VastaanottajaOX2

AsiakirjatyyppiRaportti

Päivämäärä31.1.2018

Viite1510039106-002

RIBÄCKENIN TUULIVOIMA-PUISTOMELUMALLINNUS

RIBÄCKENIN TUULIVOIMAPUISTOMELUMALLINNUS

RambollNiemenkatu 7315140 LAHTIT +358 20 755 611F +358 20 755 7801www.ramboll.fi

Päivämäärä 31.1.2018Laatija Arttu Ruhanen

Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 01/2018aineistoa.

Viite 1510039106-002

MELUMALLINNUS

SISÄLTÖ

1. YLEISTÄ 12. MELUN OHJEARVOT 12.1 Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason

ohjearvoista 12.2 Asumisterveysasetuksen melutason toimenpiderajat

asuntojen sisätiloissa 23. MELUMALLINNUKSEN TIEDOT 23.1 Tuulivoimalatiedot 23.2 Maastomalli 33.3 Melulaskenta 34. TULOKSET 44.1 Meluvyöhyke- ja reseptoritulokset 44.2 Pienitaajuinen melu 45. TULOSTEN TULKINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET 55.1 Melun erityispiirteet ja häiritsevyyskorjaukset 55.2 Melutasot verrattuna ohjearvoihin 55.3 Alueen yleiset tuuliolosuhteet ja niiden vaikutus melutasojen

esiintyvyyteen 66. YHTEISMELU VIEREISTEN HANKKEIDEN KANSSA 6LIITTEET 7

MELUMALLINNUS 1

1. YLEISTÄ

Melumallinnus koskee Ribäckenin tuulivoimahankkeen kaavoitusta.

Tässä selvityksessä on mallinnettu tuulivoimalaitoksista ympäristöön aiheutuvat melutasot sekätarkasteltu pienitaajuisen melun leviämistä. Melumallinnus tehtiin Ympäristöministeriön hallinnonohjeita 2/2014 ”Tuulivoimaloiden melun mallintaminen” raportin ohjeistuksen mukaisesti. Koskakyseessä on kaavoitusmenettelyä varten tehty selvitys, on meluvyöhykkeiden mallinnuksessa sekäreseptoripistekohtaisessa mallinnuksessa käytetty laskentamallia ISO 9613-2. Pienitaajuisen me-lun tarkastelu tehtiin erillislaskentana YM:n ohjeen 2/2014 mukaisesti.

Hankealueen vierellä on Långmossan (OX2) ja Takanebackenin (Norra Pörtom Vindpark Ab) tuuli-voimahankkeet, joiden kanssa tehtiin yhteismallinnus.

Työ on tehty OX2:n toimeksiannosta, josta yhteyshenkilönä on ollut Svante Nilsson. Melumallin-nuksen ja raportoinnin on tehnyt Ramboll Finland Oy:ssä projektipäällikkö ins.(AMK) Arttu Ruha-nen.

2. MELUN OHJEARVOT

2.1 Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoistaValtioneuvoston asetuksessa 1107/2015 (voimaantulopäivä 1.9.2015) on annettu tuulivoimaloidenulkomelutason ohjearvot. Ohjearvot on annettu absoluuttisina lukuarvoina, joissa ei huomioidataustamelua. Asetusta sovelletaan maankäyttö- ja rakennusalan mukaisessa maankäytön ja ra-kentamisen suunnittelussa, lupamenettelyissä ja valvonnassa sekä ympäristönsuojelulain mukai-sessa lupamenettelyssä ja valvonnassa.

Tuulivoimalan toiminnasta aiheutuvan melupäästön takuuarvon perusteella määritelty laskennalli-nen melutaso ja valvonnan yhteydessä mitattu melutason eivät saa ulkona ylittää melulle altistu-valla alueella taulukossa 1 esitettyjä melun A-taajuuspainotetun keskiäänitason (LAeq) ohjearvoja.

Taulukko 1. Valtioneuvoston asetuksen mukaiset tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvot 1107/2015

Ulkomelutason LAeq päivällä klo 7-22 Ulkomelutason LAeq yöllä klo 22-7Pysyvä asutus 45 dB 40 dBLoma-asutus 45 dB 40 dBHoitolaitokset 45 dB 40 dBOppilaitokset 45 dB -Virkistysalueet 45 dB -Leirintäalueet 45 dB 40 dBKansallispuistot 40 dB 40 dB

Valvonnan yhteydessä saatuun mittaustulokseen tehdään 5 dB lisäys, mikäli tuulivoimalan meluon impulssimaista tai kapeakaistaista altistuvalla alueella.

Valtioneuvoston asetuksessa velvoitetaan noudattamaan sisätilojen melun osalta Asumisterveys-asetuksessa annettuja sisätilojen melun toimenpiderajoja.

MELUMALLINNUS 2

2.2 Asumisterveysasetuksen melutason toimenpiderajat asuntojen sisätiloissaSosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa 545/2015 (voimaantulopäivä 15.5.2015) on annettutoimenpiderajoja asuntojen ja muiden oleskelutilojen sisämelulle (ns. asumisterveysasetus). Ase-tus korvaa aiemmin käytössä olleen asumisterveysohjeen (STM oppaita 2003:1).

Asuinhuoneistojen asuinhuoneisiin (paitsi keittiö ja muut tilat) toimenpiderajoiksi on annettu päi-väajan keskiäänitasolle LAeq 7-22 35 dB ja yöajan keskiäänitasolle LAeq 22-7 30 dB. Selvästi taustame-lusta erottuvalle melulle, joka voi aiheuttaa unihäiriötä, on toimenpiderajana nukkumiseen käytet-tävissä tiloissa yöaikaan (klo 22-7) yhden tunnin keskiäänitaso LAeq,1h 25 dB. Lisäksi on huomioitavamelun erityisominaisuudet eli mahdolliset kapeakaistaisuus- ja impulssimaisuuskorjaukset.

Asetus sisältää toimenpiderajat myös pienitaajuiselle melulle, jotka on annettu taajuuspainotta-mattomina tunnin keskiäänitasoina Leq,1h.

Taulukko 2. Yöaikaisen pienitaajuisen sisämelun toimenpiderajat terssikaistoittain (Asumisterveysase-tus 545/2015). Päiväaikana sallitaan 5 dB suurempia arvoja.

Kaista / Hz 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200

LLeq, 1h / dB 74 64 56 49 44 42 40 38 36 34 32

3. MELUMALLINNUKSEN TIEDOT

3.1 TuulivoimalatiedotRibäckenin tuulivoimahankkeen osalta mallinnuksessa käytettiin Vestas V150-4.0/4.2MW -laitos-mallia. Laitosmallin melutiedot perustuvat Vestaksen toimittamaan meludokumenttiin, joka nimes-tään huolimatta sisältää myös 4.0 MW lisäksi tehoversion 4.2 MW:

· V150-4.0 MW Third octave noise emission; DMS 0067-4767_00; 2017-07-25

Äänitehotaso on ilmoitettu terssikaistoittain taajuusvälillä 6,3…10 000 Hz. Dokumentin mukaanlaitosmallin suurin A-painotettu äänitehotaso LWA on 107,5 dB. Äänitehotaso on arvo Mode 0 –ajoasetukselle (eli moodissa ei vaimenneta melua esim. pyörimisnopeutta tai lapakulmaa säätä-mällä) ja kun lavoissa ei ole jättöreunalla ns. sahalaidoitusta (Blades without serrated trailingedge).

Vestas on antanut takuun kokonaisäänitehotasolle, eli tällöin mallinnuksessa käytetty melupääs-töarvo vastaa mallinnusohjeen 2/2014 vaatimuksen mukaista äänitehotason takuuarvoa (LWAd,declared value).

Koska takuu ei koske terssikaistoja, on ennen pienitaajuisen melun laskentaa terssikaista-arvoi-hin tehty +2 dB korjaus, jolloin myös terssikaista-arvot vastaavat mallinnusohjeen mukaista ta-kuuarvomäärittelyä. Korjauksen suuruus 2 dB on tavanomainen mittauksen kokonaisepävar-muustaso (Uc), jolloin arvot vastaavat standardin IEC TS 61400-14 mukaan määritettyä ilmoitet-tua äänitehotason arvoa (LWAd, declared value).

Tuulivoimaloiden tarkemmat akustiset tiedot on esitetty liitteessä 2.

Tuulivoimalat sijoittuvat kaavan mukaisille tv-alueille ja nykyisten rakennuslupien mukaisille kiin-teistöille. Tarkat sijainnit perustuvat 26.1.2018 tarkistettuun sijoitussuunnitelmaan.

Taulukko 3. Tuulivoimalaitosten koordinaatit (ETRS –TM35FIN)

VoimalaID

CoordinateID

E / lon N / lat

RIB01 RIB.1022 222247 6977433RIB02 RIB.1041 222175 6976267RIB03 RIB.1011 221534 6977434RIB04 RIB.1031 220954 6976640RIB05 RIB.1051 221362 6975603

MELUMALLINNUS 3

3.2 MaastomalliLaskennassa käytetty maastomalli on laadittu Maanmittauslaitoksen laserkeilaukseen perustuvastaKorkeusmalli 2 m –korkeusaineistosta (vaakaresoluutio 2 m ja pystyresoluutio 0,3 m). Maa- javesialueiden absorptio ja heijastukset syötettiin maastomalliin MML:n maastotietokannan rajaus-ten mukaisesti. Maastomallissa ei ole huomioitu rakennuksia. Kolmiulotteinen maastomalli sisältääsiis laskenta-alueen maanpinnan korkeusvaihtelut sekä maan- ja vedenpinnan heijastukset ja ab-sorption.

Mikäli tuulivoimalan perustus on 60 metriä korkeammalla kuin asuin- tai lomarakennus (enintään3 km tuulivoimalasta), tulee reseptoripistekohtaisessa laskennassa lisätä kyseisen tuulivoimalanmelupäästöön 2 dB. Tuulivoimaloiden sijaintipaikat ovat alle 60 metrin korkeudella merenpin-nasta, joten ne eivät voi sijoittua 60 metriä korkeammalle kuin altistuvat kohteet, joten korjauk-sia tuulivoimalaitosten melupäästöihin ei ole tarpeen tehdä.

Mallissa ei ole huomioitu metsäkasvillisuutta melua vaimentavana tekijänä. Metsäkasvillisuus(puusto yms.) voi vaimentaa melua, mikäli kasvillisuusvyöhyke on riittävän korkea ja syvyys onsuuri. Ympäristömeluarvioinneissa kasvillisuuden vaikutusta ei kuitenkaan pääsääntöisesti otetahuomioon, koska kasvillisuusvyöhykkeiden pysyvyydestä ei voida olla varmoja (esim. puustonavohakkuut). Laskentamallien kyvystä huomioida luotettavasti puuston vaikutusta melun etene-miseen ei ole vielä riittävästi tutkittua tietoa.

3.3 MelulaskentaMelulaskennat tehtiin Ympäristöministeriön hallinnon ohjeita 2/2014 ”Tuulivoimaloiden melun mal-lintaminen” raportin mukaisilla laskentaparametreilla ja -menetelmillä.

Meluvyöhykelaskenta ja lähimpien altistuvien kohteiden luona tehdyt reseptoripistelaskennat ontehty SoundPlan 7.4 –melulaskentaohjelmalla. SoundPlan -ohjelmistosta saa lisätietoa internet-sivustolta www.soundplan.eu.

Meluvyöhykelaskenta on tehty laskentapisteverkkoon ja ohjelma interpoloi melutasot laskentapis-teiden välisille alueille. Meluvyöhykelaskennan lisäksi tehtiin reseptoripistelaskentoja lähimpien al-tistuvien kohteiden kohdalla. Reseptoripisteiden sijainti on esitetty liitteenä olevassa melukuvassaja tuloksena käy ilmi tarkka keskiäänitaso (LAeq) kyseisen laskentapisteen kohdalla.

Taulukko 4. Meluvyöhyke- ja reseptoripistelaskennassa käytetyt parametrit

Laskentamalli ISO 9613-2Laskentaverkko 20 x 20 m välein 4 m korkeudella pinnastaYksittäiset laskentapisteet (reseptori-pisteet)

4 m korkeudella pinnasta

Laskentaetäisyys max 5000 m melulähteestäHeijastusten lukumäärä 1Maanpinnan absorptio maaperän vaikutuskerroin maa-alueella 0,4 (akustisesti puoli-

kova) ja vesialueilla vaikutuskerroin 0 (akustisesti kova)Ilman absorptio standardin ISO 9316 mukainenÄänen suuntaavuus ja vaimentuminen vapaa avaruusIlmakehän stabiilius laskennassa / me-teorologinen korjaus

0 neutraali – stabiili sääolosuhde

Sääolosuhteet - ilmanpaine 1013,25 mbar- suhteellinen kosteus 70 %- lämpötila 15 °C

Pienitaajuisen melun tarkastelu tehtiin YM:n ohjeessa 2/2014 esitetyn mukaisesti. Taajuuspainot-tamattomien terssikaistakohtaisten melutasojen laskenta tehtiin melukuvan mukaisiin reseptori-pisteisiin. Rakennusten sisälle aiheutuvia pientaajuisia melutasoja arvioitiin DSO 1284 laskenta-menetelmässä esitettyjen asuintalon julkisivun ilmaääneneristävyysarvojen avulla.

Kaikki esitetyt melutasot ovat suoraan mallinnuksen tuloksia, eikä niihin ole lisätty mitään mah-dollisia häiritsevyyskorjauksia.

MELUMALLINNUS 4

4. TULOKSET

Mallinnuksen tulokset pätevät selvityksessä käytetyllä laitosmallilla ja sen melupäästöllä sekämuilla suunnittelutiedoilla. Mikäli rakennettavan tuulivoimalaitoksen melupäästö on nyt tarkastel-tua suurempi tai sijainti tai napakorkeus muuttuvat merkittävästi, tulee mallinnus ja meluvaiku-tusten arviointi päivittää.

4.1 Meluvyöhyke- ja reseptorituloksetMeluvyöhykkeet (A-painotettu keskiäänitaso) on esitetty liitteessä 1. Kaikkien asuintalojen ja lo-marakennusten kohdalla melutaso alittaa 40 dB.

Meluvyöhykkeet ovat keskiäänitasoja tilanteessa, jossa tuulivoimalaitokset tuottavat suurimmanmahdollisen melupäästön koko päivä- tai yöajan. Todellisuudessa tuulennopeus vaihtelee päivä- jayöaikana ja todellinen päivä- tai yöajan keskiäänitaso vaihtelee sen mukaisesti. Myös tuulen suuntavaikuttaa melun leviämiseen ja laskennassa tuulen oletetaan olevan myötätuuli kaikkiin suuntiin.

Taulukossa 5 on esitetty mallinnetut melutasot reseptoripisteissä. Myös reseptoripistelaskennat ontehty myötätuuliolosuhteessa ja suurimmalla melupäästöllä, jolloin melun leviäminen reseptoripis-teen suuntaan on otollisinta.

Taulukko 5. A-painotetut keskiäänitasot reseptoripisteiden kohdalla (ulkomelutaso)

Reseptori LAeq, dB

A 36,5B 37,0C 35,7

Käytännöllisesti katsoen kaikki tavanomaiset rakenteet täyttävät 20 dB:n eristävyysvaatimuksen(RIL 129-2009 Ääneneristyksen toteuttaminen). Reseptoreihin lasketut ulkomelutasot ovat noin36-37 dB, joten arvio sisämelutasosta kyseisten rakennusten kohdalla on 16-17 dB.

4.2 Pienitaajuinen meluPienitaajuinen melu laskettiin melukuvassa esitettyihin reseptoripisteisiin A-C. Laskentojen tulok-set on esitetty taulukoissa 6 sekä kuvassa 1.

Taulukko 6. Terssikaistakohtaiset äänitasot ulkona reseptoripisteissä

Taajuus-kaista,

Hz

Reseptori20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200

LLeq, dB A 53 51 49 48 46 45 44 42 40 37 34B 53 51 50 48 47 45 44 42 40 37 34C 52 50 49 47 46 44 43 41 39 36 33

Asumisterveysasetuksenyöajan sisämelun

toimenpideraja

74 64 56 49 44 42 40 38 36 34 32

DSO 1284 -menetelmän mukaiset ääneneristävyysarvot (äänitasoero ∆L) kuvaavat tyypillisentanskalaisen asuintalon ilmaääneneristävyyttä, jotka vastaavat kohtuullisen hyvin Suomessa käy-tettyjä rakenteita. Kun huomioidaan ulkoseinän ääneneristävyys DSO 1284 -menetelmässä mai-nittujen arvojen mukaisesti, alittavat terssikohtaiset melutasot toimenpiderajat reseptoripisteissä.Laskennan periaatteiden mukaan pienitaajuinen melu vaimenee etäisyyden kasvaessa, joten me-lutasot laskevat jos tarkastellaan tasoja kauempana tuulivoimaloita.

Asumisterveysasetuksen mukaan päiväajan pienitaajuiselle melulle voidaan hyväksyä 5 dB suu-rempia arvoja kuin yöaikana, joten sisämelutasot alittavat ulkoseinän ääneneristävyys huomioitunatoimenpiderajat myös päiväaikana kaikkien taajuuskaistojen osalta.

MELUMALLINNUS 5

Kuva 1. Pienitaajuisen melun laskentatulokset reseptoripisteissä (tummempi väri kuvastavaa ulkomeluntasoja ja vaaleampi sisämelun).

Verrattaessa ulkomelutasoja sisätiloihin asetettuihin Asumisterveysasetuksen 545/2015 mukaisiinpienitaajuisen melun yöajan toimenpiderajoihin, ovat ulkovaipalta vaadittavat äänitasoerot (∆L)seuraavan suuruisia:· Reseptori A = 50-200 Hz 2-4 dB· Reseptori B = 50-200 Hz 2-4 dB· Reseptori C = 50-200 Hz 1-3 dB

Kaikissa reseptoripisteissä terssikaistoilla 20–40 Hz ulkomelutasot ovat yöajan sisämelun toimen-piderajojen alle.

5. TULOSTEN TULKINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET

5.1 Melun erityispiirteet ja häiritsevyyskorjauksetValtioneuvoston asetuksessa 1107/2015 tuulivoimaloiden ulkomelutasoista ei mallinnusvaiheessaedellytetä korjauksia tai kannanottoa mahdollisesta impulssimaisuudesta tai kapeakaistaisuudesta.Mahdollinen häiritsevyyskorjaus +5 dB tehdään valvonnan yhteydessä tehtävään mittaustulok-seen, mikäli melun todetaan olevan kapeakaistaista ja/tai impulssimaista. Impulssimaisuuden jakapeakaistaisuuden määrittäminen mittaustuloksesta tehdään YM:n ohjeessa ”Tuulivoimaloidenmelutason mittaaminen altistuvassa kohteessa” 4/2014 esitetyn mukaisesti.

Valtioneuvoston asetus 1107/2015 ei sisällä korjausta merkityksellisestä sykinnästä (EAM, Excessamplitude modulation), koska sen määrittämiseen ei ole standardisoitua menetelmää. Tavanomai-nen tuulivoimalan äänitason vaihtelu (NAM, Normal amplitude modulation) on osa tuulivoimalai-toksen toimintaa ja sisältyy ohjearvoihin.

5.2 Melutasot verrattuna ohjearvoihinYM:n mallinnusohjeen (2/2014) mukaan ohjearvovertailussa ei huomioida epävarmuutta, kun las-kenta tehdään ohjeessa mainituilla parametreilla ja käyttäen valmistajan takaamia melupäästöar-voja (declared value tai warranted level). Tällöin melupäästön takuuarvoon on sisällytetty kokolaskennan epävarmuus. Tässä mallinnuksessa on käytetty mallinnusohjeen tarkoittamaa takuuar-voa.

Ulkomelutaso alittaa Valtioneuvoston asetuksen 1107/2015 ulkomelun päiväajan ohjearvon 45 dBja yöajan ohjearvon 40 dB kaikkien lähimpien asuin- ja lomarakennusten kohdalla.

Valtioneuvoston asetuksessa velvoitetaan noudattamaan sisätilojen melun osalta Asumisterveys-asetuksessa 545/2015 annettuja sisätilojen melun toimenpiderajoja. Ulkomelun ohjearvoilla pyri-tään varmistamaan sisämelun osalta arvojen täyttyminen.

0

10

20

30

40

50

60

70

80

20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200

L Leq

(dB)

Taajuuskaista (Hz)

Ribäcken pienitaajuinen meluReseptori A, ulkomelu

Reseptori A, sisämelu

Reseptori B, ulkomelu

Reseptori B, sisämelu

Reseptori C, ulkomelu

Reseptori C, sisämelu

Asetuksen 545/2015 sisämelu

MELUMALLINNUS 6

Sisätiloihin arvioidut (ulkoseinän ääneneristävyys DSO 1284 arvojen mukaisesti) pienitaajuisenmelun tasot alittavat sisätiloihin annetut 545/2015 mukaiset toimenpiderajat ympäristön raken-nusten kohdalla. 545/2015 sisämelun toimenpideraja LAeq 1h 25 dB alittuu suurella todennäköisyy-dellä, koska suurin ulkomelutaso on 37 dB ja siten kokonaisääneneristävyys tulisi olla vain 12 dB.

5.3 Alueen yleiset tuuliolosuhteet ja niiden vaikutus melutasojen esiintyvyyteenTuuliolosuhteet vaikuttavat tuulivoimalaitoksen meluntuottoon. Meluntuotto ei kasva lineaarisestituulennopeuden mukana ja äänitehotason voimistuminen pysähtyy tai alkaa laskea voimalansaavuttaessa tietyn tuulen nopeuden. Hiljaisilla tuulen nopeuksilla voimalaitoksen äänitehotasoon merkittävästi maksimiarvoa pienempi.

Tuulennopeus vaihtelee päivä- ja yöaikana ja hetkittäinen äänitaso vaihtelee sen mukaisesti. Mal-linnuksen tulokset vastaavat keskiäänitasoja tilanteessa, jossa tuulennopeus on koko päivä- taiyöajan on erittäin voimakasta. Todellinen päivä- ja yöajan keskiäänitaso laitosten ympärillä riip-puu tarkastelujakson tuulisuudesta ja muista sääolosuhteista.

Kuva 2. Tuuliruusu hankealueelta Suomen Tuuliatlaksesta

Mallinnuksessa oletetaan olevan myötätuuli tuulivoimaloista kaikkiin ilmansuuntiin. Koska alueenvallitseva tuulensuunta on lounaan ja etelän suunnasta, toteutuu mallinnuksen mukainen melutasouseimmin hankealueen pohjois- ja koillispuolella. Vastaavasti etelä- ja lounaispuolella mallinnustenmukaisten melutasojen ajallinen esiintyvyys vuoden aikana on vähäisempää.

6. YHTEISMELU VIEREISTEN HANKKEIDEN KANSSA

Yhteismelua tarkasteltiin Ribäckenin hankkeen viereisten Långmossan ja Takanebackenin tuuli-voimahankkeiden kanssa.

Långmossan hankkeen (OX2) mallinnustiedot perustuvat Etha Wind Oy:n tekemään Långmossantuulivoimapuiston meluselvitykseen 11.8.2017, josta käy ilmi Långmossan hankkeen tarkemmatmelutiedot ja -tulokset. Voimalamallina on Vestas V126-3.45MW, jonka äänitehotaso LWA on107,4 dB ja napakorkeus 187 m.

Takanebackenin tuulivoimahankkeen (Norra Pörtom Vindpark Ab) mallinnustiedot perustuvatEtha Wind Oy:n tekemään meluselvitykseen 4.10.2017, josta käy ilmi Takanebackenin hankkeentarkemmat melutiedot ja -tulokset. Tuulivoimalaitosmallin Vestas V150-4.2MW äänitehotaso LWA

on 104,9 dB ja napakorkeus 155 m.

Mallinnusten mukainen yhteismelukartta on esitetty liitteessä 3 ja taulukossa 5 on esitetty Ri-bäckenin alueen reseptoreihin tehtyjen yhteislaskentojen tulokset.

MELUMALLINNUS 7

Taulukko 5. Hankkeiden yhteismelutasot reseptoripisteissä

Reseptori LAeq, dBA 36,7B 37,1C 35,8

Yhteismallinnuksessa melutasot jäävät alle yöajan ohjearvon 40 dB:n Ribäckenin hankkeen ym-päristössä.

Mallinnuksissa tuulen oletetaan olevan myötäinen kaikkiin ilmansuuntiin. Yhteisvaikutus resepto-ripisteissä on 0,1…0,2 dB, eli käytännössä hyvin vähäinen. Hankealueiden laitamilla melutasotvoivat summautua mallinnuksen mukaisina. Hankealueiden välissä olevilla alueilla melutasot ei-vät suoraan summaudu keskenään, mutta melun esiintymisen kokonaisaika kasvaa. Tämä johtuusiitä, että usean hankkeen sijoittuessa eri puolille altistuvaa kohdetta on todennäköisempää, ettäjonkin hankkeen tuulivoimalaitosten ääni on kuultavissa.

Hankkeiden pienitaajuista melua tarkasteltiin yhteislaskennalla reseptoripisteissä A-C, joiden tu-lokset on esitetty kuvassa 3. Yhteisvaikutus pienitaajuisen melun osalta on 0-1 dB.

Kuva 3. Ribäckenin, Långmossan ja Takanebackenin hankkeiden pienitaajuisen melun laskentatuloksetreseptoripisteissä

LIITTEET

Liite 1 Ribäckenin meluvyöhykekarttaLiite 2 Tuulivoimaloiden akustiset tiedotLiite 3 Ribäckenin, Långmossan ja Takanebackenin tuulivoimahankkeiden yhteismeluvyöhy-

kekartta

0

10

20

30

40

50

60

70

80

20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200

L Leq

(dB)

Taajuuskaista (Hz)

Ribäcken, Långmossa ja Takanebackentuulivoimapuistojen pienitaajuinen melu

Reseptori A, ulkomelu

Reseptori A, sisämelu

Reseptori B, ulkomelu

Reseptori B, sisämelu

Reseptori C, ulkomelu

Reseptori C, sisämelu

Asetuksen 545/2015 sisämelu

Liite 1

LIITE 2 (1/1)

Laatija: Arttu Ruhanen, Ramboll Finland OyPäivämäärä: 29.1.2018

Tuulivoimaloiden perustiedot ja akustiset tiedot

Tornin tyyppi:-

Mahdollisuudet vaikuttaa tuulivoimalan melupäästöön käytön aikana ja sen vaikutus meluun

Eri vaimennusmoodeja raportoitumenetelmää ei ole raportoitu

Suurin äänitehotaso L WA :107,5 dB clean blade

Lähdedokumentti:V150-4.0 MW Third octave noise emission; DMS 0067-4767_00; 2017-07-25

Aänitehotaso 1/3-oktaaveittain (A-painotettu): Äänitehotaso tuulennopeuden funktiona:

Melun erityspiirteiden mittaus ja havainnot:

Kapeakaistaisuus /Tonaalisuus Impulssimaisuus Merkityksellinen sykintä

(amplitudimodulaatio)

4,0-4,2 MW 175 m 150 m

Lapakulman säätö: Pyörimisnopeus: Muu, mikä:

Sarjanumero:Vestas V150 -Nimellisteho: Napakorkeus: Roottorin halkaisija:

Hankevastaava: OX2Hankealue: Ribäcken, Malax

Tuulivoimalan valmistaja: Tyyppi:

Kyllä

Ei

Kyllä

Ei

Kyllä

Ei

Kyllä

Ei

Kyllä

Ei

Ei ilmoitettuEi ilmoitettu Ei ilmoitettu

Tunnus-/takuuarvo

Ei ilmoitettu Ei ilmoitettu

85

90

95

100

105

110

3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20

L WA

(dB)

tuulennopeus napakorkeudella (m/s)

40

50

60

70

80

90

100

110

120

20 25

31,5 40 50 63 80 100

125

160

200

250

315

400

500

630

800

1000

1250

1600

2000

2500

3150

4000

5000

6300

8000

1000

0

kok

L WA.

dB

Taajuuskaista, Hz

Liite 3