ratatekniset mÄÄrÄykset ja ohjeet päällysrakenne …

RATAHALLINTO-KESKUSBANFÖRVALTNINGS-CENTRALEN

2.7.2002 921/731/02

RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET

Ratahallintokeskus on hyväksynyt RAMOn osan 11 Radan päällysrakenne.

Ylijohtaja Ossi Niemimuukko

Turvallisuusyksikön päällikkö Kari Alppivuori

Esitetään hyväksyttäväksi

Kunnossapitoyksikön päällikkö Markku Nummelin

Korvaa RAMOn osan 3 ”Radan rakenne” 1.4.2000.Voimassa 15.8.2002 lukien ehdollisena siten, että sitä voidaan Euroopan yhteisöjen vaatimuksestatarvittaessa muuttaa notifiointimenettelyn aikana.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

1

RAMO 11 Sisältö

RAMO 2002–08

Sisältö

11 RADAN PÄÄLLYSRAKENNE . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 511.1 Määritelmät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 511.2 Raiteiden ja vaihteiden jako kiskopituuden mukaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

11.2.1 Jatkuvakiskoraide . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 911.2.2 Pitkäkiskoraide . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 911.2.3 Lyhytkiskoraide . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1011.2.4 Jatkuvakiskovaihde . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1011.2.5 Pitkäkiskovaihde . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1011.2.6 Lyhytkiskovaihde . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

11.3 Radan päällysrakenteen mitoitusperusteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1111.3.1 Radan rakenteen kuormat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1111.3.2 Radan rakenteen kuormien jakaantuminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1211.3.3 Raiteen mitoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

11.3.3.1 Pystysuorat kuormat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1311.3.3.2 Pitkittäiskuormat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15

11.3.4 Tukikerroksen mitoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1511.4 Ratapölkyt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19

11.4.1 Ratapölkkyjen valinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1911.4.1.1 Raiteen stabiliteetti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1911.4.1.2 Pölkyn vaihto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1911.4.1.3 Tukikerros . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

11.4.2 Puuratapölkyt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2011.4.2.1 Puuratapölkkyjen mitat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2111.4.2.2 Käyttö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2111.4.2.3 Poraus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2111.4.2.4 Raideleveyden levityksen merkitseminen . . . . . . . . . . . . . . . 2211.4.2.5 Varastoiminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2211.4.2.6 Kovapuuratapölkyt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23

11.4.3 Puuvaihdepölkyt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2311.4.3.1 Vaihdepölkkyjen mitat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2311.4.3.2 Poraus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2311.4.3.3 Pituuden merkitseminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2411.4.3.4 Varastoiminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2411.4.3.5 Kovapuuvaihdepölkyt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

11.4.4 Puiset siltapölkyt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2411.4.4.1 Siltapölkkyjen mitat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2411.4.4.2 Käyttö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2411.4.4.3 Poraus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2511.4.4.4 Varastointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25

11.4.5 Betoniratapölkyt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2511.4.5.1 Betoniratapölkyt ja niiden kiskonkiinnitykset . . . . . . . . . . . . 2511.4.5.2 Suojakiskopölkyt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2611.4.5.3 Kaapelien läpivientipölkyt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2711.4.5.4 Käyttö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2811.4.5.5 Poraus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2811.4.5.6 Varastoiminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28

11.4.6 Betonivaihdepölkyt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2811.4.6.1 Vaihdepölkkyjen mitat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

2

RAMO 11 Sisältö

RAMO 2002–08

11.4.6.2 Käyttö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2911.4.6.3 Poraus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2911.4.6.4 Varastoiminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29

11.4.7 Ratapölkkyjako . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2911.4.8 Vaihdepölkkyjako . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3111.4.9 Siltapölkkyjako . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3111.4.10 Ratapölkkyjen asento . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31

11.5 Ratakiskot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3311.5.1 Ratakiskojen päämitat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3411.5.2 Eri kiskoille sallitut nopeudet ja akselipainot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3411.5.3 Kiskomerkinnät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3411.5.4 Kiskopituudet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3511.5.5 Kaarrekiskot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35

11.5.5.1 Eri ratakiskopituuksia vastaavat kaarrekiskopituudet . . . . . . 3611.5.5.2 Kaarrekiskojen merkinnät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3611.5.5.3 Kiskojen taivutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3611.5.5.4 Urakiskojen taivutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37

11.5.6 Kiskojen käyttö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3711.5.6.1 Jk-raiteessa käytettävät kiskot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3811.5.6.2 Lk- ja Pk-raiteissa käytettävät kiskot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3811.5.6.3 Kiskojen kierrätys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39

11.5.7 Kiskojen käsittely . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3911.5.7.1 Kiskojen nostaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3911.5.7.2 Puuratapölkkyraide-elementtien nostaminen . . . . . . . . . . . . . 4111.5.7.3 Betoniratapölkkyraide-elementti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4111.5.7.4 Kiskojen siirto maassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42

11.5.8 Käytettyjen ratakiskojen luokittelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4311.5.9 Liityntäkiskot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4311.5.10 Kiskoankkurit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43

11.6 Kiskonkiinnitykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4511.6.1 Kiinnitykset puuratapölkkyyn . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45

11.6.1.1 Kiinnityksen valinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4611.6.1.2 Jousi- ja ruuvikiinnitys (Hey Back -kiinnitys) . . . . . . . . . . . . 4711.6.1.3 K-kiinnitys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4811.6.1.4 Ratanaulakiinnitys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4911.6.1.5 Jousinaulakiinnitys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5011.6.1.6 JT-kiinnitys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5211.6.1.7 Suora raideruuvikiinnitys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53

11.6.2 Kiinnitykset vaihdepölkkyyn . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5411.6.2.1 K-kiinnitys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5411.6.2.2 Skl 12 -kiinnitys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5411.6.2.3 Ratanaulakiinnitys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5411.6.2.4 Suora raideruuvikiinnitys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5511.6.2.5 JTR-kiinnitys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55

11.6.3 Kiinnitykset betoniratapölkkyyn . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5511.6.3.1 Kiinnityksen valinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5511.6.3.2 Fist . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5611.6.3.3 RN . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5711.6.3.4 Pandrol e-clip . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5811.6.3.5 Vossloh Skl 1 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

3

RAMO 11 Sisältö

RAMO 2002–08

11.6.3.6 Vossloh Skl 14 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6111.6.4.1 Kiinnitykset teräsbetonilaattaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6211.6.4.2 Kiinnitykset teräsbetonipilariin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62

11.6.5 Kiinnitykset silloilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6311.6.5.1 Tukikerroksettomat sillat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6311.6.5.2 Tukikerrokselliset sillat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63

11.6.6 Kiinnitykset teräkseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6311.6.6.1 Kiinnitykset vaunuvaakaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6411.6.6.2 Kiinnitykset kääntöpöytään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64

11.6.7 Kallistusvälilevy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6411.7 Kiskon jatkossovitukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65

11.7.1 Sähköä johtavat jatkokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6511.7.1.1 Jatkossovituksen rakenne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6511.7.1.2 Jatkosraot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6711.7.1.3 Kiskon päiden rei'itys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6711.7.1.4 Kiskojen välisen sähkönjohtavuuden varmistaminen . . . . . . 6811.7.1.5 Tilapäisjatkokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68

11.7.2 Eristysjatkokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7111.7.2.1 Eristysjatkoksen sijoittaminen pölkkyväliin . . . . . . . . . . . . . 71

11.7.3 Lk- ja Pk-raide-eristysjatkostyypit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7211.7.3.1 Puu-Permali-eristysjatkos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7211.7.3.2 Åssa-eristysjatkos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7211.7.3.3 EXEL (Lk) -eristysjatkos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73

11.7.4 Jatkuvakiskoeristysjatkokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7311.7.4.1 EXEL (Jk) -eristysjatkos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7311.7.4.2 MT-eristysjatkokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7511.7.4.3 PE-eristysjatkos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7711.7.4.4 S-eristysjatkos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7711.7.4.5 IVG30-eristysjatkos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77

11.8 Erikoisrakenteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7911.8.1 Kiskon voitelulaitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 79

11.8.1.1 Sijoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7911.8.1.2 Käyttö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 79

11.8.2 Raidepuskimet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7911.8.2.1 Kiinteät raidepuskimet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8011.8.2.2 Liukuvat raidepuskimet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8011.8.2.3 Hydrauliset raidepuskimet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 82

11.8.3 Suojakiskot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8311.8.3.1 Suojakiskorakenne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8311.8.3.2 Muototeräsrakenne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 84

11.8.4 Urakiskoraide . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8411.8.4.1 Urakiskoraiderakenne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8411.8.4.2 Urakiskoprofiilit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86

Viitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

4

RAMO 11 Liiteluettelo

RAMO 2002–08

Liiteluettelo

1 Tukikerroksen normaalipoikkileikkaukset2 Betoniratapölkkymallit3 Luettelo liityntäkiskopiirustuksista4 Pandrol e-clip -kiinnitystarvikkeet5 Jatkosrakojen ohjearvot

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

5

RAMO 11.1 Määritelmät

RAMO 2002–08

11 RADAN PÄÄLLYSRAKENNE”Ratatekniset määräykset ja ohjeet” (RAMO) osassa ”Radan päällysrakenne” esitetäänradan päällysrakenteen rakenneosat ja niiden suunnittelu- ja mitoitusperusteet.

Ilmoitettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY, muut. 98/48/EYmukaisesti. Ratahallintokeskus (RHK) seuraa alan eurooppalaista standardisointia jamuuttaa määräykset ja ohjeet eurooppalaisten standardien mukaisiksi niiden valmistuttua.

11.1 Määritelmät

Alusrakenne koostuu välikerroksesta, eristyskerroksesta sekä mahdollisesta suodatin-kerroksesta ja routalevyistä.

Jatkosrako on kiskon jatkossovituksessa kiskon päiden välillä kulkusuunnassa olevarako.

Jatkuvakiskoraide (Jk-raide) on raide, jossa kiskon pituus l > 300 metriä.

Jatkuvakiskovaihde (Jk-vaihde) on vaihde, jossa kaikki kiskonjatkokset on jatkoshitsattuja eristetyt kiskonjatkokset liimattu tai on käytetty erityisesti jatkuvakiskoraiteisiintarkoitettuja lujitemuovisilla eristyssidekiskoilla varustettuja eristysjatkoksia kohdan 11.7mukaisesti, sekä vaihde on jatkoshitsaamalla yhdistetty Jk-raiteeseen.

Kaarrekisko on normaalipituutta lyhempi ratakisko, jolla tasoitetaan kaarteen ulko- jasisäpuolisen kiskojonon pituusero Lk- ja Pk-raiteissa.

Korkeusviiva (Kv) on määritelty RAMOn osassa 2 ”Radan geometria” /12/.

Kulkusuunta on junan kulkusuunta raiteella. Raideteknisesti kulkusuunta on kiskonpituussuunta.

Lyhytkiskoraide (Lk-raide) on raide, jossa kiskon pituus l < 25 metriä. Liitteen 5mukaiset jatkosraot estävät toiminnallaan lämpötilavaihteluiden aiheuttamien haitallistenpitkittäisvoimien syntymisen raiteeseen.

Lyhytkiskovaihde (Lk-vaihde) on vaihde, jonka kiskonjatkoksia ei ole jatkoshitsattu. Lk-vaihdetta ei saa suoraan liittää Jk-raiteeseen, vaan välissä tulee olla vähintään yksi Lk-raide-elementti.

Palle on raiteen tukikerroksen reunaan tehty korotus, jonka tarkoituksena on lisätä tuki-kerroksen kykyä ottaa vastaan raiteesta siihen kohdistuvat voimat.

Pengerleveys on radan alusrakenteen, normaalisti välikerroksen, yläpinnan leveys.

Pengerpohja on pengertäytteen alla olevan pohjamaan pinta.

Pitkäkiskoraide (Pk-raide) on raide, jossa kiskon pituus l > 25 metriä, mutta l < 50metriä.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

6


RAMO 2002–08

Pitkäkiskovaihde (Pk-vaihde) on vaihde, jossa kaikki kiskonjatkokset on hitsattu jaeristetyt kiskonjatkokset liimattu tai on käytetty erityisesti jatkuvakiskoraiteisiintarkoitettuja lujitemuovisia eristysjatkoksia kohdan 11.7 mukaisesti, mutta vaihdetta ei oleliitetty hitsaamalla Jk-raiteeseen.

Päällysrakenne on radan rakenneosa, johon kuuluu tukikerros ja raide.

Raide koostuu ratapölkyistä, ratakiskoista, ratakiskojen kiinnitys- ja jatkososista sekävaihteista ym. raiteen erikoisrakenteista.

Raidesepeli on tukikerrosmateriaali, jonka laatuvaatimukset, lujuusluokat ja niitä kos-kevat vaatimukset liikennemäärittäin on esitetty ohjeessa ”Raidesepelin tekniset toimitus-ehdot” /9/.

Raidesora on tukikerrosmateriaali, jonka laatuvaatimukset on esitetty julkaisun Päällys-rakennetöiden yleiset laatuvaatimukset (PYL) kohdassa ”Raidesoran laatuvaatimukset”/8/.

Raideväli on vierekkäisten raiteiden keskilinjojen välinen lyhin etäisyys.

Rakennekerrokset ovat tuki-, väli-, eristys- ja suodatinkerros.

Ratapenger koostuu radan rakennekerroksista ja mahdollisesta pengertäytteestä.

Sepeliraide on raide, jonka tukikerroksena on raidesepeli.

Soraraide on raide, jonka tukikerroksena on raidesora.

Suurnopeusjunaliikenne on junaliikennettä, joka on määritetty Euroopan parlamentin janeuvoston direktiivissä 96/48. Suurnopeusjunaliikenteen nopeus on yleensä vähintään200 km/h.

Tukikerros pitää raiteen geometrisesti oikeassa asemassa ja asennossa, jakaa kuormiaalusrakenteelle ja muodostaa raiteelle tasaisen ja kantavan alustan. Tukikerroksenmateriaalina käytetään raidesepeliä tai raidesoraa. Tukikerroksen materiaalienlaatuvaatimukset on esitetty julkaisuissa Raidesepelin tekniset toimitusehdot /9/ ja Päällys-rakennetöiden yleiset laatuvaatimukset (PYL) /8/.

Radan rakenteeseen liittyvät nimitykset on esitetty kuvassa 11.1:1.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

7


RAMO 2002–08

Kuva 11.1:1 Radan rakenteen nimityksiä.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

8

RAMO 11

RAMO 2002–08

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

9

RAMO 11.2 Raiteiden ja vaihteiden jako kiskopituuden mukaan

RAMO 2002–08

11.2 Raiteiden ja vaihteiden jako kiskopituuden mukaan

Raiteet ja vaihteet jaetaan kiskon pituuden mukaan:

Raiteet:— Jatkuvakiskoraide eli Jk-raide— Pitkäkiskoraide eli Pk-raide— Lyhytkiskoraide eli Lk-raide

Vaihteet:— Jatkuvakiskovaihteet eli Jk-vaihteet— Pitkäkiskovaihteet eli Pk-vaihteet— Lyhytkiskovaihteet eli Lk-vaihteet

Termit on määritelty kohdassa 11.1 ”Määritelmät”.

Suunniteltaessa rataa Jk-, Pk- tai Lk-raiteiseksi on otettava huomioon seuraavatvalintaperusteet:

11.2.1 Jatkuvakiskoraide

Jatkuvakiskoraide mahdollistaa nopeuden V > 120 km/h ja akselipainojen P0 > 225 kNsäännöllisen käytön.

Uuden Jk-raiteisen radan suunnittelussa ja rakentamisessa on tavoitteena, ettei raiteeseensynny Jk-raiteelle haitallisia painumia. Jk-raiteen on kuuluttava vähintään RAMOn osan3 ”Radan rakenne” mukaiseen alusrakenneluokkaan 1 /12/.

Jk-raidetta suositellaan käytettäväksi raiteilla, joissa liikenteen nopeus V > 50 km/h taikuormitus on erityisen raskasta sekä kaikilla betoniratapölkkyraiteilla.

Tarkemmat määräykset ja ohjeet Jk-raiteen rakentamisesta on esitetty RAMOn osassa 19”Jatkuvakiskoraiteet ja -vaihteet” /12/.

11.2.2 Pitkäkiskoraide

Pk-raide on erikoisratkaisu, jota voidaan käyttää tilapäisratkaisuna ennen kiskojenjatkuvaksi hitsausta. Pk-raiteella suurin nopeus V < 120 km/h, RHK:n antamalla poik-keusluvalla 120 < V < 140 km/h. Pitkäkiskoraidetta voidaan käyttää silloilla vähentämäänkiskonjatkosten sillalle aiheuttamaa sysäyskuormaa.

Pitkäkiskoraidetta voidaan käyttää myös vajaalla sepelitukikerroksella olevilla radoillasilloin, kun kiskonkiinnitykset ovat Jk-raiteisiin soveltuvia.

Pitkäkiskoraide tehdään aina sidekiskoin ja kohdassa 11.4 esitettyä ratapölkkyjakoanoudattaen. Sidekiskot kiinnitetään poikkeuksetta neljällä sideruuvilla, jousialuslevyllä jamutterilla.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

10

RAMO 11.2 Raiteiden ja vaihteiden jako kiskopituuden mukaan

RAMO 2002–08

11.2.3 Lyhytkiskoraide

Lk-raiteiseksi rakennetaan vähäliikenteinen raide, tai raide, jolla esiintyy Jk-raiteellehaitallisia painumia. Lk-raiteella suurin nopeus V < 120 km/h. Kaikki soratukikerrok-selliset raiteet rakennetaan Lk-raiteisiksi. Myös K30- tai K43-kiskon valssausmenetelmäsaattaa aiheuttaa raiteen rakentamisen Lk-raiteiseksi. Tämä on määritetty tarkemminRAMOn osassa 12 ”Päällysrakennehitsaus” /12/.

Lyhytkiskoraide tehdään aina sidekiskoin kiskon pituuden mukaista, kohdassa 11.4esitettyä ratapölkkyjakoa noudattaen. Sidekiskot kiinnitetään poikkeuksetta vähintäänneljällä sideruuvilla, jousialuslevyllä ja mutterilla.

11.2.4 Jatkuvakiskovaihde

Jk-vaihdetta käytetään sepelitukikerroksellisen vaihteen liittyessä Jk-raiteeseen.

11.2.5 Pitkäkiskovaihde

Pk-vaihdetta käytetään sepelitukikerroksellisen K-, Skl 3 tai Skl 12 -kiskonkiinnitteisenvaihteen liittyessä Pk- tai Lk-raiteeseen.

11.2.6 Lyhytkiskovaihde

Lk-vaihdetta käytetään soraraiteen yhteydessä tai käytettäessä Lk-kierrätysvaihteitasepelitukikerroksellisen vaihteen liittyessä Pk- tai Lk-raiteeseen.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

11

RAMO 11.3 Radan päällysrakenteen mitoitusperusteet

RAMO 2002–08

11.3 Radan päällysrakenteen mitoitusperusteet

Määräys: Rakennettavat raiteet on mitoitettava siten, että julkaisussa Junaturval-lisuussääntöön liittyvät tekniset määräykset ja ohjeet (Jtt) /2/ sallittuja nopeuksia jastaattisia akselipainoja voidaan käyttää lukuun ottamatta radan geometriastajohtuvia rajoituksia.

Määräys: Rakennettavat raiteet on mitoitettava siten, että ne kestävät junaliiken-teestä syntyvät vaakasuuntaiset voimat Y(2m) [kN], jotka voivat suuruudeltaan olla

, missä P0 on Jtt:n mukainen kullekin rataluokalle sallittuΣY(2m)1011×P0

3nimellinen staattinen akselipaino [t].

Määräys: Raiteet on suunniteltava, rakennettava ja pidettävä kunnossa siten, ettäraide kantaa sille tulevan liikennekuorman ja että raiteen vakaus ei vaarannu.

11.3.1 Radan rakenteen kuormat

Suurin sallittu dynaaminen pyöräkuorma on 200 kN (LIMO 1 ”Liikkuvan kaluston yleisetmääräykset”) /4/. Dynaamisen pyöräkuorman kussakin tapauksessa käytettävä raja-arvoriippuu radan päällysrakenteesta taulukon 11.3:1 mukaisesti /10/.

Taulukko 11.3:1 Dynaamisen pyöräkuorman raja-arvot.

Rataluokka

Kiskopaino Pölkytys tukikerros DynaaminenpyöräkuormaQ max [kN]

A K30 puu raidesora, raidesepeli

100

B1 K43, K60,54 E1

puu raidesora 140

B2 K43, K60 kaikki raidesepeli 150

C1 54 E1 puu, betoni ennen vuotta1987 valmistetut

raidesepeli 170

C2 54 E1 betoni vuonna 1987 jamyöhemmin valmistetut

raidesepeli 185

D 60 E1 betoni raidesepeli 200

Kun nopeus on yli 200 km/h, D-rataluokan raja-arvot ovat seuraavat /15/: 201–250 km/h = 180 kN 251–300 km/h = 170 kN 301– km/h = 160 kN.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

12


RAMO 2002–08

Kuva 11.3:1 Pystysuorien kuormien jakaantuminen pölkyistä tukikerrokseen.

Dynaamisen kuorman oletetaan vaihtelevan hyväkuntoisella radalla staattisen kuormankertoimena välillä 1,5 × akselipaino (V < 60 km/h) ... 2 × akselipaino (V=250 km/h).Kullekin kalustotyypille soveltuvuus pyöräkuormien raja-arvoihin varmistetaan tyyppi-hyväksyntämenettelyn yhteydessä koeajoin. Tyyppihyväksyntämenettely on kuvattuLIMOn osassa 7 ”Liikkuvan kaluston hyväksyminen liikenteeseen” /4/.

11.3.2 Radan rakenteen kuormien jakaantuminen

Liikennekuorman jakautuminen ratapölkkyjen kautta tukikerrokseen otaksutaan kuvan11.3:1 mukaiseksi.

Radan kallistuksen avulla tasapainottamatta jäävästä keskipakoisvoimasta, tuulikuormastasekä junasta raiteeseen kohdistuvista sysäyksistä aiheutuvan radan poikittaissuuntaisenkuorman oletetaan olevan enintään nk. Prudhommen kaavan mukainen. Prudhommenkaavan mukaisesti radan poikittaissuuntaiset voimat ovat enintään:

[kN] (11.3:1)ΣY(2m)(10P0

3)

Y(2m) on suurin poikittaissuuntainen voima, joka kohdistuu raiteeseenkahden metrin matkallaα=1 vetokalustolle ja henkilövaunuilleα=0,85 tavaravaunuilleP0 on akselipaino [kN].

Laskelmissa mitoittavana akselipainona P0 käytetään taulukkojen 11.3:2 ja 11.3:3mukaisia suurimpia staattisia akselipainoja tai RAMOn osan 3 ”Radan rakenne” mukaistenkuormakaavioiden mitoittavia akselipainoja /12/.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

13


RAMO 2002–08

11.3.3 Raiteen mitoitus

11.3.3.1 Pystysuorat kuormat

Raiteen mitoituksessa merkittävin tekijä on kiskon jalkaan kohdistuvat jännitykset. Suurinsallittu arvo on 130 MPa, poikkeustapauksessa 160 MPa, kun kiskolaatu on 220 ja160 MPa, poikkeustapauksessa 180 MPa, kun kiskolaatu on 260, ”AM”, ”Imatra +” taikovuudeltaan suurempi. Jännitykset ovat sallittuja myös RAMOn osan 13 ”Radantarkastus” /12/ mukaisesti kuluneelle 3 luokan kiskolle. Kiskoille sallittu suurin kuormituson esitetty taulukoissa 11.3:2 ja 11.3:3.

Taulukko 11.3:2. Eri päällysrakenteille sallitut suurimmat staattiset akselipainot janopeudet 2-akselisille tavaravaunuille (250 kN akselipainolla neliakselinen vaunu).

Rata-kiskontunnus

Suurin sallittu Suurin sallittu Suurin sallittuakselipainoP [kN]

nopeus V[km/h]

akselipaino P [kN]

nopeus V[km/h]

akselipaino P [kN]

nopeus V[km/h]

K30* 225 20 200 40 160 50

K33* 225 20 200 40

K43,K43S

250*

250 10*

20225*

225 50*

80200*

200 60*

90

K60 250 30 225 50

54 E1 250 80 225 120 200 160

60 E1 250 100 225 140 200 200* soratukikerros

Taulukko 11.3:3. Eri päällysrakenteille sallitut suurimmat staattiset akselipainot janopeudet neliakselisille henkilövaunuille

Ratakiskontunnus

Suurin sallittuakselipaino [kN]

Suurin sallittunopeus V[km/h]

Suurin sallittuakselipaino[kN]

Suurin sallittunopeus V[km/h]

K30* 180 50 160 70

K33* 180 50

K43, K43S 200*

200 80*

100180*

180100*

110

K60 200 50

54 E1 200 160 180 200

60 E1 200 200 180 250* soratukikerros

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

14


RAMO 2002–08

Mitoituksessa on otettava huomioon myös kiskon ratapölkkyyn kohdistama kuormitus.Mäntyratapölkylle sallittu suurin kuormitus on ohjeellisesti esitetty taulukossa 11.3:4Betoniratapölkyille sallittu suurin kuormitus on esitetty taulukossa 11.3:5. Ratapölkyntukikerrokseen kohdistama kuormitus on tarkistettava.

Taulukko 11.3:4. Mäntypuuratapöl-kyille sallitut nopeudet ja akselipainotsepeliradoilla.

Nopeus K30* K43 54 E1 60 E1

160 – – 205 215

150 – – 205 215

140 – – 210 220

130 – – 215 225

120 – 205 215 225

110 – 210 220 230

100 – 215 225 235

90 100 220 225 240

80 120 225 230 250

70 160 230 240 260

60 180 235 250 265

50 200 235 250 265

40 200 240 255 265

30 210 245 260 265

20 225 250 265 265* sorarata

Taulukko 11.3:5. Betoniratapölkyillesallitut suurimmat nopeudet ja akseli-painot.

Suurinnopeu-s km/h

Suurin akselipaino (t)

B75 javanhe-mmat

B86 B88, BP89, B97, BP99

54 E1 54 E1 K43 54 E1 60 E1

250 — — — — 200

240 — — — — 205

230 — — — — 205

220 — — — — 210

210 — — — — 210

200 190 200 — 200 215

190 195 205 — 205 220

180 195 205 — 205 220

170 200 210 — 210 225

160 205 215 — 215 230

150 205 215 — 215 230

140 210 220 — 220 235

130 215 225 — 225 240

120 215 225 215 225 240

110 220 230 215 230 245

100 225 235 220 235 250

90 225 240 225 240 255

80 230 250 230 250 260

70 235 250 230 250 265

60 250 255 235 255 265

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

15


RAMO 2002–08

Edellä esitetyn perusteella määrääviä tekijöitä ovat liikkuvan kaluston nopeus, akselipainoja metripaino. Eri rataluokille sallitut nopeudet ja akselipainot on esitetty julkaisussa”Junaturvallisuussääntöön liittyvät tekniset määräykset ja ohjeet (Jtt)” /2/ ja RAMOnosassa 1 ”Yleiset perusteet” /12/.

Mitoituksessa ja käytössä on otettava huomioon junien pitkän aikavälin nopeus- jaakselipainotavoitteet.

Uusia raiteita rakennettaessa on otettava huomioon eräille komponenteille asetetutkäyttörajoitukset.

11.3.3.2 Pitkittäiskuormat

Pitkittäiskuormat raiteessa syntyvät lämpövoimista ja junan jarrutuksen tai kiihdytyksen jamäen nousun aiheuttamista voimista ja kulkuvastuksesta.

Raiteet on mitoitettava taulukon 11.3:6 mukaiselle kahden kiskon tuottamalle lämpövoi-malle.

Taulukko 11.3:6 Raiteessa vaikuttavat suurimmat lämpövoimat.

Kiskopituus Kiskoprofiili vetoa (talvi) [kN] puristusta (kesä) [kN]

Lk-raide K43 91 91

54 E1 114 114

Pk-raide K43 350 350

54 E1 437 437

60 E1 485 485

Jk-raide K43 1502 1133

54 E1 1872 1412

60 E1 2077 1567

Jarrutusvoima p on tasaisella radalla noin 25 % staattisesta painosta eli enintään noin20 kN/m. Radan mitoituksessa ei toistaiseksi oteta huomioon suuritehoisten ja raiteeseenlämpöä tuottavien, esimerkiksi pyörrevirtajarrujen käyttöä. Kulkuvastus on esitettyRAMOn osassa 2 ”Radan geometria” /12/.

11.3.4 Tukikerroksen mitoitus

Tukikerroksen mitat määräytyvät sallitun nopeuden, kiskonpituuden sekä tukikerros-materiaalin ja ratapölkkytyypin perusteella.

Tukikerroksen mitoitusperusteet on esitetty taulukossa 11.3:7 ja tukikerroksennormaalipoikkileikkaukset liitteessä 1.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

16


RAMO 2002–08

Tukikerroksen paksuus mitataan Kv-tasosta alaspäin. Kallistetussa raiteessa tukikerroksenpaksuus mitataan alemman kiskon kohdalta. Ratapölkkyjen päiden ulkopuolella mahdolli-sesti olevaa palletta lukuun ottamatta tukikerroksen pinta saa olla korkeintaanratapölkkyjen yläpinnan tasossa.

Vaihdealueella tukikerroksen paksuus on aina 550 mm lukuun ottamattaasetinpölkkyväliä, joka jätetään tankojen kohdalta sepelöimättä pölkyn alapinnan tasoonasti. Tukikerroksen yläpinnan tulee olla kielisovitusalueella noin 60 mm pölkkyjenyläpinnan alapuolella riittävän lumitilan varmistamiseksi. Tukikerros ei saa olla vaihteenpituudella vaihdepölkkyjen yläpinnan yläpuolella.

Jk-raiteessa käytetään ratapölkkyjen päiden ulkopuolella palletta (korotus), jonkakaltevuus raiteeseen päin on noin 1:5 ja jonka leveys on pölkyn yläpinnan tasossavähintään 400 mm, kun sallittu nopeus V < 160 km/h ja vähintään 500 mm kunV > 160 km/h. Palletta ei käytetä, jos suurin sallittu nopeus V < 120 km/h tai tukikerros onyhtenäinen raiteiden välissä tai jos tukikerros rajoittuu kiinteään tai jatkuvaan esteeseen.

Pk-raiteessa tukikerroksen tulee ulottua ratapölkkyjen yläpinnan tasossa vähintään400 mm ratapölkkyjen päiden ulkopuolelle. Pk- ja Lk-raiteessa vajaata sepelitukikerrostakäytettäessä tulee tukikerroksen ulottua vähintään 300 mm pölkyn pään ulkopuolelle. Rataon ominaisuuksiltaan tällöin sorarata. Lk-raiteessa sepelitukikerroksen tulee ulottua rata-pölkkyjen yläpinnan tasossa vähintään 300 mm ratapölkkyjen päiden ulkopuolelle.Raidesoratukikerrosta käytettäessä vastaavan mitan on oltava vähintään 600 mm.

Raiteen tukikerroksen materiaalina käytetään pääsääntöisesti raidesepeliä. Rataluokkiin B1ja A kuuluvilla radoilla ja sivuraiteilla tukikerroksen materiaalina voidaan kuitenkinkäyttää myös raidesoraa.

Vaihteiden kohdalla tukikerroksen materiaalina käytetään aina raidesepeliä. Raidesoraavoidaan käyttää ainoastaan täydentämään olemassa olevien vaihteidenraidesoratukikerrosta.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

17


RAMO 2002–08

Taulukko 11.3:7 Tukikerroksen mitoitusperusteet.

Raiteen ja tukikerroksentyyppi

Tukikerroksen paksuus

Tukikerroksen leveys pölkynpäiden ulkopuolella

Jk-raide jaraidesepeli

V<

160

km/h

linja 450 mm(puuratapölkyt)

400 mm(palle, ei kuitenkaan raiteidenvälissä tai kun raide rajoittuukiinteään esteeseen tai kun

V 120 km/h)550 mm

(betoniratapölkyt)

vaihde 550 mm 400 mm(ei palletta)

V >

160

km

/h

linja550 mm

(betoniratapölkyt)

500 mm(palle, ei kuitenkaan raiteidenvälissä tai kun raide rajoittuu

kiinteään esteeseen)


Pk-raide jaraidesepeli

linja350 mm1)

(puuratapölkyt)300 mm1)

(ei palletta)

450 mm(puuratapölkyt) 400 mm

(ei palletta)550 mm

(betoniratapölkyt)


Lk-raide jaraidesepeli

linja 350 mm1)

(puuratapölkyt) 300 mm(ei palletta)

450 mm(puuratapölkyt)

550 mm(betoniratapölkyt)


Lk-raide jaraidesora

linja 450 mm 600 mm(ei palletta)


1) Vajaa tukikerros. Päällysrakenne vastaa ominaisuuksiltaan soratukikerroksellista Lk-raidetta. Suurinsallittu nopeus on V < 110 km/h.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

18

RAMO 11

RAMO 2002–08

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

19

RAMO 11.4 Ratapölkyt

RAMO 2002–08

11.4 Ratapölkyt

Määräys: Suurnopeusjunaliikennettä varten olevilla radoilla on oltava vähintään1600 ratapölkkyä kiinnikkeineen ratakilometriä kohden /15/.

Määräys: Suurnopeusjunaliikennettä varten rakennettavilla tukikerroksisillaradoilla on käytettävä vähintään 220 kg massaisia ja 2,25 m pitkiä betoniratapölkky-jä lukuun ottamatta enintään 10 m pitkiä osuuksia, jotka sijaitsevat vähintään 50 mpäässä toisistaan. /15/

Rataverkolla on käytössä lähes yksinomaan betoni- ja mäntypuuratapölkkyjä. Teknisestion hyväksyttävissä myös kovapuuratapölkyt, joista tammesta, pyökistä, azobésta taivastaavasta materiaalista valmistetuista pölkyistä on usean vuoden kokemukset.

Liikenteen radalle asettamien vaatimuksien, kiskopainon, radan rakenteen, ratapölkkyjenominaisuuksien ja teknistaloudellisten näkökohtien perusteella määritetään eriratapölkkyjen käyttöalueet.

Sisätiloissa ratapölkkyjä ei yleensä käytetä.

Koivu-, kovapuu- ja teräspölkkyjen käyttö edellyttää erikoistarkastelua niiden käytönvähäisyyden vuoksi.

11.4.1 Ratapölkkyjen valinta

Ratapölkkyjen yleiset tehtävät ja vaatimukset ovat:— antaa kestävä alusta kiskon kiinnityksille ja kiskon jalalle— antaa mahdollisimman tasalaatuinen alusta kiskoille ja yhdessä kiskon kiinnityksen

kanssa antaa riittävän sivujäykkyyden sekä poikittais- että pituussuunnassa— suurentaa tukikerrosta kuormittavaa pinta-alaa — kestää mekaaniset rasitukset sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä— antaa edellytykset riittävälle sähköiselle eristykselle kiskojen sekä tukikerroksen ja

kiskon välillä.

11.4.1.1 Raiteen stabiliteetti

Betoniratapölkkyraiteen sivuttaisvastus on noin 50...80 % puuratapölkkyraidetta suurempi.

Betoniratapölkky on muotoiltu siten, että se vastustaa liikettä tehokkaasti tukikerroksessa,joten se pysyy paremmin paikoillaan. Lisäksi betoniratapölkyn metripaino on noin2,5-kertainen puuratapölkkyyn nähden. Betoniratapölkyt soveltuvat siten teknisestiparemmin kuin puuratapölkyt jatkuvaksi hitsatuille 54 E1 ja 60 E1 -raiteille.

11.4.1.2 Pölkyn vaihto

Puuratapölkkyjen ja B63 ... B 75 -betoniratapölkkyjen käyttöikätavoite on noin 30 vuotta.Vuoden 1982 jälkeen tehtyjen betoniratapölkkyjen käyttöikätavoite on 40 vuotta.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

20


RAMO 2002–08

Kuva 11.4:1 Kuormituksen jakautuminen ratapölkyllä.

Mitoituksessa ja käytössä on otettava huomioon junien pitkän aikavälin nopeus- jaakselipainotavoitteet.

Yksittäistä puuratapölkkyä ei voi yleensä vaihtaa betoniratapölkyksi eikä päinvastoin, sillätällöin raiteen tukeminen hankaloituu, koska pölkyt ovat eri korkuisia ja levyisiä.

Ratapölkkyjen tuenta ja liikenteen kuormitus kohdistuu molempiin päihin reilulle rata-pölkyn kolmasosapituudelle, kuva11.4:1.

11.4.1.3 Tukikerros

Puuratapölkkyä voidaan käyttää kaikkien tukikerrosmateriaalien yhteydessä. Betoni-ratapölkkyjä voidaan käyttää vain sepeliraiteilla. Puuratapölkkyjä on käytettävä senbetoniratapölkkyjä suuremman elastisuuden takia, jos sepelitukikerros on erityisen huono,raiteessa on epätasaisia painumia tai stabiliteettiongelmia.

Betoniratapölkkyraide vaatii tukikerroksen paksuudeksi 550 mm, puuratapölkkyraide450 mm. Tarvittavan tukikerrosmateriaalin tilavuuksien suhde raidemetriä kohden on noin1,3:1.

Tukikerroksettomilla terässilloilla on käytettävä puusiltapölkkyjä kohdan 11.4.4mukaisesti.

11.4.2 Puuratapölkyt

Puuratapölkkyjen hankinnassa noudatetaan RHK:n julkaisua ”Mäntypuisten ratapölkkyjentekniset toimitusehdot” /6/.

Soraraiteella on aina käytettävä puuratapölkkyjä. Sepeliraiteilla puuratapölkkyjä voidaankäyttää kaikkien kiskopituuksien kanssa.

K30-raiteissa on käytettävä puuratapölkkyjä. 60 E1 -raiteissa puuratapölkkyjä käytetäänvain erikoistarkoituksiin, esimerkiksi suojakiskorakenteen yhteydessä. Muiden kiskojenkanssa käytetään joko puu- tai betoniratapölkkyjä.

Käytöstä poistettu kyllästetty puuratapölkky on ongelmajätettä /14/. Käytöstä poistetutrataan kelpaamattomat kyllästetyt puuratapölkyt on hävitettävä ympäristöviranomaistenhyväksymässä polttolaitoksessa.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

21


RAMO 2002–08

B= 240 -5+15

c

b >200

a>160

B= 220 -5+15

c

b >160

a >160

Luokka 1 Luokka 2Kuva 11.4:2 Puuratapölkyn poikkileikkaus.

11.4.2.1 Puuratapölkkyjen mitat

Kaikki mitat koskevat puuratapölkkyjä niiden kosteuden ollessa alle 25 %. Puuratapölkynpituus on 2700 ± 20 mm. Niiden poikkileikkausmitat on esitetty kuvassa 11.4:2.

Puuratapölkyt jaetaan poikkileikkausmittojen mukaan luokkiin 1 ja 2. Mitta c saa ollakiskonkiinnitysalueella enintään 40 mm ja muualla enintään 60 mm.

Jatkuvakiskoraiteissa on käytettävä aina 1. luokan puuratapölkkyjä.

11.4.2.2 Käyttö

Puuratapölkyille sallitut suurimmat nopeudet ja akselipainot on esitetty taulukossa 11.3:4.

11.4.2.3 Poraus

Ratakiskojen kiinnitystä varten tarvittavien reikien porauksessa noudatetaan kuvan 11.4:3mukaisia mittoja. Radalla tehdyissä porauksissa toleranssi on ± 1 mm. Tällöin pölkytsoveltuvat Hey Back -kiskonkiinnitykselle 54 E1 -kiskolla. Muille kiinnityksille onkäytettävä soveltuvia mittoja.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

22


RAMO 2002–08

Kuva 11.4:3 Puuratapölkyn poraus.

Kuva 11.4:4 Raideleveyden levitystä ilmaiseva naula.

11.4.2.4 Raideleveyden levityksen merkitseminen

Pienisäteisiin kaarteisiin sijoitettavissa ratapölkyissä käytetään kuvan 11.4:4 mukaistaalumiinista valmistettua merkintänaulaa osoittamaan raideleveyden levitystämillimetreissä. Tieto raideleveyden levityksestä on tarpeellinen radan tarkastustuloksiaarvioitaessa ja raiteen tukemistöissä. Merkintänaula lyödään pölkyn keskelle yläpintaanporauksen yhteydessä. Raideleveyden levitys suoritetaan RAMOn osan 2 ”Radangeometria” mukaisesti /12/.

11.4.2.5 Varastoiminen

Pölkyt on pinottava painumattomalle ja tasaiselle alustalle. Pölkkyjen välissä on käytettävävälipuita siten, että pölkyissä mahdollisesti olevat kiskonkiinnitystarvikkeet eivät kosketatoisiin pölkkyihin.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

23


RAMO 2002–08

B= 240 -5+15

c

b >200

a>160

Kuva 11.4:5 Puuvaihdepölkyn poi-kkileikkaus.

Työmaalla tapahtuva lyhytaikainen varastointi ei vaadi erityistoimenpiteitä. Suurienmäärien ja pitkäaikaisen varastoinnin ollessa kyseessä, on otettava yhteyttä paikallisenkunnan ympäristöviranomaisiin.

11.4.2.6 Kovapuuratapölkyt

Tammesta, pyökistä ja azobésta tai muusta vastaavasta puusta valmistetut ratapölkyt ovatteknisesti hyväksyttäviä ja niitä on rataverkolla käytössä. Käyttöominaisuuksiltaan ne ovatlähellä betoniratapölkkyjä.

Ympäristönsuojelullisista syistä sademetsäpuita (azobé ja vastaavat) ei hankita uusina.

11.4.3 Puuvaihdepölkyt

Puuvaihdepölkkyjen hankinnassa noudatetaan RHK:n julkaisua ”Rautatievaihteidentekniset toimitusehdot” /13/.

11.4.3.1 Vaihdepölkkyjen mitat

Vaihdepölkkyjen pituudet ovat 3,00; 3,25; 3,50; 3,75; 4,00; 4,25; 4,50; 4,75; 5,00; 6,00 ja7,50 m. Pölkkyjen pituustoleranssit ovat ± 20 mm. Vaihdepölkkyjen poikkileikkauskuvaon esitetty kuvassa 11.4:5.

Kaikki mitat koskevat pölkkyjä kosteuden ollessa alle 25 % kuivapainosta laskettuna.Pölkkyjen päät eivät saa poiketa kohtisuorasta tasosta yli 20 mm. Muista mitoista onhuomattava seuraavaa:— Yläpinnan mitta a (160 mm) on kiskon kiinnitysalueella vähimmäismitta. — Mitta c on kiskon kiinnitysalueella enintään 40 mm ja muualla enintään 60 mm. — Päästä päähän ulottuvaa leikattua sivupintaa tulee olla yli 50 %. — Alapinnan mitta b (200 mm) on vähimmäismitta koko pölkyn pituudella.

11.4.3.2 Poraus

Teräsosien kiinnitystä varten tarvittavien reikien porauksessa noudatetaanvaihdealuslevyjen määräämiä mittoja kuvan 11.4:6 mukaisesti. Radalla porattaessakäytetään toleranssina ± 1 mm.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

24


RAMO 2002–08

Kuva 11.4:7 Puusiltapölkyn poikkileik-kaus.

Kuva 11.4:6 Puuvaihdepölkyn poraus.

11.4.3.3 Pituuden merkitseminen

Vaihdepölkyn pituus on merkitty pölkyn päähän yläpinnan puolelle maalilla cm:inä.


Puuvaihdepölkyt varastoidaan noudattaen puuratapölkkyjen varastointiohjetta (kohta11.4.2.5). Erityisesti on huolehdittava, etteivät pitkät vaihdepölkyt pääse haitallisestitaipumaan.

11.4.3.5 Kovapuuvaihdepölkyt

Rataverkolla on käytössä azobé-puisia niin sanottuja kovapuuvaihdepölkkyjä. Käyttö-ominaisuuksiltaan ne ovat lähellä betonivaihdepölkkyjä, mutta niitä ei hankita uusina.Mitoiltaan ne lähes vastaavat mäntyvaihdepölkkyjä; leveys on 260 mm.

11.4.4 Puiset siltapölkyt

Puisten siltapölkkyjen hankinnassa noudate-taan julkaisua ”Puisten rata-, silta- ja vaih-depölkkyjen tekniset toimitusehdot”. /7/

11.4.4.1 Siltapölkkyjen mitat

Siltapölkkyjen mitat on esitetty kuvassa11.4:7. Pölkkyjen pituus on 3,0 tai 5,7 m.Käytettävä pituus määräytyy sillan suunni-telmien mukaan.

11.4.4.2 Käyttö

Puisia siltapölkkyjä käytetään tukikerroksettomilla rautatiesilloilla, joissa kiskoja ei voidakiinnittää suoraan sillan kansirakenteisiin. Tällaisia siltoja ovat mm. terässillat.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

25


RAMO 2002–08

11.4.4.3 Poraus

Siltapölkkyjen porauksessa noudatetaan ratapölkkyjen ohjetta ottaen kuitenkin huomioonsiltatekniset erityispiirteet, kuten suojakiskot.

11.4.4.4 Varastointi

Puisten siltapölkkyjen varastoinnissa noudatetaan puuratapölkkyjen varastointiohjetta(kohta 11.4.2.5). Erityisesti on huolehdittava, etteivät pitkät siltapölkyt pääse haitallisestitaipumaan.

11.4.5 Betoniratapölkyt

Betoniratapölkkyjen hankinnassa noudatetaan RHK:n julkaisua ”Betoniratapölkkyjentekniset toimitusehdot” /1/.

Betoniratapölkkyjä käytetään sepeliraiteissa kaikkien kiskopituuksien kanssa. Lk- ja Pk-raiteilla on käytettävä BP89-, B97- tai BP99- betoniratapölkkyä ja kumivälilevyä.

Betoniratapölkkyraiteesta on poistettava ennen talvea kaikki normaalilla 610 mmpölkkyvälillä olevat sidekiskojatkokset.

Betoniratapölkkyjä käytettäessä pienin kaarresäde on 200 m.

11.4.5.1 Betoniratapölkyt ja niiden kiskonkiinnitykset

Betoniratapölkkyjen tyyppikuvat on esitetty liitteessä 2.

Kaikkia tässä mainittuja betoniratapölkkyjä voidaan kierrättää vastaavien vaurioituneidenpölkkyjen tilalle kaikilla raiteilla.

Kiskonkiinnitykset on esitetty tarkemmin kohdassa 11.6.

VR101-betoniratapölkky, Fist-kiinnitys, K43 tai 54 E1 -kisko. Näitä ratapölkkyjä ei enäähankita eikä niitä radasta poiston jälkeen saa kierrättää.

B63-betoniratapölkky, RN-, Fist- tai Pandrol e -kiinnitys. 54 E1 -kisko. Näitä ratapölk-kyjä ei enää hankita eikä niitä radasta poiston jälkeen saa kuin Pandrol e -kiinnitteisinäkierrättää raiteisiin, joissa suurin sallittu nopeus on V < 50 km/h. Suurin sallittu akseli-paino on tällöin enintään 250 kN.

BJ66-betoniratapölkky, RN- tai Pandrol e -kiinnitys, 54 E1 -kisko. Näitä ratapölkkyjä eienää hankita eikä niitä radasta poiston jälkeen saa kierrättää kuin Pandrol e -kiinnitteisinäraiteisiin, joissa suurin sallittu nopeus on V < 50 km/h. Suurin sallittu akselipaino ontällöin enintään 250 kN.

B75-, BV69- ja BV75-betoniratapölkky, Pandrol e -kiinnitys, K43- tai 54 E1 -kisko.Näitä ratapölkkyjä ei enää hankita.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

26


RAMO 2002–08

B82-betoniratapölkky, Vossloh Skl 1 -kiinnitys, K43-kisko. Näitä ratapölkkyjä ei enäähankita.

B86-betoniratapölkky, Pandrol e -kiinnitys, 54 E1 -kisko. Näitä ratapölkkyjä ei enäähankita.

B88-betoniratapölkky, Pandrol e -kiinnitys, K43-, K60-, 54 E1 tai 60 E1 -kisko. Näitäratapölkkyjä ei enää hankita.

BP89-betoniratapölkky, Pandrol e -kiinnitys, K43-, K60-, 54 E1 tai 60 E1 -kisko.

B97-betoniratapölkky, Vossloh Skl 14 -kiinnitys, K43-, 54 E1 tai 60 E1 -kisko.Tilapäisasennuksena ja sivuraiteilla myös K60- (60 E1 -kiskojen kulmakappaleilla) kiskot.

BP99-betoniratapölkky, Vossloh Skl 14 -kiinnitys, K43-, 54 E1 tai 60 E1 -kisko.Tilapäisasennuksena ja sivuraiteilla myös K60- (60 E1 -kiskojen kulmakappaleilla) kiskot.

11.4.5.2 Suojakiskopölkyt

Betoniratapölkyistä BP89, B97 ja BP99 on tehty suojakiskojen ja muiden ratalaitteidenkiinnitykseen tarkoitettuja pölkkyjä, joissa on raideruuviholkit taulukon 11.4:1 mukaisestisuojakiskojen kiinnittämistä varten valmiina.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

27


RAMO 2002–08

Kuva 11.4:8 Suojakiskoratapölkky.

Taulukko 11.4:1 Suojakiskoratapölkkyjen raideruuvien paikat ja korokepalanpituus.

Pölkky-tyyppi

Sisimpienreikien väli

a [mm]

Ulompienreikien väli

b [mm]

Suojakiskojen etäisyys

c [mm]

Korokepalan pituus L [mm]

BP 89 B97, BP 99

S1 196 – – 600 600

S2 272 – – 600 600

S3 348 – – 600 600

S4 88 168 256 600 600

S5 164 168 332 800 800

S6 240 168 408 800 800

S7 316 168 484 800 800

S8* 384 168 552 800 800

SX8* 392 168 560 800 800

SX9 468 168 636 1300 1270SX10 544 168 712 1300 1270

SX11 620 168 788 1300 1270

SX12 696 168 864 1300 1270

SX13 772 168 940 1300 1270

SX14 842 168 1010 1300 1270* Käytettäessä SX-sarjaa, ei S8-pölkkyä käytetä vaan käytössä on SX8.

11.4.5.3 Kaapelien läpivientipölkyt

Betoniratapölkyistä BP89, B97 ja BP99 on tehty kaapelien läpivientiin ja kiskon viereenvientiin tarkoitettuja pölkkyjä, joissa on sisähalkaisijaltaan 16 mm kaapeliputkitus liitteen2 mukaisesti. Pölkyt merkitään S- ja SX-kirjaimilla. Suojakiskopölkystä S8 (taulukko11.4:1) on tehty tukikerroksellisilla silloilla käytettäväksi tarkoitettu pölkky, jossa on myöskaapeliputkitus.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

28


RAMO 2002–08

11.4.5.4 Käyttö

60 E1 -pää- ja -sivuraiteissa käytetään betoniratapölkkyjä joitakin poikkeustapauksialukuun ottamatta. 54 E1 -raiteissa betoniratapölkkyjä pyritään käyttämään niin paljon kuintaloudellisesti on järkevää. K60- ja K43-raiteissa betoniratapölkkyjä voidaan käyttääsivuraiteissa tai tilapäisratkaisuna esimerkiksi ennen kiskonvaihtoa raskaampiin kiskoihin.

Pohjavesialueilla suositellaan käytettäväksi betoniratapölkkyjä.

Lyhyt- ja pitkäkiskoraiteissa on vältettävä muiden kuin BP89- , B97- tai BP99-pölkkyjenkäyttöä. Jatkokset on tehtävä Lk-raiteen mukaan kuten kohdassa 11.4.7 on esitetty.Jatkosalueen tukikerroksen laadusta on huolehdittava erityisesti betoniratapölkkyisessäLk- tai Pk-raiteessa.

11.4.5.5 Poraus

Betoniratapölkkyjen poraus on sallittu kiskonkiinnitysalueen ulkopuolelta siten, ettäjänneteräksiä ei vaurioiteta. Sallitut porausalueet on esitetty asianomaisissapölkkytyyppikohtaisissa piirustuksissa. Suurin sallittu porareiän halkaisija on 16 mm.Ylimääräiset porareiät aiheuttavat aina ratapölkyn halkeamisvaaran. Vaara on suurinkäytettäessä kiila-ankkurityyppisiä kiinnitysratkaisuja.

Kiinnitettäessä betoniratapölkkyihin laitteita on suositeltavaa käyttää aina jokosuojakiskoratapölkkyjä (kuva 11.4:8) tai puristusliitoksia ratapölkyn ympäri.


Ratapölkkypinojen perustukset on tehtävä siten, että haitallisia painumia ei pääsesyntymään.

Betoniratapölkyt on varastoitava siten, että pölkyt tuetaan kiskonkiinnitysalueeltaan. Eriratapölkkykerrosten väliin on asetettava niin korkeat välipuut, etteivät pölkyt kosketatoisiaan. Välipuiden on oltava riittävän pitkiä, etteivät pinot pääse kallistumaan.Ratapölkkypinoissa ei saa olla yli 20 ratapölkkyä päällekkäin.

11.4.6 Betonivaihdepölkyt

Betonivaihdepölkkyjen hankinnassa noudatetaan RHK:n julkaisua ”Rautatievaihteidentekniset toimitusehdot /13/.

11.4.6.1 Vaihdepölkkyjen mitat

BP 92 -betonivaihdepölkyt ovat normaalitapauksessa pituudeltaan vaihteen linjakuvionmukaisia. Poikkileikkaukseltaan pölkyt ovat kuvan 11.4:9 mukaisia.

Betonivaihdepölkkyjä voi tilata kaapelien läpivientiputkituksella varustettuina. Kaapelienpäät voidaan saada halutulle kohtaa pölkkyä.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

29


RAMO 2002–08

Kuva 11.4:9 B92-betonivaihdepölkky sallittuine porausalueineen.

11.4.6.2 Käyttö

Betonivaihdepölkkyjä käytetään RAMOn osan 4 ”Vaihteet” mukaisesti /12/.

11.4.6.3 Poraus

Betonivaihdepölkkyjen poraus on sallittu kiskonkiinnitysalueen ja jänneterästenulkopuolelta kuvan 11.4:9 mukaisesti.


Betonivaihdepölkyt on varastoitava tasaiselle alustalle siten, että ne ovat normaalissakäyttöasennossaan ja kannatus on noin 0,5 m pölkkyjen päistä.

11.4.7 Ratapölkkyjako

Ratapölkkyjakoon vaikuttaa raiteen liikenteen määrän ja laadun ohella kiskon pituus jatukikerroksen laatu. Joissakin tapauksissa otetaan lisäksi huomioon raiteen geometria.

Taulukossa 11.4:2 on esitetty ratapölkkyjako ja ratapölkkyjen lukumäärä raidekilometriäkohden eri kiskoprofiileilla ja -pituuksilla.

Jk-raidetta rakennettaessa on yksittäisen ratapölkkyvälin oltava 590...630 mm.Nimellismitta on 610 mm. Tarvittavissa ratapölkkyjen siirroissa on otettava huomioon,että kiskon raiteessa tehtävä jatkoshitsi tulee ratapölkkyjen välille siten, että jatkoshitsinkeskikohdan etäisyys aluslevyn tai välilevyn reunasta on > 100 mm RAMOn osan 12”Päällysrakennehitsaus” mukaisesti /12/).

Vaihteiden yhteydessä olevissa kaarteissa R < 400 m ja S-kaarteissa (R < 450 m) onnormaalisti käytettävä ratapölkkyjakoa: K30-raiteessa 1800 kpl/km ja K43-raiteessa1636 kpl/km. Yleensä vaihteiden vastakaarteet on tehtävä vähintään samallakiskoprofiililla kuin vaihde.

Muita kuin taulukossa 11.4:2 esitettyjä kiskopituuksia käytettäessä jatkosratapölkytsijoitetaan taulukon 11.4:2 mukaisesti ja jatkosratapölkkyjen välinen osuus jaetaan tasantaulukossa 11.4:2 esitetyn lukumäärän mukaisesti.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

30


RAMO 2002–08

Taulukko 11.4:2 Ratapölkkyjako eri kiskoprofiileilla ja -pituuksilla.

Kiskonpituus

[m]

Käyttö Ratapölkkyjenlukumäärä

Ratapölkkyjen sijoituskaavio[mm]

kpl/km kpl/kisko

K30, puuratapölkyt20 RHK:n erityisluvalla 1800 36 225 + 535 + 33 × 560 + 535 + 225

20 pääraiteet 1650 33 225 + 565 + 600 + 28 × 615 + 600 + 565 + 225

K43, puu- ja betoniratapölkyt, Lk-raide22 pääraiteet 1636 36 120 + 567,5 + 33 × 625 + 567,5 + 120

54 E1 ja 60 E1, puuratapölkytJk-raide pää- ja sivuraiteet 1640*) n × 610

50 pää- ja sivuraiteet 1640 82 200 + 507,5 + 79 × 615 + 507,5 + 200

49 pää- ja sivuraiteet 1633 80 200 + 507 + 77 × 618 + 507 + 200

49 vähäliikenteisetradat

1265 62 200 + 700 + 59 × 800 + 700 + 200



25 vähäliikenteisetradat

1280 32 200 + 700 + 29 × 800 + 700 +200

54 E1 ja 60 E1, betoniratapölkytJk-raide pää- ja sivuraiteet 1640*) n × 610

50 pää- ja sivuraiteet 1640 82 225 + 482,5 + 79 × 615 + 482,5 + 225


49 vähäliikenteisetradat, RHK:nerityisluvalla

1265 62 225 + 700 + 59 × 800 + 700 + 225



25 vähäliikenteisetradat, RHK:nerityisluvalla

1280 32 225 + 675 + 29 × 800 + 675 +225

K60, puu- tai betoniratapölkyt32 pää- ja sivuraiteet 1625 52 170 + 517,5 + 49×625 + 517,5 + 170

* Vaihteiden välisellä lyhyellä alueella ja portaalinosturilla tehdyillä raiteilla 1667 kpl/km, pölkkyväli600 mm.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

31


RAMO 2002–08

Kuva 11.4:10 Ratapölkkyjen vinouden mittaus.

11.4.8 Vaihdepölkkyjako

Vaihdepölkkyjako tehdään vaihteen linjakuvion mukaisesti. Tarkemmat määräykset onesitetty RAMOn osassa 4 ”Vaihteet” /12/.

11.4.9 Siltapölkkyjako

Siltapölkkyjako tehdään erikseen kullekin sillalle siltapiirustusten mukaisesti.

11.4.10 Ratapölkkyjen asento

Ratapölkkyjen on oltava kohtisuorassa raidetta vastaan. Rataa rakennettaessa onratapölkyn suurin sallittu vinous 30 mm kiskon kohdalta mitattuna kuvan 11.4:10mukaisesti.

Ratapölkkyjen lopulliset paikat merkitään ennen uusien pölkkyjen asennusta molempiinkiskojonoihin maalilla, mikäli käytettävällä työmenetelmällä ei voida varmistua, ettäratapölkyt tulevat kohtisuoraan ja oikeille etäisyyksille toisistaan.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

32

RAMO 11

RAMO 2002–08

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

33

RAMO 11.5 Ratakiskot

RAMO 2002–08

Kuva 11.5:1 Ratakisko 60 E1.

11.5 Ratakiskot

Määräys: Rakennettavilla raiteilla ratakiskot on asetettava 1:40 kallistukseen raiteenkeskilinjaa kohti, vaihteissa ja kääntöpöydillä kiskot voidaan asettaa myöspystysuoraan.

Määräys: Suurnopeusjunaliikennettä varten olevilla radoilla on käytettävästandardin EN 13674-1 mukaisia kiskoja, joiden massa on vähintään 53 kg/m.Vaihteissa näillä radoilla on käytettävä samoja kiskoja ja niihin liittyviä kieli- jatäyskiskoja. /15/

Raiteessa käytetään leveäjalkaista eli Vignole-kiskoprofiilia (kuva11.5:1) japoikkeustapauksissa esimerkiksi kuormauskentillä urakiskoprofiilia (kuva 11.8:12).

Eurooppalaisen standardointijärjestön CEN:nstandardoimia kiskoprofiileja merkitäänkiskon massan kokonaisina kilogrammoinametriä kohden ilmoittavalla luvulla,kirjaimella ”E” ja asianomaisen standardinmäärittävällä versioluvulla, esim 60 E1.Muita kuin CEN:n standardoimiakiskoprofiileita merkitään K-kirjaimella janumerolla, joka ilmoittaa kiskon massan [kg]m e t r i ä k o h d e n p y ö r i s t e t t y n äkokonaisluvuksi, esim. K43.

Pääraiteessa käytetään K30-, K43-, 54 E1 ja60 E1 -kiskoja. Näiden profiilimitat onesitetty kunkin profiilin piirustuksessa.

Ratakiskojen hankinnassa noudatetaan RHK:n julkaisua ”Ratakiskojen teknisettoimitusehdot” /11/.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

34


RAMO 2002–08

11.5.1 Ratakiskojen päämitat

Ratakiskojen tunnukset ja päämitat on esitetty taulukossa 11.5:1.

Taulukko 11.5:1 Ratakiskojen päämitat.

Ratakiskontunnus

korkeus[mm]

hamaranleveys[mm]

jalanleveys[mm]

varrenpaksuus[mm]

massa[kg/m]

poikki-pinta-ala[mm2]

hitaus-momentti[104 mm4]

taivutusvastus[103 mm3]

K30 120 56 100 11,5 30,00 3817 734 121

K33 128 60 110 12 33,48 4275 968 147

K43,K43S

140 70 125 14 43,57 5564 1469 207

54 E1 159 70 140 16 54,43 6934 2346 279

K60 165 78 150 16 59,74 7610 2784 328

60 E1 172 72 150 16,5 60,34 7686 3055 335

K60-kisko on profiililtaan ja ominaisuuksiltaan erilainen kuin 60 E1 -kisko. K43S-kiskovastaa ominaisuuksiltaan K43-kiskoa. Ainoastaan sen hamaran muotoa on muutettu samanmuotoiseksi 54 E1 -kiskon kanssa.

K30-, K33- ja K60-kiskoja saa kierrättää rikkoutuneiden vastaavien kiskojen tilalle. K43-,K43S-, 54 E1 ja 60 E1 -kiskoja saadaan kierrättää rajoituksetta. Uusina kiskoina hankitaanvain 54 E1 ja 60 E1 -kiskoja.

11.5.2 Eri kiskoille sallitut nopeudet ja akselipainot

Eri kiskojen suurimmat sallitut nopeudet ja akselipainot on esitetty taulukoissa 11.3:2 ja11:3.3.

11.5.3 Kiskomerkinnät

Kiskon varteen on valssattu > 0,8 mm paksuin ja 20...30 mm korkuisin kohomerkinnöinseuraavat tunnukset:— Valmistavan tehtaan tunnus.— Valmistusvuosiluvun kaksi viimeistä numeroa.— Valmistuskuukausi roomalaisin numeroin (ei kaikissa vuoden 1996 jälkeen

hankituissa kiskoissa).— Kiskon profiili (ei välttämättä ennen vuotta 1966 valssatuissa kiskoissa).— Valmistusmenetelmää osoittava tunnus RAMOn osan 12 ”Päällysrakennehitsaus”

mukaisesti (ei kaikissa vuoden 1996 jälkeen hankituissa kiskoissa,valmistusmenetelmä on happipuhallus; eikä ennen 1966 valssatuissa,valmistusmenetelmä yleensä Bessemer tai Thomas) /12/.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

35


RAMO 2002–08

Kuva 11.5.2 Kiskon kulkureunaa osoittava maalimerkki.

— Teräksen laatua osoittava tunnus RAMOn osan 12 ”Päällysrakennehitsaus” mukaisesti(ei välttämättä ennen vuotta 1966 valssatuissa kiskoissa, joissa yleensä 220-laatu) /12/.

— Nuoli, joka osoittaa valanteen yläpään suunnan (ei kaikissa jatkuvavalumenetelmällävalssatuissa kiskoissa).

Kiskon varteen on kuumana leimattu 10...20 mm korkuisin merkinnöin noin 1,5 metäisyydelle toisesta päästä sulatusnumero. Sulatusnumero on kiskon takuuaikanasiirrettävä kaikkiin osiin kiskoja katkaistaessa.

Kaarrekiskoja koskevat merkinnät on esitetty kohdassa 11.5.5.

Hitsauslaitoksessa osakiskoista jatkoshitsaamalla hitsatussa kiskossa on kulkureunaaosoittava maalimerkintä kuvan 11.5.2 mukaisesti.

11.5.4 Kiskopituudet

Käyte t t ävä t k i skopi tuudet ova ttyyppikohtaisia. Taulukossa 11.5:2 onesitetty käytössä olevat normaalipituudeteri kiskoprofiileille lämpötilassa + 16 ...+ 18 °C. Näitä voidaan tarpeen mukaanhitsata pidemmiksi RAMOn osan 19”Jatkuvakiskoraiteet ja -vaihteet”rajoituksin /12/.

11.5.5 Kaarrekiskot

Kaarrekiskoja käytetään Lk- ja Pk-raiteissatasaamaan kaarteen ulko- ja sisäpuolisenkiskojonon pituuseroa. Normaalimittaisiakiskoja käytetään ulkokiskojonolla janormaalia lyhempiä kaarrekiskojasisemmällä kiskojonolla.

Taulukko 11.5:2 Ratakiskojen nor-maalipituudet.

Ratakiskon pituus [m]

K30 K43 54 E1 K60 60 E1

12 16 25 16 30

14 18 30 32 50

16 20 491) ~ 1002)

18 22 50

20 24

24 441) vain kierrätyskiskot2) valmistajasta riippuen

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

36


RAMO 2002–08

Kaarrekiskot on asetettava tasaisesti koko kaarteen pituudelle siten, että vierekkäistenkiskojen siirtymä (jatkosrakojen kohdakkuus) on < 50 mm.

11.5.5.1 Eri ratakiskopituuksia vastaavat kaarrekiskopituudet

Eri ratakiskopituuksia vastaavat kaarrekiskopituudet on esitetty taulukossa 11.5:3.Merkintä Rmin on pienin kaarresäde, jolloin kyseistä kaarrekiskoa voidaan käyttää.Taulukossa 11.5:3 mainittujen kaarrekiskojen lisäksi voidaan käyttää erikoiskaarrekiskoja,joiden pituus määritellään tarpeen mukaan.

Taulukko 11.5:3 Kaarrekiskojen normaalipituudet.

Ratakiskonpituus[m]

Kaarrekiskonpituus[m]

Pituus-ero[mm]

Rmin [m] Ratakiskonpituus[m]

Kaarrekiskonpituus[m]

Pituus-ero[mm]

Rmin [m]

16 15,870 130 197 30 29,960 40 1100

18 17,860 140 205 29,920 80 570

20 19,840 160 200 29,840 160 285

22 21,910 90 391 44 43,820 180 390

21,820 180 196 43,640 360 196

24 23,800 200 192 50 49,960 40 2000

25 24,960 40 1000 49,920 80 1000

24,920 80 500 49,840 160 500

24,840 160 250

11.5.5.2 Kaarrekiskojen merkinnät (ehdolla)

Kaarrekiskoihin merkitään kiskon pituus ja kaarresäde valkoisella maalimerkinnällä (esim.29 920 – R = 400) kiskon varteen 1000–1500 mm päähän kiskon päästä. Merkintä tehdääntaivutussuunnassa kiskon ulkopuolelle.

11.5.5.3 Kiskojen taivutus

Kaarteessa, jonka säde R < 450 m, on K43-, 54 E1 ja 60 E1 -kiskot taivutettava kaarteenvaatimalla tavalla mekaanisesti tai lämmittämällä. Taivutus voidaan tehdä myöspelkästään kiskon päiden alueelle, jolloin on varmistuttava siitä, että kiskon jatkonkohdalle ei synny haitallista kulmaa vaan kaari jatkuu tasaisena. Taivutuksen suuruuslasketaan kaavan 11.5:1 mukaan

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

37


RAMO 2002–08

p l 2

8R

n 1600LaR

Rmin1600La

k Ll

(11.5:1)

missä p = taivutuksen nuolikorkeus kiskon keskikohdalla tai taivutusetäisyyden puolivälissä [m]l = kiskon pituus [m]R = kaarteen säde [m]

11.5.5.4 Urakiskojen taivutus

Urakiskot on yleensä taivutettava lämmittämällä koko kiskon pituudelta. Kaarteen sisä-kiskon pituus ja välitankojen rei’itys määräytyy kaarresäteen mukaan. Kaarrekiskojenpituutta laskiessa voidaan käyttää 15 tai 16 m normaalin kiskon pituutta.

Kaarteen kiskojen lukumäärä ja pituudet lasketaan kaavojen 11.5:2 ... 11.5:4 mukaan.

(11.5:2)

(11.5:3)

(11.5:4)

missän = kaarrekiskojen lukumääräL = kaarteen teoreettinen pituus (mahdollisen siirtymäkaaren keskeltä siirtymäkaaren

keskelle) [m]a = normaalipituisen kaarrekiskon ja vastaavan kaarrekiskon pituusero [mm]R = kaarteen säde [m]l = ratakiskon normaalipituus [m]k = kaarteeseen tarvittavien normaalipituisten ratakiskojen lukumäärä

Kaarrekiskojen lukumäärä n pyöristetään lähimpään kokonaislukuun.

Kaavan (11.5:3) tai taulukon 11.5:3 avulla tarkistetaan, että R > Rmin.

11.5.6 Kiskojen käyttö

Jos rataan asennettaessa kiskoissa on hitsejä, niihin on merkittävä kulkureuna maalillakuvan 11.5:2 mukaisesti.

Kiskon kallistuksena käytetään betonipölkkyraiteissa sekä Hey-Back-, aluslevyllisissäPandrol e-clip ja Skl 12 -kiinnitteisissä puupölkkyraiteissa 1:40. Muissa raiteissa kiskonkallistus on 1:20.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

38


RAMO 2002–08

Yleensä on käytettävä samaa profiilia ja teräslaatua olevia kiskoja. Erikoislaatua oleviakiskoja käytetään RHK:n antamien erikoisohjeiden mukaisesti. Kiskojen teräslaadut jasallitut työlämpötilat on esitetty RAMOn osassa 12 ”Päällysrakennehitsaus” /12/. Jos onennakoitavissa, tai on havaittu kiskojen poikkeuksellisen nopeaa kulumista esimerkiksikaarregeometrian vuoksi, on perusteltua käyttää hienoperlitisöityjä 350HT-laadun kiskoja.Kiskon kulumista voidaan joissakin tapauksissa pienentää kohdan 11.6.7 mukaisillakallistusvälilevyillä tai kohdan 11.8.1 mukaisella kiskon voitelulaitteella.

Kiskojen luokitus on esitetty RAMOn osassa 13 ”Radan tarkastus” sekä RHK:njulkaisussa ”Kierrätyskiskojen tekniset toimitusehdot” /3/. Kiskojen päiden suoruus jakunto on oltava RAMOn osan 12 ”Päällysrakennehitsaus” mukainen /12/.

11.5.6.1 Jk-raiteessa käytettävät kiskot

Kiskotettaessa pääraiteita on käytettävä uusia tai luokan 1 mukaisia käytettyjä 60 E1 tai54 E1 -kiskoja. Mikäli ratapihalla suurin sallittu nopeus V < 80 km/h, saadaan sillä käyttäämyös luokan 2 mukaisia 60 E1 tai 54 E1 -kiskoja. Mikäli suurin paikallinenliikennöintinopeus V > 160 km/h, saadaan asennukseen käyttää vain uusia 60 E1 tai 54 E1-kiskoja.

Kiskot tulee vaihtaa koko kaarteen pituudelle kerrallaan. Mikäli suurin paikallinen liiken-nöintinopeus V > 140 km/h, on sivukulumisen takia tapahtuva kiskojen kääntö taikiskojonon vaihto kielletty.

Sidereiät viistetään 1 mm 45° kaltevuuteen. Rataan asennetussa ratakiskossa sidereiän onoltava yli 100 mm päässä kiskon päästä tai hitsistä.

Jk-raiteeseen saa yhdistää vain joustokielisiä tai joustokiskokielisiä vaihteita. Vaihdesaadaan jatkoshitsata vasta, kun tarvittavat kohdan 11.7.4 mukaiset eristysjatkokset onasennettu.

Sivuraiteissa kiskojen on oltava vähintään luokan 2 mukaisia 60 E1, 54 E1 tai K43-ratakiskoja.

11.5.6.2 Lk- ja Pk-raiteissa käytettävät kiskot

Kiskojen on oltava vähintään RAMOn osan 19 ”Jatkuvakiskoraiteet ja -vaihteet”mukaisia lyhimpiä sallittuja kiskopituuksia paikallisen suurimman sallitunliikennöintinopeuden mukaan /12/.

Kiskojen on oltava vähintään luokan 2 mukaisia 54 E1 tai K43-kiskoja. Uusien K30-raiteiden rakentaminen on kielletty. Luokan 2 mukaisia kiskoja voidaan asentaa vain,mikäli paikallinen liikennöimisnopeus on V < 110 km/h.

Sivuraiteisiin voidaan asentaa myös luokan 3 mukaisia 54 E1 tai K43-kiskoja. Tällöinsuurin sallittu nopeus on V < 50 km/h /3/.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

39


RAMO 2002–08

Kuva 11.5:3 Kiskojen nosto- ja laskupisteiden sijainti.

11.5.6.3 Kiskojen kierrätys

Kiskojen kierrätyksen pääperiaatteena on, että kiskoja kierrätetään pääraiteiltaheikommille raiteille ja siten vahvistetaan koko rataverkon päällysrakenteen tasoa.

Ehdot kiskojen kierrätykselle on julkaistu RHK:n julkaisussa ”Kierrätyskiskojen teknisettoimitusehdot” /3/.

Yleensä kiskot kunnostetaan kunnostuslaitoksessa ennen niiden uudelleen asennusta.Kiskoja voidaan myös siirtää suoraan ilman laitoksessa tehtyä kunnostusta rataosuuksille,joilla suurin sallittu nopeus on V < 110 km/h. /3/

11.5.7 Kiskojen käsittely

11.5.7.1 Kiskojen nostaminen

Kiskoja nostettaessa tai laskettaessa niiden on oltava pystyasennossa. Nostoapuvälineeteivät saa vahingoittaa kiskoa. Kiskojen käsittelyssä on pysyvien muodonmuutostenvälttämiseksi noudatettava taulukon 11.5:4 maksimitaipumien arvoja.

Taulukko 11.5:4 Kiskojen suurimmat sallitut taipumat.

Kiskoprofiili Suurin taipumapystysuunnassa [mm/m]

Suurin taipumasivusuunnassa [mm/m]

60 E1 22 130

54 E1 26 140

K43 25 130

Kiskojen nostopisteiden minimilukumäärä (nmin), näitä vastaavat edullisimmatsijoituspaikat a, b ja c kuvan 11.5:3 mukaisesti sekä etäisyyksien raja-arvot (suluissa) onesitetty eri kiskopituuksille (l) taulukoissa 11.5:5–11.5:7. Taulukoissa mainitsemattomillekiskoille käytetään lähinnä sopivia raskaamman kiskon nostopisteitä.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

40


RAMO 2002–08

Kuva 11.5:4 Nostopuomissa 3 nostopis-tettä.

Kuva 11.5:5 Raide-elementtien nosto-ja laskupisteet.

Taulukko 11.5:5 60 E1 -kiskojen nosto- ja laskupisteet.

l [m] nmin [kpl] a [m] b [m] c [m]30 2 6,75 (6,5...7,5) 16,5 (15.....17) = b

60 4 5,25 (5......6) 16,5 (16.....16,5) = b

108 7 6,0 (4,5...7,5) 16,0 (15,5...16,5) = b

120 8 4,0 (2......6) 16,0 (15.....16,5) = b

150 10 3,0 (1......7,5) 16,0 (15.....16,5) = b

> 150 < 7,5 < 16,5

Taulukko 11.5:6 54 E1 -kiskojen nosto- ja laskupisteet.

l [m] nmin [kpl] a [m] b [m] c [m]25 2 6,25 (5,25...8,5) 12,5 ( 8...14,5) = b

30 2 6,5 (6,25...7,5) 17,0 (15.....17,5) = b

50 3 8,0 (7,5...8,5) 17,0 (16,5...17,5) = 2b1)

100 6 7,5 (7...8,5) 17,0 (16,5...17) = 2b1)

120 8 7,5 (5...8,0) 15,0 (14,8...15,7) = b

150 9 7,0 (7...8,5) 17,0 (16,5...17) = 2b1)

>150 < 8,50 < 17,01) nostopuomissa 3 nostopistettä kuvan 11.5:4 mukaan.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

41


RAMO 2002–08

Taulukko 11.5:7 K43-kiskojen nosto- ja laskupisteet.

l [m] nmin [kpl] a [m] b [m] c [m]16 2 4 (2,75...7,5) 8 (1...10,5) = b

18 2 4,5 (3,5...7,5) 9 (3...11) = b

20 2 5,0 (4...7,5) 10 (5...12) = b

22 2 5,5 (4,75...7,5) 11 (7...12,5) = b

24 2 6,0 (5,25...7,5) 12 (9...13,5) = b

44 3 7,0 (6,5...7,5) 15 (14,5...15,5) = 2b1)

1) nostopuomissa 3 nostopistettä kuvan 11.5:4 mukaan.

11.5.7.2 Puuratapölkkyraide-elementtien nostaminen

Puuratapölkkyraide-elementtien nostopisteiden minimilukumäärät kiskoa kohden (nmin),näitä vastaavat edullisimmat sijoituspaikat a ja b sekä etäisyyksien raja-arvot (suluissa)kuvan 11.5:5 mukaisesti on esitetty eri raide-elementtipituuksille (l) taulukossa 11.5:8.

Nostoapuvälineet eivät saa vahingoittaa raide-elementtejä.

Taulukko 11.5:8 Puuratapölkkyraide-elementtien nosto- ja laskupisteet/kisko.

l [m] nmin [kpl] a [m] b [m]25 2 6,25 (3 ...9,5) 12,5 (6 ...16)

30 2 7,0 (5,5...7,5) 16,0 (15 ...19)

50 3 7,25 (5 ...9,5) 17,75 (15,5...20)

100 5 9 (8,5...9,5) 20,5 (20 ...21)

>100 < 9,5 < 20

11.5.7.3 Betoniratapölkkyraide-elementti

Betoniratapölkkyraide-elementtien nostopisteiden minimilukumäärät kiskoa kohden (nmin),näitä vastaavat edullisimmat sijoituspaikat a ja b sekä etäisyyksien raja-arvot (suluissa)kuvan 11.5:5 mukaisesti on esitetty eri raide-elementtipituuksille (l) taulukoissa 11.5:9 ja11.5:10. Nostoapuvälineet eivät saa vahingoittaa raide-elementtejä.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

42


RAMO 2002–08

Taulukko 11.5:9 54 E1 -betoniratapölkkyraide-elementtien nosto- jalaskupisteet/kisko.

l [m] nmin [kpl] a [m] b [m]25 2 6,25 (6 ...6,5) 12,5 (12 ...13)

30 3 5 (4,5...5,5) 10 ( 9,5...10,5)

50 4 6 (5,5...6,5) 12,5/13 (12 ...13)

100 8 6 (2,5...6,5) 12/12,5/13 (12 ...13,5)

>100 < 6,5 < 13

Taulukko 11.5:10 60 E1 -betoniratapölkkyraide-elementtien nosto- jalaskupisteet/kisko.

l [m] nmin [kpl] a [m] b [m]30 3 5 (4,5...5,5 ) 10 (9,5...10,5)

60 6 5,5 (5 .....6 ) 9,8 (9,6...10 )

120 10 7 (6 .....7,25) 11,8 (11,7...12 )

>120 < 7,0 12,5

11.5.7.4 Kiskojen siirto maassa

Raiteeseen asennettavien, maassa olevien kiskojen siirtelyyn tai kaatuneen kiskon pystyynnostoon on käytettävä sellaisia soveltuvia tartuntavälineitä, että kiskoon ei synny pinta-vaurioita (naarmuja, koloja) eikä pysyviä muodonmuutoksia (taipumia). Suositeltavin tapakäsitellä kiskoja on nostaa niitä RAMOn kohdan 11.5.7 mukaisesti.

Mikäli kiskoja joudutaan siirtämään pituussuuntaansa vetämällä, niin tartunta, mieluitenpuristava, on oltava siten, että kisko pysyy pystyasennossa koko siirron ajan. Kiskoavoidaan siirtää vetämällä kohtuullisen matkan, kuitenkin niin, että kisko ei saa vedonaikana metallista kosketusta.

Kiskojen asennus sivusuunnassa paikoilleen on sallittu vain tarkoitukseen soveltuvillakiskonsiirtolaitteilla.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

43


RAMO 2002–08

11.5.8 Käytettyjen ratakiskojen luokittelu

Kiskojen käytettävyyttä arvioitaessa onotettava huomioon niiden kuluneisuusRAMOn osan 13 ”Radan tarkastus”mukaan /12/, korroosio sekä pinta- jasisäiset viat.

Käytettyjen ratakiskojen luokittelukriteeriton es i tet ty RHK:n julkaisussa”Kierrätyskiskojen tekniset toimitusehdot”/3/. Uudelleen käytettävien kiskojen onoltava vähintään RAMOn osan 19”Jatkuvakiskoraiteet ja -vaihteet” /12/ jak i e r r ä t y s k i s k o j e n t e k n i s i s s ätoimitusehdoissa /3/ es i te t tyjenvähimmäiskiskopituuksien mukaisia. Lisäksi on otettava huomioon kiskojen ylikulkeneiden bruttotonnien määrä pääraiteiden kiskoilla perusparannusta suunniteltaessa.Vaihtorajat ovat ohjeellisesti taulukon 11.5:11 mukaiset.

11.5.9 Liityntäkiskot

Eri kiskopainojen välissä on käytettävä asianomaisen piirustuksen mukaista liityntäkiskoa,joka on valmistettu RAMO 19 ”Jatkuvakiskoraiteet ja -vaihteet” mukaistenvähimmäiskiskopituuksien mukaisista osakiskopituuksista /12/. Liityntäkiskot onehdottomasti sijoitettava kummallekin kiskojonolle samalle kohdalle. Luetteloliityntäkiskopiirustuksista on esitetty liitteessä 3.

60 E1 ja 54 E1 -kiskojen välinen liityntä voidaan tehdä myös tarkoitukseen suunnitellullatermiittihitsillä.

Liityntäkiskojen valmistuksessa on huomioitava liityntähitsien suoruustoleranssit;kulkupinta –0,0/+0,6mm, kulkureuna +0,0/–0,3mm, epäsuoruuksien loivennus 1:500(2 mm/m). Liityntäkiskojen kulkureuna on merkittävä maalilla kuvan 11.5.2 mukaisesti.

Lisäksi kiskonvaihtotyömaiden käyttöön on hyväksytty liitteessä 3 esitettyjenasianomaisten piirustusten mukaisesti valmistettavat jalan alapinnan tasoltaan vakiot(korkeusviiva vakio) tilapäiset liityntäkiskot 60 E1/54 E1/K43, jota käytettäessä suurinpaikallinen nopeus on V < 80km/h. Kulkupinnan loivuus tässä liityntäkiskossa on 1:200(5 mm/m). Samoin kiskojen 60 E1 /54 E1 välille on vastaava korkeusviivaltaan vakioliityntäkisko, jota käytettäessä suurin paikallinen nopeus on V < 100 km/h. Kulkupinnanloivuus tässä liityntäkiskossa on 1:300 (3,33 mm/m). 11.5.10 Kiskoankkurit

Kiskoankkureiden ensisijaisena tehtävänä on vähentää kiskojen vaellusta, joka syntyyliikenteen aiheuttamana. Niitä käytetään myös kiskonkiinnitysten apuna vähentämäänkiskojen lämpötilamuutoksesta aiheutuvaa kiskojen pituuden muutosta Jk- ja Pk-raiteissa.Käytössä olevat Fair V, Fair T ja Mathée-kiskoankkurit on esitetty kuvissa 11.5:6 – 11.5:8.Uusina hankitaan vain Mathée-kiskoankkureita.

Taulukko 11.5:11 Kiskojen ohjeellisetvaihtorajat.

Kiskoprofiili Mbrt

K30 30

K43 150

54 E1 300

K60 200

60 E1 450

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

44


RAMO 2002–08

Kuva 11.5:7 Fair T -ankkuri.Kuva 11.5:6 Fair V -ankkuri.

Kuva 11.5:8 Mathée-ankkuri.

Tarkemmat ohjeet kiskoankkureiden käytöstä on esitetty RHK:n julkaisussa ”Mathée-ankkureiden käyttö- ja asennusohje”. Julkaisussa on myös esitetty luettelo eri kisko- jaratapölkkytyypeillä tarvittavista Mathée-kiskoankkurimalleista./5/

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

45

RAMO 11.6 Kiskonkiinnitykset

RAMO 2002–08

11.6 Kiskonkiinnitykset

Määräys: Rakennettavilla Jk-raiteilla on käytettävä kiskon kiinnityksiä, joidenläpivetovastus on vähintään 9 kN kiskon tukipistettä kohden lukuun ottamattasilloilla ja vastaavissa rakenteissa käytettäviä ns. liukuvia kiskon kiinnityksiä./15/

Määräys: Suurnopeusjunaliikennettä varten olevilla tukikerroksisilla raiteilla eivälilevyn dynaaminen jousivakio saa olla enempää kuin 600 MN/m./15/

Määräys: Kiinnitysten tulee olla siten eristettyjä, että kiskojen välissä on vähintään5 kΩ resistanssi / pölkky /15/.

Kiskon kiinnityksen tehtävänä on kiinnittää kisko ratapölkkyyn. Aluslevyn tehtävänä onantaa kiskolle oikea kallistus ja jakaa ratapölkkyyn kohdistuvat voimat riittävän suurellepinta-alalle. Välilevyn tehtävänä on lisätä kiinnityksen läpivetovastusta ja joustavuuttasekä jakaa aluslevylle kohdistuvat voimat koko kiskon lepopinnalle.

Kiinnitysten avulla kiskoon tulevat voimat siirretään pölkyille ja siitä edelleentukikerrokseen.

Kiskon kiinnityksen vääntövastus jäykistää lisäksi raidetta. Jk-raiteen kiinnitykseltävaaditaan suurta läpiveto- ja vääntövastusta. Läpivetovastuksen tulee olla niin suuri, ettäse pystyy suurimmalla kiskossa esiintyvällä vetovoimalla (60 E1: –1040 kN) rajoittamaankiskon murtuma-aukon suuruuden 40 mm (kiskon liike 2 × 20 mm) mittaiseksi.

Jk-raiteen vaatimat arvot on esitetty RAMOn osassa 19 ”Jatkuvakiskoraiteet ja -vaihteet”/12/.

Betoniratapölkyissä ei erillisiä aluslevyjä ole, vaan pölkky itsessään on valmistettu siten,että kiskolle tulee oikea kallistus ja voimat jakautuvat pölkkyyn riittävän tasaisesti.

Kiskonkiinnitykset koestetaan standardin EN 13146 mukaan.

11.6.1 Kiinnitykset puuratapölkkyyn

Puuratapölkkyjen yhteydessä käytettävät kiinnitykset ovat joko erillisiä tai yhdistettyjä.

Erillisiä kiinnityksiä ovat jousi- ja ruuvikiinnitys, K-kiinnitys ja kiilakiinnitys. Näissäaluslevy kiinnitetään raideruuvin avulla ratapölkkyyn ja kisko kiinnitetään aluslevyynerillisten kiinnitysosien avulla. Ratapölkkyjen poraus on esitetty kuvassa 11.4:3.

Yhdistettyjä kiinnityksiä ovat ratanaula-, jousinaula-, suora raideruuvi- ja JT-kiinnitys.Kiinnitysosat ovat aluslevy ja ratakiskonaulat, jousinaulat tai JT-ruuvi-jousi-yhdistelmät,jotka kiinnittävät kiskon aluslevyyn ja samalla aluslevyn pölkkyyn.

Kiinnitykset puuratapölkkyihin on esitelty seuraavilla sivuilla.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

46


RAMO 2002–08

11.6.1.1 Kiinnityksen valinta

60 E1 -kiskon yhteydessä normaaleja mäntypuuratapölkkyjä voidaan käyttääerikoiskohteissa kohdan 11.6.2.2 mukaisin Skl 12 tai kohdan 11.6.3.4 mukaisinaluslevyllisin Pandrol e-clip -kiinnityksin.

54 E1 -kiskon yhteydessä käytetään raiteessa Hey Back-kiinnitystä.

K43-kiskon yhteydessä voidaan käyttää raskaimmin kuormitetuilla raiteilla Hey Back-kiinnitystä AJR43-aluslevyin tai AJR54-aluslevyin erillistä sovituspalaa käyttäen. K43-raiteilla voidaan käyttää myös JT- tai suoraa raideruuvikiinnitystä.

K60- ja K30-raiteilla voidaan käyttää JT- tai suoraa raideruuvikiinnitystä.

Uudet raiteet on tehtävä käyttäen muita tässä esitettyjä kiskonkiinnityksiä kuin rata- taijousinaulakiinnityksiä.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

47


RAMO 2002–08

Kuva 11.6:1 Jousi- ja ruuvikiinnitys (Hey-Back).

11.6.1.2 Jousi- ja ruuvikiinnitys (Hey Back -kiinnitys)

Hey Back -kiinnitystä käytetään 54 E1 ja K43-kiskojen yhteydessä myös Jk-raiteella.

Hey Back -kiinnitteisiin ratapölkkyihin kiinnitetään aluslevyt kyllästämisen yhteydessä taimuussa työpajassa. Kiskon ja aluslevyn välissä käytetään välilevyä lisäämään niidenvälistä kitkaa. Kisko kiinnitetään aluslevyyn kiinnitysjousien avulla kuvan 11.6:1osoittamalla tavalla. Jousia on olemassa erilaisia ja ne antavat eri suuruisenläpivetovastuksen (Kuvassa tyyppi J9). Hankittavat jouset ovat tyyppiä J9 ja J7.

Routivilla raideosuuksilla voidaan käyttää kolmea Rb 160-M raidemutteriruuvia ja yhtäR150-raideruuvia tai vaihtoehtoisesti neljää Rb 160-M -raidemutteriruuvia.Raidemutteriruuvin yläosa (kierre) suojataan vaseliinilla.

Tukikerroksettomilla silloilla voidaan liukuvana kiinnityksenä käyttää J7-jousta ilmanvälilevyä kohdan 11.6.5.1 mukaisesti.

Kiskon kallistuksen siirtymäalueilla on käytettävä AJR43–30 (1:30), AJR43–60 (1:60) taiAJR54–80 (1:80) siirtymäaluslevyjä erillisen suunnitelman mukaan.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

48


RAMO 2002–08

Kuva 11.6:2 K-kiinnitys

11.6.1.3 K-kiinnitys

Uusia K-kiinnityksiä ei hankita, vaan ne korvataan kohdan 11.6.2.2 mukaisella Skl 12-kiinnityksellä. K-kiinnitystä käytetään raiteessa vain erikoistapauksissa, esimerkiksikiinnityksessä betoniin. Kiinnitystä käytetään myös vanhoissa K43- ja 54 E1 -vaihteissa.K-kiinnityksessä kisko on pystysuorassa.

Kisko kiinnitetään aluslevyyn puristuslaattojen ja erikoiskantaruuvien avulla kuvassa11.6:2 esitetyllä tavalla. Raideruuvien ja erikoiskantaruuvien kanssa käytetäänkaksinkertaisia jousirenkaita. Ruuvien kireys on oikea, kun jousirenkaiden välissä on1 mm rako. Kiskon ja aluslevyn välissä käytetään välilevyä.

K-kiinnitys sopii käytettäväksi Lk-, Pk- ja Jk-raiteessa.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

49


RAMO 2002–08

Kuva 11.6:3 Ratanaulakiinnitys.

11.6.1.4 Ratanaulakiinnitys

Uusia ratanaulakiinnityksiä ei hankita. Ratanaulakiinnitystä käytetään K30-, K43- ja K60-kiskojen yhteydessä lyhytkiskoraiteilla. Kiinnitys tapahtuu kolmella ratakiskonaulallakuvan 11.6:3 mukaisesti.

Kunnostuksen yhteydessä pienemmät kuin 150 × 300 mm aluslevyt on vaihdettavasuurempikokoisiin.

Uusia ratanaulakiinnitteisiä raiteita ei saa rakentaa ja vanhoja tulee mahdollisuuksienmukaan vähentää esimerkiksi siirtymällä JT- tai suoraan raideruuvikiinnitykseen.

Ratanaulakiinnitteisillä sivuraiteilla ei sallita säännöllistä VAK-liikennettä. Kuljetettaessasivuraiteilla venäläisen standardin mukaisia tavaravaunuja tai vaunuja, joiden akselipainoon yli 225 kN, suurin sallittu nopeus on V < 20 km/h.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

50


RAMO 2002–08

Kuva 11.6:4 Suora jousinaulakiinnitys.

11.6.1.5 Jousinaulakiinnitys

Uusia jousinaulakiinnityksiä ei hankita ja poistettaessa radasta ne on hylättävä.

Jousinaulakiinnitystä käytetään K43- ja K60-kiskojen yhteydessä lyhytkiskoraiteilla.

Kiinnitys tapahtuu joko kolmella vinolla tai suoralla jousinaulalla kuvien 11.6:4 ja 11.6:5mukaisesti. Oikea tiukkuus saavutetaan, kun naulaa lyödään vielä 10 mm syvemmälle senjälkeen, kun naula koskettaa kiskon jalkaan.

Jousinaulakiinnitteisellä sivuraiteella ei sallita säännöllistä VAK-liikennettä.Kuljetettaessa venäläisen standardin mukaisia kuormattuja tavaravaunuja tai vaunuja,joiden akselipaino on yli 225 kN, suurin sallittu nopeus on sivuraiteilla V < 20 km/h.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

51


RAMO 2002–08

Kuva 11.6:5 Vino jousinaulakiinnitys.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

52


RAMO 2002–08

Kuva 11.6:6 JTR-kiinnitys.

11.6.1.6 JT-kiinnitys

JT-kiinnityksestä on olemassa kaksi eri versiota: JT-kiinnitys, jossa käytetään ohutta JT-ruuvia ( 17 mm) ja JTR-kiinnitys, jossa käytetään raideruuvia R 162 Kkp ( 24 mm).

JTR-kiinnitystä käytetään K30-, K43- ja K60-kiskojen yhteydessä lyhyt- ja pitkäkisko-raiteilla. Kiinnitystä voidaan käyttää myös raiteilla, joilla on säännöllistä VAK-liikennettä.

JTR-kiinnitteisellä sivuraiteella voidaan kuljettaa kuormattuja venäläisen standardinmukaisia tavaravaunuja nopeudella V < 35 km/h.

JTR-kiinnitys koostuu kuvan 11.6:6 mukaisista JTR-puristuslevystä, raideruuvistaR162 Kkp (ks. kohta 11.6.1.7) ja aluslevystä AN30, AN43 tai AN60 käytettävän kiskonmukaan. Aluslevyn ratanaulojen reiät täytyy suurentaa raideruuville R 162 Kkp sopiviksi( 27 mm) ennen kuin aluslevy soveltuu JTR-kiinnitykselle. Tällöin muodostuvataluslevyt AR30, AR43 tai AR60.JT-kiinnityksessä voidaan käyttää koneistamattomia AN-aluslevyjä, mutta samalla kiinni-tyksen ominaisuuksista menetetään osa.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

53


RAMO 2002–08

Puuratapölkky

1

2

1. Kisko K43 K60 K30

3. Aluslevy AR30, AR43 AR602. Raideruuvi R162 Kkp

3

Kuva 11.6:7 Suora raideruuvikiinnitys.

11.6.1.7 Suora raideruuvikiinnitys

Suoraa raideruuvikiinnitystä käytetään K30-, K43- ja K60-kiskojen yhteydessälyhytkiskoraiteilla. Ratanaulakiinnitteisiä raiteita voidaan vahvistaa varustamalla nekokonaan tai osittain suoralla raideruuvikiinnityksellä. Kiinnitystä voidaan käyttää myösraiteilla, joilla on säännöllistä VAK-liikennettä.

Suora raideruuvi -kiinnitteisellä sivuraiteella voidaan kuljettaa kuormattuja venäläisenstandardin mukaisia tavaravaunuja nopeudella V < 35 km/h.

Suora raideruuvikiinnitys koostuu kuvan 11.6:7 mukaisesti raideruuvista R162 Kkp jaaluslevystä AN30, AN43 tai AN60, joiden ratanaulojen reiät on koneistettu raideruuvilleR162 Kkp sopiviksi ja siten muutettu aluslevyiksi AR30, AR43 tai AR60.

Jatkosratapölkyillä on käytettävä matalakantaista ruuvia R 162 Kp.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

54


RAMO 2002–08

Kuva 11.6:8 Skl 12 -kiinnitys betonivaihdepölkkyyn.

11.6.2 Kiinnitykset vaihdepölkkyyn

11.6.2.1 K-kiinnitys

K-kiinnitys puuvaihdepölkkyyn on samanlainen kuin kohdan 11.6.1.2 mukainen kiinnityspuuratapölkkyyn.

11.6.2.2 Skl 12 -kiinnitys

Skl 12-kiinnitystä käytetään kaikissa uusissa vaihteissa. Kiskot kiinnitetään ripa-aluslevyyn Skl 12 -jousella kuvan 11.6:8 mukaisesti. Betonivaihdepölkkyyn Skl 12 -kiinnityksen ripa-aluslevy kiinnitetään pölkkyyn valettuihin holkkeihin. Pölkyn ja ripa-aluslevyn väliin asennetaan 4 mm paksu korkkikumivälilevy. Puuvaihdepölkkyyn Skl 12-kiinnityksen ripa-aluslevy kiinnitetään porareikään ilman korkkikumivälilevyä.

Skl 12 -kiinnitystä on olemassa kahta lajia, sekä 1:40 kallistetulle että pystysuorallekiskolle. Pystysuorien ja 1:40-kallistettujen kiskojen välissä on käytettävä 1:80-kallistettuja siirtymäaluslevyjä. Siirtymäaluslevyjen sijoitus on esitetty vaihteenlinjakuviossa.

11.6.2.3 Ratanaulakiinnitys

Ratanaulakiinnitys puuvaihdepölkkyyn on samanlainen kuin kohdan 11.6.1.4 mukainenkiinnitys puuratapölkkyyn. Poistettaessa ratanaulakiinnityksiä vaihteista kiinnitykset onhylättävä tai muutettava suora raideruuvi- tai JTR-kiinnitykseksi.

Vaihteissa, joissa on ratanaulakiinnitys, poikkeavan raiteen suurin sallittu nopeus onV < 20 km/h kuljetettaessa kuormattuja venäläisen standardin mukaisia tavaravaunuja taivaunuja, joiden akselipaino on yli 225 kN.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

55


RAMO 2002–08

11.6.2.4 Suora raideruuvikiinnitys

Suora raideruuvikiinnitys puuvaihdepölkkyyn on samanlainen kuin kohdan 11.6.1.7mukainen kiinnitys puuratapölkkyyn.

11.6.2.5 JTR-kiinnitys

JTR-kiinnitys puuvaihdepölkkyyn on samanlainen kuin kohdan 11.6.1.6 mukainenkiinnitys puuratapölkkyyn

11.6.3 Kiinnitykset betoniratapölkkyyn

Betoniratapölkkyjen yhteydessä käytetään Fist-, RN-, Pandrol e-clip, Vossloh Skl 1 jaSkl 14 -kiinnityksiä. Näistä Fist-, RN- ja Skl 1 -kiinnityksiä ei enää hankita uusia.

Betoniratapölkkyjen yhteydessä käytettävät kiinnitykset ovat yhdistettyjä kiinnityksiä.

11.6.3.1 Kiinnityksen valinta

Betoniratapölkkyjä käytettäessä kiinnitys määräytyy ratapölkkytyypin mukaan.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

56


RAMO 2002–08

1. Kisko2. Eristetty tappi3. Fist-jousi4. Välilevy

Kuva 11.6:9 Fist-kiinnitys betoniratapölkkyyn.

11.6.3.2 Fist

Uusia Fist-kiinnityksiä ei hankita. Kiinnitys muodostuu Fist-jousesta ja eristetystä tapista.Tappi sijaitsee betoniratapölkyn läpi kiskon suunnassa menevässä hylsyssä ja Fist-jousitukeutuu paikoilleen tapin avulla kuvan 11.6:9 mukaisesti.

Fist-kiinnitystä voidaan käyttää 54 E1 -kiskolla myös Jk-raiteella. Myös K43-raiteellaFist-kiinnitystä voidaan käyttää. Radasta poistettaessa Fist-kiinnitteiset ratapölkyt onhylättävä.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

57


RAMO 2002–08

Kuva 11.6:10 RN-kiinnitys betoniratapölkyllä.

11.6.3.3 RN

Uusia RN-kiinnityksiä ei hankita.

RN-kiinnitystä varten betoniratapölkkyyn on valettu ankkurilevyt ja RN-erikoisruuvit.Eristetyt RN-kiinnitysjouset kiinnittävät kiskon ratapölkkyyn ruuvi-mutteriyhdistelmälläkuvan 11.6:10 mukaisesti. RN-jousen kireys on oikea, kun se koskettaa kiskon jalkaanjousen kärjestä ja läheltä kiskon jalan reunaa.

RN-kiinnitystä käytetään 54 E1 -kiskolla myös Jk-raiteella. Radasta poistettaessa RN-kiinnitteiset ratapölkyt on hylättävä.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

58


RAMO 2002–08

Kuva 11.6:11 Pandrol e-clip-kiinnitys betoniratapölkyllä.

11.6.3.4 Pandrol e-clip

Pandrol-jousikiinnittimet valetaan betoniratapölkkyyn. E-clip-jouset väännetään kiinnijousikiinnittimiin kuvan 11.6:11 osoittamalla tavalla siten, että jousen jousikiinnittimessäoleva pää on jousikiinnittimen reunan tasossa. Jousen ja ratakiskon jalan välissä käytetäänsivueristintä.

Pandrol e-clip-kiinnityksestä on olemassa monta eri versiota eri kiskoprofiileille ja myöseri raideleveyksille. Mikäli jostain komponentista löytyy versio raideleveydelle 1524 mm,sitä on käytettävä, mikäli raideleveyden muutosnopeus ei ylitä arvoa 1 mm/m. Erikomponentit on lueteltu liitteessä 4.

Rataan asennettavien välilevyjen nimellispaksuuden tulee olla vähintään 7 mm.

Jousia on pyrittävä käyttämään siten, että ne kiinnitetään vain kerran. Esimerkiksijatkuvakiskoraidetta neutraloitaessa on syytä käyttää erillisiä asennus- ja neutralointijousiaja kiinnittää lopulliset jouset vasta neutraloinnin ja loppuhitsauksen jälkeen.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

59


RAMO 2002–08

Kuva 11.6:12 Pandrol e-clip -kiinnitys puuratapölkkyyn.

Pandrol e-clip -kiinnitystä käytetään betoniratapölkyillä 54 E1 ja 60 E1 -kiskojenyhteydessä myös Jk-raiteella. K43- ja K60-kiskojen yhteydessä kiinnitystä käytetään Lk-raiteilla.

Kierrätettäessä Pandrol e-clip -kiinnityksiä jouset ja kumivälilevyt on vaihdettava uusiin.

Pandrol e-clip -kiskonkiinnityksestä on käytössä myös aluslevyllinen versiopuuratapölkkyjä varten, ja sitä käytetään kovapuupölkkyjen yhteydessä kuvan 11.6:12mukaisesti.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

60


RAMO 2002–08

Kuva 11.6:13 Vossloh Skl 1 -kiinnitys betoniratapölkyllä.

11.6.3.5 Vossloh Skl 1

Uusia Skl 1 -kiinnityksiä ei hankita. Kiinnitystä varten betoniratapölkkyyn on valetturaideruuvin holkit. Skl 1 -kiinnitys esiasennetaan betoniratapölkkytehtaassa. Välilevyn jakiskon asennuksen jälkeen Skl 1 -jousi käännetään 180° ja raideruuvi kiristetään noin200–250 Nm:n vääntömomentilla. Kun asennus ja kiristys on tehty oikein, jousen keskiosakoskettaa kulmakappaleen (ohjauslevyn) reunaan kuvan 11.6:13 mukaisesti.

Skl 1 -kiinnitystä käytetään K43-kiskolla myös Jk-raiteella.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

61


RAMO 2002–08

Kuva 11.6:14 Vossloh Skl 14 -kiinnitys betoniratapölkyllä.

11.6.3.6 Vossloh Skl 14

Skl 14 -kiinnitystä varten betoniratapölkkyyn on valettu raideruuvin holkit. Skl 14 -kiinni-tys esiasennetaan betoniratapölkkytehtaassa. Esiasennukseen sisältyvät välilevy,kulmakappaleet, raideruuvit, aluslaatat ja Skl 14 -jouset. Kiskon asennuksen jälkeenraideruuvit löysätään, Skl 14 -jousi asetetaan lopulliselle paikalleen kiskon jalan päälle jaraideruuvit kiristetään noin 200–250 Nm:n vääntömomentilla. Kun asennus ja kiristys ontehty oikein, jousen keskiosa koskettaa kulmakappaleen (ohjauslevyn) reunaan kuvan11.6:14 mukaisesti.

Skl 14 -kiinnitystä käytetään 54 E1 ja 60 E1 -kiskoilla myös Jk-raiteella. K43-kiskoilla sitävoidaan käyttää pääraiteessa tilapäisasennuksena ja sivuraiteissa.

Vahvistettujen eristyssidekiskojen kohdalla on joissakin tapauksissa, kun normaali Skl 14-jousi ei mahdu, käytettävä Skl 1 K -jousta.

Kierrätettäessä Skl 14 -kiinnityksiä kumivälilevyt on vaihdettava uusiin.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

62


RAMO 2002–08

Kuva 11.6:15 Periaatekuva K-kiinnityksestä betonipilariin.

11.6.4 Kiinnitykset betoniin

Teräsbetonilaatan tai -pilarin yhteydessä käytetään K-kiinnitystä tai sen muunnelmaa,taikka Skl 12 -kiinnitystä. Betoniin valetaan kiinnityksiä varten raideruuviholkit. Edellämainittujen sijasta voidaan valmiisiin rakenteisiin asennusta tehtäessä käyttää betoniinporattua reikää ja siihen lyötyä kiila-ankkuriruuvia tai betoniin valettuaharjatankoankkuriruuvia.

11.6.4.1 Kiinnitykset teräsbetonilaattaan

Käytettäessä 60 E1 tai 54 E1 -kiskoa käytetään Skl 12 -kiinnitystä, joka on samanlainenkuin vaihteissa käytetty kuvan 11.6:8 mukainen kiinnitys. Muilla kiskoilla voidaan käyttääK-kiinnitystä.

Suurin sallittu nopeus on V < 120 km/h, kun kiskot on kiinnitetty suoraanteräsbetonilaattaan. Suoraan teräsbetonilaattaan kiinnitetty kiinnitys saattaa olla meluisa,joten erikoiskiinnitysratkaisujen käyttö on tutkittava tapauskohtaisesti.

Betonin ja aluslevyn väliin sijoitettavan korkkikumivälilevyn paksuus on 6 mm.

Ennen kiinnitysjärjestelmän asentamista on varmistuttava esimerkiksi tasoitettakäyttämällä, että pinta, johon aluslevyt kiinnitetään, on suora. Kiinnityksien välin onoltava normaali kiskopituuden mukaisen pölkkyjaon mukainen.

11.6.4.2 Kiinnitykset teräsbetonipilariin

Kiskon kiinnitys teräsbetonipilariin tehdään K-kiinnityksellä tai Skl 12 -kiinnityksellä.Kiinnitys on esitetty kuvassa 11.6:15. Kiskojen kiinnittäminen pilarien varaan onmahdollista vain purku- ja huoltopaikoilla. Rakenteet on aina mitoitettava erikseenkuormituksen ja käytettävän kiskon mukaan.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

63


RAMO 2002–08

Kuva 11.6:16 J7-kiinnitys tukikerroksettomalla sillalla.

11.6.5 Kiinnitykset silloilla

11.6.5.1 Tukikerroksettomat sillat

Sillan samaan liikuntasaumaan vaikuttavien kansien yhteispituuden ollessa alle 50 mkäytetään normaaleja puuratapölkkykiinnityksiä kohdan 11.6.1 mukaisesti.

Sillan samaan liikuntasaumaan vaikuttavien kansien yhteispituuden ollessa 50...100 m onkäytettävä kiinnitystä, jossa läpivetovastus on vähäinen tai sitä ei ole ollenkaan. Vaatimustulee täyttää myös Jk-raiteilla. Suurin sallittu läpivetovastuksen arvo on 3,5 kN/kiinnitys.

Sallittuja kiinnityksiä ovat jousi- ja ruuvikiinnitys J7-jousin ilman välilevyä (kuva 11.6:16)tai Skl U12 -kiinnitys ilman välilevyä. Jousi- ja ruuvikiinnitystä J7-jousin käytetään K43-ja 54 E1 -kiskoilla. Skl U12 -kiinnitystä käytetään 60 E1 -kiskoilla.

Skl U12 on kuvan 11.6:9 mukaisen Skl 12 -kiinnityksen versio, jossa kiinnitysjousenSkl U12 (punainen) ja ripa-aluslevyn väliin asennetaan 5,5 mm paksu rajoitinlevy Udi 5,joka yhdessä Skl U12 -jousen kanssa rajoittaa läpivetovastuksen noin 3,5 kN:iinkiinnitystä kohden.

11.6.5.2 Tukikerrokselliset sillat

Tukikerroksisilla silloilla käytetään kiskon kiinnityksiä RAMOn osan 8 ”Sillat” mukaisesti/12/.

11.6.6 Kiinnitykset teräkseen

Erikoistapauksissa, kuten esim. terässillan yhteydessä, käytetään muutettua K-kiinnitystä,joka kiinnitetään teräskanteen esim. hitsaamalla. Pääraiteille muutettua K-kiinnitystä eisuositella, koska se on meluisa. Tapauskohtaisesti on valittava teknistaloudellisesti paraskiinnitys.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

64


RAMO 2002–08

Kuva 11.6:17 K-kiinnitys teräksisessä vaunuvaa’assa tai kääntöpöydässä.

Kuva 11.6:18 Kallistusvälilevy beto-niratapölkyille B63 ja B75.

11.6.6.1 Kiinnitykset vaunuvaakaan

Esimerkki kiinnityksestä teräksiseen vaunuvaakaan on esitetty kuvassa 11.6:17 käyttäenK-kiinnitystä. Myös Skl 12 -kiinnityksen käyttäminen on mahdollista. Raiteen toisenkiskojonon kiinnitykset on eristettävä.

Kiinnitys betoniseen vaunuvaakaan on samanlainen kuin kiinnitys betoniin yleensä.

11.6.6.2 Kiinnitykset kääntöpöytään

Kääntöpöytään kiinnitykset voidaan tehdä kuvan 11.6:17 osoittamalla tavalla mukaillullaK-kiinnityksellä. Kiinnityksessä kiskot ovat pystysuorassa.

11.6.7 Kallistusvälilevy

Kaarteissa, joissa todetaan voimakastaulkokiskon kulumista, voidaan käyttääkallistettua lisävälilevyä pölkyn ja kiskonvälissä. Välilevyllä molempia kiskojakallistetaan ulkokaarteen suuntaan, jolloinulkokiskon kallistus muuttuu pystysuoraksija sisäkiskon 1:20 -kallistukseen.

Välilevyjä voidaan käyttää B63- ja B75-betoniratapölkyillä ja Hey Back -kiinnitteisillä puuratapölkyillä.

Kuvan 11.6:18 mukaisia kallistusvälilevyjävoidaan käyttää kaarteissa, joiden kaarresäde R < 1500 m. Suurin sallittu nopeuskallistusvälilevyjä käytettäessä on V < 140 km/h.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

65

RAMO 11.7 Kiskon jatkossovitukset

RAMO 2002–08

1 Sidekisko, 2 Sideruuvi, 3 JousirengasKuva 11.7:1 54 E1 -jatkossovitus, puu-ratapölkky, Hey Back -kiinnitys

1 Sidekisko, 2 Sideruuvi, 3 Jousirengas Kuva 11.7:2 K43-jatkossovitus, puura-tapölkky, ratanaulakiinnitys

11.7 Kiskon jatkossovitukset

11.7.1 Sähköä johtavat jatkokset

Kiskon jatkossovituksen tehtävänä Pk-ja Lk-raiteilla on mahdollistaa lämpötilanmuutoksista aiheutuvat kiskon pituuden muutokset määrätyissä rajoissa. Jatkossovitusyhdistää kiskojen päät pitäen ne kohdakkain ja estäen kulmien muodostumisenkiskojonoon vaaka- ja pystytasossa.

Kiskon jatkoksia käytetään Lk- ja Pk-raiteilla. Suurin sallittu nopeus V < 120 km/h.

11.7.1.1 Jatkossovituksen rakenne

Kiskojen päät on liitetty toisiinsa sidekiskojen ja jousirenkailla tai aluslaatoillavarustettujen sideruuvien avulla kuvien 11.7:1...11.7:4 mukaisesti.

K60-, K43- ja K30-kiskoille on olemassa joukko erilaisia vanhoja jatkosrakenteita.Yleisimmät on esitetty kuvissa 11.7:2–11.7:4.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

66


RAMO 2002–08

1 Sidekisko, 2 Sideruuvi, 3 Jousirengas Kuva 11.7:3 K30-jatkossovitus, puura-tapölkky, ratanaulakiinnitys

1 Sidekisko, 2 Sideruuvi, 3 JousirengasKuva 11.7:4 K60-jatkossovitus, puura-tapölkky, ratanaulakiinnitys

Lk- ja Pk-raiteilla sidekiskojen kiskoa vasten tulevat pinnat, kiskojen sidekiskosijat jasideruuvien kierreosat on voideltava veteen liukenemattomalla vaseliinilla asennuksenyhteydessä.

54 E1 ja 60 E1 -jatkossovitustenlujuusluokkaa 10.9 olevien sideruuvienkiristysvääntömomentti on 900 Nm. K43-jatkossovituksen lujuusluokkaa 10.9o l e v i e n s i d e r u u v i e nkiristysvääntömomentti on 600 Nm. Muutsideruuvit on kiristetty oikein, kunjousirenkaiden välissä on 1 mm rako.Jousirenkaita on aina ehdottomastikäytettävä.

Vierekkäisten kiskojonojen jatkosrakojenon oltava samalla kohdalla. Kaarteessasuurin sallittu poikkeama on 50 mm(RAMO 11.5.5).

Jatkosratapölkkyjen välinen etäisyyskeskeltä keskelle eri kiskoilla on taulukon11.7:1 mukainen.

K30-kiskojen jatkosratapölkyt onjatkossovituksen kohdalla lovettavakaltevuuteen 1:20.

Taulukko 11.7:1 Jatkospölkkyjen väli-nen etäisyys pölkyn keskeltä keskelle.

Kiskoprofiili

Jatkospölkkyjenvälinenetäisyys[mm]

Huom.

54 E1 400 Lk- ja Pk-raide, puuratapölkyt

54 E1 450 Lk- ja Pk-raide,betoniratapölkyt

60 E1,54 E1

610 Jk-raide

K43 240

K60 340

K30 450

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

67


RAMO 2002–08

11.7.1.2 Jatkosraot

Jatkosrako aikaansaadaan kiskotettaessa sijoittamalla kiskojen päiden väliin rakolevy,jonka paksuuden määräävät liitteen 5 taulukoissa annetut ohjearvot. Kunnossapidossatarkistetaan jatkosraot mittauskiiloilla RAMOn osan 13 ”Radan tarkastus” mukaan /12/.

Raidealustan on kiskotettaessa oltava mahdollisimman tasainen. Jos raidealusta on epä-tasainen tai jos pengertä korotetaan huomattavasti kiskotuksen jälkeen, käytetäänkiskotettaessa jonkun verran ohjearvoja paksumpia rakolevyjä. Kun raide on nostettulopulliseen asemaansa, jatkosraot on korjattava ohjearvojen mukaisiksi.

Kiskon lämpötilamittaus

Kiskon lämpötila mitataan vähintään kahdella kiskon lämpömittarilla kiskon varren varjonpuoleiselta, puhtaalta ja sileältä pinnalta. Mittausajan tulee olla yli 10 minuuttia, mikälikiskon lämpömittarin käyttöohjeissa ei ole toisin mainittu. Lämpötilan ja/tai säänvaihdellessa työvuoron aikana on kiskon lämpötila mitattava noin tunnin välein. Äkillisetsään vaihtelut, esimerkiksi sadekuurot, voivat aiheuttaa nopean lämpötilan muutoksen,joten sääolosuhteita on seurattava jatkuvasti. Vastaavasti eroja voi olla auringonpaisteistenja varjoisien mittauspaikkojen välillä.

Kiskon lämpötila on mitattava samalla lailla sekä kiskotettaessa että jatkosrakojentarkistusmittauksissa.

Jatkosrakojen ohjearvot

Eri kiskoilla käytettävät jatkosrakojen ohjearvot ja rakolevyjen paksuudet on esitettyliitteessä 5.

Jatkosrakojen teoreettiset maksimiarvot ja kiskon päiden rei'itys

Jatkosraon nimellinen maksimiarvo sekätämän arvon ja rakenneosille sallittujentoleranssien summa (nimellinen +toleranssi) on esitetty taulukossa 11.7:2.

11.7.1.3 Kiskon päiden rei'itys

Kiskon päiden normaalin sidekiskorei'ityk-sen mitoitus ja purseen poisto on esitettykuvassa 11.7:5 ja taulukossa 11.7:3.Mitoitus koskee myös Lk- ja Pk-raiteeneristysjatkosten reikämitoitusta. Jk-raiteeneristysjatkosten mitoitus on tyyppikohtai-nen ja esitetty kohdassa RAMO 11.7.2.

Taulukko 11.7:2 Jatkosrakojen teo-reettiset maksimiarvot.

Kisko Jatkosraon maksimiarvo[mm]

Nimellinen Nimellinen + toleranssi

K30 18 23

K43 18 23

54 E1 21 26

60 E1 21 23

K60 18 24

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

68


RAMO 2002–08

Kuva 11.7:5 Kiskon päiden rei’itys

1 Sidekisko, 2 2 kpl johdinlenkkejäKuva 11.7:6 Kiskon jatkoksen johdin-lenkitys

Taulukko 11.7:3 Kiskon päiden rei'itys ja purseen poisto.

Kisko a [mm] b [mm] c [mm] d [mm]

K30 52 ± 0,5 51 ± 0,5 221 ± 0,5 30 ± 0,5

K43S,K43 60,5 ± 0,5 51 ± 0,5 226 ± 0,5 30 ± 0,5

54 E1 70 ± 0,5 65 ± 0,5 265 ± 0,5 34 ± 0,5

K60 72,6 56 ± 1 226 ± 1,0 35 ± 1

60 E1 76,25± 0,5 65 ± 0,5 230 ± 0,5 33 ± 0,5

P 371) 75 ± 0,5 90 ± 0,5 210 ± 0,5 30 ± 0,51) Urakiskon P 37 (ks. RAMO 11.8.4.2) päissä on kolme sidekiskoreikää. Kolmannen reiän keskipiste on 330 ± 0,5 mm etäisyydellä kiskon päästä.

11.7.1.4 Kiskojen välisen sähkönjohtavuuden varmistaminen

Raidevirtapiirin ja turvalaitejärjestelmien toimivuuden varmistamiseksi sähköä johtavatkiskonjatkokset on varustettava johdinlenkityksin. Lenkitykset tehdääntappijuotosmenetelmällä sidekiskosta kiskoon. Liitoskohta kiskossa on neutraaliakseli.Kiskon jatkoksen johdinlenkitys on esitetty kuvassa 11.7:6.

11.7.1.5 Tilapäisjatkokset

Radan rakentamisen ja kunnossapidonyhteydessä työn ollessa kesken tarvitaantilapäisjatkoksia. Jotta kiskon päät ja muutpäällysrakennekomponentit eivät vaurioi-tuisi ennen jatkoksen hitsaamista taiRAMOn kohdan 11.7.4 mukaisen jatkoksenvalmistamista, on tilapäisjatkoksenkuormitus rajoitettu 100 000 Brt:iinRAMOn osan 19 ”Jatkuvakiskoraiteet ja -vaihteet” mukaan /12/).

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

69


RAMO 2002–08

1 K43-, 54 E1, 60 E1 tai K60-ratakisko, 2 K43-, 54 E1, 60 E1 tai K60-sidekisko, 3 Puu-tai betoniratapölkky, normaali pölkkyväli, 4 sidekiskopuristin, jolloin V < 120 km/h(lukittava ROBEL-puristin) tai V < 100 km/h (ROBEL-puristin ilman lukitusmahdolli-suutta) tai V < 80 km/h sidekiskopuristin kuten kuvassa 11.7:8 tai V < 50 km/h ilmansidekiskopuristintaKuva 11.7:7 Tilapäisjatkos.

Tilapäisjatkokset ovat sidekiskojatkoksia, joissa ei ole neljää sideruuvia kiinnitettynä.Sideruuveja on oltava kiinnitettynä kuitenkin vähintään yksi molemmissa kiskonpäissä.Tämän lisäksi on suositeltavaa käyttää sidekiskopuristimia. Eri tilapäisjatkosperiaatteet onesitetty kuvissa 11.7:7–11.7:9. Jk-raiteilla myös neljällä sideruuvilla varustettu jatkos voiolla tilapäinen (tilapäinen sovituskisko, RAMO 19 ”Jatkuvakiskoraiteet ja -vaihteet” /12/),kuva 11.7:9. Tällöin ei jatkoksella kuitenkaan ole kuormitusrajoitusta, koska tilapäisensovituskiskon poistamisen yhteydessä on poistettava vähintään sidekiskoalueen verrankiskoa.

ROBEL-sidekiskopuristin soveltuu suoraan 54 E1, 60 E1 ja K60-kiskoille. Puristimenkynsiä lyhentämällä se soveltuu myös K43-kiskolle.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

70


RAMO 2002–08

1 Liityntäsidekisko 54 E1/60 E1, 2 Puu- tai betoniratapölkky, normaali pölkkyväli,3 Sidekiskopuristin, jolloin V < 80 km/h, tai V < 120 km/h, kun käytetään 2 kpl lukitta-via puristimia, V < 100 km/h, kun 2 kpl puristimia ilman lukitusmahdollisuutta,V < 50 km/h (ilman sidekiskopuristinta)Kuva 11.7:8 Tilapäinen liityntäjatkos 54 E1/60 E1.

1 54 E1 tai 60 E1 -ratakisko, 2 54 E1 tai 60 E1 -sidekisko, 3 Puu- tai betoniratapölkky,normaalipölkkyväliKuva 11.7:9 Tilapäisen sovituskiskon jatkos Jk-raiteella, V < 140km/h.

Kuvassa 11.7:8 on esitetty tilapäinen liityntäjatkos 54 E1 ja 60 E1 -kiskojen välillä.Tällöin on käytettävä vastaavaa liityntäsidekiskoa.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

71


RAMO 2002–08

Kuva 11.7:10 54 E1 ja 60 E1 -eristysjatkosten asennus pölkkyväliin.

11.7.2 Eristysjatkokset

Eristetyn kiskonjatkoksen tehtävänä on erottaa raidevirtapiirit toisistaan taijännitteettömästä raiteenosasta. Eristetyn jatkoksen on täytettävä asetetut vaatimuksetkiskonlämpötila-alueella –40 ... +55°C.

Eristysjatkoksen sähköiset ominaisuudet:— Eristysmateriaali ei saa olla hygroskooppinen eli vettä imevä.— Eristysmateriaalin on siedettävä auringonvaloa, liuoksia, happoja ja emäksiä, eikä se

saa sisältää sellaisia aineksia, jotka muodostavat veden kanssa elektrolyyttejä.— Eristyskyky aina vähintään 10 kΩ / 500 V DC.

11.7.2.1 Eristysjatkoksen sijoittaminen pölkkyväliin

Eristysjatkos on aina sijoitettava pölkkyväliin. 54 E1 ja 60 E1 -kiskoilla eristysjatkoksensijoittaminen pölkkyväliin on esitetty kuvassa 11.7.10. Lk- ja Pk-raiteilla, joissa on 54 E1-kiskot, on suositeltavaa tehdä jatkokset Jk-raidejatkoksin normaalista kiskonjatkoksestapoikkeavaan kohtaan. Muutoin Lk- ja Pk-raiteilla eristysjatkokset sijoitetaan normaaliinkiskojatkokseen.

Eristysjatkokset asennetaan vaihteen sisällä ja vaihdealueilla RAMOn osassa 19”Jatkuvakiskoraiteet ja -vaihteet” määriteltyihin paikkoihin.Eristyksen molemmin puolin on oltava vähintään kolme saman kaltevuuksista aluslevyä.

Valmiin eristysjatkoksen suoruustoleranssit ovat:— kulkupinta: –0,0 mm, +0,6 mm— kulkureuna: –0,3 mm, +0,0 mm

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

72


RAMO 2002–08

1 K30-, K43-, 54 E1 tai K60-ratakisko, 2 Eristyssidekisko, 3 Sideruuvi, 4 Mutteri,5 Aluslaatta, 6 Lukkolaatta, 7 PäätyeristinKuva 11.7:11 Puu-Permali-eristysjatkos.

1 K30-, K43- tai 54 E1 -kisko, 2 Eristyssidekisko, 3 Sideruuvi, 4 Mutteri, 5 Aluslaatta, 6 Lukkolaatta,7 PäätyeristinKuva 11.7:12 Åssa-eristysjatkos.

11.7.3 Lk- ja Pk-raide-eristysjatkostyypit

Lk- ja Pk- raiteilla käytettävissä eristysjatkoksissa rakenne on sellainen, että kiskonpitkittäinen liike on mahdollista ja kiskon lämpölaajeneminen jatkosrakoon mahdollistuu.Lk- ja Pk-eristysjatkoksissa kiskonpäissä on normaali sidekiskorei'itys (RAMO 11.7.1.3).

11.7.3.1 Puu-Permali-eristysjatkos

Puu-Permali-eristysjatkoksessa käytetään pyökkilaminaattia olevia sidekiskoja (kuva11.7:11). Puu-Permali-eristysjatkos on raiteesta poistettaessa hylättävä, eikä niitä enäähankita uusia.

11.7.3.2 Åssa-eristysjatkos

Åssa-eristysjatkoksessa käytetään muovilla päällystettyjä sidekiskoja (kuva 11.7:12).Åssa-eristysjatkos on raiteesta poistettaessa hylättävä, eikä niitä enää hankita uusia.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

73


RAMO 2002–08

1 K30-, K43- tai 54 E1 -kisko, 2 Eristyssidekisko, 3 Aluslaatta, 4 Mutterin aluslaatta M22/27, 5Sideruuvi 22 mm (K30), 22 mm (K43), 27 mm (54 E1), 6 LukkomutteriKuva 11.7:13 EXEL (Lk) -eristysjatkoksen rakenne.

11.7.3.3 EXEL (Lk) -eristysjatkos

EXEL (Lk) -eristysjatkos koostuu lujitemuovirakenteisista sidekiskoista. Päätyeristyksenvahvuus Lk-mallissa on 6 mm. EXEL (Lk) -eristysjatkoksen poikkileikkaus on esitettykuvassa 11.7:13.

11.7.4 Jatkuvakiskoeristysjatkokset

Jatkuvakiskoraiteilla tulee eristetyn kiskonjatkoksen estää lämpötilan vaihteluiden jaliikennekuorman aiheuttamat kiskonpäiden keskinäiset liikkeet sekä kiskon pituus- ettämyös pysty- ja sivusuunnassa eristyskyvyn kärsimättä, jolloin raide on katsottava myöseristysjatkoksen osalta jatkuvakiskoiseksi.

Jatkuvakiskoraiteille eristys voidaan asentaa sovituskiskoelementtinä, joka koostuu vähin-tään RAMOn osan 19 ”Jatkuvakiskoraiteet ja -vaihteet” /12/ mukaisistaosakiskopituuksista, tai se voidaan koota raideolosuhteissa.

Jk-raiteessa eristetty jatkos on tyypistä riippumatta aina valmistettava katkaisemalla kisko,jolloin kiskoprofiilille sallitut toleranssivaihtelut jatkoksessa voidaan välttää.

Eristetyn jatkoksen kiskonpäät on hienoperlitisöitävä, kun kiskot ovat 260-laatua tai kova-päällehitsattava, kun ne ovat 220-, 240- tai 260Mn-laatua. Eristyselementeissä voidaankäyttää koko pituudeltaan hienoperlitisöityjä kiskoja (350HT) tai 320Cr-teräslaadunkiskoja, jolloin erillistä lämpökäsittelyä tai päällehitsausta ei tarvita.

Eristysjatkoksen rei'itys on tehtävä nelireikäistä poraohjainta käyttäen.

11.7.4.1 EXEL (Jk) -eristysjatkos

EXEL (Jk) -eristysjatkoksen sidekiskot ovat lujitemuovirakenteiset. Sideruuveina onvaarnaruuvit. Erona EXEL (Lk) -eritysjatkokseen on sideruuvirakenne ja päätyeristyksenvahvuus. Koska Jk-raiteen lämpövoimat siirtyvät ruuvikuormina sidekiskoon, ruuvien

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

74


RAMO 2002–08

1 54 E1 tai 60 E1 -kisko, 2 Eristyssidekisko, 3 Pitkät aluslevyt, 5 Vaarnaruuvi: 34mm(54 E1), 36mm (60 E1), 6 LukitusmutteriKuva 11.7:14 EXEL (Jk) -eristysjatkosten rakenne.

sovitus kiskon reikiin on oltava tarkka. EXEL (Jk) -eristyksen rakenne on esitetty kuvassa11.7:14. Toleranssi kiskon reikien sijainnille on ±0,5 mm. Kiskon reikäkoot ovat: — 54 E1 EXEL (Jk) ... 34,0 mm— 60 E1 EXEL (Jk) ... 36,0 mm

Reiät porataan nelireikäporaohjaimella, minkä jälkeen katkaistaan kisko katkaisumerkinkohdalta laikkakatkaisukoneella käyttäen 4 mm:n vahvuista katkaisulaikkaa(=päätyeristyksen paksuus).

Asennuksen aikana eristykseen ei saa kohdistua puristus- tai vetojännityksiä. Siksi kiskoon tarvittaessa joko katkaistava vähintään eristyselementin osakiskon minimipituudenetäisyydeltä eristysjatkoksesta asennuksen ajaksi tai käytettävä jatkoksessa hydraulistavetolaitetta asennuksen ajan.

Eristysjatkoksen suoruus tarkastetaan ennen muttereiden kiristystä viivoittimella (1 m)sekä kulkupinnalta että kulkureunasta, jolloin suoruuden on oltava kohdassa RAMO11.7.2.1. esitetyn mukainen.

Mutterit kiristetään asteittain kuvan 11.7:15 mukaisessa järjestyksessä niin, että sideruuvitpysyvät keskeisesti kiskon varteen nähden. Tämä on välttämätöntä varsinkin 54 E1 EXEL-eristystä asennettaessa.

Sidekiskojen asettumista tiiviisti paikoilleen voidaan auttaa koputtamalla pitkiä aluslevyjä(osa 3 kuvassa 11.7:14) kevyesti vasaralla tai käyttämällä niin sanottua tärykiristintäloppukiristyksessä.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

75


RAMO 2002–08

Kuva 11.7:15 EXEL-eristysjatkoksen muttereiden kiristysjärjestys.

Kuva 11.7:16 Vahvistettu MT-eristysjatkos.

Lopullinen muttereiden kiristysmomentti on 800 Nm, joka on kiristettävä momenttiavaintakäyttäen.

Jatkos viimeistelyhiotaan noudattaen em. suoruustoleransseja ja virheiden vähimmäis-loivuutta 1:500 (2 mm/m).

11.7.4.2 MT-eristysjatkokset

MT-eristysjatkoksissa on eristävät sidekiskot. 54 E1 -kiskoilla on ollut käytössä kaksi erisidekiskoprofiilia: normaalieristyssidekisko ja vahvistettu eristyssidekisko. Uusia MT-eristysjatkoksia normaalisidekiskoin ei enää hankita. 60 E1 -kiskolla on käytetty aina vainvahvistettua sidekiskorakennetta. Sidekiskoissa on terässydän, jonka päälle on liimattueristysmateriaalikerrokset ja kiskon vartta vasten tulevat suojapellit. MT-eristysjatkoskootaan suorittamalla liimaus erityisellä kitkamassalla. MT-eristysjatkosten rakenne onesitetty kuvissa 11.7:16–11.7:18.

MT-eristysjatkoksen asennuspaikka pölkkyvälissä ja kiskon päiden käsittely määräytyykohdan 11.7.2 mukaisesti.Korv

attu 1

.6.20

21 Väy

lävira

ston o

hjeell

a 29/2

021 R

ATO osa 1

1 Rad

an pä

ällys

raken

ne

76


RAMO 2002–08

Kuva 11.7:17 54 E1 ja 60 E1 vahvistetun MT-eristysjatkoksen rakenne ja osat.

1 54 E1 -kisko, 2 Eristyssidekisko koottuna (2.1 Terässidekisko, 2.2 Eristysmateriaali,2.3 Suojapelti), 3 Sideruuvi, 4 Mutteri, 5 Aluslaatta, 6 Eristysholkki, 7 Kitkamassa, 8PäätyeristysKuva 11.7:18 54 E1 MT-eristysjatkoksen rakenne, normaalieristyssidekisko.

Kiskoon tulevat reiät porataan käyttäen nelireikäporaohjainta, ja kisko katkaistaanohjaimen katkaisumerkin kohdalta käyttäen 4 mm:n vahvuista katkaisulaikkaa.

MT-eristysjatkoksen vaatima reikäkoko kiskoon on 30.0 mm.

Kiskonpäistä poistetaan jäyste ympäriinsä ja hamaraosa sekä sideruuvinreiät viistetään1 mm/45.

Asennuksen aikana eristykseen ei saa kohdistua puristus- tai vetojännityksiä. Siksi kiskoon tarvittaessa joko katkaistava vähintään eristyselementin osakiskon minimipituudenetäisyydeltä eristysjatkoksesta asennuksen ajaksi, tai käytettävä jatkoksessa hydraulistavetolaitetta asennuksen ajan.

MT-liimaeristysjatkoksessa kitkamassa välittää pääasiallisesti raiteen pitkittäisetlämpövoimat. Sideruuvien kiristysmomentti on 1000 Nm.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

77


RAMO 2002–08

Kuva 11.7:19 PE-liimaeristysjatkos.

Eristysjatkoksen jälkikiristyksen jälkeen jatkoksen eristyskyky tarkastetaanvastusmittarilla.

Eristysjatkoksen suoruus tarkastetaan viivoittimella (1 m) sekä kulkupinnalta että kulku-reunasta ja viimeistelyhiotaan, jolloin suoruusvaatimus on kohdan RAMO 11.7.2.1mukainen.

11.7.4.3 PE-eristysjatkos

PE-eristysjatkoksessa liimamassa toimii eristävänä ja yhdistävänä osana kiskon ja sidekis-kon välillä. PE-eristysjatkos on raiteesta poistettaessa hylättävä, eikä niitä enää hankitauusia. Rakenne on esitetty kuvassa 11.7:19.

11.7.4.4 S-eristysjatkos

S-eristysjatkos on liimaeristysjatkos. S-jatkoksia on 54 E1 -kiskolla sekänormaalisidekiskolla että vahvistetulla sidekiskolla varustettuja malleja. Kaikissa 60 E1 -kiskojen S-eristysjatkoksissa on vahvistetut sidekiskot. S-jatkoksia ei voi liiman hitaastakuivumisesta johtuen koota raideolosuhteissa, vaan valmis eristyselementti asennetaansovituskiskon hitsauksena. Erona kuvassa 11.7:16 esitettyyn vahvistetun MT-eristysjatkoksen ja kuvassa 11.7:18 esitetyn normaalisidekiskolla varustetun MT-eristysjatkoksen rakenteeseen ovat sidekiskot ja liima. S-eristysjatkoksessa sidekisko onvaluteräsrakenteinen ja eristävä materiaali asennetaan kokoamisen yhteydessä sidekiskonja kiskon varren väliin. Liimana käytetään metalliliimaa.

11.7.4.5 IVG30-eristysjatkos

IVG30-eristysjatkos on sidekiskorakenteeltaan vastaava kuin S-eristysjatkos vahvistetuinsidekiskoin. Erona on kiskon pään leikkaaminen hamarasta 30 kulmaan kulkusuuntaannähden. Tällä rakenteella pyöräkerran aiheuttama isku jatkoksen kohdalla minimoituu.Lämpöjännitysten hallitsemiseksi kisko on kuitenkin leikattava jalkaosasta kohtisuoraan.Leikkaukset yhdistyvät kiskon neutraaliakselille poratussa reiässä. IVG30-eristysjatkoksen

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

78


RAMO 2002–08

Kuva 11.7:20 IVG30-eristysjatkoksen rakenne.

rakenne on esitetty kuvassa 11.7:20. IVG30-eristysjatkoksia käytetään 54 E1 ja 60 E1 -kiskoilla.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

79

RAMO 11.8 Erikoisrakenteet

RAMO 2002–08

11.8 Erikoisrakenteet

11.8.1 Kiskon voitelulaitteet

Kiskon voitelulaitteen tehtävänä on estää kaarteen ulkokiskon kulkureunan ja pyöränlaipan kulumista.

11.8.1.1 Sijoitus

Kiskojen voitelulaitteita voidaan käyttää kaarteissa, joissa havaitaan voimakastaulkokiskon kulumista ja joissa käytettävät nopeudet ovat suhteellisen pieniä.

Kiskon voitelulaite sijoitetaan siirtymäkaarteen alueelle joko kaarteen molempiin päihintai pääliikennesuunnan mukaan kaarteen alkuun.

11.8.1.2 Käyttö

Kiskon voitelulaitteen käytössä, huollossa ja asennuksessa on noudatettava laitteenvalmistajan antamia ohjeita.

Kiskonvoitelulaitteissa on pyrittävä käyttämään luonnossa biologisesti hajoavaavoiteluainetta.

11.8.2 Raidepuskimet

Raidepuskimet asennetaan raiteen päähän estämään liikkuvaa kalustoa vahingossatörmätessään menemästä raiteen pään yli.

Raidepuskimet jaetaan kiinteisiin, liukuviin ja hydraulisiin. Raiteilla, joilla onodotettavissa tai todetaan kiinteän raidepuskimen toistuvaa rikkoutumista, sekä raiteilla,joilla rikkoutumisesta voi seurata huomattavia vahinkoja, (henkilövahingot, VAK-kuljetukset) pyritään käyttämään liukuvia tai hydraulisia raidepuskimia.

Raidepuskimen taakse noin 30 metriin asti ei saa sijoittaa mitään laitteita, jotkarikkoutuessaan saattavat aiheuttaa häiriötä muulle liikenteelle. Tällaisia laitteita ovatesimerkiksi sähköratalaitteet ja turvalaitekaapit.

Turvaraiteessa oleva raidepuskin on pyrittävä sijoittamaan siten, että liikkuva kalustopuskimeen törmätessään ei ohjaudu pääraiteelle.

Varmuutta raidepuskimen rikkoutumista vastaan voidaan tietyissä tapauksissa lisätäsijoittamalla raidepuskin ja siihen liittyvä raideosuus niin, että lähestyvälle liikkuvallekalustolle muodostuu ylämäki.

Raiteen rikkoutumista ehkäisemään ja raidepuskimen pysäyttävää vaikutusta lisäämäänvoidaan raidepuskimen alla ja etupuolella oleva raide vahvistaa sekä kulkukiskojen sisä-että ulkopuolelle suojakiskojen tapaan kiinnitettävillä lisäkiskoilla. Kiskot asennetaan noin15–20 m matkalle.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

80


RAMO 2002–08

Kuva 11.8:1 Kiinteä K30-kulkukiskoinen raidepuskin.

11.8.2.1 Kiinteät raidepuskimet

Tavallinen kiinteä K30-kiskoinen raidepuskin on esitetty kuvassa 11.8:1. Sisätiloissavoidaan käyttää esimerkiksi seinäpalkkiin kiinnitettyjä kumipuskimia.

Kiinteää raidepuskinta voidaan käyttää paikoissa, joissa liikkuvan kaluston törmääminenraidepuskimeen on epätodennäköistä.

11.8.2.2 Liukuvat raidepuskimet

Liukuvat raidepuskimet liikkuvat törmäyksessä raidetta pitkin samalla jarruttaen ja saadenraidepuskimeen ajaneen liikkuvan kaluston vähitellen pysähtymään. Jarrutusaikaansaadaan raidepuskimen jarrutuselementtien ja ratakiskojen välisen kitkan avulla.Jarrutusvaikutusta voidaan lisätä asteittain raidepuskimen takana olevien erillistenlisäjarrulaitteiden avulla.

Liukuvia raidepuskimia käytetään paikoissa, joissa on vaara, että liikkuva kalusto törmääraidepuskimeen. Liukuvat raidepuskimet voidaan asentaa joko K43- tai 54 E1 -raiteelle.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

81


RAMO 2002–08

Kuva 11.8:2 Liukuva raskas raidepuskin.

2430 1000 400

A

A

A-A

Suojausvuosi

Kiristysvääntömomentti

Kuva 11.8:3 Kevyt liukuva raidepuskin.

Raskas raidepuskin on esitetty kuvassa 11.8:2 ja kevyt kuvassa 11.8:3. SA3-automaattikytkimillä varustettuja vaunuja varten voidaan käyttää kuvan 11.8:4 mukaistaraidepuskinta. Tällaisen puskimen paikallaan pysyminen on varmistettava puuratapölkyillätai sorakasalla.

Ruosteenestokäsittelyn vuosiluku merkitään raidepuskimiin. Liukuvan raidepuskimen jalisäjarrulaitteiden paikat merkitään kiskoon esimerkiksi maalilla.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

82


RAMO 2002–08Kuva 11.8:5 Hydraulinen puskin.

Kuva 11.8:4 SA3-kytkimellisten vaunujen kanssa käytettävä liukuva raidepuskin.

11.8.2.3 Hydrauliset raidepuskimet

Hydraulisella raidepuskimella (kuva 11.8:5) saadaan juna pysähtymään pienestänopeudesta pehmeästi itse puskimen liikkumatta paikaltaan. Pysäyttäminen tapahtuukahden hydraulisen sylinterin avulla. Puskin alkaa liikkua, kun törmäysenergia ylittääarvon, joka 120 t junalla vastaa törmäysnopeutta 6 km/h.

Törmäyksen jälkeen on hydraulisylinterit vedettävä takaisin ulkoasentoonsa.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

83


RAMO 2002–08

Hydraulista raidepuskinta voidaan käyttää paikoissa, missä liukuva raidepuskin käyttääliikaa raiteen hyötypituutta. Raidepuskin asennetaan 54 E1 -raiteelle.

11.8.3 Suojakiskot

Suojakiskojen tehtävänä on suojata liikkuvaa kalustoa, sillan alla olevia rakenteita jaliikkujia ja siltaa tms. suistumisonnettomuuksissa estämällä suistunutta kalustoakulkeutumasta sillalta tai radalta, tai törmäämästä kiinteään esteeseen.

Suojakiskojen käyttö rautatiesilloilla on esitetty RAMOn osassa 8 ”Sillat”. Muualla suoja-kiskoja voidaan käyttää:

— tunneleissa estämään suistunutta kalustoa törmäämästä tunnelin seiniin ja kaksi- taiuseampiraiteisten ratojen tunneleissa estämään suistunutta kalustoa törmäämästävastaantulevaan junaan

— raiteissa, joiden kaarresäde R < 250 m, suojaamaan raiteilta suistumisen aiheuttamiltavahingoilta ja vaaroilta paikallisten olosuhteiden vaatiessa esimerkiksi• vilkasliikenteisillä rataosuuksilla• vaikeissa radan geometrisissä olosuhteissa• jyrkissä laskuissa• jyrkissä, pienen pyöristyssäteen omaavissa kaltevuustaitteissa• kallioleikkauksissa

— siltojen ja rakennustelineiden alla — turvalaitteiden, rakennusten ym. rakenteiden kohdalla, jos suistuminen aiheuttaisi

erityistä vaaraa tai vaurioita rakenteille— liukuvien raidepuskinten yhteydessä jäykistämään raidetta— alusrakenteen ollessa erityisen heikko jäykistämään raidetta

11.8.3.1 Suojakiskorakenne

Suojakiskorakenteessa raiteen keskelle asetetaan ylimääräinen kiskopari kuvan 11.8:6mukaisesti. Tarvittaessa, kuten esimerkiksi jyrkässä kaarteessa, suojakisko voi olla myöstoispuoleisesti vain toisen kiskon vieressä. Suojakiskot kiinnitetään puusiltapölkkyihinsuoralla raideruuvikiinnityksellä kohdan 11.6.1.7 mukaisesti. Betonisiinsuojakiskopölkkyihin (S- ja SX-) suojakiskot kiinnitetään raideruuveilla pölkyissä oleviinholkkeihin. Käytettäessä betoniratapölkkyraiteella toispuoleista suojakiskorakennettabetoniratapölkyissä olevat ylimääräiset raideruuvireiät on tulpattava.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

84


RAMO 2002–08

Kuva 11.8:6 Suojakiskon kiinnitys puusiltapölkkyihin.

Kuva 11.8:7 Suojakiskon kiinnitys puusiltapölkkyihin. Suojakiskona muototeräs.

11.8.3.2 Muototeräsrakenne

Muototeräsrakenteen suurin etu on se, että se sitoo siltapölkyt toisiinsa pitäen ne oikeillapaikoillaan. Lisäksi hyvin suunnitellulla muototeräsrakenteella estetään, ettei suistunutpyörä riko kulkukiskon kiinnityksiä, pölkkyjä, eikä putoa pölkkyjen väliin. Esimerkkimuototeräsrakenteesta on esitetty kuvassa 11.8:7.

11.8.4 Urakiskoraide

Päällystetyillä kentillä, joilla liikennöidään autoilla, trukeilla tms. voidaan käyttääurakiskorakennetta.

11.8.4.1 Urakiskoraiderakenne

Urakiskoraide rakennetaan yleensä käyttäen puuratapölkkyjä tai erikoisvalmisteisiabetoniratapölkkyjä. Ratapölkkyjako on n × 600 mm. Ratapölkyt jaetaan tiivistetylle sepeli-

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

85


RAMO 2002–08

Kuva 11.8:8 P37-urakiskoraiteen välitankosovitus.

Kuva 11.8:9 Urakiskoraiteen jatkosrakenne.

tai murskekerrokselle ja ratapölkkyjen välit täytetään päällysteen alapintaan saakkamurskeella tai sepelillä. Päällyste valetaan urakiskoon kiinni.

Urakiskoraiteessa ei aina kuitenkaan käytetä ratapölkkyjä. Tällöin kiskot kiinnitetääntoisiinsa välitankojen avulla kuvan 11.8:8 mukaisesti.

Normaali urakiskopituus on 15 m. Kaarteen sisäkiskon pituus ja välitankojen rei’itysmääräytyy kaarresäteen mukaan. Kaarrekiskot on yleensä taivutettava konepajassalämmitettyinä.

Kiskonjatkoksissa käytetään 6 sideruuvia ja mutteria kuvan 11.8:9 mukaisesti.Urakiskoraiteen ratapölkytön päällysrakenne on esitetty kuvassa 11.8:10.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

86


RAMO 2002–08

150

Kuva 11.8:11 Urakisko P37.Kuva 11.8:10 Ratapölkyttömän urakis-koraiteen rakenne.

11.8.4.2 Urakiskoprofiilit

Urakiskona käytetään profiilia P37. Sen päämitat on esitetty taulukossa 11.8:1 ja kuvassa11.8:11.

Taulukko 11.8:1 Urakiskoprofiilien päämitat.

Ratakiskontunnus

korkeusmm

hamaranleveys mm

jalanleveysmm

varrenpaksuusmm

massakg/m

poikki-pinta-alamm2

hitausmomentti 104

mm4

taivutusvastus 103

mm3

P37 182 52,5 150 11 56,4 7185 3077 311

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

87

RAMO 11 Viitteet

RAMO 2002–08

Viitteet

/1/ Betoniratapölkkyjen tekniset toimitusehdot, RHK 1635/731/2000.

/2/ Junaturvallisuussääntöön liittyvä tekniset määräykset ja ohjeet (Jtt),Ratahallintokeskus 2001.

/3/ Kierrätyskiskojen tekniset toimitusehdot RHK 1406/731/2001, Ratahallintokeskus2001.

/4/ Liikkuvan kaluston tekniset määräykset ja ohjeet, LIMO. Ratahallintokeskus,Helsinki

/5/ Mathée-kiskoankkurin asennus ja käyttö, RHK 1172/731/2001, Ratahallintokeskus2001.

/6/ Mäntypuisten ratapölkkyjen tekniset toimitusehdot, RHK 1281/731/97.

/7/ Puisten rata-, vaihde- ja siltapölkkyjen tekniset toimitusehdot Rty 3012/94.

/8/ Päällysrakennetöiden yleiset laatuvaatimukset, PYL. Ratahallintokeskus, Helsinki.

/9/ Raidesepelin tekniset toimitusehdot. RHK:n julkaisuja D11 (RHK1671/731/2001), Ratahallintokeskus 2001.

/10/ Raiteen sallittu kuormitus, muistio, RHK:n kunnossapitoyksikkö 20.12.2001.

/11/ Ratakiskojen tekniset toimitusehdot, RHK 932/731/2000, Ratahallintokeskus2000.

/12/ Ratatekniset määräykset ja ohjeet (RAMO), Ratahallintokeskus 1995–2002.

/13/ Rautatievaihteiden tekniset toimitusehdot, RHK 406/731/99.

/14/ Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteidenluettelosta 1129/2001.

/15/ Suurnopeusjunaliikenteen yhteentoimivuuden tekniset eritelmät –infrastruktuuriosajärjestelmä, luonnosversio 12bis, AEIF 15.1.2002.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

RAMO 11 Liite 1/1 (17)

RAMO 2002–08

Tukikerroksen normaalipoikkileikkaukset

Normaali-poikkileikkauksen

tyyppi

Tukikerros jaratapölkkytyyppi

Nopeus[km/h]

Raide-tyyppi

Raideväli[mm]

Sivu-numero

Yksiraiteinen rata Vajaa raidesepeli japuuratapölkyt

V 110 Lk/Pk 2

Raidesora japuuratapölkyt

V 100 Lk 3

Raidesepeli japuuratapölkyt

V 120 Lk/Pk 4

V 160 Jk 5

Raidesepeli jabetoniratapölkyt

V 120 Lk/Pk 6

V 160 Jk 7

V > 160 Jk 8

Kaksiraiteinen rata Raidesepeli japuuratapölkyt

V 140 Jk 4100 9

V 160 Jk 4300 10

V 160 Jk 4500 11

Raidesepeli jabetoniratapölkyt

V 140 Jk 4100 12

V 160 Jk 4300 13

V > 160 Jk 4300 14

V > 160 Jk 4500 15

V 250 Jk 4700 16

Vaihdealue Ratapengervaihteen alueella

17

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

!

" # ! " # $ !% # ! & ' " # $ ! ( ! ) * + " # # , # $ $ ( ! - *

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

" #

!

! " # $ !% # ! & ' " # $ ! ( ! ) * + " # # , # $ $ ( ! - *

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

$ !

.

" # ! " # $ !% # ! & ' " # $ ! ( ! ) * + " # # , # $ $ ( ! - *

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

% !

.

/

.

0

/

" # ! " # $ !% # ! & ' " # $ ! ( ! ) * + " # # , # $ $ ( ! - *

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

&

$ !

.

.

.

" # ! " # $ !% # ! & ' " # $ ! ( ! ) * + " # # , # $ $ ( ! - *

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

&

% !

/

/

" # ! " # $ !% # ! & ' " # $ ! ( ! ) * + " # # , # $ $ ( ! - *

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

&

' % !

/

/

" # ! " # $ !% # ! & ' " # $ ! ( ! ) * + " # # , # $ $ ( ! - *

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

! ! !

"

"

# $ % & ' $ %( & % ) * & ' % + % , - $ . & & / & ' ' + % 0 -

!

" #

$

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

1

1

%

& !

# $ % & ' $ %( & % ) * & ' % + % , - $ . & & / & ' ' + % 0 -

" #

$

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

2

1

1

& !

# $ % & ' $ %( & % ) * & ' % + % , - $ . & & / & ' ' + % 0 -

" #

$

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

2

2

2

2

! ! !

"

"

'

!

# $ % & ' $ %( & % ) * & ' % + % , - $ . & & / & ' ' + % 0 -

" #

$

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

' %

& !

2

2

2

2

2

1

1

# $ % & ' $ %( & % ) * & ' % + % , - $ . & & / & ' ' + % 0 -

" #

$

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

' %

( & !

2

2 2

2

2

2

2

2

2

2

1

1

# $ % & ' $ %( & % ) * & ' % + % , - $ . & & / & ' ' + % 0 -

" #

$

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

'

( & !

2

2 2

2

2

2

2

2

1

1

# $ % & ' $ %( & % ) * & ' % + % , - $ . & & / & ' ' + % 0 -

" #

$

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

' )

( * !

2

2 2

2

2

2

2

2

1

1

# $ % & ' $ %( & % ) * & ' % + % , - $ . & & / & ' ' + % 0 -

" #

$

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

*

%

#

%

**

% #

#

#

$ + , ( & !

- + , & !

. + %

. + &

* $

% / 0 0

!

# $ % & ' $ %( & % ) * & ' % + % , - $ . & & / & ' ' + % 0 -

"

/ 0 ! . *

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne


RAMO 2002–08

Kuva 1 Betoniratapölkky B63, Pandrol e -kiinnitys.

Kuva 2 Betoniratapölkky B75, Pandrol e -kiinnitys.

Kuva 3 Betoniratapölkky B86, Pandrol e-clip -kiinnitys.

Hyväksytyt betoniratapölkyt

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne


RAMO 2002–08

Kuva 5 Betoniratapölkky B97, Skl 14 -kiinnitys.

Kuva 6 Betoniratapölkky BP 99, Skl 14-kiinnitys.

Kuva 4 Betoniratapölkky BP89, Pandrol e-clip kiinnitys.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne


RAMO 2002–08

Kuva 7 Kaapelien vientiin tarkoitetun betoniratapölkyn periaatekuva. Mallina onBp89-pölkky. Tyypeistä B97 ja Bp 99 on vastaavat versiot.

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

RAMO 11 Liite 3 /1 (1)

RAMO 2002–08

Luettelo liityntäkiskopiirustuksista

Liityntäkisko Piirustusnumero

Liityntäkisko K43/K30 185144

Liityntäkisko K43/SJ43 4022-184-132

Liityntäkisko S49/K43 4022-184-280

Liityntäkisko 54E1/K43 4022-1-017

Liityntäkisko 54E1/K43 (leimuhitsaus) 4022-1-033

Liityntäkisko 54E1/K43 (ennen leimuhitsausta) 4022-1-058

Liityntäkisko 54E1/K43/K30 (ennen leimuhitsausta) 4022-1-063

Liityntäkisko 60E1/54E1 4022-161-020

Liityntäkisko 60E1/54E1/K43 4022-161-058

Liityntäkisko 60E1/54E1/K43 (vakio korkeusviiva) 4022-161-152

Liityntäkisko 60E1/54E1 (vakio korkeusviiva) 4022-161-153

Liityntäkisko 60E1/P37 4022-161-154

Liityntäsidekisko K43/P37 4022-1-527A

Liityntäsidekisko K30/P37 4022-1-528A

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne


RAMO 2002–08

Pandrol e-clip -kiinnitystarvikkeet

Eristimet

Pölkky Nimellis- piirustusnumero Eristimen väri Huom.kisko raideleveys

[mm]B88/89:

60E1 ulko 1524 4022 161-119 vaalean vihreä60E1 sisä 1524 4022 161-120 väritön (luonnon)60E1 1522 4022 161-089 B vihreäK60 ulko 1522 4022 284-143 A violettiK60 sisä 1522 4022 284-142 A oranssi54E1 ulko 1524 4022 1-614 F sininen 1996 alkaen54E1 ulko 1522 4022 1-614 D sininen 1995 ja aikaisemmin54E1 sisä 1524 4022 1-613 F punainen 1996 alkaen54E1 sisä 1522 4022 1-613 D punainen 1995 ja aikaisemminK43 ulko 1522 4022 184-299 harmaaK43 sisä 1522 4022 184-300 ruskea54E1 ulko 1524 4022 1-684 keltainen (käytetään kallistus-54E1 sisä 1524 4022 1-683 beige välilevyn kanssa)60E1 ulko 1524 4022 161-168 musta (käytetään kallistus-60E1 sisä 1524 4022 161-167 punainen välilevyn kanssa)

B86:

54E1 1522 4022 1-583 A musta 1995 ja aikaisemmin54E1 ulko 1524 4022 1-669 vaalean punainen 1996 alkaen54E1 sisä 1524 4022 1-670 vaalean sininen 1996 alkaen

B63/66/69/75:

54E1 1522 4022 1-627A keltainen54E1 sisä 1524 4022 1-689B sininen 1996 alkaen54E1 ulko 1524 4022 1-588B punainen 1996 alkaenK43 1522 4022 184-185B vaaleanpunainen

”ulko” tarkoittaa kiskon ulkopuolta eli raiteen ulkopuolella olevaa osaa, ”sisä” tarkoittaa kiskonsisäpuolta eli raiteen keskellä olevaa osaa.

Välilevyt

Pölkky piirustusnumero Huom.

B88/89 4022-161-065 CB86 4022 1-653 kumiB63/66/69/75 4022 1-395 EVAB63/66/69/75 4022 1-691 kumi

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne


RAMO 2002–08

Jouset

Pölkky piirustusnumero Huom.

E 1817 4022 161-059 B B86/88/89 -pölkyt, vihreäE 2039/1 4022 161-088 A B86/88/89 -pölkyt, kaarresäde

R < 1500 m ja nopeusV > 120 km/h, sininen

E 2097 4022 184-301 BP89 ja K43-kiskotPR 401A 4022 1-295A B63/66/69/75 -pölkyt

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne


RAMO 2002–08

Jatkosrakojen ohjearvot

L= Kiskon pituus

Taulukko 1. K30-kiskojen jatkoksien rakolevyjen paksuudet, tukikerros raidesepeliätai -soraa, ratakiskonaulakiinnitys, suora raideruuvikiinnitys tai JT-kiinnitys.

Kiskon lämpötila [°C] Rakolevynpaksuus[mm]L = 12 m L = 14 m L = 16 m L = 18 m L = 20 m

Alaraja Yläraja Alaraja Yläraja Alaraja Yläraja Alaraja Yläraja Alaraja Yläraja

+45+38+30+23+16+ 9+ 1– 6

–13–21–28–32

—————

+48+44+37+29+22+15+ 8± 0– 7

–14–22–29—————

+43+37+31+25+18+12+ 6± 0– 7–13–19–25–29

————

+46+42+36+30+24+17+11+ 5– 1– 8–14–20–26

————

+42+36+30+25+19+13+ 8+ 2– 3– 9–15–20–26–32–35

——

+44+41+35+29+24+18+12+ 7+ 1– 4–10–16–21–27–33——

+38+33+28+23+19+14+ 9+ 4– 1– 6–11–15–20–25–30–33—

+40+37+32+27+22+18+13+ 8+ 3– 2– 7–12–16–21–26–31—

+38+34+30+25+21+16+12+ 8+ 3– 1– 5–10–14–19–23–27–30

+40+37+33+29+24+20+15+11+ 7+ 2– 2– 6–11–15–20–24–28

0 1 2 3 4 5 6 7 8 910111213141516

Taulukko 2. K43-kiskojen jatkoksien rakolevyjen paksuudet, tukikerros raidesoraatai -sepeliä, ratakiskonaula- tai jousinaulakiinnitys tai suora raideruuvikiinnitys.

Kiskon lämpötila [°C] Rakolevynpaksuus[mm] L = 10 m L = 12 m L = 18 m L = 20 m L = 22 m


+46+37+29+20+11+ 2– 7

–15–24–29

———————

+50+45+36+28+19+10+ 1– 8

–16–25———————

+45+38+30+23+16+ 9+ 1– 6–13–21–28–32

—————

+48+44+37+29+22+15+ 8± 0– 7–14–22–29

—————

+38+33+28+23+19+14+ 9+ 4– 1– 6–11–16–20–25–30–35–38

+40+37+32+27+22+18+13+ 8+ 3– 2– 7–12–17–21–26–31–36

+38+34+30+25+21+16+12+ 8+ 3– 1– 5–10–14–19–23–27–30

+40+37+33+29+24+20+15+11+ 7+ 2– 2– 6–11–15–20–24–28

+38+34+30+26+22+18+14+10+ 5+ 1– 3– 7–11–15–19–23–26

+40+37+33+29+25+21+17+13+ 9+ 4± 0– 4– 8–12–16–20–24

0 1 2 3 4 5 6 7 8 910111213141516

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne


RAMO 2002–08

Taulukko 3. K43-kiskojen jatkoksien rakolevyjen paksuudet, tukikerros raide-sepeliä, jousi- ja ruuvikiinnitys , JT-kiinnitys tai K-kiinnitys.

Kiskon lämpötila [°C] Rakolevynpaksuus [mm]L = 22 m L = 32 m L = 36 m L =40 m L = 44 m


+33+29+25+21+17+13+ 9+ 5+ 1– 2– 6

–10–14–18–22–26–30

——

+36+32+28+24+20+16+12+ 8+ 4± 0– 3– 7

–11–15–19–23–27——

+31+28+25+23+20+17+14+11+ 8+ 6+ 3± 0– 3– 6– 9–11–14–17–19

+32+30+27+24+22+19+16+13+10+ 7+ 5+ 2– 1– 4– 7–10–12–15–18

+31+29+26+24+21+19+16+14+11+ 9+ 6+ 4+ 1– 1– 4– 6– 9–11–13

+32+30+28+25+23+20+18+15+13+10+ 8+ 5+ 3± 0– 2– 5– 7–10–12

+29+27+25+23+20+18+16+14+11+ 9+ 7+ 5+ 2± 0– 2– 4– 7– 9–11

+30+28+26+24+22+19+17+15+13+10+ 8+ 6+ 4+ 1– 1– 3– 5– 8–10

+29+27+25+23+21+19+17+15+13+11+ 9+ 7+ 5+ 3+ 1– 1– 3– 5– 7

+30+28+26+24+22+20+18+16+14+12+10+ 8+ 6+ 4+ 2± 0– 2– 4– 6

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9101112131415161718

Taulukko 4. 54E1-kiskojen jatkoksien rakolevyjen paksuudet, tukikerros raide-sepeliä, jousi- ja ruuvikiinnitys tai K-kiinnitys.

Kiskon lämpötila [°C] Rakolevynpaksuus[mm]L = 25 m L = 30 m L = 50 m

Alaraja Yläraja Alaraja Yläraja Alaraja Yläraja

+40+37+33+30+26+23+20+16+13+ 9+ 6+ 2– 1– 5– 8

–12–15–19–22–26–29

+43+39+36+32+29+25+22+19+15+12+ 8+ 5+ 1– 2– 6– 9–13–16–20–23–27

+32+29+27+24+22+19+17+14+11

+9+6+4+1–1–4–6–9

–11–14–16–19

+34+31+28+26+23+21+18+16+13+10

+8+5+3+0–2–5–7

–10–12–15–17

+24+22+20+19+17+15+13+12+10+ 8+ 6+ 5+ 3+ 1+ 0– 2– 4– 6– 7– 9–11

+25+23+21+20+18+16+14+13+11+ 9+ 7+ 6+ 4+ 2+ 1– 1– 3– 5– 6– 8–10

0 1 2 3 4 5 6 7 8 91011121314151617181920

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne


RAMO 2002–08

Taulukko 5. K60-kiskojen jatkoksien rakolevyjen paksuudet, tukikerros raide-sepeliä, ratanaulakiinnitys tai JT-kiinnitys.

Kiskon lämpötila [°C] Rakole-vyn pak-suus[mm]

L = 16 m L = 32 m

Alaraja Yläraja Alaraja Yläraja

+48+43+37+31+26+21+15+10+ 4– 1– 7

–12–17–23–28–34–37

+50+47+42+36+30+25+20+14+ 9+ 3– 2– 8–13–18–24–29–35

+27+24+22+19+16+13+11+ 8 +5+ 2± 0– 3– 6– 9–11–14–16

+28+26+23+21+18+15+12+10+ 7+ 4+ 1– 1– 4– 7–10–12–15

0 1 2 3 4 5 6 7 8 910111213141516

Korvatt

u 1.6.

2021

Väyläv

irasto

n ohje

ella 2

9/202

1 RATO os

a 11 R

adan

pääll

ysrak

enne

ratatekniset mÄÄrÄykset ja ohjeet päällysrakenne …

Documents