ramk-uutiset syyskuu 2011

RAMKin lukuvuodenAVAJAISET

veti kampuksen aulan täyteen väkeä

Rovaniemen ammattikorkea-koulun lukuvuoden avajaisetsai opiskelijat suurella joukollajuhlistamaan opintojen aloitta-mista.Runsas osallistujamäärä ylittiodotukset, sillä arviolta noin600 opintonsa aloittanutta täyttiavajaisten näyttämönä toimi-neen Rantavitikan kampuksenaulan.Tilaisuuden aluksi rehtori MarttiLampela kätteli kaikki uudetopiskelijat. Kutsuvieraat saa-puivat tapahtumaan juhlallises-ti punaista mattoa pitkin.Avaussanat lausui toimiala-johtaja Veli Juola. Rehtorin pu-heen jälkeen kuultiin opiskelija-kunta Camoksen hallituksenpuheenjohtajan Marjo Laukka-sen puheenvuoro.

Rehtorin katsaus ............................. 2

President´s review ........................... 2

PBL-pilotti edennytilman ongelmia ............................... 3

TulevaisuusfoorumiOloksella tarjosi tuhdit eväät ..... 4-7

Matkailun turvallisuustyö jatkuukoko Lapissa kymmenellämatkailualueella .............................. 8

Nordic Forum forNursing Teachers ............................. 9

OPINTOTUKILAKIINMUUTOKSIA ................................... 9

Porutaku tuokehitystä poronhoitoon ................ 10

ErikoistumisharjoitteluRAMKin hanketöissä ...................... 9

Kv-tuutori vaivaihto-opiskelija? .................... 12-13

UUSIA KASVOJA,UUSIIN TEHTÄVIIN ..................... 14

Barentsin kirjastoväkikoolla Rovaniemellä ...................... 15

Hyvinvointiviikko jakulttuuriviikkotäynnä ohjelmaa ........................... 16

Mitä?RAMK-uutiset on Rovaniemenammattikorkeakoulun ajankohtai-sisista asioista kertova tiedotuslehti.

Kenelle?Lehti on tarkoitettu sekä opiskeli-joille että henkilökunnalle.

I N F O

Tässä numerossa:

3 / SYYSKUU / 2011

UUTISET

Kuva 1: Rantavitikan kampuksenaula tarjosi puitteet lukuvuodenavajaisille.Kuva 2: Rehtori Martti Lampelakätteli uudet opiskelijat.

Kuva 3: Työelämän tervehdyksenvälitti insinööri (ylempi AMK) YrjöYliniva.

Kuvat: Johannes Collins

Työelämän terveiset toitietotekniikkayksikön päällikkö,insinööri (ylempi AMK) Yrjö Yli-niva Lapin rajavartioston esi-kunnasta.Avajaiset huipentui uusilleopiskelijoille tarjottuun lounaa-seen ravintola Tekuilassa.1

2

3

2 R A M K - U U T I S E T

Uusi lukuvuosi – uudet haasteet

Rovaniemen ammattikorkeakoulu on innovatiivinen ja tavoitteel-linen oppimisyhteisö, jonka opiskelijat ja henkilöstö yhdessä ra-kentavat.

Mitä ramkilaisuus sitten oikein tarkoittaa? Ramkilaisuus on yhtei-sen arvoperustan hyväksymistä ja sitoutumista toimimaan kokooppimisyhteisön hyväksi. Meidän arvomme ovat vastuullisuus,avoimuus ja oppivuus.

Vastuullisuus tarkoittaa muun muassa, että edistämme pohjoistaelinvoimaa ja kestävää kehitystä sekä toimimme monialaisesti jayhteisöllisesti tavoitteiden saavuttamiseksi.

Avoimuus puolestaan merkitsee vaikkapa sitä, että olemme en-nakkoluulottomia uusien asioiden kokeiluille.

RAMK on uudistamassa oppimisnäkemystään. Lähestymme op-pimista Problem Based Learning (PBL) -konseptiin perustuvin kei-noin. Oppimisnäkemyksemme pohjautuu uudistavaan tieto-käsitykseen. Tieto on olemassa aidoissa työelämän ilmiöissä jatieto syntyy ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Opiskelija onaktiivinen, vastuullinen oman oppimisensa subjekti ja opettaja taason oppimisen asiantuntija, ohjaaja ja mahdollistaja. Työelämä onkiinteä osa oppimisympäristöä ja oppimisprosessia.

Uusi hallitusohjelma on kurittamassa suomalaista julkista talout-ta. Supistukset koskevat myös ammattikorkeakoululaitosta.

Ammattikorkeakoulujen osaamisen tuottaminen on suomalaisenhyvinvointiyhteiskunnan selkäranka. Me olemme tuottaneet insi-nöörejä, sairaanhoitajia, tradenomeja, restonomeja jne. tämänyhteiskunnan tarpeisiin. Se on perusosaamista, jolla me raken-namme suomalaista hyvinvointia. Halutaanko nämä rakenteet ajaanyt alas tai vähintäänkin rampauttaa toimintakyvyttömäksi?

Lapin maakunnan tasolla hallitusohjelman toteutuminen merkit-sisi noin 400-600 opiskelijapaikan vähentymistä. Tällaisten leik-kausten toteutuminen johtaa väistämättä kysymykseen: voikoLapissa olla enää kahta vetovoimaista ja toimintakykyistä ammatti-korkeakoulua. Keskustelu uudesta Lapin ammattikorkeakoulustaon käynnistynyt ja tulee varmasti jatkumaan lähivuosina. Aikanäyttää, mikä on tulos.

Hallitusohjelmassa on myös hyviä asioita ammattikorkeakoulu-tuksen näkökulmasta. Ammattikorkeakoulut tulevat saamaan it-senäisen oikeushenkilöaseman, mikä selkeästi lisää ammatti-korkeakoulujen autonomiaa. Edelleen ammattikorkeakoulujenrahoitus siirtyy yksinomaan valtion vastuulle yliopistolaitoksentapaan. Samalla rahoitusrakenteisiin tulee entistä enemmäntuloksellisuuden vaatimuksia. Niitä ovat muun muassa veto-voimaisuus, läpäisy ja työllistyminen.

Hyvää ja menestyksekästä lukuvuotta!

A new academic year -new challenges

Rovaniemi University of Applied Sciences is an innovative, goal-oriented learning community which its students and staff formtogether.

What does RAMKness really mean? RAMKness is acceptance ofa common value base and a commitment to act for the good ofthe entire learning community. Our values are responsibility,openness and learning.

Responsibility means, among other things, that we promotenorthern vitality and sustainable development, and that we workin many fields and as a community to achieve our goals.

Openness means, for one, that we are open-mindedly ready totry new things.

Rovaniemi University of Applied Sciences is renewing its view oflearning. We are approaching learning using methods based onthe Problem Based Learning (PBL) concept. Our view of learningis based on an innovative understanding of knowledge.Knowledge exists in authentic phenomena in working life andknowledge is born through interaction between people. Thestudent is an active, responsible subject of his or her own learningand the teacher is an expert in learning, a guide and an enabler.Working life is a permanent part of the learning environment andthe learning process.

The new government programme is chastising the Finnish public-sector economy. The cutbacks are also affecting the university ofapplied sciences system.

University of applied sciences' production of know-how is thebackbone of the Finnish welfare society. We have producedengineers, nurses, Bachelors in business and administration andhospitality management, and so on, for the needs of society. Thisis basic know-how with which we build Finnish well-being. Do wenow want to dismantle these structures, or at the least shacklethem so they are unable to function?

Implementation of the government programme in LaplandProvince means about 400-600 less student places. Suchcutbacks unavoidably raise the question: can there any longerbe two attractive, functional universities of applied sciences inLapland? Discussion about a new Lapland university of appliedsciences has begun and will surely continue in the near future.Time will tell what the result is.

The government programme also includes good news from thestandpoint of universities of applied sciences. Universities ofapplied sciences will have an independent judicial person sta-tus, which will definitely increase their autonomy. Further, univer-sity of applied sciences funding will become the responsibility ofthe state alone, in the same manner as that of academicuniversities. At the same time the financial structures will includemore requirements of productivity - attractiveness, throughput andemployment, to name a few.

Wishing you all a good, productive academic year!

R e h t o r i n k a t s a u s P r e s i d e n t ´ s r e v i e w

Kuv

a: A

nssi

Jok

irant

a/La

pin

Kan

sa

M a r t t i L a m p e l a

R A M K - U U T I S E T 3

On juhannusviikko jaRovaniemen ammatti-korkeakoulussa on josiirrytty kesälaitumille.Rantavitikan kampuksenneuvotteluhuoneestakuuluu tietokoneennäpytystä, naurua,kahvikuppien kilinää jaintensiivisiä puheenvuorojapedagogiikasta. Ilmassa onselvää innostusta.Kehityspäällikkö, lehtoriHelena Kangastie, yli-opettaja Veikko Kärnä jayliopettaja Mika Kylänensuunnittelevat täyttähöyryä Inhimillistenvoimavarojen hallinnanopintokokonaisuutta.

Teknologiaosaamisen johtami-sen koulutusohjelman Insinöö-ri (ylempi AMK) -opiskelijatpääsevät pilotoimaan uuttaopintokokonaisuutta Inhimillis-ten voimavarojen hallinta.

Ongelma: Mukaan KOTA/PBL-pilotointiin

Keväällä pidetyt PBL-koulutuk-set saivat meidät kiinnostu-maan pilotoinnista, koska koim-me tämän mahdollisuutenaoppia konkreettisesti PBL-pe-dagogiikkaa. Asiaan vaikuttimyös se, että koulutusohjelman

PBL-pilottiedennyt ilmanongelmia

opetussuunnitelmaa oli tarveuudistaa enemmän osaamis-perustaiseksi. Ideointi: opinto-jaksoista opintokokonaisuu-deksi PBL- pilotissa yhdistettiinkaksi aiemmin erillistä 5 op:nopintojaksoa yhdeksi 10 op:nkokonaisuudeksi huomioidenosaamisperustaisuus. Pilotinrakentaminen eteni laatimallakonkreettinen toteutussuunni-telma. Suunnittelun työpajojajärjestettiin työelämän, kirjastonja virtuaalituen edustajienkanssa.

Suunnittelu eteni kuvaamallaosaamistavoitteet, ongelma-teemat ja ongelmat. Ongelmattyöstettiin työelämän edustaji-en ehdotusten pohjalta ja nii-hin pyydettiin PBL-kouluttajien,professorien Esa ja Sari Poike-lan kommentit. Myös työelämä-edustajat, Juhani JutilaLapIT:stä, Asko SaastamoinenBRP Finland Oy:stä ja KariNarva Road Consulting Oy:stä,saatiin mukaan pilotin ideointiinja suunnitteluun.

Ryhmittely:

Syksyllä 2011 PBL-pilotti koko-aa opiskelijat yhteen viiden on-gelmasyklin merkeissä. Opin-noissa tutut kaksi kontaktipäi-vää kuukaudessa täyttyvättutoriaalien ohella muista opin-noista sekä tiedonhankinnasta.

Heille on tarjolla niin luentoja,asiantuntijapuheenvuoroja kuinitsenäistä tiedonhankintaa.Opiskelijoista valtaosa opiske-lee työn ohella ja tämä tuo vah-van kokemusmaailman mu-kaan PBL-oppimiseen.

Teema-alueiden valinta:

PBL-pilotin teema-alueet onvalittu yhdessä työelämänedustajien kanssa. Keväällä2011 pidetyt työpajat toivatesiin työelämän todellisia on-gelmia, joita päätettiin valitapilotin viiden syklin teemoiksi.Teema-alueiden valinnassahyödynnettiin myös suunnitte-lijoiden omia kokemuksia työ-elämästä.

Oppimistehtävä:

Opintojakso vaikutti valmiiltaennen kesälomille lähtöä. On-gelmat oli kirjoitettu alustavaankuosiinsa ja elokuussa ne pää-tettiin hioa valmiiksi. Kun en-simmäisen ongelman avaus-tutoriaali käynnistyy, on valmii-na oltava oikeastaan vastatuonkertainen ongelma.

Tiedonhankinta:

Orientaatiopäivillä PBL-pilotinsisältöä esiteltiin opiskelijoille.Vastaanotto oli odottava ja va-rovaisen innostunut. Opiskeli-joista moni ehti ehkä asennoi-tua perinteisempään opetus-

Helena Kangastie, Veikko Kärnä ja Mika Kylänen ovat suunnitelleetInhimillisten voimavarojen hallinta - opintokokonaisuuden (10 op)Insinööri (ylempi AMK) -opiskelijoille johtamisen koulutusohjelmassa.Kuva: Pasi Kokko.

suunnitelmaan, mutta juuriPBL-tyyppinen toteutus saat-taa osoittautuakin syksyn "hel-meksi". Opiskelijat esittivät erit-täin aktiivisesti kysymyksiä esi-merkiksi arvioinnista ja sitoutu-misesta. Eräs kiinnostava ky-symys liittyi todelliseen esi-miestyön haasteeseen: "Antaa-ko uusi opintokokonaisuudentoteutustapa minulle valmiudetesimiehenä saada aikaan pa-rempia ja osallistavampia ko-kouksia kuin aiemmin?"

Tiedon konstruointi:

Pilotoinnin toteutus jatkuu kokosyyslukukauden, ja opiskelijoil-ta sekä työelämältä kerätäänarvokasta palautetta niin opin-tokokonaisuuden edelleen ke-hittämiseen kuin koko RAMKinopetussuunnitelmauudistuk-seen, KOTA-prosessiin.

Selventäminen:

Jo suunnittelun aikana työelä-män edustajilta, kollegoilta,esimiehiltä ja opiskelijoilta saa-dun palautteen perusteella voi-daan olettaa, että 17.9. käyn-nistyvä opintokokonaisuus vas-taa aiempaa parempiin muut-tuvan työelämän vaatimuksiinja auttaa opiskelijoita vahvista-maan omaa asiantuntijuuttaan.


Rovaniemen ammattikorkea-koulu aloitti toimintansavuonna 1996, joten tänävuonna RAMK tulee toimi-neeksi 15 vuotta.Juhlavuoden merkeissäRAMKin henkilöstö lähtiammentamaan uusia matka-eväitä TulevaisuusfoorumiinOlokselle 23.–24. syyskuuta.

Avauspäivä tarjosi tiiviin katsa-uksen lähihistoriaan. RAMKinensimmäinen rehtori, ammatti-kasvatusneuvos Pentti Tierantamuisteli alkuvaiheiden olleenvaativia.

- Ensimmäisessä hakuvai-heessa "juna" meni ohi, kun Ro-vaniemi ei lupaa hakenut.Jäimme asemalle neljäksi vuo-deksi.

Kokeiluluvan RAMK sai 1995.

- Olimme olleet neljä vuotta ul-kona, emmekä tienneet, mitätoiset olivat tehneet. Oli toimit-tava aikailematta, koska kah-deksan ensimmäistä sai jovakinaistumisluvan. Aina kunon muutoksia näkyvissä, niin

TÄHÄN ON TULTU...

pitää kiilata ensimmäiseenvaunuun. Säännöt kirjoitetaanensimmäisessä vaunussa japerässä tulevat voivat vain lu-kea niitä.

Keväällä 1997 tuli vakinaistu-mislupa; oli perustettu uusi kor-keakoulu. Kaikki oli suunnitel-tava alusta lähtien uudelleenAMK-lain pohjalta.

Kylmä ja pohjoisuus ovat kul-keneet RAMKin teemoina jovuoden 1992 hakemuksestalähtien. Uusi strategia tehtiin2002 ja silloin alettiin panostatutkimuksen ja kehitykseen, jaedelleen erityisesti kylmään japohjoisuuteen.

- Ensi kerran olimme ensim-mäisten joukossa, kun jatko-tutkinto käynnistyi.

Vaikka monenlaista vaikeaaasiaa tuli vastaan, niin yksihaaste oli rehtorillakin ylitsemuiden:

- Virkamiespäätöksenteon vai-kein asia oli logo.

Lapin korkeakoulukonserniinPentti Tieranta suhtautuu hyvinmyönteisesti.

RAMK 15 vuotta:Tulevaisuusfoorumistatuhdit eväät

Ammattikasvatusneuvos Pentti Tieranta


- Lapin korkeakoulukonserninLUC-vaunu on salonkivaunu.

Lapin korkeakoulukonserninstrategiaryhmän puheenjohta-ja Arvo Jäppinen johdatteli aja-tukset tähän päivään ja Lapinkorkeakoulujen haasteelliseenlähitulevaisuuteen.

- Suuret määräraha- ja opiske-lijamääräleikkaukset edellyttä-vät voimakasta puuttumista toi-mintaan, sen laajuuteen ja ra-kenteisiin.

Lapin korkeakoulukonserninjohtoryhmä haluaakin varautuatuleviin muutoksiin ja suositte-lee tästä syystä yhtiöittämiseenliittyvän selvitystyön käynnistä-mistä sekä selvitystyöryhmänasettamista. Tavoitteena on"Lapin ammattikorkeakoulu Oy"(Kemi-Tornion ja Rovaniemenkampukset)

Vanhempi tutkija Anita RubinTurun yliopiston Tulevaisuudentutkimuskeskuksesta toiterveisensä etäyhteyden väli-tyksellä. Ennakoinnin teoriaavalottanut esitys kysyi, mihinosaaminen on menossa ja mi-ten pysymme kyydissä muka-na?

- Vuosina 2020-2040 koittaaELÄMYS-aika, jolloin olemmesiirtyneet tietoyhteiskunnastamerkitysintensiiviseen verkos-toyhteiskuntaan ja syntyy"enemmän erilaista uudella ta-

ELÄMYS-aika on edessä

valla tuotettuna."

Lapin liiton terveiset tuonutmaakunta-asiantuntija RitvaKauhanen esitteli Lapin kun-nianhimoista tavoitetilaa: vuo-teen 2030 mennessä matkailu-liiketoiminta kolminkertaiste-taan 1,5 miljardiin euroon jatyöpaikat kaksinkertaistetaan10000 henkilötyövuoteen.

Asiantuntija Jukka-Pekka Kivi-oja Elinkeinoelämän keskuslii-tosta EK:sta muistutti, ettäosaamistarpeet muuttuvat,

koska tavat tehdä työtä muut-tuvat.

Kivioja toi esille EK:n Oivallus-hankkeen, jossa yhtenä tavoit-teena on T:n hatun kasvattami-nen. T:n hattu muodostuu tai-doista olla tekemisissä muidenkanssa, kyvystä ymmärtäämuita osaamisalueita ja innos-tua niistä.

Tulevaisuusfoorumin esityksetovat luettavissa intranetissä.

Ritva Kauhanen

Jukka Pekka Kivioja

Arvo Jäppinen

Anita Rubin


...JA MATKA JATKUU

"Euroopan johtavaPBL-yksikkö vuoteen 2020mennessä"

Tiiviin avauspäivän jälkeenosallistujat rentoutuivat yhdes-säolon merkeissä. Seuraavanaaamuna ihmisten tulevaisuuttaluotaavat ajatukset lähtivätkinhuikeaan lentoon, jossa vainmielikuvitus toimi rajoitteena.

Uusien ajatusten villiinnyttämäRAMKin väki nosti Oloksella ri-man ennätyskorkeuteen:RAMKista tehdään Euroopanjohtava ja "coolein" PBL-yksik-kö vuoteen 2020 mennessä!

- Olemme turhan vaatimatto-mia. Mehän olemme hyviä. Us-kallamme tehdä asioita ja muu-toksia. Miksi emme voisi ollakansainvälisesti tavoitelluin jahalutuin PBL-yhteisö tulevai-suudessa, rehtori Martti Lam-pela kannusti.

Siis mikä ihmeen kirjainyhdis-telmä PBL, kysyvät edelleenmonet, joten selvennys on pai-kallaan.

PBL tulee sanoista ProblemBased Learning eli ongelma-perustainen oppiminen.

RAMKin uusi oppimisnäkemyseli KOTA (Kokemuksesta Oppi-malla Tulevaisuuden Avaimet)puolestaan rakentuu ongelma-perustaisen oppimisen periaat-teille. Ja RAMK on strategias-saan 2020 todennut ammatti-

TulevaisuudenRAMK on

..

osaamisen kehittymisen edel-lyttävän koulutuksen, tutkimuk-sen ja innovaatiotoiminnan yh-distämistä uudeksi oppimisnä-kemykseksi.

Avainkouluttajien vetämissäryhmissä henkilöstö tuotti pit-kän listan kysymyksiä ja aja-tuksia tulevaisuuden toiminta-ympäristöjä suunniteltaessa.

Paljon pohdittavaa tarjoaaesim. seuraava kysymys:

Miten PBL valjastetaan koko or-ganisaation yhteisen muutok-sen työkaluksi ja prosessiksisiten, että kyettäisiin aidostituottamaan pysyvämpää asen-nemuutosta (henkilöstö, opis-kelijat), uudenlaista arvomaa-ilmaa (johon kaikki voivat/halu-avat sitoutua) ja kestäviätoimintamalleja?

Muita poimintojatyöryhmistä:

• Rajapinnoille katseet ja ener-gia, "highlightin" tunnistaminenja valitseminen eri aloille/ohjel-mille juuri rajapinnoilta.

• Koulutusala-ajattelun haasta-minen/purkaminen, kohti ame-bamaisuutta.

• Vieläkin vahvempi kumppa-nuus työelämän ja RAMKin se-kä RAMKin ja eri oppilaitostenvälillä, kohti kiinteitä, luonteviaja suunnitelmallisia suhteita,teknologian mahdollisuudet.

• Alumnitoiminnan kehittämi-nen. Alumnitoiminta vahvem-min hyötykäyttöön.

Oloksella kokoontunut RAMKinhenkilöstö etsi ja löysitulevaisuuden ratkaisuja.

Rehtori Matti Lampela


Lapin matkailun turvallisuusjär-jestelmä -hankkeet jatkavataktiivisesti toimintaansa mat-kailun turvallisuuden edistämi-seksi ja koko Lapin kattavanyhteistyöverkoston luomiseksi.Paikallisia teemapäiviä on jär-jestetty kevään ja kesän aika-na kymmenellä matkailualueel-la: Enontekiö, Levi, Meri-Lap-pi, Posio, Pyhä-Luosto, Rova-niemi, Saariselkä, Salla, Suo-mu-Kemijärvi ja Utsjoki.

Jokaisella alueella järjestetäänkaksi kertaa vuodessa kaikilleavoimia tilaisuuksia, joihin osal-listuu paikallisia yrittäjiä, viran-omaisia, yhdistysten edustajiasekä opiskelijoita. Yhteisissätapaamisissa on aluksi kartoi-

Matkailun turvallisuustyöjatkuu koko Lapissa

kymmenellä matkailualueella

tettu alueiden nykytilannetta jamahdollisia haasteita, joihin jat-kossa työstetään yhdessä alu-eelle sopivia ratkaisuja. Teema-tilaisuuksien lisäksi hankkees-sa mukana olevissa yrityksissäon käynnistynyt yrityskohtainensparraus, jossa kehitetään yh-teistyössä välineitä ja materiaa-leja turvallisuustyöhön.

Opiskelijatavainasemassa

Opiskelijat ovat tärkeässä roo-lissa, sillä kullekin matkailu-alueelle tehdään opinnäyte-töinä omat turvallisuussuun-nitelmat. Opinnäytetyöprosessitoteutetaan pilotoiden uutta

KOTA-oppimisnäkemystä(KOTA = kokemuksesta oppi-malla tulevaisuuden avaimet).Pilottitoteutuksen ohjaajina/tuutoreina toimivat Jenni Laine,Marja Tolonen-Martikainen jaMatti Liimatta.

Matkailunturvallisuudessa onaineksia vientituotteeksi

Runsaasti kiitosta kerännytkesäkuinen Savotta-seminaarijärjestettiin kesäkuun lopullayhteistyössä sisäasiainministe-riön ja Metsähallituksen kans-sa. Seminaarissa matkailun tur-vallisuutta käsiteltiin niin alueel-lisesta, kansallisesta kuin kan-

sainvälisestäkin näkökulmasta.Matkailun turvallisuuden edis-tämisessä olisi todella aineksiauudeksi suomalaiseksi vienti-tuotteeksi, uskoo seminaarissapuhunut sisäisen turvallisuu-den sihteeristön päällikkö Tar-ja Mankkinen sisäasiainminis-teriöstä. MTI:ssä suunnitel-laankin matkailun turvallisuus-työn kansainvälistämistä. Syk-syllä odotetaan rahoituspää-töksiä kahdelle aiheeseen kiin-teästi liittyvälle EU-tasoisellehankkeelle.

Lisätietoja:http://matkailu.luc.fi/Hankkeet/Turvallisuus

Savotta-seminaarin osallistujat valmistautuivat koskenlaskuun asianmukaisin turvavarustein. Vaattunkiköngäs 20.6.2011

Laura TiuraniemiHankesuunnittelija


Nordic Forum forNursing Teachers

Lääkehoidon opetuksen kehit-tämisen kansallinen asiantun-tijaryhmä (LOKKA) on valinnutRovaniemen ammattikorkea-koulun järjestämään 9.–11.marraskuuta ensimmäisenpohjoismaisen lääkehoidonopettajille suunnatun foorumin.

Porokadun auditoriossa pidet-tävään tapahtumaan on tulos-sa noin 80 lääkehoidon jalääkelaskennan asiantuntija-opettajaa Pohjoismaista sekäBaltian maista. Foorumin orga-nisoinnista vastaa LOKKA-työ-ryhmän asettama asiantuntija-ryhmä, johon kuuluvat Turun

AMK, Arcada, Saimaan AMK,Kemi-Tornio AMK sekä RAMK.

Päivien teemana on Potilas-turvallisuuteen ja lääkehoidonkehittämiseen liittyvä pohjois-mainen yhteistyö. Tavoitteenaon kehittää potilas- ja lääkehoi-toturvallisuuden opetusta japarantaa opettajien ammattitai-toa pohjoismaisessa yhteis-työssä sekä jakaa hyviä käy-tänteitä.

Foorumin avaa toimialajohtajaKerttu Oikarinen. Esiintyjinä onpohjoismaisia asiantuntijoitaNorjasta, Tanskasta, Ruotsista,Islannista ja Suomesta. Ohjel-

massa on myös Coffee Shop -työskentelyä, posterinäyttelysekä lääkehoitoon ja lääkehoi-don opetukseen liittyvien firmo-jen näytteilleasetteluja. Päivienaikana harjoitellaan ENVI-oppi-misympäristössä taitopajatyös-kentelyidealla mm. iv-lääkein-jektion antoon liittyviä haastei-ta sekä tutustutaan lääkehoi-don opetuksessa käytettä-vään iv-virtuaalikäteen.

Foorumin yhteydessä peruste-taan virallisesti ensimmäinenPohjoismainen Lääkehoidonopettajien verkosto. Verkostoontulevat kuulumaan Suomesta

neljä ammattikorkeakoulua;Arcada, Turun AMK, SaimaanAMK ja RAMK. Verkostoon tu-levat pohjoismaista mukaanRuotsin University of Gävle,Norjana University of Norland,Tanskan Metropol Höjskolan,Islannin University of Nursing(Reykjavik) ja Liettuana Univer-sity of Klaipeda. Verkoston yh-tenä tavoitteena on edistää lää-kehoidon opetukseen liittyvääopiskelija- ja opettajavaihtoapohjoismaissa ja Baltiassa.

OPINTO-TUKI-LAKIINMUUTOKSIA1.8.2011

Ammattikorkeakouluopiskelijan näkökulmasta muutos koskee mm.seuraavia asiakokonaisuuksia:

• Edistymisen seurantaan tehostuksia - vähimmäis-suoritusvaatimukseksi 5 op / tukikuukausi

• Edistymisen seurannan piiriin tulevat my ös opintoalaavaihtaneet ja opintonsa keskeyttäneet

• Harjoitteluajan palkka ja oppilaitokselta saatu apurahaeivät estä opintorahan saamista

• Asumislisäkuukaudesta tukikuukausi (ts. kuluttaatukikuukausia)

• Opintolainan valtiontakaus myönnetään hakemuksettaopintorahaa saaville korkeakouluopiskelijoille

• Opintolainan valtiontakaus 600 € /kk ulkomaanopintoihin (aikaisemmin 440 €)

• Korkoavustuksen tulorajoihin korotukset

Tarkemmin tulevista muutoksista Kelan sivulla www.kela.fi

RAMKIN OPINTOTUKI-

LAUTAKUNNAN UUSI

PALVELUAIKA

Toimisto on auki arkisin

klo 9 – 13

osoitteessa Yliopistonkatu 8,

E-siipi, 1. krs, huonenumero

106


Porutakutuo kehitystä poronhoitoon

Rovaniemen ammattikorkea-koulun PORUTAKU - porojenlisäruokinnan, talvitarhauksenja elävänä kuljettamisen hyvättoimintatavat -hankkeessa ke-hitetään porojen hyvinvointia jaautetaan porotalousyrittäjiäkustannusten hallinnassa. Vuo-den 2012 loppuun mennessäPORUTAKU-hankkeessa ontarkoituksena koota ja mallintaaporojen lisäruokinnan, talvi-tarhauksen ja kuljetuksen hyvättoimintatavat. Kootut toimintata-vat ovat jatkossa elinkeinon jasidosryhmien käytössä erillistenoppaiden ja muiden julkaisujensekä koulutusten ja Internet-si-vujen välityksellä.

Hyvien ja yhtenäisten käytän-teiden kokoamisen lisäksi hank-keessa tuotetaan uutta tietoakoeviljelyillä ja rehutestauksilla.Hanke tarjoaa porotalousyrit-täjille yksilöllistä neuvontaaasiakaskohtaisilla tilakäynneillä.

Hanke toteutetaan alueidenvälisenä hankkeena yhteistyös-sä Oulun seudun ammattikor-keakoulun kanssa. Oamk tarjo-aa hankkeelle kannattavuudentuntemustaan osallistumallaporotalouden kannattavuudenparantamiseen ja kustannus-seurantaan.

PORUTAKU-hanke sai kesänaikana runsaasti huomiota me-diassa (esim. Helsingin Sano-mat ja Maaseudun tulevaisuus).Porot kiinnostavat ihmisiäasuin paikasta riippumatta. Po-rot ja porotalous ovat usein en-simmäisiä mielikuvia puhutta-essa Lapista. Porotalous onelinkeino, jolla on suuri merki-tys Lapin syrjäseutujen ja moni-alaisten maaseutuyritysten työl-listäjänä. Lisäarvoa tuo porota-louden kulttuurillinen merkitys.

Hanketoiminnalla RAMK voikehittää porotaloutta tavoilla,joilla on vaikutuksia sekä kan-nattavuuteen että elinkeinon janäin myös koko Lapin ima-goon.

OpiskelijathankkeessaPORUTAKU-hankkeessa to-teutetaan monipuolisestiRAMKin tavoitteita opintojensuorittamisesta tk-hankkeissa.Tulevan talven aikana porota-louden opiskelijat voivat hank-kia paikkatiedon, markkinoin-nin, yrittäjyyden ja tietysti po-ronhoidon kurssien osa-suorituksia. Myös muiden alo-jen opiskelijoilla on mahdolli-suus suorittaa PORUTAKU-hankkeessa esimerkiksi opin-näytetöitä, projektiopintoja jatyöharjoitteluita.

PORUTAKU-hankkeessa pe-rusharjoittelunsa suorittivat tie-totekniikan opiskelijat Esa-pekka Eriksson, Antti Puro ja

Mikko Erkkilä. Päätehtävänäänhe vastasivat hankkeen Inter-net-sivujen toteuttamisesta.Harjoittelupaikka löytyi harjoit-telua ohjaavan opettajanMaisa Mielikäisen avulla, eikäporoaiheinen hanke herättänytennakkoluuloja.

-Harjoittelupaikkojen löytymi-sessä on ollut vaikeuksia eikätöiden suhteen kannata muu-tenkaan nirsoilla. Tärkeintä on,että on päässyt käyttämäänomaa osaamistaan, Erkkiläkertoo.

Eriksson, Puro ja Erkkilä eivättunteneet RAMKin hanketoi-mintaa entuudestaan, mutta heeivät näe mitään estettä suo-rittaa työharjoittelua hankkees-sa. Opiskelijat mainitsevat op-pineensa muun muassa graa-fista osuutta, tietotaidon yhdis-tämistä ja ajankäytön hallintaa.

-Tämän harjoittelun jäljiltä onjotain konkreettista näytettäväätulevassa työelämässä, sanooEriksson.

Tietotekniikan opiskelijat (vas. Esapekka Eriksson, Mikko Erkkilä ja Antti Puro) suorittivat kesänaikana PORUTAKU-hankkeessa perusharjoittelun.

Teksti ja kuvat Karoliina MajuriKirjoittaja työskentelee PORUTAKU-hankkeen projektisuunnittelijana Rova-niemen ammattikorkeakoulussa.

PORUTAKU - Porojenlisäruokinnan, talvi-tarhauksen ja elävänäkuljettamisen hyvättoimintatavat -hanke

Toteutusaika:1.3.2011–31.12.2012

Rahoittaja: Lapin ELY-keskus

Lisätietoja: www.porutaku.fi

Karoliina Majuri, projekti-suunnittelija, 020 7985508,[email protected]

Veikko Maijala, asiantuntija,020 798 5357,veikko.maijala@ramkfi

Sanna Vinblad, projektipääl-likkö, 020 798 5504,[email protected]

Merja Mattila, asiantuntija,020 798 5362,[email protected]


ErikoistumisharjoitteluRAMKin hanketöissä

Maaseudun kehittämistä toteu-tetaan paljon EU-rahoitteistenhankkeiden avulla. Miettiessäniagrologiopintojeni erikoistumis-harjoittelun toteuttamispaikkaamieleeni tuli hankkeet, joita teh-dään paljon nykypäivänä. Har-joittelupaikkoja mielessäni olikaksi. Tavoitteenani oli sijoittuajoko johonkin alueen (Pohjois-Pohjanmaa, Lappi) Leader-ryh-mään tai Rovaniemen ammatti-korkeakoulun hankeosastolle.

Rovaniemen ammattikorkea-koululla on monta hyvää maa-seudun kehittämiseen liittyväähanketta käynnissä, joten pää-dyin tekemään erikoistumishar-joitteluni RAMKissa. Erikoistu-misharjoittelu kestää noin 400tuntia, ja tämä vastaa 15 opin-topistettä.

Pellon Perinteestä tulevaisuuteen-tapahtumassa olivat mukanamyös Kalle Santala(BIOWAY-tiedonvälityshanke,kuvassa vas.), Mauri Ylisirniö(Green Care -hanke),Arto Ojutkangas(RAMKin luonnonvara-ala),Raija Palokangas (BIOWAY-tiedonvälityshanke) jaAnssi Tulkki (Green Care).Kuva: Hannele Häyhä

Harjoitteluni aikana työskente-lin neljässä eri hankkeessa.Ensimmäinen oli esiselvitys-hanke "Lampaan villan ja na-han hyödyntäminen Lapissa",johon teinkin suurimman yksit-täisen työni koskien logistiikka-ongelmien selvitystä. Muuthankkeet, joissa työskentelin,olivat lappilainen Green Care,Porutaku sekä ProtoProducts.

Hanketyöskentely on todellamonipuolista ja haastavaa.Haastavuutta korostaa useas-sa hankkeessa työskentely yh-täaikaisesti. Vaikka minulla onaikaisempaakin kokemustahanketyöstä, yllätyin yhä ko-vasti siitä, miten byrokraattinenhanketyöympäristö on. Työs-kennellessäni hankkeissa sainolla mukana todellisessa työs-

sä sekä koulutuksissa. RAMKinhanketyöntekijöiden työyhteisöon todella innostava, rento jaaikaansaava. Hanketyöntekijätottivat minut hyvin vastaantiimeihinsä, ja jaksoivat neuvoaasioissa, jotka olivat vieraam-pia minulle.

Olen erikoistumisharjoitteluniaikana saanut tavata paljon ih-misiä, jotka työskentelevät eri-tyyppisissä töissä maaseudunkehittämisen hyväksi. On olluthienoa solmia suhteita eri ihmi-siin ja toimijatahoihin, ja vaih-taa kuulumisia sekä mielipitei-tä maaseudun tilasta ja kehityk-sestä. On ollut miellyttäväähuomata että kuinka moni ih-minen kantaa vastuuta maa-seudun kehittämisestä.

Aikani erikoistumisharjoitte-lussa RAMKin hankkeissa onollut antoisa ja opettavainen.Olen saanut hyviä neuvoja han-ketyöskentelyyn sekä eväitä tu-levalle työuralleni. Suosittelenlämpimästi kaikille erikoistu-misharjoittelupaikaksi RAMKinhankepuolta.

Erityiskiitokseni välitän SannaVinbladille sekä Reeta Sipo-lalle, jotka ovat ohjanneet janeuvoneet minua harjoittelunaikana. Kiitos myös kaikillehanketyöntekijöille, teidänkanssanne on ollut etuoikeu-tettua työskennellä.

Mauri YlisirniöAgrologiopiskelija, 3. Vuosikurssi

?


RAMK Exchange students and tutors 2010

Miksei molemmat? Onneksi seon mahdollista. Minä aloitinvaihto-opiskelijana kansainvä-lisen kokemukseni. Olin syksyl-lä 2010 Cleveland Mississi-pissä opiskelemassa Delta Sta-te Universityssa kuusi kuukaut-ta ja kokemus oli yksi elämäniparhaimpia; niin opiskelun kuinvapaa-ajan kannalta.

Löysin uuden maailman tuos-sa pikkukaupungissa. Kam-puksella eläminen tapahtuikuin elokuvissa, pieniä seikko-ja lukuun ottamatta. Oli tyttöjenja poikien asuntolat erikseen,kahden hengen huoneita, ves-sat jaettiin neljän ihmisen kes-ken. Saattaa kuulostaa epämu-kavalta, niin se alussa olikin,mutta kun tutustui omiin "bath-room-mate" niin siihen tottui jaeipä niitä suihkuruuhkia tullut.

Kampuksella vietettiin todellapaljon vapaa-aikaa, koska kou-lulla oli niin paljon tarjottavaa:jalkapallopelejä, joissa kan-nustettiin todella isoin joukoin

omaa joukkuetta, musiikkiesi-tyksiä; laulu- ja tanssikilpailuja,levyn julkistamisjuhlia ja uinti-kilpailuja. Kampuksella vierailijulkisuuden henkilöitä, esimer-kiksi "Suurin pudottaja"-ohjel-man 2010 finalisti.

Koulu tarjosi myös opiskelunkannalta todella laajan ja kat-tavan opetuksen. Alussa se vä-hän pelästytti, kun opettaja al-koi puhua ja englanti ei ollut-kaan kirjakielellä puhuttua vaantässä tapauksessa etelän ak-sentilla varustettu englanninpuhekieli. Nopeasti sitä tottuituntien kulkuun ja läksyjen te-koon. Kotitehtäviä oli päivittäinja pistokokeita noin 3 kertaaviikossa, tenttejä 2 viikossa.Opettajat olivat todella kannus-tavia ja auttavaisia. He halusi-vat tutustua oppilaisiin ja senäkyi tunneilla; he ottivat oppi-laat mukaan opetukseen, tun-

neilla oli rento meininki. Opet-tajista hehkui se, että heille työei ollut työtä vaan he opettivatintohimoisesti aiheesta ja niinettä oppilaat ymmärsivät japystyivät samastumaan aihee-seen. Vaihto-opiskelijana ole-minen oli yksi elämäni parhaim-mista ajoista.

Tutorina oloantoisaaVaihdon toinen puoli, kansain-välisten opiskelijoiden tutorinaoleminen, on myös paljon an-tava kokemus. Tutorina toimimi-nen on erittäin antoisaa; saatnäyttää ja opastaa omaa kult-tuuriasi muille ja olla heidäntukenaan kun he sopeutuvatkotimaahasi.

Tutorina tapaat monesta erimaasta mahtavia ihmisiä ja si-

nulla itsellä sekä sinulla voi ollamuutama oma vaihto-oppilas,joita autat arjen ongelmissa.Vaihto-oppilaille järjestetäänmökkireissuja, juhlia, kilpailujaja muuta mukavaa. Tutor-toi-minta tuo arkeen juhlaa ja mah-tavia kokemuksia, niin tutorillekuin kansainväliselle vaihto-oppilaalle.

Niin kuin sanoin, valitseminenon vaikeaa. Kannattaa siis to-teuttaa molemmat. Molemmattuovat kokemusta ja upeita het-kiä kansainvälisessä ilmapiiris-sä, omalla laillaan. Aion pysyätutorina niin pitkään kuin vainvoin sekä käyttää mahdollisuu-teni mennä vaihtoon uudes-taan. Tule mukaan kansainvä-listen vaihto-opiskelijoidentutor-toimintaan ja käy koke-massa vaihto-oppilas-aika. Tu-let kokemaan mahtavia seikkai-luja!

Marianne Vilokkinenopiskelija

RAMK

Kv-tuutori vai vaihto-opiskelija


Opiskelijat

Rovaniemen ammattikorkea-koulun (RAMK) opiskelijana si-nulla on mahdollisuus hankkiakansainvälistä kokemusta mm.lähtemällä opiskelu- tai harjoit-teluvaihtoon ulkomaille. Vaih-toon lähtöä on syytä suunnitel-la huolella koska siihen liittyypaljon etukäteisvalmisteluja.Kansainvälinen vaihto suunni-tellaan opintojen alkuvaihees-sa ja toteutetaan toisen tai kol-mannen opiskeluvuoden aika-na. Ulkomaan vaihto antaa kie-li- ja kulttuurialueen tuntemuk-sen lisäksi paljon kansainväli-siä valmiuksia tulevalle työ-uralle.

Kansainvälistä vaihtoa tuetaanerilaisilla apurahoilla, mutta jo-kaisen ulkomaille lähtöä suun-nittelevan opiskelijan on varau-duttava myös itse rahoittamaan

Opiskelijat jahenkilöstö -ota haasteja lähdekansainväliseenvaihtoon

vaihtojaksoaan. Kansainväli-sessä vaihdossa suoritettaviaopintoja tai harjoittelujaksoatulee suunnitella huolellisesti,jotta opinnot etenevät aikatau-lussa ja ulkomailla suoritetutopinnot hyväksiluetaan tutkin-toon.

Kampusten kv-koordinaatto-reilla ja kv-toimistossa on esil-lä opiskelijoiden vaihtoraport-teja, joista saa lisätietoja javinkkejä vaihtoa varten. Näihinraportteihin voi jokainen käydävapaasti tutustumassa. Lisätie-toja ulkomaan vaihdoista saawww.ramk.fi kohdasta Opiske-lu ulkomailla ja Harjoittelu ulko-mailla.

Mississippi Friends

Henkilöstö

Opettajavaihto-ohjelmia ovatErasmus, Nordplus, FIRST jaMagellan, jotka tarjoavat lukui-sia vaihtoehtoja eri maissa. Ul-kopuolisella apurahalla tuettuhenkilöstövaihto on mahdollis-ta esim. Erasmus vaihto-ohjel-man kautta. Näiden lisäksiRAMKilla on myös useitakumppaneita esimerkiksi Poh-joismaissa, Venäjällä, Japanis-sa ja Kiinassa, joiden kanssavoidaan erillisesti sopien toteut-taa opettajavaihtoja.

Kaikki RAMKin yhteistyökor-keakoulut ovat ensisijaisestikoko RAMKin kumppaneitavaikka kontakti olisi alun perinsolmittu yhdellä alalla. Moni-alaisia kumppaneita tulisi hyö-dyntää mahdollisimman laajas-ti.

Käytännön järjestelyt tehdäänoman kampuksen kv-koordi-naattorin/kv-toimiston avustuk-sella. Kohteeseen otetaan yh-teys hyvissä ajoin jo edellise-nä lukukautena ja ehdotetaanvaihtoajankohtaa. Opettaja-vaihdon osalta selvitetään ope-tuksen aihe, sovitaan tuntimää-rä (minimi 5 tuntia/viikko) jahenkilöstövaihdon osalta sovi-taan vaihdon sisältö ja pituus.Samoin selvitetään etukäteenasumismahdollisuudet koh-teessa. Koulutuspäällikön/ esi-miehen kanssa varmistetaanajankohdan sopivuus ja huo-lehditaan vaihdon ajan järjes-telyistä RAMKissa.

Kaikissa vaihtoon liittyvissäasioissa ohjaamme kansainvä-lisessä toimistossa. Ota roh-keasti yhteyttä ja tervetuloakäymään, Jokiväylä 13.


Aune Rummukainen toimiimaanmittauksen yliopettajana.Hänen erityisalanaan ovatmaanmittaustoimitukset ja nii-hin liittyvät oikeudelliset kysy-mykset. Rummukainen on tek-niikan tohtori. Hän on väitellytAalto-yliopistosta talous- jakiinteistöoikeuden alalta vuon-na 2010 aiheenaan kiinteistöi-hin kohdistuvat oikeudet ja ra-joitukset sekä näiden tietojensaatavuus.

-----UUSIA KASVOJA –UUSIIN TEHTÄVIIN---------

FM Leena Ruokanen toimiisuomen kielen ja viestinnänlehtorina tekniikan ja liikenteenalalla Rantavitikan kampuk-sella. Hän siirtyi RAMKiin suo-men kielen ja viestinnän lehto-rin tehtävistä Kemi-Tornion am-mattikorkeakoulusta tekniikanja liikenteen alalta.

TtM Pirjo Vuoskoski toimii leh-torina fysioterapian koulutus-ohjelmassa, Ounasvaarankampuksella. Hän siirtyiRAMKiin fysioterapian lehtorintehtävistä Mikkelin ammatti-korkeakoulun Savonlinnankampukselta. Työnsä ohellaPirjo viimeistelee opiskelijoidenarviointikokemuksia koskevaaväitöskirjaansa Lapin yliopis-tossa ja Macquarien yliopistos-sa, Sydneyssa, kasvatustietei-den tiedekunnassa.

Insinööri (AMK) Matti Moila-nen toimii Rantavitikan kam-puksella talonrakennustek-niikan päätoimisena tunti-opettajana.Hän siirtyi RAMKiintalonrakennustekniikan opetta-jan tehtävästä Lapin ammatti-opistosta.

TtM Sirpa Kaukiainen on pää-toimisena tuntiopettajana Ou-nasvaaran kampuksella terve-ys-ja liikunta-alalla 1.8.2011-31.7.2011.Hän on toiminut työ-terveyshoitajana yhteensä 20vuotta, viimeksi yksityissekto-rilla.

HTL Mika Kylänen työskente-lee yliopettajana Matkailualantutkimus- ja koulutusinstituu-tissa (MTI), RAMKin matkailu-,ravitsemis- ja talousalalla. Kylä-sen työnkuva keskittyy suo-men- ja englanninkielisenAMK- ja YAMK-opetuksen,opinnäytetyöohjauksen sekäTKI-toiminnan lisäksi erityisenennakoivan palveluliiketoimin-nan osaamisalueen tunnistami-seen ja kehittämiseen MTI:ssä.Aiemmin hän on työskennellytasiantuntija- ja projektitehtä-vissä Lapin elämysteollisuudenosaamiskeskus LEOssa, opet-tajana ja tutkijana Lapin yliopis-tossa sekä projektitehtävissäMTI:ssä.

TtT Teija Korhonen toimii yli-opettajana hoitotyön koulutus-ohjelmassa Ounasvaarankampuksella. Hän siir tyiRAMKiin tutkijan tehtävistäHoitotyön Tutkimussäätiöstä,Helsingistä.

TtM (Fysioterapia) MarkusSuontakanen jatkaa vakinais-tettuna fysioterapian lehtorinafysioterapian koulutusohjel-massa, Ounasvaaran kampuk-sella. RAMKiin hän on siirtynyt2,5 vuotta sitten. Fysioterapiantyökokemusta on kertynyt tätäennen yhteensä yksitoista vuot-ta lähinnä hengityselinsairauk-sien, tuki- ja liikuntaelinsaira-uksien ja urheilufysioterapia-sta. Lisäksi kokemusta on ker-tynyt ulkomailla työskentelystäsekä yrittäjyydestä.


Barentsinkirjastoväkikoolla Rovaniemellä

Barentsin alueen

kirjastot

kokoontuivat

24.–26.8.2011

Rovaniemelle

kulttuuritalo

Korundiin.

Vieraiksi saapui kirjastojen hen-kilökuntaa Norjan, Ruotsin, Ve-näjän ja Suomen pohjoisistaosista. Osallistujia oli lähes150.

Konferenssin teemana oli vuo-rovaikutus. Esitelmät käsitteli-vät monipuolisesti kirjastojen

yhteistyötä ja yhteistyön mah-dollisuuksia Barentsin alueella.

Kirjastojen yhteistyö asiakkai-den kanssa on tärkeää mm.uusien palvelujen kehittämises-sä. Tapaamisen aikana erityi-sesti esillä olivat tietotekninenkehitys, digitalisoituminen, e-

kirjat ja verkkopalvelut.

Tapahtuman järjestäjinä olivatRovaniemen kaupunginkir-jasto-Lapin maakuntakirjasto,Lapin korkeakoulukirjasto sekäLapin elinkeino-, liikenne- jaympäristökeskus.

Barentsin kirjastokonferenssin osallistujat yhteiskuvassa Joulupukin kanssa.Kuva Santa Claus Office, Arctic Circle, Finland


HYVIN-VOINTI-VIIKKOVKO 38(19.–25.9.2011)

Ensimmäistä kertaajärjestettävä kulttuuriviikkojärjestetään viikolla 39.Viikko on oiva mahdollisuusuusille ja vanhoilleopiskelijoille tutustuaRovaniemenkulttuuritarjontaan.

Koko viikon:Alennuslippu Arktikumin jaKorundin näyttelyidenyhteislippu kampanjahintaan6,00 € / opiskelija(yhteislippu opiskelijoillenorm. 10 €). Yhteislippu onhenkilökohtainen ja voimassa3 vrk ostopäivästä lukien.Lippuja voi ostaa sekäArktikumin että Korundinlipunmyynneistä viikon 39ajan.

Maanantai 26.9.Lapin kamariorkesterin"Orkesteri tutuksi -konsertti”,klo 12.30–13.10 Konserttijärjestetään Korundin 340-paikkaisessa konserttisalissaja konsertti on opiskelijoillemaksuton! Ilmoittautumisetkonserttiin 22.9. mennessäosoitteeseen [email protected] puhelimitse 016 322 2822.

Tiistai 27.9.Viinikurssi klo 16.00.Rypälelajikkeisiin keskittyvätasting.Max. 20 hlö. 35 € sisältäenmaisteltavat viinit. Ilmoittautu-minen [email protected].

Lapin YlioppilasteatteriKaikille avoin impro! klo 19–21 Yliopistolla. Vapaa pääsy.lisätiedotwww.lapinylioppilasteatteri.net

Keskiviikko 28.9.Rovaniemen Teatteri:Sarasvatin hiekkaa ke 28.9.klo 19 esitykseen liputopiskelijakortilla 6 € Jente-näyttämöllä(Maakuntakatu 6-8)Lippujen varaukset teatterinmyyntipalveluun, p. 0400282485 [email protected],Lippujen lunastukset teatterinlippukassalta(Maakuntakatu 6-8)www.rovaniementeatteri.fi

Torstai 29.9.Taidetyöpaja/tempausyliopistolla Katso lisätietoawww.lyy.fiCinema, LYY ja Camosesittävät Kangastuksia(Les amours imaginaires) –elokuvanäytöksenKangastuksia (Les amoursimaginaires), 2010ohj. Xavier Dolan103 min, K7audio: ranska, tekstitys:suomi

Nuoren kanadalaisen eloku-vaohjaajan Xavier DolaninKangastuksia on silmiä jakorvia hivelevä kuvausnuorten aikuisten ystävyydes-tä, yksipuolisesta rakkaudes-ta ja yksinäisyydestä Montre-alissa. Elokuvan viettelevävisuaalisuus ja ruotsalaistenThe Knifen ja Fever Raynmusiikit takaavat upeanelokuvakokemuksen.Wiljamilla Urheilukatu 1. klo19. Liput opiskelijakortilla 3 €,muille 5 €.www.rovaniemencinema.fi/

Kokonaisvaltaiseenhyvinvointiin keskittyvääviikkoa vietetäänperinteisesti viikolla 38Lapin yliopistolla jaRovaniemenammattikorkeakoulussa.Tavoitteenamme on, ettäHYVIN VOI VOIDA JOKAVIIKKO, ympäri vuoden.

Perjantai 30.9.Rovaniemen kaupunginteat-teri Leiri purkissa! -kokoperheen esitys pe 30.9. klo12 Ertsa-näyttämöllä(Rovakatu 4, sisäänkäyntiMaakuntakadun puolelta)Esityksen jälkeen keksi- jamehutarjoilu kaikille katsojilleLiput 6 €Lippujen varaukset 0400282486, [email protected],Lippujen teatterinlippukassalta(Maakuntakatu 6-8)www.rovaniementeatteri.fi

Lapin YlioppilasteatteriTeatterilaboratorio-esitysWiljamilla klo 19.Urheilukatu 1. Lisätiedotwww.lapinylioppilasteatteri.net

FutureShorts Cinemanjärjestämä Future Shorts-lyhytelokuvaklubi. klo 21Kahvila Kauppayhtiö,Valtakatu 24. Ilmainensisäänpääsy klo 22 asti.www.futureshorts.fi

Sunnuntai 2.10.DJ-kurssi Suosittu Dj-kurssiopiskelijoille tekee paluun!Kurssia pidetään joka toinensunnuntai klo 17–20 Kauppa-yhtiöllä. n. 6 krt. Aloituskerta2.10. Osallistumismaksu 20€.Max 20 hlö. [email protected].

Lisätietoja hyvinvointiviikon jakulttuuriviikon ohjelmista:Hyvinvointiviikon ja kulttuuri-viikon Facebook-sivuilta jaosoitteesta http://hyvinvointiviikko.net

Koko viikon: 19.–25.9Eurolla liikkumaan -viikko

Maanantai 19.9.2011Virtaa Vartista klo 16.00–18.00 Lordin aukiolla.

Tiistai 20.9.2011Liikuntapäivä klo 12.00–16.00ympäri Rovaniemeä

Keskiviikko 21.9.2011Hyvinvointipäivä klo 10.00–14.00 Lapin yliopistolla

Torstai 22.9.2011Globaali hyvinvointipäivä klo10.00–14.00 Lapin yliopistollaTimo Lampikosken ajankäy-tön luento & workshopklo 12.30–14.30/RAMKinBorealis-sali, klo 15.00–17.00Lapin yliopisto.Pesismestaruusturnausalkaen klo 16.00 Susivoudinkentällä

Perjantai 23.9.2011Syysvaellus Vaattunki- jaVikakönkäällä. Lähtöyliopistolta klo 12.15.

KULTTUURIVIIKKOVKO 39 (26.9.–2.10.2011)

ramk-uutiset syyskuu 2011

Documents