa hoitoa lääketieteellisesti

perustellun ajan kuluessa.

• Lupaa haetaan Kelasta lomakkeella SV 129.

20.11.20147

EU-lainsäädäntö koskee kaikkia terveyspalveluita

Kieli ja tiedonkulku

• Palveluita on velvollisuus tarjota vain hoitoa antavan maan virallisilla kielillä.

• Tulkkauksesta aiheutuvista kustannuksista vastaa yleensä potilas itse.

• Hoitoa antavalla yksiköllä ei ole velvollisuutta potilasasiakirjojen

kääntämiseen. Potilaan tulisi huolehtia siitä, että hänellä on mukanaan

tarvittavat potilasasiakirjat ja että ne ovat kielellä, jota hoitopaikassa hallitaan.

• Ulkomailla annettua hoitoa koskevien tietojen siirtyminen Suomeen on

potilaan vastuulla. Sähköisiä tiedonvaihtojärjestelmiä maiden välillä ei

toistaiseksi ole.

EU-lainsäädäntö koskee kaikkia terveyspalveluita

Lähetteet

• Hoitoon hakeutumisen käytäntö määräytyy hoitoa antavan maan lainsäädännön

mukaan. Potilaalla tulee olla lähete, jos sellaista edellytetään hoidon saamiseksi.

Suomesta ulkomaille:

• Suomessa toimiva lääkäri ei voi kirjoittaa lähetettä suoraan toisessa maassa toimivaan

terveydenhuollon toimintayksikköön. Potilaan on itse toimitettava Suomessa kirjoitettu

lähete tai lääkärinlausunto ja muut mahdolliset potilasasiakirjat hoidonantajalle.

Ulkomailta Suomeen:

• Suomessa hyväksytään toisessa EU-valtiossa kirjoitettu lähete, jos siinä on riittävät

tiedot hoidon tarpeen arvion tekemiseksi. Lähetteen tulee olla suomeksi, ruotsiksi tai

englanniksi.

1020.11.

2014

Hoitokustannukset ja niiden korvaukset

Suomalaisen terveydenhuollon palveluvalikoima

• Kansallinen terveydenhuollon palveluvalikoima on määriteltävä,

jotta tiedetään, minkälaisen ulkomailla annetun hoidon

kustannuksista potilas voi saada korvauksen.

• Palveluvalikoimaa määrittelee 1.1.2014 alkaen uusi

palveluvalikoimaneuvosto, joka on sijoitettu STM:n yhteyteen.

Palveluvalikoima ja korvausperusteet

• Jos potilas hakeutuu ulkomaille hoitoon, hän saa kustannuksista sairausvakuutuskorvauksen (Kela-korvaus). Kustannuksista vastaa sairausvakuutusrahasto. [Nykytila]

• Jos potilas on joutunut ulkomailla oleskelunsa aikanalääketieteellisesti välttämättömän sairaanhoidon tarpeeseen, hän saa korvauksen asiakasmaksuun asti. Kustannuksista vastaa valtio. [Muutos]

• Jos potilasta ei voida hoitaa Suomessa julkisessa terveydenhuollossa, hän saa ennakkoluvan ja korvauksen asiakasmaksuun asti. Kustannuksista vastaa kotikunta. [Nykytila]

Ulkomaisten sairaanhoitokustannusten korvauskäytännöt 1.1.2014 alkaen

• Jos Suomessa asuva henkilö hakeutuu hoitoon Saksaan, hän saa hoidosta Kela-korvauksen samalla tavoin kuin yksityislääkärin antamasta hoidosta Suomessa.

Korvaukset ovat n. 10-30% Suomen hintatason mukaisistalääkärin palkkioista ja tutkimuksen ja hoidon kustannuksista, joiltain osin korvauksen suuruus voi olla korkeampi.

Korvausperusteena käytetään voimassa olevia korvaustaksoja, jotka löytyvät osoitteesta http://www.kela.fi/taksat.

Ulkomaisten sairaanhoitokustannusten korvauskäytännöt 1.1.2014 alkaen

Paavo 50 v.

Asuu pysyvästi Suomessa ja haluaa hakeutua selän magneettikuvaukseen Viroon.

Korvausmenettely 1.1.2014 alkaen:

• Saatuaan lähetteen magneettikuvaukseen, Paavo etsii itselleen sopivan palveluntuottajan Virosta

• Paavo maksaa hoidon kustannukset itse.

• Maksamistaan kustannuksista Paavo voi hakea sairaanhoitokorvausta Kelasta lomakkeella SV128.

• Paavo saa hoitokustannuksista sairaanhoitokorvauksia (Kela-korvaus) samaan tapaan kuin yksityisen lääkärin antamasta hoidosta Suomessa.

• Matkakuluja korvataan kuin jos matka olisi tehty lähimpään julkisen terveydenhuollon hoitopaikkaan Suomessa.

Suomen lainsäädännössä säännökset potilaan korvauksista

Laajenevat hoito-oikeudet

Ulkomailla asuvat suomalaiseläkeläiset

Hoito-oikeudet laajenivat 1.1.2014:

Aiemmin saaneet vain kiireellistä hoitoa, nyt ovat oikeutettuja kaikkeen tarvitsemaansa sairaanhoitoon ja lääkekorvauksiin Suomessa tilapäisen oleskelun aikana.

Oikeus hoitoon osoitetaan eurooppalaisella sairaanhoitokortilla, jonka takakansi on limenvihreä.

Laajenevat hoito-oikeudet

Pirkko 80 v.

Asuu pysyvästi Espanjan Aurinkorannikolla ja saa vain Suomesta eläkettä. Suomi vastaa Pirkon sairaanhoitokustannuksista.

Oleskelee kesät Suomessa.

Pirkon tilanne 1.1.2014 alkaen:

Jos Pirkko hakeutuu Suomen julkiseen terveydenhuoltoon, hän voi hakeutua valitsemalleen terveysasemalle. Hän osoittaa oikeutensa palveluiden käyttöön Kelan antamalla eurooppalaisella sairaanhoitokortilla.

Suomen julkisessa terveydenhuollossa Pirkko maksaa saman asiakasmaksun kuin kotikuntalainen.

Jos lääkäri katsoo, että Pirkon terveydentila edellyttää Suomessa erikoissairaanhoitoa, hän kirjoittaa lähetteen erikoissairaanhoitoon sairaanhoitopiirille.

Pirkko voi käyttää Suomessa myös yksityisen terveydenhuollon ja apteekkien palveluita. Näistä kustannuksista hän saa Kela-korvauksen.

Matkakorvaukset

• Toisessa EU- tai Eta-valtiossa tai Sveitsissä äkillisestä sairastumisesta

aiheutuneet matkakustannukset korvataan seuraavasti:

Ulkomailla tehdyn matkan kustannukset korvataan lähimpään hoitopaikkaan

ulkomailla, jossa henkilö olisi saanut tarpeellisen hoidon.

Suomessa tehdyn matkaosuuden kustannukset korvataan lähimpään

hoitopaikkaan Suomessa, jossa henkilö olisi saanut tarpeellisen hoidon.

• Kun henkilö on hakeutunut omatoimisesti hoitoon toiseen EU- tai Eta-valtioon tai

Sveitsiin, korvataan matkakustannukset siten kuin matka olisi tehty siihen

lähimpään julkisen terveydenhuollon toimipaikkaan Suomessa, jossa vastaavaa

hoitoa olisi tarjolla.

20.11.2014

Korvauksia haetaan Kelasta

• Ulkomailla annetun sairaanhoidon tai käytetyn terveyspalvelun kustannuksista

haetaan korvauksia Kelasta.

• Kelan lomake SV 128

• Hakuaika 6 kk:n kuluessa maksusta

• Hakemuslomakkeeseen liitettävä selvitys aiheutuneista kustannuksista, esim.

maksukuitit, tutkimuslomakkeet, lääkemääräykset.

• Kela antaa aina hakemukseen päätöksen, johon on muutoksenhakumahdollisuus.

• Henkilö voi itse hakea korvauksia tai hänen puolestaan valtakirjalla voi hakea

korvauksia muu taho, esim. vakuutusyhtiö.

18

Lääkemääräykset ovat kelpoisia kaikissa EU-maissa

• Toisessa EU-valtiossa kirjoitettu lääkemääräys on hyväksyttävä, jos lääkkeellä on myyntilupa ostovaltiossa.

• Lääkemääräykset kirjoitetaan lääkkeen vaikuttavalla aineella, kauppanimeä käytetään vain poikkeuksellisesti.

• Ulkomailta ostetun lääkkeen hinnasta saa korvauksen Kelasta, jos vastaava lääkevalmiste on hyväksytty korvattavaksi Suomessa.

• Apteekki voi kieltäytyä toimittamasta lääkettä, jos epäillään lääkemääräyksen aitoutta tai lääketieteellistä asianmukaisuutta tai lääkemääräys on epäselvä tai puutteellinen.

Eurooppalainen lääkemääräys

Lääkemääräykset ovat kelpoisia kaikissa EU-maissa

• Kirjallinen lääkemääräys

• Puhelimitse ei voi antaa lääkemääräystä suomalaiseen apteekkiin.

• Eurooppalaista lääkemääräystä ei voi uusia.

• Reseptilomakkeeseen tehtävien toimittamismerkintöjen osalta noudatetaan

kansallisia säädöksiä.

• Reseptin voimassaoloaika määräytyy sen maan lainsäädännön mukaan, jossa

lääke hankitaan.

Eurooppalainen lääkemääräys

• Jos asiakas aikoo hankkia Suomessa kirjoitetulla reseptillä lääkkeitä

ulkomailla, hänen tulee itse pyytää lääkäriltä eurooppalaista

lääkemääräystä.

• Lomakkeen kielinä ovat englanti ja suomi tai englanti ja ruotsi.

• Suomessa kirjoitetulla eurooppalaisella lääkemääräyksellä voi ostaa

lääkkeitä myös Suomessa, vaikka ensisijaisesti lääkäreiden tulisi

käyttää sähköistä lääkemääräystä (eResepti).

• Lääkäri löytää lomakkeen osoitteesta fimnet.fi> sähköiset lomakkeet.

Lääkemääräykset ovat kelpoisia kaikissa EU-maissa

Eurooppalainen lääkemääräys

Ulkomaisen lääkemääräyksen oikeellisuuden varmistaminen

• Yhteyspiste voi tiedustella EU:n laajuisen sähköisen tiedonvaihtojärjestelmän (IMI)

kautta toisilta valtioilta sitä, onko tietyllä henkilöllä lääkkeenmääräämisoikeus ko.

maassa.

• Apteekit voivat suoraan lähettää sähköpostin osoitteeseen yhteyspiste@kela.fi,

lääkkeen määrääjän tunnistetietojen kera.

• Koska yhteyspiste tiedustelee asiaa muilta valtioilta sähköisesti, on varauduttava

siihen, että asian selvittämisessä kuluu useita päiviä, mahdollisesti viikkoja.

• Toistaiseksi ei ole olemassa EU:n laajuista rekisteriä, josta asian voisi välittömästi

tarkistaa.

• Korvausta lääkeostoon haetaan 6 kk:n kuluessa maksusta Kelan

lomakkeella SV 128.• Hakemukseen on hyvä liittää esimerkiksi kuitti lääkeostosta tai kopio reseptistä.

• Korvaus ulkomailla ostetusta lääkkeestä maksetaan, jos kyseessä on

sellainen lääkevalmiste, joka vastaa Suomessa korvattavaa lääkettä.

• Lääkevalmisteiden vastaavuus arvioidaan lääkemuodon, lääkeaineen

ja sen vahvuuden perusteella.

• Korvauksen määrään vaikuttaa ulkomailta ostetun lääkkeen hinta,

pakkauskoko sekä vastaavan Suomessa korvattavaksi hyväksytyn

lääkkeen pakkauskoko, hinta tai viitehinta.

Lääkekorvaukset

2420.11.

2014

Potilaan oikeusturva

Potilasvahingot

• Potilasdirektiivi edellyttää, että jokaisessa EU-maassa on asianmukaiset

valitusmenettelyt ja vastuuvakuutusjärjestelmä maan alueella annettavaa hoitoa

varten.

• Potilasvahinkoasioissa noudatetaan aina hoidonantajavaltion lainsäädäntöä.

Suomalainen potilasvakuutusjärjestelmä ei kata ulkomailla annettua hoitoa.

• Potilaan tulee olla yhteydessä hoidonantajavaltion viranomaisiin.

• Potilaan oikeutta julkisen terveydenhuollon palveluihin Suomessa ei voida

rajoittaa sillä perusteella, että hoidontarve johtuu ulkomailla tapahtuneesta

potilasvahingosta tai hoitovirheestä.

Mistä saa lisätietoa?

• Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste (Contact Point for

Cross-Border Health Care) aloitti toimintansa 1.1.2014.

• Yhteyspiste on perustettu rajat ylittävään terveydenhuoltoon liittyvää

viestintää ja tiedonvaihtoa varten.

• Tietoa jaetaan Suomen terveyspalveluista sekä EU- ja Eta-maiden ja

Sveitsin terveyspalveluista.

• Jokaisessa jäsenmaassa on 1-5 yhteyspistettä.

Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste

• Verkkosivut http://www.kela.fi/yhteyspiste

• Sähköposti: yhteyspiste@kela.fi

• Puhelinpalvelu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi numerossa 020

63 40400 (arkisin klo 9.00–16.00).

20.11.2014

28

Kiitos mielenkiinnosta !