rati-info - suomenpankki.fi (poikkeuksena koti-tiedonkeruu). ... bird –banks’ integrated...

Julkinen

Suomen Pankki

RATI-info

130.11.2017

Tilastoyksikkö

Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen

Agenda

Tervetuloa (Elisabeth Flittner)

Yleistä Suomen Pankin raportointikehikosta (Tanja Laubach)

European Reporting Framework, ERF (Jaska Järnfors)

LuoTi-projekti (Jyrki Lehtinen)– Aikataulut ja osapuoliarkisto

– Konsernirakenteen raportointi

Asuntoyhteisöjen lainat (Jaakko Suni)

Kulutusluottokyselyn tulokset (Jenna Björklund)

Korkosuojaukset ja laskennallinen marginaali (Olli Tuomikoski)

Vuodenvaihteen muutokset (Juuso Koppanen)

Tarkennukset raportointiin (Meri Sintonen ja Jaakko Suni)

Keskuspankkitalletukset

Factoring

Sektoriluokitus 2019 (Jyrki Lehtinen)

Muut asiat (Tanja Laubach)– Markkinaosuuksien julkaiseminen

– Korkokysely

– Johdannaisten raportointi

30.11.2017 Tilastoyksikkö 2

Julkinen

Suomen Pankki

Yleistä Suomen Pankin

raportointikehikosta

Tanja Laubach

Tilastoyksikkö

30.11.2017 3


Suomen Pankin rahalaitosten tilastotiedon-

keruu (RATI) ja konsernitiedonkeruu (KOTI)

Rahalaitoksilta kerätään tietoja– Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) tehtävien

hoitamiseen

– Kansallisiin tilasto- ja analyysitarpeisiin Suomen Pankin tehtävien hoitamiseen

– Kansainvälisten järjestöjen tilastovaatimusten täyttämiseen

Yhtenäistetty raportointikehikko vuodesta 2010– Tasetilastot, yksikkö- ja aggregaattitasolla

– Korkotilastot, yksikkö- ja aggregaattitasolla

– Vähimmäisvarantolaskelmat

– Tiedot Tilastokeskukselle maksutase- ja rahoitustilinpitotilastoihin

– Tietoja Kansainvälisen järjestelypankin (Bank of International Settlements, BIS) tilastoihin suoraan sekä Kansainvälisen valuuttarahaston (International Monetary Fund, IMF) tilastoihin EKP:n kautta

– Lisäksi Finanssivalvonta voi käyttää tietoja pankkivalvontaan ja tietoja voidaan hyödyntää yhteisen valvontamekanismin ja yhteisen kriisinratkaisumekanismin tehtävien hoitamiseen.



Suomen Pankki kokoaa vaadittavat

sarjat



Laadunvalvontaa sekä yksikkötasolla

että aggregaattitasolla

Havaintoja voi nousta esille yksikkötason tiedoista tai

eri aikasarjoja muodostettaessa.

EKP:ltä tulee palautetta sekä yksikkö- että

aggregaattitasolla.

Eri jatkoraportointifrekvensseistä johtuen kysymyksiä

saattaa tulla samaan raportointiajankohtaan liittyen

useampaan otteeseen.

Merkittävistä muutoksista saa mielellään oma-

aloitteisesti lähettää erillisselvityksen.



Yhteistyötä viranomaisten välillä

Pyrimme keräämään tiedot vain kerran mikäli mahdollista – Mikäli toisella viranomaisella on oikeus kerätä vastaavat tiedot,

tietoja voidaan jakaa viranomaisten kesken.

– Arvio tehdään aina tapauskohtaisesti, kriisitilanteissa on oikeus jakaa tietoja laajemmin.

– Talon sisällä tietoa saa käyttää analyyseihin laajasti, mutta tietojen julkaisemisen osalta on olemassa säännöt.

– Tilastot laaditaan sijaintimaan mukaan (ns. host-periaate), solotasolla (poikkeuksena KOTI-tiedonkeruu).

Saamme julkaista vain aggregoituja tietoja– Yksittäistä raportoijaa ei saa tunnistaa tiedoista, ns.

luottamuksellisuus.

– Tiedonantajan luvalla voimme julkaista myös luottamuksellista tietoa.



Kohti integroitua yhteiseurooppalaista

raportointia? SDD

SDD – Single Data Dictionary– Tavoitteena luoda viranomaisille yhtenäinen terminologia, jossa

käsitteet on määritelty kertaalleen.

– Ei suoraan vaikuta pankkeihin, mutta on tärkeä viranomaisten

taustatyössä.

– Tarkoitus on tunnistaa päällekkäisyydet sekä tilanteet, joissa

viranomaisvaateissa on eroja.




raportointia? BIRD

BIRD – Banks’ Integrated Reporting Dictionary– Tietomalli, jolla kuvataan lähdejärjestelmistä vaadittavat tiedot

sekä käsittelysäännöt, joilla saa johdettua viranomaisvaateet.

– Sisältää tällä hetkellä AnaCreditin ja SHS:n, työn alla Finrep solo

– Ei sisällä ohjelmistoratkaisua

– Vapaaehtoinen

– Suomen Pankki pyrkii mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään

BIRDissä määrteltyjä koodiarvoja

Linkki BIRDin nettisivuille:

http://banks-integrated-reporting-dictionary.eu/


http://banks-integrated-reporting-dictionary.eu/



raportointia? ERF

ERF - European Reporting Framework– Yhteiseurooppalainen raportointikehikko

– Miten tehdään siirtyminen kohti yhteiseurooppalaista raportointia?


Julkinen

Suomen Pankki

ERF-katsaus

Tilannekatsaus, aikataulut ja Qualitative StockTaking Exercise

Jaska Järnfors

Tilastoyksikkö

30.11.2017 11

Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen30.11.2017 Tilastoyksikkö 12

Tilannekatsaus


Työryhmän edistyminen

Kirjallista työtä

Työpajoja, joiden kesto ollut 2-3 päivää

Syyskuussa työpaja Suomen Pankin järjestämänä– Tällöin esiteltiin myös Suomen Pankin tilastojärjestelmiä

Kyselyn (muuttunut Fact-findingista Qualitative Stock

Taking Exerciseksi) valmistelua



Yleisesityksestä ennakkotietoa


Country A

ECBTransformations and

matching by NCBs/NCAs

AnaCredit

Securities holdings

statistics (SHS)

MFI balance sheet

items statistics (BSI)

NCBs/NCAs

Integrated

Reporting

Framework

Country B

Monetary

Data

Credit

Register

Supervisory

Data

Security-by-security

reporting

Sector

accountsB.o.p. & I.i.p.

MFI interest rates

statistics (MIR)

Suomi

e.g. BIS Statistics

Other statistics

Tausta: nykyiset tiedonkeruut eri

keskuspankeissa vaihtelevat


Approach to data collection from banks:Standardise and integrate existing frameworks for banks’

reporting across domains and across countries


Approach to data

collection from

banks:

Standardise and

integrate existing

frameworks for

banks’ reporting

across domains

and across

countries

BIRD

Banks’ Integrated

Reporting Dictionary

Support reporting

agents to optimally

organise the

information available

in their internal

systems

BoF: olemme jo

hyödyntäneet


Voluntary!

BIR

D i

np

ut

laye

r

ER

F c

oll

ec

tio

n la

ye

r

De

rive

d s

tati

sti

cs

Banks ESCB/SSM

Transformations

by banks

Transformations

by banksTransformations

by the ESCB

BIRD

Transformations

defined by banks

Transformations

defined by banks

and authorities

Single Data Dictionary (SDD)

BSI & MIR

SHS

AnaCredit

b.o.p., i.i.p &

sector accounts [?]BIS, IMF & OECD

Datasets [?]

Other reports [?]

ERF

Op

era

tio

na

l S

ys

tem

s

BoF: mitä muuta

pitää jäädä?

Suomen Pankin rooli ERF-työssä


ERF pyrkii saavuttamaan samoja integroitujen

tietojenkeruun etuja, mitä Suomen Pankissa on

tavoiteltu 2010-luvun alusta alkaen:

Main objectives:

Consolidation of existing requirements into one report

Simplification of the reporting

Ensure proportionality

Expected benefits for banks:

Fewer redundancies

Higher cross-country standardisation

Stability of reports and reduced need for ad hoc

requests

Easier benchmarking



Aim: Assess the ERF impact and define its features and format

The exercise goes beyond the standard merits & costs procedure:

Not assessing a new statistical regulation… but

Evaluating the eagerness of stakeholders to move towards an ERF

In close cooperation with the banking industry (and ESCB users / producers)

Various scenarios will be evaluatedcombining reporting and production aspects

Sep-17 Dec-17 Mar-18 Sep-18 Dec-18Jun-18

Public

communication

Qualitative

stock-taking

questionnaire

Cost-benefit

assessment

questionnaire

Assessment of

the results

Assessment of

the results

Mar-19

30.11.2017 Tilastoyksikkö

ERF:n toteutusta ja hyötyjä arvioidaan

2017-2019


Suomen Pankin rooli ERF-työssä

”Suomen Pankki on aktiivisesti vaikuttanut (ja vaikuttaa)

yhteiseurooppalaisen raportointikehikon (European

Reporting Framework) kehittämiseen. Suomella on pitkä

kokemus useiden tiedonkeruiden yhdistämisestä

samaan raportointikehikkoon. Osallistuminen

yhteiseurooppalaisen järjestelmän suunnitteluun on

tärkeää, jotta Suomen asiantuntemus hyödynnetään

täysin.”



ERF:n rakenne ja QST-kysely



…mallinnusperiaatteet ovat BIRD:n (Banks’ Integrated Reporting Dictionary) mukaiset.

ERF:n rakenne on pitkälti vastaava kuin

Suomen Pankin tiedonkeruissa


QSTn toteutus

Web-lomakepohjainen tiedonkeruu

Vastaajat:– Raportoijat

– Laatijat

– Käyttäjät (myös Tilastokeskus)

Suomen Pankki:– Vastaa kyselystä Suomen osalta:

Vastaajajoukko

Painotus

– Infotilaisuuksia vastaajille



QSTn toteutus pankeille Suomessa

Kaikki pankit ovat vastaajia

Vastaaminen ryhmänä on mahdollista, jolloin sama vastaus tulee koko ryhmän vastaajille

Vastaajien luokittelu– BIS:n luokitukset: pääkonttori, sivuliike, sivukonttori

– Emojen kotimaat

– Täysi / häntäraportoija

Vastaamattomuus otetaan huomioon– Taataan mahdollisuus analysoida dataa eri luokituksilla yli

kaikkien maiden

– Haluamme edustavat tulokset



Kyselyyn valmistautuminen

Erityinen tilaisuus kaikille raportoijille

kyselylomakkeesta…

…kun kyselylomake on julkaistu ja kysely on

ajankohtainen

Lisäksi on mahdollisuus kahdenvälisiin tapaamisiin

Haluttaessa jaamme tietoa aikaisemminkin



Esimerkkejä kysymyksistä: Integroidaanko

koodilistat vai pitäydytäänkö asetusten

minimivaatimuksissa?

Nykytilanne RATI:ssa: Kaikissa vaateissa on samat

koodilistat käytössä; esim. täydet maa- ja

valuuttajakaumat.

Käytetään mahdollisimman vähän koodilistoja

nykyasetuksista huolimatta

Vaihtoehto: pitäydytään asetusten

minimivaatimuksissa. Eri kuutioissa on tarvittaessa

eri koodilistat samoista asioista.



Esimerkkejä kysymyksistä (2): Kansallisten lisäysten suhde ERF:ään

Nykytilanne RATI:ssa: Kaikki tiedot kerätään samalla integroidusti

Perusvaihtoehto: Kaikki kansalliset lisäykset omiin kuutioihin, joita ei saa käyttää virallisessa raportoinnissa. Ydinkuutiot ovat pakolliset ja samat kaikille raportoijille.

– Huono puoli: tuplaraportointi.

Vaihtoehto 1: kansalliset lisäykset mukana lisäattribuutteina tai syvempinä hierarkioina, jonka tilastonlaatija aggregoi lopputuotteen tasolle.

Vaihtoehto 2: ei mitenkään mukaan ERF:ään, vapaat kansalliset sovellutukset.



Viime aikoina kyselyn valmistelussa

painottuneita kysymyksiä

Raportoinnin suhde kirjanpitostandardeihin

Kuka raportoi sivuliikkeet ja –konttorit? – Miten eri vaihtoehdoissa hoidetaan kansalliset lisäykset?

Raportoidun datan laatu: mikä on formaalisti oikea

raportti?


Julkinen

Suomen Pankki

LuoTi-projekti

Aikataulut ja osapuoliarkisto

Jyrki Lehtinen

Tilastoyksikkö

30.11.2017 29


LuoTin raportointiohjeet: tapahtumat

Luottotietokannan raportointisivuille on edellisen RATI-infon (5.6.2017)

jälkeen lisätty seuraavat dokumentit:

Luottotietoraportoinnin konekielisen tietojenvälityksen kuvaus ja

sen liitteet (29.9.2017)

BoF AnaCredit requirements v2.2 (29.9.2017)

Alustavat luottotietoraportoinnin sisältövalidoinnit (21.6.2017)

Kaikki kolme dokumenttia pyritään päivittämään 31.12.2017

mennessä.

Linkki Suomen Pankin luottotietokannan raportointiohjeiden sivustoon:

https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/raportointiohjeet/luottotietokant

a/


https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/raportointiohjeet/luottotietokanta/


Osapuoliarkiston (taulu 1) raportointi

DCS-tunnuksia on jaettu testiraportoinnista kiinnostuneille

Suomen Pankin kuittauspalaute tiedonantajien DCS-lähetyksille alkuvuodesta

2018M01 järjestelmän ensimmäinen (release 1) tuotantoon siirto Suomen Pankissa

31.12.2017 tilanteesta tiedonantajien pakollinen testiraportointi Suomen Pankille (viikko 6?)

31.3.2018 tilanteesta tiedonantajien pakollinen osapuoliraportointi Suomen Pankille (viive 15 ppv)

31.3.2018 tilanteesta Suomen Pankin pakollinen osapuoliraportointi EKP:lle (viive 30 ppv)

30.9.2018 tilanteesta tiedonantajien kuukausittainen osapuoliraportointi Suomen Pankille (viive 15 ppv)



Luottotiedon (taulut 2 - 11) raportointi

2018 kevät/kesä: luottotietojen testiraportointi Suomen Pankkiin

2018 kevät/kesä: Suomen Pankin kuittauspalaute tiedonantajien DCS-lähetyksille

30.6.2018 tilanteesta tiedonantajien pakollinen testiraportointi Suomen Pankille (heinäkuun loppu?)

2018Q3 järjestelmän toinen (release 2) tuotantoon siirto Suomen Pankissa

30.9.2018 tilanteesta tiedonantajien tuotantoraportti Suomen Pankille (15 ppv taulua 6 lukuun ottamatta, taululle 6 noin 30 ppv)

31.10.2018 alkaen siirrytään normaaliin tuotantorytmiin kaikkien taulujen osalta



Luotto AB,

myönnetty 5.9.2018

Velallinen

Pääkonttori Välitön emo Perimmäinen emo

Alullepanija

Ei arvopaperistettu

Hallinnoija

Velkoja

Suojaus

Suojauksen

antaja

Pääkonttori

Välitön emo

Perimmäinen emo

Tarkasteltava

toimija

Tiedonantaja

Suomen Pankki

Sopimukseen liittyvät osapuolet:

yleiskuva normaalista luotosta


Luotto AB, myönnetty 15.9.2018,

raportoitavat osapuolet

Ensisijainen raportointi (tiedonantajat raportoivat kansalliseen keskuspankkiin):

Luoton AB raportointivelvolliset:

Osapuolitiedot = Tiedonantaja (reporting agent, RA)

Sopimustiedot = Tarkasteltava toimija (observed agent, OA)

Luoton AB sopimusosapuolet eli AnaCreditissa sopimukseen liitetyt roolit:

Velkoja (normaalisti tarkasteltava toimija)

Hallinnoija (normaalisti tarkasteltava toimija)

Alullepanija (jos luotto myyty eteenpäin, mutta luottolaitos säilyy hallinnoijana)

Velallinen– Sekä velalliseen liitettynä:

– Pääkonttori

– Välitön emo

– Perimmäinen emo

Luottoon mahdollisesti liittyvän suojauksen antaja– Sekä suojauksen antajaan liitettynä:

– Pääkonttori*

– Välitön emo*

– Perimmäinen emo*

* Ei raportoida



Osapuoliin liitetyt tunnisteet (1/3)

Vastapuolitunniste: tiedonantajan käyttämä tunniste, jonka avulla jokainen vastapuoli voidaan tunnistaa

yksilöllisesti. Kullakin vastapuolella on oltava yksi vastapuolitunniste. Tämä arvo ei muutu ajan kuluessa, eikä sitä

voida käyttää toisen vastapuolen vastapuolitunnisteena. Normaalisti vastapuolen tunniste on yksilöivä vain

tiedonantajan omissa järjestelmissä, se ei ole yleisesti käytetty osapuolen yksilöivä tunniste.

Vastapuolen tunnistetta käytetään AnaCreditissa ensisijaisena yksilöivänä tunnisteena

Tiedonantajan on käytettävä raportoitavasta osapuolesta vastapuolitunnistetta seuraavien asetuksen attribuuttien

kohdalla:


Taulu1 Attribuutin nimi Vastapuolen tunnisteen aliasnimi taulussa

1

Vastapuolen viitetiedot

Vastapuolen tunniste

1 Yrityksen pääkonttorin tunniste

1 Välittömän emon tunniste

1 Perimmäisen emon tunniste

4 Vastapuolta ja instrumenttia koskevat tiedot Vastapuolen tunniste

5 Yhteisiä vastuita koskevat tiedot Vastapuolen tunniste

7 Saatua suojausta koskevat tiedot Suojauksen antajan tunniste

9 Vastapuoliriskiä koskevat tiedot Vastapuolen tunniste

10 Vastapuolen maksukyvyttömyyttä koskevat tiedot Vastapuolen tunniste



Raportoinnissa osapuoliin liitettävät toissijaiset tunnisteet yksilöivät osapuolen yksiselitteisesti ja ovat

kaikkien käytettävissä. Tällaisia tunnisteita voidaan käyttää rekisteririkastuksissa.

Jos ensisijaiseen tunnisteeseen (vastapuolen tunniste) voidaan liittää jokin toissijainen tunniste, niin usean

attribuutin kohdalla vastuu tiedosta siirtyy Suomen Pankille (kuten nyt esim. Ratissa ISIN-koodin kohdalla)

Toissijaiset tunnisteet:

1. Oikeushenkilötunnus (LEI) = Kansainvälisen standardointijärjestön (ISO) standardin 17442

mukaisesti annettu vastapuolen universaali oikeushenkilötunnus.

2. Tunnisteen tyyppi = EKP:n AnaCredit manuaalin mukainen tieto tunnisteen tyypistä, joka

raportoidaan attribuutissa "Kansallinen tunniste".

3. Kansallinen tunniste = Yleisesti käytetty tunnistekoodi, jonka avulla vastapuoli tai oikeushenkilö,

josta vastapuoli muodostaa osan, voidaan yksiselitteisesti tunnistaa kotimaassaan (ei siis

universaali).

4. RIAD-tunniste = EKP:n osapuoliarkistossa ao. osapuolesta oleva tunniste. Ei yleisesti käytössä

oleva tunniste, mutta AnaCreditissa luonteeltaan tällainen.

5. KV-organisaation tunniste = Raportoidaan, mikäli kyseessä on "KV-organisaatio" ja organisaatio

löytyy koodilistalta.




LEI-tunnus toimii universaalisti (https://www.gleif.org/en/lei/search), ja sen avulla voidaan rikastaa

attribuutteja sekä kansallisista rekistereistä että EKP:n osapuoliarkistosta RIAD.

Tunnuksen tyyppi ja kansallista tunnistetta käytetään rikastusavaimena yhdessä. Jos kotimainen velallinen

raportoidaan y-tunnuksella (esim.1927400-1), niin tunnisteen tyyppi on FI_Y_CD. EKP:n sivuilla on eri

maiden (ja AnaCredit valtioiden) tunnisteen tyyppi ja esimerkki itse tunnisteesta.

Jos kotimaisen osapuoleen on liitettynä y-tunnus, niin Suomen Pankilla on rikastuksia varten käytössä:

Yritysrekisteri (Tilastokeskus)

Konsernirekisteri (Tilastokeskus)

Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä eli YTJ (Patentti- ja rekisterihallitus)

Verottajan aineisto (Verohallitus)

Konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteri (Oikeusrekisterikeskus)

Yhteisöjen perusrekisteri (Finanssivalvonta ja Suomen Pankki)

Jos muun AnaCredit valtion osapuoleen on liitettynä tunnisteen tyyppi ja kansallinen tunniste (tai RIAD

tunniste), niin rikastuksiin on käytössä EKP:n osapuoliarkisto RIAD.

Koodilistalla olevien KV-organisaatioiden perustiedoista vastaa Suomen Pankki (ja EKP).


https://www.gleif.org/en/lei/search

Julkinen

Suomen Pankki

LuoTi-projekti

Konsernirakenteen raportointi

Jyrki Lehtinen

Tilastoyksikkö

30.11.2017 38


Konsernirakenteen raportointi (1/7)

Finanssiala ry välitti Suomen Pankille kysymyksen

konsernirakenteen raportoinnista:

1. Millä perusteella tiedonantajien pitää raportoida

AnaCreditissa omien asiakkaidensa emoyritysten

tietoja siinä tapauksessa, että ko. emoyritys ei ole

pankin asiakas?

2. Perustuuko vaatimus asetukseen eli onko Suomen

Pankilla harkintavaltaa jättää kyseinen vaatimus

pois?




AnaCredit-asetuksen mukaan, kun osapuolen kotimaa on tietoja antavassa AnaCredit valtiossa, niin

konsernirakenne on raportoitava aina– velalliselta, jolta vähintään yksi instrumentti (luotto) on myönnetty

1.9.2018 tai sen jälkeen

yksittäistapauksia koskevien järjestelyjen perusteella asianomainen kansallinen keskuspankki voi päättää olla keräämättä tietoja yksittäisiltä – velalliselta, jonka kaikki instrumentit myönnetty ennen 1.9.2018;

tai

– osapuoli on suojauksen antaja

Jos osapuolen kotimaa ei ole tietoja antavassa AnaCreditvaltiossa, niin konsernirakennetta ei tarvitse raportoida.





AnaCredit asetus:

AnaCredit valtiot Muut kuin AnaCredit valtiot

Velalalinen

Luotto eAC

Velallinen

Luotto jAC

Suojauksen

antaja

Velallinen

Luotto eAC

Velallinen

Luotto jAC

Suojauksen

antaja


Kansallinen tunniste N N N N

Pääkonttorin tunniste N N X X X

Välittömän emon ID N N X X X

Perimmäisen emon ID N N X X X

Luotto eAC = luotto myönnetty ennen 1.9.2018 ja Luotto jAC = Luotto myönnetty 1.9.2018 tai sen jälkeen

X = tietoa ei vaadita

N = yksittäistapauksia koskevien järjestelyjen perusteella asianomainen kansallinen keskuspankki voi päättää olla

keräämättä näitä tietoja yksittäisiltä tiedonantajilta

Tyhjä ja valkoinen = Tieto on ilmoitettava (AC asetus) Tyhjä ja keltainen (SP:n raportointivaatimus)

Pääkonttorin tunniste

Välittömän emon ID

Perimmäisen emon ID



Konsernirakenteen raportointi tapahtuu seuraavasti, kun luotto otettu 1.9.2018 jälkeen.

Konsernirakenteessa Krunikan kukan omistaa Helsingin kukka, jonka omistaa Etelä-

Suomen kukka, jonka puolestaan omistaa Suomen kukka. Luottolaitos on myöntänyt

lainan Krunikan kukalle, ja muut konserniyritykset eivät ole luottolaitoksen asiakkaita.


Attribuutti Raportointi

Koska

konsernirakenne

raportoitu, niin

välittömän ja

perimmäisen emon

tiedot raportoitava

Välitön emo Perimmäinen emo

Vastapuolen ID RA_A001 RA_B001 RA_C001

Tunnisteen tyyppi FI_Y_CD FI_Y_CD FI_Y_CD

Kansallinen tunnus 123456789-9 45678912-3 78912345-6

Pääkonttorin ID Ei sivuliike, tyhjä Ei raportoida, tyhjä Ei raportoida, tyhjä

Välittömän emon ID RA_B001 Ei raportoida, tyhjä Ei raportoida, tyhjä

Perimmäisen emon ID RA_C001 Ei raportoida, tyhjä Ei raportoida, tyhjä

Nimi Krunikan kukka Helsingin kukka Suomen kukka

Rikastus Rekisterit Rikastus Rikastus



Asetuksen määritelmien mukaan:

– Yrityksen pääkonttorin tunniste = sen oikeushenkilön

vastapuolitunniste, josta ulkomainen sivukonttori on oikeudellisesti

riippuvainen osa. Tämä tieto ilmoitetaan vain vastapuolista, jotka ovat

ulkomaisia sivukonttoreita.

– Välittömän emoyrityksen tunniste = sen oikeushenkilön

vastapuolitunniste, joka on vastapuolen välitön emoyritys. Jos

vastapuolella ei ole emoyritystä, ilmoitetaan vastapuolen oma

vastapuolitunniste. 'Emoyrityksellä' tarkoitetaan samaa kuin asetuksen

(EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 15 alakohdan a alakohdan

määritelmässä.

– Perimmäisen emoyrityksen tunniste = sen oikeushenkilön

vastapuolitunniste, joka on vastapuolen perimmäinen emoyritys. Tällä

perimmäisellä emoyrityksellä ei ole emoyritystä. Jos vastapuolella ei

ole emoyritystä, ilmoitetaan vastapuolen oma vastapuolitunniste.

'Emoyrityksellä' tarkoitetaan samaa kuin asetuksen (EU) N:o 575/2013

4 artiklan 1 kohdan 15 alakohdan a alakohdan määritelmässä.




Käytyjen keskustelujen perusteella (niin EKP:n kuin tiedonantajien kesken), Suomen Pankki tulee muuttamaan raportointivelvoitetta seuraavasti:

AnaCredit valtioiden ulkopuolisilta osapuolilta– rooliin katsomatta ei vaadita konsernitietoja.

AnaCredit valtioiden osapuolilta– vaaditaan konsernirakenne, jos luotto on myönnetty 1.9.2018 tai sen

jälkeen (asetuksen vaatimuksen mukaisesti)

– luovutaan konsernirakenteen raportoinnista, jos yhtäkään luottoa ei ole myönnetty 1.9.2018 tai sen jälkeen

– luovutaan konsernirakenteen raportoinnista suojauksen antajan kohdalla

Suomen Pankin raportointiskeema antaa mahdollisuuden raportoida kaikkia osapuolitietoja vapaaehtoisesti.

Muutosten jälkeen konsernirakenteen raportointi taulukkona esitetään seuraavalla sivulla.





AnaCredit asetus:

AnaCredit valtiot Muut kuin AnaCredit valtiot

Velalalinen

Luotto eAC

Velallinen

Luotto jAC

Suojauksen

antaja

Velallinen

Luotto eAC

Velallinen

Luotto jAC

Suojauksen

antaja


Kansallinen tunniste N N N N

Pääkonttorin tunniste N N X X X

Välittömän emon ID N N X X X

Perimmäisen emon ID N N X X X

Luotto eAC = luotto myönnetty ennen 1.9.2018 ja Luotto jAC = Luotto myönnetty 1.9.2018 tai sen jälkeen

X = tietoa ei vaadita

N = yksittäistapauksia koskevien järjestelyjen perusteella asianomainen kansallinen keskuspankki voi päättää olla

keräämättä näitä tietoja yksittäisiltä tiedonantajilta

Tyhjä ja valkoinen = Tieto on ilmoitettava (AC asetus) Tyhjä ja keltainen (SP:n raportointivaatimus, alla)

Pääkonttorin tunniste X X X X X

Välittömän emon ID X X X X X

Perimmäisen emon ID X X X X X

Julkinen

Suomen Pankki

Asuntoyhteisöjen lainat

Jaakko Suni

Tilastoyksikkö

30.11.2017 46


Asuntoyhteisöjen lainakanta kasvaa

voimakkaimmin luottolaitosten kautta


0

5

10

15

20

25

30

35

40

2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017

Lainat luottolaitoksiltaLainat julkisyhteisöiltäLainat muilta rahoituslaitoksiltaVelkakirjat

Mrd. euroa

Lähde: Tilastokeskus ja Suomen Pankki.


Asuntoyhteisöjen lainakanta


0

5

10

15

20

25

30

0

5

10

15

20

25

30

2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016

Asuntoyhteisöjen lainat Asuntoyhteisöjen lainat, vuosimuutos %

Mrd. EUR %

Lähde: Suomen Pankki


Asuntoyhteisöjen lainakannan korko jo

lähes sama kuin asuntolainoilla


0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Lainat asuntoyhteisöille Asuntolainat Yrityslainat

%

Lähde: Suomen Pankki.


Tarkempi sektorijaottelu

asuntoyhteisöjen lainoista


0

5

10

15

20

25

30

Asunto-osakeyhtiöt, yksityiset kotimaiset Muut asuntoyhteisöt, yksityiset kotimaisetAsunto-osakeyhtiöt, julkiset Muut asuntoyhteisöt, julkisetAsunto-osakeyhtiöt, ulkomaisomisteiset Muut asuntoyhteisöt, ulkomaisomisteiset


Mrd. euroa


Sektoritasolla merkittävää rakenteellista

muutosta ei ole tapahtunut


61,2 %18,9 %

16,5 %

3,5 %

2013Q4

Asunto-osakeyhtiöt, yksityiset kotimaiset Asunto-osakeyhtiöt, julkiset

Muut asuntoyhteisöt, yksityiset kotimaiset Muut yht.

61,1 %17,0 %

17,6 %

4,3 %

2017Q2

Asunto-osakeyhtiöt, yksityiset kotimaiset Asunto-osakeyhtiöt, julkiset

Muut asuntoyhteisöt, yksityiset kotimaiset Muut yht.


Tarkempi toimialakohtainen jaottelu

asuntoyhteisöjen lainoista

30.11.2017 Tilastoyksikkö

0

5

10

15

20

25

30

Asuntojen ja asuinkiinteistöjen hallinta Omien kiinteistöjen kauppa Asuntojen vuokraus Muut yht.


Mrd. euroa

52


Toimialatasolla tarkasteltuna rakenteellista

muutosta ei ole myöskään tapahtunut


58,4 %20,1 %

18,8 %

2,7 %

2013Q4

Asuntojen ja asuinkiinteistöjen hallinta

Omien kiinteistöjen kauppa

Asuntojen vuokraus

Muut yht.

56,3 %

21,2 %

19,6 %

2,9 %

2017Q2

Asuntojen ja asuinkiinteistöjen hallinta

Omien kiinteistöjen kauppa

Asuntojen vuokraus

Muut yht.


Asuntoyhteisöjen lainakanta

käyttötarkoituksen mukaan jaoteltuna


0

5

10

15

20

25

30

2013 2014 2015 2016 2017/II

Uudisrakentaminen Muu Korjausrakentaminen

Mrd. euroa



Asuntoyhteisöjen lainakanta jaoteltuna

toiminnan luonteen mukaan


0

5

10

15

20

25

2013 2014 2015 2016 2017/II

Kotitalouksien omistamat asunto-osakeyhtiöt Muu toiminta Vuokra-asuntoyhtiöt

Mrd. euroa


Julkinen

Suomen Pankki

Kulutusluottokyselyn tulokset

Jenna Björklund

5630.11.2017

Tilastoyksikkö


Kulutusluottokysely (1/2)

Euroopan komissio kerää Euroopan Unionin

jäsenvaltioilta tietoa kulutusluottomarkkinoista viiden

vuoden välein Euroopan parlamentin ja neuvoston

direktiivin 2008/48/EC mukaisesti.

Tämän tietotarpeen täyttämiseksi lähetettiin

luottolaitoksille ja muille rahoituslaitoksille kysely

kuluttajille myönnetyistä luotoista toukokuussa 2017.



Kulutusluottokysely (2/2)

Tietoja kerättiin vuosilta 2011-2016

Kyselyllä selvitettiin tietoja kolmenlaisista lainoista:

asuntolainoista, vapaa-ajan asuntolainoista sekä

kulutusluotoista. Kulutusluotot viittaavat tässä kaikkiin

kotitalouksille myönnettyihin lainoihin, asunto- ja

vapaa-ajanasuntolainat pois lukien.

Kuluttajiin luettiin kyselyssä kaikki kotitaloudet paitsi

elinkeinonharjoittajat ja laitoskotitaloudet.



Luottolaitosten kuluttajille myöntämien

lainojen lukumäärä (milj. kpl)


2011 2012 2013 2014 2015 2016

Asuntolainat 1,3 1,3 1,3 1,2 1,2 1,2

Vapaa-ajan asuntolainat 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1

Kulutusluotot 4,2 4,3 4,6 4,3 4,4 4,4



lainojen keskiarvo (1 000 €)


0

10

20

30

40

50

60

70

80

2011 2012 2013 2014 2015 2016

Asuntolainat Vapaa-ajan asuntolainat Kulutusluotot




kulutusluottojen keskiarvo (1000 €)

0

5

10

15

20

25

2011 2012 2013 2014 2015 2016

Maksuaikaluotto Pidennetty luottokorttiluotto

Tililuotot ja valmiusluottolimiitit Muut kulutusluotot

Kulutusluotot yhteensä





kulutusluottojen keskiarvo (1000 €)


0

1

2

3

4

5

6

2011 2012 2013 2014 2015 2016

Maksuaikaluotto Pidennetty luottokorttiluotto

Tililuotot ja valmiusluottolimiitit Kulutusluotot yhteensä



Luottolaitosten ja muiden rahoituslaitosten

kuluttajille myöntämien kulutusluottojen

keskiarvo (1000 €)



0

1

2

3

4

5

6

7

8

2011 2012 2013 2014 2015 2016

Luottolaitokset Muut rahoitulaitokset


Hoitamattomien lainojen osuus lainojen

lukumäärästä (%)



0,000

0,005

0,010

0,015

0,020

0,025

0,030

0,035

0,040

2011 2012 2013 2014 2015 2016

Asuntolainat Vapaa-ajan asuntolainat Kulutusluotot

Julkinen

Suomen Pankki

Korkosuojaukset ja

laskennallinen marginaali

Olli Tuomikoski

Tilastoyksikkö

30.11.2017 65


HS 18.11.2017



Laskennallisen marginaalin

laskentatapa

1) Jaetaan uudet asuntolainanostot korkosidonnaisuuden ja

koron kiinnitysajan mukaan

2) Vähennetään kunkin ryhmän keskikorosta sitä vastaava

viitekorko

3) Lasketaan nostojen määrällä painotettu keskiarvo


Uudet

nostot

Ko

rko

sid

on

na

isuu

s

Ko

ron

kiin

nitysa

ika

3 kk euribor

-sidonnaiset

6 kk euribor

-sidonnaiset

12 kk euribor

-sidonnaiset

3 kk euribor

…

6 kk euribor

12 kk

euribor

…

-

-

-

Lainaluokkakohtainen marginaali = keskikorko - viitekorko

Pa

ino

tettu

ke

skia

rvo

-

Lasken-

nallinen

margi-

naali


HS 18.11.2017Esimerkki laskennallisesta marginaalista, kun suojaus

sisältyy sovittuun vuosikorkoon


Laskennallinen

marginaali tällä

hetkellä

1,60 % 1,45 %


Kysymyksiä

Sisältyykö korkosuojaukset sovittuun vuosikorkoon?

Lasketaanko suojaukseen liittyvät kertaluonteiset

maksut todelliseen vuosikorkoon mukaan?

Onko korkosuojauksen osuus helposti eriteltävissä?

Kuinka suuri vaikutus korkosuojauksilla arviolta on

sovittuun vuosikorkoon?

Voiko suojauksen ottaminen vaikuttaa marginaaliin

laskevasti?


Julkinen

Suomen Pankki

Vuodenvaihteen muutokset

Juuso Koppanen

Tilastoyksikkö

30.11.2017 70


Vuodenvaihteen muutokset (1/2)

Sisältöohjeen ja tietuemuodon versiointi tapahtuu jatkossa niin, että kokonaisluku vaihtuu aina– Uudet versiot: sisältöohje 2.0 ja tietuemuoto 2.0

SBS-tietueen kentän 18 = ‘Arvopaperin tilinpäätöskäsittelyn mukainen luokittelu’ muutokset:– 2 = Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat

– 4 = Rahoitusvarat, jotka nimenomaisesti luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi

– 41 = Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat pl. kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät

– 8 = Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat

– 6 = Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat

– 14 = Kassan saldot keskuspankeissa ja muut vaadittaessa maksettavat talletukset



Vuodenvaihteen muutokset (2/2)

IFRS 9 arvonalentumiset:– Kirjattavien arvonalentumisten määrä kasvaa ja niiden

kirjausajankohta aikaistuu, mutta raportointi RATI:ssa ei muutu

– Arvonalentumisissa kuukauden aikana tapahtuneet muutokset

raportoidaan RATI:ssa edelleen LD- tai IL- tietueen kentässä 47

LuoTin ’muiden lainojen’ tarkempi jaottelu– BS-tietueella kentässä 23 valittava käyttääkö vuoden 2018 ajan

tarkempaa jaottelua vai ei. Vuoden 2019 alusta tarkempi jaottelu

pakollinen:

"47" = Muut lainat, tai

”47211” = Rahoitusleasing, ja

”47311” = Factoring, ja

”47319” = Muut myyntisaamiset, ja

”4791” = Muut lainat, ja



Koodilistojen päivitykset

Kansainvälisten organisaatioiden koodilista vaihtuu– Aiemmin 9 koodia, jatkossa 178 koodia

– Vanhat koodit eivät enää toimi

Valuuttakoodilistaan muutamia lisäyksiä

Maksutileihin liittyvät vuositason tiedot BS-tietueelle

jatkossa pakollisia– Avattujen perusmaksutilien lukumäärä

– Evättyjen perusmaksutilihakemusten lukumäärä

– Siirrettyjen kuluttajien maksutilien lukumäärä

– Evättyjen kuluttajien maksutilien siirtohakemusten lukumäärä


Julkinen

Suomen Pankki

Tarkennukset raportointiin

Keskuspankkitalletukset ja factoring

Meri Sintonen ja Jaakko Suni

Tilastoyksikkö

30.11.2017 74


Keskuspankkitalletukset (1/6)

Taustaa– EKP on tarkentanut validointejaan, minkä takia

keskuspankkitalletusten raportointiin on kiinnitetty enemmän

huomiota. Lisäksi halutaan luoda yhdenmukainen

raportointiohjeistus LuoTin kanssa.

– Keskuspankkitalletukset (TARGET2-tilien saldot) voivat sisältää

vähimmäisvarantotalletuksen ja muuta likviditeettiä maksuja

varten (yön yli –talletukset (depot) keskuspankkiin lasketaan myös

muuksi likviditeetiksi raportoinnissa)

Vähimmäisvarannon ylittävä osuus saldosta lasketaan sen

mukaan, onko varantovelvoitetta täytetty vielä pitoperiodin (6

vk) aikana

– TARGET2-tilit Suomen Pankissa:

1. PM-tilit (rahapolitiikan vastapuolet)

2. HAM-tilit (vain vähimmäisvarantotalletusta varten)




Raportointi– TARGET2-tilin saldo raportoidaan LD-tietueella tililuotoissa (vaade

43) vastapuolena keskuspankki (sektori 121)

– Vähimmäisvarantotalletukselle sovelletaan

perusrahoitusoperaatioiden korkoa ja sen ylittävälle osalle yön yli

–talletuskorkoa (korot löytyvät täältä)

Vähimmäisvarannon korko on tällä hetkellä 0,0% ja sen

ylittävän osan -0,4%

Koska vähimmäisvarannolle ja muulle likviditeetille

sovelletaan eri korkoja, tulee tämä huomioida

raportoinnissa

– Korkosidonnaisuutena (kenttä 41) käytetään O = ”Muut korot”

– Kertynyt korko raportoidaan siirtyvissä koroissa kentässä 37

Kertynyt korko hyvitetään/veloitetaan 2 ppv pitoperiodin

jälkeen ja se lasketaan koko pitoperiodin ajalta päivän

päätteen saldojen keskiarvosta:


https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/rahapolitiikan-valineet/taulukot/rapo-taulukot-fi/eurojarjestelman-ohjauskorot/



Esimerkki vähimmäisvarantovelvoitteen täyttymisestä ja kertyvän koron

muodostumisesta

– SP:n ilmoittama vähimmäisvarantovelvoite per päivä: 20 000 000 €

– Pitoperiodi: 26.7.-12.9.2017 (49 päivää)

– Tarvittava varanto yhteensä pitoperiodilta: 980M (20M x 49)


Pitoperiodi: 26.7. - 12.9.2017 980 000 000 -0,20 % -0,40 %

Päivämäärä Raportoija TARGET2-tilin saldo Tarvittava varanto Vähimmäisvaranto Korko% Kertyvä korko Muu likviditeetti Korko% Kertyvä korko Korko yhteensä

26.7.2017 Pankki A 40 000 000,00 -940 000 000,00 40 000 000,00 -0,00056 % -222,22 0,00 -0,00111 % 0,00 -222,22

27.7.2017 Pankki A 30 000 000,00 -910 000 000,00 30 000 000,00 -0,00056 % -388,89 0,00 -0,00111 % 0,00 -388,89

28.7.2017 Pankki A 40 000 000,00 -870 000 000,00 40 000 000,00 -0,00056 % -611,11 0,00 -0,00111 % 0,00 -611,11

29.7.2017 Pankki A 40 000 000,00 -830 000 000,00 40 000 000,00 -0,00056 % -833,33 0,00 -0,00111 % 0,00 -833,33

30.7.2017 Pankki A 40 000 000,00 -790 000 000,00 40 000 000,00 -0,00056 % -1 055,56 0,00 -0,00111 % 0,00 -1 055,56

31.7.2017 Pankki A 40 000 000,00 -750 000 000,00 40 000 000,00 -0,00056 % -1 277,78 0,00 -0,00111 % 0,00 -1 277,78

1.8.2017 Pankki A 40 000 000,00 -710 000 000,00 40 000 000,00 -0,00056 % -1 500,00 0,00 -0,00111 % 0,00 -1 500,00

2.8.2017 Pankki A 40 000 000,00 -670 000 000,00 40 000 000,00 -0,00056 % -1 722,22 0,00 -0,00111 % 0,00 -1 722,22

18.8.2017 Pankki A 40 000 000,00 -70 000 000,00 40 000 000,00 -0,00056 % -5 055,56 0,00 -0,00111 % 0,00 -5 055,56

19.8.2017 Pankki A 40 000 000,00 -30 000 000,00 40 000 000,00 -0,00056 % -5 277,78 0,00 -0,00111 % 0,00 -5 277,78

20.8.2017 Pankki A 40 000 000,00 0,00 30 000 000,00 -0,00056 % -5 444,44 10 000 000,00 -0,00111 % -111,11 -5 555,56

21.8.2017 Pankki A 40 000 000,00 0,00 0,00 -0,00056 % -5 444,44 40 000 000,00 -0,00111 % -555,56 -6 000,00

22.8.2017 Pankki A 40 000 000,00 0,00 0,00 -0,00056 % -5 444,44 40 000 000,00 -0,00111 % -1 000,00 -6 444,44

29.8.2017 Pankki A 40 000 000,00 0,00 0,00 -0,00056 % -5 444,44 40 000 000,00 -0,00111 % -3 444,44 -8 888,89

30.8.2017 Pankki A 40 000 000,00 0,00 0,00 -0,00056 % -5 444,44 40 000 000,00 -0,00111 % -3 888,89 -9 333,33

31.8.2017 Pankki A 40 000 000,00 0,00 0,00 -0,00056 % -5 444,44 40 000 000,00 -0,00111 % -4 333,33 -9 777,78

1.9.2017 Pankki A 40 000 000,00 0,00 0,00 -0,00056 % -5 444,44 40 000 000,00 -0,00111 % -4 777,78 -10 222,22

2.9.2017 Pankki A 40 000 000,00 0,00 0,00 -0,00056 % -5 444,44 40 000 000,00 -0,00111 % -5 222,22 -10 666,67

11.9.2017 Pankki A 40 000 000,00 0,00 0,00 -0,00056 % -5 444,44 40 000 000,00 -0,00111 % -9 111,11 -14 555,56

12.9.2017 Pankki A 40 000 000,00 0,00 0,00 -0,00056 % -5 444,44 40 000 000,00 -0,00111 % -9 555,56 -15 000,00



Vaihtoehto 1: Raportointi erillisillä riveillä– Esimerkissä vähimmäisvarannolle käytetty nollasta poikkeavaa korkoa

havainnollisuuden vuoksi


Varantovelvoitetta ei ole vielä täytetty:

31.7.2017 Vaade Sektori Nimellisarvo Sovittu vuosikorko Siirtyvät korot

Vähimmäisvarantotalletus 43 121 40 000 000,00 -0,20 -1 277,78

Muu likviditeetti 43 121 0,00 -0,40 0

40 000 000,00 -0,20 -1 277,78

Päivä, jolloin varantovelvoite täyttyy


Vähimmäisvarantotalletus 43 121 30 000 000,00 -0,20 -5 444,44

Muu likviditeetti 43 121 10 000 000,00 -0,40 -111,11

40 000 000,00 -0,25 -5 555,56

Varantovelvoite on jo täytetty:


Vähimmäisvarantotalletus 43 121 0,00 -0,20 -5 444,44

Muu likviditeetti 43 121 40 000 000,00 -0,40 -4 333,33

40 000 000,00 0,40 -9 777,78

VAIHTOEHTO 1



Vaihtoehto 2: Raportointi yhdellä rivillä– TARGET2-tilin koko saldo raportoidaan yhdellä rivillä, mutta

raportoitava korkoprosentti riippuu siitä, onko varantovelvoitetta täytetty

vielä raportointiajankohtana vai ei

– Jos raportointipäivä sattuu päivälle, jolloin varantovelvoite täyttyy,

korkoprosenttina raportoidaan korkojen painotettu keskiarvo


Varantovelvoitetta ei vielä täytetty:


TARGET2-tilin saldo 43 121 40 000 000,00 -0,20 -1 277,78

Päivä, jolloin varantovelvoite täyttyy



Korko% laskettu painotettuna keskiarvona käyttäen nimellisarvoja painoina.

Varantovelvoite jo täytetty:



VAIHTOEHTO 2



Yhteenveto– Keskuspankkitalletusten raportoinnissa on havaittu puutteita ja

seuraaviin asioihin olisi hyvä kiinnittää huomiota:

Tilin saldo ja siirtyvät korot tulee raportoida erikseen

Siirtyviä korkoja on jäänyt raportoimatta

Korkoprosentit tulisi tarkistaa ettei niitä ole esimerkiksi

kovakoodattu järjestelmiin

Korkosidonnaisuudet olisi myös hyvä tarkistaa

– Molempien vaihtoehtojen 1 ja 2 mukainen raportointi on sallittua

Kummatkin vaihtoehdot vaativat tietoa siitä, onko

raportointiajankohtana vähimmäisvarantovelvoitetta täytetty

pitoperiodin aikana vai ei



Factoring (1/2)

Nykytilanne– Factoring voidaan raportoida RATIssa valmiusluottolimiittinä

(vaade 42) tai muissa lainoissa (vaade 47).

– Jos factoring raportoidaan vaateella valmiusluottolimiitti, pitää sen

täyttää kokonaan tai lähes kokonaan seuraavat neljä ehtoa:

1. Lainanottaja voi käyttää tai nostaa varoja tiettyyn ennalta

hyväksyttyyn luottolimiittiin saakka ilmoittamatta siitä etukäteen

lainanantajalle.

2. Saatavilla olevan lainan määrä voi suurentua tai pienentyä sitä

mukaa kuin varoja lainataan ja maksetaan takaisin.

3. Lainaa voidaan käyttää yhä uudestaan.

4. Velvoitetta varojen säännöllisestä takaisinmaksusta ei ole.

– Jos luottolaitoksen sopimus asiakkaan kanssa on kuitenkin

velkakirjamuotoinen, raportoidaan se muissa lainoissa

– Muussa tapauksessa factoring raportoidaan muissa lainoissa (47)



Factoring (2/2)

Tilanne raportointiperiodista 2018M1 alkaen– Factoring voidaan edelleen raportoida RATIssa

valmiusluottolimiittinä (vaade 42) tai muissa lainoissa (vaade 47),

samoilla ehdoilla kuin ennenkin.

– Mutta, jos luottolaitos ottaa käyttöön tarkemman vaadejaottelun ja

on entuudestaan käyttänyt factoringin raportoimiseen

vaadekoodia 47, tulee raportointi jatkossa suorittaa seuraavasti:

BS-tietueen kenttään 23 täytetään arvoksi yksi (1) ja

LD-tietueella factoringin vaadekoodi muuttuu 47 47311

– Tämä ohjeistus löytyy myös RATI-sisältöohjeen v. 2.0:sta

– Tarkemman vaadejaottelun käyttö muuttuu pakolliseksi

raportointiperiodista 2019M1 alkaen.


Julkinen

Suomen Pankki

Sektoriluokitus 2019

Jyrki Lehtinen

Tilastoyksikkö

30.11.2017 83


Sektoriluokitus 2019: maakunnat

Sektoriluokitusta muutetaan maakuntauudistuksen takia

Maakunnat tulevat osaksi julkisyhteisöjä

Maakunnille luodaan oma laskentataso julkisyhteisöjen alasektorina

kansantalouden reaali- ja rahoitustilinpitoon

Nykyinen sektoriluokitus 2012 jakaa julkisyhteisöt (S.13) seuraaviin ylätasoihin

Valtionhallinto (S.1311)

Osavaltionhallinto (S.1312) – ei käytössä Suomessa

Paikallishallinto (S.1313)

Sosiaaliturvarahastot (S.1314)

Näistä kolme ylintä saattavat tulla mahdollisiksi maakuntahallinnon ylätasoksi,

mutta sosiaaliturvarahastot ei.



Sektoriluokitus 2019: asuntoyhteisöt

Onko muita tarpeita muuttaa sektoriluokituksen 2012 sisältöä?

Kotitalouksien velkaantumisen tutkinnan yhteydessä on asuntoyhteisöjen (S.112) lainoista iso osa siirretty kotitalouksien veloiksi, koska omistusasuntojen yhtiövelasta vastaa osakas (eli yleisesti kotitalous). Sektoriluokituksen muutoksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuutta, että alasektorin

S.11212 Asunto-osakeyhtiöt, yksityiset kotimaiset

jaettaisiin tarkempiin alasektoreihin

S.112121 Asunto-osakeyhtiöt, yksityiset kotimaiset, kotitalouksien omistamat

S.112122 Asunto-osakeyhtiöt, yksityiset kotimaiset, muiden kuin kotitalouksien omistamat

Sama jako tehtäisiin myös alasektoriin

S.11222 Muut asuntoyhteisöt, yksityiset kotimaiset



Sektoriluokitus 2019: muu rahoitus

Rahoitus- ja vakuutuslaitokset sektorin (S.12) sisällä uudistamisen ensisijainen

paine kohdistuu sektoreihin muut rahoituksen välittäjät (S.125), rahoitusta

avustavat (S.126) sekä konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat

(S.127).

Sellaiset rahoituslaitokset, joiden ensisijainen tehtävä on myöntää luottoja, ovat

erityisen kiinnostuksen kohteena (ns. varjopankkitoiminta). Samaten, jos

Suomeen perustettaisiin ns. erityisyhtiöitä (arvopaperistamiseen erikoistuneita

rahoitusyhtiöitä), niin tällaiset olisivat välittömästi EKP:n raportointivelvoitteen

alaisia.

Erilaisten sektorien S.125 – S.127 sisäisten yksiköiden erottelulle olisi siis tarvetta,

ja helpoin tapa yksilöidä yritykset omiksi ryhmikseen on sektoriluokitus. Tällöin

erottelu tapahtuisi Tilastokeskuksen toimesta, ja RATI-raportoinnissa y-

tunnuksellisten yritysten kohdalla luottolaitoksilla olisi vapaa pääsy

Tilastokeskuksen yritysrekisteriin.

Tähän tarkasteluun perustetaan työryhmä, johon osallistuvat ainakin

Tilastokeskus ja Suomen Pankki.


Julkinen

Suomen Pankki

Muut asiat

Tanja Laubach

Tilastoyksikkö

30.11.2017 87


Markkinaosuuksien julkaiseminen

Suomen Pankin johtokunta on tehnyt päätöksen, että

Suomen Pankki alkaa julkaista pankkien

markkinaosuuksia keväällä 2018.

Finanssiala ry on julkaissut tietoja vuoteen 2016

saakka.

Julkaiseminen vaatii pankkien suostumuksen.

Ehdolla neljä julkaistavaa sarjaa– Lainat Suomeen (muille kuin rahalaitoksille)

– Asuntolainat kotitalouksille Suomessa

– Talletukset Suomesta (muilta kuin rahalaitoksilta)

– Yrityslainat

Asiasta järjestetään tiedotustilaisuus 18.12.2017.



EKP:n korkokysely

- mahdollisesti tulossa Q1/2018

Kyselyn avulla on tarkoitus selvittää– Rahapoliittisten päätösten välittyminen yritys- ja kotitalouslainojen korkoihin

– Rahapoliittisten päätösten vaikutus pankkien kannattavuuteen

Kysytään eri viitekorkojen ja korontarkistusperiodien käyttöä pankeissa.

Korkotietojen kytkentä yritys- ja kotitalouslainojen kantoihin sekä uusiin sopimuksiin.

Kysely on jatkoa vuoden 2013 kyselylle.– Otanta vuonna 2013 oli suppea.

– Kyselyä laajennetaan merkittävästi

Kaksi ajankohtaa, keskiarvot vuodelta 2013 sekä tältä vuodelta.

Mahdollinen aikataulu Q1/2018.

Kyselyn toteutuessa saatamme kysyä kansallisena lisäyksenä myös korkosuojausten (korkokattojen, -lattioiden ja –putkien) vaikutus marginaaliin, sovittuun korkoon ja todelliseen vuosikorkoon



Johdannaiset

Johdannaisten osalta on poikkeavia raportointitapoja

eri Euroopan maissa.

Yhtenäistämistä selvitellään parhaillaan.

Lisäksi RATIssa ja KOTIssa on haasteita puuttuvien

luokitusten sekä negatiivisten arvojen kanssa.

Tulemme olemaan osaan raportoijista yhteydessä

näiden asioiden selvittämiseksi.

Tavoitteena pitkällä tähtäimellä lisätä tarkistukset,

joiden jälkeen puutteellisia ja virheellisiä arvoja ei

enää sisäänluvussa sallita.



Hyvä muistaa… Raportin kommenttikentän käyttö

– Pyritään välttämättään turhaa käyttöä (esim. ”Lokakuun RATI-raportti”)

– Kannattaa hyödyntää muutosten informoinnissa

Suurimmat muutokset raportoinnissa tulisi ilmoittaa raportoinnin yhteydessä sähköpostilla tai raportin kommenttikentässä

Yritysjärjestelyistä, esim. fuusioista tulee ilmoittaa myös Suomen Pankille

Lisäajan pyytäminen on mahdollista– Teknisten tai muiden ongelmien sattuessa juuri viimeisenä

raportointipäivänä on hyvä muistaa, että lisäaikaa voi aina pyytää Suomen Pankista virka-ajan puitteissa

– Lisäaikaa myönnetään päivä kerallaan, mutta mahdollista saada muutama päivä

– Rikkomusseuranta



Hyvä muistaa…

Yhteystietojen pitäminen ajan tasalla helpottaa

asioiden hoitamista– Suomen Pankissa ja OpusCapitassa

Lomat ja muut poissaolot– Poissaoloviestit

– Sijaiset/kesätyöntekijät

– Voimassaolevat tunnukset

Tuotantoperiodia koskeviin kysymyksiin tulee

reagoida mahdollisimman pikaisesti

Kahdenvälisiin tapaamisiin on aina mahdollisuus



Yhteystiedot

RATI-raportointi

Elisabeth Flittner 09 183 2322

Jaakko Suni 09 183 2402

Juuso Koppanen 09 183 2257

Meri Sintonen 09 183 2247

[email protected]

LuoTi-projekti

Mikko Koutaniemi 09 183 2484

Jyrki Lehtinen 09 183 2376

Jori Oksanen 09 183 2552

[email protected]


mailto:[email protected]

mailto:[email protected]

rati-info - suomenpankki.fi (poikkeuksena koti-tiedonkeruu). ... bird –banks’ integrated...

Documents