7

RAKENTAJAIN VUOSIKATSAUSsyyskuu 2015–elokuu 2016

TAPAHTUMIA

Redin peruskivi muurattiinKauppakeskuksesta, kuudesta asuintornista, hotelli- ja toimistotornista sekä 2000 auton py-säköintilaitoksesta koostuvan Redin peruskivi muurattiin syyskuussa 2015. Louhinnat Helsin-gin Kalasatamassa käynnistyivät huhtikuussa 2015. Kauppakeskus valmistuu vuonna 2018.

Redin arvioidaan valmistuvan kokonaisuudessaan vuoteen 2023 mennessä. Koko hankeen arvo on yli miljardi euroa. Kauppakeskuksen ja pysäköintilaitoksen rakennuttamisen taustal-la on sijoittajaryhmä, jonka muodostavat SRV, Ilmarinen, OP-Pohjola-ryhmä sekä Lähi-Tapiola.

TTY:n Kampusareena kannustaa yhteistyöhönTampereen teknillisen yliopiston kampukselle avattiin syyskuussa 2015 Kampusareena. Se on uuden-lainen innovaatioalusta, joka sekä tiloiltaan että palveluiltaan mahdol-listaa yritysten, tutkijoiden, opiskeli-joiden ja opettajien yhdessä tekemi-sen ja joka synnyttää uutta pöhinää ja epävirallisia ja ennakoimattomia tapaamisia.

Yrityksille on varattu Kampusa-reenan tiloista noin 40 prosenttia. Rakennuksessa on runsaasti avoimia työ-, opetus- ja neuvottelutiloja sekä näyttelytilaa. Kampusareenan pääurakoitsija oli SRV.

Aalto-yliopistoon puurakentamisen professori ItävallastaAalto-yliopiston puurakentamisen professoriksi valittiin 33-vuotias itävaltalainen tekniikan tohtori Gerhard Fink. Puurakentamisen professuuri on Suomen Metsäsäätiön, MTK:n säätiön ja Kouvolan kaupungin lahjoittama. Lahjoitusprofessuuri on viisivuotinen.

Ratkaisuja 60- ja 70-lukujen betonielementtitalojen kehittämiseenUusi verkkoportaali Uudista.fi auttaa 1960–1970-lukujen betonielementtitalojen korjausten suunnittelussa ja päätöksenteossa. Sivuston sisältö on muotoiltu tiiviiksi ja yleistajuisiksi verk-koartikkeleiksi. Valmiin sivuston laajuus vastaa yli 200 sivuista tietokirjaa.

Yleisiä korjaustarpeita ovat esimerkiksi säärasitukselle alttiiden rakenneosien vauriot, ener-giatehokkuuden parantaminen ja talotekniikka. Toisaalta rakennukset ovat monien mielestä ilmeeltään yksitoikkoisia ja toiminnallisilta mahdollisuuksiltaan rajoittuneita. Myöskään piha-alueiden laatu ei aina vastaa nykyaikaisia odotuksia ja esteettömyydessä on parannettavaa.

Verkkopalvelu on tuotettu osana ARA:n Asuinalueiden kehittämisohjelmassa rahoitettua LähiöOppi-hanketta.

SYYS

KUU

15Koonnut Sirkka Saarinen, diplomi-insinöörisirkka.saarinen@pp3.inet.fi

TTY

8

Sähköinen arviointityökalu energiakorjauksiinTeknologian tutkimuskeskus VTT kehitti rakennusalan, taloyhtiöiden ja omakotitalojen käyt-töön sähköisen työkalun, jonka avulla energiakorjausten tarpeita ja kannattavuutta voidaan arvioida.

E-PASS-työkalun käyttö on ilmaista. Sen avulla voi arvioida esimerkiksi vanhojen asuinra-kennusten korjausrakentamisen tarpeita ja kannattavuutta. Työkalun avulla voidaan vertailla esimerkiksi valittujen korjaustoimien investointikustannuksia, energiasäästöä ja hiilijalanjäl-keä ennen ja jälkeen korjauksia.

VTT kehitti E-PASS-työkalun eurooppalaisessa NewBEE-hankkeessa, joka on komission ra-hoittama hanke. Tähtäimessä on helpottaa pk-yritysten pääsyä korjausrakentamisen markki-noille ja tarjota tietoa korjausrakentamisen palveluista taloyhtiöille ja omakotiasukkaille.

IsoKristiinassa kauppakeskus, teatteri ja hotelliLappeenrannan ydinkeskustassa sijaitsevan kauppakeskus IsoKristiinan mittava kehityshan-ke valmistui. Noin 2,5 vuoden mittaisen hankkeen aikana kauppakeskuksen vanha osa uudis-tettiin perusteellisesti, IsoKristiinaa laajennettiin ja naapurissa oleva hotelli Lappeen kiinteis-tö liitettiin osaksi kokonaisuutta.

IsoKristiinan sisään sijoittuu kokonaisuudessaan Lappeenrannan uusi kaupunginteatteri. Lappeenrannan kaupunki investoi teatterin rakentamiseen ja se myös omistaa itse teatte-rin tilat.

Citycon ja Ilmarinen omistavat kauppakeskus IsoKristiinan 50 prosentin tasaosuuksin. Kauppakeskushankkeen kokonaisinvestointi oli noin 110 miljoonaa euroa.

IsoKristiinan projektinjohtourakoitsijana oli Skanska Talonrakennus Oy, teatterin sisätyöt urakoi Rakennusliike Evälahti.

Yrityskauppa• Ramboll Finland Oy teki kaksi yrityskauppaa. Se osti Lahdessa toimivan, vuonna 1968 pe-

rustetun tie-, liikenne- ja kunnallistekniikan suunnitteluun erikoistuneen TL-Suunnittelu Oy:n liiketoiminnan. Se osti myös LVIA- ja sähkötekniikan suunnitteluun erikoistuneen Pro-jectus Team Oy:n. Kaupan myötä Projectus Teamin 130 asiantuntijaa siirtyy Rambollin pal-velukseen. Yrityskauppa kaksinkertaistaa talotekniikan asiantuntijoiden määrän Rambol-lissa. Kauppojen myötä koko Rambollin henkilöstömäärä Suomessa kasvaa yli 2000:een.

RAKENTAMISEN SUHDANTEET

Raksu-suhdanneryhmältä optimismiakinValtiovarainministeriön johtama rakennusalan suhdanneryhmä Raksun suhdanne-ennuste sisälsi pitkästä aikaa myös myönteisiä arvioita.

Raksun mukaan rakentamisen suhdannetilanne on korostetun eriytynyt. Korjausrakenta-minen on korkealla ja kasvu jatkuu, sen sijaan uudistalonrakentaminen vähenee edelleen. Rakentaminen painottuu kasvukeskuksiin. Vähitellen loppuvuotta kohden rakentamisen suh-danteet kääntyvät parempaan asuinrakentamisen vetäminä.

Raksu arvioi, että rakentamisen kokonaistuotannon kasvu jää vuonna 2015 lähelle nollaa. Raksun arvion mukaan tänä vuonna aloitetaan noin 25 500 asunnon rakentaminen eli hie-man viime vuotta enemmän. Näistä valtion tukemia ARA-asuntoja on noin 8 000. Infraraken-tamisen näkymät ovat vuoden 2015 osalta ennallaan ja odotuksena on edelleen pientä su-pistumista.

PALKINTOJA JA HUOMIONOSOITUKSIA

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto puukerrostalollePuukuokka-asuinkerrostalo Jyväskylän Kuokkalassa sai vuoden 2015 Arkkitehtuurin Finlan-dia -palkinnon. Sen on suunnitellut arkkitehtitoimisto OOPEAA Office for Peripheral Architec-ture Seinäjoelta. Pääsuunnittelija on arkkitehti Anssi Lassila.

9

Talon rakenteet koostuvat massiivipuusta ja puisista clt-levyistä. Katutilaan päin suuntautuva tumma ulkokuori suojaa korkeammalla sijaitsevaa pihaa. Pihan julkisivu on käsittelemätöntä kuusta ja sitä elävöittävät parvekeulok-keiden sarjat.

Asunnot ovat kolmessa kahdeksankerroksisessa vyö-hykkeessä, joiden väliin jää korkea ja valoisa, koko raken-nuksen korkuinen aulatila.

Voittajan valitsi viidestä esiraadin valitsemasta ehdok-kaasta säveltäjä Kaija Saariaho. Puukuokka-hankkeen ti-laaja oli Lakea Oy ja pääurakoitsija JVR-rakenne Oy.

Puukuokka sai marraskuussa myös vuoden 2015 Puu-palkinnon.

Palkittua valaistustaSolo Sokos Hotel Tornin ulkovalaistus ja Didrichsenin taidemuseon sisävalaistus palkittiin Vuoden valaistuskohteina 2015.

Solo Sokos Hotel Torni Tampereen muodostavat Museoviraston suojelemat vanhat vetu-ritallit ja 88 metriä korkea uudisrakennus. Julkisivuvalaistuksella korostetaan kummankin ra-kennuksen ainutlaatuista arkkitehtuuria. Julkisivuvalaistuksesta on vastannut valaistussuun-nittelutoimisto VALOA design Oy.

Didrichsenin taidemuseon haasteena oli saada peruskorjattuun rakennukseen valaistus, joka soveltuu sekä taiteen valaisemiseen että rakennuksen arkkitehtuuriin. Näyttelytilojen va-laistus on toteutettu kokonaan led-valaisimin. Kohteen valaistus- ja sähkösuunnittelija on In-sinööritoimisto Stacon Oy.

Graafisen betonin kehittäjälle Asko Avonius -palkintoSisustusarkkitehti Samuli Naamanka sai Asko Avonius -palkinnon. Naamangan kiinnostus erilaisiin toimintakulttuureihin, mittakaavoihin ja materiaaleihin on tuottanut omaperäisiä ja uraauurtavia tuloksia aina graafisen betonin patentoiduista valmistusmenetelmistä va-laisimiin ja arkkitehtuuriprojekteista biohajoaviin tuoleihin. Teknisten innovaatioiden luova hyödyntäminen yhdistettynä harkittuun muotokieleen on vakiinnuttanut Naamangan ase-man arvostettuna muotoilijana sekä Suomessa että kansainvälisesti.

Tömppä-palkinto Kehäradan toteuttajilleMaanrakennusasiain neuvottelukunta Mank antoi vuoden 2015 Tömppä-tunnustuksen Ke-häradan onnistuneena kokonaisuutena toteuttaneille Liikennevirastolle, Vantaan kaupungil-le ja Finavialle. Radan toteuttamisessa näkyy nykyaikainen hyvä yhdessä tekemisen meininki.

Projekti ei ollut ongelmaton, mutta siinä on Mankin valintaraadin mukaan nähty erinomai-sia toimintatapoja ja ongelmanratkaisukykyä. Esimerkiksi yhdeksi haasteeksi noussut glyko-livesien hallinta ratkaistiin osoittaen erinomaista neuvokkuutta ja ensiluokkaista insinööri-taitoa.

Pikkutömpät Olavi Loukolle ja Kari RuohoselleMank palkitsi Espoon entisen teknisen toimen johtaja Olavi Loukon postuumista Pikkutöm-pällä infra-alan hyväksi tehdystä elämäntyöstä, joka päättyi kesällä suru-uutisena.

Myös Liikenneviraston ylijohtaja Kari Ruohonen palkittiin Pikkutömpällä infra-alan hyväk-si tehdystä elämäntyöstä. Hän on tehnyt yli 40 vuoden uran maarakennusalan asiantuntija- ja johtotehtävissä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.

Arttu Suomalaiselle GeofanttiKehäradan maanalaisten asemien oivaltava suunnittelu toi Geofantti -tunnustuksen arkkiteh-ti Arttu Suomalaiselle. Helsingin Kiinteistövirasto jakoi palkinnon huomionosoituksena poh-ja- ja kalliorakennustaidon hyödyntämisestä Helsingin seudun viihtyisyyden ja elinvoimai-suuden parantamisessa.

Kehäradan maanalaiset asemat on suunnitellut PES-Arkkitehdit Oy, jossa arkkitehti Arttu Suomalainen toimii liikenneterminaalisuunnittelusta vastaavana suunnittelujohtajana.

MIK

KO A

UER

NIIT

TY

10

TAPAHTUMIA

Tietopankki rakennustyömaan kosteudenhallintaanLokakuun alussa avatulle ilmaiselle Kosteudenhallinta.fi-sivustolle on koottu tietoa rakenta-misen kosteusvaurioiden ehkäisemiseen liittyvistä toimenpiteistä. Tietoa voivat hyödyntää ammattirakentajien lisäksi myös omatoimiset pientalorakentajat.

Sivustolla annetut ohjeet liittyvät pääasiassa uudisrakentamiseen. Soveltuvin osin niitä voi hyödyntää myös sellaisissa korjaus- tai muutostöissä, joissa rakennuksen osia altistuu ulko-puoliselle kosteudelle.

Sivusto vastaa rakentajan kannalta keskeisimpiin kysymyksiin, kuten esimerkiksi kuinka kosteusvaurioita voidaan ehkäistä tai syntyneitä vaurioita havaita, kuinka kuivanapitoproses-si kokonaisuudessaan toteutetaan ja mitä eri rakenteissa tulee erityisesti huomioida.

Sivuston ovat tilanneet Rakennusteollisuus RT ry ja ympäristöministeriö. Sisällön kokoami-sesta ovat vastanneet TTY ja Mittaviiva Oy.

Kone, Ramboll ja YIT rakennusalan suosikkityönantajiaUniversumin Ammattilaiset -tutkimuksen mukaan Kone on vuonna 2015 halutuin työnanta-ja tekniikan alan korkeakoulutettujen ammattilaisten keskuudessa. Myös vuonna 2014 se oli ykkösenä.

Konsultti- ja suunnittelutoimisto Ramboll nousi sijalle 13. Viime vuonna sen sijoitus oli 15. Rakennusliikkeistä halutuin oli YIT, sijoitus oli 14, sama kuin vuonna 2014. Skanska sijoittui si-jalle 23. Lemminkäisen sijoitus oli 29.

Tutkimukseen vastasi 12 380 yliopisto- ja korkeakoulutettua ammattilaista 40 yliopistosta.

Uponor käynnisti tuotannon VenäjälläUponor aloitti putkituotannon Venäjällä. Lokakuun alussa avattu Annolovon tehdas Lenin-gradin alueella tuottaa eristettyjä Ecoflex-putkia. Tehtaassa on suunniteltu tuotettavan pai-kalliseen lämmönjakeluun noin miljoona metriä eristeputkea vuodessa. Kysyntää on sekä Ve-näjältä että IVY-maista.

Muoviputkien osuus Venäjän markkinoilla on tällä hetkellä 30–35 prosenttia ja Uponorin mukaan kysyntä kasvaa koko ajan. Suurinta kasvu on energiatehokkaissa tuotteissa.

Tilaajavastuulain rikkomisesta laiminlyöntimaksujaRakennusalalle on tehty vuosina 2007–2014 yhteensä 4 408 tilaajavastuutarkastusta. Laimin-lyöntimaksuprosessiin on johtanut 784 tarkastusta, ja niistä noin kahdessa kolmasosassa on määrätty laiminlyöntimaksu. Maksujen yhteenlaskettu arvo on lähes kolme miljoonaa euroa.

Rakennusalan tilaajavastuuvalvonnan tavoitteena on varmistaa, että pääurakoitsijan li-säksi myös urakkaketjussa olevat alihankkijat ovat noudattaneet selvitysvelvollisuutta ket-jun kaikilla tasoilla. Valvonta on tuottanut tulosta, sillä vuonna 2014 tilaajavastuulain selvi-tysvelvollisuutta noudatettiin selvästi aiempia vuosia paremmin joka kokoluokan yrityksissä.

Rakennusala on tilaajavastuuvalvonnan suurin yksittäinen kohde. Kaikista vuosien 2007–2014 aikana tehdyistä tilaajavastuutarkastuksista noin 56 prosenttia kohdistui rakennusalalle.Korotettuja laiminlyöntimaksuja on määrätty tähän mennessä kymmenen kappaletta. Kah-desta on valitettu hallinto-oikeuteen. Lisäksi kymmenistä tarkastuksista on käynnistetty pro-sesseja, jotka mahdollisesti johtavat korotettuihin laiminlyöntimaksuihin.

Äänekosken biotuotetehtaan peruskivi muurattiinMetsä Groupin biotuotetehtaan peruskivi muurattiin Äänekoskella 12.10.2015. Sellua, muita biotuotteita ja bioenergiaa valmistavan biotuotetehtaan rakennustyöt käynnistyivät huhti-kuussa 2015, ja tehdas aloittaa toimintansa vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä.

Äänekosken biotuotetehdas on metsäteollisuuden historian suurin investointi Suomessa, noin 1,2 miljardia euroa. Uusi tehdas tuottaa vuodessa 1,3 miljoonaa tonnia sellua kartongin, pehmo- ja painopaperin sekä erikoistuotteiden raaka-aineeksi.

LOKA

KUU

15

11

Tuulivoimalan äänen häiritsevyydessä suuria alueellisia erojaTyöterveyslaitoksen (TTL) tutkimuksessa selvitettiin, miten tuulivoimaloiden ääni koetaan kahden kilometrin etäisyydellä kahdella eri tuulivoima-alueella. Tulosten mukaan paikalliset erot ovat suuria. Suurin osa asukkaista ei koe äänestä häiriötä kahden kilometrin etäisyydel-lä voimaloista. Sisätiloissa häiriötä koki noin 5 prosenttia vastaajista, kun äänitaso oli ulkona alle 40 dB.

Tuulivoimaloiden äänen häiritsevyys ei yksinomaan riipu äänitasosta. Äänitason lisäksi ää-nen häiritsevyyden kokemiseen ovat yhteydessä useat muut tekijät, kuten asenne tuulivoi-maa ja sen maisemavaikutuksia kohtaan sekä huoli mahdollisista terveysvaikutuksista. Uute-na äänen häiritsevyyden yhteydessä olevana tekijänä nousi esille koettu luottamus paikallisia virkamiehiä ja hanketoimijaa kohtaan.

TTL:n mukaan tiedeyhteisö on erittäin yksimielinen siitä, että tuulivoimaloiden äänellä ei ole havaittu olevan suoria terveysvaikutuksia alle 45 dB äänitasoilla. Kuitenkin, jos huoli ter-veysvaikutuksista saa vallan, voivat kielteiset odotukset ja uskomukset äänen terveysvaiku-tuksesta aiheuttaa tai lisätä oirekokemuksia.

Kastelli lanseeraa uuden asumiskonseptinKastelli-talot Oy tuo markkinoille Easyin-asumiskonseptin. Konseptilla Kastelli rakentaa täy-sin valmiita, asunto-osakeyhtiömuotoisia pientaloasuntoja. Ensimmäiset 58 asuntoa raken-netaan Vantaan Vaaralaan ja Ilolaan.

Kastelli-talojen mukaan Easyin-asunnon hankintaan riittää 10 prosentin omarahoitus-osuus. Asunnoissa on Kastellin suunnittelemat pohjaratkaisut. Kastelli on kiinnittänyt asunto-jen suunnittelussa erityisesti huomiota asuntojen valoisuuteen ja avaruuteen, huoliteltuihin yksityiskohtiin, mahdollisuuteen saada oma sauna sekä sujuvaan autopaikoitukseen. Kon-septiin sisältyy muuttopalvelu.

Maailman korkeimmalle puukerrostalolle rakennuslupaMaailman korkein puurakenteinen kerrostalo sai Itävallan Wienissä rakennusluvan. Rakenta-minen alkaa keväällä 2016. Talo valmistuu vuonna 2017.

HoHo-talossa on 24 kerrosta. Nyt korkein puurakenteinen kerrostalo on rakenteilla oleva 14-kerroksinen talo Norjan Bergenissä.

Tornit ovat hybridirakenteiset. Niiden jäykistävinä ytiminä ovat betoniset porrastornit, jois-sa sijaitsevat myös hissi- ja installaatiokuilut. Porrastornia ympäröivät toimisto- ja muut tilat ovat puurakenteiset kantaen omat kuormansa. Perustusten yläpuolisista rakenteista noin 74 prosenttia on puuta.

Yrityskauppoja• Asunto-, kiinteistö- ja toimitilavälitykseen ja kiinteistöhallintaan erikoistunut Realia Mana-

gement ostaa vuonna 2000 perustetun KJ-Kiinteistöjohto Oy:n. KJ-Kiinteistöjohdon johta-mispalvelujen piirissä on noin 900 000 neliömetriä. Yhtiön ovat perustaneet Rakennusosa-keyhtiö Hartela ja Tuta-Sijoitus Oy. KJ-Kiinteistöjohdon liikevaihto oli vuonna 2014 noin 4 miljoonaa euroa, ja yrityksen palveluista vastaa noin 25 asiantuntijaa.

• Wise Group Finland Oy ostaa turkulaisen Insto Sainio Oy:n koko osakekannan. Insto Sainio Oy:n 17 työntekijää jatkavat nykyisissä tehtävissään. Insto Sainio Oy on toiminut vuodesta 2005 lähtien. Yhtiön liikevaihto on noin 1,5 M€. Sen toimialoina ovat kaiken tyyppisten ra-kennusten LVI- ja sähkösuunnittelu, työaikaiset valvontapalvelut ja muut toimialan asian-tuntijatehtävät sekä uudis- että korjauskohteisiin.

RAKENTAMISEN SUHDANTEET

RT ennustaa vuodelle 2016 noin 2 prosentin kasvuaRakennusteollisuus RT ennustaa vuodeksi 2016 maltillista, noin 2 prosentin kasvua.

Rakentaminen on sukeltanut syvemmälle kuin bruttokansantuote, minkä vuoksi se voi myös nousta hieman BKT:ta ripeämmin. Vertailutaso on niin huono, että vähäinenkin viriämi-

12

nen näkyy plussana. Kuluva vuosi on rakentamisessa neljättä vuotta peräkkäin heikko. Raken-tamisen määrän ennakoidaan vähentyvän prosentin verran viime vuodesta.

Rakennusinvestoinnit muodostavat yli puolet kaikista investoinneista. Nykyisillä ennus-merkeillä rakentamisen kasvu ei kanna pidempään vaan edellyttää yleisen taloustilanteen kohenemista.

Uusia asuntoja aletaan rakentaa tänä vuonna noin 27 000. Se on reilut tuhat asuntoa enem-män kuin viime vuonna. RT:n mukaan taso on kuitenkin selvästi alle vuosittaisen asuntora-kentamistarpeen.

Korjausrakentaminen on pysynyt vakaalla kasvu-uralla ja sen tuotannon arvo ylittää uu-disrakentamisen.

Infrarakentamisen tilanne on epävarma talvea kohti mentäessä. Useat isot projektit ovat päättymässä eikä näköpiirissä ole uusia suuria hankkeita, jotka voisivat kompensoida laskua. Valtio siirtää infrarahoitustaan investoinneista perusväylänpitoon ja korjausvelan vähentämi-seen.

Rakennusalan yritysten luottamus pitkästä aikaa plussallaRakennusyritysten luottamus tulevaisuuteen koheni lokakuussa plussan puolelle. Alkusyksyn laskusta toipuneen indikaattorin uusin lukema on +2 pistettä, kun syyskuussa luku oli -12. Ra-kentamisen luottamusindikaattorin pitkän aikavälin keskiarvo on -8.

Tilauskanta on jonkin verran keskimääräistä pienempi, luku oli lokakuussa -9. Henkilöstö-määrän ennustetaan kasvavan vähän. Henkilökuntaodotuksen indeksiluku oli 12, kun se vie-lä syyskuussa oli -10.

Suomen rakentamisen luottamusindikaattori oli syyskuussa lähellä EU-maiden keskitasoa.

PALKINTOJA JA HUOMIONOSITUKSIA

Patinoidut betonijulkisivut palkittiinKangasala-talon julkisivut saivat Vuoden 2015 Betonijulkisivu -arkkitehtuuripalkinnon. Sen on suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto Heikki-nen – Komonen Oy.

Julkisivussa betonielementtisaumat ovat luonteva osa ruudukkoa erottumatta muusta saumoituksesta. Harmaat sandwich-elemen-tit on patinoitu ruosteensävyisiksi Betonipallas Oy Pertti Kukkosen Umbra-patinavärjäysme-netelmällä. Käsittely tehdään isoina pintoina elementtisaumojen yli ja tarvittaessa se myös tasaa mahdollisia elementtien sävyeroja. Beto-nielementit on valmistanut Betset Oy.

Kangasala-talo sai tammikuussa myös Vuoden Betonirakenne 2015 -tunnustuksen.

Kosteusturvallisen rakentamisen palkinnot Helsinkiin ja Ouluun Helsingin ja Oulun rakennusvalvontavirastot saivat kosteusturvallisen rakentamisen palkin-not. Molemmat ovat kehittäneet rakentamiseen liittyvän kosteudenhallinnan parantamiseksi uudet toimintatapamallit. Oulun mallin kehitystyöstä palkittiin myös ympäristöministeriön ja Oulun ammattikorkeakoulun edustajat.

Kokemukset kummastakin kaupungista ovat samansuuntaisia. Rakennuttajat ovat käytän-nössä lisänneet urakkaohjelmiin vaatimuksia työnaikaisesta kosteudenhallinnasta. Ehdotuk-set ovat jo nyt muuttaneet rakennusalan omia käytäntöjä kosteudenhallinnan parantamises-sa.

Palkinnot jaettiin Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL:n ja Tampereen teknillisen yli-opiston (TTY) järjestämässä Rakennusfysiikka 2015 -seminaarissa Tampereella.

TUO

MA

S U

USH

EIM

O

13

LVI-ala palkitsi Sormusen ja ConstinGranlund Consultingin toimialajohtaja Piia Sormunen valittiin Vuoden 2015 LVI-Naiseksi. Sor-munen toimii aktiivisena alan kehittäjänä. Hän on tekniikan tohtori ja on toiminut nykytehtä-vänsä lisäksi monipuolisissa tehtävissä alalla, kehitysinsinööristä, ryhmäpäälliköstä alan opet-tajaksi. Granlund Oy on teknisellä alalla poikkeuksellinen yritys, jossa johtoryhmästä 75 % on naisia.

Vuoden 2015 LVI-urakoitsija -tunnustuksen sai Consti Talotekniikka. Vuonna 2008 perustet-tu yritys tunnetaan hyvämaineisena ja osaavana korjausrakentamiseen keskittyvänä lämpö-, vesi- ja ilmastointialan erikoisliikkeenä. Se on toiminnallaan luonut positiivista mielikuvaa ta-lotekniikka-alasta, erityisesti korjausrakentamisen alueella.

Consti Talotekniikan liikevaihto oli vuonna 2014 95 miljoonaa euroa ja se työllistää noin 500 henkilöä.

Tunnustuksien saajat valitsivat teollisuuden, tukkukaupan, ja rakennuttajien edustajat.

Kestävä Kivitalo -palkinto asunto-osakeyhtiölleAs Oy Helsingin Kuunari sai Kestävä Kivitalo -palkinnon 2015. Paikallarakennettu taloyhtiö valmistui Helsingin Lauttasaareen vuonna 2014. Palkinnon saivat kohteen toteuttajat Raken-nusosakeyhtiö Hartela, L-Arkkitehdit Oy ja Insinööritoimisto Teknokolmio Oy.

As Oy Helsingin Kuunari koostuu kolmesta, viisikerroksisesta erillisestä kerrostalosta, joi-den alla on yhteinen paikoitushalli. Asuntoja on yhteensä 39.

Julkisivut ovat osin puhtaaksimuurattua tiiltä ja osin rappausta. Alakerroksessa ja aidoissa on käytetty myös luonnonkiveä. Rakennusten runko on tehty pääosin paikalla valaen.

BIM Awards -kilpailun voitot Vantaalle ja SipooseenVantaan kaupungin Aurinkokiven palvelukeskus ja S-ryhmän Sipoon uusi logistiikkakeskus voittivat Teklan BIM Awards -kilpailun.

Talonrakentamissarjan voittaja oli rakentumassa oleva Aurinkokiven palvelukeskus, jonka kilpailuun ilmoittivat Vantaan Kaupunki, Fira Oy, Playa Arkkitehdit Oy, Optiplan Oy, Insinöö-ritoimisto Laaturakenne Oy, Insinööritoimisto Sormunen & Timonen Oy, Sweco Oy, Projectus Team Oy, Stacon Oy, RM-Hitsaamo Oy ja Parma Oy.

Vaikka palvelukeskus on rakennushankkeena tavanomainen, tietomallinnuksen hyödyntä-misen kannalta se edustaa alansa huippua.

Infra- ja teollisuusrakentamisen sarjan voitti S-ryhmän Sipoon Bastukärrissä sijaitseva PT-DC-logistiikkakeskus, jonka kilpailuun ilmoittivat Työyhteenliittymä Freeway (Skanska Talon-rakennus & Lemminkäinen), SOK Kiinteistötoiminnot ja Sweco Rakennetekniikka Oy.

Valtavassa hankkeessa hyödynnettiin mallinnettuja tietoja määrätietoisesti ja hyvässä yh-teistyössä hankeosapuolten välillä. Lisäksi mallia hyödynnettiin elementtituotannon suunnit-telussa ja seurannassa, logistiikassa ja työmaanohjauksessa.

TAPAHTUMIA

Hirsirakentamista elinkaarimallilla PudasjärvelläLemminkäinen rakentaa elinkaarimallilla Pudasjärven kaupungille hirsirakenteisen palvelu-kodin. Rakennustyöt käynnistyivät marraskuussa 2015. Palvelukoti otetaan käyttöön loppu-vuodesta 2016. Hankkeen kokonaisarvo on noin 12 miljoonaa euroa.

Urakkaan sisältyy rakennuksen suunnittelu ja toteutus. Tämän lisäksi rakennuksen hoito, ylläpito, käyttäjäpalvelut sekä palvelusopimuksen aikaiset perusparannusinvestoinnit ovat Lemminkäisen vastuulla 20 vuoden palvelujakson ajan. Hirsitoimituksen alihankkijana toimii paikallinen Kontiotuote Oy.

Lemminkäinen rakentaa elinkaarimallilla myös hirsikoulukampusta Pudasjärvelle. Koulu otetaan käyttöön kesällä 2016. Hankkeen kokonaisarvo on yli 40 miljoonaa euroa. Myös sen hirsitoimituksesta vastaa Kontiotuote.

MAR

RASK

UU 15

14

Asunnonomistajat ja taloyhtiöt käyttivät lähes kuusi miljardia korjauksiinAsunnonomistajat ja asunto-osakeyhtiöt korjasivat asuntojaan ja asuinrakennuksiaan 5,8 mil-jardilla eurolla vuonna 2014. Korjauskustannukset pysyivät Tilastokeskuksen mukaan suun-nilleen vuoden 2013 tasolla.

Korjaamisessa tapahtui siirtymää asuntojen omistajien itse tekemistä tai teettämistä kor-jauksista asunto-osakeyhtiöiden teettämiin korjauksiin. Omistajat käyttivät asuntojen märkä-tilojen, keittiöiden, asuin- ja muiden tilojen korjaamiseen yhteensä 1,8 miljardia euroa. Talo-yhtiöt panostivat rakennusten ulkopintoihin ja rakenteisiin, talotekniikkaan, piha-alueisiin ja -rakennuksiin sekä taloyhtiöiden sisätiloihin 4,0 miljardia euroa.

Omakoti- ja paritaloja korjattiin 2,7 miljardilla eurolla, kerrostaloja 2,4 miljardilla ja rivitalo-asuntoja 730 miljoonalla.

Julkisivu- ja kattoremontti on Tilastokeskukseen kyselyn mukaan suunnitteilla yli 20 pro-sentilla kysymykseen vastanneista asunto-osakeyhtiöistä. Käyttövesijärjestelmäremontti on suunnitteilla 18 prosentilla ja viemäröintijärjestelmäremontti 15 prosentilla vastanneista yh-tiöistä.

Posiva sai luvan rakentaa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikanHallitus myönsi Posiva Oy:lle luvan rakentaa Olkiluotoon kapselointi- ja loppusijoituslaitok-sen käytetylle ydinpolttoaineelle. Laitokseen voi sijoittaa enintään 6500 tonnia uraania. Halli-tus liitti rakentamislupaan useita ehtoja. Posivan on toimitettava käyttölupahakemuksen yh-teydessä selvitykset ympäristövaikutuksista, käytetyn ydinpolttoaineen palautettavuudesta ja kuljetusriskeistä, sekä hankkeeseen mahdollisesti tehdyistä muutoksista.

Posivan mukaan rakentamisluvan alainen rakentaminen on aloitettavissa vuoden 2016 loppupuolella. Loppusijoitusvalmius olisi mahdollista saavuttaa vuonna 2023.

Käytetty ydinpolttoaine pakataan kuparikapseleiden sisään kapselointilaitoksessa, josta ne siirretään 400–450 metrin syvyyteen louhitun loppusijoituslaitoksen tunneleihin ja edelleen niiden bentoniittipuskurilla vuorattuihin loppusijoitusreikiin.

Suomalaiset EU:n tyytyväisimpiä asumiseensaSuomalaiset ovat koko EU-alueen tyytyväisimpiä omaan asumiseensa, ilmenee EU:n tilastovi-ranomaisen Eurostatin tuoreesta asumisoloja koskevasta tiedotteesta.

Asteikolla 1–10 suomalaiset arvioivat omaa tyytyväisyyttään asumiseensa arvosanalla 8,4. Samaan arvosanaan selvityksessä yltää Sveitsi, joka ei kuulu EU-maihin. Seuraavina tulevat Tanska ja Itävalta arvosanalla 8,3. Vähiten tyytyväisiä asumiseensa ovat bulgarialaiset, jotka antavat sille arvosanan 6,0. Keskiarvo EU-maiden keskuudessa on 7,5. Selvityksen luvut ovat vuodelta 2013.

Rakennuslupien kuutiomäärässä iso kasvuTilastokeskuksen mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2015 kolmannella neljännek-sellä lähes 8,3 miljoonalle kuutiometrille, joka oli 30,3 prosenttia enemmän kuin vuotta ai-emmin.

Muille kuin asuinrakennuksille myönnetty kuutiomäärä kasvoi kolmannella neljänneksellä 44,7 prosenttia. Eniten kasvua oli julkisille palvelurakennuksille myönnetyissä rakennusluvis-sa. Kasvu selittyy muutamalla suurella pääkaupunkiseudun rakennushankkeella.

Myös asuntojen rakentamiseen myönnetyt rakennusluvat lisääntyivät edellisvuodesta. Vuoden 2015 heinä-syyskuussa asuinrakennuksille myönnettyjen rakennuslupien kuutio-määrä kasvoi 5,6 prosenttia vuoden takaisesta. Rakennuslupia myönnettiin koko maassa 7 500 asunnolle, joka on 10 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Lähes puolet asuntolu-vista myönnettiin pääkaupunkiseudulle.

Pientaloille myönnetyt asuntoluvat olivat kuluvan vuoden tammi-syyskuussa edellisiä vuo-sia selvästi alhaisemmalla tasolla.

15

PALKINTOJA JA HUOMIONOSOITUKSIA

Näsilinnan remontille Hyvän rakentamisen palkintoTampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaosto myönsi vuo-den 2015 Hyvän rakentamisen palkinnon Näsilinnalle.

Näsilinnan remontti on tehty pieteetillä vanhaa kunnioittaen. Korjauksesta palkittiin ra-kennuttaja Tampereen Tilakeskus Liikelaitos, pääsuunnittelija Arkkitehdit A3 ja konservoin-nin konsultti arkkitehti Seija Hirvikallio sekä pääurakoitsija VRP Rakennuspalvelut Oy.

Näsilinna rakennettiin Peter von Nottbeckin yksityispalatsiksi vuonna 1898, mutta se siirtyi kaupungin omistukseen jo vuonna 1905. Rakennus on muun muassa toiminut Hämeen mu-seona vuoteen 1998.

Kari-Pekka Tampiosta Vuoden TilaajaSuunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL:n hallitus valitsi Vuoden Tilaajaksi 2015 Kari-Pek-ka Tampion, joka toimii Tulevaisuuden Sairaala 2030 -uudistamisohjelman ohjelmajohtajana Oulun Yliopistollisessa Sairaalassa.

Kari-Pekka Tampio on kehittänyt parhaan toteutusmuodon johtamalleen hankeohjelmal-le keräämällä perusteellisesti kokemuksia aiemmista hankkeista ja käymällä laajaa markkina-vuoropuhelua ennen kilpailutusten käynnistämistä. Hän on avannut selkeästi suurhankkeen kokonaisohjelman sisällön ja lopputuloksen toiminnalliset tavoitteet kaikille osapuolille. Po-sitiivisella toimintaotteellaan Tampio luo ja edistää osapuolten hyvää yhteistyötä, innovaati-oita ja avointa kommunikaatiota.

Jari Lainio on Vuoden Rakennusmestari 2015Valtakunnallinen Vuoden Rakennusmestari -palkinto 2015 myönnettiin rakennusmestari Jari Lainiolle. Hän on ansiok-kaan työuran lisäksi aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja.

Vuoden mestari 2015 on yrittäjä, joka on työllistänyt Turus-sa 1980-luvun alusta alkaen Rakennustoimisto Lainio & Laivo-ranta -yrityksessä alan ammattilaisia. Yritys työllistää noin 65 henkilöä. Liikevaihto vaihtelee 15–25 miljoonan euron välillä.

Lainiolla on vahva tausta myös luottamustehtävissä, kuten RKL:n eri tehtävissä; RKL:n puheenjohtaja vuosina 2000–2005, ensimmäinen ja toinen puheenjohtaja vuosina 1997–2000, li-säksi Turun yhdistyksen puheenjohtaja 1994–2000 ja lisäksi hänellä on ollut useita vastuita RKL:n toimikunnissa.

Vuoden Nuori Rakennusmestari/Insinööri on Niilo HämäläinenRKL:n Vuoden Nuori Rakennusmestari/Insinööri AMK 2015 -tunnustus myönnettiin helsin-kiläiselle Niilo Hämäläiselle. Valintaan vaikuttivat erityisesti nuoren rakennusmestarin moni-puolinen ja laaja työkokemus sekä kansainvälisiltä kentiltä hankittu kokemus.

Verstas arkkitehdeille Valtion arkkitehtuuripalkintoVerstas arkkitehdit Oy sai valtion arkkitehtuuri-, muotoilu- ja ympäristötaidetoimikunnan myöntämän vuoden 2015 arkkitehtuurin valtionpalkinnon.

Verstas tunnetaan Saunalahden ja Kirkkojärven kouluista. Toimiston uusimpia kilpailuvoit-toja ovat Aalto-yliopiston Otaniemen kampusrakennus ja Lapin keskussairaalan laajennus.

Verstasta kiitetään poikkeuksellisen tasokkaan ja kunnianhimoisen uuden kouluarkkiteh-tuurin luomisesta. Lisäksi Verstaan arkkitehtuurin todetaan olevan uutta luovaa, mutta poh-jaavan suomalaisen arkkitehtuurin parhaisiin menestystekijöihin, elävöittävään ja humaaniin suunnitteluun, joka tuo valoa ympäristöihin.

JA

RI K

OST

IAIN

EN

16

RIL-palkinto Presidentinlinnan perustusten vahvistustöilleSuomen Rakennusinsinöörien Liitto myönsi vuoden 2015 RIL-Palkinnon SRV:n toteuttamalle Presidentinlinnan perustusten vahvistustöille.

Urakka oli vaativa niin teknisesti kuin prosessinhallinnankin kannalta. Vaativuustasoa nos-tivat myös rakennuksen historiallinen arvo ja sijainti. Peruskorjaus toteutettiin rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja kunnioittaen ja korjauksen yhteydessä vahvistettiin huonokun-toisia perustuksia, uudistettiin talotekniikkaa, kunnostettiin pinnat sekä parannettiin kulku-yhteyksiä ja rakennuksen turvallisuutta. Lisäksi Presidentinlinnan sisätiloja konservoitiin Mu-seoviraston valvonnassa.

Vuoden sähköurakoitsija on Mäkelän SähköSähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry valitsi vuoden sähköurakoitsijaksi lahtelaisen Mäke-län Sähkö Oy:n. Yrityksellä on 24 työntekijää, joista 20 asentajia. Yritys teki liikevaihtoa viime vuonna noin 2,9 miljoonaa euroa.

Mäkelän Sähköllä on urakointikohteita teollisuuskiinteistöistä liike- ja julkisiin rakennuksiin sekä asuinrakennuksiin. Yrityksen osaaminen on korkealla ja laatu sen mukaista, joten KVR-urakoitakin on saatu. Lisäksi Mäkelän Sähköllä on asiakkainaan PK-sektorin yrityksiä, joille yri-tys tarjoaa sähkölaitteistojen huoltoa, kunnossapitoa, pienasennuksia ja vikakorjauspalvelua.

Ulla Mehik palkittiin Vuoden rialaisena 2015HUS-kiinteistöt Oy:n projektipäällikkö, rakennusinsi-nööri Ulla Mehik sai Vuoden rialainen 2015 -tunnustus-palkinnon. Mehikin ura rakennusalalla on painottunut peruskorjauksiin ja saneerauksiin, erityisesti sosiaali-sessa asuntotuotannossa.

Mehik valmistui rakennusmestariksi Hämeenlinnan teknillisestä koulusta vuonna 1974 ja rakennusinsinöö-riksi Wärtsilän teknillisestä opistosta vuonna 1978. Li-säksi Mehik on täydentänyt osaamistaan rakentami-seen liittyvillä kursseilla ja täydennyskoulutuksilla.

Merkittävän osan työhistoriastaan Mehik on tehnyt Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimistossa, jossa hän aloitti vuonna 1986 asuntokorjausten peruskorja-uskohteiden valvojana.

Itäkeskuksen paalutustyömaalle tunnustusVuoden 2015 Paalutustyömaa -tunnustuksen sai Helsingin Itäkeskuksessa oleva Keskon uu-den kauppakeskuksen työmaa. Siellä lyötiin noin kolmessa kuukaudessa yli 40 kilometriä te-räsbetonipaaluja vanhaan merenpohjaan. Työ tehtiin vaativimmassa PTL 3 -paalutustyöluo-kassa.

Paalutuksen teki maanrakennus- ja perustusurakoitsija Kreate Oy:n aliurakoitsijana YIT Ra-kennus Oy.

Betoniteollisuuden paaluvaliokunta korosti paalutustyön erinomaista organisointia ja joh-tamista, sujuvaa yhteistyötä hankkeen osapuolten välillä sekä teräsbetonipaalujen ominai-suuksien täysimääräistä hyödyntämistä.

TAPAHTUMIA

Suomeen ensimmäinen Joutsenmerkitty taloSuomen ensimmäinen Joutsenmerkitty talo nousi joulukuussa harjakorkeuteensa Järven-päässä. Luhtitalo Auerkulma on Järvenpään Mestariasunnot Oy:n rakennuttama.

Joutsenmerkki on pohjoismainen ympäristömerkki. Ruotsissa on rakennettu jo satoja Joutsenmerkittyjä taloja ja päiväkoteja.

Joutsenmerkittyjen talojen kriteerit perustuvat elinkaariajatteluun. Talot ovat energiate-hokkaita, niiden sisäilma on hyvä ja talossa käytetyt rakennusmateriaalit ovat turvallisia ja ter-veellisiä. Esimerkiksi energian käytön osalta laki sallii kerrostalon E-luvuksi enintään 130. Jout-senmerkin vaatimus on neljäsosan tiukempi eli 97,5. Auerkulman E-luku on 92.

JOUL

UKUU

15

RIA

17

TAMK antoi kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksenTampereen ammattikorkeakoulu on antanut kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen. TAMK osallistuu näin Suomen kestävän kehityksen toimikunnan haasteeseen ja sitoutuu ke-hittämään toimintatapojaan niin, että hyvä elämä on mahdollista nyt ja tulevaisuudessa.

Yhteiskuntasitoumuksessa määritellään organisaation vuosittaiset kestävän kehityksen tavoitteet, ja niiden toteutumisesta myös raportoidaan ympäristöministeriön ylläpitämäl-lä sivustolla. Toimikunnan asettamista kahdeksasta tavoitevaihtoehdosta TAMK on valinnut kolme; hiilineutraali yhteiskunta, resurssiviisas talous ja luonnon kantokykyä kunnioittavat elämäntavat.

Ammattikorkeakouluista sitoumuksen ovat antaneet myös Novia, Diak ja Metropolia. Ym-päristöministeriö julkaisee kaikki kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukset nettisivulla www.sitoumus2050.fi.

VR:n pääkonttori muuttaa Isoon PajaanVR Group ilmoitti siirtävänsä Helsingin päärautatieaseman yhteydessä sijaitsevan pääkontto-rinsa Yleisradion omistamaan Isoon Pajaan alkuvuodesta 2017.

VR jää nykyisen pääkonttorirakennuksen omistajaksi, mutta sitä kehitetään yhdessä myö-hemmin valittavien kumppaneiden kanssa. Suurinta mielenkiintoa on herättänyt kohteen kehittäminen erityisesti hotellitoimintoja varten, mutta myös toimisto- ja ravintola-ala on mukana suunnitelmissa. Muutoksia suunnitellaan ja tehdään yhdessä Museoviraston ja Hel-singin kaupungin kanssa.

Hallintorakennuksen sisäpihalle suunnitellaan kokonaisuutta täydentävää uudisrakennus-ta. Suunnitelmasta uuden pääkonttorirakennuksen rakentamiseksi on luovuttu.

Ilmarinen aloittaa uusien kiinteistöjen hiilijalanjälkilaskennanEläkevakuutusyhtiö Ilmarinen alkaa laskea uusien rakennuskohteidensa hiilijalanjäljet vuo-den 2016 alussa. Hiilijalanjäljen määrittelyllä yhtiö pyrkii pienentämään oman toimintansa il-mastovaikutusta sekä ohjaamaan koko rakennusalaa kohti puhtaampia ratkaisuja.

Hiilijalanjäljen laskenta sisällytetään kaikkiin Ilmarisen uudisrakentamisen urakkasopimuk-siin, oli sitten kyse toimitiloista, asunnoista tai vaikkapa kauppakeskuksista.

Ilmarinen on Suomen kolmanneksi suurin kiinteistösijoittaja 3,1 miljardin euron kiinteistö-omistuksellaan. Lähes 90 prosenttia kiinteistökohteista sijaitsee Suomessa.

Triplan kauppakeskuksen toteuttaminen käynnistyy yhteisyrityksenä YIT, Etera, Onvest Oy, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia ja Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia allekirjoittivat aiesopimuksen yhteisyrityksen perustamisesta Triplan kauppakeskuksen, Mall of Triplan, ja pysäköintilaitoksen toteuttamista varten.

Keski-Pasilassa sijaitsevan kauppakeskuksen ja pysäköintilaitoksen yhteisarvo on noin 600 miljoonaa euroa.

Tripla on valmistuessaan liiketilojen lukumäärällä mitattuna Suomen suurin kauppakes-kus. Vuokrattavaa tilaa on yli 85 000 neliötä noin 250 toimijalle ja pysäköintipaikkoja noin 2 300 autolle. Kauppakeskus avataan joulumyyntiin 2019 samanaikaisesti uuden Pasilan ase-man kanssa.

HAV

AIN

NEK

UVA

YIT

18

Yrityskauppa• Ruotsalaisen kiinteistösijoitusyhtiö Fastighets AB Balderin suora ja epäsuora omistusosuus

Saton osakkeista on noussut 53,3 prosenttiin 30. joulukuuta. Määräysvalta siirtyi ruotsa-laisyhtiölle, kun se osti 22,9 prosenttia Saton ulkona olevista osakkeista Keskinäiseltä työ-eläkevakuutusyhtiö Varmalta.

PALKINTOJA JA HUOMIONOSOITUKSIA

Rakentamisen laatuoivallusEnsimmäistä kertaa jaetun Rakentamisen laatuoivallus 2015 -tunnustuksen sai NCC Raken-nuksen hankkeen JUST Järvenpään Uusi Sosiaali- ja Terveysasema Myllykulman kaksi työnte-kijää, allianssin projektipäällikkö Jaakko Hakala ja vastaava työnjohtaja Esa Räsänen.

Tunnustuksen saaneella työmaalla tehtiin muun muassa erityyppisistä vastaanotto- ja hoi-totiloista mallihuoneet kalusteineen ja laitteineen ennen rakennusvaihetta. Näin tilojen tule-vat käyttäjät pääsivät etukäteen testaamaan niiden toimintaa oikeissa ympäristöissä ja raken-nettaviin huoneisiin voitiin toteuttaa toivotut muutokset.

Laatu on muutakin kuin sitä, että rakennusprosessissa ei tehdä teknisiä virheitä ja nouda-tetaan laatuvaatimuksia. Asiakaskokemus, tilojen käytettävyys ja yhteistoiminta urakoitsijan, tilaajan ja käyttäjän kanssa kuuluvat laadun piiriin yhtä lailla, korosti tunnustuksen saajat va-linnut Rakennusteollisuus RT:n laatuasioista vastaava johtaja Jukka Pekkanen.

SRV:n Koivusaaren metroasema on Vuoden Työmaa 2015Vuoden Työmaa -kilpailun voitti SRV:n Koivusaaren metroasematyömaa. Kyseessä on vaativa, meren alle rakennettava metroasema, jonka arkkitehtuuri on korkeatasoinen. Rakennuslehti on palkinnut vuoden parhaan työmaan vuodesta 1986 lähtien.

Rakennuslehden kokoaman asiantuntijaraadin mukaan työmaan riskienhallinta on ol-lut systemaattista, ja siinä on onnistuttu hyvin. Työmaalla on innovatiivinen lähestymistapa haasteisiin ja kireä aikataulu voitiin saavuttaa, kun tuotantoteknisiä ratkaisuja muutettiin toi-siksi. Työnsuunnittelu on ollut korkeatasoista, ja laatuajattelua on viety hienosti eteenpäin. Tietomallin kattavalla käyttämisellä on saatu tehostettua suunnittelua, määrälaskentaa, tuo-tannonsuunnittelua, aikatauluttamista, aikatauluseurantaa ja risteilytarkastelua.

SRV:n työmaa sai raadilta kiitosta myös nuoren työmaaorganisaation hyvästä hengestä ja tekemisen meiningistä.

Päijät-Hämeen keskussairaala on Vuoden korjaustyömaaLokakuussa 2015 sovitussa aikataulussa tilaajalle luovutettu Päijät-Hämeen keskussairaalan perusparannus- ja laajennushanke on Rakennuslehden nimeämän raadin valitsema Vuoden 2015 korjausrakennustyömaa. Kohteen urakoitsija on Salpaussselän Rakentajat Oy.

Tekniikan ja rakenteiden uusiminen toimivassa sairaalaympäristössä on vaativaa. Työt al-koivat mittavilla purkutöillä, joiden aikana uusittiin kaikki vanhat rakenteet kantavia pilareita ja niiden yläpuolista holvia lukuun ottamatta. Purku oli vaativa myös pölynhallinnan näkökul-masta, puhtausluokkavaatimus oli kauttaaltaan P1.

Työmaa sai kiitosta sekä suurten linjojen ratkaisuista että työmaajohdon osoittamasta am-mattitaidosta ja kekseliäisyydestä. Johtamiskulttuurin edut ilmenivät myös erinomaisina työ-turvallisuustuloksina ja työmaan siisteytenä.

Pro LVI-mitali Esko MäntyniemelleIdo Kylpyhuone Oy:n maajohtaja Esko Mäntyniemi sai LVI-Teknisen kaupanliitto ry:n Pro LVI -mitalin. Mitali myönnetään henkilölle tai yhdistykselle, joka on työskennellyt LVI-alan par-haaksi. Mäntyniemi on tehnyt pitkän uran LVI-alalla. Valintaraadin mukaan hän on yksi suo-malaisen LVI-teollisuuden menestyksen rakentajista.

19

TAPAHTUMIA

Kosteus- ja hometalkoiden työkalupakin ylläpito HengitysliitolleKosteus- ja hometalkoissa tuotettu ammattilaisten ja kuluttajien Hometalkoot.fi -verkkosi-vuston ylläpito siirtyi Hengitysliitolle. Työkalupakkiin sisältyvät lukuisat ammattilaisille suun-natut oppaat, ohjeet ja muut aineistot.

Ympäristöministeriön koordinoimat vuonna 2009 käynnistyneet Kosteus- ja hometalkoot päättyivät vuoden vaihteessa. Työ rakennusten kosteus- ja homeongelmista eroon pääsemi-seksi kuitenkin jatkuu. Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla valmistellaan parhaillaan uutta rakennusterveysohjelmaa osana hallituksen terveyden edistämisen kärkihanketta.

Rakentamisilmoitusten antaminen helpottuuVerohallinto yksinkertaisti rakennusalan urakkailmoitusten antamista. Tammikuusta lähtien rakentamisilmoituksia täytyy antaa harvemmin eikä enää jokaiselta työmaalta erikseen. Myös pakollisia ilmoitustietoja on vähemmän.

Yritykset voivat ilmoittaa urakoista sopimuskohtaisesti. Jos tilaaja käyttää samaa urakoit-sijaa usealla työmaalla, tilaaja antaa vain yhden sopimuskohtaisen urakkailmoituksen. Urak-kailmoitus annetaan jatkossa ainoastaan urakan alkaessa sekä silloin, kun yritys laskuttaa urakkasopimuksen perusteella.

Samalla useat rakentamisilmoituksilla annettavat tiedot muuttuvat vapaaehtoisiksi. Esi-merkiksi tiedonantovelvollisen yhteyshenkilön ja työmaakohtaisen yhteyshenkilön osoitetie-toja ei ole jatkossa pakko ilmoittaa.

Rakennusalan verovalvontaa tehostava ilmoitusmenettely astui voimaan heinäkuussa 2014. Osalle yrityksistä tietojen ilmoittaminen on ollut arvioitua hankalampaa. Myös Verohal-linnolla on mennyt paljon aikaa ilmoitusvirheiden korjaamiseen.

Uusia lämpöpumppuja 60 000 vuosivauhdillaVuonna 2015 asennettiin 60 000 uutta lämpöpumppua. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU Oy:n tilaston mukaan Suomessa on nyt 730 000 lämpöpumppua, jotka tuottavat ener-giaa yli 5 terawattituntia vuodessa.

Lämpöpumppu on suosituin lämmitysmuoto uusissa pientaloissa, ja ne korvaavat myös vanhoissa taloissa öljy- ja sähkölämmitystä ja myös kaukolämpöä.

Kerrostalojenkin poistoilmalämpöpumput ovat alkaneet yleistyä. Muutamaan sataan ker-rostaloon asennettiin poistoilman lämpöä talteenottava lämpöpumppu, joilla pienennetään jopa 50 % taloyhtiön kaukolämmön tai muun energian kulutusta.

Konsulttitoimisto Gaia Oy:n selvityksen mukaan Suomessa on vuonna 2030 yhteensä 1,7 miljoonaa lämpöpumppua, jotka tuottavat vuodessa 15 TWh uusiutuvaa energiaa.

Kansallispuisto Suomussalmen HossaanItsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 kansallispuis-to on tulossa Suomussalmen Hossaan ja Moilasenvaaralle sekä Kuusamon Julman-Ölkyn alueelle. Kansallispuiston perustaminen on yksi hallituksen kärkihanke. Pääkaupun-kiseudulle Porkkalaan perustetaan luonnonsuojelualue.

Juhlavuoden kansallispuiston tärkein valintaperuste oli, että alue tai puiston sijaintipaikka on ollut merkittävä Suomen itsenäistymisprosessin ja itsenäisyyden säilyttä-misen näkökulmasta.

Kansallispuiston pinta-ala on noin 11  000 hehtaaria. Valtio omistaa alueet, ja ne kuuluvat Natura 2000 -ohjel-maan. Kansallispuiston ydin on noin 9 000 hehtaarin laa-juinen Hossan retkeilyalue, joka on myös osa Kalevala-puistoa sekä Fennoskandian vihreää vyöhykettä.

Itsenäisyyden juhlavuoden kansallispuistohankkeel-le on varattu 3 miljoonaa euroa, josta noin 2,5 miljoonaa kohdistetaan Hossan kansallispuistoon ja puoli miljoonaa Porkkalan luonnonsuojelualueeseen.

TAM

MIK

UU 16

MA

RI L

IND

ELL

MET

SÄH

ALL

ITU

S

20

Senaatin arvokiinteistöt netissäSenaatti-kiinteistöt on uudistanut arvokiinteistöesittelynsä www.senaatti.fi/arvokiinteistot. Verkkosivusto esittelee valtion rakennushistoriallisesti arvokasta kiinteistöomaisuutta, ja si-sältää nyt myös yli 70 eri rakennuksista laadittua selvitystä. Uusimpana on Jean Sibeliuksen juhlavuoden kunniaksi julkaistu Ainolan saunan rakennushistoriaselvitys.

Valtion kiinteistöjä hallinnoivalla Senaatilla on hallinnassaan ja hoidossaan yhteensä yli 500 suojeltua rakennusta. Lisäksi arvokiinteistöiksi lasketaan joukko viime vuosina rakennet-tuja arkkitehtuuriltaan merkittäviä rakennuksia, kuten esimerkiksi Kiasma ja Musiikkitalo.

Tarkempaan esittelyyn on valittu yli 50 rakennusta tai rakennusryhmää. Uutuutena ovat esimerkiksi Museovirastolta vuoden 2014 alussa siirtyneet linnat ja museot. Sivustolla voi lu-kea kohteiden historiasta, arkkitehtuurista ja korjauksista. Sivustoa täydennetään edelleen.

Tulityökoulutus uudistuiTulityökoulutus sekä katto- ja vedeneristysalan tulityökoulutus yhdistyivät vuoden 2016 alus-sa. Uudistuksen myötä luvan myöntäminen helpottuu.

Tähän mennessä luvan myöntäjät ovat joutuneet käymään molemmat tulityökurssit. Vuo-den alusta heille riittää yksi koulutus. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön myöntämä tuli-työkortti on nyt voimassa Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Pohjoismaisten palontorjuntaliit-tojen hyväksymä tulityökortti hyväksytään myös Suomessa.

Ennen vuotta 2016 suoritettu koulutus on voimassa tulityökortissa mainitun ajan ja oikeut-taa tekemään vain kortin mukaisia töitä. Uusi tulityökortti antaa pätevyyden vaarojen tunnis-tamiseen perinteisessä tulityössä, kuten hitsauksessa sekä katto- ja vedeneristystöiden tuli-töissä. Varsinainen ammatillinen osaaminen on hankittava muussa koulutuksessa.

Uusi asbestilainsäädäntö voimaanUusi asbestilainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2016 alussa. Lakiin on keskitetty asbestipurku-työlupaa ja asbestipurkutyöntekijän pätevyyttä koskevat säännökset sekä näistä pidettävien rekistereiden ylläpitoon liittyvät määräykset.

Nykyiset asbestipurkutyövaltuutukset ovat edelleen voimassa kaksi vuotta lain voimaan tulon jälkeen. Uudet asbestipurkutyöluvat myönnetään määräaikaisiksi tai toistaiseksi voi-massa oleviksi. Lupamenettelyn yhteydessä selvitetään hakijan oikeuskelpoisuus ja että ha-kijalla on käytettävissä asbestipurkuun tarvittavat koneet ja laitteet sekä vankkarakenteiset huoltotilat.

Asbestipurkutyön työmenetelmiin on lisätty julkisivupinnoitteen poisto märkähiekkapu-halluksella. Asbestisementtituotteiden käsittely kuten asbestipitoisten seinä- ja kattolevyjen purku ulkotiloissa on jatkossa aina asbestipurkutyöluvan edellyttämää työtä.

Asbestipurkutyöntekijän pätevyysvaatimuksena on ammattitutkinto tai sen soveltuva osa.

Kehä I:n siirto tunneliin käynnistyi KeilaniemessäKehä I tunneloidaan ja sen päälle rakennetaan puistokansi Espoon Keilaniemessä. Hankkees-sa Kehä I siirretään betonitunneliin maan sisään, ja sen päälle rakennetaan puistokansi.

Hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa. Tammikuussa alkoi puolikkaan, noin 220 metrin mittaisen tunnelin rakentaminen, joka valmistuu syksyyn 2018 mennessä. Tämä mahdollistaa kahden ensimmäisen tornitalon rakentamisen. Lopullisesta tunnelista tulee noin 400 metrin pituinen, mutta sen loppuosa ja loput kaksi tornitaloa rakennetaan vasta myöhemmin.

SRV Infra Oy toteuttaa hankkeen katu- ja tienrakennustyöt ja toimii yhteistyössä Espoon kaupungin, Liikenneviraston ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa toteutettavassa hankkees-sa pääurakoitsijana.

Valtakunnallinen vihervuosiValtakunnallista Vihervuotta vietetään viidettä kertaa vuonna 2016. Teemavuoden tavoittee-na on innostaa ihmiset, yhteisöt, järjestöt ja yritykset toimimaan oman lähiympäristönsä hy-väksi. Tavoitteena on edistää rakennetun ympäristön viihtyisyyttä ja sitä kautta ihmisten hy-vinvointia.

21

Vihervuoden pääteemana on Kestävä suomalainen maisema. Ydinkysymyksiä ovat miten voimme edistää kestävän kehityksen mukaista viheralueiden suunnittelua, rakentamista ja hoitoa. Muita teemoja ovat lähiruoka ja kaupunkiviljely, kestävä ympäristörakentaminen vi-herverkostot ja ”Liikettä ulos – lähiympäristö kuuluu kaikille”; ympäristön esteettömyys, lii-kuntamahdollisuudet ja terveysvaikutukset.

Ympäristöministeriön nimeämää teemavuotta ja siihen liittyviä tapahtumia koordinoi Vi-herympäristöliitto.

Tuulivoimainvestoinnit ennätykseenUuteen tuulivoimakapasiteettiin investoitiin vuonna 2015 ennätysmäärä, yli puoli miljardia euroa. Sen seurauksena kansallinen kapasiteetti ylitti vuoden lopulla 1000 MW:n rajan.

Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan ennätyksellistä oli myös tuulisähkön tuotanto, joka tuplaantui viime vuoden aikana. Kotimaista tuulisähköä tuotettiin 2,3 TWh. Määrä vastaa yli puolta Helsingissä vuosittain kulutettavasta sähköstä.

Viime vuoden aikana Suomeen rakennettiin 124 uutta voimalaa, joiden yhteiskapasiteet-ti on 379 megawattia.

Raidejokerin hankesuunnitelma valmistuiHelsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille suunnitellun Raide-Jokeri-pikaraitio-tien hankesuunnitelma valmistui. Siinä määritellään raitiotien ja pysäkkien sijainti, tarvittavat muutokset katuihin sekä hankkeen kustannukset ja vaikutukset.

Helsinki ja Espoo päättävät hankkeen etenemisestä keväällä 2016. Jos molemmat kaupun-gin päättävät jatkaa hankkeen valmistelua, aloitetaan yksityiskohtaisempien toteutussuunni-telmien laadinta. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa HLJ 2015:ssä Raide-Jo-kerin rakentaminen on esitetty aloitettavaksi ennen vuotta 2025.

Hankesuunnitelmassa Raide-Jokerin rakentamiskustannuksiksi on arvioitu 275 miljoonaa euroa.

RYM lopetetaanStrategisen huippuosaamisen keskittymiin rakentuneen innovaatiotoiminnan julkinen rahoi-tus on päätetty lopettaa Suomessa. Rakennetun ympäristön SHOK-yhtiönä vuodesta 2009 toiminut RYM Oy valmistelee hallituksensa johdolla erilaisia jatkovaihtoehtoja, joiden avul-la RYM Oy:n 52 osakasyhteisöä voivat hyödyntää yhtiöstä vapautuvaa merkittävää pääomaa sekä alan yhteisen että yritysten oman innovaatiotoiminnan kehittämiseen.

RYM Oy:n toiminta jatkuu syksyyn 2016 asti ja kaikista yhtiön velvoitteista ja sitoumuksis-ta huolehditaan normaalisti toiminnan päättymiseen asti. Yhtiön käynnistämistä tutkimusoh-jelmista viimeinen eli EUE-ohjelma päättyy huhtikuun lopussa 2016. Siinä luodaan perustaa kaupunkikehittämisen uusille ekosysteemeille ja liiketoimintamalleille. Yritykset ovat Tekesin tuella panostaneet noin 66 miljoonaa euroa RYM Oy:n kolmeen tutkimusohjelmaan.

Yrityskauppoja• Wise Group Finland Oy ostaa kotkalaisen Sähkökuva Oy:n koko osakekannan. Sähkökuva

Oy on vuonna 1988 perustettu, vahvan ammattitaidon omaava sähköalan suunnittelu- ja konsulttitoimisto. Sen kaikki 10 asiantuntijaa jatkavat vanhoina työntekijöinä nykyisissä tehtävissään. Wise Group kuuluu viiden suurimman talonrakennussektorin asiantuntijapal-veluja tarjoavan yrityksen joukkoon Suomessa.

• Kesko Oyj sopi ostavansa Onninen Oy:n koko osakekannan Onvest Oy:ltä. Ostettavan liike-toiminnan pro forma -liikevaihto lokakuusta 2014 syyskuun loppuun 2015 oli 1 438 miljoo-naa euroa ja käyttökate 39 miljoonaa euroa. Osakekauppana toteutettavan yritysoston ve-laton kauppahinta on 369 miljoonaa euroa. Kauppaan ei sisälly Onnisen teräsliiketoiminta eikä Venäjän tytäryhtiö.

22

RAKENTAMISEN SUHDANTEET

Uusien asuntojen tarve keskittyy suurimmille kaupunkiseuduilleNeljälletoista suurimmalle kaupunkiseudulle tarvitaan yli 760 000 uutta asuntoa vuoteen 2040 mennessä. Se on lähes saman verran kuin koko maahan on rakennettu 25 viime vuoden aikana. Muualla Suomessa uusien asuntojen rakentamistarve jää vähäiseksi heikon väestöke-hityksen vuoksi. Tämä käy ilmi Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tuoreesta Asuntotuotanto-tarve 2040 -tutkimuksesta.

Vuotuinen uusien asuntojen kokonaistarve on jatkossa keskimäärin 30 000 uutta asuntoa. Neljäntoista suurimman kaupunkiseudun osuus asuntotuotannosta on noussut jo lähes 90 prosenttiin kaikista valmistuneista uusista asunnoista. Se kasvaa entisestään, mikäli kaupun-gistuminen jatkuu samalla kehitysuralla kuin nyt on toteutunut.

Esimerkiksi Helsingin seutu tarvitsee 50 prosenttia, Tampereen seutu 40 ja Oulun seutu peräti 54 prosenttia lisää asuntoja niiden tämänhetkiseen asuntokantaan nähden. Tämä on otettava huomioon muun muassa kaavoituksessa ja investoinneissa joukkoliikenteeseen, jot-ta asuntopula ei muodostu koko talouskasvun tulpaksi.

Tammikuussa 2016 julkaistun tutkimuksen ovat tilanneet ympäristöministeriö, Rakennus-teollisuus RT, Suunnittelu- ja konsultointiryitykset SKOL, Suomen Ammattiliittojen Keskusjär-jestö SAK, Kuntarahoitus ja Suomen Hypoteekkiyhdistys.

Euroconstruct: Rakentaminen kasvaa keskimäärin kolme prosenttia vuonna 2016Euroconstruct-maiden ennusteen mukaan rakentaminen kasvaa Euroconstruct-alueella noin kolme prosenttia vuosina 2016 ja 2017. Rakentamisen kasvuennustetta vuodelle 2016 on tar-kistettu viime kesäkuun ennusteesta ylöspäin. Keskimääräinen bruttokansantuotteen kasvu on näissä maissa rakentamisen kasvua pienempi, noin kaksi prosenttia.

Vuonna 2015 rakentaminen kasvoi Euroconstruct-maissa 1,6 prosenttia, mikä on vähem-män kuin vielä kesäkuussa ennakoitiin.

Rakentamisen tämänvuotisesta kolmen prosentin kasvusta 75 prosenttia tapahtuu kuu-dessa suurimmassa maassa: Saksassa, Isossa-Britanniassa, Ranskassa, Italiassa, Espanjassa ja Puolassa.

Vaikka kokonaiskuva on tasainen, erot eri maiden välillä ovat suuria. Rakentaminen kasvaa seuraavan kolmen vuoden aikana erityisen reippaasti Irlannissa ja Puolassa. Irlannissa raken-taminen painui taantuman vuoksi hyvin alas ja kasvuluvut ovat sen vuoksi suuria. Puola näyt-tää pärjäävän hyvin, tavoitteena on päästä Länsi-Euroopan maiden tasolle. Kasvu on suurin-ta infrarakentamisessa.

Vuonna 2017 rakentaminen vähenee ennusteen mukaan vain Ruotsissa. Alle yhden pro-sentin kasvu jää vuonna 2017 Suomessa ja Sveitsissä.

Suomessa rakentaminen kasvaa Euroconstructin mukaan kuluvana vuonna 3,2 prosenttia. Ennustetta on nostettu kesäkuisesta 2,9 prosentista. Muutos tulee uudistalonrakentamisesta, erityisesti toimitilarakentamisesta. Vuonna 2017 rakentaminen kasvaa Suomessa ennusteen mukaan 0,6 prosenttia, kun vielä kesäkuisessa Euroconstruct-ennusteessa arvioitiin kasvun olevan 2,0 prosenttia. Vuodelle 2018 ennustetaan 0,9 prosentin kasvua.

PALKINTOJA JA HUOMIONOSOITUKSIA

Ruusut OP:n toimitalolle ja MeripaviljongilleOP Ryhmän Vallilan toimitilahanke ja Meripaviljon-ki saivat Helsingin rakennuslautakunnan Rakenta-misen Ruusu 2015 -palkinnon. Se on tunnustus poikkeuksellisen laadukkaasta rakennettuun ym-päristöön liittyvästä työstä.

Sekä OP Vallila että Meripaviljonki edustavat ajankohtaista täydennysrakentamista. Helsingin uudisrakentaminen on valtaosin olemassa olevaa kaupunkirakennetta täydentävää ja uudistavaa. JA

NI F

ROSB

ERG

23

OP-Vallila -toimitalo palkittiin marraskuussa myös Vuoden Teräsrakenteena. Toimitalon ti-laaja on OP-Ryhmä. Pääsuunnittelija on arkkitehti Asmo Jaaksi JKMM Arkkitehdit Oy, raken-nesuunnittelu on Finnmap Consulting Oy:n tekemä. Projektinjohtourakoitsija oli Haahtela-ra-kennuttaminen Oy.

Eläintarhanlahdella kelluva ravintolarakennus Meripaviljonki on suunniteltu maiseman eh-doilla. Rakennusteknisesti ainutlaatuisen kohteen suunnittelu ja toteutus ovat edellyttäneet eri osapuolilta uskallusta ja luovuutta.

Meripaviljongin rakennuttaja on Helsingin Työväenyhdistys ry, pääsuunnittelija on arkki-tehti Simo Freese, Arkkitehtitoimisto Freese Oy ja rakennesuunnittelija A-Insinöörit Oy. Pää-urakoitsija oli raisiolainen Europlan Engineering Oy

Kehäradan taide on vuoden 2015 ympäristötaidekohdeYmpäristötaiteen säätiön myöntämän Vuoden ympäristötaidekohde -tunnustuksen 2015 sai Kehäradan taide. Kunniakirjat ojennettiin kokonaisuuden tilaajille Vantaan kaupungille, Lii-kennevirastolle ja Finavia Oy:lle.

Kehäradan ja asemien käyttäjien arkea ilahduttavat asemakohtaisesti suunnitellut taidete-okset. Kehäradan taide on oiva esimerkki taiteen nivomisesta osaksi julkista ympäristöä suun-nitteluvaiheesta lähtien. Vantaan kaupunki on asemakaavaa tehdessään edellyttänyt, että Ke-häradan vartta elävöitetään taiteen keinoin. Käytännön toteutusta ohjaa projektille vuonna 2010 laadittu Kehäradan ympäristötaiteen kaava. Sen toimeenpanossa kukin asema on saa-nut taiteen avulla omaleimaisen identiteetin.

Unto Hartikainen on Vuoden RakennuttajakonsulttiRakennuttajatoimistojen Liitto myönsi Vuoden Rakennuttajakonsultti -tunnustuksen A-Insi-nöörien rakennuttajajohtajana toimivalle Unto Hartikaiselle.

Hartikainen kuuluu A-Insinöörit-konsernin ydintyöryhmään, joka ideoi ja kehittää suunnit-telun ja rakennuttamisen prosesseille arvon tuottoon perustuvaa sisäistä toimintamallia, joka myös kokoaa yhteen vaativista hankkeista saadut Best Practicies -menettelyt.

Sponda palkittiin vuoden rakennuttajanaRakli ry valitsi Vuoden 2015 rakennuttajaksi Sponda Oyj:n. Yritys on osoittanut edelläkävi-jyyttä muuntojoustavien työympäristöjen rakennuttajana ja asiakkaan liiketoimintaa tukevi-en tuote- ja palvelukonseptien kehittäjänä.

Vuoden rakennuttajapalkinnon valintakriteereissä painotetaan esimerkillistä toimintaa ja hyvän rakennuttamistavan noudattamista. Palkinnon saadakseen rakennuttajan tulee hallita kestävän kehityksen vaatimukset ja erilaisten rakennuttamismenettelyjen soveltaminen. Va-linnassa annetaan arvoa myös alan kehitys- ja koulutustoimintaan osallistumiselle sekä asia-kastarpeiden hyvälle täyttymiselle.

TAPAHTUMIA

Työsuojelun puhelinpalveluAluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueiden perustama valtakunnallinen puhelinneu-vonta aloitti toimintansa helmikuun alussa.

Neuvonnan tavoite on antaa sekä työntekijöille että työnantajille ohjausta, jotta he saa-vat hoidettua asian itse kuntoon työpaikalla. Neuvontaan voi myös tehdä valvontapyyntöjä. Pyynnöt arvioidaan, ja tarvittaessa ne johtavat valvontatoimenpiteisiin. Yhteydenotot ovat luottamuksellisia. Halutessaan soittaja voi olla kertomatta henkilöllisyyttään.

Aiempina vuosina työsuojelun vastuualueet ovat vastaanottaneet yhteensä noin 40 000 päivystyspuhelua vuosittain.

Työsuojeluviranomaisten puhelinneuvonta palvelee asiakkaita ympäri Suomen kaikkina arkipäivinä virka-aikaan kello 8–16.15. Puhelinneuvonnan numero on 0295 016 620.

HELM

IKUU

16

24

Tampereelle kevyt- ja erikoisrakenteiden professuuriYrjö ja Senja Koivusen -säätiö sekä Rakennustuotteiden Laatu -säätiö lahjoittavat kevyt- ja eri-koisrakenteiden professuurin Tampereen teknilliseen yliopiston rakennustekniikan laitoksel-le. Professuuri täytetään neljän vuoden määräajaksi.

Uusi professuuri keskittyy uusien materiaaliyhdistelmien ja rakenneratkaisujen kehittämi-seen, analyysiin, optimointiin ja suunnitteluun. Erityisesti puu, metallit ja erilaiset yhdistelmät ovat tutkimuksen keskiössä. Tutkimuksessa tarkastellaan myös uusia automatisoituja valmis-tusmenetelmiä.

TTY:n rakennustekniikan laitoksella on jo muun muassa rakenteiden mekaniikan, metalli-rakenteiden, vaativien betonirakenteiden ja rakennusfysiikan tutkimusryhmät.

Putkiremonttibarometri: vasta vuodot herättävätIsännöintiliiton putkiremonttibarometri 2015 mukaan putkiremontit tehdään yleensä vasta kun ongelma on jo akuutti. Ylivoimaisesti suurin syy putkiremonttien käynnistämiseen ovat putkistossa ilmenneet vuodot. Kuntotutkimuksen perusteella remonttiin oli ryhtynyt vain 36 prosenttia vastanneista.

Putkiremonttien hinnoissa on nousupainetta. Erityisesti uusien remonttitapojen hinnat nousevat: sukitus, sujutus ja ruiskuvalu kallistuivat vuonna 2015 noin 13 prosenttia.

Yleensä putkiremontti tehdään 50-vuotiaassa taloyhtiössä. Vuonna 2015 remontoitiin eni-ten 1966 valmistuneita taloyhtiöitä. Putkiremontti käynnistyy keskimäärin 13 kuukauden ku-luttua suunnittelun alkamisesta.

Kolme rakennusalan yritystä innostavimmat työpaikat -listallaHenkilöstötutkimusyritys Corporate Spiritin kokoamassa Suomen innostavimmat työpaikat 2016 -listauksessa kiinteistö- ja rakennusalalta olivat mukana SRV, Technopolis ja Consti Jul-kisivut.

SRV sijoittui AA+ kategoriaan ensimmäiseksi, Technopolis neljänneksi ja Consti Julkisivut kymmenenneksi. AA+ sarjaan yltää vuosittain vain noin yhdeksän prosenttia kaikista henki-löstötutkimuksen toteuttaneista yrityksistä.

AA+ luokitus tulkitaan erinomaiseksi. Sen yläpuolella on paras AAA-luokka, johon yltää vuosittain vain noin kuusi prosenttia yrityksistä. Parhaan luokan ykkössijalle ylsi Suomalai-nen kirjakauppa.

Kerrostalossa mitataan rakenteiden kosteutta ja lämpöä reaaliaikaisestiVAV Asunnot Oy:n kesällä 2016 valmistuvassa kerrostalossa rakennekosteutta ja -lämpöä mi-tataan reaaliaikaisesti rakenteisiin asennettujen anturien avulla. Uuden teknologian avulla kosteusasteen ja lämpötilan vaihteluita voidaan seurata jatkuvasti sekä rakennustöiden että asumisen aikana. Näin ongelmatilanteet voidaan havaita ja niihin voidaan puuttua huomat-tavasti aiempaa nopeammin.

Vantaan Myyrmäkeen valmistuvassa kerrostalossa kosteutta ja lämpöä mittaavat anturit, jotka on asennettu kaikkien märkätilojen lattioihin sekä talon vesikaton, alapohjan ja ulkosei-nien sisälle. Anturit välittävät verkon kautta reaaliaikaista tietoa talon rakenteiden kosteuden ja lämpötilan muutoksista etäpäätteelle.

Eniten patentteja rakennustekniikan alalleVuonna 2015 PRH:n tutkittavaksi jätettiin 1754 patenttihakemusta, joka oli 238 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Luku sisältää suomalaisten hakijoiden kansalliset hakemukset, joil-la haetaan Suomessa voimaan tulevaa patenttia, ja PRH:lle tutkittavaksi jätetyt kansainväli-set PCT-hakemukset.

Eniten hakemuksia eli noin 16 % kaikista hakemuksista tehtiin rakennustekniikan alalle. Toiseksi eniten hakemuksia tehtiin käsittelyn ja muokkauksen alalle (noin 15 %) ja kolman-neksi eniten ihmisten perushyödykkeisiin (noin 13 %). Kolme yleisintä teknistä alaa pysyivät samoina ja olivat samassa järjestyksessä kuin vuonna 2014.

Rakennustekniikan alaan kuuluu muiden muassa tie- ja vesirakennus, lämpötekniikka, ta-lonrakennus, kaivostekniikka ja polttomoottorit.

25

SRV Tampereen Kansi ja Areena -hankkeen kehittäjäksiSRV:n muodostama yritysryhmittymä on valittu kehittämään edelleen Tampereen kaupungin Kansi ja Areena -hanketta. Monitoimiareenan, toimisto-, liike- ja hotellitilaa sekä asuntoja kä-sittävän hankkeen arvo on yhteensä 500 miljoonaa euroa.

Neuvottelut useiden hankkeesta kiinnostuneiden sijoittajatahojen kanssa jatkuvat, ja lo-pullinen toteutuspäätös tehtäneen kesällä 2016.

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa eteläisen henkilöratapihan päälle rakennettaval-le kannelle on suunniteltu monitoimiareena, kolme tornitaloa sekä harjoitushalli. Toisessa vaiheessa radan päälle nousee pohjoinen kansi sekä kolme tornitaloa. Kokonaisuudessaan hankkeeseen tulee 120 000 kerrosneliömetriä ja arviolta yli tuhat asuntoa. Lisäksi sopimuk-seen kuuluu optiona 17 000 kerrosneliömetriä asuinrakennusoikeutta Ranta-Tampellasta. Eteläisen kannen ja Areenan rakennustyöt on tarkoitus aloittaa keväällä 2017. Aikataulusuun-nitelman mukaan ensimmäinen vaihe valmistuu kesällä 2020 ja kokonaisuus komeilee val-miina vuonna 2023.

Kuopioon työturvallisuuden harjoitusaluePelastusopiston laajan harjoitusalueen yhteyteen Etelä-Kuopion Korvaharjussa perustetaan työturvallisuuden harjoitusalue. Ensimmäisten harjoitusrastien on määrä valmistua alkuke-säksi 2016 pilotointivaiheeseen. Täyteen valmiuteen alue aiotaan saada kesään 2017 men-nessä.

Harjoitusalue tukeutuu osittain Pelastusopiston alueella oleviin rakennuksiin ja muihin ti-loihin. Hankkeen taustalla ovat Pelastusopisto, Rakennusteollisuus Itä-Suomen piiri, Infra Pohjois-Savo, Rakennusliitto sekä kymmenet yritykset ja yhteisöt.

Alueella harjoitellaan havainnollisia positiivisia ja negatiivisia esimerkkejä hyödyntäen työturvallisuustaitoja mahdollisimman todenmukaisissa tilanteissa. Harjoitusrasteja tulee etenkin suurimpia työturvallisuusriskejä aiheuttavista työvaiheista. Ne ovat osin erilaisia ta-lonrakennus- ja infra-aloille, teollisuudelle ja logistiikalle. Niiden laadinnassa hyödynnetään Oulussa runsaat pari vuotta toimineen Pohjois-Suomen Turvapuiston sekä Espoossa vuodes-ta 2009 käynnistyneen Rudus Turvapuiston hyviä kokemuksia ja ratkaisuja.

Yrityskauppoja• Rakennusalan suunnittelu- ja konsulttiyritys WSP ostaa jyväskyläläisen rakennus- ja kiin-

teistöalan asiantuntijapalveluihin erikoistuneen PTS kiinteistötekniikka Oy:n. PTS Kiin-teistötekniikka tarjoaa rakennus- ja kiinteistöalan rakennuttamisen tehtäviä, valvonta- ja työmaapalvelua sekä rakennus- ja sisäilmatutkimusta. Yritys omistaa myös rakennus- ja si-säilmalaboratorio RSLab Oy:n. PTS Kiinteistötekniikan 18 asiantuntijaa siirtyvät sulautumi-sen myötä Suomen WSP:lle.

• Kuntotarkastusyritys Raksystems Insinööritoimisto Oy ostaa projektinjohtoon ja rakennut-tamiseen Suomessa ja ulkomailla erikoistuneen AEC Rakennus Oy Projektinjohdon koko osakekannan. AEC Rakennus Oy Projektinjohdon nimi muuttuu kaupan myötä Raksystems AEC Projektinjohto Oy:ksi.

• Wise Group Finland Oy teki kaksi yrityskauppaa: Se osti Arkins Suunnittelu Oy:n ja rakenne-suunnittelutoimisto VSO-Plan Oy:n. Vuonna 1973 perustettu Arkins Suunnittelun 25 asian-tuntijaa Oulussa, Kajaanissa ja Kokkolassa jatkavat kaupan jälkeen vanhoina työntekijöinä nykyisissä tehtävissään. Lahdessa toimiva VSO-Plan Oy on vuonna 1994 perustettu raken-nesuunnitteluun erikoistunut insinööritoimisto. Sen viisi asiantuntijaa jatkavat vanhoina työntekijöinä nykyisissä tehtävissään.

26

RAKENTAMISEN SUHDANTEET

Suhdanneryhmältä valoisia arvioitaRakennusalan suhdanneryhmä Raksun raportti sisältää lähes pelkästään positiivisia arvioi-ta alan suhdannenäkymistä. Rakentamisen käänne parempaan näkyy selvästi ja lähes kaik-ki alan indikaattorit osoittavat kasvua tai suunta on ainakin ylöspäin. Tosin lähtötasokin on matala.

Raksu ennustaa koko rakentamisen kokonaistuotannon kasvavan noin 3–4 prosenttia vuonna 2016, mikä on selvästi Rakennusteollisuus RT:n uusinta arviota (2,5 %) korkeampi lu-kema.

Kesän 2015 jälkeen rakennustuotannon aloitukset ja lupakehitys ovat Raksun mukaan vah-vistuneet ja viime kevään ennakkotiedot korjaantuneet paremmiksi.

Vuonna 2015 aloitettiin selvästi odotuksia enemmän asuntoja. Marraskuun tilastotietojen perusteella aloituksia kertyi arviolta 30 000, mikä ylittää aiemman ennusteen 3  000–4 000 asunnolla. Vuodesta 2014 aloitukset kasvoivat 15 prosenttia.

Vuodelle 2016 Raksu ennustaa 28 000–29 000 asuntoaloitusta, eli hieman viime vuotta vä-hemmän. Uudisasuntorakentamisen volyymin eli arvon sen sijaan arvioidaan kasvavan 10–15 prosenttia tänä vuonna.

PALKINTOJA JA HUOMIONOSOITUKSIA

Kotkan Jokipuistolle tunnustusJokipuisto Kotkan Karhulassa sai Vuoden 2015 Ympäristöraken-ne -tunnustuksen. Vuosina 2012–2015 rakennettu puisto on run-saudensarvi korkealaatuisesti toteutettuja kasvi-, kivi- ja vesiai-heita. Välillä alennustilassa ollut jokivarsi on kokenut arvonpalau-tuksen. Suositussa puistossa on nähtävää ja tehtävää kaikille kaik-kina vuodenaikoina.

Jokipuiston selkärangaksi on rakennettu vankat luonnonkivi-muurit entisen ylijyrkän, hanka-lasti hoidettavan nurmirinteen tilalle. Raskaat betoniportaat on piilotettu ja ne toimivat nyt puroputouksen tukirakenteena. Rakenteissa käytetty luonnonkivi on suurelta osin kierrätys-kiveä. Myös alueella olleet isot siirtolohkareet ja säästämisen arvoiset puut ovat osa uutta puistoa.

Vuoden Ympäristörakenne -tunnustus jaettiin jo 25. kerran. Tuomaristoon kuuluivat Ra-kennustuoteteollisuus RTT:n, Puutarhaliiton, Kiviteollisuusliiton, Viherympäristöliiton, Suo-men Maisema-arkkitehtiliiton, Suomen Arkkitehtiliiton, ympäristöministeriön ja lehdistön edustajat.

Tunnustuspaanu Helsingin pyöräverkoston kehitystyölleSuomen Arkkitehtiliitto Safa myönsi vuoden 2015 Tunnustuspaanun Helsingin Kaupunki-suunnitteluviraston liikennesuunnitteluosastolle. Kestävän kehityksen tunnustuksella ha-lutaan nostaa esiin liikennesuunnitteluosaston työ Helsingin pyöräverkoston kehittäjänä. Pyöräliikennettä edistävät hankkeet on suunniteltu ja toteutettu onnistuneesti hyvinkin vaa-tivissa ja haastavissa kaupunkiympäristöissä.

Helsingin tavoitteena on nostaa pyöräilyn osuus kaikessa liikkumisessa 15 prosenttiin vuo-teen 2020 mennessä nykyisestä noin 11 prosentista. Pyöräilyn määrärahoja on nostettu, vuo-den 2010 muutamasta miljoonasta jo 10 miljoonaan vuonna 2015.

SIRK

KA S

AA

RIN

EN

27

TAPAHTUMIA

TEM selvitti harmaata talouden torjuntaa rakennusalallaTyö- ja elinkeinoministeriön kyselyn mukaan harmaan talouden torjuntaan liittyvät näkemyk-set ovat rakennusalalla muuttuneet positiivisempaan suuntaan.

Tärkeimmäksi rakennusalalla toteutetuista harmaan talouden vastaisista toimenpiteistä koettiin tilaajavastuulaki. Myös rakennustyömaiden kulunvalvontaa ja veronumeroita sekä il-moitusvelvollisuuksia alihankkijoista ja työntekijöistä pidettiin tärkeinä. Työläimmäksi arvioi-tiin ilmoitusvelvollisuus työmaan työntekijöistä. Seuraavaksi eniten työtä aiheuttavat tilaajan ilmoitusvelvollisuus ja veronumerot sekä kulunvalvonta työmailla.

Tarvittavista kehitystoimenpiteistä kärkeen nousivat ulkomaalaisille työnantajille asetet-tavat työnantajavelvoitteet sekä tilaajavastuu- ja hankintalain edellyttämien viranomais- ja vakuutustietojen saaminen sähköisesti ja veloituksetta. Tärkeänä pidettiin myös sitä, että yh-delle viranomaiselle kertaalleen annettu tieto olisi samalla myös muiden viranomaisten käy-tössä.

Olympiastadionin uudistamistyö käynnistyiHelsingin Olympiastadionin uudis-tamistyö käynnistyi maaliskuussa louhinta- ja maanrakennustöillä. Vuonna 1938 valmistunut Stadion avataan täysin uudistettuna vuon-na 2019.

Stadionin katsomot katetaan ja kaikki katsomoalueet uudistetaan. Stadionia pääsee kiertämään myös katsomoiden takaa. Vierailijoita palvelevat nykyaikaiset ravintolat ja muut tilat, jotka ovat esteettö-miä ja laadukkaita, elinkaarenkes-täviä ja helposti muunneltavia. Uu-sien toimintojen ja palveluiden sekä turvallisuuden vuoksi stadionin tonttia laajennetaan.

Olympiastadionin uudistamisen pää- ja arkkitehtisuunnittelun toteuttaa arkkitehtitoimis-tot K2S ja NRT asiantuntijoinaan Wessel de Jonge architecten ja White arkitekter.

Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeen maarakennus- ja louhintatyöt jatkuvat syksyyn 2017 asti. Ne urakoi Lemminkäinen Infra Oy. Rakennuttajana hankkeessa on Helsingin kaupungin rakennusviraston HKR-Rakennuttaja.

Kehäradalta vihdoin suora liukuporrasyhteys lentoaseman terminaaliinViivästyneet liukuporrastyöt lentoaseman juna-aseman terminaalin puoleisella sisäänkäyn-nillä valmistuivat. Kehärata otettiin käyttöön jo heinäkuun alussa 2015, lentoaseman Tieto-tien puoleinen sisäänkäynti pari viikkoa myöhemmin ja hissiyhteys terminaaliin joulukuussa.

Ilmarinen rakentaa tuhat vuokra-asuntoaIlmarinen suunnittelee rakentavansa lähivuosina tuhat vuokra-asuntoa pääkaupunkiseudul-le, sen kehyskuntiin ja Tampereelle. Tällä hetkellä SRV:n kanssa on sovittu lähes 500 vuok-ra-asunnon rakentamisesta Helsingin Jätkäsaareen, Espooseen, Vantaalle ja Keravalle. Loput asunnoista voidaan toteuttaa, jos sopivia hankkeita löytyy.

Asuntojen rakennustyöt alkavat kesällä 2016, ja ensimmäiset kohteet Helsingin Jätkäsaa-reen ja Espooseen valmistuvat loppuvuodesta 2017.

Uudet vuokra-asunnot rakennetaan ja rahoitetaan osana Ilmarisen asuntosijoitusohjel-maa. Ilmariselle investoinnin mahdollistaa väliaikainen laki, joka sallii velkavivun käytön myös täysin omistetuissa uusissa vuokra-asuntokohteissa. Velkavivun mahdollistava väliaikainen laki on voimassa vuoden 2017 loppuun. Sen jatkamista on esitetty hallitusohjelmassa vuo-teen 2019.

MAA

LISK

UU 16

HAV

AIN

NEK

UVA

TYÖ

YHTE

ENLI

ITTY

MÄ

K2S

JA

NRT

28

Yrityskauppoja• Ramboll osti joensuulaisen EK-Tiimi Oy:n liiketoiminnan. EK-Tiimi Oy on vuonna 2003 pe-

rustettu rakennuttamiseen, tekniseen isännöintiin ja teknisiin asiantuntijapalveluihin eri-koistunut konsulttitoimisto. Yrityksen viisi henkilöä siirtyvät kaupan myötä Rambollin pal-velukseen.

PALKINTOJA JA HUOMIONOSOITUKSIA

Turvallisimmat infratyömaatInfra ry:n Turvallinen infratyömaa 2015 -kampanjan parhaat työmaat on valittu.

Maanalainen rakentaminen -sarjan voitti Lemminkäisen kalliorakentamistyömaa Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamon urakassa. Toisen ja kolmannen sijan vei Skanska Infra louhintatyömaillaan Blominmäessä ja Länsimetro-hankkeessa.

Maanpäällinen rakentaminen -sarjassa Etelä-Suomen paras oli ABC Tikkurilan purku- ja maankunnostusurakka, urakoitsijana Lemminkäinen Infra. Länsi- ja Sisä-Suomessa voiton vei Destian urakoima kiertoliittymä Vaasassa. Lounais-Suomessa voitti Destian urakoima Isomä-en risteyssilta vt 8:lla Porissa.

Turvallisuustaso oli hyvä kaikilla Infra ry:n kampanjassa mukana olleilla työmailla. Parhaas-sa kunnossa olivat ajo- ja kulkuväylät. Työntekijöiden tunnistekortit olivat hyvin näkyvillä. Eni-ten parannettavaa oli työmaiden järjestyksessä ja varastoinnissa, nostoapuvälineissä, peruu-tuskameroissa ja silmäsuojainten käytössä.

Kampanjassa turvallisuustason mittasivat aluehallintovirastojen tarkastajat MVR-mittarilla. Mittaukset olivat samalla osa normaalia tarkastustoimintaa.

TAPAHTUMIA

Kansallismuseon torni korjataanKansallismuseon tornin korjaus alkoi huhtikuussa. Sen on arvioitu valmistuvan ennen Suomen 100-vuotis-juhlapäivää.

Luonnonkiviverhouksen takana oleva tiilimuuri on läpimärkä ja pääsisäänkäynnin yläpuoliset vuolukivi-koristeet on jouduttu turvallisuussyistä suojaamaan verkolla. Tornin kivet numeroidaan työn alussa huolel-lisesti ja irrotetaan sekä kuljetetaan varastoon odotta-maan takaisinmuurausta. Tiiliseinästä poistetaan ha-pertunutta pintaa ja siihen tehdään tuuletuskanavisto rappausverkosta ja laastista muotoilemalla. Lopuksi graniittikivet kiinnitetään takaisin täsmälleen alkupe-räisille paikoilleen.

Pääurakoitsijana tornin peruskorjauksessa toimii IKJ Rakennus Oy. Julkisivujen lisäksi kunnostetaan tor-nin ikkunat, luukut, pellitykset ja välipohjat. Pääsisään-käynnin vuolukivikoristeet ja pääovi konservoidaan.

Hallitus päätti 700 miljoonan euron liikennehankkeistaHallitus päätti kehysriihen yhteydessä noin 700 miljoonan euron liikennehankkeista, jotka saavat rahoitusta vuosina 2017–2020. Hallitus käynnistää Luumäki-Imatra-ratahankkeen sekä tiehankkeet valtatie 4 Oulu-Kemi, valtatie 5 Mikkeli-Juva ja valtatie 12 Lahden eteläinen kehä-tie. Valtio myöntää avustusta Raide-Jokerin ja Tampereen raitiotien rakentamiseen. Helsingin ja Turun välisen nopean ratayhteyden suunnittelua jatketaan.

HUHT

IKUU

16

SIRK

KA S

AA

RIN

EN

29

Espoo purkaa huonokuntoisen sairaalanEspoon kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto päätti purkaa heikkokuntoisen Puolarmet-sän sairaalan. Toiminta siirtyy Espoon uuteen sairaalaan vuoden 2016 marraskuussa.

Puolarmetsän sairaala on teknisesti huonossa kunnossa ja rakennuksessa on esiintynyt si-säilmaongelmia. Rakennus on luokiteltu poikkeuksellisen vaativaksi korjauskohteeksi, jon-ka korjausaste on suuri. Rakennuksen peruskorjaaminen aiheuttaisi kaupungille merkittäviä kustannuksia.

Suomen suurin aurinkovoimala käynnistyiHelsingin Kivikossa otettiin käyttöön Suomen suurin aurinkovoimala. Hiihtohallin katolle on asennettu lähes 3000 aurinkopaneelia. Aurinkovoimalan vuosituotannon arvioidaan vastaa-van noin 350 kerrostalokaksion vuosikulutusta.

Paneelit vuokrataan nimikkopaneeleina. Oma paneeli maksaa 4,40 € kuukaudessa, ja pa-neelin tuotto hyvitetään asiakkaan sähkölaskussa.

SATO osti yli tuhat asuntoaSATO Oyj osti Suomen Laatuasunnot Oy:ltä yhteensä 1 015 vuokra-asuntoa. Asunnot sijaitse-vat pääosin pääkaupunkiseudulla ja Turun talousalueella ja niiden keskikoko on noin 56 ne-liömetriä.

Ostettujen asuntojen asukkaiden vuokrasuhteet siirtyvät SATO:lle kesäkuun alusta ja asuk-kaat saavat käyttöönsä SATO:n asiakasedut.

Kotimaisia kuitubetonielementtejä TapiolaanSuomessa toteutettujen kuitubetonisten julkisivujen elementit ovat olleet pääosin tuontita-varaa. Nyt Parma Oy toimittaa Suomessa tehdyt kuitubetonielementit kauppakeskus Aino-aan ja Länsimetron asemaan Tapiolassa Espoossa.

Tapiolaan asennetaan harsomaisia kuitubetonielementtejä yhteensä lähes 500 kappaletta. Pinta-alaltaan määrä on noin 2500 neliömetriä.

Ainoan urakoi SRV Rakennus Oy ja Länsimetron Tapiolan aseman urakoitsija on Lemmin-käinen Infra Oy.

400 miljoonan euron laajennus Helsinki-Vantaan lentoasemalleHelsinki-Vantaan lentoaseman kaikkien aikojen suurimman laajennuksen peruskivi muurat-tiin 25. huhtikuuta. Tammikuussa käynnistyneiden laajennustöiden kustannusarvio on noin 400 miljoonaa euroa.

Helsinki-Vantaan palvelutason nostamiseen tähtäävän Finavian kehitysohjelman arvo on kaikkiaan noin 900 miljoonaa euroa.

Terminaalin laajennusosan on suunnitellut kansainvälistä tunnustusta saanut suomalainen arkkitehtitoimisto PES-Arkkitehdit. Sama yritys on suunnitellut myös muun muassa Helsinki-Vantaan vuosina 1996 ja 1999 valmistuneet laajennukset. Kaikkiaan rakennusaikainen työlli-syysvaikutus on 14 000 henkilötyövuotta. Hankkeen pääurakoitsijoina toimivat Destia ja Lem-minkäinen.

Jukka Pekkasesta TUT Industry professorTekniikan tohtori Jukka Pekkanen on nimitetty ensimmäisenä Tampereen teknillisen yliopis-ton TUT Industry Professor -tehtävään. Professuuri on viisivuotinen. TUT Industry Professor -tehtävä on tarkoitettu erittäin arvostetuille ja menestyneille asiantuntijoille. Professuurin va-littavan henkilön odotetaan vahvistavan merkittävästi TTY:n yhteiskunnallista vaikuttavuut-ta ja näkyvyyttä.

Viisivuotisen professuurin ohella Pekkanen jatkaa myös Rakennusteollisuus RT ry:ssä ra-kentamisen kehittämisestä vastaava johtajana.

30

RAKENTAMISEN SUHDANTEET

RT: Rakentaminen talouden perävaunusta veturiksiRakennusteollisuus RT ennakoi rakentamisen kasvavan vuonna 2016 selvästi kokonaistuo-tantoa nopeammin. Rakentamisen kokonaismäärä nousee 3–4 prosenttia.

Rakentaminen kääntyi viime vuonna kolmen heikon vuoden jälkeen nipin napin plussal-le, 0,2 prosenttia. Tänä vuonna kasvu jatkuu vauhdikkaampana. Käynnissä on useita mitta-via yksittäisiä hankkeita, mutta suurilla kaupunkiseuduilla rakentaminen on piristynyt laaja-alaisemminkin.

Ensi vuonna rakentamisen kasvu hidastunee 1–2 prosenttiin. Talousnäkymät ovat yhä hau-raat, ja rakentamisen voimakkaampi elpyminen edellyttää investointien lähtemistä kunnol-la liikkeelle. Rakentaminen on tyypillisesti jälkisuhdanneala, jolle talouden käänteet heijas-tuvat viipeellä.

Koko rakentamisen kustannuskehitys on pysynyt maltillisena. Työllisten määrä kääntyi vii-me vuoden lopulla kasvuun ja alan työttömyys on vähentynyt. Tänä vuonna työllisten määrän odotetaan kohoavan 171 000 henkilöön.

PALKINTOJA JA HUOMIONOSOITUKSIA

LTU-Urakointi Oy on Vuoden 2016 PintaurakoitsijaVuoden 2016 Pintaurakoitsija -tunnustuksen sai helsinkiläinen LTU-Urakointi Oy. Valinnan tehnyt tuomaristo korosti etenkin yrityksen arvoja sekä sitoutumista laadun ja toiminnan jat-kuvaan kehittämiseen. LTU-Urakoinnin arvoja ovat ammattiylpeys, yhteistyökyky, vastuunot-to, jatkuva kehitys ja kerralla kuntoon -periaate.

LTU-Urakointi on erikoistunut uudisasuntokohteiden tasoite- ja maalausurakointiin, mutta toimii myös toimitila- ja saneerausrakentamiskohteissa. Vuonna 2008 perustettu yritys on 14–15 miljoonan euron liikevaihdollaan yksi maan suurimmista rakennusmaalausurakoitsijoista.

Oamkin joukkue LVI-opiskelijakilpailun voittoonOulun ammattikorkeakoulun (Oamk) talotekniikan opiskelijat Anssi Heikkinen, Topias Ranta-la, Matti Sivula ja Benjamin Törnqvist voittivat Talotekniikkateollisuuden ja Suomen LVI-liiton järjestämän LVI-opiskelijakilpailun.

Kahdeksatta kertaa järjestetyssä LVI-alan ammattikorkeakoulujen välisessä opiskelijakilpai-lussa joukkueet ratkoivat tehtäviä, jotka liittyivät muun muassa pientalon lämmitystapaan, maalämpöpumpun toimivuuteen sekä rakentamismääräyksiin.

Anne Jokiranta on Vuoden Nuori KonsulttiOptiplanin Anne Jokiranta, 28, valittiin Vuoden Nuoreksi Konsultiksi. Tunnustuksen myönsi Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry.

Jokiranta vastaa Optiplanissa suunnitteluryhmän johtamisesta ja projektinhallinnasta sekä toimii valaistusasiantuntijana. Jokirannan erityistä asiakasarvoa tuottanut projektiesimerkki on ympäristöministeriölle toteutettu uusia rakennusten energiatehokkuusmääräyksiä täy-dentävä valaistuksen laskentaopas.

SAFA-palkinto 2016 Tampereen ArkkitehtuuriviikolleSuomen Arkkitehtiliiton SAFA-palkinto myönnettiin Tampereen Arkkitehtuuriviikolle. Yhdek-sättä kertaa järjestettävä Arkkitehtuuriviikko on noussut yhdeksi Suomen merkittävimmis-tä arkkitehtuuritapahtumista. Tunnustuksen vastaanottivat Arkkitehtipäivillä Tilanne-kollek-tiivin edustajat ja Arkkitehdit MY.

Arkkitehtuuriviikolle osallistuvat vuosittain sadat kaupunkilaiset. Seminaarit, näyttelyt, keskustelut ja kierrokset ovat kaikille avoimia. Viikon päätteeksi on järjestetty tasokkaita kan-sainvälisiä puhujavieraita tarjoava Architecture and Cities in Transition -seminaari.

Aloitteen Arkkitehtuuriviikosta tekivät vuonna 2008 kaupungin kaavoitus ja TTY:n arkki-tehtuurin laitos. Tapahtumaa koordinoi Luova Tampere -elinkeino-ohjelman puitteissa alku-vuosina Arkkitehdit MY. Viimeiset viisi vuotta Arkkitehtuuriviikkoa on järjestänyt Tilanne-kol-lektiivi, joka on nuorten arkkitehtien vuonna 2010 perustama avoin työyhteisö.

31

Trevor Harris ja Hennu Kjisik palkittiinSuomen Arkkitehtiliitto SAFA myönsi vuoden 2016 Otto-Iivari Meurman -palkinnon arkkiteh-deille Trevor Harris ja Hennu Kjisik pitkäjänteisestä toiminnasta innovatiivisen ja laadukkaan kaupunkisuunnittelun hyväksi.

Trevor Harris on toiminut kaupunkisuunnittelun professorina Aalto-yliopiston Arkkiteh-tuurin laitoksella vuodesta 1999. Hennu Kjisik on toiminut Oulun yliopiston arkkitehtiosaston yhdyskuntasuunnittelun professorina vuodesta 2010.

Trevor Harris ja Hennu Kjisik perustivat toimiston yhdessä vuonna 1985. Toimiston töihin lukeutuu mm. Kalasataman ja Viikinmäen yleissuunnitelmat Helsingissä sekä Aviapoliksen ja Marja-Vantaan alueiden suunnitelmat Vantaalla.

Wuorio-palkinto Mikki RistolalleSuomen Arkkitehtiliitto SAFA myönsi vuoden 2016 Wuorio-palkinnon Aalto yliopiston arkki-tehtuurin laitokselta valmistuneelle Mikki Ristolalle. Palkinto myönnettiin diplomityöstä ’Pe-täjäveden vanhan kirkon opastuskeskus’.

Diplomityön vahvuutena on rakentamisen oivaltava sovittaminen maailmanperintökoh-teen läheisyyteen, vierailijakeskusproblematiikan taitava pohdinta sekä puurakennusaineen (CLT) käytön edistäminen.

Lauri Merikallio vuoden 2016 rakennusalan diplomi-insinööriSuomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL valitsi vuoden 2016 ra-kennusalan diplomi-insinööriksi pitkän linjan kiinteistö- ja raken-nusalan vaikuttajan Lauri Merikallion.

Yli 25-vuotisen kokemuksen vaativista johto- ja asiantuntija-tehtävistä infra-, kiinteistö- ja rakennussektorilla omaava Merikal-lio on edistänyt määrätietoisesti integroitujen toteutusmuotojen ja allianssimallin rantautumista Suomeen. Vison Alliance Partners Oy:n osakas ja yksi yrityksen perustajista tunnetaan laajasti myös kansainvälisissä lean construction -verkostoissa.

TAPAHTUMIA

Suomalaisvalmisteinen luksussaari DubaihinDubaissa sijaitseva maailman ainoa seitsemän tähden hotelli Burj Al Arab Jumeirah avasi luk-sussaaren Burj Al Arab Terracen. Teräsrakenteinen saari rakennettiin kokonaan Rauman tela-kalla ja kuljetettiin osissa meriteitse Dubaihin asennettavaksi.

Rakennus-, offshore- ja laivanrakennusteollisuuden osaamista yhdistävä Admares on ke-hittänyt kelluvia ratkaisuja villojen, hotellien, resorttien, saarien ja kokonaisten kaupunkien toteutuksiin. Kelluvat rakenteet toimivat joko itsenäisesti tai osana olemassa olevaa infra-struktuuria.

5000 tonnia painava saari valmistettiin 11 kuukaudessa. Pilareiden päälle kiinnitetyn kan-sirakenteen koko on 10 000 neliömetriä. Kannella sijaitsee 1120 neliön ranta-alue, 612 neliön makean veden uima-allas ja 828 neliön merivesiallas.

Rakennusalan työturvallisuusviikko kolmatta kertaaRakentajat järjestivät koko alaa koskevan kolmannen yhteisen valtakunnallisen turvallisuus-viikon 9.–13. toukokuuta. Viikkoa vietettiin tänäkin vuonna teemalla ”Viisaat kypärät yhteen”.

Työturvallisuusviikon aikana järjestetään tapahtumia ja seminaareja eri puolilla maata. Työmaakierroksilla rakennusyritysten henkilöstö vierailee toistensa työmailla tekemässä tur-vallisuushavaintoja. Radio Classic esittää neljä Rakennusteollisuus RT:n tuottamaa ohjelmaa viikon aikana. Perjantaina on kansallinen tapaturmapäivä, jolloin korostetaan kiireen merki-tystä tapaturmiin.

Rakennusteollisuus on jos pidemmän aikaa sitouttanut jäseniään työturvallisuuteen. Se seuraa tarkasti omien jäsenyritystensä työtapaturmia. Kuukausittain tehtävässä tapaturma-kyselyssä jäsenyritysten tapaturmataajuus, eli työtapaturmien määrä miljoonaa työtuntia

TOUK

OKUU

16

KATR

I LEH

TOLA

32

kohden, on painunut nyt noin 15:een. Keskimääräinen tapaturmataajuus koko rakennusalal-la on yli 60.

Rakennusteollisuus RT:n kaikkien jäsenliikkeiden tavoitteena on saada kitkettyä työtapa-turmat minimiin työmailla ja tehtaissa vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteena on vähentää ta-paturmia 30 prosenttia joka vuosi.

Rakennusalan Viisaat kypärät yhteen -työturvallisuusviikon järjestää Rakennusteollisuus RT sekä yhteistyökumppanit Rakennusliitto, Rakli, SKOL, PRO ja viranomaistahot.

RALAn yrityshaku yhdistää tilaajat ja toteuttajatRakentamisen Laatu RALA ry ylläpitää tietokantaa rakennusalan toimijoista internetsivuil-laan. RALAn kaikille avoin yrityshakutoiminto auttaa tilaajia löytämään rakennushankkeen eri vaiheisiin sopivat toteuttajat. Hakutoimintoa on tarkennettu käyttäjäpalautteen perusteella, ja nyt hakuehtoja voi rajata omien tarpeiden mukaisesti.

Yrityshaulla voi tarkistaa urakoitsijan toimialapätevyyden, referenssit, tilinpäätöstiedot sekä tilaajavastuulain velvoitteiden hoidon ajantasaisuuden. Lisäksi palvelu esittää yritysten yhteistyökumppaneiden antamasta referenssipalautteesta yhteenvedon.

Tietokannassa on tiedot RALA:n 1 500 asiakasyrityksestä, jolla on RALA-pätevyys, RALA-sertifikaatti tai joka on saanut RALA-palautetta. RALA saa yrityksiä koskevat tiedot yrityksiltä itseltään sekä viranomaisilta.

Talvivaaran konkurssipesälle ja johdolle isot sakotKainuun käräjäoikeus tuomitsi Talvivaara-yhtiön konkurssipesän 300 000 euron yhteisösak-koon ympäristön turmelemisesta. Syyttäjä vaati 850 000 euroa yhteisvastuullisesti.

Sakon lisäksi yhtiö tuomittiin menettämään 3,5 miljoonaa euroa rikoksen tuottamana ta-loudellisena hyötynä. Talvivaaran perustaja Pekka Perä sai 90 päiväsakkoa ympäristön turme-lemisesta. Yhtiön johtoon kuuluneet Harri Natunen ja Lassi Lammassaari tuomittiin 60 päivä-sakkoon. Neljäs syyte hylättiin.

Yrityskauppoja• Ramboll osti Insinööritoimisto Savela Oy:n liiketoiminnan. Insinööritoimisto Savela Oy on

Seinäjoella toimiva, vuonna 1986 perustettu yritys, jonka ydinosaamista ovat rakennusten rakenne-, elementti- ja konepajasuunnittelu sekä rakennusten kuntotutkimukset. Yrityk-sessä on myös siltasuunnittelun asiantuntemusta. Yrityksen Seinäjoella ja Oulussa työsken-televät 12 henkilöä siirtyvät kaupan myötä Rambollin palvelukseen.

RAKENTAMISEN SUHDANTEET

EK:n suhdannekysely: rakentamisessa vahvimmat näkymätEK:n huhtikuussa tekemän suhdannekyselyn mukaan suhdanteiden yleiskuva jatkuu melko vaisuna. Odotuksissa on hienoista elpymistä, rakentamisessa on selvästi vahvimmat odotuk-set suhdanteiden paranemisesta.

Rakentamisen suhdanteet ovat kohentuneet alkuvuoden aikana jonkin verran, ja tämän-hetkistä tilannetta kuvataan keskimääräiseksi. Samoin odotukset lähiajoista ovat muita toi-mialoja valoisammat: suhdanteiden ennustetaan jonkin verran vankistuvan kesän ja syksyn aikana.

Rakentamisen suhdannenäkymien saldoluku kohosi huhtikuussa lukemaan +28 (tammi-kuussa +4). Paranevia suhdanteita odotti 31 % ja heikkenevää kehitystä 3 % vastaajayrityk-sistä.

Rakentamisessa tuotanto on kasvanut alkuvuonna jonkin verran. Kasvun arvioidaan ole-van kohtalaisen ripeää myös lähikuukausina.

Rakentamisessa henkilöstömäärä on kasvanut alkuvuonna. Myös lähikuukausille ennuste-taan pientä nousua, kun tilannetta tarkastellaan kausitasoitetuilla luvuilla. Työvoiman määrä on ollut teollisuudessa yhä laskussa, ja vähenemisen odotetaan jatkuvan lähikuukaudet. Pal-velualojen henkilöstö väheni aavistuksen alkuvuonna, mutta lähikuukausina sen ei ennuste-ta muuttuvan.

33

Rekrytointivaikeudet ovat yleisimpiä rakentamisessa (29 %) ja palvelualoilla (12 %), teolli-suudessa niitä esiintyi vähemmän (5 %).

PALKINTOJA JA HUOMIONOSOITUKSIA

Vuoden Kivenpyörittäjä -palkinto Gretel HemgårdilleGretel Hemgårdille myönnettiin vuoden 2016 Kivenpyörittäjä -palkinto tunnustuksena erit-täin monipuolisesta maisema-arkkitehdin urasta. Gretel Hemgård on Suomen maisema-ark-kitehtiliiton kunniajäsen. Vuonna 1982 perustettu Maisemasuunnittelu Hemgård on erikois-tunut historiallisiin ympäristöihin, mutta on pääasiassa suunnitellut uusia alueita.

Kivenpyörittäjä on valittu vuodesta 2001. Valinnan tekee Rudus Oy.

TAPAHTUMIA

Suomen historian suurin paalutusprojektiLujabetoni on toimittanut Äänekoskelle valmistuvaan maailman ensimmäiseen Metsä Grou-pin biotuotetehtaaseen paaluja yhteensä noin 195 kilometriä, josta betonipaalujen osuus on yli 135 kilometriä.

Yhteissummaltaan Suomen suurin paalutusprojekti toteutettiin työyhteenliittymän tapai-sella toimintamallilla, jossa Lujabetoni urakoi kohdetta usean lyöntipaalutusurakoitsijan ja yhden porapaalu-urakoitsijan kanssa yhteistyössä. 

Biotuotetehtaan rakentaminen on alkanut huhtikuun 2015 lopulla ja tehdas käynnistyy syksyllä 2017. Rakennusajan työllistävä kokonaisvaikutus on yli 6 000 henkilötyövuotta.

Perusväylänpitoon lisärahoituskohteitaHallitus päätti siirtää vielä nimeämättömistä liikenneväylien kehittämishankkeista 364 mil-joonaa euroa perusväylänpitoon ja yksityisteiden valtionavustuksiin vuosina 2017–2019. Rahoitus kohdistuu maanteiden, rautateiden ja yksityisteiden parantamiseen sekä kaupun-kiseutujen liikennehankkeiden tukemiseen. Ohjelman valmistelussa on painotettu kaupun-kiseutujen kasvun tukemista, elinkeinoelämän ja työmatkaliikenteen tarpeita sekä liikenne-turvallisuutta.

Lisärahoituksesta kohdennetaan maanteille 163 milj. euroa ja rautateille 101 milj. euroa. Lisärahoitus täydentää helmikuussa julkaistua hallituksen 600 milj. euron korjausvelkaohjel-maa vuosille 2016–2018.

A-Kruunun puukerrostalotuotanto käynnistyy tutkimushankkeellaA-Kruunu Oy ja Rakennusliike Reponen Oy solmivat urakkasopimukset kahdesta Helsingin Kuninkaantammeen toteutettavasta puukerrostalosta. Kohde käynnistää A-Kruunun puuker-rostalotuotannon ja on osa VTT:n tutkimushanketta.

Yhteensä 58 asunnon nelikerroksiset puukerrosvuokratalot kuuluvat VTT:n tutkimushank-keeseen, jossa vertaillaan puu- ja betonirakentamisen ominaisuuksia muilta rakenneratkai-suiltaan täsmälleen samanlaisissa taloissa. Tutkimushanke on kaksivuotinen ja sisältää myös asiakastyytyväisyystutkimuksen.

A-Kruunun omistukseen valmistuvat vuokrakerrostalot rakennetaan suurelementeistä, jot-ka valmistetaan kuivissa tehdasolosuhteissa. Kosteushallintaan kiinnitetään erityistä huomi-ota.

Jouni Punkki betonitekniikan Professor of Practice -tehtäväänAalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun viisivuotiseen betonitekniikan Professor of Practice -tehtävään on kutsuttu TkT Jouni Punkki. Tehtävä sijoittuu rakennustekniikan laitok-selle.

Professor of Practice -tehtävä antaa mahdollisuuden palkata päteviä akateemisen maail-man, elinkeinoelämän tai julkisen sektorin johtajia, joilla on ollut huomattava vaikutus Aalto-yliopiston kannalta merkittävillä aloilla.

KESÄ

KUU

16

34

Aalto-yliopisto ja betonialan toimijat solmivat yhteistyösopimuksen betonitekniikan tut-kimuksen edistämiseksi. Betonialan toimijat ovat koonneet 1 000 000 euron suuruisen apu-rahan käytettäväksi betonitekniikan tutkimukseen Aalto-yliopistossa. Apurahan rahoittajien joukkoon kuuluvat Suomen Betoniyhdistys ry:n lisäksi joukko betonialan yrityksiä, Betonite-ollisuus ry, Talonrakennusteollisuus ry, SBK-säätiö ja Rakennustuotteiden Laatu Säätiö.

Länsimetron käyttöönotto viivästyyLänsimetro Oy ilmoitti kesäkuun puolessa välissä, että 15.8 aloitettavaksi ilmoitettu Länsi-metron liikenteen aloittaminen lykkääntyy. Syyksi kerrottiin turvallisuusjärjestelmien testaa-misen keskeneräisyys.

Länsimetron tarkistettu aikataulu kerrottiin kesäkuun lopussa. Sen mukaan rakentami-nen ja järjestelmäkohtaiset koekäytöt asemilla valmistuvat lokakuussa. Tämän jälkeen käyn-nistyvät loppuvaiheen yhteiskoekäytöt, joissa varmistetaan eri järjestelmien yhteensopivuus ja turvallisuus. Matkustajille tarkoitetun koeliikenteen arvioidaan käynnistyvän viimeistään tammikuussa 2017. Aikataulu täsmentyy lokakuussa, kun on saatu riittävästi kokemuksia tes-tauksista.

Länsimetro on Suomen suurin infrahanke. Se koostuu yli 270 erillisestä urakasta. Louhin-tojen ja rakentamisen aikana hanke on työllistänyt yhteensä 15 800 rakentajaa. Henkilötyö-vuosia kertyy noin 4 500.

Yrityskauppoja• Kiinteistöjohtamis- ja kiinteistönvälityspalveluita tarjoavan Realia Group -konsernin pää-

omistajat Sponsor Fund III, Nordea ja Varma myivät omistuksensa pohjoismaiselle pääoma-sijoitusrahasto Altor Fund IV:lle. Realia Group -konserniin kuuluvat isännöintiyritys Rea-lia Isännöinti, Realia Management, Huoneistokeskus, Huom! Huoneistomarkkinointi ja SKV Kiinteistönvälitys. Baltian maissa Realia Group toimii Ober-Haus-brändillä.

• Sweco PM Oy osti Altenia Oy:n liiketoiminnan. Altenia on vastannut Contria Oy:n rakennut-tamistoimialasta, joka liiketoimintakaupan myötä siirtyy Swecolle. Vaasassa ja Seinäjoel-la toimiva, noin 30 ammattilaisen Contria tarjoaa rakennesuunnittelun, projektinjohdon ja kustannussuunnittelun palveluja.

• Pyhännän Rakennustuote Oy osti Stora Ensolta Hartolan tilaelementtitehtaan liiketoimin-nan. Samalla yhtiöt päättivät tiivistää yhteistyötään puuelementtirakentamisen kehittämi-sessä.

• Kiinteistöalan neuvonantajayritys JLL osti rakennuttaja- ja arkkitehtitoimisto Procofin Oy:n. Procofinin 43 työntekijän myötä JLL:n henkilömäärä nousee Suomessa yli 70 työntekijään.

• Turkulainen Arjasmaa CC Oy osti raisiolaisen Rakennusliike Kemppe Oy:n osake-enemmis-tön. Molemmat yhtiöt jatkavat omina yrityksinään ja jatkavat normaalisti myös nykyisiä projektejaan. Kaupan myötä Arjasmaa CC -konserni työllistää yli 60 rakennusalan ammatti-laista ja sen liikevaihto nousee yli 20 miljoonan euroon.

• Lehto-konserniin kuuluva Optimikodit Oy osti energiatehokkaisiin rakenneratkaisuihin keskittyneen Dometalot Oy:n liiketoiminnan. Dometalojen 13 työntekijää jatkaa vanhoina työntekijöinä. Ostetun liiketoiminnan liikevaihto oli vuonna 2015 noin 1,5 miljoonaa euroa.

35

PALKINTOJA JA HUOMIONOSOITUKSIA

Pohjoismainen siltapalkinto Turun KirjastosillallePohjoismaiden tie- ja liikennefoo-rumi PTL myönsi pohjoismaisen siltapalkinnon Turun Kirjastosil-lalle. Kirjastosilta on aikaisemmin saanut jo kolme kotimaista tun-nustusta. Se on Betoniteollisuus ry:n vuoden betonirakenne 2013 ja Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL:n Vuoden Silta 2014. Se on myös Suomen Tasolasiyhdistys ry:n ja Suomen Hiomoliitto ry:n yhteistyössä Suomen Arkkitehtilii-ton SAFA:n kanssa valitsema Vuo-den lasirakenne 2014.

Kirjastosillan omistaa Turun kaupunki. Sen on suunnittelut Insinööritoimisto Pontek Oy pääsuunnittelijanaan Juhani Hyvönen. Sillan on rakentanut Kreate.

YIT:lle kansainvälisiä tunnustuksiaSlovakian rakennus-, arkkitehtuuri- ja rakennuttamisala valitsi YIT:n vuoden rakennuttajak-si jo kolmatta kertaa peräkkäin. Kilpailun järjestivät ASB- ja Trend-lehdet. Palkintoja jaettiin kolmessa kategoriassa: Voittajat valitsi yli satahenkinen asiantuntijaraati, johon kuului johta-via rakennus- ja arkkitehtuurialan asiantuntijoita sekä valtion laitosten ja liittojen edustajia.

YIT:n projekti Upės rezidencija (River residence) Vilnassa valittiin Baltian maiden parhaaksi asuntoprojektiksi Baltic Real Estate Investment Forum 2016 -tilaisuudessa. Tapahtuma kokosi yhteen kiinteistömarkkinoiden asiantuntijat Liettuasta ja yli 300 maasta.

Liettuan BIM projektit 2016 -kilpailussa parhaaksi BIM-asuntoprojektiksi valittiin YIT:n New Rivjera -kohde Vilnassa.

TAPAHTUMIA

Peikko käynnistää tuotannon LiettuassaPeikko käynnistää uuden tehtaan heinäkuussa 2016 Liettuan Kaunaksessa. Hankittu kone-kanta mahdollistaa erityisesti suurien palkkien valmistuksen. Liettuassa valmistetaan 50–70 deltapalkkia viikossa. Tämän kapasiteettilisäyksen jälkeen Euroopan Deltapalkki-valmistuk-sen tavoitekapasiteetti ylittää 700 palkkia viikossa.

Rakennustuoteinfo-sivustolta tuotteiden kelpoisuustiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes avasi www.rakennustuoteinfo.fi -verkkosivuston. Siel-tä löytyy helppokäyttöinen työkalu, jonka avulla voi selvittää, millä menetelmällä rakennus-tuotteen kelpoisuus voidaan osoittaa. Lisäksi sivustolla on tietoa rakennushankkeen toimijoi-den vastuista ja velvollisuuksista.

Rakennustuotteiden kelpoisuus voidaan osoittaa kahdella tavalla: joko tuotteeseen kiin-nitettävällä CE-merkillä tai kansallisella tuotehyväksynnällä. Osa rakennustuotteista kuuluu EU:n rakennustuoteasetuksen piiriin ja osaan sovelletaan kansallista tuotehyväksyntälakia. Rakennustuotteiden CE-merkintään ja tuotehyväksyntään liittyvä nykyinen lainsäädäntö tuli voimaan kesällä 2013.

CE-merkintä on pakollinen niille rakennustuotteille, joilla on olemassa yhdenmukaistettu standardi. Jos tuotetta ei voi CE-merkitä, toimitaan kansallisten, valmistajalle kuitenkin va-paaehtoisten, hyväksyntämenettelyjen mukaan. Kansallisia tuotehyväksyntämenetelmiä ovat tyyppihyväksyntä, varmennustodistus ja valmistuksen laadunvalvonta. Lisäksi valmista-ja voi hakea yhdenmukaistetusta standardista poikkeavalle tuotteelle vapaaehtoisen euroop-palaisen teknisen hyväksynnän (ETA). Tällöin tuote CE-merkitään.

Tukes on toteuttanut sivuston tukenaan Rakennusteollisuus RT:n ylläpitämä hEN Helpdesk.

HEIN

ÄKUU

16

TIM

BIR

D

36

Rakentajien työllisyystilanne paraniRakentajat työllistyivät kesällä 2016 selvästi paremmin kuin vuosi sitten. Rakennusalan työt-tömyyskassan jäsenistä oli heinäkuussa työttömänä 11,8 % (6497 työtöntä), kun vuoden 2015 heinäkuussa työttömiä oli 13,7 % (7805 työtöntä).

Rakentajien työttömyys laski Uudellamaalla ja Turussa alle 10 prosenttiin. Uudellamaalla työttömiä rakentajia oli 7,3 % (849 työtöntä) ja Turussa 9,2 % (408 työtöntä).

Lukumääräisesti eniten työttömiä rakentajia löytyy Itä-Suomesta, jossa sai ansiosidonnais-ta 1063 rakentajaa eli 13,8 %. Vuodessa työttömyys on vähentynyt 1,3 prosentilla eli 132 hen-gellä.

Prosentuaalisesti työttömyys on kovinta Kainuussa, jossa 18,5 % rakentajista etsi heinä-kuussa työtä. Tämä on 6,1 % vähemmän kuin vuosi sitten.

Rakentamisen suuri toimiala eli talonrakennus onnistui työllistämään hieman keskivertoa huonommin, sillä alalla toimivista rakentajista oli 13,8 % eli 4378 henkeä työttömänä. Parhai-ten työllistyivät vedeneristäjät, asfalttityöntekijät ja sekä putki- ja ilmastointiasentajat.

Kotkaniemen peruskorjaus käynnistyySenaatti-kiinteistöt peruskorjaa ja uudistaa Luumäellä sijaitsevan P.E. Svinhufvudin kotimuseon.

Rakennuksen nykyinen betoni-tiilikate ja sen alla oleva pärekatto puretaan. Aluskatteeksi tehdään uusi pärekatto ja sen päälle uusi tiilikate. Räystäille palautetaan ra-kennuksen arkkitehtuuriin alun perin kuuluneet kattokoristeet eli spiirat. Muuten rakennuksen ul-konäkö säilyy entisellään.

Rakennusten ja puutarhan res-taurointi valmistuu syksyllä 2017, minkä jälkeen aloitetaan museon ja kahvilan sisustaminen sekä näyttelyn rakentaminen. Mu-seo on tarkoitus avata yleisölle keväällä 2018. Peruskorjauksen kustannukset ovat 2,3 milj. eu-roa.

Rakennusurakoitsija on LMK Lappeenranta Oy, LVI-urakoitsija Mäntyharjun LVI Oy ja säh-köistyksen toteuttaa Etelä-Saimaan Sähkötyö Oy. Ikkunankorjauksesta ja restaurointitöistä vastaa Restaurointiosuuskunta Kymen Karmiini.

VTT kehitti ilmalämpöpumppujen laskentamenetelmätTeknologian tutkimuskeskus VTT Oy tutki ilmalämpöpumppujen (ILP) energiankulutusvaiku-tuksia vanhoissa, uusissa ja tulevissa lähes nollaenergiapientaloissa. Nyt on ensimmäistä ker-taa luotettavasti pystytty laskennallisesti määrittämään ilmalämpöpumpun energiansäästö-potentiaalit Suomen olosuhteissa.

Energiansäästöpotentiaali ja uusiutuvan energian käyttö niin vanhoissa kuin uusissakin rakennuksissa on nykyaikaisilla ilmalämpöpumpuilla 35–40 % tilojen ja ilmavaihdon läm-möntarpeesta. Tulosten perusteella ilmalämpöpumput kattoivat rakennuksen tilojen ja il-manvaihdon lämmöntarpeesta 40–60 % yhdellä lämpöpumpulla. Kaksikerroksisessa raken-nuksessa kahdella lämpöpumpulla katettiin noin 90 % lämmöntarpeesta.

Suomessa on yli 550 000 ilmalämpöpumppua, joiden lukumäärä on kymmenkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden ajan.

Rakennusten energiatodistusvaatimus laajeniEnergiatodistus vaaditaan jatkossa myös uimahalleille, jäähalleille, varastorakennuksille, lii-kenteen rakennuksille sekä erillisille yli 50 neliömetrin autotalleille.

Lainmuutos tuli voimaan 1.7.2016 ja koski uudisrakennuksia, joille haetaan rakennuslupaa. Vanhempien rakennusten osalta uusia säännöksiä on noudatettava 1.1.2017 lähtien.

TUO

MA

S U

USH

EIM

O

37

Energiatodistusmenettelyn piiriin tuleminen tarkoittaa, että energiatodistus on hankittava ja sitä on käytettävä lain mukaisesti rakennuksen rakentamisen, myynnin tai vuokrauksen yh-teydessä taikka esillelaittovelvoitteen vuoksi.

Asuntomessut SeinäjoellaAsuntomessut järjestettiin 8.7.–7.8.2016 Seinäjoella. Tapahtumassa vieraili yli 130 000 kävijää.

Messuilla esiteltiin yhteensä 43 messukohdetta ja kaksi oheiskohdetta. Pohjalaisuutta edusti oheiskohteena Seinäjoen Ylistaron Kitinojan perinnekylässä oleva Widgrenin aito poh-jalaistalo 1850-luvulta. Uudempaa arkkitehtuuria edusti puolestaan Alvar Aalto-keskuksessa sijaitseva Seinäjoen pääkirjasto eli Aalto-kirjastotalo ja uudisosa Apila.

Messualue on 14 hehtaarin suuruinen ja sijaitsee Kyrkösjärven tekoaltaan rannalla.

TAPAHTUMIA

Maa- ja vesitekniikan tuelta lahjoitus Aalto-yliopistolle Maa- ja vesitekniikan tuki ry lahjoitti 2 miljoonaa euroa Aalto-yliopiston Vesi ja kehitys -ryh-mälle. Lahjoituksella tehostetaan tohtorinkoulutusta ja vesitalouden tutkimusta erityisesti veteen liittyvän kestävän kehityksen alalla, jolla on merkittävä asema Aalto-yliopiston tut-kimuksessa.

Insinööritieteiden korkeakouluun sijoittuva Vesi ja kehitys -tutkimusryhmä toimii rakenne-tun ympäristön laitoksella, vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusalueella.

Suomen suurin betonielementtitoimitus valmisSuomen historian suurin, kestoltaan 2,5 vuotta, elementtitoimitus valmistui. Kyseessä on S-ryhmän PTDC-logistiikkakeskuksen lähes 200 000 neliömetrin betonielementtitoimitus, joka toteutettiin toimivana työyhteenliittymänä kahden elementtitoimittajan, Betonimestarit Oy:n ja Lujabetoni Oy:n kesken. Kohde on selvästi suurin elementtitoimitus koko Suomen his-toriassa kattaen kohteen rungon kattoineen sekä julkisivut. Elementtien suunnittelu ja asen-nus valmiiksi rungoksi tuoteosapalveluna kuului urakkaan.

Rakennusliikkeen prosessit sovitettiin yhteen tuoteosatoimittajien tuotantoprosessien kanssa 3D-mallintamista hyödyntäen. Elementtituotannon suunnittelussa ja seurannassa sekä logistiikassa ja työmaan ohjauksessa hyödynnetyllä 3D- eli BIM-mallintamisella saavu-tettiin huomattavat tuotannolliset edut.

Lakisääteisen kunnossapitotarveselvitys puuttuu jopa 60 prosentilta taloyhtiöistäKiinteistöliiton tekemä tutkimus paljastaa, että taloyhtiöiden kiinteistönpidon suunnitelmal-lisuudessa on paljon parantamisen varaa. Vaikka tutkimukseen osallistuneet päättäjät pitivät kiinteistönpidon työvälineitä toimivina, niiden hyödyntäminen oli alhaisella tasolla. Vastaajis-ta alle 60 prosenttia ilmoitti laatineensa lakisääteisen kunnossapitotarveselvityksen tai kun-nossapitosuunnitelman. Muita kiinteistönpidon työvälineitä hyödynnettiin vielä vähemmän.

Tutkimus toteutettiin keväällä 2016 osana Suunnitelmallinen kiinteistönpito (KIPI2) -han-ketta. Hankkeessa tuotetaan käytännöllisiä esimerkkiratkaisuja asunto-osakeyhtiöille ja kiin-teistönpidosta vastaaville tahoille suunnitelmallisen kiinteistönpidon edistämiseksi. Laa-dittavien esimerkkien avulla voidaan helpoimmin edistää kiinteistönpidossa käytettävien työvälineiden ja menetelmien käyttöä.

Valaistuksessa edelleen iso säästöpotentiaali Kiinteistöjen energiankulutuksesta valaistus haukkaa lämmityksen jälkeen suurimman osan ja kuntien sähkönkulutuksesta jopa kolmasosan.

Hyvien valaistushankintojen helpottamiseksi Motiva on käynnistänyt VALTTI-hankkeen yhteistyössä valaistusalan yritysten, asiantuntijoiden ja valaistusta hankkivien kanssa. Hank-keessa on tuotettu sisä-, ulko- tai katuvalaistushankintoja suunnittelevien tueksi valaistustie-to.fi -sivusto, josta löytyy hankinta- ja suunnittelutietoutta sekä laskuri elinkaarikustannus-ten vertailuun.

ELOK

UU 16

38

Erilaisten valaistusvaihtoehtojen vertailun helpottamiseksi ja tarjousten läpinäkyvyyden li-säämiseksi on tuotettu myös VALTTI-elinkaarilaskuri, jolla voidaan hankintatilanteessa vertail-la valaistusvaihtoehtojen elinkaaren aikaisia kokonaiskustannuksia. VALTTI-elinkaarikustan-nuslaskuri ja sen käyttöohjeet ovat kaikkien saatavilla valaistustieto.fi-sivustolla.

KIRA-digi on hallituksen kärkihankkeitaKiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaatio on yksi Suomen hallituksen kärkihankkeista. Sitä vauhdittava hanke uudistaa alaa tulevina vuosina monin tavoin. Jatkossa esimerkiksi raken-tamisen ja kaavoituksen julkinen tieto avataan kaikkien käyttöön, sujuvasti yhteen toimivat järjestelmät ja yhtenäiset toimintatavat notkeuttavat prosesseja ja joukko kokeiluhankkeita luo uutta liiketoimintaa.

Vuoden 2018 loppuun kestävän KIRA-digin rahoitus on yhteensä noin 16 miljoonaa euroa, josta puolet maksaa valtio ja puolet kiinteistö- ja rakentamisala. Hanketta toteuttavat yhdes-sä Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi (KIRA-foorumi), kunnat ja ministeriöt. KIRA-digi-hanketta vetää tehtävässä 1.9. aloittava digipäällikkö Teemu Lehtinen.

KIRA-foorumin muodostaa neljätoista yhteisöä: Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ry, Kiinteis-tönvälitysalan Keskusliitto KVKL ry, Kiinteistötyönantajat ry, Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry, Rakennusteollisuus RT ry, Rakennustietosäätiö RTS, RAKLI ry, Suomen Arkkitehti-liitto SAFA, Suomen Isännöintiliitto ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Rakennusinsinöö-rien Liitto RIL ry, Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry ja Talotekniikkateollisuus ry. 

Rakennusala mukaan kilpailukykysopimukseen Rakennusteollisuus RT ja Rakennusliitto hyväksyivät 25. elokuuta hallituksissaan neuvottelu-tuloksen, joka jatkaa liittojen välisten työehtosopimusten voimassaoloa helmikuun 2018 lop-puun ilman palkankorotuksia.

Sopimukseen sisältyy useita paikallisen sopimisen elementtejä, joilla tehostetaan työajan käyttöä. Mikäli sopimus hyväksytään osaksi hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kilpailuky-kysopimusta, se varmistaa 100 miljoonan euron lisäveronkevennykset palkansaajille.

Sopimuksen myötä rakennusalalla voidaan työntekijän tai työntekijäryhmän kanssa sopia palkkauksesta, jossa otetaan huomioon esimerkiksi työn tavoiteaikataulu, työaikajärjestelyt ja lopputuloksen laatu.

Työkokeilun käyttöön otosta sovitaan yrityksessä luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Samalla sovitaan, miten yrityksen kokeneet ammattityöntekijät huolehtivat ohjauksesta. Työ-kokeilusopimus on puolin ja toisin irtisanottavissa kuin koeaikainen työsopimus. Palkka on vähintään 6 euroa tunnissa ja sen päälle tulevat normaalit työehtosopimuksen palkan perus-teella laskettavat lisät.

Rakentamisen laatua parannetaan kokemuksia jakamallaParemman laadun puolesta on rakennusalan liittojen ATL:n, RAKLI:n, RT:n ja SKOL:n sekä RALA:n yhteishanke, jonka päätavoitteena on parantaa rakennus- ja kiinteistöalan laatua. Hanketta koordinoi Mittaviiva Oy. Alkuvaiheessa mukana on yksitoista hanketta, jotka sitou-tuvat kehittämään omia toimintatapojaan ja jakamaan tietoa niistä.

Yhteishanke käynnistyi elokuussa kick off -tilaisuudessa, jossa mukaan ilmoittautuneet pi-lottihankkeet esittäytyivät. Kuivaketjun hallinta, hankintaketju laadunvarmistuksen työkalu-na sekä moitteeton vastaanotto ovat kehittämisteemoja, joihin parhaita toimintatapoja etsi-tään nyt pilottityömailla.

Paremman laadun puolesta -hankkeen internetsivuille, www.paremmanlaadunpuolesta.fi, kootaan tarinoita pilottihankkeista. Sivuilta voi myös seurata, millaisia tuloksia kolmesta vuonna 2017 järjestettävästä työpajasta syntyy.

Yrityskauppoja• Jyväskyläläiset rakennusalan projektinjohtopalveluita tarjoavat yritykset Fimpec Oy ja

Kuulcon Oy sopivat liiketoimintakaupasta. Liiketoimintaa jatketaan Kuulcon Oy:n nimellä omana yhtiönään. Fimpec Oy on keskittynyt tuottamaan asiakkailleen suurten teollisuus-investointien ja julkisten rakennus- ja infrahankkeiden kokonaisvaltaisia projektinjohtopal-

39

veluita sekä turvallisuusjohtamista. Kuulcon Oy toimii rakennuttamisen ja rakennushank-keiden kehittämisessä.

• Ramboll-konserni vahvisti asemiaan kasvavilla tuulivoimamarkkinoilla hankkimalla omis-tukseensa saksalaiset yritykset BBB Umwelttechnik GmbH:n ja CUBE Engineering GmbH:n. Yrityskauppojen tuomien 85 lisätyöntekijän myötä yhtiö tarjoaa tuulivoimaan liittyviä kon-sultointipalveluja maailmanlaajuisesti jo lähes 350 asiantuntijan voimin. BBB ja CUBE-yri-tykset ovat toimineet jo yli 20 vuotta. Molemmat ovat olleet kehittämässä maatuulivoimaa pilotti- ja demohankkeista kaupallisen mittakaavan toiminnaksi.

• Granlund Oy hankki osake-enemmistön Insinööritoimisto Äyräväinen Rovaniemi Op:sta. Yrityksen nimi muuttuu Granlund Rovaniemi Oy:ksi. Koko henkilöstö jatkaa vanhoina työn-tekijöinä.

RAKENTAMISEN SUHDANTEET

Rakentamisessa ennakoitua kovempi kasvuRakentamisen suhdannekäänne on toteutumassa odotettua jyrkempänä. Kun huhtikuussa Rakennusteollisuus RT ennusti täksi vuodeksi 3,5 prosentin kasvua, elokuisessa välikatsauk-sessaan se on korottanut ennustetta 6,5 prosenttiin. Nousu jatkuu ensi vuonna, mutta selväs-ti maltillisempana.

Talonrakennustöiden aloitusten arvioidaan tänä vuonna yltävän 38,5 miljoonaan kuutio-metriin. Se on edelleen vähemmän kuin pitkän aikavälin keskiarvo, mutta lähes viidennek-sen viime vuotta enemmän. Vastaavalla tasolla oltiin viimeksi viitisen vuotta sitten. Välissä on ollut monta heikkoa vuotta, mutta nyt uudisrakentaminen on vilkastunut kaikilla sektoreilla. Asuntojen lisäksi tehdään etenkin toimitiloja ja julkisia rakennuksia, kuten kouluja.

Sekä tänä että ensi vuonna arvioidaan aloitettavan kaikkiaan 34 000 asunnon rakentami-nen. Tälle vuodelle olisi kysyntää enempäänkin, mutta aloituksia arvioidaan siirtyvän ensi vuodelle muun muassa tuoteteollisuuden toimitusaikojen venyessä äkillisen suhdannenou-sun vuoksi.

Rakentamisen työllisiä oli tammi–kesäkuussa keskimäärin reilut 11  300 enemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana. Työllisyyden lisäys rakentamisessa vastaa jo yli kymmentä prosenttia hallituksen työllisyystavoitteesta vaalikauden loppuun mennessä. Rakennusalalla olisi töitä tarjolla enemmänkin, mutta kaikissa ammattiryhmissä ei löydy kasvaville kaupun-kiseuduille tarpeeksi tekijöitä.

40

Rakentamisen suhdanteet, elokuu 2016

Keskeiset suhdannekuvaajat 2013 2014 2015 2016 2017

Bruttokansantuote, määrän muutos, % -0,8 -0,7 0,2 1,5 1,8

Euribor, 3 kk, % 0,2 0,2 0,0 -0,3 -0,2

Ansiotasoindeksi, muutos, % 2,1 1,5 1,3 1,0 1,0

Rakennuskustannusindeksi, muutos, % 1,0 1,0 0,5 0,5 2,0

Maarakennuskustannusindeksi, muutos, %

0,8 0,6 -2,3 -1,5 3,0

Rakentaminen1, määrän muutos, % -2,0 -3,7 1,0 6,5 1,8

Korjausrakentaminen -0,9 -0,6 2,0 1,5 1,5

Rakennusinvestoinnit, määrän muutos, % -3,8 -3,6 0,1 6,5 1,8

Talonrakennukset -5,0 -5,2 -0,4 7,8 1,6

Maa- ja vesirakennukset 2,2 4,1 2,4 1,0 2,5

Talonrakennustuotannon käynnistyminen, milj. m3

34,0 31,9 32,6 38,5 38,0

Asuinrakennukset 11,0 9,6 10,9 11,3 11,5

Vapaa-ajan rakennukset 0,9 0,8 0,7 0,8 0,9

Liike- ja toimistorakennukset 4,9 5,9 5,2 6,6 5,5

Julkiset palvelurakennukset 3,2 3,0 3,6 4,6 4,0

Teollisuus- ja varastorakennukset 7,3 6,9 8,0 9,2 9,7

Maatalousrakennukset 4,1 3,5 2,2 3,6 3,8

Muut rakennukset 2,6 2,3 2,1 2,4 2,5

Asuntotuotannon käynnistyminen, kpl 27 900 25 600 32 400 34 000 34 000

Vapaarahoitteiset 21 500 18 200 23 900 26 500 26 500

Valtion tukemat asunnot 6 400 7 400 8 500 7 500 7 500

Työllinen työvoima, henkilöä 175 500 168 833 168 500 177 000 180 000

Rakennusliikkeiden kansainvälinen toiminta, mrd. €

1,8 2,0 1,4

Käyttökate, rakennusliikkeet, % liikevaihdosta

4,5 4,3 4,9 6,0

Käyttökate, rakennustuoteteollisuus, % liikevaihdosta

6,9 6,8 8,5 9,3

1 Kiinteähintainen arvonlisäysLähde: Tilastokeskus, ARA, Suomen Pankki, RT.

41

PALKINTOJA JA HUOMIONOSOITUKSIA

Vuoden Reilu kaukolämpö -tunnustus Kemiin ja TampereelleKemin Energia ja Tampereen Sähkölaitos palkittiin onnistuneesta asiakasdialogista Vuoden Reilu kaukolämpö -palkinnolla. Kemin Energian tapauksessa yhtiön asiakaslupaus on viestit-ty selkeästi asiakkaille ja sen toteutumista seurataan tarkasti. Tampereen Sähkölaitos on käy-nyt rohkeaa dialogia asiakkaiden kanssa myös sellaisista asioista, joista ei olla samaa mieltä – viimeisimpänä hinnoittelun muutoksista.

Vuoden Reilu kaukolämpö -palkinnon jakaa Energiateollisuus ry.

Vuoden sähkösuunnittelija on Insinööritoimisto Tauno Nissinen OyVuoden 2016 sähkösuunnittelija on helsinkiläinen Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy. Vuonna 1956 perustettu insinööritoimisto on erikoistunut suurten julkisten kohteiden säh-kö-, tele- ja turvajärjestelmien suunnitteluun. Yrityksen periaatteena on, että asiakkaiden luottamus pitää ansaita omalla työllä joka kerta uudelleen.

Yrityksen toimitusjohtaja on Antti Danska. Sen palveluksessa on 29 henkilöä. Tauno Nissi-sen sukulaisten omistaman perheyrityksen viime vuoden liikevaihto oli 3,2 miljoonaa euroa.

Vuoden sähkösuunnittelijan valitsevat RAKLI ry ja Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry.

Pietilä-palkinto 2016 Uusi Kaupunki Oy -kollektiivilleVuoden 2016 Pietilä-palkinnon sai Uusi Kaupunki Kollektiivi Oy tunnustuksena uudenlaisesta osallistavasta ja eri toimijoiden yhteistyöhön perustuvasta suunnittelun tavasta.

Uusi Kaupunki Kollektiivi Oy:öön kuuluu 12 nuoren polven arkkitehtitoimistoa: Arkkitehdit Rudanko+Kankkunen Oy, Futudesign Oy, Studio Puisto Arkkitehdit Oy, Jada Oy, Hukkatila Oy, Pro Toto, Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit Oy (AOR), Kaleidoscope AS, Avarrus Oy, MUUAN Oy, LUO Arkkitehdit Oy, Virkkala de Vocht.

Uusi Kaupunki Kollektiivi Oy edustaa uudenlaista osallistavaa ja eri toimijoiden yhteistyö-hön perustuvaa suunnittelun tapaa. Kollektiivin tavoite on tehdä kaupunkisuunnittelua avoi-memmaksi ja vahvistaa ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan ympäristöönsä. Toimistot edustavat tämän ajan arkkitehtuuriajattelua ja suunnittelutoimintaa monipuolisesti. Ne ovat tahoillaan menestyneet lukuisissa koti- ja kansainvälisissä kilpailuissa.