Meksiko

Jali Simonen

Kulttuurituntemustehtävä

Matkailun koulutusohjelma

2015

Sisällys

1 Johdanto..........................................................................................................................1

1.1 Yleistietoa Meksikosta.............................................................................................1

1.2 Historia....................................................................................................................1

2 Urheilu..............................................................................................................................3

2.1 Jalkapallo.................................................................................................................3

2.2 Nyrkkeily..................................................................................................................3

2.3 Charreria..................................................................................................................4

3 Ruokakulttuuri..................................................................................................................5

3.1 Tequila.....................................................................................................................6

3.2 Ruokailuetiketti........................................................................................................6

4 Tapakulttuuri....................................................................................................................7

4.1 Yleiset tapanormit....................................................................................................7

4.2 Juhlapyhät...............................................................................................................7

4.2.1 Carnaval.......................................................................................................8

4.2.2 Cinco de Mayo.............................................................................................8

4.2.3 Dia de los Muertos.......................................................................................8

5 Lähteet.............................................................................................................................9

5.1 Kuvalähteet............................................................................................................10

1 Johdanto

Tämän kulttuurintuntemuksen etätehtävän aiheena on Meksiko. Meksiko tunnetaan

maailmalla erityisesti kulinaristisena ja kulttuuririkkaana porttina Etelä- ja Pohjois-

Amerikan välillä. Meksikon vilkas historia, ja osittain jopa väkivaltainen nykypäivä näkyvät

laajasti maailman uutisia seuratessa. Urheilu on tärkeä osa meksikolaista nykykulttuuria,

kuten myös erilaiset festivaalit ja juhlat, jotka, Latinalaisen Amerikan tavoin, usein

täyttävätkin kadut riemukkaalla metakallaan. Tämä raportti käsittelee tapakulttuurin lisäksi

kahta meksikolaisen kulttuurin osa-aluetta: urheilua, ja ruokakulttuuria.

2 Yleistietoa Meksikosta

Meksiko, viralliselta nimeltään Meksikon Yhdysvallat, on Pohjois-Amerikan eteläosassa

sijaitseva valtio, jonka rajanaapureita ovat Yhdysvallat, Belize ja Guatemala. Meksikon

virallinen kieli on espanja, pääkaupunki Mexico City, hallitusmuoto liittotasavalta, ja

nykyinen presidentti on Enrique Peña Nieto.

Vuoden 2014 mitattu väkiluku taasen on 120 268 655 sekä vuotuinen väestönkasvu on

1,21%. Asukasluvultaan se siis on maailman 11. suurin valtio sekä toiseksi suurin

espanjankielinen valtio. Pinta-alaltaan Meksiko on maailman 14. suurin, pinta-alaa

Meksikolta löytyy lähes 2 miljoonaa neliökilometriä (tarkalleen 1 972 550 km2). Meksiko

on muun muassa maailman suurin hopean tuottajamaa, kuin myös kymmenenneksi

suurin öljyntuottajamaa. Virallisena valuuttana Meksikossa käytetään Meksikon pesoa.

(Wikipedia 2015)

3 Historia

Ensimmäiset ihmisasutuksen merkit Meksikossa juontavat juurensa 13000 vuoden

taakse. Olmeekit, ensimmäinen Kolumbusta edistävä suuri sivilisaatio, vallitsi vuosina

1500-400 eKr. Olmeekki-asutusta esiintyi Meksikon Atlantin rannikkoa myötäilevillä

alueilla. Ensimmäiset tunnistettavat kulttuurin ja taiteen merkit, kuin myös kirjoitustaito

luetaan Olmeekkien aikaansaannoksiin. (History.com 2015)

Mayakulttuurin ja –asutuksen tiedetään syntyneen Olmeekkien jälkeen, n. vuonna 300

eKr. Mayat olivat sivistynyt kulttuuri, jotka asuttivat alueita Tyynenmeren rannikolta

Jukatanin niemimaalle saakka. Mayojen kulttuuriin kuului oleellisesti selkeä jako eliitin ja

1

tavallisen kansan välillä, ja Mayojen kuningas oli hallinnollisesti kaiken ylivaltias ja

kuningasta pidettiinkin usein jopa jumalolentona. (History.com 2015)

Mayoja pidetään nerokkaimpana Kolumbusta edeltävänä sivilisaationa, sillä Mayat

kehittivät ensimmäisen tunnetun kalenterin, kirjoitusjärjestelmän ja rakensivat

kaupunkinsa ympäröivien maatilojen lähettyville toimimaan eräänlaisina keskuksina.

Mayojen kulttuuri romahti 900-luvun alussa, todennäköisimmin ylikansoitukseen, ja sitä

seuraavaan ekologiseen vaurioon. Mayojen kulttuurin lopullista romahtamista valottaa

espanjalaisten valloittajien saapuminen 1500-luvulla, kun brutaaleistakin metodeistaan

tutut konkistadorit pyyhkivät viimeisetkin intiaanikansat olemattomiin. Seuraavien 170

vuoden aikana espanjalaiset valloittivat maan kokonaan valtaansa. (History.com 2015)

Vuonna 1810, Miguel Hidalgo julisti Meksikon itsenäiseksi valtioksi, mutta seuraavan

itsenäisyyssodan vuoksi, vasta vuonna 1821 itsenäistyminen toteutui. 1800-luvun

loppupuolella, Napoleon III pyrki myös Meksikon herraksi, nimittäen Itävallan keisarin,

Frans Joosef I:n, veljen, arkkiherttua Maksimillianin Meksikon keisariksi. (History.com

2015)

1910 puhkesi suuri Meksikon vallankumous, joka sai alkunsa Porfirio Diazin

uudelleenvalinnasta maan johtajaksi. Vallankumous päättyi vasta vuonna 1917, kun

Venustiano Carranzan johdolla maalle luotiin perustuslaki. Suurimman osan 1900-luvusta

hallituksen johdossa oli Institutionaalinen vallankumouspuolue, jonka valtakausi kesti 70

vuotta. (History.com 2015)

1900-luvun loppupuolella maan talouskasvu kiihtyi huomattavasti johtuen maan

öljyvarojen kansallistamisesta. (History.com 2015) Lähihistoriassa Meksikossa on

tapahtunut huomattavan suuri määrä huumejengeihin liittyviä sotia, ja yhteenottoja.

Vuoteen 2010 mennessä huumesodissa kuolleiden määrän arvioitiin olevan jopa 30000.

(Wikipedia 2015)

2

4 Urheilu

Urheilu on meksikolaisille erittäin tärkeä ajanviete, sekä harrastus. Erityisesti jalkapallo,

nyrkkeily, ”lucha” eli paini ja kansallislaji, rodeon tyyppinen ”charreria” ovat meksikolaisille

tärkeitä lajeja. Koripallo on myös erittäin suosittua. (Wikipedia 2015)

4.1 Jalkapallo

Jalkapallo tuotiin Meksikoon 1900-luvun alussa Englannista tulleiden maahanmuuttajien,

sekä Espanjan sisällissodan pakolaisten toimesta, jotka yhdessä perustivat Meksikon

Jalkapalloseuran. 1927 perustettiin nykymuodossaan oleva ”Mexican Football

Federation”, eli MFF. Meksikon joukkue

kilpaili FIFA:n maailmancupissa

ensimmäistä kertaa vuonna 1930.

(donquijote.com 2015)

Meksikosta tulee myös merkittäviä

maailmankuuluja jalkapallotähtiä, kuten

mm. Real Madridissa pelannut Hugo

Sánchez (kuva 1), joka on meksikolaisista

maalintekijöistä Euroopassa merkittävin.

Jalkapallo lajina on Meksikossa kaupungit

pysäyttävä laji. Liigan jalkapallo-ottelut

vetävät katsomot tulvilleen joukkueitaan

kannustavia ihmisiä, ja pelien aikaan

kaupungeissa ihmiset viihtyvät televisioiden

ääressä, kotona tai paikallisissa urheilua

esittävissä ravintoloissa. Voittoja

seuraavat juhlat kestävät usein yön pikkutunneille saakka, ja esimerkiksi merkittäviä

maailmancup-otteluita seuraavat juhlat voivat kestää useitakin päiviä. (Wikipedia 2015)

4.2 Nyrkkeily

Meksikon toiseksi suosituin laji on nyrkkeily. Meksiko on tuonut maailmalle enemmän

ammattilais- sekä amatoorinyrkkeilijöitä, kuin yksikään muu maa. Yhdet kaikkien aikojen

tunnetuimmista mestareista, kuten Oscar de la Hoya ja Orlando Canizales, myös tulevat

Meksikosta. ”Mexican Guerreros”, Meksikon kansainvälinen tiimi maailmansarjan

nyrkkeilyssä on yli sadan vuoden aikana voittanut useita kultamitaleja ja 3

Kuva 1: Hugo Sánchez Real Madridin pai-dassa vuonna 1985. (realmadrid.com 2015)

urheiluhistoriallisesti merkittäviä otteluita. Ensimmäisen nyrkkeilyn olympiamitalin (hopea)

meksikolaisista voitti höyhensarjassa Fransisco Cabañas Berliinin olympialaisissa vuonna

1936. Ensimmäisenä meksikolaisena olympiakultaa napannut höyhensarjalainen, Ricardo

Delgado, puolestaan otteli voittoon Mexico Cityn olympialaisissa vuonna 1968. (World

Series Boxing 2015)

4.3 Charreria

Charrería (kuva 2) on 1600-luvulle juurensa juurtava Meksikon kansallislaji. Charrería on

rodeon kaltainen laji, jossa ratsastajat, eli ”charrot”, esittelevät ratsastustaitojensa lisäksi

muun muassa lasson käyttöä. Charrería kehiteltiin alun perin työnväenyhteisöissä, joissa

työskentelijät yrittivät

vaikuttaa toisiaan ratsastus-

ja lassotaidoillaan.

(visitmexico.com)

Nykyään charrería on

saanut osakseen laajaa

kritiikkiä eläintensuojelun

näkökulmasta. Useat

järjestöt ovat ilmaisseet

huolensa eläinten kovaa

kohtelua ja laiminlyöntiä

kohtaan. Suurimmaksi

osaksi

kuitenkin charrot noudattavat eläinten hyvinvointia edistäviä säännöksiä, mutta

poikkeuksiakin esiintyy. Charreríaan liitetään vahvasti myös marichimusiikki, ja

showteemainen pukeutuminen. Useissa kaupungeissa järjestetäänkin charrojen puolesta

kulkueita, joissa charrot ja muutkin halukkaat esiintyvät hevostensa kanssa näyttävissä ja

kaikenkirjavissa asuissa. (theautry.com 2002)

4

Kuva 2: Härän lennättämä ”charro”. (The Guardian 2014)

5 Ruokakulttuuri

Meksikon ruokakulttuuri eroaa kansan kesken vahvasti sosiaalisen statuksen ja tuloluokan

mukaan. Tyypillistä meksikolaista keittiötä edustaa kuitenkin tulinen ja lihaisa ruoka.

Työväen yleisimpiä ruokia ovat vehnä- tai maissitortillat, pavut, riisi, tomaatti, chili ja

chorizo, eräänlainen tulinen makkara. Ylempien tuloluokkien ruuassa taasen on paljon

amerikkalaisia sekä eurooppalaisia vaikutteita, ja tyypillisen meksikolaisen keittiön sijaan,

ruoka on valmistettu useita eri kulinaristisia tyylejä mukaillen. (livescience.com 2015)

Meksikolainen keittiö juontaa juurensa 1500-luvun espanjalaisvalloittajiin, jotka toivat

mukanaan täysin uutta karjaa, kuten sikoja ja lehmiä. Juusto, naudan- ja possunliha,

salaatti sekä kuuluisat meksikolaiset juustoilla, pavuilla ja lihalla täytetyt maissitortillat, eli

quesadillat (kuva 3), jotka

vahvasti meksikolaisen

keittiön antimiksi mielletään,

ovat alun perin espanjalaisia.

Meksikolaisella ruualla on

myös vahvat juuret

Mayakulttuurissa. Ikonisen

maissista tai vehnästä

valmistetun tortillan taasen

keksivät alkujaan Amerikan

intiaaniheimot.

Myös meksikolaiseen

keittiöön ominaispiirteisesti

kuuluvat mausteet, kuten mustapippuri, korianteri, sekä oregano, ovat alkujaan tuotu

Espanjasta, eikä niitä ennen konkistadoreja Meksikossa esiintynyt.

Tunnetuin vaikuttaja Meksikolaiseen ruokaan tulee lounaisista Yhdysvalloista, Texasista.

Tex-Mexiksi nimitetty ruokatyyli on aiheuttanut suuren vaikutuksen, ei vain meksikolaiseen

ruokaan itsessään, vaan myös siihen, miten se koetaan ja nautitaan Yhdysvalloissa. Tex-

Mex on kulttuurinen kombinaatio lounaisen Texasin ja pohjoisen Meksikon keittiöiden

välillä, ja se on rikastunut värikkääksi omaksi ilmiökseen, joka on vaikuttanut

Yhdysvaltojen meksikolaiseen ruokaan jo siinä määrin, että autenttisen meksikolaisen

sijaan, meksikolaiset ravintolat tarjoavat yksinomaan Tex-Mex-ruokaa. (streetdirectory

2015)

5

Kuva 3: Quesadilloja (premierlife.ca 2015)

5.1 Tequila

Tequila, suolan ja limen kanssa nautittava, kaktuksesta valmistettu vahva alkoholijuoma

on myös traditionaalinen meksikolainen palanpainike, sekä Meksikon kansallisjuoma.

Tequila oli ensimmäinen Etelä-Amerikassa tislaamalla valmistettu alkoholijuoma. Sitä on

valmistettu 1600-luvulta lähtien agavekaktuksen hedelmästä, ja sen vahva, luontainen

maku on jäänyt alusta saakka ennalleen.

Tequilaa usein tarjoillaan Meksikossa ruokailun aikana, sekä sen jälkeen, koska sen on

kuvailtu edistävän ruuansulatusta, sekä parantavan ruuan makua. Jo Meksikon

intiaaniheimot käyttivät agavekaktuksen hedelmiä valmistaessaan pulque-nimistä viinin

kaltaista alkoholijuomaa, jolla kertomuksien mukaan kuvailtiin olevan henkisiä voimia

kehittäviä ominaisuuksia.

Tequila on olennainen osa Meksikon nykypäivän kulttuuria, joka yhdistää

alkuperäiskansojen, sekä uusasuttajien perimän yhteen juomaan. Symbolistista

asemaansa ylläpitävä Tequila on jopa kulttuuriperillisesti tärkeä juoma, jonka yleinen

näkyvyys tuo Meksikoa esiin ympäri maailman. (Tequila connection 2015)

5.2 Ruokailuetiketti

Meksikolaiseen ruokailuetikettiin kuuluu ennen kaikkea isännän kunnioittaminen. Ennen

ruokailua tulee odottaa isännän pitämä puhe (jos tilaisuus sen vaatii), eikä ruokailua sovi

aloittaa ennen kuin isäntä sanoo ”Buen provecho!” (Hyvää ruokahalua!). Kädet tulee

ruokailun aikana pitää aina näkyvissä pöydän päällä, huolimatta siitä, piteleekö henkilö

aterimia, vai ei.

Ruoka tarjoillaan usein henkilöltä toiselle, ja ruoka tulee aina ojentaa vasemmalla istuvalle

henkilölle. Pöydän päässä (kunniakkain paikka), taikka jos isäntänä on pariskunta,

molemmissa päissä, istuu illallisen isäntä. Naisten ja miesten tulee myös virallisemmissa

tilaisuuksissa istua pöydän eri puolilla. Jos kyseessä on ravintolaillallinen, on kutsuvan

henkilön tyypillistä maksaa lasku, sekä jättää n. 10% tippi. (Etiquette scholar 2011)

6

6 Tapakulttuuri

Meksikon tapakulttuuri on maan historian kaltaisesti rikas. Tietyt juhlapyhät, kuten myös

uskonnolliset pyhät ovat kansalle hyvin tärkeitä. Noin 90% Meksikon väestöstä on

Roomalaiskatolisia, joten mm. joulua ja pääsiäistä juhlitaan usein railakkaastikin. Yleisesti

meksikolaiset ovat myös tavoiltaan hyvin kohteliaita vieraitakin kohtaan. Meksikolaisiin

hyviin tapoihin kuuluukin poskisuudelmien antaminen, mikä usein vierasmaalaisia

kummastuttaa. (Etiquette Scholar 2011)

6.1 Yleiset tapanormit

Meksikolaisille sekä vieraanvaraisuus, että kohteliaisuus on hyvin tärkeää, vieraita

ihmisiäkin kohtaan. Yleinen arvostus espanjankielen puhujia (tai vaikka sen puhumista

yrittäviä) kohtaan on suuri, ja tapana on myös ”kiusoitella” hieman tuntemattomia kohtaan

antamalla poskisuudelmia, huolimatta tietoisuudesta ettei länsimaissa tätä harrasteta,

joskin virallisissa tilaisuuksissa kättely on myös hyväksyttävä tervehdys.

Small talkia harrastetaan paljon, ja yleisesti hiljaisuutta pidetään jopa hieman töykeänä

käytöksenä, joka saattaa johtaa selän takana puhumiseen, sekä mustamaalaamiseen.

Meksikolaiset ovat hyvin huumorillista väkeä, mutta toisinaan vitsailu saa makaaberejakin

piirteitä, eikä sopimattomiakaan aiheita aina ymmärretä pois sulkea. Yleisesti ottaen

meksikolaisten kanssa pärjää hyvin yksinkertaisuudessaan rupattelemalla niitä näitä, sekä

muistamalla yleisen kohteliaisuuden ylläpitämisen. (Kwintessential 2012)

6.2 Juhlapyhät

Kristinuskoisena maana Meksikossa juhlitaan samoja juhlapyhiä kuin muuallakin, hieman

erilaisissa olosuhteissa. Esimerkiksi joulu päätetään Meksikossa vasta 6.1., Kolmen

Kuninkaan Päivänä (Dia de Los Santos Reyes), jolloin jaetaan traditionaaliset joululahjat.

Yleisesti katsoen kirkollisten juhlapyhien vietto on jotakuinkin yhteneväistä muihin

latinalaisen Amerikan maihin: suuria paraateja, kansanjuhlia sekä värikästä loistoa.

Meksikolle omia juhlia ovat mm. Carnaval, Cinco de Mayo, sekä Kuolleiden päivä (Dia de

los muertos). (Mexonline 2015)

6.2.1 Carnaval

Carnaval on meksikolaiselle kulttuurille ominainen juhlapyhä, jota vietetään helmikuun 12–

17. päivinä. Se on kirjaimellisesti halujen ja himojen juhla, jolla karistaan viimeisetkin

7

lihalliset tyydytykset ennen 40 päivän paastoa. Juhliin kuuluu riemukasta juhlimista ja

yliampuvaa toimintaa, jota usein värittävät anonyymiutta tukevat maskit ja värikkäät asut.

Sana Carnaval on johdettu latinasta ja tarkottaa kirjaimellisesti suomennettuna ”hyvästi

lihalle”. (Mexonline 2015)

6.2.2 Cinco de Mayo

Cinco de Mayo (Viides toukokuuta), juhlistaa Meksikon militian voittoa Ranskan

armeijasta vuonna 1862. Nykypäivänä juhlaa juhlitaan nimensä mukaisesti toukokuun 5.

päivänä erityisesti Pueblan alueella, jossa ratkaiseva taistelu aikanaan käytiin, mutta

myös muut alueet pitävät päivää erityisessä merkityksessä. Juhlissa esiin tuodaan

meksikolaisuuden olemus: ruoka, juoma, musiikki ja tavat. Jopa joissakin Yhdysvaltojen

kaupungeissa päivänä järjestetään suuria paraateja. (Mexonline 2015)

6.2.3 Dia de los Muertos

Dia de los Muertos, eli Kuolleiden päivä, on marraskuun 1. ja 2. päivänä tapahtuva

juhlapyhä. Juhla on sekoitus Kolumbusta edeltäviä uskomuksia, sekä nykyaikaista

katolisuutta. Pyhäinpäivää ja Aztecien palvontarituaaleja mukaileva juhla on tarkoitettu

kuolleiden kunnioittamiseen, ja usein juhlijat myötäilevät monimuotoisilla asuillaan ja

kasvomaalauksineen (kuva 4) kuolleita.

Meksikolaiseen tapaan kuuluen, juhla

on täynnä erilaisia ruokia, juomia,

musiikkiesityksiä sekä paraateja.

Yleistä juhlan aikana on koristella

vainajien hautakiviä ja perheittäin

kokoontua hautausmaille muistamaan

kuolleita. (Mexonline 2015)

7 Lähteet

ALL ABOUT TEQUILA

Luettavissa: http://tequilaconnection.com/TequilaHistory1.htm

8

Kuva 4: Kuolleiden päivää juhlistava kukkakauppias (Mexonline 2015)

Luettu 11.4.2015

Art of the Charrería

Luettavissa: http://theautry.org/explore/exhibits/charreria.html

Luettu: 11.4.2015

Mexican culture: Customs and traditions

Luettavissa: http://www.livescience.com/38647-mexican-culture.html

Luettu: 11.4.2015

Mexican Food History: A Melding of Cultures

Luettavissa:

http://www.streetdirectory.com/food_editorials/cuisines/international_cuisine/

mexican_food_history_a_melding_of_cultures.html

Luettu: 11.4.2015

Mexican Guerillos, World Series of Boxing

Luettavissa: http://www.worldseriesboxing.com/teams/mexico-guerreros/

Luettu: 11.4.2015

Mexico, history.com

Luettavissa: http://www.history.com/topics/mexico

Luettu 11.4.2015

Mexican holidays (Carnaval, Cinco de Mayo, Dia de los muertos)

Luettavissa http://www.mexonline.com/history-lostresreyes.html

Luettu: 11.4.2015

Mexico | International Dining Etiquette

Luettavissa:

http://www.etiquettescholar.com/dining_etiquette/table-etiquette/na_table_manners/

mexican.html

Luettu: 11.4.2015

Mexican language, customs, culture and etiquette

Luettavissa: http://www.kwintessential.co.uk/resources/global-etiquette/mexico-country-

profile.html9

Luettu 11.4.2015

Mexican Soccer

Luettavissa: http://www.donquijote.org/culture/mexico/sports/mexican-soccer

Luettu: 11.4.2015

Mexico, Wikipedia

Luettavissa: http://en.wikipedia.org/wiki/Mexico

Luettu: 11.4.2015

Opas: Mayojen maailma,

Luettavissa: https://www.netikka.net/mpeltonen/mayat.htm

Luettu: 11.4.2015

Kuva 1: http://www.realmadrid.com/cs/Satellite?blobcol=urldata&blobheader=image

%2Fjpeg&blobkey=id&blobtable=MungoBlobs&blobwhere=1203339998098&ssbinary=tru

e

Kuva 2:

http://www.theguardian.com/world/gallery/2014/sep/16/mexican-charreada-in-pictures

Kuva 3:

http://www.premierlife.ca/wp-content/uploads/2011/10/quesadillas.jpg

Kuva 4:

http://www.mexonline.com/images/dayofthedead_ornelas.jpg

10