rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2017...2017/10/04 · lähde: ek:n investointitiedustelu,...

Rakennusteollisuuden

suhdanteet

syksy 2017

Rakennusteollisuus RT ry

4.10.2017

Rakennusteollisuus RT:n

pääekonomisti

Sami Pakarinen

Maailman ja Suomen

talous

Maailmantalous kasvaa tänä vuonna hyvää vauhtia

4.10.2017Rakennusteollisuus RT 4

Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet kasvussa


Suomen talous kasvaa tänä ja ensi vuonna hyvin


Rakentaminen

Rakentamisen kasvu jatkuu tänä ja ensi vuonna


Alan työllisyydessä 20 000 henkilön kasvu vuodesta 2015 vuoteen 2018


Ammattitaitoisen työvoiman saanti keskeisin kasvun este


Rakennustarvikekustannukset nousussa, työpanosten hintoja painaa tänä vuonna kiky


Teräsrakenteissa ja betonielementeissä nousua, eristeissä kustannukset yhä laskussa

-8

-6

-4

-2

0

2

4

6

8

10

2016 2017

vuo

sim

uu

tos,

%

Rakennuskustannukset panosnimikkeittäin

0 KOKONAISINDEKSI

02.2.1 Betoni, tiilet ja harkot

02.2.2 Betonielementit

02.2.3 Teräsrakenteet

02.2.4 Puutavara

02.2.5 Lämmöneristeet

02.2.6 Ikkunat ja ovet

02.2.7 Vesikatteet


Lähde: Tilastokeskus

Asuntorakentamisen muutos heijastunut rakennustuotteiden menekkiin


0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

4 500

5 000

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

milj

. €

Talonrakentamisen käypähintainen arvo

Pientalot

Rivitalot

Kerrostalot


Korjausrakentaminen

Korjausrakentamisen kasvuvauhti pysyy tasaisena• Uudisrakentamisen

vauhdittuminen vähentänyt kysyntää korjauspuolella

• Toimitilapuolen korjaaminen piristynee suhdanteen parantuessa

• Korjaamista ylläpitävät:‐ Vanheneva asuntokanta‐ Kaupungistuminen‐ Korjausvelka‐ Käyttötarkoituksenmuutokset‐ Energiatehokkuus‐ Teknologia

• Rahoitus asettaa rajoitteita myös korjausrakentamiselle väestöltään vähenevillä alueilla


Asuinrakennusten korjaustarve painottuu omakotitaloihin


Asuntojen korjaaminen painottuu suurille kaupunkiseuduille uudisrakentamisen tapaan


Väestönmuutos Uudisasuntotuotanto

Kerrostaloasuntokunnista 50 % viidessä suurimmassa kaupungissa, ok-taloissa vastaavasti vain 13 %

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

100%

1 91

72

53

34

14

95

76

57

38

18

99

71

05

11

31

21

12

91

37

14

51

53

16

11

69

17

71

85

19

32

01

20

92

17

22

52

33

24

12

49

25

72

65

27

32

81

28

92

97

30

5

Ku

mu

lati

ivin

en o

suu

s

Kuntien lukumäärä

Asuntokuntien kumulatiivinen jakautuminen kunnittain vuonna 2016

Kerrostalot

Omakotitalot

Rivitalot


Suomalaiset velkaantuvat nyt eniten asuntoyhteisöjen kautta


Uudistalonrakentaminen

40 miljoonan kuution tasoa ei olla vieläkään rikottu


Nousukauden merkki: Toimistorakentaminen kasvaa


Teollisuusrakentaminen

Leviääkö Varsinais-Suomen hyvä vire?

4.10.2017 24Rakennusteollisuus RT

Investointiaikeet teollisuuden rakennuksiin viime vuotta vaisummat

4.10.2017

Lähde: EK:n Investointitiedustelu, kesäkuu 2017

25Rakennusteollisuus RT

SKOL barometri lupaa parempaa


Asuntorakentaminen

Asuntoaloitukset takovat kappalemääräisiä ennätyksiä


Avoimien kiinteistörahastojen merkinnät laskeneet viime vuodesta


-20

0

20

40

60

80

100

120

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

12

/20

08

4/2

00

9

8/2

00

9

12

/20

09

4/2

01

0

8/2

01

0

12

/20

10

4/2

01

1

8/2

01

1

12

/20

11

4/2

01

2

8/2

01

2

12

/20

12

4/2

01

3

8/2

01

3

12

/20

13

4/2

01

4

8/2

01

4

12

/20

14

4/2

01

5

8/2

01

5

12

/20

15

4/2

01

6

8/2

01

6

12

/20

16

4/2

01

7

8/2

01

7

milj

. €

milj

. €

Kiinteistörahastojen rahasto-osuusvelka

Kanta

Virta 3kk keskiarvo (oik.)

Lähde: Suomen Pankki

Kilpailu vuokralaisista kiristyy


Vapaarahoitteisten rivi- ja kerrostaloasuntojen aloitukset

80819515

8661

6160

3934 3289

8607 83887395

64555642

69357956

916710675

1222312969

800

1204

920

763

6143532

27281818

21442539 3515

3543

45633602

4225

44804280

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

16 000

18 000

20 000

2004 2005 2006 20072008 2009 2010 2011 20122013 2014 2015 20162017 2017 2017 2018

Vuokra-asunnot (neuvottelu-urakka, ml. välimalli)Oma perustajaurakointi

Arvio kesäkuu 2017Arvio

tammikuu 2017

4.10.2017

Lähde: RT:n asuntotuotantokyselyt

Rakennusteollisuus RT 31

Oman asunnon hankinta kiinnostaa aiempaa useampaa, asuntojen keskikoko ei enää laske


Kysynnän puute ei enää ongelma, tonttipula ja –kustannukset kestoriesana


Lähde: RT:n Asuntotuotantokysely

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

2014 2015 2016 2017

%-o

suu

s va

stan

nei

sta

Vapaarahoitteisen asuntotuotannon käynnistymistä merkittävästi haittaavat tekijät

Tonttikustannukset

Tonttipula (pks)

Ammattityövoiman puute, toimihenkilöt

Rakennuskustannusten nousu

Tonttipula (muu maa)

Kysynnän riittämättömyys

Hintataso ei takaa kannattavuutta

Muun rakentamisen vilkastuminen

Ammattityövoiman puute, työntekijät

Odotukset korkotason noususta

Missä ylitarjonnan vaara?

Asuntojen ylitarjonnan vaara suurin keskisuurissa kaupungeissa


Infrarakentaminen

Infrarakentajien tilauskirjat aiempaa paremmat

0123456789

101112

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Tilauskannan turvaama tuotantokk


Lähde: EK

Liikenneyhteyksillä suuri merkitys Suomen menestymiseen tulevaisuudessa

4.10.2017

Rakennusteollisuus RT38

Ilman Raidejokeria ja Tampereen raitiotietä asuntorakentamisen tulevaisuus olisi surkea


Hanke

Asuntoja

vuoteen 2050

mennessä

Osuus Helsingin

seudun

tavoitteesta*

Osuus PKS

tavoitteesta**

Kehärata 25 500 5 % 6 %

Länsimetro 1 30 000 5 % 7 %

Länsimetro 2 42 000 8 % 10 %

Raidejokeri 80 000 15 % 19 %

Espoon kaupunkirata 25 500 5 % 6 %

Kruunusillat 13 000 2 % 3 %

Pisara (vain Helsinki) 44 000 8 % 10 %

Yhteensä 260 000 47 % 62 %

*550 000 asuntoa vuoteen 2050 mennessä, n. 16 200 asuntoa/vuosi 2017-2050

**Pk-seudun osuus 77 %, KUUMA-kuntien 23 % MAL 2016-2019 mukaisesti

Asuntokuntien keskikoko laskee, mutta ei Helsingissä


1,5

1,7

1,9

2,1

2,3

2,5

2,7

19

90

19

91

19

92

19

93

19

94

19

95

19

96

19

97

19

98

19

99

20

00

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12

20

13

20

14

20

15

20

16

hen

keä

Asuntoväestö keskimäärin asuntokuntaa kohden

Espoo

Vantaa

Oulu

Koko maa

Jyväskylä

Helsinki

Tampere

Turku


Miten alkanut nousukausi vaikuttaa lapsiperheisiin tällä kertaa? Haetaanko neliöitä?


Asuntotuotanto

Pohjoismaissa

Pohjoismaissa asuntorakentamisen ennakoidaan kääntyvän laskuun ensi vuonna


0

10 000

20 000

30 000

40 000

50 000

60 000

70 000

80 000

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

asu

nto

a, li

uku

va v

uo

sisu

mm

a

Asuntoaloitukset

Suomi

Ruotsi

Norja

Lähde: Tilastokeskus, SCB, SSB, ennusteet RT, BI, Prognosesenteret

Suomessa asuntojen hintakehitys vaisua muihin Pohjoismaihin verrattuna


Lähiajan riskitekijät rakentamiselle Pohjoismaissa


Suomi Ruotsi Norja

Talouskasvu + työllisyysKaupungistuminenMatalat korotKorkea luottamus

Valmistuvien vuokra-asuntojen määrän kasvuSijoittajakysynnän väheneminenKotitaloussijoittajien osuus?

Investoinnit infraanInvestoinnit asuinrakentamiseenKotitalousvähennys

Heikompi talouskasvuVerotuskäytännötAsuntolainojen kiristyvät ehdotInfrainvestointien budjetti

AnsiokehitysMatala korkotaso

Laskevat asuntojen hinnatTyövoiman väheneminenOdotettua vaisumpi väestönkasvu

Ennusteluvut


Keskeiset ennusteluvut2016 2016 2017 2018

mrd. € määrän muutos, %

Yksityinen kulutus 119 1,8 2,4 2,2

Julkinen kulutus 52 1,2 -0,2 0,8

Investoinnit 46 7,2 8,5 4,0

joista rakennusinvestoinnit 27 9,9 6,5 2,0

Vienti 76 1,3 6,5 4,0

Tuonti 79 4,4 3,5 2,3

Bruttokansantuote 216 1,9 3,5 3,0

Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 0,4 0,9 1,5

Asuntojen nimellishinnat, muutos, % 1,6 2,5 2,5

Ansiotasoindeksi, muutos, % 0,9 0,4 1,4

Työttömyysaste, % 8,8 8,4 7,9


Rakentaminen, määrän1 muutos, % 2016 2017 2018

Talonrakentaminen, yhteensä 4,9 4,4 2,3

Uudisrakentaminen 16,2 7,3 3,1

Asuntojen uudisrakentaminen 17,9 9,0 4,0

Muu uudisrakentaminen 14,7 6,0 2,4

Korjausrakentaminen 2,5 1,5 1,5

Maa- ja vesirakentaminen 4,9 3,0 1,0

Rakentaminen, yhteensä 4,9 4,0 2,0

1 Kiinteähintainen arvonlisäys.

Asuntoaloitukset 2014 2015 2016 2017 2018

Asuntoja, kpl

Rivi- ja kerrostalot 18 400 25 300 29 600 35 100 31 600

Vapaarahoitteiset asunnot 11 000 16 800 21 700 26 100 22 600

ARA-asunnot 7 400 8 500 7 900 9 000 9 000

Omakotitalot 6 700 6 500 6 800 7 500 8 000


Muut rakennukset 200 600 600 400 400

Yhteensä 25 300 32 400 37 000 43 000 40 000


ARA-asunnot 7 400 8 500 7 900 9 000 9 000ARA-asunnot sisältävät myös takauslaina-asunnot

Lähde: Tilastokeskus, ARA, RT



Keskeiset suhdannekuvaajat 2014 2015 2016 2017 2018

Bruttokansantuote, määrän muutos, % -0,6 0,0 1,9 3,5 3,0

Euribor, 3 kk, % 0,2 0,0 -0,3 -0,3 -0,3

Ansiotasoindeksi, muutos, % 1,5 1,4 0,9 0,4 1,4

Rakennuskustannusindeksi, muutos, % 1,0 0,5 0,5 0,5 3,0

Maarakennuskustannusindeksi, muutos, % 0,6 -2,3 -1,5 3,0 2,0

Rakentaminen1, määrän muutos, % -3,6 3,7 4,9 4,0 2,0

Korjausrakentaminen -0,6 4,7 2,5 1,5 1,5

Rakennusinvestoinnit, määrän muutos, % -3,8 1,6 9,9 6,5 2,0

Talonrakennukset -5,4 2,1 9,9 7,5 2,2

Maa- ja vesirakennukset 4,1 -0,9 10,2 2,0 1,0

Talonrakennustuotannon käynnistyminen, milj. m3 31,6 33,1 36,9 39,0 38,0

Asuinrakennukset 9,5 11,0 11,7 13,4 12,9

Vapaa-ajan rakennukset 0,7 0,6 0,6 0,6 0,7

Liike- ja toimistorakennukset 6,0 6,0 5,3 6,7 6,0

Julkiset palvelurakennukset 3,0 3,7 4,2 4,6 3,6

Teollisuus- ja varastorakennukset 6,7 8,1 9,3 9,3 10,0

Maatalousrakennukset 3,4 1,8 3,5 2,6 3,0

Muut rakennukset 2,2 1,9 2,1 1,8 1,9

Asuntotuotannon käynnistyminen, kpl 25 300 32 400 37 000 43 000 40 000

Vapaarahoitteiset 17 900 23 900 29 100 34 000 31 000

Valtion tukemat asunnot 7 400 8 500 7 900 9 000 9 000

Työllinen työvoima, henkilöä 168 833 168 500 178 167 185 000 187 000

Rakennusliikkeiden kansainvälinen toiminta, mrd. € 2,0 1,4 1,1

Käyttökate, rakennusliikkeet, % liikevaihdosta 4,2 4,2 6,0

Käyttökate, rakennustuoteteollisuus, % liikevaihdosta 6,8 8,5 9,3

RT:n hallituksen

puheenjohtaja,

Lemminkäisen infraprojektit-

liiketoimintasegmentin

johtaja Harri Kailasalo ja RT:n

toimitusjohtaja Tarmo Pipatti

Korjausvelka kuriin uusilla rahoitusratkaisuilla

• Rakennetun ympäristön korjausvelka kasvaa koko ajan

• Samaan aikaan on panostettava uusinvestointeihin kasvavilla kaupunkiseuduilla

• Hallituksen Terveiden tilojen vuosikymmen –ohjelma erittäin tervetullut avaus

• Uusia rahoitusmuotoja investointien toteuttamiseksi tarvitaan

• Kasvukeskusten infran ja koulujen rahoituksessa hyödynnettävä Valtion asuntorahaston tarjoamat mahdollisuudet sekä uusien avauksien hyödyntäminen (kunnat + KEVA)


Kasvu ja tarve keskittyvät suurille kaupunkiseuduille


Suomella on edessä iso urakka 2040 mennessä


800 000 uutta asuntoa =n. 200 mrd. €

Infra =n. 100 mrd. €

Yhdessä yhteiskuntaa rakentaen

rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2017...2017/10/04 · lähde: ek:n investointitiedustelu,...

Documents