Rauhallista Joulua ja Hyvää UuttaVuotta 2010

Terramare

Laurinmäenkuja 3A

00440 Helsinki

Vaihde

Faksi

www.terramare.fi

Vesirakennusurakoinnin

kansainvälinen ammattilainen

Ruoppaus

Satamarakentaminen

Vedenalainen louhinta

Ympäristörakentaminen

Liukuvalukohteet

Erikoiskohteet

Henkilökunta 16.11.2009: 249

Liikevaihto 2008: 93,3 milj. €

Terramaren emoyhtiö on

maailmanlaajuisesti toimiva

Royal Boskalis Westminster nv.

Pörssinoteerattu yhtiö toimii yli

50 maassa.

(09) 613 621

(09) 6136 2700

Kansikuva: Monopile-perustukseen

asennetaan koetuulivoimalan mastoa

Kemin Ajoksessa

Toimitusjohtajan palsta

Haminan ruoppauksissa poistetaan

satoja lohkareita

Monopile - Uudentyyppinen

tuulivoimalan meriperustus

koekäytössä

Rauman keskussataman Ro-Ro 4

-laiturin korjaustyö

Utön ja Naantalin välisen väyläurakan

loppusuora sujuu mukavasti

Terramaren Pekka Arppesta Vuoden

RIAlainen 2009

Uudistettu poralautta Playmate entistä

tehokkaampi ja monipuolisempi

TERRAMARE TÄNÄÄN | TALVI 2009-2010 | 12. VUOSIKERTAPäätoimittaja: Henrik Holmberg

Puh. (09) 6136 2622, Fax (09) 6136 2700 | e-mail: henrik.holmberg@terramare.fi

Tervetuloa kotisivuillemme:www.terramare.fi

SISÄLTÖ

1

3

4

6

8

10

11

1110

6

4

2

3

Maailmanlaajuinen taantu-ma on jättänyt jälkensä satamarakentamisen nä-kymiin myös täällä Poh-

jolan perukoilla. Parhaillaan käydään julkista keskustelua siitä, onko satama-verkostomme liian laaja ja kilpailuky-vytön verrattuna kilpailijamaidemme satamiin. Hyvin usein vertaan Suomea rakkaaseen kilpailijaamme Ruotsiin ja myös tässä asiassa on tunnustetta-va, että siellä tilanne näyttää olevan parempi. Satamaliikenne Ruotsissa on keskittynyt muutamiin suursatamiin, kun taas Suomessa tavaraliikenteen hoitavat yli viisikymmentä kaupallista satamaa. Niistä kymmenen suurim-man sataman liikenne kattaa noin 80 % koko maan noin 100 miljoonan ton-nin tavaraliikenteestä. Elinkeinoelämän Keskusliiton taannoinen viesti oli selvä: ”Jottain tarttis tehrä.” Tämä tarkoittaa kunnallisten satamien entistä tiiviimpää yhteistyötä tai niiden yhdistymisiä.

Vuosi 2008 oli vilkkaan toiminnan vuosi niin vesirakentamisessa kuin muussa-kin rakentamisessa. Pienentyneiden vientimäärien takia on kuitenkin vaikea löytää sellaisia teollisuuden aloja, jotka toisivat vesirakennusalalle kaivattuja uusia investointikohteita. Kaivosteol-lisuus näyttäisi kuitenkin olevan yksi näistä harvoista valopilkuista. Vuonna 1965 säädetty kaivoslaki tullaan kor-vaamaan uudella lailla, johon myös Infra-ala on aktiivisesti laatinut paran-nusehdotuksia. Kaivostoiminnalla on tällä hetkellä oiva mahdollisuus luo-da korvaavia työpaikkoja kadonnei-den tilalle, mistä hyvinä esimerkkeinä ovat jo avatut Suurikuusikon kultakai-vos Kittilässä, Talvivaaran nikkelikaivos

Sotkamossa sekä Pampalon rakenteil-la oleva kultakaivos Ilomantsissa. Uu-sien tai vanhojen kaivosten toiminnan käynnistäminen tarkoittaa panostusta infra-rakentamiseen ja myös investoin-nit vesiväyliin ovat merkittäviä. Kolarin-Pajalan suunnitellun rautakaivoksen avaaminen merkinnee suuria investoin-teja Pohjois-Suomen satamiin, etenkin Kemin satamaan ja sen meriväylään. Vaikka teollisuutemme käykin tällä het-kellä suurta muutosvaihetta läpi, infra-rakenteidemme kunnon ylläpitäminen ja kehittäminen on tärkeää; myös tule-vaisuutta silmällä pitäen.

Niin kuin jo mainitsin kesälehdessäm-me, tulee Terramaren kuluvan vuoden liikevaihto jäämään selkeästi alhaisem-malle tasolle edellisvuoden tilantee-seen verrattuna. Siihen on vaikuttanut lähinnä rakennusteknisten töiden mää-rän merkittävä väheneminen. Kuluvan vuoden liikevaihtomme tulee olemaan hieman yli 50 miljoonaa euroa, jos-ta rakennusteknisten töiden osuus on vain noin 10 %. Suurin osa liikevaih-dostamme on syntynyt meriväylien ruoppaustöistä, joista merkittävimmät kohteet ovat olleet Raahen väylän ja satama-altaan ruoppausurakka, Naan-talin väylätyön loppuunsaattaminen

sekä Haminan meriväylän ja satama-altaan syventämisurakan aloitus. Lisäksi olimme mukana Kemin sataman edus-talle toteutetun offshore-koetuulivoi-malan perustuksen rakentamisessa, jossa osallistuimme myös varsinaisen maston asennustyöhön. Ulkomaisis-ta kohteistamme merkittävin on ollut Peterheadin sataman vedenalainen louhinta- ja ruoppaustyö Skotlannissa.

Näkymät ensi vuodelle säilyvät haas-teellisina. Kilpailu niin kotimaassa kuin naapurimaissakin tulee säilymään ko-vana. Menestymisemme valtit tässä ovat ammattitaitoisen henkilöstömme korkea taso, toimintamme tehokkuus ja monipuolisuus sekä peräänantamaton terramarelainen tavoitteellisuus. Näillä vahvuuksilla uskomme lujasti kilpailu-kykyymme kaikilla vesirakentamisen osa-alueilla.

Vuoden lähestyessä taas loppuaan kii-tän koko henkilöstöämme arvokkaasta työstä yhtiömme hyväksi. Lisäksi halu-an kiittää kaikkia yhteistyökumppanei-tamme ja asiakkaitamme erinomaises-ta yhteistyöstä sekä luottamuksesta, josta olemme saaneet myös teiltä pal-jon positiivista palautetta kuluvan vuo-den aikana.

Mistä kasvuatulevaisuuden infra-alalle?

Toivotan kaikille lukijoillemme rauhaisaa joulua ja

hyvää uutta vuotta.

Jarmo Yletyinen, toimitusjohtaja

Ruoppaus - satamarakentaminen- vedenalainen louhinta - ympäristörakentaminen - liukuvalukohteet - erikoiskohteet

4

Haminan sataman väylän ja satama-

altaan ruoppausurakka käsittää ny-

kyisen 10 metrin väylän syventämisen

12 metriin. Väylän maksimilaivakoko

on ollut noin 40 000 tonnia. Syväyksen

kasvaessa kymmenestä kahteentoista

metriin, voi laivan leveys kasvaa 7–10

metriä ja pituus 20–30 metriä. Tällöin

lastikapasiteetti lisääntyy peräti 50 pro-

senttia. Väylää ruopataan kaikkiaan 15

eri kohteessa. Urakkaan sisältyy myös

uuden väyläosuuden, Saukon oikaisun

työt. Lisäksi syvennetään nykyistä sata-

ma-allasta haraussyvyyteen -13,2 met-

riin. Ruoppausajankohdat on aikataulu-

tettu yleisen liikennearvion mukaan ja

kohde valmistuu vuoden 2010 loppuun

mennessä.

YmpäristöruoppausProjekti aloitettiin puhdistusruoppauk-

silla. Tributyylitinan (TBT) pilaama mas-

sa ruopattiin suljetulla ympäristökau-

halla ja läjitettiin osaksi laajennettavan

satamakentän pohjarakennetta. Pilaan-

tunut massa peitettiin puhtailla mas-

soilla. Läjitysalue suojattiin penkereillä

ja kulkureitti uudentyyppisellä ilmakup-

laverholla estämään sameuden leviä-

mistä. Sameuden mittauksissa käytet-

tiin suomalaisen Luode Consulting Oy:n

kehittämää kolmiulotteista mittausme-

netelmää. Satama-altaasta poistettiin

TBT-pitoisia sedimenttejä kaikkiaan noin

770 000 m2:n alueelta. Kuorinta suori-

tettiin 0,2 - 0,4 metrin paksuudelta.

800 lohkareen poistoYmpäristöruoppausten myötä aloitet-

tiin varsinaiset ja parhaillaan toteutet-

tavat väyläruoppaukset. Ruoppausta

edeltävät pohjatutkimukset ovat Hami-

nan väylän kaltaisessa hankkeessa teh-

tävä tarkasti, sillä merenpohja on hyvin

vaihtelevaa koostuen mudasta, moree-

nista, lohkareista ja hiekasta. Väylätyöt

aloitettiin Saukon oikaisun lohkareiden

Haminan Satama on Suomen itäisin satama ja on näin sijainniltaan tärkeä Venäjän ja IVY-maiden transito- eli kauttakulkuliikenteelle. Satama sijaitsee vain 35 kilometrin päässä Venäjän rajalta. Sata-massa toimii konttiterminaali ja nestemäisten aineiden varastoin-ti- ja käsittelypalveluihin erikoistunut nestesatama. Myös täällä paineet väylien syventämiselle ja sataman laajentamiselle johtu-vat rahtialusten kokoluokan kasvusta. Tilaa ruopataan mm. Pana-ma Max -koon aluksille. Haminaan johtavaa meriväylää on ajan mittaan kehitetty yhä toimivammaksi ja turvallisemmaksi.

Haminan ruoppauksissa poistetaan satoja lohkareita

5

www.terramare.fi

TERRAMARE TÄNÄÄN | TIEDOTUSLEHTI TALVI 2009-2010

poistolla. Väylän ja sataman syventämi-

seksi on päästävä eroon noin 800:sta yli

viiden kuutiometrin lohkareesta, joista

suurimmat ovat kooltaan kymmeniä

kuutioita. Lohkareen ja kallion rajana

pidetään kolmen metrin paksuutta.

Tarkka mittaustekniikkaLohkareet paikannetaan ja mitataan

viistokaikuluotauksella, joka toteute-

taan useilla samanaikaisilla, suunnil-

taan toisistaan poikkeavilla luotauk-

silla. Täsmällinen mittaustekniikka on

tärkeässä osassa, jotta työn jäljestä

saadaan korkeatasoinen ja kustannus-

tehokas. Esimerkiksi ruoppausalusten

ja niillä työskentelevien ruoppausko-

neiden ohjausautomaatio on viety pit-

källe. Ruoppaustaso nähdään monito-

reista parin senttimetrin tarkkuudella

ja GPS-tekniikan avulla aluksen sijainti

voidaan määrittää sekin kymmenen

senttimetrin tarkkuudella. Haminan

väyläalueella, ja yleensä Suomenlah-

den itäosissa, yksi suurimmista haas-

teista on voimakas vedenkorkeuden

vaihtelu. Työn aikana vedenpinta on

vaihdellut -20 senttimetristä +80 sent-

timetriin keskivedestä. Jatkuva kor-

keusmittaus on linkitetty ruoppausa-

luksen mittausjärjestelmiin.

RuoppausmassatHaminan väylällä käsitellään kokonais-

massoja yhteensä noin 710 000 m3,

joista noin 160 000 m3 on vedenalai-

sella louhinnalla poistettavaa kalliota.

Satama-altaan kokonaisruoppausmas-

sat ovat noin 1,6 miljoonaa m3, josta

vedenalaista louhintaa on noin 16 000

m3 ja moreenin ruoppausta noin 220

000 m3. Ruopattavasta massasta kul-

jetetaan Haminan satamaan uudelleen

käytettäväksi noin 690 000 m3. Raken-

tamiseen kelpaamattomat massat kul-

jetetaan meriläjitysalueille. Hanke on

alustavasti suunniteltu toteutettavaksi

pääosin kuokkakauharuoppauksina si-

ten, että kaikki ruoppausmassat voi-

daan läjittää proomuista pudottamal-

la. Ruoppaustöihin tullaan käyttämään

kahmari- ja kuokkakauharuoppaajia

sekä poralauttoja ja hopperiruoppaa-

jaa.

Haminan väyläurakka on Terramarelle

merkittävä kohde ja se työllistää noin

70-80 terramarelaista.

Tilaaja: Haminan kaupunki, Haminan

Satama Oy (satama-allas), Merenkulku-

laitos (väylä)

Urakan arvo: n.33 miljoonaa Euroa

Aikataulu: 15.6.2009-31.12.2010

Kalusto:

• kahmariruoppaaja Kahmari 2

• kuokkaruoppaaja Nordic Giant

• trailer-ruoppaaja Cornelia

• itsekulkevat proomut 6-8 kpl

• poralautat Rockbuster ja Playmate

• tukialukset

Massamäärät:

TBT-pitoisten sedimenttien ruop-•

paus 450 000 m2 / 160 000 m3

puhtaiden savi- ja moreenimai-•

den ruoppaus, noin 1 600 000 m3

vedenalainen louhinta, •

noin 190 000 m3

yli 5 m• 3 lohkareiden poisto,

noin 800 kpl

www.portofhamina.fi

N60°32’ E027°10’

Haminan väylän ja satama-altaan syventäminen

Uudistettu kahmariruoppaaja

Kahmari 2 ruoppaa tributyyli-

tinan pilaamaa massaa

suljetulla ympäristökauhalla.

Vierellä Sirius-proomu, jolla

lastikapasiteettia 660 m3.

Teksti: Markku Salonen | Kuvat: Terramaren kuva-arkisto

6

Ruoppaus - satamarakentaminen- vedenalainen louhinta - ympäristörakentaminen - liukuvalukohteet - erikoiskohteet

K emin tuulipuiston avajaisissa 25.02.2009 mi-nisteri Mauri Pekkarinen totesi: ”Rahaa on ja löytyy, kunhan esitätte nopeasti liikkeelle

lähteviä ja tarpeeksi innovatiivisia tuulivoimalahank-keita.”

Ministerin sanat iskeytyivät otolliseen maaperään; olihan koolla puiston rakentamiseen osallistuneet yritykset. Niinpä PVO-Innopower Oy:n johdolla sol-mivat Insinööritoimisto Ponvia Oy, Terramare Oy, Pekkaniska Oy, Levator Oy, WinWind Oy, Insinööritoi-misto Lujari Oy ja Oulun Yliopisto sopimuksen jääolo-suhteita kestävän tuulivoimaloiden meriperustuksen tutkimisesta.

Haastajana pohjoiset meriolosuhteet

Monopile-nimiseksi ristityn uudenlaisen tuulivoima-lan meriperustuksen tavoitteena on löytää tuuli-, jää- ja aaltokuormia kestävä perustusratkaisu, joka olisi hyödynnettävissä myöhemmin laajoissa teollisen mittakaavan merituulipuistoissa. Asiasta oli keskus-teltu jo aiemmin, joten ministerin vakuuttelu antoi uutta uskoa ja koeperustusprojekti päätettiin käyn-nistää. PVO-Innopower Oy käynnisti lupaprosessin. Koska Lapin maakuntakaavaan oli Kemin Ajokseen varattu alue tuulivoimaloille, todettiin koeperustuk-sen rakentamisen soveltuvan alueelle hyvin. Lisäksi Perämeren haastavat meriolosuhteet sopivat erin-omaisesti koeperustuksen kestävyystavoitteisiin.

Monipuolista vesirakentamista

Monopile-koeperustusprojekti käynnistyi. Tavoitteek-si asetettiin, että koevoimalatornin pystytykseen uu-dentyyppiselle teräsputkiperustukselle päästäisiin elokuun alussa. Sitä ennen oli toteutettava työn vaa-tivin vaihe eli itse Monopile-perustuksen rakentami-nen, mikä oli projektissa Terramare Oy:n osuus.

Työ aloitettiin kesäkuun puolivälissä lupaehtojen

MonopileUudentyyppinen tuulivoimalan meriperustus koekäytössä

7

www.terramare.fi

TERRAMARE TÄNÄÄN | TIEDOTUSLEHTI KESÄ 2009

Monopile-teräsputken kuljetus Nosto-Pekalla. Perillä Ajoksen tuulipuiston koeperustuksella. Perustusputken tarkka asennus valmiina.

Mastoelementtien kuljetus työlautta Paalulla. Uudistettu Playmate vakaana nosturialustana. Betonielementtien nosto torniin.

varmistuttua. Projektin ensimmäinen vaihe oli ve-denalaisen kalliopinnan puhdistus. Kalliopintaa peit-tänyt ohuehko maakerros poistettiin kuokkaruoppaa-jalla. Tällöin oltiin noin tasossa -7 metriä ja kallioon louhittavan kuopan tavoitetaso oli -14.5 metriä. Viisi metriä halkaisijaltaan ja 17 metriä pituudeltaan ole-valle Monopile-perustusputkelle louhittiin mahdolli-simman optimaalinen kalliokuoppa. Louhinta tehtiin poralautta Pora-Eerolla. Kuopan tyhjennys suoritet-tiin kahmarikauhalla ja mammutoimalla.

Tarkkaa asennusta pienillä toleransseilla

100 tonnia painava Monopile-perustusputki toimitet-tiin maantiekuljetuksena Hangosta Kemiin, Ajoksen satamaan. Siellä uiva nosturi Nosto-Pekka otti Mo-nopilen koukkuunsa ja kuljetus kohti kuoppaa alkoi. Pystytys ennen betonointia oli erittäin vaativa vai-he, sillä toleranssit olivat todella pienet. Putken tuli asettua kuoppaansa mahdollisimman pystysuoraan. Erityistä tarkkuutta vaatineen asennuksen jälkeen suoritettiin betonointi putken ulko- ja sisäpuolelta kallio-osuudella. Haasteellinen työvaihe toteutet-

tiin työmaapäällikkö Heikki Porrasmaan ammattitai-toisessa valvonnassa.

Monopile -perustusputken yläpää oli onnistuneen betonoinnin jälkeen tasossa +3 metriä. Työ jatkui kolmesta runkoputkesta rakentuneen voimalatornin nostolla ja asennuksella. Tähän tehtävään Terrama-re antoi vuokralle uudistetun poralautta Playmaten nostoalustaksi. Uudistetun lautan tuli nojata tukevas-ti meren pohjaan raskaan ja korkean nosturin alla. Koska kyseessä on koevoimala, tornin konehuonetta ei asennettu, vaan sen korvasivat vastaavan pai-noiset betonielementit. Mittaustulosten myötä ne voidaan korvata aikanaan varsinaisella voimalalla. Koevoimalan betonielementit asennettiin 80 metrin korkeuteen.

Monopile -koeperustus saa nyt olla sijoillaan talven yli ja ottaa vastaan hyiset tuulet, voimakkaan aallo-kon ja armottomat jäät. Talven jälkeen odotamme mielenkiinnolla mittaustuloksia. Aikataulut menivät projektissa aivan nappiin ja säätkin suosivat. Uuden-tyyppisen perustuksen rakentaminen oli ainutlaatui-nen myös rakennusvaiheiltaan. Sen myötä saaduista oivalluksista on paljon hyötyä jatkossa.

Teksti: Pekka Keskitalo | Kuvat: Terramaren kuva-arkisto TERRAMARE TÄNÄÄN | TIEDOTUSLEHTI TALVI 2009-2010

8

Ruoppaus - satamarakentaminen- vedenalainen louhinta - ympäristörakentaminen - liukuvalukohteet - erikoiskohteet

Nykyajan termit ”päivitys” ja ”face lift” sopivat hyvin kuvaamaan Rauman sataman Ro-Ro 4 -laiturin korjaustyön luonnetta. Kun 222 met-

riä pitkä laituri vuonna 1984 rakennettiin, sen käyt-töiäksi arvioitiin 25 vuotta ja täsmälleen sen se kesti. Kuluneina vuosina se on ollut raskaassa käytössä, jos-ta reunapalkin kolhut ja vääntyneet reunaraudat sekä maailmaa kiertäneiden merimiesten kirjavat maali-merkinnät olivat näkyvinä todisteina.

Rauman keskussataman Ro-Ro 4 -laiturin teräksinen korjaustyö

Suomen suurimman paperisataman, Rauman sa-taman, Ro-Ro- ja Sto-Ro -rahtiliikenne on vilkasta. Hakunin satamanosasta viedään vuosittain noin 2,5 miljoonaa tonnia paperia ja kartonkia lähinnä muu-alle Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Yhäti kasvavat alukset ja uudistuvat lastausmenetelmät vaativat laituritekniikankin ajanmukaistamista ja korjausta.

9

www.terramare.fi

TERRAMARE TÄNÄÄN | TIEDOTUSLEHTI TALVI 2009-2010

Nykyaikaiset lastausmenetelmät ja laivojen kasva-nut koko edellyttivät korjaustoimia ja kun sellaiseen raumalaiset ryhtyivät, se tehtiinkin sitten kunnolla. Uudeksi käyttöiäksi määriteltiin nyt 50 vuotta ja mi-toitus vastaamaan tulevaisuuden vaatimuksia.

Jotta aikoinaan vedenalaisena valutyönä tehdyn, raudoittamattoman, massiivisen rantamuurin kapasi-teettia voitiin kasvattaa, siihen porattiin sekä juotet-tiin rankka lisäterästys. Reunapalkin etuosa piikattiin kokonaan pois ja tilalle rakennettiin uusi reunaraken-ne, vastamaan nykyajan kuormituksia. Näin se varus-teltiin myös uusilla fendereillä, reunaraudoilla sekä pollareilla. Peräportin etureuna sai uuden kulutuslan-kutuksen sekä sen kulma vankan teräsvahvistuksen. Samalla uusittiin laiturin takana kulkeneet sähkölinjat sekä parannettiin pintavesien ohjausta.

Kokonaisuudessaan työt sujuivat joutuisasti työmaa-päällikkö Jukka Sippolan ohjauksessa. Erityiskiitoksen ansaitsevat myös rautaiset ammattimiehemme sekä alaurakoitsijanamme toiminut Rauman Kaivin Oy.

Onnistuneen projektin edellytyksenä on hyvä yh-teistyö tilaajan kanssa ja tästä myötävaikuttamisesta rehelliset kiitoksemme rakennuspäällikkö Antti Kok-komäelle ja työtä valvoneelle työpäällikkö Heikki Hietavirralle.

Uskomme ”päivitetyn” Ro-Ro 4 palvelevan sataman käyttäjiä vuosikymmeniä eteenpäin.

Teksti: Pekka Arppe

Kuvat: Terramaren kuva-arkisto, Rauman satama

Ro-Ro, Sto-Ro ja Lo-Lo

Ro-Ro -alus tarkoittaa rahtialusta, johon kuormaus tapahtuu aluksen keulasta, perästä tai sivusta rulla-ten. Lastaamiseen tarvitaan laiturissa ramppi, mutta ei nosturia. Lyhennys Ro-Ro tulee englannin kielen sanoista Roll on Roll off. Sto-Ro -aluksen kuormaus tapahtuu kuten Ro-Ro -aluksessa, mutta lasti siirretään aluksessa kuljetus-kalustosta kannelle ja kiinnitetään kuten irtolasti. Rahtialuksen nimi tulee englannin kielen sanoista Stowable Roll on Roll off.Lo-Lo –alus kuormataan nosturilla. Rahtialuksen nimi tulee englannin kielen sanoista Lift on Lift off.

Ro-Ro 4 -laituri saa kaivattua lisäterästystä.

Uusittu Ro-Ro 4 -laituri täysin varustein.

10

Ruoppaus - satamarakentaminen- vedenalainen louhinta - ympäristörakentaminen - liukuvalukohteet - erikoiskohteet

Työmaapäällikkö Reijo Kultalahti tarkkailee tyytyväisenä Kuokka-Pekka 2:n työskentelyä satama-altaassa. Laajat syvennysruoppaukset Utön ja Naantalin laivaväylällä

ovat päätöksessään. Noin 130 km pitkä väylä syvennettiin -13 metristä - 15,3 metriin. Uusi syvyys mahdollistaa mm. Neste Oilin Naantalin jalostamosatamassa asioivien suurten tankkereitten liikennöinnin täydessä lastissa.

– Tämä on ollut Terramarelle kaikin puolin normaali ruop-pausurakka. Tosin Neste Oilin jalostamosataman ja tankke-reitten läheisyys antoi oman haasteensa varsinkin veden-alaiselle louhintatyölle, Kultalahti kertoo.

Koneautomaatioinsinööri Reijo Kultalahti on työskennel-lyt Terramarella vuodesta 1996. Työnkuvaan ovat kuuluneet myös kansainväliset kohteet muualla Euroopassa.

– Työmatkat ulkomaille olivat alkuaikoina yksi antoisim-mista kokemuksista. Itse olen käynyt Britanniassa, Hollan-nissa ja Tanskassa, mutta kyllähän nämä kotimaisetkin koh-

Työmaapäällikkö Reijo Kultalahti:

Utön ja Naantalin välisen väyläurakan loppusuora etenee mukavasti

teet ovat varsin mieluisia, Kultalahti toteaa.Utön ja Naantalin välisen väyläurakan mittavin ruoppaus-

kohde sijaitsi Naantalin jalostamosataman edustalla. Moton matalaksi tunnettu alue syvennettiin väyläsyvyyteen. Noin viiden hehtaarin kokoinen alue oli matalimmalta kohdaltaan vain viisi metriä ja kavensi tuntuvasti väylää. Alueella jou-duttiin mittaviin vedenalaisiin louhintatöihin ja painevaiku-tuksia tankkereitten runkoihin mitattiin hydrofonilla.

– Työt tuli alueella aikatauluttaa päivittäisen tankkeri-liikenteen mukaan. Hydrofonimittauksissa todettiin, että painevaikutukset jäivät reilusti alle sallitun rajan, kun lou-hintakohteen ja aluksen turvaväli oli vähintään 100 metriä. Mittauksista oli paljon hyötyä louhintatöiden edistymiselle, Kultalahti kertoo.

Vesirakentaminen on tullut Reijo Kultalahdelle tutuksi jo lapsuuden ajoista, sillä hänen isänsä työskenteli samalla alalla.

– On merkille pantavaa, että aika moni terramarelainen on perinyt ammatin isältään. Kyllähän se kertoo alan kieh-tovuudesta, Kultalahti miettii.

– Vesirakennusalasta tekee kiinnostavan juuri työkohtei-den vaihtelevuus ja monipuolisuus, mutta myös sosiaali-suus. Erilaisten ihmisten kanssa työskentely niin kotimaassa kuin ulkomailla on palkitsevaa. Tällä alalla eivät yksinäiset sudet välttämättä pärjää, Kultalahti kuvailee ja katselee Kuokka-Pekka 2:n rinnalta lähtevää proomua, joka seilaa lähistöllä sijaitsevalle ja vedenalaisilla penkereillä virtaus-suojatulle läjitysalueelle.

Jälleen on yksi suuri väyläkohde valmistumassa ja yli 435 000 kiintokuution ruoppaukset ovat takana. Tankkereit-ten kapteeneilla on nyt huomattavasti helpompi hengittää

avarammalla väylällä.

Vedenalaista louhintaa Naantalissa Moton matalalla.

Teksti: Markku Salonen | Kuvat: Terramaren kuva-arkisto

11

www.terramare.fi

Pekka Arppesta Vuoden RIAlainen 2009Rakennusinsinöörit ja –arkkitehdit RIA ry myönsi Vuoden RIAlainen –palkinnon Terramaren työpäällikkö Pekka Arppelle.

IInsinööri Pekka Arppella on kunnioitettava ura rakennusteknises-ti vaativien infra-hankkeiden työpäällikkönä. Vankan ammatti-taidon lisäksi valintaperusteluissa todettiin pitkän kokemuksen

tuoma esimerkillinen varmuus, rauhallisuus ja jämäkkyys. Pekka Arppe valmistui maa- ja vesirakennusalan insinööriksi

vuonna 1976 Kuopion Teknillisestä oppilaitoksesta ja on ollut terra-marelainen jo vuodesta 1978 lähtien. Arppen erityisosaamisaluei-ta ovat olleet mm. satamarakentaminen ja betonirakenteet. Refe-renssikohteita on kertynyt niin kotimaassa kuin ulkomailla vuosien mittaan lähes 40. Näistä viimeisimpiä tunnettuja projekteja ovat olleet mm. Vuosaaren sataman laajat urakkakohteet.

Aktiivisuudestaan tunnettu Arppe on toiminut työtehtäviensä lisäksi myös infra-alan työsuojeluun liittyvien kokoonpanojen jä-senenä, ylempien toimihenkilöiden edustajana YT-toimikunnassa ja työsuojelupäällikkönä. Hän myös luennoi vuosittain 1. lk:n beto-nityönjohtajan kursseilla liukuvalubetonoinnista.

Vuoden RIAlainen –palkinto myönnettiin Pekka Arppelle RIA ry:n liittokokouksessa Helsingissä 28.11. Palkinnolla RIA haluaa osoittaa arvostusta ansiokkaasta toiminnasta. Vuoden RIAlainen on valittu vuodesta 2005 lähtien.

Terramare onnittelee lämpimästi Pekka Arppea.

Kesällä 2009 valmistunut ja perusteellisesti uusittu poralautta Playmate on ollut merkittävä investointi. Uudistuksessa sen ponttonilauttaa pidennettiin kuusi metriä. Kannen alta ja

päältä uusittiin kaikki rakenteet mukaan lukien hydrauliikka, sähköt ja vinssit. Lautan päätyihin asennettiin uudet ja nopeakäyttöiset tukijalat. Myös kaikki tilat, kuten ohjaamo ja hytit, ovat uusittu.

Playmate pääsi edustamaan monipuolisuuttaan jo elokuussa Kemin Ajoksessa toteutetussa Monopile-perustusprojektissa. Siellä se toimi menestyksekkäästi vastapainonosturin tukevana

Uudistettu poralautta

on entistä tehokkaampi

ja monipuolisempi

Playmaten uudet strategiset mitat:

Pituus: 41,8 m

Leveys: 18 m

Syväys: 3,0 m

Paino: 594 tonnia

alustana koetuulivoimalan asennuksessa. Playmate kantaa jopa 400 tonnia painavan nosturin. Se voi toimia myös mm. paalutus- ja betonointiyksiköiden alustana.

Varsinaisessa tehtävässään, vedenalaisessa louhinnassa, uusittu Playmate on entistä ulottuvampi pystyen toimimaan syvemmissä vesissä. Se myös kestää paremmin merellisiä sääolosuhteita, kuten haastavaa aallokkoa. Poralautalla käytetään Terramaren kehittämää turvallista ja tehokasta pumpattavaan räjähdysaineeseen perus-tuvaa louhintamenetelmää.

Playmate