rakennusten peruskorja- uksessa tai laajennuk- … · lämpötilojen mittaukset tehtiin samalla...

Rakennusterveysasiantuntija, RTA 2015 - 2017

Click here to enter text.



Timo Hautalampi

RAKENNUSTEN PERUSKORJA-UKSESSA TAI LAAJENNUK-SESSA USEIN LIIAN VÄHÄLLEHUOMIOLLE JÄÄNEITÄ SISÄ-ILMAN LAATUA HEIKENTÄVIÄTEKIJÖITÄ, - Kenttätutkimuksissa tehtyjähavaintoja


Rakennusterveysasiantuntija

2017 | 65 sivua

Timo Hautalampi

RAKENNUSTEN PERUSKORJAUKSESSA TAILAAJENNUKSESSA USEIN LIIAN VÄHÄLLEHUOMIOLLE JÄÄVIÄ SISÄILMAN LAATUAHEIKENTÄVIÄ TEKIJÖITÄ- Kenttätutkimuksissa tehtyjä havaintoja

Tämä opinnäytetyö perustuu seitsemässä eri kohteessa tehtyihin sisäilma- ja kosteus-teknisiin kuntotutkimuksiin kohteissa, joissa kohteissa on epäilty olevan sisäilman laatuaheikentäviä tekijöitä tai sisäilman laatuun liittyvää oireilua. Kaikissa kohteissa on tehtyennen tutkimuksia korjauksia tai laajennuksia, joiden puutteellisella toteutuksella on jokoollut sisäilman laatua heikentäviä vaikutuksia tai heikentäviä tekijöitä ei ole onnistuttukorjaamaan.

Rakennusliittymien kohdalla todettiin monenlaisia ongelmia. Laajennusten yhteydessäovat liittymien kohdalla olleet vanhat ulkoseinät muuttuneet väliseiniksi. Liittymien koh-dalla todettiin koholla olevia rakennekosteuksia, kosteusvaurioita ja ilmavuotoja raken-teiden kautta.

Ilmavuodot ovat merkittävä tekijä arvioitaessa rakenteissa olevien vaurioiden, haitta-aineiden tai esimerkiksi eristekuitujen merkitystä sisäilman kannalta. Kaikissa esimerk-kikohteissa havaittiin ilmavuotoja, joilla oli merkitystä sisäilman laatua merkittävästi hei-kentävänä tekijänä.

Molemmissa tutkituissa palvelutalossa oli käytetty riskirakenteeksi jo kauan sitten tun-nistettua valesokkelirakennetta. Toisessa tutkituista palvelutaloista oli valesokkelia käy-tetty vielä 2000-luvulla toteutetussa laajennuksessakin. Molemmissa kohteissa todettiinvalesokkelirakenteessa mikrobivaurioita ja rakenteiden kautta havaittiin ilmavuotoja, joi-den mukana saattaa sisäilmaan kulkeutua mikrobiperäisiä epäpuhtauksia.

Korjaukset ja laajennukset tehdään usein tutkimatta olemassa olevia rakenteita ja nii-den vaurioita riittävän tarkasti, minkä vuoksi korjaustyö saattaa epäonnistua niin pa-hoin, että jo korjattuja rakennuksia joudutaan korjaamaan kalliisti hyvinkin nopeasti uu-delleen. Kohteiden kunto tulisikin arvioida ennen suurempia korjauksia aina riittävänkattavilla tutkimuksilla.

ASIASANAT:

Sisäilma, peruskorjaus, korjausrakentaminen, laajennus, kosteusvaurio, ilmavuoto,korjaussuunnittelu


Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä.


Timo Hautalampi

MATTERS THAT WEAKEN THE QUALITY OFINDOOR AIR THAT SHOULD BE MORECAREFULLY CONSIDERED IN RENOVATION ORENLARGEMENT OF A BUILDING- Observations made on field studies

This thesis is based on indoor and moisture technology condition surveys carried out in sevenprojects in which it was suspected that factors reducing the quality of indoor air or symptoms re-lated to the quality of indoor air were present. In all projects, repairs or extensions had beenmade prior to the studies. Such measures had either reduced the quality of indoor air or failed torepair the factors deteriorating the quality of indoor air.

Many kinds of problems were detected in terms of structural joints. In the case of extensions,walls which had previously been exterior walls had now become intermediate walls. Elevatedstructural moisture, moisture damage and air leaks through structures were observed at thejoints.

Air leaks are a significant factor in the assessment of the effect damage, harmful substances or,for example, insulation fibres included in the structures in terms of the indoor air. In all the sitesstudied, air leaks were observed which significantly reduced the quality of indoor air.

The fake plinth structure had been used in both of the assisted living homes inspected. Thisstructure was identified a long time ago as a risk structure. In one of the assisted living homesinspected, the fake plinth had even been used in the extension implemented in the 2000s. Atboth sites, microbe damage was observed in the fake plinth structures. There were also airleaks through the structures, which may lead to microbial impurities in the indoor air.

Repairs and extensions are often executed without adequately assessing the existing structuresand their damage. As a result, the repairs may fail to such a degree that even already repairedbuildings need to be repaired again at a high cost after a short period of time. The condition ofsites should therefore always be assessed by means of sufficiently comprehensive studies be-fore any major repairs.

KEYWORDS:

Indoor air, renovation of buildings, enlargement of buildings, moisture damages, air leaks,planning of repairs

SISÄLTÖ

1 JOHDANTO 7

2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA VERTAILUARVOT 8

2.1 Kohteissa käytettyjä tutkimusmenetelmiä ja vertailuarvoja 8

3 TUTKIMUSKOHTEET 12

3.1 Koulu 1 12

3.2 Päiväkoti 1 13

3.3 Koulu 2 13

3.4 Palvelukeskus 1 14


3.6 Opisto 14

3.7 Vastaanottorakennus 15

4 TUTKIMUSKOHTEIDET KESKEISET SISÄILMAA HEIKENTÄVÄT TEKIJÄT 16

4.1 Koulu 1 16

4.2 Päiväkoti 1 16

4.3 Koulu 2 17



4.6 Opisto 20

4.7 Vastaanottorakennus 21

5 KESKEISET TEKIJÄT, JOIHIN PITÄISI KIINNITTÄÄ ENEMMÄN HUOMIOTAKORJAUKSISSA TAI LAAJENNUKSISSA 22

5.1 Laajennusosien liittymät vanhoihin rakenteisiin 22

5.2 Ilmavuodot rakenteiden kautta sisäilmaan 31

5.3 Palvelutyyppisten rakennusten valesokkelirakenteet 48

5.4 Puutteelliset lähtötiedot ja suunnitelmat peruskorjauksessa ja laajennuksissa 56

6 JOHTOPÄÄTÖKSET 63

LÄHTEET 65

KUVAT

Kuva 1. Eri aikoina rakennettujen osien liitoskohta (merkitty sinisellä soikiolla)koulussa 1. 22Kuva 2. Avauksesta R14 havaittiin, että liikuntasalin ulkoseinästä on selkeä ilmayhteysporrashuoneeseen entiseen ulkoseinään tehdyn oviaukon epätiiviiden liittymien kautta.

23Kuva 3. Koulussa 1 on alkuperäisen 1950-luvun rakennuksen viereen rakennettuneljän luokkahuoneen laajennusosa 2000-luvun alussa. 24Kuva 4. Ikkunat ovat lähes vesikaton tasalla 25Kuva 5. Ulkoseinään tehtiin avaus ilmanvaihtokonehuoneen kohdalle. Ylösnostonpellitystä ja kermikatetta on lovettu ulkovuorauksen pystykoolauksen kohdalla (nuoli).

25Kuva 6. Liitoskohtaan sisätilojen puolelta tehty rakenneavaus. 26Kuva 7. Palvelukeskuksen osasto, joka koostuu vanhasta rivitalosta ja siihen kiinnirakennetusta lisäosasta. 26Kuva 8. Entisellä ulkoseinälinjalla todettiin paikoitellen huoneiden oviaukoissakohonneita kosteuksia. 27Kuva 9. Vanhaa valesokkelirakennetta entisen ulkoseinän kohdalla. Kohdassa oli suorailmayhteys alapohjan leca-sorakerrokseen. 27Kuva 10. Entisellä ulkoseinälinjalla todettiin kohonneita kosteuksia mm. käytävälletehdyn aukon kohdalla. Eri aikoina rakennettujen osien liitos on merkitty siniselläsoikiolla. 28Kuva 11. Entinen ulkoseinä on muuttunut väliseinäksi. Seinän rakenteet ovatennallaan. Valesokkelin eristetilasta tai sokkelihalkaisun eristetilasta (nuolet) todettiinilmavuotoa huonetilaan päin. 29Kuva 12. Uuden ja vanhan osan liittymässä havaittiin kosteusjälkiä uudella puolellayläpohjan höyrynsulun päällä. 29Kuva 13. Ilmavuodon tutkiminen merkkisavulla. 31Kuva 14. Esimerkkikuva ilmavuotojen tutkimisesta kahdella eri merkkiaineella kahdestaeri päästöpaikasta tutkittavaan huonetilaan. 33Kuva 15. Ryömintätilan alipaineistuspuhallin oli irronnut. 34Kuva 16. Vaiheessa 2 oleva ryömintätila, jonne ei ollut kulkua ja jota ei ollutalipaineistettu. 34Kuva 17. Ryömintätilaan ei ollut kulkua. Tilan pohjalla oli runsaasti rakennusjätettä jaalapohjan muottilaudat olivat paikoillaan. 35Kuva 18. Aulan alapohjaan tehtyrakenneavaus. Avauksessa todettiin läpilahonnuttaalapohjan puurunkoa. 36Kuva 19. Kuitusementtilevyn takana todettiin rakennustyöselostuksesta poiketenkaksinkertainen puurunko, jonka uloimmasta välistä lämmöneristeet puuttuivatpaikoitellen. 37Kuva 20. Ulkoseinän puurungossa ja runkojen välissä olevassa kovalevyssä havaittiinkosteusjälkiä ja paikoin näkyvää mikrobikasvua. 38Kuva 21. Ilmaa todettiin virtaavan alapohjan alta huoneeseen alapohjan ja ulkoseinänliittymästä sekä ulkoseinän pistorasioiden ja ikkunaliittymien kautta. 39Kuva 22. Vanhassa osassa ilmavuotoa alapohjasta todettiin ainoastaan pienellämatkalla kiviaineisen väliseinän ja alapohjan liittymästä. 40Kuva 23. Vanhalla puolella todettiin ilmavuotoa viemärin tarkastusluukun reunoilta,luukun reunoja ei ole tiivistetty (vasen kuva). Uudella puolella luukun reunat onmassattu ja ilmavuotoa havaittiin pistemäisesti kohdista, joissa massaus ei ollut tiivis(oikea kuva). 41

Kuva 24. Uudella puolella avattiin viemäreiden tarkastusluukkuja. 41Kuva 25. Yläpohjan eristetilasta todettiin virtaavan ilmaa käytävän puolella väliseinän jayläpohjan höyrynsulkumuovin epätiiviistä liitoksesta sekä taukotilan kohdalla myösväliseinän pistorasian ja valokatkaisijan kohdalta. 42Kuva 26. Asuinhuoneen kohdalla ilmavuotoa todettiin yläpohjan eristetilasta huoneensisäkaton ja väliseinän liittymästä sekä mm. valaisimen kohdalta. 43Kuva 27. Ylemmän välipohjan laudoitus ja puurakenteet olivat suurelta osin mustuneitaja lahoja. Taukotilan kohdalla välipohjan puurakenteissa ja tiilimuurauksessa havaittiinvalkoista sienirihmastoa, katkokääpää. 44Kuva 28. Maapohjaisen kellaritilan lattialla havaittiin näkyvää kosteutta jamikrobikasvua. 45Kuva 29. Osassa tiloja havaittiin hyvin voimakasta kreosootin hajua, jonka lähde onrakenteissa oleva pikisively. 45Kuva 30. Tiloissa havaittiin katkaistuja putkieristeitä, jotka sisältävät todennäköisestiasbestia. 46Kuva 31. Kellarin katossa eli ensimmäisen kerroksen lattiassa oli runsaasti läpivientejä.

46Kuva 32. Vastaanottohuoneen lattiaan tehdyssä avauksessa havaittiin kermiin käärittypuinen lämmityskanava. Avauksesta tuli voimakas kreosootin haju. 47Kuva 33. Periaatekuva valesokkelirakenteesta. Kuva on Kosteus- ja hometalkoidenopetusmateriaalista ”Tunnista ja tutki riskirakenne, Pientalojen riskirakenteet” 49Kuva 34. Rakenneavauksessa todettiin ulkoseinän jatkuvan alapohjan alle jaalajuoksun sijaitsevan noin 20 cm maanpinnan alapuolella. 50Kuva 35. Potilashuoneen valesokkelin taustapinnassa havaittiin härmettä jaavauksessa aistittiin mikrobiperäistä hajua. 50Kuva 36. Laajennusosien seinärakenteen avauksessa puisen alajuoksun takana näkyisokkelihalkaisun EPS-eriste. 51Kuva 37. 1990-luvun piirustuksessa on esitetty valesokkelirakenne ja sokkelinhalkaisunalareunan putkitus (merkitty punaisella soikiolla). 52Kuva 38. 2000-luvun piirustuksessa on esitetty laajennuksen sokkelihalkaisun putkitus(merkitty punaisella soikiolla). 52Kuva 39. Vanhan puolen sokkelin alareunassa on tummia kohtia yleisesti pihanpuolella sekä syöksytorvien kohdalla. 53Kuva 40. 1990-luvun osan sokkelissa on etupihan puolella yleisesti kosteusjälkiä jatummumista syöksytorvien kohdalla. 53Kuva 41. Yhdessä ulkoseinän rakenneavauksessa havaittiin kalkkihärmää valesokkelintaustapinnassa. 54Kuva 42. Uudemman puolen ulkoseinien avauksissa havaittiin yleisesti ilmavuotoihinviittaavaa tummumista eristeissä sekä muutamassa avauksessa valesokkelintaustapinnassa kosteuteen viittaavaa kalkkihärmää. 55Kuva 43. Uudemman puolen ulkoseinän avauksessa havaittiin näkyvää mikrobikasvuavalesokkelin pinnassa sekä tuulensuojalevyn taustapinnassa. 55Kuva 44. Palopermannon rakenneavauksessa havaittiin paperissa mikrobikasvua.Lahoa puurakennetta havaittiin kahdessa avauksessa. 58Kuva 45. Yläpohjan epätiiviitä läpivientejä ilmanvaihtokonehuoneeseen ja alakatonpäälle varissutta yläpohjaneristettä toisen kerroksen huonetilassa. 59

7

HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISPALVELUT HY+:N JA TURUN AMK:NOPINNÄYTETYÖ | RAKENNUSTERVEYSASIANTUNTIJA -KOULUTUS 2015-2017

1 JOHDANTO

RTC Vahanen Turku Oy:n parin viime vuoden aikana tekemistä sisäilma- ja kosteus-teknisistä kuntotutkimuksista valittiin tähän opinnäytetyöhön muutamia kohteita. Kai-kissa kohteissa on tehty joko erilaisia peruskorjauksia tai rakennuksiin on rakennettuyksi tai useampia laajennusosia. Kaikki tutkimuskohteet ovat julkisia rakennuksia.

Kohteet eivät edusta tavanomaista rakennuskantaa, koska kaikissa kohteissa on vähin-täänkin epäilty olevan sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä tai sisäilman laatuun liittyvääoireilua. Tässä opinnäytetyössä ei pyritä luettelemaan kaikkia mahdollisia sisäilman laa-tua heikentäviä tekijöitä, vaan tarkoitus on keskittyä muutamaan seikkaan, joita tekijänkokemuksen perusteella ei yleisesti osata ottaa riittävästi huomioon rakennusten perus-korjauksessa tai laajennuksessa.

Kirjoittaja toimii tiimipäällikkönä RTC Vahanen Turku Oy:n rakennusfysiikkatiimissä ja ontoiminut yhtenä tutkimustiimin jäsenenä kaikissa kohteissa, joiden tutkimuksista tämäopinnäytetyö on koostettu.

8


2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA VERTAILUARVOT

2.1 Kohteissa käytettyjä tutkimusmenetelmiä ja vertailuarvoja

Tutkimuskohteissa käytettiin kuhunkin kohteeseen tarpeelliseksi nähtyjä tutkimusmene-telmiä, joita on tässä luetteloituna. Kaikissa kohteissa ei käytetty kaikkia tässä lueteltujatutkimusmenetelmiä.

Rakenneavaukset

Avauksia tehtiin, jotta päästiin tarkastamaan rakennekerroksia ja niiden kuntoa sekäkosteusvauriokohdissa mahdollisten vaurioiden ja kosteuslähteiden tarkastamiseksi.Rakenneavaukset ja niiden paikkaukset teki tilaajan edustaja.

Pintakosteuskartoitus

Kenttätutkimuksissa käytettiin kivirakenteiden kosteuden arvioinnissa Gann HydrotestLG2. ja siihen liitettyä sähkönjohtavuuteen perustuvaa pintakosteusilmaisinta LB 70,jonka antamalla lukemalla ei ole yksikköä. Mitattaessa saatu tulos on suuntaa-antava.Asteikko muodostuu lukemista 0...170. Pintakosteusilmaisin kuvaa rakenteen kosteuttaenimmillään noin 2-3 cm syvyyteen asti. Ilmaisimesta saatu lukema riippuu myös tar-kasteltavasta materiaalista.

Piikkikosteusmittaukset

Puu- ja levyrakenteiden kosteuden arvioinnissa käytettiin sähkönjohtavuuteen perustu-vaa piikkikosteusmittaria Trotec T510, joka ilmaisee rakenteen kosteuden painopro-sentteina.

Ilman kosteusmittaus ja viiltomittaus

Ilman ja lattian pintarakenteiden alla olevaa kosteustilannetta selvitettiin rakenteen ly-hytkestoisen suhteellisen kosteuden mittausmenetelmällä. Lattian pintarakenteen allavallitsevan ilman suhteellisen kosteuden mittaus tehtiin ns. viiltomittauksena, jossa lat-tiapinnoitteeseen tehdään viilto halutulle kohdalle ja lattiapinnoite irrotetaan mittapäänvaatimalta matkalta alustastaan. Viiltoon asennetaan Vaisala Oy:n valmistama HMP42-kosteus- ja lämpötilamittapää. Tehty viilto sekä viillon ja mittapään rajapinta tiivistetäänkittaamalla siten, että tehty viilto on täysin vesihöyryntiivis. Mittapään annetaan tasaan-tua päällysteen alla vallitseviin olosuhteisiin vähintään 15 minuuttia. Mittauksissa käy-tettiin Vaisala HMI41 -lukulaitetta. Mittauksissa käytetyt kosteus- ja lämpötilamittapääton kalibroitu Vahanen Oy:n mittapäiden kalibrointijärjestelmällä noin 4 kk välein.

Rakennekosteuden mittaus porareikämenetelmällä

Tutkittaviin materiaaleihin porattiin kuivamenetelmällä 16 mm poranterällä reikä, johonasennettiin ulkomitaltaan 16 mm paksu holkki. Porareiän ja putken liitos sekä putkensuu tiivistettiin höyrytiiviiksi. Ennen holkin asennusta reikä puhdistettiin huolellisesti po-rauspölystä reikään mahtuvalla suuttimella. Porauksen jälkeen reiän annettiin tasaan-tua yli 72 tuntia. Mittausanturien asennuksen jälkeen anturin annettiin tasaantua yli tun-nin ajan putkessa vallitseviin olosuhteisiin ennen mittaustulosten lukemista.

9


Betonirakenteiden suhteellisen kosteuden mittauksissa käytettiin Vaisala Oy:n valmis-tamia HMP44 -kosteus- ja lämpötilamittapäitä. Sisäilman suhteellisen kosteuden jalämpötilojen mittaukset tehtiin samalla kalustolla. Mittauksissa käytetyt kosteus- ja läm-pötilamittapäät on kalibroitu Vahanen Oy:n mittapäiden kalibrointijärjestelmällä noinneljän kuukauden välein.

Mikrobinäytteet materiaalista

Rakenteista, joista haluttiin arvioida niissä mahdollisesti esiintyvä mikrobikasvu, otettiinmateriaalinäytteet. Otetut näytteet viljeli (25 °C, 7-14 vrk) ja analysoi Turun yliopistonaerobiologian yksikkö. Kasvatuksen jälkeen syntyneiden pesäkkeiden määrät laskettiinja sienet tyypitettiin.

Analyysissä käytetty mikrobikasvun runsauden mukainen asteikko (- ei kasvua / (+) yk-sittäinen pesäke / + vähän kasvua / ++ kohtalainen kasvu / +++ runsas kasvu / ++++erittäin runsas kasvu / Y ylikasvu) on vain suuntaa antava.

Uusimmissa kohteissa on tehty lisäksi Valviran asumisterveysasetuksen mukaisestimateriaalinäytteen suoramikroskopointi viljelytuloksen ollessa alle määritysrajan tai sil-loin, kun näytteessä esiintyy vain yksittäisiä pesäkkeitä .

Asbestinäyte materiaalista

Materiaaleista, joista haluttiin tietää, sisältävätkö ne asbestia, otettiin materiaalinäyt-teitä. Näytteet analysoi valo- tai elektronimikroskoopilla Asbe Oy.

Asbestinäytteet pinnoilta

Muovipussiin pyyhintämenetelmällä kerätty pölynäyte tai edustava osa siitä suodatettiintislatulla vedellä kalvosuodattimelle. Näyte analysoitiin elektoronimikroskooppia ja sii-hen liitettyä energiadispersiivistä spektrometriä käyttäen.

Tuloksista on ilmoitettu, sisältääkö näyte asbestikuitua (+) vai ei (-). Näytteet analysoiTyöterveyslaitos.

Pölynäyte tuloilmakanavistosta

Tuloilmakanavistoon kertyneestä pölystä otettiin näyte nurinpäin käännettyyn Minigrip-pussiin. Näytteen pölykoostumuksen analysoi Työterveyslaitos elektronimikroskoopilla.Näytemenetelmälle ei ole olemassa vertailuarvoja.

Painesuhteet ja ilmavuotojen tutkiminen merkkisavulla

Rakennuksen ja rakenteiden ilmavirtauksia sekä rakennuksen hetkellisiä painesuhteitatarkasteltiin merkkisavun avulla.

Hetkellisiä painesuhteita mitattiin myös manometrilla Swema Air 3000.

Ilmavuotojen tutkiminen merkkiainekokeella

Rakennuksessa tapahtuvia hallitsemattomia ilmavuotoja tutkittiin merkkiainekokeenavulla. Merkkiainekaasuna käytettiin vedyn (5 %) ja typen seosta. Mahdollisia ilmavuo-tokohtia tutkittiin merkkiaineanalysaattorilla Inficon Sensistor XRS9012.

10


Ilmanvaihto

Tulo- ja poistoilmavirtoja mitattiin manometrilla Swema Air 3000 ja termoanemometri-anturilla SWA031 sekä näihin liitetyillä Kimo-anemometritorvilla K35 ja K75.

Hiilidioksidi

Ilman hiilidioksidipitoisuutta mitattiin olosuhdeanturilla Delta Ohm HD21AB17. Suomenrakentamismääräyskokoelman osan D2 mukaan ilman hiilidioksidipitoisuuden tulee ollanormaalissa käyttötilanteessa enintään 1200 ppm. Asumisterveysasetuksen mukaansisäilman hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy, jos pitoisuus on 2 100 mg/m3

(1 150 ppm) suurempi kuin ulkoilman hiilidioksidipitoisuus.

Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) ilmasta

Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden näytteet kerättiin huoneilmasta Tenax-TA-adsorp-tioputkeen. Kerätyt yhdisteet analysoitiin kaasukromatografisesti, käyttäen termo-desorptiota ja massaselektiivistä ilmaisinta. Yhdisteiden pitoisuudet on ilmoitettu mikro-grammoina yhdistettä kuutiometrissä ilmaa (µg/m³). Näytteet analysoi Metropolilab Oytai Työterveyslaitos.

Sosiaali- ja terveysministeriön viitteellinen ohjearvo sisäilman haihtuvien orgaanistenyhdisteiden pitoisuudeksi on < 600 µg/m³ ja tavanomaiseksi pitoisuudeksi mainitaan200-300 µg/m³ (STM 2009). STM:n ohjearvo on tarkoitettu kaikille sisäympäristöille,mukaan luettuina kodit (ei kuitenkaan teollisuuskiinteistöt).

Työterveyslaitoksen viitearvo toimistotyyppisille työpaikoille on 250 µg/m³. Suomessatoimistotyyppisessä työympäristössä pitoisuudet ovat yleensä 50-250 µg/m³.

Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden tulkinnassa kokonaispitoisuuksia (TVOC) olennai-sempia ovat ne yksittäiset yhdisteet, jotka viittaavat poikkeavaan lähteeseen tai jotkavoivat aiheuttaa oireilua pieninäkin pitoisuuksina. Tästä syystä VOC-pitoisuuksia onaina tarkasteltava tapauskohtaisesti. Työterveyslaitoksen tulkinnan mukaan vaikka yh-teispitoisuus olisi pieni, mutta yksittäisen yhdisteen pitoisuus alkaa olla tuloksissa sel-västi vallitseva, 20-30 µg/m3-tasolla, on yhdisteen päästölähde syytä jäljittää tarkemminja ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin.

Uusimmissa tutkimuksissa on tuloksia verrattu Asumisterveysasetuksen soveltamisoh-jeessa (vuodelta 2016) määritettyä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoi-suuden toimenpiderajaa 400 µg/m3 ja yksittäisille yhdisteille määritettyjä toimenpide-rajoja.

PAH-yhdisteet

Polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen (PAH) mittausmenetelmässä ilmanäytteestäanalysoidaan EPA:n (Yhdysvaltojen ympäristönsuojeluvirasto) priorisoimat 16 PAH-yh-distettä. Höyryinä esiintyvät PAH-yhdisteet kerätään virtausnopeudella0,1 – 1,0 l/min adsorptioputkeen (Orbo 43). Määritysraja 10 l näytteelle on n. 0,1 µg/m3

ja 100 l näytteelle n. 0,01 µg/m3.

Hiukkasiin sitoutuneet PAH-yhdisteet kerätään virtausnopeudella 1 – 20 l/min lasikui-tusuodattimelle. Määritysraja 100 l näytteelle on noin 0,01 µg/m3 ja 1000 – 10000 lnäytteelle n. 0,001 µg/m3.

11


Analyysiä varten yhdisteet uutetaan keräimestä liuottimella ja määritetään käyttäenGC/MS-laitteistoa.

Työpaikkojen sisäilman tavoitetasoksi naftaleenille Työterveyslaitos on esittänyt pitoi-suutta 2 µg/m3 (hajua ei saa esiintyä).Vuoden 2016 asumisterveysasetuksessa on naf-taleenin toimenpiderajaksi määritetty 10 µg/m3 (hajua ei saa esiintyä).

12


3 TUTKIMUSKOHTEET

Tämä lopputyö pohjautuu seitsemässä eri kohteessa tehtyihin tutkimuksiin. Kohteet onvalittu RTC Vahanen Turku Oy:ssä muutaman viime vuoden aikana tutkituista raken-nuksista. Kohteissa on tehty joko kattava sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus taisuppeampi, ei koko rakennusta kattava osittainen sisäilmatutkimus. Kohteet on valittusiten, että niistä löytyy keskeisiä sisäilman laatuun heikentävästi vaikuttavia tekijöitä,joita tekijän kokemuksen perusteella ei ole osattu ottaa riittävästi huomioon rakennus-ten peruskorjauksessa tai rakennusten laajennuksessa.

Tutkimuskohteita ei mainita tässä lopputyössä nimeltä, koska kukin raportoitava kohdeon valittu tähän työhön edustamaan kohdetta, jossa on kullekin kohteelle tyypillisiä si-säilman laatua heikentäviä tekijöitä. Kaikissa kohteissa on tehty joko erilaisia peruskor-jauksia tai rakennuksiin on rakennettu yksi tai useampia laajennusosia. Kaikki tutkimus-kohteet ovat julkisia rakennuksia.

Kohteiksi valittiin kaksi koulurakennusta, yhdessä kohteessa toimii päiväkoti, kahdessaon vanhusten tai kehitysvammaisten palvelutoimintaa, yhdessä kohteessa toimii opistoja yksi kohteista toimii vastaanottotiloina.

3.1 Koulu 1

Tutkimuskohteena oli koulu, jonka ensimmäinen vaihe on rakennettu 1950-luvun lo-pussa. Sitä on laajennettu toisella vaiheella 1970-luvulla ja kolmannella vaiheella 1980-luvulla. Ensimmäistä vaihetta on lisäksi laajennettu 2000-luvun alussa. Rakennusta onmuokattu moneen otteeseen laajennustöiden yhteydessä. Näistä tärkeimpänä mainitta-koon toisen vaiheen kattomuodon muutos tasakatosta harjakatoksi 1980-luvulla. Toistavaihetta on laajennettu ottamalla ulkokatosten alla olevia tiloja käyttöön.Rakennuksen vesikatot ovat pääosin maalattua, melko loivaa konesaumapeltiä. Yläpoh-jan rakenne vaihtelee eri rakennusosissa, mutta kaikissa osissa yläpohja on betonira-kenteinen. Alapohjat ovat betonirakenteisia, osassa rakennusta alapohja on maanvas-tainen, osassa rakennusta alapohjan alla on ryömintätilaa. Kaikkiin ryömintätiloihin ei olepääsyä eikä kaikkia ryömintätilallisia osuuksia ollut tiedossa tutkimuksia aloitettaessa.Ulkoseinät ovat joko tiili-villa-tiili -rakenteisia tai betoni-eriste-tiili -rakenteisia. Ikkunoidenväleissä ja yläpuolella on osin puurakenteisia seinäosuuksia. Rakennuksessa on koneel-linen tulo- ja poistoilmanvaihto.Rakennukseen tehtiin sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus vuonna 2012. Syynätehtyyn tutkimukseen oli kohteessa koettu sisäilmaan liitetty oireilu. Vuoden 2012 tutki-musten jälkeen koululla oli tehty joitain korjauksia, mutta oireilu koulussa oli jatkunut siitähuolimatta.Rakennuksessa merkittävimmät tehdyt toimenpiteet vuoden 2012 tutkimuksen jälkeenolivat alapohjan tiedossa olevien ryömintätilojen alipaineistukset, joilla oli tähdätty siihen,että alapohjista ei kulkeutuisi epäpuhtauksia koulun tiloihin. Osa toteutetuista alipaineis-tuksista ei kuitenkaan ollut toiminut suunnitellusti. Muilta osin valtaosa aiemmassa tutki-muksessa esitetyistä jatkotoimenpidesuosituksista oli edelleen tekemättä.

13


Vuonna 2015 tehtyjen jatkotutkimusten tavoitteena oli kartoittaa, mitä korjauksia koulullaoli tehty ja miten ne olivat onnistuneet sekä mitkä mahdollisesti aikaisemin havaitsemat-tomat tekijät voisivat selittää rakennuksessa edelleen koettua oireilua. Tutkimuksen olitarkoitus toimia koulun korjaussuunnittelun lähtötietoina.

3.2 Päiväkoti 1

Tutkimuskohteena oli päiväkoti, joka oli rakennettu 1900-luvun alkupuolella, tarkka ra-kentamisajankohta ei ollut tutkimusta tehdessä tiedossa. Matalampi osa rakennusta onrakennettu myöhemmin eikä myöskään sen rakentamisajankohta ollut tarkasti tiedossa.Rakennuksessa on rivipeltikate, vesikattoa on eri tasoilla. Ulkoseinät ovat tiilirakenteisia,sokkeli on tehty lohkotuista luonnonkivistä. Ulkoseinät on lisäeristetty ulkopuolelta toden-näköisesti 1980-luvulla. Ylä- ja välipohjissa on turve-eristeet ja kantavat rakenteet ovatbetonia. Rakennuksen alapohjan alla on hyvin matala ryömintätila, betonilaatta, turve-eriste ja puulattia, jonka päälle on valettu betonilaatta todennäköisesti 1980-luvun perus-korjauksen yhteydessä. Alapohjan kantava rakenne ei varmuudella selvinnyt tehdyistäpienistä rakenneavauksista. Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto,joka on peräisin 1980-luvulta. Rakennus on ollut monessa käytössä vuosien varrella.Vuonna 2015 rakennuksen alakertaa on osin saneerattu ja tiloissa on tehty joitain tila-muutoksia ja niihin liittyneitä pintamateriaalien uusimisia. Muutoin tilat olivat pääosin1980-luvulla tehdyn saneerauksen aikaisella tasolla. Saneerattuihin tiloihin muutti päi-väkoti. Tilojen käyttäjät alkoivat kokea pian muuton jälkeen rakennuksessa oleiluun lii-tettyjä oireita. Päiväkoti muutti pois tiloista alkuvuodesta 2016. Rakennusta oli aikaisem-min tutkittu useamman tekijän toimesta, mutta selkeää syytä koetuille sisäilmaan liite-tyille oireille ei ollut löydetty.

3.3 Koulu 2

Tutkimuskohteena oli koulu, jonka ensimmäinen osa on rakennettu 1960-luvun alussa jajota on laajennettu 1960-luvun lopulla ja 1990-luvun lopussa. Rakennus on vanhoiltaosilta 2-kerroksinen ja viimeisimmän laajennuksen osalta 1-kerroksinen. Rakennuksenvanhempien osien runko koostuu betonisista pilareista ja palkeista. Ulkoseinät ovat si-säpuolelta betonia, ulkopuolella on puurunko, mineraalivillaeriste ja levyverhous. Maan-vastaiset seinät ovat betonia. Alapohja on betonia ja eristeenä on käytetty lastuvillalevyä,jota on käytetty myös maanvastaisten seinien yläosissa. Alapohjan alla on paikoitellenputkikanaaleja, joihin ei ole kulkua. Rakennuksessa on harjakatto ja katemateriaalina onkonesaumattu pelti. Yläpohja on puurakenteinen.

Laajennusosan runko koostuu betonisista pilareista ja palkeista. Alapohja on betonia jayläpohja betonista ontelolaattaa. Katemateriaalina on sirotepintainen huopakate. Ulko-seinissä on pääosin tiili-mineraalivilla-tiili -rakenne ja julkisivuissa on rappauspinta. Ikku-noiden alla ja päällä julkisivuissa on lautaverhous. Rakennuksessa on koneellinen tulo-ja poistoilmanvaihto. Laajennusosan ilmanvaihtokone on 1990-luvun lopulta ja vanhanosan ilmanvaihto on kokonaisuudessaan uusittu 1990-luvun puolivälissä tehdyssä pe-

14


ruskorjauksessa. Muuta vanhan puolen tekniikkaa on uusittu 1990-luvulla tehdyssä re-montissa, osa tekniikasta on kuitenkin alkuperäistä. Laajennusosan tekniikka on alkupe-räistä.

3.4 Palvelukeskus 1

Tutkimuskohteena oli palvelutalo, jonka rakennukset ovat olleet alun perin kolme erillistärivitaloa, joita on myöhemmin laajennettu ja liitetty toisiinsa. Rakennuksen vanhin osa onrakennettu 1970-luvun alussa. Tämä osa on ollut alun perin kaksi erillistä rivitaloa, jotkaon vuonna 1990-luvun puolivälissä kytketty toisiinsa ja joita on laajennettu toisen pitkänsivun matkalta. Tämä osa on liitetty vuonna samaan aikaan rakennettuun laajennuk-seen. 1990-luvun puolivälin laajennus ja alun perin 1980-luvulla rakennettu rivitalo onliitetty toisiinsa yhdyskäytävällä. 1980-luvun rivitalo-osassa sijaitsee kaksi osastoa, joistatoinen oli otettu pois käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi. Rakennuksen kaikissa osissaon puurunko ja alapohja on betonirakenteinen. Julkisivut ovat pääosin lautaverhottuja,päätyseinissä on tiilimuuraus. Kattomuotona on joko harjakatto, tasakatto tai pulpetti-katto. Katemateriaalina on pääosin konesaumattu pelti ja tasakaton osalla kermikate.Rakennuksessa on pääosin koneellinen poistoilmanvaihto ja osin koneellinen tulo- japoistoilmanvaihto, jotka ovat pääosin 1990-luvulta.

3.5 Palvelukeskus 2

Ensimmäinen osa on rakennettu 1980-luvun lopussa ja rakennusta on laajennettu en-simmäisen kerran 1990-luvun alussa. 2000-luvulla rakennusta on laajennettu vielä muu-tamilla tiloilla. Rakennus on puurunkoinen ja tiiliverhottu. Ulkoseinien alaosissa on vale-sokkeli kaikissa rakennuksen osissa. Alapohjana on kantava betonilaatta, joka on eris-tetty alapuoleltaan EPS:llä, alapohja on maata vasten. Vesikatto on harjakatto ja kate-materiaalina on betonitiili. Pääosassa palvelukeskuksen asuinhuoneita on koneellinenpoistoilmanvaihto ja raitisilmaventtiilit ikkunoiden yhteydessä. Muissa osissa rakennustaon koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Kanavat ja puhaltimet ovat pääosin alkuperäi-siä.

3.6 Opisto

Tutkimuskohde on rakennettu 1930-luvun lopulla ja siinä on toiminut aiemmin kirjasto.Nykyiseen käyttöönsä opetustiloiksi rakennus on saneerattu noin 10 vuotta sitten, jolloinkiinteistön aumakaton tiilikate uusittiin ja asennettiin koneellinen tulo- ja poistoilmanvaih-tojärjestelmä toiseen ja kolmanteen kerrokseen ja rakennettiin pieni laajennusosa. Ra-kennuksen 1. ja 2. kerroksen ilmankosteutta säädellään tuloilmaa kosteuttamalla. Kella-rikerroksessa on erillinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Rakennus on tiilirunkoinen ja maan-varaisesti anturoille perustettu. Remonttien yhteydessä kellaritilojen seinät on lisäeris-tetty sisäpuolelta ja levytetty kipsilevyllä. Rakennuksen sadevesijärjestelmä on uusittutiilikatteen saneerauksen yhteydessä. Väli- ja yläpohjissa on turve-eristys.

15


Noin 10 vuotta sitten valmistuneen remontin jälkeen kiinteistössä on sattunut ainakinkolme merkittävää vesivuotoa. Räystäskourun vuodon korjaustoimissa pääsisäänkäyn-nin puoleisen nurkan julkisivurappaus on uusittu neljä vuotta sitten koko korkeudeltaan.Kolme vuotta sitten ullakon iv-konehuoneen lattiakaivo tukkeutui ja tuloilman kostuttimenviemäröintivesi kasteli alapuolisia tiloja. Vuosi sitten kevättalvella vettä valui uudissiiveneteiseen todennäköisesti kattopellin ylösnoston epätiiveyskohdasta. Rakennuksessatyöskentelevät olivat kokeneet tilassa sisäilmaan liitettyä oireilua, minkä vuoksi toimintaoli siirretty väliaikaisesti pois rakennuksesta.

3.7 Vastaanottorakennus

Tutkimuskohteena oli 1800-luvun lopulla rakennetun vastaanottorakennuksen ensim-mäisen kerroksen tilat, joissa on koettu sisäilmaan liitettyä oireilua. Rakennus on kolmi-kerroksinen ja siinä on lisäksi kellaritiloja. Rakennuksen runko on massiivitiilirakentei-nen. Julkisivut on pääosin rapattu ja maalattu. Välipohjat ovat puurakenteisia ja puueris-teisiä. Kellarikerroksen katossa on tiiliholvaus. Rakennuksessa on harjakatto ja katema-teriaalina konesaumattu pelti. Rakennus on peruskorjattu noin 10 vuotta sitten.

16


4 TUTKIMUSKOHTEIDET KESKEISET SISÄILMAAHEIKENTÄVÄT TEKIJÄT

Tutkimuskohteissa on tehty kattavat tutkimukset sisäilman laatuun vaikuttavista teki-jöistä ja tutkimuksista on laadittu tutkimusraportit jatkotoimenpidesuosituksineen. Tässäkappaleessa on esitelty lyhyesti pääasialliset havainnot sisäilman laatua heikentävistätekijöistä.

4.1 Koulu 1

Vanhimman, 1950-luvulla rakennetun osan, merkittävimmät sisäilman laatua heikentä-vät tekijät olivat kellarin maanvastaisten seinien kosteusvauriot, ilmavuodot ryömintäti-lasta koulun tiloihin ja ensimmäisen kerroksen luokkatilan paikallinen kosteusvauriosyöksytorven kohdalla.1970-luvun laajennuksen merkittävimmät sisäilman laatua heikentävät tekijät olivat ilma-vuodot ulkoseinien rakenteiden kautta, aikaisemmista kattovuodoista aiheutuneet kor-jaamattomat kosteusvauriot ja ilmavuodot ryömintätiloista huonetiloihin. Osaa ryömintä-tiloista ei löydetty ensimmäisessä tutkimuksessa puuttuvien rakennepiirustusten vuoksi.Ryömintätiloissa on purkamattomia, kosteusvaurioituneita muottilautoja ja ryömintäti-loista todettiin ilmavuotoja koulun tiloihin. Yläpohjassa havaittiin kastuneita eristeitä ra-kenteen sisään jätetyn vanhan vesikaton kermin alla ja yläpohjan sisäpinnassa. Ulkosei-nien tiilimuurauksessa havaittiin paljon halkeamia, joita oli tiivistetty elastisella massalla.1980-luvun laajennuksessakin havaittiin monia sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä.Merkittävimmät niistä olivat vanhojen vesivuotojen puutteelliset korjaukset, ilmavuodotulkoseinistä ja ryömintätiloista sisätiloihin ja paikalliset yläpohjan vauriot kattovuotokoh-dissa. Sadevesiä ei ole kaikin osin ohjattu pois rakennuksen seinustoilta ja vesi lammi-koituu rakennuksen matalan sokkelin vierustoille. Kellarikerroksen väestösuojatiloissaalapohjan kosteus oli koholla useissa huoneissa ja lattiamateriaaleissa oli selkeitä mik-robivaurioita.2000-luvun alussa tehty rakennusosa on rakennettu kiinni 1950-luvun osaan pitkän sei-nän matkalta. Tässä osassa todettiin kahden luokkahuoneen lattioissa kohonneita kos-teuksia paikallisilla alueilla. Toisessa luokassa lattian linoleummatossa ja tasoitteessatodettiin viitteitä mahdollisesta kosteusvaurioon viittaavasta mikrobikasvusta. Luokka-huoneista mitatut ilman VOC-pitoisuudet olivat tavanomaisiaMitatut ilmanvaihdon ilmavirrat poikkesivat paikoin runsaastikin suunnitteluilmavirroistarakennuksen kaikissa osissa.

4.2 Päiväkoti 1

Merkittävin sisäilmaa heikentävä tekijä on alapohjan mikrobivauriot sekä ryömintätila,joista ilmavuotojen mukana kulkeutuu todennäköisesti mikrobiperäisiä epäpuhtauksia si-säilmaan. Alapohjan mikrobivaurioituneissa eristeissä todettiin mikrobilajistoa, jotka voi-vat tuottaa toksisia yhdisteitä. Lisäksi sisäilmaa heikentäviä tekijöitä ovat paikallisten ve-

17


sivuotojen seurauksen mikrobivaurioituneet seinä- ja kattotasoitteet sekä väli- ja yläpoh-jan eristetilojen mikrobivauriot, jotka ovat aiheutuneet osin vesikattojen vuodoista ja osinvuodoista, joiden syy ei enää selvinnyt mm. tehtyjen tilamuutosten vuoksi. Ilmanvaihdontodettiin olevan myös riittämätön nykyiseen käyttötarkoitukseen.

Alapohjan kantavasta rakenteesta ei saatu varmuutta, mutta todennäköisesti kantavarakenne on puuta ja siinä todettiin lahoa satunnaisesti valitussa avauskohdassa. Lahonlisäksi alapohjan eristeissä todettiin merkittäviä mikrobivauriota. Ryömintätilassa havait-tiin tummuneita muottilautoja ja tilan tuuletuksen todettiin olevan riittämätön. Lisäksi ryö-mintätilan tuuletusluukut ovat nykyisellään niin matalalla, että pintavedet voivat osin va-lua ryömintätilaan. Alapohjan kautta todettiin tapahtuvan ilmavuotoja merkittävällä laa-juudella sisäilmaan.

Julkisivuissa todettiin lähinnä räystäsvuodoista ja itäsivun sisäänkäyntien ulkoportaidenpuutteellisista liittymistä johtuvia rappausvaurioita.

Vesikattoja on kolmella eri tasolla. Matalat vesikatot ovat vuotaneet korkean osan liitty-mistä ja vuodoista on aiheutunut mikrobi- ja lahovaurioita yläpohjaan. Monitoimitilan sii-ven vesikatossa todettiin puutteita ylösnostoissa ja katon reikiä oli paikattu pienillä pai-koilla. Korkean osan vesikatolla todettiin painumista.

Rakennuksen sisäpinnoilla, mm. kattoja seinäpinnoissa sekä ikkunasmyygeissä, todet-tiin kosteusjälkiä ja osassa jälkien kohdalla todettiin viitteitä aktiivisesta mikrobikasvustasekä mikrobilajistoa, joka voi tuottaa toksisia yhdisteitä. Näytteiden perusteella käytetyttasoitteet ovat herkästi kosteudesta mikrobivaurioituvia. Vesivuotoja on tapahtunut myösvälipohjan läpi, jolloin välipohjan eristeet ovat paikoin myös vaurioituneet.

Mitatuissa ilmavirroissa todettiin puutteita kummassakin kerroksessa, ilmamäärät olivatpääsääntöisesti liian pieniä. Alakerrassa toimineen päiväkodin kohdalla todettiin lisäksipuutteita päätelaitteiden sijoittelussa tehtyjen tilamuutosten seurauksena. Ilmanvaihto-kanavana on käytetty osin taipuisaa alumiiniputkea, jossa todettiin reikiä ja jonka puh-distaminen on hankalaa. Ilmanvaihtokoneessa todettiin kuitulähteitä ja otetuissa kana-vapölynäytteissä esiintyikin mineraalikuituja.

4.3 Koulu 2

Merkittävimmät tutkimuksessa esiin tulleet sisäilmaa heikentävät tekijät ovat vanhallapuolella alapohjan ja siihen liittyvien seinärakenteiden alaosien maakosteudesta aiheu-tuneet kosteus- ja mikrobivauriot, vesikatonvuodoista aiheutuneet yläpohjan kosteus-vauriot sekä ilmanvaihdon puutteet. Laajennusosassa merkittävimmät sisäilmaa heiken-tävät tekijät ovat tutkimusten aikana todettu ilmanvaihdon rikkoutuminen (ollut mahdolli-sesti rikki koko syksyn), vanhan osan liittymien kosteudesta aiheutuneet mikrobivauriotsekä ilmavuodot rakennuksen eri aikaan rakennettujen osien liitoskohdassa vanhoistahuonokuntoisista ulkoseinärakenteista sisäilmaan.

Alapohjassa todettiin vanhan osan puolella laajalti kosteutta ja siitä aiheutuneita mikro-bivaurioita. Kosteutta todettiin myös kastuneeseen alapohjaan liittyvien seinien ja pila-reiden alaosissa. Alapohjasta ja sen alla olevasta putkikanaalista havaittiin myös ilma-vuotoreittejä sisäilmaan. Ilmavuotojen mukana sisäilmaan voi kulkeutua mikrobiperäisiäepäpuhtauksia. Laajennusosan alapohjassa todettiin reuna-alueilla viitteitä alapohjankastumisesta tai hitaammasta kuivumisesta ja vaurioitumista kosteuden seurauksena.

18


Teknisentyön varaston, tekstiilityön luokan ja esikoulun eteisen kohdalla todettiin paikal-lisesti myös nykyisellään kohonnutta kosteutta muovimattojen alla.

Ulkoseinärakenteen todettiin olevan huonossa kunnossa vanhalla puolella ja sitä olikinpaikallisesti uusittu kaksi vuotta sitten. Seinän ulkopuolen puurungossa todettiin paikoi-tellen jopa lahoa ja levyrakenteissa näkyvää mikrobikasvua. Seinrakenteen vaurioita to-dettiin myös laajennusosan liittymiin jätetyissä vanhan osan ulkoseinärakenteissa.

Vesikaton todettiin olevan vanhalla osalla elinkaarensa päässä. Vesikatto on vuotanutuseasta kohdasta ja tutkimushetkelläkin todettiin muutama kattovuotokohta. Vuotojenseurauksena yläpohjan materiaaleja on mikrobivaurioitunut. Yläpohja on melko epätiivis,jolloin ilmavuodot yläpohjasta sisäilmaan ovat mahdollisia.

Ilmanvaihtojärjestelmässä todettiin merkittäviä puutteita. Näitä olivat mm. vanhan puolenpienet ilmavirrat, ilmanvaihdon paikallinen äänekkyys ja suodattimien ohivuodot. Lisäksitutkimushetkellä kummankin puolen ilmanvaihtokoneet olivat olleet jo jonkin aikaa epä-kunnossa ilman, että siitä oli tullut hälytystä.

4.4 Palvelukeskus 1

Rakennuksen eri osissa todettiin mittavia sisäilmaa heikentäviä tekijöitä useassa eri ra-kennusosassa. Rakennuksessa on tehty ajan kuluessa korjauksia, joiden yhteydessä eikuitenkaan ole huomioitu riskirakenteita ja niiden vaikutusta sisäilmaan eikä laajennus-ten liittymiä ole toteutettu huolella ja suunnitelmallisesti. Merkittävimpiä sisäilmaa hei-kentäviä tekijöitä olivat alapohjan kautta tapahtuvat ilmavuodot, vaurioituneet ulkosei-nien valesokkelirakenteet, jotka koskevat myös laajennuksen myötä väliseinäksi muut-tunutta entistä ulkoseinää, vesikattojen vuodot, jotka ovat kastelleet ulkoseiniä ja yläpoh-jaa sekä paikalliset kosteusvauriot alapohjassa.

Rakennuksen salaojien, sadevesiviemäröinnin ja jätevesiviemäröinnin kunnosta ja toi-minnasta ei ole kattavaa tietoa. Viitteitä puutteista on, sillä osassa tiloissa haisee viemäri,alapohjassa todettiin paikallisesti kosteutta ja yksittäisessä rännivesikaivossa havaittiinmyös salaojaputkia.

Alapohjan kautta todettiin tapahtuvan merkittäviä ilmavuotoja ulkoseinän ja entisen ulko-seinän kautta sisäilmaan kahdessa eri palvelukeskuksen osastossa. Alapohjassa todet-tiin lisäksi poikkeavaa kosteutta vanhalla ulkoseinälinjalla.

Ulkoseinissä todettiin riskirakenteita ja vaurioita kaikissa rakennuksen osissa. Molem-missa vanhemmissa osissa sekä 1990-luvun laajennuksissa on valesokkelirakennetta,joka itsessään on vaurioitunut ja jonka kautta vanhoissa osissa tapahtuu lisäksi ilmavuo-toa alapohjan alta sisäilmaan. Vanhempien osien kohdalla ulkoseinissä todettiin vauri-oita ulkoseinärakenteessa sekä lisäksi paikoitellen sisäverhouslevyjen alareunoissa,mahdollisesti liiallisten pesuvesien seurauksena. Uusimmassa osassa todettiin lisäksivesivuotoja toimistojen ikkunoiden kohdalla ja vanhimman osan ikkunat ovat yleisestihuonossa kunnossa.

Vanhimman osan kermikate on tullut elinkaarensa päähän. Uudempien peltikatteidenkohdalla todettiin puutteita vesikaton läpivienneissä ja pulpettikattojen kohdalla lisäksiylemmällä räystäällä, josta sadevedet pääsevät sisälle ja kastelevat seinä- ja yläpohja-

19


rakenteita. Yläpohjissa todettiin lisäksi viitteitä vanhoista kattovuodoista, jotka ovat kas-telleet sisäkattoja ja yläpohjan eristeitä. Yläpohjan höyrynsulkujen todettiin olevan kai-kissa rakennuksen osissa epätiiviitä läpivientien ja liittymien kohdalta. Yläpohjan liittymäentiseen ulkoseinään on vanhimpien osien laajennuksen yhteydessä toteutettu myöspuutteellisesti.

Märkätilojen kohdalla todettiin toistuvasti kosteutta lattiassa muovimaton alla, mukaanlukien vain muutama vuosi sitten korjattu saunaosasto ja pesula. Uusimmassa laajen-nuksessa sijaitsevan keittiön lattian massapinnoitteen todettiin olevan paikoin kopo.

Ilmanvaihdon säädöissä ja huollossa havaittiin puutteita. Rakennuksessa oleva poistoil-manvaihto yhdistettynä ikkunoiden yläkarmissa oleviin raitisilmaventtiileihin soveltuu hei-kosti paljon vuoteissa olevien vanhusten käytössä oleviin tiloihin raitisilmaventtiilien ai-heuttaman vetohaitan vuoksi.

4.5 Palvelukeskus 2

Tutkimuksessa esiin tulleet merkittävimmät sisäilmaa heikentävät tekijät ovat rakentei-den kautta tapahtuvat ilmavuodot, ilmanvaihdon puutteet, pihanpuoleisten ulkoseinienalaosien kosteus- ja mikrobivauriot, vanhan ja uuden osan liittymän kosteus- ja mikrobi-vauriot sekä muut paikalliset kosteusvauriot.

Alapohjassa todettiin paikallisesti kosteutta, joka keskittyi lähinnä märkätiloihin, uuden javanhan osan liittymään sekä paikallisesti uuden osan pihan puoleisen ulkoseinän vie-rustalle.

Ulkoseinissä on rakennuksen kaikkina aikoina rakennetuissa osissa riskialtis valesokke-lirakenne. Uuden puolen pihanpuoleisilla seinustoilla todettiin vaurioita seinärakenteenalaosissa ja viitteitä kosteudesta laajalti sokkelin ulkopinnassa. Merkittäviä vaurioita to-dettiin myös vanhan osan pihanpuoleisen sivun alaosassa. Muilla osin ei todettu merkit-täviä määriä kosteusvaurioon viittaavaa mikrobilajistoa.

Vanhan ja uuden osan liittymässä on entinen ulkoseinä, joka on muuttunut laajennuksenmyötä väliseinäksi. Liittymän kohdalla todettiin kosteutta alapohjassa, minkä todettiin viit-taavan maaperästä nousevaan kosteuteen. Seinän eristeiden ja valesokkelirakenteentodettiin olevan alkuperäisiä ja mm. sokkelihalkaisun kautta todettiin tapahtuvan ilma-vuotoa sisäilmaan. Yläpohjassa todettiin myös viitteitä vanhoista kattovuodoista liittymänkohdalla.

Uuden puolen uusitun vesikaton todettiin olevan hyvässä kunnossa. Vanhan vesikatonaikana on tapahtunut kattovuotoja ja näistä muutama oli vielä havaittavissa. Yläpohjanliittymien ja läpivientien todettiin olevan epätiiviitä.

Vanhan puolen vesikatto on alkuperäiskuntoinen ja sen aluskatteessa todettiin runsaastikosteusjälkiä ja näkyvää mikrobikasvua. Yläpohjassa ei ole höyrynsulkumuovia, vaanlevyrakenne, joka toimii höyrynsulkuna. On mahdollista, että sen läpi ja liitosten kauttapääsee kulkeutumaan liiallisia määriä huoneilman kosteutta, joka on kastellut aluskatettaläpivientien vuotojen lisäksi.

Vaikka joistakin wc- ja märkätiloista oli uusittu lattioita, todettiin myös näissä lattioissapoikkeavaa kosteutta.

20


Rakennuksessa todettiin useita kuitulähteitä, joita ovat mm. vanhan puolen akustiikkale-vyt, epätiiviit rakenteiden liittymät sekä uuden puolen tuloilmapäätelaitteiden akustointi-materiaalit.

Muutamasta tilasta otettiin VOC-ilmanäytteet tiloissa todettujen hajujen vuoksi. Näyt-teissä todettiin kahdessa uuden puolen asuinhuoneessa poikkeukselliset pitoisuudetmuovimattojen hajoamiseen viittaavaa 2-etyyli-1-heksanolia, vaikka alapohjissa ei to-dettu tutkimusten yhteydessä poikkeavaa kosteutta.

Ilmanvaihtokoneiden todettiin olevan sekä vanhalla että uudella puolella teknisen käyt-töikänsä lopussa. Ilmavirtojen todettiin poikkeavan eri puolilla rakennusta suunnitellusta.Poistoilmanvaihdon korvausilmaventtiilien aiheuttama veto heikensi asumisviihtyvyyttäasunnoissa.

4.6 Opisto

Tutkimuksessa merkittävimmät sisäilmaa heikentävät tekijät ovat kellarikerroksessa kos-teusvauriot alapohjassa, maanvastaisissa ulkoseinissä ja väliseinissä. Ensimmäisessäja toisessa kerroksessa merkittävimpiä tekijöitä ovat todetut välipohjien lahoja mikrobi-vauriot, räystäsvuodoista ja ilmanvaihtokonehuoneen vesivahingosta aiheutuneet mik-robivauriot seinä-, kattoja lattiapinnoissa sekä yläpohjan lahoja mikrobivauriot. Lisäksirakennuksen vinttitilassa, kellarikerroksessa ja paikoin ulkoseinien vierustoilla aistittiinPAH-yhdisteisiin viittaavaa hajua.

Kellarikerroksessa todettiin laajoja kosteusvaurioita alapohjassa, maanvastaisissa sisä-puolelta eristetyissä ulkoseinissä ja väliseinissä. Korkeat rakennekosteudet ovat aiheu-tuneet maaperästä perustusten ja alapohjan kautta kapillaarisesti nousevasta kosteu-desta, jota on edesauttanut salaojien ja sadevesiviemäröintien puutteet. Salaojat ja sa-devedet on johdettu samoihin kaivoihin ja putkia on tukkeutunut ja painunut kasaan laa-jalti.

Ensimmäisen ja toisen kerroksen ulkoseinien patterisyvennysten kohdalla havaittiinPAH-yhdisteisiin viittaavaa hajua ja ainakin yhdeksi hajun lähteeksi paljastui seinän tiili-muurauksen sisällä oleva pikipintainen puukuitulevy.

Ensimmäisen ja toisen kerroksen lattiat (välipohjat) ovat paikoitellen mikrobivaurioitu-neita ja toisen kerroksen välipohjassa todettiin lisäksi muutamassa kohdassa lahoa. Vä-lipohjien kautta tapahtuu ilmavuotoa sisäilmaan, jolloin eristetilan epäpuhtaudet voivatkulkeutua sisäilmaan.

Yläpohjassa todettiin lahoa ulkoseinän vierellä satunnaisesti valituissa avauskohdissa.Yläpohjan eristeen todettiin lisäksi mikrobivaurioituneen. Ilmanvaihtokonehuoneen koh-dalla yläpohjassa todettiin edelleen kosteutta aiemmin tapahtuneen vesivahingon jäljiltä.Yläpohjan kautta todettiin tapahtuvan myös ilmavuotoja sisäilmaan. Rakennuksen räys-täskourut ja syöksytorvet on upotettu rakenteiden sisään ja niitä voidaan pitää riskialt-tiina.

Rakennuksen pinnoilla havaittiin kosteusjälkiä ja aiemmin tehtyjen selvitysten ja nyt otet-tujen mikrobinäytteiden perusteella käytetyt sisäpintojen tasoitteet mikrobivauriotuvatkosteudesta.

21


Aulatiloissa havaitulle kemikaalimaiselle hajulle ei löytynyt tehdyissä mittauksissa sel-keää syytä, mutta aistinvaraisen tarkastuksen perusteella on syytä epäillä, että haju-lähde on käytetty muovimatto.

Ilmanvaihdon kostutusjärjestelmän viemäröinnin puutteet ovat aiheuttaneet vesivahin-gon. Kellarikerroksen tuloilmakoneen todettiin ottavan raitisilmaa osin portaan epäpuh-taasta alustilasta ja poistoilmakoneen todettiin myös puhaltavan osan jäteilmasta sa-maan puoliavoimeen alustatilaan.

4.7 Vastaanottorakennus

Merkittävimmät tutkimuksessa esiin tulleet sisäilmaan vaikuttavat tekijät ovat ensimmäi-sen kerroksen ja kellaritilojen välisen välipohjan kautta tapahtuvat ilmavuodot, raken-teissa käytetyt kreosoottipohjaiset vedeneristeet ja kermit, välipohjien ilmavuodot sekäpaikalliset lattioiden ja ulkoseinien kosteus- ja mikrobivauriot.

Tiloista otetuissa ilmanäytteissä ei todettu korkeita PAH-yhdisteiden pitoisuuksia, muttakreosoottipohjaisiin tuotteisiin viittaavaa hajua havaittiin kuitenkin useassa tilassa tutki-musten aikana. Kellaritiloissa havaittiin näkyvillä pinnoilla voimakkaasti kreosootilta hai-sevaa pikisivelyä ja ensimmäisen kerroksen lattian avauksessa havaittiin runsaastiPAH-yhdisteitä sisältävää kermiä, jota on käytetty alkuperäisen lämmitysjärjestelmänpuukanavien ulkopinnassa. Osassa ensimmäisen kerroksen tiloista havaittiin myös mik-robiperäistä hajua, jota havaittiin voimakkaana myös kellaritiloissa. Kellaritiloja oli pyrittyjo aiemmin alipaineistamaan, mutta alipaineistukseen käytetyn ilmanvaihtojärjestelmäntoiminnassa havaittiin olennaisia puutteita.

Muutaman yksittäisen huoneen lattioissa todettiin kohonneita ja paikoin jopa hyvin kor-keita rakennekosteuksia kohdissa, joissa ulkopuolelle on portaikot, jotka ovat todennä-köisesti edesauttaneet rakenteiden kastumista. Kohdissa todettiin kohonneita kosteus-arvoja myös sisäpuolen seinäpinnoissa. Vanhan umpeen rakennetun oviaukon kohdallatodettiin ulkoseinässä kosteus- ja mikrobivaurioita.

Poikkeavia hajua havaittiin myös alakattojen avauksissa. Saadun tiedon mukaan toi-sessa kerroksessa on tapahtunut vesivuoto noin viisi vuotta sitten, joka on saattanutvaurioittaa välipohjaa.

22


5 KESKEISET TEKIJÄT, JOIHIN PITÄISI KIINNITTÄÄENEMMÄN HUOMIOTA KORJAUKSISSA TAILAAJENNUKSISSA

Seitsemässä esimerkkikohteessa havaittiin monia sisäilman laatua heikentäviä teki-jöitä, joista osa johtuu esimerkiksi erilaisista vesivahingoista, mutta merkittävä osa onaiheutunut muista tekijöistä, joita ei ole otettu riittävästi huomioon rakennuksessa teh-dyissä kattavissa korjauksissa tai rakennuksen laajennuksessa. Tässä kappaleessa onkoottu yhteen tekijöitä, joita tulisi ottaa paremmin huomioon rakennusten peruskorjauk-sessa, laajennuksessa tai käyttötarkoitusta muutettaessa ja jotka yleisestikin jäävätliian vähälle huomiolle.

5.1 Laajennusosien liittymät vanhoihin rakenteisiin

Eri aikoihin rakennettujen osien liittymissä todettiin monenlaisia ongelmia. Laajennus-ten yhteydessä ovat liittymien kohdalla olleet vanhat ulkoseinät muuttuneet väliseiniksi.Usein vanhat ulkoseinät on jätetty joko sellaisenaan tai pienin muutoksin väliseiniksi.Tällöin rakenteet, jotka ovat aiemmin olleet yhteydessä ulkoilmaan, ovatkin sisäpintojenrakenteita.

Koulussa 1 on useita eri aikaan rakennettuja osia, sillä se koostuu neljänä eri ajankoh-tana rakennetuista rakennuksista. Rakennusten liittymissä havaittiin monia puutteita.Liittymien kautta todettiin merkkiaineella tehdyissä tarkasteluissa ilmavuotoa eristeti-lasta huoneilmaan. Vaiheiden 2 (1970-luvulta) ja 3 (1980-luvulta) liittymässä on van-hasta ulkoseinästä tullut väliseinä, johon on käytävän/porrashuoneen kohdalle tehtyaukko. Kuvassa 1 on pohjapiirustus liittymän kohdalta. Liittymään tehtiin rakenneavaus(merkitty kuvassa R14) vanhaan ulkoseinään. Avauksen vasemmalla puolella on osa 2ja oikealla uudempi osa 3.

Kuva 1. Eri aikoina rakennettujen osien liitoskohta (merkitty sinisellä soikiolla) kou-lussa 1.

Avauskohdan rakenne oli sisäpuolelta päin lueteltuna: kuitusementtilevy, XPS-eriste-levy ja puukoolaus sekä tiilimuuraus (vanhan ulkoseinän ulompi tiili). Ulkoseinän eriste-

23


tilan kohdalle oli liittymässä muurattu tiiliä, XPS-eriste oli muotoiltu melko tiiviisti paikoil-leen sopivaksi ja sisäpinnassa oleva kuitusementtilevy oli kiinnitetty paikoilleen ruuvaa-malla. Tehdyssä merkkiainekokeessa laskettiin liikuntasalin nykyiseen ulkoseinän eris-tetilaan merkkiainetta (merkitty kuvaan 1 sinisellä nuolella) ja eristetilasta todettiin sel-vät ilmavuodot käytävälle nykyiseen väliseinään tehdyn aukon kohdalta. Ulkoseinieneristeissä todettiin yleisesti viitteitä mikrobikasvusta.

Kuva 2. Avauksesta R14 havaittiin, että liikuntasalin ulkoseinästä on selkeä ilmayhteysporrashuoneeseen entiseen ulkoseinään tehdyn oviaukon epätiiviiden liittymien kautta.

Koulua 1 on laajennettu alkuperäisen 1950-luvun rakennuksen viereen 2000-luvunalussa. Laajennukseen on sijoitettu neljä luokkahuonetta. Ulkoseinästä väliseinäksi laa-jennuksen myötä muuttunut seinä on kuvassa 3 merkitty sinisellä soikiolla. Laajen-nusosa on kuvan yläreunassa.

Pitkästä yhteisestä seinälinjasta ei sinänsä todettu aiheutuvan haittaa tai riskiä sisäil-man laadulle, mutta tehtyä laajennusratkaisua ei voida pitää onnistuneena sen takia,että 1950-luvun rakennuksessa todettiin suuria korjaustarpeita, joiden korjaaminen tu-lee kohtuuttoman kalliiksi. Mikäli molemmat osat olisi päätetty purkaa, olisi neljän luok-kahuoneen laajennusosan käyttöikä jäänyt noin 15 vuoden mittaiseksi. Kumpaakaanvaihtoehtoa ei voida pitää taloudellisesti järkevänä.

24


Kuva 3. Koulussa 1 on alkuperäisen 1950-luvun rakennuksen viereen rakennettu nel-jän luokkahuoneen laajennusosa 2000-luvun alussa.

Koulun 2 ensimmäinen osa on rakennettu 1960-luvun alussa ja sitä on laajennettu1960-luvun lopulla ja vuosituhannen vaihteessa. Rakennus on vanhoilta osilta kaksiker-roksinen ja viimeisimmän laajennuksen osalta yksikerroksinen. Viimeisin matalampiosa on rakennettu kiinni vanhempaan 1960-osaan ja vanhemman osan entisestä ulko-seinästä on tullut väliseinää laajennusosan viiden luokkahuoneen ja erilaisten pienem-pien aputilojen kohdalla. Eri aikaan rakennettujen osien liitoksessa todettiin monia on-gelmia.

Viimeisimmän laajennusosan ja vanhemman osan liittymästä on saadun tiedon mu-kaan valunut lumien sulamisvesiä alapuolisiin tiloihin. Laajennusosan vesikaton liitty-mässä havaittiin mahdollisia vuotopaikkoja vanhemman osan toisen kerroksen ikkunoi-den ja ilmanvaihdon raitisilmasäleikön kohdalla. Vesikaton ylösnosto ikkunoiden koh-dalla on olemattoman pieni. Ikkunan vesipellin liittymä ikkunan karmiin ei ole tiivis. Ke-väisin tapahtuneiden vesivuotojen johdosta lunta on kolattu talvisin pois seinän viereltä.Vanhan ulkoseinän rakenteissa havaittiin runsaita kosteusjälkiä liittymän kohdalle ma-talamman laajennusosan katolle tehdyn rakennusavauksen kohdalta.

25


Kuva 4. Ikkunat ovat lähes vesikaton tasalla

Kuva 5. Ulkoseinään tehtiin avaus ilmanvaihtokonehuoneen kohdalle. Ylösnoston pelli-tystä ja kermikatetta on lovettu ulkovuorauksen pystykoolauksen kohdalla (nuoli).

Samaan liitoskohtaan tehtiin rakenneavaus myös sisätilojen puolelta. Avauksesta ha-vaittiin, että vanhasta ulkoseinästä oli poistettu ulkopuolen puurakenteet ja eristeet kan-tavaan betonirakenteeseen saakka. Sisäpuolen rakennusavauksista havaittiin, että liit-tymän kohdalla vanhan ulkoseinän puurakenteet oli poistettu laajennusosan yläpohjanalapinnan tasolle saakka. Kuvassa 6 nähdään laajennusosan rungon betonisista pila-reita ja palkkeja sekä katkaistuja vanhan ulkoseinän puurakenteita ja eristeitä. Kovale-vyssä havaittiin samoja kosteusjälkiä kuin vesikaton yläpuolelle vastaavaan kohtaantehdyssä avauksissakin havaittiin. Avauksen kohdalla ei ollut lainkaan ilman- tai höy-rynsulkua ja seinärakenteen kautta on avoin ilmayhteys seinärakenteen kautta ikku-naliittymiin ja räystäälle. Kohdassa havaittiin erittäin voimakas vuotoilmavirtaus sisätilo-jen suuntaan, joka osaltaan johtui rikkoutuneesta tuloilmakoneesta, jonka vuoksi laa-jennuksen tilat olivat poikkeuksellisen alipaineisia. On todennäköistä, että vuotoilmavir-ran mukana kulkeutui mikrobiperäisiä epäpuhtauksia sisäilmaan.

26


Kuva 6. Liitoskohtaan sisätilojen puolelta tehty rakenneavaus.

Palvelukeskus 1 on alun perin koostunut kolmesta erillisestä rivitalosta, jotka on myö-hemmin yhdistetty toisiinsa rakentamalla alkuperäisten rakennusten väliin ja kylkiin li-säosia.

Kuvassa 7 on pohjapiirustus osastosta, jossa huoneet 1 – 5 ovat alkuperäistä rivitaloa.Käytävä ja sen toisella puolella olevat tilat ovat laajennusosaa. Käytävän ja huoneiden1-5- välissä oleva väliseinä on vanhaa ulkoseinää (merkitty sinisellä soikiolla).

Kuva 7. Palvelukeskuksen osasto, joka koostuu vanhasta rivitalosta ja siihen kiinni ra-kennetusta lisäosasta.

Oviaukkojen kohdilla todettiin vanhalla ulkoseinälinjalla myös monin paikoin kohonneitakosteusarvoja. Tehdyissä porareikä- ja viiltokosteusmittauksissa todettiin suhteellisen

27


kosteuden olevan korkea kohdissa, jossa todettiin kohonneita kosteusarvoja. Viiltomit-tausten tulokset ylittivät lähes kaikissa näissä kohdissa muovimattojen yleisen kriit-tiseksi katsotun suhteellisen kosteuden RH 85 % ja olivat paikoin erittäin korkeita (jopaRH 98 %). Entisen väliseinän aukotusten kohdalla todetut kohonneet kosteudet viittasi-vat alapohjan alta nousevaan kosteuteen, joka kerääntyy tiiviiden muovimattopäällys-teiden alle.

Entiseen ulkoseinään on jätetty vanha valesokkelirakenne, jonka kautta on suora il-mayhteys alapohjan leca-sorakerrokseen. Uudemman puolen yläpohjan höyrynsulkuaei ollut liitetty entiseen ulkoseinään ja liittymässä havaittiin selviä ilmavuotoja yläpoh-jasta huonetilojen suuntaan. Vanhan ulkoseinälinjan kohdalta todettiin merkkisavullaselviä ilmavuotoja alapohjasta huonetilojen suuntaan. Alapohjan alta leca-sorakerrok-sesta ja sen alta maaperästä tapahtuvien ilmavuotojen mukana sisäilmaan kulkeutuuhyvin todennäköisesti mikrobiperäisiä epäpuhtauksia. On myös mahdollista, että ylä-pohjankin kautta sisäilmaan kulkeutuu vuotoilmavirran mukana epäpuhtauksia, esimer-kiksi eristekuituja tai mikrobiperäisiä epäpuhtauksia vanhoista ulkoseinien eristeistä.

Kuva 8. Entisellä ulkoseinälinjalla todettiin paikoitellen huoneiden oviaukoissa kohon-neita kosteuksia.

Kuva 9. Vanhaa valesokkelirakennetta entisen ulkoseinän kohdalla. Kohdassa oli suorailmayhteys alapohjan leca-sorakerrokseen.

28


Palvelukeskuksessa 2 todettiin pintakosteusilmaisimella vain muutamissa kohdissakohonneita kosteusarvoja. Märkätiloja lukuunottamatta nämä kaikki sijaitsivat eri aikaanrakennettujen osien liittymässä. Käytävällä vanhan ulkoseinän (nykyisin väliseinä) koh-dalla todettiin kohonneita pintakosteusarvoja ja kohtaan tehtiin kosteusmittaukset ra-kenteen kosteuden varmistamiseksi. Rakenteen suhteellinen kosteus oli korkea kaikillamittaussyvyyksillä. Mittaustulokset vaihtelivat RH 93 % ja RH 98 % välillä. Myös takka-huoneessa todettiin vanhan ulkoseinälinjan vieressä korkeaa rakennekosteutta. Mit-taustulosten perusteella on oletettavissa, että kosteus nousee kapillaarisesti maape-rästä.

Kuva 10. Entisellä ulkoseinälinjalla todettiin kohonneita kosteuksia mm. käytävälle teh-dyn aukon kohdalla. Eri aikoina rakennettujen osien liitos on merkitty sinisellä soikiolla.

Entiseen ulkoseinään tehtiin kaksi rakenneavausta ja seinärakenteen todettiin olevansama kuin ulkoseinässä. Materiaaleja ei ole vaihdettu seinän muuttuessa ulkoseinästäväliseinäksi. Seinän lämmöneristeessä havaittiin ilmavuotoihin viittaavaa tummumistaja ilmaa todettiin virtaavan molemmissa avauksissa alajuoksun alta, todennäköisestisokkelihalkaisusta, jonka EPS-eriste näkyi. Sisäverhouskipsilevyn alareunassa havait-tiin toisessa avauksessa hieman värimuutosta (punerrusta) ja toisessa avauksessakosteusjälkiä. Sisäverhouslevystä otettiin toisesta avauksista mikrobinäyte ja tuulen-suojamineraalivillasta molemmista avauksista Kipsilevyn viljelytulokset viittasivat mikro-bikasvustoon materiaalissa. Tuulensuojalevyn viljelytulokset eivät viitanneet mikrobi-kasvustoon kummassakaan avauksessa.

29


Kuva 11. Entinen ulkoseinä on muuttunut väliseinäksi. Seinän rakenteet ovat ennal-laan. Valesokkelin eristetilasta tai sokkelihalkaisun eristetilasta (nuolet) todettiin ilma-vuotoa huonetilaan päin.

Alakattoa avattiin uuden puolen käytävältä rakennusosien liittymän vierestä. Kohdassahavaittiin kosteusjälkiä höyrynsulun päällä. Käyttäjät eivät olleet raportoineet kohdassatapahtuneesta vesivuodosta, joten on mahdollista, että kosteusjäljet ovat peräisin ra-kentamisen ajalta.

Kuva 12. Uuden ja vanhan osan liittymässä havaittiin kosteusjälkiä uudella puolella ylä-pohjan höyrynsulun päällä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että laajennusosien liittymissä todettiin monenlaisia on-gelmia. Laajennusten yhteydessä ovat liittymien kohdalla olleet vanhat ulkoseinätmuuttuneet väliseiniksi. Usein vanhat ulkoseinät on jätetty joko sellaisenaan tai pieninmuutoksin väliseiniksi. Tällöin rakenteet, jotka ovat aiemmin olleet yhteydessä ulkoil-maan, ovatkin sisäpintojen rakenteita. Vanhan ulkoseinän rakenteissa voi olla ulkosei-nässä normaaliksi katsottavaa mikrobikasvua (esimerkiksi tuulensuojan ulkopinnalla),mutta jonka ei voi katsoa olevan hyväksyttävää ollessaan suorassa ilmayhteydessä si-säilmaan.

30


Laajennusten kohdalla uuden ja vanhan osan liittymien tarkka suunnittelu jää usein te-kemättä kokonaan tai tulee tehtyä puutteellisesti ja liittymien toteutus ratkaistaan useintyömaalla, jolloin monia sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä jää vaille riittävää huo-miota. Laajennusosan höyryn- tai ilmansulun liittymiä vanhoihin rakenteisiin ei tästäjohtuen useimmiten toteuteta riittävän tiiviisti.

Seinärakenteiden kautta tapahtuu usein ilmavuotoja esimerkiksi sokkelihalkaisun taiseinän tuuletusraon kautta. Rakennukset ovat useinmiten hieman alipaineisia ja ilma-virtaukset tapahtuvat rakenteesta sisätilojen suuntaan. Vanhoissa rakenteissa saattaaolla esimerkiksi kosteusvaurioita, joista sisäilmaan saattaa päästä mikrobiperäisiä epä-puhtauksia.

Työmaan aikainen sadesuojaus on voitu tehdä puutteellisesti ja rakennustyön aikanarakenteet pääsevät kastumaan. Tästä huolimatta esimerkiksi kastuneita eristeitä eiuseinkaan vaihdeta eikä kastuneiden rakenteiden mahdollisia vaurioita tarkasteta.

Usein liittymissä todetaan alapohjassa vanhan sokkelirakenteen kohdalla poikkeavaakosteutta, joka voi johtua esimerkiksi siitä, että vanhan ulkoseinän kohdalla kosteuspääsee nousemaan kapillaarisesti vanhaa sokkelirakennetta pitkin aina alapohjan pin-tarakenteisiin saakka (esimerkiksi muovimatto). On todennäköistä, että salaojien toteu-tuksessa ja toiminnassa on myös puutteita liittymien kohdilla.

Voidaan todeta, että laajennusosien liittymien toteuttaminen on haasteellista. Liittymiinpitäisikin kiinnittää aikaisempaa selvästi enemmän huomiota ja liittymien rakennusfysi-kaalinen toiminta suunnitella tarkasti. Suunnitelmat liittymien kohdalla on suositeltavaatehdä huomattavasti yksityiskohtaisemmin kuin esimerkkikohteissa on tehty. Rakentei-den kunnon tutkiminen ja vaurioituneiden materiaalien uusiminen on tärkeä ja esimerk-kikohteissa havaittiin useissa kohteissa vaurioituneita, uusimatta jääneitä materiaaleja.Liittymien rakennusaikaiseen suojaaminen on myös tehtävä huolella, jotta rakenteet ei-vät pääse kastumaan rakennustyön aikana.

Kirjoittajan mielestä olisi useinkin viisasta minimoida laajennusosien ja vanhojen raken-nusten liitospinta-alat ja liittää rakennukset toisiinsa esimerkiksi käytävien tai portaikko-jen avulla. Näin voitaisiin vähentää riskialttiiden rakenteiden määrää.

Rakennuksissa, joissa on tehty laajennuksia, saatetaan todeta vanhemmissa osissamerkittäviä korjaustarpeita melko piankin uuden laajennuksen teon jälkeen, varsinkinjos vanhemman osan mahdollisia vaurioita ei ole tutkittu ja huomioitu laajennustöidenyhteydessä. Joissakin tilanteissa aiemmin rakennettua osaa ei välttämättä olisi järke-vää korjata, vaan purku ja uuden osan rakentaminen olisi perusteltua. Mikäli eri raken-nusosat on rakennettu kiinni toisiinsa, on vanhemman rakennusosan purkaminen kui-tenkin usein vaikeaa tai ainakin kustannukset ovat kohtuuttoman suuret. Kahden hyvineri aikoihin rakennetun osan liittämistä toisiinsa ei tulisikaan toteuttaa, ellei olla varmojasiitä, että vanhempi osa on kattavien tutkimusten perusteella hyväkuntoinen tai van-hempaan osaan tehdään peruskorjaus, jonka jälkeen voidaan vanhemman osan käyt-töiän olettaa olevan lähellä uudisosan käyttöikää.

31


5.2 Ilmavuodot rakenteiden kautta sisäilmaan

Rakenteiden kautta tapahtuvat ilmavuodot ovat haitallisia, koska ilmavuotojen mukanasisäilmaan saattaa kulkeutua esimerkiksi mikrobiperäisiä epäpuhtauksia, mineraalikui-tuja eristeistä tai PAH-yhdisteitä vanhoista materiaaleista.

Ilmavuodot rakenteiden kautta sisäilmaan riippuvat pääosin kahdesta tekijästä. Raken-teessa on oltava jokin ilmankulkureitti, jonka kautta ilman liike on mahdollista ja lisäksion oltava ilman liikettä aiheuttava paine-ero rakenteen yli.

Kaikissa seitsemässä esimerkkikohteessa todettiin ilmavuotoja rakenteiden kautta si-säilmaan. Karkeimmat ilmavuodot voidaan todeta merkkisavulla ja taskulampulla laske-malla hyvin hitaalla nopeudella merkkisavua oletettuun ilmavuotopaikkaan. Useimmitenkokeita tehdään merkkisavulla tilojen ollessa normaalissa käytössä. Merkkisavun käyt-töä ilmavuotojen havaitsemiseen rajoittavat esimerkiksi huoneessa tapahtuvat ilmavir-taukset, kuten tuloilmasuihkun osuminen tutkittavaan kohtaan tai lämpöpattereista taikylmistä ikkunoista aiheutuvat konvektiovirtaukset. Myös ikkunoiden tilkeväleistä tapah-tuvia ilmavuotoja on vaikea erottaa ikkunankarmin ja ikkunanpuitteen välistä tapahtu-vasta, suoraan ulkoilmasta tapahtuvasta ilmavuodosta. Mittaajan liikkumisesta aiheu-tuva ilman liike tai mittaajan huoneilmaa lämpimämmän vartalon synnyttämä ylöspäinsuuntautuva ilmavirtaus voivat aiheuttaa virhetulkintoja. Merkkisavulla havaituista ilma-vuodoista ei aina voida päätellä, mistä ilmavuoto on peräisin. Esimerkiksi jalkalistan ta-kaa virtaavasta ilmasta ei aina voida tietää, tapahtuuko ilmavuoto alapohjasta vai ulko-seinärakenteesta. Ilmavuotojen tutkiminen merkkisavulla on yksinkertaisuudestaanhuolimatta ammattitaitoa vaativaa ja ilmavuodon todentaminen maallikolle voi olla vai-keaa.

Kokeet eivät aiheuta haittaa tilojen normaalille käytölle. On kuitenkin huomattava, ettämerkkisavua ei saa kulkeutua palohälyttimiin, sillä merkkisavu saattaa aiheuttaa palo-hälytyksen. Merkkisavukokeiden suorittaminen on nopeaa ja edullista, joten se puolus-taa paikkaansa kartoitusten apuvälineenä.

Kuva 13. Ilmavuodon tutkiminen merkkisavulla.

Ilmavuotoja voidaan tutkia myös merkkiainetekniikalla. Nykyisin yleisin tapa on käyttäämerkkiainekaasuna vedyn (5 %) ja typen seosta. Mahdollisia ilmavuotopaikkoja tutki-

32


taan kannettavalla merkkiaineanalysaattorilla, joka antaa äänimerkin merkkiainetta ha-vaitessaan. Näillä laitteilla ei saada merkkiaineen pitoisuutta selville. Laitteiden herk-kyyttä voidaan yleensä säätää.

Merkkiainemenetelmää voidaan käyttää joko tutkittaessa ilmavuotoja normaaleissakäyttöolosuhteissa (paine-ero rakenteen yli on käyttötilanteen ja sääolosuhteiden mu-kainen), jolloin saadaan selville, tapahtuuko ilmavirtauksia mittausajankohtana vallitse-vissa olosuhteissa. Haittapuolena on se, että paineolosuhteet voivat vaihdella voimak-kaastikin esimerkiksi ulkolämpötilan tai tuulen vaikutuksesta. Ehkä yleisin tapa tehdämerkkiainekokeita on aikaansaada keinotekoisesti paine-ero tutkittavan rakenteen yli,jolloin ilmavuotojen olemassaolo riippuu vain siitä, onko rakenteessa ilmankulkureittejä,jotka mahdollistavat ilmavuodot. Merkkiainemenetelmän käyttö on tarpeen esimerkiksitilanteessa, jossa rakenteesta on löydetty vaurioita tai haitta-aineita, jolloin ilmavuoto-jen mukana saattaa sisäilmaan päästä epäpuhtauksia. Merkkiainemenetelmää käyte-tään myös tiivistyskorjausten onnistumisen arvioimiseen. Merkkiainemenetelmän käyttötiivistyskorjausten laadunvarmistukseen on ohjeistettu RT-kortissa RT 14-11197 (Ra-kenteiden ilmatiiveyden tarkastelu merkkiainekokein, vuodelta 2015).

Nykyisin harvemmin käytössä oleva menetelmä tutkia ilmavuotoja on laskea merkkiai-netta vakionopeudella esimerkiksi ryömintätilaan ja tutkia pitoisuutta yläpuolella ole-vassa tilassa esimerkiksi vuorokauden ajan, jolloin saadaan selvitettyä vuotoilmavirto-jen olemassaolo koko vorokauden aikana. Menetelmä edellyttää herkkää merkkiai-neanalysaattoria, jolla merkkiainepitoisuudet voidaan tallentaa määrävälein.

Vakiopäästön vuoksi ryömintätilaan muodostuu aikaa myöden vakiopitoisuus. Pitoisuu-den vakioitumista voidaan nopeuttaa sekoittamalla ilmaa puhaltimella. Ryömintätilaanmuodostuva pitoisuus mitataan (pitoisuudeksi pyritään saamaan esimerkiksi 100 ppm,merkkiaineena esimerkiksi rikkiheksafluoridi). Tämän jälkeen pitoisuutta mitataan tutkit-tavassa tilassa jatkuvatoimisesti. Myös tutkittavien tilojen välisen paine-eron mittaami-nen on hyödyllistä, mutta ei ilmavuotojen toteamisen kannalta välttämätöntä.

Mittalaitteena voidaan käyttää esimerkiksi fotoakustista kaasuanalysaattoria, jonka ha-vaintoraja rikkiheksafluoridille on hyvin alhainen (luokkaa 0,1 ppm). Tämän menetel-män etuna on se, että voidaan havaita ilmavuodot esimerkiksi yöaikaan, jolloin raken-nus yleensä on alipaineisimmillaan. Yöajan alipaineisuuden aiheuttaa usein yleisilman-vaihdon toimiminen pienellä teholla tai sen ollessa kokonaan sammutettuna ja wc-tilo-jen poistojen oleminen kuitenkin toiminnassa täydellä teholla. Mikäli mitataan merkkiai-nepitoisuutta huoneen yleisilmassa, ei luonnollisestikaan saada selville vuotoilmareittiä,mutta saadaan kuitenkin selville, kuinka iso osa huoneilmasta on peräisin esimerkiksiryömintätilasta. Vuotoilmapaikat on mahdollista tässäkin tapauksessa selvittää, josvuodot tapahtuvat tutkijan ollessa kohteella, koska näytteitä ilmasta voidaan ottaa ole-tetuista vuotopaikoista. Analysaattoreilla voidaan saada mittaustulos tyypillisesti noinminuutin väliajoin. Haittapuolena on menetelmän kalleus, koska kallista merkkiainettakuluu paljon, analysaattorit ovat kalliita ja työaikaa kuluu paljon. Kuvassa 20 on esitettymitattuja huoneilmapitoisuuksia tilanteessa, jossa merkkiainekaasuina on käytetty ilo-kaasua (päästö ulkoseinän eristetilaan) ja rikkiheksafluoridia (päästö ryömintätilaan).Ulkoseinän eristetilasta peräisin olevaa ilmaa todettiin huoneessa jatkuvasti. Ryömintä-tilasta ilmavuotoa tapahtui yleisilmanvaihdon ollessa sammuksissa klo 17 – 06. Jatku-vatoimisella merkkiainemenetelmällä voidaan pitoisuuden alenemasta ilmanvaihdon

33


käynnistyessä laskea esimerkiksi huoneen ilmanvaihtokerroin. Kuvassa 20 esiteyty esi-merkkidatat ovat kirjoittajan vuonna 2006 tekemästä merkkiainekokeesta

Kuva 14. Esimerkkikuva ilmavuotojen tutkimisesta kahdella eri merkkiaineella kahdestaeri päästöpaikasta tutkittavaan huonetilaan.

Koska ilmavuotoja todettiin kaikissa tutkituissa kohteissa lukuisista paikoista, on tähänlopputyöhön kerätty vain mielenkiintoisimpia vuotopaikkoja, jotka ovat merkityksellisiäsisäilman laadun kannalta.

Koulussa 1 oli ryömintätiloja alipaineistettu vuoden 2012 tutkimuksen jälkeen. Toimen-piteillä oli tähdätty siihen, että alapohjista ei kulkeutuisi epäpuhtauksia koulun tiloihin.Toimenpiteet olivatkin aluksi tuntuneet onnistuneilta eikä ryömintätilojen yläpuolisissatiloissa raportoitu poikkeavan runsasta oireilua. Kun kolmen vuotta myöhemmin tehtiinjatkotutkimuksia, havaittiin oireilun jälleen lisääntyneen yhden ryömintätilan alueellakoulurakennuksen ensimmäisessä, 1950-luvun lopulla rakennetussa vaiheessa. Ryö-mintätilojen alipaineistuksen toimivuutta arvioitiin mittaamalla huonetilan ja ryömintäti-lan painesuhteita seurantamittauksella. Todettiin, että kyseisen ryömintätilan kohdallaluokkatila oli ryömintätilan alipaineistuksesta huolimatta valtaosan vuorokaudesta hie-man alipaineinen ryömintätilaan verrattuna. Syytä selvitettäessä todettiin alipaineistuk-seen käytetyn puhaltimen irronneen paikaltaan ja roikkuvan sähköjohtojen varassa. Pu-hallin kävi edelleen, mutta alipaineistus ei luonnollisestikaan toiminut.

34


Kuva 15. Ryömintätilan alipaineistuspuhallin oli irronnut.

Vaiheesta 2 (rakennettu 1970-luvulla) löydettiin jatkotutkimuksissa ryömintätila, jonkaolemassaolo ei ollut aikaisemmin tiedossa. Se ei ollut myöskään paljastunut vuoden2012 tutkimuksissa, joissa oletettiin osuuden olevan maanvastainen. Ilmavuotoja ryö-mintätilasta yläpuolella olevaan luokkatilaan tutkittiin merkkiainekokeella. Luokan latti-aan porattiin reikä, jonka kautta merkkiainetta laskettiin suoraan luokan alapuolelle ryö-mintätilaan. Luokka oli tutkimushetkellä (normaali käyttöajan tilanne) aluksi ylipaineinenryömintätilaan nähden. Luokan alipainetta ryömintätilaan nähden tehostettiin teippaa-malla luokan tuloilmaelimet kiinni (alipaine oli tällöin 8 Pa). Ilmaa virtasi ryömintätilastaluokkaan alapohjan ja ulkoseinän liittymistä, alapohjan ja väliseinien liittymistä sekä ala-pohjan lämpöjohtojen läpivientien kautta. Merkkisavun avulla ilmavuotoja ulkoseinästätodettiin lisäksi ikkunan liittymien kohdalta.

Kuva 16. Vaiheessa 2 oleva ryömintätila, jonne ei ollut kulkua ja jota ei ollut alipaineis-tettu.

35


Tehdyssä merkkiainekokeessa todettiin luokkatilan olevan ylipaineinen alapuolen ryö-mintätilaan nähden, jolloin ilmavirtausta ei todettu. Kun luokka alipaineistettiin, havaittiinuseita ilmankulkureittejä. Tehdyn paineseurannan perusteella rakennusosan 2 luokat oli-vat päiväaikaan ylipaineisia ryömintätilaan nähden, mutta yöaikaan tilat olivat alipainei-sia, jolloin havaittujen vuotoilmareittien kautta on luokkatiloihin saattanut kulkeutua mik-robiperäisiä epäpuhtauksia.

Päiväkodissa 1 on rakennuksen alla pääosin ryömintätilaa, jonne ei ole kulkua. Ryö-mintätilaa päästiin tarkastelemaan ainoastaan sen sokkelissa olevien tuuletusluukkujenkautta. Osa tuuletusluukuista oli tukossa. Ryömintätilan pohjalla oli runsaasti rakennus-jätettä, mm. puuta ja tiiltä. Alapohjan muottilaudat olivat paikoillaan ja valumuotti oli tu-ettu maapohjaan.

Kuva 17. Ryömintätilaan ei ollut kulkua. Tilan pohjalla oli runsaasti rakennusjätettä jaalapohjan muottilaudat olivat paikoillaan.

Alapohjaan tehtiin sisäkautta rakenneavauksia rakenteen ja sen kunnon selvittämisek-si. Rakenteet vaihtelivat eri avauksissa, mutta pääasiallisesti alapohjassa on kuitenkinbetoninen pohjalaatta ja sen päällä turve-eriste, puiset kannattajat ja todennäköisestialkuperäinen lautalattia. Lautalattian päälle on jossain vaiheessa valettu uusi betoni-laatta, todennäköisesti 1980-luvun saneerauksessa, jossa on muutoinkin tehty raken-teellisia muutoksia. Alapohjan kantava rakenne on avausten perusteella todennäköi-sesti alkuperäinen puurunko. Alapohjan sisällä ulkoseiniä ei ole kauttaaltaan rapattu,minkä vuoksi ilmavuodot ulkoseinien kautta ovat mahdollisia.

Useimmat tehdyistä avauksista olivat melko pieniä, mutta aulaan tehdystä avauksestapäästiin näkemään alapohjan puurunkoa, koska kohtaan tehtiin isokokoinen avaus jaeristeen yläpinnan ja laudoituksen välissä oli reilun kokoinen ilmatila. Satunnaisesti va-litussa avauskohdassa todettiin alapohjan pystypuun olevan täysin lahonnut. Myöspohjalaatan päällä oleva vaakapuu oli pehmentynyttä ja sen kosteus oli koholla piikki-kosteusmittarilla tarkasteltuna. Muutoinkin avauskohdassa havaittiin kosteusjälkiä puu-osissa. Alapohjan eristeessä havaittiin vanhoja valurautaviemäreitä ja todennäköisestiasbestipitoisella materiaalilla eristettyjä lämpöjohtoja. Avauskohdassa pohjalaatan pin-takosteusarvot olivat koholla pintakosteusilmaisimella tarkastettuna.

36


Kuva 18. Aulan alapohjaan tehtyrakenneavaus. Avauksessa todettiin läpilahonnuttaalapohjan puurunkoa.

Avauksista otettiin neljästä kohtaa mikrobinäytteet turve-eristeen alapinnasta. Kolmennäytteen viljelytulokset viittasivat aktiiviseen mikrobikasvustoon materiaalissa ja yhdennäytteen kohdalla vaurion mahdollisuutta ei voitu poissulkea. Kaikissa neljässä näyt-teessä todettiin kosteusvaurioon viittaavaa mikrobikasvustoa, joka voi tuottaa toksisiayhdisteitä rakennusmateriaaleilla kasvaessaan. Lahonneista puurakenteista ei otettunäytteitä, koska laho edellyttää pitkäaikaista korkeaa kosteutta, jolloin puurakenne mik-robivaurioituu ennen lahoamista.

Alapohjan kautta huoneilmaan tapahtuvia ilmavuotoja tarkasteltiin ilmanvaihdon ollessanormaalissa käyttötilanteessa merkkisavun avulla. Todettiin, että paikoitellen ilmaa vir-taa huonetilan suuntaan alapohjan ja ulkoseinien liittymästä. Alapohjaan rajautuvansähkökeskuksen ja viereisen palopostin kohdalla aistittiin selkeää mikrobiperäistä ha-jua. Sähkökeskuksen kohdalla todettiin ilmavuotoja alapohjan liittymistä ja palopostiintodettiin virtaavan ilmaa kotelon seinämässä olevien läpivientien ja reikien kautta. Ala-pohjan ilmavuotoja tutkittiin tarkemmin merkkiainekokeella, jolloin merkkiainetta lasket-tiin alapohjan alla olevaan ryömintätilaan. Tutkimus tehtiin tilojen ilmanvaihdon ollessanormaalisti käytössä ja alipaineisuutta pyrittiin tehostamaan teippaamalla tuloilmapää-telaitteita kiinni. Tiloihin saatiin muodostettua näin pieni alipaine. Merkkiainetta lasket-tiin ryömintätilaan tuuletusluukkujen kautta. Ilmaa todettiin virtaavan ryömintätilastahuonetiloihin alapohjan ja ulkoseinien liittymistä sekä kynnysten liittymistä ja paikoinmyös väliseinien liittymien kautta.

Koulun 2 ensimmäinen osa on rakennettu 1960-luvun alussa ja sitä on laajennettuvuosina 1968 ja 1999. Rakennuksen alapohja on betonia ja eristeenä on käytetty van-himmissa osissa sementtilastuvillalevyä, jota on käytetty myös maanvastaisten seinienyläosissa. Alapohjan alla on paikoitellen putkikanaaleja, joihin ei ole kulkua.

37


Betonipintaisen alapohjan rakenne tarkastettiin kolmesta eri tilasta. Kaikissa tarkastus-kohdissa todettiin voimakas mikrobiperäinen haju. Kotitalousluokassa porattiin reikä ala-pohjaan ulkoseinän vierelle, jossa poraus osui putkikanaalin kohdalle. Fysiikka-kemianluokassa alapohjaan tehtiin avaukset keskialueelle ja ulkoseinän lähelle. Luokan kes-kellä alapohjan betonirakenteen alla oli havaittavissa kosteaa hiekkaa, lämmöneristettäei tehdyn reiän kautta havaittu. Ulkoseinän vierellä todettiin olevan putkikanaali, jossa onlastuvillaeristeen alapuolella noin 350 mm tila putkille. Kanaalin seinien todettiin olevantiilipintaisia ja kanaalissa havaittiin tukilautoja lastuvillaeristeiden alla.

Alapohjan ilmavuotoja tarkasteltiin sekä merkkisavulla että merkkiainekokeilla. Merkkiai-nekokeita tehtiin fysiikka-kemian luokkaan ja kotitalousluokkaan. Fysiikka-kemian luo-kassa merkkiainetta laskettiin ulkoseinän vierellä alapohjan eristetilaan putkikanaalinkohdalle. Ilmaa todettiin virtaavan huonetilaan alapohjan ja ulkoseinän sekä alapohjanja varaston vastaisen väliseinän liittymästä, ulkoseinän ja ikkunapenkin liittymästä sekäulkoseinän lämmityspatterin kiinnikkeiden kohdalta. Merkkiainetta laskettiin myös huo-neen keskelle alapohjan alle, mutta ilmavuotoja ei todettu.

Kotitalousluokassa merkkiainetta laskettiin alapohjan eristetilaan ulkoseinän vierelläkohtaan, jossa sijaitsee putkikanaali rakennuksen alla. Paine-ero alapohjaan ja ulkoil-maan oli noin -8 Pa, mikä aikaansaatiin teippaamalla tuloilmapäätelaitteet ja luokan vä-lioven siirtoilmasäleikkö kiinni. Normaalitilanteessa paine-ero ulko- ja sisäilman välillä olihyvin pieni. Ilmaa havaittiin virtaavan huoneeseen alapohjan ja ulkoseinän liittymästäsekä alapohjan ja pilarin liittymästä, viereisen wc-tilan puolella ulkoseinän ja väliseinänvälisestä halkeamasta ja wc-tilan vastaisen väliseinän ja alapohjan liittymästä sekä väli-seinässä olevasta pistorasiasta.

Vanhan puolen ulkoseinien julkisivulevyjä avattiin kahdesta kohdasta. Avauksissa todet-tiin runsaasti kosteusjälkiä, näkyvää mikrobikasvua ja paikoin jopa lahoa seinän puurun-gossa. Eristekerrosten välissä olevassa kovalevyssä havaittiin myös kosteusjälkiä.Uloimmasta eristekerroksesta puuttui kummassakin avauskohdassa osa eristeistä.

Kuva 19. Kuitusementtilevyn takana todettiin rakennustyöselostuksesta poiketen kak-sinkertainen puurunko, jonka uloimmasta välistä lämmöneristeet puuttuivat paikoitellen.

38


Kuva 20. Ulkoseinän puurungossa ja runkojen välissä olevassa kovalevyssä havaittiinkosteusjälkiä ja paikoin näkyvää mikrobikasvua.

Vanhan osan ensimmäisen kerroksen seinärakenteista todettiin ilmavuotoa alapohjanmerkkiainekokeiden yhteydessä, joten niitä ei ollut tarpeen erikseen tutkia. Toisessa ker-roksen ulkoseinien ilmavuotoja tutkittiin rehtorin työhuoneessa merkkiainekokeella. Ti-laan saatiin noin 10 Pa alipaine ulkoilmaan nähden teippaamalla tuloilmapäätelaite jahuoneen oven reunat kiinni. Merkkiainetta laskettiin ulkoseinän eristetilaan ulkoseinäänhuonetilan puolelta poratusta reiästä sekä rakennuksen päätyseinän kohdalla että taka-pihanpuoleisen ikkunaseinän kohdalla. Ilmaa todettiin virtaavan huoneeseen ulkoseinänja välipohjan liittymästä, ulkoseinän pilarin ja yläpohjan liittymästä, lämmityspatterin sei-näkiinnikkeiden kohdalta sekä ulkoseinällä olevien sähkörasioiden peitelevyjen reunoilta

Palvelukeskuksessa 1 todettiin monia sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä, joista il-mavuotojen osuus oli merkittävä. Ilmavuotoja todettiin mm. alapohjan ja valesokkelira-kenteisten ulkoseinien kautta. Ilmavuotoja todettiin myös laajennuksen myötä välisei-niksi muuttuneiden väliseinien kautta, kuten kohdassa ”5.1 Laajennusosien liittymätvanhoihin rakenteisiin” todettiin. Valesokkelirakennetta käsitellään tarkemmin kohdassa”5.3 Palvelutyyppisten rakennusten valesokkelirakenteet”. Ulkoseinissä todettiin riskira-kenteita ja vaurioita kaikissa rakennuksen osissa ja ilmayhteys alapohjan eristetilaan,joten ilmavuotojen mukana saattaa sisäilmaan kulkeutua mm. mikrobiperäisiä epäpuh-tauksia.

Kahden vanhimman osaston kohdalla todettiin merkkisavun avulla ilmavuotoa ulkosei-nien ja alapohjan liittymistä. Merkkiainekokeella varmistettiin, onko ilma osin peräisinmyös alapohjasta. Tehdyssä merkkiainekokeessa merkkiainetta laskettiin alapohjanalla olevaan leca-sorakerrokseen. Ilmanvaihto oli tutkimushetkellä normaalisti käytössäja huonetila oli noin 2 Pa alipaineinen alapohjaan nähden. Ilmaa todettiin virtaavan ala-pohjan alta laajalti levyrakenteisen ulkoseinän ja alapohjan liittymästä sekä paikallisestimyös tiilimuuratun päätyseinän ja alapohjan liittymästä. Ilmaa virtasi alapohjasta huo-neeseen myös ulkoseinän muiden liittymien kautta, kuten ikkunaliittymistä, pistorasioi-den kautta ja seinien nurkasta.

39


Kuva 21. Ilmaa todettiin virtaavan alapohjan alta huoneeseen alapohjan ja ulkoseinänliittymästä sekä ulkoseinän pistorasioiden ja ikkunaliittymien kautta.

Ilmavuotoja ei ollut tarpeen tarkastaa vanhan ulkoseinän eli nykyisen käytävän välisei-nän kohdalla, sillä tehdyssä avauksessa havaittiin silminnähden ilmayhteys väliseinänkautta alapohjan alle leca-sorakerrokseen.

1990-luvun laajennusten kohdalla havaittiin merkkisavulla ilmavuotoa alapohjan ja ul-koseinien liittymistä. Alapohjarakenteen kautta tapahtuvia ilmavuotoja tarkasteltiin tau-kotilan kohdalla, jossa merkkiainekaasua laskettiin alapohjan eristeen alle. Ilmanvaihtooli normaalisti toiminnassa ja huonetila oli noin 16 Pa alipaineinen alapohjaan nähden.Ilmaa ei todettu virtaavan alapohjasta huonetilaan. Merkkisavulla todettu ilmavuoto vir-tasi tämän perusteella sisätiloihin valesokkelirakenteen kautta. Ulkoseinien ilmavuotojatutkittiin laskemalla merkkiainekaasua ulkoseinän eristetilaan valesokkelin läpi poratunreiän kautta. Ilmanvaihdon ollessa normaalisti käytössä huoneen alipaine ulkoilmaannähden oli 18 Pa. Ilmaa todettiin virtaavan huoneeseen alapohjan ja ulkoseinän liitty-mästä, ulkoseinän pistorasioista, ikkunaliittymistä sekä verhokotelon takaa yläpohjanliittymästä.

1980-luvulla tehtyjen osastojen ulkoseinien ilmavuotoja tutkittiin merkkiaineella yksittäi-sen olohuoneen kohdalla. Ilmanvaihdon ollessa normaalisti käytössä huoneen alipaineulkoilmaan nähden oli 3 Pa. Ilmaa todettiin virtaavan huoneeseen ikkunan ja oven liitty-mistä, ulkoseinän sisäverhouslevyjen saumakohdista sekä ulkoseinän ja yläpohjan liit-tymästä. Alapohjan ja ulkoseinän liittymästä todettiin tutkitulla seinällä vain paikallistailmavuotoa noin 20 cm levyiseltä alueelta. Kaasun todettiin leviävän seinärakenteessaheikosti sivusuunnassa. Ulkoseinän pistorasioiden kautta tapahtuvien ilmavirtaustenmukana aistittiin paikoitellen tulevan tunkkaista, poikkeavaa hajua.

Palvelukeskuksessa 2 havaittiin ilmavuotoja laajennuksen myötä väliseiniksi muuttu-neiden väliseinien kautta, kuten kohdassa ”5.1 Laajennusosien liittymät vanhoihin ra-kenteisiin” todettiin. Ulkoseinissä on rakennuksen kaikkina aikoina rakennetuissaosissa riskialtis valesokkelirakenne. Valesokkelirakennetta käsitellään tarkemmin koh-dassa ”5.3 Palvelutyyppisten rakennusten valesokkelirakenteet”.

40


Useiden ulkoseinien eriste- ja tuulensuojamateriaaleista otettujen näytteiden viljelytu-lokset viittasivat mikrobikasvustoon materiaalissa. Näytteissä esiintyi runsaasti tai erit-täin runsaasti mikrobikasvua. Ulkoseinärakenteiden kautta tapahtuvia ilmavuotoja tar-kasteltiin pistokokein merkkisavua apuna käyttäen sekä tarkemmin merkkiainekaasullaeri rakenneosien osalta muutaman tilan kohdalla.

Ulkoseinän kautta tapahtuvia ilmavuotoja selvitettiin vanhassa osassa johtajan huo-neen kohdalla. Merkkiainetta laskettiin ulkoseinän valesokkelin läpi poratun reiänkautta seinän eristetilaan. Huoneen alipaine ulkoilman suhteen oli ilmanvaihdon toi-miessa normaalisti noin 4 Pa ja alipainetta tehostettiin puhaltimella, jolloin alipaine olinoin 10 Pa. Ilmanvaihdon toimiessa normaalisti ilmaa todettiin virtaavan valesokkelin jaulkoseinän eristetiloista alapohjan ja ulkoseinän liittymästä sekä ikkunan liittymistä. Te-hostetun alipaineistuksen aikana ilmaa todettiin virtaavan myös paikallisesti ulkoseinänyläosassa olevan verhokoteloinnin kautta. Lisäksi muissa tiloissa havaittiin merkkisa-vun avulla ulkoseinällä olevien pistorasioiden kautta ilmavuotoa huonetilan suuntaan.Uudemmassa osassa ulkoseinän ilmavuotoja tutkittiin henkilökunnan taukotilan ja yksit-täisen asuinhuoneen kohdalla. Taukotilan kohdalla tutkimus tehtiin tehostetulla alipai-neella ja asuinhuoneen kohdalla ilmanvaihdon toimiessa normaalisti (-5 Pa). Ilmaa to-dettiin kummassakin huoneessa virtaavan alapohjan ja ulkoseinien liittymästä, ikkunanliittymistä, ikkunapenkin kiinnikkeiden kohdalta ja ulkoseinän pistorasioista. Viimeisim-mässä laajennuksessa sijaitsevan takkahuoneen kohdalla ei tehty merkkiainekoetta.Merkkisavulla todettiin ilmavuotoa ulkoseinän pistorasiasta, oven liittymästä sekä pai-kallisesti alapohjan ja ulkoseinän liittymästä huoneen nurkkakohdissa

Alapohjan rakenteiden kautta tapahtuvia ilmavuotoja tarkasteltiin pistokokein merkkisa-vua apuna käyttäen sekä tarkemmin merkkiainekaasulla eri rakenneosien osalta muu-taman tilan kohdalla. Vanhassa osassa merkkiainetta laskettiin alapohjan EPS-eristeenalle johtajan huoneen kohdalla. Huoneen alipaine alapohjan suhteen oli ilmanvaihdontoimiessa normaalisti noin 4 Pa ja alipainetta tehostettiin puhaltimella, jolloin alipaine olinoin 10 Pa. Ilmaa todettiin virtaavan alapohjan alta vain noin 20 cm levyiseltä kaistaltakiviaineisen väliseinän ja alapohjan liittymästä pistorasioiden alapuolelta. Ilmavuoto eikuitenkaan ollut peräisin pistorasiasta.

Kuva 22. Vanhassa osassa ilmavuotoa alapohjasta todettiin ainoastaan pienellä mat-kalla kiviaineisen väliseinän ja alapohjan liittymästä.

41


Uudemman osan alapohjan ilmavuotoja tarkasteltiin henkilökunnan taukotilan ja yksit-täisen asuinhuoneen kohdalla. Ilmanvaihdon toimiessa normaalisti huonetilojen ali-paine alapohjaan nähden oli noin 5 - 6 Pa ja alipainetta tehostettiin erillisellä puhalti-mella, jolloin huonetilojen alipaine oli noin 11 - 12 Pa. Ilmaa ei todettu virtaavan alapoh-jasta huoneeseen.

Rakennuksen vanhan ja uuden puolen alapohjassa on viemärin tarkastusluukkuja. Uu-della puolella luukkujen reunat oli tiivistetty silikonilla, vanhalla puolella luukkuja ei oltutiivistetty. Merkkisavulla havaittiin vanhalla puolella ilmavuotoa luukun reunoilta huone-tilaan päin. Uudella puolella havaittiin pistemäistä ilmavuotoja joidenkin luukkujen reu-noilta kohdissa, joissa silikoni ei ollut tiivis. Vanhalla puolella osassa tarkastetuista luu-kuista havaittiin kosteuteen viittaavaa hajua.

Kuva 23. Vanhalla puolella todettiin ilmavuotoa viemärin tarkastusluukun reunoilta,luukun reunoja ei ole tiivistetty (vasen kuva). Uudella puolella luukun reunat on mas-sattu ja ilmavuotoa havaittiin pistemäisesti kohdista, joissa massaus ei ollut tiivis (oikeakuva).

Kuva 24. Uudella puolella avattiin viemäreiden tarkastusluukkuja.

Vanhan puolen aluskatteena käytetyssä Panssarialuskatteessa havaittiin runsaastikosteusjälkiä ja katteessa havaittiin näkyvää mikrobikasvua. Aluskatteen läpiviennit ontoteutettu puutteellisesti ja ne ovat epätiiviitä. Yläpohjassa ja räystäillä todettiin olevanrunsaasti kyyhkyjä, joiden ulostetta oli myös runsaasti pääsisäänkäynnin kohdalla jaruokalan sekä keittiön ulkoseinien edustoilla ja ikkunoiden vesipelleillä.

42


Uuden puolen vesikatto ja aluskate sekä kastuneita eristeitä on uusittu vuonna 2014 eikäyläpohjassa havaittunäkyviä viitteitä vesikaton nykyisistä vuodoista. Vanhaa kastunuttapanssarialuskatetta on jätetty paikoitellen pieniä määriä vesikaton eritasoliittymien ja lä-pivientien kohdalle. Näissäkin kohdin vaikuttaa siltä, että nykyinen aluskate on kuitenkintoteutettu ehjänä.

Yläpohjan ilmavuotoja tutkittiin vanhalla puolella eteisen kohdalla. Merkkiainekaasualaskettiin yläpohjaan ilmansulkuun tehdyn reiän kautta. Tarkastus tehtiin ilmanvaihdontoimiessa normaalisti, jolloin eteinen oli noin 5 Pa alipaineinen yläpohjaan nähden. Il-maa todettiin virtaavan huonetilaan vain pistemäisesti yläpohjan koolausten naulaustenkohdalta. Ulkoseinän ja yläpohjan liittymästä ei todettu tapahtuvan ilmavuotoa eikämyöskään ilmansulkuna käytetyn levyn saumakohdista. Ulkoseinän höyrynsulkumuovioli liitetty yläpohjan ilmansulkulevyyn teippaamalla ja levyjen saumat oli teipattu. Tutki-muskohdassa ei ollut läpivientejä. Läpivientien todettiin olevan epätiiviitä merkkisavunavulla tehdyssä tarkastuksessa.

Uuden puolen yläpohjan ilmavuotoja tutkittiin sekä henkilökunnan taukotilan että yksit-täisen asuinhuoneen kohdalla. Kummankin huoneen kohdalla merkkiainekaasua las-kettiin yläpohjan eristetilaan höyrynsulkumuoviin käytävän puolelle tehdyn reiän kautta.Asuinhuoneen kohdalla tutkimus tehtiin ilmanvaihdon toimiessa normaalisti, jolloinhuone oli noin 5 Pa alipaineinen ulkoilmaan nähden. Ilmaa todettiin virtaavan yläpoh-jasta käytävälle yläpohjan ja väliseinän liittymästä, jossa höyrynsulun jatkoskohta oli tii-vistämättä ja muovin pää repsotti liittymässä sekä paikallisesti yläpohjan höyrynsulunteippauksen puutteellisesta kohdasta. Asuinhuoneen puolelle ilmaa yläpohjasta virtasisisäkaton ja väliseinän liittymästä, sprinklerputken kiinnityskohdasta sekä katon valaisi-men kohdalta. Taukotilan kohdalla tutkimus tehtiin tehostetulla alipaineella (-11 Pa), jol-loin käytävän puolelle ilmaa virtasi yläpohjan ja väliseinän liittymästä. Taukotilan puo-lelle ilmaa virtasi yläpohjasta väliseinän läpivientien ja pistorasioiden kautta sekäsprinklerjärjestelmän yläpohjan kiinnikkeen kohdalta.

Kuva 25. Yläpohjan eristetilasta todettiin virtaavan ilmaa käytävän puolella väliseinän jayläpohjan höyrynsulkumuovin epätiiviistä liitoksesta sekä taukotilan kohdalla myös väli-seinän pistorasian ja valokatkaisijan kohdalta.

43


Kuva 26. Asuinhuoneen kohdalla ilmavuotoa todettiin yläpohjan eristetilasta huoneensisäkaton ja väliseinän liittymästä sekä mm. valaisimen kohdalta.

Opisto on rakennettu 1930-luvun lopulla ja siinä on toiminut aiemmin mm. kirjasto. Ny-kyiseen käyttöönsä, opetustiloiksi, rakennus on saneerattu vuosina 2006 - 2008, jolloinrakennettiin myös pieni laajennusosa hissiä varten.

Rakennuksessa todettiin merkittäviä vaurioita kellarikerroksen alapohjassa, maanvas-taisissa ulkoseinissä ja väliseinissä; ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa välipohjienlaho- ja mikrobivauriot; räystäsvuodoista ja ilmanvaihtokonehuoneen vesivahingostaaiheutuneet mikrobivauriot seinä-, kattoja lattiapinnoissa; sekä yläpohjan lahoja mik-robivauriot. Lisäksi rakennuksen vinttitilassa, kellarikerroksessa ja paikoin ulkoseinienvierustoilla aistittiin PAH-yhdisteisiin viittaavaa hajua.

Vaurioituneiksi todettujen rakenteiden kautta tapahtuvia ilmavuotoja tutkittiin merkkisa-vun ja merkkiainekokeiden avulla. Tässä opinnäytetyössä käsitellään yläpohjan ja väli-pohjien kautta tapahtuvien ilmavuotojen tutkimuksia.

Vinttitilaan rajautuvan yläpohjan palopermanto on 50 – 80 mm paksu ja paikoin muren-tunut. Palopermantoon tehtiin neljä rakenneavausta. Kaksi avauksista tehtiin perman-non keskiosiin ja kaksi ulkoseinien vierelle. Ilmanvaihtokonehuoneen kohdalla oli ta-pahtunut ilmanvaihtokonehuoneen viemärin tukkeutumisesta aiheutunut vesivuoto. Il-manvaihtokonehuoneen edustan täyttöaineksessa havaittiin selkeä mikrobikasvustoonviittaava haju. Muiden avausten turvetäytössä hajua ei havaittu. Kaikkien avausten tur-vetäytöstä otettiin materiaalinäyte niiden sisältämien mikrobien määrittämiseksi. Kaikkinäytteet sisälsivät vaurioon viittaavia määriä aktinomykeettejä, joiden esiintyminen olirunsainta ilmanvaihtokonehuoneen edustan vesivuotoalueella. Toisen kerroksen aulati-lan katosta, ilmanvaihtokonehuoneen vuotoalueen alapuolelta tehdyssä kosteusmit-tauksessa todettiin kohonnutta rakennekosteutta. Vintin kattorakenteita kannattavatpuuosat näyttivät hyväkuntoisilta näkyvillä osin. Palopermantoon tehdyissä raken-neavauksissa todettiin kuitenkin palopermannon alla lahoa satunnaisesti valituissaavauskohdissa.

Yläpohjaan tehtiin merkkiainekoe yläpohjan eristetilan ja toisen kerroksen oleskelutilo-jen välisten ilmayhteyksien selvittämiseksi. Huonetilan ollessa alipaineistettu merkkiai-netta havaittiin kulkeutuvan toisen kerrokseen yläpohjan halkeamien kautta. Yläpohjantiiviin turvetäytön takia, kaasu ei levinnyt laajalle, vaan sitä havaittiin ainoastaan lähelläsyöttökohtaa.

44


Rakennuksen kahteen välipohjaan tehtiin yhteensä 10 rakenneavausta. Kahdessaalemman välipohjan avauksessa havaittiin selkeää maakellarimaista hajua. Muissaavauksissa sitä ei havaittu. Toisessa maakellarimaiselta haisevassa avauksista aistittiinlisäksi PAH-yhdisteisiin viittaavaa hajua. Kahden alemman välipohjan eristenäytteentulokset viittasivat mikrobikasvustoon eristeessä. Näytteissä tavattiin kohtalaisesti tairunsaasti kosteusvaurioon viittaavia aktinomykeettejä. Muiden näytteiden viljelytulokseteivät viitanneet mikrobikasvustoon. Ylemmän välipohjan neljästä puu- ja eristeaineestaotettujen näytteiden viljelytuloksissa havaittiin mikrobikasvuun viittaavia määriä kos-teusvaurioissa tavattavia aktinomykeettejä. Välipohjan ontelon vanhoissa muotti-laudoissa havaittiin pitkälle edenneitä lahovaurioita kolmessa avauksessa. Lahon ai-heuttaja määritettiin henkilökunnan taukotilasta otetusta näytteestä ja sen todettiin ole-van katkokääpä

Kuva 27. Ylemmän välipohjan laudoitus ja puurakenteet olivat suurelta osin mustuneitaja lahoja. Taukotilan kohdalla välipohjan puurakenteissa ja tiilimuurauksessa havaittiinvalkoista sienirihmastoa, katkokääpää.

Molempien välipohjien ilmavuotoja tutkittiin merkkiainekokeiden avulla. Ensimmäisenkerroksen lattian merkkiainekokeissa merkkiainekaasua syötettiin välipohjan eristeti-laan 16 mm porareiästä. Kokeet tehtiin ulkoseinän viereen tuloaulassa ja kantavan väli-seinän viereen kahdessa kohtaa käytävää. Merkkiainekaasun todettiin leviävän väli-pohjan ontelossa vain pienelle alueelle ja tunkeutuvan huonetilaan vain paikallisesti lä-himmästä seinä-lattia liittymästä. Runsaimmat merkkiainepäästöt havaittiin ulkoseinienja välipohjan liittymässä. Myös toisen kerroksen lattian merkkiainekokeissa merkkikaa-sua syötettiin välipohjan eristetilaan 16 mm porareiästä. Kokeet tehtiin ulkoseinän vie-reen henkilökunnan taukotilassa ja kantavan väliseinän viereen aulassa. Kaasu ei le-vinnyt laajalle välipohjan ontelossa, vaan merkkiainetta huonetiloihin havaittiin virtaa-van vain lähellä syöttöpaikkaa, pistemäisesti välipohjan ja seinien liittymistä sekä väli-pohjan epätiiviistä läpivienneistä. Ilmavuotojen mukana saattaa kulkeutua epäpuhtauk-sia sisäilmaan.

Vastaanottorakennus on tehty 1880-luvulla ja se on viimeksi peruskorjattu vuonna2005. Tehdyt tutkimukset rajoittuivat ensimmäisen kerroksen ja kellarikerroksen tiloihin.Vastaanottorakennuksen tiloissa on havaittu poikkeavia hajuja varsinkin aamuisin,mutta osassa tiloista jatkuvasti. Kellarikerrokseen on toteutettu viimeisimmässä perus-korjauksessa koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, mutta tutkimuksia aloitettaessa to-dettiin kellarin poistoilmapuhaltimen olleen pois päältä, minkä vuoksi tilat olivat selvästi

45


ylipaineiset ensimmäiseen kerrokseen nähden. Lisäksi maanpäällisten kerrosten ilman-vaihto oli ajastettu käynnistymään juuri ennen työpäivän alkua ja sammumaan heti työ-päivän päätteeksi, mikä korosti tilojen alipainetta kellariin nähden työajan ulkopuolella.

Kellarikerroksen tilojen lattiat ovat pääosin betonia, mutta päätyjen tilat ovat maapohjai-sia. Seinät ja katto ovat tiilipintaisia. Osassa näistä on pikisively ja osa on maalattu.Osa katoista on levytetty kuitusementtilevyllä ja yksittäisten tilojen katoissa on lisäksikipsi- sekä korkkilevyä. Kummassakin päädyssä on lisäksi maapohjaista tilaa. Kella-rissa on lisäksi putkikanaalimaista kapeaa tilaa, jonne ei ole kulkumahdollisuutta.

Kellaritiloissa todettiin maakellarimaista hajua. Betonipintaisen lattian ja tiiliseinien ala-osien kosteusarvot olivat koholla pintakosteusilmaisimella tarkastettuna. Kummankinpäädyn tilojen maapohjan todettiin olevan kosteaa ja maan pinnalla havaittiin paikoitel-len näkyvää mikrobikasvua.

Kuva 28. Maapohjaisen kellaritilan lattialla havaittiin näkyvää kosteutta ja mikrobikas-vua.

Tiloissa todettiin paikoitellen myös hyvin voimakasta kreosootin hajua, joka aistittiin voi-makkaimmin tilassa, jonka seinä- ja kattopinnat oli käsitelty pikisivelyllä. Kreosootin ha-jua havaittiin myös sähkökeskuksessa, jonka yläpuolella olevan huoneen kohdalla onaistittu poikkeavaa hajua. Sähkökeskuksen seinissä on uusi tiilimuuraus ja katossamaalaus. Maalauksen lohkeilleista kohdista havaittiin pikisivelyyn viittaava musta ker-ros tiilen pinnassa.

Kuva 29. Osassa tiloja havaittiin hyvin voimakasta kreosootin hajua, jonka lähde on ra-kenteissa oleva pikisively.

46


Kellaritiloissa ja putkikanaalissa havaittiin katkaistuja putkia, joiden ympärillä oli aalto-pahvi- ja massaeristeitä, jotka sisältävät todennäköisesti asbestia. Eristeet oli katkaistusuojaamatta niiden katkaisupintoja ja osa putkikanaalin massamaisista eristeistä oli ris-paantuneita ja eristettä oli varissut myös kanaalin pohjalle.

Kuva 30. Tiloissa havaittiin katkaistuja putkieristeitä, jotka sisältävät todennäköisestiasbestia.

Kellaritilojen katoissa on runsaasti läpivientejä ensimmäisen kerroksen välipohjaan. Lä-pivientien kohdalta on paikoitellen varissut välipohjan purueristettä kellarin lattialle taimaapohjalle.

Kuva 31. Kellarin katossa eli ensimmäisen kerroksen lattiassa oli runsaasti läpivientejä.

Vastaanottohuoneiden lattioissa on käytettyjen laitteistojen edellyttämiä syvennyksiä, joi-den läpivientien kautta havaittiin merkkisavulla ilmavuotoja ensimmäisen kerroksen tiloi-hin. Ilmavirtauksen mukana aistittiin tulevan poikkeavaa hajua. Ilmavuotoja todettiin li-säksi paikoitellen myös ulko- ja väliseinien liittymistä, ikkunapenkkien liittymistä ja säh-köjohtojen sekä lämpöjohtojen läpivienneistä. Huoneessa, jonka tilojen käyttäjät olivatkokeneet ongelmalliseksi, vallitsi voimakas poikkeava haju. Hajun lähde paikannettiinlattian ilmavuotoihin.

Kahden vastaanottohuoneen lattioihin tehtiin avaukset ulkoseinän läheisyyteen. Toi-sesta avauksesta havaittiin tulevan voimakas kreosootin haju. Avauksessa ei havaittu

47


jälkiä kosteudesta. Avauskohdassa oli kermiin kääritty alkuperäinen puinen lämmityska-nava. Kreosootin hajua havaittiin voimakkaana sekä lattian purueristeessä että ker-missä, joista kummastakin otettiin PAH-näytteet. Kermistä otetun näytteen PAH-yhdis-teiden kokonaispitoisuus oli erittäin korkea ja purueristeessä melko pieni. Purueristeestäotettiin myös mikrobinäyte. Näytteen viljelytulokset eivät viitanneet aktiiviseen mikrobi-kasvustoon materiaalissa.

Kuva 32. Vastaanottohuoneen lattiaan tehdyssä avauksessa havaittiin kermiin käärittypuinen lämmityskanava. Avauksesta tuli voimakas kreosootin haju.

Toisessa tehdyssä avauksessa ei havaittu merkkejä kosteudesta eikä vastaavaa voima-kasta kreosootin hajua kuin ensimmäisessä avauksessa. Huoneessa vallitsevan hajunlähdettä ei pienestä avauksesta pystytty havaitsemaan. Lattian eristeestä otettiin mikro-binäyte. Näytteen viljelytulokset eivät viitanneet aktiiviseen mikrobikasvustoon. Näyt-teessä ei esiintynyt aktinomykeettejä eikä selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa sienilajis-toa.

Kellarikerroksen voimakkaan kreosootin hajun ja paikoin runsaasti käytetyn pikisivelynvuoksi ensimmäisen kerroksen tiloista otettiin PAH-näytteet ilmasta kolmesta eri huo-neesta. Ilmanäytteissä ei todettu Työterveyslaitoksen pitkäaikaisaltistuksen viitearvon(naftaleeni 2 µg/m3) ylittäviä pitoisuuksia.

Ilman kulkeutumista kellaritiloista ensimmäisen kerroksen tiloihin tutkittiin merkkiaineme-netelmällä. Merkkiainetta laskettiin rakennuksen toisen päädyn kellaritilaan ja sitä sekoi-tettiin tuulettimella merkkiaineen tasaisen jakautumisen varmistamiseksi. Tutkimustenaikana ensimmäisen kerroksen tuloilmakone toimi puoliteholla ja poistoilmakone täydelläteholla, koska tällä pyrittiin estämään ilman kulkeutuminen käytöstä poistetuista ensim-mäisen kerroksen tiloista käytössä oleviin yläpuolisiin tiloihin. Tehdyillä merkkiaineko-keilla ei siis tutkittu normaalitilannetta. Sillä selvitettiin, mitä reittejä pitkin ilmaa pääseekulkeutumaan kellarikerroksesta ensimmäisen kerroksen tiloihin ensimmäisen kerroksentilojen ollessa alipaineisia kellaritiloihin nähden. Ennen tutkimuksia kellarikerroksen il-manvaihto oli ollut ylipaineinen, joten koetilanne vastasi tilannetta ennen tutkimustenaloittamista ilman virtaussuunnan ja vuotoilmareittien suhteen.

Merkkiainekokeessa havaittiin useita ilmavuotoreittejä kellaritiloista ensimmäisen kerrok-sen tiloihin. Samat ilmavuotokohdat toistuivat lähes kaikissa tutkituissa huoneissa. Ilma-vuotoja todettiin tapahtuvan ulko- ja väliseinien liittymistä ja kynnysten kohdalta, lattianläpivientien kohdalta sekä seinissä olevien pistorasioiden ja muiden sähkörasioiden koh-

48


dalta. Merkkiainevuotoja havaittiin myös edellisessä peruskorjauksessa tehtyjen välisei-nien kautta, joiden alaohjauspuu oli asennettu suoraan vanhan lattian ponttilaudanpäälle eikä sen alla ollut ilmavuotoja tiivistävää kerrosta. Käytävätiloissa olevien putkiko-telointien läpivientien kautta havaittiin myös ilmavuotoreittejä alakattojen päälle. Havait-tujen ilmavuotojen mukana on kellarikerroksesta ja välipohjasta todennäköisesti kulkeu-tunut mikrobiperäisiä epäpuhtauksia ja PAH-yhdisteitä, vaikka mittausten perusteellaPAH-yhdisteiden pitoisuudet ilmassa olivat pieniä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että ilmavuotoja esiintyy yleisesti ainakin kaikissa tämänopinnäytetyön esimerkkikohteissa. Ilmavuotojen merkitystä sisäilman laatua heikentä-vänä tekijänä ei huomioida riittävästi. On edelleenkin yleistä, että ilmavuotojen olemas-saolo koetaan hyödyllisenä ”rakenteiden hengittävyytenä”. Tällöin ei ymmärretä, että il-mavuotojen mukana sisäilmaan saattaa kulkeutua monenlaisia epäpuhtauksia.

Ilmavuotojen merkitys korostuu, jos rakenteissa on kosteusvaurioita tai esimerkiksi PAH-yhdisteitä, joista voi kulkeutua epäpuhtauksia sisäilmaan. Peruskorjauksissa tai laajen-nuksissa ei olevien rakennusten riskirakenteita ja mahdollisia vaurioita tai haitta-aineitatutkita riittävästi, jotta niiden edellyttämät korjaukset osattaisiin suunnitella. Usein vauri-oituneiden materiaalien uusiminen ei ole riittävä toimenpide, vaan pitää myös poistaavaurioiden aiheuttaja tai korjata rakenne rakennusfysikaalisesti toimivaksi. Vaurioidenkorjaamisen lisäksi rakenteiden tiivistäminen on usein tarpeen. Tiivistyskorjausten on-nistuminen edellyttää erillistä suunnittelua ja työn valvontaa ja korjauksen onnistumi-sesta tulee lisäksi varmistua merkkiainemenetelmällä.

5.3 Palvelutyyppisten rakennusten valesokkelirakenteet

Valesokkelirakenteita käytettiin yleisesti pientaloissa 1970- ja 1980-luvuilla. Valesokke-lia käytettäessä saadaan rakennus perustettua hyvin matalalle. Usein valesokkelira-kenteissa lattia onkin lähes ympäröivän maan pinnan tasalla. Valesokkelirakennetta pi-detään nykytietämyksen perusteella riskirakenteena ja valesokkelirakenteista on pien-taloissa luovuttu, koska niissä on todettu paljon vaurioita. Valesokkelien korjaamiseksion kehitetty erilaisia korjausmenetelmiä. Oheisessa kuvassa on esitetty valesokkelira-kenne puurunkoisessa rakennuksessa, jossa on tiilimuurattu julkisivu. Puurungon ala-ohjauspuu on lattiapinnan ja ulkopuolen maanpinnan alapuolalla rakenteen kylmässäosassa.

Palvelutyyppisissä rakennuksissa esteettömyyden vuoksi pyritään välttämään kulkues-teitä, jolloin matala perustuskorkeus on toivottavaa. Tämän vuoksi valesokkeliraken-teita on perustettu näihin vielä 2000-luvullakin. Valesokkelirakenteita löytyy kahdestatämän tutkimuksen esimerkkikohteesta.

49


Kuva 33. Periaatekuva valesokkelirakenteesta. Kuva on Kosteus- ja hometalkoidenopetusmateriaalista ”Tunnista ja tutki riskirakenne, Pientalojen riskirakenteet”

Palvelukeskus 1

Alkuperäisessä, 1970-luvun alussa rakennetussa osassa, luoteissivun seinustan sokke-likorkeus on erittäin matala, paikoin vain muutaman senttimetrin. Sokkelipinnassa ha-vaittiin monin paikoin valkoista härmettä sekä paikoin rapautumista. Alkuperäisiin lauta-verhottuihin ulkoseiniin tehtiin ulkopuolelle neljä rakenneavausta asukashuoneiden koh-dalle. Näissä kohdin ulkoverhouksen alla betonisokkelia on näkyvissä noin 1-5 cm.Avauksista havaittiin, että rakenne on käytössä olleiden piirustusten mukainen ja ulko-seinän puurunko jatkuu noin 20 cm maanpinnan alapuolelle ja on sisäpinnastaan koske-tuksissa alapohjan leca-sora-alustäytön kanssa. Mineraalivillaeristeissä havaittiin ylei-sesti ilmavuotoihin viittaavaa tummumista. Yhdestä avauksesta poistettiin leca-soraaalajuoksun yläpintaan asti ja havaittiin, että soran alla puurunkoa vasten on rakennuspa-peria, jossa havaittiin voimakasta mikrobiperäistä hajua. Avauksesta otettiin mikrobinäyt-teet 100 mm kivivillaeristeen alareunasta, 50 mm kivivillaeristeen ulkopinnasta, joka onkiinni valesokkelin taustan muovissa sekä alapohjan rakennuspaperista. Paperista ja va-lesokkelin taustan eristeestä otettujen näytteiden viljelytulokset viittasivat mikrobivauri-oon materiaalissa. Kummassakin näytteessä tavattiin kosteusvaurioon viittaavaa mikro-bilajistoa ja paperissa myös kosteusvaurioon viittaavia aktinomykeettejä. Seinän 100mm lämmöneristeestä otetun näytteen viljelytulokset eivät viitanneet mikrobivaurioonmateriaalissa.

50


Kuva 34. Rakenneavauksessa todettiin ulkoseinän jatkuvan alapohjan alle ja alajuok-sun sijaitsevan noin 20 cm maanpinnan alapuolella.

Kaksi rakenneavausta tehtiin kohtiin, joissa sokkelikorkeus on noin 30 cm maanpinnasta.Seinrakenteisiin tehtiin avaukset potilashuoneen ja naisten sosiaalitilojen kohdalle. Poti-lashuoneen kohdalle tehdyssä avauksessa aistittiin mikrobiperäistä hajua. Valesokkelintaustapinnassa havaittiin valkoista härmää ja betonin pintakosteusarvot olivat kohollapintakosteusilmaisimella tarkastettuna. Seinärakenteen todettiin jatkuvan alapohjanleca-soratäyttöön samoin kuin rakennuksen luoteissivulla tehdyissä avauksissa. Sosiaa-litilan seinään tehdyssä avauksessa havaittiin kosteusjälkiä valesokkelia vasten ole-vassa muovissa sekä laikkuja eristeen sisäpinnan puoleisessa paperissa.

Kuva 35. Potilashuoneen valesokkelin taustapinnassa havaittiin härmettä ja avauk-sessa aistittiin mikrobiperäistä hajua.

Rakennusta on laajennettu ja saneerattu laajasti 1990-luvulla, mutta tiedossa olleille va-lesokkelirakenteille ei tällöin ole tehty korjauksia. Valesokkeleiden ja sokkeleiden alareu-noissa havaittiin ulkopuolella paikoitellen kosteusjälkiä. Laajennusosien valesokkelira-kenteeseen tehtiin kolme rakenneavausta huonetilojen puolelle. Kaikissa avauskohdissatodettiin valesokkelin sisäpinnan pintakosteusarvojen olevan koholla pintakosteusilmai-simella tehdyssä tarkastelussa. Puurungon takana olevan tuulensuojakivivillan alla ha-vaittiin sokkelihalkaisun EPS-eriste. Kahdessa tehdyistä avauksissa rakenteissa ei ha-vaittu aistinvaraisesti viitteitä vaurioista. Rakennusosien välisen yhdyskäytävän muovi-sen jalkalistan takana seinän sisäverhouskipsilevyssä havaittiin näkyvää mustaa mikro-

51


bikasvua. Mikrobikasvua havaittiin myös levyn ulkopuolella. Levyn ja puurungon kosteu-det eivät olleet koholla piikkikosteusmittarilla tarkasteltuna. Kaikista kolmesta avauk-sesta otettiin mikrobinäytteet tuulensuojakivivillasta. Kaikkien otettujen näytteiden vilje-lytulokset viittasivat aktiiviseen mikrobikasvustoon materiaalissa. Näytteissä tavattiinkosteusvaurion viittaavia aktinomykeettejä joko kohtalaisia tai runsaita määriä sekä run-sasta tai erittäin runsasta sienikasvua.

Kuva 36. Laajennusosien seinärakenteen avauksessa puisen alajuoksun takana näkyisokkelihalkaisun EPS-eriste.

Valesokkelin tuulensuojamineraalivillan todettiin otettujen näytteiden perusteella mikro-bivaurioituneen kaikissa kolmessa kohdassa, joista näytteet otettiin. Aikeisemmin onkohdassa ”5.2 Ilmavuodot rakenteiden kautta sisäilmaan” todettu, että valesokkeliraken-teiden kautta tapahtuu ilmavuotoja sisäilmaan, joten todetuista vaurioista saattaa sisäil-maan kulkeutua mikrobiperäisiä epäpuhtauksia.

Palvelukeskus 2

Rakennuksen kaikissa osissa on valesokkelirakennetta, jossa ulkoseinän puurunko jat-kuu ulkopuolen betonisokkelia alemmas. 1990-luvun rakennuksen osalla valesokke-lissa on tuuletusreiät (valesokkeliin betonirakenteeseen poratut reiät). 1990-luvun ja2000-luvun laajennusten osalla sokkelin pystyhalkaisun alaosassa on myös putkitus,jonka kautta on ilmaisesti tarkoitus johtaa pois tiiliverhoilun taakse päässyt vesi, muttasen kautta saattaa myös tapahtua ilmavirtauksia sisätiloihin poistoilmanvaihdon aiheut-taman alipaineen vuoksi.

52


Kuva 37. 1990-luvun piirustuksessa on esitetty valesokkelirakenne ja sokkelinhalkaisunalareunan putkitus (merkitty punaisella soikiolla).

Kuva 38. 2000-luvun piirustuksessa on esitetty laajennuksen sokkelihalkaisun putkitus(merkitty punaisella soikiolla).

Vanhan puolen sokkelin alareunassa havaittiin kastumiseen viittaavaa tummumistasyöksytorvien kohdalla sekä yleisesti etupihan puolella. Lisäksi paikoitellen havaittiinkosteuteen viittaavaa kalkkihärmää.

Uudemman osan sokkelin pinnassa havaittiin etupihan puolella yleisesti kosteuteenviittaavia jälkiä ja muualla lähinnä syöksytorvien kohdalla.

53


Kuva 39. Vanhan puolen sokkelin alareunassa on tummia kohtia yleisesti pihan puo-lella sekä syöksytorvien kohdalla.

Kuva 40. 1990-luvun osan sokkelissa on etupihan puolella yleisesti kosteusjälkiä jatummumista syöksytorvien kohdalla.

1980-luvulla rakennetun osan ulkoseinien alareunoihin tehtiin viisi avausta. Yhdessäavauksessa todettiin valesokkelin taustapinnassa valkoista kalkkihärmää ja betoninpintakosteusarvot olivat koholla pintakosteusilmaisimella tarkastettuna. Muissa kohdinei todettu kohonneita pintakosteusarvoja. Avauksessa, jossa pintakosteusarvot olivatkoholla, aistittiin sisäverhouskipsilevyn alareunassa mikrobiperäistä hajua. Sisäver-houksen taustan tummumista havaittiin kahdessa muussa avauksessa.

Ulkoseinien sisäverhouskipsilevyistä otettiin mikrobinäytteet kolmesta kohdasta. Kah-den näytteen taustapinnassa havaittiin tummia jälkiä. Näytteiden viljelytulokset eivät vii-tanneet mikrobikasvustoon materiaalissa. Yhdessä avauksessa kipsilevyn alareunassahavaittiin mikrobiperäistä hajua ja näytteen viljelytulokset viittasivat mikrobikasvustoonmateriaalissa. Näytteessä esiintyi runsasta sienten kasvua ja kosteusvaurioon viittaa-vaa sienilajistoa.

Ulkoseinän tuulensuojamineraalivillasta otettiin näytteet neljästä avauksesta. Kahdennäytteen viljelytulokset viittasivat mikrobikasvustoon materiaalissa. Näytteissä esiintyirunsaasti tai erittäin runsaasti mikrobikasvua ja valtalajina oli ulkoilman yleinen mikrobi-laji Cladosporium. Kahden näytteen viljelytulosten osalta ei voitu pois sulkea mikrobi-kasvun mahdollisuutta.

54


Lisäksi ulkoseinän lämmöneristeestä otettiin mikrobinäytteet ryhmähuoneesta ja eteisti-lasta. Ryhmähuoneen näytteen kohdalla ei voitu pois sulkea mikrobikasvun mahdolli-suutta, näytteessä esiintyi vähäisiä määriä kosteusvaurioon viittaavaa mikrobilajistoa.Eteisen näytteen viljelytulokset eivät viitanneet aktiiviseen mikrobikasvustoon materiaa-lissa.

Kuva 41. Yhdessä ulkoseinän rakenneavauksessa havaittiin kalkkihärmää valesokkelintaustapinnassa.

Uudemman puolen ulkoseiniin tehtiin 12 rakenneavausta. Avauksista todettiin seinära-kenteen olevan suunnitelmien mukainen. Seinien eristeissä havaittiin yleisesti ilmavuo-toihin viittaavaa mustumista ja runkopuiden nauloissa ruostetta. Kahdessa avauspai-kassa havaittiin ulkoseinien sisäverhouslevyjen alareunoissa kosteusjälkiä, kun seinienjalkalistat oli poistettu avauksia varten. Levyjen kosteudet eivät tutkimushetkellä olleetkoholla. Muilta osin avauksissa ei todettu aistinvaraisella tarkastelulla viitteitä kosteu-desta tai vaurioista ja tuulensuojakipsilevyn huonetilan puoleinen pinta oli siisti. Ennenavauksen tekoa aistittiin mikrobiperäistä hajua yhdessä avauspaikassa.

Kuudesta avauksesta otettiin mikrobinäytteet ulkoseinän eristeestä. Neljän näytteen vil-jelytulokset viittasivat mikrobikasvuun eristeessä. Yhdessä näytteessä esiintyi runsaankosteusvaurioon viittaavan sienikasvun lisäksi kohtalaista aktinomykeettien kasvua.Kahden ulkoseinien eristeistä otettujen näytteiden viljelytulokset eivät viitanneet mikro-bikasvuun.

Yhdeksää avausta laajennettiin siten, että avauskohdasta poistettiin pala alajuoksuasekä tuulensuojalevyä. Avauskohdista otettiin näytteitä tuulensuojalevyistä sekä ala-juoksusta ja sen alla olevasta villakaistasta. Yhdessä avauksessa havaittiin näkyväämikrobikasvua tuulensuojalevyn taustapinnassa sekä valesokkelin pinnassa. Tuulen-suojalevystä ei näkyvien vaurioiden vuoksi otettu näytettä. Alajuoksun alla olevasta mi-neraalivillasta otetun näytteen viljelytulokset viittasivat mikrobikasvuun. Näytteessäesiintyi erittäin runsaasti sieniä ja kosteusvaurioon viittaavia aktinomykeettejä.

Neljässä avauksessa valesokkelien sisäpinnoissa todettiin kalkkihärmää ja kolmessanäistä valesokkelin pintakosteusarvot olivat koholla.

55


Kahdessa avauksessa tuulensuojalevyjen alareunoissa todettiin kosteusjälkiä. Näidenavausten tuulensuojalevystä otettujen näytteiden viljelytulokset viittasivat mikrobikas-vuun materiaalissa. Kummassakin näytteessä todettiin runsasta mikrobikasvua ja koh-talaista tai runsasta aktinomykeettien kasvua.

Tuulensuojalevystä, jossa värimuutoksia ei havaittu, otettiin kolme näytettä. Yhdennäytteen viljelytulosten perusteella ei voida pois sulkea mikrobikasvun mahdollisuutta.Näytteessä tavattiin kosteusvaurioon viittaavaa mikrobilajistoa. Kahden huoneen tuu-lensuojalevystä otettujen näytteiden viljelytulokset ja natiivitarkastelu eivät viitanneetmikrobikasvuun. Huoneiden alajuoksuista ja villakaistoista otettujen näytteiden viljelytu-lokset voivat viitata mikrobikasvuun. Näytteissä todettiin kuitenkin vain yksittäisiä pe-säkkeitä kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa ja natiivitarkastelun perusteella näytteissäei ollut havaittavissa mikrobikasvua.

Yhden asuinhuoneen tuulensuojalevystä sekä toisen asuinhuoneen ja taukohuoneenalajuoksuista ja villakaistoista otettujen näytteiden viljelytulokset voivat viitata mikrobi-kasvuun. Näytteissä todettiin kuitenkin vain yksittäisiä pesäkkeitä kosteusvaurioon viit-taavaa lajistoa ja natiivitarkastelun perusteella näytteissä ei ollut havaittavissa mikrobi-kasvua. Muiden otettujen näytteiden viljelytulokset ja natiivitarkastelu eivät viitanneetmikrobikasvuun.

Kuva 42. Uudemman puolen ulkoseinien avauksissa havaittiin yleisesti ilmavuotoihinviittaavaa tummumista eristeissä sekä muutamassa avauksessa valesokkelin tausta-pinnassa kosteuteen viittaavaa kalkkihärmää.

Kuva 43. Uudemman puolen ulkoseinän avauksessa havaittiin näkyvää mikrobikasvuavalesokkelin pinnassa sekä tuulensuojalevyn taustapinnassa.

56


2000-luvulla laajennetun takkahuoneen ulkoseinään tehtiin rakenneavaus ja todettiin,että seinässä on valesokkeli myös tällä osin. Valesokkelin taustapinnan pintakosteusar-vot olivat koholla pintakosteusilmaisimella tarkastettuna. Tuulensuojamineraalivillastaotetun näytteen viljelytulokset viittasivat mikrobikasvustoon materiaalissa.

Valesokkelirakenteen kautta todettiin tehtyjen merkkiainekokeiden perusteessa tapah-tuvan vuotoilmavirtauksia. Vuotoilman mukana saattaa sisäilmaan kulkeutua mm. mik-robiperäisiä epäpuhtauksia.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kummassakin kahdessa kohteessa todettiin va-lesokkelirakenteessa mikrobivaurioita ja rakenteiden kautta havaittiin ilmavuotoja, joi-den mukana saattaa sisäilmaan kulkeutua mikrobiperäisiä epäpuhtauksia. Vauriot oli-vat merkittävämpiä palvelukeskuksessa 1, jossa ulkoseinien alajuoksu sijaitsee noin20 cm lattiapinnan alapuolella. Palvelukeskuksessa 2 vaurioita ei ollut kaikilla julkisi-vuilla. Valesokkelin olemassaolosta ei voida näin ollen suoraan päätellä, että raken-teessa olisi vaurioita. Vaurioiden esiintymiseen vaikuttavat itse rakenteen lisäksi myösesimerkiksi sokkelikorkeus, maanpinnan kallistukset, maan vierustan pintamateriaali jailmansuunta.

Erityisen merkillepantavaa on, että myös 2000-luvulla tehdyssä rakennusosassa todet-tiin viiteitä mikrobikasvusta, eli uudehkossakin rakenteessa saattaa olla vaurioita.

Esteettömyyden kannalta rakennusten perustaminen mahdollisimman matalalle on pe-rusteltavissa. Perinteisesti matala perustuskorkeus ympäröivään maanpintaan nähdenon toteutettu valesokkelirakennetta käyttäen. Sisäilmanäkökulmasta asiaa tarkastel-tuna valesokkelirakenne on kuitenkin selkeä riskirakenne, jota ei pidä käyttää.

Rakentamismääräyskokoelman osassa C2 (Kosteus) määritetään kohdassa 5.1.1.2,että sokkelin päällä olevan puurunkoisen seinän aluspuun tulee olla kokonaan sen ul-kopuolella olevan toimivan tuuletusvälin kohdalla niin, ettei mikään rakenneosa estäaluspuun kuivumista tuuletusilmaan. Kohdassa 5.1.2.1 mainitaan, että maanvastaisenlattian betonilaatan tai betonisen alapohjan päälle rakennettavan puurunkoisen ulko- taiväliseinän aluspuu tulee laatan yläpuolelle niin, ettei puuta jää betonivalun sisään. Va-lesokkelirakenteissa nämä kohdat jäävät usein toteutumatta.

Kohdassa 3.1.1 mainitaan, että lattian yläpinnan on oltava vähintään 0,3 m rakennuk-sen ulkopuolella olevan maanpinnan yläpuolella, josta voidaan poiketa erityisestäsyystä vähäisessä määrin. Erityisiä syitä ovat mm. rakentaminen rinteeseen, liikuntaes-teisyyden huomioon ottaminen tai tarkoituksenmukaisuus.

Kahdessa esimerkkikohteessa tehtyjen vauriohavaintojen perusteella on suositeltavaakäyttää palvelutyyppisissäkin kohteissa lattian minimikorkeutta 300 mm, jolloin valesok-kelia ei ole tarpeen käyttää. Esteettömyyden vaatimukset voidaan toteuttaa erilaisillaluiskilla ja oleskelualueita voitaisiin toteuttaa esimerkiksi terasseilla tai muilla rakennus-teknisillä ratkaisuilla

5.4 Puutteelliset lähtötiedot ja suunnitelmat peruskorjauksessa ja laajennuksissa

Usein peruskorjaukset tai laajennukset suunnitellaan ja toteutetaan puutteellisten lähtö-tietojen perusteella. Rakennuksessa ei tehdä lainkaan tai tehdään liian pintapuolisia

57


tutkimuksia, jolloin korjaussuunnittelija ei saa riittäviä lähtötietoja korjauksen suunnitte-lua varten. On myös mahdollista, että suunnittelija jättää tutkimustulokset huomioimattaesimerkiksi heikon sisäilmaosaamisensa tai liian kireän suunnitteluaikataulun ja suun-nittelutyön kireän kilpailutuksen takia. Monesti tällöin vain pintarakenteet on uusittu jamahdollisesti huonejakoja muutettu, mutta rakenteissa olevat vauriot tai muut sisäilmanlaatua heikentävät tekijät on jätetty kokonaan tai osittain huomioimatta ja korjaamatta.Myös vaurioiden syy jää tällöin usein korjaamatta ja vauriot saattavat uusiutua nopeal-lakin aikataululla. Saattaa käydä jopa niin, että vaillinaisesti toteutettu peruskorjaus jou-dutaan osin tai kokonaan uusimaan piankin korjausten valmistumisesta.

Voidaan sanoa, että kaikissa esimerkkikohteissa aikaisemmissa korjauksissa on jäänythuomioimatta riittävällä tarkkuudella asioita, jotka nykytietämyksen perusteella olisi pi-tänyt ottaa huomioon peruskorjausten suunnittelussa ja toteutuksessa.

Koulussa 1 todettiin monia sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä, jotka olisi pitänyt huo-mioida aiemmissa laajennuksissa ja korjauksissa huomattavasti tarkemmin. Rakennuk-sessa on tapahtunut eri aikoina useita kosteudesta aiheutuneita rakenteiden vaurioitu-misia, jotka on korjattu puutteellisesti tai jätetty korjaamatta.Merkittävimmät puutteellisten tutkimusten ja suunnitteluun aikaansaamat ongelmat liitty-vät eri aikoihin rakennettujen osien liittymiseen toisiinsa. Kohdassa ”5.1 Laajennusosienliittymät vanhoihin rakenteisiin” on käsitelty näitä asioita. 2000-luvun alun laajennus onrakennettu kyljittäin kiinni 1950-luvun osaan. Näillä eri aikaan rakennetuilla osilla on pitkäyhteinen seinä, joka on aiemmin ollut vanhemman osan ulkoseinää. Laajennuksen yh-teydessä vanhempaan osaan tehty pintaremonttia ja merkittäviä korjaustarpeita oli jää-nyt havaitsematta. Noin 15 vuotta myöhemmin tehdyissä tutkimuksissa nämä korjaus-tarpeet havaittiin ja todettiin, että se olisi järkevintä purkaa ja rakentaa tilalle uudisraken-nus. Koska uudempi osa on kuitenkin rakennettu pitkän yhteisen seinälinjan osuudeltakiinni vanhaan osaan, on vanhemman osan purkaminen uudempaa purkamatta hyvinhaasteellista. Laajennusosan rakentaminen heikkokuntoiseen vanhempaan osaan kiinniaiheuttaa tässä tapauksessa kohtuuttomia kustannuksia kaikissa korjausvaihtoeh-doissa.Kohdassa ”5.1 Laajennusosien liittymät vanhoihin rakenteisiin” on kerrottu myös laajen-nuksen myötä ulkoseinästä väliseinäksi muuttuneesta seinästä, johon tehdyn kulku-aukon kautta tapahtui ilmavuotoja ulkoseinän eristetilasta sisätiloihin. Liitoskohdan yk-sityiskohtainen suunnittelu on jäänyt tehdyn toteutuksen perusteella kokonaan suunnit-telematta.

Rakennuksen kattomuotoa on muutettu 1970-luvun osalta laajennusosien rakentami-sen yhteydessä. Korjauksessa vanhan tasakaton päälle oli rakennettu harjakatto javanha kermikate oli jätetty purkamatta tai rei’ittämättä uuden vesikaton alle. Vanhoista,kattomuutoksia edeltävistä kattovuodoista johtuen kermin alla ollut eriste oli vielä tutki-muksia tehtäessä paikoin läpivettynyttä, vaikka kattomuodon muutoksesta oli kulunutaikaa useita vuosia. Tästäkään korjauksesta ei ollut käytettävissä yksityiskohtaisiasuunnitelmia. Voidaan olettaa, että korjausta tehtäessä ei ole ollut tietoa kermin allaolevasta vedestä puutteellisista tutkimuksista johtuen. Mikäli kermiä olisi rei’itetty riittä-västi uuden vesikaton rakentamisen yhteydessä, olisi kastuneet eristeet todennäköi-sesti havaittu. Joka tapauksessa rakenne olisi päässyt kuivumaan rei’itysten kautta, jo-ten suunnittelun puutteetkin vaikuttivat siihen, että eristeet olivat yhä vesimärkiä.

58


Päiväkodissa 1 oli tehty alakerrassa osittainen tilojen saneeraus vuonna 2015, jossaoli tehty joitakin tilamuutoksia tilojen käyttötarkoituksesta johtuen ja pintamateriaalienuusimisia. Ennen saneerausta rakennuksen kuntoa ei saadun tiedon mukaan oltu kar-toitettu muutoin kuin paikallisten ulkoseinien näkyvien kosteusvaurioiden kohdalta.Näissä kohdissa rakenteita oli kuivattu ja pintoja uusittu, mutta kastumisen syytä ei oltukorjattu, vaikka se oli selvitetty.

Päiväkoti joutui muuttamaan pois tiloista noin puolen vuoden kuluttua tiloihin muutonjälkeen tiloissa koetun oireilun johdosta. Rakennusta oli tutkittu, oireiden alettua, pinta-puolisesti, mutta selkeää syytä koettuun oireiluun ei ollut löydetty. Sisäänkäyntijulkisi-vulla olevien matalien rakennusosien kohdalla oli todettu alustavissa tutkimuksissa la-hoa hirttä ja mikrobivaurioita sekä yläpohjan puurakenteissa että turve-eristeessä.

Rakennuksesta löydettiin useita erilaisia kosteusvaurioita, jotka eivät olleet tulleet esiintiloja päiväkotikäyttöön muutettaessa. Alapohjassa on erittäin matala ryömintätila. Ala-pohjan betonisen pintalaatan alla havaittiin lahoja mikobivaurioita. Alapohjan kauttatodettiin virtaavan ilmaa päiväkodin tiloihin. Asiaa on käsitelty tarkemmin kohdassa ”5.2Ilmavuodot rakenteiden kautta sisätiloihin”.

Rakennuksessa oli tapahtunut lukuisia vesivuotoja. Ensimmäisen kerroksen kattoon(välipohjaan) tehdyissä rakenneavauksissa aiemman vuotopaikan kohdalta otetun eris-tenäytteen viljelytulokset viittasivat aktiiviseen mikrobikasvuun mm. runsaan aktinomy-keettikasvun takia. Välipohjien sisällä olevien onteloiden kohdalla ei ulkoseiniä ollut ra-pattu kattavasti, jonka vuoksi rakenne ei ole tiivis. Välipohjan ja ulkoseinien sekä pai-koin väliseinien liittymistä todettiinkin merkkisavulla tehdyssä tarkastuksessa ilmavuo-toja. Ensimmäisen kerroksen alakattojen takana havaittiin muutamin paikoin kosteusjäl-kiä ja osassa otetuista tasoitenäytteistä viljelytulokset viittasivat aktiiviseen mikrobikas-vustoon.

Yläpohjan yläpinnassa on betoninen palopermanto, jossa havaittiin muutamia hal-keamia. Yläpohjaan tehtiin kolme avausta. Avauksissa todettiin selkeitä lahovaurioita japuurakenteissa lahovaurioita. Osa vaurioista selittyi vanhoilla kattovuodoilla ja koh-dassa todettiin yläpuolella olevissa ruodelaudoissakin

Kuva 44. Palopermannon rakenneavauksessa havaittiin paperissa mikrobikasvua. La-hoa puurakennetta havaittiin kahdessa avauksessa.

59


Yläpohjaa tarkasteltiin alapuolelta avaamalla alakattoja. Läpivientien todettiin olevanyleisesti epätiiviitä ja paikoin yläpohjan turve-eristettä oli varissut alakaton päälle. Läpi-vientien kautta todettiin runsaita ilmavuotoja.

Kuva 45. Yläpohjan epätiiviitä läpivientejä ilmanvaihtokonehuoneeseen ja alakatonpäälle varissutta yläpohjaneristettä toisen kerroksen huonetilassa.

Rakennuksen 1980-luvulla toteutetussa peruskorjauksessa oli vanhojen puisten lattioi-den päälle valettu betoniset laatat ja jätetty purkamatta vanhoja lattioiden pintaraken-teita, jotka sisälsivät asbestia. On mahdollista, että jo tällöin puurakenteissa on ollut la-hovaurioita, jotka on jätetty korjaamatta.

Tilojen käyttötarkoituksen muutoksessa yhteydessä ei ilmanvaihtoa ollut suunniteltu jatoteutettu muuttuneen käyttötarkoituksen mukaiseksi. Ilmavirrat eivät olleet uuden käyt-tötarkoituksen mukaisia. Uusien väliseinien rakentamisen vuoksi osassa tiloista tulo- japoistoilmaelimet olivat jääneet eri puolille väliseiniä.

Päiväkodissa todettiin rakenteita rikkovissa tutkimuksissa useita sisäilman laatua hei-kentäviä tekijöitä, joita ei oltu huomioitu korjattaessa tiloja päiväkotikäyttöön.

Koulussa 2 havaittiin merkittäviä sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä, joita voidaanpitää ainakin merkittäviltä osin laajennusten suunnittelun tai toteutuksen puutteista joh-tuvina. Jo aiemmin on käsitelty kohdassa ”5.1 Laajennusosien liittymät” ongelmia liit-tyen eri aikoihin rakennettujen osien liitokseen. Liitoksessa todettiin mm. vanhoja vauri-oituneita materiaaleja, höyrynsulkua ei ollut liitoksessa lainkaan ja liitoksesta tapahtuisuuria ilmavuotoja sisätilojen suuntaan. On ilmeistä, että vanhan seinärakenteen kos-teusvauriot eivät ole olleet tiedossa suunnittelijalla. Ilmeiset kosteusvauriot ovat olleethavaittavissa laajennustyön aikana, mutta ovat jääneet silti korjaamatta.

Palvelukeskuksissa 1 ja 2 todettiin molemmissa vaurioita valesokkelirakenteissa, joitaoli ilmeisesti toteutettu esteettömyyden vaatimusten johdosta. Näitä on käsitelty laajem-min kohdassa ”5.3 Palvelutyyppisten rakennusten valesokkelirakenteet”. Vanhoja va-lesokkelirakenteita ja niiden mahdollisia vaurioita ei ole tutkittu ennen viimeisimpiä laa-jennuksia. Palvelukeskuksissa on toteutettu laajennuksia vanhempien rakennusosienkylkiin tutkimatta tarkemmin vanhojen osien kuntoa. Vaikka vanhemmissa osissa ontehty mittaviakin korjauksia, on niihin silti jätetty tietoisesti mm. nykyisin väliseininä ole-vien, entisten ulkoseinien valesokkelirakenteet, joiden kautta mm. todettiin merkittäviä

60


ilmavuotoja alapohjan eristetilan kautta sisäilmaan. Vanhojen ulkoseinien kohdalle teh-dyissä aukoissa todettiin myös korkeaa rakennekosteutta alapohjassa.

Opistossa on tehty peruskorjaus noin 10 vuotta sitten. Sen jälkeen rakennuksessa ontapahtunut kolme merkittävää vesivuotoa. Vuodot ovat aiheutuneet räystäskourun vuo-dosta, kattopellin ylösnoston vesivuodosta ja ilmanvaihdon kostuttimen viemäröinnintukkeutumisesta aiheutuneesta vesivuodosta.

Viimeisimmässä peruskorjauksessa ei ole korjattu todennäköisesti 1980-luvulla toteu-tettuja hyvin riskialttiita rakenteita, kuten sisäpuolelta lämpöeristettyjä ja levytettyjämaanvastaisia seiniä ja maanvastaisia lattioita, joissa oli tiiviitä muovimattoja. Riskialttiitrakenteet yhdistettynä sekä alapohjan että maanvastaisten seinien korkeaan rakenne-kosteuteen olivat aiheuttaneet laajoja kosteusvaurioita alapohjassa, maanvastaisissasisäpuolelta eristetyissä ulkoseinissä ja väliseinissä. Kellaritiloissa havaittiin Asumister-veysasetuksen toimenpiderajat ylittävä määrä 2-etyyli-1-heksanolia, mikä kertoo muo-vimaton sekä mattoliiman vaurioitumisesta. Korkeat rakenteiden kosteudet ovat aiheu-tuneet maaperästä perustusten ja alapohjan kautta nousevasta kosteudesta, jota onedesauttanut salaojien ja sadevesiviemäröintien puutteet, mm. salaojat ja sadevedeton johdettu samoihin kaivoihin ja putkia on tukkeutunut ja painunut kasaan laajalti.

Tässäkin tutkimuskohteessa havaittiin yläpohjan palopermannon alla olevissa kanta-vissa rakenteissa lahoja mikrobivaurioita. On todennäköistä, että yläpohjan raken-teissa on ollut vaurioita jo noin 10 vuotta sitten tehdyssä peruskorjauksessa, vaikkakintilannetta ovat pahentaneet viime vuosien aikana tapahtuneet kolme vesivuotoa. Vintinkattorakenteita kannattavat puuosat näyttivät hyväkuntoisilta näkyvillä osin. Paloper-mantoon tehdyissä rakenneavauksissa todettiin kuitenkin palopermannon alla merkittä-vissä määrin lahoa satunnaisesti valituissa kohdissa. Näitä vaurioita ei ollut mahdollistahavaita ilman rakenneavauksia, joita ei peruskorjauksen yhteydessä oltu tehty.

Välipohjissa on käytössä olleen alkuperäisen rakenneleikkauksen mukaan ala- ja ylä-pinnassa betoniset laatat ja välissä eristekerros. Molempiin välipohjiin tehtiin raken-neavauksia, joissa todettiin mm. lahovaurioita, näkyvää homekasvua ja PAH-yhdistei-siin viittaavaa hajua. Osassa eristeistä otetuissa näytteistä viljelytulokset viittasivat ak-tiiviseen mikrobikasvuostoon. Molempien välipohjien merkkiainekokeissa havaittiin väli-pohjista useita ilmankulkureittejä huonetiloihin mm. tiivistämättömien läpivientien ja hal-keamien kautta. Välipohjien kuntoa ei oltu tutkittu peruskorjauksen yhteydessä, jonkavuoksi vauriot olivat jääneet korjaamatta. Vaikka peruskorjauksen yhteydessä välipoh-jiin oli tehty uusia läpivientejä, olivat välipohjien vauriot silti jääneet peruskorjauksessahuomioimatta.

Vastaanottorakennuksen sisäilmaongelmien aiheuttajia on käsitelty melko laajastikohdassa ”5.2 Ilmavuodot rakenteiden kautta sisäilmaan”.

Kellarikerroksessa ja kellarikerroksen ja ensimmäisen kerroksen välisessä välipohjassaon runsaasti erilaisia epäpuhtauslähteitä, joista sisäilmaan voi kulkeutua mm. mikrobi-peräisiä epäpuhtauksia, PAH-yhdisteitä. Kellarikerroksessa on myös erilaisia katkais-tuja, suojaamattomia putkieristeitä, jotka todennäköisesti sisältävät asbestia.

61


Kellarikerroksen selkeät epäpuhtauslähteet oli havaittavissa aistinvaraisessa tarkaste-lussa. Näitä olivat esimerkiksi maanvastaisten seinien PAH-yhdisteitä sisältäneet vede-neristeet, maanpinnassa ja orgaanisissa materiaaleissa havaittava mikrobikasvustosekä rispaantuneet ja katkaistut asbestia sisältävät putkieristeet. Nämä haittatekijätovat jääneet vaille riittävää huomiota rakennuksen peruskorjauksessa vuonna 2005.PAH-yhdisteitä sisältäviä pikisivelyjä ei ollut huomioitu peruskorjausta edeltävässä as-besti- ja haitta-ainetutkimuksessa.

Ensimmäisen kerroksen lattia (välipohja) oli pintamateriaaleja lukuun ottamatta alkupe-räinen ja välipohjassa käytetyissä materiaaleissa havaittiin runsaasti PAH-yhdisteitä.Ennen peruskorjausta ei oltu tehty rakenteita avaavia tutkimuksia, jonka vuoksi nämämateriaalit olivat jääneet havaitsematta. Tässäkin tapauksessa lattiarakenteisiin oli pe-ruskorjauksessa tehty avauksia laiteasennuksia varten, mutta siltikin välipohjien PAH-yhdisteitä sisältävät, voimakkaasti haisevat materiaalit olivat jääneet havaitsematta.

Ensimmäisen kerroksen lattiassa ja ulkoseinien alaosissa todettiin tehdyissä viiltomit-tauksissa selvästi poikkeavaa kosteutta kohdissa, joissa ulkopuolelle on portaikot, jotkaovat todennäköisesti edesauttaneet rakenteiden kastumista Tehtyjen rakenneavaustenja käytössä olleiden asiakirjojen perusteella rakennuksen ensimmäisen kerroksen lattiaon kauttaaltaan puurakenteinen ja eristeenä on käytetty puupurua. Rakenteiden orgaa-niset materiaalit eivät kestä mitattuja kosteuksia ja on todennäköistä, että kastuneillaalueilla on ainakin mikrobivaurioita ja myös mahdollisia lahovaurioita. Ulkopuolen kos-teusrasitus on portaiden kohdalla pysynyt muuttumattomana, joten on todennäköistä,että rakenteen kosteus on ollut poikkeava jo ennen viimeisintä peruskorjausta. Siltisyitä rakenteiden kastumiseen ei oltu selvitetty ja korjattu.

Yhteenvetona puutteellisista lähtötiedoista ja suunnittelun puutteista voidaan todeta,että kaikissa esimerkkikohteissa korjauksia edeltävät tutkimukset eivät ole olleet riittä-vän kattavia, jotta korjaussuunnittelussa olisi voitu ottaa huomioon sisäilman laatua hei-kentävät tekijät riittävän tarkasti. Tämän opinnäytetyön kohteissa korjauksia edeltävättutkimukset ovat monin paikoin olleet hyvin puutteellisia, tai niitä ei ole tehty lainkaan.Kaikkia ilmeisiäkään tekijöitä ei korjauksissa aina oteta huomioon tai ne jäävät toteu-tusvaiheessa liian vähälle huomiolle.

Joissakin kohteissa oli kohteiden korjaussuunnittelussa tehty riskialttiita ratkaisuja.Tästä esimerkkinä opiston kellarikerroksen maanvastaisten seinien kipsilevyrakenteetja muovimatto maanvaraisessa lattiassa yhdistettynä ulkopuolisen kosteuden hallinnanpuutteisiin.

Kaikissa esimerkkikohteessa oli koettu sisäilmaan liitettävää oireilua aikaisemmin teh-dyistä mittavistakin korjauksista huolimatta. Kohteet tulisikin tutkia ennen suurempiakorjauksia aina nykyistä huomattavasti laajemmilla tutkimuksilla, joissa tehdään aistin-varaisen arvion lisäksi riskirakenteisiin ja aistinvaraisessa arvioinnissa mahdollisesti ris-kialttiiksi todetuissa kohdissa rakenneavauksia. Erilaisista rakenteista on otettava esi-merkiksi riittävästi materiaalinäytteitä niiden mikrobivaurioitumisen tai mahdollistenhaitta-aineiden arvioimiseksi.

62


Vaikka korjauksia edeltävien tutkimusten kustannus on useinkin hyvin pieni korjaustenkokonaiskustannuksiin verrattuna, tutkimuskustannukset halutaan kuitenkin usein mini-moida, vaikka riskinä on, että korjaus epäonnistuu ja kustannukset mahdollisessa uu-dessa korjauksessa ovat huomattavan suuret.

Kirjoittajan mielestä ongelmia on usein myös tutkimuksissa saadun tiedon välittymi-sessä korjaussuunnittelijalle. Syynä saattaa olla laajoissa tutkimuksissa tutkimusraport-tien paisuminen kohtuuttoman laajoiksi tai toisaalta liian suppeasti raportoidut tutkimuk-set, joista ei selviä kaikki korjaussuunnittelussa tarvittavat asiat. Olisikin suositeltavaa,että tutkimusten tekijä osallistuisi suunnitteluun omalla osaamisalueellaan, jolloin si-säilma-asiat tulisivat paremmin huomioitua korjauksissa. Vauriokorjausten suunnitteluedellyttää myös korjaussuunnittelijalta erityistä osaamista, jota ei välttämättä esimer-kiksi uudisrakentamiseen suuntautuneella suunnittelijalla välttämättä ole.

Kohteissa, joissa ei ennen peruskorjausta ole ollut tiedossa sisäilmaongelmia on suuririski siitä, että rakennuksessa ei ymmärretä tehdä kattavia tutkimuksia suunnittelutyönlähtötiedoiksi. Toisinaan kuulee sanottavan, että eihän ennen peruskorjausta ole tar-peen tehdä tutkimuksia, kun kaikki kuitenkin tulee peruskorjauksessa uusittua.

63


6 JOHTOPÄÄTÖKSET

Tämä opinnäytetyö perustuu sisäilma- ja kosteusteknisiin kuntotutkimuksiin seitsemässäkohteessa, joissa on epäilty olevan sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä tai sisäilmanlaatuun liittyvää oireilua. Kohteet eivät näin ollen edusta tavanomaista rakennuskantaa.

Kaikissa kohteissa on tehty ennen tutkimuksia korjauksia tai laajennuksia, joiden puut-teellisella toteutuksella on joko ollut sisäilman laatua heikentäviä vaikutuksia tai heiken-täviä tekijöitä ei ole onnistuttu korjaamaan.

Tässä opinnäytetyössä ei pyritty luettelemaan kaikkia mahdollisia kohteissa havaittujasisäilman laatua heikentäviä tekijöitä, vaan keskityttiin muutamaan seikkaan, joita eioteta riittävästi huomioon rakennusten peruskorjauksessa tai laajennuksessa. Aiheet,joita tässä työssä käsiteltiin, olivat laajennusosien liittymien ongelmat, ilmavuodot raken-teiden kautta sisäilmaan, palvelutyyppisten rakennusten valesokkelirakenteet sekä puut-teelliset lähtötiedot ja suunnittelun puutteet.

Käsiteltäväksi valittuja neljää seikkaa on käsitelty kohdassa ”5 Keskeiset tekijät, joihinpitäisi kiinnittää enemmän huomiota korjauksissa tai laajennuksissa”. Kunkin käsitellynosatekijän yhteyteen on kirjoitettu yhteenveto tehdyistä havainnoista ja suosituksia näi-den tekijöiden välttämiseksi.

Laajennusosien liittymissä todettiin monenlaisia ongelmia, jotka liittyivät entisten ulko-seinien muuttumisesta väliseiniksi. Liittymissä ei ole otettu riittävästi huomioon vanho-jen ulkoseinien ulko-osien rakenteissa normaaliksi katsottavaa mikrobikasvua, höyryn-tai ilmansulun liittymistä vanhan ja uuden osan välillä sekä vanhojen seinärakenteidenkautta tapahtuvia ilmavuotoja. Liittymissä todettiin alapohjassa vanhan sokkeliraken-teen kohdalla poikkeavaa kosteutta. Voidaan todeta, että laajennusosien liittymien to-teuttaminen on haasteellista ja esimerkkikohteissa havaittiin puutteita sekä liitostensuunnittelussa että toteutuksessa. Kirjoittajan mielestä olisi useinkin viisasta minimoidalaajennusosien ja vanhojen rakennusten liitospinta-alat ja liittää rakennukset toisiinsaesimerkiksi käytävien tai portaikkojen avulla. Näin voitaisiin vähentää riskialttiiden ra-kenteiden määrää.

Ilmavuotoja rakenteiden läpi sisäilmaan esiintyi yleisesti kaikissa tämän opinnäytetyönesimerkkikohteissa. Ilmavuotojen merkitystä sisäilman laatua heikentävänä tekijänä eihuomioida riittävästi. On edelleenkin yleistä, että ilmavuotojen olemassaolo koetaan hyö-dyllisenä ”rakenteiden hengittävyytenä”. Tällöin ei ymmärretä, että ilmavuotojen mukanasisäilmaan saattaa kulkeutua monenlaisia epäpuhtauksia.

Esimerkkikohteina oli kaksi palvelutyyppistä rakennusta, joista molemmissa todettiinvalesokkelirakenteessa mikrobivaurioita ja rakenteiden kautta havaittiin ilmavuotoja, joi-den mukana saattaa sisäilmaan kulkeutua mikrobiperäisiä epäpuhtauksia. Erityisenmerkillepantavaa oli, että myös 2000-luvulla tehdyssä rakenteessa todettiin viiteitä mik-robikasvusta, eli uudehkossakin rakenteessa saattaa olla vaurioita. Esteettömyydenkannalta rakennusten perustaminen mahdollisimman matalalle on perusteltavissa. Si-säilmanäkökulmasta asiaa tarkasteltuna valesokkelirakenne on kuitenkin selkeä riskira-kenne, jota ei pidä käyttää. Esteettömyyden vaatimukset tulee toteuttaa erilaisilla luis-killa ja oleskelualueita voitaisiin toteuttaa esimerkiksi terasseilla tai muilla rakennustek-

64


nisillä ratkaisuilla. Lattian yläpinta on suositeltavaa rakentaa vähintään 0,3 m ympäröi-vää maanpintaa korkeammalle, jolloin rakenne voidaan toteuttaa ilman valesokkelira-kennetta.

Kaikissa esimerkkikohteissa havaittiin puutteita sekä suunnittelua edeltävissä tutkimuk-sissa että varsinaisessa korjaussuunnittelussa. Esimerkkikohteissa korjauksia edeltä-vät tutkimukset ovat monin paikoin olleet hyvin puutteellisia, tai niitä ei ole tehty lain-kaan. Kaikkia ilmeisiäkään tekijöitä ei ole aina otettu korjauksissa huomioon tai ne jää-vät toteutusvaiheessa liian vähälle huomiolle. Joissakin kohteissa oli kohteiden korjaus-suunnittelussa tehty riskialttiita ratkaisuja. Tästä esimerkkinä opiston kellarikerroksenmaanvastaisten seinien kipsilevyrakenteet ja muovimatto maanvaraisessa lattiassa yh-distettynä ulkopuolisen kosteuden hallinnan puutteisiin.

Kaikissa esimerkkikohteessa oli koettu sisäilmaan liitettävää oireilua kohteissa aikai-semmin tehdyistä mittavistakin korjauksista huolimatta. Sisäilmakorjauksissa on moniaerityistä osaamista vaativia tehtäviä ja riskinä on, että jos jossakin osa-alueessa epäon-nistutaan, lopputuloskaan ei ole toivottu. Pahimmillaan korjausten ja laajennusten yh-teydessä sisäilman laatu heikkenee.

Peruskorjattavat tai laajennettavat kohteet tulisi tutkia nykyistä huomattavasti laajem-milla tutkimuksilla, joissa tehdään aistinvaraisen arvion lisäksi riskirakenteisiin ja aistin-varaisessa arvioinnissa mahdollisesti riskialttiiksi todetuissa kohdissa rakenneavauksia.Varsinkin kohteissa, joissa ei ennen peruskorjausta ole ollut tiedossa sisäilmaongelmia,on suuri riski siitä, että rakennuksessa ei ymmärretä tehdä kattavia tutkimuksia suunnit-telutyön lähtötiedoiksi. Vaikka korjauksia edeltävien tutkimusten kustannus on useinkinhyvin pieni korjausten kokonaiskustannuksiin verrattuna, tutkimuskustannukset halu-taan kuitenkin usein minimoida, vaikka riskinä on, että korjaus epäonnistuu ja kustan-nukset mahdollisessa uudessa korjauksessa ovat huomattavan suuret. Usein vaikeu-tena on se, että korjauksia edeltäviä tutkimuksia kilpailutettaessa huomiota kiinnitetäänliiaksi pelkästään tutkimusten hintaan huomioimatta riittävästi tarvittavien tutkimustenlaajuutta ja tutkimusryhmän ammatillista osaamista. Usein tutkimuksille ei myöskäänosata varata aikaa riittävästi. Peruskorjauksissa ja laajennuksissa onkin suositeltavaaottaa sisäilma-asiantuntija mukaan projektiryhmään mahdollisimman aikaisessa vai-heessa. Näin varmistutaan myös siitä, että tutkimustieto välittyy korjaussuunnittelijoilleja kaikki sisäilman laatua heikentävät tekijät tulevat huomioitua korjaussuunnittelussa.

Vauriokorjausten tai vanhojen rakennusten laajennusten suunnittelu edellyttää myöskorjaussuunnittelijalta erityistä osaamista, jota ei välttämättä esimerkiksi uudisrakenta-miseen suuntautuneella suunnittelijalla välttämättä ole. Korjaus- tai laajennussuunnitel-mat on suositeltavaa tarkastaa asiantuntijan toimesta myös niiden rakennusfysikaali-sen toiminnan ja sisäilma-asioiden osalta.

Varsinainen korjaustyö on tehtävä huolellisesti ja korjausten onnistumista edesauttaa,jos niiden tekijä on sisäistänyt, miksi korjauksia tehdään ja mitä niiltä edellytetään. Kor-jaustyön laadunvalvonta sisäilman laatuun vaikuttavien tekijöiden osalta on myös tär-keä tekijä, johon tulee kiinnittää huomiota. On varmistettava, että kaikki vaurioituneetmateriaalit puretaan, osastoinnit tehdään asianmukaisesti, rakenteita kuivataan riittä-västi, rakenteiden kastumisen syy selvitetään sekä korjataan ja esimerkiksi tiivistyskor-jausten onnistumisesta varmistutaan merkkiainekokeilla.

65


LÄHTEET

Asumisterveysasetus (545/2015), Sosiaali- ja terveysministeriö

Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeet (ohje 8/2016, osat I – IV), Valvira

Asumisterveysohje 2003:1, Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset jamikrobiologiset tekijät. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita, Sosiaali- ja terveysministeriö,2003.

Asumisterveysopas, Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (STM:n oppaita2003:1) soveltamisopas, Sosiaali- ja terveysministeriö, 2005.

Asikainen, V. (toim.) ja Peltola, S. (toim.). 2008. Sisäilmaongelmaisten koulurakennustenkorjaaminen. Opetushallitus. Vammala. 2008.

Kooste toimistoympäristöjen epäpuhtaus ja olosuhdetasoista, Työterveyslaitos 2017(https://www.ttl.fi/wp-content/uploads/2016/09/sisaympariston-viitearvoja.pdf)

Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus. Ympäristöopas 28. Ympäristömi-nisteriö ja Rakennustieto Oy 1997

Pessi, A-M, Suonketo, J., Pentti, M ja Rantio-Lehtimäki, A. 1999. Betonielementtijulkisivu-jen mikrobiologinen toimivuus. Julkaisu 101, Talonrakennustekniikka, Rakennustekniikanosasto. TTKK. Tampere.

Kosteudenhallinta ja homevaurioiden estäminen (RIL 250-2011), Rakennusinsinöörien LiittoRIL ry, 2011.

Sisäilmastoluokitus 2008. (LVI 05-10440, RT 07-10946, KH 27-10422, Ratu 437-T, SIT 05-610065), Rakennustietosäätiö. 2008.

Suomen Rakentamismääräyskokoelma, osa C2, Kosteus, määräykset ja ohjeet 1998. Ympäris-töministeriö

Suomen Rakentamismääräyskokoelma, osa C3, Rakennusten lämmöneristys 2010. Ympäristö-ministeriö

Suomen Rakentamismääräyskokoelma, osa D2, Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. Mää-räykset ja ohjeet 2012. Ympäristöministeriö

Suomen Rakentamismääräyskokoelma, osa D3, Rakennusten energiatehokkuus. Määräykset jaohjeet 2012. Ympäristöministeriö.

Ympäristöopas 29. Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen korjaus. Ympäristöministe-riö. 1997.

Ympäristöopas 2016. Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus. Ympäristömi-nisteriö. 2016.

rakennusten peruskorja- uksessa tai laajennuk- … · lämpötilojen mittaukset tehtiin samalla...

Documents