rakennerahastojen uutiskirje · teksti: hillevi lönn, valtava-kehittämisohjelma kuva: vivi...

27.2.2014

RAKENNERAHASTOJENUUTISKIRJE2/14

Rakennerahastojen uutiskirje kertoo rakennerahasto-ohjelmien toiminnasta, tuloksista ja uutisista. Se ilmestyy sähköisesti kerran kuukaudessa. www.rakennerahastot.fi

Euroopan unioniEuroopan aluekehitysrahasto

Euroopan sosiaalirahasto

Sisältö

1 Kumppanuussopimus toimitettu komission hyväksyttäväksi

2 Kolumni – Kaisa-Leena Lintilä

3 Ohjelmakauden 2007–2013 edistymistilanne

4 Sukupuolten tasa-arvon edistämisen ja valtavirtaistamisen koulutus käynnistyy

6 Vaikuttavaa vipuvoimaa – rakennerahastojen jälkiä Pirkanmaalla

7 ESR-ohjelman nuorisotakuuta tukevat hankkeet

9 EU arjessa Jyväskylässä: Eurooppa nuorille!

11 Esteettömiä ratkaisuja JAMKin Älykodissa

12 Mahdollisuuksien maaseutu – maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2014–2020

13 Lyhyesti

Kumppanuussopimus toimitettu komission hyväksyttäväksiSuomen kumppanuussopimus on toimitettu komission käsitte-lyyn 17.2.2014. Kumppanuus-sopimuksesta puuttuvat kes-keneräisen Euroopan meri- ja kalatalousrahaston ohjelman tiedot, joten niiden valmistuttua kumppanuussopimus toimitetaan uudestaan komissiolle. Yleisase-tuksen mukaisesti komissiolla on neljä kuukautta aikaa käsitellä kumppanuussopimusta. Hyväk-symistä voidaan odottaa siis ai-kaisintaan kesäkuussa 2014.

Kestävää kasvua ja työ-tä -ohjelma ei ole vielä toimitet-tu komission hyväksyttäväksi

valtio neuvoston hyväksynnästä riippumatta. Syynä on ollut sekä asetusvalmistelun viimeistelyn viipyminen että komission ongel-mat SFC-tietojärjestelmän kans-sa, minkä kautta kaikki virallinen tiedonvaihto jäsenmaan ja komis-sion kanssa käydään. Ohjelma voitaneen toimittaa hyväksyttä-väksi maaliskuun aikana. z

TEKSTI : Johanna Osenius , TEM

RAKENNERAHASTOJEN UUTISKIRJE 27.2.2014 2/14

2 WWW.RAKENNERAHASTOT.FI

RR-elyjen organisointi ja henkilöstöjärjestelyt ovat tällä hetkellä kiivaassa valmistelussa. TEM kar-toittaa osittain rr-tehtäviä tekevät ja tekee tarvittavia lisäsiirtoja RR-elyihin. Tar-koituksena on luoda ko-konaisia tehtäväkuvia rr-tehtäviin. Jos tämä ei ole mahdollista kaikissa tilan-teissa, tehdään järjestelyt, joilla voidaan varmistaa päätös- ja maksatuspro-sessien toimivuus. Kaikkia ely-tehtäviä koskeva laki-muutos, joka mahdollistaa ns. ristiinesittelyn, on tar-koitus valmistella kevään aikana.

Maakunnan liittojen rr-hallinnon uudista-mista pohtivassa työryhmässä on sovittu, että liitot tekevät 14. maaliskuuta mennessä yhtei-sen esityksen siitä, minkä tehtävien hoitami-sesta ne ovat valmiit sopimaan yhteistyössä suuralueittain.

Tammikuussa voimaan tullutta lainsäädän-töä täydennetään kolmella asetuksella, jotka täsmentävät hallinnollisia menettelyjä. VN:n asetus alueiden kehittämisestä ja rakennera-hastotoiminnan hallinnoinnista, rahoitusasetus ja tukikelpoisuusasetus lähtevät lausunnoille maaliskuun ensimmäisen viikon lopulla. Ase-tusten on tarkoitus tulla voimaan joko 15. huh-tikuuta tai 1. toukokuuta.

Teknisen tuen osalta sel-vitetään kauden 2007–2013 käyttö, jotta varmistetaan rahojen riittäminen kaikkial-la henkilöstöresurssien tur-vaamiseksi vuoden 2015 kesäkuuhun asti. Tarkoitus on tarvittaessa tasata viran-omaisten välillä henkilöstö-projekteille osoitettuja varo-ja ja käyttää kaikki tekninen tuki täysimääräisesti. Uuden ohjelmakauden varat otetaan vasta sen jälkeen käyttöön.

EURA2014 -tietojärjes-telmän osalta valmistelu on edennyt niin, että hankehaut voidaan avata aiemmin sovi-tun mukaisesti 5. toukokuuta.

Osana kaikkea uudistusta valmistellaan viestinnän uusia ratkaisuja mm. rakennerahastot.fi verkkosivuja. Uusi verkko-palvelu julkaistaan 1. huhtikuuta.

Koko hallinnon uudistus ei ole täydellises-ti valmis vielä toukokuussa, vaan olemme rr-maailmassakin siirtyneet ns. ketterään malliin, joka on tapa reagoida nopeasti ja jatkuvas-ti toimintaa muuttamalla. Uusi ohjelmakausi käynnistyy yritystukihankkeiden osalta heinä-kuussa, millä on myös elyissä henkilöstö- ja organisointivaikutuksia. Järjestelyt näiltä osin ovat vielä kesken. z

TEKSTI : Kaisa-Leena L int i lä , TEM

Rakennerahasto - hallinnon uudistuksen toimeenpano etenee

Kolumni

3WWW.RAKENNERAHASTOT.FI


Ohjelmakauden 2007–2013 edistymistilanne

Vuoden 2014 ensimmäiset kuukaudet ovat kuluneet ennen kaikkea maksatus-

ten merkeissä. EAKR- ja ESR-ohjelmien yhteenlaskettu julkisen rahoituksen sidonta-aste oli 24.2. mennessä saavuttanut 100 %:n rajan, mutta yksittäisistä ohjel-mista ESR-ohjelma sekä Itä- ja Länsi-Suomen EAKR-ohjelmat jäävät edelleen sidonta-asteel-

taan alle sadan prosentin. Tällä kertaa maksatusastettaan on vii-meksi kuluneen kuukauden aika-na eniten parantanut Länsi-Suo-men EAKR-ohjelma, peräti 1,7 % -yksikköä.

Uusia hankkeita on vielä vuo-den 2014 aikana käynnistynyt 206 kpl, niistä 153 kpl EAKR-ohjelmissa ja 53 kpl ESR-ohjel-massa. ESR-ohjelman uusis-

ta hankkeista valtaosa (32 kpl) on käynnistynyt Etelä-Suomen alueosiossa. z

TESKTI : Har r i Ahlg ren, TEM

EAKR-ohjelmaKehys 2007-2013

(milj. euroa)Varattu*

24.2.2014Sidottu*

24.2.2014Maksettu 24.2.2014

Varattu (%)

Sidottu (%)

Maksettu (%)

Hankkeita (kpl)**

Etelä-Suomi 345,158 362,459 358,063 248,310 105,0 % 103,7 % 71,9 % 1 610Länsi-Suomi 398,440 402,131 397,634 279,652 100,9 % 99,8 % 70,2 % 2 381Itä-Suomi 731,129 726,667 718,423 494,414 99,4 % 98,3 % 67,6 % 2 775Pohjois-Suomi 622,546 692,514 686,331 516,407 111,2 % 110,2 % 83,0 % 3 539EAKR yhteensä 2 097,272 2 183,771 2 160,451 1 538,783 104,1 % 103,0 % 73,4 % 10 305

ESR -ohjelma 1 414,150 1 376,225 1 350,977 1 093,956 97,3 % 95,5 % 77,4 % 2 612

EAKR+ESR yht. 3 511,423 3 559,995 3 511,428 2 632,739 101,4 % 100,0 % 75,0 % 12 917

*) Sulkemisen yhteydessä purkautuneet sidonnat ja muutetut varaukset huomioitu**) Lisäksi Finnveran EAKR-osarahoitteiset lainat: E-S: 913 kpl, L-S: 1 488 kpl, I-S: 2 691 kpl, P-S: 1 340 kpl, yht. 6 432 kpl

Rakennerahasto-ohjelmat; julkinen rahoitus yht. 24.2.2014 (ml. Finnvera)



Työ- ja elinkeinoministeriön johtama Valtava-kehittä-misohjelma kouluttaa ELY-

keskusten ja maakunnan liittojen rakennerahastoasiantuntijoita, vastuuvirkamiehiä, hanketoimi-

Sukupuolten tasa-arvon edistämisen ja valtavirtaistamisen koulutus käynnistyy

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 -rakennerahasto-ohjelma painottaa entistä vahvemmin sitä, että kaikissa rakennerahastohankkeissa tulee edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Siksi rakennerahastoviranomaisten on otettava entistä paremmin huomioon sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen hankkeiden valinnassa, ohjauksessa ja seurannassa. Viranomaisten tulee lisäksi olla entistä tietoisempia tasa-arvon edistämisen kaksoisstrategiasta ja tukea sen toteuttamista.

Koulutus antaa vastauksia esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:

Mitä sukupuolten tasa-arvo on hanketyössä / mitä se on työ- ja elinkeinotoimistojen palveluissa?

Mitä sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen on käytännössä? Milloin ja miten tehdään sukupuolivaikutusten arviointi?

Mitä tarkoittaa komission ja Suomen kansallisen politiikan edellyttämä tasa-arvon edistämisen kaksoisstrategia käytännössä?

Koulutuksessa hyödynnetään uusia ta-sa-arvon edistämisen välineitä, joita on kehitetty viime ohjelmakaudella Valtava-kehittämisohjelmassa. Niistä esimerkkei-nä ovat rahoittajaviranomaisille tarkoitet-tu projektihakemusten arviointiopas sekä minimistandardi sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta rakennerahastotoi-minnassa. Osallistujien tiedon ja osaami-sen tarpeet pyritään huomioimaan mah-dollisimman hyvin.

Kouluttajina toimivat Koulutusavain Oy:n ja WOM Oy:n osaavat asiantuntijat.

joita sekä ministeriön virkamie-hiä ja TE-toimistojen virkailijoi-ta maaliskuussa käynnistyvissä koulutuksissa. Tarkoitus on tukea rakennerahasto-ohjelman toi-meenpanoa sen eri tasoilla (han-

kehaut, projektityö, arviointi jne.) ja kehittää TE-toimistojen palve-luja.

Kahden ensimmäisen osion koulutukset järjestetään kolmella suuralueella (Etelä-Suomi, Länsi-



Kolme eri koulutusta:

A. Ensimmäisen osion osallistujat ovat hankkeiden rahoitta-jat ELYissä ja maakuntaliitoissa, muut rakennerahastoasian-tuntijat, työvoimakoulutuksen järjestäjät sekä TE-toimistojen virkailijat. Sisältöinä on mm. sukupuolinäkökulma projekti- ja ohjelmatyössä ja työvoimapoliittisissa toimenpiteissä, kuten koulutuksessa.

B. Toisen muodostavat rakennerahastohankkeiden hakijaorgani-saatioiden, (kuten yritykset, oppilaitokset ja kolmannen sekto-rin toimijat) työntekijät ja hanketoimijat. Tässä koulutuksessa perehdytään sukupuolten tasa-arvon edistämiseen erityisesti projekti-/hanketyössä, esim. EU-tason ja Suomen velvoitteet tasa-arvon edistämiselle hanketyön käytännöissä ja erilaisten hanketason tasa-arvotyökalujen hyödyntäminen.

C. Kolmannen osion muodostavat työ- ja elinkeinoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriminis-teriön rakennerahastotehtävissä toimivat virkamiehet. Osi-on sisällöt liittyvät sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen ohjelmatyössä sekä teorian että käytännön näkökulmasta ja kunkin omaan tehtävänkuvaan soveltaen

Suomi ja Pohjois-Suomi). Suur-alueilla koulutetaan yhteensä 90 osallistujaa (2 x 45). Koulutuk-sen laajuus on niissä sama: kak-si seitsemän tunnin lähiopetus-päivää, joiden välillä osallistujat tekevät omaan työhönsä liittyvän kehittämistehtävän.

Kolmannen osion koulutus jär-jestetään pääkaupunkiseudulla kahtena puolen päivän jaksona, joiden väliaikana tehdään kehittä-mistehtävä.

Koulutukset käynnistyvät maa-lis- huhtikuussa ja päättyvät syk-syllä 2014. z

http://www.tem.fi/valtava

TEKSTI : Hi l lev i Lönn, Val tava-kehi t tämisohje lmaKUVA: V iv i Mar kkanen, TEM

Hillevi Lönn

http://www.tem.fi/valtava



Vaikuttavaa vipuvoimaa – rakennerahastojen jälkiä Pirkanmaalla

Mitä syntyy, kun otetaan tavoitteeksi vaikuttavuudesta viestiminen, 600 rakennerahastohanketta, kaksi rahoittajaviranomaista, viestintäalan yritys sekä vuoden verran aikaa? Pirkanmaalla näistä aineksista syntyi www.vipua.fi -sivusto.

Pirkanmaan ELY-keskus ja Pirkan-maan liitto ovat

tehneet ohjelmakaudella 2007-2013 rakennera-hastoviestintää tiiviissä yhteistyössä. Rakenne-rahastoviestinnän suun-nittelu niin vuositasol-la kuin pidemmälläkin perspektiivillä on tehty maakunnassa rahoittaji-en välisenä yhteistyönä jo usean vuoden ajan. Suunnitelmat ovat konk-retisoituneet mm. yhtei-sinä koulutustilaisuuksi-na hanketoteuttajille. Viestintää on toimeenpantu kummankin ra-hoittajan teknisen tuen resursseil-la sekä hyödyntämällä organisaa-tioiden omia viestintävälineitä ja -resursseja.

Suurimpana ohjelmakauden viestintähankkeena Pirkanmaan ELY-keskus ja Pirkanmaan liitto ovat toteuttaneet rakennerahas-totoiminnan tuloksia ja vaikut-tavuutta esittelevän kokonai-suuden. Kilpailutuksen kautta hankkeen toteuttajaksi valittiin Tampereella toimiva Viestintä-toimisto Selander & Co Oy. Työ viestintätoimiston kanssa käyn-nistyi alkuvuonna 2013.

Viestintäyrityksen väen lisäksi keskeisiä sisällön määrittäjiä ja rakentajia hankkeessa ovat olleet rahoittajatehtävissä toimivat sekä ELY-keskuksessa että maakunta-liitossa. Myös viestintähankinnan toteutusta koordinoiville henkilöil-le on riittänyt tekemistä molem-missa organisaatioissa. Koko-naiskoordinaatio ja hallinnollinen vastuu hankkeesta on hoidettu ELY-keskuksessa.

Vipua.fi -viestintäkokonaisuu-dessa kauden 2007–2013 raken-

nerahastotoiminta on koot-tu kolmen erilaisen pyörän alle. Jokainen pyörä on jät-tänyt jälkensä joko pirkan-maalaiseen ympäristöön, elinkeinoelämään, palve-lutarjontaan tai moneen muuhun asiaan. Jäljet ker-tovat EU:n rakennerahas-toista hanke-, rahasto- ja viranomaiskohtaiset rajat häivyttäen, koska keskeis-tä viestintäkokonaisuudes-sa on ollut kertoa hanke-rahoituksen tuloksista ja pysyvistä vaikutuksista.

Pyörät ja niiden jäljet löytyvät osoitteesta www.vipua.fi. Sivustolla voit perehtyä viestintä-hankkeessa tuotettuihin seitse-mään teemakohtaiseen Vipua- julkaisuun, kymmeneen videoon ja muuhun materiaaliin. Hankkei-siin suoraan linkittyvää materi-aalia sivustolle ilmestyy vielä ke-vään 2014 mittaan.

Uuden ohjelmakauden hank-keita suunnitteleville vipua.fi -si-vusto on paikka, jossa pääsee laajasti tutustumaan rakennera-hastojen vipuvoimalla aikaansaa-tuihin vaikutuksiin Pirkanmaalla. z

TEKSTI : Tuula Isosuo, P i r kanmaan ELY-keskus

www.vipua.fi

http://www.vipua.fi

http://www.vipua.fi

http://www.vipua.fi



ESR-ohjelman nuorisotakuuta tukevat hankkeet

Suomen rakennerahasto-ohjelmien yhtenä strategisena tavoitteena on alentaa työttömyyttä ja vaikuttaa työllisyyden kasvuun ja nostaa koulutustasoa. Nykyisen hallituksen hallitusohjelman kärkihankkee-na on nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. ESR-rahoituksella on voitu tukea nuorten yhteiskuntatakuun eli nuorisotakuun toteutumista.

Suurina nuorten koulutuk-seen ja työelämään siirty-misen haasteina on ollut

nuorten palvelumallien tehokkuus ja vaikuttavuus ja se, ettei osa nuorista ei saa perusasteen jäl-keen koulutuspaikkaa tai he eivät

suorita tutkintoa sekä se, että osa nuorista ei ole minkään aktiivisen toiminnan piirissä eivätkä he ha-keudu työttömiksi työnhakijoiksi.

Nuorisotakuu koskee kaikkia alle 25-vuotiaita, joilla ei ole työ-tä tai ammatillista koulutusta, ja

25–29-vuotiaita vastavalmistunei-ta nuoria, joiden valmistumisesta on kulut alle 12 kuukautta. Näille nuorille tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutus-paikka kolmen kuukauden kulu-essa työttömäksi joutumisesta.

Nuorisolain mukaisen monialainen yhteistyö on paikallistasolla toteutettavaa eri toimialojen vi-ranomaisten yhteistyötä. Tätä yhteistyötä varten on kunnassa oltava nuorten ohjaus- ja palvelu-verkosto, johon kuuluvat opetus-, sosiaali- ja ter-veys-, nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat. Verkostoon voi kuulua puolustushallin-non ja muiden viranomaisten edustajia.

Ohjaus- ja palveluverkoston toiminta on tärkeä paikallistason nuorisotakuun toimi. Verkoston tehtävänä on parantaa nuorten elinoloja, lisä-tä nuorten osallisuutta, yhteensovittaa nuorille suunnattuja palveluja ja edistää niiden vaikutta-vuutta, tehostaa yhteisiä menettelytapoja nuor-ten palveluun ohjautumiseksi ja tarvittaessa pal-velusta toiseen siirtymiseksi ja edistää nuorten palvelujen järjestämiseen liittyvän tietojen vaih-don sujuvuutta.

Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämis-hankkeessa on tutkittu ja parannettu mukana olevien kuntien monialaisten verkostojen työ-tä. Erityistä huomiota on kiinnitetty verkosto-jen sisäiseen toimintaan: mitä asioita käsitel-lään, miten niitä käsitellään ja miten tehtyjä asioita seurataan ja arvioidaan. Työntekijöiden verkostojen mahdollisuuksiin viedä tärkeäk-si kokemiaan asioita kaupungin johdolle on tehty rakenteellisemmaksi ja selkeämmäksi. Yhteistyössä projekti näkee tärkeänä sellais-ten rakenteiden luomisen, jossa työntekijöiden vaihtuvuus vaikuttaa toimintaan mahdollisim-man vähän. (www.alli.fi/hankkeet+kampanjat/monialaisten+yhteistyoverkostojen+kehittamishanke+myk/)

Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke (S11652)

http://www.alli.fi/hankkeet+kampanjat/monialaisten+yhteistyoverkostojen+kehittamishanke+myk/





Lisäksi jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutus-paikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimukses-sa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Myös nuorten aikuisten osaamisohjelma tukee nuorisotakuun tavoitteita.

Lähetin tammikuun 2014 alussa ESR-ohjelman suuralue-koordinaattoreille kyselyn ESR-hankkeista, jotka ovat tukeneet nuorisotakuun toteutumista. Seu-raavassa on kyselyntuloksia, joista puuttuu OPH:n rahoittamat hankkeet. Kyselyntuloksiin otet-

tiin mukaan nuorisotakuun aikana meneillään olevat hankkeet.

Kaikissa ESR-ohjelman osi-oissa sekä suuralueohjelmissa sekä myös joissakin valtakunnal-lisissa kehittämisohjelmissa on rahoitettu nuorisotakuuta tukevia hankkeita. Rahoitettuja hankkei-ta oli yhteensä 168. Hankkeisiin varattu EUn ja valtion rahoitus oli yhteensä 81,8 milj. euroa, kun-ta ja muuta julkista rahoitus 17,1 milj. euroa ja yksityinen rahoitus 3,4 milj. euroa. Eniten hankkei-ta oli rahoitettu toimintalinjasta 2. Hallinnonaloittain tarkasteltuna

oli varattu EUn ja valtion rahoitus: TEMn hallinnonala 55,2 milj. eu-roa; OKMn hallinnonala 24,7 milj. euroa ja STMn hallinnonala 1,2 milj. euroa.

Hankkeissa on kehitetty mm. avointa ammattiopistomallia, op-pisopimustyyppistä koulutusta, työpajatoiminnan opinnollistamis-ta, verkostoyhteistyötä, URA-oh-jausta, palveluportaaleja. z

TEKSTI : Mer ja Hi lp inen, OKMKUVA: Pekka Huttunen

Jo päättyneessä hankkees-sa Silta-Valmennus ry ja Tampereen seudun ammat-tiopisto kehittivät yhdessä ammatillisen koulutuksen ja työpajan yhteistyötä ja työ-pajoja oppimisympäristönä. Yhdessä kehitetyn toimin-tamallin avulla työpajalla karttunut osaaminen voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaksi ammatillis-ta perustutkintoa. Nuoret, joilla vaikeuksia siirtyä koulutukseen tai työelämään on usein haasteita oppimisessa, arjentaidoissa ja sosiaalisissa tai-doissa. He voivat hyötyä työpainotteisesta val-mennuksesta, opetuksesta ja ohjauksesta.

Opinnollistamistyötä on tehty tiiviissä yhteistyös-sä oppilaitoksen ja työpajan kesken. Työpajojen oppimisympäristöt on tunnistettu ja niistä on valit-tu parhaiten soveltuvat tutkinnon osat opinnollis-tettaviksi. Tutkinnon osien arviointikriteerit ja am-mattitaitovaatimukset on pajakohtaisesti avattu työpajalla tehtäviksi konkreettisiksi työtehtäviksi, joita tekemällä ammatillinen osaaminen kertyy.

Ammattiin valmentava työpajakoulutus – Avartajat-hanke (S11266)

Opinnollistamistyö on tehty tiiviissä yhteis-työssä työpajojen työvalmentajien ja am-matillisten opettajien kesken. Osaamisto-distukset, avatut ammattitaitovaatimukset ja näytön kuvaukset ja arviointisuunnitelmat on viety Pirkanmaan ammattiopiston jaoksiin ja ammattiosaamisen näyttöjen toimielimeen hyväksyttäviksi. Hankkeen aikana on mallin-nettu opinnollistamisen prosessi sekä opis-kelijan ja valmentautujan osaamisen tunnis-tamisen ja kartuttamisen prosessi, jotka on kuvattu hankkeen toteuttamassa julkaisussa Osaamista yksilöllisillä poluilla – Opinnollis-taminen osana oppilaitos-työpajayhteistyötä (www.siltavalmennus.fi).

Työpajalla oppimista

http://www.siltavalmennus.fi



Keski-Suomessa vieraili joukko EU-vaikuttajia. Eu-roopan parlamentin jäse-

nistä tapahtumaan osallistuvat Sari Essayah, Sirpa Pietikäi-nen, Petri Sarvamaa ja Hannu Takkula. Kansanedustajista mu-kana ovat Outi Alanko-Kahiluo-to, Miapetra Kumpula-Natri, Ei-la Tiainen, Kauko Tuupainen ja Sinuhe Wallinheimo.

Finnkinon elokuvateatterissa järjestettettiin yleisölle avoimeen Eurooppa nuorille! -seminaariin, johon myös Euroopan parlamen-tin jäsenet ja kansanedustajat osallistuivat. Seminaarin aihee-na oli EU ja sen tuomat mahdol-lisuudet ja vaikutukset nuorten elämään. Seminaarissa kuul-tiin muun muassa nuorisotakuun mahdollisuuksista.

EU arjessa -kiertueen suunnit-telusta ja toteutuksesta vastaavat ulkoministeriön Eurooppatiedo-tus, Euroopan komission Suo-men-edustusto, Euroopan parla-mentin Suomen tiedotustoimisto, eduskuntatiedotus, työ- ja elin-keinoministeriö sekä tapahtumien valtakunnallinen päämediayhteis-työkumppani Yle.

Jyväskylässä järjestelyissä oli-vat mukana myös paikalliset toi-

EU arjessa Jyväskylässä: Eurooppa nuorille!

Meneillään olevan europarlamenttikauden aikana Suomea kiertää EU-arjessa tapahtumien sikermä. Tapahtumilla halutaan edistää ja lisätä vuoropuhelua EU:n vaikutuksista kansalaisten arkeen. Jyväskylän EU Arjessa -tapahtuma oli vuorossa perjantaina 31. tammikuuta.

mijat Jyväskylän kaupunki, Kes-ki-Suomen liitto, Keski-Suomen ELY-keskus, Keski-Suomen TE-toimisto, Eurooppalainen Keski-Suomi ry, Jyväskylän Eurooppa-nuoret ry, Nuorten Keski-Suomi ry, Jyväskylän ammattikorkea-koulu ja Jyväskylän yliopiston kirjasto. Lisäksi Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja pohjoismainen tiedotus-

toimisto Pohjola-Norden osallis-tuivat nuorisoon painottuvaan ti-laisuuteen.

Kiinnostus EU-asioihin jakaa keskisuomalaisetEuroopan komission Suomen edustuston Taloustutkimus Oy:llä teettämä kysely selvitti Kes-ki-Suomessa asuvien suhtau-tumista Euroopan unioniin ja

Euroopan parlamentin jäsenet ja kansanedustajat saapuivat keskustelemaan EU:sta kauppakeskus Forumin lavalle.



mielipiteisiin EU:n vaikutuksista maakunnassa. Kyselyyn vastasi 654 henkilöä. Puolet vastaajista oli melko tai erittäin kiinnostunut EU:n toiminnasta. Toisaalta puo-let vastaajista ilmoitti, että on vain vähän tai ei lainkaan kiinnostunut EU:sta.

Vastaajista 45 prosenttia pitää Suomen EU-jäsenyyttä positiivi-sena ja 22 prosenttia huonona asiana. Työllisyys ja osaaminen

sekä maaseudun kehittäminen ja asuttuna pitäminen ovat kes-kisuomaisten mielestä teemo-ja, joihin EU:lla pitäisi vaikuttaa maakunnassa. Maaseudun ke-hittämisen ja asuttuna pitämisen nosti tärkeimmäksi vaikuttamisen kohteeksi 61 prosenttia vastaajis-ta. Liikenneyhteyksiin vaikuttami-nen sai 41 ja turvallinen elintarvi-ketuotanto 31 prosentin osuuden 1–2 tärkeimmän asian joukosta.

Rakennerahastohankkeet esittäytyivät kauppakeskus ForumissaJyväskylässä järjestettiin perin-teiden mukaan rakennerahas-tonäyttely kauppakeskus Foru-missa. Hankkeet esittäytyivät näyttelyosaston lisäksi haastatel-tavina lavaohjelmassa. z

TEKSTI JA KUVAT: Leena Lyra , TEM

Älykoti – kohti estee-töntä ja turvallista asumista (A31229)

Älykoti on esteettömän ja tur-vallisen asumisen kodinomai-nen oppimis-, kehittämis-, si-mulaatio- ja palveluympäristö Jyväskylän ammattikorkea-koulun hyvinvointiyksikössä. Älykodissa on esillä erilaisia turvallisen asumisen ratkai-suja eri käyttäjäryhmille. Ta-voitteena on edistää toimin-takykyrajoitteisten ihmisten itsenäistä asumista ja välittää tietoa kodin esteettömistä vaihtoehdoista.

Lisätiedot: www.jamk.fi/lab

Paremmat työllisyysvalmiudet pitkään työttöminä olleille (S11699)

Osahankkeita ovat olleet: Välitän 2 (Hankasalmen 4H-yhdistys r.y.), Tulevaisuuden uudet tekijät, TUT (Jyväs-seudun 4H-yhdistys ry), Kasi (Keski-Suomen MS-yhdistys ry), Open Ways (Jyväskylän Katulähetys ry), Tempo (Vii-taseudun Kumppanuus ry) ja Etumatka (Äänekosken katu-lähetys ry)

VälittäjäPlus on Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n toteutta-ma välittäjäorganisaatiohan-ke, joka on hallinnoinut kuutta Keski-Suomen alueella toimi-vaa osahanketta. Osahankkeis-sa kehitettiin toimintoja, joilla parannettiin pitkään työttöminä olleiden työllistymisvalmiuksia. VälittäjäPlussan toiminta-aika 1.6.2011–31.3.2014.

Älykoti-hankkeessa on kehitetty tuoli, jossa on mukava istua ja josta pääsee helposti ylös myös henkilöt, joilla on liikkumisvaikeuksia.

Älykodista lisää sivun 11 jutussa.Rakennerahastot ja maaseutuohjelma esittäytyivät näyttelyosastolla kump-panuussopimuksen hengessä.

Onnistumisia ja oival-luksia jyväskyläläisille nuorille (S11372)

Voimalaitos-hankkeen työpajoille on osallistunut toiminnan aikana 400 nuorta. Työpajoilla nuoret ovat kehittäneet osaamistaan luovien toimintamenetelmien avulla ja saaneet ohjausta oman tulevaisuutensa suunnitteluun. Pajatyön lisäksi on kehitetty yh-teistyötä toisen asteen oppilai-tosten kanssa ja mallinnettu työ-pajatoimintaa.

Projektin kohderyhmään kuulu-vat 17–29 –vuotiaat työttömät jy-väskyläläiset nuoret ja työpajojen henkilöstö. Voimalaitos – Nuorten Taitopajat on Euroopan sosiaali-rahaston ja Jyväskylän kaupungin rahoittama nuorten työpajatoimin-nan kehittämishanke.

Lisätiedot: www.voimalaitostaitopajat.fiwww.facebook.com/Voimalaitos

http://www.jamk.fi/lab

http://www.facebook.com/Voimalaitos



Oppimis- ja kehittämisym-päristö rakennettiin JAM-Kin hallinnoiman Älyko-

ti-hankkeen puitteissa entiseen Jyväskylän maalaiskunnan kun-nantaloon Puistokadulla.

Hankkeen tavoitteena oli tuot-taa ja pilotoida Älykoti-ympäristö, joka mahdollistaa hyvinvointialan uusien palveluiden ja tuotteiden kehittämisen ja tutkimuksen. Li-säksi haluttiin arvioida innovatii-visten ratkaisujen käytettävyyttä, soveltuvuutta ja asiakaslähtöi-syyttä kotia vastaavassa ympä-ristössä sekä edistää hyvinvoin-ti- ja teknologia-alan yritysten, oppilaitosten ja tutkijoiden yhteis-työtä ja osaamista.

Älykoti-hanke toteutettiin 1.4.2010–30.6.2012. Hanke oli EAKR-rahoitteinen päärahoitta-janaan Keski-Suomen liitto. Osa-toteuttajia olivat Harmonia Care Oy sekä Mobile Care and Safety Oy ja yhteistyökumppanina Inva-lidiliiton Jyväskylän Validia-pal-velut.

Älykotia hyödyntävät niin JAM-Kin henkilökunta, opiskelijat kuin alueen yrityksetkin. Sosiaali- ja terveysalan opinnoissa oppimis-ympäristö on mukana monin ta-voin. Monialaiset opiskelijatiimit tekevät tiloissa projektitöitä ja opintoihin liittyviä harjoittelujakso-ja sekä harjoittelevat teoriatiedon soveltamista käytäntöön.

Esteettömiä ratkaisuja JAMKin Älykodissa

Älykoti on Jyväskylän ammattikorkeakoulun oppimis- ja kehittämisympäristö, jossa voidaan kehittää, oppia ja testata erilaisia turvallisen asumisen vaihtoehtoja. Älykodin tavoitteena on edistää toimintakykyrajoitteisten ihmisten itsenäistä elämistä ja välittää tietoa esteettömän asumisen ratkaisuista.

Älykoti on kodinomainen ym-päristö, jossa voi testata erilai-sia apuvälineitä ja esteettömän asumisen ratkaisuja.

Kattonostimella asukas on helppo siirtää vuoteesta pyörätuoliin tai kylpyhuoneeseen.

Yrityksille ja organisaatioille Älykoti tarjoaa uusien toimintata-pojen ja teknologisten ratkaisu-jen kehittämisen ja testaamisen lisäksi mm. työhyvinvointipäiviä ja -arviointeja, teema- ja messu-päiviä sekä etäesittelyjä ja -kou-lutuksia. Tilaa voi myös vuokra-ta yrityksen omiin tapahtumiin, esim. asiakastilaisuuksiin. z

TEKSTI : Katr i Kunel ius , JAMKKUVAT: Petter i Kiv imäki



Mahdollisuuksien maaseutu – maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2014–2020

Maaseutupoliittisessa ko-konaisohjelmassa maa-seutu nähdään erotta-

mattomana osana kansallista menestystä ja yhteiskuntaa. Oh-jelmatyössä tunnistetun vision mukaan maaseutu on yritteliäi-syyteen ja luovuuteen kannusta-va hyvä elämisen ympäristö.

Kokonaisohjelman strategise-na lähtökohtana oleva paikka-perustainen kehittäminen nojaa paikallisten voimavarojen tun-nistamiseen ja hyödyntämiseen huomioiden paikalliset tarpeet sekä erilaisten toimintaympä-ristöjen muutokset ja haasteet. Maaseutupolitiikassa koroste-taan kansalaisyhteiskunnan ja osallisuuden vahvistamista. Ta-voitteena on, että maaseutua ke-hitetään entistä enemmän siellä toimivien ihmisten ja yritysten tietoon, osaamiseen ja aktiivi-suuteen perustuen. Maaseutu määritellään paikallisten mah-dollisuuksien kautta monimuotoi-sena tilana, jonka kehittämiseen asukkaat osallistuvat.

Maaseutupoliittisen kokonais-ohjelman viisi teemaa ovat osal-lisuus ja lähidemokratia, asumi-nen ja palvelut, infrastruktuuri ja maankäyttö, elinkeinot ja osaami-nen sekä ekosysteemipalvelut.

Teemojen yhteyteen on laa-dittu konkreettisia toimenpitei-

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR hyväksyi 14.2.2014 maaseutupoliittisen kokonaisohjelman vuosille 2014−2020. Ohjelma on YTR:n toimintaohjelma ja kansallisen laajan maaseutupolitiikan väline.

tä (yhteensä 63 kappaletta) ja kuhunkin toimenpiteeseen on kirjattu keskeisimmät toimenpi-teen toteuttamisesta vastuussa olevat tahot. Teemat ovat poik-kihallinnollisia ja toteuttaminen vaatii toimijoiden yhteistyötä eri tasoilla.

Lisäksi ohjelmaan sisältyy maaseutupolitiikan verkoston kansainvälisen yhteistyön toimin-tastrategia.

Kokonaisohjelmatyön yhtey-dessä YTR kehittää myös toimin-tatapojaan entistä vaikuttavam-maksi toimintojen ketjuksi. YTR:n toimintaohjelmaa viedään jatkos-sa eteenpäin teemaverkostoissa, joissa kohtaavat paikallis- ja alue-tason toimijat sekä ministeriöiden virkamiehet. Tavoitteena on jous-tava ja muuttuviin tilanteisiin no-peasti reagoiva verkostotyömalli. Maaseutupolitiikan toimeenpa-nossa politiikka-, kehittäjä-, tut-kija- ja viranomaistoimijoiden, yrittäjien sekä kansalaisyhteis-kunnan yhteistyö on entistä tii-viimpää.

Kuten YTR:n toiminta, myös sen toimintaohjelman valmiste-

lu perustuu eri tahojen yhteistyö-hön ja toimijoiden asiantuntemuk-seen. Syksyllä 2012 alkanutta kokonaisohjelman valmistelutyötä ovat vieneet eteenpäin strategia-ryhmä, valmisteluryhmä ja YTR teemaryhmineen. Maaseutupoli-tiikan toimijoiden sekä poliittisten puolueiden näkemyksiä ohjel-man sisällöistä on selvitetty laa-jan neuvottelukierroksen avulla. Kokonaisohjelmasta on pyydetty myös kattavasti eri tahojen lau-suntoja ennen ohjelman viimeis-telyä ja hyväksymistä. Nuorten näkökulman valmistelutyöhön ovat ansiokkaasti tuoneet moni-tieteisten maaseutuopiskelijoiden opiskelijat.

Ohjelma ja maaseutupolitiikan teemaverkostojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.tem.fi/maaseutu

Ohjelma julkaistaan myös suo-meksi ja ruotsiksi (TEM:n julkai-suja 9/2014). z

TEKSTI : R i tva Hakkarainen, TEM

http://www.tem.fi/maaseutu

http://www.tem.fi/maaseutu



Lyhyesti

Yhteistyöllä menestystä – Mahdollisuuksien maaseutu -seminaari 5.–6.5.2014 NaantalissaVuotuinen tilaisuus kokoaa valtakunnallisten maa-seudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteut-tajia ja maaseutupolitiikan ja Maaseutuverkoston toimijoita. Seminaarissa voit haastatella onnistu-neiden hankkeiden toteuttajia ja pääset mukaan ideoimaan uuden ohjelmakauden valtakunnallista hanketoimintaa. Mukana ovat myös maaseutupo-litiikan yhteistyöryhmän YTR:n uudet teemaver-kostot. Ohjelma ja ilmoittautumistiedot maaseutu.fi-tapahtumakalenterissa. Lisätietoja Laura Jänis, laura.janis(at)tem.fi, 0400 382 737.

maaseutu.fi-tapahtumakalenteri

Julkaisija: Työ- ja elinkeinoministeriö, alueosasto, rakennerahastoryhmä Toimitus: LeenaLyra,leena.lyra(at)tem.fi Taitto: Edita Publishing Oy

Rakennerahastrot.fi – uusi sivu FacebookissaKaikille rakennerahastotoimijoille tarkoitettu Facebook-sivu julkaistiin joulun alla 2013. Tule keskustelemaan, verkostoitumaan, jakamaan kokemuksia ja oppimaan uutta. Tykkäämällä sivusta voit kirjoittaa sinne, julkais-ta linkkejä kuvamateriaaliin ja muuhun kiinnostavaan aineistoon. Voit lukea rakennerahastot.fi-sivua myös kir-jautumatta Facebookiin.

Tervetuloa:https://www.facebook.com/rakennerahastot


mailto:[email protected]

http://maaseutu.fi/fi/index/kalenteri/CalendarEvents/6Mxpdbuq3.html.stx

https://www.facebook.com/rakennerahastot

rakennerahastojen uutiskirje · teksti: hillevi lönn, valtava-kehittämisohjelma kuva: vivi...

Documents