rakennusteollisuuden osaamisstrategian tiivistelmä ja kuvaajat · 1. koulutuksen määrä,...
TRANSCRIPT
Rakennusteollisuuden
osaamisstrategian
tiivistelmä ja kuvaajat
17.5.2018
Lauri Pakkanen
17.5.2018
VÄESTÖ ALAN VETOVOIMA VAATIMUKSET
RAHOITUSTUNNISTETTAVUUS TUTKINTOSISÄLLÖT
Miksi osaamisstrategia?
SUOMALAISEN TYÖVOIMAN OSAAMINEN
KANSAINVÄLINEN OSAAMINEN
TÄYDENNYS-/MUUNTOKOULUTUKSET
KOULUTUKSEN JA TYÖNVÄLITYKSEN DIGITAALINEN EKOSYSTEEMI
Ratkaisut:
Haasteet:
Rakennusteollisuuden osaamisstrategia
17.5.2018
Rakennusalan osaamistarpeet
Rakennusteollisuus RT ry:n strategia
Koulutusjärjestelmän kehittäminen
- Määrät, sijainnit, ym.
PerusopetusToisen asteen koulutus
- Ammattikoulut ja lukiot
Korkea-asteen koulutus
- Ammattikorkeakoulut ja yliopistot
Täydennyskoulutus
- Työvoimakoulutus
- Muuntokoulutusprojektit
- Henkilöstökoulutus
TE-palvelut
- Työnvälitys
- Työvoimakoulutus
Rakennusalan vetovoima Maahanmuutto T&K&I
17.5.2018
1. Koulutuksen määrä, sisältö, sijainti ja läpäisyaste vastaavat alan yritysten muuttuviin tarpeisiin ja kansainvälisiin haasteisiin (RT:n strategia)
‐ RT haastaa rakennusalan oppilaitokset profiloitumaan selkeämmin
‐ Koulutusvastuiden jakoa ja muuta työnjakoa selkeytetään
‐ Yhteistyötä koulutusasteiden välillä lisätään
2. Rakennusalan koulutus vastaa paremmin alan tulevaisuuden tarpeisiin ja alan koulutukseen vaikuttava sääntely ja pätevyysvaatimukset ovat kohtuullisella tasolla
‐ Yhteistyössä ympäristöministeriön ja sidosryhmien kanssa perataan normitusta tutkintosisältöjen näkökulmasta
‐ Muutetaan normitusta niin, että alan toimihenkilötehtäviin on helppo tulla ilman rakennusalan korkeakoulututkintoa
3. Varmistetaan rakennusalan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen riittävä rahoitus sekä kehitetään yksityisen rahoituksen ratkaisuja
‐ Luodaan teollisuudelle houkuttelevia tapoja rahoittaa rakennusalan koulutusta, erityishuomio amk-rahoituksessa
‐ Turvataan KIRA-digin jatko ja hyödynnetään sen saamaa positiivista julkisuutta alan kehittämisessä ja houkuttelevuudessa
+1 Rakennusalan osaamistaso pysyy yllä jatkuvan oppimisen ansiosta. Sähköinen työnvälityksen ja koulutuksen ekosysteemi poistaa rakennusalan nuoriso- ja kitkatyöttömyyttä ja lisää kouluttautumista työuran aikana. Kansainvälisyys on alan voimavara.
‐ Täydennyskoulutuksen rahoitusmalleja kehitetään joustavammiksi ja kustannustehokkaammiksi
‐ Sähköisen työnvälitysalustan rakentaminen rakennusalalle yhteistyössä Tilaajavastuu Oy:n ja TEM:n kanssa
‐ Tarjotaan enemmän englanninkielisiä harjoittelumahdollisuuksia ja maahanmuuttajille suunnattuja opintopolkuja
Tavoitteet TOP3 + 1
Päätavoitteet 1/3
17.5.2018
Tavoitteet Ratkaisut Mittarit
Koulutuksen määrä, sisältö, sijainti ja läpäisyaste vastaavat alan yritysten muuttuviin tarpeisiin ja kansainvälisiin haasteisiin. Rakennusalan eri koulutusasteiden yhteistyö on aktiivista ja toimivaa. Johtavat rakennusalan korkeakoulut ovat profiloituneet selkeästi ja tunnistettavasti. Korkeakoulujen työnjako on selkeä.
• Luodaan vaikuttamisverkosto, jolla turvataan rakennusalan koulutuksen määrä ja sijoittuminen rakentamisen kannalta oikeille alueille. RT kutsuu koolle vähintään vararehtoritasoisen työryhmän koordinoimaan rakennusalan koulutusta kokonaisuutena.
• Kannustetaan rakennusalan eri koulutusasteita syvempään yhteistyöhön
• Kannustetaan rakennusalan korkeakouluja profiloitumaan selkeämmin sekä opetuksen että tutkimuksen suhteen
• Kannustetaan korkeakouluja muodostamaan yhteistyöverkostoja, joiden sisällä sovitaan työnjaosta
Vaikuttamisverkosto syksy 2018Kk.-kumppanuus 2.asteen kanssa 20%/a
Rakennusalan koulutukseen vaikuttava sääntely ja pätevyysvaatimukset ovat kohtuullisella tasolla, jotta ala voi kehittyä nopeammin ja ala houkuttelee osaajia myös muilta aloilta.
• Yhteistyössä ympäristöministeriön ja muiden toimijoiden kanssa käydään läpi rakennusalan normitusta tutkintosisältöjen näkökulmasta
• Kehitetään rakennusalan normitusta niin, että rakennusalan toimihenkilötehtäviin on helppo tulla muilta aloilta, myös ilman rakennusalan korkeakoulututkintoa.
• Muutetaan normitusta niin, että rakennusalan työmaajohdon erikoisammattitutkinto pätevöittää toimimaan rakennusalan työnjohdon tehtävissä.
Syksy 2018 kartoituksen aloitus, tavoite -30%
Varmistetaan rakennusalan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen riittävä rahoitus sekä kehitetään yksityisen rahoituksen ratkaisuja
• Korkeakoulujen rahoitukseen tehdään vähintään indeksikorjaukset• Rakennusalan yritykset ja alan järjestöt osallistuvat riittävissä
määrin rakennusalan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen rahoitukseen
• Etsitään uusia, innovatiivisia rahoitusratkaisuja varsinkin ammattikorkeakoulujen opetustyöhön
Indeksikorjaus 2019On/off 20181 amk-opettajuus/2019
Päätavoitteet 2/3
17.5.2018
Tavoitteet Ratkaisut Mittarit
Rakennusala on panostaa alan kehittämiseen ja on digitalisaation etujoukoissa
• Lisätään alan T&K&I-panostuksia ja hyödynnetään Business Finlandin rahoitusmahdollisuudet laajemmin
• Turvataan Kira-DIGIn jatko ja hyödynnetään sen saamaa positiivista julkisuutta alan kehittämisessä ja houkuttelevuudessa
• Perustetaan alalle ajatuspaja tai hyödynnetään jo olemassa olevia
10% Business Finland
Rakennusala on tiiviisti mukana paikallisessa päätöksenteossa varmistaakseen strategisten tavoitteidensa toteutumisen
• Rakennusala osallistuu paikallisesti alan koulutusmäärien ennakointiin, koulutusten sisältöjen ja työvoimapalveluiden suunnitteluun sekä tekee paikallista vaikutustyötä alan houkuttelevuuden lisäämiseksi
• Luodaan RT:n paikallisen vaikuttamisen suunnitelma
Rakennusalalle luodaan uudenlaisia oppimisympäristöjä ja kampusratkaisuja, jotka motivoivat opiskelijoita ja opetushenkilökuntaa sekä tukevat rakennusalan tulevaisuuden haasteiden ratkaisuja
• Osallistutaan Myllypuroon tulevan Metropolia ammattikorkeakoulun ja Stadin ammattiopiston yhteiskampuksen toteutukseen
• Osallistutaan Tampere3-hankkeeseen ja toteutetaan Oulun ratkaisu niin, että ammattioppilaitos on siinä mukana.
• Osallistutaan myös muiden vastaavien hankkeiden toteutukseen
Rakennusalan työntekijöiden ja toimihenkilöiden osaamistaso pysyy yllä jatkuvan oppimisen ansiosta. Sähköinen työnvälityksen ja koulutuksen ekosysteemi poistaa rakennusalan nuoriso- ja kitkatyöttömyyttä ja lisää kouluttautumista työuran aikana
• Täydennyskoulutuksen rahoitusmalleja kehitetään joustavammiksi ja kustannustehokkaammiksi niin, että työllisenä säilyminen ja työllistyminen ovat tärkeimpiä rahoituselementtejä
• Sähköisen työnvälitysalustan rakentaminen rakennusalalle yhteistyössä Tilaajavastuu Oy:n ja TEM:n kanssa
• Tarjotaan asteittain kaikille rakennusalan opiskelijoille Valttikortti ilmaiseksi käyttöön
Täydennyskoulutusmalli hallitusohjelmaan 2019Sähköinen työnvälitys 2019
Päätavoitteet 3/3
17.5.2018
Tavoitteet Ratkaisut Mittarit
Rakennusala muuttuu kansainvälisemmäksi ja hyödyntää korkeakouluopiskelijoiden osaamisen täysimääräisemminRakennusala toteuttaa yhteiskuntavastuuta tarjoamalla koulutus- ja työmahdollisuuksia myös erityisryhmille (maahanmuuttajat, syrjäytyvät nuoret).
• Osallistutaan mentor-ohjelman suunnitteluun kansainvälisille korkeakouluopiskelijoille
• Tarjotaan enemmän englanninkielisiä harjoittelumahdollisuuksia• Toteutetaan maahanmuuttajille suunnattuja opintopolkuja
Opetushenkilökunnan osaamistaso vastaa rakennusalan työelämän tarpeita ja alalla on motivoituneita opettajia, jotka kehittävät alaa eteenpäin yhdessä yritysten ja opiskelijoiden kanssa
• Kehitetään rakennusalan opetushenkilökunnan palkitsemista• Yhdistetään eri palkitsemistavat ja –tilaisuudet positiivisen
näkyvyyden lisäämiseksi• Nostetaan positiivisia koulutusesimerkkejä mediaan
Rakennusalan koulutukseen hakeutuu riittävästi soveltuvia henkilöitä, varsinkin ammatillisella toisella asteella. Naisten osuus alalla kasvaa.Opetushenkilökunnalla, koululaisilla ja heidän vanhemmillaan on hyvä peruskäsitys rakennusalasta
• Teetetään tutkimus, joka perustuu laajaan otantaan ja jonka avulla löydetään alavalinnan merkitsevät tekijät ja alueelliset erot
• Päätetään tutkimustulosten perusteella jatkotoimenpiteistä• Mahdollistetaan työelämään tutustumisjaksot (TET) rakennusalalla
laajasti• Osallistutaan rakennusalalle suunnatun Yrityskylä-mallin
toteutukseen
Kuvaajia
17.5.2018
Lähde: Tilastokeskus
Suomen syntyvyys on laskenut 2010 yli 20 %. Nettomaahanmutto ole kasvanut samassa ajassa läheskään samaan tahtiin.
Suomen väestöstä työvoimaan kuuluu noin puolet eli 2,6 miljoonaa (15–64-vuotiaat)Vuoteen 2030 mennessä työikäisten (15–64-vuotiaiden) määrä vähenee noin 130 000 hengellä. Rakennusalaan suhteutettuna tämä tarkoittaa 5 % vähennystä eli noin 9 000-12 000 hengen vajetta
46000
48000
50000
52000
54000
56000
58000
60000
62000
64000
66000
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
14000
16000
18000
20000
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Nettomaahanmuutto ja syntyvyys
Nettomaahanmuutto Syntyvyys
17.5.2018
0
2 000
4 000
6 000
8 000
10 000
12 000
14 000
16 000
2000 2005 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Oppilaitosten käyttömenojen reaalikehitys opiskelijaa kohden
Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulukoulutus Yliopistokoulutus ja -tutkimus
Lähde: Tilastokeskus
17.5.2018
0
1 000
2 000
3 000
4 000
5 000
6 000
7 000
2010 2011 2012 2013 2014 2015
Ammatillinen toinen aste: Rakennusalan perustutkinnot*
Uudet opiskelijat Valmistuneet
Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen* Rakennusalan, talotekniikan ja pintakäsittelyn perustutkinto; rakennusten pintakäsittelyjen osaamisala
17.5.2018
Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu VipunenOpintoala (2002): Arkkitehtuuri ja rakentaminen
Rakennusalan ammattioppilaitos-tutkinnot, tilastovuosi 2016
17.5.2018
0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Rakennusalan ammattikorkeakoulut
Uudet opiskelijat Tutkinnot
Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu VipunenOpintoala (2002): Arkkitehtuuri ja rakentaminen
17.5.2018
Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu VipunenOpintoala (2002): Arkkitehtuuri ja rakentaminen
Rakennusalan ammattikorkea-koulututkinnot, tilastovuosi 2016
17.5.2018
0
100
200
300
400
500
600
700
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Rakennusalan yliopistot
Uudet opiskelijat Tutkinnot
Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu VipunenOpintoala (2002): Arkkitehtuuri ja rakentaminen
Rakennusalan yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkinnot, tilastovuosi 2016
17.5.2018
Ammattikorkeakoulujen valtionrahoitus
17.5.2018
971 410 228
912 975 000877 522 783
823 509 599795 298 046 779 917 000 770 430 741 759 896 703 759 315 510
-6,0 %
-9,7 %
-15,2 %
-18,1 %
-19,7 %-20,7 %
-21,8 % -21,8 %
-25,0 %
-20,0 %
-15,0 %
-10,0 %
-5,0 %
0,0 %
0
100 000 000
200 000 000
300 000 000
400 000 000
500 000 000
600 000 000
700 000 000
800 000 000
900 000 000
1 000 000 000
2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
AMK-sektorin valtionrahoitus 2012-2020(mukana amk-momentin kaikki rahoitus pl. alv-kompensaatiot, KiKy-säästöt, reaaliarvo
laskettu yliopistoindeksin mukaan)
Rahoituksen reaaliarvo (€2017) Rahoituksen reaaliarvon kumulatiivinen lasku (% vs. 2012)
Lähde: ARENE
T&K&I
17.5.2018
Lähde: ROTI 2017
17.5.2018
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Rakennusala yhteensä 10 117 435 3 367 929 5 262 837 3 473 513 5 730 345 5 008 780 7 298 060 12 056 410
Kaikki yhteensä 618 435 725 605 051 046 561 279 720 576 803 243 523 085 596 524 819 636 417 344 966 492 880 179
0
100 000 000
200 000 000
300 000 000
400 000 000
500 000 000
600 000 000
700 000 000
Business Finlandin myöntämä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus
Vuoden 2017 kasvun selittää FiraGroup Oy:n saama 4 800 000€ laina ja 649 499€ avustus.
Lähde: Business Finland
