RIL Tarkastusmenettely 4.10.2013 1 LUONNOSVERSIO KÄYTTÖ VAIN LAUSUNNON ANTAMISTA VARTEN

RIL xxx-2013

Rakennusten kantavien rakenteiden

tarkastusmenettely

LUONNOSVERSIO 4.10.2013

KÄYTTÖ VAIN LAUSUNNON ANTAMISTA VARTEN

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Gunnar Åström

RIL Tarkastusmenettely 4.10.2013 2 LUONNOSVERSIO KÄYTTÖ VAIN LAUSUNNON ANTAMISTA VARTEN

Johdanto ............................................................................................................................................................ 3

1. Yleistä............................................................................................................................................................. 4

2. Tarkastusmenettelyn sisältö ja vaiheet ......................................................................................................... 6

2.1 Yleistä ...................................................................................................................................................... 6

2.2 Perustarkastuksen sisältö ja vaiheet ....................................................................................................... 8

2.2.1 Yleistä................................................................................................................................................ 8

2.2.2 Tutustuminen kohteeseen ja tiedon hankinta ........................................................................ 10

2.2.3 Asiakirjoihin tutustuminen ja niiden analysointi ............................................................................ 11

2.2.4 Rakenteiden kuntotarkastus ja kohdekohtaiset kuntotarkastustiedot .......................................... 12

2.2.5 Muut tarkastukset .......................................................................................................................... 13

2.2.6 Tulokset ja raportointi .................................................................................................................... 13

2.2.7 Jälkitarkastus .................................................................................................................................. 14

2.2.8 Tarkastuskirjan sisältö ja laadinta ................................................................................................... 14

2.3 Seurantatarkastuksen sisältö ja vaiheet ................................................................................................ 17

2.3.1 Yleistä.............................................................................................................................................. 17

2.3.2 Tarkastukset, tulokset ja raportointi .............................................................................................. 18

2.4 Uudisrakentaminen ja tarkastuksen ennakointi.................................................................................... 19

3. Tarkastusmenettelyyn kuuluva rakennesuunnitelmien tarkastus ja rakenteiden kuntotarkastus ............. 21

3.1 Yleistä .................................................................................................................................................... 21

3.2 Rakennesuunnitelmien tarkastus .......................................................................................................... 21

3.3 Rakenteiden kuntotarkastus ................................................................................................................. 22

4. Kantavien rakenteiden tarkastusmenettelyn piiriin kuuluvat rakennukset ................................................ 24

4.1 Yleistä .................................................................................................................................................... 24

4.2 Ryhmä A:n rakennusten riskitason ja tarkastusmenettelyn tarpeen arviointi ...................................... 25

4.3 Ryhmä B:n rakennusten riskitason ja tarkastusmenettelyn tarpeen arviointi ...................................... 27

4.4 Muut rakennukset ................................................................................................................................. 27

5. Tarkastusmenettelyn osapuolet ja organisointi .......................................................................................... 28

5.1 Yleistä .................................................................................................................................................... 28

5.2 Tarkastuksen osapuolet sekä niiden tehtävät ja vastuut ...................................................................... 28

5.3 Tarkastuksen työmäärä ......................................................................................................................... 30

Lähdekirjallisuutta ........................................................................................................................................... 31

Liitteet: ............................................................................................................................................................ 32

Liite 1. Rakennuksen riskitason arviointi ..................................................................................................... 33

Liite 2. Kantavien rakenteiden tarkastuskirja - malli ................................................................................... 35

Liite 3. Tarkastustodistus ............................................................................................................................. 41

Liite 5. Määritelmiä ja sanastoa................................................................................................................... 48

Liite 6. Rakennusten ylläpitoon liittyviä säädöksiä ja ohjeita ...................................................................... 50

RIL Tarkastusmenettely 4.10.2013 3 LUONNOSVERSIO KÄYTTÖ VAIN LAUSUNNON ANTAMISTA VARTEN

Johdanto

Rakennusten rakenteelliset ongelmat ovat 2000-luvun alusta lähtien olleet vakavia. Kattorakenteiden

sortumia tai vaaratilanteita on ollut talvisaikaan määrältään hälyttäviä ja seuraukset ovat olleet

tuhoisia. Ongelmat ovat osittain johtuneet rakenteiden rappeutumisesta, jota ei ole havaittu, mutta

myös rakenteiden suunnittelun ja toteutuksen vakavista virheistä. Tämä osoittaa, että suunnittelu- ja

rakentamisprosessissa on ollut puutteita ja omistajan ylläpitotoimenpiteet eivät aina ole riittäviä

tunnistamaan ennakkoon piilevät vaarat.

Kun rakennusten turvallisuuden lähtökohtana pidetään vakavien onnettomuuksien kohdalla

nollatoleranssivaatimus, on riskillisten rakennusten systemaattinen ja säännöllinen

tarkastusmenettely tarpeellinen rakennusten puutteiden tunnistamisessa ja vahinkojen estämisessä.

Tämän tarpeen on Onnettomuustutkintakeskus useissa onnettomuustutkintaraporteissaan todennut.

Vuonna 2008 Rakenteellisen turvallisuuden johtoryhmä teetti esiselvityksen katsastusmenettelystä.

Raportti osoitti menettelyn tarvetta ja se myös sisälsi ehdotuksen menettelyn rakenteeksi. Tämän

pohjalta käynnistettiin joulukuussa 2012 vapaehtoisuuteen perustuvan säännöllisen

tarkastusmenettelyn (alussa katsastusmenettely-nimikkeellä) kehittämishanke, jonka yhteydessä on

ollut lisäksi tarkoitus kehittää uudisrakentamiseen kuuluvaa rakenteellisen turvallisuuden

erityismenettelyä (RIL 241-julkaisu /2/).

Lakisääteistä velvoitetta yleiseen tarkastusmenettelyyn ei ole aiemmin ollut. Nyt velvoitetta koskevaa

lainsäädäntöä valmistellaan ympäristöministeriössä useina vuosina peräkkäin jatkuneiden,

henkilöturvallisuutta vakavasti uhanneiden laajarunkoisten rakennusten sortumien johdosta.

Lainsäädännön valmistelu päätettiin aloittaa Laukaalla helmikuussa 2013 tapahtuneen maneesin

sortuman ja siinä tapahtuneen nuoren ratsastajan kuoleman jälkeen. Laki valmistuu v. 2014 aikana.

Myös nykyinen lainsäädäntö (Maankäyttö ja rakennuslaki 166 §, ks. liite 6) antaa viranomaisille

oikeuden vaatia rakennuksen turvallisuuteen liittyviä kuntotutkimuksia ja korjauksia, jos epäillään

kunnossapitovelvollisuuden laiminlyöntiä tai rakennuksen käytöstä on turvallisuudelle ilmeistä vaaraa.

Rakenteellista turvallisuutta varmistavia toimenpiteitä tarvitaan rakennushankkeen kaikissa vaiheissa:

suunnittelussa, valmistuksessa, työmaatoteutuksessa, ylläpidossa ja korjauksessa sekä näitä vaiheita

ohjaavassa rakennuttamisessa ja omistamisessa. Vaativien hankkeiden rakenteellista turvallisuutta on

parannettu ottamalla käyttöön erityismenettelyä (RakMK A1) kohteissa, joissa on suuronnettomuuden

vaara. Erityismenettelyn toimenpiteillä on erityisesti rakennesuunnittelun sisältöä parannettu.

Tässä julkaisussa kuvattu rakenteiden tarkastusmenettely on osatehtävä edellä mainitussa prosessissa.

Turvallinen ja toimiva rakennus luodaan kuitenkin ensisijaisesti suunnittelun ja toteutuksen

yhteydessä, ei korjaamalla virheitä jälkeenpäin.

Nyt laadittu ohje voidaan käyttää tarkastuksissa, jotka perustuvat joko rakennuksen omistajan omaan

aloitteeseen tai kiinteistönomistajalle asetettuun lakisääteiseen velvoitteeseen. Ohje on laadittu

rakenteellisen turvallisuuden johtoryhmän ohjauksessa (jäsenet Rakennusteollisuus RT,

Kiinteistöpalvelut ry, Rakennustarkastusyhdistys, Suomen Kuntaliitto, SKOL, RAKLI, RIL ja

ympäristöministeriö).

RIL Tarkastusmenettely 4.10.2013 4 LUONNOSVERSIO KÄYTTÖ VAIN LAUSUNNON ANTAMISTA VARTEN

1. Yleistä

Tarkastusmenettelyn sisältö

Kiinteistönomistaja vastaa olemassa olevan rakennuksen rakenteellisesta turvallisuudesta ja

terveellisyydestä. Rakennusten kantavien rakenteiden tarkastusmenettely tukee tämän velvoitteen

huolehtimista. Menettelyn määrittelemä tarkastus on riippumattoman asiantuntijan tekemä

rakennusten kantavien ja tarvittaessa muiden rakenteiden tekninen määräaikainen kunto- ja

toimintatarkastus.

Suunnitelmallisella ja määrämuotoisella tarkastusmenettelyllä pyritään havaitsemaan ja eliminoimaan

kantavien rakenteiden rakenteellisia puutteita ja näin vähentämään onnettomuusriskiä. Tarkastus-

menettelyä tulee kohdistaa

- erityisesti laajarunkoisiin rakennuksiin, joissa on suuronnettomuuden vaara sekä

- rakennuksiin, joissa muista syistä arvioidaan sortuman riskitason olevan poikkeuksellisen korkea.

Tarkastusmenettelyn käyttö voi perustua joko rakennuksen omistajan omaan aloitteeseen tai

kiinteistönomistajalle asetettuun lakisääteiseen velvoitteeseen. Tarkastajan laatima tarkastustodistus

hyväksytyn tarkastuksen perusteella on osoitus siitä, että rakennuksen käytön aikaisesta

rakenteellisesta turvallisuudesta on huolehdittu (vrt. ympäristösertifikaatit).

Menettelyssä määritetyt tarkastukset ja huoltotoimenpiteet ovat osa suunnitelmallista

kiinteistönpitoa. Tarkastusmenettelyn lisäksi tulee rakennuksen ylläpito-organisaation huolehtia myös

muista kuntotarkastuksista ja huoltotoimenpiteistä, joita toteutetaan rakennuksen huolto- ja

käyttöohjeen (huoltokirjan) mukaisesti.

Ohjeen tarkoitus ja käyttäjät

Ohjeen tarkoituksena on olla käytännön työkalu

- rakenteiden tarkastuksen käytännön toimittamisessa sekä

- tarkastusmenettelyn piiriin kuuluvien rakennusten määrittelyssä.

Tarkastusmenettelyä kuvataan yleisesti siten, että sitä voidaan hyödyntää sekä osana omistajan omaa

suunnitelmallista kiinteistöpitoa että lakivelvoitteeseen perustuvassa tarkastusmenettelyssä.

Rakennuksen omistaja voi sisällyttää tarkastuksen yhteyteen myös muita tarvittavia rakennuksen tai

rakenteiden toimivuutta koskevia tarkastuksia (mm. kosteustekninen toiminta).

Kuvattujen tarkastusmenettelyjen käyttötapa suhteutetaan rakennuksen ominaisuuksien perusteella

tapauskohtaisesti siten, että rakenteellinen turvallisuus voidaan riittävällä laajuudella ja tarkkuudella

tarkastaa ja varmistutaan siitä, että rakenteen turvallisuus on tarkastustuloksen perusteella riittävä.

Ohje voidaan käyttää paitsi olemassa olevien rakennusten tarkastuksessa myös uudisrakennuksen

valmistusvaiheessa ja käyttöönotossa, kun rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjetta (”huoltokirja”)

laaditaan ja määritetään kriittisten rakenteiden seuranta- ja huoltotapaa. Tällöin ennakoidaan ja

suunnitellaan rakenteiden tulevia tarkastuksia, joko velvoittavaan tai omaehtoiseen

tarkastusmenettelyyn kuuluvia.

RIL Tarkastusmenettely 4.10.2013 5 LUONNOSVERSIO KÄYTTÖ VAIN LAUSUNNON ANTAMISTA VARTEN

Ohjeen käyttäjiä ovat rakennuksen omistajat ja ylläpitohenkilökunta, tarkastuksen suunnittelevat ja

toimeenpanevat henkilöt (rakenteiden tarkastajat, kuntotutkija), tarkastukseen osallistuvat muut

tahot (esim. rakenteiden erikoisasiantuntijat) sekä rakennusvalvontaviranomaiset. Lisäksi käyttäjiä

ovat myös uuden rakennuksen huoltokirjan laadintaan ja tarkastuksien ennakoitiin osallistuvat tahot

(omistaja, rakennesuunnittelija, urakoitsijat, valmisosatoimittajat).

Tietokannan kehittäminen

Suomessa ollaan erityisesti laajarunkoisten hallien velvoiteperusteista tarkastusmenettelyä varten

kehittämässä viranomaistietokantaa, johon rekisteröidään tiedot Suomen rakenteellisen

turvallisuuden kannalta vaativista rakennuksista sekä niissä tehdyistä tarkastuksista. Tietokanta toimii

apuvälineenä tarkastusvelvoitteiden seurannassa sekä viranomaistoimien kohdentamisessa.

Mahdollisuuksia tietokannan laajempaan käyttöön selvitetään sen laadinnan yhteydessä. Tietokannan

on tarkoitus valmistua v. 2014 aikana.

RIL Tarkastusmenettely 4.10.2013 6 LUONNOSVERSIO KÄYTTÖ VAIN LAUSUNNON ANTAMISTA VARTEN

2. Tarkastusmenettelyn sisältö ja vaiheet

2.1 Yleistä

Tarkastusmenettelyn päätehtävät ja pääsisältö

Tarkastusmenettelyn tehtävänä on varmistaa olemassa olevan rakennuksen rakenteellinen

turvallisuus systemaattisella tavalla ja määrävälein tehdyllä rakenteiden toiminta- ja

kuntotarkastuksella. Lisäksi tarkastusmenettelyssä kerätään yleistä tietoa rakennusten ja rakenteiden

kunnosta, tyypillistä vioista ym. kokemustietoa, joita voidaan hyödyntää yleisesti rakenteiden sekä

rakennus- ja ylläpitoprosessien kehittämisessä.

Tarkastusmenettely toimii vapaaehtoisena toimenpiteenä osana omistajan vastuussa olevan ylläpito-

ja huoltotehtävien hoitoa ja todistaa huolenpitovelvollisuuden täyttymistä.

Tavoitteena virheiden, prosessipuutteiden ja kulumisvaurioiden tunnistaminen

Tarkastuksessa on tehtävänä tunnistaa rakenteellista turvallisuutta vaarantavia tekijöitä (kuva 2.1):

- rakenteiden/rakenneosien teknisiä puutteita tai virheitä, kuten

o rakenteiden laskentamallien (staattisten mallien) virheellisyys

o alimitoitettuja rakenneosia tai liitoksia

o puuttuvia kantavia rakenne- tai liitososia

o jäykistyksen puutteellisuus

o materiaalin laatupuutteita

- rakenteen ikääntymisestä johtuvaa rakenteen rappeutumisesta/kulumisesta aiheutuvaa

rakenteiden kantokyvyn heikkenemistä, kuten

o teräsrakenteiden ja -osien korroosio

o puu lahoaminen ja halkeilu

o betonin haurastuminen ja halkeilu sekä raudoituksen korroosio

o rakenteiden mekaaninen kulutus

- rakenteiden toimivuuden kannalta suunnitellusta ja alkuperäisestä tilanteesta poikkeavia tai vääriä

olosuhteita kuten.

o kuormitusten lisääntyminen tai luonteen muuttuminen (esim. dynaamisuus)

o uusien tai liittyvien rakenteiden aiheuttamat lisärasitukset

o rakenteissa tehdyt muutokset

o kosteusrasituksen muuttuminen

- ylläpidon ja huollon puutteita.

Tarkastuksen tärkeä tehtävä on myös tunnistaa hankeprosessin puutteita esim.

- rakennuttamisessa (hankkeen ohjauksessa, hankinnoissa)

- pääsuunnittelussa

- rakennesuunnittelussa

- rakenneosien valmistuksessa

- työmaatoteutuksessa

- valvonnassa

RIL Tarkastusmenettely 4.10.2013 7 LUONNOSVERSIO KÄYTTÖ VAIN LAUSUNNON ANTAMISTA VARTEN

jotka ilmenevät mm. siten, että tärkeitä suunnitelmia puuttuu tai tärkeitä tehtäviä on muuten

laiminlyöty. Puutteet konkretisoituvat em. teknisinä virheisinä.

Tarkastustoimenpiteitä tulee kohdistaa erityisesti rakenne- ja materiaalikohtaisiin tunnettuihin

kriittisiin kohtien.

Kantaviin rakenteisiin valmistumisen jälkeen tehdyt muutokset (reiät ja aukot, kuormien

suurentamien, lisärakentaminen vanhan rakennuksen viereen) voivat olla kriittisiä rakenteiden

kantavuuden kannalta. Ko. muutoksia saa tehdä vain asiantuntevan rakennesuunnittelijan laatiman

selvityksen perusteella.

Rakenteiden virheet japuutteet

Rakenteiden rappeutuminen

ja kuluminen

Olosuhde-muutokset,

puutteellinen huolto ja ylläpito

Suurin riski

Kuva 2.1. Rakenteellista turvallisuutta heikentäviä tekijöitä. Suurin riskin esiintyy, kun kaikki tekijät

vaikuttavat samanaikaisesti.

Tarkastuksen organisointi

Tarkastuksen käytännön organisointi on esitetty luvussa 5.

Tarkastusmenettelyn vaiheet

Olemassa olevan rakennuksen tarkastusmenettely etenee kuvan 2.2 mukaisesti.

Tarkastusmenettelyn tarve arvioidaan luvun 4 kriteerin mukaan. Menettelyn käyttöön vaikuttaa

viranomaisvaatimus (lainsäädännöllinen velvoite) tai omistajan oma tarve. Arviointiin tulee osallistua

rakenteiden asiantuntija. Jos menettely pidetään tarpeellisena, tulee omistajan tilata ja organisoida

tarkastus (ks. luku 5).

Valmistuvan rakennuksen tarkastusmenettelyn tarve arvioidaan viimeistään huoltokirjan laadinnan

yhteydessä ja ennakoidaan tarvittaessa tulevia tarkastuksia (ks. kohta 2.4).

RIL Tarkastusmenettely 4.10.2013 8 LUONNOSVERSIO KÄYTTÖ VAIN LAUSUNNON ANTAMISTA VARTEN

Perustarkastus

Seurantatarkastus

Seurantatarkastus

Tarkastusmenettelyn tarpeen arviointi (rakennuksen riskitaso)

5 - 15 v.

5 - 15 v.

Yleinentieto-kanta

Huolto-kirja

Tarkastusmenettelyn organisointi/tilaus

Omistajantarve

Viranomais-velvoite

Tarkastus-kirja

Tarkastus-todistus

Tarkastus-todistus

Tarkastus-todistus

Kuva 2.2. Tarkastusmenettely osana rakennuksen ylläpito- ja huoltotoimenpiteitä.

Tarkastusmenettelyyn kuuluu kahdenlaista tarkastusta: ensimmäisenä tehty perustarkastus ja jatkossa

tehtäviä seurantatarkastuksia.

Sekä perus- että seurantatarkastukseen liittyy oleellisesti rakennuksen yleistietojen ja rakennetietojen

kerääminen, rakenteiden kuntotarkastus (luku 3) sekä kuntotarkastusten tulosten ja muiden tietojen

toimittaminen paitsi omistajan tietoon myös tarvittaessa yleiseen tietokantaan (kehitteillä).

Tarkastuksen työkaluna on huoltokirjaan kuuluva tarkastuskirja, jossa esitetään oleelliset tiedot

rakennuksista, tarkistettavat kriittiset kohdat sekä tarkastuksen tulokset. Tarkastuksen loppupäätelmä

esitetään tiivistettynä tarkastustodistuksen muodossa. Todistus on määräaikainen.

2.2 Perustarkastuksen sisältö ja vaiheet

2.2.1 Yleistä

Perustarkastus on olemassa olevalle rakennukselle tehty ensimmäinen tarkastus. Perustarkastus

tehdään kohteen edellyttämässä laajuudessa

- rakennusta käsittelevien suunnitelma-, toteutus- ym. asiakirjoihin tutustuen

- rakennuksen olosuhteisiin ja käyttötapaan tutustuen

- rakenteiden kuntotarkastuksia (kuntoarvioita ja kuntotutkimuksia) toimittaen sekä

- tarvittaessa erityistoimenpiteillä (esim. koekuormitus).

RIL Tarkastusmenettely 4.10.2013 9 LUONNOSVERSIO KÄYTTÖ VAIN LAUSUNNON ANTAMISTA VARTEN

Tarkastuksen tekee rakenteiden toimintaa hallitseva rakennusalan ammattilainen. Hän voi käyttää

apunaan tehtävässään muita alan asiantuntijoita. Tarkastajan tehtävänä on varmistaa, että

rakenteelliseen turvallisuuteen liittyvät kaikki tärkeimmät rakenteet ovat kunnossa ja toimivat

suunnitellusti. Mahdolliset puutteet rekisteröidään ja huolehditaan siitä, että niiden osalta ryhdytään

tarvittaviin toimenpiteisiin. Perustarkastus tehdään vain kerran.

Perustarkastus pidetään aikaisintaan 5-10 v. vuotta rakennuksen valmistumisesta. Tarkastus on syytä

tehdä takuuaikojen sisällä siten, että eri osapuolten sopimusten mukaiset vastuut ovat vielä voimassa

(esim. takuutarkastuksen osana).

Perustarkastuksen päätehtävät on esitetty kuvassa 2.3. Perustarkastuksen ja tiedonhallinnan

työkaluna toimii tarkastuskirja (ks. sisältö tarkemmin kohta 2.2.8). Tarkastuskirja liitetään osaksi

huoltokirjaa ja sen tulosten perusteella laaditaan tarkastustodistus.

Perustarkastuksen päätehtävät ovat:

- tutustua rakennukseen ja kerätä tarvittava informaatio

- tutustua rakennusta ja rakenteita kuvaaviin asiakirjoihin, esim.

o rakennesuunnitelmat

o suunnittelun ja toteutuksen laadunhallintadokumentit

- selvittää hankeorganisaation rakenne sekä hankeprosessin kulku sekä päätellä, liittykö niihin

rakenteiden toimivuuden kannalta riskitekijöitä

- tarkastaa suunnitelmien sisältö ja tarvittaessa tehdä täydennyksiä ja varmistuksia (esim.

rakenteiden laskennallisen toimivuuden tarkistus)

- tarkastaa riittävässä laajuudessa kuormia kantavien rakenteiden kunto ja toiminta

- tarkastaa huollon ja ylläpidon taso

- raportoida tuloksista ja toimenpiteistä rakennuksen omistajalle ja ylläpitohenkilökunnalle sekä

tarvittaessa rakennusvalvontaviranomaisille

- tarkistaa vaadittujen ja toteutuneiden korjaustoimenpiteiden riittävyys

- toimittaa tarkastuksen tulostiedot yleiseen tietokantaan (kehitteillä) käytettäväksi mm.

rakenteellisen turvallisuuden yleistä kehittämistä varten

- suositella rakennuksen omistajille ja ylläpitohenkilökunnalle rakenteellista turvallisuutta lisääviä

toimenpiteitä

- laatia tarkastustodistuksen sekä määritellä sen voimassaoloajan eli seurantatarkastuksen

ajankohdan

Tarkastustoimenpiteiden määrittelyssä on tukena viranomaisten ylläpitämä rakennusten yleinen

tietokanta (kehitteillä).

RIL Tarkastusmenettely 4.10.2013 10 LUONNOSVERSIO KÄYTTÖ VAIN LAUSUNNON ANTAMISTA VARTEN

1. Rakennuksen tietojen hankinta

2. Asiakirja-tarkastus(mm. rakennesuunnitelmat,

laadunhallinta-asiakirjat)

5. Raportointi

4. Ylläpidon ja huollon tarkastus

6. Seuraavan tarkastuksen määrittely

1. Tarkastus-kirjan rungon laadinta

3. Rakenteiden kuntotarkastus

Perustarkastus

Vaiheet: Tarkastuskirja:

2. Tarkastus-kohteiden määrittely(tarkastuslomakkeet)

3. Tarkastushavaintojen dokumentointi

4. Tarkastuskirjan viimeistely

5. Tarkastustodistus Huoltokirja

Yleinen tietokanta

Kuva 2.3. Perustarkastuksen vaiheet ja tarkastuskirja.

Perusteellisella tarkastuksella saadaan rakennuksen kriittisimmät kohdat selvitettyä, mikä jatkossa

palvelee rakennuksen ylläpitoa ja tulevia seurantatarkastuksia. Seurantatarkastukset perustuvat

pitkälti perustarkastukseen luomaan sisältöön ja menettelyyn.

Uusia rakennus ja tarkastusmenettely

Mikäli rakennuksen valmistusvaiheessa päätetään liittää rakennus tarkastusmenettelyn piiriin,

kerätään jo siinä vaiheessa tarvittavat tarkastuksen vaatimat asiakirjat ja laaditaan tarkastuskirjan

rungon (ks. kohta 2.4).

2.2.2 Tutustuminen kohteeseen ja tiedon hankinta

Perustarkastuksen aloitustehtäviä ovat tutustuminen kohteeseen ja tietojen hankinta:

- rakennusten käyttäjien ja ylläpidosta vastaavien henkilöiden haastattelu

- tarvittavien rakennuksen rakenteita kuvaavien asiakirjojen kerääminen

- ko. rakennusten ja rakenteiden yleisten ongelmien selvittäminen etukäteen

- rakennushankkeen toteutusprosessiin tutustuminen (hankemalli, osapuolet, vastuuhenkilöt,

vastuunjako, sopimussuhteet, jne.).

Rakennusten ja rakenteiden yleisten ongelmien selvittämisessä ovat lähteenä mm. viranomaisten

ylläpitämä rakenteellisen turvallisuuden kannalta vaativien rakennusten yleinen tietokanta

(kehitteillä) sekä FISE Oy:n ylläpitämä rakennusten virhekortisto.

RIL Tarkastusmenettely 4.10.2013 11 LUONNOSVERSIO KÄYTTÖ VAIN LAUSUNNON ANTAMISTA VARTEN

Kantavien rakenteiden sekä muita rakenteiden toimivuuden tarkastusta varten ovat mm. seuraavat

asiakirjat tärkeät:

- rakennesuunnitelmat eli piirustukset ja rakenteita kuvaavat työselostukset (toteutuseritelmä)

- rakennelaskelmat

- rakennusvaiheen laadunvarmistusasiakirjat kuten riskiarviot ja -analyysit, tarkastuspöytäkirjat

(esim. hitsaus-, maalaus-, palosuojaus- ymv.)

- tehtyjen kuntotarkastusten raportit

- huoltokirja

- muu toteuttajien omistajalle luovuttamat asiakirjat (as-built piirustukset, käyttöohjeita jne.).

Erityisen tärkeät ovat rakennesuunnitelmat ja rakennelaskelmat. Valmistuvissa rakennuksissa ne

tulee ehdottomasti omistajan taholta arkistoida tulevaa käyttöä varten.

Vanhojen rakennusten rakennesuunnitelmia voi löytyä omistajalta, valvontaviranomaisilta, vastaavalta

rakennesuunnittelijalta tai tuoteosavalmistajalta. Rakennelaskelmia arkistoi yleensä mm. vastaava

rakennesuunnittelija, tuoteosasuunnittelija, tuoteosavalmistaja ja joissakin kunnissa

rakennusvalvontaviranomainen.

Perustiedot ja kuvaus asiakirjojen saatavuudesta merkitään tarkastuskirjaan, ks. kohta 2.2.8.

2.2.3 Asiakirjoihin tutustuminen ja niiden analysointi

Hankeprosessi

Tärkeä tarkastuksen alkuvaiheen tehtävä on selvittää hankeprosessi ja sen toimivuus. Erityisesti tulee

tarkistaa, että

- osapuoli-, tehtävä- ja vastuujako on ollut selkeä ja kaikki hankkeen normaalit tehtävät on ollut

jonkun asiantuntevan osapuolen vastuulla. Mikäli mahdollista, tulee myös varmistaa, että kriittisten

tehtävien hoitoon on ollut varattuna riittävästi resursseja

- tiedonvaihto päärakennesuunnittelijan ja tuoteosasuunnittelijan ja/tai valmisosasuunnittelijan

välillä on kaikin puolin toiminut.

Hankeprosessin epäselvyydet ja tärkeiden tehtävien laiminlyönnit tai puutteet antavat tarkastajalle

syitä epäillä, että toteutuneissa rakenneratkaisuissa on rakenteen turvallisuutta vaarantavia piirteitä.

Rakennesuunnitelmat ja rakennelaskelmat

Hankeasiakirjoista ovat tärkeät erityisesti rakennesuunnitelmat. Niistä saa käsityksen mm. seuraavista

asioista:

- rakennuksen staattisesta mallista

- kuormitusvaatimuksista

- materiaalivaatimuksista

- kantavien pysty- ja vaakarakenteiden toimintavasta

- runkoa stabiloivista ja osarakenteita jäykistävistä rakenteista

- jatkuvan sortuman hallinnasta.

RIL Tarkastusmenettely 4.10.2013 12 LUONNOSVERSIO KÄYTTÖ VAIN LAUSUNNON ANTAMISTA VARTEN

Jos suunnitelmia tai rakennelaskelmia ei löydy, voi olla tarpeen laatia uusia suunnitelmia/laskelmia

rakenteiden pääkohdista.

Rakennesuunnitelmien tarkastus on käsitelty tarkemmin luvussa 3..

Laadunhallinta-asiakirjat

Tärkeä asiakirjaryhmä ovat suunnittelun ja toteutuksen laadunhallinta-asiakirjat (riskiarviot ja -

analyysit, tarkastuspöytäkirjat, hitsauksen, korroosiomaalauksen ja palosuojauksen laadunvalvonta-

asiakirjat ymv.). Niiden perusteella saa kuvan, miten laajasti, perusteellisesti ja luotettavasti

suunnitelmien edellyttämät rakenteet ja niiden ominaisuudet on käytännössä toteutettu ja

laadunhallintatoimenpitein varmistettu.

Jos laadunhallintatoimenpiteistä on hyvin puutteellista dokumentaatiota, antaa tämä aiheen

suhtautua kuntotarkastuksen yhteydessä kriittisesti toteutettuihin rakenteisiin.

Havaintojen kirjaaminen

Suunnittelu-, laadunhallinta- ja hankeprosessianalyysiin perusteella tehdyt havainnot kirjataan

tarkastuskirjaan mm. tarkastuslomakkeita käyttäen.

2.2.4 Rakenteiden kuntotarkastus ja kohdekohtaiset kuntotarkastustiedot

Kantavat rakenteet

Kantavien rakenteiden kunnon ja toiminnan tarkastus (rakenteiden kuntotarkastus) tehdään yleisiä

tarkastusohjeita ja –käytäntöjä noudattaen. Ks. tarkemmin luku 3. Tarkastettavat kohdat on määritelty

tarkastuksen alussa tarkastuskirjan tarkastuslomakkeissa, jotka voidaan työn aikana tarkentaa.

Tehtävänä on

- tunnistaa rakennuksen ja rakenteiden vikoja ja virheitä, rappeutumista, kulumista ymv. sekä

ympäröivässä tilassa kriittisiä olosuhteita, jotka vaativat toimenpiteitä (ks. kohta 2.1)

- varmistua laadunvalvontatoimenpiteiden riittävyydestä suhteessa rakenteiden vaativuuteen

- määrätä tarvittaessa korjaus- tai lisätarkastustoimenpiteitä

Rakenteiden kuntotarkastus tulee kohdistaa erityisesti todettuihin ja yleisesti tiedossa oleviin

rakennuksen kriittisiin kohtiin. Omistajan aikaisemmin teettämät kuntotarkastukset otetaan

tarkastusmenettelyssä huomioon.

Tarvittavat korjaustoimenpiteet ja lisätarkastustoimenpiteet

Tarkastuksessa määritellään tarvittavia korjaustoimenpiteitä, mikäli puutteita löytyy. Voi myös olla

tarpeen määritellä lisätarkastustoimenpiteitä, jos puutteen tai vian laatua tai vakavuutta on tarpeen

selvittää muilla kuin käytössä olevin keinoin.

Yhteistyö viranomaisten kanssa

RIL Tarkastusmenettely 4.10.2013 13 LUONNOSVERSIO KÄYTTÖ VAIN LAUSUNNON ANTAMISTA VARTEN

Tarkastus toteutetaan yhteistyössä rakennusvalvontaviranomaisten kanssa tarvittavassa laajuudessa.

Yhteistyön laajuus ja menettelytavat riippuvat kohteen luonteesta sekä tarkastuksen perusteista

(omaehtoinen, viranomaisperusteinen). Viranomaisilta voivat tilaaja ja tarkastaja saada hyödyllistä

tietoa ja tukea tarkastuksen toimittamiseen.

Mikäli vaadittavat korjaustoimenpiteet ovat laajat, voivat ne olla rakennusluvan alaisia. Tällöin tulee

omistajan hakea ao. rakennuslupa ja selvittää korjaussuunnitelmien laajuuden tarve, tarvittavat

tarkastukset, jne. yhteistyössä viranomaisten kanssa.

Myös muiden tärkeiden jatkotoimenpiteiden osalta tulee toimia yhteistyössä viranomaisten kanssa.

Voi esim. olla mahdollista, että rakenteen vahvistaminen puutteellisen lumikuorman kantokyvyn takia

voidaan erityistapauksissa korvata valvotulla lumenpoistojärjestelyllä. Tähän tarvitaan aina

viranomaisten suostumus.

2.2.5 Muut tarkastukset

Tarkastuksessa arvioidaan rakenteiden huollon ja kunnossapidon tasoa ja annetaan tarvittaessa siihen

liittyviä kehittämissuosituksia ja –ohjeita. Mikäli rakennuksella ei ole huoltokirjaa, voidaan sellainen

laatia rakenteiden osalta tarkastuksen yhteydessä.

Tarkastuksen yhteydessä rakennusfysikaalisia puutteita (lämpövuotoja, kosteusongelmia, hometta)

selvitetään ja rekisteröidään aina myös ja erityisesti, jos ne liittyvät rakennusten rakenteelliseen

turvallisuuteen. Tällaisia tapauksia ovat esim. ylimääräisen kosteuden mahdollisesti aiheuttama

kantavien puurakenteiden lahoaminen tai terästen korroosio.

Rakennuksen käyttöön ja kunnossapitoon liittyvä yleinen toiminta rekisteröidään ja arvioidaan kun

niillä on merkitys rakenteiden toimivuudelle.

2.2.6 Tulokset ja raportointi

Tarkastuksen ja sen yhteydessä tehtyjen tarkastusten tulokset ja havainnot kirjataan tarkastuskirjaan.

Mahdolliset tutkimusraportit ymv. kootaan liitteiksi. Hyväksytyn tarkastuksen perusteella tarkastaja

laatii tarkastustodistukseen (lomake, liite 3).

Tarkastuskirjan tulosraportoinnissa esitetään arvio rakenteiden kunnosta sekä mahdollisesti havaitut

puutteet ja niihin määrätyt korjaustoimenpiteet.

Esitettävät tiedot ovat mm. tarkastuslomakkeessa esitetyt tulokset sekä tarvittavat lisäselvitykset:

- arvio rakennuksen yleiskunnosta

- arvio eri kantavien rakenteiden kunnosta (vaaka-, pysty- ja jäykistävät rakenteet) ja niihin liittyvä

riskiarvio

- arvio muiden rakenteiden kunnosta (mm. ripustetut rakenteet ja julkisivurakenteet) ja niihin liittyvä

riskiarvio

- arvio olosuhteista ja niiden mahdollisista muutoksista suunniteltuun tilanteeseen (kuormat, reiät,

ripustukset, kosteus)

- arvio rakennusten käytön aikaisten muutosten ja jälkiasennusten vaikutuksista

- arvio kuormituskestävyydestä (erityisesti lumen poiston kannalta)

- havaitut puutteet sekä niihin määrätyt toimenpiteet

RIL Tarkastusmenettely 4.10.2013 14 LUONNOSVERSIO KÄYTTÖ VAIN LAUSUNNON ANTAMISTA VARTEN

- mahdollisen jälkitarkastuksen ajankohdan

- suosituksia toimenpiteistä rakenteellisen turvallisuuden tai rakennuksen muun ominaisuuden

parantamiseksi

- tarkastustodistuksen voimassaoloa ja seuraava tarkastusajankohta.

Tarkastusraportissa tulee maininta, mihin tietoihin annetut arviot perustuvat.

Tarkastuskirja tarkastustodistus toimitetaan omistajalle ja/tai hänen edustajalleen sekä tarvittaessa

viranomaisille.

Mikäli tarkastuksen tulos antaa aihetta epäillä rakennuksen tai rakenteiden kunnon olevan

kantavuuden kannalta kriittinen, toimitetaan ilmoitus tilanteesta (tarkastuskirja tai sen päätiedot)

myös rakennusvalvontaviranomaisille. Viranomaiset ottavat kantaa rakennukseen liittyviin mahdollisiin

toimenpiteisiin. Velvoitepohjaisissa tarkastuksissa toimitaan säädösten mukaisesti.

Tarkastuksen tulokset toimitetaan sovitussa laajuudessa ja muodossa myös yleiseen

rakennustietokantaan (kehitteillä).

2.2.7 Jälkitarkastus

Mikäli tarkastuksessa määritellään korjaustoimenpiteitä, tulee tehtyjen korjausten toimivuus

varmistaa kohtuullisen ajan kuluttua tapahtuvalla jälkitarkastuksella. Tällöin tulee olla käytettävissä

laaditut korjaussuunnitelmat.

2.2.8 Tarkastuskirjan sisältö ja laadinta

Yleistä

Perustarkastuksen alussa (tai rakennuksen valmistusvaiheessa) laaditaan tarkastuskirjan runko.

Pohjana käytetään liitteen 2 mallia. Tarkastuskirja täydentyy tarkastuksen aikana ja liitetään osaksi

rakennuksen huoltokirjaa.

Tarkastuskirja on tarkastustoimenpiteitä kokoava asiakirja. Siinä esitetään mm. rakennuksen

yleistiedot ja rakenteiden yleiskuvaus sekä tarkistettavat kohteet. Tarkastuskirjaan tallennetaan

tarkastuksen tulokset ja havainnot.

Tarkastuskirjan laadinta etenee tarkastusvaiheiden kanssa rinnan, ks. kuva 2.3.

Tarkastuskirjan sisältämät tiedot

Tarkastuskirja sisältää (kuva 2.4):

- rakennuksen oleelliset yleistiedot

- arvio lähtötilanteesta (suunnitelmat, jne.)

- kuntotarkastusten kohteet ja tarkastustavat, jonka perusteella on laadittu tarkastuslomake

- tarkastuksen kaikki tulokset (Tarkastusraportti)

- yhteenveto tuloksista (Tarkastustodistus)

- seuraavan tarkastuksen ajankohdan määrittely.

RIL Tarkastusmenettely 4.10.2013 15 LUONNOSVERSIO KÄYTTÖ VAIN LAUSUNNON ANTAMISTA VARTEN

Tarkastuskirja

A. Yleistiedot

C. Tarkastuksen tulokset

B. Tarkastettavat kohdat ja tarkastustavat

Tarkastuslomake

Havainnot ja tulokset

Tarkastustodistus

Suositukset, jatkotoimenpiteet

Kuva 2.4. Tarkastuskirjan sisältö

A. Rakennuksen ja rakenteiden tiedot

Tarkastuskirja sisältämät rakennuksen ja rakenteiden tiedot ovat

- yleistiedot rakennuksesta

o omistaja

o rakennustyyppi

o rakennusvuosi

o koko

o rakennuksen käyttötarkoitus

o rakennuksen erityisolosuhteet

o erityismenettelyn noudattaminen rakennusvaiheessa

- hanke- ja ylläpito-organisaation tiedot

o rakennuttaja

o hankemuoto (osapuolten vastuu- ja tehtäväjako)

o tärkeimmät urakoitsijat

o tuoteosatoimittajat

o suunnittelijat (PS, ARK, RAK)

o rakennesuunnittelun tehtäväjako ja vastuutahot

o ylläpito-organisaatio

- rakennejärjestelmän kuvaus

o staattinen malli (rakennemalli)

o mitoituskuormat

o perustustapa

RIL Tarkastusmenettely 4.10.2013 16 LUONNOSVERSIO KÄYTTÖ VAIN LAUSUNNON ANTAMISTA VARTEN

o kantavat vaaka- ja pystyrakenteet

o stabiloivat pystyrakenteet ja jäykistävät vaakarakenteet

o kattorakenteet

o julkisivut

o ripustetut rakenteet (katokset, alakatot)

- tietoa olemassa olevista hankeasiakirjoista sekä suoritetuista tarkastus- ja ylläpitotoimenpiteistä

o arkkitehtisuunnitelmat

o rakennesuunnitelmat

vastaavan rakennesuunnittelijan rakennelaskelmat

vastaavan rakennesuunnittelijan rakennepiirustukset

tuoteosasuunnittelijan rakennelaskelmat

tuoteosasuunnittelijan rakennepiirustukset

o erityismenettelyn asiakirjoja

riskiarvio

riskianalyysi

o rakennusvaiheen laadunvalvonta-, tarkastus- ja katselmusasiakirjat (viralliset,

rakennuttajan omat)

o ”as built”-piirustuksia

o käyttövaiheen dokumentoidut tarkastus- ja ylläpitotoimenpiteet (esim. huoltokirjasta)

B. Tarkastusten kohteet ja tarkastustavat

Tarkastustoimenpiteisiin vaikuttaa mm.

- rakennustyyppi ja sen tunnet kriittiset kohdat

- käyttötarkoitus

- käytetyt rakenneratkaisut

- rakennuksen ikä ja yleiskunto

- olosuhteet

- rakennesuunnitelmien laajuus ja taso

- toteutusmuoto

- tehtyjen huoltotoimenpiteiden ja ylläpidon taso

- aikaisemmin tehdyt tarkastukset.

Suunnitelmien tarkastuksessa käydään läpi ko. rakenteen rakennesuunnitelmat esim.

suunnitelmien tarkastuslomakkeen avulla (ks. liite 4)

Em. näkökulmien perusteella laaditaan yksityiskohtainen ja rakennuskohtainen rakenteiden

kuntotarkastuslomake, jonka sisältö riippuu käytetystä runkoratkaisusta ja –materiaalista.

Tarkastuslomakkeen laadinnassa voidaan hyödyntää liitteen 4 yleisiä runkoratkaisukohtaisia

lomakemalleja. Lomakkeen sisältö täydennetään tarvittaessa kuntotarkastuksen aikana.

C. Tarkastusten tulokset

Suunnitelma- ja kuntotarkastuksen sekä muiden tarkastusten tulokset (täytetyt tarkastuslomakkeet

ja mahdolliset erilliset raportit) sekä päätelmät kerätään tarkastuskirjaan. Tämän pohjalta laaditaan

arvio rakennuksen kunnosta, toiminnasta sekä huolto- ja ylläpitotavasta.

RIL Tarkastusmenettely 4.10.2013 17 LUONNOSVERSIO KÄYTTÖ VAIN LAUSUNNON ANTAMISTA VARTEN

Tuloksissa kirjataan myös seuraava tarkastusajankohta sekä suosituksia ja ohjeita rakennuksen

omistajalle rakenneturvallisuuden parantamiseksi.

Tarkastuskirja päivitetään ja täydennetään muiltakin osin toteutettujen tarkastusten perusteella.

Tarkastustodistus liitetään tarkastuskirjaan.

2.3 Seurantatarkastuksen sisältö ja vaiheet

2.3.1 Yleistä

Seurantatarkastus on perustarkastuksen jälkeen tehtävä tarkastus (5 – 15 v. välein). Ensimmäisen

seurantatarkastuksen ajankohta määritellään perustarkastuksen yhteydessä. Tarkastuksen yleinen

tavoite on sama kuin perustarkastuksen, mutta on työmäärältään ja sisällöltään yleensä suppeampi.

Perustarkastuksessa on lähtökohtaisesti riskilliset kohdat jo tiedossa ja mahdolliset peruspuutteet

korjattu, joten seurantatarkastus voi keskittyä tarkastamaan tunnettujen kriittisten kohtien kuntoa

(rappeutumista) ja toimivuutta.

Seurantatarkastus on työmäärältään ja sisällöltään suppeampi kuin perustarkastus. Perustarkastuksen

yhteydessä on rakennuksen riskilliset kohdat määritelty ja suunnittelun/toteutuksen mahdolliset

puutteet havaittu ja korjattu. Tarkastus voi keskittyä tarkastamaan erityisseurattavien tai yleisesti

tunnettujen kriittisten kohtien kuntoa (rappeutumista, korroosioita jne.) ja toimivuutta. Rakennuksen

laajennukset ja muutokset tulee ottaa erikseen huomioon.

Seurantatarkastus etenee vaiheittain (kuva 2.5) samalla tavalla kuin perustarkastus. Tehtävä on

- tutustua rakennukseen yleisesti

- tutustua perustarkastuksessa laadittuun tarkastuskirjaan

- tutustua rakenteita kuvaaviin suunnittelu- ja toteutusasiakirjoihin (lähinnä piirustuksiin) ja

- tutustua perustarkastuksen sekä edellisten seurantatarkastusten tuloksiin

- tarkastaa tarvittavassa ja riittävässä laajuudessa kantavien ym. tarpeellisten rakenteiden kunto

perustuen edellisten tarkastusten tuloksiin

- tarkastaa erityisesti rakennuksessa tai rakenteissa tehtyjä laajennuksia tai muutoksia

- raportoida tuloksista ja toimenpiteistä rakennuksen omistajalle ja ylläpitohenkilökunnalle

- tarkistaa tarkastuksen yhteydessä vaadittujen korjaustoimenpiteiden toteutuminen

- toimittaa tarkastuksen tulostiedot yleiseen tietokantaan (kehitteillä) käytettäväksi mm.

rakenteellisen turvallisuuden yleistä kehittämistä varten

- suositella rakennuksen omistajille ja ylläpitohenkilökunnalle rakenteellista turvallisuutta lisääviä

toimenpiteitä

- laatia tarkastustodistus sekä määritellä sen voimassaoloajan eli seuraavan seurantatarkastuksen

ajankohdan.

RIL Tarkastusmenettely 4.10.2013 18 LUONNOSVERSIO KÄYTTÖ VAIN LAUSUNNON ANTAMISTA VARTEN

1. Tutustuminen kohteeseen

4. Raportointi

2. Jälkitarkastus

5. Seuraavan tarkastuksen määrittely

2. Kuntotarkastus

Seurantatarkastus

3. Ylläpidon ja huollon tarkastus

Kuva 2.5. Seurantatarkastuksen vaiheet.

2.3.2 Tarkastukset, tulokset ja raportointi

Tarkastukset sekä tulosten esittäminen ja raportointi tehdään tarvittavassa laajuudessa kuten kohdan

2.2.6 mukaisesti. Syvällinen hanke- ja suunnitelma ei ole tarpeen, kun perustarkastuksessa nämä asiat

on asianmukaisesti hoidettu.

Seurantatarkastuksessa käytetään erityisesti rakenteiden kuntotarkastuksiin liittyvät

tarkastuslomakkeet.

Seurantatarkastusten ajallinen väli

Tarkastuskirjassa määritellään seurantatarkastuksen väli. Väli vaihtelee 5 – 15 v riippuen

- rakennuksen iästä

- runkorakenneratkaisusta ja materiaalista

- rakenteiden kunnosta

- tehdyistä korjaustoimenpiteistä

- olosuhteista

- erityisseurattavista kohteista.

Yleinen suositus seurantatarkastukselle on seuraava:

- väli 10 -15 v:

o rakenteiden on tarkastuksessa todettu toimivan hyvin suunnitelmien mukaan

o olosuhteet (lumi, kosteus, ym.) eivät ole suunniteltua vaativammat eikä muutoksia ole

tulossa

RIL Tarkastusmenettely 4.10.2013 19 LUONNOSVERSIO KÄYTTÖ VAIN LAUSUNNON ANTAMISTA VARTEN

o rakenteisiin ei ole tulossa tulevia merkittäviä muutoksia

o kantavat rakenteet ovat tyypiltään sellaisia, ettei niissä yleensä ole todettu olevan riskillisiä

kohtia

- väli 5 v:

o tarkastuksessa on todettu rakenteiden vanhenemista/kulumista tai muita mahdollisesti

tulevia puutteita, joiden tarkempi seuranta on tarpeen

o kantavat rakenteet on yleisesti todettu sisältävän kriittisiä kohtia, joiden tarkempi jatkuva

seuranta on tarpeen.

2.4 Uudisrakentaminen ja tarkastuksen ennakointi

Valmistuvassa rakennuksessa arvioidaan tarkastusmenettelyn käyttöönoton tarvetta (kuva 2.6).

Perustarkastus

Seurantatarkastus

Seurantatarkastus

5 - 15 v.

Yleinentieto-kanta

Huolto-kirja

Huoltotoimenpiteiden määrittely(huoltokirja)

Viranomais-velvoite

Tarkastus-kirja

Tarkastus-todistus

Tarkastusmenettelyn tarpeen arviointi (rakennuksen riskitaso)

Tarkastuskirjan rungon laadinta

Erityismenettely

Tarkastus-todistus

Tarkastus-todistus

5 - 15 v.

5 - 15 v.

Valmistuvarakennus

Omistajantarve

Kuva 2.6. Valmistuva rakennus ja tarkastuksen ennakointi.

Mikäli tarvetta on, laaditaan tarkastuskirjan runko huoltokirjan laadinnan yhteydessä. Tällöin

tarkastuskirjan tarvitsemat yleistiedot sekä suunnitelmat ovat käytettävissä.

Erityisesti täytetään seuraavat kohdat:

- rakennuksen yleistiedot

- tarkastettavat kohdat ja tarkastustavat (tarkastuslomakkeiden laadinta).

Käyttö- ja huolto-ohje (huoltokirja)

RIL Tarkastusmenettely 4.10.2013 20 LUONNOSVERSIO KÄYTTÖ VAIN LAUSUNNON ANTAMISTA VARTEN

Kun RakMk:n osan A4 mukainen käyttö- ja huolto-ohje (huoltokirja) on asianmukaisesti laadittu,

sisältää se suunnittelijan toimesta määriteltynä tarvittavia huolto- ja tarkastustietoja:

- rakennuksen suunniteltu käyttöikä.

- rakenteiden ja rakennusosien käyttöikätavoitteet (suunniteltu käyttöikä)

- tarkastettavat kohdat (kriittiset rakenteet) ja tarkastusväli

- huoltoväli (kunnossapitojaksot)

- rakenteiden arvioidut huolto- ja kunnossapitotoimenpiteet

- rakenteen toimintaan liittyviä erityishuomioita ja ohjeita.

Erityismenettely

Mikäli rakennus on kuulunut erityismenettelyn piiriin, ovat rakennuksen ja rakenteiden kriittiset

kohdat kuvattu esim. RIL 241-ohjeen /2/ mukaisessa alustavassa riskiarvio-lomakkeessa tai

riskianalyysissa. Rakennesuunnitelmien ulkopuolisen tarkastajan tietotaitoa on hyödyllistä käyttää..

Erityismenettelyn osana mahdollisesti laadittu tehostetun käytönaikaisen seurannan ja huollon kuvaus

toimii sellaisenaan lähtötietoina (kriittiset kohdat, tarkastuksen sisältö ja aikaväli). Myös

erityismenettelyn tuottamat muuta asiakirjat (riskiarvio, riskianalyysi, tarkastuspöytäkirja) ovat

hyödyllisiä tallentaa mahdollisesti tulevia tarkastusmenettelyn toimenpiteitä varten.

Tarkastusten ajankohdat

Rakennuksen perustarkastus pidetään 5 – 15 v. sisällä valmistumisesta. 5 v. tai lyhyempi aika on

tarpeen kun halutaan hyvissä ajoin saada varmuutta rakenteiden toimivuudesta. Kohteen

käyttöönoton jälkeen voi olla perusteltua jakaa perustarkastus osiin:

- takuuajan päättymisajankohdan perustarkastus

Tällöin on jo arvioitavissa, ovatko rakenteet suunniteltu ja rakennettu oikein.

- perustarkastuksen täydennystarkastus niille asioille, jotka mahdollisesti eivät vielä em. ajassa

paljastu (valmistumisesta esim. 10 v.) .

RIL Tarkastusmenettely 4.10.2013 21 LUONNOSVERSIO KÄYTTÖ VAIN LAUSUNNON ANTAMISTA VARTEN

3. Tarkastusmenettelyyn kuuluva rakennesuunnitelmien

tarkastus ja rakenteiden kuntotarkastus

3.1 Yleistä

Rakenteen kokonaistoimivuuden ja rakenteellisen turvallisuuden varmistaminen edellyttää

rakennesuunnitelmien ja rakenteiden tarkastamista kokonaisuutena.

Perustarkastuksessa tehdään tarpeenmukainen perusteellinen tarkastus, seurantatarkastuksessa

hyödynnetään aikaisemman tarkastuksen tiedot ja tarkastus on suppeampi.

Kantavien rakenteiden rakennesuunnitelmien tarkastuksen ja kuntotarkastuksen kohteena ovat mm.

- rakennuksen rakenteellinen toiminta kokonaisuutena

- erilliset rakennekokonaisuudet (tuoteosatoimitukset)

- kantavien pystyrakenteiden kriittiset kohdat

- kantavien vaakarakenteiden kriittiset kohdat

- kriittiset stabiloivat rakenteet

- kriittiset liitokset (suuret voimat, monimutkaisuus)

- ripustetut kantavat rakenteet

- poikkeavien kuormien vaikutus

- muihin mahdollisesti riskillisenä pidettävät rakenteet, kuten esim.

o lasirakenteet

o ripustetut alakatot

o julkisivurakenteet

Kantavien rakenteiden kuntotarkastuksen yhteydessä voi myös rekisteröidä muita rakenteisiin liittyviä

selvästi havaittavissa epäkohtia (kosteus, home, lämpövuotoja, sisäilma- ja paloturvallisuuspuutteita

ymv.), vaikka ne eivät suoranaisesti kuulukaan tämän tarkastusmenettelyn piiriin.

Kun kohde on laaja tai muusta syytä tarvetta käyttää laajaa asiantuntijuutta, voidaan tarkastuksiin

liittyvät tehtävät jakaa eri henkilöille (esim. kuntotutkimusten suoritus tai laskelmien tarkastus.).

Kokonaisvastuu tarkastuksista kuuluu kuitenkin vain yhdelle. vastuulliseksi tarkastajaksi nimetylle

henkilölle.

3.2 Rakennesuunnitelmien tarkastus

Rakennepiirustuksia ja mitoituslaskelmia tarkistetaan, jotta saadaan kuva rakenteiden tarkoitetusta

toiminnasta. Asiakirjojen perusteella suunnitellaan rakennuskohteessa tarkastettavat rakenteet ja

yksityiskohdat, jotka kirjataan rakennesuunnitelmien tarkastuslomakkeisiin (liite 4).

Tarkastuslomakkeen käytössä voidaan hyödyntää RTA 05 Rakennesuunnitelmien ja rakenteiden

tarkastustoiminnan tehtäväluetteloa / 9/.

Piirustusten ja laskelmien tarkastus kohdistetaan pääasiassa seuraaviin seikkoihin:

1. Suunnitteluperusteet

2. Rakennuksen rungon mallinnus ja toimintaperiaate

RIL Tarkastusmenettely 4.10.2013 22 LUONNOSVERSIO KÄYTTÖ VAIN LAUSUNNON ANTAMISTA VARTEN

3. Rakenneosien kuormitukset - murtorajatilamitoitus

4. Rakennuksen rungon jäykistysjärjestelmän tarkastus - rakenteiden mitoitus

5. Rakenneosien liitokset rakennuksen rungossa ja liitosten mitoituksessa sovelletut menettelyt

6. Rakenteiden mitoituskaavojen voimassaolo – geometriset ehdot

7. Käyttörajatila – taipumat ja muut toiminnalliset ehdot (jos on määrätty).

8. Materiaalimäärittelyt

9. Rakenteiden luokkavaatimukset (seuraamusluokat, paloluokat)

10. Säilyvyysmäärittelyt

Mikäli suunnitteluperusteissa, rakennepiirustuksissa tai rakennelaskelmissa huomataan puutteita tai

virheitä, tulee panostaa kuntotarkastukseen erityisen perusteellisesti ja ennakoida mahdollisia

korjaustoimenpiteitä.

3.3 Rakenteiden kuntotarkastus

Yleistä

Rungon kuormaa kantavien rakenneosien kunto tarkistetaan rakennuksessa, sisältäen rungon osien,

jäykistyksen, rakenneliitosten ja perustusten kunnon tarkastamisen. Tarkastustoimenpiteitä

kohdistetaan erityisesti rakennekohtaisten tunnettuihin kriittisiin kohtien.

Taulukossa 3.1 on tehtyjen tutkimusten perusteella löydetyt tyypilliset puu- ja teräsrakenteiden viat tai

puutteet.

Taulukko 3.1. Puu- ja teräsrakenteiden tyyppiviat 1985 – 2005 (VTT/6/)

Puurakenteet (44 kohdetta)

Sivuttaistuennan puute 17

Asennusaikainen tuenta 3

Muu valmistus/asennusvirhe 7

Suunnitteluvirhe 10

Yks.kohtien mitoitusvirhe 5

Liitosvirheet 11

Ylikuorma 2

Jatkuva sortuma 14

Muu vaurioituminen 5

Kuivumishalkeamat 4

Lahovaurio 2

Teräsrakenteet (20 kohdetta)

Hitsausvirhe 6

Suunnitteluvirhe 14

Yks.kohtien mitoitusvirhe 5

Muu valmistusvirhe 3

Kuormituspuute 4

Jatkuva sortuma 8

Muu virhe tai puute 4

RIL Tarkastusmenettely 4.10.2013 23 LUONNOSVERSIO KÄYTTÖ VAIN LAUSUNNON ANTAMISTA VARTEN

Rakennuksen osien säilyvyyden varmistamiseksi on puu- ja teräsrakenteisiin halleihin laadittu

kolmijakoiset kuntotarkastusohjeet (RIL 246 Puu- ja terärunkoisten hallien kuntotarkastus /3/), jonka

mukaan tarvittavat toimenpiteet jaetaan

- peruskuntotarkastukseen

- jaksotettuihin seurantakuntotarkastuksiin (5–10 v. välein) ja

- jatkuvaan seurantaan

Perustarkastukseen kuuluvat peruskuntotarkastustoimenpiteet, seurantatarkastukseen kuuluvat em.

ohjeen määrittelemät jaksotetut kuntotarkastukset. Jatkuva seuranta kuuluu oman

ylläpitohenkilökunnan tehtäviin rakennuksen muiden huoltotoimien yhteydessä.

Rakennusten ja rakenteiden kriittisen kohteiden määrittelyssä voidaan hyödyntää myös viranomaisten

ylläpitämää rakenteellisen turvallisuuden kannalta vaativien rakennusten yleistä tietokantaa

(kehitteillä) sekä FISE Oy:n ylläpitämä rakennusten virhekortisto (www.fise.fi).

Tarkastusta voidaan myös kohdistaa ei-kantaviin vaipparakenteisiin (julkisivu, kattorakenteet) ja

niiden mitoitukseen. Niiden kunto ja kiinnitykset tulee tarkistaa, koska ne voivat antaa viitteen rungon

toiminnan puutteista tai paikallisista vaurioista. Myös niiden sortuminen voi aiheuttaa vakavia henkilö-

tai omaisuusvahinkoja.

Tarkastuskeinot

Tarkastus etenee kuntoarviosta mahdollisesti tarvittaviin kuntotutkimuksiin.

Tarkastusten lähtökohta on rakenteiden lähietäisyydeltä tapahtuvaa systemaattista silmämääräistä

tarkastelua. Havaittaessa silmämääräisesti vaurion mahdollisuutta, määritetään tarpeen mukaan

kokeita ja mittauksia (perustuen ohjeistukseen vauriotyypeistä ja niiden havaitsemistavoista

rakennekohtaisesti). Muita tarkastustapoja ovat mm. koekuormitus.

Kuntotarkastukset tehdään pätevän ammattilaisen toimesta (ks. kohta 5).

Kuntotarkastuslomakkeet ja tulokset

Kuntotarkastusta varten laaditaan kohdekohtaisen tarkastuslomakkeen käyttäen liitteen

4materiaalikohtaisia perustarkastuslomakkeita sekä yleisiä tarkastusohjeita (mm. RIL 246 /3/).

Tarkastuksen tulos muodostuu täytetystä tarkastuslomakkeesta sekä niiden ja muun tiedon perusteella

laaditusta yhteenvedosta.

RIL Tarkastusmenettely 4.10.2013 24 LUONNOSVERSIO KÄYTTÖ VAIN LAUSUNNON ANTAMISTA VARTEN

4. Kantavien rakenteiden tarkastusmenettelyn piiriin

kuuluvat rakennukset

4.1 Yleistä

Tarkastusmenettely on tarkoitettu ensisijaisesti rakennuksille, joihin liittyy rakenteiden sortumien

kannalta korkea riskitaso. Viranomaisvaatimus määräaikaisista tarkastuksista ja niiden sisällöstä on

kehitteillä ympäristöministeriön toimesta. Säädökset tulevat määrittelevät mitkä rakennukset kuuluvat

tarkastuksen piiriin.

Seuraavassa on kuvattu eräs tapa arvioida tarkastusmenettelyn tarvetta, joka perustuu pitkälti RIL 241-

ohjeen /2/ kuvaamaan erityismenettelyn tarvearviointisystematiikkaan.

Rakennuksen riskitaso käytännön arviointi

Rakennuksen riskitaso ja kuuluminen tarkastusmenettelyn piiriin arvioidaan

- sortumasta aiheutuvan vahingon seuraamusten ja/tai rakenteiden vaativuuden tai

- muiden mahdollisten riskitekijöiden

perusteella.

Menettelyyn piiriin kuuluvia ja korkean riskitason omaavia rakennuksia voidaan arvioida seuraavasti

(kuva 4.1):

Ryhmä A (suuret/vaativat rakennukset)

- mahdollisen rakennesortuman aiheuttamat vahingot ovat erityisen vakavia eli voidaan luokitella

suuronnettomuudeksi (henkilö, talous, ympäristö) ja

- rakennuksen rakenteet ovat teknisiltä ratkaisuiltaan tai muilta ominaisuuksiltaan erityisen

vaativia tai poikkeavia (pitkät jännevälit, erikoisratkaisuja).

Ryhmä B (tavanomaiset rakennukset):

- vaativuudeltaan tavanomaisiksi arvioidut rakennukset, jotka eivät täytä ryhmän A kriteereitä, mutta

o niiden rakenteissa on yleisesti todettu olevan vakavia rakenteellisia vaaroja tai puutteita

o rakennuksen suunnitteluun, toteutukseen tai ylläpitoon liittyy tekijöitä, jotka nostavat

riskitasoa normaalia korkeammaksi.

RIL Tarkastusmenettely 4.10.2013 25 LUONNOSVERSIO KÄYTTÖ VAIN LAUSUNNON ANTAMISTA VARTEN

Erityinen vaativuus:• tekniset rakenneratkaisut• olosuhteet, ylläpito

Korkeariskitaso

Suuronnettomuus- tai muu erityisen vakava vahinkovaara

Rakennuksiin tai rakenteisiin liittyy normaalista poikkeavia suuria ja akuutteja riskitekijöitä

Ryhmä A: Ryhmä B:

Kuva 4.1. Rakennuksen riskitason arviointikriteerit

Käytännössä tarkastusmenettelyn piiriin kuuluvat ensisijaisesti (kuva 4.2)

- ryhmään A kuuluvista rakennuksista ne, joissa on poikkeuksellisen korkea riskitaso

- kaikkiin ryhmään B kuuluvat rakennukset.

Ryhmä ARyhmä

B

Tarkastusmenettely

Kuva 4.2. Kantavien rakenteiden tarkastusmenettelyn piiriin kuuluvat rakennukset

4.2 Ryhmä A:n rakennusten riskitason ja tarkastusmenettelyn tarpeen arviointi

Riskitason arviointi

Riskin suuruuteen vaikuttaa onnettomuuden suuruus (vakavuus) ja onnettomuuden todennäköisyys.

Koska todennäköisyyden arviointi on käytännössä mahdotonta, käytetään sen sijasta arviointikriteerinä

rakenteiden vaativuustaso, johon voidaan olettaa liittyvän normaalia korkeampi riskitaso.

Rakennusten riskitasoa voidaan määritellä erityismenettelyn tarvearvioinnissa käytetyllä RIL 241-

julkaisun /2/ kohdan 4 riskitasoluokituksen systematiikalla. Riskitasoluokan arviointi perustuu

vahingon seuraamusluokan sekä rakennuksen vaativuusluokan määrittelyyn (kuva 4.3), ks. tarkemmin

liite 1.

RIL Tarkastusmenettely 4.10.2013 26 LUONNOSVERSIO KÄYTTÖ VAIN LAUSUNNON ANTAMISTA VARTEN

Riskitasoluokka (1-3)

Vaativuusluokka (1-3)Seuraamusluokka (1-3)

Henkilövahingot (1-3)

Taloudelliset vahingot (1-3)

Riskialtis ja vaativa

rakenne (1-3)

Teknisesti vaativa käytön,

huollon tai olosuhteiden

kannalta (1-3)Ympäristövahingot (1-3)

Kuva 4.3. Riskitasoluokan riippuvuus seuraamusluokasta ja vaativuusluokasta.

Tarkastusmenettelyn kohdistaminen

Tarkastusmenettely kohdistetaan ensisijaisesti korkeimman riskitasoluokan (3) rakennuksiin ja

niistäkin niihin, jossa riskitaso on poikkeuksellisen korkea. Tällaisia ovat mm. suuret laajarunkoiset

rakennukset, joihin voi kokoontua suuri määrä ihmisiä (taulukko 4.1).

Tarkastusmenettelyllä pyritään ensisijaisesti välttämään henkilövahinkoja. Myös mahdollisen sortuman

aiheuttamat taloudelliset vahingot voi olla syy liittää rakennus menettelyn piiriin. Esimerkiksi suurissa

maatalouden tuotantorakennuksissa rakenteellisen turvallisuuden laiminlyönnistä johtuva

onnettomuus voi johtaa merkittäviin taloudellisiin menetyksiin.

Taulukko 4.1. Tyypilliset tarkastustoiminnan piiriin kuuluvat rakennukset ja perustelu riskillisyydelle.

Rakennustyyppi Riskillisyyden syy

Urheiluhallit suuret jännevälit, vaativat rakenteet, suuri

yleisömäärä

Konsertti- ja kokoontumisrakennukset suuret jännevälit, vaativat rakenteet, suuri

yleisömäärä

Kauppahallit suuret jännevälit, vaativat rakenteet, suuri

yleisömäärä

Muut vastaavat yleisötilat suuret jännevälit, vaativat rakenteet, suuri

yleisömäärä

Urheilu- ym. katsomot suuret ja vaativat rakenteet, suuri

yleisömäärä, poikkeukselliset kuormat

Uimahallit, kylpylät suuret jännevälit, vaativat rakenteet,

erityisen vaativat kosteusolosuhteet, suuri

yleisömäärä

Suuret maatalousrakennukset suuret jännevälit, toteutusmuoto,

taloudelliset arvot

Suuret teollisuuskiinteistöt suuret jännevälit, vaativat rakenteet,

vaativat ympäristöolosuhteet, suuret

taloudelliset arvot

RIL Tarkastusmenettely 4.10.2013 27 LUONNOSVERSIO KÄYTTÖ VAIN LAUSUNNON ANTAMISTA VARTEN

Vähennetyn kuorman rakennukset, jonka

käyttötarkoitusta muutetaan (esim.

kasvihuoneet muutetaan kylmiksi

varastoiksi)

mitoituksen perusteet muuttuvat

käyttötarkoituksen tai -tavan muuttuessa.

4.3 Ryhmä B:n rakennusten riskitason ja tarkastusmenettelyn tarpeen arviointi

Korkea riskitaso

Tavanomaisessa rakennuksessa, jossa riskitaso muuten on alhainen, voi rakenteen

sortumamahdollisuuden normaalia suurempi todennäköisyys johtua mm. seuraavista syistä:

- muualla tapahtunut vahinko tai esim. tarkastuksessa tehty havainto osoittaa, että samantyyppisten

rakennuksen tai rakenteiden rakentamisprosessissa on ollut puutteita, jolloin

o rakennuttamisessa ja siihen liittyvissä hankinnoissa

o suunnittelussa

o valmistuksessa tai

o työmaatoteutuksessa

on mahdollisesti ollut systemaattinen virhe, puute tai laiminlyönti, joka voi esiintyä myös muissa

vastaavissa rakennuksissa ja vaikuttaa niiden turvallisuuteen

- yleisesti käytetty rakenneratkaisu on todettu tutkimuksin, käytännön kokein tai tapahtuneen

sortuman perusteella sietävän tiettyjä olosuhteita huonosti, joissa sitä kuitenkin käytetään

- suunnitteluohjeissa (esim. mitoituskaavoissa) on todettu varmuutta ja riskitasoa heikentävä virhe

- todettu rakennuksen ja rakenteiden huollon ja ylläpidon laiminlyönti nostaa vahingon riskiä

merkittävästi ja voi olla peruste tarkastusmenettelyn käytölle.

Tarkastustarve

Rakennukset, joihin liittyy em. riskejä, ovat luonteeltaan ”kriisirakennuksia”. Niiden liittäminen

tarvittavassa laajuudessa tarkastusmenettelyn piiriin tapahtuu yleensä välittömästi, kun tieto yleisestä

virheestä tai muusta puutteesta on saatu.

4.4 Muut rakennukset

Tarkastusmenettelyyn voi myös omistajan omasta aloitteesta kuulua muitakin kuin em. rakennuksia.

Vastuullinen omistaja huolehtii siitä, että rakenteiden kunto ja toiminta seurataan säännöllisesti ja

puutteita korjataan. Tarkastukseen kuuluvan ulkopuolisen asiantuntijan tekemä määrämuotoinen ja

säännöllinen kuntotarkastus voi olla omistajan kannalta esim. rakennuksen arvon säilymisen kannalta

hyvä tapa hoitaa ja varmistaa rakennuksen turvallisuus.

RIL Tarkastusmenettely 4.10.2013 28 LUONNOSVERSIO KÄYTTÖ VAIN LAUSUNNON ANTAMISTA VARTEN

5. Tarkastusmenettelyn osapuolet ja organisointi

5.1 Yleistä

Tarkastusmenettelyn osapuolia ovat

- rakennuksen omistaja

- ylläpitohenkilökunta

- tarkastuksesta vastaava henkilö (tarkastaja)

- muuta tarkastusta suorittavat henkilöt

- kuntotutkijat

- rakennuksen suunnittelijat tarvittavassa laajuudessa

- toteuttajat tarvittavassa laajuudessa

- rakennusvalvontaviranomainen tarvittavassa laajuudessa, varsinkin jos tarkastus perustuu

viranomaiseen aloitteeseen tai kyseessä on rakennuslupaa vaativa korjaus.

5.2 Tarkastuksen osapuolet sekä niiden tehtävät ja vastuut

Rakennuksen omistaja

Rakennuksen omistaja vastaa rakennuksen turvallisuudesta ja terveellisyydestä (MRL 166 §, ks. liite 6).

Vapaaehtoisessa tarkastusmenettelyssä omistajan tehtävänä on arvioida, onko rakennus tarpeen

liittää tarkastusmenettelyn piiriin. Tämän hän arvioi asiantuntijan kanssa ja mahdollisesti

rakennusvalvontaviranomaisen kanssa. Kun todetaan tarve, tilataan tarkastaja (asiantuntija)

toteuttamaan tarkastus tarkastusmenettelyn toimenpiteiden mukaisesti.

Omistajan tulee huolehtia siitä, että

- tarkastajalle toimitetaan tarvittavat suunnittelu- ja toteutusasiakirjat (rakennesuunnitelmat ymv.),

- ylläpitohenkilökuntaa on riittävässä määrin käytettävissä,

- tarkastustilaisuudessa on käytössä tarvittavat nostovälineet ja turvallisuustoimenpiteet ovat

työturvallisuuslain mukaisia

- tarkastukset on muutenkin mahdollista tehdä (esim. peitetyt rakenteet avataan tarpeen mukaan ja

tilojen käyttö ei häiritse).

Omistajan on ryhdyttävä tarkastusraportin edellyttämiin korjaustoimenpiteisiin esitetyn aikataulun

mukaisesti. Tarkastukseen liittyvät asiakirjat (tarkastuskirja liitteineen) tulee arkistoida tulevia

tarkastuksia varten käyttö- ja huolto-ohjeen (huoltokirjan) osana.

Ylläpitohenkilökunta

Tarkastus toimitetaan ylläpitohenkilön avustamana. Kulkureittien tulee olla kunnossa ja esteet

rakenteiden näkemiselle tulee olla riittävässä määrin poistettuja. Tilojen käyttö tarkastuksen aikana

tulee välttää ja kaikkia työturvallisuustoimenpiteitä tulee noudattaa.

RIL Tarkastusmenettely 4.10.2013 29 LUONNOSVERSIO KÄYTTÖ VAIN LAUSUNNON ANTAMISTA VARTEN

Tarkastaja

Tarkastaja tekee ohjeiden mukaisen tarkastuksen hyvässä yhteistyössä omistajan, ylläpitohenkilöstön,

viranomaisten sekä muiden osapuolten kanssa. Tarkastaja johtaa tarkastusta ja raportoi tuloksista eri

osapuolille sovitun menettelyn mukaisesti.

Tarkastuksen tekevä henkilö tulee olla tehtävän hoitamiseksi riittävä pätevyys sekä kohteeseen liittyvä

riittävä asiantuntemus ja kokemus. Henkilöllä tulee lisäksi olla kokemusta ja koulutusta

kuntotarkastusten toimittamiseen ja tarkastusmenettelyn asiantuntemus.

Tarkastuksen voi suorittaa useampi henkilö (samasta tai eri organisaatiosta). Tällöin yksi henkilö toimii

vastaavana tarkastajana.

Tarkastajalla tulee yleensä olla

- AA-tason rakennesuunnittelijan pätevyyden ao. rakenteen suunnittelusta (betoni-, puu-,

teräsrakenne) ja rakennusfysiikan A-pätevyystaso tai

- muulla tavoin todettavissa oleva riittävä asiantuntijuus esim. tutkimusalalta.

Vaativissa kohteissa voi Rakenteiden suunnitelmien tarkastajapätevyys (FISE Oy) olla tarpeen, etenkin

suunnitelmien tarkastustehtävissä.

Tarkastajan vastuu rajoittuu siihen, että hän ammattitaitoisesti toimittaa tehtävänsä tunnollisesti, jotta

rakenteissa mahdollisesti olevat puutteet havaitaan. Tarkastajan tulee tarkastuskirjassa kuvata millä

menetelmillä hän on rakenteiden kantokykyä arvioinut. Havaituista puutteista tulee aina ilmoittaa

omistajalle sekä viranomaisille erityisesti silloin, kun virhe on vakava ja vaaditaan korjaukseen lupaa.

Tarkastuksen jälkeen on vastuu rakenteiden toimivuudesta edelleen omistajalla.

Kuntotutkijat

Rakenteiden kuntoa syvällisemmin selvittävät kuntotutkijat osallistuvat tarvittaessa tarkastajan

ehdotuksesta. Kuntotutkijalla tulee olla ko. tehtävään riittävä koulutus ja kokemus.

Kohteen suunnittelijat

Kohteen rakennesuunnittelijat (vastaava rakennesuunnittelija, muut rakennesuunnittelijat) osallistuvat

tarvittavassa laajuudessa antamalla rakennuksesta tarpeellista informaatiota mm. toimittamalla

tarvittavia asiakirjoja (rakennesuunnitelmia, laskelmia, ym.).

Kohteen urakoitsijat

Kohteen urakoitsijat osallistuvat tarvittavassa laajuudessa antamalla rakennuksesta tarpeellista

informaatiota mm. toimittamalla tarvittavia asiakirjoja.

Kohteen tuoteosatoimittajat

Kohteen tuoteosatoimittajat osallistuvat tarvittavassa laajuudessa antamalla rakennuksesta

tarpeellista informaatiota mm. toimittamalla tarvittavia asiakirjoja.

RIL Tarkastusmenettely 4.10.2013 30 LUONNOSVERSIO KÄYTTÖ VAIN LAUSUNNON ANTAMISTA VARTEN

Rakennusvalvontaviranomainen

Kunnan rakennusvalvontaviranomainen on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen toimivaltainen

viranomainen rakennuskohdetta koskevissa asioissa. Kunnan rakennustarkastaja neuvoo ja opastaa

rakentamista koskevissa asioissa. Valvontaviranomaisiin on useimmiten syytä ottaa aikaisessa

vaiheessa yhteyttä, jotta saisi tukea ja hyödyllistä tietoa tarkastusten toteuttamiseen.

Rakennusvalvontaviranomainen voi perusteesta edellyttää rakennuksen turvallisuuden ja

terveellisyyden osalta tarvittavia selvityksiä kiinteistönomistajan kustannuksella (MRL 166 §).

5.3 Tarkastuksen työmäärä

Tarkastuksen työmäärä on riippuvainen mm.

- rakennuksen tyypistä

- rakennuksen koosta

- rakennejärjestelmästä ja - materiaalista

- rakennuksen ja rakenteiden iästä ja kunnosta

- rakenteiden saavutettavuudesta.

Tarkastus etenee vaiheittain ja toimenpiteiden laajuudesta päätetään eri vaiheessa ilmenneiden

tietojen ja seikkojen perusteella. Näin ollen työmäärän tarkka arviointi etukäteen on mahdotonta.

Työmäärän suuruus on yleensä n. viikosta useampaan viikkoon.

Tarkastuksen alussa voi laatia työmääräarvion, jossa eritellään eri vaiheina mm.

- aloitustoimenpiteet

- asiakirjatarkastus

- tarkastuskirjan laadinta

- rakenteiden kuntotarkastus

- tulosten dokumentointi ja jakelu

Lisäksi tarkastukseen kuuluu tarvittaessa erikseen toimitettavat kuntotutkimukset ym.

erillistoimenpiteet, joiden laajuus selviää vastaa tarkastuksen edetessä.

Tarkastustoimenpide on näin ollen yleensä tilattava aikaveloitusperiaatteella ja tarkastajan antaman

tuntiarvion pohjalta.

RIL Tarkastusmenettely 4.10.2013 31 LUONNOSVERSIO KÄYTTÖ VAIN LAUSUNNON ANTAMISTA VARTEN

Lähdekirjallisuutta

1. Rakenteellisen turvallisuuden parantaminen katsastusmenettelyn avulla. Esiselvitys. RIL Sovittelu Oy

(Jyrki Keinänen)

2. RIL 241-2007. Rakenteellisen turvallisuuden varmistaminen – erityismenettelyn soveltamisohje.

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

3. RIL 246-2008 Puu- ja teräsrakenteisten hallien kuntotarkastus. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

ry (sama kuin lähde /5/).

4. VTT (Leino, Tapio; Kortesmaa, Markku; Koski, Hannu). Laajarunkoisten liikuntahallien rakenteellinen

turvallisuus – projektiraportti (2005).

5. VTT (Leino, Tapio; Kortesmaa, Markku). Laajarunkoisten teräs- tai puurakenteisten liikuntahallien

rakenteellinen turvallisuus ja kunnon tarkastus (2006).

6. VTT (Leino, Tapio). Potentiaalisten rakennevaurioiden analyysityökalu – PORA (2005).

7. VTT (Kortesmaa, Markku). Suurten maatalousrakennusten rakenteellinen turvallisuus (2007).

8. Suomen Rakentamismääräyskokoelma, osa A2 Rakennuksen suunnittelijat ja suunnitelmat.

Ympäristöministeriö. 2002.

9. RTA 05 Rakennesuunnitelmien ja rakenteiden tarkastustoiminnan tehtäväluettelo (koekäytössä). SKOL

ry ja FISE Oy.

10. Suomen Rakentamismääräyskokoelma, osa A1 Rakennuksen suunnittelijat ja suunnitelmat.

11. Maankäyttö- ja rakennuslaki.

RIL Tarkastusmenettely 4.10.2013 32 LUONNOSVERSIO KÄYTTÖ VAIN LAUSUNNON ANTAMISTA VARTEN

Liitteet:

1. Rakennuksen riskitason arviointi

2. Kantavien rakenteiden tarkastuskirja - malli

3. Tarkastustodistus

4. Rakennesuunnitelmien ja kuntotarkastuksen tarkastuslomakkeet

5. Määritelmiä ja sanastoa

6. Rakennusten ylläpitoon liittyviä säädöksiä ja ohjeita

RIL Tarkastusmenettely 4.10.2013 33 LUONNOSVERSIO KÄYTTÖ VAIN LAUSUNNON ANTAMISTA VARTEN

Liite 1. Rakennuksen riskitason arviointi

Riskitason arviointi

Rakennusten riskitasoa voidaan määritellä erityismenettelyn tarvearvioinnissa käytetyllä RIL 241-

julkaiusn / / kohdan XX riskitasoluokituksen systematiikalla. Riskitasoluokan arviointi perustuu

vahingon seuraamusluokan sekä rakennuksen vaativuusluokan määrittelyyn (kuva L1.1).

Riskitasoluokka (1-3)

Vaativuusluokka (1-3)Seuraamusluokka (1-3)

Henkilövahingot (1-3)

Taloudelliset vahingot (1-3)

Riskialtis ja vaativa

rakenne (1-3)

Teknisesti vaativa käytön,

huollon tai olosuhteiden

kannalta (1-3)Ympäristövahingot (1-3)

Kuva 2.2. Riskitasoluokan riippuvuus seuraamusluokasta ja vaativuusluokasta.

Seuraamusluokka

Seuraamusluokka 1- 3 (CC1-CC3 EN 1990 mukaisesti) määritellään seuraavasti

- Henkilövahinkojen osalta

o Luokka 3: Suuret seuraamukset

o Luokka 2: Keskisuuret seuraamukset

o Luokka 1: Vähäiset seuraamukset

- Taloudelliset vahinkojen osalta

o Luokka 3: Vahingon suuruus hyvin suuri

o Luokka 2: Vahingon suuruus merkittävä

o Luokka 1: Vahingon suuruus pieni tai merkityksetön

- Ympäristövahinkojen osalta

o Luokka 3: Vahingon suuruus hyvin suuri

o Luokka 2: Vahingon suuruus merkittävä

o Luokka 1: Vahingon suuruus pieni tai merkityksetön

Rakennuksissa, joiden seuraamusluokka on henkilövahinkojen osalta 3 tai 2, on sortuman seurauksena

suuronnettomuus. Korkein luokka em. vahingoista määrittelee seuraamusluokan.

Vaativuusluokka

Rakennuksia voidaan pitää erityisen vaativina (vaativuusluokka 3) seuraavien kriteerien perusteella:

- rakenteet, joissa on suuri jänneväli, esim.

o kupoli- tai kaarikatto, jänneväli suuruusluokaltaan vähintään 20 m

o esivalmistettu rakenne, jänneväli yli 25 m

RIL Tarkastusmenettely 4.10.2013 34 LUONNOSVERSIO KÄYTTÖ VAIN LAUSUNNON ANTAMISTA VARTEN

o muu paikalla valmistettu rakenne, jänneväli yli 15 m

Vaativuusluokan 2 rakennuksina voidaan pitää rakennuksia, joissa on seuraavia ominaisuuksia:

- rakenteet, joiden jänneväli on alle vaativuusluokassa 3 esitettyjä rajoja

- korkea rakennus: yli 8 krs. (betoni- tai teräsrak.) tai 3-4 krs. (puurakennus)

- tavanomaisesta poikkeava liittorakenne

- vakavuussuunnittelun osalta erityisen vaativa

- muu vaativa erikoisrakenne, esim.

o uusi rakenne tai liitos, joista ei ole käyttökokemusta

o vaativa liitos, esim. sisältää piiloon jääviä liitososia

- muu riskialtis rakenne (myös ei-kantava)

- vaativat pohjarakennusolosuhteet

- rakennuksessa on vaativia kuormitustilanteita

o suuret epäsymmetriset kuormat raskaat kuormat

o suuret pistekuormat

o suuret dynaamiset kuormat

o suuret kuormitusvaihtelut ja törmäyskuormat

o vaativat lumi- ja tuulikuormat, esim. rakennuksen muodon takia.

Riskitasoluokka

Riskitasoluokka (R) määräytyy em. vahingon seuraamusten (S) ja rakennuksen vaativuuden (V)

perusteella taulukon 2.1 mukaisesti.

Taulukko L1.1. Riskitasoluokka R

Hankkeen vaativuus

(V, vaativuusluokka)

Vahingon seuraamus (S, seuraamusluokka)

Suuri (3) Keskisuuri (2) Vähäinen (1)

Suuri (3) 3 3 2

Keskisuuri (2) 3 2 1

Vähäinen (1) 2 1 1

RIL Tarkastusmenettely 4.10.2013 35 LUONNOSVERSIO KÄYTTÖ VAIN LAUSUNNON ANTAMISTA VARTEN

Liite 2. Kantavien rakenteiden tarkastuskirja - malli Tässä asiakirjassa on kuvattu perustarkastuksen ja seurantatarkastusten lähtökohdat, toimitetun

tarkastuksen sisältö sekä tarkastuksen tulokset. Perustarkastuksen yhteydessä laaditaan asiakirjan runko,

joka tarkastuksen yhteydessä täytetään.

D. Rakennuksen ja rakenteiden tiedot

A1. Yleistiedot rakennuksesta

Rakennuksen nimi

Osoite

- katu

- postinumero

- postitoimipaikka

- kaupunki/kunta

Omistaja

- yritys/henkilö

- yhteyshenkilö

- osoite

- puh.numero

Rakennustyyppi

Rakennuksen käyttötarkoitus

Rakennusvuosi

Rakennuksen koko (m2/m3)

Käytetyt runkomateriaalit (x) Betoni,

pv

Betoni,

elem.

Teräs Puu

Rakennuksen erityisolosuhteet

Muuta

A2. Hanketiedot Organisaatio

Rakennuttaja/tilaaja

(rakennushankkeeseen ryhtyvä)

Rakennuttajakonsultti

Tärkeimmät urakoitsijat

Tuoteosatoimittajat

Suunnittelijat (PS, ARK, RAK)

- Pääsuunnittelija

- Arkkitehti

- Vastaava rakennesuunnittelija

- Tuoteosasuunnittelija

-

RIL Tarkastusmenettely 4.10.2013 36 LUONNOSVERSIO KÄYTTÖ VAIN LAUSUNNON ANTAMISTA VARTEN

Urakkamuoto

Hankemuoto, vastuut, laadunvarmistus, arvio prosessin toimivuudesta:

Urakkamuoto

Runko-osien toimituksen

työnjako ja sen toimivuuden

arviointi

Rakennesuunnittelun vastuu- ja

tehtäväjako ja sen toimivuuden

arviointi

Erityismenettelyn

noudattaminen

rakennusvaiheessa

Muita havaintoja prosessin

toimivuudesta

A3. Rakenteiden kuvaus

A3.1 Rakennejärjestelmän kuvaus

Staattinen malli (rakennemalli)

Mitoituskuormat

Perustustapa (mv, paalu, jne.)

Kantavat vaaka- ja

pystyrakenteet

Stabiloivat pystyrakenteet ja

jäykistävät vaakarakenteet

(rakenneosat, materiaalit)

Kattorakenteet (rakenneosat,

materiaalit)

Julkisivut (rakenneosat,

materiaalit)

Ripustetut rakenteet kuten

katokset, alakatot, jne.

(rakenneosat, materiaalit)

Muuta tietoa

A3.2 Olemassa olevat asiakirjat

Kirjataan seuraavien suunnitelmien saatavuus ja taso:

RIL Tarkastusmenettely 4.10.2013 37 LUONNOSVERSIO KÄYTTÖ VAIN LAUSUNNON ANTAMISTA VARTEN

Arkkitehtisuunnitelmat

- lupapiirustukset

- pääpiirustukset

- työpiirustukset

Rakennesuunnitelmat

- vastaavan rakennesuunnittelijan

rakennelaskelmat

- vastaavan rakennesuunnittelijan

rakennepiirustukset

- tuoteosasuunnittelijan

rakennelaskelmat

- tuoteosasuunnittelijan

rakennepiirustukset

- erityismenettelyn asiakirjoja

- riskiarvio

- riskianalyysi

Rakennusvaiheen valvonta-,

tarkastus- ja katselmusasiakirjat

(viralliset, rakennuttajan)

Käyttövaiheen dokumentoidut

tarkastus- ja ylläpitotoimenpiteet

(esim. huoltokirjasta)

Laadunhallintaan liittyviä muita

asiakirjoja

Muita tärkeitä asiakirjoja

E. Kuntotarkastusten kohteet ja tarkastustavat

Rakennuksen kuntotarkastuksen kohteet on esitetty tarkastuslomakkeissa, ks. liite 1.

F. Tarkastusten tulokset

C1. Perustarkastus xx.xx.xxx

C1.1 Tarkastajan tiedot

Nimi

Yritys

Osoite

Puh. nro. / sähköposti

Koulutus ja pätevyydet

C1.2 Perustarkastuksen tarkastusraportti

Tarkastuksen ajankohta

RIL Tarkastusmenettely 4.10.2013 38 LUONNOSVERSIO KÄYTTÖ VAIN LAUSUNNON ANTAMISTA VARTEN

Käytetyt tarkastusmenetelmät ja

tarkastuksen kohde sekä laajuus

- suunnitelmatarkastus:

- kuntoarvio:

- kuntotutkimus:

- muu, mikä?

Rakennuksen perustarkastukseen liittyvät suunnitelma- ja kuntotarkastuksen tuloksia on esitetty täytetyissä

tarkastuslomakkeissa, ks. liite X.

Muita kuntoarvio-, kuntotutkimus- ymv. tietoja on esitetty liitteissä XXX.

Lisäksi todetaan seuraavaa:

Kuvaus ja arvio rakennuksen kunnosta ja toiminnasta:

Kuvaus ja arvio rakennuksen huolto- ja ylläpitotavasta:

Kantaviin rakenteisiin liittyvät puutteet, jotka kaipaavat välittömästi toimenpiteitä (estävät

rakennuksen hyväksymistä):

Muut kantaviin rakenteisiin liittyvät puutteet, jotka kaipaavat toimenpiteitä:

Suosituksia ja ohjeita rakennuksen omistajalle rakenneturvallisuuden parantamiseksi:

Muita suosituksia ja ohjeita rakennuksen omistajalle rakennuksen toimivuuden parantamiseksi:

Arvio em. puutteiden korjauksesta (hyväksyntä):

Tarkastuksen ajankohta:

Arvio

Seuraava tarkastusajankohta

Allekirjoitus

Pvm Nimi

RIL Tarkastusmenettely 4.10.2013 39 LUONNOSVERSIO KÄYTTÖ VAIN LAUSUNNON ANTAMISTA VARTEN

C1.2. Perustarkastuksen tarkastustodistus

Tarkastustodistus, ks. liite XXX

(Tulosten päätiedot kirjataan tarkastustodistukseen. Mikäli tarkastuksessa havaitaan korjaustarpeita tai

muita vakavia puutteita, laaditaan tarkastustodistus vasta kun ko. puutteet on korjattu.)

C2. Seurantatarkastus xx.xx.xxx

C2.1. Tarkastajan tiedot

Nimi

Yritys

Osoite

Puh. nro.

Koulutus ja pätevyydet

C2.2. Tarkastusraportti

Tarkastuksen ajankohta

Käytetyt tarkastusmenetelmät ja

tarkastuksen kohde sekä laajuus

- suunnitelmatarkastus:

- kuntoarvio:

- kuntotutkimus:

- muu, mikä?

Rakennuksen perustarkastukseen liittyvät suunnitelma- ja kuntotarkastuksen tuloksia on esitetty

täytetyissä tarkastuslomakkeissa, ks. liite X.

Muita kuntoarvio-, kuntotutkimus- ymv. tietoja on esitetty liitteissä XXX.

Lisäksi todetaan seuraavaa

Kuvaus ja arvio rakennuksen kunnosta ja toiminnasta:

Kuvaus ja arvio rakennuksen huolto- ja ylläpitotavasta:

Kantaviin rakenteisiin liittyvät puutteet, jotka kaipaavat välittömästi toimenpiteitä (estävät

rakennuksen hyväksymistä):

Muut kantaviin rakenteisiin liittyvät puutteet, jotka kaipaavat toimenpiteitä:

RIL Tarkastusmenettely 4.10.2013 40 LUONNOSVERSIO KÄYTTÖ VAIN LAUSUNNON ANTAMISTA VARTEN

Suosituksia ja ohjeita rakennuksen omistajalle rakenneturvallisuuden parantamiseksi:

Muita suosituksia ja ohjeita rakennuksen omistajalle rakennuksen toimivuuden parantamiseksi:

Arvio em. puutteiden korjauksesta (hyväksyntä):

Tarkastuksen ajankohta:

Arvio

Seuraava tarkastusajankohta

Allekirjoitus

Pvm Nimi

C2.3. Tarkastustodistus

Tarkastustodistus, ks. liite XXX

(Tulosten päätiedot kirjataan tarkastustodistukseen. Mikäli tarkastuksessa havaitaan korjaustarpeita tai

muita vakavia puutteita, laaditaan tarkastustodistus vasta kun ko. puutteet on korjattu.)

C3. Seurantatarkastus

RIL Tarkastusmenettely 4.10.2013 41 LUONNOSVERSIO KÄYTTÖ VAIN LAUSUNNON ANTAMISTA VARTEN

Liite 3. Tarkastustodistus

RAKENNUKSEN KANTAVIEN RAKENTEIDEN TARKASTUSTODISTUS1. Rakennuksen yleistiedotNimi Koy Karhumäki

Osoite:

- katu

- postinumero

- kaupunki/kunta

Omistaja

2. Rakennuksen tekniset tiedotRakennustyyppi, käyttötarkoitus Teollisuushalli

Valmistumisvuosi 1996

Koko (br-m2/m3) 2000/8000

Rukorakenne/materiaali Pilari-palkki-TT-laatta-elementtirunko/Betoni

3. TarkastustiedotTarkastus Perus: X Seuranta:

Ajankohta 1.2- 2.2.2014

Tarkastusmenetelmät

- suunnitelmatarkastus X

- kuntoarvio X

- kuntotutkimus X

- muu, mikä?

4. Rakennuksen käyttöön liittyviä ohjeita/edellytyksiä

5. Todistuksen voimassaoloaikaSeuraava tarkastusajankohta

5. Tarkastajan tiedotTarkastaja

Nimi

Yritys

Osoite

Puh. nro.

Pvm Allekirjoitus

RIL Tarkastusmenettely 4.10.2013 42 LUONNOSVERSIO KÄYTTÖ VAIN LAUSUNNON ANTAMISTA VARTEN

Liite 4. Rakennesuunnitelmien ja kuntotarkastuksen tarkastuslomakkeet

1. Yleistä Oheiset lomakkeet muodostavat pohjan rakennuskohtaisen tarkastuslomakkeiden laadinnalle. Lomakkeita muokataan ja täydennetään perustarkastuksen yhteydessä. Täytetyt lomakkeet ovat osa tarkastuksen tuloksia. Tarkastuslomakkeiden laadinnassa voidaan hyödyntää mm. RIL 246. 2. Lomakkeet ja niiden käyttö Lomakkeet koskevat

- rakennesuunnitelmien tarkastusta - rungon ja muiden rakenteiden kuntotarkastusta.

Lomake 1 koskee rakennesuunnitelmiin tutustumista ja rungon tarkastuskohteiden tarkempaa valintaa ja tarkastukseen valmistautumista, sekä Lomake 2 koskee pääosin teräsrunkoisen rakennuksen kuntotarkastusta, Lomake 3 koskee pääosin betonirunkoisten rakennuksen kuntotarkastusta Lomake 4 koskee pääosin puurunkoisten rakennuksen kuntotarkastusta Lomake 5 koskee rakenteelliseen turvallisuuteen liittyviä muita rakenteita. Kunkin kohteen runkomateriaalista riippuen tarkastuksessa käytetään lomakkeita 1+2 +5 tai 1+3+5 tai 1+4+5 tai tarpeen mukaan jokin laajempi kombinaatio. Lasirakenteet, katokset, alaslasketut katot ja muut kuormia kantavat rakenteet kuuluvat aina tarkastusten piiriin. Niistä laaditaan oma lomake. Lomakkeiden käyttö Lomakkeet ovat tarkastajan tarkastuslistoja, joita tarkastaja täydentää ja muokkaa kohdekohtaisesti (listoissa on lopussa tyhjiä rivejä). Tarkastustapa-sarakkeessa kirjataan käytetty havaintomenettely (silmämääräinen, tutkimus, jne.). Sarakkeessa Seurantatarve voidaan myöhempiä tarpeita varten merkitä rakennuksen ne asiat, kohdat tai yksityiskohdat, joiden osalta vaaditaan tai suositellaan seuranta- tai lisätarkastuksia. Seurantatarve-saraketta voidaan käyttää kahdella eri tavalla: 1) Seurantasuositus voidaan merkitä muistiin pelkällä ruksilla (X), tai vaihtoehtoisesti:

2) sarakkeeseen voidaan tarkastuksen yhteydessä merkitä ko. asiakohtaan liittyvä riskiarvio, missä

- luku 1 (tai tyhjä) merkitsee, että asiaan ei ole seurantatarvetta; - luku 2 merkitsee, että seurantaa suositellaan. - luku 3 merkitsee, että rakenteessa on ko. kohdassa jokin sellainen heikkous tai piirre, jonka takia

seurantaa vaaditaan; ja Suositukset tai vaatimukset voidaan yksilöidä tarkemmin esim. sarakkeeseen Havainnot, tai erillisellä tarkastusraportin liitteellä.

RIL Tarkastusmenettely 4.10.2013 43 LUONNOSVERSIO KÄYTTÖ VAIN LAUSUNNON ANTAMISTA VARTEN

Lomake 1. RAKENNESUUNNITELMIEN TARKASTUS – kohteiden valinta ja havainnot.

Tarkastusmenettely – suositellut tarkastuskohteet

Kohde:

Työn nro Kuntotarkastus

Tekijä

Päiväys Sivu

Sisältö:

Osoite:

Tarkastuskohde ja -tapa Havainnot

Tarkastetaan rakennuksen seuraamusluokka, ja muut luokitukset

Mitoituksessa olennaiset luonnon ja hyötykuormat, muut rasitukset ja kuormien yhdistelyt

Tarkastetaan tunnettujen ja ennakoimattomien onnettomuuskuormien huomioon ottaminen suunnittelussa

Tunnistetaan rakennuksen stabiliteetista vastaavat rakenneosat

Tarkistetaan kattotason kinostumissyyt ja tunnistetaan mahdolliset katon ohutlevyjen kuormituksen osalta kriittiset kohdat

Tunnistetaan kehärakenteet, joiden mitoitus perustuu siihen, että kehä toimii tasona, ja tarkastetaan kehien tuenta

Identifioidaan yksittäiset stabiliteetin (nurjahdus, kiepahdus, lommahdus) mitoittamat osat

Identifioidaan rakenteiden ja niiden osien eniten rasitetut kohdat (ne ovat yleensä tukipisteitä ja niiden liitoksia

Tunnistetaan rakenteen primäärit rakenneosat sekä kuormien mahdolliset muut siirtotiet, jos primääriosat vaurioituvat

Tarkistetaan rakenneosien ja liitosten epäkeskeisyydet ja niiden huomioon ottaminen rakenteiden mitoituksessa

Tarkistetaan etukäteen eri rakenneosien sallitut taipumat ja muodonmuutokset toleranssimääräysten mukaan

Tarkistetaan rakenteelle asetetut muut käyttörajatilaehdot ja niiden toteuttamiseksi suunnitellut rakenteet

Tunnistetaan suunnitelmista eri runkomateriaalien väliset saumakohdat ja suunnitelmat, joilla otetaan huomioon toleranssierot

Tunnistetaan rungon ja lasirakenteiden väliset saumakohdat ja niihin liittyvät toleranssit ja rakennesuunnitelmat

Tarkastetaan asennusaikaiset kuormitus- ja tuentatilanteet sekä niihin liittyvät suunnitelmat (esim. lohkoasennuksen vaikutukset)

Tarkastetaan rakennesuunnitelmien vaatimukset koskien valmistuksen laatua ja valvontaa

Tarkastetaan käyttöikä ja siihen liittyvät suunnitelmat ja määritykset

Tarkastetaan tuoteosasuunnitelmien käsittely ja hyväksyntätoimet vastaavan rakennesuunnittelijan toimesta

Tarkastetaan eri rakenneosien säilyvyysluokitukset ja säilyvyyden toteuttaminen suunnitelmista

RIL Tarkastusmenettely 4.10.2013 44 LUONNOSVERSIO KÄYTTÖ VAIN LAUSUNNON ANTAMISTA VARTEN

Lomake 2. TERÄSRUNKOISEN RAKENNUKSEN KUNTOTARKASTUS - havainnot.

Tarkastusmenettely – suositellut tarkastuskohteet

Kohde:

Työn nro Kuntotarkastus

Tekijä

Päiväys Sivu

Sisältö:

Osoite:

Tarkastuskohde Tarkastus-

tapa Havainnot

Seurantatarve

Rakenteen vastaavuus rakennesuunnitelmien (piirustukset) kanssa, erityisesti tuennat

Jäykistysrakenteiden ja tuentojen riittävyys (esim. hallien jäykistyspukit molemmissa päissä)

Tarkastettava mahdolliset muutostyöt ja lisäykset, jotka on tehty käyttöönoton jälkeen

Onko huolto-ohjeessa mainittu, jos alkuperäisasennuksessa on hyväksytty lievästi vikaantuneita osia

Jäykistyspukkien sijainti hallirakennuksen päissä

Kattotason jäykistys ja päätykuormien siirtyminen perustuksille

Teollisuusrakenteiden jäykistyslinjojen toiminta ja vaurion seuraamusten hallinta

Rakenneosien jäykkien liitosten välinen toiminta ja mahdolliset liitosvauriot

Rakenneosien välisten nivelliitosten toiminta nivelinä (esim. WQ-palkkiliitokset)

Rakenneosien väliset epäkeskisyydet

Mahdolliset putkiristikkojen liitosten vauriot

Tarkastetaan perustusten painuminen ja siitä aiheutuneet mahdolliset seuraukset

Kehien pilarien tai palkkien erisuuret taipumat tai sivusiirtymät (poikkeamat mitattava)

Kantavien rakenneosien vauriot johtuen käytöstä (kolhiintuminen, törmäykset)

Kehinä suunniteltujen rakenteiden tasomaisuus (poikkeamat raportoitava)

Korroosiovauriot (syyt selvitettävä)

Ruuviliitosten kireys testaamalla

Tarkastettava, jos kohteessa on käytetty tavallisista ruuviliitoksista poikkeavia mekaanisia liitoksia

Onko kohteessa tarvetta käyttää Z-teräslaatuja – ko. liitosten kunto tarkastettava

RIL Tarkastusmenettely 4.10.2013 45 LUONNOSVERSIO KÄYTTÖ VAIN LAUSUNNON ANTAMISTA VARTEN

Lomake 3. BETONIRUNKOISEN RAKENNUKSEN KUNTOTARKASTUS - havainnot.

Tarkastusmenettely – suositellut tarkastuskohteet

Kohde:

Työn nro Kuntotarkastus

Tekijä

Päiväys Sivu

Sisältö:

Osoite:

Tarkastuskohde Tarkastus-

tapa Havainnot

Seurantatarve

Rakenteen vastaavuus rakennesuunnitelmien (piirustukset) kanssa, erityisesti tuennat

Halkeamat palkin keskellä alapinnassa tai tuilla yläpinnoissa

Taipumat kaikissa rakenneosissa (kokonaistaipumat laatoissa, jos tuettu palkeilla)

Mahdolliset halkeamat kannatuskonsoleissa (pilari-palkki-rakenteet), pistemäinen rasitus

Halkeamat tai vauriot teräspalkkeja kannattelevissa konsoleissa

Halkeamat tai vauriot betonin ja teräsrakenteiden välisissä standardiliitososilla tehdyissa liitoksissa

Elementtien siirtymät / tukipintojen mitat ja riittävyys

Elementtien liikkuminen (jännebetonirakenteet eivät saa vaeltaa)

Merkit betonirakenteiden vesivaurioista

Halkeamat laattojen pituusaumoissa (esim. ontelolaatat tms.)

Liitosten suunnitelmienmukaisuus (neopreenit kunnossa tms.)

Liikuntasaumojen tekniikka, saumojen toimivuus, halkeamattomuus ja tiiveys tarvittaessa

Elementtien mahdollinen ”kanittaminen”

Tuotepalkkien (esim. TT-laatat tai HI-palkit) tukipintojen riittävä mitoitus

Betonirakenteiden väsymismitoitus (esim. teräsnosturipalkkien konsolit betonipilareissa)

Betonirakenteiden raudoituksten määrä ja ulottuminen tukipinnoille ja riittävä ankkurointi

suunnitelma

Säälle alttiiden tai ulkoilmassa olevien betonirakenteiden karbonatisoituminen ja raudoitteiden kunto

Hoikkien betonirakenteiden mitoitus

Palkkien reijitysten kunto ja halkeamat

RIL Tarkastusmenettely 4.10.2013 46 LUONNOSVERSIO KÄYTTÖ VAIN LAUSUNNON ANTAMISTA VARTEN

Lomake 4. PUURUNKOISEN RAKENNUKSEN KUNTOTARKASTUS - havainnot.

Tarkastusmenettely – suositellut tarkastuskohteet

Kohde:

Työn nro Kuntotarkastus

Tekijä

Päiväys Sivu

Sisältö:

Osoite:

Tarkastuskohde Tarkastus-

tapa Havainnot

Seurantatarve

Rakenteen vastaavuus rakennesuunnitelmien (piirustukset) kanssa, erityisesti tuennat

Liitos- ja tukipintojen riittävyys, alun perin tai materiaalin elämisen johdosta

Rakenteissa tapahtuvien pakkosiirtymien (mm. kuivumiskutistuminen) vaikutukset runkoon

Mahdollinen maaperästä rakenteisiin nouseva kosteus – materiaalissa tapahtuneet muutokset

Höyrysulkujen mahdolliset viat tai vauriot

Yläpuolelta puurakenteisiin tuleva kosteus (pellityksien kiinnitykset, loivat katot),

Kosteuden kerääntyminen rakenteisiin virheellisten detaljien takia – värimuutokset / home

Puun kosteusliikkeet tai sen huomioon ottamisen puutteet

Jiirien mahdolliset vesivuodot

Katon toiminta voimia siirtävänä jäykistävänä rakenteena - voimien ankkuroiminen

Katon vedenpoiston sijainti (joskus sijoitettu väärin pilarin lähelle, lumen ja jään kertyminen)

Puurungon jäykistyspukkien vaikutuksesta syntyvät pakkovoimat ja pakkosiirtymät

Suorien ja kaarevien liimapuupalkkien poikittaiskuormat ja ripustukset, joista aiheutuu halkeamia

Liimapuupalkkien liimaukset ja halkeamat

Puristettujen puurakenteiden nurjahdusmitoitus huomioon ottaen epäkeskeisyydet

Kehänä toimivien puurakenteiden sivutuenta kuten teräsrakenteissa

Puurakenteiden kuivumismahdollisuudet

Naulalevyristikoiden yläpaarteiden ruodevälit

Rakennuksen sisäkattojen kiinnitykset tarkastettava – onko pintojen korkoeroja

RIL Tarkastusmenettely 4.10.2013 47 LUONNOSVERSIO KÄYTTÖ VAIN LAUSUNNON ANTAMISTA VARTEN

Lomake 5. TÄYDENTÄVIEN RAKENTEIDEN KUNTOTARKASTUS - havainnot.

Tarkastusmenettely – suositellut tarkastuskohteet

Kohde:

Työn nro Kuntotarkastus

Tekijä

Päiväys Sivu

Sisältö:

Osoite:

Tarkastuskohde Tarkastus-

tapa Havainnot

Seurantatarve

RIL Tarkastusmenettely 4.10.2013 48 LUONNOSVERSIO KÄYTTÖ VAIN LAUSUNNON ANTAMISTA VARTEN

Liite 5. Määritelmiä ja sanastoa

Kantavien rakenteiden tarkastusmenettely on tietyin määrävälein ja tietyn kaavan mukaan tehty

kantavien rakenteiden tarkastus ulkopuolisen asiantuntijan toimesta.

Perustarkastus on rakenteiden tarkastusmenettelyyn kuuluvan rakennuksen ensimmäinen ja

luonteeltaan perusteellinen tarkastus, johon kuuluu rakennuksen rakenteellisen turvallisuuden

perustilanteen selvittäminen ja sen varmistaminen, tarpeen mukainen kuntotarkastus sekä

tulosten raportointi.

Seurantatarkastukset ovat rakennuksen elinkaaren tehdyt muut rakenteiden tarkastukset (5 –

15 v. välein), jossa keskitytään tarkastamaan tunnettujen kriittisten kohtien kuntoa ja

toimivuutta.

Tarkastuskirjaan dokumentoidaan rakennuksen tarkastukseen liittyvät oleelliset tiedot sekä

tarkastuksen tulokset.

Tarkastustodistus on tarkastuksen tärkeimmät tulokset koottuna.

Kuntotarkastus on rakennuksen ja rakenneosien (rakenteiden) kunnon selvittäminen mm.

korjaustarpeiden määrittelyä varten. Kuntotarkastukseen kuuluu sekä kuntoarvion että

kuntotutkimuksen menetelmiä.

Kuntoarviointi, kuntoarvio (en condition assessment) tarkoittaa rakennuksen kunnon ja

korjaustarpeiden selvittäminen käyttäen enimmäkseen aistinvaraisia ja kokemusperäisiä, ainetta

rikkomattomia, menetelmiä.

Kuntotutkimus (en condition survey) on rakennuksen, rakennelman tai kiinteistöön kuuluvien

laitejärjestelmien yksityiskohtainen tutkinta elinkaaren vaiheen tai korjaustarpeiden

täsmentämiseksi.

Ylläpito on toiminta, jonka tarkoituksena on säilyttää kiinteistön kunto, arvo ja ominaisuudet.

Käyttö- ja huolto-ohje (huoltokirja) (en maintenance book; maintenance manual) on

kiinteistökohtainen asiakirjakokonaisuus, joka sisältää kiinteistön perustietojen lisäksi kiinteistön

ylläpitoon liittyvät ohjeet ja tavoitteet sekä seurantatietoja. Huoltokirja on kiinteistön ylläpidon

työkalu ja se on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan laadittava kaikista rakennusluvan alaisista

uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeista.

Kunnossapitojaksolla tarkoitetaan keskimääräistä aikaväliä, jonka jälkeen määrätty

kunnossapitotoimenpide toistetaan.

Kunnossapito on rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen korjaamista osittain uusimalla,

täydentämällä, kunnostamalla tai pinnoittamalla.

Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan,

järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on

RIL Tarkastusmenettely 4.10.2013 49 LUONNOSVERSIO KÄYTTÖ VAIN LAUSUNNON ANTAMISTA VARTEN

kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata

uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen,

rakenneosan, järjestelmän tai laitteen kestävyydestä ja on yleistävä.

Tarkastusväli on aikaväli, jonka kuluttua rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen kunto ja

toimivuus on tarkastettava. Tarkastusvälien tulee olla sellaisia, että tarkastuskohde pysyy kunnossa

tarkastusten välisen ajan.

Huoltovälillä tarkoitetaan aikaväliä, jonka kuluttua rakenteelle, rakennusosalle, järjestelmälle tai

laitteelle tehdään huoltosuunnitelman mukaiset, tarvittavat tarkastus- ja huoltotoimenpiteet.

Rakennuksen suunniteltu käyttöikä on aika, jonka rakennus on kestettävä aiotussa

käyttötarkoituksessa normaalilla kunnossapidolla ilman tarvetta oleellisille korjauksille.

Rakenteen suunniteltu käyttöikä on aika, jonka rakenteen on kestettävä aiotussa

käyttötarkoituksessa normaalilla kunnossapidolla ilman tarvetta oleellisille korjauksille.

RIL Tarkastusmenettely 4.10.2013 50 LUONNOSVERSIO KÄYTTÖ VAIN LAUSUNNON ANTAMISTA VARTEN

Liite 6. Rakennusten ylläpitoon liittyviä säädöksiä ja ohjeita

(Tämä kuvaa nykytilannetta)

Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) 166 § Rakennuksen kunnossapito

MRL 166 § määrää seuraavasti:

Rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden,

turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä.

Rakennus ja sen energiahuoltoon kuuluvat järjestelmät on pidettävä sellaisessa kunnossa, että ne

rakennuksen rakennustapa huomioon ottaen täyttävät energiatehokkuudelle asetetut vaatimukset.

(13.4.2007/488)

Kaavassa suojelluksi määrätyn tai rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla suojellun

rakennuksen käytössä ja kunnossapitämisessä on lisäksi otettava huomioon rakennussuojelun tarkoitus.

(4.6.2010/499)

Jos rakennuksen kunnossapitovelvollisuus laiminlyödään, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi

määrätä rakennuksen korjattavaksi tai sen ympäristön siistittäväksi. Jos rakennuksesta on ilmeistä vaaraa

turvallisuudelle, tulee rakennus määrätä purettavaksi tai kieltää sen käyttäminen.

Ennen korjauskehotuksen antamista rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen omistajan

esittämään rakennusta koskevan kuntotutkimuksen terveellisyyden tai turvallisuuden johdosta ilmeisen

välttämättömien korjaustoimenpiteiden selvittämiseksi.

Maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) ja RakMK A4

Rakennuksen säännöllisen ylläpitoon tarkoitettu uudisrakentamisessa pakollinen käyttö- ja huolto-ohje

on määritelty Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa (66 §).

Asetuksen 2. momentin mukaan:

Käyttö- ja huolto-ohje sisältää rakennuksen käyttötarkoitus ja rakennuksen ominaisuudet sekä rakennuksen

ja sen rakennusosien ja laitteiden suunniteltu käyttöikä huomioon ottaen tarvittavat tiedot rakennuksen

asianmukaista käyttöä ja kunnossapitovelvollisuudesta huolehtimista varten.

RakMK:n A4 (Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje. Määräykset ja ohjeet 2000) kohdan 2.1 mukaan:

Määräys

Käyttö- ja huolto-ohje sisältää rakennuksen ja sen rakennusosien kunnossapidon sekä hoidon ja huollon

lähtötiedot, tavoitteet, tehtävät ja ohjeet omistajalle ja ylläpito-organisaatioille sekä asukkaille ja tilojen

käyttäjille annettavat ohjeet.

Ohje

Kunnossapidon kannalta merkityksellisistä rakennusosista esitetään käyttö- ja huolto-ohjeessa

- rakennusosien käyttöikätavoitteet,

- rakennusosien arvioituja kunnossapitojaksoja ennakoituine kunnossapitotoimenpiteineen sekä

- tietoja pintarakenteista ja -materiaaleista ja niiden kunnossapitotoimenpiteistä.

RIL Tarkastusmenettely 4.10.2013 51 LUONNOSVERSIO KÄYTTÖ VAIN LAUSUNNON ANTAMISTA VARTEN

Tarvittaessa merkitään paikantamispiirustuksiin kiinteistön ylläpidon kannalta keskeisten ylläpitokohteiden

ja tilojen sijaintitiedot sekä tietoja rakennusosien uusittavuudesta, vaihdettavuudesta ja korjattavuudesta.

Tontin sijainnista ja olosuhteista johtuvien erityisominaisuuksien tulee ilmetä käyttö- ja huolto-ohjeesta.

RakMK A1 ja erityismenettely, RIL 241

RakMK osa A1 (Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus. Määräykset ja ohjeet 2006) määrittelee

erityismenettelyn osalta:

3.2.1 Määräys

Rakennushankkeessa on noudatettava erityismenettelyä, jos rakennuksen suunnittelussa, rakentamisessa

tai käytössä tapahtuvasta virheestä voi seurata suuronnettomuuden vaara.

3.2.2 Määräys

Rakennusvalvontaviranomainen päättää rakennusluvassa, aloituskokouksessa tai erityisestä syystä

rakennustyön aikana tarvittavasta erityismenettelystä ja sen laajuudesta hankkeessa tai osassa sitä.

Ohje

Suuronnettomuudeksi katsotaan tilanteet, joissa mahdollisen onnettomuuden vaikutuksia henkilövahinkojen

taikka ympäristöön tai omaisuuteen kohdistuvien vahinkojen määrän taikka onnettomuuden laadun

perusteella on pidettävä erityisen vakavana. Arvioitaessa rakennushankkeen riskillisyyttä rakennuksen

käyttäjille ja ympäristölle aiheutuvien seuraamusten perusteella lähtökohtina ovat henkilöturvallisuus sekä

edellä mainitut muut perusteet. Rakennuksen käyttäjämäärän kasvaessa kasvavat yleensä myös riskit ja

niiden hallinta vaikeutuu. Tämä merkitsee tehtävien vaativuustason nousua.

Selostus

Erityismenettelyä edellyttäviä rakennushankkeita, joita jäljempänä nimitetään erittäin vaativiksi

rakennushankkeiksi, voivat olla esimerkiksi hankkeet, joiden rakennesuunnittelutehtävän vaativuus kuuluu

Suomen rakentamismääräyskokoelman osan A2 mukaan luokkaan AA (erityisvaatimus) tai joissa

rakennustyö kuuluu rakentamismääräyskokoelman kantavia rakenteita koskevissa osissa todettuun

vaativuusluokkaan AA tai rakenneluokkaan 1. Vaikeat rakentamisolosuhteet, työn toteutuksessa

käytettävät erityismenetelmät, erityisosaamista vaativa työkokonaisuus tai muu vaikea taikka

rakennusvirheiden kannalta riskillinen työvaihe voivat edellyttää erityismenettelyä hankkeessa tai osassa

sitä. Tähän luokkaan kuuluvat usein myös vaativat korjaus- ja muutostyöt, vaikka alkuperäinen

rakennushanke ei tähän luokkaan olisi kuulunut. Erityisosaamista vaativia tehtäviä ovat esimerkiksi vaativat

perustustyöt vaikeissa olosuhteissa tai helposti vaurioituvassa ympäristössä sekä kantavien rakenteiden

vaativat asennus- ja liittorakennetyöt samoin kuin jännitettyjen betonirakenteiden valmistus

rakennuspaikalla.

Erityismenettelyyn kuuluu myös rakennuksen loppukatselmukseen liittyvä ohje (10.5), jossa todetaan

ohjetasolla:

Ohje

Kantavien rakenteiden kriittisissä pisteissä järjestetyt siirtymämittaukset ja esimerkiksi lämpötilaa ja

kosteutta koskevat olosuhdemittaukset antavat usein ennakkovaroituksen tulevista ongelmista.

Rakennusvalvontaviran-omainen voi kiinnittää huomiota tällaisten seurantajärjestelmien sekä muiden

riskejä rajaavien toimenpiteiden tarpeeseen.

Ohje

Erittäin vaativan rakennushankkeen loppukatselmuksessa rakennusvalvontaviranomainen voi asettaa

rakennuksen käyttöönottamista koskevan ehdon, jolla rakennushankkeeseen ryhtyvä tai omistaja

velvoitetaan tietyn ajan suorittamaan riskillisiin rakenteisiin liittyviä seurantatoimenpiteitä, kuten

RIL Tarkastusmenettely 4.10.2013 52 LUONNOSVERSIO KÄYTTÖ VAIN LAUSUNNON ANTAMISTA VARTEN

määräajoin tapahtuvia tarkastuksia ja mittauksia sekä tiedottamaan toimenpiteiden tuloksista

rakennusvalvontaviranomaiselle.

RIL 241 Rakenteellisen turvallisuuden varmistaminen. Erityismenettelyn soveltamisohje kuvaa

uudisrakennushankkeen rakenteellisen turvallisen erityismenettelyn eri toimenpiteitä. Ohje antaa

tarkempia ohjeita erityismenettelyn piirissä kuuluvien rakennusten määrittelyyn ja tarkentaa

toimenpiteiden sisältöä. Toimenpiteet liittyvät suunnittelun, toteutuksen ja ylläpidon

laadunvarmistukseen

Kohta 5.10 Tehostettu käytönaikainen seuranta ja huolto määrittelee, että rakennuksissa ja rakenteissa,

joissa katsotaan olevan erityisiä käytönaikaisia riskejä, tulee laatia ao. kohdille tarkastus- ja ylläpito-

ohje. Tämä tieto tulee sisällyttää rakennuksen huoltokirjaan. Tarkastusmenettely palvelee omistajaa

em. ohjeen käytännön toteuttamisessa.