ReittiopasYlinen Viipurintie­ Hämeenlinnasta Viipuriin

Rauno Huikari

Alkusanat

Reittioppaan tarkoituksena on esittää ymmärrettävässä ja helposti luettavassa muodossaYlisen Viipurintien reitti valmistusajankohdan kartoilla. Karttapohja­aineistona onkäytetty maanmittauslaitoksen maastotietokannan 05/2017 aineistoa.

Ylinen Viipurintie on vähintään 1300­luvulla syntynyt, yksi maamme pääteistä, ja sekulkee Hämeenlinnasta Lahden kautta Viipuriin.

Tien reitin määrittelyssä olen käyttänyt kaikkea saatavilla olevaa aineistoa, joita olentulkinnut. Joissain kohdissa aiemmat tutkimukset ovat puutteellisia ja olen allaseuraavassa tekstissä kertonut omia tarkennuksia ja kommentteja muiden aineistoihin.

Aivan ensimmäinen lähdeteos on Matti Vakkilaisen, Vanhoilla Valtateillä, 1982. Siinä tieon kuvattu hyvällä tarkkuudella Hämeenlinnasta Hollolaan. Loppumatka LahdestaViipuriin on kuvattu erittäin huonosti ja sekavasti.Yksi tärkeimmistä lähteistä on Kirsi Salosen: Ylinen Viipurintie, v.1999. Kirjaan kuuluu1:200 000 kartta johon tie on kuvattu summittaisesti. Kartan pohjana on ollut 1:20 000peruskartat, mutta julkaisuun tie ei ole päätynyt tälle mittakaavalle ainakaan Kouvolankirjastossa olevaan versioon.

Yksi parhaista lähteistä tutkimuksessa oli Venäjän armeijan topografijoukkojen tekemäkartoitus vuosina 1870–1907 mittakaavassa 1:21 000. Näitä karttoja kutsutaan nimelläSenaatinkartasto.

Tein tutkimuksen kolmessa eri osassa: Kausalasta Vainikkalaan, KausalastaHämeenlinnaan ja Lahdesta pohjoista reittiä Lappeenrantaan. Kartat ovat kirjassasuoraan edeten Hämeenlinnasta Vainikkalaan, mutta kommentit seuraavat tutkimuksenjärjestystä.

Kausala­Vainikkala

Kausalan kohdalla päälähteenä on Niina Seppäläisen, Lahden AKK:ssa kirjoittamatutkimus: Iitin kirkonkylän ja Kausalan asutushistoriallinen muutos historiallistenkarttojen valossa. Tutkimuksen sivulla 48 oleva kartta tien linjasta on hyvin pienessämittakaavassa, mikä tekee siitä hankalasti tutkittavan. Tien kulkua kuvaavassa viivassaon mielestäni virhe Kausalan raviradan kohdalla. Kausala – Keltti väli on Seppäläisentekstissä lainattu Saloselta ja on hieman epämääräinen.

Senaatinkartan perusteella piirsin reitin Niinimäentietä ja Kivistenmäen kautta.Kivistenmäen itäpuolella tie on kääntynyt etelään 12­tien poikki, eikä sen pohjois­puoltakuten nykyään. Keltissä vanha tien pohja näkyy peruskartalla 6­ ja 12­ teiden välissäsähkölinjan kohdalla. Siitä tie on todennäköisesti kulkenut hautausmaan vierestä kohtiPaviljonkia, mutta tässä kohden Senaatinkartta ei näytä lauttarantaan menevää tietäollenkaan. Tuntematonta pätkää jää n. 200m.

Keltin lauttavalkaman kohdalta on Museovirasto tehnyt Inventointiraportin: VT6.Kouvolan kohdan parantamisalueen arkeologinen inventointi 26.9.­5.10.2012.

Paviljongilta alas menevän tien olen kävellyt ja kuvannut, samoin kuin tien jatkumonKymijoen toiselta puolelta heti joen rannasta asti aina Kouvolan keskustaan. Tielinjausperustuu tässä Senaatinkarttaan. Salosen kartta jota oman tutkimuksen jälkeen katselin,on hyvin suuripiirteisesti piirretty Kouvolan kohdalla.

Keltti­Tykkimäki välin tielinjauksesta löytyy Kouvolan kaupungin sivuilta vanha karttajonka päälle on piirretty nykyiset tiet. Kartta on hyvin tarkka.https://www.kouvola.fi/material/images/newfolder_247/newfolder/65oFoGTXJ/ylinenviipurintie.gif

Tykkimäestä Uttiin tienmäärittelyn apuna toimi Senaatinkartta XIII 39.

Kaitjärven länsipuolella tie koukkaa senaatinkartan mukaan radan pohjoispuolelle.Salosen kartassa tie pysyisi etelä­puolella. Luotan enemmän Senaatinkarttaan XIV 41.Salonen mainitsee virheellisesti Somerharjun jälkeen ensi Urovuorentien, vaikka se onvasta Taavetissa ja tässä kohtaa radan etelä­puolella kulkee Okkolantie.

Taavetin linnoituksen ja Viipurintien linjausta tarkistin useammasta lähteestä, mutta jopamuseovirastolla oli alueesta kehno kartta.

Ontelan itäpuolella olevan Kappelin eteläpuolelta tie on mennyt 6­tien linjaa pitkin japoikennut heti sen jälkeen 6­tien pohjoispuolelle ja kulkenut järven rannassa olevanKivimäen eteläpuolelta. Tästä kohtaa on olemassa myös Luumäki Ontelatarkkuusinventointi v. 2015 joka vahvistaa tielinjan muutaman sadan metrin matkaltaKappelin ja Kivimäen välillä.Tästä aina Mikkelintielle asti Salosen selostus reitistä ei auta tien linjan määrityksessälainkaan. Määritys on tehtävä puhtaasti Senaatinkartan avulla.

Tie on jäänyt pääosin 6­tien alle. Kuitenkin Toikkalassa tie on kulkenut pellonreunassatien etelä­puolella.Lappeenrannan keskustaan saavuttaessa Salonen luettelee taas paikannimiä väärässä

järjestyksessä ja tielinjan määrittäminen jää Senaatinkartan varaan. Käytän tielinjanmäärittämiseen mm vuoden 1952 peruskarttaa ja C.W. Gyldenin kaupunkikarttaa vuodelta1838. Määrittelin reitin Gyldenin kartan perusteella koukkaamaan varuskunta­alueella,eikä menemään sen etelä­puolelta. Uskon että tie on siirretty kasarmien tieltä etelämmäksiGyldenin kartan ja Senaatinkartan teon välillä.

Lappeenrannasta Viipuriin lähdettäessä tielinja on helppo määrittää Senaatinkartan XV46 ja v­52 peruskartan avulla. Läntinen haara on Salosen mukaan vanhempi ja sen varrellaolevat paikat on mainittu Teitin majapaikkaluettelossa. Senaatin­ ja peruskartan mukaantielinja kulkee Salosen maininnasta poiketen heti 6­tien eteläpuolella lähempänä rataakuin nykyinen t.387. Sieltä on menty Kuuselaan ja jatkettu kalkkitietä hevossillan yli.

Tietä 3891 on tultu aina Vainikkalaan saakka johon loppuu toistaiseksi minun reitinmääritys. (Pohjakartta loppuu) Rajalla tie on mennyt Hounijoen yli kivisiltaa pitkin.Salosen kartassa on tässä kohden koukkaus etelään.

Kausala­Hämeenlinna

Reitti on selvitetty pääasiassa Senaatinkartan XIV 36 avulla. Kausalasta länteenUusikylään saakka. Salosen kartalla reitti menee aivan eri linjaa kuin hänenselostamassaan linjauksessa. Senaatin kartan mukaan tie ylitti Uusikylässä taas radanpohjoispuolelle jo ennen nykyistä Kouvolantietä. Kouvolantietä pitkin on tultu Nastolanläpi, siten on menty pieni pätkä vaakatietä ja tultu ”takaisin” Villähteentielle. Tien nimenvaihdellessa on tultu aina Helsingin moottoritielle saakka.Sieltä on tie kulkenut nykyisiä Viipurintietä ja Karjalankatua.

Lahden torin kaivauksissa 2013 kaivettiin esiin myös pätkä Viipurintietä. Tästä enkuitenkaan löytänyt karttaa tai piirrosta kaivausten facebook sivuilta tai museovirastosta.Paras lähde tien linjalle ydinkeskustassa on siten Alfred Caweenin 1877 tekemäruutukaava. Kiitos tästä lähteestä Lahen Lehti 2/2015: Sauli Hirvonen. Keskustan jaurheilukeskuksen välillä Caweenin piirroksen ja Senaatinkartan välillä on ero. Caween onoikaissut Senaatinkartan tien mutkat. Itse piirsin mutkat reittiin. Lahden kaupunki onpalanut pari kertaa ja sitä on myllätty paljon. Tarkkaa tutkimusta ei tiestä ole olemassa.

Tie on jatkunut länteen vt12 pitkin Salpakankaan läpi aina 2955 tielle saakka. Uusi tie onoikonut mutkia ja vanhan tien mutkia on vaikeaa tai mahdotonta rekonstruoida kartalle.Muutin mittakaavaa pienemmäksi tämän siirtymätaipaleen ajaksi.Tietä 2955 on tultu heti ennen kuin on siirrytty peltomäentielle ja tultu Hälvälän koulunvierestä Untilaan. Sieltä takaisin tielle 2955 ja Kukonkoivun risteysalueelle joka onmyllätty niin pahasti että tarkasta tielinjasta ei ota selkoa.

VT12 länteen on oikonut useita tien mutkia mm Vihatuntielle Eerolan talon vierestä jokalöytyy myös Senaatinkartalta XIV 32.

Tästä lännempänä siirrytään alueelle josta senaatinkarttoja ei ole. Käytän apuna 1960­luvun alkupuolen peruskarttoja.

VT 12 pohjoispuolella tie on noudattanut Kivikoskentien ja Kyläkulmantien linjaa jonkapäähän VT12 oikaisulinja päättyi vielä 60­luvulla. Tien eteläpuolella on menty

Tenheläntien päähän jossa tie on nykyään pellon alla. Helvetin kurun läpi on menty pellontoisella puolella Vanhatietä. Tie on jatkunut VT12 pohjoispuolella Hämeenkosken läpiKeskustietä pitkin Linnakallion ja Kirkon kohdalla Teurojoen yli. Edelleen KeskustietäVT12:lle jota pitkin mäki ylös ja siirtyminen eteläpuolelle Ojastenmäentielle. Sen päässäsiirrytään taas pohjoispuolelle Hakalantielle, jonka päässä tie ylittää LöytynojanKoivusiltaa pitkin. Sillan toisella puolella tie on haarautunut kahteen osaan, joistapohjoinen haara käväisee Lammilla.Eteläinen haara kulkee Jahkolantietä ja Viipurintietä Tanttilaan. Pohjoinen haara kulkiPääjärventietä ja Oitentietä Mommilantielle aina Lammin kirkolle saakka. Sieltä onkaarrettu Hämeentietä pitkin Vääksyntielle ja Tanttilaan. Matti Vakkilainen on kuvaillutkirjassaan Lammin lukuisia poikkiteitä.

VT12 linjaa pitkin ohitetaan Siltala, Maantiekorkee ja Kapakanmäki nimiset mäet. Pienikoukaus Pohjoistenkujalle, ennen tien eteläpuolelle siirtymistä. Suomelantietä aina VT10saakka ja sieltä Syrjäntaantietä Tuulokselle. Sieltä on käännytty Länteen kohtiHämeenlinnaa Pannujärventietä pitkin. Tie on kulkenut ennen 10­tietä Tervalammintietä,ennen yhdistymistään 10­tiehen. Hetken kuljettuaan suoraa linjaa, Viipurintie onkoukannut nykyisellä Hirvenojantiellä. Sen jälkeen Murthuhdintiellä ja pieni koukaus hetisaman tien toisella puolen Lauhiantietä. Peruskartta v.1962 näyttää hyvin tien linjanseuraavaksi Karuttanojan länsipuolella Myllylle saakka. Sieltä on käännytty Rouvintielle.Seuraavaksi 10­tieltä on erottu Mäntykievarintielle ja Hangasmäentielle jota pitkin ontultu Kankaistenjärvelle. Kontuvuorentietä on taas palattu 10­tielle. Kankaistenkylän läpiMyllyojalle, jolta kohdalta vanha tie on hävinnyt käytöstä nykyään. Peruskartalta tie vielälöytyy v.1962. Häkkärinmäentietä 10­tielle ja taas Velssintielle. Siirintietä ja joen toisellapuolella jo hävinnyttä tienlinjaa pitkin Ruununmyllyntielle. Hävinnyt osuus näkyy jälleenv.1961 peruskartalla.

Idänpäässä tie on kiertänyt soisen järven poukaman. Tämän jälkeen tielinja on hävinnytHätilässä ja Sairionmäessä asutuksen alle. Vakkilainen kuvailee tien linjausta maastonmuotojen avulla, mutta tarkkaa kuvaa ei taida olla kellään. Ensimmäinen silta menivesistön yli nykyisen rautatiesillan kohdalta. Sieltä oli enää lyhyt matka Hämeen Linnaan.

Vaihtoehtoinen reitti Lahdesta Heinolan ja Jaalan kautta

Tie on eronnut Eteläisestä reitistä Joutjärven (Joutsenjärvi senaatinkartalla XIV 33)länsipuolella, Karjalankadun liikenneympyrässä pitkin Ahtialantietä. Siltä on koukattuKaroliinankujalla ja Heinolan Vanhatiellä.Salosen mukaan tie on jatkunut Ahtilantien pohjoispuolella Pitkämäenkadun jaTuulikadun linjaa (Salonen virheellisesti Tullikatu). VT24 jälkeen Siltamäenkatua ja E75eteläpuolella Virtalankatuna. Peruskartta 1964 auttaa tien hahmottamisessa yhdessäSenaatinkartan XIV 34 kanssa.E75 pohjoispuolella tie linja on ollut ensin Vanhaa Ahtilantietä Myllypohjan koulunvierestä ja sitten Ahtialantietä.Valitettavasti Senaatinkarttaa ei löydy ruudusta XV 34 joten olen taas peruskartanvarassa. Valitettavasti Salonen ei ole määrittänyt peruskarttojen avulla reitti Ahtilassa. Seon osin kadonnut asutuksen alle mutta on silti hahmotettavasti kartografisesti.Peruskartan mukaan tie on tehnyt kulman Sipurantien kohdalla ja on myöhemmin

kulkenut Kahinkadun ja Laaninkadun linjoja ennen kuin on palannut AhtilantielleAlaniitynkadun risteyksessä rautatien vieressä.Muutin kartan mittakaavan taas suuremmaksi, koska reitti näyttää jatkossa pysyvänhyvin vt 14085 uralla. Puhtaasti peruskartan 1965 viitteiden perusteella uskon että tielinjaon ylittänyt Seestanjoen lähempänä järveä ja kulkeneen Seestan talon pihan läpi jakääntynyt Sprengtporteninmäen kohdalta nykyisen rautatien yli. Vanhalla kartalla onmetsässä paksu kärrypolku jota ei selitä muu kuin vanha tielinja.

Matti Vakkilaisen selostus on erittäin sekava tältä kohtaa joten käytän lähteenä Salosenreittikertomusta ja karttoja.Härkälässä on reitissä kääntöpiste kohti itää. Siellä myös sijaitsi Kievari matkalaisiavarten. Vierumäellä reitti on todennäköisesti oikaissut nykyisen risteyksen tekemänmutkan. Oikotie näkyy vielä 1965 peruskartassa. Tietä 363 on menty aina Tuhkamäkeensaakka, josta vanha reitti on kääntynyt etelään Uusikylää kohden. Tässä SenaatinkarttaXV 35 osoittaa hyvin että nykyistä suoraan itään menevää haaraa ei ollut 1870. Tien linjantarkastelu koko matkalta Järvisen kylään osoittaa että tien linjaus ei ole muuttunut yhtään1870 jälkeen. Järvisen kylästä lähtee vanha tie Uusikylään, mutta Viipurin tie jatkuukoilliseen. Reitti menee Vuolenkosken läpi Kymijoen alkuun. Siellä olen merkannut reitinalkuperäiselle siltasaarelle. Tätä reittiä ei näy senaatinkartassa XV 36, muttaperuskartalla näkyy reitti sitäkin kautta.

Peruskarttoja ja senaatinkarttaa vertailemalla, voi todeta että tienlinjaus ei käytännössäitään päin pitkin tietä 363 ole muuttunut ennen Kimolan kanavaa. Kanavan aiheuttamatielinjan muutos on hyvin vähäinen. Kimolan lahti on ollut satoja vuosia sitten jopanykyistä laajempi. Kanavan rakentaminen laajensi lahtea 1870 tasosta. Tie on siksikulkenut lahden pohjoispuolen mäkien rinteitä kiemurrellen, kuten nykyään. Tien linjaJaalaan ei vieläkään ole muuttunut vuosien kuluessa. VT46 tie on ylitetty suoraan jajatkettu sokerimäen vierestä kohti Sonnanjärven myllysiltaa (Senaatinkartalla XV 38Somanjärvi).Lintukymin ylityksen jälkeen on menty Selänpäähän. Ilmeisesti tie kulki sitä aiemminPukkilan pihan läpi, nyt se on oikaistu. Lisäksi ennen radanylitystä tie on mennyt hiemanpohjoisempaa talojen vierestä ja radan toisellakin puolella reitti on ollut Senaatinkartan XV39 mukaan hieman erilainen.Salosen mukaan radan jälkeen tie olisi kulkenut harjun alarinnettä pitkin alkaen selkätienkohdalta. Peruskartan mukaan rinteen alla kulkee tiepohjia, joita Senaatinkartta XV 39 eitunne. En oikein ymmärrä miksi tie olisi kulkenut vaikeassa rinteessä hienonhelppokulkuisen kankaan asemasta. Merkkasin karttaan violetilla Salosen esittämänlinjan. Hieman myöhemmin tie on kuitenkin jatkunut Salpausselän päällä ohittaen mmVartiokallion. Kääpälän kylän kohdalla paria isompaa mutkaa on ehkä hieman oikaistu.

Tuohikotissa tie on mennyt suoraan uuden Mikkeli­Kouvolatien yli ja kääntynyt senjälkeen pohjoisemmaksi. Koska tien linja kulkee nyt Savitaipaleelle saakka käytännössä vt377 linjaa pitkin pudotin taas mittakaavan pienemmäksi. Alue on edelleenkin hyvinharvaanasuttua joten tarvetta uusille tielinjauksille ei ole ollut. Tie ohittaa Pyöriän,Riihijärven ja Matalajärven välisellä mäellä olevan muinaislinnoituksen. Heti tämänjälkeen pudotaankin taas senaatinkarttojen ulkopuolelle. Kuninkaankartasto 1790 on niinepämääräinen että siitä ei ole kuin summittaiseksi kuvan antajaksi. Kun parempaa kartta­aineistoa ei ole, niin esimerkiksi Heituinlahden kylän kohdalla ei selviä onko tie koukkinutmuualla vt377 linjasta.Valkosenkylästä alkaen käytän apuna kulontorjuntakarttaa v. 1936. Kärmelammen

länsipuolella tie on kulontorjuntakartan mukaan kiertänyt suon ja tehnyt lammen rannassajyrkänmutkan. Mutka näkyy myös 1971 peruskartalla.Ollikkalan risteyksen jälkeen ollaan niin lähellä savitaipaletta että parannan taas kartantarkkuutta. Savitaipaleelta on tehty Kulttuuriympäristöselvitysraportti 2014 Teija Aholantoimesta, käytän tätä myös apuna reitin vahvistamisessa. Siinä on käytetty apuna useitavanhoja karttoja.Juuri ennen keskustaan tuloa vanha tienlinja on kulkenut pitkin Urheilutietä jaluonnollisesti oikaissut vielä vt 13 takana mutkan ennen Peltoinlahdentietä. Merkitsinkarttaan Aholan ilmakuvaan piirtämän reitin tarkasti hänen viivansa mukaisesti. Mutkatvaikuttavat ainakin peruskartan 1971 mukaan oikeilta ja samoilta kuin Aholan tutkimillaisojakokartoilla. Kirkon ympäri tehtiin aikoinaan pidempi mutka nykyistä keskustietäpitkin. Savitaipaleelta kaakkoon lähdettäessä kartalta näkyy alkuperäisen tien mutkat.Peruskartalle 1971 on vt13 oikaistu jo useassa kohdassa, mutta vanha tie näkyy yleensä japyrin paikantamaan kaikki mutkat kulontorjuntakartan 1936 avulla. Vanhoja tielinjojaovat Puustellintie, Pappilanmäentie, Takalan talon pihan kautta Rutahontietä. Niittyläntalo on kierretty Itäpuolelta, Vuorelantietä Vuorelan länsipuolelta ja heti Löytänäjärveneteläpuolella on käyty tien länsipuolella.Kalalammen pohjoispäässä on käyty talon pihapiirissä ja tie 14774 risteyksessä on käytyLummelan talon pihassa. Onko tie kulkenut alun perin Värtölänharjua pitkin vai harjunitäpuolen reunoilla, siitä ei saa varmuutta kartta­aineistolla. Harjun päälle on merkittypolku­ura jo senaatinkartassa XV45.Heti harjun jälkeen vanha tie eroaa nykyisestä ja kulkee suoraan etelään Tallisenlammenrannan kautta. Heti Kuukanniemen korkean mäen kierron jälkeen on käännytty taasetelään Juvolan ja Remusen kylien kautta. Senaatinkartallakin vahvempi väylä menisi jovt13:lle takaisin. Senaatinkartalla Remusen nimi on Heikkinen. Vielä Iitiän kylän kauttakierrettyä Viipurin tie on ylittänyt sen jälkeen vt13:n ja käynyt lähempänä Rutolanlahtea.Väylä näkyy vielä tarkoilla kartoilla. Telataipaleen ylityspaikka on ollut hieman nykyisensillan pohjoispuolella. Ylityksen jälkeen reitti on kiemurrellut Rutolan kylässä piirtämäniviivan mukaisesti. Linja on edelleen hahmotettavissa peruskartassa 1950 jaSenaatinkartassa XV45. Torppakylän jälkeen tie on yhtynyt eteläiseen tiehen.

Valmistunut 11.5.2017Rauno Huikari

Hämeenlinna

Tuulos

Lammi

Hollola

Kouvola

Utti

Taavetti

Lappeenranta

Vainikkala

Pohjoinen haara: Lahti­Lappeenranta

Jaala

Vuolenkoski

Savitaipale

Pohjoinen ja Eteläinen reitti yhdisty7vät Lappeenrannan länsipuolella.