Reflektiotyökaluja maahanmuuttajien

ohjaamisessa ja osaamisen

tunnistamisessa

Osaava maahanmuuttaja -seminaari 20.11.2015

Kia Lundqvist

Turun yliopiston Brahea-keskus

Esityksen kulku

• Miten kokemuksellista oppimista voidaan sanoittaa, analysoida,

dokumentoida ja arvioida reflektiotyökalujen avulla?

• Muutamien reflektiotyökalujen esittely

• Kokemuksia reflektiotyökalujen hyödyntämisestä osaamisen

tunnistamisessa

• Esityksen pitäjällä on usean vuoden työkokemus

vastaanottokeskustyöstä ja maahanmuuttotyön

täydennyskoulutuksien toteuttamisesta

Taustaa esitykselle

• Esiteltävät kokemukset tulevat pääosassa korkeakoulutettujen

oppisopimustyyppisestä täydennyskoulutuksesta Kulttuuritietoiset

työkäytännöt maahanmuuttajatyössä ja Lastensuojeluun erikoistava

sosiaalityön täydennyskoulutus

• Koulutukset eivät ole erityisesti suunnattu maahanmuuttajille, joten

maahanmuuttajataustaisten henkilöiden määrä ei ole ollut suuri

• Koulutuksissa olemme hyödyntäneet Iso-Britanniassa kehitettyjä

reflektiomalleja (Erityisesti Dr Anita Walsh, Birkbeck College,

University of London)

Teoria ja käytäntö

• Teorian ja käytännön välinen kuilu

• High ground” of theorizising about professionalism does not always match the ”swampy lowlands” of actual practice” (Schön 1987)

• Refective practice is an approach designed to assist professionals to become aware of the ”theory” or assumptions involved in their practice (Fook & Gardner 2007,24)

Kokemus ja kokemuksellinen oppiminen

• Haasteena työkokemuksen kautta tulleen osaamisen avaaminen ja

näkyväksi tekeminen sekä tämän prosessin ohjaaminen

◦ Informaali, nonformaali ja formaali osaaminen

• Pelkkä kokemus ei ole ratkaiseva, vaan se mitä olet kokemuksistasi

oppinut

• Reflektion/kokemuksellisen oppimisen ohjaaminen ryhmässä tai/ja

yksilöllisesti

• Työelämä – opiskelija – korkeakoulu

◦ Läpinäkyvä arviointi on korkeakoulutettujen kohdalla edellytys

akateemisen osaamisen tunnistamisessa

Kolb´s Learning Cycle (1984)

Gibbs Model of Reflection (1988)

Critical reflection in practice / Johns´ model

(1994)

• Johns, C. and Graham, J. (1994) Using a reflective model of nursing

and guided reflection. Nursing Standard, 11(2), pp.34-38

Atkins and Murphy´s model of reflection (1994)

Single- and Double-Loop Learning

• Double-Loop Lerning - Kaksoissilmukkaoppiminen

• Chris Argyris ja Donald Schön (1974,1996)

◦ Theories in action

- (theories-in-use and espoused theory)

◦ Reflection in / on practice

◦ Single-Loop Learning

◦ Double-Loop Learning

Single-Loop / Double-loop learning

Kokemuksia reflektion ohjaamisesta Brahean

koulutuksissa

• Maahanmuuttotyö uusi ammattiala, jossa paljon tutkimatonta

osaamista

• Henkilökohtaisesti suoritettavien reflektiotehtävien lisäksi on ollut

käytössä ryhmämuotoista fasilitoitua vertaisryhmätyöskentelyä,

työpaikkavierailuja ja muita yhteisöllisiä prosesseja osaamisen

tunnistamiseksi

• Ohjaava materiaali

- Kirjallinen osallistujan opas

- Moodle-oppimisalusta

- Mahdollisuus henkilökohtaiseen neuvontaan (puh./s-posti)

Lähtötason arvioiminen koulutuksen

hakuvaiheessa

• Osaamisen analysointi ja sanoittaminen

• Akateemiset taidot (tulee avata)

• Suullinen ja kirjallinen kielitaito (haastattelun ja kirjoitetun esseen

arviointi)

Henkilökohtainen kehittymissuunnitelma

• Taustalomake (formaali, non-formaali ja informaali osaaminen)

• Osaamiskartta (itsearviointi)

• Työpaikkakäynti, jossa läsnä työpaikkaohjaaja, opiskelija ja

koulutuksen vastuuopettaja

• Henkilökohtainen kehittymissuunnitelma (esseemuotoinen)

• Itsearviointi ja palaute koulutuksesta

Haasteet

• Yhteisymmärryksen löytäminen käsitteiden merkityksestä

monikielisessä yhteydessä

• Täydellisyyden ihanne suomenkielen osalta ongelmallinen

• Yhteistyösuhteiden rakentaminen työelämän eri osapuoliin

• Asiantuntijat herkkiä oman osaamisen arvostelulle

• Ohjaaja tarvitsee sekä tieteellistä että työelämän asiantuntijuutta

• Oman asiantuntijuuden avaaminen edellyttää suurta työpanosta

mutta on kovin palkitsevaa työn tekijälle

Kriittinen reflektio ja kaksoissilmukka-oppiminen

• The reflective approach is useful:

• in searching for discrepancies between implicit and explicit

assumptions

• as a starting point for evaluating practice

• for articulating the holistic and complex nature of practice

• for researching the unarticulatabe – hidden and difficult to

measure practice

• in developing practice theory and creating practice knowledge

(Fook & Garner 2007, 27)

Aiheeseen liittyviä lähteitä

• Chris Argyris (2002) ´Double-Loop Learning, Teaching and

Researching´Academy of Management Learning and Education

Volume 1(2) pp 206-2018

• Chris Argyris ja Donald Schön (1974) Theory in practice: Increasing

professional effectiveness.San Fransico: Jossey- Bass

• Chris Argyris ja Donald Schön (1996) Organizational learning 11:

Theory, Method and Practice. Reading, Mass.:Addi.son-Wesley

• Jan Fook and Fiona Garner (2007) Practising Critical reflection. A

Resource Handbook. Berkshire: Open university Press

• Johns, C and Graham, J (1994) Useing a reflective model of nursing

and guided reflection. Nursing Standard, 11(2), pp.34-38.

Lähteet jatkuu…

• Joseph A. Raelin (2006) The Role of Facilitation in Praxis. Organizational Dynamics, Vol 35, No. 1 pp. 83-95

• Donald Schön (1983) The Reflective Practitioner. How Professionals Think in Action

• Anita Walsh (2009) Modes of Reflection: Is it possible to use both individual and collective reflection to reconcile the ´three-party knowledge interests´ in workplace learning? European Journal of Education, Vol.44, No. 3

Verkkomateriaali

• Reflection on Practice School of Health Science, University of Ulster. Making Practice-Based Learning work -project an educational development project